muutoksen suunnat porissa iv neljännes 2014

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

IV neljännes (loka-marraskuu) 2014

23.2.2015 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom

Kuva: Antero Saari

Kuva: Toni Mailanen

Kuva: Toni Mailanen

Kuva: Marianne Ståhl

Sisältö

– Alue- ja paikallistalouden kehitys – Työpaikka- ja työllisyyskehitys – Väestökehitys – Laviaan liittyviä graafeja


Kuva: Antero Saari

Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen

Kuva: Jan Virtanen

Alue- ja paikallistalouden kehitys


Kuva: Toni Mailanen

Kuva: Jouni Koivukoski

Kuva: Marianne Ståhl

Porin seudun bruttokansantuote asukasta kohden oli 30.159 euroa keskimäärin vuosina 2010-2012 (viimeisin

käytettävissä oleva tilastotieto vuosi 2012). Porin seudun BKT asukasta kohden oli 26 suurimman kaupungin

keskitasoa. BKTA ylitti 40 000 euron tason Helsingin, Vaasan, Rauman ja Porvoon seuduilla. Porin BKT:n

muutosprosentti (8,6 %) oli myös keskitasoa verrattuna vuosien 2005-2009 kehitykseen: kolmen seudun BKTA laski

vuosina 2010-2012 verrattuna vuosiin 2005-2009 (Salon, Porvoon ja Kouvolan).

Kunnallisverotulot asukasta kohden olivat määrällisesti korkeimmat pääkaupunkiseudulla vuosina 2010-2012.

Espoon kunnallisverotulot olivat asukasta kohden korkeimmat (4 144 euroa per asukas). Porin kunnallisverotulot

olivat asukasta kohden laskettuna 2 909 euroa asukasta kohden. Porin kunnallisverotulot olivat asukasta

kohden hieman 26 kaupungin keskitason alapuolella, mutta nousivat kuitenkin suhteellisesti eniten 26

suurimmasta kaupungin joukossa vuosina 2010-2012 verrattuna vuosien 2005-2009 keskimääräiseen

kehitykseen.

Taloudellinen huoltosuhde (työllisten suhde ei-työllisiin) oli optimaalisin metropolialueella, Vaasassa ja Seinäjoella.

Taloudellinen huoltosuhde oli epäedullisin Kotkassa, Joensuussa ja Kajaanissa. Porin taloudellinen huoltosuhde

oli keskimäärin 1,46 eli yhtä työllistä kohden oli 1,46 ei-työllistä vuosina 2010-2012. Porin väestöllinen

huoltosuhde (15-64-vuotiaiden osuus suhteessa alle 15-vuotiaisiin ja yli 65-vuotiaisiin) oli vuonna 2013 samalla

tasolla kuin koko maan keskiarvo. Väestöllinen huoltosuhde oli alhaisin Helsingissä vuonna 2013. Väestöllisen

huoltosuhteen muutos on ennusteen mukaan kilpailukykyisin Vaasassa, Oulussa ja Espoossa vuosina 2013-2030

Tilitettyjen kunnallisverojen määrä jäi Porissa alhaisemmaksi kuin koko maassa keskimäärin vuoden 2014

viimeisellä neljänneksellä. Tilitettyjen kunnallisverojen määrän vaihtelut olivat suuria loppuvuonna 2014 osittain

teknisistä jaksotussyistä : kunnallisverojen määrä oli loka-joulukuussa matalammalla tasolla vuonna 2014 kuin

vastaavana aikana edellisenä tarkasteluvuotena. Tilitettyjen kunnallisverojen muutos% ei ole suoraan

vertailukelpoinen koko maan kehitykseen jaksotuksessa olevien erojen vuoksi

Porissa aloitti 349 uutta yritystä tammi-syyskuun 2014 välisenä aikana ja lopetti 198 yritystä tammi-kesäkuun

aikana 2014 (aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten tiedot tulevat viiveellä). Vertailukelpoinen tammi-kesäkuun

yritysperustanta eli aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten välinen erotus oli +54 yritystä.

Alue- ja paikallistalouden kehityksen keskeiset nostot


Bruttokansantuote asukasta kohden vuosina 2005-2013

BKT oli

asukasta

kohden kor-

kein Helsin-

gin, Vaasan ja

Rauman

seuduilla

Porin seudun BKT:n muutos %

keskitasoa suurten ja

keskisuurten joukossa

23.2.2015| KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom

Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito

Kunnallisverotulojen kehitys asukasta kohden vuosina 2005-2012

Tulot määräl-lisesti korkeim-

mat pääkaupun-kiseudulla. Suh-

teellinen muutos korkein Porissa ja

Rovaniemellä

Porin kun-nallisverotettavat

tulot kasvoivat suhteellisesti

eniten eniten

23.2.2015| KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom Lähde: Kuntaliitto, kuntakuvaaja

Taloudellinen huoltosuhde* vuosina 2005-2012

Taloudellinen huoltosuhde oli

optimaalisin Van-taalla, Espoossa

ja Helsingissä vuosina 2010-

2012

Taloudellinen huoltosuhde ko-

hentui Kuopiossa, Rovaniemellä, Kajaanissa ja

Porissa vuosina 2010-2012

*Muuttuja kuvaa kuinka monta ei-työllistä on yhtä työllistä kohden

23.2.2015 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom Lähde: Kuntaliitto, kuntakuvaaja

Väestöllinen huoltosuhde* vuonna 2013 ja 2030

Väestöllisen huoltosuhteen

muutos vähäisin Vaasassa, Oulus-

sa ja Espoossa vuosina 2013-

2030

Porin väestöllinen

huoltosuhde koko maan keskiarvon

tasolla vuonna 2013 ja ennus-teen mukaan

2030

*Muuttuja kuvaa kuinka monta 15-64-vuotiasta on yhtä alle 15-vuotiasta tai yli 65-vuotiasta kohden

23.2.2015 KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne

Tilitettyjen kunnallisverojen määrä (miljoonaa euroa) Porissa loka-joulukuussa 2014

0

3

6

9

12

15

18

21

24

27

tam

mik

uu

helm

ikuu

maaliskuu

huhtikuu

toukokuu

kesäkuu

hein

äkuu

elo

kuu

syyskuu

lokakuu

marr

askuu

joulu

kuu

Vuosi 2012 Vuosi 2013 Vuosi 2014

Tilitettyjen kunnallisverojen määrän vaihtelut olivat suuria loppuvuonna 2014 osittain

teknisistä jaksotussyistä : kunnallisverojen määrä oli loka-joulukuussa matalammalla

tasolla vuonna 2014 kuin vastaavana aikana edellisenä tarkasteluvuotena

23.2.2015| KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom Lähde: Verohallinto

Tilitettyjen kunnallisverojen määrän muutos% kalenterivuoden alusta Porissa ja koko maassa loka-joulukuussa 2014

0,9 0,5

-1,0

2,8 2,6

1,3

-5,0

0,0

5,0

Lokakuu Marraskuu Joulukuu

Pori Koko maa

Tilitettyjen kunnallisverojen määrä jäi alhaisemmaksi kuin koko maassa keskimäärin vuoden

2014 viimeisellä neljänneksellä. Tilitettyjen kunnallisverojen muutos% ei ole suoraan

vertailukelpoinen koko maan kehitykseen jaksotuksessa olevien erojenvuoksi

Lähde: Verohallinto 23.2.2015| KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom

Tilitettyjen yhteisöverojen määrä Porissa (miljoonaa euroa) kuukausittain vuosina 2011-2014

0

500 000

1 000 000

1 500 000

2 000 000

2 500 000

3 000 000

3 500 000

2011/1

2011/2

2011/3

2011/4

2011/5

2011/6

2011/7

2011/8

2011/9

2011/1

0

2011/1

1

2011/1

2

2012/1

2012/2

2012/3

2012/4

2012/5

2012/6

2012/7

2012/8

2012/9

2012/1

0

2012/1

1

2012/1

2

2013/1

2013/2

2013/3

2013/4

2013/5

2013/6

2013/7

2013/8

2013/9

2013/1

0

2013/1

1

2013/1

2

2014/1

2014/2

2014/3

2014/4

2014/5

2014/6

2014/7

2014/8

2014/9

2014/1

0

2014/1

1

2014/1

2

Tilitettyjen yhteisverojen määrä vaihtelee merkittävästi kuukausittain: tilitykset

suurimmillaan toukokuussa ja pienimmillään vuodenvaihteessa

Lähde: Verohallinto 23.2.2015| KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Porissa kvartaaleittain 2005-2014

0

20

40

60

80

100

120

140

160

180

I/2005

II/2

005

III/

2005

IV/2

005

I/2006

II/2

006

III/

2006

IV/2

006

I/2007

II/2

007

III/

2007

IV/2

007

I/2008

II/2

008

III/

2008

IV/2

008

I/2009

II/2

009

III/

2009

IV/2

009

I/2010

II/2

010

III/

2010

IV/2

010

I/2011

II/2

011

III/

2011

IV/2

011

I/2012

II/2

012

III/

2012

IV/2

012

I/2013

II/2

013

III/

2013

I/2014

II/2

014

III/

2014

Aloittaneita Lopettaneita

Porissa aloitti 349 uutta yritystä tammi-syyskuun 2014 välisenä aikana ja lopetti

198 yritystä tammi-kesäkuun aikana 2014 (aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten

tiedot tulevat viiveellä). Vertailukelpoinen tammi-kesäkuun yritysperustanta eli

aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten välinen erotus oli +54

Lähde: Tilastokeskus, aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten tietokanta


Työpaikka- ja työllisyyskehitys

Kuva: Toni Mailanen


Kuva: Toni Mailanen

• Porissa oli keskimäärin 35 900 työpaikkaa vuosina 2010-2012. Työpaikkojen määrä oli Porissa samalla tasolla

(+36) vuosina 2010-2012 kuin vuosina 2005-2009. Työpaikkojen absoluuttinen muutos oli suurin Espoossa,

Vantaalla ja Helsingissä vuosina 2010-2012 verrattuna aikaisempaan kehitykseen. Työpaikkojen määrä kasvoi

suhteellisesti eniten Seinäjoella, Kokkolassa ja Hyvinkäällä. Työpaikkojen määrä väheni kahdeksalla seudulla

vuosina 2010-2012 verrattuna aikaisempaan kehitykseen.

• Porissa oli keskimäärin 20 688 työpaikkaa vuosina 2010-2012. Yksityisen sektorin osuus oli 57,6 % kaikista

työpaikoista. Yksityisen sektorin työpaikkojen määrä väheni Porissa noin 750 työpaikalla vuosina 2010-2012

verrattuna vuosien 2005-2009 keskiarvoon. Yksityisen sektorin työpaikkojen määrä lisääntyi suhteellisesti eniten

Vantaalla, Seinäjoella ja Kuopiossa. Yksityisen sektorin työpaikkojen määrä väheni 12 kaupungissa 26 suurimmasta

kaupungista vuosina 2010-2012. Yksityisen sektorin työpaikkamenetykset olivat suhteellisesti suurimmat Salossa,

Kouvolassa, Lohjalla ja Kotkassa.

• Satakunnassa oli työttömiä työnhakijoita 15 036 joulukuun lopussa 2014. Satakunnan työttömyysaste 14,5 %,

joka oli viidenneksi alhaisin 15 Ely-keskusalueen joukossa. Satakuntaa alhaisempi työttömyysaste oli

Pohjanmaalla (9,6 %), Uudellamaalla (11,1 %), Etelä-Pohjanmaalla (12,1 %), ja Varsinais-Suomessa (13,9 %).

• Porin työttömyysaste oli 17 % joulukuun lopussa ja vuosikeskiarvo 15,0 %. Porin työttömyysaste oli 20

suurimman kaupungin keskitasoa. Porin työttömyysaste oli 1,8 prosenttiyksikköä korkeampi kuin 25

suurimman kaupungin vuosikeskiarvo. Poria alhaisempi työttömyysaste oli pääkaupunkiseudun vaikutusalueella,

Vaasassa, Seinäjoella, Kuopiossa, Lappeenrannassa ja Kouvolassa. Porin työttömyysaste oli alhaisempi kuin

esimerkiksi Tampereella, Turussa, Oulussa, Jyväskylässä, Lahdessa, Kotkassa, Joensuussa tai Rovaniemellä.

• Porissa oli 6 645 työtöntä työnhakijaa joulukuun lopussa 2014, joka oli 612 työtöntä työnhakijaa enemmänkuin

joulukuun lopussa 2013. Työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi noin 10,1 prosenttia vuodessa.

Pitkäaikaistyöttömien eli yli vuoden yhtäjaksoisesti työttöminä olleiden määrä oli 2 041 henkilöä joulukuun lopussa.

Pitkäaikaistyöttömien osuus oli vähän alle kolmannes (30,8 %) kaikista työttömistä. Yli 50-vuotiaita työttömiä

oli 2 269 henkilöä. Nuoria alle 25-vuotiaita työttömiä oli yhteensä 1 059 henkilöä joulukuun lopussa 2014.

Työpaikka- ja työllisyyskehityksen keskeiset nostot


Työpaikkojen määrän* kehitys vuosina 2005-2012

Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti

Työpaikkojen määrä kasvoi suhteellisesti

eniten Seinä-joella,

Kokko-lassa ja Hyvin-käällä

Porissa työpaikkojen

muutos oli juuri ja juuri positiivinen (+36 työpaikka-

lisäys)

Muuttuja pitää sisällään kaikkien työantajasektoreiden työpaikat (valtio, valtioenemmistöinen

osakeyhtiö, kunta, yksityinen sektori ja yrittäjät


Yksityisen sektorin työpaikkojen* muutos vuosina 2005-2012

Yksityisen sektorin työ-

paikkojen määrä lisääntyi suhteel-

lisesti eniten Vantaalla, Seinä-

joella ja Kuo-piossa

Yksityisen sek-torin työpaik-kojen määrä

väheni Porissa vuosina 2010-

2012

Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti

* Muuttuja pitää sisällään vain yksityisen sektorin työpaikkojen kehityksen


9,6

9,9

11,4

11,6

11,9

12,8

12,9

13,9

15,3

15,4

15,9

16,1

17

17,3

17,9

17,9

18

18,1

19,3

20,7

5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22

Porvoo

Espoo

Vaasa

Vantaa

Helsinki

Seinäjoki

Hämeenlinna

Kuopio

Salo

Rovaniemi

Lappeenranta

Kouvola

Pori

Turku

Oulu

Joensuu

Tampere

Jyväskylä

Lahti

Kotka

Työttömyysaste (%) 20 suurimmassa kaupungissa joulukuussa 2014

Lähde: TEM, Satakunnan Ely-keskus

Porin työttö-myysaste hie-man suurten kaupunkien keskitason yläpuolella

Työttömyysaste alhaisin pääkau-punkiseudulla, Vaasassa ja Sei-

näjoella


Porin työttömyysasteen (%) vuosikeskiarvo verrattuna 25 suurimpaan kuntaan vuosina 2000-2014

Porin työttömyysaste oli 5 %-yksikköä korkeampi kuin 25 suurimman kunnan keskiarvo vuonna 2000 ja enää 1,8 %-yksikköä korkeampi vuonna 2014


8

9

10

11

12

13

14

15

16

17

18

19

20

21

22

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

Pori 25 suurinta


56

7

8

9

10

11

12

13

14

15

161718

2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Porin työttömyysaste % vuosikeskiarvo

Porin työttömyysaste (%) 2005-2014 (vuosikeskiarvot)

Työttömyysaste on heikentynyt niin Porissa kuin koko maassa vuosien 2006-2007 tasolle

23.2.2015 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom Lähde: TEM, Satakunnan Ely-keskus

Porin pitkäaikaistyöttömien määrä kuukausittain vuosina 2011-2014

Pitkäaikaistyöttömien eli yli vuoden yhtäjaksoisesti työttöminä olleiden määrä on kasvanut tasaisesti vuosina 2011-2014. Joulukuussa 2014 pitkäaikaistyöttömien määrä ylitti ensimmäisen kerran 2000 henkilön rajan.


1833 1838 1823 1838 1834 1854 1896 1880 1887 1913 1948 2041

0

500

1000

1500

2000

2500

tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu

2011 2012 2013 2014


831

793 758 766

706

938 939

834 815 802

829

1059

300

400

500

600

700

800

900

1000

1100

tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu

2011 2012 2013 2014

Porin alle 25-vuotiaiden työttömien määrä kuukausittain vuosina 2011-2014

Nuorten työttömien määrä vaihtelee merkittävästi kuukausittain ja siirtymät nopeampia kuin muilla työttömillä työnhakijoilla: nuorten työttömien määrä ylitti tuhannen henkilön rajan ensimmäisen kerran joulukuussa 2014.

23.2.2015 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom Lähde: TEM, Satakunnan Ely-keskus

Väestökehitys

Kuva: Toni Mailanen


Kuva: Jan Virtanen

• Porin seudulla asuu 7:nneksi eniten väestöä kaikkien 70 kaupunkiseudun joukossa. Porin seudun väkiluku oli 136 919 henkilöä joulukuun lopussa 2014. Porin seudun väkiluku vähentyi noin tuhannella henkilöllä vuosina 2005-2014. Pori oli ainoa seudun kunnista, jonka väestö oli kasvu-uralla. Porissa asui 83 521 henkilöä joulukuun lopussa 2014.

• Porin väestönlisäys oli yhteensä 31 henkilöä vuoden 2014 neljännellä neljänneksellä. Väestönlisäys oli samalla tasolla kuin aikaisempien vuosien viimeisellä vuosineljänneksellä. Porin väestönlisäys oli yhteensä +24 henkilöä vuonna 2014: Pori sai väestönlisäystä muuttoliikkeestä, mutta kuolleisuus ylitti selvästi syntyvyyden.

• Porin luonnollinen väestönlisäys (syntyvyys miinus kuolleisuus) oli -21 henkilöä vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä. Porin luonnollinen väestönlisäys oli yhteensä -164 henkilöä vuonna 2014

• Pori sai muuttotappiota maan sisäisestä muuttoliikkeestä -13 henkilöä vuoden 2014 neljännellä neljänneksellä. Porin muuttovoitto kuntien välisestä muuttoliikkeestä oli yhteensä +25 henkilöä vuonna 2014

• Pori sai siirtolaisuudesta muuttovoittoa +65 henkilöä vuoden 2014 neljännellä neljänneksellä. Porin muuttovoitto siirtolaisuudesta oli yhteensä +163 henkilöä vuonna 2014.

• Poriin tulomuutti yhteensä 12 093 henkilöä ja Porista poismuutti yhteensä 11 571 henkilöä muista kunnista vuosina 2010-2013. Suurin osa tulo- ja lähtömuutoista suuntautui Ulvilaan: Porin kaikista tulomuuttajista 16,2 % tuli Ulvilasta ja Porin kaikista lähtömuutoista 15,4 % suuntautui Ulvilaan. Suuria tulo- ja lähtömuuttojen muita kohdealueita olivat isot opiskelukaupungit Tampere, Turku ja Helsinki

Väestökehityksen keskeiset nostot


-150

-100

-50

0

50

100

150

2010/IV 2011/IV 2012/IV 2013/IV 2014/IV

Porin väestönlisäys neljännesvuosittain vuosien 2010-2014 välisenä aikana

Porin väestönlisäys oli 31 henkilöä vuoden 2014 viimeisellä neljänneksellä. Väestönlisäys oli samalla tasolla kuin aikaisempien vuosien viimeisellä neljänneksellä. Porin väestönlisäys on yleensä huipulla vuoden kolmannella neljänneksellä.

23.2.2015| KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

Porin väestönkehitys osatekijöittäin vuoden viimeisellä neljänneksellä vuosina 2010-2014

Porin väkiluku kasvoi 31 henkilöllä viimeisellä neljänneksellä vuonna 2014. Syntyneiden enemmyys oli tasapainoisempi kuin kertaakaan vuoden 2010 jälkeen, mutta kuntien välinen nettomuutto oli ensimmäisen kerran negatiivinen vuoden 2010 jälkeen. Nettomaahanmuutto oli yhtä korkealla tasolla kuin vuonna 2012


2010 2011 2012 2013 2014

Syntyneiden enemmyys -33 -33 -58 -32 -21

Kuntien välinen nettomuutto 44 27 24 21 -13

Nettomaahanmuutto 19 29 72 38 65

-80

-60

-40

-20

0

20

40

60

80

-40

-30

-20

-10

0

10

20

Porin luonnollinen väestönlisäys kuukausittain 1.1.2010-31.12.2014

Porin luonnollinen väestönlisäys on ollut -361 henkilöä negatiivinen 1.1.2010-31.12.2014. Porin luonnollinen väestönlisäys oli -21 henkilöä loka-joulukuussa 2014. Luonnollinen väestönlisäys oli negatiivinen lokakuussa (-9), marraskuussa (-2) ja joulukuussa (-10)

23.2.2015 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

-60

-40

-20

0

20

40

60

80

100

120

Porin kuntien välinen nettomuutto kuukausittain 1.1.2010-31.12.2014

Pori on saanut muuttovoittoa kuntien välisestä muuttoliikkeestä yhteensä 546 henkilöä 1.1.2010-31.12.2014 välisenä aikana. Pori sai muuttotappiota maan sisäisestä muuttoliikkeestä -13 henkilöä vuoden 2014 viimeisellä neljänneksellä. Pori sai muuttovoittoa lokakuussa (+13), mutta muuttotappiota marraskuussa (-23) ja joulukuussa (-1)


-5

0

5

10

15

20

25

30

35

Porin nettomaahanmuutto kuukausittain 1.1.2010-31.12.2014

Pori on saanut nettomaahanmuutosta muuttovoittoa yhteensä 814 henkilöä

1.1.2010-31.12.2014. Porin muuttovoitto siirtolaisuudesta oli 65 henkilöä vuoden 2014

viimeisellä neljänneksellä.


Mistä* Poriin muutettiin vuosina 2010—2013?

Lähde: Tilastokeskus, StatFin-tilastotietokanta: Kuntien välinen muuttoliike muuton suunnan mukaan alueittain 1987 – 2013.

* Mitä suurempi tekstikoko, sitä enemmän suuntautui tulomuuttoja 2010-2013 Poriin


TOP 15 TULOMUUTTO

PORIIN KUNNITTAIN

VUOSINA 2010-2013

1. Ulvila 16,2 %

2. Tampere 7,4 %

3. Turku 6,7 %

4. Helsinki 5,7 %

5. Rauma 5,1 %

6. Nakkila 3,1 %

7. Harjavalta 2,7 %

8. Luvia 2,7 %

9. Kankaanpää 2,4 %

10. Espoo 2,4 %

11. Kokemäki 2,2 %

12. Merikarvia 2,0 %

13. Pomarkku 2,0 %

14. Eura 1,7 %

15. Sastamala 1,4 %

Minne Porista muutettiin vuosina 2010—2013?

Lähde: Tilastokeskus, StatFin-tilastotietokanta: Kuntien välinen muuttoliike muuton suunnan mukaan alueittain 1987 – 2013.

* Mitä suurempi tekstikoko, sitä enemmän suuntautui tulomuuttoja 2010-2013 Poriin


TOP 15 LÄHTÖMUUTTO

PORISTA KUNNITTAIN

VUOSINA 2010-2013

1. Ulvila 15,4 %

2. Turku 9,9 %

3. Tampere 9,3 %

4. Helsinki 8,1 %

5. Rauma 4,0 %

6. Nakkila 3,2 %

7. Luvia 3,0 %

8. Espoo 2,8 %

9. Harjavalta 2,5 %

10. Jyväskylä 1,8 %

11. Kokemäki 1,8 %

12. Vantaa 1,7 %

13. Pomarkku 1,7 %

14. Merikarvia 1,6 %

15. Kankaanpää 1,5 %

LAVIAAN LIITTYVIÄ GRAAFEJA


0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

198

0

198

1

198

2

198

3

198

4

198

5

198

6

198

7

198

8

198

9

199

0

199

1

199

2

199

3

199

4

199

5

199

6

199

7

199

8

199

9

200

0

200

1

200

2

200

3

200

4

200

5

200

6

200

7

200

8

200

9

201

0

201

1

201

2

201

3

- 14

15 - 24

25 - 44

45 - 64

65 - 74

75 -

Yhteensä

Lavian väkiluku on pudonnut n. 1000 henkilöllä vuodesta 1980. Eniten on vähentynyt parhaassa työiässä

olevien 22-44 -vuotiaiden ryhmä. Sen sijaan vanhusten (yli 75-vuotiaat) määrä on kasvanut lähes koko

tarkasteluajan

Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot 23.2.2015| KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom

Lavian väkiluku ikäryhmittäin vuosina 1980-2013

Lähde: Tilastokeskus

Tilastokeskuksen ruutuaineiston mukaan Lavian asutus on keskittynyt taajama-alueen

Lisäksi pääteiden varsien läheisyyteen sekä Karhijärven ympärille.


Lavian asutus taajama-alueen näkökulmasta vuonna 2014

-80

-60

-40

-20

0

20

40

Luonnollinen väestönlisäys

Kuntien välinen nettomuutto

Kokonaismuutos

Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

Lavian luonnollinen väestönmuutos (kuolleet-syntyneet) on ollut negatiivinen 1980-luvun

alusta lähtien. Muuttoliikkeessä on tapahtunut voimakkaita vuosittaisia muutoksia.


Lavian väestökehitys osatekijöittäin vuosina 1980-2013

0

10

20

30

40

50

60

70

80

199

0

199

1

199

2

199

3

199

4

199

5

199

6

199

7

199

8

199

9

200

0

200

1

200

2

200

3

200

4

200

5

200

6

200

7

200

8

200

9

201

0

201

1

201

2

201

3

Lavian väestöllinen huoltosuhde 1990-2013

Väestöllinen huoltosuhde

Alle15-vuotiaiden osuus, %

15-64-vuotiaiden osuus, %

65 vuotta täyttäneiden osuus, %

Lavian väestöllinen huoltosuhde (ei-työikäisten ja työikäisten määrä suhde) on pysytellyt

melko vakiona vuodesta 1990 . Koko maan osalta huoltosuhde on vuonna 1993 ollut 49,3

ja 2013 55,8. Satakunnassa vastaavina aikoina 50,2 ja 62,8. Viimeisen kolmen vuoden aikana

Lavia huoltosuhde on heikentynyt. Lähde: Tilastokeskus

0,0

5,0

10,0

15,0

20,0

A B C D E F G H

I J

K L

M N O P Q R S T U X

Maatalous muodostaa suurimman ryhmän Lavian työpaikoista. Merkittävä työllistäjä on

ollut myös sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä rakentamisen toimialat

Lähde: Tilastokeskus, toimialarakenne 23.2.2015| KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom

Lavian työpaikat toimialoittain

Kiitos!

Kuva: Kalle Aaltonen


Kuva: Toni Mailanen

Kuva: Anna Kyhä-Mantere

muutoksen suunnat porissa iv neljännes 2014

Government & Nonprofit