Ajankohtaiskatsaus Turusta 4/2012

Julkaisija:Turun kaupungin keskushallinto/Strategia ja viestintäKaupunkitutkimus ja tieto, PL 355 (Yliopistonkatu 27a) 20101 TURKU

1. VÄESTÖNMUUTOKSET 1.1. – 30.9.2012

Turun kaupungin vahvistettu asukasluku oli 178  630 vuodenvaihteessa 2011/2012, jossa oli kasvua 1  304 henkeä edelliseen vuodenvaihteeseen verrattuna.

Ajanjaksolla 1.1. – 30.9.2012 Turun väestö lisääntyi Tilastokeskuksen väestönmuutosten kuukausitilaston en-nakkotietojen mukaan 1 380:lla ja oli syyskuun lopussa 180 010. Väestön määrä kääntyi vuoden kolmannella neljänneksellä vuodenajalle tyypillisen kausivaihtelun takia selkeään kasvuun. Turussa syntyneitä oli 1 403 ja kuolleita 1 346, joten syntyneiden enemmyydeksi muodostui 57. Turun kuntien välinen tulomuutto oli 8 691 ja lähtömuutto 7 864, jolloin nettomaassamuutto oli 827. Maahanmuuttajia tuli Turkuun 982 ja maastamuut-tajia lähti Turusta 486, joten nettomaahanmuutto oli 496.

Maamme muiden suurimpien kaupunkien väkiluvut olivat syyskuun lopussa 2012 (suluissa muutos 1.1. – 30.9.2012): Helsinki 601 690 (+6 306), Espoo 255 446 (+3 007), Tampere 217 015 (+1 847), Vantaa 204 747 (+1 746) ja Oulu 145 761 (+1 852). Helsingin, Oulun, Tampereen ja Turun väestönkasvu nopeutui edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna, mutta hidastui Espoossa ja Vantaalla.

Tarkastelukaupunkien väestönmuutosten rakenteet poikkeavat toisistaan. Turussa syntyneiden enemmyys oli perinteiseen tapaan vertailukaupunkien hitainta. Sekä kuntien välinen nettomaassamuutto että netto-maahanmuutto olivat tarkastelujaksolla kaikissa verrokkikaupungeissa positiivisia.

Myös seutukunnittaisessa tarkastelussa Turun seutukunnan väestönlisäys (1 852) oli alkuvuonna selvästi hi-tainta, sillä se oli Helsingin seutukunnassa 12 967, Tampereen seutukunnassa 3 310 ja Oulun seutukunnassa 2 566. Koko maassa väestö kasvoi 18 710 hengellä, joten mainittujen seutukuntien väestönkasvu ylitti las-kennallisesti koko maan kasvun.

1.2. Ulkomaalaisperäisen väestön kasvu nopeutui Turussa

Muunkielisten määrä kasvoi 1.1. – 30.9.2012 noin 1 000 hengellä, mikä oli selvästi nopeampaa kuin vuoden 2011 vastaavana ajanjaksona (n. 625). Muunkielisiä oli Turun väestötietojärjestelmän ennakkotietojen mu-kaan syyskuun 2012 lopussa noin 15 285 (8,5 % koko väestöstä). Suomenkielisten määrä on ennakkotietojen mukaan lisääntynyt noin 300:lla ja ruotsinkielisten määrä noin 100:lla.

Sisällysluettelo:

1. Väestönmuutokset

2. Työmarkkinat

3. Rakentaminen

4. Asuminen

5. Liikenne

6. Matkailu

4/2012

1.1. Väestönmuutosten ennakkotiedot Turussa ja eräissä vertailukaupungeissa

Muutoksen suunnat

2 Muutoksen suunnat 4/2012

Väestönmuutokset eräissä kaupungeissa 1.1. – 31.10.2012

Väestönmuutosten rakenne Turussa 1.1. – 31.10.2012

Väestö kuukausittain Turussa 2011 ja 2012

2. TYÖMARKKINAT

2.1. Alueella asuva työllinen työvoima neljännes- vuosittain I/2001 – III/2012

Vuoden 2012 kolmannen neljänneksen luvut näyttävät työllisen työvoi-man kasvua koko maassa, Oulussa, Tampereella ja Turun seutukunnassa edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Turun ja Helsingin luvut osoittivat vähäistä laskua.

Koko maan luvuista on nähtävissä työllisen työvoiman säännöllinen kau-sivaihtelu. Ensimmäisen ja viimeisen vuosineljänneksen luvut ovat yleen-sä matalimmat.

Luvut eivät kuvaa kaupunkien työpaikkojen määrää, sillä työlliset voivat käydä myös asuinkuntansa ulkopuolella työssä. Yksittäisten pisteiden vaihteluita on vaimennettu liukuvan vuosikeskiarvon (yhtenäinen viiva) käytöllä.

Työllisen työvoiman muutosta seurataan Tilastokeskuksen otospohjaisen työvoimatutkimuksen avulla. Tiedot kerätään kuukausittain ja muunne-taan neljännesvuosiarvoiksi. Yksittäisen kaupungin arvot voivat sisältää suurehkoja satunnaisia vaihteluja.

2.2. Työttömyys Turussa

Turun työttömyysaste oli vuoden 2012 lokakuussa 12,7 % (11,8 % loka-kuussa 2011) eli kasvua vuoden takaiseen oli 0,9 prosenttiyksikköä. Muis-sa viidessä suurimmassa kaupungissa työttömyysasteet kasvoivat myös. Espoossa kasvu oli 0,9, Helsingissä 0,7, Oulussa 1,9, Tampereella 1,6 ja Vantaalla 0,7 prosenttiyksikköä.

Suurimmat muunkielisten ryhmät olivat syyskuun 2012 lopussa kielen mukaan: venäjä 2  744, arabia 1  532, kurdi 1  340, viro 1  283, albania 1 091, somali 974, englanti 605, vietnam 549, kiina 399, persia 373, es-panja 331, romania 244, puola 242, bosnia 228, thai 224, turkki 221 ja saksa 217. Esitetystä luettelosta havaitaan, että muunkielisyys painottuu Turussa muihin kuin EU-maiden kansallisiin kieliin (muuttoliikkeen vai-kutuksista, ks. katsauksen työttömyyttä käsittelevä kohta 2.2.). Muunkie-linen väestö on sijoittunut Turussa epätasaisesti.

Turun väestötietojärjestelmän ennakkotietojen mukaan Turussa oli 9 961 ulkomaan kansalaista syyskuun lopussa 2012. Suurimmat kansallisuudet olivat Viro 1 410, Venäjä 1 053, Irak 748, Somalia 553, Iran 494, Ruotsi 364, Kiina 311, Afganistan 245, Bosnia ja Hertsegovina 224, Puola 211 ja Vietnam 211. Ulkomaalaisperäisen väestön ristiriitaista muutoskehitystä (ulkomaan kansalaisten määrä on kasvanut hitaammin kuin muunkielisten määrä) selventää ulkomaan kansalaisille myönnettyjen Suomen kansalaisuuk-sien kasvava määrä: vuoden 2011 lopussa Turussa asui 4  784 sellaista entistä ulkomaan kansalaista, joille oli myönnetty Suomen kansalaisuus vuosina 1990 – 2011. Tästä syystä kieli on kansalaisuutta parempi kriteeri ulkomaalaisperäiselle väestölle.

3Muutoksen suunnat 4/2012

Työllinen työvoima Turussa, Oulussa ja Tampereella neljännesvuosittain I/2001 – III/2012, 1000 henkeä

Työllinen työvoima Helsingissä ja Turun seutu-kunnassa, 1000 henkeä

Työllinen työvoima koko maassa, 1000 henkeä

Korkeimmillaan Turun työttömyysaste oli runsaat 23 prosenttia vuoden-vaihteessa 1993/94. Sen jälkeen työttömyysaste laski hitaasti ja alitti kymmenen prosentin rajan syyskuussa 2006. Vuoden 2008 syksyllä sekä työttömien määrä että työttömyysaste kääntyivät kasvuun ylittäen edel-lisvuoden vastaavat luvut. Etenkin työttömien miesten määrä kasvoi no-peasti syyskuun 2008 alle neljästä tuhannesta yli seitsemään tuhanteen vuoden 2009 loppuun mennessä. Työttömyyden kasvu pysähtyi 2010 työttömyysasteen vuosikeskiarvon ollessa 12,8 ja jatkui lähes samalla ta-solla vuonna 2011 (12,6). Vuoden 2012 alkupuolella työttömyysaste laski tammi-huhtikuussa, mutta kääntyi kasvuun toukokuussa.

Turun työttömyysaste oli kymmenen suurimman kaupungin joukossa lokakuussa kuudenneksi matalin, perässä Jyväskylä, Tampere, Oulu ja Lahti. Samojen kaupunkien seutukuntakohtaisessa vertailussa Turun seu-tukunnan työttömyysaste oli kolmanneksi matalin Helsingin ja Kuopion seutukuntien jälkeen.

Työttömien naisten määrä Turussa on vuosina 1998 – 2008 ylittänyt ke-säisin miesten määrän, mutta sittemmin työttömiä miehiä on ollut jatku-vasti enemmän kuin naisia. Lokakuun lopussa 2012 työttömiä miehiä oli 6 552 ja naisia 4 647.

Lokakuun viimeisenä päivänä oli avoimia työpaikkoja tarjolla Turun työ- ja elinkeinotoimistossa 914 kappaletta eli 24 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Pitkäaikaistyöttömien (yli vuoden yhtämittainen työttömyysjakso) mää-rä kääntyi kasvuun vuoden 2008 lopulla. Se kasvoi nopeasti vuosien 2009 ja 2010 aikana puolestatoistatuhannesta yli kolmentuhannen, jolla tasol-la se pysytteli elokuuhun 2012 asti. Syyskuussa Turun pitkäaikaistyöttö-mien määrä laski alle kolmen tuhannen (2 985), lokakuun luku oli 3 010. Alle 25-vuotiaiden nuorisotyöttömien määrä oli lokakuussa 1 533, kas-vua edellisvuodesta 308 henkeä. Korkeimmillaan nuorisotyöttömien määrä on ollut Turussa 3 960 heinäkuussa 1993.

Muita kuin suomen- tai ruotsinkielisiä työttömiä oli syyskuussa 19 pro-senttia. Suurimmat muunkielisten ryhmät olivat äidinkielen mukaan ve-näjä, arabia, kurdi, albania ja somalia. Ulkomaalaisten (passin mukaan) osuus työttömistä oli 15 prosenttia, suurimpina ryhminä Venäjä, Irak, Iran, Viro ja Somalia.

Korkeintaan perusasteen koulutus työttömistä oli 34:llä, keskiasteen 44:llä ja korkea-asteen koulutus 22:lla prosentilla.

Työttömien keski-ikä oli syyskuussa 41,2 vuotta; miesten 40,6 ja naisten 41,9 vuotta.

Työttömyys jakaantuu kaupungin sisällä epätasaisesti. Yli sadan hengen työvoiman pienalueiden korkeimman, Pansio It. 27,1 %, ja matalimman, Papinsaaren 2,1 %, työttömyysasteiden erotus oli syyskuussa 25,0 pro-senttiyksikköä.

4 Muutoksen suunnat 4/2012

Työttömyysaste Turussa kuukausittain 2011 ja 2012, %

3. RAKENTAMINEN TURUSSA 1.1. – 30.9.2012

Korkeimman ja matalimman työttömyysasteen pienalueet Turussa syyskuussa 2012:

Pienalue % Pansio It. 27,1Varissuo 26,5Halinen 25,4Lauste 25,1Pansio Länt. 22,5Kurjenmäki It. 22,3Härkämäki-Jyrkkälä 19,9Asuin-Perno 19,6Asuin-Runosmäki 19,2Paaskunta 19,1

..Turku 12,5

..Ylioppilaskylä 5,9Peltola 5,8Moisio 5,4Friskala 5,1Huhkola 5,0Vähä-Heikkilä It. 4,9Asuin-Pitkämäki 4,5Puistomäki 4,0Kaistarniemi 3,5Papinsaari 2,1

Muunkielisten turkulaisten epätasainen jakautuminen pienalueille näkyy myös työttömyystilastoissa. Kun muiden kuin suomen- tai ruotsinkielis-ten työttömien työnhakijoiden osuus kaikista työttömistä oli koko kau-pungissa syyskuussa 19 prosenttia, Varissuolla se oli 54, Lausteella 47 ja Halisissa 40 prosenttia.

2.3. Työttömyys vertailukaupungeissa ja -seutu- kunnissa lokakuussa 2012

Kymmenestä suurimmasta kaupungista Turun työttömyysaste oli viiden-neksi korkein, edellä Kouvola, Kuopio, Vantaa, Helsinki ja Espoo. Pääkau-punkiseudun suuret kaupungit Helsinki, Espoo ja Vantaa ovat pysytelleet koko maan arvon alapuolella seitsemän muun kaupungin ylittäessä koko maan työttömyysasteen.

Työttömyysaste kymmenessä suurimmassa kaupungissa ja koko maassa lokakuussa 2012:

Kaupunki %Lahti 14,1Oulu 13,5Tampere 13,3Jyväskylä 12,9Turku 12,7Kouvola 11,6Kuopio 9,8Koko maa 9,5Vantaa 8,3Helsinki 7,8Espoo 6,0

Turussa, kuten monessa muussakin seutukunnan keskuskaupungissa, työttömyysaste on korkeampi kuin ympäröivissä kehyskunnissa. Kym-menen suurimman kaupungin seutukuntavertailussa Turun seutukunnan työttömyysaste oli Helsingin ja Kuopion jälkeen kolmanneksi matalin.

Työttömyysaste kymmenen suurimman kaupungin seutukun-nissa ja koko maassa lokakuussa 2012:

Seutukunta % Oulun 12,4Jyväskylän 12,2Lahden 12,0Kouvolan 11,6Tampereen 11,5Turun 10,0Koko maa 9,5Kuopion 9,3Helsingin 7,1

Lähteet: ELY-keskus ja Tilastokeskus.

Myönnettyjen rakennuslupien kerrosala oli jaksolla 1.1. – 30.9.2012 Turun rakennusvalvontatoimiston ennakkotietojen mu-kaan  116  000  k-m2, jossa oli laskua n. 34  % vuoden 2011 vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Luvat mahdollistavat 743 asunnon rakentami-sen (vuoden 2011 vastaavana ajankohtana 1 190).

Aloitettujen rakennusten kerrosala oli yhteensä 105 000 k-m2, jossa oli n. 4 % nousua jaksoon 1.1.–30.9.2011 verrattuna. Aloitettujen asun-tojen määrä oli 401 (vuonna 2011 vastaavasti 462 asuntoa).

5Muutoksen suunnat 4/2012

Työttömyysaste kymmenen suurimman kaupungin seutukunnissa lokakuussa 2012, %

Valmistuneiden rakennusten kokonaiskerrosala ja valmistuneet asunnot Turussa 1.1. – 30.9.2002 – 1.1. – 30.9.2012

4. ASUMINEN

Asuntojen hinnat

Keskeneräisten rakennusten kerrosala oli 319 000 k-m2, jossa oli las-kua n. 21 % vuoden 2011 vastaavaan jaksoon verrattuna. Keskeneräisten asuntojen määrä oli 1 122 (vastaavasti 1 469 asuntoa vuonna 2011).

Turussa valmistui nettomääräisesti 1.1. – 30.9.2012 775 uutta asuntoa (vuonna 2011 vastaavasti 707 asuntoa), joista asuinkerrostaloi-hin 597, erillisiin pientaloihin 112 ja rivitaloihin 78. Niiden huoneistoala oli keskimäärin 78,1 m2.

Valmistuneiden rakennusten kokonaiskerrosala oli tarkastelujaksol-la 127 000 k-m2, jossa oli lisäystä n. 67 % vuoden 2011 vastaavaan ajan-kohtaan verrattuna.

Asuntojen hintatasoa kuvaavassa graafissa on esitetty ennakkotietoja vanhojen asuntojen vuoden 2012 III neljänneksen keskihintatasosta (kerrostalo- ja rivitaloasunnot yhteensä) Turussa ja suurimmissa vertailu-kaupungeissa. Hintatilaston tiedot perustuvat verohallinnon aineistoon siten, että ennakkotiedot sisältävät noin kaksi kolmasosaa kaupoista.

Vertailukaupunkien väliset hintatasoerot ovat suuria: asunnot ovat kal-leimpia pääkaupunkiseudulla, erityisesti Helsingissä ja Espoo-Kauniaisis-sa sekä halvimpia Turussa ja Oulussa.

Hintojen eron aiheuttama hyvinvointimenetys on asunnonostajan näkö-kulmasta merkittävä: esim. vuoden 2012 III vuosineljänneksen hintata-solla Turusta ostettavan 100 m2:n asunnon hinnalla saa Helsingistä vain 49,6  m2:n asunnon. Asumisväljyydessä Helsingin korkeampien asumis-kustannusten vaikutukset näkyvät siten, että asuntokuntarakenteeltaan melko samanlaisessa Helsingissä asuntojen pinta-ala oli 34,2 m2 /henkilö v. 2010, kun se Turussa oli vastaavasti 38,0 m2/henkilö huolimatta Helsin-gin Turkua korkeammasta tulotasosta.

Asuntojen reaalihintoja kuvaavasta graafista havaitaan, että hintojen nousu kääntyi varsin nopeaan laskuun, joka jatkui vuodenvaihteeseen 2008/2009 asti. Vuoden 2009 aikana hinnat kääntyivät voimakkaaseen nousuun, joka taittui vuoden 2010 aikana. Kaikissa kuudessa vertailukau-pungissa reaalihinnat ovat kuluvan vuoden kolmannella vuosineljännek-sellä alemmalla tasolla kuin hinnat korkeimmillaan viimeisen nousujak-son aikana. Oulu on vertailukaupunkien ainoa, jossa käytetyn aineiston perusvuoden 2005 taso alittuu.

Nimellishintatarkastelussa verrokkikaupunkien hinnat kehittyivät vuosi-tasolla (III/2011 – III/2012) seuraavasti: Turku +4,3 %, Helsinki +2,7 %, Espoo-Kauniainen +2,4  %, Tampere +1,9  %, Vantaa +0,2  % ja Oulu +0,1 %.

Käytetyn ennakollisen aineiston mukaan nimellishinnat muuttuivat vuo-den 2012 III vuosineljänneksen aikana seuraavasti: Turku +5,3 %, Helsin-ki +2,0 %, Vantaa +1,0 %, Tampere +0,6 %, Espoo-Kauniainen +0,1 % ja Oulu -0,6 %.

Lähde: Tilastokeskus, Altika.

6 Muutoksen suunnat 4/2012

Asuntojen reaalihintaindeksi eräissä kaupungeissa vuosineljänneksittäin I/2006 – III/2012

Vanhojen asuntojen hintataso eräissä kaupungeissa,III vuosineljännes 2012

Turun lentoaseman matkustajat 1.1. – 30.9.2008 – 1.1 – 30.9.2012

5. LIIKENNE

5.1. Turun sataman liikenne supistui

Turun sataman tavaraliikenne oli ennakkotietojen mukaan 1.1. – 30.9.2012 yhteensä 1,9  milj. tonnia, jossa oli laskua 8  % verrattuna vuoden 2011 vastaavaan ajankohtaan. Ulkomaan tavaraliikenteen osuus koko sataman tavaraliikenteestä oli 95 %.

Sataman suuryksikköliikenne supistui koko tavaraliikennettä vähemmän (-3 %) vuoden 2011 vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Kokonaiskappa-lemäärästä 89 251 oli kontteja 5 966 (TEU 7 973) ja rekkoja ja trailereita 83 285.

Turun sataman matkustajaliikenne supistui 4 % ja oli 2 517 407 matkus-tajaa.

Saapuneiden alusten määrä väheni 4 % ja oli 1 703 alusta.

Lähde: Turun satama.

5.2. Turun lentoaseman matkustajaliikenne nopeassa kasvussa

Turun lentoaseman matkustajaliikenne oli ennakkotietojen mukaan tam-mi-syyskuussa 2012 yhteensä 359 299 matkustajaa, jossa oli kasvua 26 % vuoden 2011 vastaavaan ajankohtaan verrattuna (koko maan matkusta-jamäärä keskimäärin +2 %, Helsinki-Vantaa +1 %, Oulu +20 % ja Tam-pere -13 %). Kotimaan liikenteen matkustajia oli Turussa 86 151 (-4 %) ja kansainvälisen liikenteen matkustajia 273 148 (+40 %).

Lähde: Finavia.

6. MATKAILU

Varsinais-Suomen majoitusliikkeissä kirjattiin 1  004  097 yöpymistä tammi-syyskuussa 2012, joka oli viisi prosenttia vähemmän kuin edellis-vuoden vastaavana ajanjaksona. Ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset (184 900) vähenivät kahdeksan prosenttia ja kotimaisten (819 200) viisi prosenttia. Ulkomaalaisten suurimmat yöpyjäryhmät olivat Ruotsi, Venä-jä, Saksa ja Viro. Koko maassa yöpymiset vähenivät tammi-syyskuussa kaksi prosenttia; kotimaiset vajaan prosentin ja ulkomaiset kuusi prosenttia. Kaupungeis-ta yöpymiset lisääntyivät Helsingissä yksi, Tampereella kuusi ja Vantaalla viisi prosenttia. Oulussa yöpymiset vähenivät kaksi prosenttia.

Turun majoitusliikkeissä rekisteröidyt yöpymiset (604  100) vähenivät tammi-syyskuussa edellisvuodesta seitsemän prosenttia. Kotimaiset ja ulkomaiset yöpymiset vähenivät kumpikin seitsemän prosenttia. Eniten ulkomaalaisyöpymisiä kirjattiin, Ruotsista, Venäjältä ja Saksasta.

Kymmenen suurimman majoituskaupungin joukossa Turku oli neljäntenä yöpymisten määrällä mitattuna. Edellä olivat Helsinki, Tampere ja Vantaa, perässä Oulu, Rovaniemi, Kuopio, Jyväskylä, Kuusamo ja Lappeenranta.

7Muutoksen suunnat 4/2012

Yöpymiset kymmenessä suurimmassa majoituskaupun-gissa 1.1. – 30.9.2012, vrk

TILASTOKESKUS / ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU: TURUN SEUTUKUNNAN SUHDANNETIETOJA

Kotimaisissa yöpymisissä Turku oli kolmantena Helsingin ja Tampereen jälkeen. Ulkomailta tulleiden yöpymisluvuissa Turun sijoitus oli kuudes.

Kaikkien majoitusliikkeiden huonekäyttöaste oli tammi-syyskuussa Tu-russa 55,7 % eli kuusi prosenttiyksikköä alempi kuin vuotta aikaisemmin. Koko maassa kaikkien majoitusliikkeiden käyttöaste oli tammi-syyskuus-sa 50,7 %.

Majoitusmyynnin arvo oli Turussa tammi-syyskuussa 28 miljoonaa euroa eli 2,1 miljoonaa euroa alempi kuin vuotta aikaisemmin. Yöpymisen kes-kihinta oli tammi-syyskuussa Turussa 46,4 euroa eli hieman alempi kuin edellisvuonna (46,5 euroa).

Turun tilastoissa mukana oleva rekisteröity majoituskapasiteetti oli syys-kuussa 4 231 vuodetta eli 145 vuodepaikkaa suurempi kuin vuotta aikai-semmin.

Lähteet: Tilastokeskus ja Turku Touring.

Teollisuus (toimialaluokka TOL C)Vuonna 2011 Turun seutukunnan teollisuuden liikevaihto kasvoi 9,1 prosent-tia edellisvuodesta, mutta nousu tasaantui vuoden viimeisellä neljänneksel-lä 2,3 prosenttiin edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Vuoden 2012 ensimmäisellä vuosipuoliskolla liikevaihto kasvoi varsin nopeasti (7,9 prosenttia), vaikka kasvu toisella vuosineljänneksellä hidastuikin ensimmäi-seen neljännekseen verrattuna. Koko maassa teollisuuden liikevaihto kasvoi alkuvuonna ainoastaan 1,8 prosenttia. Vuonna 2011 yhteenlaskettu henkilöstömäärä (henkilötyövuosien määrä) kasvoi Turun seutukunnan teollisuudessa 2,3 prosenttia. Vuoden 2012 en-simmäisellä neljänneksellä henkilöstömäärä kasvoi hieman edellisvuotta nopeammin ja se oli 4,3 prosenttia korkeammalla tasolla kuin vastaavana ajanjaksona vuotta aiemmin. Toisella neljänneksellä kasvu hidastui alle pro-senttiin.  

Rakentaminen (TOL F)Vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä rakentamisen toimialan liikevaihdon kasvu jatkui nopeana, ja liikevaihto oli 15 prosenttia edellisvuoden vastaavaa ajankohtaa korkeampi. Koko vuodelle 2011 liikevaihdon kasvua kertyi 14,0 prosenttia. Vuoden 2012 ensimmäisen neljänneksen liikevaihto kasvoi 9,7 prosenttia vuoden takaisesta. Vuoden toisella neljänneksellä kasvu hidastui edelleen ja oli 3,8 prosenttia. Vuoden 2012 ensimmäisellä vuosipuoliskolla liikevaihdon kasvu oli 6,4 prosenttia (koko maassa vastaavasti 7,5 prosent-tia).

Koko vuonna 2011 rakentamisen toimialan henkilöstömäärä pysyi edellis-vuoden tasolla. Vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä henkilöstömäärä kääntyi edellisvuodesta kasvuun: nousua oli 9,3 prosenttia. Kuluvan vuoden toisella neljänneksellä kasvu jäi enää vajaaseen prosenttiin edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna.

Liikevaihdon kehitys toimialoittainTurun seutukunnassa 2000–2012 tammi-kesäkuu

1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 52000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 12

Kuukausi/vuosi

50

60

70

80

90

100

110

120

130

140

150

160

170Trendisarja, 2005 = 100

C TeollisuusF RakentaminenG Tukku- ja vähttiäiskauppaMeriteollisuusH-S Muut palvelut

Henkilöstön määrän kehitys toimialoittainTurun seutukunnassa 2000–2012 tammi-kesäkuu

1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 52000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 12

Kuukausi/vuosi

50

60

70

80

90

100

110

120

130

140

150

160

170Trendisarja, 2005 = 100

C TeollisuusF RakentaminenG Tukku- ja vähttiäiskauppaMeriteollisuusH-S Muut palvelut

Painopaikka: Keskushallinnon painatuspalvelukeskus, Turku 2012

Lisätietoja:Kalervo Blomqvist, puh. (02) 2627 411, kalervo.blomqvist@turku.fiKimmo Lemmetyinen, puh. 050 5590 412, (02) 2627 412, kimmo.lemmetyinen@turku.fiAnne Martikainen, puh. (02) 2627 442, anne.martikainen@turku.fi

Julkaisun tilaukset, jakelu: puh. (02) 2627 442Raportti on luettavissa sähköisessä muodossa osoitteessa:http://www.turku.fi/tilastot

Kuva

: Han

nu W

aher

MUUTOKSEN SUUNNAT – Ajankohtaiskatsaus TurustaNykymuotoisen Muutoksen suunnat –ajankohtaiskatsauksen julkaiseminen päättyy tähän numeroon.

ISSN 1795-441X (Painettu)ISSN 1796-9085 (Verkkojulkaisu)

Aineistokuvaus:

Tilastokeskuksen suhdannepalvelun tuottamat kuukausitason indeksit kuvaavat tarkasteltavan muuttujan (lii-kevaihto, henkilöstömäärä) muutosta suhteessa perusvuoden (2005=100) tasoon. Lähdeaineistoina käytetään verohallinnon kausiveroaineistoa sekä Tilastokeskuksen suoraa tiedonkeruuta ja vuositilastoja.

Suhdannetiedot ovat ennakollisia ja ne voivat päivittyä noin vuoden ajan tarkasteltavan ajanjakson päättymi-sestä, mikä tulee huomioida tuoreimpien vuosineljänneksien tietoja tulkittaessa.

Tässä katsauksessa esitetyt tiedot kuvaavat suhdannetilannetta vuoden 2012 kesäkuun loppuun asti.

Tukku- ja vähittäiskauppa (TOL G)Turun seutukunnan tukku- ja vähittäiskaupan liikevaihto kasvoi 6,6 prosenttia vuonna 2011 (koko maassa vastaavasti 8,1 prosenttia). Vuoden 2012 ensimmäisellä vuosineljänneksellä kasvu voimistui 8,9 prosenttiin edellisvuoden vastaa-vasta ajanjaksosta. Toisella neljänneksellä kasvu hidastui selvästi ja jäi vajaaseen 2 prosenttiin. Koko alkuvuonna 2012 kasvu oli Turun seutukunnassa hieman koko maan kasvua hitaampaa.

Tukku- ja vähittäiskaupan henkilöstömäärän kehitys jatkui positiivisena koko vuoden 2011, vaikka se hiipui viimeisellä neljänneksellä vajaaseen 2 prosenttiin. Vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä henkilöstömäärä nousi 2,1 prosent-tia ja toisella neljänneksellä enää 1,4 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. Kesäkuussa henkilöstömäärä pysyi käytännössä ennallaan.

Muut palvelut (TOL HIJKLMNRS)Koko vuonna 2011 Turun seutukunnan muiden palvelualojen liikevaihto kasvoi yhteensä 9,6 prosenttia. Vuoden 2012 ensimmäisellä vuosineljänneksellä liikevaihto kasvoi 8,9 prosenttia ja toisella neljänneksellä 5,6 prosenttia edellisvuo-den vastaavasta ajanjaksosta.

Muiden palvelualojen henkilöstömäärä kasvoi vuonna 2011 yhteensä 4,2 prosenttia. Vuoden 2012 tammi-maaliskuus-sa kasvu jatkui ja henkilöstömäärä oli 3,8 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin. Vuoden 2012 huhti-kesäkuussa kasvu hidastui ja henkilöstömäärä oli 1,6 prosenttia vuoden 2011 vastaavaa ajankohtaa suurempi.

Meriteollisuus (yritysryhmä)Joulukuussa 2011 alkanut Turun seutukunnan meriteollisuuden yritysryhmän liikevaihdon kasvu jatkui vahvana myös vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä, jolloin liikevaihto oli 26,7 prosenttia korkeampi kuin vuotta aiemmin. Ku-luvan vuoden maalis-huhti-toukokuussa liikevaihdon nopea kasvu jatkui (+ 40 prosenttia vuoden takaisesta), mutta kesäkuussa liikevaihto laski hieman.Vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä henkilöstömäärä kasvoi 5,4 prosenttia vuotta aiemmasta. Vuoden 2012 en-simmäisen neljänneksen henkilöstömäärä kasvoi 21,7 prosenttia vuoden takaisesta ja toisellakin neljänneksellä kasvua kertyi 10,1 prosenttia.