MUUTOKSEN JOHTAMINENPROSESSINAPROSESSINA4.6.2014VALMENNUSTA KUNTOUTTAVAN TYÖOTTEENVALMENNUSTA KUNTOUTTAVAN TYÖOTTEENKEHITTÄMISEEN VUODEOSASTOLLA JA KOTIHOIDOSSA:

- muutoksen määrittely ja sen johtaminen- muutosvastarinta ja henkilöstön tukeminenammatillisessa kasvussa- johtajan omat voimavarat j j- tavoitetilanteen saavuttaminen ja tulokset-tavoitetilanteen säilyttäminen-Leila Mukkala

MUUTOKSEN MUUTOKSEN MÄÄRITTELY JA SEN

JOHTAMINENJOHTAMINEN

TYÖN MUUTOKSEN TYÖN MUUTOKSEN MALLINTAMINEN

MUUTOSVASTARINTA

MITÄ MIELTÄ VANHUSTEN KUNTOUTUSPALVELUISTA?FYSIOTERAPIA 2/2013 FT. NUMMIJOEN HAASTATTELU

”Kuntoutuspalvelujen tuottaminen on liiaksi hoitotyöstä eriytynyttä

Vanhuksen toiminta- sekä liikkumiskykyä ylläpitävän ja parantavan kuntoutustoiminnan

i t i d ll t hteist ön onnistumisen edellytys on yhteistyön lisääminen eri toimijoiden välillä””K t t k t h ät ä j k ”Kuntoutuksen tarpeen herätessä joko sairaudesta tai vammasta johtuen tai voimien muutoin hiipuessa päätetään riittävästä kivun muutoin hiipuessa, päätetään riittävästä kivun hoidosta, sopivasta muusta lääkityksestä ja ravitsemuksesta sekä sovitaan riittävästä liikkumisesta osana arjessa selviytymistä”

Suomen Fysioterapeutit

MITÄ MIELTÄ VANHUSTEN KUNTOUTUSPALVELUISTA?

”I lli t ikää t h k

FYSIOTERAPIA 2/2013 FT. NUMMIJOEN HAASTATTELU

”Irralliset, ikääntyneen muuhun arkeen kiinnittymättömät kuntoutusjaksot tuskin pysähdyttävät toiminta- ja liikk i k k ä h t i t ”liikkumiskykynsä haurastumista”

”Avain kuntoutuspalvelun ja arkielämän toiminnan väliseen ristiriitaan löytyy jaetun toiminnan väliseen ristiriitaan löytyy jaetun kohteen kehittämisestä, joka antaa ammattilaiselle ja hänen asiakkaalleen

hd lli d k h i ä i mahdollisuuden rakentaa yhteistä sopimusta arkiliikkumisesta ja liikuntaharjoittelusta”

”Kuntoutuksen ja hoitotyön ammattilaiset Kuntoutuksen ja hoitotyön ammattilaiset yhdessä ikääntyneen kanssa sopivat mielekkäistä liikkumisharjoituksista osana kotona suoritettavia rutiinitehtäviä eli kotona suoritettavia rutiinitehtäviä eli tehdään liikkumissopimus”

Suomen Fysioterapeutit

TYÖN MUUTOKSEN MALLINTAMINEN Työtä voidaan tarkastella joko yksilöiden

tekemisten seurauksina (syyllisen osoittaminen) tai l j i koko toiminnan rakenteellisen laajemmin koko toiminnan rakenteellisen kehityksen kysymyksenä (esim. kuntoutus palvelurakenteessa)palvelurakenteessa)

Eräs toimivaksi havaittu kokonaisvaltainen jäsennys työn ja siinä tapahtuvien muutosten j y y j parviointiin on toimintajärjestelmän malli

Kyseessä on ns. systeemimalli, jonka mukaan Kyseessä on ns. systeemimalli, jonka mukaan muutokset yhdessä toimintajärjestelmän osassa tuottavat muutoksia sen muihin osiin (Engeström 1987)

Työterveyslaitos 5/2014

TOIMINTAMALLIN JÄRJESTELMÄ (ENGESTRÖM 1987) huomio kohdistuu koko toiminnan rakenteeseen, yhteisten toimintatapojen toimivuuteen ja toiminnassa tapahtuvien toimintatapojen toimivuuteen ja toiminnassa tapahtuvien

muutosten monitahoisuuteen Kohde määritellään vastaamalla kysymyksiin, mitä tuotetaan, kenelle y y y , ,ja miksi. Kohde on konkreettinen tuote- tai palvelukokonaisuus, jonka tekijät työllään tuottavat (= mitä)

Kohdetta hahmotettaessa on Kohdetta hahmotettaessa on yhteisesti keskusteltava siitä, miten kukin ymmärtää toiminnan merkityksen laajemmin, y j ,asiakkaalle, organisaatiolle ja yhteiskunnalle (= kenelle ja miksi)

Työterveyslaitos 5/2014

TOIMINTAJÄRJESTELMÄ TUKENA TYÖNKEHITTÄMISESSÄ

Väli Välineet: työkaluja, laitteita ja järjestelmiä, erilaisia malleja, teorioita, käsitteitä ja toimintatapa- ja prosessikuvauksia, joilla työn tulos tuotetaan

Työnjako: työtä tekevän tiimin (tai muun yhteisön) keskinäinen työnjako sekä se mitä osaa kohteesta juuri kyseinen tiimi tuottaa suhteessa organisaation muihin kyseinen tiimi tuottaa suhteessa organisaation muihin toimijoihin ja ulkopuolisiin yhteistyökumppaneihin (= yhteisö)

Yht i ö i äi t k i lk i tki ht i t ök it Yhteisö: sisäiset kuin ulkoisetkin yhteistyökumppanit, joita yksilö tai tiimi tarvitsee työnsä suorittamiseen

Säännöt: kirjoitettuja kuin kirjoittamattomiakin työtä Säännöt: kirjoitettuja kuin kirjoittamattomiakin työtä ohjaavia sääntöjä, sopimuksia, normeja, ohjeita ja velvoitteita, pelkkä sääntöjen kehittäminen ei usein kuitenkaan ratkaise koko toiminnan kehityshaasteitay

Työterveyslaitos 5/2014

Kotihoitorealismia: kokonaisvaltaisen ja aktivoivan kotihoidon ihannetta vastaan vaikuttaa kolme tekijää

1)Kotihoitokäynnit: fysiologisten tarpeiden kannalta välttämättömien 1)Kotihoitokäynnit: fysiologisten tarpeiden kannalta välttämättömien rutiinitehtävien (hygienia, ruoka) suorittamista

2) Tukipalveluja ym. useampi tuottaja jolloin työntekijän kokonaiskuva asiakkaan tilanteesta hämärtyy vastuu ja koordinointi?

Välineet

tilanteesta hämärtyy, vastuu ja koordinointi?3)Huonokuntoisten vanhusten hoidossa korostetaan lääketieteellisesti

välttämättömiä sairauksiin liittyviä toimenpiteitä (RR mittaus, haavanhoito jne.)K hd K hd Välineet

TEHTÄVÄTLääkejako

Roskien vientiELÄMÄ

Yksinäisyys

Kohde Kohde

Kohde TekijätRoskien vientiAamupalaSuihkutusSiistiminen

Tukipalvelut

YksinäisyysToimintakykyLiikkuminenMuistihäiriöt

SäännötYhteisöTyönjakoTukipalvelutLomakkeetRR, pulssi…

voimavarat

KOTIHOITOASIAKAS

KOTIHOITO

Ikääntyneen toiminta- ja liikkumiskyvyn edistäminen helsinkiläisessä kotihoidossa 5/2014 ft Jaana NummijokiHelsingin kaupunki

TYÖN KOHDE MÄÄRITTÄÄ KEHITTÄMISEN TARPEENKeskeistä on se, miten muut toiminnan elementit tukevat kohteen tuottamista ja , jodotetun tuloksen saavuttamistaMallinnus toimintajärjestelmällä tapahtuu parhaiten keräämällä aineistoa ja kuvauksia konkreettisista työtilanteista, joita tarkastellaan mallin avulla yhdessä

Välineet

työyhteisön kanssa

Välineet

TEHTÄVÄTLääkejako

Roskien vientiELÄMÄ

Yksinäisyys Kohde TekijätRoskien vientiAamupalaSuihkutusSiistiminen

Tukipalvelut

YksinäisyysToimintakykyLiikkuminenMuistihäiriöt

SäännötYhteisöTyönjakoTukipalvelutLomakkeetRR, pulssi…

voimavarat

KOTIHOITO ASIAKASO O O

JAETTU KOHDEJAETTU KOHDEASIAKKAAN VOIMAVAROJEN AKTIVOIMINEN

LIIKKUMISSOPIMUS Nummijoki 2014

IKÄÄNTYNEEN TOIMINTA- JA LIIKKUMISKYVYNIKÄÄNTYNEEN TOIMINTA- JA LIIKKUMISKYVYNEDISTÄMINEN HELSINKILÄISESSÄ KOTIHOIDOSSA

Liikkumissopimuksen käyttöön ottaminen uutena työvälineenä

Kotihoidon asiakkaan ja kotihoidon työntekijän yhdessä tekemä sopimus arkiliikkumisen ja liikuntaharjoittelun tukemisesta

Asiakkaan kannustaminen omien voimavarojen käyttöön

Asiakkaan voimavarojen jatkuva arviointi

Kirjaaminen ja raportointi Nummijoki 2014

IKÄÄNTYNEEN TOIMINTA- JA LIIKKUMISKYVYNEDISTÄMINEN HELSINKILÄISESSÄ KOTIHOIDOSSA: JOKAISENHOITOTYÖN JA KUNTOUTUKSEN AMMATTILAISEN ONSISÄISTETTÄVÄ…

” k h k t i i t j ”…kun vanhuksen toiminta- ja liikkumiskyky heikkenee, hänen voi olla vaikea aloittaa harjoituksia itsenäisesti tai v jsuorittaa arjen askareita yksin. Ikääntynyt henkilö saattaa odottaa, että muut tekevät erilaiset

i t hä l t j ll i laitostuminen asiat hänen puolestaan, jolloin laitostuminen kotiin voi olla väistämätöntä”

”Kotihoidon hoitohenkilökunnan ja vanhuksen Kotihoidon hoitohenkilökunnan ja vanhuksen läheisten on näissä tapauksissa erittäin vaikeaa saada vanhusta ymmärtämään, että itse y ,tekeminen ja omien voimavarojen käyttö hyödyttävät häntä itseään. Näissä tilanteissafysioterapeutin rooli on tärkeä”fysioterapeutin rooli on tärkeä

Nummijoki 2014

”NYT TARVITAAN UUDENLAISTA VUOROPUHELUA JAYHTEISTYÖTÄ AMMATTILAISTEN JA VANHUSTEN VÄLILLÄ, ,MUTTA MYÖS ERI AMMATTIRYHMIEN JAVANHUSTENHUOLLON PALVELUNTUOTTAJIEN VÄLILLÄ”

”Vanhusta hoitavan lääkärin ja terapeuttien aktiivinen osallistuminen kotihoidossa

t h it j l itt t t htä ää itt l vastuuhoitajan aloitteesta tehtävään suunnitteluun ja kuntoutumista tukevan kotihoidon toteutukseen ovat avain vanhuksen toiminta- ja liikkumiskyvyn uudelleen käynnistämiselle”

”Liikkumissopimus on työväline, jonka avulla työntekijät kiinnittävät huomiota vanhusten arkiliikkumisen ja liikkumiskyvyn säilymiseen osana hoitosuunnitelmaa Liikkumissopimus tarkoittaa hoitosuunnitelmaa. Liikkumissopimus tarkoittaa ikääntyneen arkiliikkumisen suunnitelmallista tukemista kotihoitokäyntien aikana osana k l l i ”kuntoutuspalveluita”

Nummijoki 2014

Kuntamme kotihoidon Vanhustyötä

kyllä

tehtävänä on huolehtia kotona asuvisa vanhuksista että he

Yhteinen tavoite ja t i i tvanhuksista, että he

voisivat asua kotona mahdollisimman pitkään

toiminta

pitkään

Kuntoutusta ei

Kuntoutusta kyllä

Kuntoutuslaitoksessa me

ei y

Kuntoutuslaitoksessa me teemme kuntoutustyötä ja siihen meillä on vankka ja

itkä ik i k k pitkäaikainen kokemus. Asiakkaat tulevat kuntoutukseen erilaisilla tarpeilla

Vanhustyötä ei Pikkarainen. Kelan IKKU-hankkeen

toimintatutkimuksen tuloksia 2013

Monialainen kuntoutus kuntoutuslaitoksessa

Kunnan kotihoito

Terveydenhoito

Kotihoidon työntekijätmm.Terveydenhoito

Sairaanhoito

Lääketiede ja +

Lääkitys

HoitoLääketiede ja tutkimukset

Fysioterapia

Oma lääkäri

Kotisairaanhoito

Kivut

Uni

Toimintaterapia

Sosiaalityö Omaiset, läheiset, naapurit

Arkielämä

Apuvälineet+Etuisuudet

Psykologia

Liikunta3.sektoriTurvallisuus

Fyysinen kuntoVapaa-ajan toiminta

Ravitsemus

yy

Mieliala

Ihmissuhteet

Harrastukset ja mielekäs tekeminen Pikkarainen. Kelan IKKU-hankkeen

toimintatutkimuksen tuloksia 2013

MUUTOSJOHTAMINEN JA JOHTAMISKULTTUURI

MUUTOSPROSESSISSA HUOMOITAVAAmuutosvastarinta

MUUTOSPROSESSIN JOHTAMISEN MALLI

”JOHTAMISKULTTUURI EI OLE NÄKYVÄÄ VAAN SENVAIKUTUKSET”: PAASIVAARA & NIKKILÄ ”ARJEN JOHTAJUUS”

Muutoksessa keskeistä: Muutoksessa keskeistä: syvärakenteiden, ilmiöiden ja toimintatapojen tunnistaminen ja toimintatapojen tunnistaminen ja toiminnan johtaminen tavoitteeseen

Tietoisuuden asteen vahvistaminen Tietoisuuden asteen vahvistaminen Miten kuntouttava työote todellisuudessa

toteutuu? = nykytilanteen kriittinen arviointitoteutuu? nykytilanteen kriittinen arviointi Miten käytännön muutos etenee? =

toimintasuunnitelma Miten muutosta ylläpidetään? Miten vaikuttavaa toiminta on?

MUUTOKSEN ETENEMINEN ORGANISAATIOSSA

M t k t t öläitä j hit it (3 5 ) Muutokset työläitä ja hitaita (3-5v.) > muutoksessa luovutaan aikaisemmasta, siirrytään uuteen ja hallitaan uusi siirrytään uuteen ja hallitaan uusi toimintatapa

Vanha tapa Uusi tapaTyökäytännöt, perinteet

Muutoksessa on kysymys kahden asian yhdistämisestä: y

1) sisällöstä eli siitä, mitä asioita muutetaan ja 2) prosessista eli tavasta jolla muutos

i ll j suunnitellaan ja toteutetaan

MUUTOSPROSESSISSA HUOMIOITAVAA: THL 48/2012 THL:N RAPORTTI 48/2012 KUNTOUTUKSEN VAHVISTAMINENPALVELURAKENTEESSA

Organisaation yleisen tason haasteet ja strategiset linjaukset > miten kuntoutus strategiset linjaukset miten kuntoutus huomioitu vanhussuunnitelmissa?

Yksikön nykytilan tarkastelua >> Yksikön nykytilan tarkastelua >> miten toimitaan nyt? (omavalvontasuunnitelmat)

T it til ää itt l ä i kä Tavoitetilan määrittelyä >> minkä toivotaan muuttuvan? (asiakaslähtöisyys)

Tunnistetaan edistävät ja estävät tekijät: hoitajien asenteet, motivaatio ja j j , josaaminen >> vaikuttaminen

MUUTOSPROSESSISSA HUOMIOITAVAA: THL:N RAPORTTI 48/2012 KUNTOUTUKSEN VAHVISTAMINENPALVELURAKENTEESSA

H i i l i Hoitosuunnitelmaprosessi on tärkeä avata >> miten toteutuu tällä hetkellä? >> jäsennetään kuntoutumista edistäviä toimintamalleja ja j jniiden sisältöjä, määritellään moniammatillisentiimin jäsenten rooleja ja vastuitaK t t k t Kuntoutuksen perustana on kuntoutussuunnitelma >> työväline moniammatillisessa tiimissä osana hoito ja moniammatillisessa tiimissä, osana hoito- ja palvelusuunnitelmaa >> laaditaanko kuntoutussuunnitelmia?kuntoutussuunnitelmia?

MUUTOSPROSESSISSA HUOMIOITAVAA: THL:N RAPORTTI 48/2012 KUNTOUTUKSENTHL:N RAPORTTI 48/2012 KUNTOUTUKSENVAHVISTAMINEN PALVELURAKENTEESSA

Kuntoutumisen onnistuminen >> edellyttää kaikkien sitoutumista >> miten johdetaan, yhteistyön rakentuminen eri toimijoiden välillä?

Hoitajan sitoutuminen näkyy vanhuksen ti i ti j k t i h it j motivointina ja kannustamisena >> hoitajan

työskentely tukeminen, yhteiset pelisäännöt moniammatillisuus?pelisäännöt, moniammatillisuus?

Omahoitajalla keskeinen rooli koordinoijana >> omahoitajan roolin kirkastaminen vastuu?omahoitajan roolin kirkastaminen, vastuu?

Kuntoutustoiminnan tulee olla näyttöön perustuvaa, säännöllistä ja jatkuvaa >> kuntoutuksen j jvaikuttavuus, miten arvioidaan, mitataan?

TUTKIMUS: MUUTOSJOHTAMINENTERVEYDENHUOLLON OSASTONHOITAJAN TYÖSSÄSATU PAKKANEN (2011)

j k äi äi ä Muutokset olivat osa jokapäiväistä työtä ja niiden johtaminen koettiin h llhaasteellisina: nopea aikataulu, päällekkäisyys

Muutostyö koettiin yhdessä tapahtuvaksi k i k i k hi i k ikäytäntöön vieväksi kehittämistyöksi

Muutostyö vaatii osastonhoitajalta henkilöstönsä sitouttamista, tukemista, kuuntelemista, tiedottamista, perustelemista ja motivoimista

TUTKIMUS: MUUTOSJOHTAMINENTERVEYDENHUOLLON OSASTONHOITAJANTERVEYDENHUOLLON OSASTONHOITAJANTYÖSSÄ SATU PAKKANEN (2011)

M i k ii Muutosvastarinnan koettiin kuuluvan kaikkeen muutokseen ja sitä pidettiin positiivisena asiana, kritisoidessa ajatusprosessia viedään eteenpäin

Muutosvastarinnan vähentämisessä nähtiin tärkeinä asioina muutostilanteiden hyvä muutostilanteiden hyvä valmistelu ja perustelu sekä tiedon jakaminen ja keskustelutiedon jakaminen ja keskustelu

ARJEN JOHTAJAN TYÖKALUJA MUUTOKSEN HALLINTAAN: muutoksen ennakointiHALLINTAAN: muutoksen ennakointi

HENKILÖSTÖ MUUTOKSESSA

JOHTAJAN TOIMINTA HARKITUT VALINNAT

Muutostarpeen havaitseminen

MUUTOKSESSA VALINNAT

1. Muutosta edeltävä vaihe

TiedotusAvoin havaitseminen

Muutostarve ilmassaAvoin keskustelu

Tulkinta

2. Vastustuksen vaihe

Lamaantuminen

OsallistuminenTunteiden kohtaaminen

Muutosvastarinta TiedotusTukiVaihtoehtojen

Muutoksen

3. Sitoutumisen ja hyväksyminen vaihe

esittäminen

Koulutustoteuttaminenvaihe

Ammatillisen roolin uudelleen jäsentely

Tuki

Paasivaara & Nikkilä 2008

MUUTOSVASTARINNAN TUNNISTAMINEN OSAMUUTOKSEN HALLINTAA MUUTOKSEN HALLINTAA: MUUTOSVASTARINNANTAUSTALLA ”OPPOSITIO” TAI MUUTOSTA VASTUSTAVIA VOIMIA

Muutosvastarinta = aktiivista tai passiivista vastustamista, ilmenee yksilöissä sekä ryhmässäYk ilöt t t t lähi ä i t k iä Yksilöt vastustavat lähinnä omia menetyksiä>> uskomuksia tai kokemuksia nykyisten toimivien työkäytäntöjen ja –prosessien menettämisestä >> työkäytäntöjen ja prosessien menettämisestä >> puolustetaan >> ei huomioida muutosta koko organisaatiossa, toiminnan taloudellisuutta, tehokkuutta, kustannussäästöjä

Jotta yksilö on halukas muutokseen >> ymmärrettävä syyt ja perusteet = koettava muutos tarpeelliseksip

MUUTOSPROSESSIN JOHTAMISEN MALLI: KOTTERIN KAHDEKSAN ASKELEEN MALLIKOTTERIN KAHDEKSAN ASKELEEN MALLIVALTIONKONTTORIN SIVUSTOLLA

1 M t k älttä ättö d 1. Muutoksen välttämättömyyden ymmärtäminen >>henkilöstö oivaltaa, nykytilan mukaisesti emme voi jatkaa >> y y a a ses e e vo ja aa esimiehen tehtävä auttaa henkilöstöä ymmärtämään ja hyväksymään ne syyt ja perusteet jotka pakottavat muutokseenperusteet, jotka pakottavat muutokseen

2. Muutosta ohjaavan ryhmän tai tiimin perustaminen >> muutoksen eteenpäin perustaminen muutoksen eteenpäin vieminen vaatii sitoutumista. Yksittäinen henkilö ei voi vastata onnistuneesta muutosprosessista >> esimiehen kannattaa muutosprosessista >> esimiehen kannattaa perustaa ryhmä, joka päämäärätietoisesti ja hallitusti toteuttaa muutoksen vaatimia toimenpiteitä = Ihmiset tekevät muutoksen

MUUTOSPROSESSIN JOHTAMISEN MALLI: KOTTERIN KAHDEKSAN ASKELEEN MALLIKOTTERIN KAHDEKSAN ASKELEEN MALLIVALTIONKONTTORIN SIVUSTOLLA

3 S lk ä i i j t t i l ti i 3. Selkeän vision ja strategian laatiminen >> päämäärä kaikille selvänä mielessä. Millaiseen tilanteeseen pyrimme muutoksella? a see a eesee py e o se a? >> samanlainen käsitys muutosprosessin tavoitteesta. Mitä tulee tehdä, jotta muutos on mahdollinen? mahdollinen?

4. Muutosviestintä >> muutosprosessin aikana – alusta loppuun – viestintä >> esimieheltä tämä alusta loppuun viestintä esimieheltä tämä vaatii sitkeyttä ja kärsivällisyyttä: samaa viestiä on usein toistettava uudestaan ja uudestaan >>kyse on usein tunnepitoisista asioista >> >>kyse on usein tunnepitoisista asioista >> tärkeää viestiä faktoja selkeästi ja täsmällisesti, kerta toisensa jälkeen

MUUTOSPROSESSIN JOHTAMISEN MALLI: KOTTERIN KAHDEKSAN ASKELEEN MALLIKOTTERIN KAHDEKSAN ASKELEEN MALLIVALTIONKONTTORIN SIVUSTOLLA

5. Henkilöstön valtuuttaminen muutoksen päämäärän mukaiseen toimintaan >> vaikuttamisen mahdollisuuksia ja valtuuksia vaikuttamisen mahdollisuuksia ja valtuuksia >>Muutoksen syyt voivat tulla ulkoa, mutta prosessin toteutukseen liittyvät valinnat on p ysaatava tehdä itse

6. Lyhyen aikavälin onnistumisten varmistaminen >> konkreettisia ja realistisia välitavoitteita ja huomioida yhteisesti - tai jopa j hli t ii ä i t i >> juhlistaa – niissä onnistuminen >> muutosprosessi menee koko ajan eteenpäin ja että lopputulokseen pääsy on mahdollista!että lopputulokseen pääsy on mahdollista!

MUUTOSPROSESSIN JOHTAMISEN MALLI: KOTTERIN KAHDEKSAN ASKELEEN MALLIKOTTERIN KAHDEKSAN ASKELEEN MALLIVALTIONKONTTORIN SIVUSTOLLA

7. Muutosten vakiinnuttaminen uudessa, saavutetussa tilanteessa >> muutosprosessi viety onnistuneesti päätökseen, ei saa liian pian hengähtää onnistuneesti päätökseen, ei saa liian pian hengähtää >> Ihmisillä taipumus palata ja kaivata menneeseen ja ”valua” vaivihkaa takaisin vanhoihin t i i t ll ihi i i h k tt ki itää toimintamalleihin >>esimiehen kannattaakin pitää jonkin aikaa uusia käytäntöjä korostetusti esillä: ”Tämä on meidän nykyinen tapamme tehdä”y y p

8. Uusien toimintatapojen juurruttaminen >> Muutosprosessin päätyttyä ja uusien toimintatapojen

vakiinnuttua yhteisesti käsitellä tehtyä matkaa >> tehty muutos nivoutuu vahvasti osaksi yhteisön ja organisaation kulttuuriaorganisaation kulttuuria

JOHTAJAN OMAT VOIMAVARAT

JOHTAMISKULTTUURIN VAIKUTUKSETJOHTAMISKULTTUURIN VAIKUTUKSETMUUTOKSEN LÄPIVIEMISEEN

Ylemmän johdon ja keskijohdon Ylemmän johdon ja keskijohdon rooli >> strategioiden ja toimintojen hj i k h i k li i ohjaaminen kohti kunnan valitsemia

päämääriä (vanhussuunnitelmat + kuntoutus)Lähi i i ilt l ä j hd i i id j Lähiesimies silta ylemmän johdon visioiden ja etulinjan työntekijöiden arkitodellisuuden välillä

Syvällisten ja todellisten muutosten aikaan Syvällisten ja todellisten muutosten aikaan saamiseksi kyettävä vaikuttamaan organisaatioiden syvärakenteisiin ja ilmiöihin. o ga saat o de syvä a e te s ja ö . Tunnistatko oman organisaation syvärakenteet ja ilmiöt?syvärakenteet ja ilmiöt?

ARJEN JHTAJUUS JA MONIAMMATILLINEN PALVELUORGANISAATIO: Paasivaara & Nikkilä 2008

hallinto

Strateginen johto: Minkälainen rooli, tuleeko Minkälainen rooli, tuleeko

apuja vai ristiriitaisia Strateginen johto: vastaa toiminnasta ja päätöksistä

vaatimuksiaapuja vai ristiriitaisia

vaatimuksia

Keskijohto: vastaa tietyn osa-alueen hoitamisesta

Lähijohto: toiminnallinen keskus organisaation

etulinjassa ”valmentava Myönteisen kehityksen Myönteisen kehityksen

tt i t i jetulinjassa, valmentava lähijohtaminen”

PALVELUORGANISAATIO

moottori tai jarrumoottori tai jarru

PALVELUORGANISAATIOASIAKASsubstanssi Asiakkaat

tarpeineen

VAATIMUSTEN JA TOIMINTAEDELLYTYSTEN NOIDANKEHÄ: Paasivaara & Nikkilä 2008NOIDANKEHÄ: Paasivaara & Nikkilä 2008

YLÄKERRAN ODOTUKSET LISÄÄNTYNEET

LÄHIJOHDOLLE TARPEET

NIUKKENEVAT RESURSSIT

JOHDON LISÄÄNTYNEET RESURSSITVAATIMUKSET

TUTKIMUS: MUUTOSJOHTAMINENTERVEYDENHUOLLON OSASTONHOITAJAN TYÖSSÄTERVEYDENHUOLLON OSASTONHOITAJAN TYÖSSÄSATU PAKKANEN (2011)

M t k hd lli t j t h it j t Muutoksen mahdollistajana osastonhoitajat kokivat oman esimiehen ja l ä j hd tylemmän johdon tuen

Ylimmän johdon tuntiessa jmuutoksen tarpeeksi hyvin ja tarpeellisena oli muutokseen pmahdollista irrottaa myös riittävät resurssit ja siten saada oikeat resurssit ja siten saada oikeat mahdollisuudet toteuttaa muutosmuutos

TUTKIMUS: MUUTOKSEN JOHTAMINENTERVEYDENHUOLLOSSA: HEINO 2010 TERVEYDENHUOLLOSSA: HEINO 2010 LÄHIJOHDON KOKEMUKSET MUUTOKSISTA

Myönteiset kokemuksetajantasaista ja perusteltua tietoa ajantasaista ja perusteltua tietoa

valmistelusta ja tulevasta muutoksesta osallistumis- ja osallistumis ja

vaikuttamismahdollisuuksia suunnittelussa keskijohdon ja muiden työntekijäryhmien tuki keskijohdon ja muiden työntekijäryhmien tukiomat yksilölliset muutosvalmiudet

j k lii i i ii h i i jotka liittyivät asenteisiin, työhön sitoutumiseen ja oman ammattitaidon vahvistumiseen

TUTKIMUS: MUUTOKSEN JOHTAMINENTERVEYDENHUOLLOSSA: HEINO 2010 LÄHIJOHDONTERVEYDENHUOLLOSSA: HEINO 2010 LÄHIJOHDONKOKEMUKSET MUUTOKSISTA

Kielteiset kokemukset työntekijöiden asenne työntekijöiden asenneyleinen kiireresurssien riittämättömyys työn vaativuus työn vaativuusvirallisen tiedon kulku tai sen puute

i i k organisaatiomuutoksen nopea aikataulu

K ÄKIURUVEDEN TERVEYSKESKUKSEN KEHITTÄMISHANKESAIRAANHOITAJA-LEHTI 11/2007 KÄYNNISTYMINEN

Osana Hopea – Vanhusten terveyspalvelujen saumaton hoitoketju –kehittämishankettaS t tti ht i t ö k t t k Systemaattinen yhteistyö kuntoutuksen ammattilaisten kanssa käynnistyi >> fysioterapeutti työskenteli 2 5 kuukautta fysioterapeutti työskenteli 2,5 kuukautta vuodeosastolla >> asenteisiin vaikuttaminen

Yhteistyön tavoitteena oli selkeyttää Yhteistyön tavoitteena oli selkeyttää fysioterapian ja kuntoutumista edistävän hoitotyön ero ja idea vuodeosaston henkilökunnalle >>sairaanhoitaja saattoi pyytää fysioterapeuttia kävelyttämään potilasta, vaikka hän oli juuri hoitanut potilaan vuoteeseen vaikka hän oli juuri hoitanut potilaan vuoteeseen

KIURUVEDEN TERVEYSKESKUKSEN KEHITTÄMISHANKE

Alk ih k hittä i t i i t i tt i

KIURUVEDEN TERVEYSKESKUKSEN KEHITTÄMISHANKE

SAIRAANHOITAJA-LEHTI 11/2007 KÄYNNISTYMINEN

Alkuvaiheessa kehittämistoiminta painottui hoitohenkilökunnan ergonomiseen toimintaan >> ohjausta fysioterapeutiltaj y p

Kuntoutusyksikön henkilökunta keskittyi ohjauksessaan enemmän eri potilasryhmien

h i ii i ä i asentohoitoon, siirtymisessä avustamiseen ja apuvälineiden käyttöön hoitotyössä

Tavoitteisiin sisältyi myös toimintaympäristön Tavoitteisiin sisältyi myös toimintaympäristön ja käytettävien apuvälineiden ja laitteiden nykytilan selvittäminen, kehittämistarpeiden k i k h i h kil k hj j koonti sekä hoitohenkilökunnan ohjaus ja kouluttaminen kuntoutumista edistävän hoitotyön toteuttamiseenhoitotyön toteuttamiseen

KIURUVEDEN TERVEYSKESKUKSEN KEHITTÄMISHANKE

SAIRAANHOITAJA-LEHTI 11/2007 TOTEUTUS

Hoitojakson alkaessa vuodeosaston hoitohenkilökunta kertoi potilaille ja h idä i ill k t t i t heidän omaisilleen kuntoutumista edistävästä toiminnasta. Siitä tiedotettiinmyös vuodeosaston ilmoitustauluilla ja myös vuodeosaston ilmoitustauluilla ja paikallisessa sanomalehdessä.

Kehittämissuunnitelmaan kirjattiin Kehittämissuunnitelmaan kirjattiin toiminnan tarkoitus ja tavoitteet, aikataulu ja vastuut tiedottamistavat ja -vastuut sekä ja vastuut, tiedottamistavat ja -vastuut sekä mittarit kehittämistoiminnan etenemisen arvioimiseksiarvioimiseksi

KIURUVEDEN TERVEYSKESKUKSENKIURUVEDEN TERVEYSKESKUKSENKEHITTÄMISHANKE SAIRAANHOITAJA-LEHTI 11/2007 TULOKSIA

V h t t i i t k k h i t t j Vanhusten toimintakyky on vahvistunut ja he kotiutuvat aiempaa toimintakykyisempinä

Vanhukset oivaltaneet perusajatuksen >> Vanhukset oivaltaneet perusajatuksen >> esittävät halunsa selviytyä mahdollisimman itsenäisesti päivittäisistä toiminnoista

Hoitohenkilökunta on sisäistänyt kuntoutumista edistävän hoitotyönT i i t ht äi t t k k Toiminta on yhtenäistynyt, koska tietotaitoperusta on lisääntynyt, on sovittu toimintaperiaatteista ja tapahtuu mallioppimista p j p pp>> kollegan ammatillinen toiminta on asettanut velvoitteita työskennellä sovittujen toimintaperiaatteiden mukaantoimintaperiaatteiden mukaan

KIURUVEDEN TERVEYSKESKUKSENKEHITTÄMISHANKE SAIRAANHOITAJA-LEHTI 11/2007

TULOKSIA

Kuntoutumista edistävän hoitotyön toimintamallin avaaminen yhdessä kirjalliseen muotoon on lisännyt vanhusten kirjalliseen muotoon on lisännyt vanhusten omatoimisuutta päivittäisissä toiminnoissa

Kuntosalin läheisyys ja tarkoituksenmukaisten Kuntosalin läheisyys ja tarkoituksenmukaisten apuvälineiden hankinta sekä niiden käyttäminen ovat mahdollistaneet niin vanhusten kuin henkilökunnan näkökulmasta kuntoutumista edistävän hoitotyön

Hoitoajat lyhentyneet ja vaikuttanut näin hoitoketjun toimivuuteen. Hoitotyö on myös aiempaa taloudellisempaaaiempaa taloudellisempaa

LÄHTEET

P kk 2011 M t j ht i t d h ll Pakkanen 2011. Muutosjohtaminen terveydenhuollon osastonhoitajan työssä - osastonhoitajien kokemuksia muutosjohtamisesta, muutosvastarinnasta sekä osastonhoitajalta muutosvastarinnasta sekä osastonhoitajalta edellytettyjä ominaisuuksia muutosjohtaja

Heino 2010. Muutoksen johtaminen terveydenhuollossa lähijohdon näkökulmastaterveydenhuollossa lähijohdon näkökulmasta

http://www.valtiokonttori.fi/download/noname/%7Bf9170d09-5bb0-449e-b03e-d2971678877c%7D/62549

Pikkarainen, Vaara, Salmelainen 2013. Gerontologisen kuntoutuksen toteutus, vaikuttavuus ja tiedon välittäminen

Pikkarainen 2013. Kelan IKKU-hankkeentoimintatutkimuksen tuloksia. Monitieteisen gerontologisen kuntoutuksen mahdollisuudet ja hhaasteet

LÄHTEET

R. Koivula 2013. Muistisairaan ihmisen omaisena terveyskeskuksen pitkäaikaisosastolla. Väitöskirja Jyväskylän yliopistoVäitöskirja, Jyväskylän yliopisto

Muistisairaiden kuntouttavan lyhytaikaishoidon toiminnan käsikirja LyhDeKe-projekti 2005 -toiminnan käsikirja. LyhDeKe projekti 2005 2007 http://www.sosiaaliportti.fi/File/14d54b8f-f7d1-4c76-8f35-de90895f37be/Ms_kasikirja.pdf

Yhtenäistää eri toimintakäytäntöjä, turvata hoidon laatu sekä muuttaa toiminta tehtäväkeskeisyydestä yksilövastuiseen ja yhteisölliseen tapaan toimia

Kiitos ja hyvää kesää kaikille !