muutos on mahdollisuus - itk-konferenssi · 3 muutos on mahdollisuus itk-yhteisön julkaisuja 2019...

1

MUUTOS ON MAHDOLLISUUS

https://itk-konferenssi.fi

3

MUUTOS ON MAHDOLLISUUS

ITK-yhteisön julkaisuja 2019 ISBN 978-952-67912-6-5

4

MUUTOS ON MAHDOLLISUUSITK2019 konferenssin esitysten tiivistelmätITK-yhteisön julkaisuja 2019

Konferenssin johto- ja suunnitteluryhmäITK-konferenssin johtoryhmän muodostavat edustajat Suomen tärkeimmistä koulutusalan orga-nisaatioista ja järjestöistä, mm. opetus- ja kulttuuriministeriöstä, Opetushallituksesta, MAOL:sta, Suomen Luokanopettajat ry:stä, OAJ:sta, Otavan Opistosta, Suomen Akatemiasta, Business Fin-landista, kaupunkien sivistystoimesta, useista yliopistoista ja ammattikorkeakouluista sekä muista opetusalan koulutus- ja hallinto-organisaatioista.

Konferenssin suunnitteluryhmän muodostavat: Olavi Arra, Liisa Huovinen, Liisa Ilomäki, Jorma Joutsenlahti, Jouni Kangasniemi, Ari Korhonen, Kimmo Koskinen, Marja Kylämä, Jari Laru, Teemu Leinonen, Jari Multisilta, Heikki Mäenpää, Veli-Pekka Ollikainen, Matti Ranta, Anne Rongas, Jorma Saarinen, Mika Setälä, Piritta Siekkinen, Pasi Silander, Hanna Teräs, Sanna Vahtivuori-Hänninen ja Leena Vainio. Puheenjohtajana toimii Jarmo Viteli.

Yhteistyökumppanit:Suomen eOppimiskeskus ry. Valtakunnallisesti toimiva Suomen eOppimiskeskus on mukana mm. ITK-konferenssin sisältöä ja näkyvyyttä koskevia asioita organisoimalla; olemalla mukana ITK-we-binaareissa sekä ohjelman rakenteen kehittämisessä ja materiaalien tuotannossa.

COSS ry ja EduCloud ovat mukana kumppaneina tukemassa konferenssia ja sen toteutusta. COSS on vuosien ajan hoitanut mm. Mindtrek-konferenssin järjestelyt Tampereella.

ISBN: 978-952-67912-6-5Sisältö: Esitysten tekijätUlkoasu ja taitto: Jorma Saarinen Hämeenlinna 2019

Teos julkaistaan vain yleisölle vapaasti jaettavana verkkoversiona.Teoksen sisältö on joko kokonaan tai osittain vapaasti kopioitavissa ja tulostettavissa.

5

Sisältö

Konferenssin teema: Muutos on mahdollisuus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13

Workshopit 20.3.2019 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14Etäopiskelua ja luentojen tallennusta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14Let’s make an EduGame . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14STEAM-opinpolku . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15Pelillisen tarinankerrontamenetelmän workshop . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15Taitopainotteinen ja digitaalinen kulttuuriperinnön opettaminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16Miten interaktiivisten kuvien luominen kehittää monilukutaitoa ja tietoja viestintäteknologista osaamista? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16ITK Doctoral Consortium . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17Monialaista ja Innovatiivista Makeria Micro:bitillä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18Lyfta: Immersiivisiä oppimiskokemuksia ympäri maailmaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18Mobiilivideotyöpaja. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18Ohjelmoinnin perusteet lukiossa ja yläkoulussa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19Onnistunut oppilaitosrakennushanke . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19Voiko turvallista pyöräilyä harjoitella digitaalisessa oppimisympäristössä? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20Avoimet oppimateriaalit jatkuvan opiskelun tukena . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20Microsoft Teams-workshop . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21ViLLE - Sähköinen opintopolku opettajan arkeen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21Tutkivaa oppimista Go-Lab-verkko-oppimisympäristössä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22Huomisen koulu - tutustuminen Nummen uuteen koulukeskukseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22Ensin oppiminen, sitten järjestelmät - Make learning great again . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23

Keynote speakers . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24Avajaiset Areena-salissa: Kohti osaamisen aikaa. Oppimisanalytiikka on koulutuksen ja opetuksen digitalisaation ydin. Digitalisaation jälkeen? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24Keynote päätösluento: Koulukeskustelu lainehtii: ”Koulu on pelkkää digiä” tai ”Digistrategiat eivät ole koskettaneet koulun arkea lainkaan”. Minne oikeasti olemme matkalla? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25

Invited speakers . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26Robotiikkakilpailut oppilaan ongelmanratkaisutaitojen kriteerinä ja mittarina . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26Huomisen osaajatarpeet teknologia-aloilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26Digitaaliset välineet opetuksessa ja oppimisessa opettajankoulutuksen kontekstissa – tasapainoi-lua tulevaisuuden mahdollisuuksien ja teknologian arkipäiväistymisen välillä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27Tytöt tarvitsevat teknologiaa ja teknologia tyttöjä! . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27Digiloikka kouluissa + kulttuuriperintöorganisaatioissa = uusia mahdollisuuksia opetukseen! – Fin-na.fi koulujen aineistopankkina . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28Opiskelijan opintojen ohjauksen automatisoinnin haasteet – voiko tekoälyä hyödyntää opiskelijan ohjauksessa? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28

Areenaesitykset 21.-22.3.2019 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30Koulun toimintakulttuurin muutos on mahdollisuus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30Oppimisen analytiikka ja tekoäly osaamisen johtamisessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30Koulun tilaratkaisut - avoin, suljettu vai hybridi? Kokemuksia ja tutkittua tietoa . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31Haluatko oppia maailmanympärimatkalla? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31Vuoden parhaat digitaaliset oppimisratkaisut esittäytyvät . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32Syväoppiminen menestystekijänä monimutkaistuvassa maailmassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32Yhteiskehittämällä kaikille toimivia digitaalisia oppimisympäristöjä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33AIXR 2020 - Tekoäly, laajennettu todellisuus & robotiikka elämyskulmineen osana elämää . . . . . . . . 33

Toimintasessiot 21.-22.3.2019 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34Virtuaalitodellisuutta (VR) vauvasta vaariin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34Virtuaalilaboratorio luonnontieteiden opiskeluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35Ideoita nettilukutaitojen opettamiseen - kokemuksia opetuskokeiluista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36Immersiiviset ilmiöt - 360 ja VR osana oppimista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36Innostu ilmiöoppimisesta - kokeile käytännössä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37Flippaamisella mahdollisuus muutokseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37Digitalisaatio ja opettajan työn muutos . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 38

6

Foorumiesitykset 21.3.2019 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39Tekoälyä hyödyntävät kirjasuosittelijat palvelevat Helsingin keskustakirjasto Oodissa . . . . . . . . . . . . 39Digitaalisuus saavutettavaksi kaikille? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39Erityistä tukea tarvitsevat nuoret digin käyttäjinä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 40Tuettua verkko-opetusta erityistilanteissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 41Teknologia varhaiskasvatuksen arjessa. Varhaiskasvatuksen opettajien ja johtajien suhtautuminen teknologiaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 41Työkaluja @amisreformin arjen toteutukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 42Tarvitaanko enää verkko-ohjaajia - kokemuksia chattiboteista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 43Systeeminen uudistuminen kasvatus- ja opetustoimen digitalisaatiossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 44Digitekniikka mahdollistaa musiikinopetuksen uudistamisen: musaope muuttuu kanttorista kout-siksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 44Digiä ummikoille – oppimisen etenemisen seuranta raksalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 45Vihdoin kaikki avoimet oppimateriaalit yhdessä paikassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 46Kulttuuriperintö herää eloon - lisätty todellisuus oppimisympäristön laajentajana. . . . . . . . . . . . . . . . 46MOKia ja onnistumisia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 47Ilmiömäiset agentit – digitaalinen osaaminen alkuopetuksessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 48Simulaatiot tehostavat ammatin oppimista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 48Ideoidaan ja videoidaan - toiminnallisia inspiraatiomessuja Sipoon tyyliin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 49Oppilaat ohjelmoivat monialaisen oppimiskokonaisuuden web-sovellukseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 49Osallisuutta ja yhteisöllisyyttä kulttuuriperintökasvatukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 50Yhteisten tutkinnonosien verkkonäytöistä ratkaisu reformituskaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 51Itse tehty digi - äidinkielen digiloikka käytännössä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 52”Hei, me minetetään!” - kohti luovaa yhteisöllistä oppimista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 52Palvelumuotoilulla ryhtiä digisovelluksen testaamiseen ja käyttöönottoon, CASE Digisovellus ravin-tola- ja cateringalan TOP-jaksolla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 53Muinaisen Sarsan salaisuudet - Miten historiasta tehdään elämysseikkailu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 54Oppimisen hetkiä ja uusia menetelmiä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 54Merkilliset osaamismerkit ammatillisten opettajaopiskelijoiden kokemana . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 54Automatisoitujen oppimispolkujen luonti Moodlessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 55Digistarttikokeilut ammattikorkeakouluissa - miten sujuivat? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 56SometaDuuniin-MOOCista apua uravalmennukseen! . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 57Digitaalinen saavutettavuus ja opiskelijan osallisuus – miten korkeakoulujen sähköisten järjestelmi-en käytettävyyttä voisi parantaa? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 57AMK-verkkotutkinnon suunnittelu ja toteutus – muutostarpeet, kokemuksia ja vinkkejä . . . . . . . . . 58Ammattikorkeakoulun opinnäytetyöseminaarin uudistaminen ja digitalisointi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 59Lisätty todellisuus ammatillisessa koulutuksessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 60Liian paljon digitalisaatiota tekee lapsistamme tyhmiä!? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 60Koukuttaako puhuva pää verkossa? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 61Voiko robotti opettaa? - Sosiaalisten robottien mahdollisuudet kielen ja vuorovaikutustaitojen op-pimisessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 62Pelillinen tarinankerronta opetuksessa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 62Healthy Future project, Osaamismerkit osana osaamisperusteisuutta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 63Fillarilla - polkupyöräkasvatuksen oppimisympäristö ja virtuaalilasit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 64Future Classroom Lab - tulevaisuuden oppimisen vyöhykkeet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 65Valmistuva opettaja suoraan digitutoriksi? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 65Virtuaalisuus haastaa opettajan ja opiskelijan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 66Digityökaluilla tehoa osaamisen kehittämiseen! . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 67Teacher PD with a wow-factor: innovative practices in teacher professional development . . . . . . . . 68Oppimisanalytiikka opettajan työvälineeksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 68Make steaming progress . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 69Yhteiskäyttöinen EXAM osana korkeakoulujen opetusyhteistyötä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 69Edukata: Koulun muutosjohtaminen osallistavalla muotoilulla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 70Lukiolaiset teknologian innostajina - Eskarin ROBO-päivä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 71Lukiolaiset virtuaalitodellisuuden sisällöntuottajina . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 71Paikkatietoa lukioihin etäkoulutuksien ja geomentoreiden avulla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 72Hack with Espoo - Eettisen hakkeroinnin opetus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 73Lukio muuttaa kauppakeskukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 73OpenDigi - Yhteisöllisesti suunniteltua teknologian käyttöä opetuksessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 74Monipuolinen arviointi lukiossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 75

7

Opiskelijan tunnistaminen ja arviointi digitaalisissa oppimisympäristöissä – uudet mahdollisuudet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 75Miljoonan suomalaisen uudelleenkouluttaminen ei onnistu ilman tekoälyä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 762000 luvun pedagogiikan ratkaisu: Sosiaalisen mikro-oppiminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 77Minä tutkijana, minä keksijänä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 77Kulttuurialan korkeakoulututkinto verkossa ja sen menestystekijät . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 78Lukion kursseja verkko-opintoina . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 79Tulevien opettajien TVT-taitojen osaamispolku . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 79UMI-teknologiat STEM-opetuksessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 80

Foorumiesitykset 22.3.2019 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 82Uuden ajan Digikeskus kannustaa osaamisen kehittämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 82Miten onnistua yhteissuunnittelussa? Case: Tutkivan oppimisen yhteissuunnitteluprojekti opetta-jien ja tutkijoiden kesken . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 83Ilmiölähtöinen oppiminen laajennetun todellisuuden oppimisympäristöissä (XR) . . . . . . . . . . . . . . . . 83Mysteerikoulu - oppilaat ratkovat oppimispolun varrella olevia oppimistehtäviä, joissa tarvitaan itsenäisiä tiedonhankintataitoja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 84Esimies- ja tiimitaitoja käänteisen oppimisen periaatteella verkkokurssin tuella . . . . . . . . . . . . . . . . . . 84Luovaa STEAM oppimista Värkkäämössä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 85GeoGebra - siitä koulun ylläpitäjäkin riemuitsee. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 85Pedagogiikan digiloikka: uuden ajan digipalvelu taipuu opettajan käsissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 86Mullistaako oppimisanalytiikka matematiikan opetuksen? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 86Digiajan oppilaat - valmiina muutokseen? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 87Ei mikään BOO-klubben! Arviointiklubista vertaisvoimaa perusopetuksen oppimisenaikaiseen arvi-oinnin kehittämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 88Oppilaiden TVT-taidot näkyviksi osaamismerkkien avulla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 89Miten lisätty todellisuus taipuu oppilashuollon työvälineeksi? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 89Pedagogiikan digiloikka: uuden ajan digipalvelu taipuu opettajan käsissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 90DragonBox Koulu – tarinankerronnalla ja pelillistämällä innostusta matematiikan alkuopetukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 90Digitaalinen peruskoulu - rehtorit koulun digitaaliprosessin johtajina ja opettajat sen toteuttajina 91Teknologiapolku . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 92Inno-oppiva - yhteiskehittämistä innovaatioalustalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 92Virtuaaliympäristöt ja robotiikka amiksessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 92Opettajuus digitaalisuuden muutospyörteissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 93Viisautta verkkoon Medialukutaidon työkalupakilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 93Svebinar - kv-hanke muutoksen mahdollistajana . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 94Mitä on se valmennuspedagogiikka reaaliaikaisessa verkko-oppimisessa ammattikorkeakouluopis-kelussa? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 94Esteettömyyttä vahvistamassa: Virtuaalitodellisuus ja 360-kuvaus autismikirjon henkilön arjen tuke-na . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 95Hologrammiteknologian mahdollisuuksista opetuskäytössä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 96Oppimisanalytiikkaa opiskelijoiden silmin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 98DigiCampus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 98Tekijänoikeudet muuttuvassa opetuksessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 99Peruskoulun oppilaiden itseohjatun oppimisen osaaminen suhteessa tablettien käyttöön ja peda-gogiikkaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 100Uudet tilat - uusi pedagogiikka? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 101Papert ja Resnick: Teknologian pedagogiset ydinajatukset MIT:stä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 101Kehittäjäopettajuuteen tukea koulutuksesta ja verkostosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 102Vanha luokkatila yhteiskehittämällä uudenlaiseksi oppimis- ja kokeilutilaksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1031:1 pedagogiikka lukiossa - historia, nykytilanne ja tulevaisuus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 103Testattua tietoa lukiolaisten tiedonhaun sekä lähteiden luotettavuusarvioinnin ja argumentaa-tioanalyysin taidoista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 104Tiimijakso - Tietotekniikka ”pakolliseksi” lukiossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 105Science in English -kurssi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 105Digital School of Europe-tiekartta koulun digitaalisuuden kehittämisessä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 106Oppimisanalytiikkaa lukion matikan dynaamisilla oppimispoluilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 106Teemasta toimeen! Lukion teemaopintokursseja kehittämässä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 107Robotit, tekoäly vai virtuaalilasit- Mitä innovatiivisia teknologioita koulujen kannattaa hankkia? . 108

8

Aivot - yhdessä käyttöön, Tampereen kaupunkiseudun 3.-6.luokan ympäristöopin digitaalinen op-pimateriaali . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 109Näkökulmia digitalisoituvan pedagogiikan johtamiseen korkeakouluissa: strategian, toimintakult-tuurin ja osaamisen johtaminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 109Avoin koulu, tulevaisuuden koulu? Open School for Open Societies -hankkeen ensituloksia . . . . . 110Mitä tutkimus kertoo oppimisesta digitaalisissa oppimisympäristöissä? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 110

Posterit 21.-22.3.2019 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 112Adaptiivisuus ja pelillisyys verkko-opetuksessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 112Aina avoin ammatillinen oppilaitos . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 112Ammatillisia opintoja avoimesti verkossa! . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 112Autenttisuutta lisätyllä todellisuudella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 113Avaruusprojekti 20182a5b . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 113Digioppimisella ammatilliseen kiertotalous- ja kestävän kehityksen osaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 114Digitaalinen dialogi kodin ja koulun välillä - huoltajat kumppaneina arvioinnin kehittämisessä . . 114Digitaitoja opettajille pelillisesti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 115LUDO - LUkiolaisen DigiOpas . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 115Maker-oppimisympäristöjen kehittämishanke . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 116Mitä innovatiivisia teknologioita koulujen kannattaa hankkia?. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 116MobiiliKoutsi - aina apunasi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 116OPS-muutos on mahdollisuus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 117OpenBio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 118Pienillä asioilla parempaa verkko-opettajuutta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 119Saavutettavaa digioppimista rakentamassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 119Sairaanhoitajatutkinto verkkototeutuksena . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 119Svebinar - digipedagoginen kv-hanke . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 120Työkaluja ja menetelmiä globaalien kompetenssien oppimisen tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 120Työväline varhaiskasvatuksen TVT-osaamisen arviointiin ja kehittämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 121Vahvistu verkossa – aikuisten perustaidot kuntoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 121Yhteistä verkko-opintotarjontaa ja asiantuntijayhteisöä rakentamassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 122Yhdessä – ohjaavan opettajuuden peli. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 123

9

Henkilö- ja organisaatiohakemistoSivunumero toimii linkkinä esitykseen

Symbolit3DBear 89

AAalto-yliopisto 17Ahonen Jussi 60Ahvenjärvi Henna-Riikka 67Ailio Johanna 18Airola Jenni 74Airola Juho 71Alamettälä Tuulikki 36Alastalo Tarmo 93Alkio Riku 31Anderson Marjut 69Annina Laaksonen 112Antila Heli 57Artama Saija 92AuroraXplorer Oy 31Autere Linn 37

BBackman Markus 14

Cchoolday Designer Oy 70Clements Kati 108CSC 20, 69

DDiakoniaopisto 18Dragonbox Finland Oy 90

EEdutaito Oy 19Eerola Pekka 92Einiö Keijo 69Ekami 63Eriksson Miikka 118Eronen Ilkka 51Ervelius Perttu 80Eskelinen Niko 19Espoon kaupunki 73Euroopan komissio - JRC 68Eurooppa-koulu, Brysseli 101

FFagerholm Fabian 120Fagerlund Janne 34Felin YC 18FinnAV Oy 14Forsström Sampo 65Freelance 70Freelancer 40

GGladh Tom 73Gradia Jämsä 60Grönman Anna 49

HHaaga-Helia 30Haapakorpi Oona 63Haase Antti 57Halavaara Sari 71Halonen Marianna 21, 27HAMK 31HAMK Ammatillinen opettajakor-

keakoulu 48HAMK, Älykkäät Palvelut tutki-

musyksikkö 33Hammais Eero 39Harjula Veli-Matti 37, 120Harju Teppo 19Hatakka Olli 96Haveri Jukka 47Headai 39, 76HeadAI Ltd. 30Heide-Savolainen Tuula 98Heikkinen Lasse 35, 37Heinonen Olli-Pekka 25Heinonen Riku 69Heino Sami 89Helin Juhani 14Helminen Johanna 52Helsingin kaupungin kasvatuk-

sen ja koulutuksen toimiala 24Helsingin kaupunki 33, 89Helsingin matematiikkalukio 19Helsingin yliopisto 18, 36, 66, 80,

102, 106HelsinkiNYC International Oy 41Hemminki Johanna 62Henriksson Johanna 78Heuristica Oy 84Hietala Iida 17Hiltunen Emilia 85Hintikka Kari A. 43Hirard Tiina 119Hirsto Laura 37Hirvensalo Virpi 72Hirvi Maria 101Honkonen Kaisa 32, 68Horila Mikko 65Huhta Aleksi 57Huhta Arto 57Huittinen Liisa 45Humak 56, 59, 78, 94Huttula Tapio 24Huutijärven koulu 92Hyttinen Mikko 96Häkkinen Päivi 34Hämeenkyrön Yhteiskoulu 52Hämeenlinnan kaupunki 89

HÄME University of Applied Sciences 93

Hämäläinen Elina 36

IIgnatius Maarit 55, 93Ikonen Essi 46Ilkkala Ville 49Ilomäki Liisa 36, 66Ilona IT 61Immonen Milma 53Innokas-verkosto 18Isku Interior Oy 103IT-kouluttajat ry 49ITK suunnitteluryhmä 54ITK-suunnitteluryhmä 33Itä-Suomen yliopisto 28, 35, 36,

37, 48, 65, 98, 100, 102

JJaakkola Santeri 73JAMK Liiketalous 109Jarva Jesse 37Johnson Peter 32Jokelainen Maria 14Juntunen Merja 34Jurvanen Tanj 102Jurvela Harri 109Juurola Leenu 116Jyväskylän ammattikorkeakoulu

82Jyväskylän yliopisto 34, 36, 52,

54, 69, 75, 83, 104, 108Jyväskylän yliopisto, OKL 79Jyväskylän yliopisto / opettajan-

koulutuslaitos 34, 52Järvinen Jari 82Järvinen Jussi-Pekka 65, 74Järvinen Katja 90

KKaakkois-Suomen ammattikor-

keakoulu 15, 62Kaarakainen Suvi-Sadetta 87Kaiju Susanna 44Kaila Erkki 21, 68Kainulainen Johanna 34, 79Kainu Tuija 32Kallanranta Juha 99Kalliokoski Anna 105Kalliolehto Jukka 106Kallio Liisa 69Kallunki Veera 120Kangasalan kaupunki 54, 92Kangasniemi Jouni 31Kankaanpää Jenni 37

10

Kansalliskirjasto 16, 28Karelia-amk 55, 93Karelia-ammattikorkeakoulu 96Kasvatuksen ja koulutuksen toi-

miala, Helsinki 37Keihäs Piia 32Kepanen Anna 115Keravan kaupunki 44, 77Keravan lukio ja aikuislukio 79,

105Kerttulin lukio 71Kesämaa Niina 32Ketamo Harri 30, 76Kiili Carita 36Kiili Kristian 86Kilterin koulu 28Kivistö Maarit 52Koivisto Jukka 18Koivula Henry 106Koivunen Kati 57Kokkola/Mäntykankaan koulu

32Kokkolan kaupunki 32Kokkola/Torkinmäen koulu 32Komu Aleksi 16, 30Konkola Riitta 30Kontkanen Sini 102, 114Kopeli Marja 56Kopiosto 99Koponen Heikki 43Korhonen Aino 84, 116Korhonen Risto 61Korhonen Tiina 102Korsimo Janne 30, 69Kortelainen Arto 74Korventausta Miikka 22, 83Koskela Timo 54, 92Koskinen Antti 86Koskinen Minna 119Koski Titta 69Koulutuskeskus Salpaus 92Kovalainen Piia 115Kuittinen Esko 18Kujala Tero 95Kulmalainen Mikko 36Kulmala Salli 19Kuori 14Kurvinen Einari 21Kustannusosakeyhtiö Otava 42Kustannusyhtiö Otava 30Kuula Juha 82Kuusisto Hannele 119Kyllönen Mari 34Kylmäkoski Merja 59Kytömäki Jussi 85Kärki Juhani 49

LLaakkonen Ilona 109Laakkonen Jerkka 37Laakkonen Laura 92

Laakso Matleena 40Laamanen Merja 75, 119Ladonlahti Tarja 75Lahden kaupunki / Kannaksen

lukio 106Lahti Aleksi 16, 65, 103Lahtinen Marko 109Laine Anna 41Laitinen Laura 112Lakkala Minna 36, 66, 116, 120Lampiselkä Jarkko 80Lang Markku 65Lapin AMK 57Laura Hirsto 100Laurea amk 58Lehtonen Juha-Pekka 71Lehtonen Päivi 54Lehtonotko Sari 60Lehtovaara Katri 70Leinonen Teemu 17Lempilä Helka 109Lempinen Katja 94, 120Lempiäinen Jesper 22, 110Lempäälän kunta 103, 109Leonidas Oy 64Leppänen Anssi 44Letonsaari Mika 15, 62Liedon kunta 44LifeLearn 46, 70Liikenneturva 20, 64Lindfors Anna 20Lindholm Jens 18Linna Mari 94, 120Lokka Hanna 92Lounaskorpi Petri 77Luhtanen Satu 39Lundbom Pia 59Luoma Antti 92Luostarinen Aki 88, 107Luotola Tuomas 101Lyfta 18Lähtevänoja Antti 83Lönnfors Hanna 49

MMaanmittauslaitos 84Maanpuolustuskorkeakoulu 60Maasalo Ida 20Malinen Anita 54Manninen Annukka 41Manninen Kalle 89Mantua-Kommonen Kirsi 31Maria Björkenheim 113Markkanen Aleksi 80Markkanen Eeva-Liisa 20Marstio Tuija 58Martikainen Pia 32Martiskainen Kai 113Marttunen Miika 104Maskun kunta 69Maunulan yhteiskoulu 19

Mediamaisteri Oy 23Meklin Soili 61Meriläinen Ari 79Meriläinen Katri 18Metropolia 30Microsoft 27Microsoft Oy 21Mikkolainen Venla 117Mikkonen Jarno 54Moisio Anu 30Mustajoki Heidi 28Mustonen Pasi 21Muukkonen Hanni 28Muuramen kunta 52Muuri Maria 89Myllymäki Kirsi 89Myllypohjan koulu 90Myllyviita Ari 80Mäenpää Heikki 33, 54Mäenpää Marko 69Mäkivirta Maria 52Männistö Tomi 120

NNerg-Öhman Satu 121Nguyen Thang 74Niemela Pia 117Niemi Ilkka 77Niittykummun koulu 110Nikunen Sirpa 119Nissinen Terhi 44Nisula Karoliina 23, 67Niva Arto 15, 106Nousiainen Tuula 112Nousiaisten kunta 69NPDL 32Nummen yhtenäiskoulu 101Nuuttila Jaana 93Nyberg Kasper 49Nyblin Susanna 37Nyyssönen Elise 39Nyyssönen Kimmo 36

OOkkonen Jussi 92OKM 31Oksanen Tuuli 67Olarin lukio Espoo 71Omnia 39, 63Opetusalan ammattijärjestö OAJ

38Opetushallitus 25Oppimis-ja ohjauskeskus Valteri

95Oslon yliopisto 36Otava Folk High School 43Otavan Opisto 43, 75, 88, 107Otavia 41Ouli Juuso 28Ouli Pekka 34, 52Oulun kaupunki 15, 106

11

Oulun kaupunki/Kiimingin Lukio 105

Oulun kaupunki/Sivistys- ja kult-tuuripalvelut 85

Oulun normaalikoulu 65Oulun Yliopisto 15, 28, 69

PPaananen Henry 48Paavilainen Teija 36Packalén Markus 18Parkkonen Lauri 18Parviainen Matti 73Parviainen Tiina 54Passi-Rauste Anu 30Pelander Tiina 119Pelkonen Markku 30Peltola Kari 64Peltonen Marika 79, 112Peltonen Riitta 16, 28Peltoniemi Antti 95Pernu Hanna 32Pesonen Joonas 106Peura Pekka 90Piha Aura 114Piispa-Hakala Satu 102Pikkolan koulu 92Pirttinokka Nina 62Pitkänen Kati 15Pohjoisen Keski-Suomen ammat-

tiopisto 34Pohjola Antti 105POKE 52Pulkkinen Sari-Anna 120Pystynen Johanna 25Pääkkönen Markku 45Pöntinen Susanna 48, 114Pöntynen Leena 26Pöysti Eveliina 88, 107

RRantanen Sanna 110, 113Rantapero-Laine Anna 33Rasila Minna 84, 116Rautenbach Aino-Maaria 65Rauvola Jukka 103Riihimäen kaupunki 26Rissanen Antti 60Riveria 51Rokkila Minna 55Rongas Anne 75Ronkainen Antti 37Ruskon kunta 30, 69Räisänen Sebastian 19Räty Sini 36Räty-Záborszky Sinikka 48, 114

SSaarela Merja 33Saarikoski Ville 58Saarinen Tapani 101Saarisilta Jaana 109

Saari Sirpa 123Saastamoinen Kalle 60Saletta Sirpa 105Sallasmaa Petri 71Salmela-Aro Katariina 120Salmela Kirsi 99Salmia Johanna 93Salminen Timo 104Salmi Tero 60Salo Jaakko 38Salo Laura 18Salovesi Anne 37SAMK 14Sánchez Iván 15Sankari Eeva 84Sankila Teuvo 42Sanoma Pro Oy 90Santakallio Esa 26Sarajärvi Mikko 36Sataedu 14Savonia amk 56Schroderus Anne 79Seppo.io 73Seppo.io Oy 31Seppälä Minna 40Sergejeff Johanna 41Setälä Mika 103Seurakuntaopisto 46Siekkinen Piritta 101Sikström Pieta 116Silander Pasi 24Sillanpää Ville 85Sillman Charlotta 49Silvennoinen Minna 54Sintonen Sanna 54Sipoon kunta 49Snellman-kesäyliopisto 61Sointu Erkko 35, 37Sommers-Piiroinen Johanna 121Sormunen Eero 104Sormunen Kati 102Stockley Pete 113Strandström Riikka 49Ström-Kallio Henna 63Suihkonen Päivi 114Suomela Kati 28Suomen eOppimiskeskus ry 32,

68Suomen itsenäisyyden juhlara-

hasto Sitra 24Suomen Kulttuuriperintökasva-

tuksen seura 50Suominen Sanni 51Syvänen Antti 110

TTaivalantti Kati 53TAKK 67Talsta Ismo 106TAMK 40, 54, 57Tamminen Titi 32

Tamminrn Niila 78Tammi Tuomo 65Tampereen ammattikorkeakoulu

/ ammatillinen opettajakoulu-tus 98

Tampereen kaupunki 47, 62, 109Tampereen teknillinen yliopisto

86Tampereen yliopisto 13, 31, 36,

64, 65, 87, 91, 92, 104, 110Tanhua-Piiroinen Erika 87Tarvainen Elise 103Tawasta Oy 67Teknologiateollisuus ry 26Tervaniemi Mari 120Teräs Hanna 98Teräs Marko 98ThingLink 16, 30Tikkanen Jukka 121Timonen Päivi 56, 94Toikkanen Tarmo 46, 70Toivanen Tero 46, 49Toivonen Krista 14Tolonen Erkki 16, 28Tolonen Pekka 16Tolonen Tomi 37Tomi Jaakkola 110Tomi Kytölä 20Tommiska Janika 14Toom Auli 120Toroi Lotta 37Tuomikoski Satu 20, 64Turtiainen Simo 109Turun ammattikorkeakoulu 18Turun kaupunki 72Turun yliopisto 16, 21, 22, 57, 65,

74, 83, 87, 102, 103, 110Turun Yliopisto, Oppimisanalytii-

kan keskus 68Tyni Jussi 105Tyrväinen Paula 122

UUkonaho Tarja 53Uotinen Sanna 75Utelias Technologies Oy 62Utriainen Jukka 104Uusiniitty Anna 52Uusi-Viitala Jyrki 84

VVahimaa Pasi 35, 37Vainio Salla 46Vakiala Virve 70Vakkilainen Matias 90Valaa Technologies Oy 49Valteri-koulu Mikael 41Valtonen Teemu 35, 37Vanninen Petteri 118Vantaan ammattiopisto Varia 45,

53

12

Varonen Mari 82Vartiainen Henriikka 118Veermans Koen 22Veermans Marjaana 74, 102Veijalainen Simo 54Venho Janne 85Vesisenaho Mikko 34, 54, 112Vihervaara-Nikulainen Mari 116Vihreälehto Ira 50Viitanen Kasperi 44Viitanen Reetta 26Vincit Oy 25Virtanen Niko 84Virtanen Peter 14Viskari Maaret 31Viteli Jarmo 13, 31, 91Vorne Paula 15Voutilainen Anne Maarit 14Voutilainen Tomi 28Vuorikari Riina 68Vuorio Jaakko 64, 84Välkkynen Jari 48Wirman Antto 116

YYli-Knuuttila Helmi 122Yli-Penttilä Pi 77Ylöjärven kaupunki 84, 85

ÄÄyräs Vesa 32

13

Konferenssin teema: Muutos on mahdollisuusViteli Jarmo, Tampereen yliopisto, konferenssin johtaja vuodesta 1990–

ITK’19 on tapahtuma, jossa jaetaan kokemuksia ja näkemyksiä siitä, mitä on tehnyt ja kokeillut sekä minkä ajattelee olevan merkityksellistä ihmisen kasvun ja oppimisen kannalta tässä nopeasti muuttuvassa maailmassa.

Muutos on luontainen osa ihmisen elämää. Ympärillä oleva luonto muuttuu, me vanhenemme ja muutumme päivä päivältä. Myös toimintaympäristömme muuttuu niin kotona kuin työelämäs-sä. Kuinka sitten pitäisi muutokseen suhtautua?

Meillä on monia muutosvoimia, jotka parhaillaan muuttavat maailmaa ja myös koulutusta ja kasvatusta. Vuoden 2016 Sitran megatrendilistassa käsitellään kolmea suurta toisiinsa sidoksissa olevaa muutosvoimaa: Kiihtyvällä tahdilla kehittyvää teknologia, globaalia keskinäisriippuvuutta ja kasvavia jännitteitä ja globaalia luonnonvaroihin ja ilmastonmuutokseen liittyvää kestävyyskrii-siä.

Nämä kaikki muutosvoimat heijastuvat myös koulussa kasvamisen ja oppimisen arkeen. Ne haastavat meidät pohtimaan työmme tekemisen sisältöjä ja toimintatapoja. On hyvä pohtia, mi-ten itse suhtautuu muutokseen. Siihen jokainen meistä myös vastaa joko tietoisesti tai tiedosta-matta, teoillaan ja sanoillaan.

Jenni Kettusen (2011) tutkimuksen mukaan opettajan työssä ilmenee kolme erilaista tapaa suhtautua kasvatuksen kentällä tapahtuviin muutoksiin. Esiin nousi kolme erilaista kertomusta opettajuuden ja muutoksen välisestä suhteesta. Nämä keskenään erilaiset kertomukset nimettiin muutoskriittisen opettajuuden, muutokseen reagoivan opettajuuden ja muutossuuntautuneen opettajuuden kertomuksiksi.

Kiteytetysti muutoskriittinen opettajuus arvostaa pysyvyyttä ja suhtautuu varauksella työhön liittyviin muutoksiin. Muutokseen reagoiva opettajuus muuttaa toimintojaan muutosten tuomilla tavoilla ja ottaa muutokset huomioon työssään. Muutossuuntautunut opettajuus toimii aktiivi-sesti muutoksien aikaansaamiseksi ja niiden toteuttamiseksi omassa työssään ja myös laajemmin työyhteisössä. Jokainen meistä voi varmaan tunnistaa omassa koulutusorganisaatiossaan kaikkia näitä opettajuuksia ja uskon, että niitä kaikkia tarvitaan. Olennaista on, että vallitsee avoin keskus-telukulttuuri ja hyvä yhteistyö, vaikkei aina oltaisi samaa mieltä muutoksien tarpeellisuudesta tai tarpeettomuudesta.

Digitaalisuus ja sen sovellukset ovat yksi merkittävä muutoksen aiheuttaja koulutuksessa. Toi-set näkevät sen mahdollisuutena toteuttaa koulutusta uudella tavalla ja antavan oppijoille uusia tapoja oppia, kommunikoida ja luoda uutta. Toiset kokevat sen vievän liikaa oppijoiden aikaa, hei-kentävän heidän keskittymiskykyään ja oppimista. Molemmat näkökulmat ovat osaltaan oikeassa. Nyt on aika katsoa entistä tarkemmin millä tavalla toteutettuna voimme parhaiten toteuttaa digi-taalisuuden tuomat mahdollisuudet hyödyksi kasvamisen ja oppimisen tukena ja miten ehkäistä sen tuomia haittavaikutuksia.

Tähän tarvitaan tutkimusta, kokeiluja ja kehittämistä. Tässä työssä avainasemassa ovat osaavat opettajat ja tutkijat yhteistyössä ympäröivän yhteiskunnan, vanhempien ja yritysmaailman kans-sa. Työ on sekä innostavaa että vaativaa.

ITK’19 tarjoaa yli 160 opettajan, kehittäjän, yrittäjän ja tutkijan tarinaa siitä, miten digimaail-man mahdollisuuksia kehitetään koulutuksen maailmassa ja sen mahdollisia uhkakuvia pyritään ehkäisemään.

Hienoa, että olet kiinnostunut olemaan mukana ITK:ssa – olet sitten osaltasi muutoskriittinen, muutokseen sopeutuva tai muutossuuntainen. Meitä kaikkia tarvitaan yhdessä rakentamaan huo-misen parempaa kasvamisen ja oppimisen maailmaa.

14

ITK2019 Workshopit keskiviikko 20.3.2019

Workshopit 20.3.2019

Etäopiskelua ja luentojen tallennustaHelin Juhani, FinnAV Oy

Workshopissa esitellään ratkaisuja toimintamalleja etäopiskelun ja luentojen sekä tuntitoi-minnan tallennuksen hyödyntämiseen koulutuksessa ja opiskelussa.

Käymme läpi myös nykyaikaisen langattoman esitystekniikan mahdollisuudet luokka- ja ope-tuskäytössä.

Tilaisuudessa esitellään esimerkin luontoisesti erilaisia toimivia toteutuksia erilaisilla laite/oh-jelmakokonaisuuksilla.

Let’s make an EduGameBackman Markus, Jokelainen Maria ja Voutilainen Anne Maarit, Kuori, Toivonen Krista, Sataedu, Tommiska Janika ja Virtanen Peter, SAMK

Workshopin tavoitteena on perehtyä monialaiseen yhteistyöhön, kokeilemalla kehittämiseen ja oppimispeleihin. Workshop toimii ”POP-up projektiopintojaksona”, antaen osallistujille oma-kohtaisen kokemuksen projektioppimisesta, työelämäyhteistyöstä ja monialaisesta koulutusas-teiden yhteistyöstä. Workshoppiin osallistujat oppivat näkemään uudenlaisia teknologian tuomia mahdollisuuksia sekä korkea-asteen opetuksessa, 2.asteen opetuksessa, perusopetuksessa että erityisopetuksessa. Toisaalta työpaja antaa uusia näkökulmia myös tekniikan opiskelusta. Työpaja soveltuu eri toimialojen ja koulutusasteiden opettajille sekä tutkijoille ja kaikille monialaisesta yh-teistyöstä kiinnostuneille. Pajaan osallistuminen ei vaadi osallistujalta ennakkotietoa teknologias-ta tai peleistä – kaikki tuovat mukanaan tärkeän resurssin – oman osaamisensa.

Työpajan sisältönä:Sisältö: Työpajan sisältö:Osa 1: Alustukset (1h)Hyötypelit – Huvi ja Hyöty. Konkreettisia esimerkkejä esillä – tule ja testaa!Monialainen kehittäminen ja uudenlaiset yhteistyömallit opetuksessa – mistä on kyse?Osa 2: Hand’s on - Oppimispelikonseptin kehittäminen Yeti -tabletille ”rapid prototyping” hen-

gessä (2h)Hand’s on osuudessa osallistujat ohjeistetaan palvelumuotoilun ja kokeilemalla kehittämisen

lähestymistavoista, joita pajassa hyödynnetään. Hand’s on osuudessa osallistujat:Etsivät Play kaupan sisällöstä olemassa olevia sovelluksia, joita voitaisiin hyödyntää oppimises-

sa.Valitsevat mielestään parhaan sovelluksen ja suunnittelevat, miten sitä voitaisiin muokata, jotta

sovellus paremmin tukisi oppimista ja tulevaisuuden taitoja (mm. tiimityö).Suunnittelevat täysin uuden oppimispelikonseptin Yeti -tablet alustalle edellisten vaiheiden

oppien perusteella.Lopuksi jätetään aikaa tulosten esittelylle, keskustelulle ja reflektoinnille.

15


STEAM-opinpolkuNiva Arto ja Vorne Paula, Oulun kaupunki, Pitkänen Kati ja Sánchez Iván, Oulun Yliopisto

Olemme Oulussa aloittaneet STEAM opinpolun rakentamisen perusopetukseen. Vaikka toimin-ta on vasta alussa on meillä jo nyt paljon hyviä ideoita siitä mitä kannattaa tehdä ja mitä suden-kuoppia kannattaa välttää.

STEAMin jalkauttaminen suomalaisen koulun toimintakulttuuriin vaatii paljon keskustelua ja yhteistä suunnittelua. Se ei saa olla päälle liimattua, vaan osa arkista tekemistä.

Uudessa OPS:issa monialaisten oppimiskokonaisuuksien jalkauttaminen koulun arjen toimin-taan on osoittautunut vähintäänkin haastavaksi. Oulussa on monissa kouluissa päädytty toteut-tamaan MOK-viikkoja, joissa ainakin yksi viikko käytetään yhteiseen tekemiseen. Viikot ovat olleet hyvinkin vaihtelevia annissaan ja suuri osa henkilökunnasta on kokenut ne todella stressaaviksi ja melko päälle liimatuiksi. Halusimme välttää tätä ja todella jalkauttaa tekeminen osaksi koulun arkista tekemistä.

Digitalisaatio tuo mukanaan useita aivan uusia mahdollisuuksia, mutta myös haasteita. Miten tehdä 3D-suunnittelusta mielekästä ja kannustaa oppilaita olemaan innovatiivisia ja innokkaita nopeisiin kokeiluihin ja tuotteiden kehittämiseen. STEAM:in jalkauttamisessa kouluihin aloitim-me pilottikoulujemme rehtoreista. Rehtorit kokoontuivat kolmena iltapäivänä syys- ja lokakuussa 2018 Oulun Yliopistolle, Fab Lab Oulun tiloihin tutustumaan paikkaan, mutta erityisesti prosessiin. Ensimmäisiä asioita, joita huomasimme kun aloitimme pilotin oli se miten helposti keskustelu me-nee laitehankintojen puolelle, kun aluksi pitäisi miettiä mitä niillä halutaan tehdä. Tarvitaan yhtei-nen visio, jota kohti STEAM-koulujen yhteisö kehittää toimintaansa. Kaiken keskiössä tulee olla pe-dagogiikka ja OPS:in laaja-alaisten taitojen opettelu. Sisältöjä pitää myös miettiä yhdessä, mutta tuntien ja projektien sisältöä ei kannata rajoittaa liikaa. Haluamme kannustaa oppilaita pohtimaan erilaisia ongelmia ja parannusmahdollisuuksia yhdessä. Tärkeintä on yhdessä tekeminen ja pro-sessi. Pitää olla lupa myös epäonnistua, koska juuri epäonnistumisista usein opimme kaikkein eni-ten. Oulun pilottikouluilla on ollut prosessissa tukena Oulun Yliopisto ja Fab Lab Oulun väki, jolta löytyy paljon kokemusta ja näkemystä siitä mitä kannattaa tehdä ja painottaa missäkin vaiheessa. Olemme nyt avanneet ja jalkauttaneet prosessia Oulussa ja mielellämme jakaisimme tähän astista antia laajemmin, jotta mahdollisimman moni koulu ja oppilas pääsisi kokeilemaan millaisia luovia ideoita ja innovaatiota voikaan syntyä, kun lähdetään rohkeasti kokeilemaan uutta.

Pelillisen tarinankerrontamenetelmän workshopLetonsaari Mika, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

Edellisessä tutkimushankkeessamme, jonka tuloksia esittelimme ITK-konferenssissa kaksi vuot-ta sitten, selvitimme kuinka tietotekniikka heikosti osaavat voidaan ottaa mukaan tietokonepelien kehitykseen. Ratkaisuna oli tarjota mahdollisuus osallistua pelin juonen kehittämiseen pelillisen tarinankerronnan avulla. Tarinankerrontaa ja erityisesti digitaalista tarinankerrontaa käytetään jo laajasti opetuksessa. Pelillinen, haarautuvajuoninen tarinankerronta tarjoaa uudenlaisen tavan suunnitella ja kertoa tarinoita. Se vaatii erilaista ajattelua: oppija joutuu käsittelemään aihetta moniulotteisemmin ja kiinnittämään erityistä huomiota tarinan rakenteen hallintaan.

Tässä väitöskirjatutkimukseen liittyvässä hankkeessa pelillisestä tarinankerronnasta kehitet-tiin itsenäinen opetusmenetelmä. Menetelmässä käytetään hankkeessa suomennettua avoimen lähdekoodin tarinankerrontaohjelmisto Twineä. Ohjelmisto on ilmainen käyttää ja toimii kaikilla moderneilla nettiselaimilla ilman rekisteröitymistä. Ohjelmistoa on muokattu hankkeessa opetus-käytön tarpeita vastaavaksi. Muun muassa tarinoiden jakaminen opetusryhmälle on tehty hel-pommaksi.

16


Ohjelmiston lisäksi hankkeessa on kehitetty helppokäyttöiset suomenkieliset opetusmateri-aalit menetelmän ja ohjelmiston käyttöön. Yksinkertaisten pelattavien tarinoiden kirjoittaminen ohjelmistolla helppoa ja sen oppiminen sujuu nopeasti alakoululaisiltakin. Esityksessä käydään esimerkein läpi muutamia erilaisia opetusmateriaaleista löytyviä tarinatyyppejä kuten tietovisat, interaktiiviset runot ja seikkalupelit.

Edistyneempiin tarinoihin voidaan lisätä toiminnallisuutta yksinkertaisen ohjelmoinnin avulla. Muuttujien ja ehtolauseiden avulla voidaan pitää esimerkiksi kirjaa pisteistä, muuttaa tarinaa pe-laajan menestyksen perusteella tai muistaa pelaajan aiemmat teot ja ohjata juonta niiden mukai-sesti. Näin tarinankerronta toimii myös tapana oppia ohjelmoinnillista ajattelua ja ohjelmoinnin peruskäsitteitä helposti lähestyttävällä tavalla.

Ohjelmoinnin konkretisoimiseksi on ohjelmistoon kehitetty toiminto, jonka avulla tarinoita voi käyttää yksinkertaisen Arduino-robotin ohjaamiseen. Hankkeen avoimesti julkaistavassa doku-mentaatiossa kuvataan edullisen Arduino-robotin rakentaminen vaihe vaiheelta sekä neuvotaan kuinka robotti saadaan toimimaan tarinan ohjaamana. Kaikki hankkeen ohjelmistot, laaditut ma-teriaalit sekä dokumentaatio julkaistaan ilmaiseksi ja avoimella lisenssillä vapaasti hyödynnettä-viksi. Julkaisu tapahtuu ITK-konferenssin aikaan.

Workshopissa halukkaat pääsevät itse kokeilemaan pelillistä tarinankerrontaa. Hankkeessa laa-dittuja opetusmateriaaleja käydään läpi opetuskäytön näkökulmasta. Paikalla on myös robotteja, joiden rakentamista sekä käyttöä tarinankerrontamenetelmässä pääsee kokeilemaan.

Taitopainotteinen ja digitaalinen kulttuuriperinnön opettaminenLahti Aleksi ja Tolonen Pekka, Turun yliopisto, Peltonen Riitta ja Tolonen Erkki, Kansallis-kirjasto

Koulujen ja kulttuuriperintöorganisaatioiden yhteinen digiloikka = uusia näkökulmia opetuk-seen! Kulttuuriperintöä on digitoitu laajasti ja hakupalveluihin on panostettu. Nyt olisi oikea aika hyödyntää näitä aineistoja kouluissa. Helposti saatavissa olevat aineistot antavat luontevia keinoja opettaa kulttuuriperintöaineiden taitoja, monilukutaitoa sekä tietoja viestintäteknologian taito-ja.

Suomalaiset kulttuuriperintöorganisaatiot tarjoavat digitoituja alkuperäisaineistoja kuten his-toriallisia henkilö-, paikka, tapahtuma- ja esinekuvia, kuvia muinaislöydöksistä, vanhoja karttoja, vanhoja digitoituja uutisleikkeitä ja uutisfilmejä. Aineistot on koottu käyttäjille ilmaiseen opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaan hakupalveluun Finna.fi. Työpajassa keskitytään tämän haku-palvelun ympärille rakennettuihin kulttuuriperintöaineiden taitoja kartuttaviin tehtäviin.

Miten interaktiivisten kuvien luominen kehittää monilukutaitoa ja tietoja viestintäteknologista osaamista?Komu Aleksi, ThingLink

Monilukutaito edellyttää kykyä yhdistää ja tuottaa monimuotoista tekstiä erilaisten välineiden avulla. Interaktiivisten kuvien luominen tukee tätä tavoitetta mahdollistamalla tekstin, kuvien, vi-deoiden ja äänen yhdistämisen yhtenäiseksi vuorovaikutteiseksi tarinaksi luovuutta ja tvt-taitoja käyttäen. ThingLinkin käyttö kytkeytyy monilukutaidon ja tvt:n kehittämiseen siten nimenomaan tekstien tuottamisen ja tuottamiseen liittyvän suunnittelun kautta.

ThingLinkin avulla jokainen kuva voi olla oppimiskokemus. ThingLinkin helppokäyttöinen ku-vateknologia auttaa oppilaita ilmaisemaan itseään visuaalisen tarinankerronnan kautta. Opettajat ja oppilaat voivat lisätä kuviin ja videoihin lisäinformaatiota, ääntä tai videoita, ja tällä tavalla ri-

17


kastaa piirustuksia, karttoja tai kuvia lähiympäristöstä. ThingLink toimii älypuhelimilla, tableteilla ja tietokoneilla.

Osallistujat pääsevät itse kokemaan käytännössä interaktiivisen kuvan ja immersiivisemmän 360-kuvan tuottamisen eri vaiheet. Workshopin jälkeen opettajalla on ymmärrys kuinka oppilaat voidaan ohjata ideoimaan, suunnittelemaan ja tuottamaan digitaalisia tarinoita ja oppimisympä-ristöjä uuden opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisesti.

Jokainen osallistuja saa kuukaudeksi koko luokalleen ThingLinkin maksutta käyttöönsä. ThingLinkin hinnoittelu: Opettajat voivat kokeilla ja käyttää ThingLinkiä ilmaiseksi. Haluamme

auttaa oppimisen digitalisaatiossa ja olemme laskeneet ThingLinkin hinnan kouluille niin alas kuin mahdollista. Esimerkiksi peruskouluille ThingLink maksaa vain euron oppilasta kohden vuodessa!

ITK Doctoral ConsortiumHietala Iida ja Leinonen Teemu, Aalto-yliopisto

ITK Doctoral Consortium provides an opportunity for current doctoral candidates to present their project in a safe, friendly and stimulating environment. The candidates will receive formative feedback from a group of distinguished researchers and their peers.

The ITK Doctoral Consortium has the following four objectives:

Provide time and space where doctoral candidates can present their research and meet other candidates;

Provide feedback and perspectives on candidates research from senior researchers and other candidates outside their home institution;

Promote a national network of supportive scholars and collaboration over institutional bor-ders;

Provide a platform for future postdocs to meet with their potential future colleagues.

We invite doctoral candidates whose research is in the fields of learning environments, techno-logy-enhanced teaching and learning, educational technology and media education to apply for this opportunity. We aim to have candidates that are in different stages in their research to build meaningful zones of proximal development for all. The participating candidates, however, are expected to have a clear topic and research approach. For instance, the Doctoral Consortium is a good forum to present research on which the candidate is at present writing an article. The parti-cipation is free of charge.

A selected number of participating doctoral candidates will be invited to submit a full paper to an academic publication forum (JuFo 1). Your submission and presentation can be in English, Finnish or Swedish.

Important Dates

7.1. - 4.2.2019 Doctoral Consortium application time. Submission closes at 23:59. 28.2.2019 Doctoral Consortium participant notifications 20.3.2019 ITK Doctoral ConsortiumMore information: https://itk-konferenssi.fi/ajankohtaista/25-itk-doctoral-consortiumcallfor-

papers

18


Monialaista ja Innovatiivista Makeria Micro:bitilläLindholm Jens, Packalén Markus, Parkkonen Lauri ja Salo Laura, Innokas-verkosto

Työpajapäivä koostuu kahdesta osasta 1)Micro:bit perusteet sekä 2)Micro:bit osana monialaisia oppimiskokonaisuuksia. Ensimmäisessä osassa tutustutaan Micro:bit laitteen perusteisiin ohjel-mointiharjoitteiden avulla. Osallistuja perehtyy laitteen ominaisuuksiin ja oppii laitteen perusoh-jelmoinnin sekä saa ideoita, miten laitetta voi hyödyntää koulukäytössä. Toisessa osassa laitteen käyttöä opetuksessa syvennetään sitomalla se osaksi koulussa toteutettavia monialaisia oppi-miskokonaisuuksia sekä innovatiivista Maker tekemistä. Osallistujat suunnittelevat ja toteuttavat innovaatioprosessin avulla prototyypin itse ideoimastaan Micro:bit -keksinnöstä. Osallistuja saa rakentamansa laitteen itselleen koulutuksen jälkeen. Paja maksaa 20€/osallistuja. Oma tietokone mukaan (PC/MAC/Chromebook käy, mutta ei mielellään iPad).

Lyfta: Immersiivisiä oppimiskokemuksia ympäri maailmaaFelin YC ja Meriläinen Katri, Lyfta

Työpajassa tutustutaan immersiivisen tarinankerronnan eri muotoja hyödyntävän Lyfta-oppi-misalustan mahdollisuuksiin peruskoulun opetuksessa. Osallistujat pääsevät käärimään hihansa ja suunnittelemaan Lyftan avulla lyhyen oppimiskokonaisuuden, sekä jakamaan sen muiden osal-listujien kanssa. Työpajan jälkeen osallistujalla on valmiudet käyttää Lyftaa osana opetusta.

Oppiminen kouluissa elää voimakasta muutoksen aikaa. Oppimateriaalit moninaistuvat ja yh-teisiä rajapintoja koulun ja ympäröivän yhteiskunnan välillä pyritään tunnistamaan ja löytämään aiempaa enemmän ja paremmin. Samalla oppiminen ja oppimisympäristöt kansainvälistyvät.

Lyftan tarinankerronnan muotoja ovat interaktiiviset 360°-ympäristöt, lyhytelokuvat, VR-koke-mukset sekä erilaiset monimediatarinat. Tarinoiden ympäri maailmaa ja kertovat jostakin itselleen tärkeästä aihealueesta. Lyfta edistää laajempaa mediarepresentaatiota ja sitä kautta tasa-arvoa. Lyftan tarinoiden kautta voi oppia kulttuurienvälisen ymmärryksen ja maailmankansalaisuuden taitoja sekä toisen näkökulmaan asettumista ja empatiaa.

Lyftan pedagogiikassa oppijan rooli on aktiivinen. Sekä valmiiseen oppimateriaaliin kuuluvat että opettajan itse suunnittelemat aktiviteetit ohjaavat oppilasta rakentamaan tietoa sekä omaa näkemystään ja ymmärrystään ilmiöistä. Lyftan parissa oppija on kuin tutkija. Reflektion ja dialo-gin avulla tarkasteltavista ilmiöistä tulee oppijalle omakohtaisia ja oppimisesta kokonaisvaltainen ja mieleenpainuva prosessi.

Opettaja voi Lyftan avulla helposti soveltaa oppijalähtöistä kulttuuria, jossa opettajan ja op-pilaan vuorovaikutus on mahdollista tuoda yhteiselle tasolle. Asioita ja ilmiöitä voidaan aidosti pohtia yhdessä ja opettaja voi toimia ikään kuin mentorina.

MobiilivideotyöpajaAilio Johanna, Turun ammattikorkeakoulu, Koivisto Jukka, Diakoniaopisto, Kuittinen Esko, Helsingin yliopisto

Älypuhelimella voi toteuttaa ammattimaisia opetusvideoita suunnitelmasta YouTube- julkai-suun. Työpajassa käydään läpi hyvän opetusvideon perusteet, mobiilivideon kuvakerronta ja vi-deon käsikirjoitus sekä annetaan ohjeet editointiin. Työpajatyöskentelyn aikana kukin osallistuja toteuttaa pienen opetusvideon, josta saa kouluttajilta palautetta.

Osallistuja tarvitsee mukaansa älypuhelimen, jossa on videointiomainaisuus, puhelimen kuu-lokkeet, joissa on mikrofoni ja halutessaan tietokoneen, jolla voi editoida Open Shot-, iMovie- tai vastaavalla ilmaisohjelmalla. Mikäli osallistuja editoi tietokoneellaan, mukaan tarvitaan usb-kaa-

19


peli, jolla puhelimen materiaalit voi siirtää omalle koneelle. Puhelimiin sopivia editoreja esitellään työpajassa. Työpajassa voi työskennellä myös pelkällä älypuhelimella.

Kouluttajat tuutoroivat työpajatyöskentelyn aikana videoiden valmistumista. Pedagogisena metodina tekemällä oppiminen on erittäin tehokas. Aikaisempaa videointiosaamista ei vaadita.

Ohjelmoinnin perusteet lukiossa ja yläkoulussaHarju Teppo ja Kulmala Salli, Maunulan yhteiskoulu ja Helsingin matematiikkalukio

Ohjelmointia tulee opettaa opetussuunnitelman mukaan peruskoulussa, mutta sitä voi opet-taa myös lukiossa. Me workshopin pitäjät olemme aineenopettajia Maunulan yhteiskoulusta ja Helsingin matematiikkalukiosta. Kokemuksemme perusteella opettajan ei tarvitse olla ohjelmoin-tiguru mahdollistaakseen oppimista.

Workshopissa käydään läpi case-esimerkkinä lukiossamme järjestetty Ohjelmoinnin perusteet -kurssi, joka on matematiikkalinjamme opiskelijoille pakollinen. Tutustutaan casen pohjalta erilai-siin mahdollisiin Python-ohjelmointialustoihin ja -materiaaleihin, joita tällä hetkellä on eri tekijöil-tä paljon saatavilla. Keskustelussa voidaan sivuta muitakin ohjelmointikieliä. Työpajan varsinainen tavoite ei ole opettaa opettajia ohjelmoimaan, vaan jakaa käytänteitä ja kokemuksia, herättää ai-heesta keskustelua ja madaltaa kynnystä ohjelmoinnin opetukseen.

Jos siis ohjelmoinnin opetus kiinnostaa tai haluaisit oppia ohjelmoinnin perusteet itse, terve-tuloa työpajaamme!

Aloitus: Case-esimerkkinä Ohjelmoinnin perusteet -kurssi sisältöineen. Keskustelua: miten osallistujien kouluissa opetetaan ohjelmointia ja millaisia tavoitteita kouluissa on ohjelmoinnin suhteen?

Toiminnallinen osuus: Tutustutaan ja kokeillaan erilaisia Python-ohjelmoinnin alustoja ja mate-riaaleja. Keskustelua: mikä vaikuttaa käytännölliseltä, hyvältä, mikä herättää kritiikkiä?

Toiminnallinen osuus jatkuu: Ohjelmointitehtäviä. Voidaan tehdä sekä strukturoituja pieniä tehtäviä että laajempia pohdintaa vaativia python-ohjelmointitehtäviä. Ennakko-osaamista ei tar-vitse olla, vaan aloittaa voi ihan alkeista. Tavoitteena on saada kosketus johonkin ohjelmointialus-taan ja madaltaa kynnystä omaan ohjelmointiin ja ohjelmoinnin opettamiseen.

Palautekeskustelu toiminnallisen osan pohjalta.

Onnistunut oppilaitosrakennushankeEskelinen Niko ja Räisänen Sebastian, Edutaito Oy

Workshopin vetää Edutaito Oyn pääsuunnittelija Sebastian Räisänen ja Edutaito Oyn asiakas-kokemusjohtaja Niko Eskelinen. Molemmilla on vuosien kokemus ja osaaminen omalta osaami-salueeltaan. Workshop on vuorovaikutteinen ja sisältää niitä asioita joita käytännössä on opittu. Osallistujat oppivat siis välttämään virheitä ja suhtautumaan projektin eri osa-alueisiin ja oppimil-jööseen realistisella tavalla. Workshopin jälkeen on tilaisuus jäädä keskustelemaan vetäjien kans-sa hotellin tiloissa ja esittämään vapaasti kysymyksiä. Workshopin aikana verkostoidut muiden rakennushankkeissa toimivien kanssa ja voit esittää kysymyksiä suoraan oman projektin osalta nousseista kysymyksistä.

Workshop hinta on 190€ per osallistuja. Hinta sisältää aamukahvin, herkullisen lounaan sekä iltapäiväkahvin.

20


Voiko turvallista pyöräilyä harjoitella digitaalisessa oppimisympä-ristössä?Maasalo Ida, Markkanen Eeva-Liisa ja Tuomikoski Satu, Liikenneturva

”Ei lukemalla uimaan opi, veteen se on mentävä!” Suomalainen sananlasku korostaa käytännön ympäristöissä tapahtuvan taitojen harjoittelun merkitystä. Mutta voisiko turvallista pyöräilyä kui-tenkin harjoitella luokkahuoneessa digitaalisen oppimisympäristön avulla?

Pyöräily on sekä terveyden että ympäristön näkökulmasta erinomainen liikkumisen muoto. Pyöräilyn edistäminen on merkittävästi esillä tulevaisuuden liikkumismuotojen kehittämisessä. Turvallisen pyöräilyn taidot ovat lapsille tärkeitä itsenäisen liikkumisen taitoja. Kotien ohella kou-lujen rooli liikennekasvattajina on merkittävä. Kuitenkin mahdollisuudet todellisissa liikennetilan-teissa tapahtuvaan pyöräilykasvatukseen ovat kouluympäristössä hyvin rajallisia. Pyöräilykasva-tukseen kuuluu käytännön pyöräilytaitojen harjoittelu, mutta yhtä lailla myös liikenneympäristö-jen ymmärtämisen taidot, liikennesääntöjen opettelu sekä liikkumisen ilon löytäminen.

Työpajassa osallistujat pääsevät tutustumaan alakoulun 3.-6.-luokkalaisille suunnattuun digi-taaliseen pyöräilykasvatusta tukevaan oppimisympäristöön. Oppimisympäristön tavoitteena on vahvistaa koululaisten sääntötuntemusta, ymmärrystä erilaisista liikenneympäristöistä, turvallis-ten valintojen tekemisen taitoja, eri tienkäyttäjien vuorovaikutuksen merkitystä sekä omien liikku-misvalintojen taustalla olevia tekijöitä. Näkökulma painottaa oppilaan vahvuuksia ja niiden hyö-dyntämistä. Oppimisympäristöön liittyvän oppimispäiväkirjan avulla pyöräilykasvatusta voidaan toteuttaa pitkäjänteisesti ja oppilaan on mahdollista seurata omaa edistymistä ja ajattelun kehit-tymistä oppimismatkan aikana. Oppimisympäristöön liittyy myös virtuaalitodellisuusympäristö, jossa havaintojen tekemistä voidaan harjoitella erilaisissa liikenneympäristöissä VR-lasien avulla.

Työpaja tarjoaa osallistujille mahdollisuuden tutustua oppimisympäristöön käytännössä sekä yhdessä muiden kanssa keskustellen pohtia, miten oppimisympäristöä voisi hyödyntää osana koulujen liikennekasvatustyötä.

Työpaja koostuu seuraavista osioista:Johdanto teemaan: Miten turvallista pyöräilyä voidaan opettaa alakouluikäisille? Pyöräilykas-

vatuksen pedagogiikan perusperiaatteetKokemuksia digitaalisesta pyöräilykasvatusta tukevasta oppimisympäristöstä alakoulujen

3.-6.-luokillaOppimisympäristöön kirjautuneille opettajille syksyllä 2018 tehdyn käyttäjäkyselyn tulosten

pohjalta käydään läpi opettajien kokemuksia oppimisympäristön käytöstä kouluissa sekä siihen liittyviä onnistumisia ja haasteita.

Digitaaliseen pyöräilykasvatusta tukevaan oppimisympäristöön sekä VR-ympäristöön tutustu-minen.

Osallistujat pääsevät itse käytännössä kokeilemaan oppimisympäristön tehtäviä. Tehtäviin tu-tustumisen tavoitteena on synnyttää oivalluksia siitä, miltä osin osallistujat kokevat, että pyöräi-lykasvatusta voi toteuttaa digitaalisen oppimisympäristön avulla ja miten oppimisympäristöä voi hyödyntää osana muuta liikennekasvatusta koulussa.

Reflektio: Yhteinen keskustelu digitaalisen oppimisympäristön mahdollisuuksista ja rajoituksis-ta osana kouluissa toteutettavaa liikennekasvatusta.

Avoimet oppimateriaalit jatkuvan opiskelun tukenaLindfors Anna, CSC, Helminen Juho, OPH, Huttunen Tero, Korhonen Jonna ja Kytölä Tomi , OKM

Avoimet oppimateriaalit edistävät opiskelun uusia digitaalisia muotoja ja jatkuvaa oppimis-ta. Ne ovat kaikkien saatavilla olevia jatkuvasti päivittyviä opetusaineistoja, jotka mahdollistavat

21


sujuvan opetusyhteistyön ja edistävät yksilön jatkuvaa oppimista. ITK-päivien workshop kutsuu opettajat, koulujen henkilökunnan ja muut kiinnostuneet tahot kaikilta koulutusasteilta kehittä-mään ja demoamaan avointen oppimateriaalien edistämistä eri koulutusasteilla yhteisesti.

Workshop rakentuu yhteisiin osuuksiin sekä learning café -tyylisiin ryhmätöihin. Yhteisessä osuudessa tutustutaan avointen oppimateriaalien maailmaan, siihen millaisia materiaaleja on jo nyt saatavilla sekä avointen oppimateriaalien edistämiseen digitaalisilla palveluilla. Yhteinen osuus tarjoaa tietoiskuja, jotka virittävät keskustelua. Ne pyrkivät myös osallistamaan yleisöä. Learning caféssa osallistujat pääsevät kokeilemaan oppimateriaalien kuvailua, niiden hakemista sekä ideoimaan avointen oppimateriaalien edistämisen askelia. Workshop ohjaa osallistujat käy-tännön kokeilujuihin sekä pyrkii synnyttämään tietoa yhteistyössä. Pohdittavia kysymyksiä on muun muassa miten avoimet oppimateriaalit sijoittuvat koulutuasteiden jaetussa oppimistilassa, miten ne edistävät avointa oppimista, millaisia ovat hyvät avoimet oppimateriaalit ja miten ne tunnistaa sekä mitä tarpeita avointen oppimateriaalien käyttämiselle on.

Työpaja liittyy mm. ITK:n teemaan Digitaalinen muutos oppimisessa ja opetuksessa ja tuo sii-hen oppiasteet ylittävän yhteistyön sekä avoimuuden tuomien etujen näkökulman.

Työpajan kohderyhmä on eri koulutusasteiden opettajat. Avoimet oppimateriaalit ovat yhtei-nen asia kaikille koulutusasteille ja tarjoaa myös luontevan lähestymispinnan eri koulutusastei-den yhteistyölle. Työpaja pyrkii fasilitoimaan yhteisymmärrystä eri taustoista olevien opettajien ja muiden avoimista oppimateriaaleista kiinnostuneiden välillä löytäen yhteisiä synergiaetuja.

Microsoft Teams-workshopHalonen Marianna ja Mustonen Pasi, Microsoft Oy

Tässä workshopissa saa koulutusta Teamsin käyttöön ja pääsee myös itse rakentamaan sekä testaamaan Teamsin käyttöä samanaikaisesti. Workshopiin tulijoilla toivotaan olevan omat Office 365-tunnukset ja kannettava tietokone mukana.

Microsoft Teams on digitaalinen keskus ja oppimisympäristö, joka tuo yhteen keskustelut, kokoukset, tiedostot, tehtävät, arvioinnit ja sovellukset Office 365 Educationissa. Teamsin avul-la opettajat voivat siirtyä helposti keskusteluista sisällön luomiseen säilyttäen asiayhteyden, jat-kuvuuden ja läpinäkyvyyden. Teams vastaa erilaisten ryhmien tarpeisiin ja auttaa niitä saamaan asioita aikaan yhdessä:

Hallitse projekteja, tehtäviä ja sisältöä päivittäin käyttämiesi sovellusten avulla – kaikki on ulot-tuvillasi yhdessä mukautetussa työtilassa.

Pysy ajan tasalla reaaliaikaisten tietojen ja päivitysten avulla, joita jaetaan jatkuvissa tiimin kes-kusteluissa, yksityisissä keskusteluissa, tiimin kokouksissa ja muilla kanavilla.

Tue monimuotoista yhteistyötä ja saumatonta käyttöä integroitujen Office 365:n sovellusten, kuten Wordin, Excelin, PowerPointin, Luokan OneNote-muistikirjan, Formsin ja tehtävien avulla.

ViLLE - Sähköinen opintopolku opettajan arkeenKaila Erkki ja Kurvinen Einari, Turun yliopisto

ViLLEn opintopolkuun kuuluu perusopetuksen luokille 1 – 9 suunnattu OPS2016-yhteensopiva matematiikan ja ohjelmoinnin sähköinen oppimateriaali. Lisäksi ViLLEstä löytyy opintopolku äi-dinkielen opetukseen luokille 1 - 6 ja esimerkiksi varhennetun englannin opetukseen alakouluun. Opintopolun avulla opettaja muuntaa valmiita materiaaleja hyödyntäen yhden oppitunnin vii-kossa automaattisesti arvioiduksi. Yhdellä oppitunnilla opiskelijat vastaavat vaivatta n. 150 – 200 tehtävään. Sähköinen oppimateriaali mukautuu opettajan käyttämän kirjasarjan mukaan ja tar-joaa erinomaiset mahdollisuudet opetuksen eriyttämiseen sekä TVT-taitojen opetteluun. Lukuis-

22


ten tutkimusten mukaan ViLLEn käyttö parantaa merkittävästi oppimistuloksia. Lisäksi järjestelmä tarjoaa opettajan käyttöön tehokkaan oppimisanalytiikan oppimisen seurantaa varten.

Työpajassa tutustutaan aluksi ViLLEn käyttöön opiskelijan roolissa. Tämän jälkeen käydään läpi järjestelmän perustoiminnallisuus opettajana, sisältäen esimerkiksi

oppituntien valinnan ja hallinnan,opiskelijoiden lisäämisen järjestelmään,eriyttämisen jatilastojen ja analytiikan tehokkaan hyödyntämisenTyöpajan käyneet opettajat saavat täyden käyttöoikeuden ViLLEen ja kaikkeen sieltä löytyvään

materiaaliin.

Tutkivaa oppimista Go-Lab-verkko-oppimisympäristössäKorventausta Miikka, Lempiäinen Jesper ja Veermans Koen, Turun yliopisto

Tarjoamme ITK-päivillä puolen päivän mittaisen työpajan tutkivan oppimisen virtuaalisesta toteuttamisesta Go-Lab-verkko-oppimisympäristöissä. Osallistujat pääsevät tutustumaan, miten virtuaalilaboratorioita voidaan hyödyntää opetuksessa, sekä miten niitä voidaan sisällyttää tutki-vaan oppimiseen soveltuviin oppimiskokonaisuuksiin.

Go-Lab (golabz.eu) on verkkoportaali, joka koostuu valmiista oppimiskokonaisuuksista, jotka hyödyntävät erilaisia virtuaalilaboratorioita ja -applikaatiota. Portaaliin on koottu yli 500 erilaista laboratoriota sekä useita tutkivan oppimisen toteuttamista tukevaa työkalua. Oppimisympäris-tössä opettaja voi muokata jo olemassa olevia oppimiskokonaisuuksia tai luoda ja jakaa uusia op-pimiskokonaisuuksia oppilaiden ja muiden opettajien kanssa. Mikäli opettaja haluaa hyödyntää oppimisanalytiikkaa opetuksessaan, Go-Lab kerää sitä oppilaiden käyttämästä ajasta sekä heidän toiminnastaan ympäristössä. Go-Lab on käyttäjilleen täysin ilmainen ja soveltuu sekä peruskou-lun, että toisen asteen opetukseen.

Työpaja jakautuu kolmeen osioon:1) Johdatus tutkivan oppimisen käyttöön osana luonnontieteiden opetusta. Miten verkko-ope-

tus auttaa tutkivan oppimisen toteuttamisessa ja miten Go-Labin virtuaaliset laboratoriot ja app-likaatiot voivat auttaa konkretisoimaan luonnontieteellisiä ilmiöitä?

2) Opettaja oppijana -osio, jossa osallistujat tutustuvat reflektoiden ja ryhmissä keskustellen valmiiseen tutkivan oppimisen kokonaisuuteen Go-Lab-ympäristössä. Osion tarkoituksena on an-taa osallistujille näkökulmia siihen, miltä oppiminen Go-Lab-ympäristössä oppilaasta tuntuu.

3) Opettaja toteuttajana -osio, jossa opettajat joko muokkaavat valmista virtuaalista oppimis-kokonaisuutta omalle luokalleen sopivaksi tai suunnittelevat täysin uuden kokonaisuuden oppi-misympäristöön. Osion jälkeen opettajat ovat valmiita kokeilemaan verkko-oppimisympäristöä luokassaan ja heillä on ideoita siitä, miten oppimisympäristöä voidaan hyödyntää.

Huomisen koulu - tutustuminen Nummen uuteen koulukeskukseenTervetuloa tutustumaan uuteen koulukeskukseen ja tapaamaan henkilökuntaa ja kuulemaan

miten suunnittelu toteutettiin ja miten asiat ovat käytännössä toteutuneet ja toimineet. http://www.hameenlinna.fi/Palvelut/Koulut-ja-opetus/Koulut-1-9/Nummen-yhtenaiskoulu/Suunnittelun lähtökohdatKoulun tilat on suunniteltu siten, että kukin oppimistila sisältää avoimen oppimisalueen, inten-

siivisen työn alueen ja hiljaisen työn alueen. Kiinteitä seinärakenteita on tehty mahdollisimman vähän, jotta tilat ovat joustavat ja monikäyttöiset.

Myös piha-alueet on suunniteltu siten, että ne toimivat keskeisenä osana avointa oppimisym-päristöä. Lisäksi piha-alue on lähiliikuntapaikka, jota käyttävät myös alueen asukkaat.

23


Yhteinen tila läntiseen kaupunginosaanVuosina 2016-2018 rakennettu Nummikeskus on uudenlainen palveluja yhdistävä rakennus.

Rakennuksena ja toimintaympäristönä se palvelee laajasti koko läntisen kantakaupungin väestöä eri vuorokauden aikoina.

Nummikeskuksessa aloittivat syksyllä 2018:perusopetus, Nummen yhtenäiskoulu, noin 900 lastakoululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta, noin 100 lastaNummen kirjasto (Jukolan kirjasto siirtyi Nummikeskukseen ja nimi vaihtui Nummen kirjastok-

si)neuvola januoriso- ja lastenkulttuuripalvelut.Hankkeen aikataulu ja kustannuksetNummikeskuksen rakentaminen aloitettiin kesäkuussa 2016 ja rakennus valmistui keväällä

2018. Palvelukeskuksen rakensi YIT Rakennus Oy ja Caverion Suomi Oy. Palvelukeskus on Voutilassa ja tontin koko on 24 000 m2. Hankkeen rahoituksen osalta kaupunginvaltuusto päätti, että Nummen elinkaarihanke toteu-

tetaan leasing-vuokrausperiaatteella. (KV 15.6.2015 § 97)Kaupunginhallitus päätti valita Nummen yhtenäiskouluhankkeen rahoittajaksi Kuntarahoitus

Oyj:n. (KH 14.9.2015 § 376) Hämeenlinnan kaupunki solmii sopimuksen rakennuksen käytöstä 20 vuodeksi + 5 vuoden op-

tio.Kustannusarvio on 26 miljoonaa euroa, mikä sisältää tontin vanhojen rakennusten purkukulut,

rakennuttamisen, liittymismaksut ja mahdollisesti optiona hankittavat irtokalusteet ja av-laitteet.

Ensin oppiminen, sitten järjestelmät - Make learning great againNisula Karoliina, Mediamaisteri Oy

Eperusteet, O365, Moodle, oppilashallinto, Futural Skills, Google, eHoks, OpenEducat, Koski....Opetukseen tarjotaan laaja kirjo erilaisia uusia järjestelmiä jo käytössä olevien lisäksi. Tämän

kaiken keskellä kokonaisuuden hahmottaminen vaikeutuu kun suunnitellaan järjestelmien opti-moitua käyttöä opetuksen arjessa ja resurssien tarkoituksenmukaista käyttöä.

Mitä pitäisi tehdä missäkin ja miten järjestelmät liittyvät toisiinsa?Tehdäänkö samoja asioita eri järjestelmissä ja putoaako joku asia järjestelmien väliin?Entä mitä pitäisi automatisoida ja mitä tehdä käsin?Mitä ostaa ulkopuolelta ja mitä tehdä itse?Mihin kohtaan on järkevä tehdä integraatioita?Missä ovat suurimmat aikasyöpöt ja laaturiskit?Mihin kehitysresurssi kannattaisi laittaa, jotta voitaisiin keskittää resurssit opettamiseen ja op-

pimiseen?Näihin vaikeisiin kysymyksiin etsitään vastausta tässä työpajassa sekä paneudetaan siihen mi-

ten kokonaisuus tulee suunnitella, jotta se palvelee opetusta parhaiten.Lämpimästi tervetuloa mukaan!

24

ITK2019 Keynote- ja Invited Speakers 21.-22.3.2019

Keynote speakers

Avajaiset Areena-salissa: Kohti osaamisen aikaa. Oppimisanalytiik-ka on koulutuksen ja opetuksen digitalisaation ydin. Digitalisaation jälkeen? Huttula Tapio, vanhempi neuvonantaja, Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra

Kohti osaamisen aikaa Elinikäisestä oppimisesta kilpailukykyä ja hyvinvointia -avainalueen tavoitteena on tukea yh-

teiskunnallisia toimijoita Suomessa elinikäisen oppimisen kehittämiseksi. Kolmivuotisen projekti-kokonaisuuden pyrkimyksenä on vauhdittaa siirtymistä elinikäisen oppimisen politiikkaan, jossa osaamista ja työtä tarkastellaan hyvinvoinnin rakennusaineina. Osaamisen käytetyt resurssit näh-dään tuottavana investointina Suomen kilpailukykyyn.

Sitran roolina on toimia riippumattomana sillanrakentajana elinikäisen oppimisen politiikan mahdollistamiseksi. Elinikäisen oppimisen politiikkaan sisältyy toimiva ohjaus- ja rahoitusjärjes-telmä sekä koulutusjärjestelmä, joka takaa jokaiselle suomalaiselle sekä laajan osaamispohjan että jatkuvan oppimisen edellytykset eli mahdollisuuden rakentaa laadukasta syväosaamista joustavasti eri elämänvaiheissa ja -tilanteissa.

Tapio Huttula esittelee juuri valmistuneen 3-vuotisen suunnitelman siitä miten Suomessa to-teutetaan uudella tavalla elinikäistä oppimista.

https://www.sitra.fi/aiheet/osaamisen-aika/

Silander Pasi, ICT-hankepäällikkö, digitalisaatio, Helsingin kaupungin kasvatuksen ja kou-lutuksen toimiala

Oppimisanalytiikka on koulutuksen ja opetuksen digitalisaation ydin Yhteiskunta ja työelämä ovat pitkälle digitalisoituneet ja muuttuvat kiihtyvällä tahdilla. Koulu-

tuksen on vastattava ennalta yhteiskunnan ja työelämän haasteisiin, sekä nykyisiin että erityisesti tuleviin. Koulutuksen on myös rakennettava yhteiskuntaa, mukaan lukien sen arvopohjaa sekä eettistä perustaa, johon digitalisaatio yhä vahvemmin kietoutuu erottumattomaksi osaksi. Tällöin digitalisaatio ja sen ymmärtäminen ovat opetuksen ja koulutuksen ydintehtäviä, mutta miten di-gitalisoida oppiminen ja opetus? Ostamalla kouluihin tabletteja ja interaktiivisia valkotauluja se ei ole tapahtunut. Pedagogisen toiminnan, osaamisen ja ajattelun on aidosti muututtava.

Jos digitalisaation taustalla ei ole edistynyttä teknologiakäsitystä, fokuksessa ydintoiminnan muutoksen ja uuden toiminnan kehittämisen sijaan ovat tekniikka ja laitteet – kylmä rauta. Täl-löin voidaan usein puhua epädigitalisaatiosta, jolloin toiminnassa ja prosesseissa ei varsinaisesti tapahtuu merkittävää kehitystä tai muutosta, vaan ne jopa taantuvat. Voidaankin perustellusti kysyä, ovatko esimerkiksi pdf-oppikirjat, sähköiset valkotaulut luokkien edessä, tekoälypohjaiset, behavioristiset monivalintatehtävät tai nykyiset sähköiset ylioppilaskirjoitukset digitalisaatiota vai epädigitalisaatiota?

Digitalisaatiolla halutaan tuoda pedagogista lisäarvoa oppijan kasvuun ja kehitykseen. Tällöin digitalisaation fokuksessa on oltava oppijan oppimisprosessin kehittäminen. Opetuksen digitali-saatio vaatii teknologiaosaamisen ohella erittäin syvällistä osaamista siitä, miten oppiminen ta-pahtuu ja miten yksilö oppii. Tekoälyllä ja oppimisen analytiikalla voidaan tukea ja ohjata mene-telmällisesti oppijan oppimisprosessia.

Oppimisanalytiikka eli oppimiseen liittyvän tiedon kerääminen ja automaattinen analysointi sekä sen pohjalta toiminnan automaattinen mukauttaminen (adaptaatio), tekee mahdolliseksi oppijan yksilöllisten tarpeiden huomioimisen osana ryhmää. Myös yhteisölliset oppimisprosessit

25


voidaan rakentaa vastaamaan yksilöllisiä tavoitteita ja tukemaan yksilöllisiä oppimistapoja. Jokais-ta oppijaa voidaan auttaa saavuttamaan oman, täyden potentiaalinsa! Koulutuksen vaikuttavuus ja tehokkuus lisääntyvät oikea-aikaisella oppimisprosessin ohjauksella ja tuella.

Oppimisen mahdolliset ongelmat voidaan myös tunnistaa ennalta ns. big dataa käytettäessä ja esimerkiksi vähentää opintojen keskeyttämistä merkittävästi. Tämän siis tekevät tietokoneiden laskennallinen teho ja algoritmit, jotka on analytiikan ja adaptiivisten toimintojen taustalle kehi-tettävä – pohjautuen tietysti tutkimukseen ja pedagogiseen osaamiseen.

Keskeisenä haasteena nykyisissä sovelluksissa ja oppimisympäristöissä näyttää kuitenkin ole-van ennakoivan analytiikan kehittäminen ja oppimisen kannalta relevantin analytiikan sekä adap-taation tarjoaminen. Pelkkä statistiikan esittäminen ja klikkausten laskeminen ei ole vielä oppimi-sanalytiikkaa, se on vasta suoritusstatistiikkaa.

Oppimisanalytiikka luo paljon odotuksia ja lupauksia, mutta siihen liittyy myös keskeisiä on-gelmia. Kun käsitellään oppijoiden tietoja ja niiden pohjalta tehdään päätelmiä, korostuu eettisen pohdinnan tarve - nykyään puhutaankin eettisestä tietojenkäsittelystä. Pahimmassa tapauksessa oppimisanalytiikka voi profiloida, luokitella ja leimata oppijoita sekä johtaa itseään toteuttaviin ennustuksiin ja oppimisen menetelmälliseen ja sisällölliseen kapeutumiseen. Jos oppimisanaly-tiikka pohjautuu mekaanisiin toistotehtäviin ja drillaukseen, johtaa se hyvin behavioristiseen ja ohjelmoituun oppimisprosessiin. Opetuksen ja oppimisen taannehduttaminen ei voi olla tekoä-lyn ja oppimisanalytiikan käytön tavoite.

Parhaimmillaan oppimisanalytiikka scaffoldaa, oikea-aikaisesti ja oikein kohdentuen ohjaa op-pijan oppimisprosessia ja opintopolkua. Oppimisen kognitiivinen systeemi muodostuu tulevai-suudessa oppijan ohella oppimisanalytiikasta, muista oppijoista ja opettajista - ajattelemme siis yhdessä, myös tietoteknologian kanssa.

Oikein käytettynä oppimisanalytiikka helpottaa opettajan työtä ja tuo opettajalle aivan uuden työkalupakin oppimisprosessin ohjaukseen ja oppimisen yksilölliseen tukemiseen. Oppimisana-lytiikan hyödyntäminen parhaimmillaan johtaa ydinprosessien muutokseen sekä toimintakult-tuurin muutokseen koulutusorganisaatioissa. Oppimisanalytiikka on koulutuksen ja opetuksen digitalisaation ydin.

Pystynen Johanna, Vincit OyDigitalisaation jälkeen? Sana Vincit tulee latinasta ja tarkoittaa valloittaa, voittaa. Tutumpi se on fraaseista amor vincit

omnia ja labor omnia vincit. Me uskomme, että rakkaus työtä kohtaan ja kova työ erottavat meidät muista. Kovalla työllä olemme nousseet Euroopan parhaaksi työpaikaksi Great Place to Work -tut-kimuksessa. Lisäksi meidät on kolmesti valittu Suomen parhaaksi työpaikaksi.

Menestyksen takana on kaksi asiaa: tyytyväiset työntekijät ja asiakkaat. Jokaisen vincitläisen mielestä Vincit on kokonaisuudessaan erinomainen työpaikka. Itse asiassa, koko Euroopan Paras Työpaikka.

Miten tämä on saatu aikaan ja ennen kaikkea miten se ylläpidetään myös jatkossa? Millaisena Johanna näkee työn tulevaisuuden ja tulevaisuuden työn? Miten oppilaitokset voivat auttaa nuo-ria valmistautumaan muuttuvaan työn tekemisen maailmaan?

Keynote päätösluento: Koulukeskustelu lainehtii: ”Koulu on pelk-kää digiä” tai ”Digistrategiat eivät ole koskettaneet koulun arkea lainkaan”. Minne oikeasti olemme matkalla?Heinonen Olli-Pekka, pääjohtaja, Opetushallitus

26


Robotiikkakilpailut oppilaan ongelmanratkaisutaitojen kriteerinä ja mittarinaSantakallio Esa ja Viitanen Reetta, Riihimäen kaupunki

Riihimäen kaupunki on kehittänyt robotiikan opetusta keväästä 2014 lähtien, jolloin se alkoi kerhotoimintana. Syksyllä 2016 aloitettiin opetussuunnitelmaperusteinen robotiikkaopetus pi-lottikokeiluna. Vuoden 2018 syyslukukaudenalusta robotiikkaopetus on laajentunut opetussuun-nitelmaperusteiseksi kaikki peruskoulun luokka-asteet ja oppilaat kattavaksi robotiikan opetus-suunnitelmaksi ja sen toimeenpanoksi.

Puheenvuorossa esitellään Riihimäen robotiikkaopetuksen opetussuunnitelmat sekä robotii-kan opetuksen koulutuksellinen jatkumo varhaiskasvatuksesta korkea-asteelle.

Robotiikan opiskelu on Riihimäellä nähty erinomaisena mahdollisuutena kehittää oppilaiden tulevaisuuden taitoja, kuten ongelmanratkaisukykyä, yhteistyötaitoja, kriittistä ajattelua, innova-tiivisuutta sekä viestintä- ja esiintymistaitoja. Oppilaat ratkovat pienryhmissä kompleksisia ongel-mia opettajan ohjatessa prosessia. Oppilaat valitsevat itse hyväksi kokemansa taitotason, asetta-vat välitavoitteita sekä arvioivat ja dokumentoivat osaamistaan. Robotiikkaopetukseen on ollut luontevaa liittää kilpailutoiminta, sillä kilpailut toimivat hyvänä mittarina ja tukevat ennen mainit-tujen taitojen kehittymistä.

Kilpailuihin osallistuminen vaatii vankkaa motivaatiota, koska kilpailuhaasteiden parissa työs-kennellään useiden kuukausien ja useiden kymmenien tai satojen tuntien ajan. Opettajan silmin katsottuna tällainen pitkäjänteinen ja määrätietoinen, oppilaista itsestään lähtevä, ponnistelu tavoitteen eteen kehittää oppilaiden ajattelu- ja ongelmanratkaisutaitoja tehokkaasti. Oppilaille on tärkeää, että kilpailuprojektien yhteydessä he pääsevät esittelemään osaamistaan ulkopuolisil-le arvioijille. Näistä esiintymisistä saatava palaute ja sponsoreiden tuki lisäävät oppilaiden uskoa omiin kykyihinsä ja tiimityötaitoihin.

Opettajan näkökulmasta kansainväliset kilpailumatkat antavat mahdollisuuden päästä jaka-maan robotiikan opetuksen kokemuksia eri puolilta maailmaa tulevien opettajien kanssa. Suo-messa robotiikan opetuksella, varsinkin peruskoulussa, on vielä niin lyhyt historia, että opittavaa ja tutustuttavaa riittää. Kilpailuihin osallistuminen tarjoaa hyvän tilaisuuden arvioida opetuksen ja oppilaiden tasoa verrattuna ikätovereihin muualla maailmassa. Viimeisen kahden vuoden aikana on ollut mieluisaa huomata, että oppilaiden osaamistaso on selvästi kasvanut. Tästä osoituksena on, että Suomi on kolmessa vuodessa kasvattanut USA:ssa pidettävien robotiikan MM-kilpailujen maapaikkojen määrän yhdestä maapaikasta neljään maapaikkaan. Euroopan maista ainoastaan Englannilla on VEX IQ- robotiikan kehitysalustan MM-kilpailuissa Suomea enemmän maapaikkoja.

Huomisen osaajatarpeet teknologia-aloillaPöntynen Leena, Teknologiateollisuus ry

Olemme risteyskohdassa: digitalisaatio ja teknologia muuttavat työelämää ja yritysten liiketoi-mintaa voimakkaasti. Samalla tarvittavan osaamisen taso nousee kaikissa tehtävissä. Robotiikka, IoT, koneoppiminen ja tekoäly, ohjelmointi data-analytiikka, palvelumuotoilu ja asiakkuuksien ja uusien liiketoimintamallien kehittäminen ovat kasvava osa suomalaisen tulevaa työtä. Kyse ei ole ainoastaan teknologiateollisuuden tarvitsemista osaajista, vaan koko Suomen tulevaisuudesta. Yhtä suurta ratkaisua ei ole, vaan tarvitaan lukuisia erilaisia toimia oppia ja osata enemmän.

Invited speakers

27


Digitaaliset välineet opetuksessa ja oppimisessa opettajankoulu-tuksen kontekstissa – tasapainoilua tulevaisuuden mahdollisuuk-sien ja teknologian arkipäiväistymisen välilläLaru Jari, Oulun yliopisto

Suomalainen opettajankoulutus on tunnettu kansainvälisesti korkeasta tasostaan ja maiste-rintutkintoon johtavasta viisivuotisesta tutkinnosta. Opettajankoulutuksen tehtävänä on tuottaa tulevaisuudessa pärjääviä opettajia, jotka pystyvät hyödyntämään teknologiaa, sovelluksia ja si-sältöjä osana työtään. Oulun yliopisto on muuttanut vuoden 2019 alussa uusiin tiloihin, joiden myötä myös tulevaisuuden mahdollisuuksia ja teknologioita voidaan jossain määrin opiskella jo opintojen aikana. Tässä esityksessä luodaan positiviis-kriittinen retrospektio 2000-luvun alusta aina 2050-luvun tienoille ja tarkastellaan teknologian roolia niin opettajankoulutuksessa kuin val-mistuneen opettajan työssä.

Tytöt tarvitsevat teknologiaa ja teknologia tyttöjä!Halonen Marianna, Microsoft

”Mitä tasa-arvoisempi yhteiskunta sitä sukupuolittuneemmat työmarkkinat” Tämä käy ilmi mm helmikuussa 2018 julkaistusta The Gender-Equality Paradox in Science, Technology, Engineering, and Mathematics Education, Gijsbert, S., Geary, C.D.

Tulevaisuuden suhteen kiinnostuksen aiheet ovat vahvasti sukupuolittuneet myös Suomessa. Tyttöjä kiinnostaa eniten terveyspalveluala, poikia puolestaan teknologiateollisuus. Tämä käy ilmi Taloudellisen tiedotustoimiston jokavuotisesta Kun koulu loppuu -kyselystä. Samasta kyselystä käy myös ilmi, että perinteiset asenteet näkyvät myös uskomuksina sukupuolten kykyjä kohtaan: 51 prosenttia yläkoululaisista pitää esimerkiksi tyttöjä poikia parempina äidinkielessä, kun vastaa-va luku on poikien kohdalla vain 4 prosenttia. Lisäksi tyttöjä pidetään parempina luovissa oppiai-neissa sekä kielissä, poikia puolestaan liikunnassa, luonnontieteissä, historiassa ja matematiikassa. Ominaisuuksista itsevarmuuden yhdistää poikiin 49 prosenttia ja tyttöihin vain 7 prosenttia ylä-koululaisista. Nämä luvut ovat hälyyttäviä tasa-arvoisena maana pidetyssä Suomessa.

Globaalisti 1980 -luvulla teknologia-aloilla työskentelevistä 40 % oli naisia, vuonna 2017 vain 17%. Ensimmäisen algoritmin kehitti nainen jo 1800 -luvulla. Tätä taustaa vasten on hätkähdyt-tävää, että naisten osuus teknologia-aloilla työskentelevistä on edelleen marginaalinen. Samaan aikaan teknologia-alan osaajista on huutava pula. Teknologiapalveluita kehitetään sekä miehille että naisille, joten luontevaa olisi, että myös kehittäjäpuolella sukupuolet olisivat tasaisesti edus-tettuina.

Teknologia-alalla työskentelevien ja sitä opiskelevien naisten määrä ei ole viime vuosina nous-sut, vaikka erilaisia hankkeita ja aktiviteetteja teeman ympärillä on tehty. Tästä päätellen yksittäiset hankkeet ja ohjelmat eivät riitä muuttamaan asenteita työelämää kohtaan. Nämä asenteet ’nais-ten ja miesten töihin’ liittyen istuvat syvässä ja kehittyvät jo lasten ollessa varhaiskasvatuksessa.

Haluankin puheenvuorossani haastaa kaikki mukaan parantamaan suomalaisten työmark-kinoiden sukupuoliajattelua tasa-arvoiseksi, parantamaan Suomen teknologiaosaamisen kil-pailukykyä ja vastaamaan näin IT -alan osaajapulaan, joka teknologistuvassa maailmassa tuskin vähenee. Tarvitsemme roolimalleja, kannustusta, esimerkkejä ja ennen kaikkea laajan rintaman tekijöitä varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin unohtamatta muun muassa vanhempien, opin-to-ohjaajien, nuorisotyöntekijöiden ja teknologia-alan yritysten panosta. ITK-konferenssi on erin-omainen teknologian ja oppimisen yhdistävä tapahtuma, jossa on luontevaa nostaa juuri tämä teema voimakkaasti esiin.

28


Digiloikka kouluissa + kulttuuriperintöorganisaatioissa = uusia mahdollisuuksia opetukseen! – Finna.fi koulujen aineistopankkinaMustajoki Heidi, Peltonen Riitta ja Tolonen Erkki, Kansalliskirjasto, Suomela Kati, Kilterin koulu

Kulttuuriperinnön digitalisointi ja hakupalveluihin panostukset mahdollistavat kulttuuriperin-töaineistojen hyödyntämisen kouluissa. Ne antavat luontevia keinoja opettaa monilukutaitoa ja tietoja viestintäteknologian taitoja sekä tarjoavat aineistoja ilmiöpohjaiseen opetukseen.

Aineistot on koottu käyttäjille ilmaiseen opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaan hakupal-veluun Finna.fi. Suomalaiset kulttuuriperintöorganisaatiot tarjoavat Finna.fi:ssä digitoituja alkupe-räisaineistoja kuten historiallisia henkilö-, paikka, tapahtuma- ja esinekuvia, kuvia muinaislöydök-sistä, vanhoja karttoja, vanhoja digitoituja uutisleikkeitä ja uutisfilmejä.

Finnan aineistot opettajan näkökulmastaOpettajan näkökulmasta Finnaa voi ajatella sekä aineistopankkina että kuvapankkina sekä alus-

tana opettaa tiedonhakua ja siihen liittyviä käsitteitä kuten lähdekritiikki ja aineistojen käyttöoi-keudet. Historian ja yhteiskuntaopin opetukseen Finna tarjoaa alkuperäisaineistoja, joilla kuvittaa opetusta ja joiden kautta nostaa keskustelua lähdekritiikistä ja näkökulmien tulkinnoista.

Äidinkieleen Finna tarjoaa esimerkkejä vanhoista mainoksista, uutisista, filmeistä tarkastelta-vaksi modernien versioiden rinnalla. Kuvataiteen opetukseen löytyy kuvia suomalaisista taidete-oksista. Finnasta löytyy paljon ilmiöitä kuvaava aineistoja, esimerkiksi paikallisuuden näkökulmal-la. Finna Street -haku tarjoaa mahdollisuuden nähdä historian jatkumon ja muutoksen ympäris-tössä näyttämällä historiallisia kuvia siellä missä olet.

Aineistopankin lisäksi Finnaa voi myös ajatella kuvapankkina, josta löytyy paljon kuvia ei-kau-palliseen käyttöön. Vapaasti käytettävissä olevia kuvia oppilaat voivat esimerkiksi käyttää omien tuotoksiensa taitossa kuvituskuvina tai kuvataiteen opetuksessa digitaalisten taideteosten mate-riaalina.

Opiskelijan opintojen ohjauksen automatisoinnin haasteet – voiko tekoälyä hyödyntää opiskelijan ohjauksessa?Ouli Juuso ja Voutilainen Tomi, Itä-Suomen yliopisto, Muukkonen Hanni, Oulun Yliopisto

Oppimisanalytiikan sovellusten ja käytön avulla muotoillaan uusia tapoja hyödyntää rekiste-ripohjaista ja prosessipohjaista tietoa opintojen suunnittelun, opetuksen toteuttamisen ja johta-misen välineenä sekä toimintakulttuurin kehittämisessä. Esityksessä kerrotaan alustavia tuloksia AnalytiikkaÄly: Oppimisanalytiikka opiskelun, ohjauksen ja johtamisen tukena yliopistoissa –hankkeessa tehdystä juridisesta selvitystyöstä. Siinä analysoidaan, mitkä ovat tässä tutkimus- ja kehityshankkeessa käsiteltävien henkilötietojen käsittelyn oikeusperusteet, mitä vaatimuksia lain-säädäntö asettaa henkilötietojen käsittelylle ja tietojärjestelmien toiminnallisuuksille.

Itä-Suomen yliopiston organisoiman oppimisanalytiikan käytön oikeudellisten kysymysten sel-vitystyön puitteissa kartoitetaan niitä käyttötapauksia, a) joissa opiskelijoiden tietoja käsitellään hankkeen aikana tai hankkeessa kehitettävissä palveluissa sekä b) joista ilmenee, minkälaisia op-pimisanalytiikkaan liittyviä käyttötarpeita hankkeessa mukana olevilla korkeakouluilla on. Tapau-sesimerkkejä muodostetaan partneriyliopistojen tuottamien tietojen perusteella, joissa kuvataan mm. käsittelyprosessissa tarvittavat tiedot, käsittelyprosessin käyttötarkoitus ja käsittelyprosessin lopputulos. Käyttötapausten avulla pyritään selvittämään niitä riskejä, jotka liittyvät esimerkik-si tekoälyn käyttöön osana opiskelijahallintojärjestelmää tai chatbotin käyttöönottoa opiskelijan opintoneuvojana. Selvityksen pohjalta hankkeessa huomioidaan mahdollisuuksia ja rajoitteita, joita lainsäädäntö ja sen perusteella laaditut ohjeet asettavat opiskelijatietojen hyödyntämiselle

29


oppimisanalytiikkaa kehitettäessä, opiskelijatietojen data-analyysissa sekä opetusteknologian ke-hittämisessä ja tekoälyn hyödyntämisessä.

Laajemmin AnalytiikkaÄly-hankkeessa on olennaista opiskelun, ohjauksen ja instituutioiden johtamisen tarpeiden tunnistaminen ja uusien digitaalisuutta hyödyntävien ratkaisujen suunnit-telu ja pilotointi. Sovellusten ohella hankkeen tuloksena syntyy uusia toimintamalleja ja käytän-töjä opiskelijoiden ohjaukseen ja koulutusohjelmien johtamiseen. Hankkeessa tuotetaan koko korkeakoululaitosta hyödyttävää tietoa siitä, millaisia oikeudellisia reunaehtoja liittyy rekisteritie-tojen ja muiden digitaalisten jälkien yhdistämiseen ja hyödyntämiseen, ja selvitetään, miten nämä reunaehdot tulisi huomioida kehitystyössä eettisten toimintamallien varmistamiseksi.

30

ITK2019 Areenaesitykset

Koulun toimintakulttuurin muutos on mahdollisuusKomu Aleksi, ThingLink, Korsimo Janne, Ruskon kunta, Pelkonen Markku, Kustannusyhtiö Otava

Digitalisaatio asettaa paineita muuttaa tapaamme opettaa ja tukea oppimista. Rehtoreille ja koulun pedagogisille johtajille puolestaan herää muutospaineita siihen, miten koulua johdetaan ja miten toimintakulttuuria voidaan systemaattisesti kehittää ja vahvistaa.

Koulun toimintakulttuurin vahvuus ja tapa, jolla sitä johdetaan, ratkaisee onnistumisen. Yhdes-sä tekeminen, teknologian tehokas hyödyntäminen ja osaamisen systemaattinen kehittäminen vapauttavat aikaa olennaiseen, eli oppijoiden tukemiseen ja tulevaisuudessa välttämättömien taitojen kehittämiseen. Vahva toimintakulttuuri kestää suuriakin muutoksia. Sitä kannattaa tavoi-tella.

ITK Areenalla avaamme vuoropuheluun koulun toimintakulttuurin, johtamisen ja osaamisen kehittämisen suhteen. Haastamme yleisön pohtimaan yhdessä mm. seuraavia kysymyksiä koulun toimintakulttuurin kehittämisestä ja muutosvalmiudesta:

- Selviytyykö nykymuotoinen koulu digitaalisessa maailmassa?- Vaikeuttaako nykymuotoinen koulu (rakenteet) välttämätöntä muutosta?- Mikä ei saa muuttua? Mikä on olennaisen arvokasta tulevaisuudessa? Kuinka varmistetaan

sen säilyminen?Tervetuloa esitykseen haastamaan esiintyjien ajatuksia ja esittämään hankalia kysymyksiä. Esiintyjien tervehdykset:- Markku Pelkonen, Otavan oppimisen palvelut, liiketoimintajohtaja- Aleksi Komu, ThingLink, kumppanuusjohtaja- Janne Korsimo, Ruskon kunta, ICT koordinaattori ja lehtoriMukana myös dos., tutkimusjohtaja Laura Hirsto.Lisätietoa Ruskon kunnan yhteistyökumppanin Enterin toimittamista digitaalisen toimintaym-

päristön palveluista.- Lyhyt esittely ja TechTalks esitys

Oppimisen analytiikka ja tekoäly osaamisen johtamisessa

Ketamo Harri ja Passi-Rauste Anu, HeadAI Ltd, Konkola Riitta, Metropolia, Moisio Anu, Haaga-Helia

Koulutuksen tarjoajat etsivät uusia ratkaisuja, jotka ennakoivat yhteiskunnan muutoksia ja vie-lä tunnistamattomia osaamistarpeita. Työelämälähtöisen opetussuunnitelmatyön haasteena on ajantasalla pitäminen mutta myös yhtenäisen kielen löytäminen.

3AMK ja Headai Oy ovat vuoden 2018 aikana yhdessä kehittäneet tekoälypohjaista koulutuk-sen ja osaamisen johtamismallia, perustuen Headai:n Microcompetencies palveluun. Ajankohtai-sesta työmarkkinadatasta on selvitty, mitä korkeakoulutasoista osaamista metropolialue tarvitsee nyt ja tulevaisuudessa ja miten korkeakoulujen opetussuunnitelmat ja koulutusohjelmat vastaa-vat osaamissanastoltaan työmarkkinoiden käyttämään kieleen.

Syksyn 2018 aikana luotiin yhdessä kokonaiskuva rehtoreiden työvälineeksi ja opetus- ja kult-tuuriministeriön kanssa käytävien profiili- ja vahvuusalueiden keskusteluiden avuksi. Osaamiskar-

Areenaesitykset 21.-22.3.2019

31


tat mahdollistivat osaamisklustereiden tunnistamisen ja visuaalisen tarkastelun. Kartoista tunnis-tettiin konsortion yhteiset ydinosaamiset, eroavaisuudet sekä miten 3AMK konsortio voi yhdessä kehittää tarjontaa vastaamaan paremmin pääkaupunkiseudun kysyntää. Mielenkiintoiset uudet osaamiset syntyvät eri toimialojen rajapinnoilla ja tarjoamalla opiskelijoille uusia kysynnästä nou-sevia kombinaatiota esimerkiksi terveydenhuolto ja turvallisuus. Osaamisiin perustuvaa kieltä ja klusterointia käyttäen tuotiin esille myös opiskelijalle, mitä työpaikkoja olisi juuri nyt tarjolla kou-lutusohjelman osaamisilla. Kun osaamiset ovat keskiössä, opiskelijalle voidaan tarjota paljon laa-jempi ja rikkaampi kuva työelämässä tarvittavista osaamisista.

Yhteiskehittäminen jatkuu 3AMK ja Headain välillä ja keväällä 2019 mukaan tulevat opettajat, tutkimus- ja kehittämisohjelmat, hankkeet sekä opiskelijat.

Areenassa tavoitteena on alustaa laajempaa keskustelua uusien strategisen johtamisen me-netelmien käytöstä eri toimijoiden kokemuksien pohjalta. Paneelissa on mukana 3AMK:n ja Aal-to-yliopiston, työelämän ja Headain edustajia. Keskustelussa pohditaan mm. miten koulut voivat ajankohtaista dataa hyödyntäen vastata muuttuviin osaamisen tarpeisiin, kehittää osaamisen sa-noittamisesta ja tunnistamista, edistää eri toimijoiden yhteistyötä, tarjota työelämää vastaavaa koulutusta, opiskelijoiden henkilökohtaista uraohjausta sekä millaista haasteita ja uusia kehittä-miskohteita teeman ympärillä nousee.

Koulun tilaratkaisut - avoin, suljettu vai hybridi? Kokemuksia ja tut-kittua tietoaViteli Jarmo, Tampereen yliopisto

Parhaillaan Suomessa saneerataan ja rakennetaan satoja kouluja. Luodaan uusia tilaratkaisuja jotka ovat herättäneet monia tuntemuksia niin opettajissa, vanhemmissa kuin oppilaissa.

Tulee avotilaa, yhteistyöskentelyä, tiimiopettamista ja digitalisuutta. Miten muuttuu opettami-nen ja oppiminen? Miten tilat tulisi suunnitella, että mahdollisimman monen oppijan ja opettajan olisi hyvä olla. Nyt puhuvat kokemus, näkemys ja tutkittu tieto

Esityksessä mukana mm. Nummen uuden koulun rehtori ja opettaja, opetushallituksen ti-la-asiantuntija sekä oppimisen asiantuntijoita. Keskustelun ytimessä on koulun pedagoginen muutos, avoimet tilat, niiden edut ja haasteet, tiimiopettajuus ja koulun tulevaisuus.

Tämä sessio on erinomaisen tarpeellinen kaikille rehtoreille, opettajille ja päättäjille. Koulun tilaratkaisut ovat helposti voimassa 50 vuotta . Se mitä nyt tehdäänkoulujen tiloille vaikuttaa mer-kittävästi koko kouluyhteisön oppimiseen, opettamiseen, pedagogisiin ratkaisuihin ja viihtymi-seen.

Haluatko oppia maailmanympärimatkalla?Alkio Riku, Seppo.io, Kangasniemi Jouni, OKM, Mantua-Kommonen Kirsi, AuroraXplorer Oy, Viskari Maaret, HAMK

Suomalaista koulutusta vaivaa kiire, säästöjä haetaan jatkuvasti, koulut homehtuvat pystyyn ja välillä kukaan ei tunnu viihtyvän koulussa. Ilmiöistäkin pitäisi ottaa oppia ja koppia. Digiloikkiakin on otettu jo vaikka kuinka monta kertaa. ITK:n historiassakin on nähty näitä hyppyjä jo 30 vuoden ajan. Moni muukin asia on meillä koulutuksessa ihanasti rempsallaan ja kehittää pitää koko ajan. Kriittinen opettaja ei voi kuin ihmetellä mihin Suomi on menossa... - No tule kuitenkin kuulol-le, sillä... maailmalla suomalaista koulutusta kehutaan ja suitsutetaan vuodesta toiseen. ”Finland sounds to me like a Dreamland” ”In Finland education matters!” tai ”10 reasons why Finland has the best education in the world!”

32


Tule ja kierrä maailman todellisia koulutushaasteita Areenan asiantuntijoiden kanssa. Areenas-sa kuulet miltä koulutus ja kouluhallinto näyttävät oikeasti muualla - vaikkapa Bhutanissa. Miksi kiinalainen haluaa lähettää lapsensa nimenomaan Suomalaiseen leirikouluun ja mitä suomalais-ten on pitänyt oppia etukäteen? Miksi Brasiliassa halutaan kouluttaa opettajia nimenomaan Suo-malaisilla opeilla ja mikä siinä suomalaisen opettajan arkityössä on heidän mielestään niin ihmeel-listä? Miten liikuntaa opetetaan Arabian niemimaalla - ja mitä, voiko liikuntaa oppia muutenkin kuin kirjasta? Entä Euroopassa, romanialaiset perustavat nykyisin yhä useammin suomalaisia kou-luja ja päiväkoteja maahansa - miksi ihmeessä? Heitetään hetkeksi kännykät ja tietokoneet sivuun ja kuulostellaan miksi sittenkin muun maan koulutus on mustikkaa ja suomalainen koulutus ma-keaa mansikkaa! Me suomalaiset opetusalan ammattilaiset olemme loppujen lopuksi tosi hyviä ja etuoikeutettuja digillä ja ilman!

Vuoden parhaat digitaaliset oppimisratkaisut esittäytyvätHonkonen Kaisa, Keihäs Piia, Kesämaa Niina ja Tamminen Titi, Suomen eOppimiskeskus ry

Jo 18. kerran järjestettävä valtakunnallinen eEemeli-laatukilpailu etsii vuosittain parasta di-gitaalista oppimisratkaisua. Kilpailun tavoitteena on nostaa esille erilaisia oppimisen ratkaisuja, edistää tuotteiden innovatiivisuutta ja laatua sekä kannustaa toimijoita luomaan ja kehittämään uusia oppimisratkaisuja. Tilaisuudessa esitellään loppukilpailuun yltäneet oppimisratkaisut sekä julkistetaan voittajat. Asiantuntijaraati palkitsee vuoden parhaan oppimisratkaisun rahapalkin-nolla sekä kiertävällä palkintopatsaalla.

Vuoden 2019 kilpailun teemana on Oppimisen yksilöllistäminen. Kilpailun ilmoittautumisvaihe on käynnissä 31.1.2019 saakka osoitteessa https://eoppimiskeskus.fi/eemeli.

Syväoppiminen menestystekijänä monimutkaistuvassa maailmassaKainu Tuija, Kokkola/Mäntykankaan koulu, Johnson Peter, Kokkolan kaupunki, Martikai-nen Pia ja Pernu Hanna, Kokkola/Torkinmäen koulu, Äyräs Vesa, NPDL

Suomi lähti mukaan vuonna 2014 kansainväliseen syväoppimisen tutkimus- ja kehittämisoh-jelmaan, jossa keskiössä oli tuoda tulevaisuuden taidot oppimisen ytimeen. Tämä systeemisen muutoksen viitekehys tunnetaan nimellä New Pedagogies for Deep Learning (NPDL). Tällä hetkel-lä ohjelmassa on mukana 30 kuntaa/kaupunkia ja noin 200 koulua maassamme.

Muutoksessa vastataan tulevaisuuden opetuksen tärkeimpään haasteeseen: Kuinka suunnitel-la ja johtaa opettamista ja oppimista niin, että se takaa kaikille lapsille eväät hyvään elämään ja kestävään hyvinvointiin. Syväoppimisen ohjelmassa opetuksen järjestäjät saavat käyttöönsä ana-lytiikkaa ja pedagogisia malleja, muutostukea sekä menetelmiä digitalisaation hyödyntämiseen syväoppimisessa.

Tavoitteena on auttaa kaikkia oppijoita menestymään ja saavuttamaan täyden kapasiteettinsa, jotta he voisivat työskennellä paremmin yhdessä, osallistua globaalien ongelmien ratkomiseen ja kukoistaa monimutkaistuvassa maailmassa.

Kokkolan kaupunki liittyi syväoppimisen ohjelmaan vuonna syksyllä 2017. Kokkolan sivistys-johtajan Peter Johnsonin mukaan tavoitteena oli saada syväoppimisen konseptista oppimista py-syvästi uudistava muutosajuri ja uudistuneen perusopetuksen opetussuunnitelman ja varhaiskas-vatussuunnitelman toimeenpanon edistäjä. Viisi peruskoulua ja yksi koulun yhteydessä toimiva päiväkoti lähtivät pilotoimaan NPDL:ää yhdessä.

ITK:n Areenalla NPDL:n ohjelmajohtaja Vesa Äyräksen ja sivistysjohtaja Peter Johnsonin muka-na ovat myös rehtori Tuija Kainu (Mäntykankaan koulu) sekä rehtori Hanna Pernu ja opettaja Piia Martikainen (Torkinmäen koulu ja päiväkoti). He kertovat oppimisen muutoksen mahdollistami-

33


sesta kunnassa, koulussa ja luokassa. Esityksessä kuullaan kaksi konkreettista esimerkkiä, miten taitoja voidaan opettaa ja arvioida sekä kuinka digitalisaatio on edistänyt merkityksellistä tiedon rakentamista osana ajattelun taitojen kehittymistä.

Yhteiskehittämällä kaikille toimivia digitaalisia oppimisympäristöjäRantapero-Laine Anna, Helsingin kaupunki, Saarela Merja, HAMK, Älykkäät Palvelut tutki-musyksikkö

Koulujen opetus on kaikilla asteilla monin tavoin yhteydessä digitaaliseen teknologiaan. Mo-nipuolisten digitaalisten toiminta- ja oppimisympäristöjen kehittämisessä on huomioitava eri koulutusasteilla kohdattavat käytettävyyden ja sisällön oppimisen, pedagogisen ohjaamisen ja lainsäädännön haasteet. Esityksessämme avaamme näitä sisällöllisiä ja toimintatapoihin liittyviä haasteita sekä niiden huomioimiseksi käytettävissä olevia uusia suunnittelu- ja kehittämisnäkö-kulmia kahden erilaisen hankkeen kautta.

Mahdollistavatko digitaaliset oppimisympäristöt oppimisen kaikille opiskelijoille? Ensimmäi-sessä esimerkissä valaisemme sitä, millaisin keinoin korkeakoulut ratkovat digitaaliseen saavutet-tavuuteen liittyviä haasteita kaikille soveltuvan oppimismuotoilun (Universal Design for Learning -UDL) viitekehyksestä. TINEL-hankkeessa (Towards Inclusive eLearning: Improving Accessibility of eLearning in Higher Education from Universal Design for Learning perspective) kartoitetaan ja tutkitaan osallistavia eOppimiskäytänteitä sekä kehitetään oppimismuotoilua korkeakouluissa. UDL-näkökulmasta pyritään toisaalta maksimoimaan kaikkien oppijoiden yhdenvertaiset mah-dollisuudet digitaaliseen saavutettavuuteen, ja toisaalta hyödyntämään sekä opiskelijoiden että henkilökunnan oppimisvahvuudet koulutuksessa ja työn tekemisessä.

Toisessa esimerkissä tarkastelemme koulujen ja yritysten yhteiskehittämismalleja ja -alustoja. Tulevaisuuden älykkäät oppimisympäristöt-hankkeessa kehitetään toimivia yhteiskehittämismal-leja koulujen, yritysten, tutkimus- ja kehittämisorganisaatioiden ja kaupunkien välille. Esittelem-me Koulu innovaatioalustana-mallin, jonka vaikuttavuutta on seurattu syksyn 2018 ajan Helsingin kaupungin kouluissa. Oppimiseen ja oppimisympäristöihin liittyviä tuotteita ja palveluita tarjo-avat yritykset tarvitsevat yhteistyökumppaneikseen kaupunkeja ja tutkimus- ja koulutusorgani-saatioita voidakseen kehittää käyttäjien tarpeita aidosti palvelevia ratkaisuja.

AIXR 2020 - Tekoäly, laajennettu todellisuus & robotiikka elämys-kulmineen osana elämääMäenpää Heikki, ITK-suunnitteluryhmä

Tuotantoryhmä on koonnut ITK:ssa jo perinteisen 2020-sateenvarjon alle laaja-alaisen tekoä-lyä (AI), laajennettua todellisuutta (XR) ja robotiikkaa (R) sekä niiden tekniikkaa, nykyhetkeä ja tulevaisuutta käsittelevän ajankohtaiskatsauksen esimerkkeineen. Konseptiin kuuluvat, Areenan reunoille toteutettavat elämyskulmat ovat jälleen avoinna yleisön lähempää tutustumista varten.

Kannattaa katsoa: YLE - Teknologian ilmiökartta selityksineen

34

ITK2019 Toimintasessiot 21.-22.3.2019

Toimintasessiot 21.-22.3.2019

Virtuaalitodellisuutta (VR) vauvasta vaariinFagerlund Janne, Häkkinen Päivi, Juntunen Merja, Kainulainen Johanna, Kyllönen Mari ja Vesisenaho Mikko, Jyväskylän yliopisto, Ouli Pekka, Pohjoisen Keski-Suomen ammat-tiopisto

Toimintasessiossa on mahdollisuus tutustua VR-teknologian hyödyntämiseen oppimisessa sekä yhteisöllisten ja elämyksellisten kokemuksien mahdollistajana ihmisen elinkaaren eri vaiheis-sa. Alkuosa koostuu lyhyistä, noin viiden minuutin puheenvuoroista, joissa esittelemme toteutta-miamme oppimiskokonaisuuksia ja projekteja VR:n hyödyntämisestä eri ikäisten kanssa. Puheen-vuorojen jälkeen osallistujilla on mahdollisuus tutustua tarkemmin projekteihin ja testata mm. niissä käytettyjä VR-laitteita ja sovelluksia.

varhaiskasvatus:Päiväkoti-ikäiset lapset ovat tutustuneet laskemiseen rakentamalla ensin legotaloja ja kopioi-

malla sen jälkeen samat talot oikeassa mittakaavassa Minecraftiin. Virtuaalitodellisuudessa (Vivec-raft) lapset pääsevät vierailemaan itse rakentamissaan taloissa ja esittelemään niitä toisille.

perusopetus:Perehdymme yhteisölliseen oppimiseen ja VR-teknologioiden pedagosisen hyödyntämisen

problematiikkaan: kun käytössä on vain yhdet VR-lasit, miten voi tapahtua laadukasta yhteisöllis-tä oppimista? Ratkaisuna tähänesittelemme Minecraftin ja sen VR-version Vivecraftin. Kerromme kouluprojekteista, joita olemme tässä peliympäristössä toteuttaneet eri kouluilla Keski-Suomessa.

ammatillinen toinen aste:VR-teknologia tuo simulaatioympäristöt uudelle tasolle. Esittelemme, miten ammattiopiston

logistiikan ja metsäalan opiskelijat hyödyntävät VR-simulaattoreita ammattiopinnoissaan ennen ajoharjoittelun alkua ja saadaan ajoharjoitteluun siirtyminen sujuvaksi.

Lisäksi kerromme mm. iskä-lapsi -illoista, 3D-suunniteltujen ja -tulostettujen tuotosten esitte-lystä VR-taidenäyttelyssä,ym. opiskelijoiden kv-toiminnasta VR:n saralla.

korkea-aste:Opettajankoulutuslaitoksella on käytössä VR-reppu, jossa on kaikki tarvittavat varusteet VR-tek-

nologiaa hyödyntävän oppimiskokeilun toteutukseen. Opeopiskelijoille on myös järjestetty eri kursseihin liittyen työpajoja, joissa he ovat pääseet tutustumaan VR:n mahdollisuuksiin ja hyödyn-tämiseen oppimisessa. Lisäksi esittelemme tekemiemme VR-tutkimusten uusimpia tuulia.

täydennyskoulutus:VR-teknologiat ja niiden hyödyntäminen näkyy myös järjestämissämme täydennyskoulutuk-

sissa sekä oman (ammatillisen) asiantuntijuuden kehittämisen projekteissa. Esimerkiksi varhaiska-vatuksen opettajat ovat käyneet ammattiopistolla Mine- /Vivecraft-koulutuksessa, ja aine- ja luo-kanopettajille uutta oppia VR:n mahdollisuuksista viedään erilaisten kehittämishankkeiden kautta yhdessä opettajaopiskelijoiden kanssa.

eläkeläiset / vanhukset:Ammattiopisto ja kaupunki rakentavat yhdessä pienoismalleista vanhaa Äänekoskea. Palve-

lutalon vanhukset pääsevät vierailemaan pienoismallissa VR-teknologian avulla ja muistelemaan menneitä. Lisäksi terveyskeskuksen (äly)kuntosalilla pilotoidaan sosiaalialan opiskelijoiden kanssa VR:n käyttöä kuntoutuksessa.

Kaiken tämän uudenlaisen oppimisen ja teknologisen osaamisen kehittämisen on mahdollis-tanut oppiasteita siltaava yhteistyö ammattioppilaitoksen ja opettajankoulutuslaitoksen kesken.

35


Muutos on todellakin mahdollisuus, kun “amislaiset” kouluttavat “akateemisia”. Silloin päästään oppimisen ytimeen!

Virtuaalilaboratorio luonnontieteiden opiskeluunHeikkinen Lasse, Sointu Erkko, Vahimaa Pasi ja Valtonen Teemu, Itä-Suomen yliopisto

Luonnontieteiden syvällinen oppiminen käytännössä vaatii teoriaopintojen oheen käytännön laboratoriotyöskentelyä. Nykyaikaiset ja asianmukaiset laboratoriotilat ja mittalaitteet ovat usein kalliita, vaativat mahdollisesti erityistilan ja jossain tapauksissa myös ylläpitohenkilöstön. Tästä syystä jokaisella opetusta antavalla yksiköllä ei ole välttämättä resursseja ylläpitää asianmukaista laboratoriota, joka ei myöskään ole tarkoituksenmukaista. Yksi ratkaisu tähän on olemassa olevan laboratorion virtuaalisointi ja laboratorion käytön mahdollistaminen virtuaalisesti verkkoympäris-tössä ajasta ja paikasta riippumatta.

Virtuaalisointi mahdollistaa erityisjärjestelyjä vaativien laboratoriotöiden tarjoamisen laajem-malle opiskelijamäärälle, mitä fyysinen laboratorio mahdollistaisi. Tällaisia järjestelyjä voivat esi-merkiksi olla terveydelle haitallisen säteilyn käyttö tai erityistä puhtautta vaativat laboratoriotilat. Virtuaalisointi myös lisää laboratorion käyttöastetta.

Virtuaalinen laboratorioympäristö on mahdollista liittää muuhun tekniseen oppimisympäris-töön, jossa aiheen teoreettinen oppiminen tapahtuu. Tällä saavutetaan se etu, että laboratorio-työ on mahdollista suorittaa aina oikeaan aikaan suhteessa aiheen teoreettiseen opiskeluun. Näin teorian ja käytännön kytkeytyminen tukee entistä paremmin aiheen oppimista ja tuottaa syväl-lisempää tietoa aiheesta. Tällä myös voidaan varmistaa, että opiskelijat tulevat valmistautuneena laboratorioon.

Toimintasessiossa esitellään käytännössä Sm4rtlab virtuaalilaboratiorion toimintakonsepti. La-boratoriot, joissa varsinaiset laitteistot sijaitsevat, ovat toisella paikkakunnalla. Session aluksi on lyhyt esittely virtuaalisen laboratorion käytännön toteutuksesta ja ominaisuuksista sekä esitte-ly toteutetuista laboratoriotöistä. Tämän jälkeen laitteiston käyttöä on mahdollista kokeilla sekä selainpohjaista sovellusta käyttäen että laajennetun todellisuuden laseja (Hololens) hyödyntäen. Näiden lisäksi toimintasession lopuksi esitellään tuoreita tutkimustuloksia opiskelijoille toteute-tusta kyselytutkimuksesta. Opiskelijat ovat käyttäneet kyseistä virtuaalilaboratoriota omissa opin-noissaan.

Toimintasessiossa kohtaavat kaksi fyysikkoa ja kaksi oppimisen tutkijaa. Fyysikot käyttävät vä-lineistöä omassa opetuksessaan ja oppimisen tutkijat tuovat aiheeseen oman näkökulman oppi-misen problematiikkaan liittyen. Näin ollen toteutuksella tuodaan mielenkiintoinen kuva myös tieteenalojen ylittävästä yhteistyöstä.

Ehdotettu aihe soveltuu hyvin konferenssin teemaan - muutos on mahdollisuus. Perinteisten laboratoriotöiden digitalisointi ja virtuaalisointi on osa oppimisen muutosta. Virtuaalisointi ottaa tämän muutoksen huomioon ja hyödyntää sen tuomat edut paremman oppimisen eduksi. Esi-tetyn tyyppisiä ratkaisuja ei ole vielä paljon tarjolla, joten tekniikan uutuusarvo on merkittävä. Tiimin poikkitieteellinen rakenne tuo luonnontieteelliseen opetukseen mukaan myös oppimisen tutkimuksen viimeaikaiset saavutukset.

36


Ideoita nettilukutaitojen opettamiseen - kokemuksia opetuskokei-luistaAlamettälä Tuulikki, Tampereen yliopisto, Hämäläinen Elina, Jyväskylän yliopisto, Ilomäki Liisa ja Lakkala Minna, Helsingin yliopisto, Kiili Carita, Oslon yliopisto

Tutkiva nettilukeminen on syklinen prosessi, jossa määritellään tiedontarve, etsitään hyödylli-siä lähteitä ja arvioidaan niiden luotettavuutta. Lisäksi lukija poimii olennaisia asioita useista läh-teistä muodostaakseen kokonaiskuvan tutkimastaan ilmiöstä. Kokonaiskuva eli synteesi sisältää erilaisia näkökulmia tutkittavasta ilmiöstä sekä tietoa siitä, mistä ja millaisista lähteistä tiedot ovat peräisin. Kokonaiskuvan muodostaminen vaatii nettilukemisen eri osataitojen hallintaa, mikä on monille nuorille vaikeaa. Toimintasession tavoitteena onkin tarjota konkreettisia vinkkejä netti-lukutaitojen opettamiseen. Alussa kerromme lyhyesti kahdesta nettilukemisen opetuskokeilusta, joista toinen toteutettiin alakoulun kuudennella luokalla ja toinen lukiossa. Tämän jälkeen osallis-tujat kiertävät neljällä työpisteellä, jossa he voivat tutustua kokeilujen opetusmenetelmiin, käytet-tyihin materiaaleihin sekä kokeiluista saatuihin kokemuksiin.

Työpisteet ovat seuraavat:Tiedonhaku netissä Lukija, joka osaa hakea netistä tietoa eri tavoilla, löytää monipuolisia, tutkittavan asian eri puo-

lia käsitteleviä lähteitä. Hän muodostaa hakuja yhdistelemällä tutkittavaan asiaan liittyviä keskei-siä käsitteitä tai asiasta kirjoittavia tai julkaisevia tiedonlähteitä. Hakuja voi muunnella kokeilemal-la erilaisia hakusanoja, silmäilemällä tuloksia ja poimimalla niistä uusia, vaihtoehtoisia hakusanoja. Tällä työpisteellä annetaan konkreettisia vinkkejä tiedonhakustrategioiden opettamiseen.

Nettilähteiden kriittinen arviointi Kun lukija arvioi kriittisesti löytämiään nettilähteitä, hän kiinnittää huomioita niin lähteiden

piirteisiin kuin sisällön uskottavuuteen. Lähteiden piirteillä tarkoitetaan kirjoittajan ja julkaisijan asiantuntemusta, julkaisun tyyppiä tai julkaisuajankohtaa. Sisällön uskottavuuteen vaikuttaa esi-merkiksi tutkimusperustaisuus, evidenssin laatu ja argumentoinnin tasapuolisuus. Tällä työpis-teellä esitellään, millaiset tehtävät ja ohjeet tukevat oppilaiden ja opiskelijoiden nettilähteiden monipuolista arviointia.

Synteesin laatiminen Tutkivan nettilukemisen tehtävissä lukijat laativat kirjallisen tuotoksen, jossa he vertailevat eri

lähteistä löytämäänsä informaatiota ja pohtivat kirjoittajien tarkoitusperiä. Tällä työpisteellä ha-vainnollistetaan, miksi kirjallisessa tuotoksessa on tärkeää ilmaista myös tietojen alkuperä, ja mi-ten tämä tieto voi vaikuttaa esitettyjen asioiden tulkintaan.

Mielekäs tehtävä taitojen soveltamiseenNettilukutaitoja opeteltaessa on tärkeää, että yksittäisten osataitojen harjoittelu integroidaan

mielekkääseen ja haastavaan tehtävään, joka sekä motivoi että antaa kokemuksia ja malleja todel-lisista tiedon käytön haasteista. Työpisteellä esitellään esimerkkejä ja malleja tehtäväkokonaisuuk-sien rakentamisesta sekä opettajien kokemuksia kokeiluista.

Immersiiviset ilmiöt - 360 ja VR osana oppimistaKulmalainen Mikko, Nyyssönen Kimmo, Paavilainen Teija, Räty Sini ja Sarajärvi Mikko, Itä-Suomen yliopisto

Toimintasessiossa tutustutaan erilaisiin tapoihin käyttää 360-kuvaa ja virtuaalitodellisuutta osana peruskoulussa toteutettavaa ilmiöoppimista. Toimintasession aikana osallistujat tutustuvat oppilaan roolissa valmiiden VR-materiaalien käyttämiseen sekä tuottamiseen.

37


Toimintasession aikana osallistujat työskentelevät tiimeissä valitsemansa ilmiön parissa. Työs-kentelyn eteneminen noudattaa tutkivan oppimisen mallia. Osallistujat saavat session aikana kokemuksia erilaisista VR-laseista (esimerkiksi Viewmaster, Google Cardboard, HTC Vive ja Oculus Go). Sisältöä myös tuotetaan yhteisöllisesti mm. Thinglinkin avulla. Oppimisen sisällöt linkittyvät esimerkiksi ympäristö- ja luonnontieteisiin sekä historiaan. Toimintasessiossa yhdistyvät sekä tek-ninen että pedagoginen osaaminen, mukana oppimistapahtumaa ohjaamassa ovat IT-alan asian-tuntijat sekä luokan- ja aineenopettajat.

Innostu ilmiöoppimisesta - kokeile käytännössäAutere Linn, Harjula Veli-Matti, Jarva Jesse, Laakkonen Jerkka, Nyblin Susanna, Salovesi Anne, Tolonen Tomi, Toroi Lotta, Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala, Helsinki

Ilmiöoppimisen asiantuntijaopettajatiimi esittelee ja osallistaa kokeilemaan toiminnallisuu-den, sekä käytännön esimerkkien kautta hyväksi koettuja metodeja monialaisten oppimiskoko-naisuuksien toteuttamiseksi digitalisaation tukemin menetelmin. Toimintasessioon osallistuva saa ohjatusti ja monipuolisesti tutustua valitsemiinsa aihealueisiin esim. pelillisyyden, lisätyn- & virtu-aalitodellisuuden, pilvipalveluiden, portfoliooppimisen ja uusimpien sovellusten käytön kautta, sekä keskustella pienryhmissä kokeneiden ilmiöoppimista työssään toteuttavien opettajien kans-sa. Osana toimintaa asiantuntijaopettajat esittelevät ilmiöoppimisjaksojen suunnittelun ja toteu-tuksen tueksi suunnittelemaansa ilmiökorttipakkaa. (kts. Ilmiöoppimisen kortit)

Toimintasession toteuttavat opettajat edustavat laajasti kaikkia kasvatuksen osa-alueita aina varhaiskasvatuksesta lukioon. Esitys perustuu käytännön kenttätyössä toteutettuihin opetusko-kemuksiin ja hankkeissa saavutettuihin tuloksiin. Toiminnallisuus toteutetaan jakamalla osallistu-jat yhteisen alun jälkeen kahdeksaan eri pisteeseen kiinnostuksen kohteittensa mukaisesti niin, että kukin osallistuva saa vaihtaa pisteestä toiseen useaan kertaan tutustuen näin monipuolisesti tiimimme jäsenten ydinosaamisalueisiin. Toteutuksessa korostuu sosio-digitaalinen yhdessäop-piminen, ilmiöoppimistyöskentelyn luonne, uusimmat välineet ja alustat oppimisympäristön laa-jentamiseksi, sekä korvaamattomat kokemukset opetuksen myötä- ja vastatuulista tavalla, jonka asiansa osaavat itsevarmat ekstrovettisyydestään tunnetut opettajayksilöt osaavat.

Flippaamisella mahdollisuus muutokseenHeikkinen Lasse, Hirsto Laura, Sointu Erkko, Kankaanpää Jenni, Ronkainen Antti, Vahimaa Pasi, Valtonen Teemu, Itä-Suomen yliopisto

Opetus-oppimiskulttuurin muutos eri kouluasteilla voi olla haasteellista. Tässä toimintasessios-sa tarjotaan osallistujille mahdollisuus kokea yksi toimivaksi todettu lähestymistapa muutoksen mahdollistamiseen. Toimintasessio rakentuu 15 minuutin alustukseen, 45 minuutin learning ca-fe-tyyppiseen työskentelyyn ja 15 minuutin lopetukseen yhteiskeskusteluineen.

Muutoksessa pedagogiseksi lähestymistavaksi valittiin käänteinen opetus (Flipped Classroom; FC). Muutoksen toteuttajilla oli siitä positiivisia kokemuksia niin opetuksen muuttamisesta kohti oppimiskeskeistä suuntaan kuin opiskelukulttuurin muuttamisesta kohti opiskelijoiden omasta tiedonhalusta, itsesäätelystä ja innostuksesta lähtevän oppimisen suuntaan. Viimeisessä voidaan puhua käänteisestä oppimisesta (Flipped Learning; FL). FC-lähestymistavan käyttöä tuki myös ole-massa oleva tutkimus sekä näkemys, ettei FC-menetelmällä yritetä kerralla muuttaa kaikkea opet-tajien ajattelussa ja käytännöissä. Tällöin muutos on mahdollista. Kutsumme kokonaistyötämme flippaamiseksi.

Käytännössä muutoksen mahdollistaminen toteutettiin flippauskoulutuksen myötä eräässä suomalaisessa korkeakoulussa. Flippauskoulutus on vuoden mittainen seminaarityyppinen ver-

38


taisverkostoa rakentava ja monipuolista tukea antava koulutus, jossa johon opettajat hakevat ja jonka myötä he implementoivat flippausta omassa opetuksessaan. Flippauskoulutuksen keskiös-sä ovat opetusajattelun muuttaminen opettajakeskeisestä kohti oppimiskeskeistä oppimista ja mielekäs teknologian käyttö. Lisäksi flippauskoulutuksessa on tarkoituksena antaa paremman si-sällönoppimisen mahdollistaminen ohella opettajille keinoja huomioida opiskelijoiden työssään tarvitsemia 2000-luvun taidot (esim. yhteistyö-/TVT-/ajattelu-/ongelmanratkaisutaidot jne.).

Toimintasessiossa haluamme antaa osallistujille mahdollisuuden kokea flippauskoulutusta ja -toteutusta käytännössä. Sen toteutuksesta vastaa kuuden henkilön moniammatillinen tiimi, joil-la on vankka kokemus flippaamisesta ja sen tutkimusperustaisesta kehittämisestä. Tiimin jäsenet ovat olleet mukana toteuttamassa laaja-alaista muutosta eräässä suomalaisessa korkeakoulussa vuodesta 2016 alkaen, jossa on koulutettu 100 flippariopettajaa, jotka ovat opettaneet yli 8000 opiskelijaa 13 eri koulutusalalla.

Toimintasession alustuksen ja keskustelevan lopetuksen välissä toteutetaan toiminnallinen learning cafe kolmesta ITK:hon valitusta aiheesta: 1) O365-Teams flippauksessa, 2) pedagogisia ja teknologisia lähestymistapoja flippaukseen (ml. TPACK) ja 3) ennakkomateriaalien toteutus ja käyttö flippauksessa. Aihepiiri on ajankohtainen ja kiinnostava sekä laajuudessaan että ratkaisu-jen monipuolisuudessa innovatiivinen. Aihepiiri sopii erinomaisesti ITK-toimintasessioksi, koska teknologiaa mielekkäällä tavalla hyödyntävän opettamis- ja oppimiskulttuurin muutokseen tarvi-taan konkreettisia, ja näyttöön perustuvia menetelmiä. Lisäksi toimintasession toteuttajat tuovat erinomaisen lisän kokemuksen ja asiantuntijuuden myötä ITK:n osallistujille.

Digitalisaatio ja opettajan työn muutosSalo Jaakko, Opetusalan ammattijärjestö OAJ

Miten digitalisaatio on muuttanut opettajan työtä? Tehostaako digitalisaatio opettajan työtä vai aiheuttaako se lisätyötä ja lisäkuormitusta?

Tuleeko digitalisaatio korvaamaan opettajan työtä? Korvaako tulevaisuudessa robotti opetta-jan? Entä, onko opettajan työssä osa-alueita, jotka tulisi antaa koneen tai tekoälyn tehtäväksi?

Toimintasessiossa käsitellään digitalisaation vaikutusta opettajan työhön. Nykytilaan liittyen

esitellään OAJ:n uutta selvitystä yleissivistävien (peruskoulu ja lukio) opettajien ja rehtoreiden käyttämistä digitaalisista työvälineistä, niin laitteista kuin ohjelmista. Miten opettajat ja rehtorit kokevat näiden käytön muuttaneen heidän työtään? Miten opettajat sekä rehtorit suhtautuvat työssään tapahtuneeseen digitalisoitumiseen? Miten tämän on koettu vaikuttavan työn sujuvuu-teen, kuormittavuuteen, laatuun jne.?

Sessiossa käydään myös laajempaa keskustelua useiden asiantuntijoiden kesken digitalisaation vaikutuksista opettajan työhön ja opettajuuteen aihetta eri näkökulmista avaavien pitchaus-pu-heenvuorojen ruokkimana. Näkökulmina pitchaus-puheenvuoroille ovat mm.

· Tutkimuksen näkökulma digitalisaatioon ja opettajuuden muutokseen· Opettajan palvelusuhteen ehtojen näkökulma opettajuuden muutokseen· Kansallinen, mm. opetussuunnitelmien näkökulma digitalisaatioon· ”Unelmien digitalisaation” näkökulma· Kriittinen näkökulma digitalisaation vaikutuksiin opettajuuteen ja oppimiseen

39

ITK2019 Foorumiesitykset torstai 21.3.2019

Foorumiesitykset 21.3.2019

Tekoälyä hyödyntävät kirjasuosittelijat palvelevat Helsingin keskustakirjasto OodissaHammais Eero, Headai

Kirjastonkävijän haasteena on aina ollut informaation runsaus ja se, miten löytää helposti ja nopeasti uutta mielenkiintoista sisältöä. Asiasanoitus ohjaa tiukasti luokitusten piiriin, kun taas semanttinen, merkityksiä ymmärtävä tekoäly mahdollistaa samoja teemoja sisältävien teosten tarjoamisen myös genrerajojen yli.

Headai on toteuttanut Helsingin keskustakirjasto Oodille kuusi persoonallista, tekoälyä hyö-dyntävää suosittelijaa, jotka tarjoavat kävijöille mielenkiintoista kirjasisältöä oman taustaope-tuksensa pohjalta. Käyttäjälle ilmainen sovellus toimii omalla mobiililaitteella tarjoten nopean ja helpon tavan saada lukuehdotuksia. Palvelu hyödyntää kirjaston IoT-dataa sekä tietoa paikallisilta tapahtumista ja esimerkiksi kaupunkipyörien varaustilanteesta. Mukana on myös puheentunnis-tusteknologiaa, joka antaa käyttäjälle mahdollisuuden kuvailla vapaasti omin sanoin, minkä tyyli-sestä kirjallisuudesta hän on kiinnostunut.

Palvelumuotoilussa on kiinnitetty paljon huomiota Oodin piirteisiin: moderni arkkitehtuuri, kirjastojen edelläkävijän rooli Suomessa sekä uuden teknologian valjastaminen palvelemaan asi-akkaita. Oodi-botit (ohjelmistorobotit) on visualisoitu tyylikkäiksi hahmoiksi, joiden rakennusai-neena itse kirjaston tapaan on suurelta osin puu. Jokaiselle botille luotiin oma persoona. Botit koulutettiin aiheen sanastolla ja ne tarjoavatkin oman tyylisiä, uskottavia lukusuosituksia.

Kehitysprojektin aikana pidettiin työpajoja, joissa puitiin erilaisia kirjastonkäyttäjän profiileja ja niiden kohtaamista bottien kanssa. Eri bottien luonnosten synnyttyä niitä jalostettiin, ja ne saivat persoonaan sopivia elementtejä sekä visuaaliselle että verbaaliselle puolelle. Kehitystyön aikana bottien opetussanastoa tarkennettiin, ja kirjasuosittelussa etsittiin sopivaa suhdetta kauno- ja tie-tokirjallisuudelle.

Botit toimivat parhaimmillaan loistavina innostajina uuden kirjallisuuden etsinnässä. Samalla ne antavat tietoa sekä Oodista että lähialueen tapahtumista. Intuitiivisen käyttöliittymän ansiosta käyttö on erittäin helppoa ja nopeaa. Tekoälypohjainen suosittelu on hyvä esimerkki uudesta tek-nologiasta, joka voi tehostaa toistuvia informaatiotyön rutiineja.

Digitaalisuus saavutettavaksi kaikille?Luhtanen Satu, Nyyssönen Elise, Omnia

Opettaja joutuu työssään kohtaamaan erilaisia ihmisiä. Tärkeiksi taidoiksi usein nousee kuun-teleminen ja läsnäolo. Erityisesti senioreiden kanssa tehtävässä oppimistyössä keskestä on myös epävarmuuden sietäminen niin, ettei koskaan tiedä millaista kurssia oikeasti tulee pitämään. Opettaja harvemmin pääsee toteuttamaaan suunnitelmaansa omien vahvuuksiensa mukaan: opettamiseen liittyy epätäydellisyyden sietäminen. Vapaa sivistystyö tuo myös vapauden ja raa-mittomuuden, varsinaisia opetussuunnitelmia ei ole. Silti yhteiskunta on esittänyt toivomuksen, että erityisesti vanhenevan väestön digitaalisia taitoja tulee tukea (mm. Valtionavustus aikuisten digitaalisten taitojen vahvistamiseen 2018). Digiteknologian opettajat tarvitsevat erilaisia taitoja selvitäkseen senioriväestön koulututtamisesta, yleisin huomio opettajilla on, että usein saa muo-kata lennossa omaa opetustaan.

40


Yhteiskunta digitalisoituu kovaa vauhtia. Yhteiskunnan tulee tukea sitä, että ihmisellä on mah-dollisuus tai ihminen saavuttaa tarvitsemansa palvelut osana arkeaan. Moni suhtautuu digitalisaa-tioon ja laitteiden käyttöön suurella varauksella. Usean seniorin motivaatio uusien välineiden ja palveluiden käyttöön otossa näyttää olevan yhteydenpito läheisiin sekä vapaa-ajan hyötykäyttö. Näiden aiheiden ympärille voidaan rakentaa oppimista myös tietoturvakysymyksistä, sähköisestä asioinnista ja muuttuvasta maailmasta. Digitaitojen oppija, ikäihminen, saavuttaa tietoutta usein näiden viihteellisempien asioiden ympärille rakennetuin kokonaisuuksin. Sähköinen asiointi ei siis välttämättä ole kovin myyvää, mutta sähköisen asioinnin liittäminen Facebookin peruskurssille herättää keskustelun myös niistä yhteiskuntaa tukevista aiheista.

Opetuksessa keskeistä on monipuolinen tietotekniikan osaaminen erilaisten teemojen ym-pärillä. Ryhmässä oppimiseen liittyy myös vertaisoppimisen ja -opettamisen näkökulmat, kun ryhmäläisille kertynyttä erilaista tietoa voidaan jakaa. On myös tärkeää ankkuroida opetus ikäih-misten omaan kokemusmaailmaan, siihen arkeen, jota oppija elää. Oppija oppii myös uutta, kun ryhmässä kysytään asioita, joita yksittäinen henkilö ei olisi tiennyt kysyä.

Lopuksi esitämmekin kysymyksen, johon löydämme varmasti ristiriitaisia vastauksia: Tuleeko digitalisaation olla kaikille avointa? Tuleeko kaikkien kansalaisten kyetä itsenäisesti hoitamaan asiansa yksin verkossa?

Asiasanat: kielitietoisuus, digitalisaatio, senioripedagogiikka, yksilöllinen oppiminen ryhmässä, monipuoliset menetelmät

Erityistä tukea tarvitsevat nuoret digin käyttäjinäLaakso Matleena, Freelancer, Seppälä Minna, TAMK

Olemme tehneet pirkanmaalaisessa Digiosalliseksi-hankkeessa töitä sen eteen, että erityis-tä tukea tarvitsevat nuoret eivät syrjäytyisi digitaalisesta maailmasta. Tämä on tarkoittanut sekä opettajien, ohjaajien että nuorten osaamisen kehittämistä. Olemme huomanneet, että kun opet-taja tai ohjaaja hyödyntää tekniikkaa, se tekee vaikutuksen nuoriin. Hankkeen nuoret ovat olleet opiskelijoita tai kuntoutujia ja heistä moni on tullut mielellään moderniin luokkaan tai muuhun tilaan, missä digitalisaatiota hyödynnetään. Kaikki eivät digistä kuitenkaan innostu heti, vaan he tarvitsevat ensin onnistumisen kokemuksia.

Kokeilukulttuuri on ollut voimissaan, kun on etsitty työskentelytapoja, joissa hyödynnetään digitaalisuutta. Työskentelyä ovat ohjanneet mm. nuorten tarpeet ja palvelut, joita heidän tulee osata käyttää sekä organisaatioiden opetus- ja ohjauskäytössä olevat välineet. Välillä hankkeen työpajat ovat toimineet inspiraation lähteinä, välillä opettajat ja ohjaajat ovat löytäneet ideoita työskentelyyn oppilaitosvierailuilta ja projektiryhmän tapaamisista. Toisinaan nuoret ovat itse tart-tuneet sovelluksiin ja keksineet yhdessä ohjaajien kanssa erilaisia tapoja niiden hyödyntämiseen.

Eräässä organisaatiossa nuoret kokivat, että osallistuakseen digityöpajoihin, pitäisi jo olla hyvät perustaidot, jotka monelta puuttuivat. Suosituissa Eroon digikauhusta -työpajoissa huomattiin, että usein varsinainen ongelma liittyi osaamisen sijaan asenteisiin. Kun niitä oli käsitelty, käytiin perustaitoja läpi yksitellen ja tarjottiin tarpeen mukaan jopa yksilöllistä ohjausta.

Hankkeen tavoitteena on ollut tuottaa nuorille osallisuuden kokemuksia eri elämänalueilla digitalisaation tukemana. Teimme henkilöstölle kyselyn ohjauksen ja opettamisen kysymyksistä sekä kaksi kyselyä nuorille. Niissä selvitimme heidän kokemuksia osallisuudestaan erilaisissa ryh-missä ja sitä, miten osallisuuden kokemukset ovat muuttuneet.

Esityksessä kerromme kyselyidemme tuloksista ja jaamme kokemuksia onnistuneista hank-keen toimintatavoista. On tärkeää, ettei yksikään nuori syrjäydy digitaalisesta maailmasta. Vaikka osa nuorista viettää verkossa liikaakin aikaa – ja monet nuoret itsekin tunnistavat siihen liittyvät

41


haasteet - on tärkeää tukea myös niitä nuoria, joille verkon maailma ja sen mahdollisuudet ovat vaikeita tai ovat jääneet vieraiksi.

Digiosalliseksi oli Tampereen ammattikorkeakoulun hallinnoima ESR-hanke (2016-2018). Hank-keen tavoitteena oli tukea erityistä tukea tarvitsevien nuorten digiosallisuutta, niin että heillä olisi paremmat valmiudet sekä mahdollisuudet opiskella, työskennellä ja toimia digitaalisessa yhteis-kunnassa. Hankkeen osatoteuttajat olivat Tampereen seudun ammattiopisto Tredu, Kiipulan am-mattiopisto, Silta-valmennusyhdistys ja Valkeakosken ammattiopisto.

Tuettua verkko-opetusta erityistilanteissaManninen Annukka, Otavia, Sergejeff Johanna, Valteri-koulu Mikael

Opiskelu lähikoulussa on epäilemättä paras ratkaisu kaikille. Aina se ei kuitenkaan ole mah-dollista. Erilaisten psyykkisten, sosiaalisten ja fyysisten ongelmien vuoksi oppilas saattaa olla pois lähiopetuksesta pitkiäkin aikoja. Poissaolojen lisääntyminen nostaa puolestaan kynnystä kou-luunpaluuseen. Vaikka lähiopetukseen osallistuminen takkuaa, elää haave päättötodistuksesta usein vahvana. Kotona opiskelevan oppilaan pedagoginen tukeminen on kuitenkin osoittautunut haastavaksi tehtäväksi.

Tilannetta on lähdetty ratkaisemaan Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa hankkeessa tarjoamalla nuorille mahdollisuutta tuettuun verkko-opiskeluun.

Hankkeen toiminta pohjautuu aikaisempaan valtakunnalliseen pilottihankkeeseen. Hankkees-sa 8- ja 9-luokkalaisten koulua käymättömien oppilaiden opintoja tuetaan uudella tavalla verkossa opetuksen, ohjauksen sekä verkkomateriaalin keinoin. Erityisopettajat järjestävät yksilö- ja pien-ryhmätapaamisia ja aineenopettajat ohjaavat ja opettavat ryhmäkursseja. Lisäksi joissakin kou-luissa osa opetuksesta striimataan suoraan luokkahuoneesta oppilaan kotiin. Hankkeen piirissä verkko-opintojaan tekevälle oppilaalle laaditaan henkilökohtainen suunnitelma opintojen edistä-misestä yhteistyössä oppilaan oman koulun ja huoltajien kanssa. Verkko-opiskelu antaa mahdol-lisuuden muiden samassa tilanteessa olevien nuorten tapaamiselle (vertaistuki) sekä opetuksen ja ohjauksen tarjoamiselle itseopiskelupakettien sijaan. Parhaillaan kahdeksassa pilottikunnassa toimintaa kehitetään siten, että oman lähikoulun toimijat voivat ohjata nuorta sekä lähellä että etänä. Myös käytössä olevaa oppimisympäristöä sekä siellä olevia kursseja kehitetään paremmin perusopetusikäisiä palveleviksi. Hankkeen tuella opiskelee tällä hetkellä noin 50 peruskoululaista eri puolilta Suomea.

Foorumiesityksessä kuvataan oppilaiden kohtaamia haasteita perusopetuksen loppuun saatta-misessa sekä käydään läpi niitä pedagogisia ja oppilaiden henkilökohtaisiin tilanteisiin räätälöity-jä ratkaisuja, joita tässä hankkeessa ja tätä edeltäneissä pilottihankkeissa on kehitetty perusope-tusikäisten erityisopetuksen ja verkko-opiskelun tueksi. Tavoitteena on kehittää käytössä olevaa verkko-oppimisympäristöä palvelemaan entistä paremmin yksittäisten oppilaiden oppimisen tarpeisiin ja tukemaan sujuvia oppimisen polkuja perusopetuksen päättövaiheessa. Hankkeessa pyritään luomaan pysyvä toimintamalli, jolla voidaan vastata myös muiden kuin nykyisten pilotti-kuntien tarpeisiin.

Teknologia varhaiskasvatuksen arjessa. Varhaiskasvatuksen opet-tajien ja johtajien suhtautuminen teknologiaanLaine Anna, HelsinkiNYC International Oy

Millaisia taitoja varhaiskasvatuksen opettajilla on teknologiassa? Sujuuko älykännykän käyttö ja tekstiviestin lähettäminen kaikilta? Entäpä videoiden leikkaaminen tai animaatioiden teko las-ten kanssa?

42


Millaista opetusteknologiaa varhaiskasvatuksen opettajat käyttävät työssään? Mistä he saa-vat ideoita työhönsä ja kuinka moni heistä haluaisi lisää koulutusta omiin taitoihinsa sekä lasten TVT-taitojen opettamiseen? Entä mitä mieltä varhaiskasvatusjohtajat tai yksityisten päiväkotien johtajat ovat teknologian roolista varhaiskasvatuksessa?

Tule kuuntelemaan tuoreen kyselytutkimuksen tuloksia iltapäivän luennolle. Liiketalouden opinnäytetyönä toteutettu tutkimus valottaa teknologian roolia nykypäivän varhaiskasvatuksessa uuden opetussuunnitelman jo rantauduttua kentälle.

Kyselyt on toteutettu osana opinnäytetyötäni Haaga-Helia ammattikorkeakoulun liiketalouden koulutusohjelmassa (AMK). Kysely keräsi runsaasti vastauksia. Tutkimuksen toimeksiantaja on Hel-sinkiNYC International Oy, joka tuottaa TinyApp-nimistä opettajan pedagogista työkalua varhais-kasvatukseen.

Työkaluja @amisreformin arjen toteutukseenSankila Teuvo, Kustannusosakeyhtiö Otava

Proffo – Professionals for workVuoden 2018 aikana syntyi ensimmäinen protoversio Proffo-sovelluksesta. Tämä mobiilissa toi-

mimaan suunniteltu sovellus on tarkoitettu tuomaan ammatilliseen toisen asteen koulutukseen käytännön työvälineitä oppilaitokselle, opiskelijalle ja työpaikalla tapahtuvaan koulutukseen. Esi-tys perustuu kehitysprojektin esittelyyn ja projektissa syntyneen ensimmäisen sovellusversion ko-keilusta saatuihin kokemuksiin.

Proffo-palvelun tavoitteena on• tukea, inspiroida ja motivoida opiskelijaa ammatillisen osaamisen kehittämisessä, tun-

nistamisessa ja sanoittamisessa sekä puuttuvan osaamisen hankkimisessa. Sekä tuoda oppimisen sisältöjä helposti saataville.

• auttaa opettajia ja oppilaitoksia varmistamaan, että resurssileikkauksista huolimatta opiskelijat pysyvät mukana, suorittavat opintoja, valmistuvat riittävillä taidoilla ja osaamisella va-rustettuina sekä työllistyvät tai jatkavat opintojaan.

• helpottaa yrityksiä työssäoppimisen ohjaamisessa, auttaa löytämään oikeat osaajat oi-keisiin tehtäviin, tarjoaa mahdollisuuden varmistaa riittävä osaaminen ja perehdytys jo etukäteen, helpottaa viestintää, arviointia ja raportointia.

Proffo-palvelu on kolmikannan (opiskelija-oppilaitos-työpaikka) yhdistävä mobiilisovellus, joka tuo sekä kolmenkeskisen viestinnän että yhteisten tutkinnon osien sisällöt (YTO-aineet) kaikkien osapuolten saataville ammattiin opiskelun ajaksi. Sovellus helpottaa opiskelijaa oman opintopol-kunsa seuraamisessa. Sisältöjen esitys perustuu tiiviiseen konseptiin, joka perustuu motivointiin, perustietojen opiskeluun, soveltamiseen ja oman osaamisen testaamiseen. Kaikki tämä opiskeli-jan omaan mobiililaitteeseen tuotuna.

Digitalisaation hyödyntämistä toisen asteen ammatillisen koulutuksen haasteisiinAmisreformin tavoitteena on mm. lisätä työpaikoilla tapahtuvaa oppimista ja yksilöllisiä opin-

topolkuja. (https://minedu.fi/amisreformi)Jotta opiskelijat saavuttavat ne taidot ja osaamisen, jota työpaikan saamiseen ja ammatin har-

joittamiseen valmistumisen jälkeen vaaditaan, he tarvitsevat tukea vähentyneen lähiopetuksen ja lisääntyvän itseohjautuvuuden tuomiin haasteisiin.

Reformin myötä vastuu kouluttamisesta on entistä enemmän työpaikkojen harteilla.Yritykset lähestyvät tehtäväänsä eri näkökulmasta kuin oppilaitokset eivätkä aina puhu näiden

kanssa samaa (OPS-)kieltä.

43


Tarvitaan tulkki yrityksen ja oppilaitoksen välille, joka tulkitsee yritysten työelämätarpeet OP-Siin peilaten niin, että yritys ja oppilaitos puhuvat samaa kieltä. Työelämä täytyy tarinallistaa opis-kelijoille heidän omalla kielellään.

Kokeilu ja johtopäätöksetMarraskuussa 2019 pidetyssä kokeilussa sovellus vietiin opiskelijoiden ja opettajien testiin. Ta-

voitteena testata ensimmäisessä vaiheessa käytettävyyden intuitiivisuutta ja vaikutusta opintojen edistymisen seurantaan. Esityksen aikana esitetään eri osapuolten kokemuksia mobiilisovelluksen käytöstä osana oman tekemisen jäsentämistä ja perussisältöjen oppimista.

Tilaisuudessa puretaan lyhyesti myös opettajien kokemuksia mobiililaitteilla toimivan interak-tiivisen materiaalin käytöstä osana opetustaan.

Palvelua ovat olleet kehittämässä: Otava Oppimisen palvelut ja ohjelmistokehitysyritys Druid. Testausyhteistyössä Saimaan ammattiopisto Sampo.

Tarvitaanko enää verkko-ohjaajia - kokemuksia chattiboteistaHintikka Kari A., Otava Folk High School, Koponen Heikki, Otavan Opisto

Foorumiesityksessä kerromme chattibottien käytöstä lukiolaisten opinto-ohjauksessa ja lukion kurssien rikastamisessa ja monipuolisesti käytännön kokemuksista ja havainnoista. Esittelemme myös chattibottien toimintaa.

Chattibotit (engl. chatbot) eivät ole koneälyjä vaan niille luodaan etukäteen kysymykset ja vas-taukset. Botin kanssa chattailu ei perustu luonnollisen kielen vuorovaikutukseen vaan muistuttaa hypermediamaista vuorovaikutteista kerrontaa. Olemme testanneet laajasti chattibottien käyttö-kokemusta ja marraskuussa 2018 aloitamme ensimmäiset ohjaus- ja kurssipilotit lukiolaisillamme.

Tavoitteena ei ole korvata oppimateriaaleja tai nykyistä vuorovaikutusta lukiolaisen ja ohjaajan / opettajan välillä vaan kehittää täydentäviä ja uusia tapoja. Sen sijaan chattibotit osittain vapaut-taisivat ohjaajien ja opettajien resursseja aikaavievistä rutiinivastauksista. Chattibottien toteutta-minen on nykyään nopeaa ja helppoa eikä vaadi esimerkiksi ohjelmointitaitoja.

Chattibotin avulla opiskelua suunnittelevakin voi omatoimisesti tutustua opiskelun edellytyk-siin lähi- tai etäoppilaitoksessa. Opintojen alkuvaiheessa opiskelija voi tehdä botin kanssa esihop-sauksen, jonka tavoitteena on saada lukiolainen pohtimaan omia suunnitelmiaan ja tavoitteitaan. Lisäksi chattibotti voi auttaa opiskelijaa henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) laadinnassa ja opintojen eri vaiheissa. Samalla tallentuu opiskelijan pohdinnan perustiedot, jotta sekä ohjaaja että opiskelija voi valmistautua paremmin ohjauskeskusteluun. Ajatuksena on, että tietyt tiedot-tamiseen ja neuvontaan liittyvät työtehtävät voisi siirtyä enemmän ohjaajalta botille, ja ohjaajan olisi mahdollista keskittyä enemmän itse ohjaukseen.

Chattibotilla voi tehdä esimerkiksi kurssien lähtö- ja lopputasokartoituksia. Opiskelijat voivat suunnitella itse yhteisen chattibotin kurssin aikana, mikä kehittää ryhmätyö- ja vuorovaikutustai-toja. Boteilla voidaan räätälöidä nopeasti pieniä harjoitustehtäviä vaikkapa yksittäiselle biologian kurssille ja botti jaksaa sparrata väsymättä opiskelijoita 24/7.

Joillekin opiskelijoille chattibotti voi olla luontevampi ja helpompi tapa ottaa selvää asioista. Chattibotin kanssa opiskelija voi myös edetä täysin omaan tahtiinsa. Opiskelijoiden tähänastisten käytettävyystestausten perusteella chattibotit vaikuttavat erittäin lupaavalta: asioiden omaksu-minen botin kanssa on miellyttävää ja se koetaan helpoksi. Testiopiskelijamme innostuivat myös omatoimisesti ideoimaan uusia botteja, joita toteutamme parhaillaan.

Olemme testanneet chattibotteja työntekijöillämme, etäopiskelijoillamme että oppilaitoksen ulkopuolisilla ammattilaisilla, kuten nuoriso-ohjaajilla. Keräämme kokemuksia myös muiden lu-kioiden opettajilta ja ohjaajilta ja kannustamme rakentamaan omia chattibotteja.

44


Systeeminen uudistuminen kasvatus- ja opetustoimen digitalisaa-tiossaKaiju Susanna, Nissinen Terhi, Viitanen Kasperi, Keravan kaupunki

Keravan kasvatus- ja opetustoimessa digitalisaation johtamista tuetaan TVT -opetuskäytön suunnitelman avulla. Vuoden 2018 aikana tämä suunnitelma uudistettiin siten, että se kokoaa nyt hieman pirstaleisena esiintyvää opetusteknologian hankintaa, käyttöä ja osaamista laajemmaksi kokonaisuudeksi. Uudistettu suunnitelma vastaa myös paremmin tämän päivän tarpeisiin digitali-saation johtamisen ja opetuskäytön näkökulmista. Yhtenä uudistamisen tarpeena sekä tavoittee-na oli vastuualueiden yhteistyön laaja-alainen parantaminen ja käytännön toiminnan vakuuttava arviointi. Varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen digitiimien opettajajäsenet sekä hankinnoista vastaava TVT-suunnittelijamme työskentelivät uudistamisprosessin ajan yh-dessä, varmistivat nivelvaiheiden toimivuuden ja synkronoivat suunnitelman sekä toimenpideoh-jelman siten, että toiminta on arvioitavissa vuosittain Opeka, Oppika ja Ropeka -kyselyjen kautta.

Näin muotoutui kasvatuksen ja opetuksen TVT suunnitelman rakenne ja sisällöt. Tavoitteenam-me oli tiivis ja käytännöllinen asennetta, tahtoa, linjauksia ja toimenpiteitä kuvaava työkalu, ei sa-nasta sanaan luettava tai lukematta jätettävä tiiliskivi. Pienryhmissä digitiimiläisemme tutustuivat huolellisesti em. kyselyjen sisältöihin ja luonnostelivat siltä pohjalta suunnitelmamme rakenteet ja tiiviit kuvaukset eri aihealueista. Tämän lisäksi digitiimit työstivät yhdessä suunnitelmaa konk-retisoivan toimenpideohjelman. Kevättalven 2019 aikana pääsemme ensimmäisen kerran em. ky-selyjen kautta arvioimaan, miten suunnitelmamme johtaminen ja toteuttaminen on onnistunut. Kevään 2019 aikana digitiimit myös valmistelevat opettajan työtä ohjaavan käsikirjan varhaiskas-vatuksesta aina lukiokoulutukseen asti.

Tämä uudistamistyö palvelee koko organisaatiotamme aina yksittäiseen kouluun, opetusryh-mään, oppiaineeseen ja oppilaaseen asti. Haluaisimme esitellä rakentamaamme systeemistä di-gitalisaation johtamista ja ekosysteemiä hyvänä toimintatapana myös muille opetuksen järjestä-jille ja opetusteknologian tai digitalisaation parissa työskenteleville asiantuntijoille. Haluaisimme myös esittää yhteistyökutsun muille samaan suuntaan ajatteleville aktiivisille toimijoílle.

https://issuu.com/kerava/docs/tvt_suunnitelma_keravan_kasvatus_ja?e=28609268/65528806

Digitekniikka mahdollistaa musiikinopetuksen uudistamisen: musaope muuttuu kanttorista koutsiksiLeppänen Anssi, Liedon kunta

Digitekniikka mahdollistaa musiikinopetuksen uudistamisen:MUSAOPE MUUTTUU KANTTORISTA KOUTSIKSIPerinteinen bändisoittotilanne perusopetuksen musiikkitunnilla: Rumpali on kääntänyt kom-

pin, kitaristi on muuta bändiä puolitoista tahtia jäljessä ja basisti näppäilee kuvioitaan väärältä kieleltä. Kosketinsoittaja on unohtanut, että fis on musta kosketin. Musiikinopettajan kainalot hi-koavat ja naama alkaa punoittaa, mutta hän ei pysty auttamaan soitossaan seonneita oppilaita, koska istuu oman pianonsa takana ja säestää. Ja laulaa. Ja yrittää huudella seuraavia sointuja. Ja viittilöidä rumpalille oikeaa rytmiä. Ja…

Kuulostaako tutulta? Bändisoittotunneilla musiikinopettajan raajat, äänivarat ja jaksaminen loppuvat helposti kesken – varsinkin, jos oppilaat ovat hieman eläväisempiä tapauksia. Onneksi ti-lanteeseen on olemassa ratkaisu. Tietokoneille ja tableteille on jo vuosia ollut saatavissa sovelluk-sia, jotka hoitavat niin säestämisen kuin nuotinnäyttämisenkin ja vapauttavat musiikinopettajan ohjaamaan oppilaiden soittoa ja muuta tekemistä.

45


Tämän foorumiesityksen aiheena on bändisoiton opetusmenetelmä, jossa hyödynnetään mo-nipuolisesti tietoja viestintätekniikan mahdollisuuksia musiikinopetuksessa. Nuotinnussovelluk-silla pystyy nykyään muutamassa minuutissa tekemään kappaleesta kuin kappaleesta audiovi-suaalisen play along -taustan, jonka tahtiin oppilaat soittavat bändisoittimia. Sovelluksen soittama bändisäestys kuuluu musiikkiluokan äänentoistosta ja taustamusiikin kanssa tahdistettu liikkuva nuotti näkyy musiikkiluokan valkokankaalla tai näytöllä. Oppilaiden on helppo seurata liikkuvaa nuottia ja soittaa mukana – ja musiikinopettajan todellinen opetustyö mahdollistuu.

Käytännön kokemukset lähes kymmenen vuoden ajalta osoittavat, että tämän opetusmenetel-män käytöllä on erittäin positiivisia vaikutuksia niin oppilaisiin kuin opettajiin. Oppilaiden moti-vaatio musiikin harjoitteluun ja tekemiseen kasvaa, kun he saavat soittoharjoituksiinsa opettajan reaaliaikaista ohjausta. Samalla oppilaiden epämusikaalisuususkomukset karisevat – Kaikki voivat oppia soittamaan! Arkikokemusten perusteella digiavusteinen, yhteisöllinen bändisoittotunti ke-hittää myös oppilaiden keskittymiskykyä ja sosiaalisia taitoja. Opettajan näkökulmasta bändisoit-totunnit muuttuvat hallittavaksi ja mielekkääksi musisointikokemukseksi. Opettaja saa keskittyä luokanhallintaan ja oppilaiden soiton ohjaamiseen säestystehtävien sijaan.

Tässä foorumiesityksessä käydään läpi myös muita uuden OPS:n mukaisia musiikinopetuksen digimahdollisuuksia: flipped learning -videoita, digiavusteista säveltämistä, sähköistä formatiivis-ta arviointia ja digitaalisen äänentoisto- ja äänitystekniikan hyödyntämistä musiikinopetuksessa. Pedagogisesti järkevän ja toimivan digitalisaation on aika tapahtua myös musiikkiluokassa!

Digiä ummikoille – oppimisen etenemisen seuranta raksallaHuittinen Liisa ja Pääkkönen Markku, Vantaan ammattiopisto Varia

Muutoksen tuulet puhaltavat ammatillisessa koulutuksessa. Digitaalinen oppimisen etene-misen seuranta on tulossa. Tämä muutos koskee myös rakennusalan opetusta. Mutta entäs kun talonrakennuksen opettajat ovat rautaisia rakennusalan ammattilaisia, mutta eivät todellakaan diginatiiveja? Tai kun oppilaina on maahanmuuttajia, joiden suomen kielen taito on todella heik-ko? Tai kun oppilaat haluavat vain rakentaa, eivätkä tehdä mitään, mikä haiskahtaa vähänkin teo-rialle? Tai kun joukossa on niitä taitavia oppilaita, jotka haluavat suorittaa opintonsa vauhdilla tai toisaalta niitä, joilla ei ole kiire mihinkään? Ongelman ratkaisuksi tarvittiin toimintakulttuurin ja ajattelutavan muutos. Ja lisäksi piti tietysti löytää järjestelmä, joka on todella helppo ja yksinker-tainen käyttää. Jotain sellaista, mikä ei vaadi koodarin koulutusta eikä täydellistä suomen kielen hallintaa. Ja mielestämme onnistuimme tässä muutoksessa paremmin kuin hyvin! Mottomme oli: yksinkertaisille ihmisille yksinkertainen työkalu!

Ammattiaineiden opettaminen talonrakentajille on hyvin käytännönläheistä. Senkin takia toi-mintatapojen muutos ja digitalisaation tunkeutuminen raksaopintoihin on monelle rakennusalan opettajalle vaikeaa. Monet digitaaliset oppimisen etenemisen seurannan työkalut sopivat hyvin teoriatehtävien seurantaan, mutta käytännön tehtävien seurantaan ne eivät meinaa taipua mil-lään. Me kuitenkin onnistuimme tekemään tämän hyvin yksinkertaisella tavalla. Emme yrittäneet-kään luoda mitään monimutkaista ja maailmoja syleilevää systeemiä.

Haluaisimme nyt kertoa onnistumisestamme kaikille niille, jotka miettivät digitaalista oppimi-sen etenemisen seurannan käyttöönottoa. Ja pohtivat sitä, miten hankalaa se on ja kenties juuri sen takia ovat lykänneet asiaa eteenpäin.

Foorumiesityksessämme emme käy läpi digitaalisen seurannan prosesseja emmekä hallinnol-lista näkökulmaa oppimisen seurantaan. Kerromme selkokielisesti digi-ummikkojen taipaalesta alkaen siitä mitkä olivat fiilikset, kun opettajat kuulivat, että toimintatapoja on muutettava ja di-gitaalinen oppimisen seurannan väline on otettava käyttöön? Miten päätettiin, miten oppimista seurataan, minkälaisia tehtäviä työkaluun rakennetaan? Miten saada työkalusta niin yksinkertai-

46


nen, että sen käyttö onnistuu vain muutamalla klikkauksella? Miten opettajat ja oppilaat ottivat työkalun vastaan?

Ja koska kyseessä on hyvin yksinkertainen tapa toimia, esityksemme on interaktiivinen ja yleisö voi itse kokeilla, miten työkalu toimii.

Vihdoin kaikki avoimet oppimateriaalit yhdessä paikassaToikkanen Tarmo, Toivanen Tero: LifeLearn

Opetushallitus ja OKM tarjoavat uutta avointen oppimateriaalien varantoa kaikkien Suomen opettajien käyttöön. Osana palvelun lanseerausta, tiettyjä sisältöjä tilattiin suomen, ruotsin ja englanninkielisinä. Tässä puheenvuorossa kerromme kahdesta opettajille suunatusta aihesisällös-tä: Tekijänoikeudet sekä Ohjelmointi. Sisällöt soveltuvat kaikkien oppiasteiden opettajille itseopis-keluun sekä ohjatun koulutuksen tukimateriaaleina.

Koska sisällöt ovat avoimesti lisensoituja, niitä saa maksutta käyttää ja niitä voi myös jatkokehit-tää, muunnella, yhdistellä ja muuten hyödyntää Creative Commons -lisenssin ehtojen mukaisesti.

Tekijänoikeusmateriaali käy läpi tekijänoikeuden perusidean sekä opetuksen keskeiset käytän-nön ongelmat. Avoimet sisällöt ja Creative Commons -lisenssit esitellään myös. Materiaali koostuu slidedoc-materiaaleista, infograafeista sekä videoista.

Ohjelmointimateriaali rakentuu rinnakkaisista opiskelukokonaisuuksista, jotka mahdollistavat eriyttämisen ylös- ja alaspäin. Erityisinä kohderyhminä ovat ala- ja yläkoulun oppilaat luokkata-soilla 3-9 sekä heidän opettajansa, mutta materiaalit sopivat myös kenelle vain itseopiskeluun tai ohjattuun kerho- tai muuhun opiskelutoimintaan.

Ohjelmointimateriaalit ohjaavat oppimista luovuutta ja ongelmanratkaisutaitoja korostaen. Lähestymistapana on pelaajaoppiminen, joka kehittää oppijan oppimis- ja metakognitiivisia taitoja monipuolisesti. Alakoulun osalta pääasiallisena ohjelmointiympäristönä toimii Scratch ja yläkoulun Python. Kuitenkin molemmissa voidaan siirtyä näiden kahden ohjelmointiympäristön välillä helposti, sillä molemmissa tehdään vastaavat tehtävät liittyen samoihin ohjelmointikäsittei-siin. Ohjelmointia opitaan motivoivasti animaatioita tehden ja ongelmia ratkaisten.

Puheenvuoron aikana näytetään miten CSC:n ylläpitämä avointen sisältöjen varanto toimii, mi-ten sieltä löytää sisältöjä ja miten omia sisältöjään voi lisätä sinne kaikkien löydettäväksi.

Kulttuuriperintö herää eloon - lisätty todellisuus oppimisympäris-tön laajentajanaIkonen Essi ja Vainio Salla, Seurakuntaopisto

Tässä foorumissa esittelemme tutkimusperustaisen pedagogisen mallin, sekä maksutonta ma-teriaalia, jonka avulla kulttuuriperinnöstä tulee kokonaisvaltainen oppimisympäristö. Suunnitte-limme kokonaisuuden opettajille #EuropeForCulture2018 - teemavuoteen liittyen. Materiaali ja sen pedagoginen malli antavat mahdollisuuden nähdä kulttuuriperinnön, kuten luterilaisen kirk-kotilan, ortodoksisen kirkon ja moskeijan uusin silmin rikkaina oppimisympäristöinä. Erilaisten ti-lojen kulttuuriset merkitykset ja tarinat avautuvat oppijalle mm. tilan esineistön kautta, joita esit-

47


täviin kortteihin on lisätyn todellisuuden avulla liitetty tietoa niiden merkityksestä. Työvälineinä hyödynnetään tilan lisäksi moniaistisuutta, keskustelua, monialaisia kortteja ja älylaitteita.

Materiaalin teoreettinen viitekehys pohjaa mm. Marjo Räsäsen monilukumalliin ja edistää vi-suaalisen kulttuurin lukutaidoista erityisesti ympäristönlukutaitoa, Materiaali sisältää pedagogi-sen mallin, ohjevihkosen ja välineitä kulttuuriympäristön helppoon ja hauskaan tutkimiseen liik-kuen ja oppilaita aktivoiden. Tehtävät haastavat pohtimaan tilaa ja sen esineistöä eri näkökulmis-ta. Oppijat voivat jo olemassa olevien sisältöjen lisäksi itse tuottaa aktiivisina toimijoina sisältöä ja toimia näin kokemisen ja ympäristön lukemisen lisäksi myös tilan tuottajina. Materiaali yhdistää oivallisella tavalla perinteitä ja uutta teknologiaa mahdollistaen pedagogisen ajattelun muutok-sen kulttuuriperintökohteissa ja oppimisen ilon meissä jokaisessa.

materiaalin teemoja:Ympäristönlukutaidon edistäminenKulttuurisen lukutaidon edistäminenTieto- ja viestintäteknisen osaamisen edistäminenLiikkuva koulu: ylös pulpetista, ulos luokastaMuuta: Kaikki projektin Tutki tilaa -materiaali on maksutta verkossa. Materiaalipankki sai yli 23

000 klikkausta syksyn 2018 aikana. Sen lisäksi aiheeseen liittyvissä blogikirjoituksissa on vierailtu tuhansia kertoja ja teeman koulutuskiertueelle 2018-2019 on ilmoittautunut yli 200 kasvatusalan ammattilaista ympäri Suomen. Lue lisää ja testaa itse blogikirjoituksestamme Kuinka hyödyntää lisättyä todellisuutta oppimisessa?

MOKia ja onnistumisiaHaveri Jukka, Tampereen kaupunki

MOKia ja onnistumisiaTampereen Mediakoulu on auttanut tamperelaisia peruskouluja toteuttamaan monialaisia

oppimiskokonaisuuksia median keinoin jo usean vuoden ajan niin kouluilla kuin koulun ulko-puolellakin mm. kirjastoissa, museoissa ja Mediakoulun studiolla. Esityksessä esitellään noin 10 esimerkkiä MOKista, joista kahdessa osallistujat pääsevät kokeilemaan työtapoja. Mediakoulun työskentelyssä hyödynnetään koulun omien laitteiden rinnalla ”POP UP mediastudiota”, josta osa on kokeiltavana esityksessä.

Mobiliin teknologiaan pohjautuva ”Pop up mediastudio” - luo opetustilan oppilaiden ympärille, sinne missä oppilaat ovat - luokassa, ulkona, kaupungilla, vierailuilla, museossa, koulun aulassa. POP UP mediastudiossa kyse ei ole tuotteesta vaan tavasta muuttaa oppilaiden omat mediaväli-neet osaksi oppimisympäristöä. Omien mediavälineiden käyttö on osa kestävään osaamista, jol-loin opittu ei jää koulun seinien sisälle, vaan on mukana oppilaan arjessa. Kyse ei viime kädessä ole välineistä vaan ajattelusta ja vuorovaikutuksesta. Työtavat on pyritty pelkistämään yksinkertaisik-si, jolloin ilmaisu nousee olennaisimmaksi ja työskentely on tuloksellista. Vaikka sanotaankin että Moka on lahja, on se mukava onnistuakin.

Tässä joitain esimerkkejä esityksessä esiteltävistä MOK:sta.- viiden luokan yhteinen toimitus keskellä kaupunkia - lehti ja TV-studio- tutkivaa journalismia, oppilaat toimittajina ratkaisemassa todellisia ongelmia, kilauta asian-

tuntijalle- matka maailman ympäri - tutustu vieraaseen kieleen ja kulttuuriin oman elokuvan avulla- historia eläväksi animaatioiden avulla

48


- ääni vuorovaikutuksen ja tarinankerronnan välineenä - kuunnelma ja radio-ohjelma- elävät julisteet - AR-ja VR- tekniikkaa hyödyntävät hybridimateriaalit oppilaiden toteuttamina- läpinäkyvä kartta - lähiympäristö näkyväksi paikkatietojen ja AR-tekniikan avulla- mediataide-näyttely taidemuseossa- kohtaus omasta elämästä - itsetuntoa ja vuorovaikutusta- oppilaiden omat tunnit Koska Mediakoulun toiminta ei ole projekti vaan Tampereen kaupungin peruspalvelua kouluil-

le, esityksessä on todennäköisesti myös tuoreita esimerkkejä keväältä 2019. Tammikuussa alkaa koulujen oma TV-kanava ja tammi-helmikuun vaihteessa jalkaudumme kuuden luokan kanssa kaupungille, jossa oppilaiden oma toimitus toimii viikon ajan keskellä kauppakeskusta.

Ilmiömäiset agentit – digitaalinen osaaminen alkuopetuksessaPöntinen Susanna ja Räty-Záborszky Sinikka, Itä-Suomen yliopisto

Opetushallituksen rahoittamassa tutkimus- ja kehittämishankkeessamme on tavoitteena löytää uudenlaisia pedagogisia tapoja edistää ja ymmärtää oppilaiden digitaalista osaamista vuosiluokil-la 1-2. Oppilaiden digitaalisen osaamisen edistäminen ja ymmärtäminen perustuu laajan ilmiön pitkäaikaiseen tarkasteluun eri oppiaineiden näkökulmasta. Digitaalisella osaamisella tarkoite-taan tässä tutkimuksessa sekä tietoja viestintäteknologian (tvt) perustaitojen hallintaa että kykyä soveltaa tvt-välineitä ja -ympäristöjä erilaisissa oppimisen tilanteissa ja tehtävissä. Tutkimukseen osallistuu 20 oppilasta. Tutkimusaineistona ovat luokkahuonehavainnoinnit, oppilashaastattelut ja oppilaiden tuotokset, jotka on analysoitu teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä. Hanke on alkanut syksyllä 2017 ja jatkuu vuoden 2018 loppuun.

Esityksessä tarkastellaan oppilaiden oppimista digitaalisen osaamisen näkökulmasta, kun op-pilaat ovat käyttäneet erilaisia tvt-välineitä ja ympäristöjä luokassaan säännöllisesti 1. ja 2. koulu-vuotensa aikana. Tutkimuskysymyksenä on eritellä oppilaiden oppimiseen liittyviä keskeisiä piir-teitä ilmiökeskeisen oppimisen kontekstissa.

Tutkimustulokset tuovat esille, että oppilaiden oppimista kuvaavat sitoutuneisuus ja toisten auttaminen. Ilmiöpohjainen oppiminen luo spontaaneja ongelmatilanteita, joita oppilaat ratkai-sevat yhteisöllisesti ja luovasti. Tutkimustuloksista selviää myös, että ensimmäisten kouluvuosien aikana oppilaiden digitaalinen osaaminen on monipuolistunut, mutta he eivät vielä kykene arvioi-maan omia taitojaan laaja-alaisesti oman oppimisensa näkökulmasta. Vaikka heidän rohkeutensa työskennellä tvt-ympäristöissä on kasvanut, taitojen oma-aloitteinen soveltaminen eri oppiainei-den välillä on vaikeaa.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että jokainen oppilas tarvitsee tukea ja rohkaisua osaami-sensa soveltamisessa ja kehittämisessä. Aluksi on tärkeää, että oppilaat oppivat tvt:n peruskäyttö-taitoja, kuten laitteiden ja ohjelmien käynnistäminen ja sammuttaminen sekä käyttäjätunnusten käytön erilaisissa tilanteissa. Vaikka ilmiöpohjainen oppiminen luo aitoja ja ennakoimattomia on-gelmanratkaisutilanteita, on sen pedagoginen toteuttaminen käytännössä vaativaa.

Simulaatiot tehostavat ammatin oppimistaPaananen Henry, HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu, Välkkynen Jari, Koulutuskun-tayhtymä Tavastia

Viime vuosina ammatillisen koulutuksen monilla aloilla opeteltavia käden taitoja on ollut mah-dollista harjoitella uudella kustannuksia vähentävällä ja harjoittelutunteja lisäävällä menetelmällä. Lisätystä ja virtuaalitodellisuudesta on tulossa suosittu oppimisen tukiväline varsinkin ammatilli-sen koulutuksen kädentaitojen alkuvaiheen harjoittelun tueksi.

49


Tilannesidonnaisen oppimisen teoria tukee tätä. että tieto tulisi pystyä sitomaan aitoihin stimu-laatioihin, jotta niistä tulee oppijoille merkityksellistä tietoa (Knobelsdorf, 2015). Tietoa opitaan, sisäistetään ja sovelletaan siten, että tiedolle tulee arvo ja merkitys opitussa kontekstissa (Golon-ka, E. M., Bowles, A. R., Frank, V. M., Richardson, D. L., & Freynik, S. (2014)). Tilannesidonnainen oppiminen voi simuloida autenttista tai virtuaalista tilannetta johon oppija voi törmätä arkitilan-teessa (John R. Anderson, Lynne M. Reder, Herbert A. Simon 1996). Tilannesidonnainen oppimi-nen muuttaa oppimistilanteen painopistettä opettajajohtoisesta oppimisesta oppijakeskeiseen oppimistyyliin. Opiskelijoiden tulisi yhdistää heidän taustatietojaan uuteen tilanteessa saatuun informaatioon (Suchman, 1987). Tilannesidonnainen oppiminen tukee myös tiedon sisäistämistä. Opettajien rooli muuttuu ohjaavammaksi neuvonantajaksi ja oppimisen fasilitaattoriksi, jotka an-tavat tukea ja palautetta oppimistilanteessa (Cobb & Bowers, 1999).

Vähemmällä enemmän -malli on onnistunut, koska simulaatioita on ollut mahdollista rakentaa muutaman tuhannen euron kustannuksella virtuaalilaseille, jolloin työsalissa olevia investointi- ja materiaalikustannuksiltaan korkeita työkoneita ja -laitteita on mahdollista korvata ja monistaa virtuaalilasien avulla. Malli on luotu sellaiseksi, että kun opiskelija on harjaannuttanut käden tai-tojaan riittävästi simulaattorin avulla, hän siirtyy käyttämään oikeaa laitetta. Toistaiseksi simulaat-torit ovat vielä vain harjoittelua varten, emmekä päästä opiskelijaa työelämään ilman oikeidenkin laitteiden käyttämistä.

Foorumiesityksessämme esittelemme, miten simulaattoreiden avulla lisätään opiskelijan saa-maa harjaantumista ja miten olennainen data kerätään osaksi hänen digitaalista oppimisympä-ristöään. Kerromme myös, miten simulaattorit saadaan maksamaan itsensä takaisin. Pohdimme myös, miten simulaattorit ja robotisaatio kulkevat käsi kädessä teknologian kehittymisessä ja kuinka ihmistyönä tehtäväksi jäävät kaikkein vaikeimmat kohteet.

Ideoidaan ja videoidaan - toiminnallisia inspiraatiomessuja Sipoon tyyliinGrönman Anna, Kärki Juhani, Lönnfors Hanna, Nyberg Kasper, Sillman Charlotta, Strand-ström Riikka, Sipoon kunta

Sipoossa oppilaat ja opettajat saavat ideoita toiminnallisemman koulupäivän kehittämiseen toiminnallisten tutorien toimesta - messuilla. Tutorit järjestävät messuja, joiden aikana oppilaille ja opettajille jaetaan vinkkejä toiminnallisista työtavoista ja välituntien monipuolistamisesta. Messut järjestetään monipuolisesti koulun oppimisympäristöjä käyttäen sekä sisällä että ulkona. Osallis-tujina ovat oppilaat useasta alueen kouluista samanaikaisesti, verkostuen ja yhdessä tehden.

Messuilla opastetaan samalla digivälineiden käyttöä. Mm näytetään, kuinka oppitunnin voi to-teuttaa toiminnallisemmaksi erilaisia digivälineitä hyödyntäen ja kuinka oppitunnin aikana tapah-tuvaa oppimista voidaan tallentaa kuvaamalla, videoimalla ja dokumentoimalla monipuolisesti eri alustoja hyödyntäen. Videot jaetaan sosiaalisessa mediassa, tiedotetaan toiminnasta ja jaetaan inspiraatiota muille opettajille.

Messut ovat olleet suosittuja ja hyödyllisiä sekä oppilaiden että opettjien mielestä.

Oppilaat ohjelmoivat monialaisen oppimiskokonaisuuden web-so-vellukseksiIlkkala Ville, Valaa Technologies Oy, Toivanen Tero, IT-kouluttajat ry

Järjestimme kokeilun Espoon Kilonpuiston koulussa loka-marraskuussa 2018. Oppilaat toteut-tivat monialaisen oppimiskokonaisuuden, jonka aiheena oli heidän itsensä valitsema ”ilmaston

50


muutos”. Oppilaat vastasivat sekä suunnittelusta, sisällöstä että teknisestä toteutuksesta. Oppilaat olivat yläkoulun oppilaita (7-9 lk), jotka opiskelevat pienryhmässä.

Nykyaikaisten web-sovellusten kehittäminen on yleisesti käytössä olevilla työkaluilla erittäin monimutkaista. Usein yksinkertainenkin projekti vaatii onnistuakseen lukuisia kirjastoja ja joskus jopa useita eri ohjelmointikieliä (esim. HTML, CSS, JavaScript, PHP ja SQL). Interaktiiviset web-so-vellukset ovat kuitenkin oppilaille mieluisia ympäristöjä.

Kokeilun tavoitteena oli luoda interaktiivinen, avointa dataa visualisoiva web-sovellus itse va-litusta aiheesta. Oppilaat valitsivat SPR:n “Riskien keskellä” -materiaaleista aiheeksi ilmastonmuu-toksen ja hyödynsivät avointa dataa: Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän Pääkau-punkiseudun kasvihuonekaasupäästöt -tilastoa. Aikaa kokeilulle oli viisi koulupäivää.

Oppilaat olivat aikaisemmin käyneet läpi HTML:n perusteet ja olivat käyttäneet kaksi kaksois-tuntia avoimen lähdekoodin sovelluskehitysympäristön perusteiden läpikäyntiin ennen kokeilun alkua. Oppilaat olivat myös opiskelleet jo aikaisemmin ohjelmointia mm. Scratch:llä ja Python:lla hyödyntäen avoimia oppiresursseja: Scratch-klubia ja Python-klubia.

Kokeilun tuloksena oppilaat loivat web-sovelluksen, joka jakautuu horisontaalisti kahteen osaan. Vasemmalla puolella on interaktiivinen kaavio, jossa käyttäjä pääsee vertailemaan pääkau-punkiseudun kaupunkien päästöjä kategorioittain. Oikealla puolella kerrotaan laajemmin ilmas-tonmuutoksesta tekstien, kuvien ja videoiden avulla. Sieltä löytyvät myös kaikki lähdeviitteet.

Tämän projektin, tai jonkin aivan uuden, voit toteuttaa luokassasi. Foorum-esityksessämme kerromme kuinka se onnistuu.

Osallisuutta ja yhteisöllisyyttä kulttuuriperintökasvatukseenVihreälehto Ira, Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura

Vuonna 2018 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran maailmanperintökasvatuksen hank-keessa tuotettiin videoita Suomen maailmanperintökohteista. Suomenlinnan alakoululaiset käsi-kirjoittivat ja kuvasivat videoita Suomenlinnasta. Merenkurkun alueella Mustasaaren keskuskoulu ja Norra Korsholms skola tekivät kaksikieliset videot yhteistyössä ja Verlassa 2 ammattikoululaista paneutui sen historiaan ja nykytilaan. Vuonna 2019 tavoitteena on saada videot lopuistakin Suo-men maailmanperintökohteista.

Esityksessä kerromme ajatuksista videohankkeen taustalla. Lapset ja nuoret pääsivät pohti-maan omista lähtökohdistaan käsin maailmanperinnön merkityksiä heille itselleen nyt ja tulevai-suudessa. Koska nuoret asuvat maailmanperintökohteen läheisyydessä, videohanke vahvistaa heidän paikallisuuden tuntemustaan, yhteisöllisyyttään ja kasvattaa vastuuta sen huolehtimisesta tulevaisuudessa. Videohanke sopi erityisen hyvin sellaisten oppilaiden työtavaksi, joita kulttuuri-perintökasvatus ei ehkä muuten kiinnosta. Oppilaat hyppäsivät mielellään ”opettajan” rooliin ja miettivät kuinka suuren yleisön heidän opetusmateriaalinsa mahtaa lopulta saada.

Vuonna 2019 koululaiset toteuttivat kautta Suomen myös mobiilireittejä museoiden Seinätön museo -alustalle kulttuuriperintö- ja maailmanperintökohteista. Nyt kuka tahansa voi tutustua vaikkapa Rauman Sammallahdenmäen maailmanperintökohteeseen paikallisen koulun tuotta-man mobiilireitin avulla. Koululaisten toteuttama mobiilireitti on kaikkien kiinnostuneiden käytet-tävissä, se on aina mukana ja aina avoinna. Kuvien ja tekstien lisäksi Seinätön museo -opasteissa voi hyödyntää esimerkiksi selostajaääntä, pelillisiä ominaisuuksia, ääneen ajastettuja kuvavaih-doksia, gps-paikannusta, videoita, haastatteluja, sisä- ja ulkokarttoja ja siihen voi rakentaa myös erilaisia kieliversioita. Opasteet toimivat kaikilla älypuhelimilla ja tableteilla ilman erillisten sovel-lusten lataamista. Reittejä toteuttivat niin alakoululaiset kuin toisen asteen opiskelijat ja hank-keesta on valmistumassa myös pro gradu -työ jossa tutkitaan osallisuutta ja vuorovaikutusta.

51


Kulttuuriperintökasvatus tukee kulttuuristen tietojen ja taitojen – kuten kulttuurin lukutaidon – muodostumista. Se vahvistaa kulttuurista osaamista ja osallisuutta ja edistää sitä kautta kulttuu-risten oikeuksien toteutumista. Toimintamme on suunnattu lapsilla ja nuorille, sekä tarjoamme tukea opettajille ja kasvattajille kulttuuriperintökasvatuksen toteuttamiseksi. Seuran toimintaan kuuluu kulttuuriperinnön koko kirjo: tuemme ja edistämme eri keinoin sekä kulttuuriympäristö-kasvatusta että maailmanperintökasvatusta, kuten myös elävän perinnön tuntemusta. Kulttuuri-perintökasvatus on kulttuurisesti kestävää kasvatusta.

Seuran maksuton opetusmateriaalipankki, jossa on noin 500 opetuksen vinkkiä ja ideaa: www.kulttuurinvuosikello.fi

Videot löytyvät seuran kanavalta: https://www.youtube.com/channel/UCmGHuNdrhp9Ey_2A-MIHPHLg?view_as=subscriber

Mobiilireitit löytyvät Kulttuurin vuosikellosta ja www.opimuseossa.fi

Yhteisten tutkinnonosien verkkonäytöistä ratkaisu reformituskaanEronen Ilkka ja Suominen Sanni, Riveria

Vuoden 2018 alussa voimaan astunut ammatillisen koulutuksen reformi yhdisti nuoria ja aikui-sia koskevan lainsäädännön. Tämän seurauksena myös aikuiset opiskelevat yhteisten tutkinnono-sien osa-alueet, joihin sisältyy muun muassa matematiikkaa, työelämätaitoja ja äidinkieltä. Pakol-lisia ja valinnaisia opintoja tunnustetaan aiempien tutkintotodistusten pohjalta, mutta monelta aikuiselta löytyy dokumentoimatonta osaamista.

Riveriassa muuttuneeseen tilanteeseen reagoitiin rakentamalla Moodleen yhteisten tutkinno-nosien näyttöympäristö syksyllä 2018. Vetovastuuseen hankkeesta asetettiin verkko-oppimisen erikoisyksikkö eRiveria.

Oppilaitoksellamme on tällä hetkellä tarjolla verkossa yli 40 osaamispistettä uuden opetus-suunnitelman mukaisia yhteisten aineiden opintoja ja tarjonta kasvaa alati. Olemassa olevien eRiverian verkko-opintojen pohjalta verkko-opettajat tuottivat erilliset näyttökäsikirjoitukset. Kä-sikirjoitustyötä ohjeistettaessa huomioitiin paitsi se, että näyttötehtävien tulee mitata monipuoli-sesti opetussuunnitelmassa kuvattua osaamista, myös se, että tehtävänantojen tulee olla riittävän monipuolisia ja tehtäväpankkien riittävän laajoja, jotta tehtävänannot eivät lähtisi leviämään heti ensimmäisten näyttökertojen jälkeen. Käsikirjoitusvaiheessa huomioitiin myös näyttötilaisuuksiin liittyvät erityisrajoitukset, kuten muun muassa näyttöjen yhteismitallinen kesto, laitevaatimukset ja netinkäyttörajoitukset.

Verkkonäyttöihin tuotettiin yhteiset aloitusohjeet ja palautekyselyt. Aktiviteettien asetuksil-la estettiin esimerkiksi materiaalien leviäminen. Ensimmäisessä vaiheessa lokakuussa 2018 jul-kaistiin 10 pakollisen y-osa-alueen (yhteensä 19 osaamispistettä) verkkonäytöt. Tästä eteenpäin näyttötarjonta laajenee samaa tahtia verkko-opintotarjonnan kanssa, eli aina, kun kaikki tiettyyn osa-alueeseen sisältyvät verkko-opinnot ovat valmistuneet, osa-alueesta tuotetaan verkkonäyttö.

Ensimmäisten näyttökertojen perusteella näytöt toimivat teknisesti odotetunlaisesti ja näyt-töjen suorittaminen Moodlessa on sujuvaa. Keväällä 2019 osaamme jo arvioida verkkonäyttöjen toimivuutta myös opiskelijapalautteen perusteella.

Esityksemme sisältää sekä hallinnon että käytännön toteutuksen näkökulman.eriveria.fi

52


Itse tehty digi - äidinkielen digiloikka käytännössäHelminen Johanna, Kivistö Maarit ja Uusiniitty Anna, Hämeenkyrön Yhteiskoulu

Hämeenkyrön Yhteiskoulun äidinkielen ja kirjallisuuden opettajat alkoivat ottaa pieniä ja ha-paroivia digiaskeleita syksyllä 2011. Vaikka varsinaiseen loikkaan oli vielä pitkä matka, olivat nuo ensimmäiset askeleet merkittäviä monella tavalla: oma ajattelu lähti uusiin suuntiin ja huomasim-me, että osaamme.

Nyt seitsemän vuotta myöhemmin moni asia on toisin: oppikirjoista on luovuttu, omat digi-taaliset oppimateriaalit toimivat niin meidän kuin monen muunkin ilona. Esimerkiksi avoimesti verkossa jaettu sähköinen oppikirjamme Sä osaat! on kerännyt kolmessa vuodessa yli 600 000 katselukertaa ja saamme siitä säännöllisesti hyvää palautetta kollegoilta ympäri Suomea. Teema-jaksotyöskentelyssämme yhdistämme luovasti niin pelillisyyden elementtejä, käänteistä opetusta kuin perinteistä opettajajohtoista koulutyötä. Olemme löytäneet meille toimivimmat työkalut ja oppineet hyödyntämään koulun melko vähäisiä laiteresursseja ja oppilaiden omia laitteita juuri meille sopivimmalla tavalla. Uusimmat iloa ja hyötyä tuovat ideat ovat liittyneet koulun ja paikal-listen toimijoiden yhteisiin projekteihin, joiden avulla luokkiemme laitekanta pikku hiljaa kasvaa.

Oman oppimateriaalin tekeminen opettaa moneen: erilaisten alustojen ja sovellusten haltuun ottamiseen, uudenlaiseen pedagogiseen ajatteluun, rohkeuteen yrittää, erehtyä ja lopulta onnis-tua. Luovuuteen ja joustavuuteen, avoimen jakamisen kulttuuriin ja yhteistyön tekemiseen. Tästä arjesta ja meille toimivimpien sovellusten käytöstä haluamme kertoa muille.

Foorumiesityksemme nimi Itse tehty digi -nimi viittaa ITE-taiteen nimityksestä tuttuun Itse teh-ty elämä - sanayhdistelmään. Halusimme yhdistää oman digipolkumme ITE-taiteeseen, koska ko-emme suurta yhtäläisyyttä tätä itseoppineisuuden, kekseliäisyyden, luovuuden ja sitkeyden suun-tausta kohtaan. Työtapaa, jossa asioita tehdään niillä välineillä, joita käytössä on. Digipolkumme muistuttaa ITE-taidetta. Sitä on tehty suurella sydämellä, valtavalla innostuksella, omilla ehdoilla, omista lähtökohdista ja ennen kaikkea omilla taidoilla. Foorumiesityksessämme haluammekin en-nen kaikkea vinkata, innostaa ja rohkaista – tätähän olemme itse hakeneet ja saaneet ITK:sta jo usean vuoden ajan!

”Hei, me minetetään!” - kohti luovaa yhteisöllistä oppimistaJuntunen Merja ja Kyllönen Mari, Jyväskylän yliopisto, Mäkivirta Maria, Ouli Pekka, POKE

Oppiminen on parhaimmillaan elämyksellinen ja luova yhteisöllinen prosessi, jonka aikana kaikki osallistujat ovat aktiivisia oppijoita ja toimijoita rakentaen yhteistä ymmärrystä käsiteltä-västä aiheesta. Minecraft -peliympäristöllä ja sen virtuaalitodellisuus (VR) -versiolla Vivecraftilla, voidaan tukea ja toteuttaa yhteisöllistä, luovaa oppimista virtuaalimaailmassa, jossa voidaan to-teuttaa muutoin vaikeasti hahmotettavissa tai toteutettavissa olevia, villejäkin suunnitelmia tai kokeilla erilaisia malleja ongelmanratkaisussa.

Pureudumme sityksessä myös yhteisölliseen oppimiseen ja VR-teknologioiden pedagosisen hyödyntämisen problematiikkaan. Mietimme yhdessä, miten laadukasta yhteisöllistä oppimista voi tapahtua, kun käytössä on yhdet VR-lasit ja virtuaalitodellisuuteen pääsee vain yksi oppilas kerrallaan. Tämä on todellinen ongelma, joka jarruttaa VR-teknologioiden yleistymistä kouluissa ja virtuaalitodellisuuden mahdollisuuksien hyödyntämistä oppimisessa. Tähän olemme hakeneet herkeämättä ratkaisua koko sen ajan, kun VR on ollut todellisuutta oppilaitoksessamme. Mine- ja Vivecraftin yhdistelmä ja nimenomaan niiden yhtäaikainen ja rinnakkainen hyödyntäminen on mahdollistanut aidosti luovien ja yhteisöllisten oppimisprojektien toteuttamisen.

Tässä esityksessä kerromme, kuinka keskisuomalaisissa peruskouluissa toteutettiin VR-tekno-logioita, ja erityisesti MInecraftia hyödyntäviä yhteisölliseen oppimiseen tähtääviä oppimis- ja

53


opetuskokeiluja, joissa tavoiteltiin paitsi luovaa yhteisöllistä oppimista myös yhteiskunnallisen ajattelun herättelyä.

Mitä tapahtuu, kun yläkoululaiset pääsevät suunnittelemaan omaa lähiympäristöään? Miten tällainen pelimaailmassa toteutettu kaupunkisuunnittelu- ja arkkitehtuuriprojekti tukee kuvatai-teen oppimista? Entä mitä syntyy, kun alakoululaiset ratkovat Minen avulla ilmastonmuutokseen liittyviä arjen valintoja omassa kotikunnassaan? Tai kun he luovat skenaarioita tulevaisuuden liik-kumis- ja asumisratkaisuista?

Entä miten Mine kolahtaa ammattikoululaiseen? Entä opettajaopiskelijaan? Ja arvatkaa, mitä tapahtui, kun ammattikoululaiset ja opettajaopiskelijat kohtasivat...

Tule siis kuulemaan, mitä tapahtui, miten VR taipuu yhteisölliseen oppimiseen, millä tavalla Mineä ja Viveä käytettiin, ja miten opettajat ja oppijat sen käytön kokivat!

Palvelumuotoilulla ryhtiä digisovelluksen testaamiseen ja käyt-töönottoon, CASE Digisovellus ravintola- ja cateringalan TOP-jak-sollaImmonen Milma, Taivalantti Kati ja Ukonaho Tarja, Vantaan ammattiopisto Varia

Ammatillisen koulutuksen muutokset ja yhä lisääntyvä työpaikalla tapahtuva oppiminen aset-tavat uusia haasteita ohjaukselle, oppimisen etenemisen seurannalle, palautekäytännöille ja arvi-oinnille. Tavoitteenamme on vastata edellä mainittuihin haasteisiin hyödyntämällä monimuotoi-sesti digitaalisia sovelluksia niin oppilaitosmuotoisessa opetuksessa kuin työpaikalla tapahtuvassa oppimisessakin. Tältä pohjalta olemme testaamassa, kuinka digitaalinen oppimisen etenemisen seuranta käytännössä toteutetaan. Mukana kokeilussa on kuusi alaa ja kaksi digitaalista sovellusta. Prosessia viedään eteenpäin palvelumuotoilun menetelmiä hyödyntämällä. Painotus on käyttäjä-lähtöisyydessä ja yhteiskehittämisessä. Tavoitteena on saada kaikkia käyttäjäryhmiä mahdollisim-man hyvin palveleva sovellus. Ensisijaiset käyttäjäryhmät ovat opettajat, opiskelijat ja työpaikka-ohjaajat. Yhteiskehittämisen pohjalta rakennetaan erilaisia esimerkkipolkuja sovellusten hyödyn-tämisestä. Esimerkkipolkujen avulla laajennetaan sovellusten käyttöönotto koko organisaatioon.

Useilla aloilla painoarvo on työpaikalla tapahtuvan oppimisen seuranta, jolloin käyttöperiaat-teena on esimerkiksi opiskelijan sähköinen työpäiväkirja ja oman etenemisen arviointi. Esittelem-me CASE -tyyppisesti kuinka toisen sovelluksen testausprosessi on edennyt ravintola- ja caterin-galalla, jossa käyttöperiaatteena on oppimisen etenemisen seuranta ja palautteen antaminen työpaikalla tapahtuvassa oppimisessa. Palvelumuotoilu tukee kehittämisprosessia tuomalla käyt-täjien kuulemisen näkyväksi osaksi toimintaa. Toimintamallista on rakennettu visuaalisia työkaluja opettajien ja työpaikkaohjaajien käyttöön. Jo kokeiluvaiheessa kokemukset tuodaan oppilaitosta-soisesti esille tiimeissä. Systemaattinen prosessien mallintaminen ja visualisointi edesauttaa kaik-kien osapuolten hahmottamista ja uuden sovelluksen käyttöperiaatteiden sisäistämistä. Mukana yhteiskehittämisessä ovat alan opettajat, opiskelijat ja työpaikkaohjaajat. Myös sovellustoimittaja on ollut isossa roolissa kehittämisprosessissa. Esityksessä tuodaan visuaalisten mallien ja työkalu-jen ohella käyttäjäkokemukset videoituina haastatteluina esille.

Digitaalinen seuranta tekee tutkinnon rakenteen ja oman oppimisen etenemisen näkyväksi sekä opiskelijalle, mutta myös työpaikkaohjaajalle. Vastuuopettaja on paremmin selvillä opiske-lijan etenemisestä ja työelämässä oppimisesta sovellusten kautta. Mahdollisiin pulmatilanteisiin pystytään tarttumaan entistä nopeammin. Jatkuvan palaute ja yhteydenpito tiivistävät opettajien ja työpaikkaohjaajien yhteistyötä ja tekevät tästä ennen kaikkea joustavampaa. Sekä opettajan että työpaikkaohjaajan ajankäyttö tehostuu, kun palautteen antaminen ja seuranta eivät ole ai-kaan ja paikkaan sidottuja.

54


Muinaisen Sarsan salaisuudet - Miten historiasta tehdään elämys-seikkailuKoskela Timo ja Veijalainen Simo, Kangasalan kaupunki , Mäenpää Heikki, ITK suunnittelu-ryhmä

Kesällä 1920 Sakari oli hakemassa hevoskärryillä hiekkaa läheiseltä hiekkakuopalta. Sakari teki liian suuren kuorman ja alkoi poistaa hiekkaa kuormasta. Hän löysi kaksi kivikautista kivitalttaa. Sakari ja hänen isänsä lähettivät löydöt Kansallismuseoon ja kirjoittivat kirjeessään:“Maa näyttää likaantuneelta ja ikään kuin tiiviiksi tallatulta noin kolmenkymmenen sentin syvyydessä verrattu-na muualla oleviin maakerrostumiin samassa syvyydessä.”

Sakari Pälsi saapui Kangasalle ja aloitti kaivaukset 12.9. 1920 Pohtiolammella. Yksi Suomen mer-kittävimmistä muinaismuistoalueista oli löytynyt.

Kangasalan Sarsa on Suomen pitkäaikaisimpia asuinpaikkoja. Alueella on asuttu yli 7000 vuotta eli lähes koko esihistoriallisen ajan. Laajuudeltaan ja merkitykseltään Sarsa on yksi huomattavim-mista muinaisjäännösalueista koko Suomessa.

Oppimisen hetkiä ja uusia menetelmiäMalinen Anita, Mikkonen Jarno, Parviainen Tiina, Silvennoinen Minna ja Vesisenaho Mik-ko, Jyväskylän yliopisto

Tämä kehittämishanke rakentuu kahden perusteeman varaan: 1) hahmottaa aikuisen (koke-muksellisen) oppimisen prosessin eri ulottuvuuksia ja niiden keskinäisiä yhteyksiä ja 2) kehittää oppimisen tutkimisen metodologiaa. Olemme erityisen kiinnostuneita fysiologisen, emotionaali-sen ja kokemuksellisen ulottuvuuden keskinäisestä vuorovaikutuksesta. Näemme oppimisen ke-hollisena ja emotionaalisena prosessina. Kognitio ja tietoiset ajattelun prosessit ovat kietoutunee-na näihin kehollisiin/fysiologisiin tapahtumisiin. Miten nämä oppimisen ulottuvuudet kietoutu-vat toisiinsa? Mitä oppimisprosessin aikana tapahtuu? Miten aikuisopiskelijoiden kokemukselliset hetket linkittyvät fysiologisten mittausten kanssa?

Nämä kysymykset haastavat kehittämään myös metodologiaa. Kehittyneet mittausmenetel-mät mahdollistavat helpon, huomaamattoman ja jatkuvan mittaamisen oppimisen fysiologian vangitsemiseksi. Mittausvälineiden kehittymisen myötä mm. aivotutkimuksen ja muiden kehon fysiologisten mittausten, kuten sykevaihteluvälin analyysin, keinoja voidaan hyödyntää entistä paremmin myös laboratorio-olosuhteiden ulkopuolella luonnollisissa oppimistilanteissa.

Kehittämispilotti toteutettiin keväällä 2018 pedagogisissa opinnoissa opiskelevien aikuisopis-kelijoiden lähiopetusjaksolla, mm. pienryhmätilanteissa. Tutkimuksessa kerättiin aineistoa kol-mella eri menetelmällä: neuro-fysiologisilla mittauksilla, videotallenteilla pienryhmätilanteista ja osallistujien haastatteluilla. Menetelmiä käytettiin sekä erikseen että yhdessä samoissa oppimisti-lanteissa. Tarkastelimme sekä yksilöllisiä että yksilöiden välisiä muutoksia ja eroja.

Tässä esityksessä esittelemme tutkimuksemme uudenlaista metodologista lähestymistapaa ja alustavia tuloksia.

Merkilliset osaamismerkit ammatillisten opettajaopiskelijoiden kokemanaLehtonen Päivi ja Sintonen Sanna, TAMK

Osaamismerkit (badget) ovat vähitellen tulossa opettajien tietoisuuteen. Osaamismerkkeihin liittyvät käytännöt ovat kuitenkin vielä kirjavia ja toistaiseksi harvoilla on tietoa ja osaamista merk-keihin liittyen. Osaamismerkit tarjoavat uudenlaisen tavan tunnustaa ja tunnistaa osaamista digi-

55


taalisesti. Samanaikaisesti nähdään erittäin tärkeäksi tulevien opettajien digitaitojen kehittämi-nen. Kehittääksemme opettajankoulutettavien digiosaamista haastoimme heidät todentamaan osaamistaan tietoja viestintäteknologiaan liittyvien merkkien parissa. Tausta-ajatuksena oli myös levittää tietoisuutta osaamismerkeistä.

Digiosaamiseen liittyviä merkkejä pilotoitiin ammatillisessa opettajankoulutuksessa heti opin-tojen alussa. Kaikki pilottiin osallistuneet opiskelijat osoittivat osaamistaan vähintään yhden tvt-osaamiseen verran. Lisäksi tarjosimme mahdollisuutta suorittaa kahden opintopisteen Opet-tajan digitaidot -kokonaisuus osaamismerkkejä keräillen. Samaa kurssia tarjottiin korkeakoulun opetushenkilöstön osaamisen kehittämisen ohjelmassa. Yllättävää olikin, että opettajaopiskelijoi-den lisäksi myös henkilöstö innostui osaamismerkkien keräilystä.

Ennen osaamismerkkipilottia kartoitettiin kaikkien osallistujien tietoja, taitoja ja asenteita osaamismerkkejä kohtaan kyselytutkimuksella. Pilotin lopetuskyselyssä tiedusteltiin kokemuksia merkkien hakemisesta, saamisesta ja vastaanottamisesta. Lisäksi opiskelijat kertoivat digitaitoihin liittyvän osaamisen karttumisesta. Kyselyt tehtiin heti opintojen alussa ja osaamismerkkien saami-sen jälkeen marraskuussa.

Osaamismerkit herättivät innostusta ja myös runsaasti kysymyksiä. Osaamismerkkien käyt-töönoton onnistumisen edellytyksiä ovat erityisesti ohjeistuksen ja prosessin selkeys ja läpinäky-vyys sekä saatavilla oleva oikea-aikainen tuki. Kokemusten keräämisen kautta saamme myös eväi-tä kansallisen osaamismerkkijärjestelmän kehittämiseen. Tässä esityksessä tarkastellaan erityisesti opiskelijoiden kokemuksia osaamismerkeistä.

Automatisoitujen oppimispolkujen luonti MoodlessaIgnatius Maarit, Rokkila Minna, Karelia-amk

Opiskelu verkossa on parhaimmillaan monipuolinen ja yksilöllinen oppimiskokemus. Verk-ko-oppimisympäristön sisältämää teknologiaa (PLD – Personalized Learning Designer) hyödyntä-vä oppimisprosessin toteutus koostuu henkilökohtaisista ja yhteisistä palautteista, monipuolisista tehtävistä sekä yksilöidyistä oppimispoluista. Suunnitellun oppimisprosessin eteneminen ei kui-tenkaan kuormita opettajaa liiallisesti vaan hän pystyy keskittymään ohjauksen ja tuen antami-seen.

PLD-teknologialla ohjataan oppimisprosessia ja opiskelijan etenemistä Moodlessa. Sen avulla tunnistetaan opiskelijan osaamistaso ja suunnataan tehtäviä, materiaaleja, testejä, itse- ja vertais-arviointeja sekä vuorovaikutusta hänelle. Opettaja voi suunnitella PLD:n avulla opintojakson kriit-tisiin pisteisiin oppimista aktivoivia sääntöjä. Esimerkiksi palautuksen unohtaneelle opiskelijalle lähtee automaattisesti aktivoiva huomautusviesti.

Opettajan ammattiaidon ja kokemuksen avulla hän tietää, mitkä kohdat opinnoissa ovat opis-kelijalle haastavia tai oman osaamisen kehittymisen havainnoimisen solmukohta. Tämän tiedon avulla opettaja voi PLD-teknologiaa hyödyntäen rakentaa opintojaksolleen ne pisteet, joihin va-rataan ohjausta sekä oppimista aktivoivia ja eteenpäin ohjaavia sääntöjä. Jokaisen säännön käyn-nistää tapahtuma, ehto tai toiminto. Yhdistelemällä erilaisia tapahtumia, ehtoja sekä toimintoja voidaan luoda lähes rajattomasti erilaisia sääntöjä.

Tässä foorumiesityksessä tulemme esittelemään ne kaikki tulokset, jotka olemme esitykseen mennessä kokeiluna saaneet.

56


Digistarttikokeilut ammattikorkeakouluissa - miten sujuivat?Kopeli Marja, Savonia amk, Timonen Päivi, Humak

Foorumiesityksessä kerrotaan viiden ammattikorkeakoulun digistarttikokeiluista vuonna 2018.Oppiminen siirtyy verkkoon ja verkostoihin. Korkeakouluilla on päivä- ja monimuoto-opiskelun

lisäksi entistä enemmän koulutusmalleja, joissa ei ole lainkaan kampusopiskelua vaan opiskelu ta-pahtuu kokonaan verkkoympäristössä ja työelämäkonteksteissa ubiikin oppimisen periaatteella. Ubiikki oppiminen edellyttää opiskelijalta digikyvykkyyttä.

Digikyvykkyyden osa-alueiksi voidaan määritellä (lähde: Europass; Allaboardhe)onlineopiskelu ja oppiminenvälineet ja teknologiatidentiteetti ja hyvinvointiviestintä ja yhteistyötiedon hankinta, käyttö ja tuottaminensisällöntuotanto.Digistarttikokeilut ajoittuvat korkeakouluopintojen aloitukseen ja liittyvät opiskelijan ohjauk-

seen. Niissä on haettu uusia menettelyjä, joilla varmistetaan opiskelijan digikyvykkyyttä. Kokeilut rakennettiin kunkin ammattikorkeakoulun tarpeisiin. Tavoitteena niissä oli mm.

helpottaa ja tehostaa opintoihin orientoitumista ja sujuvoittaa opintojen alkualuoda eri kampusten opiskelijoille yhteinen sähköinen kohtaamispaikkatutustuttaa opiskelijat käytettäviin verkkotyökaluihinlieventää opintojen alun infoähkyätukea opiskelua ja varmistaa osaamista myös opintojen alun jälkeen.Digistartit on rakennettu hyödyntäen kunkin ammattikorkeakoulun sähköisiä ympäristöjä.

Niissä hyödynnetään Moodle-, Optima- ja BB Open LMS -oppimisalustoja. Osa starteista oli raken-nettu itseopiskeluaineistoiksi, osassa oppimisympäristössä tapahtuva viestiminen oli keskeisem-mässä roolissa.

Starttipaketit ovat osa kunkin korkeakoulun opintoihin orientoivaa opintojaksoa. Osallistuvien opiskelijoiden määrä vaihteli kokeiluissa alle sadasta opiskelijasta noin 1500 opiskelijaan. Pää-sääntöisesti opiskelijat pääsivät tutustumaan starttipaketin aineistoihin jo ennen opintojen alkua.

Sisältöinä digistarteissa oli eri painotuksin digikyvykkyyden osa-alueista niitä, jotka ovat kes-keisimpiä opintoja aloitettaessa. Ns. peruskauran (oppimisalusta, videoneuvottelut ym. viestintä, pilvipalvelut, opiskelijaintra, kirjastoja tietopalvelut) lisäksi useimmissa paketeissa pääsi perehty-mään esimerkiksi oppimisanalytiikkaan opiskelijan näkökulmasta ja tutustumaan omaan opiske-luryhmäänsä.

Useampi ammattikorkeakoulu linkitti oppimisalustalle rakennettuun digistarttiin opiskelijoi-den digituutoritoiminnan. Digituutorit ovat kiinnostuksen perusteella tehtävään hakeutuvia opis-kelijoita. Heille järjestetään valmennusta, ja he toimivat aloittavien opiskelijoiden apuna kampuk-silla BYOD-ongelmissa ja sähköisillä alustoilla tukena mm. ryhmäytymisessä ja hyvien vinkkien antajina.

Kokeiluista saatujen palautteiden perusteella digistarttipaketille on tarvetta. Opiskelijakyselyis-sä peräti 90 % piti digistarttia hyödyllisenä. Jatkokehittämisen tarvetta on mm. digituutoreiden roolissa ja sisältöjen päivittämisessä. Tärkeää on, että korkeakoulussa on mietitty starttipaketin jatkuvuus ja sovittu ylläpitäjät.

57


SometaDuuniin-MOOCista apua uravalmennukseen!Haase Antti, Huhta Arto ja Koivunen Kati, Lapin AMK

Digitaaliset viestintäympäristöt ovat muuttaneet tapaa, jolla haetaan töitä, rakennetaan ver-kostoja sekä markkinoidaan omaa osaamista. Mielestämme opiskelija tarvitsee ajantasaista tukea urahallintaan toteutettuna ja saatavilla verkossa 24/7.

Olemme kehittäneet uravalmennuksessa vapaasti hyödynnettävän SometaDuuniin-MOOCin. Opiskeluympäristö on täysin automatisoitu ja opiskelija saa neljä moduulia suoritettuaan osaa-mismerkin, jota voi hyödyntää muissa opinnoissa mm. hyväksilukuina. Moduulit ohjaavat opiske-lijan pohtimaan, kuinka omat vahvuudet ja osaaminen määritellään ja niistä muodostetaan pohja omalle uralle, kuinka strategisen markkinoinnin ja henkilöbrändäyksen tekniikkoja voi käyttää oman ammatillisen imagon luomiseen, kehittämiseen ja markkinointiin sekä kuinka luodaan ver-kostoja ja etsitään omaa osaamista tukevia piilotyöpaikkoja.

Ensimmäinen moduuli ”Minäkö oman onneni seppä?” tutustuttaa digiaikakauden työmarkki-noiden, rekrytoimisen ja työnhaun muutoksiin sekä kehitystrendien ymmärtämiseen. Seuraava moduuli ”Intohimosta uraksi” perehdyttää oman osaamisen, itsen ja kiinnostustensa tunnistami-seen sekä uravaihtoehtoehtojen jäsentämiseen. Kolmas moduuli ”Minäkö brändi?” opettaa tun-nistamaan omat uratavoitteet ja muuntamaan oman osaamisen digitaaliseksi osaajaprofiiliksi. Lo-puksi Minäkö media? -moduuli opettaa valjastamaan suunnitelmallisen brändiviestinnän avuksi tavoitteelliseen urahallintaan ja verkostoitumiseen.

Työryhmällä ei ollut aiempaa kokemusta MOOCin rakentamisesta. Kerromme, mitä olemme oppineet MOOCia rakentaessamme ja millaista on MOOCin rakentamiseen tarvittava osaaminen, työnjako ja tehokas työprosessi. Esittelemme myös SometaDuuniin -pintojen käyttäjätiedoista tehdyn analyysin sekä miten olemme hyödyntäneet MOOCin työversioista kerättyä laajaa palau-tetta opiskelijoilta ja opettajilta.

Kerromme esityksessä, miten MOOCiamme voi hyödyntää uravalmennuksessa eri kouluasteilla /korkeakouluissa. Opettajat voivat integroida SometaDuuniin opinnot osaksi omaa opetustyö-tään. Integroinnin avuksi olemme työstäneet oppaan, jotta opettaja/ohjaaja voi ottaa MOOCin tai osia siitä nopeastikin käyttöön.

Tämä esitys antaa eväitä ja ideoita niin ohjaajille kuin myös MOOCia suunnitteleville. SometaDuuniin-opinnot MOOC: http://www.sometaduuniin.fi/opinnot/

Digitaalinen saavutettavuus ja opiskelijan osallisuus – miten kor-keakoulujen sähköisten järjestelmien käytettävyyttä voisi paran-taa?Antila Heli, TAMK , Huhta Aleksi, Turun yliopisto

Korkeakoulujen ns. digiloikkaa on usein perusteltu sillä, että sähköiset järjestelmät tekevät opiskelusta saavutettavampaa erilaisille opiskelijaryhmille. Ajatus on myös EU:n uuden saavu-tettavuusdirektiivin taustalla. Tietoa siitä, miten opiskelijat digitaalisten järjestelmien saavutetta-vuuden itse kokevat, on kuitenkin vasta vähän. Tässä esityksessä tarkastellaan suomalaisten kor-keakouluopiskelijoiden kokemuksia oppilaitostensa verkkosivujen, verkko-oppimisympäristöjen, teknisen laitteiston ja sähköisten tenttien saavutettavuudesta. Määrittelemme saavutettavuuden laajasti paitsi fyysisen myös sosiaalisen ja psyykkisen ympäristön esteettömyytenä. Saavutettavan korkeakoulun ymmärrämme sellaisiksi oppimisympäristöiksi, opetusmenetelmiksi ja asenneilma-piiriksi, jotka mahdollistavat ominaisuuksiltaan erilaisten ja erilaisissa elämäntilanteissa elävien opiskelijoiden osallisuuden ja yhdenvertaisuuden.

58


Esitys pohjautuu osana OHO!-hanketta tehtyyn saavutettavuuskyselyyn. OHO! (”Opiskeluky-vyn, hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen korkeakouluissa”) on opetus- ja kulttuuriministe-riön kärkihanke korkeakoulutuksen kehittämiseksi (2017–2019). Tutkimusperustainen hanke etsii ratkaisuja opiskelijoiden kiinnittymisen ja hyvinvoinnin tukemiseen mm. laadukasta ohjausta ja pedagogista osaamista lisäämällä. Hankkeen kolmannen työpaketin tavoitteena on edistää kor-keakoulujen saavutettavuutta. Työpaketti toteutti keväällä 2018 korkeakouluopiskelijoille suun-natun sähköisen saavutettavuuskyselyn mm. sähköisten järjestelmien käytettävyydestä. Kyselyyn saatiin 1011 vastausta, useimmista Suomen yliopistoista ja ammattikorkeakouluista. Kyselyssä oli sekä asteikkokysymyksiä, joita on analysoitu määrällisin menetelmin, että avoimia vastauksia, joi-den sisältöä on eritelty teemoitteluin.

Esityksemme tuo esiin, ettei sähköisiä mahdollisuuksia ei ole korkeakouluissa hyödynnetty parhaalla mahdollisella tavalla. Sähköinen tenttiminen ei ole kaikkialla yleistynyt, verkko-opiskelu nähdään usein joustamattomana ja verkkopohjaisten työkalujen käyttö ylipäätään liian vähäise-nä. Erityisesti verkkosivuja ja sähköisiä oppimisjärjestelmiä kritisoidaan mm. epäselvästä raken-teestaan. Etenkään intranetin merkitystä opiskelulle ei hahmoteta. Opettajien vaihteleviksi arvi-oidut verkko-opetustaidot sekä useiden päällekkäisten järjestelmien käyttö lisäävät kokemusta digitaalisten ratkaisujen vaikeasta saavutettavuudesta. Erityisjärjestelyjä, kuten päätelaitteita, tarvitsevat opiskelijat kohtaavat digiopiskelussa erityisiä haasteita. Kyselyn tulosten perusteella vaikuttaa siltä, parempi perehdytys kohentaisi merkittävästi verkkosovellusten toimivuutta. Oh-jausta sovellusten ja laitteiden käyttöön tulisi antaa niin opiskelijoille kuin opetushenkilöstöllekin.

AMK-verkkotutkinnon suunnittelu ja toteutus – muutostarpeet, ko-kemuksia ja vinkkejäMarstio Tuija ja Saarikoski Ville, Laurea amk

Laurea ammattikorkeakoulussaon tuotettu viime vuosina kokonaisia amk-tutkintoja verkkoon. Nyt kokemusta on kertynyt usealta koulutusalalta ja ensimmäiset opiskelijat putkahtavat pian työmarkkinoille. Tosin merkittävällä osalla näistä opiskelijoista on jo työelämäkokemusta ja he ha-kevat koulutuksesta mahdollisuuksia kehittyä työssään, työllistyä tai vaihtaa alaa. Verkko-opiske-lijamme asuvat eri puolilla Suomea sekä ulkomailla. Verkko-tutkintojen tuottamisen yhteydessä olemme etsineet vastauksia ja ratkaisuja yhteiskunnan odotusten, digitalisoituvan toimintaympä-ristön sekä korkeakoulun toimintakulttuurin haasteisiin.

Ammattikorkeakoulujen rahoitusmalli painottaa tutkintojen ”tuottamista”. Haasteena on pus-kea verkossa opiskelevia opiskelijoita digiputkesta työelämään ilman, että opetuksen laatu siitä kärsisi. Onnistunut verkko-opetus pitää sisällään runsaasti vuorovaikutusta – onko se mahdollista samalla, kun pitäisi rakentaa suurelle opiskelijaryhmälle skaalautuva verkkototeutus? Tie skaalau-tuvuuden etujen hyödyntämiseen etenee myös ammattikorkeakouluissa tuotteistamisen kautta. Siten kehittyvät myös läpinäkyvyys, avoimuus, laatu ja opiskelijakeskeisyys.

Opiskelijalähtöisyys on muuttunut olennaisella tavalla. Verkko-opiskelu mahdollistaa kokonaan uudenlaiset prosessit. Ilmoittautuminen kurssille voi esimerkiksi olla mahdollista milloin tahansa ympäri vuoden. Opiskelija voi vapaasti tarkastella sisältöjä ennakkoon. Parhaimmassa tapaukses-sa kokonainen kurssi tai tutkinto-ohjelma voidaan muotoilemalla tuotteistaa tietynlaisia opiske-lijaprofiileja palvelemaan. Osia näistä mahdollisuuksista olemme pystyneet hyödyntämään. Osan toteuttaminen vaatii muutoksia korkeakoulujärjestelmämme rakenteissa ja siksi ne ovat jääneet kokeiluissamme hyödyntämättä. Käsityksemme on, että opiskelijalähtöisyys on parannettavissa teknologian keinoin.

Opiskelijalähtöisyys digiajassa edellyttää lehtorien laskeutumista katetreiltaan tiedon kätilöik-si. Tämä opettajan roolin muutos näkyy jo onneksi selkeästi, mutta vielä on matkaa siihen, että

59


opiskelija nähtäisiin asiakkaana. Verkko-opetuksessa tarvitaan lisäksi digipedagogisesti osaavaa ja kehittyvää henkilöstöä. Kiinnostus tämän tyyppiseen koulutukseen on kasvanut, sillä monet opettajat kokevat verkko-opetuksen mieluisaksi vaihtoehdoksi. Isossa organisaatiossa myös sisäi-nen benchmarkaus ja mahdollisuus opettajatiiminä rakentaa yhteisiä kursseja on osoittautunut oivalliseksi tavaksi viedä verkko-opetuksen hyviä käytänteitä yli koulutusalojen.

Verkkotutkintoja suunniteltaessa ja toteuttaessa olemme oppineet paljolti kokeilujen kautta ja monenlaisia haasteita on tullut vastaan. Esityksessämme taustoitamme ammattikorkeakoulun verkko-opetuksen problematiikkaa ja kerromme omista kokemuksistamme verkko-opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa haasteineen ja oivalluksineen. Ja ennen kaikkea pohdimme, min-kälaisia muutoksia kaivattaisiin ammattikorkeakoulujen organisaatiokulttuurissa ja toimintata-voissa, jotta voisimme parhaiten palvella verkossa opiskelevia opiskelijoita.

Ammattikorkeakoulun opinnäytetyöseminaarin uudistaminen ja digitalisointiKylmäkoski Merja ja Lundbom Pia, Humak

Esityksen tulokulma on opetuksen lähentyminen digitalisoituvaan yhteiskuntaan ja työelä-mään sekä digitaalinen muutos opetuksen toteutuksessa.

Esitys käsittelee ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöopintoihin sisältyvässä opinnäytetyö-seminaarissa tapahtuvan opinnäytetyön esittelyn toteutustavan muuttamista tilaan ja paikkaan sidotusta live-esityksestä ajasta ja paikasta riippumattomaksi digitaaliseksi esitykseksi.

Kehittämistyön lähtökohtana on ollut opinnäytetyöseminaarin tavoite tehdä tunnetuksi val-mistuvia opinnäytetyötä ja niiden tuloksia sekä ammattikorkeakoulun TKI-toimintaa. Käytännös-sä opinnäytetyöseminaareihin osallistuu pääasiassa oppilaitoksen omia opiskelijoita ja henkilö-kunnan jäseniä. Seminaareissa on vain harvoin mukana opinnäytetöiden tilaajia tai muita työ-elämän edustajia. Perinteinen opinnäytetyöseminaari ei juurikaan tavoita työelämän edustajia, vaan seminaarissa julkistetut tulokset jäävät oppilaitoksen sisäiseksi tiedoksi. Vaikka perinteisellä seminaarilla on oma arvonsa ammattikorkeakoulun sisäisessä tiedon ja osaamisen siirrossa, se ei sellaisenaan palvele ammattikorkeakoulun työelämälähtöistä toimintamallia. Tästä syystä opin-näytetyöseminaaria on kehitettävä paremmin työelämän ja nykyajan toimintatapoja vastaavaksi.

Ongelmaan on lähdetty hakemaan ratkaisua muuttamalla seminaarin toteutusta siten, että pe-rinteisen seminaariesityksen sijaan opiskelijat valmistavat maksimissaan 3 minuutin kestoisen pit-chausvideon, jolla he esittelevät opinnäytteensä. Videot kootaan opiskelijoiden suostumuksella oppilaitoksen ylläpitämälle alustalle, josta ne ovat katsottavissa. Videot voivat olla oppilaitoksen linjauksesta riippuen joko julkisesti nähtävillä tai opiskelijoiden kanssa sovitulle kohderyhmälle jaettavan kirjautumista vaativan linkin takana. Opiskelijat voivat myös itse jakaa omaa videotaan.

Pitchausvideoformaattiin perustuvalla opinnäytetöiden esittelyllä voidaan vapauttaa opin-näytetyöseminaari ajasta ja paikasta siirtymällä kokonaan digitaaliseen toteutukseen, joka on kaikkien saavutettavissa. Tiivistämällä opinnäytetöiden esittelyt kolmeen minuuttiin tarjotaan kii-reisille työelämänedustajille nopea tapa perehtyä opiskelijoiden töiden tuloksiin. Samalla myös harjoitetaan opiskelijoita tuomaan esiin tiivistetysti omat tuloksensa ja tuetaan jatkuvaa valmis-tumista sekä annetaan opiskelijoiden käyttöön sähköinen käyntikortti työelämään: digitaalisessa muodossa oleva video on helppo jakaa mahdollisille aiheesta kiinnostuneille toimijoille ja yhteis-työkumppaneille. Pitchausmuotoinen opinnäytetöiden esittely tuo opinnot lähemmäksi työelä-män toimintatapoja ja on hyvä esimerkki siitä, millaisia uusia opiskelukäytänteitä digitaalisuus mahdollistaa.

Formaattia pilotoidaan parhaillaan, ja se tulee ensimmäisessä koulutuksessa OPSin toteutus-suunnitelmaan lukuvuonna 2019-20.

60


Lisätty todellisuus ammatillisessa koulutuksessaAhonen Jussi, Lehtonotko Sari ja Salmi Tero, Gradia Jämsä

Lisättyä todellisuutta käytetään jo monin paikoin teollisuudessa esim. huollon apuna sekä myynnissä ja markkinoinnissa monella alalla. Sen tuomia mahdollisuuksia ei ole vielä tutkittu am-matillisen koulutuksen näkökulmasta. Ammattiin opiskeleva oppii sekä teoriatunneilla että työ-saleissa ja mobiililaitteiden käyttö on jo arkipäivää. Mobiililaitteiden käyttö kuitenkin sitoo opis-kelijan kädet ja hajottaa hänen huomionsa tehtävän ja laitteen kesken. Älylasien käytössä ei ole tätä ongelmaa: lasit päässä on mahdollista keskittyä työtehtävään ja kädet jäävät vapaaksi. Työs-kennellessään opiskelija itse päättää, minkälaista apua hän tarvitsee oppimisensa tueksi: hän voi samanaikaisesti katsoa ohjevideoita tai hakea lisätietoa dokumenttikirjastosta tai internetistä; hän voi ottaa live-puhe- ja näköyhteyden opettajaan ja/tai työpaikkaohjaajaan saadakseen neuvoja ja vahvistuksen toiminnalleen välittömästi tai hän voi nauhoittaa työskentelyään älylasien kameran kautta, jotta hän itse tai opettaja voi arvioida toimintaa (esim. näyttöjä) myöhemmin. Opiskelijan ei tarvitse poistua työpisteestään (auton luota) hakemaan lisätietoa, joten liikkuminen hallissa vä-henee ja turvallisuus paranee.

Hankkeessa tuotamme oppimateriaalia älylasien kanssa käytettäväksi, Suomea edustaa hank-keessa autoala. Kaikki materiaalit tehdään niin, että eri alojenkin opettajien ja kouluttajien on helppo soveltaa niitä oman alansa opetukseen. Hankkeen nettisivuille tulee materiaalin lisäk-si myös verkko-oppimismoduuleja, joissa neuvotaan opettajia paitsi materiaalin käytössä myös oman materiaalin luomisessa. Käytettävät ohjelmistot ovat joko ilmaisia tai yleisesti oppilaitoksis-sa käytössä olevia.

ITK-foorumilla järjestämme samaan tilaan kolme ”rastia”, joissa esittelemme hanketta yleensä ja verkko-opetusmoduulejamme, SketchUp-ohjelman käyttöä 3D-objektien luomisessa sekä miltä valmis materiaali näyttää älylasien läpi. Esittelemme myös älylasien hankintakriteerejä ja eri lasien soveltuvuutta eri aloille.

Älylasit ovat vielä kalliita eikä niitä ole helppo hankkia Suomesta, mutta niiden hinnat tulevat varmasti laskemaan, ja näin voimme auttaa muita valmistautumaan niiden käyttöönottoon am-matillisessa koulutuksessa ja tarjota valmiiksi testattua opetusmateriaalia opettajien oman ma-teriaalin lisäksi. Hintojen lasku mahdollistaa useiden lasien hankkimisen samaa opiskelijaryhmää varten, jolloin niiden avulla voidaan kehittää paitsi opettajan ja opiskelijan välistä, myös opiske-lijoiden välistä yhteistyötä ja vuorovaikutusta valmistaen heitä tulevaisuuden työelämään, jossa lisätty todellisuus on jo aktiivikäytössä.

Liian paljon digitalisaatiota tekee lapsistamme tyhmiä!?Rissanen Antti ja Saastamoinen Kalle, Maanpuolustuskorkeakoulu

Esityksen ensimmäisessä osassa esitellään videopelien luokittelu Funk and Buchman mukaan [1]. Esityksen toisessa osassa esitellään kuvaruutuajan, eli television, peliajan ja tietokoneella vie-tetyn ajan vaikutusta fyysiseen aktiivisuuteen [2]. Esityksen kolmannessa osassa tuodaan esille kuvaruutuajan vaikutus nukkumiseen [3]. Esityksen neljännessä osassa tuodaan esille videopelaa-misen vaikutus lukemiseen ja koulutöihin [4]. Esityksen viidennessä osassa kerrotaan, minkälaisia ominaisuuksia hyvältä opetukseen tarkoitetulta peliltä vaaditaan ja myös siihen liittyviä ongelmia, yhteisöllisyys roolien omaksumisen muodossa nähdään oppimista edistävänä voimana [5]. Esi-tyksen kuudennessa osassa pohditaan hetki pelien historiaa ja kuinka ne ovat heijastaneet omaa aikaansa [6]. Johtopäätöksissä todetaan, että digitaalista vallankumousta ei voi pysäyttää ja ope-tusteknologi voi liittyä mukaan tai pysyä sivustakatsojana, kun 21-vuosisata jatkaa kulkuaan.

Viitteet:

61


STRASBURGER, Victor C.; WILSON, Barbara J.; JORDAN, Amy B. Children, adolescents, and the media. Sage, 2009.

MELKEVIK, Ole, et al. Is spending time in screen-based sedentary behaviors associated with less physical activity: a cross national investigation. International Journal of Behavioral Nutrition and Physical Activity, 2010, 7.1: 46.

VAN DEN BULCK, Jan, et al. Television viewing, computer game playing, and Internet use and self-reported time to bed and time out of bed in secondary-school children. SLEEP-NEW YORK THEN WESTCHESTER-, 2004, 27.1: 101-104.

CUMMINGS, Hope M.; VANDEWATER, Elizabeth A. Relation of adolescent video game play to time spent in other activities. Archives of pediatrics & adolescent medicine, 2007, 161.7: 684-689.

GEE, James Paul. What video games have to teach us about learning and literacy. Computers in Entertainment (CIE), 2003, 1.1: 20-20.

ANDERSON, Sam. Just one more game... Angry Birds, Farmville, and other hyperaddictive “stu-pid games.”. New York Times Sunday Magazine, 2012

Koukuttaako puhuva pää verkossa?Korhonen Risto, Ilona IT, Meklin Soili, Snellman-kesäyliopisto

Verkkokoulutusta ja webinaareja järjestetään liki jokaisessa oppilaitoksessa ja kaikilla kouluas-teilla. Verkko-opetuksen lisäämistä ajavat ensisijaisesti monet muutokset oppilaitoksien resurs-seissa, mutta myös esimerkiksi opetuksen saatavuuden lisääminen. Esimerkiksi Suomessa on yhä enemmän vieraita uskontoja ja kieliä, ja oppijat voivat verkko-opettamisen avulla saada hyvän opettajan tuekseen. Erilaisia teknologioita on hyvin tarjolla ja se mahdollistaa hakemaan säästöjä. Mutta onko opetus laadukasta verkossa, jos ruudulle saadaan kalvot ja puhuva pää?

Hyvää, vuorovaikutteista ja reaaliaikaista verkko-opetusta voidaan toteuttaa puhtaina verkko-kursseina tai lähiopetuksen tukena. Verkossa voidaan kustannustehokkaasti koota myös itsenäis-ten kurssien suorittajia oppimaan yhdessä.Vuorovaikutteinen ja reaaliaikainen verkkokoulutus voi hyvin toteutettuna olla tehokkaampaa kuin lähiopetus. Aktivoimalla opiskelijat osallistumaan ja työskentelemään koulutuksen aikana ja mahdollistamalla heille suorat digitaaliset lähteet eri ma-teriaaleihin voidaan luoda kiinnostava ja koukuttava koulutuskokonaisuus. Lisäksi teknologia tuo oppilaan hyödynnettäväksi koulutuksen tallenteet, jotka helposti kirjanmerkein editoituna autta-vat oppijaa kertaamaan. Flippedin hyödyntäminen verkko-opetuksessa on myös luontevaa. Laa-jentamalla fiksua verkko-opetusta mahdollistamme opetuksellista tasa-arvoistumista, säästämme myös hiilijalanjäljessä ja euroissa.

Opetus verkossa voi olla laadukasta ja mukaansatempaavaa, mutta opettajia pitää auttaa muuttamaan kasvokkain toteutettavaa opetusta ja käyttämään verkkoa, joko osaksi tai kokonaan. Opettajat tarvitsevat apuja siihen, miten he voivat suunnitella opetuksensa ja toteutuksensa, ja esim. miten hyödyntää vuorovaikutusta ja eri työprosesseja. Jo yksinkertainen verkkototeutuksen pedagoginen käsikirjoitus pelastaisi monet oppitunnit.

Opettajat ansaitsevat myös hyvän ja viimeisimmän teknologian käyttöönsä sekä erityistä tu-kea itse verkkototeutuksen aikana. Näistä syntyvät kustannukset muuttuvat nopeasti tuotoiksi ja säästöiksi monin eri tavoin, esimerkiksi tiloja ja muita resursseja vapautuu muuhun käyttöön ja opetusta voidaan skaalata verkossa eri tavoin - järjestää pientä ja kohdennettua, tai suuria ja vai-kuttavia.

Esitys perustuu yli 10 vuoden kokemukseen vuorovaikutteisesta verkko-opettamisesta ja erilai-sista pedagogisista ratkaisuista eri kouluasteilla ja toteutuksissa. Pedagogiset ratkaisut kuvataan seuraavin case-esimerkein:

perusopetuksen kieltenopetuksen mahdollistamisesta verkossa

62


toisen asteen ammatillisen reformista selviämiseen verkon hyödyntämiselläkorkeakoulujen globaalista monimuoto-opetuksestaverkon uusista mahdollisuuksista vapaan sivistystyön toimijoille

Voiko robotti opettaa? - Sosiaalisten robottien mahdollisuudet kie-len ja vuorovaikutustaitojen oppimisessaHemminki Johanna, Utelias Technologies Oy, Pirttinokka Nina, Tampereen kaupunki

Alakoulun oppilaat ja opettajat sekä startup-yritys etsivät uusia oppimisen tapoja sosiaalisten robottien avulla. Robotiikkaa on yleensä hyödynnetty kouluissa lähinnä ohjelmoinnin tai algorit-misen ajattelun oppimiseen, mutta millaisia ovat sosiaalisten robottien mahdollisuudet vuorovai-kutuksen ja kielten oppimisen näkökulmasta?

Vieraiden kielten opiskelun varhentaminen asettaa kieltenopetukselle uusia haasteita. Opetuk-sen on huomioitava oppijoiden ikäkausi - kaikkein pienimmät oppijat eivät osaa välttämättä vielä lukea tai kirjoittaa. Kielten opiskelusta robotin ja puhekäyttöliittymän avulla voivat hyötyä myös aikuiset lukuja kirjoitustaidottomat tai oppijat, jotka arastelevat puhumista. Kielten opiskeluun ja erityisesti puhumisen harjoitteluun tarvitaan lisää toiminnallisia ja motivaatiota lisääviä työkaluja ja menetelmiä.

Helmikuussa 2018 alkaneessa yhteiskehittämisprojektissa koulu ja yritys etsivät ratkaisua yk-silöllisen kielenoppimisen haasteisiin sosiaalisten robottien avulla. Projektin aikana tehtiin tutki-musyhteistyötä yliopiston kanssa. Tutkimuksen tavoitteena oli saada tietoa, kuinka lapset reagoi-vat pieneen humanoidirobottiin, motivoivatko robotit kielenoppimista ja parantavatko ne oppi-mistuloksia. Lisäksi haluttiin selvittää, millä tavoin opettajat kokevat sosiaaliset robotit opetukses-sa ja mihin kaikkeen robotteja voitaisiin oppimisessa hyödyntää.

Tällä hetkellä robotti on säännöllisesti oppitunneilla mukana sekä kokonaisten opetusryhmi-en toiminnoissa että eriytettynä parityöskentelynä. Kokemukset ovat olleet positiivisia. Robotte-ja ja robotiikkaa on hyödynnetty koulussa oppilaiden uudenlaisina, tulevaisuuden osaamiseen tähtäävinä työvälineinä. Oppilaiden osalllistaminen mukaan oman opetuksensa suunnitteluun on tukenut aktiivisen kansalaisen taitojen ja innovointikyvyn kehittymistä. Oppilaat ovat olleet in-nostuneita robotin hyödyntämisestä kielenoppimisessa ja ovat halunneet robotin oppitunneille mukaan. Koulussa on koettu robotti iloisena ja innostavana oppimisen apuvälineenä, joka on so-peutunut oppilaiden työskentelyyn hyvin. Opettajat ovat kehittäneet uusia tapoja hyödyntää ro-bottia oppimisen tukena. Koulu, kaupunki ja startup-yritys ovat saaneet kansainvälistä näkyvyyttä rohkean innovaation myötä - ja yritys mitä parhaimman lähtökohdan tuotekehitykselle.

Pelillinen tarinankerronta opetuksessaLetonsaari Mika, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

Edellisessä tutkimushankkeessamme, jonka tuloksia esittelimme ITK-konferenssissa kaksi vuot-ta sitten, selvitimme kuinka tietotekniikka heikosti osaavat voidaan ottaa mukaan tietokonepelien kehitykseen. Ratkaisuna oli tarjota mahdollisuus osallistua pelin juonen kehittämiseen pelillisen tarinankerronnan avulla. Tarinankerrontaa ja erityisesti digitaalista tarinankerrontaa käytetään jo laajasti opetuksessa. Pelillinen, haarautuvajuoninen tarinankerronta tarjoaa uudenlaisen tavan suunnitella ja kertoa tarinoita. Se vaatii erilaista ajattelua: oppija joutuu käsittelemään aihetta moniulotteisemmin ja kiinnittämään erityistä huomiota tarinan rakenteen hallintaan.

Tässä väitöskirjatutkimukseen liittyvässä hankkeessa pelillisestä tarinankerronnasta kehitet-tiin itsenäinen opetusmenetelmä. Menetelmässä käytetään hankkeessa suomennettua avoimen

63


lähdekoodin tarinankerrontaohjelmisto Twineä. Ohjelmisto on ilmainen käyttää ja toimii kaikilla moderneilla nettiselaimilla ilman rekisteröitymistä. Ohjelmistoa on muokattu hankkeessa opetus-käytön tarpeita vastaavaksi. Muun muassa tarinoiden jakaminen opetusryhmälle on tehty hel-pommaksi.

Ohjelmiston lisäksi hankkeessa on kehitetty helppokäyttöiset suomenkieliset opetusmateri-aalit menetelmän ja ohjelmiston käyttöön. Yksinkertaisten pelattavien tarinoiden kirjoittaminen ohjelmistolla helppoa ja sen oppiminen sujuu nopeasti alakoululaisiltakin. Esityksessä käydään esimerkein läpi muutamia erilaisia opetusmateriaaleista löytyviä tarinatyyppejä kuten tietovisat, interaktiiviset runot ja seikkalupelit.

Edistyneempiin tarinoihin voidaan lisätä toiminnallisuutta yksinkertaisen ohjelmoinnin avulla. Muuttujien ja ehtolauseiden avulla voidaan pitää esimerkiksi kirjaa pisteistä, muuttaa tarinaa pe-laajan menestyksen perusteella tai muistaa pelaajan aiemmat teot ja ohjata juonta niiden mukai-sesti. Näin tarinankerronta toimii myös tapana oppia ohjelmoinnillista ajattelua ja ohjelmoinnin peruskäsitteitä helposti lähestyttävällä tavalla.

Ohjelmoinnin konkretisoimiseksi on ohjelmistoon kehitetty toiminto, jonka avulla tarinoita voi käyttää yksinkertaisen Arduino-robotin ohjaamiseen. Hankkeen avoimesti julkaistavassa doku-mentaatiossa kuvataan edullisen Arduino-robotin rakentaminen vaihe vaiheelta sekä neuvotaan kuinka robotti saadaan toimimaan tarinan ohjaamana. Kaikki hankkeen ohjelmistot, laaditut ma-teriaalit sekä dokumentaatio julkaistaan ilmaiseksi ja avoimella lisenssillä vapaasti hyödynnettä-viksi. Julkaisu tapahtuu ITK-konferenssin aikaan.

Esityksessä käydään myös pikaisesti läpi palautetta ja kokemuksia, joita on saatu hankkeessa tehdyistä koulutuspiloteista, joissa menetelmää on jo kokeiltu käytännössä, sekä hankkeeseen liit-tyvää väitöskirjatyötä, jossa on perehdytty tarkemmin menetelmän pedagogiseen puoleen. Huo-maa myös aiheesta järjestettävä workshop!

Healthy Future project, Osaamismerkit osana osaamisperusteisuut-taHaapakorpi Oona, Omnia , Ström-Kallio Henna, Ekami

Yksilöllinen eteneminen opiskelijan opintopoluilla ja osaamisperusteisuus ovat haasteita mat-kalla kohti ammatillista kasvua. Oppiminen on tehokkaimmillaan silloin, kun se on monikanavais-ta ja sosiaalista. Oppijan kiinnostuksen ja sitouttamisen kehittämiseksi oppimismateriaalit ja –ym-päristöt tulisi tarjota opiskelijoille helposti saatavilla ja heitä inspiroivassa muodossa. Parhaimmil-laan oppijan itseohjautuvuutta voidaan lisätä hyödyntämällä digitaalisia työkaluja ja käyttämällä pelillisiä elementtejä osaamisen kerryttämisen innoittajana.

Projekti-idea on syntynyt tarpeesta kehittää opiskelijoiden kestävän kehityksen ammattiosaa-mista yhdistämällä digitaaliset osaamismerkit eli Open Badge -merkit ammatilliseen opetukseen. Osaamismerkkien avulla osaamista voidaan kerryttää aikaan tai paikkaan sitomatta ja niiden avul-la tuetaan opiskelijan osaamisperusteisuutta ja itseohjautuvuutta.Osaamismerkkejä on nyt käy-tetty puoli vuotta kiltamaisessa opetuksessa kerromme miten osaamismerkit on otettu käyttöön ja miten opiskelijat ovat KEKE-merkeihin suhtautuneet.

The Healthy Food Choices for a Sustainable Future on kansainvälinen hanke, jonka partneri-maina olivat Suomi, Italia ja Kroatia. Suomesta mukana olivat Omnia ja EKAMI. Kyseessä oli ruoka-palvelualan yhteinen kehittämishanke, jossa kehitettiin 43 kestävän kehityksen osaamismerkkiä kriteeristöineen ko. alalle. Osaamismerkit on julkaistu neljällä kielellä. Osaamismerkkien tueksi ja opiskelijan oppimista helpottamaan hankkeessa luotiin kaksi e-kirjaa.

E-CookBook Healthy FutureeGuide for Social entrepreneurship - Healthy Future

64


Digitaaliset osaamismerkit auttavat opiskelijaa todentamaan osaamistaan ja tekemään sen näkyväksi portfoliossaan. Osaamismerkit tarjoavat mielekkään pelillisen lähestymistavan aiheen oppimiseen. Lisätietoja Healthy Future -hankkeessa tuotetuista kestävän kehityksen osaamismer-keistä löydät projektin www-sivuilta. http://www.healthyfutureproject.eu/osaamismerkki-hake-mukset/

Tämä kehittämishanke oli ensimmäinen laatuaan ammatillisessa koulutuksessa. Hanke on sy-ventänyt Omnia ja EKAMIn välistä yhteistyötä ja poikinut yhtenäisen kiltakoulu-toimintamallin, Kokkikillan, jonka yksi kantavista teemoista on digitaalisuus ja sen kehittäminen. Kehittämishank-keen verkostossa ja levittämisessä on hyödynnetty erilaisia sosiaalisen median välineitä.

Fillarilla - polkupyöräkasvatuksen oppimisympäristö ja virtuaalila-sitPeltola Kari, Leonidas Oy, Tuomikoski Satu, Liikenneturva, Vuorio Jaakko, Tampereen yli-opisto

Fillarilla (https://fillarilla.fi/) on Liikenneturvan digitaalinen oppimisympäristö, jossa koululai-nen (3.-6 lk.) voi testata omaa tietämystään pyöräilystä ja oppia lisää turvallisesta pyöräilystä. Fil-larillan tavoitteena on kehittää alakoululaisten ennakointitaitoja ja kannustaa heitä havaintojen tekemisen, ajotaitojen, liikkumisvalintojen ja sääntöjen harjoitteluun niin koulussa kuin kotona. Fillarilla koostuu sähköisestä oppimisympäristöstä sekä virtuaalitodellisuusympäristöstä, joten palvelussa on käytössä myös VR-laseja, joissa opetellaan havainnointia. VR-ympäristön on to-teuttanut Leonidas Oy. Tampereen yliopiston informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnan TRIM-tutkimuskeskus (Tampere Research Center for Information and Media) tekee tutkimusta Fil-larilla oppimisympäristön käyttämisestä kouluissa.

Polkupyöräkasvatuksen opettamista tuetaan Fillarilla oppimisympäristön tehtävistä saatavalla rakentavalla palautteella ja leikillisyydellä. Monipuoliset teksti-, kuva- ja videopohjaiset tehtävät harjoittavat oppilaan polkupyöräily- ja liikennetietoja. Opetustekstit kertovat tietyn liikennetilan-teen ja siihen kuuluvat liikennesäännöt. Opetussuunitelmassa mainitut itsestä huolehtimisen tai-dot on kirjattuna mukaan yleisiin tavoitteisiin, joita varten jokaisessa Fillarillan sisältökokonaisuu-dessa on oma tavoite-osio. Perusopetuksen opetussuunnitelma on kytketty vahvasti pedagogisiin sisältöihin Fillarilla palvelussa. Yleisten tavoitteiden lisäksi oppilas sitoutuu asettamaan itselleen omia tavoitteita, joita kohti pyrkiä turvallisessa pyöräilyssä ja liikenteessä tapahtuvassa vuorovai-kutuksessa.

Opettajalle tarjotaan Fillarillassa mahdollisuus määrittää ne sisällöt, jotka ovat otollisimmat juu-ri hänen luokalleen. Sisältökokonaisuuksien muokkaamisen lisäksi opettaja pääsee seuraamaan luokka- ja oppilastasolla tehtävien parissa etenemistä, ja näin suunnittelemaan entistä paremmin omaa pyöräilykasvatuksen opetusta. Opettajan osiossa on myös kattavat ohjeet oppimisympä-ristössä toimimiseen sekä lisämateriaalia, jolla tukea opettamista, kuten Kahoot-visoja pyöräilyyn liittyen.

Oppimisympäristössä harjoiteltavia liikennesääntöjä ja keinoja tehdä turvallisia havaintoja on mahdollista harjoitella virtuaalimaailmassa (VR). Koulut voivat tilata virtuaalilasit (Samsung Gear VR), ja niihin liitettävät Samsung Galaxy S7 älypuhelimet Liikenneturvan aluetoimistoista, jotka lähettävät kaikki laitteet kouluihin postitse.

Tampereen yliopisto tutkii parhaillaan, millaisia ensikokemuksia kouluilla, lapsilla ja opettajilla on syntynyt Fillarillasta sekä oppimisympäristöstä että virtuaalilaseista. Tutkimusryhmä tuo siis ITK-konferenssiin mukanaan tuoreimmat tiedot siitä, millainen vastaanotto on kouluissa ollut.

65


Ehdotuksemme ITK:n foorumiesitykseksi on laaja-alainen, ja esityksemme tuo toteutuessaan lavalle sekä Liikenneturvan suunnittelijat ja hankevastaavat, virtuaalitodellisuuden ammattilaiset ja tutkijat. Esityksemme keskittyy Fillarillan tarinaan, tekniseen toteutukseen sekä tutkimustulok-siin.

Future Classroom Lab - tulevaisuuden oppimisen vyöhykkeetForsström Sampo, Itä-Suomen yliopisto, Horila Mikko ja Tammi Tuomo, Tampereen yli-opisto, Lang Markku ja, Rautenbach Aino-Maaria, Oulun normaalikoulu

Future Classroom Lab (FCL, FCLab.fi) on Euroopassa erittäin suosittu designmetelmiä hyödyntä-vä opettajien täydennyskoulutuskonsepti. FCL on samalla kansainvälinen korkealaatuisten Living Labien (FCL Network of Learning Labs) verkosto, joissa virtuaalinen ja fyysinen oppimaisema teh-dään tukemaan parhaalla mahdollisella tavalla tulevaisuuden taitojen opettamista ja opiskelua.

FCL-toimintaa koordinoi European Schoolnet, ja se saa rahoituksen toiminnalleen Euroopan opetusministeriöiltä (34 maata). Voittoa tavoittelemattoman organisaation tavoitteena on tuo-da innovaatioita opettamiseen ja oppimiseen keskeisille sidosryhmillemme: opetusministeriöille, kouluille, opettajille, tutkijoille ja teollisuuden kumppaneille.

FCLab.fi-hanke luo Suomen yliopistojen harjoittelukouluihin uudenlaisen verkoston, jossa ke-hitetään oppimisympäristöjä, opetusteknologiaa ja pedagogiikkaa. Verkosto edistää opetustek-nologian käyttöä ja kehittää uusia opiskelukäytänteitä. FCLab.fi-hanke toimii yhteistyössä muiden Future Classroom Labien kanssa ympäri Eurooppaa. Elokuussa 2018 käynnistynyt FCLab.fi-hanke on kaksivuotinen, ja siinä ovat mukana Oulun, Joensuun ja Tampereen yliopistojen normaalikou-lujen FCLab-tiimit. FCLab-toiminnassa etsitään myös uusia rajapintoja kouluja yritysmaailman yhteistyöhön ja pyritään näin lähentämään eri toimijoiden välistä yhteistyötä.

Labien oppimaisema perustuu vyöhykeajatteluun, jolloin kukin vyöhyke on optimoitu yksittäi-sen tulevaisuuden taidon harjoitteluun monipuolisin menetelmin. Vyöhykkeet ja tulevaisuuden taidot ovat vahvasti sidoksissa peruskoulun opetussuunnitelmaan tukien sitä. Suomen vyöhyke-malli tuotetaan vuoden 2018 aikana ja julkaistaan vuodenvaihteessa 2019.Tätä kirjoittaessa vyö-hykkeitä on ehdolla viisi (vaikuttaminen, rakentaminen, liikkuminen, tutkiminen ja syventyminen), ITK:ssa esitellään lopullisiksi valikoituneet vyöhykkeet.

Erilaiset ja eri tavoin varustellut vyöhykkeet mahdollistavat monipuolisen ja innovatiivisen työskentelyn osana oppimista. Suomen kolme ensimmäistä FCLabia on perustettu Opetushalli-tuksen rahoittamana Joensuuhun, Ouluun ja Tampereelle harjoittelukouluihin, joissa erityisen tär-keää on tulevaisuuden opettajien valmiuksien kehittäminen. Yksiköiden vyöhykkeiden toimintaa pystytään seuraamaan realiajassa ja teknologiamme nauhoittaa myös pidemmän ajan workflo-wn (tilojen ja vyöhykkeiden käyttö sekä liikkuminen niiden välillä), jotta näemme minkälaista eri teknologioiden ja kalusteiden käyttö vyöhykkeillä on. Tämä auttaa yrityksiä ja kouluja näkemään tuotteiden käyttötavat ja -määrät eri tilanteissa.

Vyöhykkeiden lisäksi esittelemme yleisölle kunkin Labin toimintaa (lapset, opettajat, opetus-harjoittelijat, teknologiat ja kalusteet), tilojen ja vyöhykkeiden käyttöä sekä liikkumista niiden vä-lillä (workflow). Tarjoamme näkökulmia myös koulutilojen suunnitteluun, kalusteratkaisuihin sekä teknologian pedagogisesti mielekkääseen hyödyntämiseen.

Valmistuva opettaja suoraan digitutoriksi?Järvinen Jussi-Pekka ja Lahti Aleksi, Turun yliopisto

Digiajan Peruskoulu 2017 -selvityksen mukaan vastavalmistuneet opettajat arvioivat oman TVT-osaamisensa hieman kokeneempia opettajia korkeammalle, mutta käytännössä kuitenkin

66


arviointiasteikon puolivälin alapuolelle. Digiajan Peruskoulu 2017 -selvityksessä kävi myös ilmi, että alle puolet kokivat omat tvt-valmiutensa ja osaamisensa riittäviksi verrattuna opetussuunni-telmassa asetettuihin tavoitteisiin. Samaan aikaan digi-tutor toiminnan avulla suomalaisten kou-lujen digitalisointia on saatu nytkähtämään eteenpäin, mutta kysymys kuuluu, ovatko valmistuvat opettajat ensimmäisessä työpaikassaan tutoroitavia ja voisivatko he toimia uusilla tiedoilla itse tutoreina?

Turun yliopisto on järjestänyt opettajien erikoistumiskoulutuksia digitaaliseen oppimiseen ja opettamiseen liittyen vuodesta 2016 lähtien. Vuonna 2018 muutosta lähdettiin ajamaan myös perustutkinto-opiskelijoiden koulutustarjontaan, ja hyväksi todetuista tutkimukseen ja työelä-mätarpeisiin vastaavista kursseista muodostettiin uusi aineopintolaajuinen sivuaine. Uusi opin-tokokonaisuus laadittiin vastaamaan kysymykseen: “Mitä minun pitäisi osata, jotta voisin toimia valmistumisen jälkeen tulevan työpaikkani digitutorina?” Esityksessä käydään läpi, millainen opin-tokokonaisuudesta lopulta tuli ja erityisesti sitä, miten opintokokonaisuuden suorittaneet opiske-lijat kokevat omat taitonsa riittävän digitutorina toimimiseen opintokokonaisuuden jälkeen.

Opinnoissa on tähdätty siihen, että opiskelijat saisivat laaja-alaisen ja syventävän osaamisen digitaaliseen oppimiseen ja opettamiseen liittyen, jotta he voisivat toimia heti valmistumisen jäl-keen koulunsa kehittämisen tukena. Koko muutostyössä on lähdetty siitä ajatuksesta, että opinto-jen aikana syntyviä harjoitustöitä ja sisältöjä päästäisiin yhteiskehittämään kokeneiden opettajien kanssa nopealla innovaatiosyklillä osana koulujen arkea. Uudistuksen ydintavoitteena on kehit-tää koulujen osaamista yhteistyössä opettajankoulutuslaitosten kanssa niin, että kehittäjäkoulut tarjoavat opettajankoulutuslaitoksen opiskelijoille kehittämisideoita, joita koulussa haluttaisiin viedä eteenpäin. Opiskelijat laativat näiden kouluista saatujen ideoiden pohjalta kehittämistöinä kouluille valmiita oppitunti- tai teemakokonaisuuksia, joissa yhdistyy teknologian hyödyntämi-nen ja tieteellinen tutkimustieto. Samalla opiskelijoita on valmistettu digitutorina toimimiseen ja koulun kehittämistarpeiden tunnistamiseen autenttisessa tilanteessa.

Tämä esitys avaa opettajankoulutuksen uusia tuulia opetuksen digitalisointiin liittyen, ja sitä, miten yliopistot pystyvät vastaamaan työelämän muutoksiin. Ensimmäisen vuoden kokemusten perusteella näyttäisi siltä, että muutos on mahdollistanut uusia avauksia korkeakoulujen ja suo-malaisten koulujen välille.

Kokenut digitutor tai rehtori, tule kuulemaan, miten asiaa on opettajankoulutusnäkökulmasta lähestytty ja jakamaan näkemyksesi siitä, miten opettajankoulutuslaitokset voisivat auttaa uusien digitutorien kouluttamisessa.

Virtuaalisuus haastaa opettajan ja opiskelijanIlomäki Liisa ja Lakkala Minna, Helsingin yliopisto

Esityksessämme kerromme tutkimustuloksia opettamisesta ja oppimisesta virtuaalisessa luok-kahuoneessa lukiotasolla. Perinteisestä luokkaopetuksesta virtuaalinen luokkaopetus eroaa siitä, että opiskelijat voivat olla fyysisesti ’missä tahansa’ oppituntien aikana, mutta he ovat virtuaalises-ti läsnä. Perinteisestä itsenäisestä verkko-opiskelusta virtuaalinen luokkaopetus eroaa siinä, että oppitunnit ovat opettajan vetämiä ja opiskelijat ovat ’läsnä’ oppitunneilla, vaikka opetus toteute-taan verkossa. Virtuaalista luokkaopetusta on toistaiseksi käytetty varsinkin harvinaisempien op-piaineiden opiskeluun, esimerkkeinä kielet tai muu kuin luterilainen uskonto, jolloin opiskelijoita voidaan koota yhdeksi opiskelijaryhmäksi lukioista eri puolilta Suomea. Tosin virtuaalista luokka-opetusta on käytetty myös yhdessä lukiossa vaihtoehtona opiskelulle remontoitavassa koulussa.

Esiteltävän tutkimuksen tavoitteena on tutkia opettajien ja opiskelijoiden kokemuksia virtuaa-lisesta luokkaopetuksesta. Tämän pohjalta tarkoituksemme on kehittää suunnittelumalleja (de-sign patterns), joiden avulla virtuaalista opetusta voi helpommin toteuttaa.

67


Kursseja tutkitaan usean aineiston avulla ja käyttämällä monimenetelmällistä lähestymistapaa.Opiskelijoiden käsityksiä on tutkittu keväällä ja syksyllä 2018 kyselyllä, joka sisältää seuraavat

osiot: Osallistuminen ja yhteisöllisyys, Kurssin organisointi, Tehtävien luonne, Opiskelutaitojen tu-keminen ja Digitaaliset välineet. Avoimissa vastauksissa opiskelijat pitivät myönteisinä piirteinä esimerkiksi opettajan opetustyyliä, ohjausta ja ohjeita, kurssia yleensä, kurssin sisältöjä ja hyviä tehtäviä. Haastavina esimerkiksi sitä, että opiskelu tapahtuu usein vapaa-ajalla, itseohjautuvuu-den tarvetta, virtuaalista työskentelyä, ulkoisia olosuhteita ja uuteen totuttelemista. Vastaukset osoittavat, että kysely toimii hyvin ja sen avulla voi erottaa kurssien piirteitä toisistaan. Aineistoa kootaan lisää lukion 2. ja 3. jakson kursseilta ja nämä yhteiset tulokset raportoidaan esityksessä.

Opettajien arvioita opiskelijoiden kokemuksista on tutkittu samalla kyselyllä kuin opiskelijoi-den käsityksiä. Lisäksi useita opettajia on haastateltu (keväällä 2018) ja haastatteluja toteutetaan lisää syksyllä 2018 – keväällä 2019. Näiden aineistojen tulokset raportoidaan samaten esityksessä.

Lisäksi joidenkin kurssien virtuaalisia oppitunteja on observoitu ja observointeja jatketaan syk-syllä 2018 ja keväällä 2019. Kursseja on arvioitu myös analysoimalla verkkoympäristön toteutusta ja tehtäviä, ja ensimmäisten tulosten perusteella tehtiin suosituksia mm. verkkoympäristön orga-nisoimisesta, selkeyden lisäämisestä ja ohjeiden saatavuudesta.

Digityökaluilla tehoa osaamisen kehittämiseen!Ahvenjärvi Henna-Riikka ja Oksanen Tuuli, TAKK, Nisula Karoliina, Tawasta Oy

Ammatillisen koulutuksen reformi tuoma edellyttää mm. joustavia yksilöllisiä opintopolkuja ja erilaisten oppimisympäristöjen monipuolisempaa hyödyntämistä. Joustava ja tehokas oppiminen edellyttää oppilaitoksilta järjestelmiä, jotka selkiyttävät yksilöllisten opintopolkujen hallintaa ja tukevat koulutusprosessien kehittämistä.

TAKKin sähköasennusala on järjestelmällisesti kehittänyt oppimisympäristöä, jossa yhdistetään käytännön tekeminen sähköisiin oppimisympäristöihin ja ohjausjärjestelmiin. Fyysistä oppimis-ympäristöä on uudistettu siten, että se vastaa entistä enemmän aitoa työympäristöä. Opiskelijat pääsevät harjoittelemaan kaikenlaisia sähkötöitä yksinkertaisista perusvalaistuskytkennöistä säh-kömoottoreiden kautta aina todellisiin sähkölaitteiston asennuksiin. Jokainen opiskelija etenee omaan tahtiinsa, oman HOKSinsa mukaan. Käytännön työn tukena hyödynnetään O365-oppimis-ympäristöä ja Futural Skills-järjestelmää.

Futural Skills -järjestelmän avulla opiskelija näkee oman osaamisensa karttumisen visuaalisessa muodossa ja voi tallentaa vaikkapa kännykällä osaamisensa karttumista työn edetessä. Tutkinto on paloiteltu ePerusteiden mukaisesti tutkinnon osiin ja edelleen osaamistavoitteisiin eli ePerus-teiden ammattitaitovaatimuksiin. Opettajien on mahdollista nähdä keskitetysti kaikkien opinto-polut, ja he pääsevät ohjaamaan tehokkaasti yksittäisen opiskelijan etenemistä, antamaan palau-tetta ja hyväksymään töitä. Opiskelijan siirtyessä työpaikalle oppimaan, työpaikkaohjaaja otetaan mukaan järjestelmään antamaan palautetta ja seuraamaan etenemistä. Pilottivuoden jälkeen jär-jestelmät ja toimintamallit on otettu pysyvään käyttöön.

Tässä esityksessä kerrotaan osaamisen ohjaamisesta uudella tavalla ja uusin välinein eli kehittä-mistyön kokemuksista ja oivalluksista. Esityksessä käydään läpi toimintamallin muutoksen kriitti-siä kohtia ja sudenkuoppia sekä järjestelmien mielekästä roolia käytännön ohjaustyössä.

68


Teacher PD with a wow-factor: innovative practices in teacher pro-fessional developmentVuorikari Riina, Euroopan komissio - JRC

Teacher professional development (PD) can be used to improve teaching and student achie-vement, however, there is a general problem of ineffectiveness in professional development pro-grammes; they are often described as “too conventionally taught, too top-down, and too isolated from school and classroom realities to have much impact on practice”. Where teacher professio-nal development programmes are available, the TALIS study finds that across all the participating countries and economies, teachers most often cite the following barriers for participation: con-flicts with their work schedule (51% of teachers); a lack of incentives (48%); lack of support from employer; and on average, 44% of teachers consider professional development activities to be too expensive (OECD, 2014).

In a recent study, we set to look for new and emergent practices in the area to show various innovative ways that have emerged to overcome the above-cited barriers in addition to also focu-sing on the needs of teachers of the future. We call these examples “teacher professional learning experiences with a wow-factor”. The 30 examples that were selected for the study were classified according to their type of innovation using the terminology of The Oslo Manual for measuring innovation, namely that of product innovation, process innovation and organisational innovation, as well as combinations of them (OECD and Eurostat, 2005).

To analyse the examples, seven labels were used to describe the focus of innovation. They are the following: PD that focuses on the school as a learning organisation; Competence-oriented approaches empowering learners; Innovation in online delivery of professional development; In-novating PD through mixing digital delivery and hands-on; Active, contextualised learning by teachers and school heads; Innovating PD through degree programmes; and Innovative PD ac-tors and partnerships.

The proposed Foorumi-esitys discusses various aspects of the study, either in English or Fin-nish, offering the audience a glimpse into current trends in European education.

Oppimisanalytiikka opettajan työvälineeksiHonkonen Kaisa, Suomen eOppimiskeskus ry, Kaila Erkki, Turun Yliopisto, Oppimisanaly-tiikan keskus

Oppimisanalytiikan käyttöönotto vaatii opettajilta uusia taitoja. Vaikka sähköisiä oppimisym-päristöjä on ollut käytössä vuosituhannen alusta, sähköisiä materiaaleja on vielä vähän käytössä. Opettajilla ei ole taitoja hyödyntää järjestelmien keräämää oppimisdataa analyyttisesti eikä suun-nitelmallisia tapoja toimia hälyytysindikaattorien pohjalta.

Järjestimme kahdeksan kuukautta kestävän koulutuksen, jonka tavoitteena oli oppimisana-lytiikan tehokas ja tarkoituksenmukainen hyödyntäminen osana opettajan arkea. Koulutukseen sisältyi viisi lähipäivää, joiden aikana käytiin läpi sähköisen opetuksen ja oppimisanalytiikan me-netelmiä, käytännön oppimisanalytiikka ja analytiikkaan liittyviä eettisiä ongelmia ja tietosuo-ja-asioita, erityisesti EU:n viime keväänä voimaan astuneen tietosuojalain kannalta. Lisäksi kou-lutukseen kuului verkkotapaamisia, joissa kurssin opettajat ja vierailevat luennoitsijat täydensivät lähipäivinä käsiteltyjä asioita.

Koulutuksessa pyrittiin käytännönläheisyyteen: kahdeksan kuukauden aikana kaikki koulu-tukseen osallistuneet opettajat toteuttivat sähköisen oppimateriaalikokonaisuuden omaan käyt-töönsä tai vaihtoehtoisesti selvittivät oppimisanalytiikan käyttömahdollisuuksia opetuksessaan tai oppilaitoksessaan. Aiheet vaihtelivat kielten opetuksesta ja luma-aineista yhteiskuntaoppiin ja

69


opinto-ohjaukseen. Lähipäivien aikana käytiin läpi työpajapohjaisesti esimerkiksi sähköisten ma-teriaalien tuottaminen sekä oppimisdatan tilastollinen analysointi ja visualisointi. Lähipäivistä osa oli varattu omien projektien työstämiseen ohjaajien opastamana.

Palautteen perusteella opettajat olivat erittäin innostuneita. Aihe oli tullut monelle vastaan, mutta aikaa pedagogiselle keskustelulle ja käytännön kokeiluille ei ole ollut. Samalla hallinnolliset haasteet kuten GDPR:n huomioiminen ei ole opettajille arkea. Valtaosa opettajista sai toteutettua mielekkään kokonaisuuden ja otettua sen käyttöön omassa opetuksessaan.

Esityksessä käydään läpi koulutuksen sisältö ja periaatteet sekä esitellään esimerkkinä muuta-mia koulutuksen tuloksena valmistuneita projekteja. Lisäksi esitetään kokemusten pohjalta aja-tuksia siitä, miten oppimisanalytiikka ja sähköistä opetusta voitaisiin mahdollisimman tehokkaasti kouluttaa opettajille ja millaisia vaatimuksia koulutusmallin monistettavuus tuo mukanaan.

Make steaming progressEiniö Keijo, Nousiaisten kunta, Heinonen Riku, Maskun kunta, Korsimo Janne ja Mäenpää Marko, Ruskon kunta

Maker ja Steam- kulttuuriin panostetaan vahvasti OPH:n tukemana. Mikä kouluissa muuttuu Makerin ja Steamin myötä? OPS velvoittaa opetuksen järjestäjiä ja opettajia toteuttamaan opetus-ta monialaisesti laaja-alaisia taitoja edistäen ja teknologiaa hyödyntäen. Kuka tämän suunnittelee, toteuttaa ja millä ajalla käytännössä?

Muutos syntyy opettajien kautta. Tule kuuntelemaan Nousiaisten, Maskun ja Ruskon OPH:n rahoittaman hankkeen ratkaisumal-

lia. Mallissa luodaan Opentuntiin avoin oppimispolku esiopetuksesta 9. luokan loppuun. Oppi-mispolussa yhdistyy tiede, taide, teknologia, elektroniikka ja matematiikka teorian ja tekemisen kautta. Se sisältää valmiita kokonaisuuksia aineiden sisältöihin ja tavoitteisiin sidottuina. Hanke-ryhmän näkökulmasta makeria ja steamia tukevia teknologioita ovat ohjelmointi, 3D tulostus, 3D mallinnus, VR, AR, elektroniikka (esim. MicroBit).

Polku rakentuu opettajan oppaasta, oppilaan tehtävistä ohjeineen sekä osaamismerkit, josta opettajat ja johto voivat helposti tarkastella osaamisen etenemistä. Polku ei siis ole vain materiaa-lia, vaan toiminnallinen kokonaisuus, jonka opettajat voivat pienellä perehdytyksellä ottaa osaksi omaa arkea. Polku ei ole koskaan valmis, vaan sen on tarkoitus kehittyä käyttäjien mukana. Tule haastamaan hankeryhmän ajatuksia ja tuo mukaan oma asiantuntemuksesi!

Tule kuuntelemaan ja katsomaan, miten muutos tehdään opettajille mahdollisimman helpoksi. Suomeen tarvitaan mm. taitoja taideaineiden osaajia, joilla myös teknologia on hallussa. luovia monialaisia koodaajia ja taiteen tekijöitä. Esityksestä saat apua, miten oma kuntasi on osana yhtei-söä luomassa mahdollisuuksia tulevaisuuden laaja-alaisille osaajille.

Yhteiskäyttöinen EXAM osana korkeakoulujen opetusyhteistyötäAnderson Marjut, CSC, Kallio Liisa, Jyväskylän yliopisto, Koski Titta, Oulun Yliopisto

EXAM-palvelu on vakiinnuttanut paikkansa korkeakoulukentällä yhtenä osaamisen osoittami-sen sähköisenä työkaluna. Palvelussa voidaan toteuttaa valvotusti sähköisiä osaamisen näyttö-jä ja kokeita, joita opiskelija suorittaa standardoiduissa tenttitiloissa joustavasti omaan aikatau-luunsa ja opiskelurytmiinsä sovittaen. EXAMin kehityksessä on viime vuosina keskitytty OKM:n kärkihankkeiden tukemana erityisesti yhteiskäytön ja ristiinopiskelun toimintojen kehittämiseen. Toimilla tuetaan kasvavaa opiskelijaliikkuvuutta, korkeakoulujen opetusyhteistyötä ja opetuksen ja koulutuksen digitalisaatiota, joka näkyy myös muussa arviointimenetelmien kehityksessä kuten pääsykokeissa.

70


EXAMin yhteiskäytöllä tarkoitetaan opintojen suorittamisen joustavuutta lisäämään tarkoitet-tua siirtotenttiä eli tenttitilojen yhteiskäyttöä sekä opetuksen tueksi laadittuja korkeakoulujen välisiä yhteisiä tenttejä. Yhteiskäytön käyttöönotto ja hyödyntäminen edellyttää korkeakoululta tiettyä EXAM-versiota, tenttiluokkien standardointia, ristiinopiskelun osana tehtävää sopimusta sekä omien käyttäjien ohjeistamista. Tässä esityksessä kerrotaan yhteiskäytön pilottien tuloksista ja esiintulleista jatkokehitystarpeista.

Siirtotentissä opiskelija suorittaa oman korkeakoulunsa tentin jonkun toisen korkeakoulun tenttitilassa. Verkko-opinnot tuovat joustavuutta opetukseen osallistumiseen ja mahdollisuus suorittaa eri korkeakoulujen tenttejä lähimmässä yhteiskäyttöisessä tenttitilassa tuo käytännölli-sen välineen opintoihin, joissa tenttien suorittaminen on vaihtoehtona. Opettajalle ei siirtotentis-tä aiheudu lisätyötä, vaan opettaja toimii normaalisti omassa EXAM-ympäristössään. Siirtotentin kehityksessä ja käyttöönotossa on määritelty myös EXAMin yhteisiä esteettömyys- ja saavutetta-vuuskriteereitä. Siirtotentin konsepti ja tekninen toimivuus testattiin kesällä 2018 EXAM-testipal-velimilla ja kuluvan lukuvuoden aikana siirtotentti on otettu käyttöön ristiinopiskelun kehittämi-nen -hankkeen pilottikorkeakouluissa.

Yhteistentillä tarkoitetaan tenttiä, jossa tentin tekoon tai suorittamiseen osallistuu tentaatto-reita tai opiskelijoita useammasta EXAM-korkeakoulusta oman organisaation EXAM-järjestelmän kautta. Yhteistenttiä on pilotoitu valtakunnallisissa erikoislääkärikuulusteluissa joulukuussa 2018 ja maaliskuussa 2019 ja huhtikuusta 2019 alkaen ko. kuulusteluissa siirrytään käyttämään kokonaan EXAMin yhteistenttiä. Yhden erikoisalan kuulusteluissa on aina kaksi eri korkeakoulun tentaattoria ja osallistujia kaikista viidestä LTK-korkeakoulusta (OY, UEF, TY, TaY ja HY). Esityksessä tullaan kerto-maan aiemmin hyvin massiivisen perinteisen paperitentin toteuttamisen kokemuksista kätevästi sähköisenä EXAM-tenttinä. Tulevaisuudessa Ristiinopiskeluhankkeen ja DigiCampus-hankkeen yhteiskäytön pilottien kokemusten myötä kehitetään järjestelmää edelleen EXAM-konsortion johdolla. Erityisesti kehityskohteena on selvittää työasemien ohjelmistoresurssien yhteistä hallin-nointia, EXAMin käyttöä salitenteissä sekä luoda yhteistenttien tuki ja niiden vakiinnuttaminen osaksi korkeakoulujen sähköisen arvioinnin työkalupakkia.

Edukata: Koulun muutosjohtaminen osallistavalla muotoilullaLehtovaara Katri, choolday Designer Oy, Toikkanen Tarmo, LifeLearn, Vakiala Virve, Free-lance

Uusi opetussuunnitelma ja uusi käsitys opiskelusta ja toimintakulttuurista ovat luoneet pai-neita koulujen toiminnan kehittämiselle. Koulun toimintakulttuurin uudistaminen edellyttää henkilökunnan ja oppilaiden ottamista mukaan suunnitteluun. Osallistavalla muotoilulla kaikki kohderyhmät voidaan osallistaa uuden kulttuurin kehittämiseen, jolloin vastarinta muutokseen pienenee.

Edukata on opetussektorille kehitetty tulevaisuussuuntaunut osallistavan muotoilun malli. Mallia käytettiin kymmenen koulun johtoryhmän täydennyskoulutuksessa lukuvuonna 2018-2019. Koulutuksen tavoitteena oli yhteisöllisen ja osallistavan toimintakulttuurin kehittäminen, oppimisympäristöjen ja pedagogiikan kehittäminen sekä kehittämis- ja kokeilukulttuurin edistä-minen osallistamalla opettajat, oppilaat ja vanhemmat prosessiin.

Johtoryhmät osallistuivat neljään lähiopetuspäivään.Koulutuksessa osallistujat saivat konk-reettisia välineitä oman koulunsa nykytilan ja tulevaisuuden tarpeiden kartoittamiseen. Lisäksi he perehtyivät Edukata-mallin mukaisiin osallistavan suunnittelun ja palvelumuotoilun mene-telmiin, jotka mahdollistavat koulun ja sen toimintakulttuurin pitkäjänteisen kehittämisen koko työyhteisön voimin. Lähipäivien välillä koulujen johtajat työskentelivät oman koulunsa opettajien ja oppilaiden kanssa kartoittaen koulunsa kehittämishaasteita sekä muotoillen, suunnitellen ja

71


pilotoiden koulutuksen aikana kehittämäänsä ratkaisuehdotusta. Koulutuksen aikana johtajat oli-vat toisiinsa yhteydessä mobiilipalvelun kautta, jolloin vertaistuki sekä mentorien tuki oli heidän tukenaan aina tarvittaessa.

Kerromme tässä puheenvuorossa Edukata-menetelmästä sekä johtoryhmien työskentelyn ke-hittämisestä, koulujen toteuttamista pilotoinneista ja kouluissa tapahtuneista muutoksista. Me-netelmän materiaalit ovat avoimesti lisensoituja ja kenen tahansa käytettävissä. Kokeneet Edu-kata-ohjaajat voivat helposti kouluttaa koko koulun henkilöstön osallistavan muotoilun osaajiksi.

Lukiolaiset teknologian innostajina - Eskarin ROBO-päiväAirola Juho ja Sallasmaa Petri, Kerttulin lukio

Lukion opiskelijat järjestivät loppuvuodesta 2018 kolmessa eri päiväkodissa Eskarin ROBO-päi-vän.

Projektissa luotiin ja testattiin käytännön malli siitä, miten lukiolaiset voisivat innostaa päivä-koti-ikäisiä luonnontieteiden ja tekniikan maailmaan. Samalla lukiolaiset pääsivät itse suunnitte-lemaan ja toteuttamaan oikean monimuotoisen, teknologiavetoisen projektin. Projektin aikana opittiin uusia taitoja, tietoja sekä toimimaan yhdessä ryhmänä niin varhaiskasvatuksen kuin yri-tystenkin kanssa.

Lukion opiskelijat järjestivät kolmen eri päiväkodin eskariryhmälle kaksiosaisen ROBO-päivän. Päiväkoti tarjosi toteutukselle fyysiset tilat, esikoululaisryhmän (15-20 henkeä + ohjaaja) ja lukio hoiti muut asiat.

Päivän ensimmäisessä osiossa esiteltiin ja kokeiltiin yhdessä erilaisia robotteja: BeBotit, Sphero-pallot, Lego-robotit sekä lentävät dronet. Ensimmäinen osio loppui lento-dronen ulkona ottamaan ryhmäkuvaan, joka jaettiin myöhemmässä vaiheessa lapsille ja heidän huoltajilleen.

Päivän toisessa osassa eskarilaiset suunnittelivat ja rakensivat pienryhmissä lukiolaisten oh-jauksessa siivousrobotin. Suunnittelun pohjaksi lukiolaiset esittelivät videon avulla paikallisella sii-vousyrityksellä päivittäin käytössä olevan siivousrobotin sekä itse rakentamansa pari mallia mah-dollisista siivousroboteista. Eskarilaisten toteuttamat robotit jäivät päiväkoteihin, ne valokuvattiin ja jaettiin sähköisesti kaikkien osallistuvien päiväkotien kesken.

Lukiolaisten, päiväkotien ja yritysten välinen yhteistyö on uutta ja näin ollen projektille asetet-tiin maltillinen tavoite (kolme eri päiväkotia ja eskariryhmää). Teknologiapäivästä kiinnostuneiden halukkaiden päiväkotien määrä (27 kappaletta) ylitti moninkertaisesti tavoitteemme ja tällä het-kellä mietimme jos pystyisimme jo ensi keväänä toteuttamaan vastaavaa toimintaa suuremman joukon kanssa.

Lukiolaiset virtuaalitodellisuuden sisällöntuottajinaHalavaara Sari ja Lehtonen Juha-Pekka, Olarin lukio Espoo

Virtuaalitodellisuuden käyttö lukion kursseilla on ollut toistaiseksi vähäistä. Tarjolla on monen-kirjavia teknologisia ratkaisuja ja kalliita VR-laseja. Kouluilla ei ole varaa hukkainvestointeihin, jo-ten opettajat ovat jääneet odottamaan virtuaalitodellisuuden suurta läpimurtoa, vaikka VR-tek-nologia tuottaisi merkittävää lisäarvoa oppimiseen jo nytkin.

Teimme ensimmäiset opetuskokeilut käyttäen hyväksi verkosta löytyviä valmiita ja ilmaisia 360° -videoita. Ne olivat heikosti sovellettavissa opetukseen, joten oli luonnollista ryhtyä laati-maan yhdessä opiskelijoiden kanssa omaa aineistoa. Tästä oli sekin hyöty, että opiskelijoiden osal-lisuus oppimisprosessissa vahvistui. Opiskelijat eivät olleet vain passiivisia sisällön kuluttajia vaan aktiivisia sisällöntuottajia.

72


Sisällöntuotannon menetelmäksi otettiin digitaalisen tarinankerronnan malli. Tarjolla olevista teknologia-alustoista valitsimme maksullisen Thinglinkin, koska se mahdollisti monipuolisen digi-taalisen aineiston kuten kuvan, videon, äänen, tekstin ja linkkien liittämisen 360°-kuviin. Kokeilim-me myös Googlen Tour Creatoria, joka on vastaava erittäin helppokäyttöinen ja ilmainen palvelu. Molemmilla voi linkittää toisiinsa kuvia ja luoda kertomuksellisia sisältöjä.

Olemme toteuttaneet digitaalisia ja fyysisiä elementtejä yhdisteleviä pakopelejä oppimisessa aikaisemminkin, mutta tekotodellisuus vei pakopelihuoneiden luomisen uudelle tasolle. Opiskeli-jat suunnittelivat 360°-kuvasta aukeavaan näkymään virtuaalisen pakopelihuoneen. Pelissä opis-kelijatiimit saattoivat olla ”samassa huoneessa” eli näkymässä yhtäaikaa ja ratkaista haasteita ja ongelmia yhteisöllisesti.

Kokeilimme myös yhteisen opintomatkan dokumentointia 360°-kuvien avulla. Opiskelijat upot-tivat matkan aikana oppimaansa ja kokemaansa näihin kuviin. Kuvien avulla myös muutkin kuin opintomatkalla olleet pääsevät vierailemaan matkakohteissa.

Laitesekavuus ja tekniset haasteet tuovat opetukseen isoja rajoitteita, mutta VR-lasien avulla syntyvä immersiivinen elämys eli uppoutuminen vahvistaa opiskelijoiden empatiakykyä ja samas-tumista käsiteltävään asiaan. Elämyksellinen tunnekokemus jättää myös vahvan muistijäljen.

Virtuaalitodellisuuden käyttö lukiossa ei voi olla vain kertakäyttöisiä katselukokemuksia ja leik-kimistä VR-laseilla, vaan sen tulee olla lukio-opetuksen kannalta mielekästä ja opetussuunnitel-man tavoitteita tukevaa. Tulevaisuuden lukion laaja-alaisen osaamisen tavoitteet suuntaavat op-piainerajat ylittävään oppimiseen. Jo nykyisin teemaopintoihin ja erilaisten ilmiöiden tutkimiseen VR-kokeilut sopivat hyvin. Tekotodellisuuden maailmassa voi tehdä pedagogisia kokeiluja mata-lan kynnyksen teknologian avulla. Muutos on mahdollinen pienin askelin.

Paikkatietoa lukioihin etäkoulutuksien ja geomentoreiden avullaHirvensalo Virpi, Turun kaupunki

Paikkatietotekniikasta on tullut kymmenen vuoden aikana olennainen osa yhteiskuntaa ja yksi tärkeä tapa ajatella, hallita ja jakaa tietoa. Samalla erilaisten paikkatietoa hyödyntävien sovellus-ten ja palveluiden määrä on kasvanut huomattavasti arjessa, yhteiskunnallisessa osallistumisessa ja työelämän eri aloilla. Paikkatiedon peruskäyttötaitojen voidaan katsoa olevan osa kansalaisten monilukutaitoa, josta on selvää hyötyä opiskeluissa ja myöhemmin työelämässä.

Myös koulukäyttöön suunnattujen paikkatietoa hyödyntävien palveluiden määrä on lisäänty-nyt. Erilaisia paikkatietoa hyödyntäviä oppimisen palveluita tarvitaan esimerkiksi ulkona oppimi-seen ja liikunnan tueksi joko pelillisesti ilman pelillisiä elementtejä, paikkatietoanalyyseihin, vies-tintällisiin tarkoituksiin ja toisaalta paikkatiedon perusteiden harjoitteluun.

Eri organisaatiot ja yritykset tarjoavat nykyisin paljon avointa tietoa. Sen löytäminen ja hyödyn-täminen ei vain ole vielä kovin helppoa tavalliselle kansalaiselle tai nuorelle.

Näihin tarpeisiin vastaamiseksi aloittaa “Paikkatieto ja avoin data” –hanke virallisesti vuoden-vaihteessa 2018˗2019. Se on suunnattu pääasiassa lukiokoulutuksen kehittämiseen.

Hankkeella on kolme tavoitetta. Ensinnäkin luodaan yhdessä opettajien kanssa oppiaineita in-tegroivia pedagogisia malleja, jotka keskittyvät luonnontieteisiin, teknologiaan, matematiikkaan ja taideaineisiin. Mallit kannustavat oppijoita hyödyntämään ja tuottamaan itse paikkatietoa ja avointa paikkatietodataa omissa projekteissa.

Toiseksi hankkeessa järjestetään myös etäkoulutustilaisuuksia, joissa opettajat kuulevat erilai-sista mahdollisuuksista hyödyntää paikkatietoa ja avointa dataa osana opiskelua.

Kolmanneksi hanke perustaa geomentoriverkoston. Se on maantieteen opettajien, maantietei-lijöiden ja muiden paikkatiedon käytöstä kiinnostuneiden yhteinen ryhmä, joka edistää paikkatie-don koulukäyttöä ja auttaa opettajia paikkatiedon hyödyntämisessä omassa työssään.

73


Verkoston toiminnan tavoitteena on pyrkiä saamaan paikkatietoaineistot ja -palvelut aktiivi-seen käyttöön ja kaikkien hyödyksi. Mitä paremmin näitä osataan hyödyntää kouluissa jo varhai-sessa vaiheessa, sitä taitavampia nuoret ovat jatko-opinnoissa ja kykenevät myöhemmin työelä-mässä käyttämään paikkatietoa yhteiskunnan hyväksi.

Hankkeessa on vahva viestinnällinen painotus. Hankeviestintä tapahtuu blogissa ja Faceboo-kissa nimellä Kartta.nyt.

Hack with Espoo - Eettisen hakkeroinnin opetusGladh Tom ja Parviainen Matti, Espoon kaupunki

Hack with Espoo on Espoossa vuonna 2018 aloitettu uudenlainen konsepti, joka yhdistää eet-tisen hakkeroinnin opetuksen, kaupungin tietoturvallisuuden testaamisen ja kehittämisen sekä opetuksen järjestämisen yritysten ja viranomaistahojen kanssa.

Suuri osa tämän päivän kyberrikollisista aloittaa rikollisen uransa harrastuksesta ja ikään kuin sattumalta, kun he kokeilevat taitojaan verkossa. Suuri osa kyberrikollisista ajautuu lain väärälle puolelle jo hyvinkin nuorella iällä. Hakkerius ei sinänsä tarkoita, että henkilö on kyberrikollinen, mutta nuorella hakkerilla voi olla korkea riski luisua kyberrikolliseksi, mikäli hakkerointitaitojen ja –halujen kohteeksi ei löydetä rakentavaa, lainmukaista ja mielenkiintoista tekemistä. Tällaisen rikollisuuden ennaltaehkäisemiseksi on äärimmäisen tärkeää, että toimenpiteet kohdistetaan sel-laiseen ryhmään, jolla on suurin riski ajautua kyberrikollisten maailmaan ilman oikeansuuntaista ohjausta ja kannustusta.

Espoo on aloittanut Hack with Espoo lukiokurssin, jonka tavoitteena on tavoittaa lahjakkaita nuoria. Kurssin tavoitteet ovat hyvin monimuotoiset. Haluamme opettaa opiskelijoille eettisen hakkeroinnin periaatteita. Käytännössä tämä tarkoittaa, että yritämme yhdessä opiskelijoiden kanssa löytää rajoja valkoisen, mustan ja harmaan eri sävyjen välillä eli mitä saa ja mitä ei saa ver-kossa tehdä, sekä miten erilaiset työkalut toimivat ja miten niitä käytetään vastuullisesti.

Kaupungille kurssi on tilaisuus oppia. Kurssilla kokeillaan tietoturvatestauksen ”joukkoistamis-ta” eli sitä, että annetaan osa järjestelmän tietoturvatestauksesta ulkopuolisille hakkeroitavaksi ja raportoitavaksi. Lisäksi kurssi poikkeaa konseptiltaan tavanomaisista kursseista. Siten opimme myös siitä, miten tämän tyyppinen opetus järjestetään ja voiko sitä hyödyntää tulevaisuudessa laajemmin.

Kumppaneillemme tämä on mahdollisuus luoda uutta, tulevaisuuden liiketoimintaa. Keskei-nen kannustin kaikilla mukanaolijoilla on vastuullisuus nuorista. On hyvä huomioida, että suurin osa tämän päivän kyberrikollisista ei olisi ikinä ajautunut ”tavanomaisen” rikollisuuden pariin. Ha-luammekin tarjota nuorille osaajille tietoa ja mahdollisuuksia hyödyntää osaamistaan ”hyvisten puolella”.

Esityksessä tullaan avaamaan sitä, kuinka tällaisen kurssin järjestäminen on mahdollista, asiaa pyritään avaamaan sekä opettajan että kaupungin näkökulmasta.

Lukio muuttaa kauppakeskukseenJaakkola Santeri ja Alkio Riku, Seppo.io

Miten kauppakeskus toimii oppimisympäristönä? Tule kuuntelemaan taloustiedon, matema-tiikan ja viestinnän oppimisesta kauppakeskuksessa, mutta myös itse ideoimaan, miten kestävä kehitys voisi olla seuraava askel kauppakeskuksen valloittamisessa.

Espoon Leppävaaran lukiossa on kahtena lukuvuotena osa opinnoista toteutettu Sellon kaup-pakeskuksessa. Esityksessä kerrotaan, miten projekti rakennettiin, toteutettiin ja mitkä olivat sen tulokset. Onnistuiko yhteistyö yritysten kanssa?

74


Kauppakeskukset tarjoavat monia mahdollisuuksia ilmiöpohjaiseen oppimiseen. Teknologia mahdollistaa lukio-opiskelun siirtämisen koulun seinien ulkopuolelle, vaikka kauppakeskukseen, ja avaa lukion ovet konkreettisesti ympäröivään yhteiskuntaan. Kauppakeskuksessa voi tutustua yrittäjyyteen, kestävään kulutukseen, julkiseen tilaan, yhteiskunnan sosiaalisiin ilmiöihin,

talousmatematiikkaan ja monikanavaiseen viestintään. Kauppakeskus tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet oppiaineiden integraatioon.

Lukio goes Sello -projektissa hyödynnettiin monipuolisesti teknologiaa. Projekti on konkreet-tinen esimerkki digitalisaation mahdollisuuksista – oppiminen voidaan siirtää ulos luokkahuo-neesta autenttiseen oppimisympäristöön. Teknologia mahdollistaa reaaliaikaisen yhteydenpidon opettajien ja opiskelijoiden välillä sekä monikanavaisen viestinnän.

Projektissa on hyödynnetty suomalaista Seppo-oppimispelialustaa. Esityksessä kuulet niin opettajien kokemuksia kuin myös Seppon edustajan ajatuksia projektin toteutuksesta. Esityksessä myös ideoidaan yhdessä osallistujien kanssa, miten kestävää kehitystä voisi opettaa kauppakes-kuksessa.

OpenDigi - Yhteisöllisesti suunniteltua teknologian käyttöä opetuk-sessaAirola Jenni, Järvinen Jussi-Pekka, Kortelainen Arto, Nguyen Thang ja Veermans Marjaana, Turun yliopisto

Koulu on oppiva yhteisö ja kannustaa kaikkia jäseniään oppimiseen. Osallisuuden kokemuk-set vahvistavat yhteisöä. Tavoitteiden pohdinta, oman työn säännöllinen arviointi ja kiireettömyys edistävät yhteisön oppimista. Oppimista edistää myös kehittämistyöstä, arvioinneista ja tutki-muksesta saadun tiedon hyödyntäminen. Oppiva yhteisö luo edellytyksiä tutkimiseen ja kokeile-miseen korostaen fyysisen aktiivisuuden merkitystä oppimiselle. (POPS, 2016.)

Yliopistokoulutuksen saaneilla opettajilla on hyvät valmiudet oman työnsä jatkuvaan kehittä-miseen. Samanaikaisesti myös opettajankoulutuksen haasteena on uudistua. Yliopistojen on löy-dettävä uusia opettajien perus- ja täydennyskoulutusmalleja vastatakseen koulutuskentän muut-tuviin osaamistarpeisiin.

Viiden yliopiston opettajankoulutuksen osaamisen yhdistävä OKM:n rahoittama ”OpenDigi – Opettajat oppimistaitojen ja digipedagogiikan kehittäjäyhteisössä” -hankkeen tavoitteena on kehittää suomalaisen opettajankoulutuksen toimintamallia, jossa opettajien digipedagogista osaamista uudistetaan kehittäjäyhteisössä opettajankouluttajien, opettajaksi opiskelevien, tutki-joiden ja kentällä toimivien opettajien kanssa. Toiminnan lähtökohtana ovat koulujen opettajien työssään kohtaamat ongelmat, joita ratkaistaan eri toimijoista muodostuvassa kehittäjäyhteisös-sä hyödyntäen yhteisöllistä oppimista sekä tietoverkkojen mahdollisuuksia. Samanaikaisesti vah-vistetaan opettajien ja opettajaopiskelijoiden digipedagogista osaamista ja aktiivisen oppimisen taitoja.

Turun yliopiston osahankkeessa on mukana kolme varsinaissuomalaista koulua: yksi alakoulu ja kaksi yhtenäiskoulua. Syyskuusta 2018 alkaen Turun opettajankoulutuslaitoksen tietoja vies-tintäteknologian perus- ja aineopintoja sivuaineenaan opiskelevat opiskelijat ja yhteistyökoulujen opettajat ovat yhdessä kehittäneet opetusta, jossa hyödynnetään teknologiaa. Opettajat ovat va-linneet opetettavan luokkansa opetussuunnitelmasta aiheita, joihin he haluaisivat digipedago-gista tukea. Teknologian tarkoituksena on tukea, ohjata ja kehittää oppimista. Yhteissuunnittelua on tehty tapaamisissa paikan päällä tai verkon välityksellä. Teknologioina yhteisprojekteissa on käytetty robotiikkaa, Maker-kulttuurin välineitä, väriavainnusta (green screen), dokumentointia

75


Office365-ympäristössä ja paikkatietopelejä.Toimintamallin toimivuutta arvioidaan ja kehitetään jatkuvasti tehtyjen havaintojen perusteella.

ITK-konferenssissa esittelemme, miten opettajat ja opettajaopiskelijat yhteentuova toiminta-malli on toiminut käytännössä ja kerromme, millaisia kokemuksia kehittämistyöhön osallistuneilla toimijoilla on ollut.

Monipuolinen arviointi lukiossaRongas Anne, Otavan Opisto

Lukion uuden opetussuunnitelman maininta monipuolisista arviointimenetelmistä on herättä-nyt opetushenkilöstön pohtimaan arviointikäytänteitä ja arviointikulttuuria. Arvioinnin monipuo-listaminen koskettaa erityisesti oppimisen aikaista arviointia ja palautetta. Kuinka monipuolista-minen käytännössä tulisi toteuttaa? Miten sitä toteutetaan suurten ryhmien kanssa eri oppiainei-den kannalta mielekkäästi ja niin, että se kannustaa ja antaa realistisen käsityksen opiskelijalle hä-nen tiedoistaan, taidoistaan ja työskentelystään? Kuinka arviointia tulisi suunnitella lukiokurssien aikajanalle? Miten arvioinnin ymmärrettävyys ja dialogisuus toteutetaan?

Arvioinnin monipuolistaminen liittyy olennaisesti sekä oppimiskäsityksiin että arvioinnin eri-laisiin, jopa ristiriitaisiinkin tehtäviin. Lukiokoulutuksessa eletään muutosten keskellä: arvioinnin digitalisoituminen etenee, ylioppilastutkinto osana sitä, ylioppilastutkinnon painoarvon koros-tuminen kolmannen asteen valinnoissa heijastuu lukio-opiskeluun, henkilökohtaisen oppimista edistävän palautteen saaminen koetaan tärkeäksi samalla, kun ryhmäkokoja kasvatetaan. Arvi-oinnin suunnittelun merkitys korostuu. Opettajien tulisi entistä paremmin olla myös tietoisia tois-tensa arviointikäytänteistä ja käsityksistä, kuten eräs opiskelija kiteytti. Tarvitaan tietoista arvioin-tikulttuurin kehittämistä, jota tehdään yhdessä opettajien, opiskelijoiden ja muun henkilökunnan kesken.

Lukioarviointiin liittyvät ristiriitaiset kysymykset suuntasivat neljän erilaisen lukion kokeilevaa ja kehittävää tutkimusmatkaa lukion arviointikulttuurin äärellä. Mukaan toimintaryhmiin ja työpa-joihin otettiin lukiolaisia. Lukiolaisille tehtiin aiheesta myös kahteen kertaan vuoden välein toistet-tu kysely, johon saatiin lähes 1000 vastausta. Opiskelijakyselystä nousi selkeästi esiin arviointikäy-tänteiden erilaisuus, erimitallisuus ja opettajakohtaiset erot arviointitiedoissa ja -taidoissa.

Esittelemme lukiolaisten vastauksista koottuja tuloksia sekä opettajien kehittämiä hyviä men-telmiä, joilla vastattiin arviointikulttuurin kehittämishaasteisiin.

Opiskelijan tunnistaminen ja arviointi digitaalisissa oppimisympä-ristöissä – uudet mahdollisuudetLaamanen Merja, Ladonlahti Tarja ja Uotinen Sanna, Jyväskylän yliopisto

Digitalisaation myötä tulevaisuuden oppimisympäristöt ovat entistä monimuotoisempia ja tuovat uusia joustavia tapoja opiskeluun. Tämä tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia koulutuksen organisoinnille ja opiskelulle. Kansainvälistyminen, elinikäinen oppiminen ja työelämän yhteys ovat tänä päivänä keskeisiä koulutussektorilla. Tämä tarkoittaa usein sitä, että mahdollisuus etänä ja digitaalisissa ympäristöissä opiskeluun on entistä tärkeämpää. Etäopiskelu vaatii uusia välineitä opiskelijan tunnistamiseen ja opiskelun arviointiin erityisesti silloin, kun opinnot suoritetaan ko-konaan etänä ja jopa toiseen maahan tai maanosaan.

Näihin muuttuviin tarpeisiin eurooppalainen TeSLA-hanke (Horizon 2020) kehitti sähköisen ar-viointijärjestelmän, jolla voidaan luotettavasti tunnistaa ja arvioida yliopistojen etäopiskelijat sekä varmistaa tehtävien tekijän henkilöllisyys. Vuonna 2016 alkaneessa hankkeessa rakennettiin myös

76


eurooppalaista etäopetuksen viitekehystä. Etätunnistusmenetelmät perustuvat kasvon-, äänen-, näppäilyn- ja tekstityylin tunnistukseen. TeSLA-järjestelmään kytkeytyy myös plagiaatintunnistus-järjestelmä. Hankkeessa on mukana 18 yliopisto-, yritys- ja korkeakoulujen laadunvarmistustoimi-jaa eri puolilta Eurooppaa. Järjestelmää testattiin kolmessa eri vaiheessa hankkeen seitsemässä pilottiyliopistossa ja sitä testasi yhteensä n. 19 000 opiskelijaa. Testaamiseen ja kehittämiseen osal-listui myös opinnoissaan eri syistä yksilöllisiä ratkaisuja tai erityistä tukea tarvitsevia opiskelijoita. Jyväskylän yliopisto oli hankkeessa mukana yhtenä pilottiyliopistona ja ainoana pohjoismaisena toimijana.

Esityksessä kerromme millaisia mahdollisuuksia TeSLA-järjestelmä tuo etäopiskeluun ja mil-laisia kokemuksia sen käytöstä on saatu. Tunnistamisen välineet tuovat opiskelijoille uusia mah-dollisuuksia opiskeluun, mutta niihin voi liittyä erilaisia ennakkoluuloja, asenteita ja odotuksia. Opiskelijat testasivat etätunnistusmenetelmiä hankkeen eri vaiheissa ja heidän kokemuksiaan kartoitettiin yksilö- ja ryhmähaastatteluilla sekä kyselyillä. Aineistoon pohjautuen esittelemme opiskelijoiden suhtautumista eri etätunnistusmenetelmien käyttöön. Lopuksi annamme käytän-nön vinkkejä eri etätunnistusvälineiden käytettävyydestä ja hyödyntämisestä koulutusorganisaa-tiossa.

Miljoonan suomalaisen uudelleenkouluttaminen ei onnistu ilman tekoälyäKetamo Harri, Headai

Uutisissa on viime aikoina keskusteltu miljoonan suomalaisen uudelleenkouluttamistarpeesta koska tekoäly, robotiikka, automaatio ja digitalisaatio yleensäkin vaikuttavat merkittävästi työn asettamiin vaatimuksiin. EK julkaisi lokakuussa 2018 raportin, jossa arvioitiin yhden uudelleen-koulutuksen kustannusten olevan 7500 euroa. MIT:n puolestaan arvioi uusimmissa raporteissaan lisäkoulutuksen tarpeen olevan jopa 85% työvoimasta: Suomessa 2 miljoonaa ihmistä, maailman laajuisesti 5 miljardia ihmistä.

Olemme tutkimuksissamme kehittäneet luonnollisen kielen analyysiin perustuvia monimut-kaisia laskennallisia menetelmiä (tekoäly), joilla voidaan ennakoida tulevaa osaamisen tarvetta toimiala- tai aluelähtöisesti. Tämän pohjalta yksilöille voidaan näyttää koulutustarve, joilla täyden-netään oma nykyosaaminen tulevien uratoiveiden suuntaiseksi. Oppilaitoksille puolestaan tarjo-taan tietoa, jonka pohjalta opetussuunnitelmia voidaan kehittää.

Osaamistarpeen tunnistamisen lisäksi olemme kehittäneet tekoälyä (lue: luonnollisella kielellä olevaa dataa ja laskennallisia menetelmiä hyödyntävä kone) joka rakentaa itsenäisesti perustason kursseja. Kone voi rakentaa kursseja periaatteessa mistä tahansa aiheesta, mutta hyvin se suoriu-tuu tekniikan, liiketalouden ja luonnontieteiden kaltaisista aiheista. Yhteiskuntatieteet, kulttuuri ja taiteet ovat puolestaan koneelle vaikeita jäsentää.

Tekoäly pystyy yhdistämään halutun teeman sidokset henkilön aikaisempaan osaamiseen, se pystyy hakemaan osaamisen aloituspisteen ja määrittelemään kurssin laajuuden kohtuullisella tarkkuudella. Koska koneella on yksityiskohtainen käsitekartta teemasta, se pystyy kuratoimaan sisällöt kurssille esim. kirjastoista tai avoimista online-sisällöistä. Lisäksi, käsitekarttaan perustuen, kone pystyy laatimaan, arvioimaan ja pisteyttämään avoimia ja/tai monimutkaisia tehtäviä. Näin ollen koko opetusprosessi - oppimistarpeen tunnistaminen, henkilökohtaisen kehityssuunnitel-man laatiminen, sisällön henkilökohtainen suosittelu ja osaamisen testaaminen - voidaan auto-matisoida. Menetelmää on testattu SAMKn ja sataedun(ammatillinen) kursseilla (n>300) ja sen on todettu tuottava yleisellä tasolla saman kaltaisia tuloksia kuin ihmisen tekemät kurssit ja kurssiar-vioinnit ovat.

77


Jos meidän tulee kouluttaa taitoja 5 miljardille ihmiselle, meillä ei ole mitään mahdollisuutta tehdä sitä nykyisellä kulurakenteella, ei edes Suomessa. Haasteesta voidaan selvitä vain hyödyn-tämällä tekoälyä. Kun tarpeet voidaan tunnistaa jo ennalta, emme korjaa rikkinäistä uraa, vaan rakennamme vain jatkoa olemassa olevalle. Koulutuksen kustannusten ei tällöin tarvitse olla 7500eur/hlö, vaan tapauskohtaisesti 0eur - 10000eur henkilöä kohden, tavoitekeskiarvon ollessa 750eur/hlö.

2000 luvun pedagogiikan ratkaisu: Sosiaalisen mikro-oppiminenLounaskorpi Petri

”Nykypäivän työntekijät eivät ole vain istumassa ja odottamassa ammatillisten kehitysmahdol-lisuuksien tarjoamista. He haluavat koulutusta ja tietoa kysymyksiinsä tavalla, jolla he voivat sulat-taa sen työhönsä ja osaamiseensa uusinta teknologiaa hyödyntäen.”

Toisaalta ”Nykypäivän oppilaat etsivät muutakin kuin vain lyhyempää oppimista; he haluavat myös formaatteja, jotka ovat viihdyttäviä ja haastavia.”

2010 maailma muuttui kun Steve Jobs esitteli iPadin. Tuosta hetkestä alkoi räjähdys, joka jatkuu yhä ja on luonut uusia haasteita verkko-opetukselle ja verkossa opiskelulle.

Sosiaalisen media vallankumous kommunikaatiometodien ja tiedonjaon alueella on laajenta-nut tuota haastetta. ”Tieto on saatava heti, ajasta ja paikasta riippumatta, oikean kokoisissa palois-sa, motivoiden ja haastaen oppijaa”

Nämä haasteet ovat luoneet uusia pedagogisia ja didaktisia avauksia sekä määrittäneet oppi-materiaalin tuotannolle uudet kriteerit.

Sosiaalinen mikro-oppiminen on yksi ratkaisu haasteeseen. Yhdistetään pedagogisia malleja sosiaalisesta oppimisesta ja mikro-oppimisesta ja luodaan didaktisesti kiinnostava, haastava ja palkitseva oppimisympäristö ja kurssirakenne tukemaan oppijan motivaatiota oppia.

Sosiaalisessa mikro-oppimisessa kurssikokonaisuudet jaetaan kohderyhmälle sopiviin opiske-lumoduleihin, joiden tärkeimmät kriteerit ovat opiskeluun käytettävissä oleva aika, opiskeluväline ja monipuoliset intraktiiviset sisällöt.

Työn ohella opiskelu, täydentäväopiskelu ja 2000- luvun opiskelu ei ole enää pänttäämistä, vaan opiskelu voi tapahtua taukojen tai työmatkan (koulumatkan) aikana. Tällöin opiskeltavien moduleiden tulee olla lyhyitä (n.5 – 15 min) ja muodostaa aina kokonaisuus, josta opiskelija saa myös palautteen oppimastaan, mahdollisen palkinnon (gamification -elementti) ja näkee etene-misensä.

Näin ollen materiaalin tulee koostua interaktiivisista elementeistä kuten videoista, animaatiois-ta, kuvista ja esim.map tracker elementeistä tms. jotta oppija saa heti kiinni ytimestä.

Jokaisesta oppimis -modulista oppijan tulee saada heti palaute. Palaute voi olla formatiivista seuraten oppimisen etenemistä ja motivoiden oppijaa, tai testaavaa, jolloin asetetaan korkeampia vaatimuksia osaamiselle. Olennaista on luoda pelillinen rakenne tukemaan motivaatiota, eli jakaa suorituksista ”eri tasoilla” esim. pokaaleja tai suoritusmerkkejä sekä ylläpitää esim. leaderboardia.

2000 -luvun oppijat ovat kärsimättömiä ja kiireisiä niin työpaikoilla ja yhä enenevässä määrin myös oppilaitoksissa.

Koulutusmateriaalien tulee vastata tähän muuttuvaan maailmaan ja sen haasteisiin.

Minä tutkijana, minä keksijänäNiemi Ilkka ja Yli-Penttilä Pi, Keravan kaupunki

Kaupunkitasoisesti oppimisympäristöjen uudistaminen ja varustaminen uudella teknologialla on kallis ja suuri urakka. Sellaisen toteuttamiseen kerralla löytyy tuskin koskaan resursseja.

78


Innovatiivisten oppimisympäristöjen hanke ’Minä tutkijana, minä keksijänä’ lähti uudistamaan ja monipuolistamaan esi- ja perusopetuksen kasvun ja oppimisen ympäristöjä tavoitteinaan tuo-da koulujen käyttöön uutta opetusteknologiaa, lisätä luonnontieteellis-matemaattista kiinnostus-ta sekä edistää aktiivista, tutkivaa ja aidoissa oppimisympäristöissä tapahtuvaa oppimista.

Oppimisympäristöjen kehittämisessä lähdetään liikkeelle siitä, että oppimisen tulee tapahtua entistä enemmän vuorovaikutuksessa, aidoissa ympäristöissä ja sen tulee olla toiminnallista sekä oppilaita aktivoivaa. Tässä kehittämishankkeessa oppimisympäristöjen uudistamisessa keskity-tään erityisesti esiopetuksen ja koulujen maker-kulttuurin ja STEAM-oppimisen edistämiseen sekä opetusteknologian yhdenvertaistamiseen ja monipuolistamiseen ja sen pedagogisen hyödyntä-misen lisäämiseen ja kehittämiseen. Samalla ohjataan kiinnostusta luma-aineisiin. Lisäksi tavoit-teena on tuottaa kaupunkiin yhtenäinen malli laadukkaan monialaisen oppimiskokonaisuuden prosessin suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin.

Hankkeen myötä jokaiseen kaupungin peruskouluun on luotu liikuteltava FabLab, joka on varustettu monipuolisesti erilaisilla mittaus- ja tutkimuslaitteilla, tarvikkeilla rakenteluun ja oh-jelmointiin, kuvantamislaitteilla, droneilla sekä 3D, virtuaalisen ja lisätyn todellisuuden laseilla ja ohjelmistolla. Koulujen omien välineiden ja laitteiden lisäksi hakittiin myös yhteistä, lainattavaa opetusteknologiaa. Esiopetusryhmiin on luotu kolme kiertävää MiniLabia, joissa on tutkivaan op-pimiseen, rakenteluun ja luonto-oppimiseen kannustavia välineitä.

Paitsi että hanke kehittää oppimisympäristöjä, se pyrkii vaikuttamaan suoraan oppimiseen ja oppilaiden rooliin oppijoina. Tutkimuslaitteet ja –välineistö innostavat ihmettelemään ja tutki-maan ja edistävät oppijan aktiivisuutta oppimisessa. Ne myöskin mahdollistavat aivan uudenlai-sia tapoja mitata ilmiöitä, mallintaa suunnitelmia ja tehdä esim. fysiikkaa näkyväksi teknologian avulla. Oppilaita pyritään kouluittain kouluttamaan oppilasagenteiksi auttamaan teknologian hal-tuunotossa.

Hankkeessa toimii lukuvuoden 2018-2019 ajan oma hankekoordinaattori, joka suunnittelee ja järjestää opettajille monipuolista täydennyskoulutusta, dokumentoi hankkeen etenemistä ja toi-mii yleisenä apuna, ohjeistajana ja fasilitaattorina. Syyslukukaudella 2018 opettajia on koulutettu ja FabLabeja sekä MiniLabeja tutkittu ja otettu käyttöön. Myös oppimiskokonaisuuden mallinta-misen työryhmä on aloittanut työskentelyn. Keväällä 2019 työstetään malli valmiiksi ja keskity-tään hankkeen vaikuttavuuden tarkasteluun sekä sen mahdollistamien uusien toimintamallien ja opetuskäytäntöjen juurruttamiseen osaksi esi- ja perusopetuksen arkea.

Hanketta dokumentoidaan seuraavilla sivuilla:Twitter: @keksijanaPinterest: https://fi.pinterest.com/innovatiivisten/Instagram: @minatutkijana

Kulttuurialan korkeakoulututkinto verkossa ja sen menestystekijätHenriksson Johanna ja Tamminrn Niila, Humak

Suomalaisissa korkeakouluissa on alettu viemään tutkintoja verkkoon. Tänä syksynä eräässä kulttuurialan AMK-tutkinnon monimuotototeutuksessa aloitti 45 uutta opiskelijaa, jotka suoritta-vat tutkintonsa kokonaan verkossa. Olemme kenties tottuneet näkemään laaja-alaista verkko-op-pimista muilla kuin humanistisilla ja kulttuurialoilla, jotka on perinteisesti nähty erittäin haasteelli-sina korkeakoulukentän digitalisaation edessä: Kokonaisen koulutusohjelman siirtäminen digiym-päristöön on luonut täysin uusia haasteita verkko-ohjaukseen ja -valmennukseen niin lehtoreille ja opiskelijoille kuin koko korkeakoulullekin.

Perinteiset luottamuksen syntymisen ja vuorovaikutuksen lainalaisuudet eivät verkon välityk-sellä toimi kuten reaalimaailmassa. Tämä asettaa oppilaitokset ja opiskelijoiden valmennuksessa

79


mukana olevat lehtorit tilanteeseen, jossa molemmilta osapuolilta vaaditaan aivan uudenlaisia digitaitoja. Opiskelijat saattavat olla hyvinkin digikyvykkäitä, mutta tiedot ja taidot voivat olla so-me-maailmasta opittuja, eivätkä sellaisenaan sovellu korkeakouluopintoihin. Oppilaitoksen näkö-kulmasta opintojen etenemisen varmistamiseksi on pidettävä huolta opiskelijoiden opiskeluval-miuksista ja luotava kullekin opiskelijalle henkilökohtainen opintopolku unohtamatta opintojen suorittamista tukevaa oppimisympäristöä. Lehtoreiden ja muun opetushenkilökunnan näkökul-masta vanhat konstit eivät enää toimi, tai ainakin niitä on ratkaisevasti muutettava oppimisympä-ristöjen ja -alustojen ja sitä kautta niihin liittyvien vuorovaikutustapojen muuttuessa.

Verkko-opintoja varten olemme kehittäneet erilaisia ohjaukseen liittyviä ratkaisuja jo muuta-ma vuosi sitten. Tavoitteiden saavuttamiseksi olemme luoneet oppimisen yhteisöllisyyttä, oppi-mispolkuja ja opintojen etenemistä yleensä tukevia järjestelmiä: keskustelupalstojen, videoneu-vottelutyökalujen, ohjeistuksien, esitysten ja oppimistehtävien avulla ympäristön, joka kannus-taa opiskelijoita vuosikurssista riippumatta toimimaan aktiivisesti, verkottumaan ja rakentamaan ammatillista verkostoaan. Kokeilu on kestänyt toista vuotta ja jatkuu edelleen. Tällä ehdotuksella haluemma jakaa näiden kokeilujen pohjalta syntyneitä näkemyksiä, tuloksia ja ratkaisuja.

Lukion kursseja verkko-opintoinaMeriläinen Ari ja Schroderus Anne, Keravan lukio ja aikuislukio

Olemme järjestäneet lukion pakollisia kursseja verkko-opintoina yli viiden vuoden ajan. Alun perin kurssit oli suunnattu aikuisopiskelijoille, jotka opiskelevat aikuisten opetussuunnitelman mukaan ja jotka eivät pystyneet osallistumaan päivällä tai illalla järjestettävään lähiopetukseen. Kurssit korvasivat aikaisemmat etälukio-opinnot, joissa oli myös lähiopetusta. Vähitellen myös nuorten lukiokoulutuksen opiskelijat (päivälukiolaiset) löysivät verkkokurssit ja ovat oppineet hyödyntämään niitä opinto-ohjelmansa yksilöllistämiseen ja nopeuttamiseen. Verkko-opinnot ovat myös mahdollistaneet lahjakkaiden yläkoulun oppilaiden lukio-opintojen aloittamisen jo kahdeksannella tai yhdeksännellä luokalla. Kursseille hakeutuivat alussa myös opiskelijat, joilla ei ollut välttämättä riittäviä opiskelutaitoja opiskella itsenäisesti ilman opettajan jatkuvaa ohjausta, mutta opinto-ohjauksen avulla kurssit on saatu kohdennettua oikeammalle kohderyhmälle.

Verkko-opetuksessa kursseilla on tasan sama vaatimustaso kuin lähiopetuksessakin. Joissakin aineissa on tämän vuoksi jouduttu kehittämään uusia ratkaisuja esimerkiksi kokeellisen työsken-telyn mahdollistamiseksi osaksi verkossa suoritettavan kurssin suorittamista. Tällä hetkellä käytän-nössä lähes kaikki pakolliset kurssit voi suorittaa myös verkko-opintoina. Käytetty verkko-alusta on vuosien mittaan vaihtunut useita kertoja ja teknisten välineiden ja tunnusten toimivuudessa on ollut välillä isojakin haasteita. Opetussuunnitelmakin on vaihtunut jo kerran.

Esityksen pitäjät ovat oppilaitoksen apulaisrehtoreita, ja opettavat matematiikkaa ja fysiikkaa myös verkko-opintoina. Kerromme esityksessä lyhyesti oman oppilaitoksemme verkko-opintojen kehityskaaren. Avaamme, mihin haasteisiin verkko-opintoja suorittavat opiskelijat ovat törmän-neet, ja miten olemme niihin löytäneet ratkaisuja. Pohdimme myös, millaiselle opiskelijalle verk-ko-opinnot ovat realistinen vaihtoehto, ja miten oppilaitos voi monipuolistaa kurssitarjontaansa verkko-opintojen avulla. Esityksessä on sekä hallinnollinen, ohjauksellinen että pedagoginen nä-kökulma.

Tulevien opettajien TVT-taitojen osaamispolkuKainulainen Johanna ja Peltonen Marika, Jyväskylän yliopisto OKL

Tulevaisuuden opettajalta vaaditaan hyvinkin paljon erilaisia taitoja tieto-ja viestintätekniik-kaan liittyen. Millaista TVT-osaamista ylipäätään vaaditaan kasvatusalan asiantuntijoilta/opettajil-

80


ta, ja mitä osaamista heillä on oltava koulutuksen päättyessä ja työelämään siirtyessään? Olemme toteuttamassa muutosta opettajankoulutuksen TVT-osaamisen mallintamiseen/kartoittamiseen kehitettävällä osaamispolulla, jossa jokainen voisi kehittyä itse omalla polullaan omien tavoittei-densa mukaisesti. Tavoitteenamme on mallintaa opiskelijoillemme heidän TVT-osaamisensa ke-hittymistä opintojen myötä ja tarjota työkalu oman osaamisen aktiiviseen kehittämiseen. Osaa-mispolkua hyödyntäen pystymme takaamaan jokaiselle tulevaisuuden opettajalle tietyt taidot TVT-osaamisessa, mutta samalla voimme kehittää eteenpäin niiden taitoja, jotka haluavat oppia enemmän kuin perustaidot. TVT-osaamispolun avulla opettajankouluttaja pystyy varmistamaan oman opetuksensa mielekkyyden kaikille - tavoitteista ja lähtötasosta riippumatta. Osaamispo-lun käyttöönotto vaatii kuitenkin myös opettajankouluttajilta sitoutumista ja oman materiaalinsa uudistamista, koska enää ei mennäkään kaikkien kanssa samaa linjaa ja toivottavasti esimerkiksi näytän-tehkää perässä -opetustuokiot TVT:n osalla vähenevät.

Opettajankoulutuksemme opetussuunnitelman muuttuminen ilmiölähtöiseksi 2014 alkaen on edellyttänyt meiltä mm. toimintakulttuurimme kehittämistä, mikä puolestaan on näkynyt ope-tuksessamme muun muassa oppiaine- ja tieteenrajat ylittävänä yhteistyönä, tiimiopettajuutena, tiimi- ja tutkivana oppimisena (Naukkarinen ym., tulossa) sekä arvioinnin läpinäkyvyytenä (vrt. Wiliam 2006; Welsh 2007; Boud 2010; Kostiainen & Tarnanen, tulossa). Osaamispolun avulla li-säämme läpinäkyvyyttä TVT-osaamisessa ja mallinnamme opiskelijoillemme myös formatiivisen arvioinnin keinoja. Tällöin TVT-taitojen oppimisprosessin on mahdollista kehittyä tavoitteelliseksi oppimisprosessiksi hajanaisten taitojen harjoittelun sijasta. Osaamispolku voi toimia työkaluna myös kentän opettajille oman TVT-osaamisen arviointiin ja kehittymistarpeiden tunnistamiseen. Tämä on ainutlaatuinen konsepti opettajankoulutuksessa ja uskomme, että vanhan muuttaminen on mahdollisuus ja haluaisimme esitellä tätä uutta tapaamme toimia myös muille.

UMI-teknologiat STEM-opetuksessaErvelius Perttu, Lampiselkä Jarkko, Markkanen Aleksi ja Myllyviita Ari, Helsingin yliopisto

UMI-teknologiat tarkoittavat ubiikkia tietotekniikkaa, mobiilia tietotekniikkaa ja esineiden in-ternetiä (Ubiquitous Computing, Mobile Computing, Internet of Things). Ne ovat tulevaisuuden teknologioita, jotka muokkaavat yhteiskuntaa. Teknologiat, kuten älykkäät rakennukset, augmen-toitu todellisuus (AR) ja robotiikka ovat eräitä UMI-teknologioita.

Suomessa oppilaiden kiinnostus luonnontiedeaineita ja luonnontieteellisiä ammatteja koh-taan on laskenut tasaisesti viime vuosina. Aihetta on tutkittu paljon ja tulokset ovat olleet saman-kaltaisia (mm. Pisa 2015 ja Microsoft STEM-tutkimus 2017). Samaan aikaan peruskouluissa on otettu uusi ja oppimista monipuolistava opetussuunnitelma käyttöön. POPS 2014 sisältää paljon uudistuksia ja nykyään myös ohjelmointi on yksi sisältö osana laaja-alaista tietoja viestintätek-nologisen osaamisen aluetta. UMI-Sci-Ed-hankkeen puitteissa tutkitaan ja kehitetään UMI-tekno-logioiden käyttöä luonnontiedeaineiden opetuksessa ainekohtaisesti ja monialaisesti luoden op-piainerajat ylittävää ja sisällöt yhdistävää toimintaa. Tavoitteena on kehittää oppilaita motivoiva ja kiinnostava tapa opettaa STEM-aineita ja ohjelmointia. UMI-teknologioiden käyttöä STEM-ainei-den opetuksessa ei ole Suomessa aiemmin tutkittu.

Hankkeen puitteissa on luotu skenaarioita, joissa huomioidaan kattavasti ja monipuolisesti STEM-aineiden ja laaja-alaisen osaamisten tavoitteet. Tuntisuunnitelmat, materiaalit ja pedago-giset viitekehykset ovat saatavilla eurooppalaisen käytännönyhteisön (community of practise) in-ternet-alustalla, joka on digitaalinen oppimisympäristö niin opettajille kuin oppilaille. Hankkeen puitteissa on suunniteltu myös laitteistopaketti, jonka avulla erilaiset skenaariot ovat toteutetta-vissa. Paketti sisältää ohjelmoitavan UDOO-laitteen, sensoreja ja komponentteja. UDOO-laitteessa on sekä Linux että Arduino luoden siitä monipuolisen ja kompaktin laitteen.

81


Tärkeä osa hanketta oli tutkia, millä tavoin UMI-teknologioiden käyttö opetuksessa vaikuttaa oppilaiden motivaation ja kiinnostukseen STEM-aineita ja luonnontieteellisiä ammatteja kohtaan. Kun oppilas suunnittelee, rakentaa ja ohjelmoi itse erilaisia datankeruulaitteita ja hyödyntää nii-den keräämiä informaatioita muiden aineiden oppitunneilla, niin oppilas saavuttaa laaja-alaista ymmärrystä aiheesta ja ollessaan aktiivinen oppija ja merkityksellisen sisällöntuottaja, hän moti-voituu ja innostuu aiempaa paremmin.

Hankkeessa on siis suunniteltu ja luotu valmiita helposti muihin aiheisiin yhdistettäviä oppitun-tikokonaisuuksia sisältäen niin ohjeet kuin pedagogisen kontekstin taustalla. Esimerkiksi oppilaat voivat rakentaa itse oman sääaseman, jonka datan avulla tutkitaan paikallisesti säähän liittyviä ilmiöitä tai rakentavat laitteen, jolla tutkitaan biologian tunnilla bakteerien kasvua.

82

ITK2019 Foorumiesitykset perjantai 22.3.2019

Uuden ajan Digikeskus kannustaa osaamisen kehittämiseenJärvinen Jari, Kuula Juha, Varonen Mari, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Vuoden 2019 alussa korkeakoulussamme avataan henkilöstölle, opiskelijoille ja yhteistyö-kumppaneille suunnattu Digikeskus. Keskuksessa on tarjolla monipuolisia ja muunneltavia tiloja, huippulaatuiset työvälineet sekä tukipalvelut tilojen välittömässä läheisyydessä.

Digikeskuksessa on mahdollista tuottaa korkealaatuista digitaalista oppimateriaalia, muun muassa videotallenteita, vuorovaikutteisia suoratoistolähetyksiä sekä henkilö- että tuotekuvia. Opettajat voivat harjoitella tuetusti, itsenäisesti tai pienessä ryhmässä esiintymistä, käsikirjoitta-mista, kuvaamista sekä editointia.

Korkeakoulun opettajille tilojen käyttö ja tukipalvelut ovat maksuttomia. Tiloissa voi työsken-nellä myös iltaisin ja viikonloppuisin. Opiskelijat voivat käyttää itsenäisesti osaa Digikeskuksen palveluista. Studiotiloja hyödynnetään myös työelämän yhteistyökumppaneiden kanssa toteu-tettavissa hankkeissa sekä vuokrataan ulkopuolisille tahoille.

Digikeskus rakentuu seuraavista tiloista: Studio eli Green room Studiossa toteutetaan ammattimaisesti videoita. Isossa ja muunneltavassa tilassa on mahdol-

lista kuvata monella kameralla ja useampaa kohdetta. Studiossa on hyvä akustiikka, hyvä ja muun-neltava studiovalaistus, korkealaatuinen kuvausvarustus. Väritykseltään tila on vihreä, mutta tilas-sa on mahdollisuus vaihtaa taustakangasta tarpeen mukaan. Tilan takaosassa on tarkkaamo, josta hoidetaan tallennusta ja ohjataan studion toimintaa. Tarkkaamossa on säilytystilaa varusteille.

Tuberoom 1 eli Black room Tuberoomissa opettajat tuottavat omatoimisesti korkealaatuisia videoita. Tilan sisustus on

musta. Tilassa on lightboard, jonka avulla on mahdollista kuvata liitutaulutyöskentelyä. Tuberoom 2 eli White room Tuberoomissa opettajat tuottavat omatoimisesti korkealaatuisia videoita. Tilan sisustus on val-

koinen. Ryhmäkuvaustila, jossa on valmius haastatteluihin ja ryhmäesiintymisiin sekä välineet tuotekuvaukseen.

Webinaario 1 & Webinaario 2 Kaksi webinaaritilaa, joissa opettajat voivat itsenäisesti toteuttaa webinaareja sekä tehdä tal-

lenteita, esim. kuvaruutunauhoituksia. Tilaan mahtuu samanaikaisesti 1-3 henkilöä. Tilan varus-tukseen kuuluu tietokone ja kaksi näyttöä sekä vihreä taustakangas.

Pop up -studiot Kaksi pistettä, toisessa muotokuvauspiste ja toisessa mahdollisuus tuotekuvaukseen. Pisteissä

muunneltavat valot ja kuvausteltta. Nämä pisteet ovat myös opiskelijoiden käytössä. Editointipisteet Korkealaatuisilla tietokoneilla ja ohjelmistoilla varustettuja työpisteitä, joilla opettajat voivat

editoida videoita itsenäisesti. Toteutamme esityksemme niin, että toinen meistä on paikan päällä Aulangolla ja toinen Digi-

keskuksessa. Esittelemme keskuksen tiloja ja niiden tekniikkaa suoran videoyhteyden avulla Digi-keskuksesta konferenssin osallistujille. Voimme näin näyttää yleisölle sitä kiinnostavia yksityiskoh-tia välittömästi.

Foorumiesitykset 22.3.2019

83


Miten onnistua yhteissuunnittelussa? Case: Tutkivan oppimisen yh-teissuunnitteluprojekti opettajien ja tutkijoiden keskenKorventausta Miikka, Turun yliopisto

Lähdimme projektissamme tuottamaan digitaalisia tutkivan oppimisen kokonaisuuksia yhteis-työssä luokanopettajien ja tutkijoiden kesken käyttäen Go-Lab-oppimisympäristöä. Halusimme, että projektissa suunniteltavat oppimateriaalit toimivat luokkahuoneissa, kytkeytyvät luonnolli-sesti koulutyöhön ja noudattavat opetussuunnitelmaa. Tavoitteenamme oli, että luokanopettajat määrittävät oppisisällöt ja yliopiston tutkija toimii asiantuntijatukena. Kuitenkin kokonaisuudet suunniteltaisiin yhdessä.

Työ alkoi siten, että alkuvuonna 2018 kolme opettajaa (eri kunnista ja luokka-asteilta) tarkas-telivat heidän luokissaan keväällä käsiteltäviä ympäristöopin oppisisältöjä. Tämän jälkeen aiheet koottiin, ja pohdittiin yhteistyössä tutkijan kanssa millaisia virtuaalilaboratorioita voisi käyttää näiden aiheiden oppimisen tukena. Kokonaisuudet tuotettiin yhteistyössä Go-Lab-ympäristöön. Tämän jälkeen opettajat toteuttivat kokonaisuudet onnistuneesti luokissaan.

Tärkeänä tavoitteena oli, että oppimiskokonaisuudet olisivat myöhemmin myös muiden hyö-dynnettävissä. Nyt kuusi valmista tutkivan oppimisen kokonaisuutta on julkaistu Go-Lab-portaa-lissa, ja ne ovat kaikkien opettajien vapaasti käytettävissä ja edelleen muokattavissa. Projektin ai-kana opittiin, miten Go-Labin ominaisuuksia ja moderneja yhteydenpitovälineitä hyväksi käyttäen voidaan yhteissuunnitella oppimiskokonaisuuksia yhteistyössä yliopiston ja opettajien kesken.

Ilmiölähtöinen oppiminen laajennetun todellisuuden oppimisym-päristöissä (XR)Lähtevänoja Antti, Jyväskylän yliopisto

Foorumiesitys tulee käsittelemään tutkivaa oppimista laajennetun todellisuuden (XR) avulla.Laajennetun todellisuuden avulla voidaan vierailla paikoissa ja tilanteissa, joihin ei ole esimer-

kiksi kustannusrajoitteista, aikarajoitteista (historia), fyysisistä rajoitteista tai eettisistä syistä muu-ten mahdollista vierailla. On kuitenkin tärkeää, että laajennetun todellisuuden opetuskäyttö pe-rustuu tutkimustietoon ja toimiviin käytäntöihin.

Foorumiesityksessä käydään läpi aiheeseen liittyviä peruskäsitteitä, tutkimusperustaista tietoa sekä esitellään käytännön toteutuksia. Esityksessä kuvaillaan myös prosessin, jossa oppimisympä-ristöjä kehitetään tutkimustiedon ja kenttäkokeiluiden avulla, etenemistä. Prosessissa kehitetään peruskouluun sopivia, ilmiölähtöisen oppimisen sekä tutkivan oppomisen teorioihin pohjautuvia laajennetun todellisuuden ympäristöjä. Ympäristöt auttavat oppilaita tutkimaan, visualisoimaan ja kokeilemaan asioita käytännönläheisesti. Ympäristöissä ei ole tarkoituksena, että yhdellä oppi-laalla on lasit päässä, vaan tietoa rakennetaan yhteisöllisesti myös VR-lasien ulkopuolella käyttäen mm. lisättyä todellisuutta, 3D-mallia, perinteisiä kirjoja sekä kynää ja paperia. Laajennetun todel-lisuuden opetuskäytön tavoitteena on parantaa oppimismotivaatiota, koulukiinnittymistä sekä tuoda uutta iloa oppimiseen.

Foorumiesityksen tavoite on tuoda lisää tietoa vain vähän tutkitusta aiheesta yleisölle sekä he-rättää keskustelua teknologiatuetusta oppimisesta sekä sen hyödyllisyydestä.

84


Mysteerikoulu - oppilaat ratkovat oppimispolun varrella olevia op-pimistehtäviä, joissa tarvitaan itsenäisiä tiedonhankintataitojaUusi-Viitala Jyrki ja Virtanen Niko, Ylöjärven kaupunki, Vuorio Jaakko, Tampereen yliopisto

Mysteerikoulussa on kyse oppiainerajoja rikkovista ja laaja-alaisista (esim. yrittäjyyskasvatus) oppisisällöistä, joissa oppilaita osallistetaan ja ohjataan toimimaan aktiivisena tiedonhankkijana ja tiedon jäsentelijänä. Oppimiskokonaisuudet ovat verkossa oppimispolkuina, jotka noudattele-vat soveltaen tutkivan oppimisen vaiheita.Oppimispolkujen varrella on myös itse- ja vertaisarvi-ointiin liittyviä tehtäviä. Oppimispoluilla on lisäksi ongelmanratkaisutaitoja kehittäviä ja vaativia mysteereitä.

Opetushallituksen tukeman Mysteerikoulu-hankkeen yhteydessä on toteutettu Ylöjärven kou-lujen Chromebook- ja G Suite for Education -pilotti, jossa hankkeeseen osallistuvien luokkien op-pilailla on henkilökohtaiset laitteet. Hankkeessa on kehitetty 3D-tekniikkaan liittyvää tekniikkaa ja yritysyhteistyötä. Tutkimuskumppanina on Tampereen Yliopiston TRIM-tutkimuskeskus, joka tutkii oppilaiden tiedonhankintataitojen kehittymistä.

Esimies- ja tiimitaitoja käänteisen oppimisen periaatteella verkko-kurssin tuellaKorhonen Aino, Rasila Minna ja Rasila Minna, Heuristica Oy, Sankari Eeva, Maanmittauslai-tos

Maanmittauslaitos on toteuttanut käänteisen oppimisen periaatteella Hyvä ryhmä, toimiva tiimi -kurssin tiiminvetäjille ja esimiehille kolme kertaa, ja palaute on ollut erinomaista. Kurssia on aina kehitelty kokemusten perusteella. Kurssin suunnittelijat ja vetäjät Eeva Sankari ja Jukka Romppainen ovat erityisen mielissään yhteisöllisen oppimisprosessin toteutumisesta hyvinkin sy-vällisine reflektointeineen ja keskusteluineen. Yhdessä toteutuksessa oli myös Tullin henkilöstöä mukana, joten saatiin kahden organisaation “ristipölytystä” aikaan. Lisäksi kursseilla on kokeiltu erilaisia ratkaisuja/työmuotoja “kokeilukulttuurin” hengessä.

Hyvä ryhmä, toimiva tiimi -verkkokurssi on räätälöity Maanmittauslaitoksen omaan palveluun, ja saatu näin “oman organisaation näköiseksi”. Tavoitteena oli viedä oppimisprosessia yhteisölli-seen suuntaan, missä onnistuttiin erinomaisesti. Sisältöjä ei tarvinnut muuttaa, ne olivat vetäjien mielestä jo alunperin huolellisesti mietittyjä ja relevantteja. – Toki on ollut osallistujia, joille jotkin asiat olivat jo tuttuja. Silti he kokivat, että oli hyvä kerrata. Oman iteraatioprosessin ja dialogin kautta asioita oivalsi uudella tavalla. Oppimistehtäviin sisältyi pohdintoja omaan työyhteisöön, sen arvoihin ja esim. ryhmän pelisääntöihin liittyen. Näihin liittyvät kysymykset laadittiin organi-saation sisällä, ja niistä syntyi hienoja tarinoita ja kokemuksia pitkältäkin aikaväliltä työhistoriasta.

Eeva Sankari ja Jukka Romppainen pitävät pedagogisen prosessin tärkeinä elementteinä alun innostamista ja motivointia sekä sitä, että myös tunteet olivat mukana. Sitoutuminen, ryhmäyty-minen, luottamus ja tuki ovat olleet avainasemassa oppimisprosessin etenemisessä. Myös kokeilu sparrauspareista toi lisäarvoa. Tällöin oli mahdollista päästä pintaa syvemmälle ja saada aikaan muutosta omassa työroolissa ja ryhmässä. Myös oma kehittämistehtävä, joka kulkee koko proses-sin ajan mukana, toi motivaatiota jatkaa.

Kursseihin sisällytettiin orientoivan verkkotehtävän ja muiden oppimistehtävien lisäksi myös alku- ja lopputapaaminen sekä verkkotapaamisia. Nämä koettiin yhteisöllisyyden kannalta arvok-kaiksi kohtaamisiksi henkilökunnan kesken, ihmiset kun saattavat olla pitkienkin matkojen päässä toisistaan. Kahdella kurssilla aloitustilaisuus pidettiin skypellä ja päätös kasvotusten, yhdellä kurs-silla taas sekä aloitus- että lopetustilaisuudet olivat kasvotusten.

85


Palautteen perusteella jatketaan vastaavalla prosessilla uusilla aiheilla ja mahdollisesti myös uusiin kohderyhmiin laajentaen.

Foorumiesityksessä esitellään toimintamallin pedagoginen toteutus, materiaalit ja osallistujien kokemuksia.

Luovaa STEAM oppimista VärkkäämössäHiltunen Emilia ja Sillanpää Ville, Oulun kaupunki/Sivistys- ja kulttuuripalvelut

Värkkäämö on Oulussa Yli-Iin koululla kehitetty oppimisympäristö ja tapa oppia, jonka tavoit-teena on teknologiaa hyödyntäen löytää oppilaiden vahvuuksia, innostaa heitä tieteen ja teknii-kan pariin, tukea itsetuntoa, luovuutta ja tiimityötaitoja sekä parantaa opiskelumotivaatiota. Värk-käämössä oppijat pääsevät tekemään käsillään ja toteuttamaan erilaisia projekteja.

Värkkäämöpedagogiikka on yhdistelmä Makerspace- ja Fablab työskentelyä, sekä STEM/STEAM ideologiaa. Näistä aineksista on kehitetty suomalaiseen koulusysteemiin hyvin istuva ja uutta opetussuunnitelmaa tukeva työskentelytapa. Värkkäämöpedagogiikan taustalla on ajatus yksilöllisestä oppimisesta, jossa oppilaat ovat aktiivisia toimijoita, jotka voivat toteuttaa erilaisia heitä kiinnostavia projekteja omalla tavallaan, omia vahvuuksiaan hyödyntäen. Värkkäämössä op-piainerajojen ylittäminen ja opettajien välinen yhteistyö on luonnollista ja mielekästä. Myös uu-den opetussuunnitelman laaja-alaiset taidot tulevat sujuvasti osaksi oppimista Värkkäämön työs-kentelyssä. Värkkäämön avulla oppilaiden osallisuutta ja kiinnittymistä kouluun on kyetty paran-tamaan selkeästi. Opiskelutapojen monipuolistuminen ja yksilöllistyminen on osaltaan tukenut myös syrjäytymisvaarassa olevien nuorten koulumotivaatiota ja opiskelujen loppuunsaattamista. Värkkäämöpedagogiikkaa on ollut kehittämässä monialainen ryhmä ammattilaisia. Mukana on ollut luokan-, aineen- ja erityisopettajia, sekä yhteistyötahoina useita yrityksiä.

Fyysisesti Värkkäämö on opiskelutila, joka on toteutettu yhdessä oppilaiden kanssa. Värkkää-möstä löytyy erilaisia materiaaleja ja laitteita hyvin monipuolisten projektien toteuttamiseen. Materiaaleissa suositaan edullista kierrätystavaraa, jolloin säästetään luontoa ja materiaalikustan-nukset pysyvät kohtuullisina. Värkkäämössä on myös edullisia askartelumateriaaleja ja tarvikkeita yksinkertaisten kytkentöjen tekemiseen. Yli-Iin Värkkäämö on varustettu nykyaikaisella tekniikal-la. Sieltä löytyy mm. 3D-tulostin, laserleikkuri, CNC-jyrsin, vihreä seinä elokuvien tekoon, vinyyli-leikkuri, Microbitejä ja EV3 Lego-robotteja.

Kuluneen vuoden aikana Värkkäämössä on toteutettu tai on parhaillaan toteutumassa mm. robotti-imuri, automaattinen kastelujärjestelmä, Microbitiin perustuva aktiivisuusranneke, toimi-va tuuligeneraattori, erilaisia koruja ja koriste-esineitä sekä ilmaperunan kasvatusprojekti. Lisäksi Värkkäämössä on todistettu monien taitojen kehittymistä, oppilaiden innostusta, yhdessä teke-mistä ja muutamia upeita kasvutarinoita. Kokemukset ovat olleet niin positiivisia, että Värkkää-mön kehittäminen ja toimintamallin jakaminen jatkuvat tulevaisuudessakin koko ajan kasvavan yhteistyöverkoston kanssa.

GeoGebra - siitä koulun ylläpitäjäkin riemuitseeKytömäki Jussi ja Venho Janne, Ylöjärven kaupunki

Lähtökohta: Tavoitteenamme on avointen digitaalisten oppimateriaalien ja materiaalipankin kehittäminen matemaattisiin aineisiin oppimateriaalikustannusten vähentämiseksi.

Ratkaisu: GeoGebra tarjoa erinomaisen ratkaisun tällaisen oppimisympäristön toteuttamisen.GeoGebra on kansainvälisen yhteistyön tuloksena kehitetty erinomainen LuMa-ohjelmisto,

joka sopii kaikille koulutustasoille alakoulusta yliopistoon. Sitä käytetään myös työvälineenä ma-temaattisten aineiden ylioppilaskokeessa.

86


Perusopetus: Yhtenäiskoulussa on kokeiltu yläkoulun matematiikan opiskelua ilman oppikir-jaa nyt kolmatta lukuvuotta GeoGebra-ympäristössä.

Vaikka peruskoulun matematiikassa ei opiskeltavien aiheiden puolesta päästä hyödyntämään kuin pientä osaa GeoGebran ominaisuuksista, voidaan geometrian, funktioiden ja yhtälöiden oppimista syventää tutkimalla asioita GeoGebran avulla. GeoGebraa voidaan käyttää oppilaan työkaluna itsenäisenä ohjelmana tai upottaa rajatummin ominaisuuksin muille internetsivuille. Opettajan työkaluna GeoGebra toimii erityisen hyvin oman opetusmateriaalin kuvien piirtämi-seen, videoiden tai animaatioiden tekoon. Sähköisiä GeoGebra-tehtäviä voidaan lisätä esimerkiksi Moodle-ympäristöön, jolloin tehtävien tarkastaminen voidaan automatisoida, ja arviointi voidaan yhdistää Moodlen omaan arviointityökaluun.

Itse käytän GeoGebraa useita kertoja viikossa materiaalin tuottamiseen, ja oppilaiden kanssa luokkatasosta riippuen muutamia kertoja lukuvuodessa. Seitsemäsluokkalaisten kanssa harjoitel-laan pistettä koordinaatistossa sekä geometrian peruskäsitteitä: suora, jana, murtoviiva, monikul-mio sekä näiden ominaisuuksia. 8. luokalla tutkitaan yhtälöitä CAS-laskimen avulla ja demotaan trigonometrisia funktioita sekä Pythagoraan lausetta. 9. luokkalaiset tutkivat mm. funktioiden kul-kua ja ratkaisevat yhtälöpareja GeoGebralla.

Tavoitteena on jatkossa tehdä enemmän myös aritmetiikan ja algebran tehtäviä GeoGebralla sekä erilaisia simulaatioita esimerkiksi yhtälönratkaisusta.

Lukio: Lukiossa on koulun ylläpitäjän tuella hankittu kaikille opiskelijoille vakioidut kannet-tavat jo vuodesta 2012 alkaen. Siksi digitaalinen työskentely myös LuMa-aineiden tunneilla on arkipäivää.

GeoGebra on todettu monipuoliseksi opiskelijoiden ja opettajien työkaluksi. Se auttaa erityi-sesti avaruudellisessa hahmottamisessa. Ohjelmaa käytetään lähes kaikilla kursseilla. Myös luon-nontieteissä hyödynnetään ohjelmiston piirto- ja CAS-ominaisuuksia.

Opettajan kommentti: ”Ilman GeoGebraa matematiikan opiskelu lukiossa olisi aika kädetön-tä. GeoGebra on kuin ideaalinen renki: tekee mitä pyydetään ilmaiseksi - eikä hypi silmille. Jos nyt pitäisi luopua GeoGebrasta, on kuin siirryttäisiin kivikaudelle.”

Koulun ylläpitäjä: GeoGebra tarjoaa oivallisen mahdollisuuden kehittää kustannustehokkaas-ti matemaattisten aineiden sähköistä opiskelua.

Esityksen sisältö: Foorumin kuluessa näytetään GeoGebran ominaisuuksia ja sen tarjoamia mahdollisuuksia sekä työskentelyesimerkkejä oppitunneilta.

Pedagogiikan digiloikka: uuden ajan digipalvelu taipuu opettajan käsissäVakkilainen Matias, SanomaPro

Miten digipalvelu voi auttaa aineenopettajaa luomaan joustavasti innostavia oppimispolkuja? Miten oppilas saa tukea OPS:in edellyttämän aktiivisen roolin ottamiseen ja tavoitteidensa saa-vuttamiseen? Sanoma Pron kehityspäällikkö Matias Vakkilainen kertoo mitä digitaalisia työkaluja opettajat pitävät tutkimuksen mukaan tärkeänä sekä miten Kampus, Sanoma Pron uuden ajan digipalvelu, tukee oppimista ja opettamista.

Mullistaako oppimisanalytiikka matematiikan opetuksen?Kiili Kristian ja Koskinen Antti, Tampereen teknillinen yliopisto

Viime vuosina oppimisanalytiikan ja oppimispelien tarjomat mahdollisuudet ovat nousseet merkittäviksi teemoiksi koulutuksen digitalisaatiossa. Tutkimusten mukaan hyvin toteutetuilla op-

87


pimispeleillä voidaan saavuttaa merkittäviä oppimistuloksia. Tehokkaimmiksi ovat osoittautuneet pelit, jotka on helppo liittää kontaktiopetukseen. Pelien tuottama oppimisanalytiikka tarjoaa mie-lekkäitä keinoja pelien hyödyntämiseen muun opetuksen osana. Oppimisanalytiikalla pelimaail-massa tapahtuva oppimisprosessi ja oppijoiden osaaminen voidaan tehdä näkyviksi. Analytiikka ei saisi keskittyä pelkästään oppilaiden aktiivisuuden seurantaan, vaan sen tulisi tukea sekä oppi-mista että opettamista. Uskomme, että tulevaisuudessa oppimisanalytiikkaa tuottavista oppimis-peleistä muodostuu opettajan pedagogiikkaa ja ammatillista kasvua tukevia työvälineitä.

Perinteiset analytiikkaratkaisut tuottavat tietoa oppilaiden aktiivisuudesta, opiskelun etene-misestä sekä virheiden määrästä. Kehittyneemmät ratkaisut tarjoavat opettajalle yksityiskohtai-sempaa ja paremmin hyödynnettävissä olevaa tietoa yksittäisten oppilaiden ja oppilasryhmien oppimisprosesseista. Opettajan on mahdollista esimerkiksi suunnitella tietyn aihealueen kertaa-mista ja opetuksen eriyttämistä analytiikan tunnistamien heikkouksien ja vahvuuksien perusteel-la. Parhaimmillaan oppimisanalytiikka haastaa opettajia arvioimaan kriittisesti omia pedagogisia käytänteitä sekä kannustaa uusien opetusmenetelmien kehittämiseen ja kokeilemiseen. Hyvin toteutetut analytiikkaratkaisut tukevat myös uuden opetussuunnitelman toteuttamista tekemällä oppilaiden osaamisen kehittymisen näkyväksi.

Julkaisimme syksyllä 2018 GameLab nimisen matikkapelipalvelun, joka on vapaasti koulujen käytettävissä. Pelipalvelun sisällöt ja analytiikka ovat pitkäjänteisen tutkimustyön tulosta ja pal-velua kehitetään jatkuvasti paremmaksi. Palvelun pelit ovat osoittautuneet tehokkaiksi ja haas-tattelussa opettajat kertoivat oppimisanalytiikan nostavan pelillisen oppimisen hyödyllisyyttä ja kiinnostavuutta merkittävästi. GameLab:issä opettaja voi seurata oppilaiden ja oppilasryhmien osaamista ja kehittymistä visuaalisen analytiikkatyökalun avulla. Työkalu tarjoaa oppimisanaly-tiikkaa usealla eri tasolla peliaktiivisuudesta virhekäsitysten tunnistamiseen. Esityksessä käymme läpi oppimisanalytiikan käyttöä yleisesti sekä esitämme uusia pedagogisia lähestymistapoja op-pimisanalytiikan hyödyntämiseen niin opetuksen suunnittelussa kuin myös opetustilanteessa. Li-säksi pohdimme voiko oppimisanalytiikan käytöllä vahvistaa opettajien matemaattista osaamista sekä tulisiko oppimisanalytiikan perusteiden ja käytön ymmärtäminen olla osa digiajan opettajan perustaitoja. Esitykseen osallistujilla on mahdollisuus vaikuttaa analytiikkatyökalun jatkokehityk-seen sekä pohtia kanssamme vastausta kysymykseen siitä, mullistaako oppimisanalytiikka mate-matiikan opetuksen.

Pelipalvelua esittelevä video:https://www.youtube.com/watch?v=7I00BM-sU6U

Digiajan oppilaat - valmiina muutokseen?Kaarakainen Suvi-Sadetta, Turun yliopisto, Tanhua-Piiroinen Erika, Tampereen yliopisto

Monesti ajatellaan digitalisoituvaan maailmaan syntyneiden lasten osaavan käyttää teknolo-giaa peremmin kuin vanhempansa tai isovanhempansa. Oppilaiden digiosaamista arvioidaan kui-tenkin helposti paremmaksi kuin mitä se todellisuudessa on. Nuoret käyttävät paljon teknologiaa erityisesti älypuhelimillaan, mutta se ei välttämättä näy osaamisena koulukontekstissa.OECD:n selvitys nuorten digitaalisesta osaamisesta ja osaamista kehittävistä oppimisympäristöistä vuo-delta 2015 osoitti, että koulujen digitalisoitumisen taso ja koulujen arjen todellisuus on jäänyt kauas teknologiaan liitetyistä tavoitteista (OECD 2015) Oppimistulosten ja tvt:n runsaan käytön välillä ei ole myöskään nähtävissä selvää yhteyttä, vaan oppimistuloksiin vaikuttavat samalla ta-voin monet muut seikat (OECD 2018). Digiajan peruskoulu -hankkeessa on tutkittu opettajien, rehtoreiden sekä oppilaiden digitaalista osaamista, oppimateriaalien käyttöä, toimintatapoja ja digitaalisia toimintaympäristöjä keväästä 2016 lähtien. Tutkimuksessa on kerätty aineistoa osaa-mista ja taitoja mittaavilla testeillä sekä kohderyhmien itsearviointikyselyillä verkossa. Oppilaiden

88


itsearviointikyselyllä voidaan selvittää, miten oppilaat itse näkevät ja kokevat valmiutensa, kuinka paljon ja mihin tarkoitukseen he teknologiaa käyttävät. Taitotestillä puolestaan voidaan mitata oppilaiden taitoja autenttisten, tosielämän tilanteita simuloivien tehtävien avulla.

Hankkeen väliraportti julkaistiin loppuvuonna 2017 (Kaarakainen ym. 2017), ja siinä todettiin, että oppilaiden osaaminen on heikkoa muun muassa laitteiden ja ohjelmien peruskäyttöä, ohjel-mointiajattelua ja tietoturvan sekä tietotekniikan vastuullista käyttöä mittaavissa tehtävissä. Op-pilaat osaavat toisaalta tuottaa monenlaista digitaalista sisältöä, mutta näiden taitojen hyödyntä-minen koulutyössä vaikuttaisi olevan vielä vähäistä. Tammikuussa 2019 julkaistaan tutkimuksen loppuraportti, jossa tarkastelemme oppilaiden osaamisen ja digivalmiuksien kehityssuuntaa vuo-den takaisiin tuloksiin peilaten. Aineisto käsittää kokonaisuudessaan lähes 22 000 vastaajaa. Esi-tyksessämme kerromme perusopetuksen oppilaiden osaamisesta, valmiuksista ja toimintatavois-ta koulun digitalisaation pyörteissä tuoreiden tulosten valossa, ja annamme vinkkejä oppilaiden osaamisen hyödyntämiseen niin oppimisessa kuin kouluyhteisön yhteisöllisessä kehittämisessä.

Lähteet:Kaarakainen, M-T., Kaarakainen, S-S., Tanhua-Piironen, E., Viteli, J., Syvänen, A. ja Kivinen, A.

2017. Digiajan peruskoulu 2017 - Tilannearvio ja toimenpidesuositukset. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 72/2017. Helsinki: Valtioneuvostonkanslia.

OECD.2015. Students, computers and learning: Making the connection. Paris: OECD.OECD.2018. A Brave New World: Technology and Education. Trends Shaping Education Spot-

light 15. OECD.

Ei mikään BOO-klubben! Arviointiklubista vertaisvoimaa perusope-tuksen oppimisenaikaiseen arvioinnin kehittämiseenLuostarinen Aki ja Pöysti Eveliina, Otavan Opisto

Perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteissa korostetaan arviointimenetelmien moni-puolisuutta sekä sellaista arviointia, joka on kannustavaa sekä oppimista ohjaavaa että edistävää. Perusteissa kannustetaan kehittämään sekä summatiivisen että formatiivisen arvioinnin menetel-miä osana oppilaan oppimisprosessia. Jotta muun muassa monialaisten oppimiskokonaisuudet rakentuvat oppijan näkökulmasta tavoitteellisiksi kokonaisuuksiksi, tulee arvioinnin tukea op-pimista koko prosessin ajan ja olla selkeästi yhteydessä asetettuihin tavoitteisiin, valittuihin op-pimismenetelmiin ja koko prosessin rakenteeseen. Arviointi on opettajan tärkein pedagoginen työväline oppimisen ohjaamisessa. Näihin opetussuunnitelman ja tutkimustiedon esittämiin nä-kökulmiin etsitään ratkaisuja hankkeessamme.

Arviointiklubi-hanketta käsittelevässä foorumiesityksessä tutustumme hankkeen tavoitteisiin, toteutukseen ja käytännön kokeluihin ja toteutettuihin kehittämistehtäviin, jotka pureutuvat oppimisenaikaisen arvioinnin ja koulujen arviointikulttuurien kehittämiseen. Hanke yhdistää eri alueiden eri koulujen opettaji kyseisten teemojen pariin, sillä arviontikulttuureissa ja käytännön arviointityössä on paikoin merkittäviäkin eroja valtakunnallisesti mutta myös yksittäisten koulu-jen sisällä. Arviointklubissa osallistujan on mahdollista käydä hankkeen keskeisiä teemoja läpi niin omassa työyhteisössä kuin muista kouluista ja alueilta tulevien hankeosallistujien kesken. Hank-keen aikana tehdyt kokeilut kytkeytyvät erilaisten oppimisprosessien (esim. monialaiset oppi-miskokonaisuudet) arviointiin, niissä testataan erilaisia tietoja viestintäteknologian sovelluksia arvioinnin tukena ja niiden perustana on arvioinnin tutkimustieto ja opetussuunnitelmien perus-teiden linjaukset. Arviointikokeilujen suunnittelmien ja toteutusten jakaminen ja reflektointi han-keyhteisön kesken tukee jatkuvaa oman työn sekä oman koulun arviointikulttuurin kehittämistä.

Hankkeen koulutuskokonaisuus rakentuu monimuotoisesti toteutettavasta neljästä kokonai-suudesta: (1) Arviointiosaaminen ja opettajan kehittymisprosessi, (2) Monialaiset oppimiskoko-

89


naisuudet ja prosessinarviointi, (3) Tieto- ja viestintäteknologia arvioinnin tukena ja (4) Arviointi-kokeilu koululla, reflektointi ja raportointi. Koulutuskokonaisuus tarjoaa osallistujille myös koulu-kohtaisen lähtötilanteen arvioinnin sekä tulosten analyysin kehittämistyön tueksi.

Foorumiesityksessä käymme läpi keskeisiä oppimisenaikaisen arvioinnin haasteita sekä esit-telemme joitain hankkeessa kehitettyjä arviointikokeiluja ja toimintamalleja sekä lähtötilanteen arvioinnista koottua tilastotietoa. Foorumiesitys valottaa niin keskeisimpiä onnistumisia kuin ki-pukohtia käytännön koulutyössä tehdyistä arvioinnin kokeiluista.

Oppilaiden TVT-taidot näkyviksi osaamismerkkien avullaHeino Sami ja Manninen Kalle, Hämeenlinnan kaupunki

Elokuusta 2018 Hämeenlinnassa otettiin käyttöön koko kaupungin perusopetuksen katta-vat Osaamismerkkikurssit, jolla pyritään takaamaan kaikille oppilaille tasa-arvoiset lähtökohdat TVT-taitojensa kehittämisessä. Pyrimme luomaan kriteerit ja osaamisen sisällöt, joita tulisi har-joitella kullakin luokka-asteella opettajasta ja koulusta riippumatta. Kriteerit pyrittiin suunnit-telemaan niin, että ne olisivat toteutettavissa kaikkien Hämeenlinnan koulujen laitekannoilla ja toimintaympäristöissä. Sähköiset osaamismerkkikurssit on pääsääntöisesti suunnattu oppilai-den käyttöön, mutta ne toimivat myös opettajille listana niistä taidoista, joita lukuvuoden aikana omien oppilaiden kanssa tulisi harjoittaa. Lisäksi opettajilla on mahdollista tarkastella myös omaa osaamistaan ja miettiä esimerkiksi koulutustarpeitaan.

Kurssien sisältöjen harjoittamisessa opettajien käytettävissäon myös kaupungin digitutorien sekä OppilasAgenttien osaaminen sekä kullttuurikeskus ARXin taidekasvattajien luomat sisällot.

Sähköisen osaamismerkkijärjestelmän keskeisimmät tavoitteet ovat:tehdä oppilaille oma TVT-osaaminen näkyväksi, mikä tuo jäsentyneisyyttä ja mielekkyyttä op-

pimiseenmotivoida oppilaita TVT-taitojen harjoittelussaluoda selkeät minimikriteerit, joita oppilaan tulisi harjoittaa kullakin luokka-asteellatasa-arvoistaa TVT-taitojen harjoittamista koko kaupungissahelpottaa siirtymävaihetta ala- ja yläkoulun välillä, niin että yläkoulun opettajille on tietoa siitä

mitä oppilaat ovat alakoulun puolella harjoitelleetantaa opettajalle suuntaviivoja oman opetuksen suunnitteluunantaa opettajalle suuntaviivoja oman TVT-osaamisensa kehittämiseenLISÄTIETOA: http://bit.ly/osITK19

Miten lisätty todellisuus taipuu oppilashuollon työvälineeksi?Muuri Maria, 3DBear, Myllymäki Kirsi, Helsingin kaupunki

Esityksessä esitellään syksyllä 2018 Jätkäsaaren peruskoulussa toteutettu kokeilu, jossa oppi-lashuollon henkilökunta otti käyttöönsä lisätyn todellisuuden sovelluksen sosiaalisten taitojen ja tunnetaitojen harjoittelussa. Kokeilu toteutettiin yritysyhteistyönä.

Kokeilun tavoitteena oli tarkastella ja saada uraauurtavia kokemuksia siitä, miten uusinta tek-nologiaa voidaan hyödyntää oppilashuollon asiakastyössä. Tavoitteena oli kehittää uutta työväli-nettä niin oppilashuollon arkeen; niin pienryhmätyöskentelyyn, kahdenkeskisiin tapaamisiin kuin yhteisölliseen työhön. Keskiössä olivat tunnetaidot, omien tunteiden tunnistaminen ja niiden vi-sualisointi alkuperäisessä (tässä tapauksessa koulu) ympäristössä. Konkreettisesti siis tuoda muu-tosta niin yksittäisen oppijan arkeen kuin oppilashuollon työtapoihin.

Jätkäsaaren peruskoulussa kokeilu toteutettiin kuraattorin, kouluspsykologin ja luokanopetta-jan yhteistyönä siten, että oppilashuoltohenkilöstö työskenteli valikoidun 1-3 luokkalaisten pien-

90


ryhmän ryhmän kanssa kerran viikossa useamman viikon jakson ajan. Aluski tutustuttiin sovelluk-sen käyttöön. Tämän jälkeen sovellusta käytettiin viikottain ryhmän kanssa visualisoimaan erilaisia sosiaalisia tilanteita koulun arjessa. Mieltä askarruttavia tilanteita mallinnettin lisätyssä todellisuu-dessa mahdollisuuksien mukaan jopa siinä paikassa, missä tilanne oli tapahtunut. Teknologia toi-mi tässä onnistuneesti keskustelun aloittajana ja ajatusten, ideoiden ja tapahtumien visualisoi-jana. Samalla haluttiin etsiä arkityöhön välinettä, jossa oppijan osallisuus ja oma aktiivinen rooli korostuu ja joka on työtapana sellainen, että auttaa oppijaa sanoittamaan haastaviakin tilanteita.

Monipuoliset työkalut laajentavat mahdollisuuksia työskennellä hyvin monenlaisten lasten ja nuorten kanssa. Parhaimmillaan ne suovat oppilaille uudenlaisia, motivoivia näkökulmia omaan hyvinvointiin liittyvien asioiden tutkailuun ja taitojen vankistamiseen.

Lisäksi havaittiin kokeilun vahvistavan seuraavaa:- luovaa itseilmaisua turvallisissa pienryhmäsessioissa- mielen sisäisten merkitysten ja tunnesisältöjen kuvallistamista ja edelleen kielellistämistä ja

jakamista ryhmälle - ilmaisun esteiden madaltumista hahmojen ja symbolien käytön ja niiden muokkaamisen

kautta- vertaistuen ja -oppimisen taitoja- ryhmätyöskentelyn struktuurien ja digitekniikoiden omaksumista vapaa luova tuottaminen

edellä

Pedagogiikan digiloikka: uuden ajan digipalvelu taipuu opettajan käsissäVakkilainen Matias, Sanoma Pro Oy

Miten digipalvelu voi auttaa aineenopettajaa luomaan joustavasti innostavia oppimispolkuja? Miten oppilas saa tukea OPS:in edellyttämän aktiivisen roolin ottamiseen ja tavoitteidensa saavut-tamiseen?

DragonBox Koulu – tarinankerronnalla ja pelillistämällä innostusta matematiikan alkuopetukseenJärvinen Katja, Myllypohjan koulu, Peura Pekka, Dragonbox Finland Oy

DragonBox Koulu on alkuopetuksen matematiikan oppimateriaali, jonka avulla matematiikkaa lähestytään tutkien ja oivaltaen.

Oppilaat ovat saaneet käyttöönsä DragonBox Koulun oppimateriaalin alakoulun ensimmäiselle luokalla. Oppimateriaali on rakennettu satumaailman ympärille, joka itsessään on oppilaita kiin-nostava. Lisäksi satumaailman hahmot, personoidut numerot, toimivat myös didaktisina välinei-nä: konkreettisina värisauvoina ja digitaalisessa ympäristössä manipuloitavina tutkimuskohteina.

Opettajan ja oppilaan digitaalisilla tutkimuslaboratorioilla voidaan mallintaa ja manipuloida lukuja monipuolisesti; digitaalinen ympäristö mahdollistaa lukujen rakentamisen, hajottamisen ja yhdistelemisen tavalla, jota reaalimaailmassa ei voi tehdä. Erilaiset matemaattiset esitykset tuke-vat erilaisia oppijoita ja varmistavat lukukäsityksen syventämisen.

Oppilaan oppiminen digitaalisia oppimispelejä pelaamalla on tärkeää: oppilaalla on henkilö-kohtainen tablet-laite, jonka avulla hän harjoittelee digitaalisia tehtäviä tekemällä. Pelillistämisen edut, kuten välitön positiivinen ja toisaalta ohjaava palaute, mukautuvuus ja pelaajan toimiminen aktiivisena toimijana tukevat oppilaiden oppimista ja tekevät siitä myös mielekästä. Tarinanker-ronnallinen satumaailma on läsnä myös oppilaan digitaalisissa tehtävissä.

91


Mikä on muuttunut?Luokanopettaja sanoin:”Satuhahmot persoonallistavat numerot, jolloin oppilaiden on helppoa ”ymmärtää ja oppia

tuntemaan numerot”. Näin he luovat matematiikkaan henkilökohtaisen vuorovaikutussuhteen. Kun oppilaalla on suhde numeroon/lukuun hänen motivaationsa kasvaa. Koko syksyn ei ole kuu-lunut: ”Mä en tajua!”. Kun persoonallinen suhde on luotu, on oppiminen mielekästä, rikasta, mie-lenkiintoista, innostavaa ja tiedonjano on käsinkosketeltavaa. Lisäksi oppilaalla on aina tekemistä, ja eteneminen omaan tahtiin mahdollistuu. Oppilaan oma odottaminen vähenee, koska hän voi aina tehdä lisää asioita pädin avulla.

Lukujen konkretisoituminen on lisääntynyt. Oppilaat ymmärtävät nopeammin lukukäsitteen monelta eri kantilta, numerona, lukumääränä, ja erilaisina määrinä.

Muutosta on tullut myös siihen, että opettajan aika riittää useammalle oppilaalle. Jos kysymyk-siä tulee, on numerohahmojen avulla helppo konkreettisesti näyttää ja neuvoa oppilasta. Oppilas ymmärtää hetkessä ja näin ollen opettaja tarvittaessa ehtii huomioida useamman oppilaan tunnin aikana. Muutosta on ollut myös se, että hienomotorista harjoitusta numeron kirjoittamiseen tulee vähemmän. Onkin toivottavaa, että sitä tulisi lisää etenkin ensimmäisillä luokilla, jolloin käsialaa tulee vielä harjoittaa paljon. Samoin kokonaisuutta tukisi vanhemmille suunnattu materiaali, joka auttaisi huoltajia ymmärtämään opetusmateriaalia.”

Digitaalinen peruskoulu - rehtorit koulun digitaaliprosessin johtaji-na ja opettajat sen toteuttajinaViteli Jarmo, Tampereen yliopisto

Kuntien ja koulujen digistrategioiden rooli perusopetuksen digitalisaatiossa on keskeinen. Eri-tyisesti rehtoreiden strateginen rooli koulun digitalisaatioprosessin johtamisessa on ollut tarkas-telun kohteena useissa kansainvälisissä tutkimuksissa. Sheppardin ja Brownin (2013) mukaan reh-torin rooli voi olla joko kehitystä fasilitoiva tai hidastava, jopa sitä haittaava. Dexter (2008) puoles-taan on kuvannut rehtorin roolia merkitykselliseksi myös oppilaiden digitaalisten kompetenssien kehittymiselle.

Tutkimuksessaan (Leithwood et al, 2005) on esittänyt, että menestyksellinen koulun johtajuus edellyttää neljää funktiota ja prosessia: 1) kyky asettaa suunta, tavoitteet, normit ja visio, 2) kyky kehittää ihmisiä koulutuksen avulla ja luomalla kannustavan oppimisympäristön ja oppimiskult-tuurin, 3) kyky kehittää organisaatiota; sisältäen organisaation infrastruktuurin, joka tukee ja kan-nustaa oppimista, 4) kyky kehittää pedagogista toimintaa.

Suomessa kehitetty Ropeka-online verkkokysely arvioi rehtorin toimintaa alla olevien ulottu-vuuksien kautta, jotka on johdettu Leitwoodin mallia mukaillen. Ropeka on itsearviointikysely, jonka tarkoituksena on tukea koulun kehitystyötä ja tiedolla johtamista. Samaan pyrkii myös opet-tajille suunnattu www.opeka.fi - kysely että oppilaille suunnattu www.oppika.fi - kysely.

Ropekan avulla haetaan vastauksia seuraaviin osa-alueisiin:Strategia - Millä tasolla on koulun strategiaja näkemys siitä mihin pyritään jaSitoutuneisuus muutokseen - Miten kouluyhteisö on sitoutunut digitaalisuuden tuomiin muu-

toksiin?Uuden toimintakulttuurin luominen - millaiset valmiudet koululla on luoda uutta toimintakult-

tuuria, jota digitalisaatio tukeeOsaamisen kehittäminen - Miten tuetaan yksilöllistä ja yhteisöllistä osaamista ja sen kehittä-

mistä?

92


Esittelemme uusimmat tulokset vuodelta 2018 ja tuloksia verrataan myös vuoden 2017 tulok-siin. Samalla tarkastelemme myös opettajien tuloksia ja huomaamme, että opettajien ja rehtorei-den käsitykset eivät aina kohtaa, vaikka puhumme samasta asiasta.

Rehtoreiden vastauksia on 1144 ja opettajien 17500 vuosilta 2017 ja 2018. Kyseessä on ainut-kertainen aineisto niin laajuutensa kuin myös pitkittäisseurannan näkökulmasta.

TeknologiapolkuArtama Saija, Pikkolan koulu, Koskela Timo, Huutijärven koulu, Luoma Antti, Kangasalan kaupunki

Tavoitteena on rakentaa kunnallisesti oppilaalle eheä pedagoginen oppimiskokonaisuus läpi peruskoulun, jossa teknologia ja ohjelmointi yhdistyvät osaksi eri oppiaineiden sisältöjä ja käsi-teltäviä ilmiöitä. Tämä projekti koostuu sopivien sisältöjen valitsemisesta OPS:sta, pedagogisen kokonaisuuden suunnittelemisesta opettajia varten ja laitteiden hankinnasta.

Ikäluokille 1.-6. suunnitellaan n. viikon opetuskokonaisuus, joka liittyy eri oppiaineisiin (sisältö OPS:n ainekohtaisista sisällöistä). Kokonaisuuksiin integroidaan ikäluokka kerrallaan rakentuvat ohjelmointisisällöt. Opiskelu tapahtuu Lego NXT-Mindstorms rakennussarjojen avulla. Yläkouluun suunnitellaan lyhyt valinnainen teknologiakurssi, jossa oppilas toteuttaa itsenäisen, tutkivan pro-jektityön esimerkiksi teollisuuskäyttöistä robottia tai lähialueen eläimen rakennetta mallintaen. Toteutuksessa hyödynnetään alakoulussa harjoiteltuja taitoja sekä syvennetään ja sovelletaan niitä omien kiinnostuksen kohteiden mukaan. Kurssilla tutustutaan myös paikalliseen automaa-tioteknologiaa hyödyntävään yritykseen sekä rakennetaan laajempi kuva automaatiotekniikan merkityksestä teollisuudessa.

Kangasalan kunnassa opettajat saavat käyttöönsä eheän, valmiiksi suunnitellun opetuskoko-naisuuden välineineen, sisältöineen ja ohjeineen peruskoulun ensimmäiseltä luokalta yläkouluun. Oppilaalle kokonaisuus mahdollistaa monialaisen teknologiapainotteisen oppimisympäristön, jossa ohjelmoinnin taitoja harjoitellaan osana eri oppiaineiden sisältöjen opiskelua.

Inno-oppiva - yhteiskehittämistä innovaatioalustallaOkkonen Jussi, Tampereen yliopisto

Inno-oppiva on Pirkanmaalla vuosina 2016-2018 toteutettu innovaatioalusta (living lab) hanke. Hankkeessa 17 opetusteknologiayritystä pilotoi ja yhteiskehitti tuotteitaan pirkanmaalaisten kou-lujen kanssa. Esityksessä käydään läpi Inno-oppivan toimintamalli ja valotetaan innovaatioalus-tan toimintaa eri sidosryhmien näkökulmasta. Hankkeen ohittetua ensimäiset kilometripylväänsä, se on siirtynyt kokeiluja pilotointivaiheesta kypsempään vaiheeseen. Esityksessä tuodaan esille ensimmäisten kahden ja puolen vuoden opetukset ja implikaatiot jatkolle. Esitys toimii myös yh-teenvetona Inno-oppiva innovaatioalustan nykytilasta keväällä 2019.

Virtuaaliympäristöt ja robotiikka amiksessaEerola Pekka, Laakkonen Laura ja Lokka Hanna, Koulutuskeskus Salpaus

Digitaalisen ja fyysisen oppimisympäristön yhdistelmät eli mixed reality sekä robotiikka yleisty-vät lähivuosina nopeasti työelämässä. Ammatillisten opiskelijoiden ja opetushenkilöstön osaamis-ta tähän tarpeeseen tulee kehittää työelämäyhteistyössä. Ammatillinen koulutus elää jatkuvassa muutoksessa ja paineessa. Miten pysymme työelämän kehitystarpeiden mukana? Hankkeessam-me kehitetään eri alojen virtuaalisia oppimisympäristöjä ja tekoälyn hyödyntämistä oppimises-

93


sa. Tavoitteena on monipuolistaa ja henkilökohtaistaa opiskelijoiden mahdollisuuksia hyödyntää uutta teknologiaa työelämän kanssa yhteistyössä.

Tavoitteena on saada uusia teknologioita hyödyntävää oppimista ja sen ohjausta oppilaitok-sessa ja työelämässä. Hankkeen piirissä olevat opiskelijat ja työelämäkumppanit saavat uuden-tyyppistä osaamista, jolla on kantavuutta digitalisaation edetessä. Hankkeessa teemme ehdotuk-sia osaamisen kehittämiseksi ja avoimia opetus- ja tukimateriaaleja käytännön MR-oppimissovel-luksiin.

Olemme hyödyntäneet robotiikkaa ja virtuaalisia oppimisympäristöjä parin vuoden ajan. Olemme kokeilleet ohjelmointia, tekoälyä ja robotiikkaa sekä virtuaalisia oppimisympäristöjä op-pimisessa monialaisesti. Virtuaalisia oppimisympäristöjä on kehitetty eri aloille mm. hyvinvointiin- sekä auto- ja logistiikkaan. Yhteistyötä on tehty hyvinvointi- sekä tietoja viestintätekniikan alojen kanssa. Työelämäyhteistyötä on tehty erilaisten projektien kautta varsinkin sosiaali- ja terveysalalla hyödyntäen hoivarobotiikkaa ja virtuaaliympäristöjä. Hankkeen myötä olemme oppineet paljon.

Virtuaaliset oppimisympäristöt ovat kehityksen alkuvaiheessa samoin robotiikan hyödyntämi-nen, mutta suunta on oikea. Kehitys vaatii uutta osaamista ja rohkeutta sekä sinnikkyyttä opettajil-ta ja opiskelijoilta. Oma ala tulee nähdä uudella tavalla, koska vanhoja tapoja ei voi viedä suoraan uusiin teknologioihin. Kehittyminen vaatii myös monialaista yhteistyötä hankkeen toimijoilta.

Opettajuus digitaalisuuden muutospyörteissäAlastalo Tarmo ja Ignatius Maarit, Karelia-amk

Pitkäkestoisen ja tuetun osaamisen kehittämisprosessi on hyödyksi opettaja selviytymiseen di-gitaalisuuden muutospyörteissä. Esitys antaa vastuksia kysymyksiin: Miten työtapojen muutosta ja muuttuvaa opettajuutta on tuettu organisaation taholta? Miten opintojaksoja on suunniteltu pedagogisesti eheäksi kokonaisuudeksi. Väitämme, että hallittu kehittämisprosessi tuo tuloksia, joita strategiaamme on kirjattu.

Opettajuuden muutoksen ja digipedagogisen kehittämisen työkaluna on käytetty Puentedu-ran SAMR-mallia. Tässä mallissa teknologiaa hyödynnetään opettamisessa ja oppimisen ohjaa-misessa neljällä eri tasolla: Substitution, Augmentation, Modification ja Redefinition. Kerromme esityksessämme, miten eri tasojen parannukset ja muutokset ovat käytännössä, miten ne on to-teutettu ja mitä niistä on opittu.

Opettajan digipedagoginen osaaminen on kasvanut ja opiskelijoiden oppimistulokset ovat parantuneet. Prosessin aikainen pedagoginen tuki on rohkaissut opettajaa tunnistamaan omia vahvuuksia ja kehitysmahdollisuuksiaan niin pedagogisissa kuin teknologisissa asioissa. Ilman täl-laista sitoutumista ja tavoitteellista kehittämistä ei opettajan digipedagoginen osaaminen olisi kehittynyt siinä määrin, mitä se nyt on kehittynyt. Eikä opiskelijoilla olisi niin joustavaa, yksilöllistä oppimisprosessin etenemismahdollisuutta. Todennamme tämän saamiemme palautteiden kaut-ta. Palautetta on kerätty toteutus toteutukselta systemaattisesti.

Viisautta verkkoon Medialukutaidon työkalupakillaNuuttila Jaana, Salmia Johanna ja Salmia Johanna, HÄME University of Applied Sciences

Verkko ja some ovat yhä tiiviimpi osa jokapäiväistä elämäämme. Jokaisen, niin opiskelijan kuin opettajan tai muun organisaation jäsenen, tulee osata toimia siellä asianmukaisesti. Aina ei ole helppoa tietää, mitä voi ja saa tehdä tai mistä löytyy lisää apua toimintaan.

Tämän vuoksi olemme koonneet yhteen keskeisiä asioita liittyen verkossa toimimiseen ja me-dialukutaitoon. Rakensimme helppokäyttöisen kurssin, joka ohjaa toimimaan tässä monimutkai-

94


sessa maailmassa. Kurssi soveltuu itseopiskeltavaksi, osaksi opetuskokonaisuutta tai oheismateri-aaliksi.

Videolla kerromme tarkemmin, miksi ja miten päädyimme tekemään kurssin, mitä kurssi si-sältää ja missä mennään tällä hetkellä. Keväällä 2019 tiedämme tarkemmin pilotin tuloksista ja voimme kehittää kurssia edelleen. Otamme pilotoijia mukaan videon kautta kertomaan käytän-nön kokemuksista.

Svebinar - kv-hanke muutoksen mahdollistajanaLempinen Katja ja, Linna Mari, Satakunnan ammattikorkeakoulu

Nordplus Nordiska språk Svebinar-hankkeessa uudistetaan ruotsin suullisen kielitaidon ope-tusta yhteistyössä neljän pohjoismaisen/balttilaisen korkeakoulun kesken. Monien suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden ruotsin suullinen kielitaito on heikko, eivätkä he asuinpaikasta riippuen pääse välttämättä käyttämään lainkaan ruotsin kieltä autenttisissa keskustelutilanteissa. Suullista kielitaitoa harjoitetaan perinteisesti luokassa samaan ryhmään kuuluvien opiskelijoiden kanssa.

Hankeyhteistyön tavoitteena on lisätä korkeakouluopiskelijoiden ruotsin kielen suullista vuo-rovaikutus- ja kielitaitoa toteuttamalla opetusta uudella tavalla pohjoismaisena yhteistyönä verk-ko-oppimisympäristössä. Hanke tarjoaa ruotsinopettajille mahdollisuuden kokeilla käytännössä käänteisen oppimisen mahdollisuuksia kielenopetuksessa sekä kehittää omia digipedogogisia taitojaan verkko-ohjaajina. Opiskelijat oppivat ruotsin kielen lisäksi tärkeitä työelämätaitoja kan-sainvälisessä verkkoyhteistyössä.

Hankkeen aikana järjestetään korkeakoulujen yhteisiä webinaareja, joissa käytetään kääntei-sen opetuksen menetelmää. Jokaisen webinaarin aiheeksi on valittu jokin opiskelijoiden opinto-jen kannalta keskeinen teema. Kaikista teemoista laaditaan materiaalipaketti, joka sisältää lyhyen videon ruotsin kielellä, aiheeseen liittyvän sanaston, keskustelukysymykset sekä videon käsikirjoi-tustekstin. Opiskelijoiden tehtävänä on tutustua näihin ennen webinaaria. Webinaarissa opiskeli-jat jaetaan korkeakoulurajat ylittäviin pienryhmiin keskustelemaan annetuista teemoista ruotsin kielellä. Webinaarien lisäksi verkossa järjestetään vapaamuotoisempia kielikahviloita, joissa opis-kelijat tapaavat toisiaan ja keskustelevat vapaamuotoisesti ruotsin kielellä. Hankkeen aikana vie-raillaan kaikissa mukana olevissa korkeakouluissa.

Hankkeessamme muutos on todellakin ollut mahdollisuus. Opiskelijamme ovat päässeet käyt-tämään ruotsin kieltä autenttisissa keskustelutilanteissa ja tutustuneet sitä kautta muihin pohjois-maalaisiin/balttilaisiin opiskelijoihin. Opiskelijoiden rohkeus käyttää ruotsin kieltä on lisääntynyt sekä heidän taitonsa toimia kansainvälisessä verkkoyhteistyössä ovat karttuneet. Opettajat ovat saaneet arvokasta kokemusta verkko-ohjaajana toimimisesta kansainvälisessä yhteistyössä. He ovat löytäneet toimivat digipedagogiset käytänteet yrityksen ja erehdyksen kautta.

Haluaisimme esitellä hankkeen työtapaa sekä tuloksia foorumiesityksessä. Työtapamme on so-vellettavissa eri kouluasteille ja eri oppiaineisiin. Samalla tiedotamme tulevasta materiaalipaketis-ta, joka hankkeen päätteeksi julkaistaan ja annetaan vapaaseen käyttöön kaikkien osallistuvien maiden korkeakouluille ruotsin suullisen kielitaidon opetukseen.

Mitä on se valmennuspedagogiikka reaaliaikaisessa verkko-oppi-misessa ammattikorkeakouluopiskelussa?Timonen Päivi, Humak

Mitä tarkoittaa valmennuspedagogiikka reaaliaikaisessa verkko-oppimisessa ammattikor-keakouluopiskelussa? Sen voisi määritellä esimerkiksi näin: ammattikorkeakouluopinnoissa val-

95


mennuksen keinoin opiskelun prosessin edistämistä reaaliaikaisissa digitaalisissa ympäristöissä pedagogisen henkilökunnan toteuttamana. Foorumissa esitetään tästä aiheesta tieteellisissä tut-kimuksissa ja tuoreimmassa vertaisarvioiduissa artikkeleissa tutkittua tietoa. Foorumiesityksessä pyritään taustoittamaan reaaliaikaista vuorovaikutusta valmentajan (lehtori, yliopettaja) ja opiske-lijan välillä. Kokonaisuus on kytketty Humanistisen ammattikorkeakoulun Humakin digioppimi-sen kehittämiseen. Foorumiesityksen tavoitteena on maisemoida yhteisöllistä verkko-opiskelua reaaliaikaisen yhteisöllisen digitaalisen opiskelun näkökulmasta myös käytännöllisin esimerkein.

Tulevaisuudessa ammattikorkeakouluissa opiskelu digitaalisissa ympäristöissä ei voi painottua aikaan ja paikkaan sitoutumattomaan ”self paced” -tyyliseen itseopiskellen tapahtuvaan verk-ko-opiskeluun. Opiskelijan oletetaan ammattikorkeakouluissa verkko-opintojen avulla saavutta-van tutkinnossa vaadittavia taitoja, tietoa ja kompetensseja. Opiskeluryhmät suurenevat oppilai-toksissa ja opetuksen laadukkuuden on oltava saman tasoista silloin kun opiskellaan digitaalisissa ympäristöissä ja perinteisesti lähiopiskeluna. Yhteisöllinen verkko-opiskelu ja opiskelu pienryh-mässä on yhä enemmän nousemassa ja noussutkin self paced -tyyppisen itseopiskelun rinnalle. Opiskelu reaaliaikaisesti digitaalisessa ympäristössä merkitsee opiskelijalle yhteistyötä, yhteisölli-syyttä, vuorovaikutusta ja avointa oppimista sekä itsensä johtamista. Opiskelijalla on oikeus osal-listua ja oppia myös verkko-opinnoissa.

Forumesityksessä esitellään otteita valmennuspedagogiikka reaaliaikaisessa verkko-opiskelus-sa -aiheisen systemaattisen kirjallisuuskatsauksen havainnoista. Foorumin toteutustapa on vuoro-vaikutteinen ja siinä hyödynnetään sosiaalisen median ympäristöjä. Tervetuloa.

Esteettömyyttä vahvistamassa: Virtuaalitodellisuus ja 360-kuvaus autismikirjon henkilön arjen tukenaKujala Tero ja Peltoniemi Antti, Oppimis-ja ohjauskeskus Valteri

Esityksessämme kerromme kokeilustamme, jonka tavoitteena oli virtuaalitodellisuuden kei-noin tukea autismikirjon henkilön siirtymätilanteita, toiminnan ohjausta ja suoriutumista erilaisis-ta asiointitehtävistä.

Halusimme tuottaa virtuaalimaailmoja itse käyttämällä 360:n asteen videokuvausta. Tällaisella kuvauksella voi nopeasti tallentaa henkilön omaa arkiympäristöä, säilyttäen kokijalle tärkeät tilat, näkymät ja ihmiset virtuaalimaailmassa mukana. Kokeiluumme osallistui perusopetuksen autis-mikirjon opetuksen oppilaita kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa olimme kuvanneet 360-kameralla oppilaille vieraassa ympäristössä suoritettavia asiointi - ja siirtymätilannetehtäviä. Toinen vaihe toteutettiin oppilaiden omien koulujen tutuissa oppimisympäristöissä. Siellä kuvat-tiin ja harjoiteltiin tehtäviä ja toimintoja, joita opettajat ja ohjaajat kokivat oppilaiden tärkeäksi harjoitella

Kokeilumme perusteella virtuaalinen harjoittelu tuki oppilaiden toiminnan ohjausta siirtymä-tilanteissa, tilan hahmottamista ja asiointitehtäviin osallistuneiden vuorovaikutusta. Myös aiempi tutkimustieto aiheesta tukee tätä tulosta. Motivaatio ja kiinnostus virtuaaliteknologialaitteiston käyttöön oli vahvaa, ja virtuaaliharjoittelun siirtovaikutus käytäntöön oli ilmeinen. Seminaariesi-tyksessämme kerromme tarkemmin kokeilumme eri vaiheista, esittelemme välineistöä, kerrom-me tulevaisuuden suunnitelmista ja ennen kaikkea jaamme kokemuksiamme ja havaintojamme onnistuneesta kokeilustamme.

96


Hologrammiteknologian mahdollisuuksista opetuskäytössäHatakka Olli ja Hyttinen Mikko, Karelia-ammattikorkeakoulu

JohdantoOpetusteknologia saa yhä moniulotteisempia muotoja tietoteknologioiden ja erilaisten repre-

sentatiivisten menetelmien kehittymisen myötä. Verkkokapasiteetin ja laskentatehon lisääntymi-nen edistää uudenlaisten opetus- ja oppimisteknologian käyttöönottoa erilaisissa oppimistilan-teissa. Yksi tällainen nouseva trendi on Hologrammiteknologian käyttö ilmiöiden, tilojen ja henki-löiden kuvantamisessa. Hologrammiteknologia voidaan yhdistää virtuaalisen (VR) ja lisättyyn (AR) todellisuuden sekä sosiaalisen median välineisiin opetuksessa. Tällä tavoin opiskelijat tai opiske-lijaryhmät voivat syventää ymmärrystä oppimisen kohteena olevista ilmiöistä ja niihin liittyvistä merkityksistä (Vygotsky 1978). Oppimisen fasilitointi näillä teknologioilla syventää oppijakohtais-ta kokemuksellisuutta ja mahdollistaa entistä paremman oppijalähtöisen kontekstisidonnaisen oppimisympäristön konstruoinnin (Driscoll 2005; Jonassen 1999).

Tähän foorumiesitykseen olemme valinneet hologrammiteknologian opetuskäyttöön perustu-van opetusteknologisen kokeilun korkeakoulukontekstissa. Holografiaperusteinen kuvantaminen mahdollistaa kokemuspohjaisen konstruktivistislähtöisen pedagogiikan soveltamisen, jossa mer-kitysten luominen, jaetut ja yksilölliset kognitiiviset tulkinnat mahdollistuvat uudella tavalla (Kolb 1974; Piaget 1970). Holografiateknologia yhdistettynä virtuaalitodellisuuteen tehostaa mahdolli-suuksia myös tutkivan oppimisen (Hakkarainen, Lonka & Lipponen 2004) toteuttamiseen, erityi-sesti monimutkaisten ilmiö- ja käsitekokonaisuuksien suhteen. Tekniikka tukee tiedon esittämisen monimuotoisuutta oppimisessa (Cognitive Flexibility Theory (Spiro 1988)).

LiiteHologrammiteknologian mahdollisuuksista opetuskäytössäJohdantoOpetusteknologia saa yhä moniulotteisempia muotoja tietoteknologioiden ja erilaisten rep-

resentatiivisten me-netelmien kehittymisen myötä. Verkkokapasiteetin ja laskentatehon lisään-tyminen edistää uudenlaisten ope-tus- ja oppimisteknologian käyttöönottoa erilaisissa oppimis-tilanteissa. Yksi tällainen nouseva trendi on Holo-grammiteknologian käyttö ilmiöiden, tilojen ja henkilöiden kuvantamisessa. Hologrammiteknologia voidaan yhdistää virtuaalisen (VR) ja lisät-tyyn (AR) todellisuuden sekä sosiaalisen median välineisiin opetuksessa. Tällä tavoin opiskelijat tai opiskelijaryhmät voivat syventää ymmärrystä oppimisen kohteena olevista ilmiöistä ja nii-hin liittyvistä merkityksistä (Vygotsky 1978). Oppimisen fasilitointi näillä teknologioilla syventää op-pijakoh-taista kokemuksellisuutta ja mahdollistaa entistä paremman oppijalähtöisen kontekstisi-donnaisen oppimisym-päristön konstruoinnin (Driscoll 2005; Jonassen 1999).

Tähän foorumiesitykseen olemme valinneet hologrammiteknologian opetuskäyttöön perus-tuvan opetustekno-logisen kokeilun korkeakoulukontekstissa. Holografiaperusteinen kuvanta-minen mahdollistaa kokemuspohjai-sen konstruktivistislähtöisen pedagogiikan soveltamisen, jossa merkitysten luominen, jaetut ja yksilölliset kog-nitiiviset tulkinnat mahdollistuvat uudella tavalla (Kolb 1974; Piaget 1970). Holografiateknologia yhdistettynä virtuaalitodellisuuteen tehos-taa mahdollisuuksia myös tutkivan oppimisen (Hakkarainen, Lonka & Lipponen 2004) toteuttami-seen, erityisesti monimutkaisten ilmiö- ja käsitekokonaisuuksien suhteen. Tekniikka tukee tiedon esittämisen monimuotoisuutta oppimisessa (Cognitive Flexibility Theory (Spiro 1988)).

Holografiateknologian kokeilu opetuksessaKokeilussa selvitetään holografiateknologian integroitavuutta oppimisympäristöihin ja ope-

tukseen. Teknolo-giakokeilun suunnittelun pohjana käytämme sovelletusti R2D2 Constructivist Instructional Design (C-ID) –mallia (Willis ym. 2000). Malli on rekursiivinen, iteratiivinen, epälineaa-rinen ja tiimipohjainen lähestymistapa opetuksen suunnitteluun. R2D2-mallin nimi on tulee sa-noista Reflective, Recursive, Design and Development. (De Willers 2002).

97


Kohderyhmänä toimivat Karelia-ammattikorkeakoulun opiskelijat ja kokeilu toteutetaan ke-väällä 2019. Tavoit-teena on testata hologrammi-, VR- ja AR-tekniikoiden hyödyntämistä oppimis- ja opetustilanteissa sekä selvit-tää holografiateknologian integroitavuutta oppimisympäristöihin ja opetukseen yleensä. Hologrammitekniikan mahdollisuuksia tutkitaan erityisesti markkinoinnin ja sähköisen liiketoiminnan opintojaksojen opetuksessa sekä näihin liittyvissä harjoitustyö- ja muissa oppimistilanteissa. Markkinoinnissa ja sähköisessä liiketoimin-nassa hologrammi-, VR- ja AR-työkalujen hyödyntäminen (esim. sähköisessä markkinointiviestinnässä) ja näi-hin teknolo-gioihin liittyvien työkalujen käytön osaaminen, on tärkeässä osassa sekä kasvava trendi alalla. Tätä osaamista tullaan suurella todennäköisyydellä edellyttämään tulevaisuudessa korkeakoulusta valmistuvilta lii-ketalouden opiskelijoilta. Teemme kokeilun Karelia-ammattikorkeakoulun liike-talouden ja International Busi-ness -opiskelijoille. Kokeilussa pyrimme yhdistämään mielekkäällä tavalla teknologian, substanssin ja työväli-nekäytön opetuksen. Kokeilusta kerätään tuloksia opis-kelijoille suunnatuilla haastatteluilla ja kyselyillä, joita täydennetään opettajien havainnoilla (Mer-riam 2009). Saatujen tulosten perusteella pyrimme löytämään vas-tauksia hologrammitekniikan käyttökelpoisuuteen opetuksessa.

ITK-2019 esityksessä käymme läpi kokeilun aikana saatuja tuloksia. Lisäksi esittelemme muuta tutkimuksen yhteydessä syntynyttä materiaalia. Pohdimme myös hologrammiteknologian ope-tuskäytön integrointiin liitty-vää yleistä, konstruktivistista, oppijan aktiivisuuteen nojaavaa peda-gogista mallia.

ITK-2019 absu 2Versio 221018Lähteet:De Villiers, M., R. 2002. The dynamics of theory and practice in instructional systems design.

Doctoral Thesis. http://upetd.up.ac.za/thesis/available/etd-02212003-180121/Driscoll, M. 2005. Psychology of Learning for Instruction, 3rd Edition. Pearson/ Allyn & Bacon,

Boston.Hakkarainen, K., Lonka, K. & Lipponen, L. (2004) Tutkiva oppiminen. Järki, tunteet ja kulttuuri

oppimisen sytyttäjinä. WSOY.Jonassen, D. H. 1999. Designing constructivist learning environments. In C. M. Reigeluth (Ed.),

Instructional-design theories and models: A new paradigm of instructional theory (Vol. II, pp. 215-239). Mahwah, NJ: Law-rence Erlbaum Associates.

Kolb, D.A., Fry, R.E. 1974. Toward an Applied Theory of Experiential Learning.Merriam, S. B. 2009. Qualitative Research: A Guide to Design and Implementation. San Fran-

cisco, CA: Jossey-Bass.Piaget, J. 1970. The principles of genetic epistemology. London: Routledge & Kegan Paul.Processes. Cambridge, MA: Harvard University Press.Spiro, R., Coulson, R., Feltovich, P., Anderson, D. 1988. Cognitive Flexibility Theory: Advanced

Knowledge Ac-quisition in Ill-Structured Domains. Technical Report No. 441.Willis, J. 2009. A General Set of Procedures for C-ID: R2D2. In J. Willis (Ed.), Constructivist Instruc-

tional De-sign (C-ID): Foundations, Models, and Examples (pp. 313-355). Charlotte, NC: Informati-on Age Publishing.

Vygotsky, L.S. 1978. Mind in Society: The Development of Higher Psychological

98


Oppimisanalytiikkaa opiskelijoiden silminTeräs Hanna ja Teräs Marko, Tampereen ammattikorkeakoulu / ammatillinen opettaja-koulutus

Oppimisanalytiikka on nyt ”kuuminta hottia” koulutuksen kehittämisen ja tutkimuksen saralla, niin Suomessa kuin maailmanlaajuisestikin. Aikaisemmassa tutkimuksessa on todettu, että kes-keistä oppimisanalytiikan jalkautumisen edistämisessä ja todellisten hyötyjen saavuttamisessa on käyttäjälähtöinen suunnittelu, ja tiedon ymmärrettävä ja tarkoituksenmukainen esittäminen ja vi-sualisointi eri käyttäjäryhmille. Eri käyttäjillä on erilaiset tarpeet, ja heidän on ymmärrettävä data helposti, jotta oppimisanalytiikasta koituu heille aiottua hyötyä. Pelkkä datan olemassaolo ei riitä. Tässä kehittämistutkimuksessa keskitytään siihen, kuinka oppimisanalytiikka voisi vastata tehok-kaasti ammattikorkeakouluopiskelijoiden tarpeisiin, heidän arkeensa ja toimintaansa sopivilla ta-voilla. Tutkimuksessa haluttiin selvittää 1) mitkä tekijät heikentävät opiskelijan oppimiskokemusta opintojaksotasolla ja 2) kuinka oppimisanalytiikkaa voisi hyödyntää näiden ongelmien ratkaise-misessa. Tutkimusaineisto kerättiin eri koulutusohjelmien opiskelijoille järjestetyissä työpajoissa, jotka menetelmällisesti koostuivat oppimiskäyrän piirtämisestä, reflektiivisestä fokusryhmähaas-tattelusta, sekä rapid prototyping -tyylisestä innovointiosuudesta. Menetelmän valinnassa halut-tiin huolehtia siitä, ettei etukäteen esitelty tieto oppimisanalytiikasta vaikuttaisi rajoittavasti opis-kelijoiden ajatteluun. Tulokset valottavat opintojen kipukohtia, jotka olivat osin ennalta tiedossa mutta osin hyvinkin yllättäviä. Innovointiosuuksien tuotokset tarjoavat näkökulmaa siihen, miten ja missä esitetty oppimisanalytiikkadata olisi opiskelijoiden mielestä käytettävää ja hyödyllistä. Tutkimuksen tuloksia hyödynnetään oppimisanalytiikkaa hyödyntävien pedagogisten prosessien, sovellusten ja ympäristöjen kehittämisessä.

DigiCampusHeide-Savolainen Tuula, Itä-Suomen yliopisto

Tällä hetkellä korkeakoulujen digitaaliset oppimisympäristöt ovat erillisiä ympäristöjä, joiden yhteiskäyttö on hyvin hankalaa. Korkeakouluilla on tarve toimivaan yhteiseen, moderniin digi-taaliseen oppimisympäristöön mikä hyödyntää pilvipalveluja. Pilvioppimisympäristö tukee myös MOOC toiminnallisuutta. Pilvipalveluihin pohjautuva digitaalinen oppimisympäristö tukee ympä-rivuotista opiskelua ja esteettömyyttä mahdollistamalla mobiilin ja ajan ja paikan suhteen jousta-van opiskelun. Oppimisympäristö integroidaan korkeakoulun muihin digitaalisiin ympäristöihin ja tarpeellisiin muihin palveluihin ja korvaa tällä hetkellä käytössä olevat verkko-oppimisympäristöt. Oppimisympäristöön tuotetaan yhteistä kaikille korkeakouluille avointa koulutustarjontaa, mene-telmiä ja oppaita sisältöhankkeiden avulla (OpenBio, Kemia, Oikeustieteet).

Fyysisten opetustilojen opetuskäytön parantamista ja tehostamista varten kehitetään Multilo-cation ClassRoom -konsepti. Multilocation ClassRoom yhdistää kaksi tai useampaa fyysistä luok-kahuonetta teknisesti yhdeksi toimivaksi kokonaisuudeksi siten että läsnäolon tunne on mahdol-lisimman aito.

Korkeakouluilla on tarve digitalisoida ja automatisoida enenevässä määrin prosesseja resurssi-en säästämiseksi sekä merkittävien etujen saavuttamiseksi yhteisten standardiprosessien avulla. Digitalisaation ja ohjelmistorobotiikan avulla helpotetaan opetuksen ja opintohallinnon rutiini-tehtäviä ja parhaita käytäntöjä jaetaan avoimesti korkeakoulujen kesken. Saman aikaisesti korkea-kouluilla on tarve mitata ja kehittää digitalisaation ja oppimisympäristöjen laatua. Tätä tehdään EU:n DigCompOrg viitekehyksen avulla sekä kehittämällä oppimisympäristön laatumittari, jonka avulla on mahdollista arvioida, miten laadukas korkeakoulun oppimisympäristö on.

99


Korkeakouluilla on tällä hetkellä runsaasti erilaisia toimintamalleja opetuksen pedagogises-sa ja teknisessä tuessa, mutta ne on yleensä eriytetty kahdeksi erilliseksi tukipalveluksi. Lisäk-si suurin osa niistä on korkeakoulukohtaisia. Myös tilasuunnittelu ja sen digitaalis-pedagogiset näkökulmat jäävät usein integroitumatta. Resurssit ovat rajallisia ja syvällisen asiantuntemuksen hankkimiseen on harvoin mahdollisuutta. Monet opetuksen tukipalvelut ja asiantuntemus voi-vat olla myös yhden henkilön takana sekä hajautetuissa vertaistuen malleissa, että keskitetyissä palveluissa. Yliopistojen ja korkeakoulujen perinteiset fyysiset ympäristöt eivät vastaa digitalisaa-tion tuomia mahdollisuuksia, eivätkä mahdollista aktiiviseen oppimiseen perustuvia pedagogisia ratkaisuja. DigiCampuksessa kehitetään pedagogis-digitaalisten tukipalvelujen malli ja tuotetaan kampuksien oppimismaiseman kehittämismalli osallistamalla kaikkia käyttäjäryhmiä (kampusten tila- ja pedagoginen johto, opintohallinto, digitaalisen teknologian pedagoginen tukihenkilöstö, opetus- ja tutkimushenkilökunta, opiskelijat).

Koulutusyhteistyö, opiskelijaliikkuvuus ja opintojen tehokas eteneminen ovat keskeisimpiä korkeakoulusektorin tavoitteita. Liikkuvuuteen on luotu toimintamalleja ja järjestelmäratkaisuja, joita parhaillaan kehitetään edelleen. Arvioinnin kehittäminen -osahanke niveltyy aiempaan ke-hittämiseen ja tukee liikkuvuuden lisääntymistä. Opiskelijoille tuotetaan osaamisen osoittamisen digitaalista välineistöä, opettajille työn taloudellisuutta lisääviä arvioinnin työkaluja ja johdolle tiedolla johtamisen palveluita. Ratkaisut liitetään osaksi Exam-konsortion palveluita palvelemaan koko korkeakoululaitosta.

Digitaalisten toiminta- ja oppimisympäristöjen monipuolistuessa on varmistettava kaikille yh-denvertaiset mahdollisuudet palveluihin, kouluttautumiseen ja työn tekemiseen. Yliopistot ja kor-keakoulut yhtenäistävät opintotietojärjestelmiään ja myös keskeiset verkko-oppimisympäristöt ovat samoja useissa oppilaitoksissa. Digitaaliset oppimisympäristöt paitsi luovat uusia, joustavia oppimisen mahdollisuuksia, luovat myös uudenlaisia oppimisen ja osallistumisen esteitä, ellei ympäristöjä suunnitella lähtökohtaisesti käytettäviksi, esteettömiksi ja saavutettaviksi. Saavutet-tavuus on paitsi eettisesti tärkeä ja toivottava tavoite, lähitulevaisuudessa myös lain määräämä velvoite. Vuonna 2016 Euroopan parlamentti hyväksyi julkisten toimijoiden (mm. korkeakoulut ja kirjastot) verkkosivujen ja sovellusten saavutettavuus -direktiivin, joka tulee huomioida kansalli-sessa lainsäädännössä. Tämä tarkoittaa myös korkeakoulujen kohdalla vaatimusta huomattavasti nykyistä paremmasta saavutettavuudesta ja esteettömyydestä.

Hankkeen tässä vaiheessa on valittu oppimisalusta mikä on jo hankkeen käytössä ja avataan muille kärkihankkeille myöhemmin tänä keväänä. Ensimmäiset opintojaksot (DigiCampuksen si-sältöhankkeet aloittavat) uudessa ympäristössä tammikuussa. Pedagogisdigitaalinen tukipalvelu on otettu käyttöön samassa aikataulussa. Multilocation Classroom on otettu käyttöön yhdessä yliopistossa. Arvioinnin kehittäminen etenee. Koulutusmateriaalia on tuotettu mm. saavutetta-van ja esteettömän oppimateriaalin näkökulmasta.

Tekijänoikeudet muuttuvassa opetuksessaKallanranta Juha ja Salmela Kirsi, Kopiosto

Opetuksessa käytetään tänä päivänä monenlaisia medioita ja materiaalia. Seuraako tekijänoi-keudet ja luparatkaisut aikaa? Tuore selvitys digitaalisten materiaalien käytöstä ja tekijänoikeuk-sista opetuksessa tuo esille opettajien kohtaamia tekijänoikeudellisia ongelmia ja haasteita.

Lähes kaikki opettajat käyttävät digitaalista materiaalia opetuksessa. Av-materiaalien käyttö on kasvanut rajusti. Yli 80 % käyttää av-materiaaleja opetuksessa. Kustannetun materiaalin lisäksi opetuksessa hyödynnetään itse tehtyä tai koottua materiaalia lähes päivittäin tai ainakin useam-man kerran viikossa. Tutkimustuloksia on useilta vuosilta, miten materiaalien käyttö on muuttunut

100


opetuksessa. Millaisia materiaaleja opettajat käyttävät verkosta? Mitä tekijänoikeudellisia haastei-ta opettajat kohtaavat opetuksessa ja materiaalien käytössä?

Ongelmien koettiin johtuvan muun muassa tekijänoikeussääntöjen paljoudesta ja epäselvyy-destä tai tiedon puutteesta. Epätietoisuus omista tekijänoikeuksista koettiin yhtenä esteenä itse tehdyn materiaalin jakamiselle muiden käyttöön. Mitkä kymmenen asiaa opettajan tarvitsee tie-tää tekijänoikeuksista? Miten opetuksessa saa käyttää erilaisia medioita ja materiaaleja? Mitä eri-laisia lisenssejä ja lupia on ja miten ne ovat kehittyneet viime vuosina?

Foorumiluennolla jaetaan tuoreita tutkimustuloksia siitä, millaisia materiaaleja opetukses-sa käytetään, ja annetaan yksinkertaiset tekijänoikeusvinkit omaa opetusta ja oman materiaalin tekemistä varten sekä neuvotaan, miten tekijänoikeuksiakin voidaan oppia toiminnan kautta QR-koodisuunnistusta hyödyntäen. Kaikkia saamiasi ohjeita voit käyttää suoraan omassa työssäsi ja opetuksessasi.

Peruskoulun oppilaiden itseohjatun oppimisen osaaminen suhtees-sa tablettien käyttöön ja pedagogiikkaanLaura Hirsto, Itä-Suomen yliopisto

Aikaisempi tutkimus on tuottanut varioivia näkökulmia tablettien vaikutuksista oppimiseen. Näyttää kuitenkin siltä, että oppilaat ovat pääasiassa kokeneet työskentelyn tablettitietokoneiden kanssa myönteisesti (mm. Dundar & Akcayir, 2012; Huang et al., 2012), ja että monissa sisällöllisissä teemoissa tabletit ovat tukenee oppilaita oppimisessa (Hassler ym. 2016).

Tässä Foorumissa on tarkoitus kuvata perusopetuksen oppilaiden tablettiopetuksen kokemuk-sia suhteessa siihen, minkälaiset oppimisen itsesäätelyn taidot heillä on. Aineistona on 367 perus-opetuksen oppilaan vastaukset e-lomakekyselyyn, joihin vastattiin koulussa oppituntien aikana. Tulosten perusteella näyttää siltä, että vastaajien joukosta oli eroteltavissa kolme erilaista itsesää-telyn osaajajoukkoa. Ryhmittely toteutettiin K-means klusterointi menetelmällä, mikä pyrkii löytä-mään aineistosta mahdollisimman paljon toisistaan eroavia ryhmiä. Yksi ryhmä (n=112) muodos-tui oppilaista, jotka näyttivät olevan hyviä säätelemään omaa oppimistaan, asettamaan oppimi-selleen tavoitteita, monitoroimaan omaa oppimistaan ja ajankäyttöön, mutta heillä oli kuitenkin jonkin verran vaikeuksia tehtävää välttelevän käyttäytymisen kanssa. Toinen joukko (n=127), piti sisällään oppilaat, joilla oli erilaisia vaikeuksia säädellä omaa oppimistaan. Kolmas joukko (n=128) oli puolestaan hyviä säätelemään omaan oppimistaan.

Vahvat oppimisen itsesäätelijät näyttivät käyttävän tabletteja yksilölliseen työskentelyyn muita ryhmiä enemmän. Heikot säätelijät käyttivät tabletteja muita ryhmiä vähemmän yhteistyösken-telyyn ja hyödynsivät tabletteja vähemmän monimuotoisesti. Ne suhteellisen hyvät oppimisen säätelijät, joilla oli haasteita tehtävää välttelevän käyttäytymisen kanssa, käyttivät tabletteja muita ryhmiä enemmän internetin selaamiseen ja pelaamiseen.

Opettajien käyttämä itseohjautuvuutta tukeva pedagogiikka näytti liittyvä tablettien hyödyn-tämiseen yhteistyössä ja moniulotteisesti. Myös tiedonhakua ja yhteistoiminnallista tiedonraken-telua tuettiin useimmiten yhteistoiminnallisella ja moniulotteisella tabletin käytöllä.

Esityksessä tarkastellaan tuloksia ja tablettipedagogista työskentelyä konkreettisesti, ja noste-taan esille muutamia tuloksista nousevia sovelluskohteita.

101


Uudet tilat - uusi pedagogiikka?Luotola Tuomas, Hirvi Maria ja Siekkinen Piritta, Nummen yhtenäiskoulu

Uusi koulurakennus, uudet tilat - uusi pedagogiikka?Uusi Nummikeskus on monitoimitalo, jonka suurin toimija on Nummen yhtenäiskoulu, jossa

on 900 oppilasta ja 70 henkilöstöä. Iso osa tiloista on ns. avoimia oppimisympäristöjä, joissa yh-teisopettajuus on aidosti arjen toimintatapa niin alaluokkien 1.-6. luokanopettajien osalta kuin yläluokkien 7.-9. ainelehtoreiden osalta.

Matkamme kohti koulurakennusta alkoi keväällä 2016. Ala- ja yläkoulu yhdistettiin elokuusta 2016 yhtenäiskouluksi. Toimimme neljässä eri yksikössä vielä pari kouluvuotta. Silloin aloimme valmistella uuteen kouluun liittyviä asioita. Koulurakennus valmistui keväällä 2018 ja elokuussa 2018 aloitettiin toiminta. Esityksessämme tuomme esiin muutoksia toimintakulttuurissa ja peda-gogiikassa; mitä säilytettiin, mitä uutta tilalle? Osin annettuna ja osin tämän matkan myötä pää-tettynä kärkiteemojamme ovat joustavat tilat, yhteisopettajuus, monipuoliset välineet ja toimin-tatavat, integraatio & inkluusio sekä yhteisöllinen toimintakulttuuri.

1) Esimerkkejä pedagogisesta toiminnasta ja toimintakulttuurista uusissa joustavissa oppimis-tiloissa. Kokemuksia yhteisopettajuuden onnistumisesta, mahdollisuuksista ja haasteista, näistä sekä alkuopetuksen että yläluokkien kokemuksia. Tavoitteena on tilojen monipuolinen käyttö kai-kenikäisille oppilaille. Vähäisellä sääntöjen ja kieltojen määrällä rakennetaan yhteisöä luottamuk-sella, jossa vastuu ja vapaus kohtaavat. Oppilaille tarjotaan vastuutehtäviä mm. oppilasagentit.

2) Kokemuksia opetusteknologiasta uusissa tiloissa. Laitekanta ja konkreettinen käyttö; oppi-laiden omat henkilökohtaiset koneet vs. yhteiskäytössä olevat koneet. Sähköisten oppimateriaa-lien käytön toteutuminen. Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta ja oppimista tukena, rinnalla ja sijaan.

Esittelemässä luokanopettaja Piritta Siekkinen ja aineenopettajat Maria Hirvi ja Tuomas Luoto-la.

Haku-/avainsanat:joustavat oppimisympäristöt, avoimet oppimisympäristöt, opetusteknologia, toimintakulttuu-

ri, yhteistyö, yhteisopettajuus, samanaikaisopetus, opetuksen kehittäminen

Papert ja Resnick: Teknologian pedagogiset ydinajatukset MIT:stäSaarinen Tapani, Eurooppa-koulu, Brysseli

Foorumiesitys esittelee hankkeen, jossa on syvennetty tietotekniikan pedagogista ymmärtä-mistä. Tämä on oleellista etsittäessä suuntaviittoja parhaille teknologian käytännön ratkaisuille opiskelussa.

Esitys tarjoaa runsaassa 20 minuutissa pedagogiset ydinajatukset MIT:n Media Lab:in kahden keskeisen pedagogin tuotannosta lähes 40 vuoden ajalta. Nämä pedagogit ovat Seymour Papert (1928-2016) ja Mitchel Resnick (1956- ).

Papert toimi 60-luvulla Jean Piaget:n tutkimusryhmässä Genevessä ja myöhemmin MIT:ssä te-koälyn tutkijana. Hän esitteli visionsa tietokoneen koulukäytöstä kirjassa Mindstorms: Children, Computers and Powerful Ideas (1983), reflektoi kokemuksiaan kokeiluista kymmenen vuoden ajalta kirjassa Children´s Machine: Rethinking School in the Age of the Computer (1993) ja vastasi vanhempien tärkeimpiin teknologiaa koskeviin huolenaiheisiin teoksessa Connected Family: Brid-ging the Digital Generation Gap (1996).

Papert soveltaa piagetilaisia käsitteitä tietokoneen parhaaseen pedagogiseen käyttöön koulun tasolla. Hänen mukaansa koulu on assimiloinut tietokoneen osaksi vanhaa toimintakulttuuriaan ja näin kesyttänyt tietokoneen vallankumouksellisen voiman. Parempi pedagoginen malli olisi se,

102


jossa koulun toiminnassa tapahtuisi akkommodaatio, jotta tietokoneen potentiaalista hyödyttäi-siin. Yksilön tasolla Papert kiteyttää teknologian käytön ydinajatuksensa seuraavasti: Koulun tulee opettaa opiskelijat ohjelmoimaan tietokoneita, eikä käyttää tietokoneita ohjelmoimaan opiskeli-joita.

Mitchel Resnick tunnetaan Scratch-ohjelmointikielen kehittäjänä. Hän on julkaissut pedagogi-set ydinajatuksensa teoksessa Lifelong Kindergarten: Cultivating Creativity through Projects, Pas-sion, Peers and Play (2017). Resnick rakentaa kollegansa Papertin työn perustalle ja hänelle tärkei-tä työtapoja ovat projektit, joiden eri vaiheissa ideaa kehitellään, testataan, korjataan palautteen pohjalta ja kehitellään edelleen. Scratch:in lisäksi Resnick on vahva vaikuttaja Learning Creative Learning (LCL) verkkoyhteisössä.

Mahdollisuuksien ikkuna on auki teknologian hyödyntämiselle koulussa. Tilanteen järkevä hyö-dyntäminen vaatii pedagogista pelisilmää lähestyä teknologiaa sen mahdollisuuksista käsin. Han-ke on tuonut esiin, että asioiden tekeminen pedagogisesti tarkoituksenmukaisella tavalla haastaa opettajan miettimään teknologian omaa luonnetta ja potentiaalia, mutta myös koulun arvioimaan miten hyvin - tai heikosti - sen perinteiset toimintamallit sitä tukevat. MIT:n Media Lab:n piirissä syntyneet ydinajatukset antavat pedagogista perspektiiviä tulevaisuuteen.

Kehittäjäopettajuuteen tukea koulutuksesta ja verkostostaAirola Jenni, Jurvanen Tanja ja Veermans Marjaana, Turun yliopisto, Kontkanen Sini ja Piis-pa-Hakala Satu, Itä-Suomen yliopisto, Korhonen Tiina ja Sormunen Kati, Helsingin yliopis-to

Koulutuksen kentälle on syntynyt kehittäjäopettajan professio ja ammattikunta. Tämä laajen-taa opettajan uramahdollisuuksia ja haastaa perinteistä käsitystä opettajan ammatista. Erityisesti kehittäjäopettajia löytyy tietoja viestintätekniikan sekä digipedagogiikan parista.

Itä-Suomen, Helsingin ja Turun yliopistot järjestävät Oppiminen ja opettaminen digitaalisissa ympäristöissä -erikoistumiskoulutusta opettajille. Yliopistot ja koulutukset tekevät yhteistyötä koulutusten ympärille luodussa Valtakunnallinen DigiErko -verkostossa.

Erikoistumiskoulutuksiin osallistuvat opettajat tekevät koulutuksen alussa henkilökohtaiset ke-hittämissuunnitelmat, joissa he pohtivat koulutukseen lähtemisen syitä ja omia tavoitteitaan kou-lutukselle. Suunnitelmaan sisältyy myös alustavat puitteet koulutuksen aikana tehtävälle kehittä-mishankkeelle. Kehittämissuunnitelmien (N = 49) perusteella voidaan sanoa, että karkeasti puolet opettajista tulee koulutukseen organisaation lähettämänä tai organisaation vahvalla taustatuella. Toinen puoli koulutettavista voidaan jakaa oman opetuksensa kehittämisen vuoksi koulutukseen hakeutuneisiin osallistujiin sekä osallistujiin, joilla on tarve pysyä tietoja viestintätekniikan ope-tuskäytön kehityksen kelkassa ja mukana työelämässä.

Organisaation lähettämät ja vahvasti tukemat opettajat ovat tyypillisesti oppilaitos- tai kunta-tason digituutoreita, mentoreita, vertaiskouluttajia tai digistrategian toteuttajia tai jalkauttajia. Monilta näistä opettajista on vähennetty opetustunteja ja -vastuuta, ja osalla ei ole opetustehtäviä ollenkaan. Heistä on tullut ns. kehittäjäopettajia. Kehittäjäopettajat toimivat verkostoituneesti kouluja kuntarajojen yli, ja he jakavat hyviä käytäntöjä valtakunnallisesti.

Kehittäjäopettajien ryhmä oletettavasti kasvaa digipedagogisessa murroksessa. Digipedago-giikan strateginen toteuttaminen vaatii kouluja opetusmaailman hyvin tuntevaa henkilöresurs-sia, jotta opetus pysyy sisällöllisesti ja teknisesti jatkuvan nopean muutoksen kintereillä. Myös oman opetuksensa kehittämiseksi koulutukseen hakeutuneet opettajat kirjoittavat kehittämis-suunnitelmissaan vertaiskouluttamisesta ja digivastaisuuden murtamisesta.

Yksi erikoistumiskoulutuksen hedelmällisimpiä puolia on se, että koulutus verkostoi monen-laisia opettajia eri kouluasteilta. Näkökulma laajenee ja ajatukset saavat luontevasti sparrausta.

103


Erikoistumiskoulutus voi olla myös väylä kehittäjäopettajan tehtäviin. Esityksessä käydään läpi kehittäjäopettajien toimenkuvia ja kuvataan, miten erikoistumiskoulutus on tukenut ammatti-taidon karttumista ja verkostoinut opettajat valtakunnallisesti.

Vanha luokkatila yhteiskehittämällä uudenlaiseksi oppimis- ja kokeilutilaksiLahti Aleksi, Turun yliopisto, Rauvola Jukka, Turun kaupunki, Tarvainen Elise, Isku Inte-rior Oy

Mihin haimme ratkaisua:Lähdimme mallintamaan sitä, sitä miten vanhan koulun luokkati-laa voisi lähteä uudistamaan seiniä purkamatta akustiikan, tekniikan kuin kalustuksen osalta. Tämä pyrittiin tekemään yhteiskehittämällä Sivistystoimen/ Tulevaisuuden älykkäät oppimis-ympäristöt -hankkeen ja yrityskumppanin, koulun oppilaiden ja opettajien sekä ja yliopiston asiantuntijoiden kanssa. Oppilaiden osallistaminen oli avainasemassa.

Miten teimme: Luokkatilan vanhat kiintokalusteet purettiin. Teknikka suunniteltiin yhdessä kaupungin ja koulun TVT -vastaavien kanssa käyttäjälähtöisesti. TVT -suunnittelun lähtökohta-na oli interaktriivisuus ja mahdollisimman laajat TVT:n pedagogiset hyödyntämismahdollisuu-det tilan luonne huomioiden. Tilan akustiikkasunnittelu tehtiin yhdessä Yliopiston asiantun-tijoiden kanssa. Akustiikan ja tekniikan suhteen jalkautettiin hyviä käytänteitä aikasemmista kehittämishankkeita ja tutkimuksista. Tilasta tuli myös erään Sivistystoimen hankkeen kokeilu-tila, jossa on tarkoitus kehittää oppimisympäristöjä yhdessä koulujen ja yritysten kanssa.

Hankkeen kumppaniksi saimme Iskun, Kokeilussa kalustesunnittelu tehtiin yhdessä hank-keen yrityksen asiantuntijoiden ja käyttäjien kanssa. Tarkoitus oli tuoda tilaan mahdollisimman muunneltavia ja ergonomisia kalusteita ja kalusteryhmiä. Kalusteiden piti toimia hyvin yhteen myös tilan TVT -ratkaisujen kanssa. Neljä luokkaa (5-6lk:t) opiskelivat keväällä 2018 tilassa kaksi viikkoa kerrallaan jonka jälkeen oppilaat täyttivät käyttäjäkyselyn. Oppilailta tiedusteltiin mie-lipiteitä tilan eri osa -tekijöistä mm. melutasosta, TVT:n mielekkyydestä oppimisessa ja valais-tuksesta. Oppilaat nimesivät myös lempikalusteensa ja kalusteryhmänsä.

Miten meni ja mitä opimme: Akustiikan, kalustuksen ja TVT -ratkaisujen miettiminen yhdes-sä loi tilasta onnistuneen kokonaisuuden. Vanhojen oppimistilojen uudistaminen on välttämä-töntä. Uusia oppimisympäristöjä on erittäin tärkeää suunnitella yhdessä. Käyttäjät (opettajat ja oppilaat) on otettava tilojen suunniteluun ja yritysten tuotekehitykseen mukaan. Kokeilu-kulttuurista pitää tulla pysyvä toimintatapa. Tila tulee kehittymään jatkuvasti uusien kokeilujen kautta. Hankkeen tarkoitus avata rajapintoja yrityksille koulumaailmaan on tärkeää ja pitää muodostua pysyväksi toimintavaksi. Kokeilu antoi yritykselle tärkeää käyttäjätietoa oppimis-ympäristöjen suunnittelusta ja käyttäjien tarpeista.

1:1 pedagogiikka lukiossa - historia, nykytilanne ja tulevaisuusSetälä Mika, Lempäälän kunta

Esityksessä analysoidaan erään lukion 1:1 hanketta Koolen FRAME-mallin pohjalta rakenta-mani FRAMESET- mallin muodostaman linssin läpi katsottuna.

Hankkeen analyysi perustuu oppilailta ja opettajilta kerättyyn palautteeseen ja hankkeen ohjausryhmän kokouspöytäkirjoihin. Mukaan on otettu myös keväällä 2013 tehdyn opettaja-kyselyn ja keväällä 2015 tehdyn oppilaskyselyn tuloksia.1:1 pedagogiikan nykytilanne lukios-samme kartoitetaan maaliskuussa 2019, josta raportoidaan myös esityksessä. Luomme myös katsauksen tulevaisuuteen LOPS2021 -työn valossa.

Halusimme selvittää (tutkimusongelmat),

104


1. miten oppilaat muuttavat omia opiskelukäytänteitään henkilökohtaisten koko ajan käytettä-vissä olevien kannettavien myötä?

2. millaisia erilaisia käyttötapoja kannettaville tietokoneille opetuksessa ja oppimisessa opetta-jat löytävät?

3. millaisiksi tarvittavat tukitoimet muotoutuvat tarpeiden paljastuessa hankkeen edetessä?4. millaisiksi muodostuvat oppilaiden ja opettajien asenteet läppäreitä kohtaan kun niiden laa-

jamittaisesta käytöstä saadaan kokemuksia? Onko sukupuolten välillä eroja suhtautumisessa 1:1 tekniikkaan?

5. millainen vaikutus 1:1 tekniikalla ja pedagogiikalla on ylioppilaskirjoituksissa mitattaviin op-pimistuloksiin?

Oppilaiden lähtötason huomioivat oppimistulokset paranivat noin 12 prosenttia samaan ai-kaan kun läppärit otettiin käyttöön. Mittari on toki epävarma ja vaikka mittaus olisikin luotettava, niin olisi vaikea todentaa että muutos liittyy nimenomaan läppäreihin. Voitaisiinko kuitenkin tode-ta, että oppimistulosten heikkenemisestä läppäreiden aiheuttamien keskittymisongelmien vuoksi ei ole merkkejä, sillä hylättyjenkään määrä ei ole dramaattisesti noussut,

Hankkeen alussa huomio kiinnittyi laitteiden tekniseen ja teknis-pedagogiseen käyttöön. Kun nämä käyttötavat alkoivat rutinoitua ja olivat löytäneet oman paikkansa lukioekosysteemissä, eräät opettajat tekivät johtopäätöksen, että tämä ei vielä riitä. Tarvitaan lukio-opetuksen syvem-pää uudistamista mitä pelkkä opetuksen sähköistäminen voi tarjota. Kiinnostuttiin ilmiöpohjai-suudesta, työelämälähtöisyydestä ja yksilöllisestä oppimisesta. Nyt kun 1:1 tekniikka on hyvin opettajilla hallussa, voidaan nämä puhtaasti pedagogiset tavoitteet toteuttaa helpommin, kun teknologian käyttäminen on jo osa opettajan normaalia työkalupakkia.

Noin 350 läppärin ja lähiverkon tekninen tuki hoituu hyvin, jos koululla on käytössä päätoi-minen tukihenkilö, jonka työpiste sijaitsee koululla. Koulun TVT-vastaava opettaja on aina jonkin yhden aineryhmän edustaja, jolla ei voi olla osaamista kaikkien aineiden pedagogiikasta. Siksi on tärkeää, että riittävä osa pedagogisesta tuesta on järjestetty vertaistukena.

Testattua tietoa lukiolaisten tiedonhaun sekä lähteiden luotetta-vuusarvioinnin ja argumentaatioanalyysin taidoistaMarttunen Miika, Salminen Timo ja Utriainen Jukka, Jyväskylän yliopisto, Sormunen Eero, Tampereen yliopisto

Suomen Akatemian rahoittamassa ARONI-hankkeessa testattiin yli 400 Hämeenlinnan seudun lukiolaisen taitoja hakea tietoa netistä ja arvioida nettilähteitä. Samalla selvitettiin minkälaisia ne-tin käyttäjiä he ovat arkielämässään. Testitehtävässä opiskelijat 1) arvioivat kiistanalaista aihetta yksipuolisesti käsittelevien nettilähteiden luotettavuutta ja perustelivat arvionsa, 2) määritteli-vät, minkälaista lisätietoa he tarvitsevat perustellun näkemyksen muodostamiseksi aiheesta ja 3) hakivat netistä lisää lähteitä ja laativat aihetta eri näkökulmista käsittelevän synteesin lähteiden pohjalta. Tässä esityksessä kuvataan, miten hyvin opiskelijat osasivat arvioida yksipuolisten net-tilähteiden luotettavuutta, analysoida lähteiden argumentaatiota sekä hakea ja valita aihetta kä-sitteleviä lisälähteitä. Lisäksi kuvataan, missä määrin opiskelijoiden taidot ovat yhteydessä heidän arkielämässä omaksumaan tietoja nettikäyttäytymiseen. Alustavien tulosten mukaan monilla lu-kiolaisilla oli vaikeuksia argumentointitaitoja edellyttävissä nettilukutehtävissä. Vaikka lähes kaikki opiskelijat kyseenalaistivat lähteiden luotettavuuden, heidän taitonsa perustella arvionsa oli mel-ko heikko. Erityisesti huomiota herätti se, että opiskelijoista suurin osa ei maininnut argumentaati-on yksipuolisuutta lähteen luotettavuutta heikentävänä tekijänä. Lähteiden analysointitehtävässä opiskelijat tunnistivat lähteen edustaman kannan aiheeseen melko hyvin, mutta kantaa tukevien perusteluiden eritteleminen lähteistä oli heille vaikeaa. Nettilukemisen testitulokset näyttävät ole-

105


van yhteydessä siihen, miten proaktiivisia tai passiivisia lukiolaiset ovat oman arkielämänsä tie-donhankinnassa ja kuinka yksipuolisesti tiedonhallinta perustuu sosiaalisen median varaan.

Tiimijakso - Tietotekniikka ”pakolliseksi” lukiossaKalliokoski Anna ja Tyni Jussi, Oulun kaupunki/Kiimingin Lukio

Tietotekniikka ei ole lukiossa pakollinen oppiaine. Kiimingin lukiossa tietotekniikan peruskurs-si kuitenkin syötettiin tiimijakson avulla lukion ensimmäisen vuoden opiskelijoille ”pakollisena”. Tässä esityksessä käydään lyhyesti läpi, mikä tiimijakso on ja miten tiimijakso käytännössä toteu-tettiin.

Esityksessä keskitytään esimerkiksi jakson rakenteeseen, aikatauluihin ja työtapoihin. Pääpaino on siinä, miten tietotekniikan kurssi sopi tiimijaksolle ja mitä tietoteknisiä työkaluja saatiin sisälly-tettyä opetukseen. Käytännön esimerkkien kautta esitellään, miten opiskelijat sovelsivat tiimijak-son aikana oppimiaan tietoteknisiä taitoja yksilö- ja tiimitehtävissä. Äidinkielen ja kirjallisuuden näkökulmasta tarkastellaan, miten opiskelijat ovat tiimijakson jälkeen pystyneet kursseilla hyö-dyntämään tietoja viestintätekniikkaa.

Science in English -kurssiPohjola Antti ja Saletta Sirpa, Keravan lukio ja aikuislukio

Lukiokoulutuksessa eriyttäminen käsitetään turhan usein vain lisätuen antamiseksi oppimis-vaikeuksista kärsiville opiskelijoille. Miten voitaisiin eriyttää ylöspäin ja antaa haasteita niille opis-kelijoille, joiden motivaatio riittäisi opiskelemaan asioita yli normaalien lukion kurssivaatimusten? Tähän kysymykseen lähdimme pohtimaan vastausta ja päätimme tarjota halukkaille kurssia, jon-ka avulla opiskelijat saisivat esimakua yliopisto-opiskelussa tarvittavasta tieteellisestä ajattelusta sekä käytännön kokemusta tieteellisestä kirjoittamisesta.

Science in English on tutkielmakurssi, jonka puitteissa opiskelijat tekevät ns. kirjallisuuskatsauk-sen valitsemaansa luonnontieteelliseen alaan liittyvästä aiheesta. Tutkielman voi tehdä suomeksi tai englanniksi, mutta abstrakti on tehtävä englanniksi ja osa lähteistä on oltava englanniksi. Kurs-sin loppupuolella kaikki esittelevät oman työnsä suullisesti englanniksi. Kurssin ohjaajina toimivat lukion luonnontiedeopettaja (kemia, biologia ja matematiikka) ja yksi englanninopettajista ( = pariopettajuus aidossa kontekstissa). Kurssi jakautuu 1.5 jakson ajalle niin, että lähiopetustunteja on 9. Näillä tunneilla opettajat ohjaavat kunkin opiskelijan etenemistä omassa tutkielmassaan, kemianopettajan keskittyessä sisältöön ja englanninopettajan kieleen. Viikkotapaamisten välillä opiskelijat etenevät omaan tahtiinsa.

Tutkielman kokonaispituudeksi sisällysluetteloineen, lähdeviitteineen ja abstrakteineen ase-tettiin 15 sivua. Ensimmäisellä oppitunnilla opiskelijoille jaettiin sähköisesti ohjeet tieteellisen tut-kielman muotoseikoista, mikä helpotti opiskelijan oman työn jäsentämistä. Opiskelijat saivat itse valita aiheensa, mutta opettajat tarkistivat valittujen lähteiden sopivuuden. Koska kurssin toteut-tamisessa käytettävänä kielenä oli sekä suomi että englanti, soveltui se hyvin myös vaihto-opis-kelijoille, joita olikin lähes puolet osallistujista. Suurin osa suomalaisista opiskelijoista päätyi myös tekemään koko tutkielmansa englanniksi.

Uskomme, että kun opiskelijalle annetaan mahdollisuus tutustua itselle kiinnostavaan aihee-seen omassa tahdissaan kannustavan opettajan ohjauksessa, työskentelymotivaatio ja itseohjau-tuvuus kasvavat.

106


Digital School of Europe-tiekartta koulun digitaalisuuden kehittä-misessäNiva Arto ja Talsta Ismo, Oulun kaupunki

Oulun kaupunki osallistui kolme vuotiseen kehittämishankkeeseen, jonka aikana lokalisoitiin irlantilaista Digital Schools of Excellence-kriteeristöä ja arviointimallia. Eurooppalaisessa yhteis-työssä hanke nimettiin Digital Schools of Europe, jonka lyhenne on DSoE. Irlannissa jo usean vuo-den ajan toiminut arvionti on kannustanut kouluja arvioimaan omaa digitalisaation tasoaan ja sertifioitumaan DSoE-kouluna. Toiminta on verrattavissa esimerkiksi Vihreä lippu-ohjelmaan ja sertifiointiin.

Ihan aluksi kriteeristö lokalisoitiin.Syksyllä 2017 kaikki oli saatu niin valmiiseen muotoon, että voitiin aloittaa varsinainen arvionti

ja kartoitus Oulun kouluilla. Arvionti on tehty kolmellatoista koululla ja yksi koulu on jo ilmoit-tautunut haluavansa jatkoarviontiin sertifikaatiota varten. Sertifiointi ei siis ole pakollista, mutta siihenkin tarjoamme mahdollisuuden.

Huomasimme, että tiekarttan luominen tukee vahvasti koulun kehittämistä digitalisaation sa-ralla. Tarvitaan yhteistä kartoittamista ja keskustelua siitä, missä olemme ja minne haluamme kou-lua kehittää. Ilman selkeää rakennetta keskustelu lähtee helposti rönsyilemään ja punainen lanka katoaa nopeasti. Koulut ja erityisesti koulujen johto on saanut tästä hyvän ja toimivan sapluunan, jonka avulla monimutkaiseltakin vaikuttava asia voidaan selkeällä struktuurilla toteuttaa tehok-kaasti, mutta opettajille mieluisalla tavalla. Muutos tarvitsee aina laadukasta dialogia ja juuri sitä meidän sapluunamme tukee. Jokainen saa sanoa sanottavansa ja yhteinen konsensus löytyy kes-kustelemalla. Oulussa DSoE on käytössä Opekan rinnalla.

Oulussa käytössä ollut DSoE-tiekartta-arviointi on toteutettu kouluissa yhden iltapäivän mit-taisessa tilaisuudessa. Käymme läpi, miten tämä on toteutettu ja miten mikä tahansa koulu tai koulutuksen järjestäjä voi ottaa menetelmän käyttöön. Tiekartan kriteeristöä kehitetään jatkuvan parantamisen mallilla koulujen ja opettajien kanssa käydyn keskustelu pohjalta.

Digitalisaation parissa tarvitaan jatkuvaa päivittämistä ja dynamiikkaa. Kriteeristö on vapaasti jokaisen käytettävissä ja muokattavissa omien tarpeiden mukaiseksi. Toivomme, että voimme jat-kaa kehittämistyötä yhdessä toisiamme tukien. Yhdessä saamme varmasti enemmän aikaan. Mei-dän visionamme on mallin parantuminen edelleen kansalliseksi toimivaksi käytänteeksi - luodaan yhdessä Digital Schools of Finland.

Oppimisanalytiikkaa lukion matikan dynaamisilla oppimispoluillaKalliolehto Jukka ja Koivula Henry, Lahden kaupunki / Kannaksen lukioPesonen Joonas, Helsingin yliopisto

LYhtY-hankkeessa (edupolku.fi) n. 90 pitkän matematiikan lukijaa etenee opinnoissaan aidosti omatahtisesti flipped learning -hengessä. Opiskelija saa suorittaa kurssin vaikkapa 2 viikossa tai vaihtoehtoisesti 10 viikossa jatkaen opiskelua saman ryhmän sisällä läpi koko lukion. Hankkeen tarpeisiin kehitetään uutta oppimisympäristöä, joka toimii kurssialustana ja digitaalisena tehtä-väpäiväkirjana. Työkalun tarkoituksena on kerätä tietoa siitä, milloin ja miten paljon opiskelijat tekevät tehtäviä, kuinka paljon he käyttävät tekemiseen aikaa, sekä miten he arvioivat omaa osaa-mistaan niitä tehdessään. Itsearvioista muodostuu reaaliaikainen väritaulukko, jonka pohjalta opettaja pystyy suunnittelemaan omaa opetustaan ja puuttumaan ongelmakohtiin. Työkalua ke-hitetään jatkuvasti niin, että se tukee entistä paremmin opiskelijan oppimista ja auttaisi opettajaa löytämään yhä paremmin avuntarvitsijat opiskelijamassasta.

107


Hanketta toteutetaan yhteistyössä väitöstutkimuksen (Joonas Pesosen, HY, kasvatustiede) kanssa. Väitöstutkimuksen teemana on oppimisanalytiikka ja sen kytkeminen kasvatustieteelli-seen teoriataustaan (erityisesti oppimisen itsesäätely) ja opetuksen suunnitteluun. Oppijoiden digitaalisten jalanjälkien analyysi on osoittautunut lupaavaksi menetelmäksi erityisesti oppimis-prosessien analysoinnissa, mikä on haasteellista perinteisillä tutkimusmenetelmillä kuten surveyl-la ja haastatteluilla. Pelkällä lokitiedon analysoinnilla ei kuitenkaan tavoiteta oppijoiden meta-kognitiota, motivaatioota tai emootioita, jotka ovat oppimisen ja oppimisen itsesäätelyn kannalta olennaisia. Tähän mielenkiintoisia mahdollisuuksia tuovat digitaaliset oppimispäiväkirjat ja teh-täväpäiväkirjat, sillä niillä voidaan samanaikaisesti tavoittaa sekä oppimisen prosessiluonne että oppijoiden mielensisäisiä prosesseja. Lukuvuoden 2018-2019 aikana toteutettavassa väitöskirjan osatutkimuksessa selvitetään flipped learning-tyylisen opiskelun ja digitaalisen tehtäväpäiväkir-jan käytön vaikutuksia oppimisen itsesäätelyyn sekä opiskeluintoon.

Foorumissa esitellään sitä, miten dynaaminen jaksoista riippumaton eteneminen on saatu jär-jestymään Kannaksen lukiossa, mitä tietoa digitaalisten tehtäväpäiväkirjojen avulla on saatu op-pimisesta, miten oppimisympäristö on toiminut muissa oppiaineissa ja mitä hankkeessa aiotaan tehdä ja kokeilla seuraavaksi, sekä esitellään hankkeeseen liittyvää väitöstutkimusta.

Kuvia oppimisympäristöstä löytyy tästä kansiosta:https://drive.google.com/drive/folders/1_-0uO0kHX7fs6cpsXEbniAi9o1_tPDQh?usp=sharing

Teemasta toimeen! Lukion teemaopintokursseja kehittämässäLuostarinen Aki ja Pöysti Eveliina, Otavan Opisto

Mistä on onnistuneet teemaopintokurssit tehty? Kuinka osallistaa opiskelijat tutkivaan ja uutta luovaan työskentelyyn, joka kehittää kykyä tiedonalarajat ylittävään tarkasteluun, laaja-alaisten osaamisalueiden kehittämiseen ja yhteistyöhön niin opiskelijoiden kesken kuin lukion ulkopuolis-tenkin toimijoiden kanssa? Millaisen mahdollisuuden onnistuneesti rakennettu teemaopintokurs-si tarjoaa lukion toimintakulttuurin kehittämiseen, opettajien väliseen yhteistyöhön ja oppivan yhteisön rakentumiseen? Miten motivoida opiskelija mukaan teemaopintokursseille?

Nykyiset ja tulevat lukiokoulutuksen opetussuunnitelmien perusteet haastavat lukioita raken-tamaan aidosti tiedonalarajat ylittäviä ja aihekokonaisuuksiin pureutuvia kurssikokonaisuuksia. Teemaopintokurssit tarjoavat mahdollisuuden testata erilaisia opiskelijoita osallistavia ja aktivoi-via menetelmiä sekä kokeilla monipuolisia tapoja tukea opiskelijan työskentelyä oppimisenaikai-sella jatkuvalla arvioinnilla ja palautteella.

Hankkeen tavoitteena on teemaopintokurssien kehittäminen ja pilotointi yhdessä sekä nuo-risoasteen että aikuisten lukiokoulutuksen järjestäjien kanssa. Hankkeessa luodaan kolme lukion teemaopintokurssitoteutusta materiaaleineen. Hankkeessa suunnitellaan ja pilotoidaan teema-opintokurssit seuraavien teemojen ympärillä: (1) Agenda 2030, (2) Ihminen, kone ja keinoäly sekä (3) Tulevaisuuden lukio. Kurssit rakennetaan yhdessä pilottilukioiden kanssa ja ne testataan hank-keen aikana käytännössä. Kurssitoteutusten julkaistavaa materiaalia kehitetään jokaisen pilotti-testauksen kokemusten perusteella.

Teemoissa haastetaan opiskelijat tutustumaan kestävään kehityksen, keinoälyn ja tulevaisuu-dentutkimuksen keskeisiin kysymyksiin ja innovoimaan näihin yhdessä ratkaisuja. Opiskelijan työskentelyä tuetaan toimintamallilla, joka etenee aiheeseen perehtymisestä ongelman havait-semiseen ja rajaamiseen, oman työskentelyn tavoitteiden asettamiseen, tilannekartoitukseen ja tiedonkeruuseen, kehämäiseen kokeilevaan ratkaisun kehittämiseen ja oman toiminnan ja työs-kentelyn arviointiin. Pedagogiset perusteltu ja yhteiskehitetty malli edistää innovaatio-osaami-sen, tietoja viestintäteknologisen osaamisen sekä ryhmätyöskentely- ja vuorovaikutustaitojen

108


kehittymistä. Teemaopintokurssien mallit ja materiaalit kuvataan ja julkaistaan avoimesti hyödyn-nettäväksi.

Foorumisesityksessä käydään läpi teemaopintokurssien keskeisiä periaatteita sekä esitellään hankkeessa tuotettuja innovatiisia teemaopintokurssimalleja. Osallistujat saavat halutessaan käyttöönsä jo valmiiksi saatua teemaopintokurssimateriaalia testattavaksi omassa opetuksessa. Hankkeessa tuotetut mallit tarjoavat lisäksi mahdollisuuden testata LOPS2021-työtä tukevia tee-maopintototeutuksia.

Robotit, tekoäly vai virtuaalilasit- Mitä innovatiivisia teknologioita koulujen kannattaa hankkia?Clements Kati, Jyväskylän yliopisto

Luokkahuoneeseen on hankittu uusi hyperdigihärpäke. Parin käyttökerran jälkeen se pölyttyy nurkassa ja virtajohtokin on hukassa. Kuulostaako tutulta? Oppimisteknologioiden hankintapro-sessi on hankkijaorganisaatiolle hankala tehtävä ja epäonnistuu usein, sillä teknologian ostopää-töksen tekijä on lähes aina eri henkilö kuin tuleva loppukäyttäjä. Kunnat tai koulut tulevat monesti hankkineeksi vaikeakäyttöisiä ohjelmistoja tai monimutkaisia laitteita, jotka jäävät pölyyntymään luokan nurkkaan. (Clements & Wallin, 2017.)

Opetusala on teknologian kehittymisasteeltaan jäljessä kaupallisempia aloja (Gülbahar, 2007). Julkiset hankkijaorganisaatiot ovat vähemmän houkuttelevia asiakkaita yrityksille, koska päätök-sentekoprosessit ovat pitkiä ja määrärahoja kiristetään. Silti teknologiainnovaatioilla olisi annet-tavaa myös opetussektorille. Opettajien työajan ei pitäisi hukkua teknologioiden kanssa painiske-luun vaan se voitaisiin hyödyntää itse oppilaiden yksilölliseen ohjaukseen. Tähän mahdollisuuksia voi tuoda esimerkiksi oppimisen analytiikan tai tekoälyn ja koneoppimisen hyödyntäminen hen-kilökohtaisissa oppimisympäristöissä. Näitä teknologioita ei kuitenkaan hyödynnetä niiden täy-dessä potentiaalissa tällä hetkellä (Sjöden, 2017).

Tässä tutkimuksessa on kartoitettu opettajien, oppilaiden ja kuntien tarpeita innovatiivisille opetusteknologiaratkaisuille ja se on toteutettu kesän ja syksyn 2018 aikana. Tarvekartoitukseen osallistui yli 1200 opettajaa, oppilasta ja kuntapäättäjää seitsemästä EU-maasta. Tuloksena saatiin selville, että innovatiivisille teknologioille on tarvetta, mutta onnistuneen hankinnan varmistami-seksi etenkin opettajien koulutusta teknologioiden käyttöön on lisättävä samassa suhteessa tek-nologiahankintojen kanssa.

Kiinnostavimpia oppimisteknologioita tällä hetkellä ovat virtuaalitodellisuus, robotiikka ja te-koäly/koneoppiminen. Sovellukset näistä teknologioista ovat kuitenkin osaltaan alkuvaiheessa, vaikkakin kouluille sopivia teknologioita on jo markkinoilla. Lisättyä- ja virtuaalitodellisuutta kou-lumaailmassa edustavat esimerkiksi Google Expeditions, Google Cardboard, Google Tour creator sekä virtuaalilasit, jotka laajentavat oppilaiden maailmaa omassa pulpetissa istuen. Oppikirjoista voidaan saada enemmän älypuhelimien Aurasma-sovelluksella, jonka avulla oppikirjojen kuvat voivat tarjota enemmän informaatiota esimerkiksi videoina. Avaruudellisella mallintamisella (spa-tial mapping) voidaan yhdistää todellinen ja virtuaalimaailma editoimalla tai lisäämällä videoita, kuvia ja muita elementtejä.

Robotteja voidaan käyttää koulumaailmassa monella tavalla esimerkiksi matemaattisten ai-neiden opetuksessa kehittämään algoritmista ajattelua tai itsenäisinä toimijoina, jotka auttavat oppilaita oppimaan. Robottien suurin hyöty pedagogisesta näkökulmasta koulumaailmassa on, että lisäävät yhteistyötä ja luovaa ongelmanratkaisua, kun oppilaat yhdessä suunnittelevat ja ra-kentavat robotteja.

109


Aivot - yhdessä käyttöön, Tampereen kaupunkiseudun 3.-6.luokan ympäristöopin digitaalinen oppimateriaaliJurvela Harri ja Turtiainen Simo, Tampereen kaupunki, Lahtinen Marko, Lempäälän kunta, Lempilä Helka, Pirkkalan kunta

Tampereen kaupunkiseudun kunnat (Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi) ovat yhdessä päättäneet tehdä digitaalisen, ei-kaupallisen, oppimateriaalin 3.-6.luokan ympäristöoppiin. Oppimateriaali on vuosiluokkaistettu paikallisen opetussuunnitel-man mukaan ja on käyttäjien muokattavissa. Oppimateriaalin keskeisinä alustoina toimivat Reppu (moodle+H5P) sekä Office 365. Projekti on käynnistynyt syksyllä syksyllä 2018, demot valmistuvat marraskuussa 2018 ja ensimmäinen pilottijakso (4. luokan Eurooppa) tulee koekäyttöön maalis-kuussa 2019. Koko 4. luokan ympäristöopin oppimateriaali otetaan käyttöön lukuvuodeksi 2019-20. Seuraavana lukuvuonna 2020-21 käyttöön tulee 3. ja 5. luokan oppimateriaali ja lukuvuonna 2021-22 käytettävissä on myös 6. luokan oppimateriaali.

Ympäristöoppi tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden digitaalisuuden pedagogiseen hyödyntä-miseen. Ympäristöopin oppimateriaali tarjoaa rakenteen yhteistyölle koulujen ja kuntien kesken, ja paikallisesti tehtynä mahdollistaa oppilaan oman lähiympäristön nostamisen suoraan oppima-teriaaliin. Visuaalinen ja helposti eriytettävä oppimateriaali lisää kiinnostusta ympäristöoppiin ja tukee laaja-alaista osaamista ja jatkuvaa arviointia. Oppimateriaali sisältää oppilaan materiaalin, portfoliotyöskentelyn sekä tarvittavat opettajan materiaalit. Materiaalin käyttöön perehdytetään koulutuksilla ja vertaistuella.

Tervetuloa tutustumaan oppimateriaalin pilottijaksoon ja kuulemaan, kuinka koulutuksen jär-jestäjien oma oppimateriaalin tuotantoprosessi on organisoitu.

Näkökulmia digitalisoituvan pedagogiikan johtamiseen korkea-kouluissa: strategian, toimintakulttuurin ja osaamisen johtaminenLaakkonen Ilona ja Saarisilta Jaana, JAMK Liiketalous

Esityksessä verkkopedagogiikan ja johtamisen osaajat laittavat ajatuksensa yhteen ja pureutu-vat korkeakoulujen digitalisaatioon johtamisen näkökulmasta. Digiloikka on muodostunut muo-tisanaksi, mutta digitalisaatiossa ei ole niinkään kyse nopeasta muutoksesta tilasta toiseen, tekno-logioiden ja taitojen nopeasta omaksumisesta, vaan vähittäisestä, syvällisestä ja systemaattisesta muutoksesta siinä, miten teemme työtä koulutuksen kehittäjinä, opettajina ja johtajina. Pureu-dumme näihin muutoksiin kolmen johtamisnäkökulman - vision ja strategian, toimintakulttuurin sekä osaamisen - kautta.

Edistyneillä korkeakouluilla on jo tulevaisuusorientoituneet visiot ja strategiat, joissa digitali-saatio on mukana keskeisenä osana. Mutta miten voidaan varmistaa, että osaamme visioida tule-vaisuutta oikein ja toisaalta niin, että se on käyttökelpoista myös käytännön toimijoiden kannalta. Miten strategiasta johdetut toimenpiteet saadaan käytäntöön? Uudet teknologiat ovat usein dis-ruptiivisia, mutta johtamisen ei tarvitse sitä olla.

Entä millaisia muutoksia onnistunut digitalisaatio aiheuttaa korkekoulujen toimintakulttuuril-le? Jatkammeko entisenlaista toimintaa, mutta uusin välinein, vai pitäisikö tapahtua muutoksia, jotka heijastelevat syvällisemmin myös digitaalisen maailman toimintatapoja, arvoja ja käytäntei-tä? Miten toimintakulttuurin muutosta voidaan johtaa?

Entä mitä tarkoitetaan digipedagogisella osaamisella? Puhummeko yksilön vai koko yhteisön osaamisesta? Vai jopa kyvykkyydestä tai suorituskyvystä? Pystytäänkö osaamista määrittelemään ja millaisia välineitä, tukea ja johtamista opettajat tarvitsevat?

Esityksemme perustuu tieteidenväliseen vuoropuheluun ja käytännön kokemuksiimme johta-misen, opetuksen, korkeakoulupedagogiikan kehittämisen ja tutkimuksen parissa.

110


Avoin koulu, tulevaisuuden koulu? Open School for Open Societies -hankkeen ensituloksiaLempiäinen Jesper, Turun yliopisto, Rantanen Sanna, Niittykummun koulu, Tomi Jaakkola

Open School for Open Societies (OSOS; openschools.eu)-hanke (2017–2020) on Euroopan Unionin rahoittama kansainvälinen koulujen kehittämis- ja tutkimushanke, jonka tavoitteena on tukea koulujen kulttuurin muutosta kohti tulevaisuuden koulua, jossa opetusta suunnitellaan ja toteutetaan tutkivan ja ilmiöpohjaisen oppimisen lähtökohdista yhdessä koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Hankkeen aikana koulut toteuttavat opetussuunnitelmaan liittyviä oppilas-lähtöisiä projekteja, joiden lähtökohtana on oman paikallisyhteisön hyvinvoinnin edistäminen sekä globaalisti tärkeiden ja ajankohtaisten aiheiden käsitteleminen oppilaita innostavalla ja ak-tivoivalla tavalla. Lisäksi koulut kehittävät niin koulun sisäistä kuin koulujen välistä yhteistyötä ja-kamalla opetusideoita OSOS-hankkeen verkkoportaalissa (http://portal.opendiscoveryspace.eu/en/osos). Hankkeeseen osallistuu kouluja kahdestatoista Euroopan maasta. Suomessa hanketta koordinoi Turun yliopisto. Koko hankkeen koordinaattori on Ellinogermaniki Agogi Kreikasta.

Tässä esityksessä esittelemme ensin hankkeen tausta-ajatuksia ja hankkeen tarjoamaa tukea ja työkaluja kouluille. Tämän lisäksi raportoimme erilaisia koulujen (kirjoitushetkellä hankkeessa on mukana 11 suomalaista peruskoulua kuudesta kaupungista) toteuttamia OSOS-hankkeita (ai-heina mm. metsä, kasvien kasvuolosuhteet, avaruus ja ohjelmointi) sekä ensituloksia hankkeiden yhteydessä toteutettavasta tutkimuksesta, jossa kartoitetaan sekä oppilaiden yleistä motivaatiota luonnontieteen opiskeluun että erityisesti heidän kiinnostustaan koulujen toteuttamien projek-tien aikana. Oppilaiden kiinnostusta mitataan verkkokyselyllä koulujen toteuttamien hankkeiden alussa ja hankkeiden päätyttyä, joten tutkimus tarjoaa myös mahdollisuuden seurata oppilaiden kiinnostuksessa ja asenteissa tapahtuvia muutoksia hankkeen aikana. Esitys tarjoaa kuulijoille esimerkkejä ja virikkeitä koulujen toteuttamista, avoimempaan koulukulttuuriin tähtäävästä toi-minnasta sekä tietoa oppilaiden kiinnostuksesta ja siinä tapahtuvasta muutoksesta hankkeiden aikana. Esitys sopii useampaan konferenssin teemaan, mutta erityisesti ”Tulevaisuuden koulu ja tulevaisuuden taidot” aihepiiriin.

Mitä tutkimus kertoo oppimisesta digitaalisissa oppimisympäris-töissä?Syvänen Antti, Tampereen yliopisto

”Opettajien puheessa usein vilahtavat sanat “lisäarvo” ja “vaikutus oppimistuloksiin”, kun ollaan ottamassa käyttöön uusia digitaalisille ratkaisuille pohjautuvia opetusmenetelmiä. Opettajalle kyse on ajankäytön riskistä; saadaanko opetuksen muutoksella aikaiseksi parempia oppimistu-loksia silkan ajanmukaistamisen ohella. Lopulta saadut oppimistulokset ovat kuitenkin monen tekijän summa, jossa keskeisin tekijä on opettaja itse. Silti käytännön opetustyön tekijä voi esittää kysymyksen: “Millaista tukea kotimainen alan tutkimus antaa opetukselliseen muutokseen liitty-vän päätöksenteon kanssa painivalle opettajalle?”

Tämä selvitys tehtiin nopealla aikataululla, rajaamalla tiedonhaku pitkään toimineiden yliopis-tojen tutkimusryhmien julkaisuihin. Julkaisuista etsittiin etenkin kouluympäristössä saatuja op-pimiseen liittyviä tuloksia – sekä hyviä että huonoja. Etusijalla olivat tutkimukset, joissa saatuihin vaikutuksiin liittyvät tulokset oli kokeellisesti tai kvasikokeellisesti esitetty selkeästi ja rajatusti. Täy-sin meta-analyyttiseen vaikuttavuuden määrien estimointiin eri kokeilujen aihealueilla ei lyhyestä aikataulusta johtuen ollut mahdollisuutta. Toisaalta, meta-analyysiin soveltuvat tutkimukset ra-jautuivat matemaattiseen osaamiseen ja lukemaan oppimiseen liittyviin kokeiluihin. Valtaosa löy-

111

Posterit 21.-22.3.2019

detystä aineistosta oli kuvailevaa määrällistä tutkimusta tai laadulliselle aineistolle pohjautuvaa, joista saatuja oppimistuloksia raportoitiin ilman arviota saadun vaikuttavuuden kokoluokasta.

Selvityksen perusteella etenkin esi- ja alkuopetuksen lukemaan oppimista pystytään tukemaan kehitetyillä digitaalisilla oppimispeleillä (Ekapeli). Ekapeli on myös yleistymässä alkuopetuksen eriyttämisen välineenä. Samoin löytyi vahvaa näyttöä digitaalisten oppimispelien ja oppimateri-aalien hyödyntämisestä alakoulun oppilaiden matemaattisen osaamisen edistämiseen (Number Navigation Game, Semideus, Wuzzit Trouble, ViLLE). Lisäksi erilaisia yhteistoiminnallista oppimista tukevia oppimisalustoja sekä mobiileita laitteita hyödyntämällä on mahdollista saada aikaiseksi myönteisiä oppimistuloksia. Nämä tulokset ovat kuitenkin riippuvaisia opettajien ja oppilaiden toimintaa tukevista pedagogisista käytännöistä, jolloin kokonaiskuvan rakentaminen digitaalisel-la ratkaisulla aikaan saadusta vaikutuksesta on vaikeampaa. Tämän myötä tutkimustieto oppimis-tuloksiin saadusta vaikutuksen kokoluokasta on näissä tapauksissa vähäistä. Samoin digitaalisten oppimisratkaisujen on havaittu itsessään tuovan käyttöön oppilaita motivoivia toimintatapoja, joskin motivoivuus ei automaattisesti takaa myönteistä vaikutusta oppimistuloksiin.

Kotimainen digitaalisten ratkaisujen opetus- ja opiskelukäytön tutkimus on kuitenkin paljon laajempaa, kuin tässä selvityksessä on kyetty tuomaan esille. Opettajia varmasti myös ilahduttaa, että valtaosa tästä on keskittynyt erilaisten opetuskäytänteiden kehittelyyn. Tämän selvityksen rajoitteena oli, ettei siinä täysin pystytty paneutumaan laadullisissa tutkimuksissa saatuihin tulok-siin. Lisäksi on mahdollista, että tutkimusryhmien julkaisuihin keskittymällä jäi selvityksen kannal-ta tärkeätä tutkimusta kartoittamatta.

On tärkeää, että digitaalisten välineiden hyödyntämisen ja oppimistulosten välisestä yhteydes-tä kertyvän tutkimustiedon syventämistä jatketaan. Myös tätä selvitystä täydennetään vielä lähi-kuukausina ja ITK:ssa on esillä tuoreimmat tulokset.

112

Posterit 21.-22.3.2019

Adaptiivisuus ja pelillisyys verkko-opetuksessaNousiainen Tuula, Peltonen Marika, Vesisenaho Mikko

Posterissa esitellään meneillään olevaa eurooppalaista hanketta (2017-2020), jonka tavoitteena on tutkimuksellisesti kehittää tapoja siihen, miten verkko-oppimista voidaan entistä paremmin yksilöllistää ja siten myös tukea opiskelijan etenemistä ja motivaatiota. Hankkeen kontekstina on korkeakouluopetus.

Verkko-oppimisen yksilöllistämistä lähestytään hankkeessa kahdesta näkökulmasta. Ensim-mäinen on adaptiivisuus, johon liittyen hankkeessa kehitetään oppijan edistymiseen mukautuvia arviointi- ja seurantatyökaluja. Toinen päänäkökulma on pelillistäminen: verkko-oppimisalustoille luodaan partnerien omissa oppimis- ja opetuskonteksteissaan tunnistamiin tarpeisiin perustuvia mekanismeja, joilla opiskelijoiden kokemusta voidaan pelillistää. Kehitettäviä adaptiivisia ja pelil-lisiä elementtejä testataan iteratiivisesti erilaisilla korkeakoulukursseilla hankkeen neljässä partne-rimaassa (Espanja, Belgia, Romania ja Suomi).

Posterin tarkoituksena on kuvata projektin etenemisprosessia, tavoitteita ja tähän mennessä saatuja kokemuksia.

Aina avoin ammatillinen oppilaitosAnnina Laaksonen, Laitinen Laura

365/12 – Aina avoin ammatillinen oppilaitos -hankkeessa kehitettyjen digitaalisten ja virtuaa-listen oppimisympäristöjen avulla rakennetaan tulevaisuuden ammatillista oppilaitosta. Tulevai-suuden ammatillinen oppilaitos mahdollistaa opintojen suorittamisen aiempaa joustavammin, monipuolisemmin ja nopeammin. Hankkeessa kehitetään 365/12-malli ammatillisesta oppilaitok-sesta, jossa opiskelu on aina mahdollista ajasta ja paikasta riippumatta. Mallin sisällön voi kiteyttää kolmeen sanaan: nopeammin, paremmin, ketterämmin. Uusi malli mahdollistaa entistä nopeam-man opiskelun ja työelämään siirtymisen sekä välittömän reagoinnin uusiin tilanteisiin. Lisäksi malli tehostaa yritysten kanssa tehtävää yhteistyötä, tavoitteena uusien innovaatioiden ja liiketoi-mintaideoiden syntyminen. Tule kuulemaan lisää tulevaisuuden ammatillisesta oppilaitoksesta!

Ammatillisia opintoja avoimesti verkossa!Annina Laaksonen

Avoimet ammatilliset opinnot -palvelu tarjoaa vaihtoehtoisen ja joustavan tavan hankkia opin-noissa ja työelämässä tarvittavaa osaamista kaikille avoimina verkko-opintoina. Korkeakoulut ovat tarjonneet avoimia opintoja jo pitkään, ja nyt tämä on mahdollista myös ammatillisella puo-lella. Opiskelu tapahtuu verkossa joko itsenäisesti tai opettajan johdolla ja opiskelu on mahdollis-ta kaikille asuinpaikasta riippumatta. Tule kuulemaan palvelusta ja avoimista ammatillisista verk-ko-opinnoista lisää!

Avoimet ammatilliset opinnot -palvelu on kehitetty vuosina 2015 – 2018 AAVA-hankkeessa, joka valittiin kahden parhaimman ammatillisen koulutuksen kehittämishankkeen joukkoon kil-

Posterit 21.-22.3.2019

113

Posterit 21.-22.3.2019

pailemaan Euroopan komission ESF VET award -palkinnosta. Euroopan ammattitaitoviikon pää-töstapahtumassa Wienissä 9.11.2018 hanke sijoittui hopeasijalle.

Avoimet ammatilliset opinnot -hankkeen (1.4.2018 – 31.7.2020) tavoitteena on selvittää, mitä palvelun laaja valtakunnallinen käyttöönotto edellyttää testaamalla palvelun käyttöönottoa am-matillisten oppilaitosten laajassa kumppanuusverkostossa. Tavoitteena on kehittää niitä sujuvia siirtymiä edistäviä toimintamalleja ja yhteistyömuotoja, joissa hyödynnetään avointen ammatil-listen opintojen palvelua.

Tutustu palveluun: www.aavo.fiLisätietoa hankkeesta: https://www.avoimetammatillisetopinnot.fi/aao

Autenttisuutta lisätyllä todellisuudellaMartiskainen Kai, Stockley Pete

Lisätty todellisuus (AR) antaa uusia mahdollisuuksia autenttisten oppimis- ja työelämäympäris-töjen rikastamiseen esimerkiksi oppimis- ja käyttöturvamateriaaleilla. Posteripisteellä on kokeilta-vissa AR:n avulla rikastettuja ammatillisen koulutuksen oppimissovelluksia, ainakin:

autoala: kemikaalikaapin ohjeistussosiaali- ja terveysala: vanhustyö ja potilaan kohtaamisen ongelmanratkaisuacateringala: juuresten ja vihannesten tunnistusmoniala: AR-avusteinen työelämäympäristö, jossa työssäoppimispaikan ja työpaikan hakuun

liittyviä tehtäviäNäiden lisäksi lisätyllä todellisuudella toteutettuna on kokeiltavana erilaisia suomalaisella Ari-

lyn-sovelluksella tehtyjä pieniä demonstraatioita. Kävijät voivat myös kokeilla AR-sovelluksen luomista ja saavat hyödynnettäksi AR-järjestelmien ominaisuuksien vertailutaulukon. Sen avulla he voivat selkeyttää omaa AR:n käyttöönottoprosessiaan. Kaikki posteripisteellä esitellyt resurssit ovat avoimia kävijöiden hyödynnettäviksi CC BY-SA lisenssillä.

Kävijät voivat kokeilla näitä omilla mobiililaitteillaan tai lainata posteripisteen mobiililaitetta. Trigger-kuvia saatavilla mukaan tai haettavissa hankkeen verkkosivuilta, niin että kävijät voivat käyttää tai demota samoja sovelluksia myös esimerkiksi koulussaan.

Posteri on formaattina parhaiten soveltuva sellaisen oppimateriaalin esittelyyn, jossa kävijä ko-keilee ja saa keskustelemalla lisätietoa ja ajatuksia teknologian omasta soveltamisesta.

Avaruusprojekti 20182a5bMaria Björkenheim, Rantanen Sanna

Avaruusprojekti 20182a5b – on 5 viikon ja 70 oppitunnin mittainen avaruusaiheinen monialai-nen ja laaja-alaisia taitoja vaativa ilmiöpohjainen oppimisprojekti. Tässä työssä yhdistetään kaksi luokkaa työskentelemään yhdessä pienemmissä ryhmissä. Ryhmien tavoitteena on tehdä sekä tiedollinen että taidollinen työnnäyte oppimastaan, liittyen avaruus-teemaan. Projektin aikana käydään ympäristöopin, englannin, äidinkielen, musiikin ja kuvataiteen opetussuunnitelman ta-voitteita läpi. Projektin aikana luokkarajat ylittyvät, kun nuoremmat ja vanhemmat oppilaat työs-kentelevät yhdessä, ja lisäksi toinen luokista on kaksikielinen, niin kielirikasteisuutta tulee pro-jektiin mukaan tämän myötä myös. Oppilaiden pääasiallinen työskentelyalusta on Google Class-room, mihin heillä on helppo pääsy luokkien Chromebook-tietokoneiden avulla. Opettajien suun-nittelualusta on Office356- OneDrivessä jaettuna projektivastaavien opettajien kesken. Skilli-ar-viointiohjelma tulee projektiimme kokeiluun arviointityökaluna, jotta saamme arviointialustan muokattua vastaamaan projektimme sisältöä, sekä kuvaamaan laaja-alaisten taitojen osaamista ja kehittymistä. Mukana projektissa on myös asiantuntijavierailijoita mm. Helsingin yliopistolta,

114

Posterit 21.-22.3.2019

kirjastosta ja Kirkkonummen Tähtitieteilijäyhdistyksestä rikastuttamassa ja innostamassa projek-tin kulkua. Projektilla ei ole rahoitusta vaan ideointi, suunnittelu ja yhteistyö toteutuvat opettajien innostuksen ja vapaaehtoistyön voimin.

Digioppimisella ammatilliseen kiertotalous- ja kestävän kehityksen osaamiseenPiha Aura, Suihkonen Päivi

Yrityksiin kohdistuvat odotukset muuttuvat, kun asiakkaiden, yhteistyökumppaneiden, sijoit-tajien ja työntekijöiden tietoisuus ympäristökysymyksistä ja sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta kasvavat. Kiertotalous luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja työpaikkoja. Miten varmistetaan, että yritysten ja työntekijöiden osaaminen uudistuvat? Miten ammatillinen koulutus voi tarjota ammattiin valmistuville valmiudet kehittää jatkuvasti osaamistaan ja omalta osaltaan myös työ-elämää?

SYKLI ja Perho Liiketalousopisto kehittävät avoimen digitaalisen oppimisympäristön kierto-talousosaamisen ja vastuullisen ammattitaidon kehittämiseen. Palvelu tuotetaan neljälle toimi-alalle: ruokapalvelu-, matkailu- ja kaupan aloille sekä kiinteistönhuoltoon. Aalto yliopisto pilotoi hankkeessa MR-ympäristöjä kiinteistönhuollon ammattilaisten koulutuksessa.

Palvelussa ammattilainen tai ammattiin opiskeleva voi opiskella oman alansa keskeiset ympä-ristöasiat ja vastuulliset käytännöt. Yritys voi käyttää palvelua henkilöstönsä osaamisen ja toimin-tansa kehittämiseen. Palvelu julkaistaan vuoden 2020 alussa.

Kehitämme palvelua yhteistyössä asiantuntijoiden, oppilaitosten ja yritysten kanssa. Haluaisit-ko päästä ensimmäisten joukossa testaamaan kurssimateriaaleja ja/tai uutta oppimisalustaa? Tule nykäisemään hihasta!

www.kädenjälki.fi

Digitaalinen dialogi kodin ja koulun välillä - huoltajat kumppaneina arvioinnin kehittämisessäKontkanen Sini, Pöntinen Susanna, Räty-Záborszky Sinikka

Opetussuunnitelman hengen mukaisesti koulussa on keskeistä kehittää oppimista tukevan digitaalisen arviointikulttuurin luomista yhteistyössä kodin kanssa. Posterissa kuvataan syksyllä 2018 alkanutta opetuksen tutkimus- ja kehittämishanketta, jonka tavoitteena on edistää ja tiivis-tää kodin ja koulun välistä yhteistyötä. Hankkeessa kehitetään uudenlaisia toimintatapoja oppi-mista tukevan arviointikulttuurin luomiseksi digitaalisia ympäristöjä hyödyntäen. Painopisteenä on tukea oppilaiden itsearviointitaitoja sekä edistää huoltajien tietoisuutta ja osallisuutta koulu-arvioinnissa. Käytöstä kootaan palautetta huoltajilta ja oppilailta.

Posterissa esitellään hankkeesta saatuja kokemuksia. Oppilaat ovat testanneet ja käyttäneet syksyn 2018 aikana Seesaw-sovellusta, jonka avulla he ovat taltioineet ja arvioineet omaa lukutai-toaan ja sen kehittymistä. Lisäksi oppilaat ovat sekä dokumentoineet että arvioineet sovelluksen avulla omaa käyttäytymistään, johon liittyy kaksi arvioinnin kohdetta: ”Huolehdin omista ja kou-lun tavaroista sekä tiloista.” sekä ”Noudatan yhteisiä sääntöjä.”. Käyttäytymisen arvioinnissa oppi-laat käyttävät myös Qridi-sovellusta, joka on koulun yhteinen formatiivisen arvioinnin digitaalinen ympäristö.

Arviointi on jatkuva prosessi, ja digitaalinen tallentaminen mahdollistaa formatiivisen arviointi-prosessin läpinäkyväksi tekemisen myös oppilaiden huoltajille. Syksyllä 2018 huoltajille on järjes-tetty vanhempainilta, jossa hanke on esitelty sisältöineen sekä tavoitteineen. Huoltajia on rohkais-

115

Posterit 21.-22.3.2019

tu ryhmäkeskusteluun ja tuomaan esille omia ajatuksiaan arvioinnista sekä hankkeesta. Lisäksi huoltajat ovat osallistuneet Seesaw-sovelluksen käyttämiseen. Huoltajien kokemuksia huomioi-daan kodin ja koulun välisen yhteistyön kehittämisessä. Heiltä kootaan palautetta digitaalisten sovellusten käytöstä ja kutsutaan yhteisiin tapaamisiin useamman kerran hankkeen aikana.

Hanke avaa myös opettajaopiskelijoille uudenlaisen mahdollisuuden seurata, harjoitella ja to-teuttaa arviointia oppilaiden sekä huoltajien kanssa. Syksyllä 2018 opettajaopiskelijat ovat tutus-tuneet formatiiviseen arviointiin ja he ovat sekä itse käyttäneet Seesaw-sovellusta arvioinnin väli-neenä että saaneet kokemuksia kodin ja koulun välisestä yhteistyöstä sovelluksen avulla.

Digitaitoja opettajille pelillisestiKepanen Anna, Kovalainen Piia

Posterissa esittelemme Vantaan ammattiopisto Variassa Euneos Oy:n kanssa yhteistyössä jär-jestettävien Erasmus+-koulutusten toteutusta. Järjestämme kansainvälisille opettajaryhmille digitaitojen,-välineiden ja -pedagogiikan pelillisiä koulutuspäiviä. Digipäivä on osa viikon mittai-selle kurssille osallistuvien opettajien koulutusohjelmaa ja sen tarkoituksena on tutustuttaa digi-taidoiltaan heterogeeninen joukko erilaisiin opetuksen digimahdollisuuksiin. Haastetta koulutus-päivän koostamiseen tuo kielitaidon rajoitusten lisäksi ryhmän heterogeenisyys niin opetettavien alojen, digitaitojen kuin heille tuttujen sovellusten/ohjelmien suhteen. Pelillisyydellä päivään on saatu eriyttämistä niin välineiden kuin niiden pedagogisen käytön/soveltamisen suhteen. Opetta-jaryhmät voivat osallistua osaan toimintapisteistä omien kiinnostustensa ja tarpeidensa mukaan. Sisällöissä kiinnitetään huomiota sovellusten laajaan saavutettavuuteen, käytettävyyteen sekä hyödynnettävyyteen. Peliä päivittämällä huolehditaan ajankohtaisesta tarjonnasta ja pyritään tar-joamaan jokaiselle osallistujalle ainakin jotakin uutta. Lisäksi oppilaitoksen omia vahvuusalueita hyödynnetään ja sitä kautta tuodaan käytännön esimerkkejä soveltamisen tueksi. Posterissa esit-telemme prosessia ja päivän rakennetta ja sisältöjä. Malli on helposti hyödynnettävissä erilaisissa koulutustarpeissa.

LUDO - LUkiolaisen DigiOpasHeino Ari

Osana Pöytyän kunnan uutta strategiaa, Tulevaisuusmatkaa, työntekijöitä halutaan rohkaista kokeilukulttuuriin. Kaikille halukkaille tarjottiin keväällä 2017 mahdollisuus suorittaa tuotekehit-täjän erikoisammattitutkinto oman työn ohessa. Tartuin haasteeseen ja ”opinnäytetyöni” on LUki-olaisen DigiOpas, joka pyrkii tarjoamaan tvt-tietoa ja apua arjen ongelmiin niin lukiolaiselle kuin vähän opettajille ja huoltajillekin keskitetysti ja käytännönläheisesti. Opas on räätälöity osittain omaan Elisenvaaran lukioomme, mutta suurin osa tiedosta pätee laajemminkin. Staattisemman, joskin tarvittaessa päivittyvän, tiedon lisäksi sivuilla on lomake, jonka kautta voi lähettää tvt-aihei-sia kysymyksiä. Jahka opas iskostuu lukiolaisten mieliin, voi kysymyksiä alkaa tulla enemmänkin.

Koulutus on tällä hetkellä vielä kesken, samoin opas. Koulutus päättyy alkuvuodesta 2019, mut-ta sivuston ylläpito on luonnollisesti jatkuvaa tämän jälkeenkin. Esitykseni toivottavasti herättää innostusta vastaavanlaisiin oppaisiin muissa lukiossa ja yhteistyöhön kiinnostuneiden kesken.

116

Posterit 21.-22.3.2019

Maker-oppimisympäristöjen kehittämishankeJuurola Leenu, Wirman Antto

Värkkäämällä maailma haltuun- iloa ja innovointia oppimiseen -hankkeen tavoitteena on tuoda Maker-kulttuuria helsinkiläisiin kouluihin. Maker-oppimisympäristöt edistävät luovaa innovaatio-toimintaa ja yhdessä tekemisen ja oppimisen kulttuuria. Oppimisympäristöissä painotetaan oppi-miskeskeistä teknologiaa, luovaa ongelmanratkaisukykyä ja algoritmisen ajattelun kehittymistä.

Oppimisympäristöt suunnitellaan yhteistyössä opettajien ja oppilaiden kanssa. Luovan työs-kentelyn teknologiatila mahdollistaa kouluissa STEAM-aineiden parissa työskentelyn yli luokka- ja oppiainerajojen. Hankkeessa suunnitellaan ja julkaistaan muotoiluoppimisen materiaali, joka tu-kee oppimaan oppimisen taitojen kehittymistä sekä tutkivaa ja luovaa työskentelyä teknologian parissa.

Makerspace ja Maker-kulttuuri nivoutuvat osaksi koulun toimintakulttuuria, pedagogiikkaa ja oppimisympäristöjä. Tieto- ja viestintäteknologia sulautuu luontevasti oppimisympäristöön tu-kien oppimista sekä työtapojen ja oppimisympäristöjen jatkuvaa kehittymistä.

Posterissa esitetään keväällä 2019 päättyvän hankkeen konkreettisia projekteja sekä julkais-taan linkki verkkomateriaaliin, josta löytyy laajempi kuvaus hankkeesta sekä perustettujen tilojen suunnitelmat.

Mitä innovatiivisia teknologioita koulujen kannattaa hankkia?Sikström Pieta

Digitalisaatio on tullut jäädäkseen kouluissa ja posterilla haluamme tuoda esille oppimistek-nologiat innostavassa valossa ja hälventää virtuaalitodellisuuteen, robotteihin ja tekoälyyn liit-tyviä ennakkoluuloja ja jopa pelkoja. On tärkeää, että oppimisteknologioiden mukanaan tuoma oppimisen ja opettamisen uudistuminen nähdään nimenomaan mahdollisuutena eikä uhkana. Uskomme, että oppimisteknologiat on se muutos, jota koulumaailma tarvitsee juuri nyt!

Posterissa kerromme lisäksi innovatiivisesta hankintamenettelystä, joka on uudenlainen tapa kehittää loppukäyttäjien tarpeista lähteviä digitaalisia oppimisratkaisuja. Enää koulujen ei tarvitse valita vain olemassaolevista vaihtoehdoista vaan ne voivat osallistua kehittämiseen yhdessä pal-veluntuottajien kanssa aina vaatimusmäärittelystä ja tuotteen testauksesta alkaen. Innovatiivinen hankintamenettely mahdollistaa todellisiin tarpeisiin perustuvat ja kustannustehokkaat oppimis-teknologiat.

MobiiliKoutsi - aina apunasiKorhonen Aino, Lakkala Minna, Rasila Minna, Vihervaara-Nikulainen Mari

Coaching - tai suomalaisittain koutsaus - on taito, jonka avulla voimme auttaa toisiamme ja itseämme missä vain ja milloin vain. Opiskelijat, työssäkäyvät, työtä etsivät, ystävät, harrastajat, ikäihmiset, pariskunnat, perheet… kaikki hyötyvät koutsauksesta, joka perustuu hyviin kysymyk-siin, tavoitteellisuuteen ja aitoon kuuntelemiseen.

Tällä posterilla esitellään MobiiliKoutsi (työnimi). Se on applikaatio, joka opastaa koutsauksen periaatteet ja auttaa käyttäjää valitsemaan hyviä koutsaus-kysymyksiä joko kaverin koutsaami-seen tai itsensä koutsaamiseen.

Koutsaus on tehokas vuorovaikutuksen menetelmä, jossa koutsi ei konsultin tapaan neuvo asi-akastaan tai ratkaise hänen ongelmaansa, vaan koutsi auttaa asiakasta parempaan ajatteluun ja tästä seuraavaan tavoitteen määrittelyyn, toimintaan ja tulokseen.

117

Posterit 21.-22.3.2019

Koutsaus perustuu aktiiviseen kuuntelemiseen ja hyviin kysymyksiin. Oppimismielessä se on vähän kuin polkupyörällä ajo: sitä ei osaa syntyessään mutta kun sen on kerran oppinut, niin sen osaa. Opettelu on yksinkertaista, kun pääsee “jyvälle”, ja harjoittelu tekee mestarin.

Koutsin ei tarvitse olla käsiteltävän asian osaaja. Tämä antaa paljon mahdollisuuksia: koutsaa-malla voit auttaa melkein ketä tahansa ajattelemaan paremmin, ottamaan käyttöön kaikki resurs-sinsa ja saavuttamaan päämääränsä.

Koutsaus avaa todella monipuolisen työkalupakin etenkin asiantuntijatyöhön. Jokainen tarvit-see ohjausta työssään. Monesti on kuitenkin niin, että paras ja joskus ainoakin asiantuntija on työntekijä itse. Näissä tilanteissa koutsaus sopii hyvin ohjaustyökaluksi, jonka kautta tarkennetaan tavoitteet, määritetään toimenpiteet ja valitaan sopiva etenemistapa ilman, että kukaan kertoo valmista vastausta.

MobiiliKoutsi on ensimmäinen suomalainen coaching-applikaatio. Sitä jatkokehitetään käyttä-jäkokemusten ja -toiveiden perusteella, myös tekoälyä hyödyntäen. MobiiliKoutsi on ensimmäi-sessä vaiheessa applikaatio, joka on koutsilla aina mukana mobiililaitteessa, esim. kännykässä. Koutsi ei tarvitse papereita,vaan hyödyntää applikaation tarjoamia kysymyksiä oman harkintansa mukaan. Jatkossa MobiiliKoutsia voi myös opettaa, eli se kehittyy sitä mukaa, kun sitä käytetään. Se pystyy tallentamaan koutsauskeskustelun ja “palauttamaan” asiakkaalle hänen vastauksensa. MobiiliKoutsia voidaan myös kehittää verkosta löytyvien koutsaukseen liittyvien aineistojen poh-jalta.

OPS-muutos on mahdollisuusMikkolainen Venla, Niemela Pia

Matematiikan OPSin visualisointi ja sähköiset matematiikan kertausmateriaalit suunnataan sekä oppilaiden että sellaisten aloittelevien opettajan avuksi, jotka eivät ole matematiikan aineen-opettajia, mutta opettavat kuitenkin matematiikkaa. Oppilaissa kohderyhmää ovat yläkoulussa erityisesti 9. luokan ja 10. luokan matematiikan kertaajat esimerkiksi ennen ammattikoulun pää-sykokeita (sähkötekniikka, lähihoitajakoulutus). Pääsykoevalmiuksien vahvistaminen on osaltaan ehkäisemässä syrjäytymistä, koska opiskelupaikan saamisen todennäköisyyttä saadaan nostet-tua. Oppilaiden lisäksi myös aloittelevat opettajat voivat turvautua pikakertaukseen ennen uuden opettamista tai yhdessä oppilaiden kanssa sijoittaa uudet käsitteet heti esiteltäessä asiaankuulu-vaan kontekstiinsa ja silloittaa ne aiemmin opittuun.

Nykyinen opetussuunnitelma painottaa sisältöjen eheyttämistä ja oppilaan metakognitiivisten taitojen tukemista: oppilaan pitää tiedostaa itselleen tehokkaimmat menetelmät oppia. Vaikka esimerkiksi nykyiset matematiikan oppikirjat ja niihin liittyvät oppimateriaalit ovat laadukkaita, opettajilta ja oppilailta puuttuu tarvittavia välineitä kokonaiskuvan hahmottamiseksi. Tarvitaan jotain, johon voidaan palata ja tukeutua oppikirjasta tai lukuvuodesta huolimatta: jotain mikä ku-vaa matematiikan sisältöjä ja olemusta siten, että se auttaa pysymään kartalla siinä mistä ollaan tulossa, missä nyt mennään ja mihin seuraavaksi ollaan menossa. Visuaalisesti havainnollinen ma-tematiikan käsitekartta on tarkoitus pitää näkyvillä luokan seinällä, missä se toimii oppilaan orien-toimisen apuna ja opettajien opetuksen eheyttämisen apuna. Käsitekartta auttaa hahmottamaan kokonaiskuvaa. Suunnittelemamme kartta kuvastaa spiraalista opetussuunnitelmaa: matematii-kan sisällöt syvenevät luokka-asteittain, menevät limittäin ja liittyvät toisiinsa. Spiraali on kaksi-osainen ja koostuu kahdesta matematiikan pääpolusta: geometriasta ja algebrasta. Matematiikan sisällöt asettuvat näille kahdelle oppimispolulle, uusimpana lisäyksinä ohjelmointiin liittyvät ‘algo-ritmit’ ja ‘logiikka’, jotka sijoittuvat algebran asioiden jatkoksi.

Tämä ITK-posteri on ensimmäinen vaihe matematiikan ja ohjelmoinnin opetusmateriaalin ja -ympäristön kehittämisessä. Samalla se toimii toteutettavan opetuspelin käyttöliittymänä. Pelin

118

Posterit 21.-22.3.2019

tarkoituksena on automatisoida oikean ratkaisustrategian valitseminen. Sovellus hyödyntää op-pimisanalytiikkaa eriytyvien opetuspolkujen tarjoamisessa. Oheismateriaalina tarjotaan erikseen opettajan materiaali, jossa olisi tietoa ja ideoita materiaalin käyttöön ja osa-aluekohtaisia harjoi-tuksia, erityisesti uusiin algoritmien ja logiikan osa-alueisiin liittyen.

OpenBioEriksson Miikka, Vanninen Petteri, Vartiainen Henriikka

OpenBio-hankekokonaisuuden tavoitteena on kehittää osaamisrajoja ylittävää pedagogiikkaa ja sosio-digitaalista oppimisympäristöä erityisesti (metsä)biotalouden kontekstissa. Tavoitteena on lisätä eri tieteenalojen opettajien ja opiskelijoiden ymmärrystä biotaloudesta sekä käynnistää teknologiatuettuja opetuskokeiluja, jotka toteuttavat lukioiden, korkeakoulujen sekä asiantunti-jaorganisaatioiden välistä yhteistyötä. Moniulotteisena ilmiönä biotalous tarjoaa mahdollisuuden opetuksen ja osaamisen kehittämiseen tavalla, joka tukee eri taustoista tulevien opiskelijoiden aktiivista, aloitteellista ja uutta luovaa osallistumista.

Tavoitteiden saavuttamiseksi hankekokonaisuudessa muodostetaan monialainen oppimis- ja osaamisverkosto, jota yhdistää jaettu kiinnostus biotalouden opetuksen ja osaamisen kehittämi-seen sekä oppijoiden osallisuuteen perustuvan pedagogiikan soveltamiseen. Yhteisenä lähtökoh-tana on valmentaa opiskelijoista innovatiivisia toimijoita, jotka yksin ja yhdessä osaavat tarkastella biotalouden haasteita kokonaisvaltaisesti (systeemisesti), useasta näkökulmasta (tiedonalue) sekä näin toimien oppivat ratkomaan 21. vuosisadalle tyypillisiä monimutkaisia, moniulotteisia sekä huonosti määriteltyjä ongelmia.

Oppimisen, opiskelun ja osaamisen jakamisen tueksi rakennetaan OpenBio- ympäristö, joka tarjoaa kaikille avoimia, monitieteisiä tietolähteitä ja asiantuntijoiden tuottamia informaatiore-sursseja biotalouden ilmiöistä ja kehittämishaasteista (esim. metsätalous, biojalostus, virkistys-käyttö, matkailu, uusi liiketoiminta, puuaineiset ja ei-puuaineiset hyödyt, puurakentaminen jne.) OpenBio-ympäristö mahdollistaa yhteisölliseen tiedonrakentamiseen osallistumisen, neuvon kysymisen asiantuntijalta, monimediaisten dokumenttien työstämisen, niiden ohjauksen ja kom-mentoinnin sekä tulosten julkaisemisen.

OpenBion tuella toteutettavissa oppimisprojekteissa opiskelijoita kannustetaan ja ohjataan tutkimaan biotalouden ilmiöitä, luomaan niihin liittyviä tutkimuskysymyksiä tai asettamaan kehi-tystehtäviä. Opiskelijat tutkivat valitsemaansa tutkimuskysymystä tai kehittämistehtävää erilaisis-sa ympäristöissä (esim. luonnossa, museossa, yrityksessä) sekä hyödyntävät tietoja viestintätek-nologiaa tiedon etsimisen, työstämisen, tuottamisen, arvioinnin ja jakamisen tukena. Tavoitteena on tuottaa valitusta tutkimuskohteesta oma uusi digitaalinen tuotos (esim. teos, tutkimusraportti, prototyyppi, innovaatio, sovellus, video jne.), joka voidaan julkaista OpenBio- oppimisympäristös-sä. Tällöin opiskelijat toimivat aktiivisina tiedon tuottajina ja osallistuvat kollektiivisen tietoresurs-sin yhteiskehittelyyn. Oppimisympäristön käyttäjien tuottama aineisto toimii myös kehittämistyö-tä tukevan tutkimus- ja selvitystoiminnan lähteenä.

OpenBio-oppimisympäristö on osa Itä-Suomen yliopiston koordinoimaa Digicampus kehittä-mishanketta (OKM). OpenBio-oppimisympäristöä yhteiskehittämässä ovat Itä-Suomen yliopis-to, UEF (SKOPE, Metsätieteiden osasto), ammattikorkeakoulut (Karelia AMK ja Kaakkois-Suomen XAMK) ja Lapin yliopisto (Opettajankoulutus). Posterissa esitellään ja demonstroidaan Open-Bio-oppimisympäristöä sekä sen kehittämistä tukevia hankkeita.

119

Posterit 21.-22.3.2019

Pienillä asioilla parempaa verkko-opettajuuttaHirard Tiina, Kuusisto Hannele

Posterissa jaetaan vinkkejä siitä, miten pienillä asioilla saadaan aikaan parempaa, selkeämpää ja opiskelijaystävällisempää verkkomateriaalia. Värien käyttö, tehtävien vaativuuden pisteytys, opettajan opasvideo ja/tai videoterveiset, selkeä aikatatulutus jne.

Digivinkkejä jakamassa Turun ammattikorkeakoulun Digipedagogiikan opettaja.

Saavutettavaa digioppimista rakentamassaKoskinen Minna, Laamanen Merja

EU:n saavutettavuusdirektiivi (2016/2102) on uusi haaste suomalaisille korkeakouluille. Se vaa-tii korkeakouluja tekemään digitaaliset palvelut saavutettaviksi sekä valvomaan saavutettavuu-den toteutumista. Saavutettavuus digitaalisessa ympäristössä ei tarkoita pelkästään teknologisia ratkaisuja vaan myös sisältöä, pedagogisia ratkaisuja ja viestintää. Siten direktiivi tulee vaikutta-maan korkeakoulujen koko henkilökunnan toimintaan.

Me näemme lakimuutoksen mahdollisuutena kehittää korkeakoulujen digitaalisen koulutuk-sen laatua. Posterimme tarkoituksena on tiedottaa korkeakoulujen henkilökuntaa tulevasta muu-toksesta: mitä asioita opettajan pitää huomioida tuottaessaan opetussisältöjä.

Sairaanhoitajatutkinto verkkototeutuksenaNikunen Sirpa, Pelander Tiina

Turun ammattikorkeakoulussa alkaa syksyllä 2019 sairaanhoitajatutkinto verkkototeutuksena. Teoriaopinnot tehdään verkkovälitteisesti. Prekliininen harjoittelu eli kädentaitojen harjoittelu ja simulaatiot toteutetaan lähiopetuksena. Kolmas osa tutkinnosta tapahtuu kliinisessä harjoit-telussa eri sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristöissä. Lähiopetuksen määrä painottuu koulutuksen alkuun. Yleensä ajatellaan, että sairaanhoitajatutkintoa ei voida toteuttaa verkkovä-litteisesti, koska sairaanhoitajan työn tärkeä työväline on vuorovaikutus. Verkkovälitteinen opetus ei kuitenkaan vähennä vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä, kun pedagogisissa ratkaisuissa huomi-oidaan tämä.

Miksi koulutus halutaan toteuttaa näin? Arvioidaan, että tulevaisuudessa vain kaksi prosent-tia potilaista hoidetaan vastaanotolla, 11 % hoidetaan sairaalassa ja 21 % kotihoidossa. Suurin osa potilaista tullaan siis hoitamaan ja tavoitetaan mobiilin avulla eli heidän hoitonsa on paikasta riippumaton. Sairaanhoitajan työnkuva tulee muuttumaan tulevaisuudessa erilaisten digitaalis-ten ratkaisujen myötä. Sairaanhoitajan työssä digitalisaatio näkyy jo nyt esimerkiksi mobiilikirjaa-misessa sekä etäseurantalaitteiden käytön hyödyntämisenä, kuten sydänpotilaiden ja diabetesta sairastavien potilaiden hoidossa. Tällä hetkellä tehdään Virtuaalisairaala 2.0 (Terveyskyla.fi) -hank-keessa erikoissairaanhoidon asiakkaiden digipolkuja. Tulevaisuudessa erilaiset sosiaali- ja terve-ydenhuollon digiratkaisut tulevat lisääntymään asiakkaiden hoidossa ja palvelujen tarjonnassa. Tämä kaikki vaatii sairaanhoitajalta digitaalisiin verkkopalveluihin liittyvää eOsaamisen vahvista-mista, kuten kommunikointiosaamista verkkovälitteisesti. Sairaanhoitajakoulutuksen tulee vasta-ta näihin haasteisiin.

Sairaanhoitajatutkinnon suorittaminen verkkototeutuksena vahvistaa opiskelijan omaa eOsaa-mista ja antaa siten laajat valmiudet hyödyntää digitalisaatiota ja teknologiaa omassa sairaanhoi-tajan työssään. Näin koulutetaan tulevaisuuden työntekijöitä.

120

Posterit 21.-22.3.2019

Svebinar - digipedagoginen kv-hankeLempinen Katja, Linna Mari

Nordplus Nordiska språk Svebinar-hankkeessa uudistetaan ruotsin suullisen kielitaidon ope-tusta yhteistyössä neljän pohjoismaisen/balttilaisen korkeakoulun kesken. Monien suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden ruotsin suullinen kielitaito on heikko, eivätkä he asuinpaikasta riippuen pääse välttämättä käyttämään lainkaan ruotsin kieltä autenttisissa keskustelutilanteissa. Suullista kielitaitoa harjoitetaan perinteisesti luokassa samaan ryhmään kuuluvien opiskelijoiden kanssa.

Hankeyhteistyön tavoitteena on lisätä korkeakouluopiskelijoiden ruotsin kielen suullista vuo-rovaikutus- ja kielitaitoa toteuttamalla opetusta uudella tavalla pohjoismaisena yhteistyönä verk-ko-oppimisympäristössä. Hanke tarjoaa ruotsinopettajille mahdollisuuden kokeilla käytännössä käänteisen oppimisen mahdollisuuksia kielenopetuksessa sekä kehittää omia digipedogogisia taitojaan verkko-ohjaajina. Opiskelijat oppivat ruotsin kielen lisäksi tärkeitä työelämätaitoja kan-sainvälisessä verkkoyhteistyössä.

Hankkeen aikana järjestetään korkeakoulujen yhteisiä webinaareja, joissa käytetään kääntei-sen opetuksen menetelmää. Jokaisen webinaarin aiheeksi on valittu jokin opiskelijoiden opinto-jen kannalta keskeinen teema. Kaikista teemoista laaditaan materiaalipaketti, joka sisältää lyhyen videon ruotsin kielellä, aiheeseen liittyvän sanaston, keskustelukysymykset sekä videon käsikirjoi-tustekstin. Opiskelijoiden tehtävänä on tutustua näihin ennen webinaaria. Webinaarissa opiskeli-jat jaetaan korkeakoulurajat ylittäviin pienryhmiin keskustelemaan annetuista teemoista ruotsin kielellä. Webinaarien lisäksi verkossa järjestetään vapaamuotoisempia kielikahviloita, joissa opis-kelijat tapaavat toisiaan ja keskustelevat vapaamuotoisesti ruotsin kielellä. Hankkeen aikana vie-raillaan kaikissa mukana olevissa korkeakouluissa.

Muutos on todellakin ollut mahdollisuus, koska opiskelijamme ovat päässeet käyttämään ruot-sin kieltä autenttisissa keskustelutilanteissa ja tutustuneet sitä kautta muihin pohjoismaalaisiin/balttilaisiin opiskelijoihin. Opiskelijoiden rohkeus käyttää ruotsin kieltä on lisääntynyt sekä heidän taitonsa toimia kansainvälisessä verkkoyhteistyössä ovat karttuneet.

Haluaisimme esitellä hankkeen työtapaa sekä tuloksia posterin muodossa. Työtapamme on sovellettavissa eri kouluasteille ja eri oppiaineisiin. Samalla tiedotamme tulevasta materiaalipake-tista, joka hankkeen päätteeksi julkaistaan ja annetaan vapaaseen käyttöön kaikkien osallistuvien maiden korkeakouluille ruotsin suullisen kielitaidon opetukseen.

Työkaluja ja menetelmiä globaalien kompetenssien oppimisen tu-kemiseenFagerholm Fabian, Harjula Veli-Matti, Kallunki Veera, Lakkala Minna, Männistö Tomi, Pulk-kinen Sari-Anna, Salmela-Aro Katariina, Tervaniemi Mari, Toom Auli

Taito kehittää uudenlaisia ratkaisuja ongelmiin, työskennellä sinnikkäästi tavoitteiden saavut-tamiseksi, osallistua rakentavaan yhteistyöhön ja arvostaa muita - muun muassa näitä taitoja voisi kutsua globaaleiksi kompetensseiksi. Monimutkaistuvassa, verkostoituvassa ja kansainvälistyväs-sä maailmassa tarvitaan uudenlaisia taitoja haastavista tehtävistä selviämiseen ja yhdessä toimi-miseen.

Opetussektorilla mm. OECD (2018) sekä eri maiden ja koulujen opetussuunnitelmat korostavat globaaleja kompetensseja (vrt. OPS 2014), mutta niiden tukemiseen ja arviointiin ei ole olemassa kovin konkreettisia menetelmiä. Myös työ- ja yrityselämässä globaalien kompetenssien merkitys substanssiosaamisen rinnalla on huomioitu, kuten myös tarve henkilöstön kouluttamiseen tästä näkökulmasta (Jackson, 2010).

121

Posterit 21.-22.3.2019

Haasteena on, että globaaleja kompetensseja ei opi kirjoista eikä niitä voi harjoitella yksin. Glo-baalien kompetenssien oppiminen edellyttää pitkäkestoisia ja systemaattisia pedagogisia proses-seja sekä turvallista oppimisympäristöä. Lisäksi tarvitaan helposti käyttöön otettavia menetelmiä ja malleja kompetenssien kehittämiseen todellisissa toimintatilanteissa esimerkiksi koululuokassa tai työyhteisössä. Tärkeää on oppia arvioimaan ja kehittämään omia ja yhteisiä tapoja toimia eri-laisissa yhteistyö- ja tehtävätilanteissa.

Esittelemme posterissa ratkaisumme verkkopohjaisesta työkalusta ja palvelusta, joka sisältää: 1) tutkimuspohjaisia instrumentteja oman ja ryhmän toiminnan sekä sitä kautta kompetenssien arviointiin, 2) verkkopohjaisen sovelluksen datan keräämiseen (Experience Sampling Method App) ja tulosten tarkasteluun (Competence Wall) aidoissa tilanteissa sekä 3) kehittämisen tueksi malleja ja ohjeita opettajille, kouluttajille ja fasilitaattoreille. Esittelemme myös tuloksia työkalun ensimmäisistä kokeiluista erilaisissa konteksteissa, esimerkiksi koululuokassa ryhmätyötehtävien yhteydessä sekä asiantuntijatiimien yhteistyökäytönten arvioinnissa. Lisäksi posterisessiossa on mahdollisuus testata selainpohjaisen itsearviointityökalun käyttöä.

LähteetJackson, D. (2010). An international profile of industry-relevant competencies and skill gaps in

modern graduates. International Journal of Management Education, 8(3), 29-58. Saatavilla verkos-sa: https://www.academia.edu/5721929/An_international_profile_of_industry-relevant_compe-tencies_and_skill_gaps_in_modern_graduates

OECD (2018). Teaching for global competence in a rapidly changing world. New York, NY: OECD Publishing, Paris/Asia Society. Saatavilla verkossa: https://doi.org/10.1787/9789264289024-en.

Työväline varhaiskasvatuksen TVT-osaamisen arviointiin ja kehittä-miseenNerg-Öhman Satu, Sommers-Piiroinen Johanna

Tieto- ja viestintäteknologia on tullut osaksi toiminta- ja oppimisympäristöä myös varhaiskas-vatuksessa, mutta se hakee vielä luontevaa ja tarkoituksenmukaista rooliaan pienten lasten kas-vatustyön arjessa.

Millaista osaamista, välineistöä ja pedagogisia käytäntöjä varhaiskasvatussuunnitelman mu-kainen laadukas toiminta digiajassa edellyttää? Miten varhaiskasvatuksen TVT-osaamista voidaan tunnistaa, arvioida ja kehittää?

Tämä posteri esittelee loppuvuodesta 2018 käynnistynyttä Varhaiskasvatuksen Opeka -hanket-ta, jossa kehitetään seitsemän kunnan ja yliopiston yhteistyössä Opetushallituksen tuella valta-kunnallista verkkopalvelua varhaiskasvatuksen TVT-osaamisen arviointiin ja kehittämiseen. Pal-velun avulla tapahtuva itsearviointi tukee henkilöstön osaamisen tunnistamista ja oman työn ke-hittämistä. Palvelu antaa tietoa varhaiskasvatuksen oppimisympäristöistä ja toimintakulttuurista sekä TVT-osaamisen tasosta ja kehittämisen tarpeista.

Posterilla halutaan tehdä tulevaa palvelua tutuksi jo sen kehittämisvaiheessa sekä kuulla ke-hittämistyön tueksi ITK-kävijöiden ajatuksia, toiveita ja kokemuksia hyvistä arvioinnin työkaluista.

Vahvistu verkossa – aikuisten perustaidot kuntoonTikkanen Jukka

Suomalaisten aikuisten perustaidot ovat pääosin kansainvälisesti vertaillen hyvällä tolalla. Pe-rustaitoihin kuuluvat lukuja kirjoitustaidot, numerotaidot ja digitaaliset perustaidot. Pisaa vas-taava aikuisten PIAAC-tutkimus osoitti, että osaamiserot ovat suuria ja erityisesti ikäänvillä on

122

Posterit 21.-22.3.2019

ongelmia digitaalisissa taidoissa. Työelämän muutoksissa yhä useampi joutuu opiskelemaan tai vähintään laajentamaan ammatillista osaamistaan. Puutteelliset perustaidot hidastavat tai pahim-millaan estävät opiskelua. Puutteista on haittaa myös kansalaisyhteiskunnassa toimimisessa sekä asioinnissa viranomaisten kanssa, sillä yhä suurempi osa toimintoja ja palveluita on siirtynyt verk-koon.

Neljän oppilaitoksen kanssa olemme luoneet toimintamallia aikuisen perustaitojen tarkem-masta jaottelusta, testaamisesta ja perustaitojen kohentamisesta. Yhdessä kohderyhmämme kanssa kerromme voimauttavia tarinoita, etsimme motivaation lähteitä ja edistämme perustaito-ja työpajoissa. Työpajatyöskentelyyn kehitämme vaihe kerrallaan digitaalista toimintamallia, joka auttaa myös aikuiskouluttajia ja ohjaajia tukemaan perustaitojen lisäämistä. Vahvuuksista liikkeel-le, kohti haastavia taitoja.

Posterissa esittelemme digipedagogisen toimintamallimme ja pilottikurssilaistemme koke-muksia.

Yhteistä verkko-opintotarjontaa ja asiantuntijayhteisöä rakenta-massaTyrväinen Paula, Yli-Knuuttila Helmi

Ammattikorkeakoulut ovat viime vuosina tiivistäneet yhteistyötään sekä opintojen tarjonnassa että erilaisessa kehittämistoiminnassa. Ammattikorkeakouluilla on yhteinen verkko-opintotarjon-ta, joka on koottu syksyllä avautuneelle CampusOnline.fi verkkosivustolle, josta opiskelijat voi-vat selata tarjontaa sekä valita itselleen sopivia verkko-opintoja muista ammattikorkeakouluis-ta. Opinnot ovat opiskelijoille maksuttomia. CampusOnline portaalin taustalla on jo muutaman vuoden toiminut ammattikorkeakoulujen yhteinen kesäopintoportaali SummerSemester.fi, joka on mahdollistanut ristiinopiskelun kesällä. Nyt kesälukukausi SummerSemester.fi sulautuu osaksi CampusOnline.fi portaalia ja samalla opintotarjonta laajenee ympärivuotiseksi. Opiskelijapalaute yhteisestä kesälukukaudesta on ollut positiivista ja opiskelijat ovat toivoneet verkko-opiskelun laajentamista ympärivuotiseksi. Keväällä 2019 opiskelijoille on avoinna yli 370 opintojaksoa ris-tiinopiskeltavaksi ja tarjonnan odotetaan kasvavan edelleen.

CampusOnline mahdollistaa ammattikorkeakouluopiskelijoille entistä joustavammat ja moni-puolisemmat opintopolut ja tarjoaa mahdollisuuksia erikoistua - opiskelijoilla on valittavanaan enemmän opintojaksoja ja he voivat opiskella itseään kiinnostavia sisältöjä. CampusOnline myös tukee opiskelijoiden opiskelun ja työn yhteensovittamista, kun verkko-opiskelumahdollisuuksia on aiempaa enemmän. Laajoilla verkko-opiskelumahdollisuuksilla voidaan myös nopeuttaa val-mistumista.

Verkko-opintojen tueksi tarvitaan ohjausta. Kehitteillä oleva opiskelijan digikyvykkyyden start-tipaketti tarjoaa työkaluja verkossa opiskeluun ja työskentelyyn, starttipaketilla varmistetaan ja tuetaan opiskelijan digikyvykkyyttä. Opintojen aikaista ohjausta kehitetään tuottamalla kokeilu-kulttuuria hyödyntäen koko opintopolkuun nivottu digiohjauksen kokonaisuus, digiohjauspolku, joka hyödyntää myös oppimisanalytiikkaa. Verkko-opintoihin siirtyminen edellyttää myös ammat-tikorkeakoulujen henkilöstön osaamisen kehittämistä ja yhteistyössä on tuotettu korkeakouluym-päristöön sopivat digipedagogisen osaamisen kuvaukset, valmennusohjelma ja osaamismerkki-perhe.

Ammattikorkeakoulut toimivat kiinteässä vuorovaikutuksessa työelämän kanssa ja yhteistä opintotarjontaa rakennettaessa myös työelämän huomioiminen on tärkeää. Digitaalinen opin-totarjonta ei pelkästään siirrä opetusta verkkoon vaan avaa mahdollisuuksia tuottaa osaamista korkeakoulujen ja työelämän yhteistyössä. Tutkimuksen ja kokeilukultuurin avulla ammattikor-keakoulut vahvistavat työelämäläheisyyttään ja kehittävät oppimisen ekosysteemejä, joissa opis-

123

Posterit 21.-22.3.2019

kelijat, työelämä, opettajat ja kehittäjät toimivat yhteístyössä kehittäen sekä omaa osaamistaan että työelämän ja korkeakoulujen käytänteitä.

Yhdessä – ohjaavan opettajuuden peliSaari Sirpa

Ammatillisen koulutuksen uudistuksen toteuttaminen edellyttää toimintatapojen ja -kulttuu-rin muutosta. Uudistuksen keskeiset teemat osaamisperusteisuus ja opiskelijan henkilökohtaiset, joustavat opintosuunnitelmat sekä työelämässä oppimisen sujuvuus edellyttävät uudistuvaa opettajuutta ja opettajan ohjaavaa työotetta. Tarvitsemme yhteisiä, asiakaslähtöisiä toimintata-poja ja pedagogisia toimintamalleja kaikkien käyttöön.

Ohjauksellisen opettajuuden työote tukee sujuvia siirtymiä ja oppijan henkilökohtaista opin-topolkua. Ohjaava opettajuus sisältää monipuolista pedagogiikkaa sekä kykyä yhteisopettajuu-teen, tiimiopettajuuteen ja ohjaustaitoihin. Ohjaava opettaja toimii enemmän vuorovaikutuksen ja oppimisen organisoijana kuin tiedon välittäjänä.

Ohjaavan opettajuuden oppimisalustaksi ja opettajan tueksi olemme TAITAVA- Tulevaisuu-den osaajat ESR-hankkeessa tuottaneet ammatillisen koulutuksen opetus- ja ohjaushenkilöstölle suunnatun Yhdessä – ohjaava opettaja -pelin. Pelin kysymykset on koottu ammatillisen koulutuk-sen uudistuksen ja ohjaavan opettajuuden keskeisten käytännön ohjaustilanteiden ympärille. Pe-listä on tehty sekä digipeli että yhteisöllisesti pelattava lautapeli. Digipeliin on kysymysten lisäksi osaamisen syventämiseksi ja laajentamiseksi on kerätty kuhunkin aihealueeseen liittyviä linkkejä mm. OKM:n, OPH:n ja pedagogisten hankkeiden sivustoille. Peliä voi pelata joko kulkemalla reitti-valintoja pitkin eri osa-alueiden kysymyksiin vastaamalla tai testaamalla omaa osaamistaan valit-semalla jonkin aihealueen kysymykset kerrallaan. Peliä ja linkkipankkia voi käyttää omaehtoiseen osaamisen testaamiseen ja syventämiseen tai vaikkapa työyhteisön koulutuspäivien materiaalina.

Pelikysymysten rinnalle ovat syntyneet ohjaavan opettajuuden osaamismerkin seitsemän osamerkkiä ja niiden kysymykset.

Peli ja materiaali ovat vapaasti koko ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja opetushenkilöstön hyödynnettävissä.

124

Posterit 21.-22.3.2019

muutos on mahdollisuus - itk-konferenssi · 3 muutos on mahdollisuus itk-yhteisön julkaisuja 2019...

Documents