muutoksen suunnat iv neljännes 2015

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

IV neljännes (loka-joulukuu) 2015

1 TYÖLLISYYSKEHITYS

2

3

VÄESTÖKEHITYS

MUU PORIN JA PORIN SEUDUN YLEINEN KEHITYS

Työllisyyskehitys

Porin työllisyyskehitys loka-joulukuussa 2015 • Satakunnan työttömyysaste oli kuudenneksi alhaisin ELY-keskusalueiden joukossa:

Satakunnan alueella oli yhteensä 15 745 työtöntä työnhakijaa joulukuun lopussa 2015. Työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi 709

henkilöllä (+4,7 %) joulukuun loppuun 2014 verrattuna. Satakunnan työttömyysaste oli 14,4 %, joka oli kuudenneksi alhaisin kaikkien

15 Ely-keskusalueen joukossa. Satakuntaa alhaisempi työttömyysaste oli Pohjanmaalla, Uudellamaalla, Etelä-Pohjanmaalla, Varsinais-

Suomessa ja Hämeessä.

• Työllisyysaste ja työttömyysaste heikentyivät edelleen vuoden 2015 aikana: Porin seudun

työllisyysaste oli 67,3 % vuoden 2013 lopussa. Työllisyysaste on 4,7 %-yksikköä jäljessä Porin työllisyysohjelman tavoitteesta (72 %).

Porissa oli keskimäärin 371 avointa työpaikkaa loka-joulukuussa 2015. Avoimien työpaikkojen määrä oli maltillisessa kasvussa ja oli

korkeampi kuin vastaavana ajankohtana 2013-2014. Työttömyysaste heikentyi edelleen muiden suurten ja keskisuurten kaupunkien

tavoin. Porissa oli keskimäärin 6 541 työtöntä työnhakijaa vuonna 2015. Porin työttömyysasteen vuosikeskiarvo oli 16,3 %, joka oli

korkein työttömyysasteen vuosikeskiarvo vuoden 2002 jälkeen. Porin työttömyysaste oli 2,3 %-yksikköä korkeampi kuin 25

suurimman kunnan keskiarvo.

• Porin työttömistä kolmannes pitkäaikaistyöttömiä: Porin kaupungissa oli yli vuoden työttömänä olleita

henkilöitä 2 289 henkilöä joulukuun lopussa 2015. Pitkäaikaistyöttömien määrä oli loka-joulukuussa 2015 korkeammalla tasolla kuin

vuosina 2010-2014 vastaavana ajankohtana. Pitkäaikaistyöttömiä oli kolmannes (33,4 %) kaikista työttömistä työnhakijoista. Joka

kolmannella porilaisella työttömällä on vähintään yksi työttömyyden pitkittymistä aiheuttava riskitekijä viidestä mahdollisesta ja joka

neljännellä vähintään kaksi riskitekijää.

• Nuorten työllisyystilanteen kuukausivaihtelut suuria. Nuorten alle 25-vuotiaiden työttömyysaste oli

keskimäärin 15,0 % loka-joulukuussa 2015. Ero työllisyysohjelman tavoitteeseen oli +4,0 %-yksikköä. Nuorten työttömien määrä oli

loka-joulukuussa korkeampi kuin vuosina 2011-2014 vastaavana ajankohtana. Nuorten kohdalla työttömyyden kausivaihtelut ovat

suuria ja työttömyysjaksot keskimäärin lyhyempiä.

• KELA:n sakkomaksut on kasvussa, mutta aktivointiaste pysynyt hyvällä tasolla: Porin

kuntaosuus työmarkkinatuesta on kasvanut lakimuutoksen myötä ja oli yhteensä 5,75 miljoonaa euroa vuonna 2015 eli keskimäärin

479 000 euroa kuukaudessa. Porin aktivointiaste oli 35,4 % tammi-heinäkuussa 2015 ja 5:nneksi korkein 20 suurimman kaupungin

joukossa (viimeisin saatavissa oleva tilastotieto)

29.2.2016 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom

Porin työllisten määrän kehitys suhteessa koko maan kehitykseen pitkällä aikavälillä 1987-2014


1071

974

856

608 550

445 378

346 271

350 368 396

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

1600

Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu

2013 2014 2015

Avointen työpaikkojen määrän kehitys kuukausittain Porissa vuosina 2013-2015

Porin työllisyysohjelman tavoite: avointen työpaikkojen määrän lisääntyminen. Tilanne: avointen työpaikkojen määrä oli suurempi loka-joulukuussa 2015 vuosiin 2013-2014 verrattuna


Lähde: TEM, vuosikeskiarvot TK 14A

Avointen

työpaikkojen

määrässä

kausivaihtelut

suuria

Avointen

työpaikkojen

määrä kasvoi

loka-joulu-

kuussa 2015

edellisiin vuo-

siin verrattuna

Työttömien työnhakijoiden vuosikeskiarvo vuosina 2005-2015

Porin työttömien työnhakijoiden määrä on noussut yhtäjaksoisesti vuodesta 2011 alkaen. Porissa oli työttömiä työnhakijoiden vuosikeskiarvo oli 6 541 vuonna 2015. Työttömien työnhakijoiden määrä nousi korkeammaksi kuin kertaakaan vuoden 2001 jälkeen



5626

5141

4460

3980

4535

4920 4777 4784

5356

5855

6541

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

15,4

14,1

12,5

11,1

12,6 12,6 12,4 12,3

13,8

15

16,3

5

6

7

8

9

10

11

12

13

14

15

16

17

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Työttömyysasteen vuosikeskiarvo vuosina 2005-2015

Porin työttömyysaste on noussut yhtäjaksoisesta vuodesta 2012 alkaen. Porin työttömyysaste kohosi 4 %-yksikköä vuosien 2012-2015 välisenä aikana. Porin työttömyysaste oli edellisen kerran yhtä korkea vuonna 2002



Porin työttömyysasteen (%) vuosikeskiarvo suhteessa 25 suurimpaan kuntaan vuosina 2000-2015

Porin työllisyysohjelman tavoite: Työttömyysaste alenee 25 suurimman kunnan keskiarvon tasolle vuoden 2018 loppuun mennessä. Tilanne: Porin työttömyysaste oli 2,3 %-yksikköä korkeampi kuin 25 suurimman kunnan vuosikeskiarvo 2015



19,7

18,5

17,2

16,1

16,9

15,4

14,1

12,5

11,1

12,6 12,6 12,4 12,3

13,8

14,7

16,3

14,7

13,7 13,2

12,6 12,6 12

10,4

9,2 8,7

10,7 10,9 10,2

10,7

12,1

13

14

56789

10111213141516171819202122

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Pori 25 suurinta kuntaa

Pitkäaikaistyöttömien määrä kuukausittain vuosina 2011-2015

Porin työllisyysohjelman tavoite: pitkäaikaistyöttömyyden ja rakennetyöttömyyden vähentäminen. Tilanne: pitkäaikaistyöttömien määrä on noussut yhtäjaksoisesti vuodesta 2010 alkaen. Porin pitkäaikaistyöttömien määrä oli loka-joulukuussa 2015 korkeammalla tasolla kuin vuosina 2010-2014 vastaavana ajankohtana


Lähde: Satakunnan ELY-keskus, työttömät työnhakijat ja työttömyysaste kunnittain Satakunnassa TK 14A

1834 1854

1913 1948

2041 2111 2130 2143

1838

2220 2224 2184 2210 2225 2229

800

900

1000

1100

1200

1300

1400

1500

1600

1700

1800

1900

2000

2100

2200

2300

tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu

2011 2012 2013 2014 2015

Porilaisten työttömien riskitekijöiden kasautuminen 1 (2)


Porilaisten työttömien riskitekijöiden kasautuminen 2 (2)


Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä kuukausittain vuosina 2011-2015

Työllisyysohjelman tavoite: Nuorten työttömyysasteen aleneminen 11 %:iin kaikista työttömistä vuoden 2018 loppuun mennessä. Tilanne: Nuorten alle 25-vuotiaiden työttömyysaste oli keskimäärin 15,0 % loka-joulukuussa 2015. Ero työllisyysohjelman tavoitteeseen +4,0 %-yksikköä. Nuorten työttömien määrä oli loka-joulukuussa korkeampi kuin vuosina 2011-2014 vastaavana ajankohtana


Lähde: Satakunnan ELY-keskus, työttömät työnhakijat ja työttömyysaste kunnittain Satakunnassa TK 14A

766

672 696

897

1061

982 977

706

1157

984 976

815

940 920

1158

300

400

500

600

700

800

900

1000

1100

1200

tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu

2011 2012 2013 2014 2015

Kunnan maksuosuus työmarkkinatuesta kuukausittain tammi-joulukuussa 2015

Porin työllisyysohjelman tavoite: KELA:n ”sakkomaksujen” väheneminen. Tilanne: Porin kuntaosuus työmarkkinatuesta on kasvanut 1.1.2015 lakimuutoksen myötä. Sakkomaksu olivat yhteensä 5,75 miljoonaa euroa vuonna 2015 eli keskimäärin 479 363 euroa kuukaudessa


Lähde: KELA, kelasto -raportit

487 494 462 203

488 119 503 665

457 430 470 834

527 969

496 078 510 122

466 467

411 167

470 819

0

50 000

100 000

150 000

200 000

250 000

300 000

350 000

400 000

450 000

500 000

550 000

600 000

Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu

Työllisyysohjelman tavoitteiden ja päämittarien toteutuminen

Tavoitteet ja tavoitetaso Toteuma

1 Työpaikkojen nettolisäys 1700 työpaikkaa vuoteen 2025 mennessä Työpaikkojen määrä väheni -389 työpaikalla vuonna 2013

vuoteen 2012 verrattuna (viimeisin tilastotieto)

2. Työllisyysasteen nostaminen: 72 %:iin vuoteen 2025 mennessä

3. Työttömyysasteen aleneminen 25 suurimman kunnan keskiarvon

tasolle vuoden 2018 loppuun mennessä 25 suurimman kunnan vuosikeskiarvo 14,0 % ja Porin 16,3 % loka-

joulukuussa 2015. Porin erotus +2,3 %-yksikköä

Porin seudun työllisyysaste oli 67,4 %vuoden 2013 lopussa. Erotus

4,6 %-yksikköä suhteessa tavoitteeseen

4. Pitkäaikaistyöttömyys 10 suurimman kaupungin keskiarvon

tasolla

Porin pitkäaikaistyöttömyysaste oli 33,4 %. Laskua edelliseen

vuosineljännekseen 0,8 %-yksikköä.

5. KELA:n ”sakkomaksujen” puolittaminen vuoden 2015 tasosta KELA:n sakkomaksut kasvoivat vuonna 2015. Kunnan sakko-

maksujen osuus yhteensä 5,75 miljoonaa euroa vuonna 2015

6. Aktivointiaste 15 suurimman kaupungin keskiarvon tasolla Porin aktivointiaste oli 33,4 % heinä-syyskuussa 2015. Aktivointi-

aste oli viidenneksi korkein 15 suurimman kaupungin joukossa.

7. Nuorisotyöttömyyden aleneminen 11%:iin vuoden 2018 loppuun

mennessä

Porin nuorisotyöttömyysaste oli 15,90% loka-jouluuussa 2015.

Erotus +4,0 %-yksikköä tavoitteeseen

8. Toteutetaan työllisyyden edistämiseen liittyviä innovatiivisia

kokeiluja/avauksia yhteistyössä eri toimijoiden kanssa:

Pori mukana pitkäaikaistyöttömyyden kuntakokeilu I:ssä. Pori

tavoittelee pilottialueen asemaa vaikeimmin työllistyvien tehtävien

siirrossa valtiolta

kunnille


Väestökehitys

Porin väestökehitys loka-joulukuussa 2015

• Satakunnan väestö on keskittynyt alueen isoihin keskustaajamiin ja muihin taajamiin: Satakunnan asukkaista noin 72 % eli 160 000 henkilöä asui vuonna 2015 taajamissa. Neljä

kymmenestä (41 %) Satakunnan asukkaista asui vain 0,5 %:in alueella koko Satakunnan maapinta-alasta. Samanaikaisesti lähes yhdeksän kymmenestä Satakunnan asutuista tilastoruuduista oli alle 25 asukkaan tilastoruutuja eli maaseutumaiset alueet kattavat suuren osan alueen asutusta pinta-alasta.

• Porin asukasluvun kasvu jäi negatiiviseksi vuonna 2015: Porin asukasluku oli 85 354

asukasta vuoden 2015 lopussa. Porin väestönkehitys jäi -64 henkilöä negatiiviseksi. Porin luonnollinen väestönlisäys oli -143 henkilöä, kuntien välinen nettomuutto +12 henkilöä ja nettomaahanmuutto +67 henkilöä. Porin väestö väheni ensimmäisen kerran vuoden 2005 jälkeen. Tilanne oikeni vuoden 2015 viimeisellä neljänneksellä, mutta ei kääntänyt koko vuoden kehitystä positiivieksi: Porin väestönlisäys oli vuoden viimeisellä neljänneksellä yhteensä +70 henkilöä. Esimerkiksi kuntien välinen nettomuutto oli+89 henkilöä, joka oli enemmän kuin kertaakaan vuoden 2010 jälkeen vuoden viimeisellä neljänneksellä

• Porin haasteena negatiivinen luonnollinen väestönlisäys: Porin haasteena on negatiivinen

luonnollinen väestönlisäys: kuolleisuus ylitti syntyvyyden -902 henkilöllä vuosina 2010-2015. Pori sai sen sijaan muuttovoittoa yhteensä +1 404 henkilöä vuosina 2010-2015. Porin väestönlisäys oli yhteensä +502 henkilöä vuosina 2010-2015

• Porin vieraskielisten määrä on 12 kertaistunut vuosien 1990-2014 välisenä aikana: Porissa oli 2 173 vieraskielistä vuoden 2014 lopussa (2,5 % koko väestöstä). Porin vieraskielisten määrä

12 kertaistui vuosien 1990-2014 välisenä aikana. Vieraskielisten määrä on kuitenkin yli kaksi kertaa alhaisempi Porissa kuin koko maassa keskimäärin (5,7 %). Vieraskielisten osuus oli korkein Vantaalla (14,4 %), Helsingissä (13,5 %) ja Espoossa (13,3 %) vuonna 2015. Joka toisessa kunnassa oli edelleen alle 2 % vieraskielistä väestöä eli muita kuin suomen-, ruotsin- tai saamenkielisiä.


Paikkatietoisku: Satakunnan

väestö tilastoruuduittain 2015

Satakunnan väestö on keskittynyt

isoihin taajamiin. Satakunnan asuk-

kaista noin 72 % eli 160 000 henkilöä

asui vuonna 2015 taajamissa.

Noin yhdeksän kymmenestä (87 %)

Satakunnan asutuista tilastoruuduista

oli alle 25 asukkaan tilastoruutuja.

Maaseutumaiset alueet kattavat suuren

osan alueen asutusta maapinta-alasta.

Neljä kymmenenestä (41 %) Satakunnan

asukkaista asuu Porin ja Rauman

keskustaajamien 39 km2 suuruisella

alueella (Satakunnan maapinta-ala 7

820 km2 ). Toisin sanoen 41 % Satakun-

nan asukkaista asuu 0,5 %:in alueella

koko Satakunnan maapinta-alasta

29.2.2016| KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom Lähde: Tilastokeskus)

600

650

700

750

800

850

900

950

1000

1050

1100

1150

1200

1250

1300

Elävänä syntyneet Kuolleet

Luonnollinen väestönlisäys pitkällä aikavälillä vuosina 1980-2015

Porin luonnollisen väestönlisäyksen käännekohta oli vuosi 1998, johon saakka syntyvyys oli vuosittain kuolleisuutta suurempaa. Vuoden 2006 jälkeen luonnollinen väestönlisäys on ollut yhtäjaksoisesti negatiivinen. Vuonna 2015 luonnollinen väestönlisäys oli -143 henkilöä negatiivinen


Porin luonnollisen

väestönlisäyksen

käännekohta oli vuosi

1998

-900

-800

-700

-600

-500

-400

-300

-200

-100

0

100

200

300

Kuntien välinen nettomuutto Nettosiirtolaisuus

Porin nettomuutto maan sisältä ja ulkomailta pitkällä aikavälillä vuosina 1980-2015

Pori sai suurta muuttotappiota maan sisäisestä muuttoliikkeestä yhtäjaksoisesti vuosina 1980-2002 (pl. +5 hlöä vuonna 1993). Porin kohdalla positiivinen käänne tapahtui ensimmäisen kerran vuonna 2003. Nettomaahanmuutto on ollut positiivinen yhtäjaksoisesti Euroopan Unioniin (1995) liittymisen jälkeen.


Pori oli määrällisesti

kolmen muuttotappiolli-

simman kunnan joukossa

joka vuosi 1980-luvulla

Porin muuttotase kääntyi

positiiviseksi vuonna 2005:

merkittävä käänne

suhteessa aikaisempaan

kehitykseen

Porin väestönkehitys kvartaaleittain vuosina 2010-2015

Porin haasteena on negatiivinen luonnollinen väestönlisäys: kuolleisuus ylitti syntyvyyden -902 henkilöllä vuosina 2010-2015. Pori sai sen sijaan muuttovoittoa yhteensä +1 404 henkilöä vuosina 2010-2015. Porin väestönlisäys oli yhteensä +502 henkilöä vuosina 2010-2015


Lähde: Tilastokeskus, väestömuutokset kuukausittain -tietokanta

-100

-50

0

50

100

150

Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen nettomuutto Nettomaahanmuutto

-150

-100

-50

0

50

100

150

2010/IV 2011/IV 2012/IV 2013/IV 2014/IV 2015/IV

Porin väestönlisäys neljännesvuosittain vuosina 2010-2015


Porin väestönlisäys oli yhteensä +656 henkilöä 1.1.2010-30.12.2015 välisenä aikana. Porin väestö väheni -64 henkilöä vuonna 2015. Porin väestölisäys oli positiivinen vain vuoden 2015 viimeisellä neljänneksellä (+70)

-33 -33 -58 -32

-21

-45

44 27 24 21

-13

89 19

29

72

38 65

26

-80

-60

-40

-20

0

20

40

60

80

100

120

140

2010 2011 2012 2013 2014 2015

Syntyneiden enemmyys Kuntien välinen nettomuutto Nettomaahanmuutto

Porin väestönkehitys osatekijöittäin loka-joulukuussa 2010-2015

Porin väestönlisäys oli yhteensä +70 henkilöä vuoden 2015 viimeisellä neljänneksellä. Kuntien välinen nettomuutto +89 henkilöä oli enemmän kuin kertaakaan vuoden 2010 jälkeen vuoden viimeisellä neljänneksellä


Lähde: Tilastokeskus, väestömuutokset kuukausittain -tietokanta

0

500

1000

1500

2000

2500

1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

Porin vieraskielisten (=muut kuin suomen-, ruotsin- tai saamenkieliset) määrän kehitys keskipitkällä aikavälillä vuosina 1990-2014

Porissa oli 2 173 vieraskielistä vuoden 2014 lopussa (2,5 % koko väestöstä). Porin vieraskielisten määrä 12 kertaistui vuosien 1990-2014 välisenä aikana. Vieraskielisten määrä on kuitenkin yli kaksi kertaa alhaisempi Porissa kuin koko maassa keskimäärin (5,7 %). Vieraskielisten osuus on korkein Vantaalla (14,4 %), Helsingissä (13,5 %) ja Espoossa (13,3 %).


Vieraskielisten

määrä on

12 kertaistunut

vuosien 1990-

2014 välisenä

aikana

Porissa

vieraskielisiä

2,5 %

koko

väes-töstä

(koko maa 5,7

%)

Muu yleinen Porin ja Porin

seudun kehitys

Porin yleinen kehitys loka-joulukuussa 2015

• Porin seutu elinvoimaindeksissä toiseksi parhaassa viidenneksessä: Seutukuntien

elinvoimaindeksissä alueiden elinvoimaisuutta analysoitiin 10 rakennemuuttujan avulla, jotka liittyivät

aluetalouteen, työllisyyskehitykseen, vetovoimaan, veropohjaan ja osaamiseen. Kaikki 70 seutua jaettiin

viiteen viidennekseen 10 muuttujan keskiarvon perusteella ja jokaiselle seudulle laskettiin niin sanotut

arvopisteet. Porin seutu sijoittui toiseksi parhaaseen viidennekseen ja sijalle 25. arvopisteiden mukaan

luokiteltuna.

• Porin tilitettyjen kunnallisverojen määrä kasvoi enemmän kuin koko maassa

keskimäärin: Porin tilitettyjen kunnallisverojen määrä kasvo loka-, marras- ja joulukuussa enemmän

kuin keskimäärin koko maassa. Tilitettyjen kunnallisverojen määrä kasvoi lokakuussa 2,4 %, marraskuussa 2,9

% ja 2,1 % joulukuussa 2015. Porin kunnallisverotettavien- ja yhteisöverotulojen määrä asukasta kohden on

kuitenkin alhaisempi kuin keskimäärin muissa keskuskaupungeissa ja jää myös alle kaikkien Manner-Suomen

kuntien keskiarvon

• Vanhojen asuntojen neliöhinnat pienessä laskussa: Porin vanhojen asuntojen neliöhinta

oli kaikki talotyypit huomioiden keskimäärin 1 481 euroa neliöltä vuoden 2015 viimeisellä neljänneksellä.

Vanhojen asuntojen hinnat laskivat 1,0 % edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Porissa

vanhojen asuntojen neliöhinnat olivat viidenneksi alhaisimmat muihin maakuntakeskuksiin verrattuna vuoden

2015 viimeisellä neljänneksellä. Poria alhaisemmat neliöhinnat olivat Kouvolassa, Kajaanissa, Kotkassa ja

Raumalla. Porissa asuntojen neliöhinnat olivat 2,7 kertaa alhaisemmat kuin Helsingissä.

• Yritysperustanta edelleen positiivista taantumasta huolimatta: Porissa aloitti 333 ja

lopetti 377 yritystä vuonna 2014. Syyskuun loppuun mennessä 2015 oli aloittanut 306 yritystä. Heinäkuun

loppuun mennessä samana vuonna oli lopettanut 160 yritystä.


SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI VIIDENNESTEN KESKIARVON MUKAAN

Indeksi sisältää 10 alueen elinvoimaa kuvaavaa rakenneindikaattoria. Kaikki 70 seutua on jaettu viiteen viidennekseen 10 indikaattorin keskiarvon perusteella. Indikaattorit ovat: - BKT euroa asukasta kohden (2013) - BTV-indeksi (2013) - Koulutustasomittain (2014) - Työllisyysaste % (2014) - Työttömyysaste % (2014) - Tulonsaajien mediaanitulot euroa per tulonsaaja

(2014) - Taloudellinen huoltosuhde (2014) - Kunnallis- ja yhteisöverotulot yhteensä euroa

asukasta kohden (2014) - Kokonaisnettomuutto promillea (2010-2014) - Tutkimus- ja tuotekehitysmenot euroa asukasta

kohden (2014)

29.2.2016| KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom

SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI ARVOPISTEIDEN MUKAAN

Indeksi sisältää 10 alueen elinvoimaa kuvaavaa rakenneindikaattoria. Jokainen seutu on sijoitettu paremmuusjärjes-tykseen laskemalla yhteen 10 indikaattorin arvo-pisteet: jokainen seutu saa yhdestä muuttujasta 1-70 pistettä (paras arvo = 1 piste ja heikoin arvo = 70 pistettä) Indikaattorit ovat: - BKT euroa asukasta kohden (2013) - BTV-indeksi (2013) - Koulutustasomittain (2014) - Työllisyysaste % (2014) - Työttömyysaste % (2014) - Tulonsaajien mediaanitulot euroa per tulonsaaja

(2014) - Taloudellinen huoltosuhde (2014) - Kunnallis- ja yhteisöverotulot yhteensä euroa

asukasta kohden (2014) - Kokonaisnettomuutto promillea (2010-2014) - Tutkimus- ja tuotekehitysmenot euroa asukasta

kohden (2014)


Tilitettyjen kunnallisverojen määrä (miljoonaa euroa) Porissa loka-joulukuussa 2015

0

3

6

9

12

15

18

21

24

27

tam

mikuu

helm

ikuu

maaliskuu

huhtikuu

toukokuu

kesäkuu

heinäkuu

elokuu

syyskuu

lokakuu

marraskuu

joulukuu

Vuosi 2013 Vuosi 2014 Vuosi 2015

Tilitettyjen kunnallisverojen määrän vaihtelut vähäisiä 2015 IV neljänneksellä

aikaisempien vuosien tapaan.


Lähde: Verohallinto

Tilitettyjen kunnallisverojen määrän muutos% kalenteri-vuoden alusta Porissa ja koko maassa loka-joulukuussa 2015

0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

2,5

3,0

Lokakuu Marraskuu Joulukuu

2,4

2,9

2,1

1,5

2,2

1,8

Pori Koko maa

Tilitettyjen kunnallisverojen muutos% ei ole suoraan vertailukelpoinen koko maan

kehitykseen jaksotuksen vuoksi



Tilitettyjen yhteisöverojen määrä Porissa (euroa) kuukausittain vuosina 2012-2015

0

1 000 000

2 000 000

3 000 000

4 000 000

5 000 000

6 000 0002012/1

2012/2

2012/3

2012/4

2012/5

2012/6

2012/7

2012/8

2012/9

2012/1

0

2012/1

1

2012/1

2

2013/1

2013/2

2013/3

2013/4

2013/5

2013/6

2013/7

2013/8

2013/9

2013/1

0

2013/1

1

2013/1

2

2014/1

2014/2

2014/3

2014/4

2014/5

2014/6

2014/7

2014/8

2014/9

2014/1

0

2014/1

1

2014/1

2

2015/1

2015/2

2015/3

2015/4

2015/5

2015/6

2015/7

2015/8

2015/9

2015/1

0

2015/1

1

2015/1

2

Tilitettyjen yhteisverojen määrä vaihtelee merkittävästi kuukausittain: vuoden 2015

toukokuun aikaisempaa suurempi summa selittyy työmarkkinatuen rahoitusvastuun

kompensoinnilla kunnille.



KESKUSKAUPUNKI KUNNALLISVERO €/AS. YHTEISÖVERO €/AS. YHTEENSÄ €/ASUKAS ERO ESPOOSEEN €/ASUKAS

ESPOO 4282 456 4738 0

HELSINKI 3923 499 4422 316

VANTAA 3720 334 4054 684

VAASA 3368 474 3842 896

LAPPEENRANTA 3393 270 3663 1075

HÄMEENLINNA 3421 206 3627 1111

TAMPERE 3334 282 3616 1122

TURKU 3171 427 3598 1140

SEINÄJOKI 3350 232 3582 1156

KUOPIO 3280 179 3459 1279

LAHTI 3228 217 3445 1293

KOUVOLA 3224 210 3434 1304

KOKKOLA 3149 279 3428 1310

ROVANIEMI 3270 157 3427 1311

OULU 3217 168 3385 1353

KAJAANI 3216 153 3369 1369

JYVÄSKYLÄ 3192 151 3343 1395

PORI 3095 212 3307 1431

MIKKELI 3070 196 3266 1472

JOENSUU 2910 220 3130 1608

MANNER-SUOMEN KUNNAT 3326 268 3594 1144

Kunnallis- ja yhteisöverojen määrä asukasta kohden maakuntien keskuskaupungeissa vuonna 2014


Lähde: Tilastokeskus; Valtiovarainministeriö KAO

Vanhojen asuntojen hintojen kehitys Porissa viimeisellä neljänneksellä 2010-2015

Porissa vuonna 2015 IV neljänneksellä tapahtui 1 %:n hintojen lasku ed. vuoden

vastaavaan neljännekseen verrattuna


Lähde: Tilastokeskus, vanhojen asuntojen hintaindeksi

Vuosi/neljäs

neljännes (loka-

joulukuu)

Neliöhinta €/m2

Indeksi (2010=100) Muutos% edellisen

vuoden vastaavaan

neljännekseen

2010 1 379 103,3 1,8

2011 1 387 103,2 -0,1

2012 1 386 104,0 0,8

2013 1 460 107,0 2,9

2014 1 493 106,6 -0,4

2015 1 481 105,5 -1,0

Vanhojen asuntojen hintojen kehitys Porissa ja muissa suurissa kaupungeissa loka-joulukuussa vuonna 2015


Lähde: Tilastokeskus, vanhojen asuntojen hintaindeksi

Kaupunki Neliöhinta €/m2 Indeksi (2010=100) Muutos edelliseen vuoteen (indeksi 2010=100)

Helsinki 4 003 112,1 2,0

Espoo-Kauniainen 3 253 104,4 0,5

Vantaa 2 615 101,9 0,4

Porvoo 2 366 106,4 5,1

Tampere 2 363 108,0 1,2

Turku 1 961 106,4 2,3

Pori 1 481 105,5 -1,0

Rauma 1 415 93,6 -4,0

Lappeenranta 1 755 100,3 -4,1

Kotka 1 346 88,8 -2,3

Kouvola 1 256 94,2 3,8

Hämeenlinna 1 974 101,1 0,3

Kuopio 1 960 102,8 -0,3

Jyväskylä 1 869 102,8 0,4

Vaasa 1 864 111,7 0,6

Seinäjoki 1 816 108,1 -2,6

Kokkola 1 640 114,3 -2,8

Mikkeli 1 778 95,3 -3,5

Joensuu 1 868 104,4 0,5

Oulu 1 745 96,2 -0,8

Kajaani 1 301 94,0 0,7

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Porissa kvartaaleittain 2005-2015

0

20

40

60

80

100

120

140

160

180

I/2

005

II/2

005

III/2

005

IV

/20

05

I/2

006

II/2

006

III/2

006

IV

/20

06

I/2

007

II/2

007

III/2

007

IV

/20

07

I/2

008

II/2

008

III/2

008

IV

/20

08

I/2

009

II/2

009

III/2

009

IV

/20

09

I/2

010

II/2

010

III/2

010

IV

/20

10

I/2

011

II/2

011

III/2

011

IV

/20

11

I/2

012

II/2

012

III/2

012

IV

/20

12

I/2

013

II/2

013

III/2

013

I/2

014

II/2

014

III/2

014

IV

/20

14

I/2

015

II/2

015

III/2

015

Aloittaneita Lopettaneita

Porissa aloitti 333 ja lopetti 377 yritystä vuonna 2014. Syyskuun loppuun mennessä

2015 oli aloittanut 306 yritystä. Heinäkuun loppuun mennessä samana vuonna oli

lopettanut 160 yritystä.

Lähde: Tilastokeskus, aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten tietokanta


Yrityskannan kehitys Porissa kvartaaleittain 2005-2014

4020

4719

4000

4100

4200

4300

4400

4500

4600

4700

4800

I/2

005

II/2

005

III/2

005

IV

/20

05

I/2

006

II/2

006

III/2

006

IV

/20

06

I/2

007

II/2

007

III/2

007

IV

/20

07

I/2

008

II/2

008

III/2

008

IV

/20

08

I/2

009

II/2

009

III/2

009

IV

/20

09

I/2

010

II/2

010

III/2

010

IV

/20

10

I/2

011

II/2

011

III/2

011

IV

/20

11

I/2

012

II/2

012

III/2

012

IV

/20

12

I/2

013

II/2

013

III/2

013

IV

/20

13

I/2

014

II/2

014

III/2

014

IV

/20

14

Yritystilaston tiedot ovat muuttuneet Tilastokeskuksen yritystilastojärjestelmän uudistuksessa. Uudistuksen

yhteydessä tietojen muodostamista yritysten lopetuksista on tarkennettu, mikä vaikuttaa vuosien 2013 ja -

14 yrityskannan pienenemiseen eikä ole siten suoraan vertailukelpoinen aikaisempiin tilastoihin.

Lähde: Tilastokeskus, aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten tietokanta


muutoksen suunnat iv neljännes 2015

Government & Nonprofit