opinto-opas 2003–2004...virtuaaliammattikorkeakoulu 25 kansainväliset yhteydet ja opiskelu...

1WWW.HUMAK.EDU IN

HI

MI

LL

IS

TÄ

J

A

KU

LT

TU

UR

IS

TA

V

UO

RO

VA

IK

UT

US

TA

O P I N T O - O P A S 2 0 0 3 – 2 0 0 4

H U M A N I S T I N E N A M M A T T I K O R K E A K O U L U

2

Julkaisija Humanistinen ammattikorkeakouluToimitus Kati RantalaSuunnittelu ja taitto Mainostoimisto BSA Media M1 OyPaino MasanpainoIlmestynyt 6/2003

3

LUKIJALLE

Olet aloittamassa opintojasi Humanistisessaammattikorkeakoulussa. Opiskelupaikkakunti-amme ovat Haapavesi, Helsinki, Joensuu, Jout-seno, Kauniainen, Kuopio, Korpilahti, Lohja, Nur-mijärvi, Suolahti, Tornio ja Turku. Humanistinenammattikorkeakoulu, Humak, on valtakunnalli-nen verkostomaisesti toimiva ammattikorkea-koulu, mikä antaa Sinulle mahdollisuuden opis-kella valintasi mukaan useammassa yksikössä.Opinnoissasi sinulla on paljon valinnan mahdol-lisuuksia. Tervetuloa ammattikorkeakouluum-me!

Ammattikorkeakoulu kouluttaa korkeatasoisiatyöelämän osaajia ja asiantuntijoita. Opetuksenlähtökohtana on työelämä ja sen muutostenhallinta. Ammattikorkeakoulun tähtäyspisteeteroavat tiedekorkeakoulujen painopisteistä.Tiedekorkeakoulujen tutkinnot ovat tiedeläh-töisiä, kun taas ammattikorkeakoulun haastee-na on vastata nykyisen ja tulevan työelämänkehittymiseen käytännön näkökulmasta. Pyrim-me kouluttamaan uudenlaisia osaajia, jotka ky-kenevät teorian soveltamisen lisäksi myös käy-tännössä kehittämään omaa alaansa.

Humakissa voit opiskella kansalaistoiminnan januorisotyön, kulttuuripalvelujen tai viittomakie-lentulkin koulutusohjelmassa. Näillä aloilla tarjo-amme viimeisimpään tietoon pohjautuvaa ope-tusta. Tämän lisäksi edistämme koulutuksessamonialaista osaamista, kehitämme sijaintipaik-kakuntia ja niiden työelämää sekä mahdollis-tamme kansainvälisyyden osaksi opintojasi. Hu-mak tarjoaa inhimillisiä yhteyksiä yli rajojen.

Humak on verkostomainen, valtakunnallinenammattikorkeakoulu. Yhteydet toisiimme luo-daan Humakin virtuaalikampuksen kautta. Vir-

tuaalikampus koostuu kaikille avoimista Inter-net-palveluista, sähköpostipalveluista ja Hu-makPro-nimisestä oppilaitosjärjestelmästä. Hu-makPron kautta saat tietoa koko Humakista –keskustelupalstoista omaan opintokorttiisisaakka. Tämän järjestelmän monipuolinen tar-jonta mahdollistaa yhteyden lähimmän Inter-net-yhteyden päästä. Järjestelmän avulla voitmm. tutustua opetustarjontaan, ilmoittautuaopintoihin, etsiä työpaikkoja ja seurata opinto-jesi etenemistä.

Työelämä ja sen kontaktit on Humakissa tuotumahdollisimman lähelle opiskelijaa. Humakedistää Sinun ammatillista kasvuasi työelämänasiantuntijaksi. Pääset jo työoppimisessa teke-mään oikeita ja merkityksellisiä töitä, mikä lisääosaamistasi ja on oppimisen kannalta erittäinpalkitsevaa. Voit valita omaan henkilökohtaiseenopintosuunnitelmaasi 20–60 opintoviikkoa työ-oppimista.

Ammattikorkeakoulun opinnot edellyttävätenemmän itsenäistä työskentelyä kuin mihinolet saattanut tottua aiemmissa ammatillisissatai lukio-opinnoissasi. Opintojesi aikana teethenkilökohtaisen opiskelusuunnitelman, jokamahdollistaa valmistumisesi 3,5 vuoden aikana,viittomakielentulkin koulutusohjelmassa opin-tojen laajuus on kuitenkin 4 vuotta. Ammatilli-sen kasvusi ja opintojesi suunnittelun ja edisty-misen kannalta keskeinen apuväline on tämäopinto-opas.

Hyvää opintomenestystä ja viihtymistä toivot-taen

Raimo Jalkanenrehtori

4 HUMAK OPINTO-OPAS 2003–2004

Syksy on taas tullut. On aika aloittaa opiskelu.Tervetuloa Humanistiseen ammattikorkeakou-luun.

Ammattikorkeakoulumme on valtakunnallinenoppilaitos ja yksikkömme sijaitsevat ympäriSuomea. Opiskelijayhdistyksemme HUMAKOvaikuttaa jokaisessa koulutusyksikössämme. Mepyrimme luomaan valtakunnallista opiskelija-kulttuuria ja yhdistämme eri yksiköitä, koulutus-ohjelmia ja oppilaita.

Uutena opiskelijana muista, että me olemme si-nua varten. Autamme sinut opintojesi alkuun jatuemme tarpeen vaatiessa läpi koko opintojesiajan. Jokaisessa yksikössämme on HUMAKOnkouluttamia tutoreita auttamassa sinua. He aut-tavat sinua, missä asiassa ikinä tarvitsetkaan. Yksi-kössäsi sinua auttamassa on myös HUMAKOnhallituksen ja edustajiston jäsenet. Kaikkien hei-

HUMAKON TERVEISET

dän puoleen voit kääntyä – he tietävät koke-muksesta paljon käytännön asioista.

Opiskelu on tärkein asia opiskelijan elämässä.On kuitenkin muistettava rentoutua. Opiskelija-elämään kuuluu myös vapaa-ajan riennot. HU-MAKO järjestää opiskelijatapahtumia, jotta sinävoit tutustua muihin opiskelijoihin niin yksikös-säsi kuin valtakunnallisestikin. Tervetuloa mu-kaan opiskelijayhdistystoimintaamme. Me halu-amme sinun viihtyvän ammattikorkeakoulus-samme ja vuosien jälkeenkin muistavan omatHumak-vuotesi!

Lämpimästi tervetuloa!

Minna Orsmaapuheenjohtaja

5SISÄLLYSLUETTELO

SISÄLLYSLUETTELO

Humanistinen ammattikorkeakoulu 7Mikä on Humak? 7Humakin organisaatio 8Oppimisympäristöt 9Kontaktiopetus (K) 10Itsenäinen työskentely (I) 10Työoppiminen (T) 10Kansainvälinen oppimisympäristö (KV) 10Verkko-oppiminen (V) 11Projektit (P) 11Muut oppimista tukevat ympäristöt (M) 11Arviointi ja suoritukset 12Kehityssuuntautunut arviointi 12Teema-arviointi 14Työoppiminen 15Opinnäytetyöt 15Portfolio 17Tutkintolautakunta 18Hyväksi lukeminen ja korvaavuus 18Virtuaalikampus Hunet 19HumakPro 19Humakin www-sivut 19Sähköpostipalvelut 20Video-oppiminen ja videoneuvottelut 20Opiskelu Humakissa 20Lukuvuosi 20Opiskeluoikeus ja ilmoittautuminen 20Opiskelun keskeytys tai lopettaminen 21Koulutusyksiköiden keskinäinen vaihto 21Opintokortti 22Opintososiaaliset edut 22Opintotuki 22Opiskelijaterveydenhuolto 24Opiskelijoiden vakuutukset 24Yhteistyö suomessa ja ulkomailla 25Virtuaaliammattikorkeakoulu 25Kansainväliset yhteydet jaopiskelu ulkomailla 26Opiskelijayhdistys HUMAKO ry. 28

OPETUSSUUNNITELMAT2003–2004 29Kulttuuripalvelujenkoulutusohjelma 31Koulutusohjelman rakenne 32

Humakin yhteiset opinnot 10 ov 33Kulttuuritoiminnan perusta 30 ov 33Kulttuuripalvelujen tuottaminen 30 ov 36Ammatillinen suuntautuminen 30 ov 39Vapaasti valittavat opinnot 20 ov 54Opinnäytetyö ja siihenliittyvät opinnot 20 ov 54

Kansalaistoiminnan ja nuoriso-työn koulutusohjelma 56Koulutusohjelman rakenne 57

Humakin yhteiset opinnot 10 ov 57Kansalaistoiminta ja nuorisotyöosana yhteiskuntaa 40 ov 58Ohjauksen ja toiminnan-ohjauksen opinnot 30 ov 62Ammatillinen suuntautuminen 73Vapaasti valittavat opinnot 20 ov 84Opinnäytetyö ja siihen liittyvätopinnot 20 ov 84

Viittomakielentulkinkoulutusohjelma 140 ov / 160 ov 88Viittomakielentulkin koulutusohjelma 160 ov 89

Humakin yhteiset opinnot 10 ov 89Suomen kielen ja viittomakielenopinnot 30 ov 89Viittomakielialanammatilliset opinnot 70 ov 92Vapaasti valittavat opinnot 10 ov 94

Viittomakielentulkinkoulutusohjelma 140 ov 95

Viittomakielen ja suomen kielenopinnot 35 ov 95Viittomakielialan ammatilliset


opinnot 45 ov 95Opinnäytetyö ja siihenliittyvät opinnot 20 ov 104Vapaasti valittavatopinnot 10 ov 106Ammatillinen suuntautuminen 20 ov 106

Education in English atHumanities Polytechnic 109

Opintojen ajoituskoulutusyksiköittäin 2003–2004 114Kansalaistoiminnan ja nuorisotyönkoulutusohjelma 115Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma 119Viittomakielentulkin koulutusohjelma 121

Yhteystietoja 122

Sanasto 132

Aakkosellinen henkilöhakemisto 138

7

Humanistinen ammattikorkeakoulu, Humak, onvaltakunnallinen, verkostomaisesti toimiva hu-manistisen ja kasvatusalan sekä kulttuurialanammattikorkeakoulu. Ammattikorkeakoulum-me toimilupa laajenee vuodesta 2004 lähtienkaksialaiseksi ammattikorkeakouluksi. Uutenaalana tulee olemaan kulttuurialan koulutus, jo-hon nykyinen kulttuuripalvelujen koulutusohjel-ma siirtyy. Opintoihin tämä muutos ei juurikaanvaikuta. Tulevaisuudessa hakijat tulevat syksyn2003 yhteishausta lähtien noudattamaan tätäuutta koulutusalaluokitusta.

Humak tarjoaa ammatillista korkeakouluope-tusta kansalaistoiminnan ja nuorisotyön, kult-tuuripalvelujen sekä viittomakielentulkin koulu-tusohjelmissa. Ammattikorkeakoulututkinnonsuorittaminen kestää koulutusohjelmasta riip-puen noin 3,5/4 vuotta. Humakista valmistuuinhimillisten yhteyksien persoonallisia taitajia.He rakentavat näitä yhteyksiä julkisen, yksityi-sen ja kolmannen sektorin tarpeisiin sekä edis-tävät ihmisten omaehtoista ja vapaata kansa-laistoimintaa. Humak toimii soveltavan tutki-mus- ja palvelutoiminnan osalta alueellisesti,kansallisesti ja kansainvälisesti.

Humanistisen ja kasvatusalan lisäksi ammatti-korkeakoulumme toimilupa laajenee vuodesta2004 lähtien kaksialaiseksi ammattikorkeakou-luksi. Uutena alana tulee olemaan kulttuurialankoulutus, johon nykyinen kulttuuripalvelujen

HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU

MIKÄ ON HUMAK?

MIKÄ ON HUMAK?

koulutusohjelma siirtyy. Opintoihin tämä muu-tos ei juurikaan vaikuta. Tulevaisuudessa hakijattulevat syksyn 2003 yhteishausta lähtien nou-dattamaan tätä uutta koulutusalaluokitusta.

Humak aloitti toimintansa vuonna 1998 ja vaki-naistui 1.8.2000. Opiskelijamäärä on noin 1450

8

opiskelijaa. Humakilla on kaksitoista koulutusyk-sikköä eri puolilla Suomea. Verkostomaisuudenavulla näiden yksiköiden erikoisosaaminen yh-distyy valtakunnalliseksi osaamiskeskukseksi.Koulutusyksiköillä on kiinteät yhteydet alueen-sa kansalais-, nuoriso- ja kulttuuritoimintaan.Humak osallistuu aktiivisesti myös paikallisiinkehittämis- ja tutkimushankkeisiin ja tekee yh-teistyötä alueellisten ammattikorkeakoulujensekä myös yliopistojen kanssa. Kansainvälinenyhteistyö ja työoppimispaikat sekä opiskelija-vaihto ovat olennainen osa ammattikorkea-koulun toimintaa.

Humakin vahvuuksiaammattikorkeakoulukentässä:

• verkostuneisuus koko valtakunnan alueelle• keskitetty toimiala• pienuuden tuoma joustavuus• paikallinen vaikuttavuus• työelämäyhteydet• pedagogisoidut työoppimispaikat• tietoverkkostrategia ja virtuaalikampus• koulutusyksiköiden tiimiperusteisuus

HUMAKIN ORGANISAATIO

Humanistisessa ammattikorkeakoulussa onkaksitoista koulutusyksikköä eri puolilla Suo-mea. Niiden lisäksi Kauniaisissa on Yhteinen pal-veluyksikkö (YPY). Humakia ylläpitää SuomenHumanistinen Ammattikorkeakoulu Osakeyh-tiö. Uuden ammattikorkeakoululain (1.8.2003)mukaan Humakin sisäistä hallintoa hoitavat am-mattikorkeakoulun johtokunta ja rehtori. Lainmukaan johtokunnassa ovat edustettuina reh-torin lisäksi muu johto, päätoimiset opettajat,muu päätoiminen henkilöstö ja päätoimisetopiskelijat sekä elinkeino- ja muun työelämänedustajat.

Humakin opetushenkilöstön muodostavat reh-tori, koulutusohjelmajohtajat ja lehtorit. Rehtorijohtaa ammattikorkeakoulun toimintaa sekä onjohtokunnan puheenjohtaja. Rehtorin apunatoimii johtoryhmä. Johtoryhmän tukena toimi-vat eri alojen koordinaattorit, jotka valmistele-vat ammattikorkeakoulun yhteisiä asioita.

Jokaisella koulutusohjelmalla on koulutusohjel-majohtaja, joka johtaa koulutusohjelman toi-mintaa, vastaa koulutusohjelman kehittämisestäja laatii sen vuosittaisen toimintasuunnitelmanyhdessä koulutusohjelman lehtoreiden kanssa.Omien lehtoreiden lisäksi Humakissa opettaatuntiopettajia. Kussakin koulutusyksikössä leh-torit muodostavat opetustoiminnan suunnitte-lun, toteutuksen, arvioinnin ja talouden kannaltaitseohjautuvan tiimin. Tiimin toimintaa vetäälehtoreiden nimeämä vastaava lehtori. Opiske-lijoiden ja tiimin apuna kaikissa koulutusyksi-köissä toimii opintosihteeri.

Ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan muo-dostavat koulutukseen osallistuvat vakinaisetopiskelijat. Opiskelijoita eri toimielimissä ja työ-ryhmissä edustaa Humak-opiskelijayhdistys ryHUMAKO. Ammattikorkeakoulun kehittämistävarten Humak voi perustaa valtakunnallisia jaalueellisia neuvottelukuntia.

HUMAK OPINTO-OPAS 2003–2004

9

Humanistisen ammattikorkeakoulun toimintaperustuu pedagogisen yhteisön ajatukseen.Opiskelija ja häntä lähinnä olevat ohjaajat ovatvuorovaikutuksessa toisiinsa oppimisympäris-tön ytimessä. Sen ympärillä on koulutusyksikkö-jen muu sosiaalinen maailma, monimuotoinenoppimisen sekä asiantuntijuuden ja toimimisenkenttä. Opiskelijalla on valittavanaan erilaisiaoppimisympäristöjä teematarjonnan mukaan.Hän voi opiskella kontaktiopetuksessa, työs-kennellä itsenäisesti, mennä työoppimaan koti-maassa tai ulkomailla, hankkia itselleen oppimis-projektin tai opiskella tietoverkoissa. Opetus-tarjonnassa oleva viiden opintoviikon teemavoi olla mahdollista suorittaa usealla eri tavalla.

Vaikka opiskelija ilmoittautuu kotikoulutusyksik-könsä opiskelijaksi, kaikkien Humakin koulutus-

OPPIMISYMPÄRISTÖT

yksiköiden opetustarjonta ja työelämäyhteydetovat jokaisen opiskelijan käytössä. Humakissaopiskelija voi valita opintoja useasta koulutusyk-siköstä ja sovittaa opintonsa hänelle sopiviinajankohtiin sekä hakea tarjonnasta hänelle sopi-va opiskelutapa ja oppimisympäristö. Opiskeli-jalle nimetty HOPS-ohjaaja auttaa opiskelijaatekemään valintoja.

Humakin pedagogisen yhteisön oppimisympä-ristöä voidaan kuvata yllä olevan kuvion avulla.

Seuraavaksi kuvataan lyhyesti eri oppimisympä-ristöt. Suluissa oleva koodi viittaa oppimisym-päristön lyhenteeseen, jota käytetään Hu-makPro-oppilaitosjärjestelmässä.

OPPIMISYMPÄRISTÖT

10

KONTAKTIOPETUS (K)

Kontaktiopetuksessa opettaja ja opiskelijat ovatyhdessä läsnä oppimistilanteissa. Kontaktiope-tus toteutetaan luento-opetuksena tai muita lä-hiopetuksen menetelmiä käyttäen, esimerkiksipienryhmäopetuksena (ohjatut ryhmätyöt, se-minaarit, demonstraatiot jne.). Kontaktiopetus(K) sisältää vähintään 100 tuntia lähiopetusta.Kontaktiopetustarjonta sisältää aina myös itse-näistä työskentelyä. Jos kontaktiopetuksessa onlähiopetusta vähemmän kuin puolet teemanopintoviikkomäärästä, teema toteutetaan kon-taktiopetuksen ja muiden oppimisympäristöjenyhdistelmällä esim. K/I, K/P, K/V, K/M.

ITSENÄINEN TYÖSKENTELY (I)

Itsenäinen työskentely mahdollistaa opiskelijalleitsenäisen tiedon hankkimisen, analysoinnin jauuden tiedon tuottamisen hänelle sopivanaajankohtana. Itsenäisellä työskentelyllä hankittuosaaminen osoitetaan usein tentillä, etätehtä-vällä, suunnittelutai arviointiraportilla jne. Vaik-ka työskentely onkin itsenäistä, opiskelijalla onoikeus saada opintoihinsa ohjausta teemastavastaavalta lehtorilta. Samassa teemassa itsenäi-nen työskentely jaksottuu useimmiten kontakti-opetuksen kanssa.

TYÖOPPIMINEN (T)

Työoppimisella tarkoitetaan alan työpaikoissatapahtuvaa työn tekemistä ja samalla työn tutki-mista ja kehittämistä. Työoppimisessa opiskelijatutkivalla työotteella yhdistää tieteellistä tietoaja käytännön kokemusta kulloinkin opiskelta-vassa teemassa. Työvalmentajan hiljainen tietotyöelämän käytännöistä välittyy opiskelijalle työ-oppimiseen kuuluvissa ohjaustilanteissa. Opiske-lija valmistautuu työoppimisjaksoihinsa asetta-malla oppimiselleen tavoitteet ja perehtymälläennakkoon työpaikkaansa. Varsinaisella työop-

pimisjaksolla hän suorittaa sovitut työ- ja oppi-mistehtävät. Työoppimisjakson jälkeen hän ra-portoi oppimansa asiat arviointia ja ammatilli-sen kasvun seuraamista varten.

Työoppimispaikkoja voivat olla omaan alaan jatavoiteltuun ammatilliseen päämäärään liittyvättyöpaikat. Humak ja sen koulutusyksiköt ovatsopineet työoppimisesta yli 300 työpaikankanssa. Useissa sopimuspaikoissa on Humakinkouluttama työvalmentaja, joka hallitsee Huma-kin oppimis- ja arviointijärjestelmän.

Jokaisen opiskelijan tulee suorittaa opinnois-taan työoppimisena vähintään 20 ov ja enin-tään 60 ov. Opiskelija voi tehdä työoppimisjak-soja henkilökohtaisen opintosuunnitelmansaperusteella ympäri vuoden, myös kesäisin. Työ-oppimiseen liittyviä asioita on kuvattu tarkem-min Humakin Työoppimisen käsikirjoissa (ks. Laa-tukäsikirja, liite N1: Työoppimisen käsikirja opis-kelijalle ja liite N2: Työoppimisen Käsikirja työpai-kalle; käsikirjat päivitetty 14.4.2003). Opiskelijankäytössä on Humakin työoppimispaikoista koot-tu hakemisto, joka löytyy HumakPron työtorilta.

KANSAINVÄLINENOPPIMISYMPÄRISTÖ (KV)

Humak tarjoaa opiskelijoilleen erilaisia kansain-välisen oppimisympäristön hyödyntämismah-dollisuuksia, joita ovat ohjelmoitu kv-vaihto,opiskelu ulkomaisissa korkeakouluissa, työoppi-minen sovituissa ulkomaisissa työoppimispai-koissa ja opiskelu vieraalla kielellä omassa am-mattikorkeakoulussa eri maiden asiantuntijoi-den johdolla.

Euroopan Unionin Sokrates-vaihto-ohjelmatarjoaa tällä hetkellä suhteellisen laajat mahdol-lisuudet opiskelijoille ja kouluttajille kansainvä-listymiseen. Opiskelijoille on vaihtopaikkojanoin 60 ja kouluttajille 25. Yhteistyöoppilaitok-sia on 24. Mukana ovat lähes kaikki Euroopan


11

Unionin maat sekä lisäksi Baltian maat, Norja,Puola, Tsekki,i ja Venäjä. Vaihto on mahdollistamyös EU:n Leonardo- ja pohjoismaisen NordPlus -ohjelman kautta.

Oppisisältöjä rakennetaan ja kehitetään yhteis-työpartnereiden kanssa siten, että ne sopivatmahdollisimman hyvin kaikkien osapuoltenopetusohjelmiin. Humanistisen ammattikor-keakoulun koulutusyksiköissä on tarjolla ulko-maalaisille vaihto-opiskelijoille englanninkielisiäopintojaksoja. Osa niistä on rakennettu siten,että opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa opin-toja kahdessa eri koulutusyksikössä ja siten tu-tustua useampaan Humakin koulutusyksikkööneri puolella Suomea. Tarkempia tietoja saa Hu-makin www-sivuilta http://www.humak.edu. Katsomyös opinto-oppaan luku Education in English.

VERKKO-OPPIMINEN (V)

Humakissa opiskelija voi käyttää tietoverkkojenviestintä- ja informaatiopalveluja oppimisympä-ristönä muiden opiskelutapojen rinnalla. Yleen-sä tietoverkkojen käyttöä hyödyntävä opetusyhdistyy muihin oppimisympäristöihin. Varsinai-sessa verkko-oppimisessa oppimateriaali onHumakin verkossa ja opiskelijat ja opettajatovat yhteydessä toisiinsa verkon välityksellä.Verkkokursseihin on monesti liitetty kontakti-opetuksena annettava orientaatio. Opiskelijattuottavat runsaasti oppimistehtäviä Humakinverkkoympäristössä. Verkko-oppimiseen javerkkokursseihin johtavat linkit löytyvät Opin-totorilta ja HumakProsta.

PROJEKTIT (P)

Oppimisprojekteilla tarkoitetaan opiskelijoidenosaamisen kartuttamiseen ja sovittuun tuotok-seen tähtääviä, ajallisesti rajattuja hankkeita.Projektit voivat olla tutkimus- tai selvitystehtä-viä, mutta yhtä hyvin palvelun tai tapahtuman

toteuttamista. Oppimisprojekteja voidaan to-teuttaa myös osana kontaktiopetusta.

Oppimisprojekteja voidaan toteuttaa yksin tairyhmässä. Projekteihinkin voi käytännön toteu-tuksen lisäksi liittyä teemakirjallisuutta. Oppi-misprojektien raportoinnista ja arvioinnista so-vitaan ohjaavien opettajien kanssa. Arvioitavatuotos voi olla esimerkiksi kirjallinen raportti,tapahtuma, näyttely, esitys, tai videokooste.

Humanistinen ammattikorkeakoulu ja sen kou-lutusyksiköt kehittävät, kokeilevat ja arvioivattyökäytäntöjä monimuotoisin hankkein yhdessäalan työnantajien kanssa. Opiskelijat voivat osal-listua koulutusyksiköiden organisoimiin hank-keisiin, mutta myös ehdottaa omia, esimerkiksiomaan työhönsä liittyviä hankkeita oppimispro-jekteiksi ja opinnollistaa nämä. Kehittämis- japrojektiopintojen lähtökohtana on aina työelä-män aito tarve ja tilaus.

MUUT OPPIMISTA TUKEVATYMPÄRISTÖT (M)

Media oppimisympäristönä

Medialla on suuri merkitys sekä tiedon välittäjä-nä että mielipiteiden muokkaajana ja asentei-den luojana. Mediaa voidaan hyödyntää tarkas-teltaessa erilaisia ilmiöitä ja etsittäessä uutta tie-toa. Opiskelijat voivat löytää mediasta mm. in-formaation uusimmista tutkimustuloksista japäästä tätä kautta varsinaisen tutkimustiedonlähteille. Mediaa seuraamalla on ajankohtaisim-pien ilmiöiden äärellä. Opiskelijat voivat kartoit-taa jotakin ilmiötä median luoman kuvan ja tie-don avulla. Oppimiseen voidaan luontevasti liit-tää kriittinen ja analyyttinen ote tarkastelemallaerilaisten medioiden luomaa kuvaa jostakin asi-asta tai ilmiöstä. Media toimii opiskelijalle tie-donlähteenä, mutta mediaa voi käyttää apunamyös erilaisten tuotosten tekemisessä, mikälivälineen käyttö on perusteltua.

OPPIMISYMPÄRISTÖT

12

Tutustumiskäynnit, opintomatkatja ekskursiot

Tutustumiskäynnit, opintomatkat, alan traditi-oon kuuluvat seminaarit ja ekskursiot voivatkuulua kiinteänä osana moniin oppimisympäris-töihin , mutta niitä voidaan käyttää myös itse-näisinä oppimisympäristöinä, jos näin teemastavastaavan opettajan kanssa sovitaan. Opinto-käyntiin tms. voidaan liittää kirjallisuutta, jokaantaa teoreettisen pohjan ko. asian tavoitteidenmukaiselle oppimiselle. Teoriatiedon avulla ref-lektoidaan nähtyä ja kuultua sekä raportoidaanprosessi kirjallisesti. Näin suoritettujen opinto-jen laajuus ja opintokokonaisuuteen liittyvä kir-jallisuus sovitaan erikseen asianomaisen opetta-jan kanssa.

Organisaatiot, instituutiotja muut asiantuntijatahot

Organisaatioiden ja instituutioiden asiantuntijatvoivat toimia sopimusten mukaan tietopankki-na opiskelijoille sekä yksilö- että ryhmätasolla.Opiskelijalla on mahdollisuus hyödyntää alanorganisaatioiden ja yhteisöjen asiantuntemustaopintojen eri vaiheissa erilaisiin oppimistarpei-siin. Koulutusyksiköt käyttävät työelämän asian-tuntijoita luennoitsijoina ja vierailijoina. Opiske-lijat voivat vierailla sovittaessa työpaikoilla hei-dän luonaan. Yhteyksiä voidaan ottaa ja ylläpitäämyös tietoverkkojen ja videoneuvotteluyhteyk-sien avulla. Asiantuntijayhteyksillä voidaan luodamyös uusia työelämäyhteyksiä sekä oppimis-projekteja ja kehittämishankkeita.


ARVIOINTI JA SUORITUKSET

KEHITYSSUUNTAUTUNUTARVIOINTI

Humanistisen ammattikorkeakoulun arviointi-käytäntöjen taustalla on kehityssuuntautunutarviointimalli. Mallissa huomion kohteena ovatsuunnitteluun, kommunikaatioon, teknisiin tai-toihin ja arviointiin liittyvät valmiudet.

Ammatillista kasvua arvioitaessa suunnitteluky-vyllä tarkoitetaan opiskelijan kykyä kerätä tie-toa, tutkia mahdollisesti ristiriitaistakin todelli-suutta, tehdä perusteltuja valintoja ja hahmot-taa tuntematonta lähitulevaisuutta. Sosiaalisillataidoilla puolestaan tarkoitetaan opiskelijan ky-kyä toimia vuorovaikutuksessa yhteisön kanssa,

olla yhteisön merkittävä jäsen, vaikuttaa tehtä-viin päätöksiin ja valintoihin sekä auttaa muitayhteisön jäseniä saamaan osaamisensa yhteisönkäyttöön. Tekniset taidot liittyvät opiskelijan ky-kyyn suoriutua tehtävistä sujuvasti ja laadullises-ti korkealla tasolla. Arviointikyky on taitoa kerä-tä palautetta toiminnasta monista lähteistä, ar-vottaa erilaista palautetta, tehdä johtopäätöksiäpalautteesta sekä arvioida toiminnan lähtökoh-tia ja tarvittaessa muuttaa niitä.

Nämä neljä eri kykyaluetta muodostavat yh-teen nivoutuvan kokonaisuuden. Arvioinnin ta-voitteena on yhdistää nämä kykyalueet siten,että niistä kehittyy monipuolinen ammatillinenymmärrys ja toimintataito.

13

Kehityssuuntautuneessa arvioinnissa edellä ku-vattuja kykyjä suhteutetaan toiminnan tasoontai näkökulmaan:

1. AloittelijaAloittelijan, vasta-alkajan tai tutustujan toimintaon yleisosaamista. Hän suoriutuu satunnaisistatehtävistä ja on erittäin riippuvainen ohjaukses-ta. Tehtävien hoitamista ohjaavat yhtäkkiset,spontaanit havainnot, eikä ammatillista käsite-hallintaa ja tehtävien tarkoituksen ymmärtämis-tä ole tai se on kovin matala. Yksittäiset tehtäväteivät liity toisiinsa eikä niistä muodostu koko-naisuutta. Tyypillisesti vasta-alkajan roolissa toi-miva on avustavissa tehtävissä ja seurailee ko-keneempaa tekijää. Kaikki ovat uusien tehtävieneteen joutuessaan aloittelijoita, ja kaikille pitäisisallia tarvittaessa aloittelijan rooli.

2. Kehittynyt aloittelijaKehittyneen aloittelijan toiminta on ammatillis-ta perusosaamista. Kehittynyt aloittelija kyke-nee suoriutumaan itsenäisesti yksittäisistä teh-tävistä, mutta tehtävät eivät muodosta kokonai-suuksia. Tehtävien tekemistä ohjaavat useinhetkelliset vaatimukset ja tilannesidonnainen oh-jaus. Tehtäviin ohjaudutaan usein ilman etukä-teissuunnittelua ja tehtäviin liittyvien käsitteidenhallintaa. Tehtävien tarkoituksen ymmärtämi-nen on vähäistä. Tehtävistä suoriutumista arvioi-daan jälkikäteen.

3. Pätevä suoriutujaPätevän suoriutujan toiminta edustaa omanalansa erityisosaamista. Pätevälle suoriutujalleon tyypillistä useista tapahtumista koostuvienkokonaisuuksien hallinta. Kokonaisuudet hah-mottuvat ajallisesti pitkinäkin ketjuina. Tehtävienhoitamista ohjaavat usein tehtäväkuvat. Toimin-taan liittyvät käsitteet hallitaan ja tehtävät ym-märretään hyvin.

4. Etevä tekijäEtevän tekijän toiminta on ns. ammatillista tie-deosaamista. Etevä tekijä pystyy toiminnassaan

integroimaan toisiinsa useita eri kokonaisuuksiaja pystyy suhteuttamaan tekemisensä koko työ-yhteisön toimintaan. Kokonaisuudet hahmottu-vat ajallisesti pitkinä ja monitasoisina ketjuina.Tekijä osaa itsenäisesti analysoida tehtäviin liit-tyviä tilanteita ja valita vaihtoehtoisia menetel-miä tehtävistä suoriutumiseen. Tekemistä ohjaa-vat toimenkuvat, ja tekijällä on vähäinen riippu-vuus ohjauksesta. Käsitteiden hallinta ja tehtävientarkoituksen ymmärtäminen on korkea, ja riip-puvuussuhde ohjaajasta ja valvonnasta on vä-häinen. Etevälle tekijälle tyypillistä on myös sy-vällinen oman itsensä ja oman toimintansa tun-temus.

5. AsiantuntijaAsiantuntijan toiminta on kokonaisvaltaistakulttuuriosaamista eli tekijä orientoituu tehtä-viinsä yhteisön perustehtävän kautta. Tehtävilläon työyhteisöä laajempi yhteiskunnallinen mer-kitys. Asioita ei tarkastella työyhteisön sisäisinävaan suhteessa ulkopuoliseen maailmaan.Asiantuntija suoriutuu tehtävistään kokonais-toimintona eikä tarvitse ohjausta. Hän hallitseetehtäviin liittyvät käsitteet ja ymmärtää tehtävientarkoituksen erittäin hyvin. Hän toimii vapaasti.Tulosten arviointi kohdistuu enemmän koko-naistulokseen ja toimintaan kuin yksittäisten ta-voitteiden saavuttamiseen. Asiantuntijan toi-minnalle on ominaista erittäin syvällinen omanitsensä ja toimintansa ymmärrys.

Humanistisessa ammattikorkeakoulussa arvioin-ti ja opiskelijan saama palaute ovat pääsääntöi-sesti laadullista. Arviointikäytäntöjen taustallaon kehityssuuntautuneen arvioinnin malli, jonkakeskeisenä ajatuksena on siirtää huomio tule-vaan ja ammatillisen kehityksen kannalta kes-keisten asioiden tunnistamiseen. Kehityssuun-tautuneessa arvioinnissa huomio kohdistuuopiskelijan kykyyn suunnitella työtä, toimia vuo-rovaikutuksessa yhteisön kanssa, suoriutua itsetyöstä sekä arvioida työtä kokonaisuutena.


14

Arvioinnin tarkoituksena on antaa opiskelijallepalautetta oppimisesta ja ammatillisesta kehi-tyksestä, antaa opettajalle tietoa oppimisen tu-loksellisuudesta ja ohjata opintojen suunnitte-lua sekä antaa työnantajille tietoa opiskelijanammatillisesta kehittymisestä. Tutkintotodistuk-sen näkökulmasta opinnäytetyö ja yleisen am-mattitaidon osoittajana toimiva portfolio ovattärkeimpiä arvioitavia asioita. Opiskelijalle niistäkirjoitetut kirjalliset lausunnot liitetään osaksitutkintotodistusta.

Humanistisessa ammattikorkeakoulussa opis-kelijalla on oikeus saada palautetta edistymises-tään. Palautetta annetaan kirjallisesti ainakinseuraavista asioista:• teemoista• työoppimisesta• opinnäytetyöstä• portfoliosta.Lisäksi yksittäisistä pienistäkin opintokokonai-suuksista voidaan antaa opiskelijalle palautetta,mikäli opettaja ja opiskelijat niin sopivat.

TEEMA-ARVIOINTI

Teema-arviointi perustuu opintosuunnitelmas-sa mainittuihin tavoitteisiin. Opiskelijan tuleeosoittaa hallitsevansa 2/3 asetetuista tavoitteis-ta, jotta opintosuoritus voidaan katsoa suorite-tuksi. Teema arvioidaan asteikolla suoritettu /täydennettävä / korvattu / hyväksiluettu. (Kieli-opinnot arvioidaan asteikolla suoritettu / täy-dennettävä / korvattu / vapautettu.)

Mikäli opintosuoritusta pitää täydentää, tee-masta vastaavan opettajan tulee kertoa, miltäosin täydentämistä tarvitaan. Myös hyväksytystisuoritetusta teemasta annetaan lyhyt sanallinenarviointi, jossa tulevat esille sekä opiskelijanvahvuudet että opiskelijan kehittymisen haas-teet suhteessa teeman tavoitteisiin. Suoritusmer-kintä ja arviointi kirjataan HumakProssa olevaanopintokorttiin.

Yksittäisen kurssin tai pienen (alle 5 ov) opinto-kokonaisuuden arvioinnissa opiskelija ja opetta-ja voivat sopia keskenään käytettävästä arviointi-tavasta. Arviointi voi olla suullinen, kirjallinentms. Yksittäisen kurssin arviointia ei tarvitse kir-jata HumakProhon.

Mikäli teeman arviointi perustuu kirjalliseentyöhön kuten esseeseen, raporttiin tai tenttiin,tulee kirjallisen työn olla riittävän tasokas. Kirjal-lisia töitä arvioitaessa kiinnitetään huomiotaseuraaviin asioihin:• asiatietojen kattavuus sekä käsitteiden käyttö

ja oikeellisuus suhteessa aihepiiriin• käytäntöön soveltaminen ja omakohtaisuus• aiheen kriittinen arviointi ja kokonaisnäke-

mys• kieliasun johdonmukaisuus ja selkeys.

Kirjallisia tehtäviä arvioidaan kolmella tasovaati-musalueella seuraavasti:• I Kuvaileva taso: Opiskelija kiinnittää huo-

mionsa olennaisiin asioihin.• II Kartoittava taso: Opiskelija osaa suhteuttaa

käsittelemänsä asiat laajempaan kokonaisuu-teen.

• III Arvioiva (systematisoiva, kriittinen) taso:Opiskelija osaa arvioida sekä omaa lähesty-mistapaansa aiheeseen että vaihtoehtoisianäkökulmia (ihannetapauksessa kykenee so-veltavaan ja uutta luovaan ajatteluun).

Opiskelijan tulee suorittaa teemaan liittyvätvaadittavat tehtävät jakson aikana tai viimeis-tään kahden viikon kuluessa jakson päättymi-sestä. Mahdolliset täydennykset on tehtävä vii-meistään lukuvuoden loppuun mennessä(31.7.). Jos opiskelijalla on tuolloin palauttamat-tomia suorituksia, hän suorittaa opintokokonai-suudet uusien vaatimusten mukaan tulevina lu-kuvuosina.

Opettajan tulee antaa arviointi opintosuorituk-sesta seuraavan aikataulun mukaisesti:• Mikäli tuotos on palautettu teeman aikana


15

– kolmen viikon kuluessa.• Mikäli tuotos on palautettu kahden viikon

kuluessa teeman päättymisestä – seuraavanteeman aikana.

• Mikäli tuotos on palautettu myöhemmin lu-kukauden aikana – kolme viikon kuluessa.

TYÖOPPIMINEN

Työoppimisjaksoilta opiskelija saa palautettatyöpaikan työvalmentajalta. Tämän lisäksi opis-kelijan tulee laatia teemasta vastaavalle opetta-jalle raportti työoppimisesta. Raportin tarkoi-tuksena on mahdollistaa työoppimisjaksoonliittyvien tapahtumien tutkiminen jälkikäteen jaoman ammattitaidon kehittäminen reflektionkautta. Opintojen aikana työoppimisraporttejalaaditaan vähintään neljä. Raportti voi olla muo-doltaan kirjallinen, portfolio, video tai muu oh-jaajan kanssa sovittu. Parhaimmillaan raporttion näiden tapojen luova yhdistelmä. Raportistaannetaan palaute opiskelijalle. Palautteen tar-koituksena on tukea opiskelijan ammatillista ke-hittymistä. Raportit arvioidaan seuraavien taso-jen suhteen:

I Kuvailevan tason raporttiOpiskelija• kiinnittää huomionsa raportin kannalta olen-

naisiin asioihin• kuvaa jäsennellysti ja johdonmukaisesti, mitä

työpaikalla on tehty (työpaikan toiminnot jaomat työtehtävät) ja mitä on opittu (itsearvi-ointi).

II Kartoittavan tason raporttiOpiskelija• osaa nähdä oman työnsä osana kokonaisuut-

ta• osoittaa ymmärtävänsä minkälaisiin taustakä-

sityksiin työpaikan toiminnot perustuvat(esim. miksi työpaikalla järjestetään juuri sel-laisia kulttuuritapahtumia kuin järjestetään)

• osoittaa olevansa tietoinen vaihtoehtoisten

toimintamallien olemassaolosta ja niidentaustalla olevista käsityksistä (tietää että asiatvoitaisiin tehdä eri tavalla ja eri oletuksistalähtien).

III Arvioivan tason raporttiOpiskelija• osaa rajata täsmällisesti käsiteltävän aihepii-

rin ja siihen liittyvät kysymyksenasettelut• pystyy perustelemaan omia toimiaan ja valin-

tojaan ja analysoimaan niitä jäsennellysti jatäsmällisesti (kehittynyt kyky itsearviointiin)

• pystyy arvioimaan työyhteisön menetelmiäja toimintatapoja taustateorioita apuna käyt-täen (sekä työyhteisön että sen kohderyh-män näkökulmasta)

• pystyy arvioimaan ja arvottamaan vaihtoeh-toisia toimintatapoja

• perustelee esittämänsä arviot nojaten olen-naisiin taustateorioihin

• ihannetapauksessa pystyy hahmottelemaanuusia toimintatapoja ja ajattelumalleja työyh-teisöön.

I tason raportteja saa olla korkeintaan yksi, II- jaIII-tason raportteja tulee olla vähintään yksi.

OPINNÄYTETYÖT

Humanistisen ammattikorkeakoulun opintoihinkuuluu opinnäytetyö ja kypsyysnäyte, joista ylei-set määräykset on annettu ammattikorkea-kouluopintoja koskevan asetuksen 7 ja 10 §:ssä(256/1995).

Opinnäytetyön tarkoituksena on kehittää jaosoittaa opiskelijan valmiuksia soveltaa tietojaanja taitojaan ammattialaansa liittyvässä asiantun-tija- tai kehittämistehtävässä. Tavoitteena onohjata opiskelijaa tutustumaan itsenäisesti jalaajasti hänen ammatillisiin suuntautumisopintoi-hinsa liittyvään aihe- tai ammattialueeseen.Opinnäytetyön tekeminen kehittää opiskelijanammatillisia ongelmanratkaisutaitoja ja johdattaa


16

hänet ongelmanratkaisussa tarvittavien mene-telmien käyttöön. Opinnäytetyö opettaa lisäksiitsenäiseen, reflektoivaan ja luovaan ratkaisu-keskeiseen ajatteluun ja toimintaan. Opinnäyte-työn aiheen hyväksyy koulutusyksikön Humak-tiimi tai sen nimeämä lehtori.

Opinnäytetyökokonaisuus Humanistisessa am-mattikorkeakoulussa on laajuudeltaan 20 opin-toviikkoa. Se jakautuu tutkimus- ja menetelmä-opintoihin (10 ov) ja opinnäytetyön tekemiseen(10 ov). Opinnäytetyön tuloksena syntyy ainakirjallinen raportti, jossa paneudutaan analyytti-sesti ja kriittisesti valittuun asiakokonaisuuteenja perustellusti vastataan asetettuihin kysymyk-siin tai esitellään ongelmien ratkaisuja. Opinnäy-tetyön kirjallisen raportin on oltava ymmärret-tävä, selkeä ja jäsentynyt kokonaisuus. Ennenlopullisen opinnäytetyön luovuttamista opiske-lija huolehtii, että opinnäytetyö on kirjalliselta il-maisultaan moitteetonta. Opinnäytetyöhön liit-tyen opiskelija suorittaa kypsyysnäytteen.

Opinnäytetyöstä kirjoitetaan sanallinen arvioin-ti tutkintotodistukseen ja annetaan arvosanaksijoko suoritettu tyydyttävästi, hyvin tai kiitettä-västi. Laatujärjestelmään kuuluvan opinnäyte-työoppaan arviointikehyksessä esitetään opin-näytetyön arvioinnin kohteet sekä eri tasoilleasetetut vaatimukset. Opinnäytetyön arvioin-nista vastaavat koulutusyksikön Humak-tiiminnimeämät arvioitsijat, joista vähintään yksi onHumakin lehtori. Myös opinnäytetyön tilaaja taityöelämän edustaja voi osallistua arviointiin.Opinnäytetyö otetaan arvioitavaksi vain, jos seon sisällöltään ja muodoltaan arvioitavissa ole-va kokonaisuus. Arvioitavaksi ottamisesta päät-tää ohjaava lehtori. Opinnäytetyön palauttami-nen korjauksia ja täydennyksiä varten on tehtä-vä perustellusti.

Opinnäytetyöhön liittyvätlaatukriteerit

Opinnäyttetöiden työelämälähtöisyys• Opinnäytetöistä suurimman osan (≥75%) on

oltava työelämälähtöisiä. Opinnäytetyö ontyöelämälähtöinen kun 1) työelämä maksaajoko Humakille tai opiskelijalle työn tekemi-sestä ja tästä on sovittu ennen opinnäyte-työn aloittamista, 2) opinnäytetyölle on ni-metty ohjaajaksi työelämän edustaja ja tästäon sovittu kirjallisesti ennen opinnäytetyönaloittamista tai 3) työyhteisön tarkoituksenaon alusta lähtien hyödyntää opinnäytetyöntuloksia omassa toiminnassaan ja tästä onsovittu kirjallisesti ennen opinnäytetyönaloittamista.

Opinnäytetyön puitteiden toimivuus• Opiskelijalla on mahdollisuus saada riittävästi

ohjausta opinnäytetyön toteuttamiseksi.• Menetelmäopinnot sekä ammatilliset suun-

tautumisopinnot tukevat opinnäytetyön te-kemistä.

• Opinnäytetyön tekemistä varten on riittä-västi atk- ja muita laitteistoja sekä ohjelmisto-ja, ja opiskelija osaa käyttää niitä.

Opinnäytetyötä tukevan ohjauksen toimivuus• Jokaiselle opiskelijalle nimetään opinnäyte-

työn ohjaaja.• Koulutusyksikössä on riittävät resurssit opin-

näytetöiden ohjaamiseen.• Opinnäytetöiden arvioinnista vastaavilla leh-

toreilla on yhteinen käsitys opinnäytetöidentarkoituksesta ja tavoitteista.

Opinnäytetyön arvioinnin pätevyys• Opiskelijat ovat selvillä opinnäytetyön arvi-

oinnin perusteista.• Opinnäytetöiden arviointikriteerejä sovelle-

taan johdonmukaisesti ja arviointi on perus-teltua ja todennettavissa olevaa.

• Eri yksiköiden opinnäytetyöt ja niiden arvi-oinnit ovat Humakin sisällä vertailukelpoisia.


17

• Opiskelijalla on oikeus saada opinnäytetyönarviointi viipymättä tietoonsa kun arviointi-lausuma on kirjoitettu.

PORTFOLIO

Opintojensa aikana opiskelija kokoaa omaanosaamiseensa ja ammatilliseen kasvuunsa liitty-vää aineistoa. Tästä aineistosta opiskelija kokoaapäättöportfolion, jonka hän esittelee Humak-tiimin nimeämille arvioijille. Arviointiin osallis-tuu vähintään kaksi opettajaa sekä tarvittaessatyöelämän edustaja. Portfolio arvioidaan päät-tötodistuksessa sanallisesti arvosanalla suoritet-tu tyydyttävästi hyvin tai kiitettävästi. Suoritettukiitettävästi tarkoittaa erityisellä kiitosmainin-nalla arvioitua portfoliota. Portfoliossa osoite-tusta ammattitaidosta annetaan kirjallinen lau-sunto, joka liitetään tutkintotodistukseen.

Portfolio koostuu• prologista (itsensä ja tavoitteittensa esittely)• ammatillisen osaamisen perusalueista (3–5

koulutusohjelmasta riippuen)• epilogista (oman oppimisensa arviointi ja tu-

levan kehityksen tavoitteet)

Ammatillisen osaamisen perusalueitaon määritelty eri koulutusohjelmissaseuraavasti

Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusoh-jelma• yksilön ja pienryhmän kohtaaja• yhteisöohjaaja• yhteiskunnallinen toimija• kansainvälinen ja monikulttuurinen osaaja

Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma• kulttuurin ja taiteen sisällöt• kulttuurin toimintaympäristöt• kulttuuritoiminnan merkitykset

Viittomakielentulkin koulutusohjelma• ammattikielet: suomen kieli, viittomakieli,

muu puhuttu tai viitottu kieli• toimintaympäristöt: kääntäminen, tulkkaus,

opettaminen

Näihin osioihin opiskelija valitsee aineistoa, jollahän osoittaa hallitsevansa ko. ammatillista pe-rusaluetta. Tämä osuus on portfolion keskeistäaineistoa. Kuhunkin osioon opiskelija valitseetarvittavan määrän aineistoa. Se voi olla esimer-kiksi työelämässä tehtyjen hankkeiden tuotok-sia (esitteet, raportit, valokuvat, videot), amma-tilliseen osaamiseen liittyvää palautetta (esi-miesten ja työtovereiden arviot, tapahtumiinliittyvät palautteet, ulkopuolisten arviot jne.) taiopiskeluun liittyviä tuotoksia, kuten erilaisia kir-jallisia tuotoksia.

Opiskelijan tulee päättöportfoliossaan osoittaaammattitaitonsa kaikilla osaamisen perusalueil-la, painotus on luonnollisesti eri osa-alueilla eri-lainen ja oman ammatillisen suuntautumisenmukainen. Päättöportfolion sisällön dokumen-tointitapa on vapaa, mutta dokumentin tuleeolla todennettavissa. Arvioinnissa pääpaino onammatillisen osaamisen perusalueiden sekäepilogiosuuden tarkastelussa.

Arvioinnilla varmistetaan, että kullakin perus-alueella opiskelijan osaaminen yltää vähintäänpätevän suoriutujan tasolle. Asiantuntijatasosaavutetaan yleensä vasta työelämässä moni-puolisen työkokemuksen kautta.Yhteiset arviointikriteerit kaikilla ammatillisenosaamisen alueilla ovat kyky suunnitella ja so-veltaa, kyky asettaa tavoitteita, kyky tehdä jaymmärtää (arvo)valintoja, kyky käsitteellistää jateoretisoida sekä kyky vuorovaikutukseen.

Opintojen puolivälissä (esim. 3. opintovuodenalkupuolella) järjestetään senhetkisten portfo-lioiden väliarviointi. Väliarvioinnissa opiskelijasaa palautetta ja ohjausta päättöportfolion ko-koamista varten.


18

TUTKINTOLAUTAKUNTA

Ammattikorkeakoulussa tulee olla yksi tai use-ampi tutkintolautakunta opintosuorituksia kos-kevien oikaisupyyntöjen käsittelyä varten. Tut-kintolautakunnan puheenjohtajan ja jäsenetsekä heidän henkilökohtaiset varajäsenensämäärää ammattikorkeakoulun hallitus (Asetusammattikorkea-kouluopinnoista 256/95, 31 §).

Humanistisen ammattikorkeakoulun tutkinto-lautakunnan muodostavat koulutusohjelmienkoulutusohjelmajohtajat (Pirkko Mikkonen, Sir-pa Teräväinen ja Eija Timonen), kolme lehtoria(Katri Kaalikoski, Pirkko Selin-Grönlund ja TarjaTurhanen), yksi opintosihteeri (Riitta Leppä-nen) ja kaksi opiskelijoiden edustajaa (TuukkaMyllymäki ja Tiia Savolainen). Tutkintolautakun-nan puheenjohtajana toimii koulutusohjelma-johtaja Sirpa Teräväinen. Puheenjohtajalle ja jä-senille on nimetty henkilökohtaiset varajäsenet.

HYVÄKSI LUKEMINEN JAKORVAAVUUS

Ammattikorkeakoulun tulee huolehtia siitä,että opiskelija saa tutkintosäännössä määrätyinperustein lukea tutkintoa suorittaessaan hyväk-

seen muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa kor-keakoulussa taikka muussa oppilaitoksessa suo-rittamiaan vastaavia opintoja sekä korvata tut-kintoon kuuluvia opintoja ja harjoittelua muillasamantasoisilla opinnoilla taikka vastaavallaharjoittelulla tai työkokemuksella (Asetus am-mattikorkeakouluopinnoista 256/95, 12 §).

Ammattikorkeakoulussa voidaan hyväksi lukeaaiempia ammatillisia opintoja henkilökohtaisenopiskelusuunnitelman laatimisen yhteydessä. Li-säksi voidaan ottaa huomioon muut opiskelijanaiemmat opinnot. Opiskelijan pitää osoittaa ai-kaisemmin suoritettujen opintojen osalta sisäl-löllinen, tavoitteellinen ja arvioinnin vastaavuusHumakin opintojen kanssa. Pelkkä todistussuoritetuista opinnoista ei välttämättä riitä, vaanopintokokonaisuudesta vastaavan opettajan niinvaatiessa opiskelijan tulee osoittaa näytöllä saa-vuttaneensa opinnoille asetetut tavoitteet.Näyttö voi olla esim. raportointi, näyttökoetyyp-pinen tilanne tai muu aiheeseen sopiva opetta-jan esittämä tapa. Aiemman koulutuksen ja työ-kokemuksen pohjalta harkinnanvaraisesti teh-tävä hyväksi lukeminen saattaa lyhentää opiske-luaikaa.

Korvaavuutta anotaan lomakkeella, joka löytyyHumakProsta.


19

Hunet on kokoelma tietoverkkopalveluita, joi-den avulla Humakin opiskelijat, opettajat ja hen-kilökunta voivat olla vuorovaikutuksessa keske-nään ja sidosryhmiinsä. Hunet mahdollistaa tie-toverkkopohjaisen suunnittelun, kehittämisen,ohjauksen ja opiskelun sekä työelämän ja kou-lutusyksiköiden väliset yhteydet ajasta ja paikas-ta riippumatta.

Virtuaalikampus koostuu seuraavista osista:• HumakPro• Humakin www-sivut• Sähköpostipalvelut• Video-oppiminen ja videoneuvottelut

HUMAKPRO

HumakPro on Humakin kehittämä web-pohjai-nen oppilaitosjärjestelmä, joka tarjoaa opiskeli-joille, opettajille ja henkilökunnalle ympäristönmm. kurssivalintoja, arviointien antamista, vies-tintää sekä suunnittelu- ja kehittämistyötä var-ten. HumakProsta löytyvät lisäksi sisäiseen käyt-töön tarkoitetut henkilökunta- ja opiskelijatiedot.Järjestelmästä saadaan myös erilaisia tilastoja jaraportteja hallinnollisiin tarkoituksiin sekä tietoaHumakin työoppimispaikoista. Humakin verkko-kurssit toteutetaan HumakProssa. HumakPronkäyttö edellyttää käyttäjätunnusta ja salasanaa.

Opiskelija voi HumakProssa mm.:• ilmoittautua läsnä- tai poissaolevaksi• tarkastella kurssitarjontaa ja ilmoittautua

kursseille• rakentaa henkilökohtaista opiskelusuunnitel-

maa• seurata opintojensa etenemistä ja kursseista

saatuja arviointeja omasta opintokortista

• lähettää sisäisiä viestejä ja osallistua suunnit-telu- ja kehittämistyöhön

• seurata ja osallistua kurssifoorumeilla käytyi-hin keskusteluihin

• tallentaa dokumentteja tai tekstitiedostoja• käyttää lomake-editoria• käyttää kalenteria• osallistua verkko-opintojaksoille• jättää tentti-ilmoittautumisia• tulostaa yhteystietoraportteja• tehdä majoitusvarauspyyntöjä• etsiä tietoja muista käyttäjistä• luoda ja ylläpitää omia kotisivuja• etsiä oppilaitoksessa tehtyjä opinnäytetöitä• etsiä työoppimispaikkoja• hakea asumisoikeutta Helsingin työoppimis-

asuntoon

Verkko-oppiminen on luonteva oppimisympä-ristö Humakin kaltaiselle verkostoammattikor-keakoululle. Humakin omat verkkokurssit to-teutetaan HumakProssa, joten opiskelijat eivättarvitse verkkokursseja varten uusia käyttäjä-tunnuksia tai salasanoja. Humakin verkkokurssiton koottu Opintotorille. Humakin omien verk-kokurssien lisäksi opiskelijat voivat hakeutuaopiskelemaan Virtuaaliammattikorkeakoulunkautta tarjottaville opintojaksoille.

HUMAKIN WWW-SIVUT

Humakin kaikille avoimet www-sivut sisältävätyleistä informaatiota Humakista. Sieltä löytyvätesimerkiksi koulutusyksiköiden ja henkilökun-nan yhteystiedot ja tietoa Humakin koulutus-tarjonnasta. Yksi keskeinen osa www-sivuja onOpintotori. Opintotori on kokoelma opiske-luun liittyviä tietoja ja dokumentteja. Opintoto-

VIRTUAALIKAMPUS HUNET

VIRTUAALIKAMPUS HUNET

20

rilta löytyvät erilaiset oppaat (kuten opinto-opas ja opinnäyteopas), linkit verkkokursseihinja -materiaaleihin sekä kirjasto- ja tietopalvelui-hin. Kirjastopalveluverkko tarjoaa mahdollisuu-den etsiä ja lainata kirjoja virtuaalisesti kaikistaHumakin koulutusyksiköistä. Suomenkieliset si-vut ovat osoitteessa http://www.humak.edu/. Si-vuilta on linkki englanninkielisille www-sivuille.

SÄHKÖPOSTIPALVELUT

Sähköpostipalvelu, IMP, täydentää Hunetin vies-tipalveluita. Sähköpostijärjestelmä toimii Inter-netin kautta. Siihen on käyttöoikeus kaikilla Hu-makin yhteisön jäsenillä. Opiskelija ohjataanopintojen alussa käyttämään Humakin inter-

net-sähköpostiosoitetta, jota opiskelija voi käyt-tää koko opinto-oikeutensa ajan. Sähköpostimahdollistaa sähköisen viestinnän oppilaitok-sen ja Humakin ulkopuolisten tahojen välillä.

VIDEO-OPPIMINEN JAVIDEONEUVOTTELUT

Videoneuvottelutilanteissa muodostetaan re-aaliaikainen yhteys tietoverkon välityksellä kah-den tai useamman osapuolen välille. Videoneu-vottelua käytetään Humakissa sekä pedagogi-sena oppimista edistävänä instrumenttina (vi-deo-oppiminen) että Humakin kehittämis- jasuunnittelutyössä.

OPISKELU HUMAKISSA

LUKUVUOSI

Humakin lukuvuosi 2003–2004 alkaa 1.8.2003ja päättyy 31.7.2004. Humakin lukuvuosi onjaettu yhdeksään viiden viikon pituiseen jak-soon (poikkeuksena jaksot 5 ja 9). Jaksolla 9kesä-heinäkuussa ei pääsääntöisesti tarjotakontaktiopetusta.

Lukuvuoden 2003–2004 jaksot:Jakso 1 4.8.–7.9.03Jakso 2 8.9.–12.10.03Jakso 3 13.10.–16.11.03Jakso 4 17.11.–21.12.03Jakso 5 22.12.03–22.2.04Jakso 6 23.2.–28.3.04Jakso 7 29.3.–2.5.04Jakso 8 3.5.–31.5.04Jakso 9 (1.6.–31.7.04)

Tenttipäivät:

Kulttuuripalvelujen koulutusohjelmaTenttipäivät ovat kunkin jakson viimeisenä per-jantaina. Viimeinen ilmoittautumispäivä on kol-me viikkoa ennen tenttipäivää. Joulukuun ten-tistä lehtorit palauttavat tenttiarvionsa vapaa-jaksonsa takia vasta 15.1. mennessä. Noudate-taan koulutusohjelman voimassa olevia esseenjättö- ja tarkistusohjeita (ks. HumakPro - Opis-kelijat).05.09.2003 (ilmoittautuminen 15.8.03)10.10.2003 (ilm. 19.9.03)14.11.2003 (ilm. 24.10.03)19.12.2003 (ilm. 28.11.03)20.02.2004 (ilm. 30.1.04)26.03.2004 (ilm. 5.3.04)29.04.2004 (ilm. 8.4.04)27.05.2004 (ilm. 6.5.04)


21

Viittomakielentulkin koulutusohjelma15.09.2003, 13.10.2003, 10.11.2003, 8.12.2003,19.1.2004, 16.2.2004, 15.3.2004, 19.4.2004,10.5.2004, 7.6.2004, 21.6.2004

OPISKELUOIKEUS JAILMOITTAUTUMINEN

Humakin opiskeluoikeus johonkin Humakinkoulutusyksikköön on jokaisella Humakin opis-kelijaksi hyväksytyllä, opiskelupaikan vastaanot-taneella ja määräajassa ilmoittautuneella opis-kelijalla. Opiskelijan on ilmoittauduttava luku-vuosittain läsnä- tai poissaolevaksi opiskelijaksiammattikorkeakoulun määräämällä tavalla.

Opiskelijan tulee ilmoittautua lukuvuodelle2003–2004 HumakPron sähköisellä ilmoittau-tumislomakkeella 15.8.2003 mennessä. Tammi-kuussa 2004 opintonsa aloittavien ja keväälle2004 läsnäolotietoaan muuttavien ilmoittautu-misaika on 15.12.2003–9.1.2004. Ilmoittautu-mislomake sijaitsee HumakPron opiskelijavali-kossa (HumakPro > Menu (pöllö) > Opiskelija> Ilmoittautumislomake). Lomakkeeseen löy-tyy linkki myös HumakPro:n etusivulta.

Opintotukea voidaan maksaa vain opiskelijaksiilmoittautuneille päätoimisille opiskelijoilleopintotukilain ehtojen mukaan. Opiskelijalla onvelvollisuus ilmoittaa viipymättä hops-ohjaajal-leen opintojensa keskeyttämisestä tai lopetta-misesta HumakProsta löytyvällä lomakkeella.

Yksittäisiin opintojaksoihin (esim. kuhunkin vii-den viikon teemaan) ilmoittaudutaan Hu-makPron kautta. Ilmoittautuminen tehdään an-nettuun päivämäärään mennessä. Ilmoittautu-minen päättyy yleensä neljä viikkoa ennen jak-son alkamista. Poikkeuksena on syksyn ensim-mäinen teema jaksolla 1, johon jatkavien opis-kelijoiden (ei koske uusia) tulee ilmoittautua jokeväällä toukokuun loppuun mennessä.

OPISKELUN KESKEYTYS TAILOPETTAMINEN

Opiskelija voi keskeyttää opiskelunsa määrä-ajaksi. Ennen keskeytystä opiskelijan tulee kes-kustella keskeyttämisestä ja opintojen jatkami-sesta oman hops-ohjaajansa kanssa. Opiskelijatäyttää keskeyttämisen yhteydessä erillisen kes-keyttämisilmoituksen, jonka allekirjoittavat opis-kelija ja hops-ohjaaja. Opiskelija on keskeytyk-sen ajan kirjoilla ammattikorkeakoulussa pois-saolevana opiskelijana. Opiskelijan käyttöoikeusHumakPro –tietokantaan säilyy keskeytyksenajan. Koulutusyksiköstä ilmoitetaan opintojenkeskeyttämisestä Kelan opintotukikeskukseen.

Opiskelija voi ilmoittautua poissaolevaksi opis-kelijaksi enintään kahden lukuvuoden ajan; il-moittautuminen on kuitenkin tehtävä lukuvuo-sittain. Tätä ilmoitettua poissaoloaikaa ei lasketaopintojen enimmäisaikaan. (Laki ammattikor-keakouluopinnoista annetun lain muuttamises-ta § 15b, 1.8.2001/583)

Opiskelija voi kevätlukukauden 2004 osaltamuuttaa syksyllä tekemäänsä läsnä- /poissaoloil-moitustaan ajalla 15.12.2003–9.1.2004 Humak-Pron sähköisellä ilmoittautumislomakkeella.

Opintojen lopettaminen tarkoittaa, että opis-kelija eroaa ammattikorkeakoulusta ennen tut-kintotodistuksen myöntämistä eikä ole enääeroamisensa jälkeen kirjoilla siellä. Ennen ero-amista opiskelijan tulee keskustella asiastaoman hops-ohjaajansa kanssa. Opiskelija täyt-tää eroamisen yhteydessä opintojen lopetta-misilmoituksen, jonka allekirjoittavat opiskelijaja hops-ohjaaja. Opiskelija saa lopettaessaanammattikorkeakoulun leimalla varustetun kopi-on opintokortistaan. Koulutusyksiköstä ilmoite-taan opintojen lopettamisesta Kelan opintotu-kikeskukseen.

Kokopäiväopiskelijan on suoritettava opinnotviimeistään yhtä vuotta niiden laajuutta pidem-

OPISKELU HUMAKISSA

22

mässä ajassa, jollei ammattikorkeakoulu erityi-sestä syystä myönnä opiskelijalle tästä poik-keusta (Asetus ammattikorkeakouluopinnoista256/95, 11 §).

KOULUTUSYKSIKÖIDENKESKINÄINEN VAIHTO

Opiskelija kirjautuu sen koulutusyksikön opis-kelijaksi, jossa hän aloittaa opiskelunsa. Opiskeli-ja voi kuitenkin tietyin rajoittein valita opintojamistä tahansa Humakin koulutusyksiköstä. Kunopiskelija valitsee opintoja muista koulutusyksi-köistä, hän keskustelee asiasta ensin oman hops-ohjaajansa kanssa ja valinnat kirjataan henkilö-kohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Kaikkienkoulutusyksikköjen opintoihin ilmoittaudutaannormaaliin tapaan HumakPron kautta.

Monissa opinnoissa (teemoissa) on rajoitettuopiskelijoiden osallistujamäärää. Jos ilmoittautu-misia tulee määräaikaan mennessä enemmänkuin heitä voidaan ottaa, valinnat tehdään seu-raavassa järjestyksessä:• oman koulutusohjelman oman koulutusyksi-

kön opiskelijat• oman koulutusohjelman muiden koulutusyk-

siköiden opiskelijat• toisen koulutusohjelman opiskelijat.

OPINTOKORTTI

Opintokortti on asiakirja, johon kirjataan tiedotopintojen etenemisestä. Myös teemasta annet-tu laadullinen arviointi kirjataan opintokorttiin.Opiskelija voi tarvittaessa pyytää omasta koulu-tusyksiköstään Humanistisen ammattikorkea-koulun leimalla varustetun tulosteen opinto-kortistaan. Opettajat huolehtivat opintosuori-tusten kirjaamisesta. Opiskelijat voivat seurataomaa opintokorttiaan HumakProsta.

OPINTOSOSIAALISET EDUT

Opintososiaalisiin etuihin kuuluu maksutonopetus, joka sisältää varsinaisen opetuksen, oh-jauksen sekä opintojen arvioinnin. Kirjat ja muutmateriaalit on jokaisen kustannettava itse.

Opiskelija voi rahallista korvausta vastaanyleensä asua koulutusyksiköiden yhteydessäolevissa opiskelija-asuntoloissa. Asumiskustan-nukset vaihtelevat koulutusyksiköittäin ja niihinvaikuttaa asumisen taso.

Matkakustannukset koulutusyksiköihin ja niidenvälillä opiskelija maksaa itse, samoin kuin matka-kustannukset työoppimis- ja tutustumispaikkoi-hin. Jokaisessa koulutusyksikössä toimii myösopiskelijaravintola, jossa on tarjolla erilaisia ate-rioita ateriatuettuun hintaan. Korkeakouluopis-kelijoiden ateriatukea voivat saada opiskelijat,jotka suorittavat alempaa tai ylempää korkea-koulututkintoa tai ammattikorkeakoulututkin-toa. Ateriatukea voivat saada myös opintotu-keen oikeuttaviin ammatillisiin tai erikoistumis-koulutusohjelmiin osallistuvat opiskelijat.

Korkeakouluopiskelijat ovat oikeutettuja saa-maan alennuksen aterian hinnasta opiskelijara-vintoloissa, jotka ovat ateriatuen piirissä. Kysei-sissä ravintoloissa noudatetaan Kelan vahvista-mia ateriakokonaisuuksien enimmäishintoja, jois-ta ravintolan pitäjä on vähentänyt ateriatuen. Tukimaksetaan ravintolan pitäjälle. Alennushintaisenaterian saa voimassa olevaa opiskelijakorttia taiKelan ateriatukikorttia näyttämällä. Oppilaitosvastaa ateriatukikortin myöntämisestä niilleateriatukeen oikeutetuille, joilla ei ole opiskeli-jakorttia.

OPINTOTUKI

Humakin tutkintotavoitteinen päätoiminenopiskelu oikeuttaa opintotukeen. Opintotukikoostuu opintorahasta, asumislisästä ja valtion


23

takaamasta opintolainasta. Opintotukea hae-taan koko opiskeluajalle. Tuki myönnetään aluksisäännönmukaiselle suoritusajalle, joka on 140opintoviikon tutkinnossa 3,5 vuotta ja 160opintoviikon tutkinnossa 4 vuotta. Tarvittaessaopiskelija voi hakea opintotukilautakunnankautta opintotukea ylimenevälle ajalle uudellahakemuksella enimmäistukiajan puitteissa.Enimmäistukiaika on 140 opintoviikon tutkin-nossa 45 tukikuukautta ja 160 opintoviikon tut-kinnossa 50 tukikuukautta. Kaikki 1.8.1997 jäl-keen käytetyt opintotukikuukaudet kuluttavatopiskelijan kaikkiin korkeakouluopintoihin käy-tettävissä olevaa 70 kuukauden enimmäistukiai-kaa.

Opiskelun päätoimisuutta seurataan opintojenedistymisellä. Opintosuorituksia tulee tuen saa-miseksi kertyä keskimäärin vähintään 30 ov/lu-kuvuosi. Kesätuki aikana (1.6.–31.7.) suoritetutopintoviikot eivät sisälly lukuvuoden minimi-vaatimukseen. Vain kokonaan suoritetut opin-tokokonaisuudet ja kurssit lasketaan opinto-suorituksiin. Kesäaikana tapahtuvassa opiskelus-sa sekä aikuiskoulutuksessa päätoimisuuden vä-himmäisvaatimuksena on, että opiskelija suorit-taa tutkintoon sisältyviä opintoja vähintään3 opintoviikkoa kuukautta kohden tai 2 kuukau-delta vähintään 6 opintoviikkoa ja että tukikuu-kaudessa on vähintään 18 opiskelupäivää.

Opintotuen hakeminen

Nuorisokoulutus:Opintotukea haetaan Kelan opintotukikeskuk-sen lomakkeella OT2. Lomakkeita saa Kelastatai koulutusyksiköistä ja se palautetaan Kelaan.Hakemuksen mukaan liitetään kopio hyväksy-miskirjeestä.

Muuntokoulutus:Opintotukea haetaan Kelan opintotukikeskuk-sen lomakkeella OT2. Lomakkeita saa Kelastatai koulutusyksiköistä. Lomake sekä henkilökoh-

tainen opintosuunnitelma palautettaan Huma-kin opintotukilautakunnalle, joka arvioi HOPSinperusteella opintojen päätoimisuuden. Aikuis-koulutustukea voi hakea Koulutusrahastolta, li-sätietoja: http://www.koulutusrahasto.fi/.

Erillishakemista vaativat tuet:Normaalista opintotuesta poikkeavia tukia(esim. kesäopintotuki, tuki ulkomaiseen opiske-luun, opiskeluajan ylitys, jatkotuet) haetaan täyt-tämällä Kelan opintotukikeskuksen olosuh-teenmuutoslomake (OTm) ja kesäajantukeahaettaessa myös Humakin oma kesätukiliite-lomake, joka löytyy HumakPron Opintotukia-siat-foorumin dokumenteista, josta sen voi tu-lostaa. Molemmat lomakkeet lähetetään opinto-tukilautakunnan sihteerille opintotukilautakun-nan lausuntoa varten. Opintotukilautakunta lä-hettää hakemukset lausuntoineen edelleen Ke-laan.

Vaihtoehtona Kelan myöntämälle opintotuelleon mahdollista saada Koulutusrahastosta ai-kuiskoulutustukea, joka on tarkoitettu työelä-mästä opiskelemaan lähteville opiskelijoille, joil-la on vähintään 10 vuoden työhistoria. Tarkem-pia tietoja opintotuesta saa Kelan opintotuki-esitteestä ja Internetistä: http://www.kela.fi jahttp://www.koulutusrahasto.fi.

Opintotukilautakunta

Humakin opintotukilautakunta on ammattikor-keakoulun sisäinen opintotukiasioita hoitavaryhmä. Opintotukilautakuntaan kuuluu viisi jä-sentä, joista kaksi on opiskelijoita. Opiskelijajä-senet valitaan yhteistyössä HUMAKOn kanssa.Opintotukilautakunta tiedottaa ja neuvooopintotukiasioista, kokousajoistaan ja suoritus-tenvalvonnan aikataulusta HumakProssa Opin-totukiasiat-foorumilla.

Opintotukilautakunta antaa opintotukiajan kes-toon, opintotuen päätoimisuuteen, kesätukeen,

OPISKELU HUMAKISSA

24

ulkomaantukeen ja aikuisopiskelijatukeen liitty-viä lausuntoja. Lautakunta valvoo myös opinto-jen päätoimisuuden täyttymistä, toimii yhteis-työssä Kelan opintotukikeskukseen ja tiedottaaopintotuesta sekä tarvittaessa kouluttaa Hu-makin henkilökuntaa opintotukeen liittyvissäasioissa.

Opintotukilautakunta suorittaa syksyisin opin-tokorttien avulla opintotukea saaneiden opis-kelijoiden edellisen lukuvuoden opintojen pää-toimisuusvalvonnan. Lautakunta lähettää opis-kelijalle liian vähäisistä opintosuorituksista selvi-tyspyynnön. Valvonnassa huomioidaan 31.7.ajanjaksoon kohdistuneet suoritukset. Lisätieto-ja saa HumakPron viesteistä (Opintotukiasiat)ja opintotukilautakunnalta. Opintotukilautakun-taan voi ottaa yhteyttä esimerkiksi HumakPronviestifoorumilla (Opintotukiasiat), olemalla yh-teydessä opintotukilautakunnan sihteeriin säh-köpostilla: [email protected],puh. (09) 5404 2445 tai postitse: Humanistinenamk, Opintotukilautakunta, Vanha Turuntie 14,02700 Kauniainen.

OPISKELIJATERVEYDENHUOLTO

Terveydenhuoltopalveluista tiedotetaan koulu-tusyksiköittäin lukuvuoden alkaessa.

OPISKELIJOIDEN VAKUUTUKSET

Vakuutettuina ovat Humanistisen ammattikor-keakoulu opiskelijat. Ammattikorkeakoulun opis-kelijat ovat vakuutettuina Pohjolassa lakisäätei-sellä tapaturmavakuutuksella, ryhmätapaturma-vakuutuksella ja ryhmämatkavakuutuksella.

Lakisääteinen tapaturmavakuutus korvaa vainkäytännöllisessä työoppimisessa sattuneet ta-paturmat. Käytännöllinen työoppiminen tar-koittaa oppilaitoksessa, opettajan valvonnassatehtävää, opetusohjelman mukaista harjoitteluaja sovitussa työpaikassa suoritettavaa harjoitte-lua - työoppimisjaksoa-, josta oppilaalle ei mak-seta palkkaa (lakisääteinen vakuutus ei korvaakoulumatkalla sattuneita tapaturmia).

Ryhmätapaturmavakuutus korvaa tapaturmatvakuutuksenottajan järjestämän koulutuksen ai-kana.

Ryhmämatkavakuutus sisältää opiskelijoidenmatkavakuutuksen opiskeluun liittyvillä ulko-maanmatkoilla. Yli 3 kuukautta yhtäjaksoisestikestävillä matkoilla vakuutusturva on voimassa3 kuukautta matkan alkamisesta. Opiskelijan tu-lee pyytää ennen ulkomaille lähtöä koulutusyk-siköltään mukaansa vakuutuskortti.

Vakuutuksiin liittyvissä asioissa lisätietoja antaamm. koulutusyksikön opintosihteeri.


25YHTEISTYÖ SUOMESSA JA ULKOMAILLA

OPINTOPASSIYHTEISTYÖ

Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijal-la on mahdollisuus hakea opintopassia ja suo-rittaa tutkintoon liitettäviä opintoja myös muis-sa ammattikorkeakouluissa. Opintopassilla onmahdollisuus profiloida tutkintoa ja liittää opin-toihin uusia näkökulmia.

Opintopassilla suoritettavien opintojen enim-mäislaajuus on 10 opintoviikkoa. Omaan tutkin-toon kuuluvia pakollisia opintoja ei voi korvatapassin nojalla suoritettavilla opintojaksoilla. Läh-tökohta on, että passiopinnot hyväksi luetaantutkinnossa valinnaisiin ja vapaasti valittaviinopintoihin.

Ammattikorkeakoulujen yhteiset opintopassisi-vut löytyvät osoitteesta http://www.diak.fi/opin-topassi/. Sivuilta löytyy mm. menettelytapaohjeja opintopassihakemus.

Lisätietoja opintopassista ja opiskelusta yli am-mattikorkeakoulurajojen saa hops-ohjaajaltasekä ammattikorkeakoulujen www-sivuilta:

http://www.arcada.fi(ARCADA Nylands svenska yrkeshögskola)http://www.laurea.fi(Laurea - ammattikorkeakoulu)http://www.evtek.fi(Espoon-Vantaan teknillinen ammattikorkea-koulu)http://www.diak.fi(Diakonia-ammattikorkeakoulu)http://www.hiamk.fi(Haaga-Instituutin ammattikorkeakoulu)http://www.stadia.fi(STADIA Helsingin ammattikorkeakoulu)

http://www.helia.fi(HELIA Helsingin liiketalouden ammattikorkea-koulu)http://www.humak.edu(Humanistinen ammattikorkeakoulu)http://www.poliisi.fi/pakk(Poliisiammattikorkeakoulu)http://www.sydvast.fi(Yrkeshögskolan Sydväst)

VIRTUAALIAMMATTI-KORKEAKOULU

Virtuaaliammattikorkeakoulu (VirtuaaliAMK)on Suomen ammattikorkeakoulujen valtakun-nallinen yhteistyöverkosto. Yhteistyössä ovatmukana kaikki ammattikorkeakoulut tarjotenerilaisia verkko-opintoja omien osaamisaluei-densa ja profiiliensa mukaisesti. VirtuaaliAMK-opinnoilla opiskelijat voivat profiloida omia tut-kintojaan tai valita opintoja, joita ei tarjotaomassa ammattikorkeakoulussa.

Läsnäolevaksi ilmoittautuneella Humakin tut-kinto-opiskelijalla on mahdollisuus hakea opin-to-oikeutta VirtuaaliAMK:n portaalin kautta tar-jottaville opintojaksoille. Suoritusoikeudenhaku ja opintoihin ilmoittautuminen tapahtuvatsähköisesti ns. eAsioinnin avulla. Ennen ilmoit-tautumista Virtuaaliammattikorkeakouluun opis-kelijan tulee päivittää hops-ohjaajan kanssaoma opintosuunnitelmansa ja sovittava VirtAMK-opintojen hyväksi lukemisesta tutkintoon.

Virtuaaliammattikorkeakoulun portaali onosoitteessa http://www.amk.fi. Opinto-oikeudenhakeminen edellyttää rekisteröitymistä. Opis-kelu on tutkinto-opiskelijalle maksutonta.

YHTEISTYÖ SUOMESSA JA ULKOMAILLA

26

KANSAINVÄLISET YHTEYDET JAOPISKELU ULKOMAILLA

Seuraavassa on lueteltu Humanistisen ammattikorkeakoulunnykyiset yhteistyökumppanit ulkomailla.

OPISKELIJA- JA OPETTAJAVAIHTOKATHOLIEKE HOGESCHOOL LEUVEN BENIPISSING UNIVERSITY NORTH BAY CANUNIVERSITE DE QUEBEC A MONTREAL MONTREAL CANUNIVERSITY OF YORK TORONTO CANUNIVERZITY KARLOVY PRAHA CZFACHHOCHSCHULE KÖLN KÖLN DEHOCHSCHULE BREMEN BREMEN DEPÄDAGOGISCHE HOCHSCHULE LUDWIGSBURG LUDWIGSBURG DEUNIVERSITÄT BREMEN BREMEN DEUNIVERSITÄT BIELEFELT BIELEFELT DEVILJANDI KULTUURIKOLLEDZ VILJANDI EEESCUELA SUPERIOR D’HOSTALERIA I TURISME SANTÖ BARCELONA ESUNIVERSITE DE NICE - SOPHIA ANTIPOLIS NICE FRUNIVERSITE D’AVIGNON ET DES PAYS DE VAUCLUSE AVIGNON FRUNIVERSITE DE PICARDIE JULES VERNE AMIENS FRINSTITUTE OF TECHNOLOGY TRALEE IEUNIVERSITY OF DUBLIN DUBLIN IEUNIVERSITA DEGLI STUDI DI TRENTO TRENTO ITHOGESCHOOL VAN ARNHEMEN NIJMEGEN NLHOGESCHOOL ROTTERDAM ROTTERDAM NLAKADEMIA WYCHOWANIA FIZYCZNEGO IMÖ POZNAN PLLIVERPOOL HOPE UNIVERSITY COLLEGE LIVERPOOL UKBIRMINGHAM COLLEGE OF FOOD, TOURISM AND Ö BIRMINGHAM UKBRADFORD COMMUNITY COLLEGE BRADFORD UKCHESTER COLLEGE OF HIGHER EDUCATION CHESTER UKUNIVERSITY OF CENTRAL LANCASHIRE PRESTON UKUNIVERSITY OF BIRMINGHAM BIRMINGHAM UKUNIVERSITY OF LUTON LUTON UKUNIVERSITY OF SUNDERLAND SUNDERLAND UK

AINOASTAAN OPISKELIJAVAIHTOHOGESCHOOL VAN UTRECHT UTRECHT NLMORAY COLLEGE OF FURTHER EDUCATION ELGIN UK


27KANSAINVÄLISET YHTEYDET JA OPISKELU ULKOMAILLA

AINOASTAAN OPETTAJAVAIHTOUNIVERSITY OF DURHAM DURHAM UKUNIVERSITY OF LIVERPOOL LIVERPOOL UK

Pääsääntöisesti jokaisen vaihtoon lähtevänopiskelijan tulee osallistua valmentavalle jaksol-le joko Tornion koulutusyksikössä (5 ov) taiomassa koulutusyksikössään. Jaksolla perehdy-tään suomalaisen kulttuurin lisäksi mm. vierai-siin kulttuureihin, kohdemaihin, partnerioppilai-toksiin sekä vaihtoon liittyviin monenlaisiin käy-tännön asioihin.

Kielitaito

Vaihto-ohjelmassa käytettävä kieli on useimmi-ten englanti. Myös saksa, ranska tai jokin muukieli on mahdollinen. Opiskelijan kielitaidon tu-lee olla vähintään keskitasoa. Tämä taito tuleeosoittaa oman koulutusyksikön kielten opetta-jan laatimassa kielikokeessa.

Rahoitus

Vaihtoon lähtevän opiskelijan talouden tuki-muotoja ovat Sokrates-apuraha, opintotuki,

asumislisä ja opiskelijan mahdollisesti itse hank-kimat avustukset esimerkiksi erilaisilta järjestöil-tä ja yhdistyksiltä.

Vaihtopaikkoja opiskelijoille on noin 70 ja kou-luttajille 30. Vaihto-ohjelmiin on mahdollistaosallistua aikaisintaan toisena opiskeluvuotena.Lähempiä tietoja saa oman koulutusyksikön kv-koordinaattorilta. Aiheeseen liittyvää informaa-tiota löytyy myös Humakin kotisivuilta osoit-teesta: http://www.humak.edu ja Humak PronKansainvälisyys-kansiosta.

Opinnot ulkomaisillevaihto-opiskelijoille

Ulkomaisille vaihto-opiskelijoille tarkoitetutenglanninkieliset opinnot löytyvät sivulta 96.Näihin opintoihin voivat osallistua myös Huma-kin opiskelijat.

OPISKELIJAYHDISTYS HUMAKO RY.

HUMAKO on opiskelijoiden perustama ja hal-linnoima yhdistys, joka edistää ja valvoo jäsenis-tönsä etuja. HUMAKO luo toiminnallaan Hu-makille valtakunnallista opiskelijakulttuuria jayhdistää ympäri Suomea sijaitsevien koulutus-yksiköiden ja koulutusohjelmien opiskelijat.

HUMAKOn tavoitteena on kehittää opetuksenja opiskelun sisältöä yhteistyössä Humakin eritahojen kanssa. Jotta tähän tavoitteeseen pääs-täisiin, HUMAKOn edustajat tuovat opiskelija-näkökulman esiin ammattikorkeakoulun päätök-sentekoelimissä ja työryhmissä. HUMAKOlta

28

saa tietoa opiskelusta, opiskelijan oikeuksista jaesimerkiksi opintotukeen ja asumiseen liittyvis-tä asioista. Yhdistys myös järjestää vuosittain ta-pahtumia, joissa eri koulutusyksikköjen opis-kelijat voivat tavata toisiaan.

Yhdistyksen varsinaisiksi jäseniksi voivat liittyäHumanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijat.Liittyminen on helppoa – opiskelija täyttää vainhenkilötietolomakkeen ja maksaa jäsenmaksun(25 € uusilta jäseniltä lukuvuonna 2003–2004).HUMAKOn jäsenenä opiskelija saa valtakun-nallisen SAMOKin opiskelijakortin, joka oikeut-taa mm. VR:n ja Matkahuollon opiskelija-alen-nuksiin, Kelan ateriatukeen korkeakoulujenruokaloissa ja alennuksiin HUMAKOn tarjoa-mista palveluista.

Lisätietoa yhdistyksen toiminnasta saa osoit-teesta http://www.humak.edu/humako/ ja omankoulutusyksikön HUMAKO-edustajalta ja tuto-reilta. Sähköpostia HUMAKOlle voi lähettääosoitteeseen [email protected].

HUMAKOn edustajisto ja hallitus

Päätäntävaltaa HUMAKOssa käyttää vähintäänkaksi kertaa vuodessa kokoontuva edustajisto.

Edustajisto valitaan koulutusyksiköissä suoritet-tavissa vaaleissa, joissa saavat asettua ehdolle jaäänestää kaikki yhdistyksen jäsenet. Jokaisestakoulutusyksiköstä valitaan edustajistoon yksivarsinainen edustaja ja yksi varaedustaja.

Toimeenpanovaltaa HUMAKOssa käyttää halli-tus. Edustajisto valitsee syyskokouksessaan hal-lituksen puheenjohtajan sekä hallituksen siten,että hallituksen kokoonpanossa pyritään otta-maan huomioon kaikki Humanistisen ammatti-korkeakoulun koulutusyksiköt. Yhdistyksen hal-litus valitaan kalenterivuodeksi, jonka aikana sevastaa HUMAKOn käytännön toiminnasta, esi-merkiksi opiskelijakorttien tilaamisesta ja ta-pahtumien järjestämisestä. (HUMAKO kehittäätoimintaansa jatkuvasti, joten muutokset toimi-tavoissa ovat mahdollisia.)

Suomen Ammattikorkeakouluopiskeli-jayhdistysten Liitto SAMOK ryHUMAKOn jäsenet saavat SAMOKin opiskeli-jakortin, jolla saa monia tuntuvia etuja. SAMOKajaa ammattikorkeakouluopiskelijoiden etujavaltakunnallisesti vaikuttamalla mm. valtionhal-lintoon. Kaikki opiskelijakortilla saatavat edut jalisätiedot SAMOKin valtakunnallisesta toimin-nasta ovat osoitteessa http://www.samok.fi.


29

Humakin yhteiset opinnot orientoivat opiskeli-jaa humanistiseen opetusalaan ja omaan koulu-tusohjelmaansa ja auttavat ammatti-identitee-tin kehittymisessä. Samalla opiskelija saa valmiu-det opiskella ammattikorkeakoulussa ja käyttääHumakin tarjoamia mahdollisuuksia ja oppimis-ympäristöjä hyväkseen. Lisäksi yhteiset opinnotkehittävät opiskelijan viestintätaitoja ammatti-korkeakoulussa toimimiseen ja tarvittaessa aut-tavat hakeutumaan viestintätaitoja kartuttaviinopintoihin.

Orientoituminen humanistisiinammatteihin ja ammattikorkea-kouluun 5 ov

1. Orientoituminen ammattiin ja ammattialaanOrientoivissa opinnoissa opiskelija tutustuuHumanistiseen ammattikorkeakouluun ja sentaustalla oleviin ammatteihin ja työelämänhaasteisiin. Opinnoissa käydään läpi Humakinominaispiirteitä, oppimisympäristöjä, opetus-suunnitelmia sekä koulutusohjelmia. Jakso tarjo-aa mahdollisuudet opiskelijayhteisöön liittymi-seen ja sen rakentamiseen.

2. YhteistoimintaOpintokokonaisuudessa opiskelija kehittääomaa ilmaisuaan ja esiintymistaitojaan. Hän tu-tustuu tiimityöhön ja sen vaatimiin yhteistoi-mintataitoihin sekä projektiin oppimisen ja työnmenetelmänä.

OPETUSSUUNNITELMAT

OPETUSSUUNNITELMAT 2003–2004

HUMAKIN YHTEISET OPINNOT 10 OV

3. Opiskelutaidot ja hopsOpintokokonaisuudessa perehdytään Huma-kissa toimimisen kannalta keskeisiin opiskelutai-toihin. Tällaisia ovat mm. kyky käyttää hyväksiHumakin opetussuunnitelman tarjoamia valin-nan mahdollisuuksia ja erilaisia oppimisympäris-töjä, taito suunnitella ja arvioida omaa oppimis-ta sekä kehittymisen tarpeita. Samalla jatketaanoman ammatillisen tavoitteen selkeyttämistä jalaaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitel-ma – hops. Opinnoissa tutustutaan portfolioonosana kokonaisarviointia. Jakso ajoittuu useam-man kuukauden ajalle, ja se sisältää useita oppi-mistehtäviä. Keskeisiä teemoja ovat mm. omatoppimisen taidot, ammatti-identiteetti ja henki-lökohtaisen opiskelusuunnitelman (hops) laati-minen.

4. Johdatus digitaaliseen lukutaitoon IKahteen osaan jaetun Johdatus digitaaliseen lu-kutaitoon -opintokokonaisuuden tarkoituksenaon varmentaa opiskelijalle riittävät tietoteknisetperustaidot (tietotekniikan perusteet, laitteenkäyttö ja tiedonhallinta, tekstinkäsittely, esim.Word, ja taulukkolaskenta, esim. Excel) ja tutus-tuttaa opiskelija Humakin tietoverkkojen kauttatoimivaan virtuaalikampus Hunetiin. Opiskelijasaa valmiudet toimia Humakin omassa verkos-sa, HumakProssa, ja Internetissä. Hän hahmot-taa verkon antamat mahdollisuudet opintojen-sa tueksi, harjaantuu tietoverkkojen käyttöön

30

tiedon hankinnassa ja tarkastelemaan tieto-verkkojen lähteitä kriittisesti sekä oppii käyttä-mään keskeisiä verkkotyötapoja.

5. Orientoituminen toisen kotimaisen kielen opin-toihinToisen kotimaisen kielen lähtötasokokeen avul-la opiskelija voi arvioida omia valmiuksiaanosallistua ruotsinkieliseen opetukseen ja kyky-ään toimia pohjoismaisissa oppimisympäristöis-sä. Opiskelijan tulee hankkia sellainen kielitaito,että hän pystyy opiskelemaan, ilmaisemaan itse-ään ja ammatillisesti toimimaan myös toisellakotimaisella kielellä. Tarvittaessa opiskelija ohja-taan syventämään kielitaitoaan lisäopetuksella,joka voidaan sijoittaa vapaasti valittaviin opin-toihin.

Tutkintoon kuuluu lisäksi toisen kotimaisen kie-len pieni kielitutkinto tai sitä vastaava kielikoe,jonka suorittamiseen opiskelijalle varataan kaksiilmaista yrityskertaa.

Humanismi ja viestintä 5 ov

1. HumanismiHumanismi-verkkokurssilla tutustutaan Huma-nistisen ammattikorkeakoulun arvopohjaan:humanismiin elämänkatsomuksena, humanis-min historiaan ja humanistisen elämänkatso-muksen vaihtoehtoihin. Kurssi toteutetaan ryh-mätyönä. Kurssin runkona toimii valmis kurssi-materiaali. Oppimisympäristön viestilistoillakeskustellaan kurssimateriaalin pohjalta huma-nismiin liittyvistä aiheista. Kurssin päätteeksi laa-ditaan loppuraportti.

2. Kirjallinen viestintäOpiskelija tunnistaa erilaisia kirjallisen viestin-nän muotoja. Hän tuntee tieteellisen kirjoitta-misen perusteet. Opiskelija perehtyy tiedonhankintaan ja esittämiseen liittyvään kirjalliseenviestintään, kuten esseiden ja raporttien kirjoit-

tamiseen. Kurssilla paneudutaan erilaisiin tiedonlähteisiin, niiden käyttöön ja niihin liittyviin vir-hemahdollisuuksiin sekä tutustutaan erilaisiintapoihin viitata lähteisiin.

3. Johdatus digitaaliseen lukutaitoon IIJatketaan Johdatus digitaaliseen lukutaitoon I -opintoja.

4. Orientoituminen vieraan kielen opintoihinVieraan kielen lähtötasokokeen avulla opiskelijavoi arvioida omia valmiuksiaan osallistua vieras-kieliseen opetukseen ja kykyään toimia kansain-välisissä oppimisympäristöissä. Orientoivienopintojen aikana opiskelija aloittaa ammatillisenkielenhallinnan opiskelunsa. Opintojensa aikanaopiskelijan tulee hankkia sellainen kielitaito, ettähän pystyy opiskelemaan, ilmaisemaan itseäänja ammatillisesti toimimaan myös vieraalla kie-lellä. Tarvittaessa opiskelija ohjataan syventä-mään kielitaitoaan lisäopetuksella, joka voidaansijoittaa vapaasti valittaviin opintoihin.Tutkintoon kuuluu lisäksi ensimmäisen vieraankielen kielikoe, jonka suorittamiseen opiskelijal-le varataan kaksi ilmaista yrityskertaa.

5. Kohti portfoliotaHumanistisen ammattikorkeakoulun tutkinto-todistukseen liitetään arvio opiskelijan osoitta-masta persoonallisesta ammattitaidosta. Arvioperustuu opiskelijan opintojensa loppuvaihees-sa esittelemään portfolioon. Opiskelija pereh-tyy portfolioon itsearvioinnin ja oman ammat-titaidon arvioinnin välineenä. Opintokokonai-suus koostuu oman portfolion suunnitelmanlaatimisesta, erilaisten näyteportfolioiden koko-amisesta, ohjauskeskusteluista sekä osallistumi-sesta ainakin yhteen portfolion arviointisemi-naariin (järjestetään toisen opintovuoden lo-pulla tai kolmannen alussa).

Toteutus: Humakin yhteiset opinnot toteute-taan kaikissa koulutusyksiköissä alkavilla opiske-lijaryhmillä.


31KULTTUURIPALVELUJEN KOULUTUSOHJELMA

KULTTUURIPALVELUJENKOULUTUSOHJELMA

Humakin yhteiset opinnot 10 ovKulttuuritoiminnan perusta 30 ovKulttuuripalvelujen tuottaminen 30 ovVapaasti valittavat opinnot 20 ovAmmatillinen suuntautuminen 30 ovOpinnäytetyö ja opinnäytetyöopinnot 20 ov

Opin-näytetyö ja

siihen liittyvätopinnot 20 ov

Ammatillinensuuntautuminen

30 ov

Kulttuuripalvelujentuottaminen 30 ov

Kulttuuritoiminnan perusta 30 ov

Humakin yhteiset opinnot 10 ov

Vapaasti valittavat opinnot 20 ov

32

Opintojensa aikana opiskelija rakentaa itselleenpersoonallisen ammattitaidon. Hän kehittää it-sestään asiantuntijan kulttuurin ja taiteen ym-märtämisessä, välittämisessä sekä edellytystenluomisessa kulttuuri- ja taidetoiminnalle. Hänoppii toimimaan kulttuurialan kotimaisissa jakansainvälisissä ympäristöissä sekä käyttämäänuutta viestintä- ja tietoteknologiaa.

Kulttuurialan ammattilaisia tarvitaan kulttuuri-tapahtumissa, järjestöissä, kulttuuri- ja taidepro-jektien suunnittelijoina ja vetäjinä sekä kuntienja valtion kulttuurihallinnossa. Kulttuurialan yrit-täjyys on yleistymässä. Työn sisältö ja vastuualu-eet vaihtelevat suuresti, mutta keskeisiä ammat-titaidon osia ovat tuotantosuunnittelun, rahoi-tuksen, projektijohtamisen, tiedottamisen jamarkkinoinnin hallinta. Ammattitaidon perus-tan luovat laaja kulttuurintuntemus ja viestintä-taidot.

Persoonallisen ammattitaitonsa tueksi opiskeli-ja voi valita koulutusohjelman ammatillisen eri-tyisosaamisen ja vapaasti valittavien opintojenpohjalta suuntautumistaan tukevia opintoja. Täl-laisia suuntautumispolkuja voivat olla esimer-kiksi tuottajuuteen, hallintoon, kulttuurikasva-tukseen ja kulttuuriviestintään liittyvät opinnot.

Suuntautumisvaihtojen sisältöjen toteuttami-sessa hyödynnetään kulttuuripalvelujen koulu-tusyksiköiden vahvuuksia. Koulutusyksiköt ja nii-den vahvuusalueet ovat:• Joutsenon koulutusyksikkö: kuvataiteen tuot-

taminen ja festivaali- ja tapahtumaosaaminen• Kauniaisten koulutusyksikkö: kirjallisuuden ja

teatterin tuottaminen ja hallinto

• Korpilahden koulutusyksikkö: elokuva ja pai-kalliskulttuuri

• Turun koulutusyksikkö: kulttuuriviestintä jakulttuurikasvatus

Kulttuuripalvelujen koulutusohjelman teema-kuvaukset ovat tavoitekuvauksia. Niistä käy ilmi,mitä taitoja ja tietoja opiskelija oppii teeman ai-kana sekä mitä hän pystyy hankkimallaan taidol-la tekemään. Teeman tavoitteet saavutetaansuorittamalla teemaa vastaava kurssi. Siten sa-masta teemasta voi olla tarjolla erilaisia kursse-ja. Teeman sisältöjä painotetaan eri tavoilla erikursseissa. Työoppimiskurssina ja itsenäisenäprojektina teema voidaan suorittaa millä jaksol-la tahansa, ellei toisin mainita. Itsenäisenä työs-kentelynä tehtävät kurssit suoritetaan ja arvioi-daan kontaktijakson yhteydessä. Koulutusohjel-man lukuvuonna 2004–2005 tarjottavista tee-moista saa tarkemmin tietoa HumakProsta.

Koulutusohjelman teema- ja kurssiarvioinninperustana käytetään Humakissa käytössä ole-vaa arviointiasteikkoa (ks. sivu 12). Kurssin arvi-oinnin kohdealueet ilmoitetaan kunkin kurssinalussa.

Teemanimen alla suluissa oleva otsikko on luku-vuonna 2002–2003 käytössä ollut teemanimi.Pedagogiset opinnot on integroitu tähdillä mer-kittyihin (*) teemoihin. Teemavastaavan perässäoleva lyhenne (Jo, Ka, Ko, Tku) viittaa kulttuuri-palvelujen koulutusohjelman koulutusyksiköi-hin.

Kaikkien koulutusohjelmien jaksokartat ovat si-vuilla 115–121.

KOULUTUSOHJELMAN RAKENNE


33

HUMAKIN YHTEISETOPINNOT 10 OV

Ks. opintojen kuvaukset sivulta 29.

Toteutus: Joutseno jaksot 2 ja 3; Turku jaksot 1,2 ja 3; Kauniainen jaksot 2 ja 3; Korpilahti jaksot2 ja 3.

KULTTUURITOIMINNANPERUSTA 30 OV

Opiskelija rakentaa ammatillisen perusosaami-sen ja teoreettisen tietopohjan. Hän muodos-taa käsityksen kulttuurin ja taiteen sisällöistä,kehittymisestä ja merkityksestä sekä oppii hah-mottamaan kulttuurityön erilaisia toimintaym-päristöjä. Opiskelijan on suoritettava kaikkiKulttuuritoiminnan perusta -kokonaisuuteenkuuluvat teemat.

Johdatus kulttuurin talouteen 5 ov

Opiskelija tutustuu yhteiskunnan toimintaan jarakenteisiin talouden näkökulmasta sekä pe-rehtyy kulttuurin ja talouden väliseen suhtee-seen. Kurssin käytyään opiskelija hallitsee kan-santaloustieteen peruskäsitteet ja taloudellisenviitekehyksen. Teeman suorittaminen on edelly-tys Kulttuurin talous -teemaan osallistumiselle.

Kontaktiopetus:Jakso 4 Kauniainen: Kansantaloudessa perehdy-tään mikro- ja makrotalousteorian keskeisiinkäsitteisiin ja teorioihin sekä Suomen kansanta-louden rakenteeseen ja toimintaa sääteleviinperiaatteisiin. Talouden eri sektoreihin tutustu-taan erityisesti kulttuurin ja kulttuuripalvelujentuottamisen näkökulmasta. Tietojen pohjaltaopiskelija kykenee seuraamaan ja ottamaankantaa ajankohtaiseen taloutta koskevaan kes-kusteluun ammattialansa näkökulmasta.

Jakso 5 Korpilahti: Kurssilla tutustutaan laajastiyhteiskunnan ja talouden toimintaan. Kurssillaperehdytään yhteiskunnan kehitykseen, raken-teeseen ja organisoitumiseen talouden näkö-kulmasta. Kansantaloustieteen perusteissa pe-rehdytään mikro- ja makrotalousteorian kes-keisiin käsitteisiin ja teorioihin sekä Suomenkansantalouden rakenteeseen ja toimintaa sää-televiin periaatteisiin. Organisaatiotalouden pe-rusteissa tutustutaan talouden eri sektoreidentoimintaan. Olennaista kurssilla on myös kult-tuurin taloudellinen merkitykseen, keskeisiin ra-hoituslähteisiin ja rahoituskanaviin tutustumi-nen. Kurssin tietojen pohjalta opiskelija kykeneeseuraamaan ja ottamaan kantaa ajankohtaiseentaloutta koskevaan keskusteluun ammattialansanäkökulmasta.Jakso 6 Joutseno: Opiskelija ymmärtää kulttuuri-toimen ja talouden väliset suhteet sekä sen, mi-ten yhteiskunta tukee kulttuuritoimintaa. Opis-kelija tutustuu kulttuuritoimintaa tukeviin rahoi-tusjärjestelmiin ja laatii rahoitushakemuksenkulttuuritapahtumalle. Hän ymmärtää rahoitus-hakemuksiin liittyvät toimenpiteet sekä osaa et-siä kulttuuriin liittyviä rahoituskanavia.Jakso 7 Turku: Opiskelija tutustuu kulttuurin jatalouden välisiin suhteisiin. Kurssin aikana kult-tuuria tarkastellaan talouden ja yhteiskunnannäkökulmasta. Opiskelija oppii talouden perus-käsitteet. Opiskelija tutustuu kulttuurin eri ra-hoituslähteisiin sekä oppii laatimaan erilaisia ra-hoitushakemuksia kulttuuriprojekteille. Hän tu-tustuu kulttuurin ja talouden välisen yhteiskun-nallisen keskustelun historiallisiin taustoihin jaajankohtaiseen keskusteluun sekä keinoihin vai-kuttaa tähän keskusteluun.

Itsenäinen työskentely:Jakso 2 Turku, jakso 4 Kauniainen, jakso 6 Joutse-no. Tenttikirjat luetaan painottaen yhteiskunta-ja kulttuuripoliittisia resurssikysymyksiä.

Teemavastaavat: Jari Klemola (Jo), Jari Valtari(Ka), Kari Pirinen (Ko), Petri Katajarinne (Tku)

KULTTUURIPALVELUJEN KOULUTUSOHJELMA

34

Kulttuuritietous 5 ov

Opiskelija oppii kulttuuri- ja taideteorioiden kä-sitteistöä. Hän tunnistaa ja ymmärtää eri tutki-mussuuntauksia sekä eri taiteenlajien tutkimus-näkökulmia. Hän näkee tutkimuksen merkityk-sen kulttuuritoiminnalle. Teemaan sisältyy 1 ovkontaktiopetusta sekä 4 ov itsenäistä työsken-telyä: kirjatenttejä, esseitä tai lukupiirityöskente-lyä. Teeman kirjallisuus jakautuu kahteen pääosi-oon, jotka ovat 1) kulttuuri- ja taideteoriat ja 2)erilliset taiteenalat, niiden teoria ja historia.Kummastakin osiosta suoritetaan 2 ov. Kulttuu-ri- ja taideteorioiden aihealueita ovat kulttuu-rintutkimus, populaarikulttuuri, modernismi japostmodernismi, gender-tutkimus, taiteenso-siologia ja -psykologia ja taidefilosofia. Taiteen-aloja ovat kuvataiteet ja arkkitehtuuri, audiovi-suaalinen kulttuuri, kirjallisuus, teatteri, musiikki,tanssi, taideteollisuus sekä kotiseutu- ja perin-netyö.

Opiskelija valitsee suoritettavat teokset kirjalis-tasta, joka löytyy HumakProsta (Dokumentit/Opiskelija/Tentit, esseet, lukupiirit) Samasta pai-kasta löytyvät myös ohjeet teeman suorittami-seen: tiedot ilmoittautumisajoista ja tenttipäivis-tä sekä ohjeet esseen kirjoittamista ja lukupiiri-työskentelyä varten. Opiskelijat lähettävät il-moittautumisen tentti-, essee- ja lukupiirisuori-tuksia varten suoraan valitsemansa teoksententaattorille. Tentaattorien nimet löytyvät kir-jalistasta. Ilmoittautuminen tapahtuu Humak-Prossa (Opiskelija/Tentti-ilmoittautumisloma-ke)

Kursseihin sisältyvä kontaktiopetuksen osuussuoritetaan tietyn jakson aikana. Itsenäisentyöskentelyn osuuteen kuuluvia kirjatenttejävoidaan tenttiä kaikkina teeman tenttipäivinä,joita on yleensä jakson vaihtuessa. Myös essee-ja lukupiirisuoritukset palautetaan tenttipäivinä.

Itsenäinen työskentely:Jakso 2 Kauniainen (I/K): Kurssin kontaktiope-

tusosuus 1 ov koostuu johdatuksesta tieteelli-sen kirjallisuuden erityispiirteisiin sekä orientoi-tumisesta taiteenja kulttuuritutkimuksen lä-hestymistapoihin ja käsitteistöön. Osa luennois-ta toteutetaan kaikkien koulutusohjelman kou-lutusyksikköjen yhteistyönä. 4 ov kurssista opis-kelija suorittaa itsenäisenä työskentelynä.Jakso 2 Korpilahti (I/K), Turku (I/K): Kurssin kon-taktiosuus 1 ov koostuu johdantoluennoistakulttuuri- ja taideteorioihin sekä erillisten tai-teenalojen teorioihin ja tutkimukseen. Osa lu-ennoista toteutetaan kaikkien koulutusohjel-man koulutusyksikköjen yhteistyönä. 4 ov kurs-sista opiskelija suorittaa itsenäisenä työskente-lynä.

Teemavastaavat: Teeman koulutusohjelmavas-taava on Hannu Sirkkilä; Katri Kaalikoski (Ka),Hannu Sirkkilä (Ko), Timo Parkkola (Tku)

Orientoivaa kirjallisuutta: Teeman kirjalista löy-tyy HumakProsta (Dokumentit/Opiskelija/Ten-tit, esseet, lukupiirit). Kurssin kirjallisuus ja muumateriaali ilmoitetaan kunkin kurssin alussa.

Kulttuurin toimintaympäristöt 5 ov(Kulttuurityön toimintaympäristöt)

Opiskelija tutustuu käytännön kulttuurityöhönjossain taiteen ja kulttuurin toimintaympäristös-sä. Hän ymmärtää ammattialan toimintaympä-ristöä ja työoppimispaikkansa asemaa siinä.

Työoppiminen:Jakso 7 Kauniainen, jakso 8 Joutseno, Korpilahti jaTurku: Työelämään tutustuminen. Opiskelija tu-tustuu kurssin aikana kulttuurialan työtehtäviinvalitsemassaan työoppimispaikassa. Hän suorit-taa hänelle annettuja työtehtäviä työvalmenta-jan ohjauksessa. Kurssin päätteeksi opiskelijakokoaa työoppimisportfolion, joka sisältää työ-oppimisraportin ja materiaalia työoppimisjak-solta (esim. lehtileikkeitä, esitteitä tai mainoksia).Ks. HumakProssa Työoppimisen käsikirja.


35

Teemavastaavat: Jari Klemola (Jo), Risto Ruottu-nen (Ka), Kari Pirinen (Ko), Petri Katajarinne(Tku)

Taide ja kulttuuri yhteiskunnassa 5 ov

Opiskelija tutustuu kulttuuripolitiikkaan ja eritaidelajien asemaan nyky-Suomessa sekä oppiijäsentämään taide- ja kulttuuritoiminnan mer-kitystä yhteiskunnassa. Hän hahmottaa erilaisiaarvomaailmoja sekä filosofisia ja eettisiä peri-aatteita. Opintojen alkuvaiheessa suoritettavateema tukee opiskelijaa hänen kehittäessäänammatillista identiteettiään kulttuurituottajana.

Kontaktiopetus:Jakso 3 Joutseno: Opiskelija perehtyy suomalai-seen kulttuuri- ja taidehallintojärjestelmäänkulttuuripolitiikan ohjausmekanismina. Hän ym-märtää taiteen ja kulttuurin merkityksen sekäyksilölle että yhteiskunnalle. Hän jäsentää tai-de- ja kulttuurisosiologian keskeisiä kysymyk-senasetteluja ja ymmärtää kulttuuritoiminnanarvomaailmaa. Hän ymmärtää kulttuurituotta-jan toimenkuvaa ja sen asettamia vaatimuksia.Jaksot 2–3 Kauniainen: Kahdelle jaksolle sijoittu-van kurssin aikana seurataan asiantuntijaluen-tosarjaa “Taide Suomessa” ja osallistutaanWeeGee-elää tapahtumaan Espoossa. Tehdäänkatsaus kulttuuripolitiikkaan ja suomalaisenkulttuuri- ja taidehallinnon yleispiirteisiin. Tu-tustutaan taiteen yhteiskunnalliseen merkityk-seen kulttuurihistorian ja kulttuurifilosofiankautta.Jakso 2–3 Korpilahti: Opiskelija tutustuu suoma-laiseen kulttuuripolitiikkaan sekä eri taidelajienmerkitykseen ja asemaan. Hän oppii ymmärtä-mään kulttuurisosiologian keskeisiä kysymyksiäja filosofista ajattelua. Opiskelija perehtyy kult-tuurihistoriaan, kulttuuripoliittiseen keskuste-luun ja kulttuurin asemaan mediassa.Jakso 3 Turku: Kurssilla perehdytään eri taiteen-lajien asemaan Suomessa ja suomalaiseen tai-de- ja kulttuurihallinnon pääpiirteisiin. Tutustu-

taan taiteensosiologiseen tutkimukseen, taide-maailman rakenteeseen sekä taide- ja kulttuuri-toiminnan arvomaailmaan.

Teemavastaavat: Jari Klemola (Jo), Katri Kaali-koski (Ka), Annamari Maukonen (Ko), TimoParkkola (Tku)

Taiteen tuntemus 5 ov

Opiskelija lisää taiteiden tuntemustaan ja oppiihahmottamaan taiteen kenttää. Hän tutustuumusiikin, kirjallisuuden, kuvataiteen ja teatterineri muotoihin, historiaan, teoriaan ja peruskäsit-teisiin sekä hankkii valmiuksia pohtia ja analysoi-da omaa suhdettaan taiteeseen. Eri taiteenla-jien tunteminen luo sisällöllisen perustan kult-tuurituottajan ammatilliselle osaamiselle.

Kontaktiopetus:Jakso 4 Joutseno ja Korpilahti, jakso 5 Kauniainenja Turku: Länsimaisen taiteen tuntemus (K/M) :Opiskelija hankkii eri taiteenlajien perustunte-muksen luentojen, ajankohtaisiin taide- ja kult-tuuritapahtumiin tehtävien opintokäyntien sekänäkemänsä/kuulemansa/kokemansa taiteen ana-lysoinnin avulla.

Itsenäinen työskentely:Jakso 4 Joutseno ja Korpilahti, jakso 5 Kauniainenja Turku koulutusyksikkö: Länsimaisen taiteentuntemus (I/M): Opiskelija hankkii eri taiteenla-jien perustuntemuksen musiikin, kirjallisuuden,kuvataiteen ja teatterin historiaa käsittelevienkirjojen, ajankohtaisiin taide- ja kulttuuritapah-tumiin tehtävien opintokäyntien sekä näke-mänsä, kuulemansa ja kokemansa taiteen analy-soinnin avulla.

Verkko-oppiminen:Jakso 5 Turku Länsimaisen kirjallisuuden historia(V): Kurssilla perehdytään kirjallisuuden histori-alliseen kehitykseen. Tavoitteena on, että opis-kelija saa yleiskuvan kirjallisuuden kehityksestä


36

antiikista modernismiin ja kykenee soveltamaantietämystään nykykulttuurin kenttään.

Teemavastaavat: Päivi Ruutiainen (Jo), RistoRuottunen (Ka), Hannu Sirkkilä (Ko), Pekka Var-tiainen (Tku)

Tiedottaminen 5 ov

Opiskelija perehtyy käytännön kulttuurityössävaadittaviin viestintä- ja neuvottelutaitoihin.Hän ymmärtää sisäisen ja ulkoisen tiedottami-sen pääpiirteet sekä hallitsee ammattialan kir-jallisen ja suullisen tiedottamisen käytäntöjä.Teemaan kuuluvissa vieraan kielen opinnoissapääpaino on suullisessa osaamisessa: opiskelijakehittää taitojaan neuvotella ja tiedottaa kult-tuuriproduktioistaan sekä kykenee osallistu-maan ammattialansa keskusteluun vieraalla kie-lellä.

Kontaktiopetus:Jakso 1 Kauniainen, jakso 4 Turku, jakso 6 Korpi-lahti: Opiskelija harjoittelee kulttuuripalveluidensuullisen ja kirjallisen tiedottamisen käytäntöjäsekä tutustuu niitä koskeviin teoreettisiin lähtö-kohtiin. Lisäksi hän kehittää taitojaan tiedottaaenglannin kielellä. Kurssin tavoitteena on, ettäopiskelija kykenee toimimaan kulttuuripalveluntiedottamistehtävissä.

Itsenäinen työskentely:Jakso 6 Korpilahti Yhteisöviestintä: Opiskelija pe-rehtyy itsenäisesti kirjallisuuden ja annettujentehtävien avulla yhteisön sisäiseen ja ulkoiseenviestintään teorian ja käytännön kautta.

Projektioppiminen / työoppiminen:Kauniainen ja Korpilahti: Opiskelija suunnitteleeja toteuttaa valitsemansa kulttuuripalvelun tie-dotuksen tai hän osallistuu työoppimispaikassatoteutettavan kulttuuripalvelun tiedottamiseen.Hänen on osoitettava kykenevänsä tiedotta-maan vieraallakin kielellä. Kurssin suoritusajan-

kohdasta on opiskelijan sovittava teemavastaa-van kanssa ennen projektin alkua.

Teemavastaavat: Risto Ruottunen (Ka), Anna-mari Maukonen (Ko), Timo Parkkola (Tku)

KULTTUURIPALVELUJEN TUOTTAMINEN 30 OV

Näiden opintojen avulla opiskelija laajentaakulttuurin ja taiteen sisällöllistä tuntemustaanammatilliseen suuntaan. Hän tutustuu tuotta-misen osa-alueisiin ja hankkii ammatillisia taitojakulttuuripalvelujen tuottajana, markkinoijana jahallinnoijana. Opiskelijan on suoritettava kaikkiKulttuuripalvelujen tuottaminen -kokonaisuu-teen kuuluvat teemat.

Kulttuurihallinnon perusta 5 ov

Opiskelija hankkii perustiedot kunnan ja valtionhallinnon rakenteesta ja toiminnasta erityisestikulttuurin näkökulmasta. Teemaan kuuluvienruotsin kielen opintojen avulla opiskelija oppiitoimimaan ammattialallaan myös toisella koti-maisella kielellä.

Kontaktiopetus:Jakso 8 Kauniainen (K/I): Kurssi koostuu kolmestakokonaisuudesta; julkinen hallinto, ruotsin kieli jakulttuuripolitiikka ruotsiksi. Kontaktiopetuksessakeskitytään kunnalliseen itsehallintoon; sen ra-kenteeseen, tehtäviin ja toimintaan. Valtionhallin-to suoritetaan kirjatenttinä. Osa opetuksestaon ruotsiksi. Ruotsin kielen opetuksessa paino-tetaan hallinnollisen kielen erityispiirteitä. Kult-tuuripolitiikassa keskitytään kunnallisen kulttuu-ritoimen sisältöihin ja pohjoismaiseen kulttuuri-alan yhteistyöhön.

Itsenäinen työskentely:Jakso 6 Turku (I/K): Toteutetaan itsenäisinä opin-toina, joihin kuuluu kontaktijakso. Opiskelija pe-


37

rehtyy valitsemansa taiteenalan hallintoon senkaikilla tasoilla. Kontaktijaksolla käsitellään kult-tuurihallinnon yleistä rakennetta ja taidehallin-non eri tasoja.

Teemavastaavat: Eero Kärkkäinen (Ka), Pilvi Kal-hama (Tku).

Kulttuurimarkkinointi 5 ov

Opinnoissa perehdytään markkinoinnin erityis-piirteisiin ja kilpailukeinojen monimuotoisuu-teen kulttuurialan näkökulmista. Opiskelija ym-märtää markkinoinnin merkityksen kulttuuri-palvelujen tuottamisessa. Teeman sisältöjä voi-daan syventää Markkinointiviestintä-teemalla.

Kontaktiopetus:Jakso 4 Turku: Kurssin aikana opiskelija tutustuumarkkinoinnin perusteisiin kulttuurialan näkö-kulmasta. Opiskelija tutustuu valitsemansa kult-tuurialan markkinoinnin erityispiirteisiin joko it-senäisesti tai ryhmätyöskentelyn avulla. Hänoppii laatimaan markkinointisuunnitelman valit-semalleen kulttuuriorganisaatiolle tai –tuotteel-le. Työskentelytavat: luennot, ryhmätyöt, itsenäi-set tehtävät, vierailut.Jakso 7 Kauniainen Kirjallisuuden markkinointi:Luennoilla tutustutaan kulttuurimarkkinoinninperusteisiin ja kulttuurimarkkinoinnin erityispiir-teisiin erityisesti kirjallisuuden ja kirjallisuusta-pahtumien tuotteistamisen näkökulmasta. Sa-malla perehdytään sponsorointiin ja markki-nointitutkimuksen suorittamiseen. Työskentely-tavat: luennot, ryhmätyöt, vierailut.Jakso 7 Korpilahti: Luennoilla tutustutaan kaik-kien taiteenlajien yhteisiin kulttuurimarkkinoin-nin perusteisiin. Kurssi opettaa ymmärtämäänkulttuuripalvelujen tuotteiden markkinoinnissatarvittavia erityistaitoja.

Itsenäinen työskentely:Jakso 4 Turku: Opiskelija joko tenttii, suorittaaesseenä tai lukupiirinä kaksi markkinoinnin pe-

rusteosta alla olevasta kirjallisuudesta. Opiskelijalaatii markkinointiselvityksen ja -suunnitelmanvalitsemalleen kulttuuriorganisaatiolle tai -pro-jektille. Markkinointiselvityksessä tulee kiinnittäähuomiota tarkasteltavan kohteen markkinoin-nin erityispiirteisiin ja haasteisiin.jakso 5 Kauniainen: Opiskelija tutustuu keskei-seen markkinointikirjallisuuteen, jota hän sovel-taa kulttuurimarkkinoinnin näkökulmasta. Suo-ritustapa: esseet ja oppimistehtävät ja/tai sovel-tuvan kulttuurituotteen tai kulttuuripalvelunmarkkinointisuunnitelma.

Teemavastaavat: Tuula Johansson (Ka), Petri Ka-tajarinne (Tku)

Kulttuurin talous 5 ov

Opiskelija syventää tuntemustaan kulttuurialantaloushallintoon. Hän osaa tulkita talouden tun-nuslukuja ja hallitsee taloussuunnittelun, budje-toinnin ja talousseurannan perusteet sekä tun-tee kulttuurialan kirjanpito- ja verolainsäädän-nön keskeiset säädökset. Teema edellyttää Joh-datus kulttuurin talouteen -teeman suorittami-sen.

Kontaktiopetus:Jakso 3 Joutseno, Jakso 8 Turku: Opiskelija pereh-tyy taloussuunnittelun, kirjanpidon ja talousseu-rannan merkitykseen kulttuuritoiminnassa. Hänlaatii kulttuuritapahtuman budjetin. Opiskelijapystyy tulkitsemaan talouden tunnuslukuja sekätekemään realistista taloussuunnittelua kulttuu-rityössä.Jakso 5 Korpilahti, Jakso 6 Kauniainen: Kurssillasyvennetään taloussuunnittelun, kirjanpidon jatalousseurannan tuntemusta, perehdytään kult-tuurialan taloudelliseen perustaan sekä kulttuu-rin kannalta keskeisiin taloudellisiin toimijoihin.Kurssilla tehdään kulttuuritapahtuman budjetti,perehdytään talouden ja tilinpäätösten tunnus-lukuihin sekä syvennetään kulttuurialan projek-tien taloushallinnon tuntemusta.


38

Teemavastaavat: Jari Klemola (Jo), Jari Valtari(Ka), Kaisa Hannikainen-Vainio (Ko), Petri Kata-jarinne (Tku)

Kulttuurinen elämänkaari * 5 ov

Teeman tavoitteena on auttaa opiskelijaa hah-mottamaan, millaisia yhteyksiä kulttuurilla on ih-misen elämänkaaren muotoutumiseen, ja mitenerilaiset kokemukset eri ikävaiheissa vaikuttavatihmisen kulttuuritietoisuuden rakentumiseen.Opiskelija ymmärtää ikävaiheiden merkityksenkulttuuripalveluiden tuottamisessa ja vastaan-otossa. Opiskelija oppii arvioimaan omaa rooli-aan osana kulttuuripalvelun tuottamisen pro-sessia.

Kontaktiopetus:Jakso 4 Joutseno (K/I), jakso 5 Turku (K(I): Opin-noissa perehdytään ihmisen kasvuun ja kehityk-seen sekä kulttuurisen identiteetin muotoutu-miseen kehitysteorioiden ja henkilökohtaistenkokemusten valossa.

Teemavastaavat: Jari Klemola (Jo), Maarit Här-könen (Tku)

Tuottajan työvälineet 5 ov

Teeman tavoitteena on projektinhallinnan, ta-louden ja markkinoinnin sekä tekijänoikeuksienperuskysymysten hahmottaminen osana tuo-tantokokonaisuutta. Opiskelija tutustuu tuotta-jan toimenkuvaan ja kykenee saamansa tieto-aineksen avulla osallistumaan kulttuurialan tuo-tantojen suunnitteluun ja toteutukseen. Opis-kelija oppii toimimaan ammattialallaan myösruotsin kielellä. Osa luennoista on ruotsinkieli-siä.

Kontaktiopetus:Jakso 2 Turku, jakso 3 Kauniainen, jakso 5 Joutse-no: Luennoilla tutustutaan eri taiteen ja kulttuu-

rin osa-alueiden tuotantoprosesseihin, kutentapahtumatuotanto, esittävä taide, musiikintuottaminen, näyttelyiden tuottaminen ja kirjal-lisuus sekä niissä tarvittaviin tuottajan kompe-tensseihin. Opiskelija saa myös yleiskatsauksentärkeimmästä tekijänoikeuteen ja sopimustentekemiseen liittyvästä lainsäädännöstä. Kurssiinkuuluu myös ruotsinkielisiä luentoja.

Teemavastaavat: Juha Iso-Aho (Jo), Tuula Jo-hansson (Ka), Petri Katajarinne (Tku)

Viestintä 5 ov

Opiskelija hahmottaa viestinnän merkityksen jakeskeisen roolin kulttuurityössä. Hän ymmärtääviestintävälineiden eroja ja osaa hyödyntää nii-den mahdollisuuksia. Hän tuntee verkkoviestin-nän perusteet sekä osaa tuottaa ja päivittääverkkomateriaalia. Teemaan kuuluvissa vieraankielen opinnoissa pääpaino on kirjallisessa osaa-misessa: opiskelija kehittää taitojaan tekstintuottamisessa, sanaston ja rakenteiden hallin-nassa sekä luetun ymmärtämisessä. Kieliopinto-jen yhteydessä opiskelija tutustuu eri kulttuu-rien viestintätapoihin.

Kontaktiopetus:Jakso 2 Joutseno: Asiantuntijaviestintä (K) : Opis-kelija kehittää viestintätaitojaan erilaisissa toi-mintaympäristöissä. Hän kykenee hahmotta-maan omia heikkouksiaan ja vahvuuksiaan vies-tijänä ja pystyy osoittamaan viestinnällisestiomaa asiantuntijuuttaan. Opiskelija tekee web-bisivut. Kurssin vieraan kielen opintoina on eng-lanti, josta opiskelijat suorittavat ammattikor-keakouluopinnoissa vaadittavan kielikokeen. Li-säksi opiskelija hankkii valmiuksia toimia kan-sainvälisissä toimintaympäristöissä.jakso 4 Korpilahti: Viestintämateriaalin tuottami-nen (K): Opiskelija tekee kotisivut, tuottaa vies-tintämateriaalia ja perehtyy mediasuhteidenhoitamiseen.Jakso 6 Turku (K/V): Viestinnän käytännöt ja tut-


39

kimus suoritetaan verkko-opintoina. Kurssi si-sältää lisäksi verkkoviestinnän opetusta sekäperehdyttää viestintään englanninkielisellä kult-tuurialueella.

Projektioppiminen / työoppiminen:Korpilahti: Opiskelija tekee jonkin yhteisön koti-sivut, päivittää niitä tai tuottaa sivuille materiaa-lia. Lisäksi hän hoitaa muitakin viestintätehtäviä.Opiskelijan on osoitettava osaavansa viestiämyös vieraalla kielellä. Kurssin suoritusajankoh-dasta opiskelija sopii teemavastaavan kanssaennen projektin alkua.

Teemavastaavat: Leena-Marja Virtanen (Jo), An-namari Maukonen (Ko), Timo Parkkola (Tku)

AMMATILLINENSUUNTAUTUMINEN 30 OV

Ammatillisen suuntautumisen opinnoilla ja va-paasti valittavilla opinnoilla opiskelija kehittääammatillista erityisosaamistaan. Hän valitsee vä-hintään kuusi teemaa ammatillisen suuntautu-misen opinnoista ja 20 muuta vapaasti valittuaopintoviikkoa. Vapaasti valittavina opintoina voi-daan suorittaa lisää ammatillisen suuntautumi-sen opintoja tai opintoja Humakin muusta tar-jonnasta. Niihin voi soveltuvin osin liittää opin-toja myös muiden vastaavan tasoisten oppilai-tosten tarjonnasta.

Taiteen ja kulttuurin tuntemukseenliittyviä teemoja

Näiden teemojen avulla opiskelija syventää va-litsemansa taiteen ja kulttuurin osa-alueen tun-temusta sekä siihen liittyvää tutkimusta ja yh-teiskunnallista keskustelua. Taiteen ja kulttuurinsekä yhteiskunnallisen arvokeskustelun tunte-minen luovat edellytykset ammatillisen osaami-sen syvenemiselle.

Kulttuurin tuntemus 5 ov

Opiskelija syventää kulttuuri- ja taideteorioidenja eri taiteenlajien teoreettista tuntemustaan.Teema suoritetaan itsenäisenä työskentelynä.Teemaan kuuluvasta kirjallisuudesta valitaan5 ov kokonaisuus, joka suoritetaan kirjatenttei-nä, esseinä tai lukupiirityöskentelynä. Kokonai-suuteen on sisällytettävä vähintään yksi vieras-kielinen teos. Teeman kirjallisuus jakautuu kah-teen pääosioon, jotka ovat 1) kulttuuri- ja taide-teoriat ja 2) erilliset taiteenalat, niiden teoria jahistoria. Kulttuuri- ja taideteorioiden aihealueitaovat kulttuurintutkimus, populaarikulttuuri, mo-dernismi ja postmodernismi, gender-tutkimus,taiteensosiologia ja -psykologia ja taidefilosofia.Taiteenaloja ovat kuvataiteet ja arkkitehtuuri,audiovisuaalinen kulttuuri, kirjallisuus, teatteri,musiikki, tanssi, taideteollisuus sekä kotiseutu- japerinnetyö.

Opiskelija valitsee suoritettavat teokset kirjalis-tasta, joka löytyy HumakProsta (Dokumentit/Opiskelija/Tentit, esseet, lukupiirit) Samasta pai-kasta löytyvät myös ohjeet teeman suorittami-seen: tiedot ilmoittautumisajoista ja tenttipäivistäsekä ohjeet esseen kirjoittamista ja lukupiirityös-kentelyä varten. Opiskelijat lähettävät ilmoittau-tumisen tentti-, essee- ja lukupiirisuorituksia var-ten suoraan valitsemansa teoksen tentaattorille.Tentaattorien nimet löytyvät kirjalistasta. Ilmoit-tautuminen tapahtuu HumakProssa (Valikko/Opiskelija/Tentti-ilmoittautumislomake).

Itsenäinen työskentely:Jakso 1 Joutseno, ja Turku, jakso 2 Kauniainen, jak-so 6 Korpilahti: Kukin opiskelija ilmoittautuu Hu-makProssa omassa yksikössään järjestettävälleKulttuurin tuntemus -kurssille, mutta kurssinsuorittamista ei ole sidottu tiettyyn jaksoon.Teoksia voidaan tenttiä kaikkina teeman tentti-päivinä, joita on yleensä jakson vaihtuessa. Myösessee- ja lukupiirisuoritukset palautetaan tentti-päivinä. Kurssi on eri yksiköissä sijoitettu eri jak-soihin.


40

Teemavastaavat: Päivi Ruutiainen (Jo), Katri Kaa-likoski (Ka), Hannu Sirkkilä (Ko), Timo Parkkola(Tku)

Orientoivaa kirjallisuutta: Teeman kirjalista löy-tyy HumakProsta (Dokumentit/ Opiskelija/Tentit, esseet, lukupiirit).

Kulttuuritoiminnan arvot ja etiikka 5 ov(Kulttuurityön teoreettinen perusta)

Opiskelija perehtyy kulttuuritoimintaan vaikut-taviin arvoihin ja arvojärjestelmiin sekä keskei-siin moraali- ja yhteiskuntafilosofisiin näkemyk-siin ymmärtääkseen ja rakentaakseen kulttuuri-tuottajana oman toimintansa eettistä perustaa.

Kontaktiopetus:Jakso 3 Korpilahti: Kurssi koostuu kolmesta osas-ta. Yhteiskuntafilosofian osassa perehdytään hy-vän yhteiskunnan mahdollisuuksiin ja malleihin.Moraalifilosofian tarkastelun lähtökohtana oneettisten kysymysten analysointi ja hyvän elä-män pohdinta. Ammattietiikan ja -filosofianosan tavoitteena on jäsentää oman alan amma-tillis-eettisiä kysymyksiä sekä pohtia oman am-mattifilosofian perusteita.

Itsenäinen työskentely:Jakso 3 Korpilahti: Ks. kontaktiopetus. Opiskelijatekee itsenäisesti teemavastaavan antamat op-pimistehtävät.

Teemavastaavat: Hannu Sirkkilä (Ko)

Syventävä perehtyminen johonkintaiteenlajiin tai kulttuurinosa-alueeseen 5 ov

Opiskelija perehtyy valitsemaansa taiteenlajiintai kulttuurin osa-alueeseen omakohtaisentyöskentelyn tai teoreettisten opintojen avulla.Hän hankkii taiteen tai kulttuurin sisällöllistäosaamista ja lisää näin valmiuksiaan toimia tuot-tajana valitsemallaan osa-alueella.

Kontaktiopetus:Jakso 2 Korpilahti: Paikalliskulttuurin tuotteista-minen (K): Kurssilla perehdytään paikalliskult-tuurin toimintaympäristöihin ja paikalliskulttuu-riin pohjautuviin tuotteisiin teorian ja kenttätöi-den kautta. Kurssin aikana opiskelijat suunnitte-levat jonkin paikallisuuteen pohjautuvan kult-tuuritapahtuman, ohjelmapaketin, näyttelyntmv. yhteistyössä Korento- ja Kumotus-hank-keiden kanssa. Kurssi on johdantona Teuvo-rockin toteuttamiselle.Jakso 6 Joutseno Visuaaliset taiteet (K): Opiskelijaperehtyy kuvataiteen erilaisiin tekniikoihin niinettä hän pystyy toimimaan tuottajana tällä alalla.Jakso sisältää perusvalmiuksien antamista maa-lauksessa, grafiikassa ja valokuvauksessa.Jakso 6 Kauniainen: Kulttuurin kirjat ja kerto-mukset (K/I): Kurssilla kootaan teemaportfoliootsikolla ”Minun kirjani ja kertomukseni.” Ai-heena ovat eurooppalaiseen kulttuuriin vaikut-taneet myyttiset kertomukset sekä niiden ilme-neminen kirjallisuudessa eri aikakausina. Kirjalli-suuden historiaa lähestytään erityisesti lyriikanja draamakirjallisuuden kautta. Kurssiin liittyymyös luovan kirjoittamisen opetusta.Jakso 6 Korpilahti: Elokuvan historia ja teoria:Opiskelija perehtyy elokuvaan monipuolisesti.Hän tutustuu elokuvan kehityskulkuihin ja eri-laisiin elokuvateorioihin.

Verkko-oppiminen:Jakso 5 Turku: Nykytaiteen arvot ja ilmiöt (V):Kurssilla perehdytään nykytaiteen moninaistu-neeseen kenttään. Tavoitteena on, että opiskeli-ja omaksuu ja ymmärtää nykytaiteen ilmiöidentaustalla vaikuttavan kulttuurisen ilmapiirin javiimeaikaisten taideteoreettisten suuntauksienvaikutuksen taiteeseen.

Itsenäinen työskentely:Jakso 6 Kauniainen: Kulttuurin kirjat ja kerto-mukset (I): Kurssilla kootaan teemaportfoliootsikolla ”Minun kirjani ja kertomukseni.” Ai-heena ovat eurooppalaiseen kulttuuriin vaikut-taneet myyttiset kertomukset sekä niiden ilme-


41

neminen kirjallisuudessa eri aikakausina. Kirjalli-suuden historiaa käsittelevässä osuudessa opis-kelija perehtyy erityisesti lyriikan ja draamakir-jallisuuden historiaan. Itsenäinen työskentelyperustuu osittain verkkomateriaaliin. Kurssiinliittyy myös luovan kirjoittamisen harjoituksia.Jakso 6 Korpilahti: Elokuvan historia ja teoria:Opiskelija perehtyy elokuvan kehityskulkuihinja erilaisiin elokuvateorioihin annettujen ohjeis-tusten perusteella. Lisäksi hän tekee erilaisiatehtäviä.

Työoppiminen:Joutseno, Kauniainen, Turku: Opiskelija perehtyyjohonkin taiteen lajiin tai kulttuurin osa-aluee-seen niin, että hän ymmärtää ja oppii taiteenlajin tai kulttuurin osa-alueen sisäisen toiminta-tavan. Työoppiminen voi sisältää taiteen teke-mistä.Korpilahti: Opiskelija perehtyy paikalliskulttuu-rin eri toimintaympäristöihin kirjallisuuden poh-jalta sekä suunnittelee paikallisuuteen pohjau-tuvan tuotteen yhteistyössä Korento- ja Kumo-tus-hankkeiden kanssa.

Teemavastaavat: Päivi Ruutiainen (Jo), RistoRuottunen (Ka), Annamari Maukonen (Ko), Pil-vi Kalhama (Tku)

Kulttuuripolitiikka 5 ov

Opiskelija tuntee ja tunnistaa erilaisista arvoläh-tökohdista syntyvää kulttuuripolitiikkaa. Hänymmärtää kulttuuripolitiikan aseman osana yh-teiskuntapolitiikkaa ja hankkii valmiuksia osallis-tua kulttuuripoliittiseen keskusteluun sekä ky-kenee arvioimaan kulttuuritoiminnan ja kult-tuuripoliittisten toimien vaikuttavuutta.

Kontaktiopetus:Jakso 5 Turku (I/K): Toteutetaan itsenäisinä opin-toina, joihin kuuluu kontaktijakso. Opiskelija pe-rehtyy kolmannen sektorin ja/tai kunnalliseenkulttuurityön käytäntöihin ja niitä ohjaaviin kult-

tuuripoliittisiin linjauksiin. Kontaktijaksolla käsi-tellään kulttuuripolitiikan teoriaa.

Itsenäinen työskentely:Jakso 1–8 Korpilahti, jakso 5 Turku: Kurssi raken-tuu itsenäisesti suoritettavista mm. kirjallisuu-teen ja ajankohtaiseen keskusteluun perustu-vista tehtävistä, jotka ovat samat joka koulutus-yksikössä. Opiskelija saa tehtävät viimeistäänkaksi viikkoa ennen jakson alkua.

Teemavastaavat: Kari Pirinen (Ko), Pilvi Kalhama(Tku)

Yhteisötaide 5 ov

Opiskelija perehtyy yhteisötaiteen keskeisiinteoreettisiin lähtökohtiin: sosiokulttuuriseen in-nostamiseen, valtauttamiseen ja osallistamiseen.Hän oppii näkemään omakohtaisen kokemuk-sen kautta yhteisötaiteen tuottamiseen liittyväterityispiirteet. Opiskelija laajentaa ammattiku-vaansa ja oppii ymmärtämään taiteen sosio-kulttuurisia mahdollisuuksia. Opiskelija osallis-tuu yhteisötaideprojektiin, jossa pyritään kehit-tämään yksilön ja yhteisön toimintamahdolli-suuksia, yhteisöllisyyttä sekä löytämään ratkai-suja yhteisössä esiintyviin ongelmiin.

Kontaktiopetus:Jakso 4 Kauniainen: Opiskelija tutustuu teatterin,videon ja kirjallisuuden yhteisölliseen käyttöön.Kurssiin liittyvästä opintomatkasta aiheutuuopiskelijan itsensä maksettavaksi jääviä kuluja.

Projektioppiminen:Joutseno: Opiskelija toimii yhteisötaiteeseen liit-tyvässä Taideapteekki- tai jossain muussa pro-jektissa

Teemavastaavat: Risto Ruottunen (Ka)


42

Lastenkulttuuri 5 ov

Teemassa perehdytään kulttuurin kenttään lap-sen näkökulmasta. Opiskelija perehtyy lasten-kulttuurin käsitteeseen sekä lastenkulttuurinasemaan suomalaisessa yhteiskunnassa. Tavoit-teena on, että opiskelija osaa huomioida lapsilleja varhaisnuorille suunnattujen kulttuuripalvelu-jen tuottamiseen liittyviä erityiskysymyksiä. Tee-man sisältöjä voidaan syventää sekä tapahtu-maosaamiseen että muihin kulttuurin ja taiteensisältöihin liittyvillä teemoilla.

Projektioppiminen:Jakso 2 Turku (P/K/): Opiskelija osallistuu lasten-kulttuurin alueellista yhteistyötä kehittäväänprojektityöskentelyyn. Kontaktiopetusosuudes-sa perehdytään suomalaiseen kulttuuripolitiik-kaan ja hyvinvoinnin edistämistyöhön lasten-kulttuurin näkökulmasta. Kontaktiopetusjaksoon edellytyksenä jaksosta riippumattomaanprojektiin osallistumiselle.

Työoppiminen:Kauniainen: Opiskelija suorittaa teeman lapsillesuunnattuja kulttuuripalveluja tuottavassa työ-paikassa. Oppimistehtävissään hän perehtyytyöoppimispaikan toiminnan lähtökohtiin jakäytäntöihin suhteessa suomalaiseen kulttuuri-politiikkaan ja lastenkulttuuripoliittiseen keskus-teluun.Korpilahti: Opiskelija osallistuu jonkin lasten tai-de- ja kulttuuripalveluita tarjoavan organisaationtoimintaan (esim. kirjastot, museot, teatterit, tai-teen perusopetusta tarjoavat oppilaitokset, kou-lujen ja päiväkotien taidekasvatushankkeet, las-tenkulttuurikeskukset jne). Hän perehtyy lasten-kulttuuripolitiikan keskeisiin kysymyksiin ja kehit-tämisajatuksiin sekä erilaisiin toteutustapoihin.

Teemavastaavat: Leena-Marja Virtanen (Jo), Tit-ta Tiihonen (Ka), Molla Walamies (Ko), PetriKatajarinne (Tku)

Tapahtumaosaamiseen liittyviä teemoja:

Opiskelija perehtyy kulttuuritapahtumien tuot-tamiseen ja tapahtumissa tarvittavaan erityis-osaamiseen. Työoppimiskursseilla ja projekteis-sa hän rakentaa ammatillisia verkostojaan.

Festivaali- ja tapahtumaosaaminen 5 ov

Opiskelija perehtyy festivaaliin kulttuurisena il-miönä sekä tuottajan rooliin ja käytännön teh-täviin festivaaliorganisaatioissa. Hän oppii suun-nittelemaan ja toteuttamaan festivaaleja.

Kontaktiopetus:Jakso 4 Joutseno: Ideasta tapahtumaksi: Luen-noilla tutustutaan festivaalin erityispiirteisiin so-siaalisena ilmiönä ja kulttuurituotteena sekä fes-tivaalien ja tapahtumien suunnitteluun ideankehittelystä toteuttamisorganisaation rakenta-miseen, tuotannon aikatauluttamiseen ja ohjel-miston laatimiseen. Kurssin aikana tehdään op-pimistehtäviä, joiden avulla opiskelija oppii te-kemään tapahtumajärjestämiseen liittyviä asia-kirjoja, kuten ohjelmistokaavioita, esiintymis- jasponsorisopimuksia sekä tiedotteita.

Projektioppiminen:Joutseno, Kauniainen ja Korpilahti: Opiskelija to-teuttaa projektina jonkin kulttuuritapahtuman.Hän tekee projektisuunnitelman ja raportoi to-teutuksen kuvaamalla projektin vaiheet sekä ar-vioimalla sen sisältöä ja onnistumista suhteessaasetettuihin tavoitteisiin.

Työoppiminen:Joutseno, Kauniainen, Korpilahti ja Turku: Opiskeli-ja osallistuu tuottajana tai tuotantotiimin jäse-nenä kulttuuritapahtuman toteuttamiseen. Hänkuvaa raportissaan tapahtumatuotannon vai-heet, tapahtumaorganisaation toiminnan sekäoman roolinsa ja tehtävänsä näissä. Opiskelijatäydentää tarvittaessa oppimistaan erikseensovittavilla tehtävillä.


43

Teemavastaavat: Juha Iso-Aho (Jo), Tuula Jo-hansson (Ka), Kari Pirinen (Ko), Petri Katajarin-ne (Tku)

Kulttuuripalvelun tuottaminen 5 ov

Opiskelija syventää erilaisten taide- ja kulttuuri-tapahtumien ja palvelujen tuottamisen käytän-nön tuntemusta ja hallintaa. Opiskelija saa val-miudet tuottaa kulttuuripalveluja itsenäisesti.Teeman suorittaminen edellyttää Tuottajan työ-välineet -teeman sisältöjen hallintaa.

Kontaktiopetus:Jakso 7 Joutseno: Lasten kulttuurikorento (K/P):Opiskelijat suunnittelevat ja toteuttavat projek-tina Joutsenon kaikille peruskoulun 1–6 luokillesuunnatun taidesisältöisen työpajatapahtuman.Kontaktiopetusosuudessa perehdytään lastenkulttuuritapahtumien tuottamisen erityiskysy-myksiin sekä lastenkulttuuripolitiikkaan.

Projektioppiminen:Joutseno, Kauniainen, Korpilahti, Turku: Opiskelijatoteuttaa projektina jonkin kulttuuripalvelun.Opiskelija raportoi suorituksensa arvioimallaprojektin sisältöä, tavoitteiden saavuttamista javaikuttavuutta sekä omaa oppimistaan tuottaja-na.

Työoppiminen:Joutseno, Kauniainen, Korpilahti, Turku: Opiskelijatoimii tuottajana tai osallistuu kulttuuripalveluntuottamiseen tuotantotiimin jäsenenä. Opiske-lija raportoi työskentelynsä tuotantoproduktio-ta ja omaa oppimista kuvaavana portfoliona.Raportoinnin erityisenä näkökulmana on jokotuottajan toimenkuvan tai oman osaamisentuotteistamisen analysointi.

Teemavastaavat: Juha Iso-Aho (Jo), Tuula Jo-hansson (Ka), Kaisa Hannikainen-Vainio (Ko),Pilvi Kalhama (Tku)

Kulttuurityön juridiset kysymykset 5 ov

Opiskelija syventää osaamistaan kulttuurintuottamiseen liittyvillä juridiikan alueilla, kutentekijänoikeudet, sopimukset, työnlainsäädäntötai vakuutukset. Opiskelija perehtyy kulttuuri-tuottajan oikeudelliseen asemaan työnantajanaoikeuksien ja velvollisuuksien näkökulmasta.

Kontaktiopetus:Jakso 2 Joutseno: Luennoilla käydään läpi niitäkulttuurituotantojen osa-alueita, kuten tekijän-oikeuksia, sopimuksia ja työlainsäädäntöä, joillatuottaja joutuu tekemisiin juridisten kysymys-ten kanssa. Luentoihin liittyy oppimistehtäviä jakirjallisuutta, jonka pohjalta opiskelijat laativatesseen joltakin kulttuurityöhön liittyvän juridii-kan alueelta.

Teemavastaava: Juha Iso-Aho (Jo)

Tapahtumajärjestämisenerityiskysymykset 5 ov

Opiskelija hankkii valmiudet tapahtumien käy-tännön järjestelyjen suunnitteluun ja toteutta-miseen. Opiskelija oppii tuntemaan tapahtuma-järjestämiseen liittyvän keskeisen lainsäädän-nön. Teeman suorittaminen edellyttää Tuottajantyövälineet -teeman suorittamista.

Kontaktiopetus:Jakso 8 Joutseno (K+T/P): Jakson alkuun sijoittu-va luento-osuus käsittää järjestyksenvalvojanperuskurssin (1 ov) ja siihen liittyvän kirjallisenkokeen, jonka hyväksytty suorittaminen oikeut-taa järjestyksenvalvojakortin lunastamiseen po-liisiviranomaiselta. Lisäksi käsitellään tapahtu-mien teknisten järjestelyiden perusteita. Kurs-siin sisältyy joko työoppimisena tai projektinasuoritettava käytännöllinen osuus, jossa opiske-lija osallistuu jonkin tapahtuman järjestelyidentoteuttamiseen sekä tuottaa tämän pohjalta ra-portin.


44

Projektioppiminen / työoppiminen:Joutseno: Ks. edellä Kontaktiopetus. Mikäli opis-kelija haluaa suorittaa teeman muulloin kuinjaksolla 8, hän voi osallistua jaksolla 8 vain kon-taktiosuuteen.

Teemavastaavat: Juha Iso-Aho (Jo)

Markkinointiviestintä 5 ov(Markkinointi)

Opiskelija perehtyy jonkin markkinointiviestin-nän osa-alueen toteuttamiseen käytännössä.Hän pystyy toimimaan markkinointiviestinnäntehtävissä kulttuurialalla toimivissa organisaati-oissa ja toimintaympäristöissä. Teeman suoritta-misen edellytyksenä on Kulttuurimarkkinointi-teeman suorittaminen.

Projektioppiminen:Joutseno, Kauniainen, Korpilahti: Opiskelija suun-nittelee, toteuttaa ja/tai tekee itsenäisesti selvi-tyksen jonkin kulttuurialalla toimivan organisaa-tion tai toimintaympäristön markkinointivies-tinnästä. Hän tekee projektisuunnitelman ja-raportin.

Työoppiminen:Joutseno, Kauniainen, Korpilahti: Opiskelija työs-kentelee markkinointiviestinnän tehtävissä kult-tuurialan organisaatiossa tai toimintaympäris-tössä. Hän suunnittelee, toteuttaa tai tekee sel-vityksen jonkin kulttuurialalla toimivan organi-saation tai toimintaympäristön markkinointi-viestinnästä. Jakson lopussa hän tekee työoppi-misraportin.

Teemavastaavat: Jari Klemola (Jo), Tuula Johans-son (Ka), Kaisa Hannikainen-Vainio (Ko)

Museopalvelut 5 ov

Teeman tavoitteena on, että opiskelija perehtyymuseotoimen perustehtäviin, kuten tutkimuk-

seen, tallennukseen, dokumentointiin, näyttely-toimintaan ja museopedagogiseen palvelutoi-mintaan. Opiskelija ymmärtää museon yhteis-kunnallisen merkityksen ja palvelutehtävän mu-seokävijän kohtaamisen näkökulmasta. Opiske-lija syventää tuottajuusosaamistaan jollakin mu-seotoiminnan alueella.

Projektioppiminen:Joutseno: Opiskelija työstää jotain museotoimenosa-aluetta, kuten markkinointia, tiedottamista,näyttelytoimintaa tai museoon liittyviä tapahtu-mia tuottajuuden näkökulmasta. Hän perehtyysoveltuvin osin museotoimen muihin alueisiin.Tehtävistä sovitaan etukäteen teemavastaavankanssa.Jakso 8 Korpilahti ja Turku: Opinnoissa perehdy-tään museolaitoksen historiaan, tehtäviin jamerkitykseen kulttuurilaitoksena sekä museoi-den hallintoon, toimintatapoihin ja -periaattei-siin tenttimällä (tentti tai essee) ennen teemanaloittamista Heinosen teos Museologian perus-teet. Tämän jälkeen opiskelija yhdessä vastuu-opettajan sekä museon kanssa sopii museopal-velujen tuotteistamisen näkökulmasta suoritet-tavan projektin. Korpilahdella projekti suorite-taan osana Korento- ja Kumotus-paikalliskult-tuurihankkeita.

Työoppiminen:Joutseno: ks. projektioppiminen, Jakso 8 Korpilahtija Turku: Opinnoissa perehdytään museolaitok-sen historiaan, tehtäviin ja merkitykseen kult-tuurilaitoksena sekä museoiden hallintoon, toi-mintatapoihin ja -periaatteisiin tenttimällä(tentti tai essee) ennen teeman aloittamistaHeinosen teos Museologian perusteet. Opiske-lija sopii työnantajan kanssa työtehtävistä, jotkavoivat painottua joko museotyön eri osa-aluei-den hoitamiseen tai yhteen suurempaan(omaan) projektiin tai kehittämishankkeeseen.Opiskelija laatii työoppimisestaan analysoivanraportin, jonka teoriapohjana käytetään mu-seologian kirjallisuutta. Lisäksi raportissa tuleeesitellä lyhyesti museotoiminnan eri osa-alueet,


45

oma projekti tai kehittämishanke sekä oma työsuhteessa työoppimiselle asetettuihin tavoittei-siin.

Teemavastaavat: Sanna Pekkinen (Ko), Pilvi Kal-hama (Tku)

Kulttuurihallintoon ja kolmanteen sektoriinliittyviä teemoja:

Opinnot antavat opiskelijalle perustiedot suo-malaisesta julkisesta kulttuurihallinnosta sekäkolmannen sektorin merkityksestä kulttuuripal-velujen tuottamisessa. Kulttuurihallinnon ja kol-mannen sektorin tuntemus kehittää ammatilli-sia valmiuksia toimittaessa julkisella sektorilla taiyhteistyössä julkisen sektorin kanssa.

Käytännön toimintakulttuurihallinnossa 5 ov(Julkinen kulttuurihallinto)

Opiskelija perehtyy kunnallisen, maakunnallisentai valtiollisen kulttuurihallinnon toimialaan jatehtäviin. Teeman avulla opiskelija syventää kult-tuurihallinnon perustassa saavutettuja teoreet-tisia taitoja käytännön työssä. Teeman suoritta-minen edellyttää Kulttuurihallinnon perusta- teeman suorittamista.

Työoppiminen:Kauniainen ja Korpilahti: Opiskelija syventää hal-linnon tuntemustaan toimimalla työoppijanakunnassa, maakunnallisessa, tai seutukunnalli-sessa organisaatiossa tai valtionhallinnossa.Opiskelija perehtyy valitsemansa työoppimisor-ganisaation rakenteeseen, toiminnan organi-sointiin ja sisältöön, yhteistyötahoihin sekä or-ganisaatiota koskeviin normeihin.

Teemavastaavat: Eero Kärkkäinen (Ka), Kari Piri-nen (Ko)

Johtaminen ja hallinnon teoriat 5 ov(Hallinnon teoriat)+(Johtaminen kulttuurialalla)

Opiskelija perehtyy julkisen hallinnon, yksityisenja kolmannen sektorin palvelutuotannon johta-miseen sekä tutustuu projektijohtamisen kysy-myksiin. Hän perehtyy hallinnon teorioihin janiiden käytännön sovellutuksiin. Oppimansatiedon avulla opiskelija pystyy arvioimaan omanammattialansa johtamisen erityispiirteitä.

Kontaktiopetus:Jakso 1 Kauniainen (K/I): Kurssin sisältö koostuuneljästä osasta; hallinnon teoriat, johtaminenjulkisella sektorilla, johtaminen yrityksissä ja joh-taminen kolmannella sektorilla. Kurssilla pereh-dytään julkisen hallinnon rakenteeseen ja toi-mintaperiaatteisiin hallinnon teorioiden kauttasekä julkisen organisaation johtamisen erityis-piirteisiin. Yksityisen ja kolmannen sektorin joh-taminen sekä projektityöskentely ja sen organi-sointi ja johtaminen käsitellään lähinnä palvelu-tuotannon kannalta.

Teemavastaava: Eero Kärkkäinen (Ka)

Kunnallinen kulttuurihallinto 5 ov(Esittelijänä kunnassa)+(Kunnallistalous ja kun-nallinen suunnittelu)

Opiskelija perehtyy kunnallistalouteen, kunnansuunnittelujärjestelmään ja kunnallisen päätök-senteon normitaustoihin voidakseen toimiavalmistelijana ja esittelijänä kunnallisessa toimi-elimessä sekä vastata itsenäisesti päätösten toi-meenpanosta.

Kontaktiopetus:Jakso 2 Kauniainen (K/I): Kurssilla opiskelijahankkii valmiudet toimia valmistelijana ja esitte-lijänä kunnallishallinnossa. Kurssin keskeisiä si-sältöjä ovat; kunnallislainsäädäntö, hallinnonyleiset periaatteet, kokoustoiminta ja sen har-


46

joittelu, kunnallistalous ja kunnan suunnittelujär-jestelmä.

Teemavastaava: Eero Kärkkäinen (Ka)

Kulttuurituottajuus kolmannellasektorilla 5 ov

Opiskelija tutustuu kolmannen sektorin erityis-piirteisiin tuottajuuden näkökulmasta. Hän pys-tyy toimimaan kolmannella sektorilla kulttuuri-palveluiden tuottajana ja osallistumaan toimin-nan kehittämiseen

Projektioppiminen:Korpilahti: Opiskelija voi suorittaa kurssin pro-jektina esimerkiksi olemalla aktiivisesti mukanayhdistyksen perustamis- tai kehittämisproses-sissa. Tehtävät ja raportointi sovitaan yksilölli-sesti teema-vastaavan kanssa. (Ks. HumakPros-sa Projektit teeman oppimisympäristönä– opiskelijan opas)

Työoppiminen:Joutseno, Kauniainen, Korpilahti ja Turku: Opiskeli-ja voi suorittaa kurssin työoppimisena tavoittei-siin soveltuvassa työoppimispaikassa, esimerkik-si yhdistyksessä tai muussa kolmanteen sekto-riin kuuluvassa organisaatiossa. Opiskelija saateeman suorittamiseksi ja raportoinniksi erilli-sen tehtävän teemavastaavalta (Ks. Humak-Prossa Työoppimisen käsikirja). Raportti ja tuki-tehtävä sisältää mm. seuraavia osa-alueita: orga-nisaation kuvauksen, toiminta-ajatuksen, keskei-simmät tehtävät, jäsenet, toimihenkilöt, talous-hallinto, palvelut ja toiminnan kehittäminen.Olennaista on myös arvio opiskelijan omastaoppimisesta jakson aikana.

Teemavastaavat: Jari Klemola (Jo), Risto Ruottu-nen (Ka), Kari Pirinen (Ko), Petri Katajarinne(Tku)

Kulttuuri hyvinvoinnin edistäjänä 5 ov(Kulttuuritoiminta hyvinvoinnin edistäjänä)

Opiskelija perehtyy hyvinvointiin, huono-osai-suuteen ja syrjäytymiseen sekä erilaisten yhteis-kunnallisten ja sosiaalisten ongelmien tunnista-miseen. Hän saa sellaisia valmiuksia, joiden avul-la voidaan edistää yksilöiden ja ryhmien hyvin-vointia sekä ehkäistä sosiaalisten ongelmiensyntyä ja syvenemistä.

Projektioppiminen:Joutseno, Korpilahti: Kulttuuritoiminta syrjäytymi-sen ehkäisijänä: Opiskelija on mukana sellaises-sa projektissa tai työtehtävässä, jossa toiminnankohderyhmänä on jokin syrjäytynyt ja syrjäyty-misuhan alainen ryhmä. Hän perehtyy syrjäyty-misen tunnistamiseen, laatii syrjäytymistä ehkäi-sevän projektisuunnitelman ja toteuttaa sitä yh-teistyössä projektia johtavan työpaikan kanssa.

Työoppiminen:Joutseno, Korpilahti: Kulttuuritoiminta syrjäytymi-sen ehkäisijänä: Opiskelija on työoppimisessajossakin sellaisessa työpaikassa ja työtehtävissä,jossa toiminnan kohderyhmänä on jokin syrjäy-tynyt ja syrjäytymisuhan alainen ryhmä. Hänperehtyy syrjäytymisen tunnistamiseen sekäsellaisiin erilaisiin kulttuurityön menetelmiin,joilla voidaan parantaa kohderyhmän hyvin-vointia ja elämänlaatua.

Teemavastaavat: Leena-Marja Virtanen (Jo),Hannu Sirkkilä (Ko)

Kulttuuriviestintään liittyviä teemoja:

Kulttuuriviestintäpalvelut-kokonaisuus antaaopiskelijalle perusvalmiudet kulttuuriviestinnäntoteuttamiseen mediassa. Tavoitteena on tiimi-työskentelyvalmiuksien kehittäminen sekä vas-tuullisten toimintavalmiuksien kehittäminen eri-laisissa projekteissa. Kulttuuriviestintäpalvelui-den teemakokonaisuudesta voi suorittaa joko


47

yksittäisiä teemoja tai niistä voi luoda syvälli-semmin johonkin kulttuuriviestinnän alueeseenkeskittyvän kokonaisuuden esim. painoviestin-nän tai audiovisuaalisen viestinnän kokonaisuu-den.

Kustannustoiminta 5 ov(Kustannustyö ja julkaisutoiminta)

Opiskelija perehtyy kustantamisen ja julkaise-misen perusteisiin. Hän oppii kustantamon toi-minnan periaatteet, teoksen toimitusprosessinja markkinoinnin toimintatavat sekä tekstin jateoskokonaisuuksien toimittamisen työmene-telmät.

Työoppiminen:Turku: Kurssilla opiskellaan kustannustoimittajantyöhön ja julkaisutoimintaan liittyviä aihepiirejätyöoppimisen avulla. Lähtökohtana on kirjan-kustannus, mutta myös tietoverkoissa julkaise-minen voi toimia työoppimisen pohjana.

Teemavastaava: Timo Parkkola (Tku)

Humakin lehtipaja 5 ov

Opiskelijat toimittavat Humakin tiedotuslehtiHumauksen. Opiskelija osallistuu toimitustyö-hön sekä kirjoittaa, kuvaa ja taittaa. Teema to-teutetaan kaksi kertaa vuodessa. Teema edistääyhteistyötä eri koulutusohjelmien opiskelijoi-den kesken ja kehittää yhteishenkeä ammatti-korkeakoulussa. Teema toteutetaan projektinaeri koulutusyksiköiden välisenä yhteistyönä.Ilmoittaudutaan Korpilahden yksikköön.

Projektioppiminen:Jaksot 2–4, 5–7 Korpilahti ja Turku: Lehtipaja to-teutetaan lukuvuonna 2003–04 kahtena pro-jektina, joista toinen ajoittuu jaksoille 2–4 (syys-lukukauden lehti) ja toinen jaksoille 5–7 (kevät-lukukauden lehti).

Teemavastaavat: Annamari Maukonen (Ko),Timo Parkkola (Tku)

Mediakulttuuri 5 ov

Opiskelija perehtyy mediakulttuuriin ilmiönä,sen alueeseen ja tutkimukseen sekä kehittääkriittistä medialukutaitoa. Hän ymmärtää medi-an yhteiskunnallisen merkityksen ja toimintata-vat.

Itsenäinen työskentely:Jakso 1 Joutseno: Opiskelija perehtyy medianmerkitykseen yhteiskunnallisena vaikuttajana jayksilön elämää ohjaavana tekijänä. Hän hankkiivalmiuksia suhtautua kriittisesti joukkotiedotus-välineisiin. Toteutustapa kaksi esseetä.

Teemavastaava: Leena-Marja Virtanen (Jo)

Kansainvälisyyteen ja monikulttuurisuuteenliittyviä teemoja:

Opinnot auttavat opiskelijaa toimimaan moni-kulttuurisissa työyhteisöissä ja kansainvälisissäprojekteissa. Hän oppii tunnistamaan kulttuuri-sia erityispiirteitä ja soveltamaan tietojaan am-matillisesti.

Kansainvälinen kulttuuriyhteistyö 5 ov

Opiskelija perehtyy kansainvälisen kulttuuriyh-teistyön eri muotoihin ja toteutusmahdolli-suuksiin. Hän oppii toiminnassaan ottamaanhuomioon eri kulttuureihin liittyviä erityispiir-teitä.

Kontaktiopetus:Jakso 6 Turku: Kurssi toteutetaan kansainvälisenyhteistyökurssin muodossa, joka liittyy syksyllä2001 aloitettuun EU-rahoitteiseen, transatlant-tisen yhteistyön puitteissa käynnistettyyn pro-


48

jektiin Cultural Production in an InternationalEnvironment. Kurssin oppimisympäristönä onkontaktimuodossa annettavan opetuksen ohel-la verkko (WebCt).

Projektioppiminen:Joutseno, Kauniainen ja Korpilahti: Opiskelija voiprojektityönä tehdä kansainväliseen kulttuuri-yhteistyöhön liittyvän hankkeen. Käytännön to-teutuksesta, oheismateriaalista ja muista vaati-muksista on sovittava erikseen teemasta vas-taavan lehtorin kanssa.

Työoppiminen:Joutseno, Kauniainen ja Korpilahti: Vaatimuksistaja toteutuksesta on sovittava erikseen teemastavastaavan lehtorin kanssa.

Teemavastaavat: Juha Iso-aho (Jo), Risto Ruot-tunen (Ka), Kaisa Hannikainen-Vainio (Ko), Pek-ka Vartiainen (Tku)

EU-rahoitteinen kulttuurihanke 5 ov

Opiskelija perehtyy projektien suunnitteluun,organisointiin, toteutukseen, tiedotukseen jaevaluointiin. Hän tutustuu Euroopan Unioniin jasen rahoitusmahdollisuuksiin erilaisissa kulttuu-rihankkeissa. Opiskelija saa valmiudet projekti-työskentelyyn ja perehtyy EU–rahoituksen käy-täntöihin.

Kontaktiopetus:Jakso 5 Joutseno: Suomi ja EU:n rahoitusjärjes-telmät: Opiskelija perehtyy Euroopan Unioniinja Suomen asemaan siinä. Hän perehtyy erilai-siin EU:n kulttuurin rahoitusjärjestelmiin. Hänymmärtää EU-hankkeiden suunnitteluproses-sin ja sen asettamat vaatimukset sekä osaa laa-tia hankehakemuksen siihen soveltuvaan ohjel-maan.Jakso 7 Kauniainen EU ja kulttuurin rahoitus:Opiskelija perehtyy Euroopan Unionin histo-riaan, rakenteeseen, kehityksen pääpiirteisiin ja

Suomen asemaan siinä. Hän oppii EU-rahoittei-sen tapahtuman suunnittelua, rahoitusta ja hal-linnointia. Kurssilla tehdään parityönä hakemusjollekin rahastolle (esim. ESR, EAKR, Yhteisö-aloitteet) tai johonkin muuhun EU:n rahoitus-lähteeseen tai ohjelmaan.

Projektioppiminen / työoppiminen:Joutseno, Kauniainen ja Korpilahti: Opiskelija voiprojektityönä tai työoppimisena tehdä EU –rahoitteisen kulttuurihankkeen. Käytännön to-teutuksesta, oheismateriaalista ja muista vaati-muksista on sovittava erikseen teemasta vas-taavan lehtorin kanssa.

Teemavastaavat: Jari Klemola (Jo), Jari Valtari(Ka), Kari Pirinen (Ko)

Lähialueyhteistyö 5 ov(Lähialuekulttuuriyhteistyö)

Opiskelija perehtyy lähialueiden (Baltia ja Venä-jä) kulttuuriin, kulttuuritoimintaan ja Suomenkanssa tehtävään kulttuuriyhteistyöhön. Opis-kelija pystyy toimimaan rajat ylittävissä kulttuu-riproduktioissa.

Projektioppiminen / työoppiminen:Joutseno: Opiskelija osallistuu lähialueyhteistyö-hankkeeseen tai on mukana lähialueyhteistyötä(Baltia ja Venäjä) tekevän organisaation toimin-nassa joko Suomessa tai kyseisissä maissa. Käy-tännön toteutuksesta sovitaan teemavastaavankanssa.

Teemavastaava: Päivi Ruutiainen (Jo)

Pohjoismainen kulttuuriyhteistyö 5 ov

Opiskelija perehtyy pohjoismaisen kulttuuriyh-teistyön erityispiirteisiin, toimintamuotoihin jasen keskeisiin rahoitusmahdollisuuksiin. Hänpystyy rakentamaan pohjoismaisia yhteistyö-


49

verkostoja, edistämään kulttuurialan yhteistyötäja toimimaan alaan liittyvissä hankkeissa.

Projektioppiminen:Joutseno: Opiskelija osallistuu pohjoismaista yh-teistyötä tekevän organisaation toimintaanhankkeessa. Käytännön toteutuksesta sovitaanteemavastaavan kanssa.Kauniainen: Opiskelija voi projektityönä tehdäpohjoismaiseen kulttuuriyhteistyöhön liittyvänhankkeen. Käytännön toteutuksesta, oheisma-teriaalista ja muista vaatimuksista on sovittavaerikseen teemasta vastaavan lehtorin kanssa.Oppimisprojektina opiskelija voi itsenäisesti pe-rehtyä pohjoismaisen yhteistyön taustoihin jakehittämismahdollisuuksiin.

Työoppiminen:Joutseno: Opiskelija osallistuu pohjoismaista yh-teistyötä tekevän organisaation toimintaankulttuurityön näkökulmasta joko Suomessa taijossain Pohjoismaassa.Kauniainen: Opiskelija työskentelee jossakinpohjoismaisessa yhteistyössä mukana olevassakulttuuriorganisaatiossa tai kahden tai useam-man pohjoismaan yhteisessä hankkeessa. Hänlaatii työoppimisraportin, jossa hän tarkasteleetuloksia pohjoismaisesta näkökulmasta.

Teemavastaavat: Leena-Marja Virtanen (Jo),Tuula Johansson (Ka)

Etniset ja paikalliset kulttuurit 5 ov

Opiskelija perehtyy etnisiin ja paikallisiin kult-tuureihin sekä niiden erityispiirteisiin ja oppiiymmärtämään kulttuurista monimuotoisuuttasekä sen merkitystä. Opiskelija osaa analysoidaetnisiä ja paikallisia kulttuureja suhteessa valta-kulttuuriin sekä kykenee tuottamaan monikult-tuurisuutta tukevia ja edistäviä kulttuuripalveluja.

Kontaktiopetus:Jakso 7 Korpilahti: Ethnic and Local Cultures in

Europe: The aim of this course is to familiarizethe students to: Finnish culture, the meaning ofidentity and own culture, the main ethnicgroups and local cultures in Finland, Finnishculture policy and it´s aims to support ethnicand local cultures, learn to organize culturalevents which are based on ethnic and localcultures in Europe.

Projektioppiminen:Korpilahti: Opiskelija perehtyy etnisten vähem-mistöjen kulttuureihin ja paikalliskulttuuriin sekäniiden asemaan kirjallisuuden ja muun materi-aalin avulla. Tämän jälkeen opiskelija yhdessävastuuopettajan sekä Korento- ja Kumotus-pai-kalliskulttuurihankkeiden kanssa sopii monikult-tuurisuutta tukevan ja edistävän (oman) pro-jektin tai kehittämishankkeenJakso 1 Joutseno Ugrijuhla 2003: Kurssilla osallis-tutaan Imatralla 21.–24.8.2003 järjestettävänUgrijuhla 2003 -tapahtuman tuottamiseen. Ta-pahtuma sisältää suomalais-ugrilaisten kansojenkulttuuria eri muodoissa. Sen tarkoituksena onlisätä ko. kulttuurien tunnettavuutta Suomessasekä tutkia miten perinnettä ja nykypäivää voi-daan yhdistää uudenlaisiksi kulttuuripalveluiksi.Tapahtuman pääjuhlaan tuotetaan yhdessä ud-murtialaisten esiintyjävieraiden kanssa produk-tio, jossa käytetään teatterin, tanssin ja musiikinkeinoja. Opiskelija osallistuu tuottamiseen jokovastaamalla osaltaan tietystä tuotannon osa-alueesta tai perehtymällä laajasti kokonaisuu-teen avustamalla erilaisissa tuotantotehtävissäja osallistumalla pääjuhlaproduktioon esiintyjä-nä. Työkielinä ovat englanti, suomi ja venäjä.Kurssiin sisältyy projektina suoritettaessa myösjonkin verran kontaktiopetusta.Jaksot 2–4 Kauniainen: Hankkeen tavoitteenaon edistää suvaitsevaisuutta ja kulttuurien välis-tä yhteistoimintaa. Projektiin kuuluu kahdenkolmipäiväisen seminaarin suunnittelu ja orga-nisointi syys- ja lokakuussa 2003 sekä osallistu-minen julkaisun ja web -pohjaisen oppimisym-päristön suunnitteluun. Yhteistyötä tullaan teke-mään maahanmuuttajien, työmarkkinajärjestö-


50

jen ja pääkaupunkiseudun kuntien kanssa. Pro-jektin voi suorittaa muiden opintojen ohella.

Työoppiminen:Korpilahti, jakso 1 Joutseno: ks. projektioppiminen

Teemavastaavat: Juha Iso-Aho (Jo), Jari Valtari(Ka), Sanna Pekkinen (Ko)

Työelämävalmiuksiin liittyviä teemoja:

Opinnot antavat opiskelijalle valmiuksia toimiatyöelämässä, markkinoida omaa osaamistaansekä työllistää itsensä.

Työelämävalmiudet 5 ov

Opiskelija saa valmiuksia siirtyä työelämään pe-rehtymällä keskeiseen työlainsäädäntöön, työ-elämän edunvalvontaan ja järjestäytymiseen.Hän rakentaa oman urasuunnitelmansa ja pe-rehtyy alan työmarkkinatilanteeseen ja rekry-tointiin.

Kontaktiopetus:Jakso 5 Korpilahti (K): Kurssin sisältöalueita ovattyölainsäädäntö, työelämän edunvalvonta jaurasuunnittelu. Työelämän edunvalvonnassa pe-rehdytään niiden ammattijärjestöjen toimin-taan ja palveluihin, joihin kulttuurituottajat ovatjärjestäytyneet sekä yleensä ammatillisen järjes-täytymiseen piirteisiin ja merkitykseen. Ura-suunnitteluun liittyvien aihealueiden kohdallaopiskelija saa tiedollisia ja taidollisia valmiuksiasuunnitella omaa uraansa sekä tietoa erilaisistarekrytoitumispalveluista.

Teemavastaava: Hannu Sirkkilä (Ko)

Kulttuuripalvelun tuotteistaminen 5 ov

Kokonaisuus perehdyttää opiskelijan tuotteista-misen prosessin eri vaiheisiin ideasta valmiiksi

tuotteeksi tai palveluksi. Lisäksi opiskelija oppiitunnistamaan kulttuurituotteen arvoketjun jatuotteistamisen roolin siinä. Hankkimansa tie-don avulla opiskelija saa välineitä omien tai mui-den tuoteideoiden tuotteistamiseen.

Projektioppiminen:Jakso 3 Turku (P/K): Opiskelija osallistuu yksikös-sä syksyllä 2003 toteutettavaan projektiin. Pro-jektissa tuotteistetaan omaa osaamista tuot-teiksi ja palveluiksi. Teemaan sisältyy teoriajaksokontaktiopetuksena. Projektin suunnittelupala-vereita järjestetään jo aiemmin syksyllä ja tee-ma integroituu myös jaksolla 4 järjestettäväänmarkkinointiteemaan.

Teemavastaava: Pilvi Kalhama (Tku)

Kulttuuriyrittäjyys 5 ov

Kokonaisuuden avulla opiskelija tunnistaa yrit-täjyyden olemuksen ja kykenee arvioimaanedellytyksiään toimia kulttuuriyrittäjänä. Häntuntee eri yritysmuodot, kykenee arvioimaanniitä ja laatimaan liiketoimintasuunnitelman.

Kontaktiopetus:Jakso 3 Korpilahti: Kurssi koostuu kontaktiope-tuksesta, vierailuista ja oppimistehtävistä. Kurs-silla perehdytään myös yrittäjyyden olemuk-seen ja opiskelijoiden omiin edellytyksiin toimiayrittäjinä. Oppimistehtävän tarkoituksena on”perustaa” yritys. Kurssin suorittaminen edellyt-tää riittävää osallistumista kontaktiopetukseenja oppimistehtävien hyväksyttyä suorittamista.Jakso 7 Joutseno: Opiskelija tuntee erilaiset yri-tysmuodot ja kykenee tekemään liiketoiminta-suunnitelman valitsemalleen yritysmuodolle.Hän kykenee arvioimaan edellytyksiään toimiayrittäjänä. Hän ymmärtää yrityksen hallinnoin-tiin liittyviä asioita ja osaa hankkia yritykselleentarvitsemiaan palveluja.


51

Projektioppiminen:Korpilahti: Opiskelija voi projektityönä laatiaoman yrityksensä liiketoimintasuunnitelmansekä perehtyä yrityksen perustamisprosessiin jatoiminnan organisointiin. Muista vaatimuksistaja toteutuksesta on sovittava erikseen teemastavastaavan lehtorin kanssa.

Teemavastaavat: Jari Klemola (Jo), Kari Pirinen(Ko)

Osuustoiminta 5 ov

Opiskelija perehtyy ammatillisen osaamisentuotteistamiseen ja myymiseen yhteisyrittäjyy-den keinoin. Opiskelija tutustuu uusosuustoi-mintaan työllistämisen välineenä. Hän hankkiivalmiuksia (liike)toimintasuunnitteluun ja oppiimarkkinoilla toimimisen ja tiimityöskentelynperusteet.

Kontaktiopetus:Jakso 6 Korpilahti: Osuustoiminta - Osaamisestatyötä (K/I): Kurssilla pyritään opiskelijoidenoman osaamisen tuotteistamisen avulla raken-tamaan opiskelijoiden yhteisyritys. Kurssillaopiskelija oppii tuotteistamaan oman osaami-sensa, saa valmiuksia tiimityöskentelyyn sekäorganisaatioiden toiminnan suunnitteluun.Kurssi sisältää viisi osa-aluetta: osaamisen tuot-teistaminen; liiketoiminnan suunnittelu sekä toi-minnan kehittäminen yhteisyrityksessä; verkos-tot ja tiimiytyminen; osuuskunnan perustami-nen, toiminta ja hallinto. Kurssi sisältää kontakti-opetusta, tehtäväkokonaisuuksia sekä itsenäis-tä- ja tiimityöskentelyä.

Itsenäinen työskentely:Jakso 6 Korpilahti: Tämän teeman itsenäinensuorittaminen koostuu viidestä aihealueesta javiidestä niihin liittyvästä tehtävästä jotka nivou-tuvat yhteen (Tällaisella prosessilla useimpienuusosuuskuntien perustaminen tapahtuu).Opiskelija tutustuu alalla toimiviin yhteisyrityk-

siin ja ”perustaa” osuuskunnan joko yksin tairyhmässä. Opiskelija perehtyy osaamisen tuot-teistamiseen, liiketoiminnan suunnitteluun yh-teisyrityksessä, osuuskunnan toimintaan ja hal-lintoon sekä verkostoitumisprosesseihin. Itse-näisessä suorittamisessa opiskelijaa tukevat kir-jallisuus sekä osuustoiminnan neuvonta ja tuki-verkot. Myös ryhmätehtävä mahdollinen, sovit-tava yksilöllisesti teemavastaavan kanssa.

Projektioppiminen:Joutseno: Opiskelija perehtyy osuuskuntatoi-mintaan perustamalla osuuskunnan tai osallis-tumalla Kultturiosuuskunta Kihun tai muunosuuskunnan toimintaan. Opiskelija tekee pro-jektiraportin, muista vaatimuksista sovitaanerikseen teemavastaavan kanssa.

Teemavastaava: Jari Klemola (Jo), Kari Pirinen(Ko)

Kulttuurikasvatukseen liittyviä teemoja:

Kulttuurikasvatuksen opinnot antavat opiskeli-jalle kulttuuripalvelujen suunnittelemisessa jatuottamisessa tarvittavia kasvatuksellisia val-miuksia. Seuraavista kulttuurikasvatukseen liitty-vistä teemoista kolme ensimmäistä painottaapedagogisia valmiuksia. Neljä jälkimmäistä tee-maa muodostaa Humakin kulttuurikasvatuksensuuntautumisopinnot. Koulutusohjelmien rajatylittävässä koulutuksessa opiskelijat verkostoi-tuvat moniammatillisesti. Opiskelija voi suorit-taa kulttuurikasvatuksen kokonaisuudesta jokoyksittäisiä teemoja tai niistä voi luoda muitaopintoja tukevan kokonaisuuden.

Kulttuurikasvatuksen teoreettinenperusta * 5 ov

Teeman tavoitteena on pohtia kulttuurikasva-tuksen olemusta ja sen yhteiskunnallisia ulottu-vuuksia. Opiskelija perehtyy kasvatustieteen


52

perusteisiin, jotta hän kykenee huomioimaankohderyhmien tarpeita kulttuuritoiminnan erisektoreilla.

Kontaktiopetus:Jakso 3 Joutseno (K/I): Seminaarityöskentelyn jalukupiirien avulla opiskelija tutustuu varhais-,koulu- ja aikuiskasvatuksen perusteisiin. Hän ky-kenee hyödyntämään kasvatustieteitä kulttuuri-palvelujen tuottamisessa, erityisesti kasvatuksel-lisesta näkökulmasta katsoen.Jakso 6 Turku (K/T): Opinnoissa perehdytäänkulttuurikasvatuksen teoreettisiin perusteisiinkasvatus- ja ohjaustyön instituutioiden (perhe,päiväkoti, koulu, aikuisoppilaitos, vanhainkotiyms.) toiminnan analysoinnin kautta sekä tar-kastellaan ja arvioidaan varhais-, koulu- ja aikuis-kasvatuksen kulttuurikasvatuksellista tehtävääsuomalaisessa yhteiskunnassa.


Ohjaajana ja kouluttajanatoimiminen * 5 ov

Teeman tavoitteena on, että opiskelija tunnistaaoppimisen, ohjaamisen ja kouluttamisen taus-talla olevia ihmis-, tiedon- ja oppimiskäsityksiäsekä osaa määrittää omaa toimintaansa niidenvalossa. Opiskelija oppii hyödyntämään koulut-tajan ja ohjaajan taitoja oman osaamisensatuotteistamisessa. Teemassa perehdytään erilai-siin kohtaamisen ja vuorovaikutuksen toiminta-malleihin.

Kontaktiopetus:Jakso 4 Turku (K/P), jakso 6 Joutseno (K/P): Opis-kelija tunnistaa oppimisen taustalla olevat ih-mis-, tiedon- ja oppimiskäsitykset ja kehittääosaamistaan toimia ohjaajana ja kouluttajanaerilaisissa toimintaympäristöissä.


Kulttuurikasvatus monikulttuurisessayhteiskunnassa * 5 ov

Teeman tavoitteena on, että opiskelija perehtyymonikulttuurisuuden asettamiin vaatimuksiinkyetäkseen ottamaan ne huomioon kulttuuri-palveluiden tuottamisessa erilaisissa toiminta-ympäristöissä.

Kontaktiopetus:Jakso 2 Turku (K): Opinnoissa perehdytään mo-nikulttuurisuuden käsitteisiin ja ilmiöihin sekäkulttuuritradition merkitykseen kulttuuristenjuurien luojana ja yhteisöllisen osallisuuden ra-kentajana. Monikulttuurisuutta lähestytään vä-hemmistökulttuurien näkökulmasta.Jakso 7 Joutseno (K/I) : Opinnoissa tutustutaanerityisryhmien, ala- ja vähemmistökulttuurientoimintaan. Opiskelija kykenee ottamaan huo-mioon näiden ryhmien erityispiirteet toimin-nassaan.


Kulttuurisen identiteetinrakentuminen 5 ov

Tavoitteena on auttaa opiskelijaa hahmotta-maan, mikä on yksilön kulttuurinen identiteettija miten se muotoutuu. Teemassa tarkastellaankulttuuripalveluja tuottavien toimijoiden, erityi-sesti instituutioiden, vaikutusta yksittäisen ihmi-sen kulttuurisen identiteetin muotoutumiseen.Teemaan sisältyy kontaktiopetusta ja itsenäistätyöskentelyä. Teema kuuluu Humakin yhteisiinkulttuurikasvatuksen suuntautumisopintoihin.

Kontaktiopetus:Jakso 5 Kauniainen ja Korpilahti (K/I): Kurssin ta-voitteena on auttaa opiskelijaa tiedostamaaneri instituutioiden merkitystä yksilön kulttuuri-sen identiteetin muotoutumiseen. Kurssi alkaa


53

tiiviillä kontaktiopetusjaksolla, jonka aikana tar-kastellaan kulttuurisen identiteetin rakentumis-ta sekä tutustutaan julkisten ja yksityisten kult-tuurilaitosten toimintasuunnitelmiin ja laitostentoimintaa ohjaavaan lainsäädäntöön. Itsenäisentyöskentelyn aikana opiskelija perehtyy tarkem-min valitsemiinsa kulttuuripalveluihin tai yksit-täisiin taideteoksiin kulttuurisen identiteetin ra-kentajina. Sisältö: Kulttuurinen identiteetti -kä-sitteen määrittely, julkisten ja yksityisten kult-tuurilaitosten tehtävä ja merkitys yksilön näkö-kulmasta, kolmannen sektorin kulttuurityö sekäyksittäisten kulttuurituotantojen tai taideteos-ten tarkastelu.

Teemavastaavat: Titta Tiihonen (Ka), Molla Wa-lamies (Ko)

Vähemmistöryhmienkulttuuritoiminta 5 ov

Tavoitteena on ymmärtää etnisten tai muidenvähemmistöryhmien kulttuuritoiminnan käy-tännön toimintamahdollisuuksia ja vaikutta-vuutta. Opiskelija tutustuu valitsemansa vähem-mistöryhmän kulttuuriin sekä toiminta- ja ilmai-sutapoihin osallistumalla ryhmän kulttuuriseentoimintaan. Opiskelija kartoittaa ryhmän toi-mintaedellytyksiä ja tavoitteita. Hän tutkii ryh-män kulttuuritoiminnan vaikuttavuutta sekä vä-hemmistöryhmän sisällä että suhteessa valta-väestöön. Teema kuuluu Humakin yhteisiin kult-tuurikasvatuksen suuntautumisopintoihin. Hel-singin koulutusyksikkö vastaa teeman toteutta-misesta.

Teemavastaava: Hanna Putkonen (Hki)

Osallistava ja yhteisöllinenkulttuuritoiminta 5 ov

Teeman aikana opiskelija paneutuu kasvatuksel-lisesta näkökulmasta kulttuuritoiminnan sisäl-

töihin ja tavoitteisiin. Hän tutustuu erilaisiin osal-listaviin menetelmiin ja ymmärtää niiden merki-tyksen ja vaikutuksen kasvatuksellisten kulttuu-ripalvelujen tuottamisessa. Hän osaa suunnitellatavoitteellisia, erityisesti yhteisöllisyyteen jaosallisuuteen tähtääviä, kulttuuritapahtumia. Si-sältö: Opiskelija perehtyy osallistamisen mene-telmiin ja käytäntöihin, tuntee niiden periaattei-ta ja merkityksiä. Hän tutustuu erilaisiin kulttuu-risiin osallisuusprojekteihin ja hahmottaa niidenvaikutusta sekä yksilön että yhteisön näkökul-masta. Opiskelijat tekevät alustavan projekti-suunnitelman kasvatuksellisesta kulttuuritapah-tumasta tai -palvelusta. Teema kuuluu Humakinyhteisiin kulttuurikasvatuksen suuntautumis-opintoihin. Joensuun koulutusyksikkö vastaateeman toteuttamisesta.

Teemavastaava: Erja Anttonen (Jo)

Kasvatuksellisen kulttuuri-tapahtuman tuottaminen 5 ov

Teeman tavoitteena on tutustua kasvatuksellis-ten kulttuuritapahtumien ja –palveluiden tuot-tamisen eri vaiheisiin ideasta valmiiksi tapahtu-maksi tai palveluksi. Opiskelijat toteuttavatsuunnittelemansa kulttuuritapahtuman tai –pal-velun, jonka sisällössä pääpaino on kulttuurin taitaiteen kasvatuksellisessa tehtävässä identitee-tin, osallisuuden tai yhteisöllisyyden vahvistaja-na. Teeman suorittaminen edellyttää kasvatuk-sellista perustietämystä, esimerkiksi Osallistavaja yhteisöllinen kulttuuritoiminta -teeman suo-rittamista. Teema kuuluu Humakin yhteisiin kult-tuurikasvatuksen suuntautumisopintoihin ja sevoidaan toteuttaa projekti- tai työoppimisena.

Projektioppiminen:Jakso 8 Kauniainen ja Korpilahti: Opiskelijaryh-mä toteuttaa Osallistava ja yhteisöllinen kult-tuuritoiminta -teemassa tehdyn tai muun enna-kolta toimitetun projektisuunnitelman pohjaltakasvatuksellisen kulttuuritapahtuman. Ryhmä


54

suunnittelee tapahtuman konseptin, hankkii sillerahoituksen, määrittelee tapahtuman kohde-ryhmän, tiedottaa ja markkinoi sitä sekä organi-soi ja toteuttaa tapahtuman. Projektiraportis-saan opiskelija analysoi tapahtumaa ja sen tuot-tamisprosessia sekä kasvatuksellisesta ettäoman ammattialansa näkökulmasta.

Työoppiminen:Kauniainen ja Korpilahti: Opiskelija osallistuu so-pivassa työoppimispaikassa tehtävän kulttuuri-tapahtuman tai -palvelun suunnitteluun ja orga-nisointiin. Hän luo tapahtuman konseptin, osal-listuu rahoituksen suunnitteluun ja hankintaan,määrittelee tapahtuman kohderyhmän sekätiedottaa ja markkinoi. Työoppimisraportissaanopiskelija analysoi tapahtumaa ja sen tuottamis-prosessia sekä kasvatuksellisesta että omanammattialansa näkökulmasta.

Teemavastaavat: Titta Tiihonen (Ka), Molla Wa-lamies (Ko)

VAPAASTI VALITTAVATOPINNOT 20 OV

Vapaasti valittavat opinnot on mahdollista valitaoman koulutusohjelman tarjonnasta, koko Hu-makin tarjonnasta ja muiden vastaavantasoistenoppilaitosten tarjonnasta. Vapaasti valittavillaopinnoilla opiskelija vahvistaa ammatillistasuuntautumistaan tai hankkii uusia näkökulmiaammatilliseen osaamiseensa.

OPINNÄYTETYÖ JA SIIHENLIITTYVÄT OPINNOT 20 OV

Opinnäytetyöllä opiskelija osoittaa kykenevän-sä tiedonhankintaan, tiedon kriittiseen arvioin-tiin ja oman toimialan tiedon kartuttamiseen jauusintamiseen. Hän hallitsee tieteellisen tutki-muksen periaatteita ja menetelmiä sekä tunteeoman kulttuurialansa tutkimustraditioita. Opis-

kelija laatii työelämälähtöisen ja käsittelytaval-taan tieteellispohjaisen tutkielman, joka täyden-tää hänen aikaisempien valintojensa määrittele-mää asiantuntijuutta.

Opintoihin kuuluvat seuraavat yhteiset (pakolli-set) teemat: Metodiseminaari (5 ov), Opinnäy-tetyöseminaari (5 ov) ja Opinnäytetyö (10 ov).Teemat tukevat toisiaan siten, että Metodisemi-naari ja Opinnäytetyöseminaari antavat käytän-nöllis- ja teoreettispohjaiset valmiudet opinnäy-tetyön suorittamiselle. Opinnot suoritetaan 1,5vuoden ajanjaksolla. Kontaktiopetuksena suori-tettavat Metodiseminaari ja Opinnäytetyöse-minaari ajoittuvat syys- ja kevätlukukaudelle jaitsenäisenä työskentelynä suoritettava Opin-näytetyö syyslukukaudelle.

Opinnäytetyöseminaarin suorittamisen edelly-tyksenä on hyväksytty merkintä Metodisemi-naarin suorittamisesta.

Metodiseminaari 5 ov

Teema antaa valmiudet käytännön kulttuurin-tutkimuksen käynnistämiseen ja toteuttami-seen sekä tieteellisten periaatteiden mukaistenraporttien, selvitysten ja pienimuotoisten tutki-musten laatimiseen. Teeman yhteydessä opiske-lija tutustuu kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen tut-kimuksen perusteisiin ja pystyy käyttämään niitäomassa opinnäytetyössään. Opiskelija saa val-miuksia hyödyntää kulttuurintutkimuksen me-netelmiä oman toimialansa kehittämiseen.

Kontaktiopetus:Jakso 2 Kauniainen, jakso 3 Turku, jaksot 3 ja 6Joutseno, jakso 8 Korpilahti: Metodiseminaari (K/I)jakaantuu työskentelyä taustoittavaan ja sitä tu-kevaan osioon, jossa opiskelija tutustuu tutki-muksen käynnistämisen liittyviin kysymyksiin(lähdemateriaalin hankinta ja käsittely, lähdeviit-teiden merkintä, teoreettisen näkökulman jatutkimuskysymyksen valinta, tutkimuksen teonprosessit) ja tutkimuksen kirjoittamisen periaat-


55

teisiin. Seminaarin aikana opiskelija laatii tutki-mussuunnitelman ja -aikataulun. Kurssiin sisältyyrunsaasti itsenäistä työskentelyä.

Teemavastaavat: Päivi Ruutiainen (Jo), Titta Tii-honen (Ka), Hannu Sirkkilä (Ko), Pekka Vartiai-nen (Tku)

Opinnäytetyöseminaari 5 ov

Opiskelija pystyy arvioimaan kulttuurialan tutki-mustarpeita oman opinnäytetyönsä näkökul-masta ja tekemään tutkielman. Seminaarityös-kentelyssä opiskelija pystyy perustelemaan va-litsemansa tutkimuksellisen näkökulman, läh-teistön, tutkimusongelman, rajauksen ja tutki-muksen muut ratkaisut. Opiskelija osaa myösarvioida muiden tekemiä tutkimuksia.

Kontaktiopetus:Jakso 2 Korpilahti, jaksot 3 ja 4 Joutseno, jakso 5Kauniainen, jakso 7 Turku: Opinnäytetyösemi-naarissa (K/I) opiskelija esittelee omaa tutki-mussuunnitelmaansa ja tarkentaa edelleentyönsä tutkimuksellisia tavoitteita. Työskentely-muotona ovat seminaari-istunnot, joiden aikanaharjoitellaan työsuunnitelmien ja pienimuotois-


ten tutkimusartikkeleiden kriittistä arviointia.Kurssiin sisältyy runsaasti itsenäistä työskente-lyä.


Opinnäytetyö 5 ov

Opiskelija laatii Humakin opinnäytetyölle ase-tettujen tavoitteiden mukaisen opinnäytetyön.Opinnäytetyö laaditaan ohjaavien lehtoreidenopastuksella ja työn tekemistä tuetaan järjestet-tävillä seminaareilla. Seminaareissa opiskelijaesittelee omaa opinnäytetyötään ja saa siitävertaisarviointia. Teema toteutetaan itsenäisenätyöskentelynä, mutta siihen sisältyy myös yksi-köissä toteutettavaa kontaktiopetusta. Opin-näytetyön tarkemmasta ohjeistuksesta ks. sivu15. Jaksot 1 ja 3 Kauniainen, jaksot 4 ja 7 Joutse-no, jaksot 7 ja 8 Korpilahti.



Opin-näytetyö ja

siihen liittyvätopinnot 20 ov

Ammatillinensuuntautuminen20 ov


Ohjauksen ja toiminnan-ohjauksen opinnot 30 ov

Kansalaistoiminta ja nuorisotyöosana yhteiskuntaa 40 ov


KANSALAISTOIMINNAN JA NUORISO-TYÖN KOULUTUSOHJELMA

Humakin yhteiset opinnot 10 ovKansalaistoiminta ja nuorisotyö osana yhteiskuntaa 40 ovOhjauksen ja toiminnanohjauksen opinnot 30 ovAmmatillinen suuntautuminen 20 ovVapaasti valittavat opinnot 20 ovOpinnäytetyö ja siihen liittyvät opinnot 20 ov

57KANSALAISTOIMINNAN JA NUORISOTYÖN KOULUTUSOHJELMA

HUOMIO! Koulutusohjelma uudistuu. Tätä ope-tussuunnitelmaa noudatetaan lv. 2003–2004.Syksyllä 2003 aloittavat opiskelijat opiskelevattämän opetussuunnitelman mukaan vain en-simmäisen lukuvuoden ja siirtyvät uuteen ope-tussuunnitelmaan syksystä 2004. Aikaisemminopintonsa aloittaneet opiskelijat (v. 2000, 2001,2002 ja 2003) noudattavat pääsääntöisesti sitäopetussuunnitelmaa, jonka pohjalle he ovathenkilökohtaisen opetusohjelmansa (HOPS)tehneet. Suuntautumisopinnoissa siirrytäänsyyslukukaudella 2004 uuteen opetussuunnitel-maan.

Tutkinto: Humanistisen alan ammattikorkea-koulututkintoTutkintonimike: Tutkintonimike vahvistamattaTutkinnon laajuus: 140 opintoviikkoa, 3,5 vuottaKoulutusyksiköt vahvuusalueineen: Haapave-den koulutusyksikkö (kansalais- ja järjestötoi-minta sekä työpajapedagogiikka), Joensuunkoulutusyksikkö (kulttuuriset ohjausmenetel-mät, Pohjois-Karjalan kuntien nuorisotyö), Loh-jan koulutusyksikkö (kansalais- ja järjestötoi-minta, Etelä-Suomen kaupunkien nuorisotyö),Nurmijärven koulutusyksikkö (kansalais- ja jär-jestötoiminta, kansainväliset yhteydet ja am-mattiyhdistysliike), Suolahden koulutusyksikkö(osallisuuden edistäminen, nuorisotyö kasvuyh-teisöissä), Tornion koulutusyksikkö (seikkailu-kasvatus, kansainväliset suhteet).

Koulutusohjelman tavoitteena on valmentaavuorovaikutustaitoisia, luovia ja itsenäiseentyöskentelyyn pystyviä osaajia, jotka hallitsevat

KOULUTUSOHJELMAN RAKENNE

kansalaistoiminnassa ja nuorisotyössä sekä pro-jektityöskentelyn että pitkäjänteisen kehittämi-sen. Koulutusohjelman keskeisinä sisältöinäovat kansalais- ja järjestötoiminta, syrjäytymis-prosessien ymmärtäminen ja ehkäiseminen,monikulttuurisuus, osallisuus sekä vapaa-aika-palveluiden tuottaminen korostamalla osallista-via menetelmiä.

Koulutus antaa valmiudet kansalaistoiminnan januorisotyön asiantuntija-, koulutus-, kehittämis-ja esimiestehtäviin sekä vaativiin ohjaustehtäviinkunnissa, järjestöissä ja yksityisten työnantajienpalveluksessa niin kotimaassa kuin kansainväli-sestikin.

Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusoh-jelma toteutetaan Haapaveden, Joensuun, Loh-jan, Nurmijärven, Suolahden ja Tornion koulu-tusyksiköissä.


Katso opintojen kuvauksetsivuilta 29–30.

Toteutus: Haapaveden koulutusyksikkö, jaksot1, 2 ja 3; Joensuun koulutusyksikkö, jaksot 2 ja 3;Lohjan koulutusyksikkö, jaksot 1, 2, 3 ja 4; Nur-mijärven koulutusyksikkö, jaksot 1, 2, 3 ja 4;Suolahden koulutusyksikkö, jaksot 2, 3 ja 4; Tor-nion koulutusyksikkö, jaksot 2, 3, 5 ja 6.

58

KANSALAISTOIMINTA JANUORISOTYÖ OSANAYHTEISKUNTAA 40 OV

Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusoh-jelman perusopintojen tavoitteena on antaaopiskelijoille perustiedot yksilön kehityksestä,sosiaalistumisesta yhteisön jäseneksi ja identi-teetin rakentumisesta tietoyhteiskunnassa. Pe-rusopintojen aikana perehdytään yhteiskunnanrakenteisiin, järjestelmiin ja mekanismeihin. Sa-malla tutustutaan kansalaistoiminnan ja nuori-sotyön perinteisiin ja tapoihin tukea yksilöä jayhteisöjä sekä vaikuttaa yhteiskunnan päätök-sentekoon ja toimintatapoihin.

Kansalaistoiminta ja nuorisotyöennen ja nyt 5 ov

Opintokokonaisuuden tavoitteena on antaaopiskelijalle perustiedot kansalaistoiminnan januorisotyön kehityksestä ja nykytilasta. Tavoit-teena on ammatillisen yleiskuvan hahmottami-nen kansalaistoiminnasta, nuorisotyöstä ja nii-den yhteiskunnallisesta merkityksestä. Teemas-sa käsitellään toimialan keskeisiä ammatillisiavaatimuksia, niiden muutoksia ja suhdetta yh-teiskunnan ja nuoruuden muutoksiin. Teemasuositellaan suoritettavaksi opintojen alussa, sil-lä se johdattaa koulutusohjelman ammattialu-eeseen.

Teeman suorittanut opiskelija hallitsee kansa-laistoiminnan ja nuorisotyön peruskäsitteet jaosaa soveltaa niitä työnsä suunnittelussa ja arvi-oinnissa; tuntee yhteiskunnan, kansalaistoimin-nan ja nuorisotyön tärkeimmät toimintaympä-ristöt, kehitysvaiheet ja ammatilliset muutokset;tuntee kansalaistoiminnan ja nuorisotyön kan-sainvälisiä toimintamalleja ja kehityspiirteitäsekä ymmärtää kansainvälistymisen tuomia am-matillisia kehitystarpeita; tuntee ammattialansakeskeiset rakenteet, päätöksentekojärjestelmät,toimintamuodot ja niiden kehitystarpeet; tun-

tee kansalaistoiminnan ja nuorisotyön sivistys-tehtävän, arvoperustan ja niissä tapahtuneetmuutokset sekä osaa käyttää ammattialansaperuskäsitteitä ja kuvata kansalaistoimintaa januorisotyötä myös yhdellä vieraalla kielellä.

Toteutus: Haapaveden koulutusyksikkö, jakso 2ja 3; Joensuun koulutusyksikkö, jaksot 3 ja 4; Loh-jan koulutusyksikkö, jakso 2; Nurmijärven koulu-tusyksikkö, jaksot 2 ja 3; Suolahden koulutusyk-sikkö jakso 3; Tornion koulutusyksikkö jakso 7.

Nuoruus ja nuorten kulttuurisetkasvuyhteisöt A 5 ov

Teema auttaa opiskelijaa ymmärtämään nuo-ruutta erilaisissa kasvuyhteisöissä, yhteiskunnansosiaalistamispyrkimyksiä, vertaisryhmien mer-kitystä ja nuoruuteen liittyviä kehitystehtäviäsekä nuorisokulttuureita. Teemassa tutkitaankodin ulkopuolisten kasvuyhteisöjen merkitystänuorten sosiaalistajana ja identiteetin rakenta-jana. Tavoitteena on ammattilainen, joka kyke-nee luomaan myönteistä kasvua tukevia kasvu-yhteisöjä ja ympäristöjä.

Teeman suorittanut opiskelija tuntee nuoriso-ja kasvatussosiologian peruskäsitteet; tunteesuomalaisen nuoruuden erityispiirteet; ymmär-tää nuoruuden ja aikuisuuden rajojen hämärty-misen tuoman problematiikan kasvatustehtä-vissä; ymmärtää nuoruuden yhteiskunnallisessaja sosiaalisessa viitekehyksessä sekä kulttuurise-na ilmiönä; tunnistaa nuorisokulttuurien erilaisiamuotoja; tuntee koulun merkityksen nuortenkasvuyhteisönä; tuntee vapaa-ajan monet mer-kitykset nuoruudessa ja ymmärtää kulttuurienvälisen kasvatuksen ja monikulttuurisuudenmerkityksen.

Suoritusvaihtoehto A: Opiskelija voi valita jokotämän tai Ihminen yhteisön jäsenenä (5 ov)-teeman.


59

Toteutus: Haapaveden koulutusyksikkö jakso 7;Joensuun koulutusyksikkö, jakso 3; Lohjan kou-lutusyksikkö, jakso 5; Suolahden koulutusyksik-kö, jakso 4; Tornion koulutusyksikkö, jaksot 5.

Ihminen yhteisön jäsenenä B 5 ov

Teema auttaa opiskelijaa ymmärtämään, mitenyksilö nyky-yhteiskunnassa liittyy erilaisten so-siaalisten ja kulttuuristen yhteisöjen jäseneksi jamillaiset lainalaisuudet ja prosessit niiden sisällävaikuttavat. Teemassa tutustutaan sosialisaationerilaisiin muotoihin ja sisältöihin eri ikäkausina,yhteiskunnan sosiaalistamispyrkimyksiin, ver-taisryhmien merkitykseen ja ikäkausiin liittyviinkehitystehtäviin. Teemassa tutkitaan erilaisiamaailmankuvia sekä ihmisen identiteettejä jarooleja. Teeman suorittaminen antaa valmiuksiatarkastella myös erilaisia kulttuurisia ryhmiäsekä niiden sisäisiä ja välisiä prosesseja.

Teeman suorittanut opiskelija tuntee sosiaali-psykologian ja kasvatussosiologian peruskäsit-teet; tuntee erilaisia sosiaalisia ja kulttuurisiaryhmiä määrittävät piirteet sekä niihin liittymi-seen ja niistä eroamiseen liittyviä yhteiskunnalli-sia tekijöitä ja prosesseja, tuntee suomalaisennuoruuden erityispiirteet ja ymmärtää nuoruu-den yhteiskunnallisessa ja sosiaalisessa viiteke-hyksessä sekä kulttuurisena ilmiönä, ymmärtäämaailmankuvien merkityksen ja osaa tulkita eri-laisia identiteettejä sekä rooleja omassa ja mui-den elämässä ja ymmärtää kulttuurien välisenkasvatuksen ja monietnisyyden merkityksen.

Suoritusvaihtoehto B: Opiskelija voi valita jokotämän tai Nuoruus ja nuorten kulttuuriset kas-vuympäristöt (5 ov) -teeman.

Toteutus: Nurmijärven koulutusyksikkö jakso 4.

Hyvinvointiyhteiskunnanperusteet 5 ov

Teeman tavoitteena on antaa opiskelijalle käsit-teellinen perusta suomalaisen yhteiskunnan ar-voperustasta, toiminnasta ja toimijoista sekämuutoshaasteista. Opiskelija oppii havaitse-maan erilaisten ideologioiden ja toimijoidenvaikutusta suomalaisen yhteiskunnan kehityk-seen ja niiden takana olevia erilaisia käsityksiähyvinvoinnista. Teemassa pohditaan muuttuvanyhteiskunnan taloudellisia reunaehtoja ja erilais-ten uutta yhteiskuntaa luonnehtivien ilmaisujen(informaatio-, palvelu-, asiantuntija-, kommuni-kaatioyhteiskunta jne.) vaateita ja mahdolli-suuksia kansalaistoiminnalle ja nuorisotyölle.Teeman aikana tutustutaan valtionhallinnon jakunnallisen itsehallinnon vaikutus- ja ohjaussuh-teisiin ja selvitetään työelämän peruskäsitteetsekä kansalaistoiminnan ja nuorisotyön työnte-kijänä toimimisen perusteet. Teemassa pereh-dytään myös Euroopan Unionin ja kansainvälis-ten sopimusten merkitykseen hyvinvointivalti-on tulevaisuuden kannalta.

Teeman suorittanut opiskelija hallitsee muuttu-van suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan histo-rian, arvoperustan ja reunaehdot sekä tunteesuomalaiselle mallille ominaisia piirteitä verrat-tuna muihin maihin; osaa vertailla poliittistenliikkeiden eroja suhtautumisessa hyvinvointival-tion kehittämiseen ja arvioida ammattiyhdistys-liikkeen ja muiden kansalaisliikkeiden rooliasuomalaisessa hyvinvointipolitiikassa; tietää, mi-ten yhteiskunnan voimavarat muodostuvat jamiten niiden jakamisesta päätetään; tuntee suo-malaisen hyvinvointiyhteiskunnan palveluraken-teen sekä vaihtoehtoiset nuorisotyön ja kansa-laistoiminnan palvelujentuottamismallit; tunteetyöntekijän aseman ja työsuhteen ehtoihin vai-kuttavat tekijät erilaisten työnantajien palveluk-sessa; osaa toimia sekä kansalaisena että alanammattilaisena julkisen hallinnon määrämuo-toisessa päätöksentekojärjestelmässä ja hallit-see hallintomenettelyn pelisäännöt; tuntee

KANSALAISTOIMINNAN JA NUORISOTYÖN KOULUTUSOHJELMA

60

nuorisotyön ja kansalaistoiminnan yhteydetEU:n toimintaan ja kansainvälisiin sopimuksiin jaosaa hyödyntää niiden antamia mahdollisuuk-sia.

Toteutus: Haapaveden koulutusyksikkö, jakso 5;Joensuun koulutusyksikkö, jakso 4; Lohjan kou-lutusyksikkö, jakso 5; Nurmijärven koulutusyk-sikkö, jakso 5; Suolahden koulutusyksikkö jakso8; Tornion koulutusyksikkö, jakso 1.

Palvelutuottamisen perusteet 5 ov

Opintokokonaisuuden tavoitteena on antaaopiskelijalle valmiuksia toimia palveluiden tuot-tajana. Tavoitteena on tarjota opiskelijalle pe-rusedellytykset tuottaa palveluita vapaa-ajan,kansalaistoiminnan, nuorisotyön ja sosiaalisentoiminnan piirissä. Opiskelija perehtyy erityises-ti yksityiseen ja kolmanteen sektoriin palvelui-den tarjoajina. Teemassa hankitaan edellytyksiäymmärtää yksityisen ja kolmannen sektorin toi-mintaedellytyksiä ja lainsäädännöllisiä puitteita.Samalla perehdytään asiakkuuteen, tuotteista-misen lähtökohtiin ja palveluiden markkinoin-tiin.

Teeman suorittanut opiskelija: hallitsee tuotteis-tamisen perusperiaatteet, lähtökohdat ja pro-sessin; tuntee kolmanteen sektoriin liittyvänpalvelu- ja rahoitusrakenteen; osaa vuorovaiku-tuksen asiakkaiden, palveluiden tuottajien ja ra-hoittajien kanssa; tuntee yritystoiminnan perus-teet, osaa projektityöskentelyn perustaidot jaosaa rakentaa palveluverkostoja ja markkinoidapalveluita.

Toteutus: Joensuun koulutusyksikkö, jakso 5;Lohjan koulutusyksikkö, jakso 4; Nurmijärvenkoulutusyksikkö, jakso 8; Suolahden koulutusyk-sikkö, jakso 5; Tornion koulutusyksikkö, jakso 7.

Syrjäytymisen riskit 5 ov

Opintokokonaisuus valmentaa opiskelijaa tun-nistamaan syrjäytymisprosesseja ja niiden taus-talla olevia erilaisia vaikuttajia sekä löytää yh-teistyökumppaneita, joiden kanssa elämänhal-lintaa parantavat yhteistyöprojektit ovat mah-dollisia. Teemassa tarkastellaan osallisuutta jaosattomuutta, syrjäytymisen ennaltaehkäisyn jakorjaavien toimenpiteiden mahdollisuuksiasekä sosiaalisen pääoman rakentamista erilais-ten kansalaistoimijoiden näkökulmasta. Keskei-nen asia on moniarvoisuuden ja erilaisuudenkohtaaminen.

Teeman suorittanut opiskelija on saanut edelly-tyksiä tunnistaa erilaisia syrjäytymisprosesseja;osaa kohdata moninaisuuden; tunnistaa sosiaa-listumiseen liittyvät vaikeudet; osaa rakentaaerilaisia osallisuusprosesseja ja tuntee mielen-terveys- ja päihdetyön perusteet.

Painotukset: Kansalaistoimintaa painottavatkoulutusyksiköt käsittelevät lisäksi seuraaviateemoja: huono-osaisuus, köyhyys jne., syrjäyty-minen työelämässä ja työelämästä (mm. työttö-myys), syrjäytyminen yhteiskunnallisesta pää-töksenteosta. Nuorisotyötä painottavat koulu-tusyksiköt käsittelevät lisäksi seuraavaa teemaa:nuorisohuollon keskeiset asiat.

Toteutus: Joensuun koulutusyksikkö, jakso 7;Lohjan koulutusyksikkö, jakso 3; Nurmijärvenkoulutusyksikkö jakso 7; Suolahden koulutusyk-sikkö jakso 2; Tornion koulutusyksikkö, jakso 3.

Kasvatuksen arvoperustaja elämänkaari 5 ov

Opintokokonaisuus valmentaa opiskelijaa tun-nistamaan omia kasvatusnäkemyksiään ja arvi-ointiaan sekä ymmärtämään ihmisen elämän-kaaren eri vaiheiden kehitystehtäviä. Teemantavoitteena on johdatella opiskelija pedagogi-


61

seen ajatteluun, tutustumaan kasvua ja kehitystäkuvaaviin teorioihin sekä tutkimaan omaa roo-liaan ohjaajana ja kouluttajana.

Teeman suorittanut opiskelija: hallitsee kasva-tuksen peruskäsitteet; tunnistaa ja pystyy arvioi-maan kasvatuksen arvoja ja eettisten normientaustoja; kykenee muodostamaan oman ihmis-käsityksensä ja perustelemaan sen; pystyy tun-nistamaan omia kasvattaja- ja ohjaajaominai-suuksiaan ja saa valmiuksia kehittää niitä; tunteeerilaisia kasvatussuuntauksia ja pystyy eri kehi-tysteorioiden pohjalta hahmottamaan ihmisenelämänkaaren ja kehitykseen vaikuttavien teki-jöiden moninaisuuden.

Toteutus: Joensuun koulutusyksikkö, jakso 5;Lohjan koulutusyksikkö, jakso 3; Nurmijärvenkoulutusyksikkö, jakso 4; Suolahden koulutusyk-sikkö, jakso 5; Tornion koulutusyksikkö, jakso 4.

Eri-ikäisten ohjaaminen 5 ov

Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön ytimessä ontoiminta toisten ihmisten kanssa pienissä ja suu-rissa ryhmissä. Teema valmentaa opiskelijaa eri-laisten tapahtumien järjestämiseen, ohjattavienkohtaamiseen ja kasvatustavoitteiden sovelta-miseen. Opiskelija oppii ottamaan huomioonohjattavien erilaiset valmiudet ja tarpeet sekäkehittää ohjaamisessa tarvittavia suunnittelutai-toja ja didaktisia valmiuksia. Teeman aikana tu-tustutaan erilaisiin pedagogisiin yhteisöihin,esim. kouluun. Tutkitaan koulukasvatukseen liit-tyviä oppimiskäsityksiä sekä perehdytään kult-tuurien väliseen kasvatukseen ja erityispedago-giikan lähtökohtiin.

Keskeisiä sisältöalueita: Ohjaaja kasvattajana jakouluttajana, ryhmätoiminnan ja ohjauksen me-netelmät, toiminnalliset menetelmät, leikin jaaktiviteettien ohjaus, pedagoginen yhteisö työ-yhteisönä, oppiminen koulukasvatuksessa, kult-

tuurien välinen kasvatus ja erityisopetus ja eri-yttäminen.

Toteutus: Haapaveden koulutusyksikkö jakso 4;Nurmijärven koulutusyksikkö jakso 3;Tornionkoulutusyksikkö, jakso 5.

Yksilön ja ryhmänohjauksenperusteet 5 ov

Teeman tavoitteena on tutkia ohjaajana ja kou-luttajana toimimista kansalaistoiminnan ja nuo-risotyön eri ympäristöissä. Teema suoritetaantyöoppimisena. Teeman aikana tutustutaan käy-tännössä kouluttajan tai ohjaajan työhön, ko-keillaan itse ohjaustehtävissä toimimista sekälopulta suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaanisompia ohjaus- tai opetuskokonaisuuksia.Opiskelija voi kiinnostuksensa mukaan keskittyävarhaiskasvatukseen, nuorisokasvatukseen taiaikuiskoulutukseen. Tämä toteutetaan toimi-paikkojen lähialueiden kouluissa tai muissa kas-vuyhteisöissä, joissa on koulutettu työvalmenta-ja. Sopivat työoppimispaikat vaihtelevat opiske-lijoiden ja koulutusyksiköiden mukaan iltapäivä-toiminnasta tai seurakuntien lapsi- ja nuoriso-työstä eläkeläisten järjestötoimintaan tai am-mattiyhdistystoimintaan. Teema valmentaaopiskelijaa syventämään osaamistaan ohjatta-vien yksilöiden ja ryhmien kohtaamisessa sekätoimintojen didaktisessa suunnittelussa. Samallakehitetään tietoista ja kriittistä arviointia ja tul-kintaa omaa kasvatus- ja ohjaustoimintaa koh-taan. Ryhmädynamiikan osalta tarkastellaanryhmän toimintaa, rooleja ryhmässä sekä poh-ditaan, miten kukin toimii ryhmässä ja mitenottaa ryhmän haltuunsa. Teemaan liittyy semi-naari, jonka yhteydessä käydään läpi opiskelijantuottamat kirjalliset raportit.

Keskeisiä sisältöalueita: Tutustuminen ohjaajantai kouluttajan työhön, ryhmä toimintaympäris-tönä, erilaiset ohjaustilanteet ja opetustilanteet,


62

ohjauksen tai opetuksen suunnittelu ja toteutusja arviointi.

Toteutus: Haapaveden koulutusyksikkö jakso 8;Joensuun koulutusyksikkö, jakso 8; Lohjan kou-lutusyksikkö, jakso 7; Nurmijärven koulutusyk-sikkö, jakso 7; Tornion koulutusyksikkö, jaksot 1ja 8.

OHJAUKSEN JA TOIMINNAN-OHJAUKSEN OPINNOT 30 OV

Koulutusohjelman menetelmäopinnot sisältä-vät valinnaisia 5 ov:n teemakokonaisuuksia, jois-ta opiskelija rakentaa ohjauksen ja toiminnanohjauksen opintoihin vaadittavan 30 ov:n koko-naisuuden. Lisäksi opiskelija voi kerätä näistäopinnoista vapaasti valittavat opinnot omanammatillisen kasvunsa tukemiseksi. Tarjolla ole-vat teemat vaihtelevat koulutusyksiköittäin, jokamahdollistaa koulutusyksiköiden välisen vaih-don. Erilainen tarjonta mahdollistaa opiskelijalleoman ammatti-identiteetin suuntaamisen jaomien persoonallisten vahvuuksien löytämisen.Teemoissa on tarjontaa mm. seuraavilta alueilta:ohjaaminen ja kouluttaminen, ilmaisukasvatus,liikunnanohjaus, järjestötoiminta, työelämässätapahtuva vaikuttaminen, kansainvälisyys, seik-kailukasvatus ja elämyspedagogiikka, syrjäytymi-sen ehkäisy, tuottajuus ja tietotekniikka.

Ohjaamiseen ja kouluttamiseen liittyviä teemoja:

Henkiset voimavarat työssä 5 ov

Teeman aikana opiskelija kehittää itselleen val-miuksia toimia aktiivisena jäsenenä erilaisissatyöyhteisöissä ja -ympäristöissä ja opettelee kä-sittelemään stressitilanteita ja kääntämään nekasvun mahdollisuuksiksi. Teeman sisältöinäovat stressi ja stressin hallinta, työelämän vuo-rovaikutussuhteet, burn out, kriisitilanteista sel-

viäminen, omien ja muiden vahvuuksien löytä-minen omiksi ja koko yhteisön voimavaroiksi.

Toteutus: Suolahden koulutusyksikkö, jakso 1.

Nuoren seksuaalisuudenkohtaaminen 5 ov

Teemassa seksuaalisuuden tarkastelun lähtö-kohdat ovat monitieteelliset, jolloin seksuaali-suutta käsitellään psyykkisenä, fyysisenä ja sosi-aalisena ilmiönä. Opinnoissa seksuaalisuutta tar-kastellaan voimavarana ihmisten elämässä kokoelinkaaren ajan. Opiskelija perehtyy seksuaali-suuteen eri ikäkausina, seksuaalivähemmistöihinsekä seksuaalineuvontaa antaviin tahoihin. Tee-massa käsitellään myös terveyskasvatuksellisiamalleja kohdata ja välittää tietoa seksuaalisuu-desta nuorille. Teeman keskeinen tavoite onopiskelijan ammatillisen osaamisen kehittymi-nen kohdattaessa nuorten seksuaalisuuteen liit-tyviä kysymyksiä.

Keskeisiä sisältöalueita: Lapsen ja nuoren seksu-aalinen kehitys, seksuaalisuus aikuisiässä, pari-suhde- ja seksuaalineuvonta, seksuaalivähem-mistöt, seksuaalisuuteen liittyvät asenteet ja ar-vot, terveys- ja seksuaalikasvatus, seksuaalikas-vatuksen menetelmiä ja seksuaalikysymyksetnuorisotyössä.


Nuorisotyö koulussa 5 ov

Nuorisotyö koulussa -teema toimii orientaatio-na koulun toimintaympäristöön keskittyvilleohjauksen ja toiminnanohjauksen työoppimise-na tapahtuville opinnoille. Mikäli opiskelija valit-see työoppimisena suoritettavan Nuorisokas-vattajana koulussa –teeman, hänen on ensinsuoritettava tämä orientaatiojakso. Teeman ta-


63

voitteena on opiskelijan pedagogisen asiantun-tijuuden kehittäminen ja vahvistaminen, mikätarkoittaa kykyä toimia koulussa ja tukea opet-tajia sekä nuoria. Lisäksi tavoitteena on pereh-dyttää opiskelija koulua tukeviin yhteisöllisiinprosesseihin, niiden vahvistamiseen ja niihin liit-tyvään osaamisen kehittämiseen. Perehdytettä-vien yhteisöllisten prosessien yhtenä keskeisim-pänä tavoitteena on moninaisuuden vahvista-minen ja ylläpito koulujärjestelmässä sekä erilai-suuden hyväksyminen.

Keskeisiä sisältöalueita: Projektityö koulussa-mahdollisuudet ja esteet, ulkopuolisen työnte-kijän työkalut kouluyhteistyöhön, työkalupakkilapsiryhmien vetämiseen ja kodin ja koulun väli-seen yhteistyöhön ja asiakaslähtöisyys – mitentoimia työparina opettajan rinnalla.


Nuorisokasvattajana koulussa 5 ov

Teeman tavoitteena on perehdyttää opiskelijakäytännön tasolla koulun verkostoon ja kou-luissa tapahtuvaan havainnointiin, sosiaaliseenvuorovaikutukseen sekä tiedon keruuseen.Nuorisotyön pedagogiseen osaamiseen liitty-vänä tavoitteena on oppia kentällä tapahtuvaaparityöskentelyä jalkautumalla koulun toimin-taympäristöön ja syventyä koulumaailman tar-peisiin ja toiveisiin yhteisöllisen toiminnan jaosallisuuden kehittämisen näkökulmasta.

Edeltävät opinnot: Tähän teemaan olennaisestiliittyvät orientoivat opinnot (Nuorisotyö kou-lussa 5 ov) tulee olla suoritettuna ennen tällejaksolle osallistumista.


Nuorten osallisuus 5 ov

Teeman tavoitteena on kehittyä osallistavienkäytäntöjen osaajaksi kansalaisyhteiskunnan januorisotyön eri toimintaympäristöissä. Koulu-tuksessa painotetaan valmiuksia, joiden avullaopiskelija voi toimia nuorten osallisuutta herät-tävänä ja tukevana aikuisena henkilönä nuortenosallisuusprojekteissa. Tällaisia ovat esimerkiksiSuomen eri kuntien luomat nuorten osallisuus-ympäristöt, nuorisovaltuustot tai koulujen op-pilasyhteisöt.

Teeman suorittanut opiskelija: hallitsee osallista-van työn menetelmiä ja tuntee niiden periaat-teita, tuntee nykyisiä nuorten osallisuusprojek-teja ja niissä tehtävää työtä ja osaa suunnitella jatoteuttaa osallisuuden vahvistamiseen perustu-via toimintoja omassa työssään.

Toteutus: Haapaveden koulutusyksikkö jakso 6;Joensuun koulutusyksikkö, jakso 2; Nurmijärvenkoulutusyksikkö jakso 8; Suolahden koulutusyk-sikkö jakso 3; Tornion koulutusyksikkö, jakso 6.

Ilmaisukasvatukseen liittyviä teemoja:

Draama ja teatteri-ilmaisunuorisotyössä 5 ov

Opintokokonaisuus tutustuttaa keskeisimpiinnuorisotyössä käytettäviin teatterityön mene-telmiin ja antaa valmiuksia käyttää draamame-netelmiä ryhmänohjauksessa. Opintokokonai-suuden aikana perehdytään teatteri-ilmaisunperusmenetelmiin ja harjoituksiin, tutustutaannuorisoteatterin ohjausmenetelmiin ja sovelle-taan niitä harjoitusprosessissa.

Teeman suorittanut opiskelija: oppii teatteri-il-maisun perusmenetelmiä ja harjoituksia ja oh-jaamaan ja tekemään rooleja.

Toteutus: Joensuun koulutusyksikkö, jakso 6.


64

Osallistavan draamanmenetelmät nuorisotyössä 5 ov

Opintokokonaisuus tutustuttaa keskeisimpiinnuoriso- ja vapaa-aikatyössä käytettäviin draa-man lajeihin: draamapedagogiikkaan, luokka-huonedraamaan, matkailudraamaan, forum-teatteriin ja yhteisöteatteriin. Opintokokonai-suuden aikana tutustutaan osallistavan draamankäyttöön kasvatus- ja opetustyössä, seikkailu-menetelmien tukena, matkailu- ja perinnetoi-minnassa, ennaltaehkäisevässä päihdetyössäjne. Lisäksi opitaan pedagogisen draaman ja fo-rum-teatterin perusmenetelmiä sekä sovelta-maan niitä omaan tarinaan.

Teeman suorittanut opiskelija: ottaa haltuunsaerilaisia nuoriso- ja vapaa-aikatyössä käytettäviädraaman lajeja ja tuottaa ryhmän kanssa omandraamatuotteen ja toteuttaa sen pienryhmillesekä saa työnohjausta prosessin tueksi.

Toteutus: Tornion koulutusyksikkö, jakso 2; Loh-jan koulutusyksikkö, jakso 6.

Taidekasvatus ja kädentaidotohjauksen välineenä 5 ov

Opintokokonaisuus antaa opiskelijalle näke-myksen taidekasvatuksen merkityksestä ja sii-hen liittyvistä ohjausmenetelmistä nuoriso- javapaa-ajanohjauksen kentässä. Lisäksi teemaantaa perusedellytyksiä erilaisten kädentaidol-listen ryhmien harjoitusten ohjaamiseen. Tee-man aikana tutustutaan taidekasvatuksen pe-rusteisiin, kulttuurisen nuorisotyön tavoitteisiin,toteutusmalleihin ja erilaisten ohjausmenetel-mien käyttöön. Taidekasvatusta ja kädentaitojatarkastellaan kasvun mahdollistajana nuorenerilaisissa elämäntilanteissa.

Teeman suorittanut opiskelija: hankkii perustie-toja taidekasvatuksesta, hankkii tietoja erilaistentaidekasvatukseen liittyvien menetelmien käy-

töstä ohjaustyössä, hankkii taitoja luovan toi-minnan ohjaamiseen ja oppii kädentaitoja.

Toteutus: Joensuun koulutusyksikkö jakso 2; Tor-nion koulutusyksikkö, jakso 6.

Liikunnanohjaukseen liittyviä teemoja:

Lasten ja nuortenliikunnanohjauksen perusteet 5 ov

Teemakokonaisuuden tavoitteena on antaaopiskelijalle valmiuksia käyttää liikuntaa ohjauk-sen ja kasvatuksen välineenä sekä antaa opiske-lijalle valmiudet perusliikuntalajien käyttöönnuorisotyössä. Teeman aikana suunnitellaan lii-kuntatapahtumia ja liikuntaohjelmia erilaisilleryhmille ja kehitetään omia liikuntataitoja.

Teeman suorittanut opiskelija: suorittaa uima-opettajan perustutkinnon ja saa pätevyyden ui-makouluopettajana toimimiseen; osaa suunni-tella liikuntatilaisuuksia erilaisille ryhmille ja hal-litsee tavallisimmat palloilulajit (säännöt ja pe-rustekniikat), joita nuorisotyössä käytetään.

Toteutus: Joensuun koulutusyksikkö, jakso 6;Lohjan koulutusyksikkö, jakso 5.

Järjestötoimintaan liittyviä teemoja:

Järjestötoiminnan perusteet 5 ov

Kansalaisjärjestöt ovat nimensä mukaisesti kan-salaisten perustamia yhteenliittymiä, joidenkautta nämä voivat järjestäytyä yhteisen asiantai tavoitteen ympärille. Järjestötyön sujuvanonnistumisen ja laajenemisen taustalla on mo-nia käytännön asioita, jotka järjestön jäsententai työtekijöiden on hallittava. Tässä teemassakäydään läpi järjestön lainmukaisuuteen, hallin-toon ja vastuukysymyksiin liittyvät asiat siten,että teeman suorittanut opiskelija pystyy tarvit-


65

taessa hoitamaan pienehkön julkista rahoitustasaavan järjestön hallinnolliset tehtävät ainoanatyöntekijänä. Jakson suorittanut opiskelija tun-tee siis järjestötoiminnan ja sen tavoitteidenerityispiirteet suhteessa muihin järjestäytymis-muotoihin, toiminnan edellytykset, lainsäädän-nön antaman perustan, rekisteröitymiseen liit-tyvät käytännön asiat sekä järjestön toimihenki-löiden tehtävät ja laillisuus- ja vastuukysymyk-set. Opiskelija hallitsee yhdistyksen taloussuun-nittelun, kirjanpidon ja tilintarkastuksen periaat-teet sekä keskeiset yhdistystoiminnan pyörittä-miseen tarvittavat tietokoneohjelmistot. Hänosaa toimia puheenjohtajana ja sihteerinä eri-laisissa kokouksissa myös yhdellä itselleen vie-raalla kielellä.

Toteutus: Lohjan ja Nurmijärven koulutusyksi-köt yhdessä, jakso 6; Suolahden koulutusyksik-kö, jakso 1.

Toiminnalliset menetelmätjärjestötyössä 5 ov

Järjestön elävyyden ja toimintakykyisyyden pe-rusta on sen jäsenissä; muutaman yksittäisenhenkilön varaan rakentuva järjestö kadottaapian kansalaisjärjestöluonteensa. Teeman kanta-va ajatus on hankkia valmiuksia edistää jäsenis-tön osallistumista ja sitoutumista sekä toimin-nan luovaa arviointia ja kehittämistä yhteistoi-minnallisesti erilaisten ja erilaisin tavoin osallis-tuvien jäsenten kanssa.

Teeman suorittanut opiskelija: tunnistaa erilaisiasitoutumisen ja osallistumisen muotoja ja moti-vaatiotekijöitä sekä osaa ottaa ne huomioontoiminnan suunnittelussa. Hän osaa käyttää jaohjata monipuolisia toiminnallisia menetelmiä,joiden avulla voidaan arvioida järjestön toimin-taa ja kehittää sitä niin, että erilaiset ja eri tavoinosallistuvat jäsenet sitoutuvat mukaan työhön.Menetelmien käytössä kiinnitetään erityistä

huomiota tuotetun tiedon ja yhteisen ymmär-ryksen dokumentointiin ja jakamiseen – muunmuassa tietoverkkojen avulla – sekä menetel-mien toimivuuden arviointiin.

Toteutus: Nurmijärven koulutusyksikkö, jakso 3.

Järjestöviestintä 5 ov

Järjestöviestinnän koulutusjaksolla paneudu-taan järjestöjen tiedottamiseen ja yhteisövies-tintään. Jakson aikana opiskellaan tiedottamisenja yhteisöviestinnän teoriaa, tiedottamisen käy-täntöä, kirjallista ja suullista viestintää, verkko-viestinnän ja graafisen viestinnän perusteitasekä viestinnän suunnittelua. Koulutusjaksontarkoituksena on antaa kokonaiskuva tiedotta-misen ja viestinnän perusteista sekä kehittääopiskelijan henkilökohtaisia viestintätaitoja.

Teeman suorittanut opiskelija: tuntee yhteisö-viestinnän perusteet; tuntee viestintäsuunnitte-lun perusteet; tuntee joukkotiedotuksen toi-mintatapoja; hallitsee paino- ja mainostoimisto-yhteyksien perusteet; osaa kirjoittaa lehdistö-tiedotteita; osaa itse tuottaa journalistista teks-tiä ja pystyy muokkaamaan toisten laatimiatekstejä eri tilanteisiin ja tuntee verkkoviestin-nän perusteet.

Toteutus: Joensuun koulutusyksikkö, jakso 3;Nurmijärven koulutusyksikkö, jakso 2.

Järjestövaikuttaminen 5 ov

Järjestövaikuttamisen koulutusjaksolla keskity-tään julkisuustyöhön liittyviin kysymyksiin sekäviestintään osana yhteiskunnallista vaikuttamis-ta. Teeman suorittanut opiskelija ymmärtääviestinnän merkityksen järjestön yhteiskunnalli-sessa vaikuttamisessa ja edunvalvonnassa japystyy soveltamaan viestinnällisiä tietojaan ja


66

taitojaan järjestötoiminnassa. Teeman aikana ke-hitetään opiskelijan henkilökohtaisia neuvotte-lu- ja vaikuttamistaitoja sekä kirjallista ilmaisua.

Teeman suorittanut opiskelija: tuntee yhteis-kunnallisen vaikuttamisen perusteet; ymmärtääviestinnän merkityksen osana yhteiskunnallistavaikuttamista; hallitsee keskinäisviestinnän pe-rusteet ja erilaiset vuorovaikutustilanteet; hallit-see erilaiset puhetilanteet ja osaa pitää luonte-via puhe-esityksiä ja hallitsee vaikuttavan kirjoit-tamisen perusteet.


Työelämässä tapahtuvaanvaikuttamiseen liittyviä teemoja:

Työelämätiedon perusteet 5 ov

Teeman tavoitteena on, että opiskelija hahmot-taa työelämän rakenteita, oikeudellisia puitteitaja kehitystä sekä työelämässä ja työyhteisössätoimimisen ja vaikuttamisen pelisääntöjä. Opis-kelija perehtyy työelämän käsitteelliseen väli-neistöön, saa tietoa työelämän normistoista,keinoista ja oikeuksista toimia erilaisissa työelä-män tilanteissa. Opetuksen tarkoituksena onedistää sitä, että opiskelijalla on jatkossa näke-mystä ja tietoja työelämästä sekä työyhteisössätarvittavia taitoja.

Teeman suorittanut opiskelija: tunnistaa oikeus-turvan ja kehittämisen tarpeita työelämässä;tuntee keskeiset työelämän oikeudelliset käsit-teet ja eri osapuolten oikeudet ja velvollisuudet;on saanut näkemyksen työelämän kehittämi-sestä ja osaa perustella ja vaikuttaa työelämänmuutostilanteissa; pystyy hahmottamaan työ-elämässä toimimista eri rooleista käsin; on saa-nut valmiuden perustella työelämän vaihtoeh-toisia ratkaisuja oikeudellisilla ja muilla perustel-luilla seikoilla; osaa perustiedot työoikeudelli-sesta normijärjestelmästä; osaa keskeiset työ-

suhteen sisältöä koskevat normit ja yrityksenpäätöksenteon menettelytapoja ja henkilöstönosallistumista koskevat säädökset; osaa käyttäänäkemystään ja tietämystään muuttuvassa työ-elämässä; ymmärtää yritystalouden merkityk-sen työelämässä ja tuntee erilaiset palkkausjär-jestelmät.

Toteutus: Haapaveden koulutusyksikkö, jakso 2;Joensuun koulutusyksikkö, jakso 2; Nurmijärvenkoulutusyksikkö, jakso 2; Suolahden koulutusyk-sikkö, jakso 2.

Toiminta muuttuvassatyöelämässä 5 ov

Teeman tavoitteena on ohjata opiskelija oival-tamaan, miksi työelämä muuttuu, mitä vaikutuk-sia muutoksilla on yritystoimintaan ja palkan-saajan asemaan ja miten näihin muutoksiin voivaikuttaa myönteisesti eri tasoilla, kansainväli-sesti, kansallisesti ja yritys- ja työpaikkatasolla.Tarkastelu tapahtuu osin makrotasolla, kun hah-motetaan globalisaation asettamia haasteitatyöelämälle: taloudellisen ohjausjärjestelmänmuutos, ylikansallisten yritysten henkilöstöstra-tegiat ja työvoiman käyttö, elintasokulut ja työ-voiman erilaistuva työmarkkina-asema. Työyh-teisötasolla tutkitaan työelämän muutoksiatasa-arvon ja monikulttuurisuuden kannalta jatyön organisoinnin muutospiirteitä. Ideana onkuvata muutoksia taloudessa, organisaatioidentoimintastrategioissa ja yhteisöjen sosiaalisessatoiminnassa ja antaa viitekehikko ymmärtäämuutoksia. Tämän lisäksi teema sisältää yksilölli-siä ja yhteisöllisiä muutostaitoja ja suunnittelunapuvälineitä työn ja työyhteisön kehittämiseen.

Teeman suorittanut opiskelija: Osaa eritellä glo-balisaatiota ilmiönä erilaisine vaikutuksineen;tuntee keskeiset globalisaatioon liittyvät käsit-teet; pystyy hahmottamaan työelämän talou-dellisia, organisatorisia ja sosiaalisia muutoksiaeri toimijoiden kannalta; osaa tunnistaa työelä-


67

män epätasa-arvon ilmenemismuotoja; saa nä-kemystä tasa-arvosta ja tasa-arvoisen ja moni-kulttuurisen työyhteisön suunnittelun työkaluja;tuntee keskeiset työn organisoinnin muutospiir-teet ja osaa analysoida niiden vaikutuksia yksilönja yhteisön kannalta; omaksuu kykyjä toimia aktii-visena työn ja työyhteisön kehittäjänä sekä tun-tee monikansallisten yritysten henkilöstön vuo-rovaikutuksen ja henkilöstön kuulluksi tulemisenja informoinnin merkityksen. Myös kulttuurientuntemus lisääntyy vuorovaikutuksen lisääntymi-sen myötä ja se puolestaan lisää ymmärtämystä.


Kansainvälisyyteen liittyviä teemoja:

Kansainvälinen humaani toimija 5 ov

Teemaa suorittaessaan opiskelija lisää valmiuk-siaan osallistua kansainväliseen toimintaan jasen kehittämiseen. Hän syventää tietojaan kan-sainvälisistä ongelmista ja kansainvälisyydentuomista mahdollisuuksista. Lisäksi hänen val-miutensa vieraan kulttuuriin kohtaamiseen jamonikulttuurisessa yhteiskunnassa elämiseenkehittyvät.

Toteutus: Suolahden koulutusyksikkö, jakso 6;Tornion koulutusyksikkö, jakso 2.

Kielitaito kansainvälisten suhteidenperustana 5 ov

Teemakokonaisuuden tavoitteena on parantaaopiskelijan kielitaitoa ja valmiuksia toimia vie-raskielisten ihmisten kanssa omaan ammatti-alaansa liittyvissä tehtävissä.

Teeman suorittanut opiskelija: on saavuttanutkorkeakouluopiskelijalta vaadittavan kielitaito-tason toisessa kotimaisessa ja ainakin yhdessävieraassa kielessä ja kykenee toimimaan am-

mattialaansa liittyvissä tehtävissä muulla kuin äi-dinkielellään.

Toteutus: Joensuun koulutusyksikkö, jakso 2;Lohjan koulutusyksikkö, jakso 1; Nurmijärvenkoulutusyksikkö, jakso 1; Suolahden koulutusyk-sikkö, jakso 2.

Monikulttuurinen työ 5 ov

Teemakokonaisuuden tavoitteena on antaaopiskelijalle valmiuksia ymmärtää monikulttuu-rista yhteiskuntaa ja toimia monikulttuurisessatyöympäristössä. Teemakokonaisuus perehdyt-tää opiskelijan monikulttuurisuuden käsitteis-töön sekä maahanmuuttajia koskevaan lainsää-däntöön ja antaa tietoa maahanmuuttajatyötätekevistä järjestöistä.

Teeman suorittanut opiskelija: tunnistaa rasis-mia ja syrjintää (asenteet ja ennakkoluulot);ymmärtää kulttuuri-identiteettiin liittyviä kysy-myksiä; hankkii tietoa kulttuurisista vähemmis-töistä (etniset vähemmistöt, maahanmuuttaja-vähemmistöt); tuntee maahanmuuttajia koske-van lainsäädännön; osaa kulttuurien kohtaami-sen liittyviä nuorisotyömenetelmiä ja tutustuumaahanmuuttajatyötä tekeviin järjestöihin.

Toteutus: Lohjan koulutusyksikkö, jakso 2.

Maahanmuuttajatyö 5 ov

Teeman tavoitteena on tutustuttaa opiskelijamaahanmuuttajatyön keskeisiin tavoitteisiin,toimintamalleihin ja menetelmiin. Opiskelijatuntee maahanmuuttoprosessin vaiheet ja sii-hen liittyvää lainsäädäntöä ja avustusjärjestel-miä. Opiskelija perehtyy maahanmuuttajatyönkeskeisiin toimintaympäristöihin ja niissä tehtä-vään ammatilliseen työhön. Hän oppii otta-maan huomioon maahanmuuttajien kulttuuri-taustan heidän parissaan toimiessaan ja suunni-


68

tellessaan maahanmuuttajatyöhön liittyviäoman ammattialansa tehtäviä.

Teeman suorittanut opiskelija: tuntee maahan-muuttajatyön keskeiset toimintatavat ja tavoit-teet; tuntee riittävästi mahanmuuttajatyötä oh-jaavaa lainsäädäntöä; osaa toimia maahanmuut-tajien parissa erilaisissa toimintaympäristöissä jaosaa ottaa huomioon maahanmuuttajien kult-tuuritaustan vaikutuksia heidän parissaan tehtä-vässä työssä.


Multicultural Urban Youth Work 5

The module acts as a meeting point for boththe students of Humak and the internationalstudents who come and study at Humak asexchange students. The aim is to get theinternational students familiarized with the wayin which the Finns do multicultural youth workin an urban environment. For home studentsthe module acts as an international learningenvironment in Finland by developing students’language skills. The module increasesopportunities in participation of internationalexchanges later on. Within the module thestudents will plan and manage a project, whichaims at supporting the personal andprofessional growth of the young people andat facing the special problems young peoplehave to meet. In the project the studentsendeavour to integrate the theory andpractice. Other aims are development of one’sinterpersonal skills, intercultural communicationskills and becoming acquainted with the use ofsocial pedagogy in adventure education and inFinnish youth workshops.

Opintojakso toimii Suomeen kansainväliseenvaihtoon tulevien ja Humakin omien opiskeli-joiden kohtaamispaikkana. Tavoitteena on tutus-tuttaa ulkomaiset opiskelijat suomalaiseen ta-

paan tehdä monikulttuurista nuorisotyötä kau-punkiympäristössä. Humakin opiskelijoille opin-tojakso toimii kansainvälisenä oppimisympäris-tönä kotimaassa ja harjaannuttaa toimimaanvieraalla kielellä antaen hyvät edellytykset osal-listua myöhemmin kansainväliseen vaihto-oh-jelmaan jossakin Humakin partnerioppilaitok-sista. Opintojakson aikana suunnitellaan ja to-teutetaan projekti, jonka sisällöllisenä tavoittee-na on monikulttuurisesta taustasta tuleviennuorten kasvun tukeminen ja erityisongelmienkohtaaminen. Projektin rakentamisen tarkoituson kytkeä yhteen lähiopetuksessa hankittu teo-reettinen tieto ja kentällä tapahtuva käytännöntoiminta. Muut kehittymistavoitteet liittyvät ih-missuhdetaitoihin, kulttuurienväliseen viestintäänsekä työpaja- ja seikkailupedagogiikkaan pereh-tymiseen.


Kansalaisjärjestöjenkehitysyhteistyö 5 ov

Teeman tavoitteena on opiskelijalle hahmottu-va käsitys siitä, miten suomalaiset kansalaisjär-jestöt voivat kansainvälisellä toiminnallaan tu-kea yhteiskunnan kehitystä ja kansalaistoimin-nan vahvistumista Suomen kehitysyhteistyönkohdemaissa. Jakson aikana tutustutaan kehitys-yhteistyön toimintatapoihin, toimintaympäris-töön, resurssipohjaan ja haasteisiin historialtaanja kulttuuriltaan erilaisissa maissa.

Teeman suorittanut opiskelija: hallitsee kansa-laisjärjestöjen kehitysyhteistyön peruskäsitteetja rahoitusmahdollisuudet, ymmärtää kehitys-yhteistyön ominaislaadun ja ajankohtaisimmatkysymykset sekä hahmottaa kehitysyhteistyönmerkityksiä ja haasteita järjestötoiminnalle Suo-messa.

Edeltävät opinnot: Teemaan osallistuminenedellyttää projektihallinnan perusteiden tunte-


69

mista (Palvelutuottamisen perusteet teemansuorittamista).


Human Rights and the Eradicationof Racism 5 ov

The module Human Rights and Eradication ofRacism will make students acquainted withmajor agreements and principals of HumanRights and the contexts in which they occur.Students will be conversant with differentapproaches to racism and will appreciate anti-racist aims and campaigns in youth work. Thepurpose of the module is to give students anability to understand Human rights in abroader sense and understand theirresponsibility within their work place at thesame time. After completing the modulestudent will be able to show an understandingof the principals that underline the context ofHuman Rights, will have knowledge of themeans and aims of anti-racist work and will beable to use these in his/her profession.

Implementation: International learningenvironment, Practical training in working life,Defined project


Global Youth Work 5 ov

Mitä globaali tarkoittaa? Ovatko kaikki osallisiamaailman rakentamisessa? Mitä globaalit ongel-mat ovat ja kuinka ne vaikuttavat nuorten elä-mään? Mitä globaaleja aspekteja nuorisotyössäon ja kuinka globaali eroaa paikallisesta? Tee-man tavoitteena on tutustuttaa opiskelija nuo-risotyön globaaleihin aspekteihin ja syventääopiskelijan monikulttuurista osaamista sekäkulttuurien välistä kommunikaatiota. Syven-

nämme vieraiden ja oman kulttuurin tuntemus-ta. Tarkastelemme monikulttuurisen nuoriso-työn menetelmiä ja malleja. Kuinka vieraastakulttuurista tulevia nuoria avustetaan sopeutu-maan suomalaiseen valtakulttuuriin. Opiskelijattyöskentelevät yhdessä laajentaakseen maail-mankuvaansa ja tarkastellakseen nuorten tar-peita globaalissa ympäristössä ja suviatsevai-sesssa yhteisössä.

Toteutus:Tornion koulutusyksikkö jaksot 5 ja 6

Seikkailukasvatukseen jaelämyspedagogiikkaan liittyviä teemoja:

Seikkailukasvatuksen orientaatio 5 ov

Teeman aikana opiskelija tutustuu seikkailukas-vatuksen historiaan, filosofiaan, traditioihin jatoimintaympäristöihin. Opiskelija saa omanosallistumisensa kautta kokemuksen seikkailu-kasvatuksessa käytettävistä aktiviteeteista sekäryhmässä toimimisesta, sen merkityksestä jaalan koulutuksesta. Orientaatio-opintojen jaksotulee suorittaa ennen muita nuorisotyön toi-minnallisten menetelmien opintojaksoja ja seik-kailukasvatuksen suuntautumisopintoja.

Teeman suorittanut opiskelija: tuntee toimin-nallisten menetelmien toimintaympäristöjä; onsaanut peruskoulutuksen eri seikkailuaktiviteet-teihin; on tutustunut seikkailukasvatuksen filo-sofiaan, historiaan ja traditioihin sekä on osallis-tunut toiminnalliseen ryhmään ja saanut koke-muksen ryhmään kuulumisesta ja ryhmässä ta-pahtuvista ilmiöistä.

Toteutus: Joensuun koulutusyksikkö, jakso 1;Lohjan koulutusyksikkö ( eng. ), jakso 8; Nurmi-järven koulutusyksikkö, jakso 2 ja jakso 8; Suo-lahden koulutusyksikkö, jakso 6; Tornion koulu-tusyksikkö jakso 1.


70

Lajitaidot seikkailukasvatuksessa 5 ov

Teeman tavoitteena on omien tietojen ja taito-jen kehittäminen kiipeilyssä, köysiaktiviteeteissa,melonnassa ja vesistöaktiviteeteissa. Teemaansisältyy myös hengenpelastusuinti.

Teeman suorittanut opiskelija: ymmärtää lajitai-tojen ja turvallisuuden merkityksen seikkailutoi-minnoissa.

Keskeisiä sisältöalueita: Köysitoiminta, vesistö-toiminta, köysiratatoiminta ja hengenpelastus-uinti.

Edeltävät opinnot: Seikkailukasvatuksen orien-taatio.

Muut huomioitavat seikat: jakson 5 ja 8 teematavoimia vain Tornion yksikössä 60 ov:n opinto-kokonaisuuteen valituille opiskelijoille.

Toteutus: Tornion koulutusyksikkö, jakso 1, 5ja 8.

Toiminnallisten menetelmienohjaaminen 5 ov

Teeman tavoitteena on kehittää opiskelijanhenkilökohtaisia valmiuksia ja pedagogis-psyko-logista pätevyyttä toimia toiminnallisiin menetel-miin pohjautuvien toimintojen ohjaajana erilai-sissa toimintaympäristöissä ja ohjaustilanteissa.Opiskelija perehtyy ohjaustilanteiden suunnitte-luun sekä niiden toteuttamiseen erilaisissa toi-mintaympäristöissä (esim. koulu, vapaa-aika, eri-tyisryhmät) ja oppii käyttämään toiminnallisiamenetelmiä oman ohjaamisensa työvälineinä.

Teeman suorittanut opiskelija: on perehtynytohjattavissa ryhmissä tapahtuviin prosesseihinsekä ryhmädynamiikkaan; on perehtynyt pa-lautteen antamiseen ja ryhmässä tapahtuvientoimintojen ja niihin liittyvien tunnetilojen pur-

kamiseen; tuntee toiminnallisten menetelmienerilaiset toimintaympäristöt ja osaa suunnitellasekä toteuttaa niitä ottaen toimintaympäristö-jen erityistarpeet huomioon; on syventänyt eri-laisia toiminnallisten menetelmien lajitaitojasekä luontoa koskevaa tietämystään ja osaamis-taan ja osaa hyödyntää omaa erityisosaamis-taan ja persoonallisuuttaan ohjaajana.

Toteutus: Lohjan koulutusyksikkö, jakso 8; Suo-lahden koulutusyksikkö, jakso 8.

Seikkailuturvallisuus 5 ov

Teeman tavoitteena on, että opiskelija tiedostaahenkisen ja fyysisen turvallisuuden riskit toimin-nallisissa menetelmissä. Hän tuntee voimassaolevat säädökset ja määräykset sekä osaa ar-vioida toimintaa turvallisuuden näkökulmasta.Teeman aihealueita käsitellään käytännön oh-jaamistilanteiden näkökulmasta.

Teeman suorittanut opiskelija: on sisäistänytseikkailumenetelmien turvallisuusajattelun nuo-risotyön erilaisissa ohjaamistilanteissa; tunteealaa koskevan lainsäädännön, säädökset, stan-dardit ja suositukset Suomessa ja EuroopanUnionissa ja tuntee eri seikkailulajien turvalli-suusmääräykset.

Edeltävät opinnot: Seikkailukasvatuksen orien-taatio.

Toteutus: Joensuun koulutusyksikkö, jakso 6;Tornion koulutusyksikkö, jakso 6.

Retkeilykasvatus 5 ov

Teeman tavoitteena on perehdyttää opiskelijatmaastossa liikkumisen taitoihin. Opiskelija osaahuolehtia itsestään ja ryhmästä maasto-olosuh-teissa. Lisäksi opiskelija osaa toimia ohjaajanaeri toimintaympäristöissä (leirikoulu, leiri, retki,


71

järjestöt, palvelujentuottaminen). Teeman aika-na opiskelija perehtyy retkeilyssä käytettäviinmenetelmiin, varusteisiin, säädöksiin ja turvalli-suuteen. Lisäksi opiskelija tutustuu yhteistoi-minnallisen oppimisen menetelmään sekä ym-päristökasvatukseen.

Teeman suorittanut opiskelija: on saanut perus-koulutuksen retkeilystä ja erätaidoista, tunteejokamiehen oikeudet, on perehtynyt ulkoilutur-vallisuuteen, on tutustunut yhteistoiminnalli-seen oppimisen ja on osallistunut ryhmän oh-jaamiseen.


Leirikoulu- ja leiritoiminta 5 ov

Teeman aikana opiskelija perehtyy yleisiin leiri-koulun toimintaperiaatteisiin ja tavoitteisiinhankkien itselleen leirikoulun järjestämisessätarvittavat perustiedot ja -taidot sekä osallistuuomakohtaisesti leirikoulujen ohjaustehtäviin.Leirikoulutoiminta teemana perehdyttää opis-kelijan koulun ja nuorisotyön yhteisiin toiminta-ympäristöihin sekä toiminnallisiin menetelmiin,joita näissä toimintaympäristöissä voidaan käyt-tää. Opiskelija tutustuu myös leiritoiminnanprojektimaiseen suunnitteluun, markkinointiin,toteutukseen, seurantaan ja raportointiin. Tee-ma ei ole sidottu pelkästään jaksoon 8, vaan sitäon mahdollista suorittaa läpi koko lukuvuoden.

Teeman suorittanut opiskelija: tuntee leirikou-lujärjestelmän, sen tavoitteet ja periaatteetSuomessa; ymmärtää leirikoulun kasvatukselli-sen merkityksen osana peruskoulun opetusta;on perehtynyt toiminnalliseen oppimiseen jaosaa sen pohjalta suunnitella tavoitteellisia toi-minnallisia opetuskokonaisuuksia; osaa suunni-tella ja toteuttaa erilaisille ryhmille sopivaa oh-jelmaa; tunnistaa ryhmässä tapahtuvia vuoro-vaikutusprosesseja ja osaa vaikuttaa niiden kul-kuun; on tutustunut projektimuotoisen työn

(leirikokonaisuuden) eri vaiheisiin, suunnitte-luun, markkinointiin, toteutukseen, seurantaanja raportointiin; omaa tiedot leirin järjestämiseneri vaiheiden vaatimista tiedoista ja taidoista.

Toteutus: Lohjan koulutusyksikkö jaksot 1 ja 9 ;Suolahden koulutusyksikkö, jakso 8; Tornionkoulutusyksikkö, jakso 1.

Wilderness Adventure andOutdoor Activities 5 ov

This module familiarises students with thebasic outdoor skills as well as the methods ofadventure education and experimentallearning in outdoors. Students learn to takeresponsibilities for themselves and for theircompanions in different terrains and weatherconditions. Students also learn how to use themost commonly used equipment. During thesestudies students participate in planning andcarrying out outdoor activities and learn howto work in groups. After completing themodule students will be competent in basicoutdoor skills, gain skills to work as aninstructor of experimental learning situationsin outdoor activities and be able to plan andcarry out a happening based on experience inwilderness.

Implementation: Practical training in workinglife, Defined project

Toteutus: Haapaveden koulutusyksikkö, jakso 6.

Syrjäytymisen ehkäisyyn liittyviä teemoja:

Kohdennettu nuorisotyö jaerityisnuorisotyö 5 ov

Teeman tavoitteena on antaa opiskelijalle pe-rustiedot ja valmiudet toimia kohdennetunnuorisotyön tai erityisnuorisotyön tehtävissä ja


72

projekteissa. Opiskelija tutustuu erityisnuoriso-työn perinteisiin ja uusiin työmenetelmiin sekätavoitteisiin ja toimintaympäristöihin. Opiskelijatuntee nuorten keskeiset auttamisjärjestelmätja niiden palvelut.

Teeman suorittanut opiskelija: tuntee kohden-netun nuorisotyön ja erityisnuorisotyön tavoit-teet ja menetelmät ja osaa toimia moniamma-tillisen eritysnuorisotyötä tekevän tiimin jäse-nenä.


Nuorisorikollisuus ja sen ehkäisy 5 ov

Opintokokonaisuuden tavoitteena on antaaopiskelijalle perustiedot nuorten oikeudellises-ta asemasta ja nuorisorikollisuudesta sekä rikol-liseen käyttäytymiseen liittyvistä sosiaalisista, ta-loudellisista ja kulttuurisista tekijöistä. Tavoittee-na on nuorisorikollisuuden taustojen ymmärtä-minen sekä rikollisuuden ehkäisyn ja sovittelunperusteiden soveltaminen kansalaistoiminnanja nuorisotyön ammattitehtävissä. Teema päte-vöittää rikosten sovittelijan tehtäviin. Teemaanliittyvä sovittelukurssi on suoritettava kontakti-opetuksena muista oppimisympäristöistä riip-pumatta ja siitä saa erillisen todistuksen.

Teeman suorittanut opiskelija: tuntee rikollisuu-den selitysmalleja sekä rikolliseen käyttäytymi-seen liittyviä sosiaalisia, taloudellisia ja kulttuuri-sia tekijöitä; tuntee nuorten oikeudellista ase-maa erityisesti rikosoikeuden näkökulmasta;tuntee rikollisuuden torjunnan toimintamallejaja viranomaisyhteistyön perusteita; tuntee ri-kollisuuden kansainvälisiä ulottuvuuksi;, osaatoimia nuorisorikollisuuden ehkäisyyn ja väki-vallattomaan käyttäytymiseen tähtäävissä teh-tävissä ja hankkeissa sekä ohjata nuoria heilletarkoitettujen auttamisjärjestelmien piiriin.


Erityisryhmien ohjaaminen 5 ov

Teeman tavoitteena on jokaisen ihmisen tasa-arvoisuudesta lähtevä toimintaideologia. Teemasyventää opiskelijan tietämystä hänen valitse-mansa erityisryhmän tai vähemmistön osalta.Opiskelija hankkii tietoja erityismenetelmistä jayhteistyöverkoista, joita käytetään ryhmän elä-mänhallinnan lisäämiseksi. Teeman aikana opis-kelija hankkii myös käytännön kokemusta oh-jaajana toimimisesta valitsemansa ryhmän kans-sa. Erityisryhmiä voivat olla esimerkiksi viitto-makieltä käyttävät, liikuntarajoitteiset, näkövam-maiset tai kehitysvammaiset.


Tuottajuuteen liittyviä teemoja:

Projektinhallinnan perusteet 5 ov

Teeman tavoitteena on opiskella ammattimai-sen projektinhallinnan käsitteistö ja oppia käyt-tämään tarkoituksenmukaisia välineitä projek-tien elinkaaren suunnittelussa ja toteutuksessa.Teemassa perehdytään projektin suunnitteluun,toteutuksen parhaisiin käytäntöihin ja arviointi-tapoihin ja opiskellaan atk-pohjaisen projektin-hallintaohjelman peruskäyttö.

Teeman suorittanut opiskelija: tuntee projektin-hallinnan ammattikäsitteistön ja osaa käyttääsitä ja kykenee suunnittelemaan ja toteutta-maan projektitoiminnan välineitä käyttäen am-mattialaansa liittyvän projektin.


Viestintä ja markkinointi 5 ov

Teeman opiskelija saa perustietoja kampanja-viestinnästä ja tiedotuksesta kansalaistoiminnanja nuorisotyön toimintaympäristöissä. Hän pe-


73

rehtyy kampanjan markkinointisuunnitelman laa-timisen eri vaiheisiin ja oppii viestinnän ja markki-noinnin toteuttamisen vaatimia taitoja. Hän osaaottaa huomioon kohderyhmän ja käyttää tarkoi-tuksenmukaisia välineitä ja tyylejä kohderyhmänodotusten mukaisesti. Opiskelija tutustuu tee-massa myös nuorisotiedotuksen perusteisiin.

Teeman suorittanut opiskelija: tuntee kampan-javiestinnän ja nuorisotiedotuksen perusteita;osaa ottaa kohderyhmän huomioon viestintääja markkinointia suunniteltaessa; osaa laatiaviestintä- ja markkinointisuunnitelmia ja osaatoteuttamisen perustaitoja.


Tietotekniikkaan liittyviä teemoja:

Tieto- ja viestintätekniikka kansalais-toiminnassa ja nuorisotyössä 5 ov

Teeman tavoitteena on parantaa opiskelijanosaamista tietoja viestintätekniikassa sekäviestinnässä ja tiedotuksessa yleensä. Opiskelijaoppii käyttämään nykyaikaisia teknisiä välineitä,ohjelmia, perustekniikoita ja -ilmaisua sekäsuunnittelemaan työtään näitä välineitä hyväk-seen käyttäen. Opiskelija tuntee tiedottamisenlainalaisuuksia sekä tietoja viestintätekniikansoveltamismahdollisuuksia ja rajoituksia omallaammattialallaan, ymmärtää uuden informaatio-tekniikan mahdollisuudet sekä yksilön että yh-teisön keinona ilmaista, osallistua ja vaikuttaa.Teema johdattaa opiskelijaa soveltamaan osaa-mistaan erilaisiin kansalaistoimintaan ja nuori-sotyöhön liittyviin tehtäviin, esimerkiksi nuorillesuunnattujen verkkosivujen sisältöjen ja raken-teen suunnitteluun tms.

Teeman suorittanut opiskelija: ymmärtää tie-dottamisen lainalaisuuksia erityisesti verkko-viestinnässä; hahmottaa erilaisia vaikuttamisenmahdollisuuksia nykyaikaisen teknologian kaut-

ta; pystyy soveltamaan nykyaikaista viestintätek-niikkaa omassa viestinnässään ja osaa käyttääatk-laitteistoja ja -ohjelmistoja hyväkseen erilai-sissa omaan ammattialaansa liittyvissä tehtävis-sä.

Toteutus: Joensuun koulutusyksikkö, jakso 1;Suolahden koulutusyksikkö, jakso 1.

Tieto- ja viestintätekniikka kansalais-toiminnassa ja nuorisotyössä-projekti 5 ov

Teema on jatkoa edelliselle teemalle. Teema si-sältää ohjatun projektityön (5 ov) ryhmissäPohjois-Karjalan nuorisotyön ja kansalaistoimin-nan verkkohankkeissa.



KANSALAIS- JA JÄRJESTÖ-TOIMINNAN SUUNTAUTUMIS-

OPINNOT 20 OV

Suuntautumisopintojen tarkoituksena on sy-ventää opiskelijan osaamista kansalais- ja järjes-tötoiminnasta ja kehittää valmiuksia toimia kan-salaisjärjestöjen suunnittelu-, asiantuntija- jajohtotehtävissä. Suuntautumisvaihtoehto antaavalmiudet ymmärtää vapaan kansalaistoimin-nan merkitystä suomalaisen elämänmuodon jakansalaisyhteiskunnan kehittymisen kannalta.Opintojen aikana opiskelija hankkii laaja-alaistajärjestötoiminnan kehittämisessä tarvittavaaosaamista sekä valmiudet suunnitella myös kan-sainvälisiä hankkeita. Tavoitteena on tunnistaakansalaistoimintaan liittyviä mahdollisuuksia. Sa-malla tarkastellaan kriittisesti järjestötoiminnal-le asetettuja odotuksia.


74

Suuntautumisvaihtoehdon opintoja tarjoavatHaapaveden ja Nurmijärven koulutusyksiköt.

Kansalaistoiminnan kehittäminenja mallintaminen 5 ov

Teeman tavoitteena on, että opiskelija hankkiiitselleen valmiudet toimia kansalaistoiminnan jatoimintaa toteuttavien yhteisöjen kehittäjänä.Tätä tarkoitusta varten hän selvittää suomalai-sen vapaaehtoistyön ja kansalaistoiminnan ke-hitystä ja eri vaiheiden yhteyttä koko suomalai-sen yhteiskunnan kehitysvaiheisiin. Teeman aika-na opiskelija hankkii tiedot tämän päivän kan-salaistoiminnan toimintatavoista, kehitystehtä-vistä ja tulevaisuuden haasteista. Lisäksi hän sel-vittää itselleen suomalaisen kansalaistoiminnanyhteyksiä kansainvälisiin toimijoihin.

Keskeisiä sisältöalueita: kansalaistoiminnan kehi-tysvaiheet ja muuttuvat toimintatavat Suomes-sa; kansalaistoiminnan/järjestötyön uudet toi-mintatavat, kansalaistoiminnan kehittämisenhaasteet tämän päivän Suomessa, toimintojenmallintaminen ja tuotteistaminen: toiminnanlaatu ja laadun arviointi; kansalaistoiminnan kan-sainväliset verkostot; yhteistoiminnalliseen op-pimiseen perustuva seminaari: Kolmas sektorimuuttuvassa suomalaisessa yhteiskunnassa. Se-minaarissa liitetään jakson asiat aikaisemminopittuun käyttäen apuna kirjallisuutta, internetiä,monisteita ja asiantuntijoita järjestöistä.

Toteutus: Haapaveden koulutusyksikkö, jaksot 3ja 4.

Kansalaistoiminnan voimavarat 5 ov

Jakson aikana opiskelija tutkii kansalaistoimin-nan voimavaratekijöitä eri näkökulmista; yhtei-sön yhteiskunnallista tehtävää, mukana oleviainhimillisiä voimavaroja ja aineellisten resurssienhankintaa ja hallinnointia. Opiskelija hankkii it-

selleen valmiuksia toimia yksilöiden ja ryhmienohjaajana ja innostajana ja yhteistyöverkostojenrakentajana yhteisöissä, joissa toiminta koko-naan tai osittain perustuu vapaaehtoisuuteen.Lisäksi hän selvittää itselleen järjestöjen/yhdis-tysten taloudenhoitoa ohjaavat lait ja muut nor-mit ja erilaiset taloudellisten voimavarojenhankkimismahdollisuudet.

Teeman suorittanut opiskelija: ymmärtää yhtei-sen näkemyksen merkityksen yhdistävänä ja in-nostavana tekijänä kansalaistoiminnassa, pereh-tyy mielikuvien merkitykseen vahvistavana taiheikentävänä tekijänä, tiedostaa toiminnassamukana olemisen erilaiset yksilölliset merkityk-set, tutkii vapaaehtoisuuden ehtoja nyky-yhteis-kunnassa, hankkii valmiuksia toimia vapaaeh-toistoiminnan innostajana ja organisoijana,hankkii perustiedot yhdistysten taloudenhoi-dosta ja selvittää varojen hankinnan eri mah-dollisuuksia.


Järjestöjohtaminen ja järjestö-toiminnan kehittäminen 5 ov

Teeman tavoitteena on lisätä opiskelijan kykyäosallistua järjestötoiminnan kehittämiseen or-ganisaation ja inhimillisten resurssien kehittämi-sen näkökulmasta. Yhä tärkeämpänä järjestötoi-minnan taitona korostuu ihmisten ja ihmissuh-deverkostojen johtaminen yhteisöjohtajuudenmukaisesti. Näiden taitojen hallinta mahdollis-taa kansalaistoimintaa harjoittavien yhteisöjenkehittämisen. Teemassa opiskelija tutustuu ajan-kohtaisiin järjestötoiminnan kehittämismalleihinja arvioi niiden soveltuvuutta eri tyyppisten jär-jestöjen kehittämishaasteisiin, kansalaistoimin-nan analysointiin ja järjestötyöhön vaikuttavienristiriitojen ratkaisuun. Lisäksi teemassa pereh-dytään järjestöjen mahdollisuuksiin kehittyä ns.oppivina organisaatioina ja edistää vapaata si-vistystyötä oman toimintansa kautta.


75

Keskeisiä sisältöalueita: järjestö organisaationa;työntekijät ja vapaaehtoiset, ajankohtaiset jär-jestöorganisaation kehittämisen menetelmätkuten työnohjaus, strateginen kehittäminen,OD, työkonferenssimenetelmä ja dialoginenvuoropuhelu, inhimillisten voimavarojen ja vai-kutusmahdollisuuksien tunnistaminen ja kehit-täminen, yhteisöjohtaminen ja muuttuva työ-elämä ja laatujärjestelmät ja järjestö oppivanaorganisaationa.


Kansalais- ja järjestötoiminnansuuntautumisopintojen projekti 5 ov

Opiskelija hankkii omakohtaista kokemusta ke-hittämisprojektin toteuttamisesta valitsemas-saan järjestössä tai kansalaistoimintaa toteutta-vassa muussa yhteisössä.

Keskeisiä sisältöalueita: projektin suunnittelu jahyväksyttäminen valitussa yhteisössä; projektintoteuttaminen ja seuranta ja projektin päättä-minen, arviointi ja raportointi.


KANSALAISTOIMINNAN JANUORISOTYÖN TUOTTAJAN

SUUNTAUTUMISOPINNOT 20 OV

Suuntautumisvaihtoehto antaa opiskelijalleedellytykset selviytyä kansalaistoiminnan januorisotyön tuottajan tehtävistä kansalaisjärjes-töissä, kunnallisissa organisaatioissa ja yrityksis-sä. Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön tuottajaon kehittäjä, joka osaa hyödyntää vapaaehtois-työn organisaatioita, kunnallishallintoa ja yhteis-kunnan rakenteita hankkeistamisessa, projek-teissa sekä kansalaistoiminnan ja nuorisotyönkehittämisessä. Tuottaja hallitsee tuotekehitys-

prosessit suunnittelusta toteuttamiseen, johta-misen, talouden sekä innostavan ja oppivansuunnittelu- ja työprosessin laatimisen. Tuottajaon asioiden edistäjä, kirkastaja ja hankkeidentoteuttaja.

Kansalaistoiminnan ja kunnallisen nuorisotyönjohtamiseen painottuva vaihtoehto on Lohjanja Suolahden koulutusyksikössä. Tornion koulu-tusyksikössä tarjotaan liikuntapalvelujen tuotta-misen opintoja vain suuntautumisopintojaanlopettaville opiskelijoille. Opiskelija voi omanammatillisen suuntautumisensa perusteella vali-ta teemoja eri koulutusyksiköistä.

Asiakaspalvelu ja markkinointi 5 ov

Teeman aikana perehdytään asiakkuuteen, eri-laisiin asiakkaisiin ja asiakaslähtöiseen ajatteluta-paan sekä mietitään asiakkaan kohtaamista, pal-velutilannetta ja asiakaspalautetta. Lisäksi käy-dään läpi markkinointiajattelua, markkinoinninvälineitä ja markkinoinnin suunnittelua sekä tu-tustutaan markkinointiviestintään, suhdetoimin-taan ja lobbaukseen. Kolmantena näkökulmanateemassa on oman osaamisen ja asiantuntijuu-den markkinointi.

Teeman suorittanut opiskelija: ymmärtää asia-kaslähtöistä ajattelua ja osaa suunnitella ja tar-kastella toimintaansa asiakkaan näkökulmasta;osaa suunnitella ja hyödyntää erilaisia asiakas-palaute-järjestelmiä; hankkii valmiuksia kohdataja palvella asiakkaita erilaisissa asiakaspalveluti-lanteissa; osaa tehdä markkinointisuunnitelmanja hyödyntää erilaisia markkinointikanavia; pe-rehtyy markkinointiviestintään, suhdetoimin-taan ja lobbaukseen ja osaa markkinoida omaaosaamistaan.



76

Talous johtamisen välineenä 5 ov

Teeman tarkoituksena on syventää Taloudenhoidon ja taloushallinnon perusteet -teemassasaatuja valmiuksia tuotantoprosessien rakenta-misessa sekä kansalaistoiminnan ja nuorisotyönpalvelujen rahoittamisessa, joka tarkoittaa kun-nan, yhdistyksen ja yrityksen talousprosessi- jakustannuslaskentaosaamisen vahvistamista. Tee-massa opiskelija parantaa taloussuunnitteluval-miuksiaan keskittyen erityisesti pitkän tähtäyk-sen talouden ja toiminnan suunnitteluun. Lisäksiopiskelija hankkii valmiudet tuottaa talousasia-kirjoja ja talousraportteja sekä tulkita niissä ole-vaa informaatiota. Teemassa opiskelija perehtyytalouden ohjaukseen ja tilintarkastustoimintaansekä hankkii valmiudet asetettujen tavoitteidenmittaamiseen ja tarvittavien mittareiden sekätuloskorttien rakentamiseen ja niiden seuran-taan. Teeman tarkoituksena on lisäksi perehtyäkansalaistoiminnan ja nuorisotyön infrastruktuu-rin rakentamiseen ja investointien rahoitukseen.


Johtajuus ja esimiestaidot 5 ov

Teeman aikana opiskelija tutustuu keskeisimpiinorganisaatioita ja johtamista kuvaaviin teorioi-hin ja käsitteisiin ja niiden kehitykseen ja opet-telee niiden avulla analysoimaan erilaisten orga-nisaatioiden toimintaa. Opiskelija kehittää tie-toisuuttaan työympäristön muutosten hallin-nan, oppivan organisaation ja toimivien työyh-teisön vuorovaikutussuhteiden edellytyksistä jatutustuu tiimityön periaatteisiin. Teemassa pe-rehdytään organisaatioiden toimintakulttuurinja yhteisöviestinnän kehittämiseen. Opiskelijatutustuu verkostojen johtamiseen ja laatujärjes-telmiin johtamisen välineinä. Tavoitteena on li-säksi oppia tarkastelemaan ja arvioimaan omaatoimintaa ja henkilökohtaisia valmiuksia johta-misen eri osa-alueista ja rooleista käsin. Teemanaikana tutustutaan päätöksentekoprosessin eri

vaiheisiin, neuvotteluihin ja kokouksiin. Lisäksikäsitellään uusien työntekijöiden rekrytointiin,työyhteisön jäsenten valmentamiseen, kannus-tamiseen ja jaksamiseen liittyviä kysymyksiä jahenkilöstötilinpäätöksen tekemistä.

Toteutus: Suolahden yksikkö, jakso 2.

Projektien johtaminen 5 ov

Teeman tarkoituksena on perehdyttää opiskeli-jaa 2000-luvun projektinjohtamisen näkymiin japrojektiliiketoimintaan. Opiskelija tutustuu kan-sainvälisiin standardeihin ja sertifiointimenette-lyyn sekä projektipäälliköiden kansallisiin, poh-joismaisiin, eurooppalaisiin ja kansainvälisiin yh-teistyöverkostoihin.

Keskeisiä sisältöalueita: projektinhallinta, kan-sainväliset standardit ja sertifiointimenettely jakotimaiset, pohjoismaiset ja kansainväliset ver-kostot.

Teeman suorittanut opiskelija: tietää projektienjohtamisen tärkeimmät haasteet, ymmärtääjohtamiskäsitysten keskeiset sisällöt, osaa sovel-taa oppimaansa oman ammattialan projekteis-sa ja tuntee alan verkostoja ja yhteistoimintaa.


Hankkeet ja tuotantoprosessit 5 ov

Opintojakson aikana perehdytään tuotanto-prosessien rakentamiseen ja rahoittamiseenkansalaistoiminnan ja nuorisotyön toimintaym-päristöissä. Opintojakson aikana opitaan raken-tamaan tuotteita ja konsepteja tuotantotiimeis-sä sekä selvitetään, miten tuotteiden imagot ra-kentuvat ja miten tuotteita voidaan edistää eri-laisin symbolein. Lisäksi perehdytään hankkeis-tamiseen ja selvitetään kustannuslaskentaan, ra-hoitukseen ja työnantajana toimimiseen liittyviäkysymyksiä.


77

Teeman suorittanut opiskelija: osaa rakentaapalvelujen tuotantoprosesseja, hallitsee tuot-teistamisen, markkinoinnin ja asiakaspalautejär-jestelmien soveltamisen ja osaa suunnitella jatoteuttaa palveluja päämäärätietoisesti ja talou-dellisesti.


Kansalaistoiminnan januorisotyön muutosprosessit 5 ov

Opintojakso orientoi kansalaistoiminnan kehit-täjänä toimimiseen sekä työkentän toimintaym-päristöissä tapahtuneisiin muutoksiin. Opiskelijaperehtyy kansalaistoiminnan nykytilaan ja hah-mottaa toiminnan tulevaisuuden haasteita.Opintojakson aikana pureudutaan kehittämis-prosessin synnyttämiseen ja tutkitaan muutok-sen aikaansaamista ja muutosprosessien seu-rauksia.

Keskeisiä sisältöalueita: suomalaisen yhteiskun-nan ja sen organisaatioiden muutos 1990-luvul-ta 2000-luvulla; kansalais- ja järjestötoiminnanrakenne ja toiminnan sisällöt; kehittämisproses-si, muutos ja muutosprosessien seuraukset; jul-kinen ja kolmas sektori rahoitusrakenteissa jakansalaistoiminta yhteiskunnallisena vaikuttami-sena.

Toteutus: Lohjan koulutusyksikkö jakso 3.

Liikuntakulttuuri ja resurssit 5 ov

Teeman aikana tutustutaan suomalaiseen lii-kuntakulttuuriin, sen toimintaympäristöön sekäresursseihin julkisen hallinnon, kansalaisjärjestö-jen ja vapaa-aikapalveluita tuottavien yritystenkannalta. Lisäksi määritellään liikuntapalvelut janiiden merkitys lähinnä nuorisotyön kannaltakatsottuna sekä käydään läpi aihealueeseen liit-tyvä tuotekehitysprosessi ja markkinointi koko-

naisuudessaan. Teeman aikana kohderyhminäovat nuoret ja nuoret aikuiset, joille suunnitel-laan ja tuotetaan erilaisia liikuntapalveluita.Opiskelijoiden jokapäiväisen liikkumisen mää-rää lisätään ja monipuolistetaan lajivalikoimaa.


Terveys ja virkistysliikuntatyöyhteisössä 5 ov

Teeman aikana syvennytään aikuisten liikunnan-ohjaukseen ja siihen liittyviin peruskysymyksiin.Tutustutaan työpaikoilla tapahtuvaan virkistys jaterveysliikuntaan eli miten liikunta on osanatyökykyä ylläpitävässä toiminnassa. Kohderyh-minä ovat työssäkäyvät aikuiset, joille suunnitel-laan ja tuotetaan virkistysliikuntaan liittyviä pal-veluita. Lisäksi teeman aikana opetetaan liikun-tapalveluiden osalta johtaminen ja tutustutaanerilaisiin tuotteistamiseen liittyviin arviointijär-jestelmiin. Osin projektiopintoina suoritettavanteeman päätteeksi tehdään eri työyhteisöillekohdennettu virkistysliikuntasuunnitelma.

Toteutus: Tornion koulutusyksikkö, jakso 2.

Palvelutuottamiseen liittyväprojekti 5 ov

Opiskelija tuottaa ohjatusti palvelun rajatunprojektin avulla, jossa hän osoittaa hallitsevansapalvelun- ja tuotekehitysprojektin menettelyta-vat ja asiakaslähtöisen palvelutuotannon perus-asiat. Teemassa suositaan työelämästä tulevia ti-lausprojekteja, joita opiskelijat voivat toteuttaaprojektiryhmässä. Opiskelija saa projektinsa to-teuttamiseen ohjausta sekä projektityön ympä-ristöstä että oppilaitoksesta. Opiskelija tuottaaprojektistaan kirjallisen suunnitelman sekä ta-lousarvion sekä projektin päättyessä arvioivanraportin. Suunnitelmassa opiskelija asettaa ta-voitteita omalle oppimiselleen ja arvioi niitäloppuraportissa.


78

Toteutus: Lohjan koulutusyksikkö, jakso 7; Suo-lahden koulutusyksikkö, jakso 3.; Tornion koulu-tusyksikkö, jakso 3.

SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYNSUUNTAUTUMISOPINNOT 20 OV

Syrjäytymisen ehkäisyn suuntautumisvaihtoeh-don tavoitteena on syventää opiskelijoiden tie-toa syrjäytymiseen johtavista prosesseista sekäniiden tunnistamisesta. Opinnoissa painotetaanmoniammatillista yhteistyötä ja verkostoitumi-sen taitoja. Samalla opiskelijat perehtyvät väliin-tulojen tekemiseen yksilöiden ja pienten ryhmi-en kanssa sekä yhteisöjen osalta.

Suuntautumisvaihtoehdon suorittaneet opiske-lijat ovat paneutuneet päihteisiin, nuortenpsyykkiseen kehitykseen, nuorisorikollisuuteen,sosiaaliseen ympäristöön ja etnisyyteen liittyviinsyrjäytymisriskeihin. Opiskelijat hallitsevat mm.erityispedagogiikkaan, elämyspedagogiikkaan,ryhmädynamiikkaan, työpajapedagogiikkaan jaetsivään nuorisotyöhön liittyviä menetelmiä jakykenevät toteuttamaan yhdyskuntatyön hank-keita sekä kouluissa tapahtuvia projekteja. Syr-jäytymisen ehkäisyn suuntautumisvaihtoehtoonliittyy kouluissa, etsivässä nuorisotyössä, yhdys-kuntatyössä tai vastaavassa toteutettu projekti.

Syrjäytymisen ehkäisyyn suuntautuvan opiskeli-jan tulee aina suorittaa Mielenterveys ja syrjäy-tyminen -teema sekä syrjäytymisen ehkäisyynliittyvä projekti. Lisäksi opiskelijan tulee valitakaksi muuta teemaa tässä suuntautumisvaihto-ehdossa tarjolla olevista teemoista. Halutessaanopiskelija voi täydentää syrjäytymisen ehkäisyynliittyvää osaamistaan käyttämällä vapaasti valit-tavat opinnot syrjäytymisen ehkäisyn teemojenvalintaan.

Suuntautumisvaihtoehdon opintoja tarjoavatHaapaveden, Joensuun, Lohjan, Suolahden jaTornion koulutusyksiköt. Opiskelija voi oman

ammatillisen suuntautumisensa perusteella vali-ta teemoja eri toimipaikoista.

Mielenterveys ja syrjäytyminen 5 ov

Teeman tarkoituksena on antaa opiskelijalleyleiskuva mielenterveyden ja syrjäytymisenproblematiikoista ja näiden ilmiöiden välisistäkytkennöistä. Teeman tarkoituksena on luodaopiskelijalle edellytyksiä tukea yksilöiden ja ih-misryhmien psyykkistä hyvinvointia ja elämän-hallintaa eri elämäntilanteissa sekä tunnistaaerilaisia psyykkisiä ongelmia ja ohjata apua tar-vitsevia yksilöitä eri auttamisjärjestelmien piiriin.

Opintojaksossa käsitellään mm. seuraavia pe-ruskäsitteitä: mielenterveys, syrjäytyminen, hy-vinvointi, elämänhallinta, psyykkiset kriisit,psyykkinen itsesäätely, mielenterveyden häiriötja mielenterveystyö. Mielenterveyttä lähesty-tään ensisijaisesti yksilön psyykkisen hyvinvoin-nin näkökulmasta oirekeskeisen näkökulman si-jaan. Auttamistyön osalta painopiste on ennal-taehkäisevän mielenterveystyön ja ratkaisukes-keisen lähestymistavan tarkastelussa.

Toteutus: Joensuun koulutusyksikkö, jakso 4;Lohjan koulutusyksikkö, jakso 7; Suolahdenkoulutusyksikkö, jakso 7; Tornion koulutusyksik-kö, jakso 4.

Erityisryhmät ja vammaistyö 5 ov

Teeman aikana opiskelija tutustuu erityisnuori-sotyön ja vammaistyön alueisiin. Erityisnuoriso-työn osuudessa paneudutaan mm. monikult-tuurisuuteen nuorisotyössä sekä syrjäytymistäennalta ehkäisevään nuorisotyöhön. Vammais-työn osuudessa opiskelija perehtyy vammai-suuden määritelmiin sekä erilaisiin vammaryh-miin. Tavoitteena on, että opiskelija lisää tietä-mystään erityisryhmiin kuuluvien ihmisten elä-mästä sekä erityisryhmien syrjäytymisen ehkäi-


79

systä. Opiskelija joutuu pohtimaan myös omiaasenteitaan erityisryhmiä kohtaan.

Keskeisiä sisältöalueita: erityisryhmien kanssatehtävä nuorisotyö, monikulttuurisuus erityis-nuorisotyössä, vammaisuus ja erilaisia vamma-ryhmiä, vammaistyö, erityisryhmiin liittyvät pro-jektit, tukihenkilötoiminta.


Työpajaohjaaja jatyöpajapedagogiikka 5 ov

Teema antaa opiskelijoille tietoa työpajatoimin-nan eri muodoista. Teemassa tutustutaan työ-pajaohjaajan eri rooleihin nuoren kasvun tukija-na sekä lisätään hänen valmiuksiaan kohdata erielämäntilanteissa olevia nuoria pajaympäristös-sä.

Keskeisiä sisältöalueita: työpajatoiminnan pe-rusteet ja erilaiset työpajaympäristöt, työpaja-ohjaajan rooli, nuoren ohjaaminen työpajaym-päristössä, ohjausverkostot ja työpajapedago-giikka.


Moniammatillinen nuorten parissatehtävä työ 5 ov

Teema perehdyttää opiskelijat kokonaisvaltai-sesti moniammatillisen nuorisotyön lähtökoh-tiin, käsitteeseen ja paikallisiin ratkaisumalleihin.Teemassa luodaan myös kriittinen katsaus ole-massa oleviin palvelujärjestelmiin ja pohditaanerityisesti projektitoiminnan lisääntymisen mer-kitystä nuorisotyön ammattikäytännöille. Kou-lutus keskittyy nuorten integroitumista edistä-vään ja syrjäytymistä ehkäisevään nuorisotyö-hön paikallisena palvelujärjestelmänä.

Teeman suorittanut opiskelija: ymmärtää yh-teistyön merkityksen ja tuntee nuorisotyönkeskeiset sidosryhmät, osaa rakentaa yhteis-työn edellytyksiä nuorisotyötä tekevien tahojenvälillä, osaa työskennellä moniammatillisessa tii-missä tai verkostossa, osaa suunnitella moniam-matillisen nuorisotyöhön liittyvän projektin.


Ehkäisevä päihdetyö 5 ov

Opiskelija tutustuu ehkäisevän päihdetyön toi-mintatapoihin ja toimintaympäristöihin sekä ta-voitteisiin. Hän tutustuu erilaisiin päihdetyönjärjestämistapoihin ja hoitomuotoihin. Opiskeli-ja tuntee päihdetyön kannalta tärkeimmät hoi-toonohjausjärjestelmät ja toimintaa säätelevänlainsäädännön. Hän myös tunnistaa päihdeon-gelmia ja osaa tukea hoidossa käyvää nuorta.

Teeman suorittanut opiskelija: tuntee ennalta-ehkäisevän päihdetyön erilaisia malleja, hallitseeväliintulomenetelmiä, tunnistaa päihdeongelmiaja osaa tukea ja ohjata apua tarvitsevaa hoi-toon.

Toteutus: Haapaveden koulutusyksikkö, jaksot 3ja 4; Lohjan koulutusyksikkö, jakso 4.

Nuorisohuolto ja korjaavanuorisotyö 5 ov

Teeman tavoitteena on syventää opiskelijan tie-toja syrjäytymisprosessien profiileista ja epä-suotuisten kehityspolkujen katkaisemiseen pyr-kivistä lähestymistavoista. Opinnoissa perehdy-tään nuorisohuollon ja korjaavan nuorisotyöntoimijoihin ja paneudutaan erilaisten työmene-telmien tavoitteisiin moniammatillisen yhteis-työn ja verkostotyön viitekehyksestä. Tavoittee-na on, että opiskelijalle muodostuu käsitys eritasoisista toiminta-areenoista, joilla työskennel-


80

lään nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi jakatkaisemiseksi. Opiskelija kehittää taitojaanerilaisten väliintulojen suunnittelemisessa ja ky-kenee huomioimaan eri toimintatapojen lähtö-kohdat ja tavoitteet. Tavoitteena on jäsentääkansalaistoiminnan ja nuorisotyön paikkaa jamahdollisuuksia nuorisohuollossa ja korjaavassanuorisotyössä.

Keskeisiä sisältöalueita: lastensuojelu, päihdetyö,nuorisorikollisuus ja kriminaalihuolto, verkosto-työ, ratkaisukeskeinen työmenetelmä, erityis-nuorisotyö ja kolmannen sektorin toimijoitalastensuojelussa.


Koulu ja syrjäytymisen ehkäisy 5 ov

Teeman tavoitteena on perehtyä koulun, koulu-tuksen ja työllistymisen viitekehyksessä syrjäyty-misen riskeihin ja niiden ehkäisyyn. Millaisia syr-jäytymisen ehkäisyn toimintakäytänteitä koulu-tuksen kentällä on? Mitkä ovat tulevaisuudenkehityshaasteet, jotta koulu instituutiona ei olisilisäämässä nuorten syrjäytymisen uhkia? Opis-kelijat paneutuvat koulun ja koulutuksen haas-teisiin nuorten erilaisten elämäntilanteiden va-lossa ja pohtivat, millaisia väliintuloja ja työmuo-toja koulutuksesta selviytymiseen tarvitaan. Ta-voitteena on muodostaa käsitys syrjäytymisenriskeistä ja ehkäisemisestä yksilön, yhteisön jayhteiskunnan näkökulmasta.

Keskeisiä sisältöalueita: oppilashuoltotyö, koulu-kiusaaminen, koulunkäynnin tukeminen koulus-sa ja vapaa-aikana, oppimisvaikeudet, koulualler-gia, työpajatoiminta ja ammatinvalinta.


Kolmas sektori kansalaistoiminnassa januorisotyössä 5 ov

Teeman aikana opiskelijat perehtyvät kolman-nen sektorin toimintamahdollisuuksiin syrjäyty-mistä ennaltaehkäisevässä ja korjaavassa toi-minnassa. He saavat valmiuksia olla toimijoina jaosallistuvina tutkijoina kolmannella sektorilla.Kolmas sektori kansallisessa kontekstissa -osa-kokonaisuudessa opiskelijat perehtyvät kol-manteen sektoriin osana suomalaista yhteis-kuntaa, tutustuvat kolmannen sektorin erityyp-pisiin järjestöihin sekä saavat perusvalmiudettoimintarahoituksen hankkimiseen erilaisilta ra-hoituskanavilta. Suomalaisen kolmannen sekto-rin kansainvälinen toiminta -osakokonaisuudes-sa opiskelijat perehtyvät kansainvälisiin toimin-taja yhteistyömahdollisuuksiin, keskeisimpiinsuomalaisiin kansainvälisiin kolmannen sektorinyhteistyökumppaneihin sekä niiden kansainväli-sen toiminnan rahoitusmahdollisuuksiin. Kol-mannen sektorin järjestötoiminnan perusteet-osakokonaisuudessa opiskelijat saavat perus-tiedot kokoustekniikasta, yhdistyslainsäädän-nöstä, tiedottamisesta sekä tapahtumien orga-nisoimisesta ja toteuttamisesta.


Elämänhallinta ja kolmas sektori 5 ov

Teeman aikana opiskelijat saavat orientaatiope-rustan elämänhallinnan käsitteeseen sekä pe-rehtyvät kolmannen sektorin toimintamahdolli-suuksiin kansalaisten elämänhallinnan lisäämi-sen, ylläpitämisen ja syrjäytymisen ehkäisyn nä-kökulmasta. Lisäksi opiskelijat perehtyvät fyysi-sen hyvinvoinnin lisäämisen ja ylläpitämisen ky-symyksiin. Johdatus elämänhallinnan problema-tiikkaan -osakokonaisuudessa määritellään, mitätarkoittaa elämänhallinta kansalaisten hyvin-voinnin lisäämisessä ja pahoinvoinnin vähentä-misessä yksilön, kolmannen sektorin ja hyvin-vointivaltion näkökulmasta. Seikkailukasvatus


81

osana elämänhallintaa -osakokonaisuudessaopiskelijat saavat perusvalmiuksia hyödyntääseikkailukasvatuksen filosofiaa, elämyspedagogi-sia, kokemuksellisia ja toiminnallisia työtapojasyrjäytymistä ennaltaehkäisevissä tai korjaavissahyvinvointi-interventioissa. Liikuntakasvatus osa-na elämänhallintaa -osakokonaisuudessa opis-kelijat saavat perus- ja soveltamistietoutta ter-veys- ja virkistysliikunnasta ja sen eri muodoistasekä terveellisten elämäntapojen merkityksestäsyrjäytymisuhanalaisten tai syrjäytyneiden kan-salaisten elämänhallintaa lisäävissä hyvinvointi-interventioissa.


Syrjäytymisen ehkäisynsuuntautumisopintojen projekti 5 ov

Syrjäytymisen ehkäisyn suuntautumisvaihtoeh-toon liittyy kolmannella sektorilla, kouluissa, et-sivässä nuorisotyössä, yhdyskuntatyössä tai vas-taavassa ympäristössä toteutettu projekti, ke-hittämistehtävä tai muu määräaikaan sidottuhanke syrjäytymisen ehkäisyä tai korjaava nuo-risotyötä tekevässä työyhteisössä. Projektityös-sään opiskelija pääsee ohjatussa ympäristössätoteuttamaan suuntautumisopintojen aikanahankkimiaan tietoja ja taitoja. Projektin toteutta-miseen liittyy aina teoreettinen reflektio. Opiske-lija saa projektinsa toteuttamiseen ohjausta sekäprojektityön ympäristöstä että oppilaitoksesta.Opiskelija tuottaa projektistaan kirjallisensuunnitelman, tarvittaessa talousarvion sekäprojektin päättyessä arvioivan raportin. Suunni-telmassa opiskelija asettaa tavoitteita omalleoppimiselleen ja arvioi niitä loppuraportissa.

Toteutus: Haapaveden koulutusyksikkö, jaksot 3ja 4; Lohjan koulutusyksikkö, jakso 7; Suolahdenkoulutusyksikkö, jakso 3; Tornion koulutusyksik-kö, jakso 3.

TAIDE JA KULTTUURI NUORISO-KASVATUKSESSA -SUUNTAUTUMIS-

OPINNOT (KULTTUURIKASVATUKSENSUUNTAUTUMISOPINNOT) 20 OV

Suuntautumisvaihtoehto antaa opiskelijalle pe-rustietoja taiteen ja kulttuurin kentästä nuori-soja kansalaiskasvatuksen näkökulmasta. Seantaa valmiudet oman idean työstämiseen val-miiksi kulttuuriin liittyväksi, kasvatukselliseksiprojektiksi, joka voidaan toteuttaa erilaisissa toi-mintaympäristöissä, esimerkiksi lasten- ja nuor-tenkulttuuriin liittyvissä tapahtumissa tai kansa-lais- ja järjestötoiminnan parissa. Suuntautumis-opinnot valittavissa Joensuun koulutusyksikös-sä.

Taide ja kulttuuri yksilöllisenä jayhteisöllisenä ilmiönä 5 ov

Teeman tavoitteena on lisätä opiskelijan taiteenja kulttuurin tuntemusta yhteiskunnallisesta jakasvatuksellisesta näkökulmasta. Teemassa hah-motetaan kokonaiskuvaa suomalaisesta kult-tuurista. Opiskelija tutkii kulttuurin käyttömah-dollisuuksia, ilmenemismuotoja, merkitystä javaikutusta yksilön, yhteisön ja yhteiskunnankannalta, erityisesti lasten- ja nuortenkulttuurin,monikulttuurisuuden, yhteisöllisyyden ja kansa-laistoiminnan näkökulmasta. Teeman aikanaopiskelija syventää myös omaa kulttuuriin ja tai-teeseen liittyvää erityisosaamistaan ja kartuttaakasvatuksellisia valmiuksiaan tällä alueella. Tee-ma antaa pohjatiedon Taide ja kulttuuri nuori-sokasvatuksessa -suuntautumisopintojen muitateemajaksoja varten.

Keskeisiä sisältöalueita: suomalaisen kulttuurinperuspiirteet, suomalaisen kulttuurin rakenteet(kulttuuri- ja taidehallinnon ja rahoitusjärjestel-mien perusteet), kulttuurin merkitys yhteiskun-nassa, kulttuurikasvatus: lasten- ja nuortenkult-tuuri, yhteisökasvatus, yhteisötaide ja oman eri-tyisosaamisen vahvistaminen.


82


Oma kulttuuriosaaminenosana yhteisöä 5 ov

Teeman aikana opiskelija tutustuu erilaisiin kult-tuurituotannon toimintaympäristöihin ja tutkiikulttuuritoiminnan mahdollisuuksia lasten- januortenkulttuurin sekä kansalaistoiminnanalueella. Opiskelija saa työkaluja oman tai tila-tun projekti-idean tuotteistamiseen ja aloittaatämän työn. Opiskelija opettelee luomaan toi-mivia verkostoja oman toimintansa pohjaksi jasyventää samalla viestintä- ja vuorovaikutustai-tojaan. Projektin tavoitteita, sisältöjä ja toteutta-mistapoja suunnitellessaan opiskelija hyödyntääomaa kulttuuriosaamistaan ja harjoittelee käy-tännön tiimityöhön ja projektin johtamiseenliittyviä taitoja.

Keskeisiä sisältöalueita: kulttuuriprojektin tuot-tamisen suunnittelu tiimityönä (sisältö- ja stra-tegiasuunnittelu, kohdentaminen, aikataulu, tuo-tanto- ja markkinointisuunnitelma, talous); kult-tuurisen (esim. paikallisen) tiedon hankinta jaanalysointi, sen hyödyntämis- ja soveltamismah-dollisuudet tavoitteellisessa toiminnassa; ver-kostojen toiminnan oppiminen ja harjoittelu jaoman toimintaverkoston kokoaminen.


SEIKKAILUKASVATUKSENSUUNTAUTUMISOPINNOT 20 OV

Suuntautumisopinnoissa opiskelija syventää ai-kaisemmin saamiaan tietoja ja taitoja seikkailu-kasvatuksesta. Hän saa enemmän vastuutasuunnittelussa ja ohjaajana toimimisessa. Suun-tautumisopintoja suorittavan opiskelijan tuleehallita retkeilyn ja seikkailun sekä toiminnallistenmenetelmien perustaidot. Tämän opintokoko-naisuuden aikana opitaan käyttämään retkeilyn,

seikkailun ja toiminnallisten menetelmien taito-ja syventävästi ja teoriatietoon sidotusti. Suun-tautumisopintojen opintokokonaisuudessa opis-kelija hankkii itselleen taitoja koko seikkailukas-vatuksellisen työmenetelmän käyttämiseen.Suuntautumisopintojen suorittaminen painot-tuu kokemusoppimiseen ja siinä korostetaanvastuullisuutta ohjaamisessa. Suuntautumisopin-not järjestetään Tornion koulutusyksikössä.

Edeltävät opinnot: Ohjauksen ja toiminnanoh-jauksen opinnoista tulee olla suoritettu Seikkai-lukasvatuksen orientaatio (5 ov). Lisäksi opiskeli-jalta edellytetään riittävää ensiaputaitoa ( EA II ).

Seikkailukasvatuksenteoreettinen tausta 5 ov

Teeman aikana opiskelija perehtyy eri elämys-pedagogisiin ja kokemuksellisen oppimisen tra-ditioihin sekä niiden teoreettisiin viitekehyksiin.Lisäksi opiskelija tutustuu seikkailukasvatuksenhistoriaan, traditioihin ja toimintaympäristöihin.Lisäksi opiskelija saa käsityksen seikkailukasva-tuksen filosofiasta ja arvopohjasta.

Teeman suorittanut opiskelija: on tutustunutseikkailukasvatuksen filosofiaan, historiaan jatraditioihin, tuntee kokemuksen oppimisen väli-neenä, on tutustunut seikkailukasvatuksen jaelämyspedagogiikan eri toimintaympäristöihin.

Edeltävät opinnot: Seikkailukasvatuksen orien-taatio

Muita huomioita: Teema avoin vain Tornion yksi-kössä 60 ov:n opintokokonaisuuteen valituilleopiskelijoille. Erillistapauksissa yhteys Tornionseikkailukasvatuksen lehtoreihin.



83

Seikkailukasvatuksentoiminnalliset työtavat 5 ov

Teeman tavoitteena on syventää opiskelijan tie-toja ja taitoja seikkailutoiminnassa ja turvallisuu-dessa. Teeman aikana opiskelija voi suorittaamelonnassa ja kiipeilyssä ohjaajatason kokeet jasamalla yhdistää seikkailutoiminnan aikaisem-min opittuun seikkailukasvatuksen teoreetti-seen viitekehykseen. Lisäksi opiskelija syventäätietoja ja taitoja ohjaajatasolla.

Keskeisiä sisältöalueita: KTO, melonnanohjaaja,ylä- ja alaköysirataohjaaja ja lajikohtainen seik-kailuturvallisuus.

Muita huomioita: Teema avoin vain Tornion yksi-kössä 60 ov:n opintokokonaisuuteen valituilleopiskelijoille.

Toteutus: Tornion koulutusyksikkö, jaksot 2 ja 8.

Seikkailukasvatuksensuuntautumisopintojen projekti 5 ov

Opiskelijat toteuttavat osallistujien tarpeistalähtevien prosessien suunnittelun, toteuttami-sen ja kehittämisen. Opiskelijat sitovat käytän-töön kokemuksellisen oppimisen lähtökohdatja hyödyntävät niitä ohjauksessa. Opiskelija sy-ventää ryhmänohjaustaitojaan sille tasolle, ettäpystyy käyttämään elämyspedagogista proses-sia kasvun välineenä. Opiskelija suunnittelee jatoteuttaa ohjatusti toiminnallisen prosessin, jos-sa havainnoi ryhmän ilmiöitä ja käyttää ohjaajantaitojaan.

Teeman suorittanut opiskelija: on sisäistänytohjaamisen merkityksen ryhmän toiminnalle,on toteuttanut käytännössä elämyspedagogi-sen prosessin ja osaa tunnistaa ryhmäilmiöt jakäsitellä ne.

Edeltävät opinnot: Ohjaamisen ja prosessoinnintaidot (5 ov).

Muita huomioita: Teema on mahdollista suorit-taa läpi koko lukuvuoden.


KANSAINVÄLISTEN SUHTEIDENSUUNTAUTUMISOPINNOT 20 OV

Kansainvälisten yhteyksien suuntautumisopin-noissa perehdytään kansainvälisten yhteyksienluomiseen ja ylläpitoon tutustumalla keskeisiinkansainvälisiin nuorisotyön ja kansalaistoimin-nan organisaatioihin, järjestämällä kansainvälisiätapahtumia ja seminaareja sekä perehtymällä jaosallistumalla kansainvälisiin vaihto-ohjelmiin japrojekteihin. Jaksoilla syvennetään monikulttuu-rista ja kansainvälistä osaamista. Opiskelijan tu-lee suorittaa osa opinnoista ulkomailla, jokotyöoppimisena, ERASMUS-vaihtona tai kan-sainvälisessä projektissa toimimalla. Osa opin-noista on ruotsin tai englanninkielisiä. Jaksoillatoimii myös ulkomaalaisia opettajia. Suuntautu-misopinnot toteutetaan Tornion koulutusyksi-kössä.

Kansainväliset vaihto-ohjelmat janiiden mahdollisuudet 5 ov

Teeman aikana perehdytään kansainvälisiinnuorille suunnattuihin vaihto-ohjelmiin ja niidentarjoamiin mahdollisuuksiin. Esim. EU:n Nuori-so-ohjelmat, Allianssi, KEPA, Aupair-ohjelmat,kansainväliset työleirit, vapaaehtoisohjelmat,kielikurssit, interrail. Teemassa tutustutaan kan-sainvälisiin nuorisotyöntekijöille suunnattuihinohjelmiin (esim. ESR, Nuoriso-ohjelmat). Tee-man aikana valmistellaan myös opiskelijoidenkansainvälistä projektia ja samalla luodaan kat-saus erilaisiin kansainvälisiin projekteihin ja yh-teistyöhankkeisiin. Teemassa perehdytään myös


84

mahdollisuuksiin tehdä yhteistyötä muidenPohjoismaiden kanssa sekä Barentsin alueella.Teemassa käydään läpi myös niitä menetelmiäja tapoja, joita kansalaistoiminnan ja nuoriso-työn ammattilainen tarvitsee kasvattaessaannuoria kansainväliseen ja suvaitsevaiseen ym-märrykseen ja toimintaan sekä kotimaassa ettäulkomailla.


Kansainvälisten tapahtumienjärjestäminen 5 ov

Teeman tavoitteena on syventää monikulttuu-rista osaamista ja kulttuurien välistä kommuni-kointia. Erilaiset kansainvälistä työtä tekevät or-ganisaatiot, esim. YK, KEPA, EU, Kirkon ulko-maanapu, Pakolaisyhdistys, SPR tehdään tutuik-si. Kansainväliset seminaarit, tapahtumat, tapaa-miset ja niiden järjestämiseen liittyviin käytän-nön asioihin perehdytään järjestämällä pieni-muotoinen kansainvälinen tapahtuma. Lisäksitutustutaan kansainvälisiin vapaa-ajanvietto-trendeihin vapaa-aika-animaattorin näkökul-masta sekä syvennytään vapaa-aika-animaatto-rin työhön nuorisomatkailussa.


Kulttuurien kohtaaminen 5 ov

Teeman tavoitteena on, että opiskelija tutustuukansainväliseen ja monikulttuuriseen kommuni-kaatioon erilaisissa ympäristöissä. Samoin opis-kelija lisää tietouttaan eri kulttuureja edustavienihmisten välisestä viestinnästä sekä kehittää tai-toaan analysoida erilaisia kulttuurien välisiä jakulttuurien sisäisiä viestintätilanteita. Teeman ta-voitteena on, että opiskelija oppii toimimaanerilaisissa ympäristöissä erilaisten ihmistenkanssa. Kontaktiopetusjaksolla perehdytäänmyös vieraskieliseen ja monikulttuuriseen oh-

jaamiseen. Jakson voi suorittaa osallistumallakansainväliseen projektiin, työoppimiseen ulko-mailla tai menemällä Erasmus-opiskelijavaih-toon.

Toteutus: Tornion koulutusyksikkö, jakso 4 .

Kv-suuntautumisopintojenprojekti 5 ov

Opiskelija tekee projektin joko Suomessa kan-sainvälisessä ympäristössä tai ulkomailla. Projek-tityössään opiskelija pääsee ohjatussa ympäris-tössä toteuttamaan suuntautumisopintojensaaikana hankkimiaan tietoja ja taitoja. Projektintoteuttamiseen liittyy aina teoreettinen reflek-tio. Opiskelija tuottaa projektistaan kirjallisensuunnitelman, tarvittaessa talousarvion sekäprojektin päättyessä arvioivan raportin. Suunni-telmassa opiskelija asettaa tavoitteita myösomalle oppimiselleen ja arvioi niitä loppurapor-tissa.



(Ei erillistä tarjontaa)

Vapaasti valittavat opinnot on mahdollista valitaoman koulutusyksikön tarjonnasta, oman kou-lutusohjelman tarjonnasta, koko Humakin tar-jonnasta ja muiden korkeakoulujen tarjonnasta.Opiskelumuotoina voivat olla tietopuoliset jak-sot, monimuoto-opiskelu, projektit ja ohjelmoi-tu työoppiminen. Vapaasti valittavilla opinnoillaopiskelija voi vahvistaa osaamistaan valitsemas-saan ammatillisessa suuntautumisessa tai hank-kia uusia näkökulmia itselleen aikaisemmin vie-railta alueilta.


85


Opinnäytetyön tavoitteena on tutkia, kehittääja arvioida ammattikäytäntöjä. Opiskelija osoit-taa työssään tutkimuksen periaatteiden ja me-netelmien hallintaa sekä oman toimialan traditi-on tuntemusta ja pystyy osoittamaan asiantun-tijuutensa valitsemallaan suuntautumisalueella.Opiskelija osaa arvioida sekä omaa tutkimuk-sellista lähestymistapaansa aiheeseen että vaih-toehtoisia näkökulmia. Parhaimmillaan tuloksetovat siirrettävissä suoraan kansalaistoiminnantai nuoriso- ja vapaa-aikatyön ammattikäytän-töön. Kokonaisuus jakaantuu tutkimusmenetel-mien opiskeluun ja opinnäytetyön tekemiseen.

Tutkimusmenetelmät 1, 5 ov

Opiskelija orientoituu ja motivoituu opinnäyte-työn tekemiseen, sekä saa perusvalmiudet, joi-den avulla hän voi arvioida kriittisesti ja perus-tellusti erilaisia kirjallisia raportteja, tutkimuksiaja selvityksiä, ymmärtää kriittisen ajattelun mer-kityksen osana ammatillista osaamista ja näkeetiedon suunnittelun, muutoksen ja kehittymisenvälineenä. Lisäksi opiskelija saa perusvalmiuksiatutkimuksellisen lähestymistavan sekä tiedon-hankintamenetelmien valintaan, erilaisten ai-neistojen arviointiin ja raportointiin.

Teemassa käsitellään opinnäytetyön luonnettaHumanistisessa ammattikorkeakoulussa ja tar-kastellaan opinnäytetyön tarjoamia mahdolli-suuksia työelämään sijoittumisessa ja oman am-mattitaidon kehittämisessä.

Teeman aikana opiskelija saa tietää päättötyölleasetettavat vaatimukset ja hahmottelee opin-näytetyöprosessin vaiheet. Lisäksi teemassakäydään läpi määrällisen ja laadullisen tutkimuk-sen perusteita, tiedonhankintamenetelmiä janiiden rajoituksia, käyttö- ja sovellusmahdolli-suuksia kansalaistoiminnan ja nuorisotyön ken-

tällä, sekä tarkastellaan tiedonhankintaan, tutki-muksellisen tiedon yleistettävyyteen ja luotet-tavuuteen liittyviä ongelmia ja niiden ratkaisu-mahdollisuuksia. Teemassa pohditaan aikaisem-man tutkimustiedon ja teorioiden merkitystätiedon rakentumiselle ja tutustutaan erilaisiinkansalaistoiminnan ja nuorisotyön tutkimuksiinsekä erilaisten aineistojen käsittely- ja rapor-tointitapoihin.

Toteutus: Haapaveden koulutusyksikkö, jaksot 3ja 4; Joensuun koulutusyksikkö, jakso 8; Lohjankoulutusyksikkö, jakso 2; Nurmijärven koulutus-yksikkö, jakso 5; Suolahden koulutusyksikkö, jak-sot 3 ja 7; Tornion koulutusyksikkö, jakso 3.


Opiskelija perehtyy oman opinnäytetyönsäproblematiikkaan ja syventää tietämystään itsel-leen sopivista menetelmistä ja lähestymistavois-ta. Opiskelija oppii soveltamaan erilaisia mene-telmiä työelämälähtöisten ongelmien ja tehtävi-en ratkaisuun, sekä perustelemaan ratkaisujaan.

Teemassa keskitytään uuden tiedon tuottami-seen kansalaistoiminnan ja nuorisotyön näkö-kulmasta. Teemassa syvennetään tietämystäoman opinnäytetyön kannalta olennaisista me-netelmistä ja lähestymistavoista (esim. haastat-telumenetelmät, toimintatutkimus, havainnointi,elämänkertatutkimus, eläytymismenetelmä). Li-säksi löydetään oma tapa tehdä opinnäytetyötä,hankkia ja analysoida aineistoa ja luoda uuttakansalaistoiminnan ja nuorisotyön kannalta tär-keää tietoa.

Tutkimusmenetelmät 2:een sisältyy opinnäyte-työseminaari, jossa opiskelija esittelee omanopinnäytteensä kannalta olennaiset taustatie-dot, avainkäsitteet, menetelmät ja mahdollisettulokset. Ennen esittelyä opiskelija perehtyy eritiedonhankintamenetelmiin kirjallisuuden avul-la. Tarvittaessa hän voi saada ohjausta. Tutkimus-


86

seminaari 2:een opiskelija voi osallistua vasta,kun hänellä on kirjoitettu tutkimusraporttiluon-nos ilman tutkimustuloksia. Tutkimusseminaarijärjestetään aina siinä vaiheessa, kun riittävämäärä opiskelijoita on päättötyössään luonnos-vaiheessa.

Toteutus: Haapaveden koulutusyksikkö, jakso 2;Joensuun koulutusyksikkö, jakso 5; Lohjan kou-lutusyksikkö, jakso 5; Suolahden koulutusyksik-kö, jakso 5; Tornion koulutusyksikkö, jakso 6.

Opinnäytetyö 10 ov

Humanistisen ammattikorkeakoulun opintoihinkuuluu opinnäytetyö ja kypsyysnäyte, joista ylei-set määräykset on annettu ammattikorkea-kouluopintoja koskevan asetuksen 7 ja 10 §:ssä(256/1995). Opinnäytetyön tavoitteena on ke-hittää ja osoittaa opiskelijan valmiuksia soveltaatietojaan ja taitojaan ammattialaansa liittyvässäasiantuntija- tai kehittämistehtävässä. Lisäksi ta-voitteena on ohjata opiskelijaa tutustumaan it-senäisesti ja laajasti johonkin opintoihinsa liitty-vään aihe- tai ammattialueeseen sekä kehittääopiskelijan ammatillisia ongelmanratkaisutaitojaja johdattaa hänet ongelmanratkaisussa tarvit-tavien menetelmien käyttöön.

Opinnäytetyössään opiskelija osoittaa ammatil-liset valmiutensa asettaa tavoitteita, laatia työ-suunnitelmia ja saavuttaa tavoitteensa, kykynsähahmottaa ammattialansa keskeisiä kehittämis-kysymyksiä ja löytää niihin perusteltuja vastauk-sia, valmiutensa perehtyä ammattialansa ajan-kohtaiseen tietoon ja soveltaa tietämystäänammatillisten käytäntöjen kehittämisessä, tai-tonsa käyttää kriittisesti lähdeaineistoja tiedon-hankinnassa valmiutensa soveltaa analyyttista,arvioivaa ja kriittistä työotetta, käyttää tutki-musmenetelmiä sekä kykynsä tehdä perustel-tuja johtopäätöksiä uutta tietoa ja uusia taitojaluoden kykynsä tuottaa arvioitavissa olevia ko-konaisuuksia hallitsemaltaan ammatilliselta eri-

koistumisalueelta sekä taitonsa raportoida javiestiä työstään selkeästi ja johdonmukaisesti.

Opinnäytetyön on oltava kirjallinen raportti,jossa paneudutaan analyyttisesti ja kriittisestisekä tutkimusmenetelmiä käyttäen valittuunasiakokonaisuuteen ja vastataan perustellustiasetettuihin tutkimuskysymyksiin. Lisäksi opin-näytetyössä on noudatettava tutkimuksen te-kemisen yleisiä eettisiä sääntöjä, joita ovat pyr-kimys objektiivisuuteen, perusteltavuuteen, joh-donmukaisuuteen ja julkisuuteen. Opinnäyte-työ ei ole osa portfoliota eikä muita opintojavaan itsenäisesti arvioitava kokonaisuus.

Opiskelija esittelee opinnäytetyönsä seminaa-rissa hyvissä ajoin ennen opinnäytetyön jättä-misajankohtaa. Seminaarin tarkoituksena on le-vittää työn tuloksia oman alan käyttöön. Lisäksiseminaarin tarkoituksena on opinnäytetöidenlaadun vertaisarviointi sekä arvioinnin läpinäky-vyydestä huolehtiminen. Seminaarin jälkeenopiskelija voi tehdä korjauksia opinnäytetyö-hönsä.

Opinnäytetyön lopullista hyväksymistä vartenopiskelija suorittaa ammattikorkeakouluopin-noista annetun asetuksen (256/1995) edellyt-tämän kypsyysnäytteen. Se on paitsi sisällönhallitsemisen näyttö myös äidinkielenkoe, jossaopiskelijan pitää osoittaa, että hän kykenee il-maisemaan opiskelualansa asioita kirjallisestiymmärrettävästi ja melko virheettömästi. Äi-dinkieleltään muun kuin suomen tai ruotsin kie-linen opiskelija antaa kypsyysnäytteensä silläkielellä, jolla hän on tehnyt opinnäytetyönsä.

Kypsyysnäyte kirjoitetaan valvotusti sen jälkeen,kun ohjaaja on hyväksynyt opinnäytetyön tar-kastettavaksi. Opiskelija laatii annetusta aihees-ta esseetyyppisen kirjoitelman, jota voi verratalähinnä asia-aineeseen. Arvioinnissa ohjaaja tar-kastaa sisällön ennen kielentarkastusta. Sisällönja kielentarkastuksen perusteella kypsyysnäytearvioidaan suoritetuksi tai täydennettäväksi. Ar-


87

viointi on annettava viikon kuluessa kypsyys-näytteen antamisesta.

Opinnäytetyö jätetään arvioitavaksi koulutus-yksikön Humak-tiimille tai erikseen nimetyllelehtorille yhtenä kappaleena sekä lisäksi yksikönkirjastoon digitaalisessa muodossa esimerkiksiteksti- ja kuvatiedostoina levykkeillä. Kaikistaopinnäytetöistä tallennetaan tiivistelmät Huma-kin opinnäytetyötietokantaan. Opinnäytetyövoidaan myös julkaista Humakin julkaisusarjassatai muualla. Opinnäytetyön tekijänoikeudetkuuluvat työn tekijälle tai tekijöille, ellei toisinole sovittu. Toimeksiantajalla tai työn tilaajalla onkuitenkin opinnäytetyön tulosten hyödyntämis-ja kehittämisoikeus. Mikäli opinnäytetyö sisältääluottamuksellista tai salassa pidettävää aineis-toa, voidaan opiskelijan tai toimeksiantajan

pyynnöstä se asettaa määräajaksi joko koko-naan tai osittain salaiseksi.

Opinnäytetyöstä kirjoitetaan sanallinen arvioin-ti tutkintotodistukseen ja annetaan arvosanaksijoko suoritettu tyydyttävästi, suoritettu hyvintai suoritettu kiitettävästi. Hyväksyttävän opin-näytetyön on täytettävä vähintään 2/3 hyvälletasolle asetetuista arviointikehyksen kriteereis-tä. Kiitettävään kokonaisarvosanaan yltäväopinnäytetyö täyttää vähintään 5/6 kiitettävälletasolle asetetuista arviointikehyksen kriteereis-tä. Opinnäytetyön arvioinnista vastaa koulutus-yksikön Humak-tiimin nimeämät arvioitsijat,joista vähintään yksi on Humakin lehtori. Opin-näytetyön tilaaja tai työelämän edustaja voiosallistua arviointiin.


88


Opin-näytetyö

ja siihen liit-tyvät opinnot

20 ov

Ammatillinensuuntautuminen20 ov

Viittomakielialanammatillisetopinnot 45 ov/70 ov

Viittomakielen ja suomen kielen opinnot 35 ov/30 ov


VIITTOMAKIELENTULKINKOULUTUSOHJELMA 140 OV / 160 OV

Humakin yhteiset opinnot 10 ovSuomen kielen ja viittomakielen opinnot 35 ov / 30 ovViittomakielialan ammatilliset opinnot 45 ov / 70 ovVapaasti valittavat opinnot 10 ovOpinnäytetyöopinnot 20 ovAmmatillinen suuntautuminen 20 ov


89

Syksyllä 2003 opintonsa aloittavien opetus-suunnitelma.• Humakin yhteiset opinnot 10 ov• Suomen kielen ja viittomakielen opinnot

30 ov• Viittomakielialan ammatilliset opinnot 70 ov• Vapaasti valittavat opinnot 10 ov• Opinnäytetyöopinnot 20 ov• Ammatillinen suuntautuminen 20 ov


Ks. Humakin yhteiset opinnot s. 29–30.

Orientoituminen humanistisiinammatteihin ja ammattikorkea-kouluun 5 ov

Sisältö: Ks. s. 29. Lisäksi painotetaan kokoustek-niikkaa ja neuvottelutaitoa.Toteutustapa: KontaktiopetusAjankohta: jaksot 1 ja 2Teemavastaavat: Mirja Huttunen, Kuopion kou-lutusyksikkö ja Hanna Putkonen-Kankaanpää,Helsingin koulutusyksikkö

Humanismi ja viestintä 5 ov

Sisältö: Ks. s. 30.Toteutustapa: Humanismin osuus toteutetaanryhmätyönä; tehtävän runkona toimii valmisverkkokurssimateriaali. Kirjallinen viestintä,ruotsin kieli sekä digitaalinen lukutaito 2 toteu-

VIITTOMAKIELENTULKINKOULUTUSOHJELMA 160 OV

tetaan kontaktiopetuksena. Portfolioon koo-taan näytteitä koko opiskelun ajan, ja se koo-taan valmiiksi kolmannen opintovuoden alussa,jolloin järjestetään portfolion arviointiseminaa-ri.

Ajankohta: Jaksot 1–3 ja 7 sekä jakso 3 lv 04–05Vastuuopettajat: Mirja Huttunen, Kuopion kou-lutusyksikkö ja Hanna Putkonen-Kankaanpää,Helsingin koulutusyksikkö

SUOMEN KIELEN JA VIITTOMA-KIELEN OPINNOT 30 OV

Suomen kielen ja viittomakielen opinnot anta-vat perustan kääntämisen ja tulkkauksen opin-noille. Opintojen aikana opiskelija oppii tunte-maan kielen olemuksen: mitä kieli, sen univer-saalit piirteet ja rakenteen tasot ovat. Kielen jakulttuurin välisen suhteen ja sen merkityksentunteminen vuorovaikutussuhteessa sekä kieli-ja kulttuuriyhteisön tuntemus mahdollistavatkommunikatiivisten ja kielellisten taitojen kehit-tymisen. Opiskelija osaa soveltaa kielen teo-reettisia elementtejä käytäntöön. Opiskelijaymmärtää ja tuottaa kieltä joustavasti eri tilan-teissa, hänellä on elävä kielitaito sekä suomenkielessä että viittomakielessä. Opiskelija osaaarvioida ja analysoida kieltä eri näkökulmista jaosaa soveltaa omaa kielenkäyttöään tilanteenmukaan. Opiskelija osaa antaa palautetta ja ot-taa sitä vastaan.

Suomen kielen opintojen tavoitteena on, ettäopiskelija hallitsee perusteellisesti ja syvällisestioman äidinkielensä, osaa käyttää sitä joustavasti

VIITTOMAKIELENTULKIN KOULUTUSOHJELMA

90

ja korrektisti erilaisissa kommunikaatiotilanteis-sa sekä osaa analysoida kieliä ja niiden toimin-taa. Äidinkieleltään viittomakieliset tutustuvat li-säksi syvällisemmin suomenkieliseen kulttuuriin.

Viittomakielen opintojen aikana opiskelija oppiituntemaan viittomakielisen kielivähemmistön jakulttuurin sekä kehittää kielitaitoaan edeten tai-totasolta toiselle. Äidinkielenään viittomakieltäkäyttävien tavoitteena on viittomakielen perus-teellinen ja syvällinen hallinta sekä taito käyttääjoustavasti ja korrektisti kielen eri rekistereitä.

Viittomakielialan ammatillisten opintojen tee-moihin on sisällytetty 4 ov suomen kieltä sekä11 ov viittomakieltä. Näin ollen suomen kielenopintoja on yhteensä 10 ov ja viittomakielenopintoja 35 ov. Viittomakielentulkin työkielten,suomen kielen ja viittomakielen opintoja onyhteensä 45 ov.

Orientoituminen viittomakielentulkintyökieliin 5 ov

Tehtävät: kielen teoreettisessa kuvauksessa tar-vittava käsitteistö, viittomakielen perusilmaisut,viittomakielen foneemit, viittomakielen merkin-täjärjestelmätTavoitteet: Opiskelija tuntee kielen teoreettises-sa kuvauksessa tarvittavan käsitteistön ja osaasoveltaa sitä kieltä analysoidessaan sekä selviääyksinkertaisista kommunikaatiotilanteista jatuntee perusviittomistoa siinä määrin, että pys-tyy ilmaisemaan itseään lyhyesti, vaikka viittomi-nen on vielä hidasta ja epätarkkaa. Opiskelijapystyy löytämään tietoa lyhyistä ja yksinkertai-sista viitotuista teksteistä, tuntee jonkin verrankielen keskeisiä perusrakenteita ja -viittomistoa,on tietoinen puhuttujen ja viitottujen kieltenlingvistisistä eroista sekä tunnistaa ja osaa mää-ritellä viittoman fonologiset perusrakenteet.

Sisältö:• fonologian, morfologian, syntaksin ja leksikon

rakenne sekä semantiikan peruskäsitteistö• ”minä ja lähiympäristöni”, itsensä esittely, per-

he, koti, asuminen, vaatetus, tavallisimmatruoat, toivotukset ja tervehdykset. vapaa-aika, luonne, koulut, ammatit, ympäristö,luonto, maaseutu ja kaupunki sekä tunteidenilmaiseminen

• ajan ilmaisuja: vuosi ja vuodenajat, kuukaudet,viikonpäivät ja kellonajat

• kysymykset mikä, millainen, milloin• monikollistaminen, paikantaminen, roolin-

vaihto ja samanaikaisuuden periaatteet• kuurojen yhteisöön tutustuminen• viittomakielten ja puhuttujen kielten erot• viittomakielten merkintäjärjestelmät• suomalaisen viittomakielen kiinteitten viitto-

mien foneemisto• viittomien rakenteellisen tason erilaiset ku-

vaustavat• Toteutustapa: kontaktiopetus• Ajankohta: jaksot 2 ja 3

Edeltävät opinnot: -

Pakollinen kirjallisuus:• Karlsson, F. 1999. Yleinen kielitiede. Helsinki:

Yliopistopaino.• Yule, G. 1996. The study of language. Cam-

bridge University Press.• Kotimaisten kielten tutkimuskeskus & Kuuro-

jen Liitto. 1998. Suomalaisen viittomakielenperussanakirja.

• Malm, A. (toim.) 2000. Viittomakieliset Suo-messa. Helsinki: Finn Lectura.

• Rissanen, T. 1985. Viittomakielen perusraken-ne s.1–90. Helsinki: Helsingin yliopiston ylei-sen kielitieteen laitoksen julkaisuja no 12.

• Sacks, O. 1992. Käsien kieli. Matka kuurojenmaailmaan. Porvoo: WSOY.

Teemavastaavat: Juha Manunen, Kuopion koulu-tusyksikkö ja Päivi Rainò, Helsingin koulutusyk-sikkö


91

Muuta teeman aikana tapahtuvaa: Humakin yh-teiset opinnot jatkuvat.

Viittomakieli 5 ov

Tehtävät: kommunikatiivinen viittomakieli, viitto-makielen lingvistiikkaTavoitteet: Opiskelija hallitsee perussanaston japeruskieliopin. Hän selviää tavallisimmista käy-tännön viittomistilanteista ja pystyy tuottamaanymmärrettävän asiakokonaisuuden, vaikka kieli-opillisia ja sanastollisia puutteita saattaakin ilme-tä. Opiskelija ymmärtää keskeisen ajatuksen pi-demmästäkin viittomisesta ja ikonisuuden jametaforan merkityksen eri viittomakielissä sekäprosodiset elementit. Hän tiedostaa kiinteidenja polysynteettisten viittomien eron ja niidenkieliopilliset ominaispiirteet sekä saavuttaa val-miudet viittomakielen perustason kielitutkin-toon.

Sisältö:• ihmisen fysiologiaan, terveyteen ja sairauteen

liittyvät viittomistot• ihmisen elämänkaareen liittyvät merkkipäivät• vuotuiset kalenteriin ja kristinuskoon liittyvät

juhlat• yksilön elämänkaaren eri ajanjaksoihin sisäl-

tyviä yhteiskunnan tarjoamia palveluja• viittomakielen visuaalinen luovuus• verbikongruenssi• erilaiset lausetyypit• topiikki- ja kommenttirakenne• numeraalien inkorporaatio• leksikaalistunut ja produktiivinen viittominen

Toteutustapa: kontaktiopetusAjankohta: jakso 4Edeltävät opinnot: -

Pakollinen kirjallisuus:• Kotimaisten kielten tutkimuskeskus & Kuuro-

jen Liitto. 1998: Suomalaisen viittomakielenperussanakirja.

• Pimiä, P. & Rissanen, T. 1987. Kolme kirjoitustaviittomakielestä.

• Takkinen, R. 2002. Käsimuotojen salat. Helsin-ki: Kuurojen Liitto.

• Valli, C. & Lucas, C. 2000. Linguistics of Ameri-can Sign Language.

Teemavastaavat: Juha Manunen, Kuopion koulu-tusyksikkö ja Päivi Rainò, Helsingin koulutusyk-sikköMuuta teeman aikana tapahtuvaa: Vapaavalintai-nen kurssi Johdatus opettajuuteen P OKL 121johdantoseminaari ja pienryhmätyöskentely al-kaa.

Viittomakielinen yhteisö ja siihentutustuminen 5 ov

Tehtävät: kuurojen historia, kuurojen opetuksenhistoria, kielivähemmistö, käytännön tutustu-mista (koulu, päiväkoti, vanhainkoti), tehtäviäyhteisössä viittomakielellä, kuuron lapsen kie-lenkehitysTavoitteet: Opiskelija tutustuu viittomakielistenvähemmistöryhmien erityispiirteisiin ja erityi-sesti viittomakielisiin sekä kielellisenä että etni-senä vähemmistönä. Hän perehtyy kaksikieli-syyteen ja siihen vaikuttaviin tekijöihin sekä kak-sikieliseen koulutukseen. Opiskelija ymmärtääaudiologisen ja sosiokulttuurisen lähestymista-van erot viittomakielisten näkökulmasta, tunteeviittomakielisen yhteisön toimintaa, kulttuuria jahistoriaa sekä ymmärtää viittomakielen yhteis-kunnallisen aseman vähemmistön ja yksilön nä-kökulmasta.

Sisältö:• tutustumiskäynnit kuurojen yhdistyksellä ja

erilaisissa viittomakielisen yhteisön tapahtu-missa

• kuurojen historia, yhteisö ja kulttuuri• viittomakieliset kielellisenä ja etnisenä vä-

hemmistönä


92

• audiologinen ja sosiokulttuurinen lähestymis-tapa

• viittomakielen yhteiskunnallinen asema• kuurojen oikeudellinen asema Suomessa ja

muualla maailmassa• kuurojen identiteetin muodostaminen• kaksikielisyys

Toteutustapa: kontaktiopetus, itsenäinen työs-kentely, projektiAjankohta: jakso 5Edeltävät opinnot: -

Pakollinen kirjallisuus:• Baker, C. 1997. Foundations of Bilingual Edu-

cation and Bilingualism. 2nd Edition.• Padden-Humphries. 1988. Deaf in America.• Wallvik, B. 2001. Viitotulla tiellä.

Teemavastaavat: Juha Manunen, Kuopion koulu-tusyksikkö ja Hanna Putkonen-Kankaanpää,Helsingin koulutusyksikköMuuta teeman aikana tapahtuvaa: Humakin yh-teiset opinnot jatkuvat, vapaavalintainen kurssiJohdatus opettajuuteen P OKL 116 alkaa ja POKL 121 jatkuu

Äidinkielestä työkieleksi 5 ov

Tehtävät: kirjoitusviestintä, suomen kielen vari-aatiot; työelämän, politiikan ja yhteiskunnallistenpalveluiden viittomakieliTavoitteet: Opiskelija tuntee tekstityypit sekäosaa tuottaa, arvioida ja analysoida erilaisiatekstejä. Hän tuntee kielenhuollon periaatteetja osaa korjata tekstejä sekä tuntee kielen alu-eellisen, rekisterikohtaisen ja ajallisen variaation.Opiskelija osaa käyttää tilanteeseen sopivaa re-kisteriä omassa puheessaan ja kirjoituksessaan,selviää tavallisimmissa käytännön viittomatilan-teissa ja pystyy viittomaan yhtenäistä tekstiäsekä ymmärtää keskeisen ajatuksen pidemmäs-täkin viittomisesta, jos aihepiiri on tuttu.

Sisältö:• erilaisten tekstien kirjoittaminen ja analysointi• maailman kielikunnat• kielten muuttuminen ja vaihtelu• yksilön elämänkaaren eri ajanjaksoihin sisäl-

tyvät yhteiskunnan palvelut• työelämän ja politiikan eri alueisiin liittyvä

viittomisto ja kielenkäyttö• Opettajan työ ja toimintaympäristö tarkaste-

lun kohteena, P OKL 194 1a orientointisemi-naari

Toteutustapa: Teema toteutetaan kontaktiope-tuksena paitsi kirjoitusviestinnän osuus verkko-kurssina.Ajankohta: jakso 6.

Pakollinen kirjallisuus:• Kotimaisten kielten tutkimuskeskus & Kuuro-

jen Liitto ry 1988: Viittomakielen perussa-nakirja;

• Kuurojen Liitto ry 2001: Numeroita ja luku-määrien ilmaisuja.

Teemavastaavat: Mirja Huttunen, Kuopion kou-lutusyksikkö ja Päivi Rainò, Helsingin koulutus-yksikkö

VIITTOMAKIELIALANAMMATILLISET OPINNOT 70 OV

Ammatillisten perusopintojen sisältöalueitaovat tulkkaus- ja käännösteoriat, tulkkaus- jakäännösprosessit, tulkkauksen lajit, tulkinnoksenja käännöksen analysointi ja arviointi sekä kult-tuurien välinen tulkkaaminen ja semantiikka.Suomen kieltä ja viittomakieltä tarkastellaankäännös- ja tulkkausprosessien näkökulmista.Opiskelija soveltaa hankkimaansa teoreettistatietoa käännös- ja tulkkaustehtävissä.

Opiskelija tuntee tulkin roolin merkityksenmuuttuvassa työelämässä sekä kykenee kehit-tämään ammattitaitoaan jatkuvasti. Opiskelija


93

kehittää valmiuksiaan toimia tulkkina yksin taitulkkiparin kanssa kaikissa mahdollisissa työti-lanteissa, joihin asiakas eri elämänvaiheissaanjoutuu. Opiskelijalla on monipuoliset yhteistyö-ja vuorovaikutustaidot. Hän hankkii koko ajanaktiivisesti tietoa ajankohtaisista ja yhteiskunnal-lisista asioista sekä kehittää jatkuvasti kielitaito-aan. Opiskelija osaa arvioida ja analysoida kään-tämistä ja tulkkausta eri näkökulmasta sekä ky-kenee arvioimaan jatkuvasti omaa oppimistaan.

Ammatillisten opintojen aikana opiskelija voiorientoitua oppimisen ohjaajana toimimiseenja opettaja-identiteetin rakentamiseen. Opiske-lija kehittää oppimisen ohjauksen taitoja ja tu-tustuu erilaisiin vieraan kielen ja uuden kom-munikaatiotavan oppimistapoihin sekä erilaisiinoppijoihin. Opiskelija suunnittelee koulutus- jaohjaustapahtumia (esim. oppitunteja, luentoja,tiedotustilaisuuksia) eri kohderyhmille.Ammatillisten opintojen teemoihin sisältyy 11 ovviittomakieltä ja 4 ov suomen kieltä.

Johdatus kääntämiseen 5 ov

Tehtävät: kulttuurien välinen viestintä, viittoma-kielen kommunikatiivinen taito, tekstilingvistiikkaTavoitteet: Opiskelija tiedostaa kulttuurien väli-sen viestinnän samankaltaisuuksia ja eroavai-suuksia sekä kykenee reflektoimaan omaa kult-tuuriaan suhteessa muihin kulttuureihin ja nii-den väliseen viestintään. Hän ymmärtää jo nor-maalitempoista kasvokkain viittomista ja kyke-nee keskusteluun yleisistä aihepiireistä. Opiske-lija ymmärtää eron virallisen ja epävirallisenkielimuodon välillä sekä hallitsee perustiedotkääntämisestä, teksti- ja käännösstrategioista jakäännösprosessista.

Sisältö:• kulttuurien välisen viestinnän peruskysymyk-

set• kulttuurien välinen viestintä kotimaisissa ja

kansainvälisissä konteksteissa

• ihmisen elämänkaaren kautta uskonnon, his-torian ja luonnontieteiden perusviittomistoa

• eri-ikäisten käyttämä kieli• kääntäminen eri aikakausina• kääntämisen eri teoriat• sidosteisuus, ydinlauseet sekä teeman, ree-

man ja topiikki-kommentti• rakenteiden huomioiminen käännösproses-

sissa• viittomakielen tekstityypit

Toteutustapa: kontaktiopetus, itsenäinen työs-kentely, projektiAjankohta: jakso 7Edeltävät opinnot: Viittomakieli

Pakollinen kirjallisuus:• Vehmas-Lehto, I. 1999. Kopiointia vai kommu-

nikointia? Johdatus käännösteorioihin.• Salo-Lee, Malmberg & Hallinoja 1996. Me ja

muut. Kulttuurien välinen viestintä.

Teemavastaavat: Sirpa Lyytinen, Kuopion koulu-tusyksikkö ja Päivi Rainò, Helsingin koulutusyk-sikkö

Kääntämisen perusteet 5 ov

Tehtävä: johdantoluennot, itsenäinen käännös-prosessiTavoitteet: Opiskelija ymmärtää ajan ja paikansekä tekstilajin asettamat vaatimukset lähdekie-lestä kohdekieleen siirryttäessä. Hän tunnistaapuhutun ja kirjoitetun kielen piirteet eri teksti-tyypeissä ja osaa tuottaa eri tekstityypeistäkäännöksiä omalla äidinkielellään.

Sisältö:• kaunokirjallisuus sekä virkakieli tekstilajeina• käännösten vertailu muista kielistä suomeen

tai suomesta muille kielille• eri aikakausien käännösten vertaileva tutki-

mus


94

Toteutustapa: kontaktiopetus ja itsenäinen työs-kentelyAjankohta: jakso 8Edeltävät opinnot: Äidinkielestä työkieleksi

Orientoiva kirjallisuus:• Reiss-Vermeer 1986. Mitä kääntäminen on:

teoriaa ja käytäntöä.• Bassnett, S. 1995: Teoksesta toiseen.• Oittinen, Mäkinen (toim.) 2001. Alussa oli

käännös.• Sajavaara, Piirainen & Marsh (toim.) 2000.

Näkökulmia soveltavaan kielentutkimukseen.• Pääkkönen & Varis 2000. Kriittinen lukutaito.

Teemavastaavat: Sirpa Lyytinen, Kuopion koulu-tusyksikkö ja Päivi Rainò, Helsingin koulutusyk-sikköMuuta teeman aikana tapahtuvaa: Vapaavalintai-nen kurssi Kulttuurien välinen kasvatus, P OKL123


Vapaasti valittavia opintoja on mahdollista valitaoman oppilaitoksen tarjonnasta, oman koulu-tusohjelman tarjonnasta, koko Humakin tarjon-nasta ja muiden vastaavantasoisten oppilaitos-ten tarjonnasta. Opiskelumuotona voivat olla

tietopuoliset jaksot, monimuoto-opiskelu, pro-jektit ja työoppiminen. Vapaasti valittavilla opin-noilla opiskelija voi vahvistaa osaamistaan valit-semassaan ammatillisessa suuntautumisessa taihankkia uusia näkökulmia itselleen aikaisemminvierailta alueilta.

Kuurosokeat ja kuuroutuneet 2 ov

Kuulo ja näkö 1 ovKuuroutuneiden ja kuurosokeidenkommunikaatio 1 ov

Kasvatustieteen pedagogisetopinnot * 10 ov

Johdatus opettajuuteen: P OKL116 Kasvatus-tieteen kirjallisuusopinnot 1 ov, P OKL 121 Joh-datus opettajan pedagogisiin opintoihin 1 ov jaP OKL 117 Minä opettajana 1 ov (edellyttääpedagogisten perusopintojen tai täydennysmo-duulin muiden opintojen suorittamista)Kulttuurien välinen kasvatus: P OKL 123 Kult-tuurien välinen kasvatus 1 ovOpetuksen suunnittelu: P OKL 124 Oppiminenkoulukasvatuksessa 2 ovOppimisen ohjaaminen: P OKL 122 Varhais- jaalkukasvatus 2 ov ja AIKY 03 Aikuiskoulutuksensuunnittelu ja oppimisen ohjaaminen 2 ov


95

Vuosina 2000, 2001 ja 2002 aloittaneiden ope-tussuunnitelma.

• Humakin yhteiset opinnot 10 ov• Suomen kielen ja viittomakielen opinnot

35 ov• Viittomakielialan ammatilliset opinnot 45 ov• Vapaasti valittavat opinnot 10 ov• Opinnäytetyöopinnot 20 ov• Ammatillinen suuntautuminen 20 ov

VIITTOMAKIELEN JA SUOMENKIELEN OPINNOT 35 OV

Viittomakielen ja suomen kielen opinnot anta-vat perustan kääntämisen ja tulkkauksen opin-noille. Opintojen aikana opiskelija oppii tunte-maan kielen olemuksen: mitä kieli, sen univer-saalit piirteet ja rakenteen tasot ovat. Kielen jakulttuurin välisen suhteen ja sen merkityksentunteminen vuorovaikutussuhteessa sekä kieli-ja kulttuuriyhteisön tuntemus mahdollistavatkommunikatiivisten ja kielellisten taitojen kehit-tymisen. Opiskelija osaa soveltaa kielen teo-reettisia elementtejä käytäntöön. Opiskelijaymmärtää ja tuottaa kieltä joustavasti eri tilan-teissa, eli hänellä on elävä kielitaito sekä suo-men kielessä että viittomakielessä. Opiskelijaosaa arvioida ja analysoida kieltä eri näkökul-mista ja osaa soveltaa omaa kielenkäyttöään ti-lanteen mukaan. Opiskelija osaa antaa palautet-ta ja ottaa sitä vastaan.

Viittomakielen opintojen aikana opiskelija oppiituntemaan viittomakielisen kielivähemmistön ja

kulttuurin sekä kehittää kielitaitoaan edeten tai-totasolta toiselle. Äidinkielenään viittomakieltäkäyttävien tavoitteena on viittomakielen perus-teellinen ja syvällinen hallinta sekä taito käyttääjoustavasti ja korrektisti kielen eri rekistereitä.

Suomen kielen opintojen tavoitteena on, ettäopiskelija hallitsee perusteellisesti ja syvällisestioman äidinkielensä, osaa käyttää sitä joustavastija korrektisti erilaisissa kommunikaatiotilanteis-sa sekä osaa analysoida kieliä ja niiden toimin-taa. Äidinkieleltään viittomakieliset tutustuvat li-säksi syvällisemmin suomenkieliseen kulttuuriin.

VIITTOMAKIELIALANAMMATILLISET OPINNOT 45 OV

Ammatillisten perusopintojen sisältöalueitaovat tulkkaus- ja käännösteoriat, tulkkaus- jakäännösprosessit, tulkkauksen lajit, tulkinnoksenja käännöksen analysointi ja arviointi sekä kult-tuurien välinen tulkkaaminen ja semantiikka.Suomen kieltä ja viittomakieltä tarkastellaankäännös- ja tulkkausprosessien näkökulmista.Opiskelija soveltaa hankkimaansa teoreettistatietoa käännös- ja tulkkaustehtävissä.

Opiskelija tuntee tulkin roolin merkityksenmuuttuvassa työelämässä sekä kykenee kehit-tämään ammattitaitoaan jatkuvasti. Opiskelijakehittää valmiuksiaan toimia tulkkina yksin taitulkkiparin kanssa kaikissa mahdollisissa työti-lanteissa, joihin asiakas eri elämänvaiheissaanjoutuu. Opiskelijalla on monipuoliset yhteistyö-ja vuorovaikutustaidot. Hän hankkii koko ajanaktiivisesti tietoa ajankohtaisista ja yhteiskunnal-

VIITTOMAKIELENTULKINKOULUTUSOHJELMA 140 OV


96

lisista asioista sekä kehittää jatkuvasti kielitai-toaan. Opiskelija osaa arvioida ja analysoidakääntämistä ja tulkkausta eri näkökulmasta sekäkykenee arvioimaan jatkuvasti omaa oppimis-taan.

Ammatillisten opintojen aikana opiskelija voiorientoitua oppimisen ohjaajana toimimiseenja opettaja-identiteetin rakentamiseen. Opiske-lija kehittää oppimisen ohjauksen taitoja ja tu-tustuu erilaisiin vieraan kielen ja uuden kom-munikaatiotavan oppimistapoihin sekä erilaisiinoppijoihin. Opiskelija suunnittelee koulutus- jaohjaustapahtumia (esim. oppitunteja, luentoja,tiedotustilaisuuksia) eri kohderyhmille.

Viittomakieliseen yhteisöön tutustu-minen 2 / Viittomakielinen yhteisö 5 ov

Tehtävät: kuurojen historia, kuurojen opetuksenhistoria, kielivähemmistö; käytännön tutustu-mista (koulu, päiväkoti, vanhainkoti)Tavoitteet: Opiskelija tutustuu viittomakieliseenvähemmistöön sekä kielellisenä että etnisenävähemmistönä ja kielellisten vähemmistöryh-mien erityispiirteisiin. Hän ymmärtää audiologi-sen ja sosiokulttuurisen lähestymistavan erotviittomakielisten näkökulmasta, tuntee viitto-makielisen yhteisön toimintaa, kulttuuria ja his-toriaa sekä ymmärtää viittomakielen yhteiskun-nallisen aseman vähemmistön ja yksilön näkö-kulmasta. Lisäksi hän perehtyy kaksikielisyyteenja siihen vaikuttaviin tekijöihin sekä kaksikieli-seen koulutukseen.

Sisältö:• tutustumiskäynnit kuurojen yhdistyksellä ja

erilaisissa viittomakielisen yhteisön tapahtu-missa

• kuurojen historia, yhteisö ja kulttuuri• viittomakieliset kielellisenä ja etnisenä vä-

hemmistönä• audiologinen ja sosiokulttuurinen lähestymis-

tapa

• viittomakielen yhteiskunnallinen asema• kuurojen identiteetin muodostaminen• kaksikielisyys• opettajan työn havainnointi, P OKL 194 OH

1b harjoittelukertomus

Toteutustapa: kontaktiopetus, itsenäinen työs-kentely, projektiToteutusajankohta: jakso 1Edeltävät opinnot: -

Pakollinen kirjallisuus:• Padden-Humphries. 1988. Deaf in America.

tai• Wallvik, B. 2001. Viitotulla tiellä.

Teemavastaavat: Sirpa Lyytinen, Kuopion koulu-tusyksikkö ja Pirkko Selin-Grönlund, Helsinginkoulutusyksikkö

Kääntämisen perusteet 5 ov

Tehtävä: käännösprosessi; AV-kääntäminen jadubbaus (Helsinki)Tavoitteet: Opiskelija hallitsee kääntämiseen liit-tyvät teksti- ja käännösstrategioiden perusteetja ymmärtää kääntämisen prosessuaalisenluonteen.

Sisältö:• kielen ja kulttuurin välinen yhteys kääntämi-

sen näkökulmasta• kääntäminen eri medioissa• intralingvaali ja interlingvaali kääntäminen

Orientoiva kirjallisuus:• Baker, M. 1992: In Other Words. A course-

book on translation.• Oittinen – Mäkinen (toim.) 2001. Alussa oli

käännös• Pääkkönen – Varis 2000.Kriittinen lukutaito.

Erikseen ilmoitettavat luentomonisteet.• Reiss – Vermeer 1986.Mitä kääntäminen on.• Sajavaara – Piirainen – Marsh (toim.)


97

2000.Näkökulmia soveltavaan kielentunte-mukseen,

• Vehmas–Lehto 1999.Kopiointia vai kommu-nikointia? Johdatus käännösteorioihin.

Toteutustapa: kontaktiopetus, projektioppimi-nen (Helsinki)Toteutusajankohta: jakso 2 (suoritetaan toisenavuonna)Teemavastaava: Sirpa Lyytinen, Kuopion koulu-tusyksikkö ja Päivi Rainò, Helsingin koulutusyk-sikkö

Muuta teeman aikana tapahtuvaa: teeman Joh-datus tulkkaukseen tehtävä Tulkkauksen perus-teet; teeman Suomen kielen variaatiot tehtäväSuomen kielen rekisterit – ilmoittaudu tähäntehtävään (Kuopio)

Johdatus tulkkaukseen 5 ov

Tehtävät: tulkkauksen perusteet, tulkkaus viitto-makielelle, tulkkaus suomen kielelle, viittoma-kieli asioimistilanteissaTavoitteet: Opiskelija on tietoinen tulkkauspro-sessin vaiheista ja ymmärtää tulkkeen merkityk-sen sekä muistin rakenteen ja toiminnan. Opis-kelija muodostaa kuvaa tulkkipalvelusta, tulkki-palvelun käyttäjistä sekä viittomakielentulkinammattikuvasta ja omaksuu viittomakieltä arki-päivän asioimistilanteissa. Hän harjaantuu vas-taanottamaan asiakokonaisuuksia molemmillalähdekielillä ja tulkkaamaan asioimistilanteissatyökielillä. Opiskelija on tietoinen tulkkauksenlajeista, tulkkausmenetelmistä ja tulkkausteknii-koista. Hän ymmärtää alan terminologiaa, sa-nastustyön perusteet ja tiedonhankinnan mer-kityksen osana tulkkausprosessia sekä oppiikäyttämään käsiteanalyysia työkalunaan. Hänoppii tuottamaan puhetta/viittomia terveelli-sesti ja pakottomasti, korjaamaan jännitystilojenaiheuttamia virhetoimintoja sekä ennaltaehkäi-semään virhetoimintoja.

Sisältö:• tulkkausprosessin pääpiirteet• konsekutiivitulkkauksen perusteet teoriassa

ja käytännössä• yksikieliset tulkkausharjoitukset• kaksikieliset tulkkauharjoitukset• äänenkäytön/viittomisen tekniset kysymyk-

set ja ongelmat

Toteutustapa: kontaktiopetus tai itsenäinentyöskentelyToteutusajankohta: jakso 3, mutta Kuopiossatulkkauksen perusteet jo jaksolla 2.

Pakollinen kirjallisuus:• Humprey, J. & Alcorn, B. 1998. So You Want to

be an Interpreter.• Saresvuo & Ojanen 1988. Tulkin käsikirja• Solow, S. 1996. Sign Language Interpreting.

Edeltävät opinnot: 1.vuoden ammattikieli- jaammatilliset opinnotTeemavastaavat: Anne-Mari Jaamalainen, Kuopi-on koulutusyksikkö ja Pirkko Selin-Grönlund,Helsingin koulutusyksikköMuuta teeman aikana tapahtuvaa: Teeman Kie-len perusteet tehtävä Puhetekniikka – ilmoit-taudu tähän tehtävään (Kuopio). Teeman Asioi-mistulkkaus tehtävät Kummitulkin matkassa jaArkipäivän asioimistilanteet (Kuopio).

Asioimistulkkaus 5 ov

Tehtävät: kummitulkin matkassa, arkipäivän asi-oimistilanteet., simultaanitulkkaus 1, viittoma-kieli tulkkauksessa, suomen kieli tulkkauksessaTavoitteet: Opiskelija tiedostaa erilaiset tulk-kaustilanteiden rakenteet ja ymmärtää tulkinosallisuuden ja vastuun vuorovaikutuksen on-nistumisessa. Opiskelija tutustuu simultaanitulk-kauksen perusteisiin ja harjaantuu toimimaantulkkina arkipäivän asioimistilanteissa sekä ly-hyissä vaativan tason tilanteissa. Hän ymmärtääasioimistulkkauksiin valmistautumisen merki-


98

tyksen teematasolla sekä tilannetasolla ja ontietoinen asioimistulkin työelämätaidoista. Häntuntee asioimistulkin asiakasryhmät ja ymmär-tää tulkin ammattikuvaa sekä käyttäjien että ti-lanteiden näkökulmasta. Molempien työkielientulkkaustaito kohenee sekä monipuolinen kie-litaito ja oikeakielisyys vahvistuvat. Opiskelijatuntee termityön perusteet molemmissa työ-kielissään, hankkii palautetta taidostaan sekäharjaantuu itsearviointiin. Hän on tietoinen kie-litaidon ja tulkkaustaidon eroista, lähdekielenvaikutuksesta kohdekieleen sekä keinoista, joillasaavutetaan mahdollisimman oikeakielistä viit-tomakieltä/suomen kieltä sen ollessa kohdekie-lenä.

Sisältö:• asioimistulkkaus ja siihen liittyvät työelämä-

taidot• erilaiset tulkkaustilanteet, kuten dialogit, ylei-

sötilaisuudet, puhelintulkkaus ja etätulkkaus• yksisuuntaiset simultaanitulkkaukset, lähde-

kielenä sekä viittomakieli että suomen kieli• lyhyehköjä vaativan tason tilanteita kuten

neuvottelut, kokoukset• tiedotustilaisuudet ja luennot• paritulkkaus ja tiimitulkkaus

Toteutustapa: kontaktiopetus, osittain itsenäinentoteutusEdeltävät opinnot: Johdatus tulkkaukseenToteutusajankohta: jakso 4, Kuopiossa kummitul-kin matkassa ja arkipäivän asioimistilanteet jojaksolla 3.

Pakollinen kirjallisuus:Wadensjö, C. 1998. Interpreting as interaction

Teemavastaavat: Anne-Mari Jaamalainen, Kuo-pion koulutusyksikkö ja Pirkko Selin-Grönlund,Helsingin koulutusyksikkö

Viittomakielentulkin työelämänperusteet 5 ov

Huom. kyseessä jakson 7 nimi, joka sisältää eriteemoihin kuuluvia tehtäviä.Ilmoittaudu kursseittain (tässä: kurssi = tehtävä).• teeman Humanismi ja viestintä tehtävä: ruotsi• teeman Kielen perusteet tehtävä: neuvotte-

lutaito• teeman Asioimistulkin ammattikuva tehtävä:

asioimistulkkauksen teoriaa (Kuopio)• teeman Tutkimusmenetelmät 2 tehtävä: viit-

tomakielen tutkimus 2 (Kuopio)

Asioimistulkin ammattikuva 5 ov

Tehtävät: asioimistulkkauksen teoriaa, ammatti-identiteetin kehittyminen, viittomakielentulkinammattiverkostoTavoitteet: Opiskelija saa teoreettista tietoa asi-oimistulkkauksesta ja osaa soveltaa teoriatietoaerilaisissa tulkkaustilanteissa. Hän syventää tie-toaan asioimistulkin työelämästä ja tulkinkäyttä-järyhmistä, hahmottaa ihmisen elämänkaareneri vaiheet sekä on tietoinen viittomakielisten jakuulo- ja kuulonäkövammaisten asiakkaidenelämänkaareen kuuluvista asiantuntijaverkos-toista. Opiskelija muodostaa henkilökohtaistaammatti-identiteettiään elämänkaariteorioidenpohjalta ja hänelle muodostuu kokonaiskäsitysasioimistulkin ammattikuvasta ja ammattiver-kostosta. Hän ymmärtää asioimistulkkauksenmerkityksen eri elämänkaarivaiheissa sekä yksi-lötasolla, tilannetasolla että yhteiskunnallisellatasolla.

Sisältö:• asioimistulkkauksen teoreettinen tieto• teorian soveltaminen erilaisissa tulkkaustilan-

teissa• asioimistulkin työelämäverkosto• tulkin ammatillinen asema Suomessa• eri tulkinkäyttäjäryhmät


99

• viittomakielentulkin ammattiverkosto ja viit-tomakielialan asiantuntijaverkosto kuuron,kuuroutuneen tai kuurosokean ihmisen elä-mänkaaren pohjalta

• Kasvu ja kehitys P OKL 111

Toteutustapa: Osittain kontakti, osittain itsenäi-nen, projektiToteutusajankohta: jakso 8, Kuopiossa tehtävä a)jo jaksolla 7.Edelliset opinnot: Asioimistulkkaus ja etiikka

Pakollinen kirjallisuus:• LaCross, M.2000. Merkittävät oppimiskoke-

mukset viittomakielentulkin ammatillisessakehityksessä. Jyväskylän yliopisto. Pro gradututkielma.

• Vatanen,T.1996. Taistelua asemasta ammatti-na? Tutkielma viittomakielentulkin työstäSuomessa. Joensuun yliopisto. Pro gradu-tut-kielma.

• Dunderfelt, T.1997. Elämänkaaripsykologia.Helsinki: Otava

Teemavastaavat: Anne-Mari Jaamalainen, Kuo-pion koulutusyksikkö ja Marja Koistinen, Helsin-gin koulutusyksikkö

Etiikka ja tulkkaus 5 ov

Tehtävät: yleinen etiikka, tulkin etiikka, tulkkauk-sen etiikka, lapselle tulkkausTavoitteet: Opiskelija pohtii moraalin ja etiikanperuskysymyksiä, selkeyttää henkilökohtaisenarvomaailman sekä sisäistää viittomakielentul-kin ammattisäännöstön ja tiedostaa sen nou-dattamiseen liittyvät vaatimukset. Hän kykeneeongelmanratkaisuun tulkkaustilanteissa, ymmär-tää ihmisten erilaiset tarkoitukset ja tavoitteetja osaa kunnioittaa asiakkaan itsenäisyyttä.Opiskelija ymmärtää ammattitaitovaatimuksettilanteissa, joissa lapsi (kuuro/kuuleva) on viitto-makielentulkin asiakkaana.

Sisältö:• moraalin ja etiikan peruskysymykset• tulkin etiikka ja ammattieettinen säännöstö:

tietoisuus sen noudattamiseen liittyvistä vaa-timuksista, henkilökohtaisen arvomaailmanhahmottaminen ammattietiikan valossa, on-gelmanratkaisutaito tulkkaustilanteissa.

• tulkkauksen etiikka: etukäteen valmistautumi-sen merkitys

• tulkkaustilanteen hallitseminen, asiakkaidenkohtaamien, oikean viestin välittyminen, asia-sisällön ja kielen rakenteiden vastaavuus, itse-arviointi/vertaisarviointi,

• lapselle tulkkaus: lapsen kieli, vastuun ja tulk-kaustilanteen hallinta, lapsen maailma

• eettinen reflektointi

Toteutustapa: kontaktiopetusToteutusajankohta: jakso 6Edeltävät opinnot: Asioimistulkkaus

Pakollinen kirjallisuus:• Turunen, K.E. 1993. Arvojen todellisuus. Joh-

datus arvokasvatukseen. Gummerus: Jyväs-kylä

• Viittomakielentulkin ammattisäännöstö

Teemavastaavat: Marjukka La Cross, Kuopionkoulutusyksikkö ja Pirkko Selin-Grönlund, Hel-singin koulutusyksikkö

Tulkkipalvelut 5 ov

Tehtävät: työoppimisen suunnitelma, tulkkipal-veluihin perehtyminen, tulkkipalvelun toteutta-minen käytännössä, työoppimisraporttiTavoite: Opiskelija tekee havaintoja työelämässäja luo samalla henkilökohtaista arvokäsitystätulkin ammattiosaamisesta. Hän tuntee viitto-makielen ammatissa toimimisen ja ammatilli-suuden perusteet työelämässä, tietää tulkkipal-velujen taustalla olevat lainsäädännöt, tunteetulkkipalveluprosessin tulkkipalvelun hakemi-sesta tulkkauksen toimeksiantoon sekä raken-


100

taa kuvaa organisaatiossa toimivan tulkin työstä.Hän tietää, miten tulkkipalvelut järjestetään,tuotetaan ja toteutetaan sekä ymmärtää tulkki-palvelujen toteuttamistapojen taustalla olevattekijät alueellisista näkökohdista käsin. Opiskeli-ja on tietoinen tulkkipalvelun valtakunnallisistaja alueellisista toimijoista, joiden tehtävänä onkehittää tulkkipalvelua ja tulkkien työelämää.Hän kykenee esiintymään asiantuntijaroolissatulkkipalveluihin liittyen.

Sisältö:• tulkkipalvelua toteuttavien tahojen toiminta• organisaatio ja työyhteisö toimistotyössä

sekä asiakastyössä• tulkin monipuolinen työ: tulkkauksia, tulkka-

usten koordinointia sekä muita työhön liitty-viä tehtäviä.

Toteutustapa: työoppiminen, opiskelija lähettääraportin myös työvalmentajalleen.Toteutusajankohta: jakso 8 tai jakso 1. (3.vuosi-kurssi)Edeltävät opinnot: Asioimistulkkaus

Pakollinen kirjallisuus:• Jaamalainen, A-M.& Takkinen, M. 2001. Tulkki-

palveluja tuottavat organisaatiot. Humanisti-nen ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö.

• Topo, P, .Heiskanen, M-L.., Rautavaara, A.., Han-nikainen, K., Saarikalle, K. & Tiilikainen, R. 2000.Kuulo- ja puhevammaisten tulkkipalvelut.Vammaispalvelulain toteutuminen. Raportte-ja 225. Stakes.

Teemavastaavat: Anne-Mari Jaamalainen, Kuo-pion koulutusyksikkö ja Marja Koistinen, Helsin-gin koulutusyksikkö

Väliportfolio

Huom. Kuopiossa kyseessä jakso 3 nimi, joka si-sältää eri teemoihin kuuluvia tehtäviä. Ilmoittau-du Kuopiossa kursseittain (tässä: kurssi = tehtä-vä).

• teeman Johdatus portfolioon tehtävä: port-folion rakentaminen (Kuopio)

• teeman Johdatus portfolioon tehtävien työs-täminen Väliportfolioon (Helsinki)

• teeman Asioimistulkkaus tehtävä: viittoma-kieli tulkkauksessa (Kuopio)

• Asioimistulkkaus-teemassa tehtyjen viitto-makieli tulkkauksessa/suomen kieli tulkkauk-sessa -tehtävien työstäminen Väliportfolioon(Helsinki)

• teeman Kommunikatiivinen viittomakieli 2tehtävä: viittomakieli 7 (Kuopio)

• Tulkkauksen perusteet -teemassa tehtyjenartikkeleitten stilisoiminen Väliportfolioon(Helsinki)

Teemavastaavat: Mirja Huttunen, Kuopion kou-lutusyksikkö ja Marja Koistinen, Helsingin koulu-tusyksikkö

Opiskelutulkkaus 5 ov

Tehtävät: opiskelutulkkaus, simultaanitulkkaus 2;integroitu opetus: kirjallisuuteen pohjautuvanoppimistehtävä (4–8 s.)Tavoitteet: Opiskelija on tietoinen oppilaitokses-ta työyhteisönä sekä tulkin roolista siellä. Häntiedostaa tulkkauksen vaatimukset ryhmätilan-teissa eri koulutusaloilla, tuntee luentotulkkauk-sen tekniikat, kuten paritulkkauksen ja hallitseeyleisellä tasolla eri koulutusalojen terminologi-aa. Hän pystyy tulkkaamaan oppitunteja silloin,kun ennakkoon valmistautuminen mahdollistaja hallitsee ennakkoon valmistautumisen taidot.Opiskelija ymmärtää käsitteiden ja merkitystenvälittämisen käännösprosessin kannalta sekäosaa hyödyntää tekstin syvärakenteen analyysiakäännösprosessissaan. Hän perehtyy opiskelu-tulkkaukseen teoreettisesti sekä tulkkausteknii-koiden että työyhteisön näkökulmista, ymmär-tää tiedottamisen merkityksen, on tietoinen in-tegraation ja inkluusion filosofioista sekä ym-märtää erilaisten oppijoiden tarpeet ja valmiu-det oppia. Hän selkeyttää oman tulkkauspro-


101

sessinsa eri vaiheiden hallintaa lähdekielen vaa-tivuustason myötä sekä on tietoinen omantulkkausprosessin eri vaiheista ja pystyy arvioi-maan taitoaan lähdekielen vaativuustasoon.

Sisältö:• toimintamallit: peruskoulu, toinen aste, kor-

keakoulut• työsuhteena opiskelutulkkaus, työyhteisönä

oppilaitos• paritulkkaustekniikka oppitunneilla• eri koulutusalojen terminologiaa• opetus/opiskelu tulkin välityksellä• integroitu opetus, P OKL 125

Toteutustapa: kontaktiopetus ja essee, jonka voisitoa myös työoppimisjaksoonToteutusajankohta: jakso 4Edeltävät opinnot: etiikka ja tulkkaus

Pakollinen kirjallisuus:• Ahvenainen, O., Ikonen, O. & Koro, J. 2001, Joh-

datus erityiskasvatuksen käytäntöön. Helsin-ki: WSOY

• Keltanen, O. 1998. Opiskelutulkin työ ja työ-tyytyväisyys. Pro-gradu tutkielma

• Moberg, S. 1998 Erityisopetuksen ja yleisope-tuksen integraatio opettajien silmin. Teokses-sa Ladonlahti, Naukkarinen, Vehmas.(toim.)Poikkeava vai erityinen?

• Saloviita, T. 1999. Kaikille avoimeen kouluun –erilaiset oppilaat tavallisella luokalla.

• Seal, C. 1998. Best Practices in EducationalInterpreting

• Selin, P. 2003. Hyvään käytäntöön. Viittoma-kielentulkkausta parityönä Käpylän iltaoppi-koulussa.

Teemavastaavat: Marjukka La Cross, Kuopionkoulutusyksikkö ja Marja Koistinen, Helsinginkoulutusyksikkö

Opiskelutulkin työelämä 5 ov

Tehtävät: työoppiminen, raportointiTavoitteet: Opiskelija perehtyy opiskelutulkintyöhön ja työyhteisöön työoppimisjaksolla, har-joittelee tulkkausta, sisäistää opiskelutulkin erityöskentelytapoja ja tekniikoita, perehtyy viitto-makielisen opiskelijan integroitumiseen nor-maaliopetuksessa eri koulutustasoilla, saa pa-lautetta oppilaitoksen työvalmentajalta sekäreflektoi tapahtumia jälkikäteen ja rakentaaomaa ammattitaitoaan opiskelutulkkauksen nä-kökulmasta.

Sisältö:• teoreettinen orientoituminen• työpaikan työtehtäviin osallistuminen• raportointi

Toteutustapa: työoppiminenToteutusajankohta: jakso 5 tai jakso 6Edeltävät opinnot: Opiskelutulkkaus

Pakollinen kirjallisuus:• Keltanen, O. 1998. Opiskelutulkin työ ja työ-

tyytyväisyys. Jyväskylän yliopisto. Pro gradu-tutkielma

• Moberg, S. 1998 Erityisopetuksen ja yleisope-tuksen integraatio opettajien silmin. Teokses-sa Ladonlahti, Naukkarinen, Vehmas.(toim.)Poikkeava vai erityinen?

• Saloviita, T. 1999. Kaikille avoimeen kouluun –erilaiset oppilaat tavallisella luokalla.

• Seal, C. 1998. Best Practices in EducationalInterpreting

• Selin, P. 2003. Hyvään käytäntöön. Viittoma-kielentulkkausta parityönä Käpylän iltaoppi-koulussa.



102

Erityisalojen, poliisi- ja oikeustulkkaus,tulkkaus 5 ov

Tehtävät: kirkolliset tilaisuudet, esittävä taide,poliisi- ja oikeus, yleisluennotTavoitteet: Opiskelija tiedostaa poliisi- ja oikeus-tulkkauksen, esittävän taiteen tulkkauksen, ju-malanpalvelustulkkauksen ja kongressitulkkauk-sen taitovaatimukset. Hän soveltaa teoreettistatietoaan havaintoihinsa ja harjoittelee tulkkaus-ta erityisaloilla autenttisissa tilanteissa.

Sisältö:• erityisalojen kääntäminen ja tulkkaus• käsitteiden leksikaalistuminen ja vastaavuu-

det molemmilla työkielillä• kääntämisen validiteetin arviointi

Toteutustapa: työoppiminenToteutusajankohta: jakso 5 tai jakso 6Edeltävät opinnot: Etiikka ja tulkkaus

Pakollinen kirjallisuus:• Colin, J. & Morris, R. 1996. Interpreters and the

Leagal Process• Gebron, J. 1996. Sign to Speech: An introduc-

tion to theatrical interpreting• Ojala, R. 1993. Viittomakielen tulkkaus konfe-

renssissa. Mitä tulisi ottaa huomioon, kunkonferenssissa on tulkkaus viittomakielelle

• Sana tuli näkyväksi 2002, Pro Gradu -tutkiel-ma , Turun yliopisto


Käännöskielten lingvistiset erot 5 ov

Tehtävät: lähde- ja kohdekielten äänne- ja muo-toja lauseopilliset erot käännösprosessissa; sa-nastolliset, semanttiset ja kulttuuriset erotkäännöskielten välillä; nimistön kääntäminenTavoitteet: Opiskelija perehtyy typologisesti toi-

sistaan poikkeavien kielten analyysiin kielen eritasoilla sekä on tietoinen kielellisten ja ei-kielel-listen merkitysten siirtämisen problematiikastakielestä ja moodista toiseen.

Toteutustapa: kontaktiopetus, itsenäinen työs-kentely ja projektioppiminenToteutusajankohta: jakso 5 (vain Helsingissä)Teemavastaava: Päivi Rainò, Helsingin koulutus-yksikkö

Kääntäjän ammattikuva 5 ov

Tavoitteet: Opiskelija tutustuu kääntäjän erilaisiintyö- ja toimintaympäristöihin sekä kääntäjänammattikuvaan.

Sisältö:• konkreettinen tutustuminen eri tavalla kään-

täjän työtä tekeviin henkilöihin ja heidäntyöskentelytapoihinsa sekä -välineisiinsä

• käytännön harjoittelu• videon ja digitaalisen tekniikan käyttö kääntä-

misen työvälineenä

Toteutustapa: työoppiminen tai itsenäinen opis-keluToteutusajankohta: jakso 6 (vain Helsingissä)Edeltävät opinnot: Käännöskielten lingvistiseterotTeemavastaava: Päivi Rainò, Helsingin koulutus-yksikkö

Opetuksen suunnittelu * 5 ov

Tavoitteet: Opiskelija hallitsee erilaisia vieraankielen ja uuden kommunikaatiotavan oppimis-tapoja sekä ymmärtää erilaisia oppijoita ja op-pimisstrategioita. Hän kykenee tuottamaanopetus- ja tuntisuunnitelmia koulutus- ja ohja-ustapahtumiin erilaiset oppijat huomioon otta-en sekä osaa käyttää ja soveltaa viittomakielenopetuksen opetusmateriaaleja.


103

Sisältö:• erilaiset vieraan kielen ja uuden kommuni-

kaatiotavan oppimistavat• erilaiset oppijat ja oppimisstrategiat• viittomakielen opetuksen opetusmateriaalit

ja niiden soveltava käyttö• Oppiminen ja oppimiskäsitykset P OKL 124.

Orientoiva kirjallisuus:• Aikuisten kielitaito. 1993. Opetushallitus. Hel-

sinki.• Hely 1 & 2 opetusmateriaali.• Kristiansen, I. 1998. Tehokkaita oppimisstrate-

gioita. Opetushallitus.• Leino, A-L. 1981.• Kielididaktiikka.• Marton, F., Dahlgren, L., Svensson, L. & Säljö, R.

1980.• Oppimisen ohjaaminen. Espoo: Weiling &

Göös.• Sajavaara, K. & Piirainen-Marsh, A. (toim.)

1999. Kielenoppimisen kysymyksiä.• Tynjälä, P. 1999. Oppiminen tiedon rakentu-

misena. Konstruktivistisen oppimiskäsityksenperusteita. Helsinki: Kirjayhtymä.

Toteutustapa: kontaktiopetus ja itsenäinen työs-kentelyToteutusajankohta: jakso 5, teeman voi valitakolmantena opiskeluvuonna (vain Kuopiossa)Teemavastaava: Sirpa Lyytinen, Kuopion koulu-tusyksikkö

Oppimisen ohjaaminen * 5 ov

Tehtävät: Kirjallisuuteen perehtyminen, lehtiar-tikkeleihin yms. taustamateriaaleihin tutustumi-nen ja oman artikkelin kirjoittaminen (varhais-kasvatuksen näkökulma). TAI Aikuinen oppijanaja aikuisen oppimisen ohjaaminen (aikuiskasva-tuksen näkökulma), JA tutustuminen viittoma-kielisten lasten yhdistys- ja kuntoutustoimin-taan, käytännön harjoittelut perheissä, päiväko-deissa tai kouluissa ja siitä raportointi.

Tavoitteet: Opiskelija orientoituu oppimisen oh-jaajana toimimiseen koulutuksen suunnitteluun,toteutukseen ja arviointiin. Hän saa valmiuksiaopettajan identiteetin rakentamiseen ja oppi-misen ohjaamisen erilaisiin näkökulmiin ope-tustilanteissa kohderyhmänä perheet ja päivä-kodit.

Sisältö:• koulutuksen suunnittelu, toteutus ja arviointi• opettajan identiteetin rakentaminen• oppimisen ohjaamisen erilaiset näkökulmat• viittomakielisten lasten yhdistys- ja kuntou-

tustoimintaan• Varhais- ja alkukasvatus P OKL 122 tai vaih-

toehtoisesti Aikuiskoulutuksen suunnittelu jaoppimisen ohjaaminen AIKY 03.

Orientoiva kirjallisuus:• Brotherus, A., Hytönen, J. & Krokfors, L. 1999.

Esi- ja alkuopetuksen • didaktiikka.• Ekola, J. 1994. Johdatusta ammattikorkeakou-

lupedagogiikkaan.• Hakkarainen, K. , Lonka,K. & Lipponen, L.

1999. Tutkiva oppiminen. Älykkään toiminnanrajat ja niiden ylittäminen.

• Hujala, E. ym. 1998. Päivähoidosta varhaiskas-vatukseen.

• Hytönen, J. 1998. Lapsikeskeinen kasvatus.• Kajanto, A. 1993. Aikuisen oppimisen uudet

muodot. Kohti aktiivista oppimista.• Kajanto, A. (toim.) 1995. Aikuiskoulutuksen

arviointi: panoraamoja ja lähikuvia.• Kauppi, A. 1992. Aikuiskoulutuksen suunnit-

telun kehityslinjoja.• Korpinen, E. (toim.) 2000. Esiopetus. Nyt!• Lehtinen, E. & Jokinen, T. 1996. Tutor: itsenäis-

tyvän oppijan ohjaaja.• Lonka, K. & Lonka, I. 1991. Aktivoiva opetus.• Miettinen, S.& Väänänen, S. 1998. Näkökul-

mia lapsuustutkimukseen.• Teoksessa L. Laurikainen (toim.) Koti kasvat-

tajana, elämä opettajana. Kasvatus- ja koulu-tuskulttuurit tutkimuskohteina.

• Rauste-von Wright, M-L. 1997. Opettaja


104

tienhaarassa – konstruktivismia käytännössä.• Ruoppila, I. ym. (toim.) 1999. Varhaiskasvatuk-

sen tutkimusmenetelmiä.(osa lasten arki javuorovaikutus, sivut 174-277.)

• Sallila, P. & Vaherva, T. (toim.) 1998. Arkipäi-vän oppiminen.

• Takala, A. & Takala, M. ( 1988 tai 1992) Psyko-loginen kehitys lapsuusiässä.

• Vaherva, T. & Ekola, J. 1986 (uudemmat pai-nokset). Aikuisten opettamisen taito.

• Vasta, R. (toim.) 1997. Kuusi teoriaa lapsenkehityksestä.

• Lehtiartikkeleita: Nappi, Avaintieto-kansio, vi-deomateriaalia.

Toteutustapa: Kontaktiopetus, itsenäinen työs-kentelyToteutuksen ajankohta: jakso 6 (vain Kuopiossa)Teemavastaava: Sirpa Lyytinen, Kuopion koulu-tusyksikkö


Opinnäytetyössä opiskelija osoittaa tieteellisentutkimuksen periaatteiden ja menetelmien hal-lintaa sekä oman toimialan tutkimustraditiontuntemusta ja pystyy osoittamaan asiantunti-juutensa valitsemallaan suuntautumisalueella.Hän osaa arvioida sekä omaa tutkimuksellistalähestymistapaansa aiheeseen että vaihtoehtoi-sia näkökulmia. Parhaimmillaan opinnäytetyössäluodaan uusia teoreettisia ratkaisuja ja käsitteitäja sen tulokset ovat siirrettävissä suoraan viitto-makielentulkin ammattikäytäntöön. Kokonai-suus jakaantuu tutkimusmenetelmien opiske-luun ja opinnäytetyön tekemiseen.


Tehtävät: yleisen tutkimuksen perusteet, tutki-musmenetelmät, opinnäytetyön ideapaperi, ex-cel-taulukkolaskenta, yleinen soveltava kielen-

tutkimus, viittomakielen tutkijan näkökulma

Tavoitteet: Opiskelija orientoituu opinnäytetyö-hön osana ammatillista kehittymistään, tietäätutkimuksen teon perusperiaatteet, perehtyyopinnäytetyön tarkoitukseen ja sille asetettui-hin vaatimuksiin ja orientoituu opinnäytetyönsätekemiseen.

Sisältö: tutkimuksen aiheen valinta ja tutkimuk-sen eteneminen, tutkimuksen etiikka, excel-tau-lukkolaskentaohjelma, soveltava kielen tutkimusToteutustapa: kontaktiopetus ja itsenäinen työs-kentelyToteutusajankohta: jakso 5

Pakollinen kirjallisuus:• Aaltola, J. & Valli, R. (toim.) 2001. Ikkunoita tut-

kimusmetodeihin – metodin valinta ja aineis-tonkeruu: vinkkejä aloittelevalle tutkijalle. Jy-väskylä: PS-kustannus.

• Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2000. Tutkija kirjoita. 6. uudistettu laitos. Kirjayhtymä.

• Humak. Opinnäytetyöopas.

Edeltävät opinnot: -Teemavastaavat: Tuula Vatanen, Kuopion koulu-tusyksikkö ja Hanna Putkonen-Kankaanpää,Helsingin koulutusyksikköMuuta teeman aikana tapahtuvaa: Teeman Asi-oimistulkkaus tehtävä Suomen kieli tulkkauk-sessa


Tehtävät: tutkimussuunnitelma, tilastomatema-tiikan perusteet, tieteellisen viestinnän perus-teet, kielitieteellinen tutkimus / vtl02Tavoitteet: Opiskelija syventää tutkimuksen te-kemisen taitoja viittomakielialaan suuntautuenja vahvistaa valmiuksia tieteellisten periaattei-den mukaisten raporttien, selvitysten ja tutkiel-mien laatimiseen. Hän perehtyy opinnäyte-työnsä lähtökohtiin niin, että pystyy perustele-


105

maan opinnäytetyönsä valintoja ja arvioimaanmuiden tekemiä suunnitelmia.

Sisältö: tutkimuksen etenemisen konkretisointi,tieteellinen viestintä, tilastomatematiikka, kielentutkimusToteutustapa: kontaktiopetus, seminaarityös-kentely ja itsenäinen työskentelyToteutusajankohta: jakso 2, vtl02 jakso 7

Orientoiva kirjallisuus:• Aaltola, J. & Valli, R. (toim.) 2001. Ikkunoita tut-

kimusmetodeihin - metodin valinta ja aineis-tonkeruu: vinkkejä aloittelevalle tutkijalle. Jy-väskylä: PS-kustannus.

• Heikkinen, H.L.T., Huttunen, R. & Moilanen, P.(toim.) 1999. Siinä tutkija missä tekijä: Toimin-tatutkimuksen perusteita ja näköaloja.

• Eskola, J. & Suoranta, J. 1999. Johdatus laadulli-seen tutkimukseen. 3. painos.

• Hirsjärvi S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2000. Tutkija kirjoita. 6. uudistettu laitos. Kirjayhtymä.


Edeltävät opinnot: Tutkimusmenetelmät 2Teemavastaavat: Tuula Vatanen, Kuopion koulu-tusyksikkö ja Hanna Putkonen-Kankaanpää,Helsingin koulutusyksikköMuuta teeman aikana tapahtuvaa: Vapaavalintai-sina opintoina lapselle tulkkaus*, esittävän tai-teen tulkkaus* sekä yhteiskunta ja tulkkaus*

Opinnäytetyö 1, 5 ov

Tehtävät: tutkimuksen teoreettinen osuus, tutki-musseminaariesitys, tutkimusseminaarissa op-ponointiTavoitteet: Opiskelija osoittaa kykenevänsä itse-näiseen tiedonhankintaan, tiedon kriittiseen ar-viointiin ja oman toimialansa tiedon kartuttami-seen. Hän harjoittelee selkeää viestintää ja ana-lyyttistä keskustelua ammattialansa aihealueista.

Sisältö:• opinnäytetyön aihealueen aiempaan materi-

aaliin ja tietoon tutustuminen• opinnäytetyön teoreettisen osuuden tai pro-

jektin taustojen tms. työstäminen

Toteutustapa: kontaktiopetus ja itsenäinen työs-kentely ohjausta hyväksikäyttäen; seminaari-työskentely on osa ohjaustyöskentelyäToteutusajankohta: jakso 7


kimusmetodeihin - metodin valinta ja aineis-tonkeruu: vinkkejä aloittelevalle tutkijalle. Jy-väskylä: PS-kustannus.

• Hirsjärvi, Remes, P. & Sajavaara, P. 2000. Tutki jakirjoita. 6. uudistettu laitos. Kirjayhtymä.


Edeltävät opinnot: Tutkimusmenetelmät 2Teemavastaavat: Tuula Vatanen, Kuopion koulu-tusyksikkö ja Päivi Rainò, Helsingin koulutusyk-sikkö

Opinnäytetyö 2, 5 ov

Tehtävät: opinnäytetyö, posteritilaisuus, tutki-musseminaariesitys, tutkimusseminaarissa op-ponointi, kypsyysnäyteTavoitteet: Opiskelija osoittaa ammatillisenasiantuntijuutensa kehittymisen ja vahvistaaammatillisiin asioihin liittyviä viestintätaitojaan.Sisältö: opinnäytetyö, posteriesitelmä ja pos-terin tekoToteutustapa: kontaktiopetus ja itsenäinen työs-kentely ohjausta hyväksikäyttäen; seminaari-työskentely on osa ohjaustyöskentelyäToteutusajankohta: jakso 2Pakollinen kirjallisuus: Seminaarityöt


kimusmetodeihin – metodin valinta ja aineis-


106

tonkeruu: vinkkejä aloittelevalle tutkijalle. Jy-väskylä: PS-kustannus.

• Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2000. Tutkija kirjoita. 6. uudistettu laitos. Kirjayhtymä.


Edeltävät opinnot: Opinnäytetyö 1Teemavastaavat: Tuula Vatanen, Kuopion koulu-tusyksikkö ja Päivi Rainò Helsingin koulutusyk-sikköMuuta teeman aikana tapahtuvaa: Vapaasti valit-tavia opintoja yhtä aikaa menossa.


Vapaasti valittavia opintoja on mahdollista valitaoman oppilaitoksen tarjonnasta, oman koulu-tusohjelman tarjonnasta, koko Humakin tarjon-nasta ja muiden vastaavantasoisten oppilaitos-ten tarjonnasta. Opiskelija voi valita esimerkiksiviestinnän opintoja ja osallistua Humakin koulu-tusohjelmien yhteiseen lehtipajaan (ks. Kulttuu-ripalvelujen koulutusohjelma, Kulttuuriviestintä-palvelut B 5 ov). Opiskelumuotona voivat ollatietopuoliset jaksot, monimuoto-opiskelu, pro-jektit ja työoppiminen. Vapaasti valittavilla opin-noilla opiskelija voi vahvistaa osaamistaan valit-semassaan ammatillisessa suuntautumisessa taihankkia uusia näkökulmia itselleen aikaisemminvierailta alueilta.

KUUROSOKEAT JAKUUROUTUNEET 5 OV

Kuulo ja näkö 1 ovKuuroutuneiden ja kuurosokeiden kommuni-kaatio 1 ovKuurosokeiden tulkkaus 1 ovKuuroutuneille tulkkaus 1 ovKuurosokeiden kurssi 1 ov (Edellyttää perustie-toja kuurosokeudesta, kuurosokeiden kommu-nikaatiosta ja tulkkauksesta)

Humakin lehtipaja 5 ov

Opiskelijat toimittavat Humakin tiedotuslehtiHumauksen. Opiskelija osallistuu toimitustyö-hön sekä kirjoittaa, kuvaa ja taittaa. Teema to-teutetaan kaksi kertaa vuodessa. Teema edistääyhteistyötä eri koulutusohjelmien opiskelijoi-den kesken ja kehittää yhteishenkeä ammatti-korkeakoulussa. Teema toteutetaan projektinaeri koulutusyksiköiden välisenä yhteistyönä. Il-moittaudutaan Korpilahden yksikköön.

Projektioppiminen: Jaksot 2–4, 5–7 Korpilahti jaTurku: Lehtipaja toteutetaan lukuvuonna2003–04 kahtena projektina, joista toinen ajoit-tuu jaksoille 2.–4. (syyslukukauden lehti) ja toi-nen jaksoille 5.–7. (kevätlukukauden lehti).Teemavastaavat: Annamari Maukonen (Ko),Timo Parkkola (Tku)

Kulttuurikasvatuksen suuntautumisenteemat 20 ovVoidaan hopsata yksittäisinä teemoina vapaastivalittaviin opintoihin.

Kulttuuri-identiteetin rakentuminen 5 ovVähemmistöryhmien kulttuuritoiminta 5 ovOsallistava ja yhteisöllinen kulttuuritoiminta5 ovKasvatuksellisen kulttuuritapahtuman tuottami-nen 5 ov

Kasvatustieteen pedagogisetopinnot 10 ov

Ks. opintojen kuvaukset s. 94. (140 ov:n viitto-makielentulkin koulutusohjelmassa opiskelevillekasvatustieteen pedagogisten opintojen kuvauk-set ovat samat kuin 160 ov:n ohjelmaa suoritta-villa.)


107


Opiskelija valitsee yhden suuntautumisalueenseuraavista neljästä vaihtoehdosta: viittomakieli,kääntäminen ja/tai tulkkaus, kuurosokeiden ja/tai kuuroutuneiden tulkkaus, pedagogiset suun-tautumisopinnot. Jokaiseen sisältyy neljä tee-maa:• suuntautumisen teoria (5 ov),• suuntautuminen työelämässä (5 ov),• suuntautumiseen liittyvä projekti tai hanke

(5 ov) sekä• suuntautumisen käyttöteoria suhteessa viit-

tomakielentulkin ammattikuvaan (5 ov).

VIITTOMAKIELENSUUNTAUTUMISOPINNOT 20 OV

Tavoitteet: Opiskelija syventää kielen lingvististätietämystään, laajentaa viittomakielisen yhtei-sön ja kulttuurin tuntemustaan sekä harjoittaaaktiivisesti viittomakielen taitoaan osallistumallaviittomakielisen yhteisön toimintaan yhtäjaksoi-sella pidemmällä aikavälillä. Lisäksi opiskelija laa-jentaa ja soveltaa lingvististä tietouttaan viitto-makielestä.

Sisältö ja toteutustapa: Opiskelija toteuttaakääntämisen ja tulkkauksen suuntautumisopin-not haluamallaan, hops-ohjaajansa kanssa sopi-malla tavalla. Tiedonhankinta voi tapahtua osal-listumalla alan seminaareihin, asiantuntijoidenluentoihin sekä perehtymällä kansainvälisiin tut-kimuksiin ja kirjallisuuteen. Opiskelija voi syven-tää tietojaan myös pienimuotoisten tutkimus-ten kautta.

Toteutusajankohta: jaksot 1, 3–4 ja 8Edeltävät opinnot: ammatilliset opinnotTeemavastaava: Hanna Putkonen-Kankaanpää,Helsingin koulutusyksikkö

KÄÄNTÄMISEN JA/TAI TULKKAUKSENSUUNTAUTUMISOPINNOT 20 OV

Tavoitteet: Opiskelija syventää tulkkauksen teo-reettista tietoa, osaamistaan työoppimisessasoveltamalla teoriaa alan työtehtävissä ja ym-märrystään tulkkauksen asemasta yhteiskun-nassa. Hän hankkii valmiuksia työelämän kehit-tämiseen ja luo henkilökohtaiseen ammatilli-seen profiiliinsa sopivaa käyttöteoriaa.

Sisältö ja toteutustapa: Opiskelija toteuttaakääntämisen ja tulkkauksen suuntautumisopin-not haluamallaan, hops-ohjaajansa kanssa, sopi-malla tavalla. Esimerkkejä vaihtoehdoista: kau-nokirjallisuuden tai asiatekstien kääntäminen,kulttuuri-, kongressi- tai oikeustulkkaus.Toteutusajankohta: jaksot 1, 3-4 ja 8Edeltävät opinnot: ammatilliset opinnotTeemavastaavat: Tulkkauksen suuntautumis-opinnot Marjukka La Cross, Kuopion koulutus-yksikkö ja Marja Koistinen, Helsingin koulutus-yksikkö; Kääntämisen suuntautumisopinnot Päi-vi Rainò, Helsingin koulutusyksikkö

KUUROSOKEIDEN JA/TAIKUUROUTUNEIDEN TULKKAUKSENSUUNTAUTUMISOPINNOT 20 OV

Tavoitteet: Opiskelija syventää kuurosokeille/kuuroutuneille tulkkauksen teoreettista tietoahankkimalla tietoa uusimmista tutkimuksista jakäytänteistä. Hän syventää osaamistaan työop-pimisessa soveltamalla teoriaa alan monipuoli-sissa työtehtävissä ja ymmärrystään kuuro-sokeille/kuuroutuneille tulkkauksen merkityk-sestä yksilötasolla, yhteisötasolla ja yhteiskun-nallisella tasolla. Opiskelija on tietoinen ajan-kohtaisista kuurosokeiden/kuuroutuneidentulkkipalveluun liittyvistä hankkeista ja projek-


108

teista sekä hankkii itselleen valmiuksia ja taitojakehittää alan tulkkipalvelua ja tulkkausta. Hänluo henkilökohtaiseen ammatilliseen profiilinsasopivaa käyttöteoriaa.

Sisältö ja toteutustapa: Opiskelija toteuttaa kuu-rosokeille/kuuroutuneille tulkkauksen suuntau-tumisopintonsa haluamallaan, hops-ohjaajansakanssa, sopimalla tavalla: kontaktiopetus, itsenäi-nen työskentely, työoppiminen, projektit

Toteutusajankohta: jaksot 1, 3–4 ja 8Edeltävät opinnot: ammatilliset opinnotTeemavastaava: Anne-Mari Jaamalainen, Kuopi-on koulutusyksikkö


PEDAGOGISETSUUNTAUTUMISOPINNOT 20 OV

Tavoitteet: Opiskelija perehtyy oppimisen pe-ruskäsitteisiin, erilaisiin kielenopetusmenetel-miin ja materiaaleihin sekä erilaisiin oppimisti-lanteisiin. Hän soveltaa tietojaan käytäntöönerilaisissa opetustilanteissa. Opiskelija osaaopettaa viittomakieltä vieraana kielenä ja saaperustiedot viittomien sekä viittomin tuetunpuheen opettamiseen korvaavana kommuni-kaatiokeinona perheille ja sitä työssään tarvitse-ville.Toteutustapa: kontaktiopetus, itsenäinen työs-kentely, työoppiminen, projektit.

Toteutusajankohta: jaksot 1, 3–4 ja 8Edeltävät opinnot: ammatilliset opinnotTeemavastaava: Sirpa Lyytinen, Kuopion koulu-tusyksikkö ja Hanna Putkonen-Kankaanpää,Helsingin koulutusyksikkö

109EDUCATION IN ENGLISH AT HUMANITIES POLYTECHNIC

In addition to the Modular Topics listed hereHumak offers a wide variety of lectures andseminars in English during the Academic Year.Further information on these activities may beobtained by contacting the international co-ordinators of each unit. The contact details arementioned below.

Adventure Education

The students will learn both the theory andpractice of adventure education. The studentswill be assessed on their technical skills as wellas on their understanding of the theories andphilosophy of adventure education. In additionthey will learn social sciences and creative arts.The course offers a humanistic approach tolearning within this area.Methods of study: Lectures, workshops, projectwork, experiential learning, expeditions,cultural activities, participative action-centredresearch, e-learning

Prerequisites: NoneEntry qualifications: Enrolment within theSocrates networkStudy Period: From September to November2003Fees: NoneApplication deadline: 31st May 2003Credits: 20 ECTS

EDUCATION IN ENGLISH ATHUMANITIES POLYTECHNIC

Further information and applications:Humanities PolytechnicMs Maria KontinenThe Tornio UnitKivirannantie 13–1595410 Kiviranta, TornioFinlandtel: +358 16 2119 211fax: +358 16 2119 222e-mail [email protected]

Finnish Institutions and Civil Society inCultural Production

During the course the students learn the roleof the welfare state in cultural activities. Theylearn to understand the economic foundationof culture as part of the state structure. Inaddition the Scandinavian model of culturaladministration will be looked at. The studentswill also study the role and significance of thedifferent organisations present in the culturalsector. The course will also provide an insightinto the Finnish education system and how itencourages cultural activities. Furthermore theparticipants will look at cultural education andthe cultural life cycle from a Finnishperspective.Methods of study: Contact lessons, visits to artevents and institutions, group work, projectwork and a learning diary.

110

Prerequisites: Can be negotiated with theKauniainen Unit of Humanities PolytechnicEntry qualifications: Enrolement within theSocrates networkStudy period: 14.1.–22.2.2004Fees: NoneApplication deadline: Applications areconsidered at all timesCredits: 15 ECTS

Further information and applications:Humanities PolytechnicThe Kauniainen UnitMr Risto RuottunenVanha Turuntie 1402700 KauniainenFinlandtel: +358 9 54 04 24 13fax: +358 9 54 04 24 [email protected]

Wilderness Adventure and OutdoorActivities

This module familiarises students with thebasic outdoor skills as well as the methods ofadventure education and experiential learningin outdoors. The course focuses on winteractivities and sports, e.g. skating, skiing,snowshoe walking, winter hiking, snow building,ice fishing etc. Students learn to takeresponsibility for themselves as well as for theircompanions in different terrain and weatherconditions. Students also learn how to use themost commonly used equipment. During thesestudies students participate in planning andcarrying out outdoor activities and they learnhow to work in groups.After completing the module students will becompetent in basic outdoor skills, gain skills towork as an instructor of experimental learningsituations in outdoor activities and be able toplan and carry out a happening based onexperience in wilderness.

Methods of study: contact lessons, groupworking, experiential learning, learning tasks

Prerequisites: NoneEntry qualifications: Enrolment within theSocrates networkStudy Period: 16.2.–21.3.2004Fees: Can be negotiated with the HaapavesiUnit of Humanities PolytechnicApplication deadline: 9th January 2004Credits: 7,5 ECTS

Futher information and applications:Humanities PolytechnicThe Haapavesi UnitP.O. Box 6286601 HaapavesiFinlandTel: +358 8 4549 500Fax: + 358 8 450 [email protected]

Production and Management of theUgrian Festival

Students will participate in the production andmanagement of the Ugrian Festival held inImatra. The festival contains numerousperformances, mainly music, produced bydifferent Finno-Ugrian peoples. The main eventof the festival will be a new Finno-Ugrianproduction, where theatre, music and danceare combined. The aim of the festival is topromote the awareness of Finno-Ugriancultures in Finland and bring them to theattention of the public. The students becomeacquainted with the Finno-Ugrian culture indaily life and learn to see how the past andpresent are intertwined. They will also reflectupon how to render folk-culture into a viablemodern form. Each year a different emphasis isplaced on the art forms produced during thefestival. The course is completed as workplacement and the working language is English.


111

Methods of Study: Project work, visits to artevents, learning diary.

Prerequisites: NoneEntry qualifications: Enrolment within theSocrates networkStudy period: 4.8.–7.9.2003Fees: NoneApplication deadline: Applications areconsidered at all timesCredits: 7,5 ECTS

Further information and applications:Humanities PolytechnicThe Joutseno UnitMr. Juha Iso-AhoPöyhiänniementie 254100 JoutsenoFinlandtel: +358 5 610 0114fax: +358 5 610 0125e-mail: [email protected]

Ethnic and Local Cultures in Europe

During the course the students becomefamiliar with the main ethnic groups and localcultures in Europe and in Finland in particular.In addition they become acquainted with therole of various ethnic minorities present inmodern Europe. Furthermore the courseenhances discussion on the position ofminority cultures with regard to main culturesin Europe. The students also learn to organizecultural events which are based on ethnic andlocal cultures. They will study the Sami andFinland’s Roman minority cultures in particular.Methods of study: Lectures, workshops, projectwork, case studies, visits, learning diary, reports,project work

Prerequisites: Can be negotiated with theKorpilahti Unit of Humanities PolytechnicEntry qualifications: Enrolment within the

Socrates networkStudy period: 29.3.–2.5.2004Fees: Can be negotiated with the KorpilahtiUnit of Humanities PolytechnicApplication deadline: Applications areconsidered at all timesCredits: 7,5 ECTS

Further information and applicationsMs Sanna PekkinenHumanities PolytechnicThe Korpilahti UnitTähtiniementie 2641800 Korpilahtitel: +358 14 820 12 14fax: +358 14 820 12 18

Cultural Production in an InternationalEnvironment

This module is a part of a transatlantic projectbetween three European partners and threeCanadian partners. The European partners areHumanities Polytechnic in Finland, The Univer-sity of Trento in Italy and The HogeschoolRotterdam in Holland. The Canadian partnersare: The University of Nipissing, The Universityof York and L’Université du Québec áMontréal.

The students will receive a critical, multiculturalinsight into the different methodologies ofinvestigating a similar topic. During the modularcourse “Cultural Production in an InternationalEnvironment” the students will learn thevarious approaches used in different countrieswhile producing for example cultural events orstudying multicultural issues. Each partnerapproaches the common theme from a uniqueperspective. A variety of learning methods willbe used during the course. The modular coursegives the students the possibility to learn aboutinternational project work and co-operation inpractice. This course includes several different

EDUCATION IN ENGLISH AT HUMANITIES POLYTECHNIC

112

parts: An introduction to the theme (1.5ECTS), the specific course topic planned andtaught by each partner (4.5 ECTS) and theConclusion (1.5 ECTS). The topics developedby each partner may include the following:cultural identity, culture as a semiotic proccess,culture and history, transmission of tradition,story telling, native creativity in Canada,experiences and realities in multi-culturalgroups and cultural stereotypes.Methods of study: Contact lessons, e-learning,video-conference, group work and learningdiary.

Prerequisities: NoneEntry qualifications: Enrolment within theSocrates network or EU–Canada projectStudy period: 23.2.–28.3.2004Fees: NoneApplication deadline: 1.11.2003Credits: 7.5 ECTS

Further information and applications:Humanities PolytechnicThe Turku UnitHarjattulantie 6020690 TurkuFinlandTel: +358 2 2762 000Fax:+358 2 2762 001E-mail: [email protected]

Human Rights and Eradicationof Racism

The module will make students acquaintedwith major agreements and principles ofHuman Rights and the contexts in which theyoccur. Students will be conversant withdifferent approaches to racism and willappreciate anti-racist aims and campaigns inyouth work. The purpose of the module is togive students an ability to understand HumanRights in a broader sense and understand their

responsibility within their work place at thesame time. The students understand the basicprinciples of Human Rights. In addition they willunderstand the aims and means of anti-racistactivities. The unit will be taught in close co-operation with different international organi-zations such as the United Nations andAmnesty International. Human rights andbreaking these will be closely looked at indifferent parts of the world. The studyingmaterial will be handed out to students at thebeginning of the module.Methods of study: Contact learning, Inde-pendent study, work placement

Prerequisities: NoneEntry qualifications: Enrolment within theSokrates networkStudy period: 23.2. –28.3. 2004Fees: NoneApplication deadline: 17.10.2003Credits: 7.5 ECTS

Further information and applications:Humanities PolytechnicThe Lohja UnitMrs Tarja KuulaKarstuntie 53708450 Hormajärvitel: +358 19 357 811fax: +358 19 357 81 59e-mail: [email protected]

Multicultural Urban Youth Work

The module acts as a meeting point for boththe students of Humak and the internationalstudents who come and study at Humak asexchange students. The aim is to get theinternational students familiarized with the wayin which the Finns do multicultural youth workin an urban environment. For home studentsthe module acts as an international learningenvironment in Finland by developing students’


113

language skills. The module increasesopportunities in participation in internationalexchanges later on. Within the module thestudents plan and manage a project, whichaims at supporting the personal andprofessional growth of the young people facingspecial young people’s problems. In the projectthe students endeavour to integrate thetheory and practise. Other aims are thedevelopment of one’s interpersonal skills, ofone’s intercultural communication skills andbecoming acquainted with the use of socialpedagogy in adventure education and inFinnish youth workshops.Methods of study: Contact learning + projectReading: Review of National Youth Policy(1997)

Prerequisities: NoneEntry qualifications: Enrolment within theSokrates networkStudy period: 29.3. –2.5. 2004Fees: NoneApplication deadline: 17.10. 2003Credits: 7.5 ECTS

Further information and applications:Humanities PolytechnicThe Lohja UnitMrs Tarja KuulaKarstuntie 537Finlandtel: +358 19 357 81 60fax: +358 19 357 81 59e-mail: [email protected]

Orientation to Adventure Education

During the module the student will getacquainted with the history, philosophy andtraditions of adventure education as well as willlook at the different environments in which theadventure education can take place. Byparticipating in the activities used in the

adventure education the student will getexperience in using the method, knowledge ofhow to work in groups and of meaning ofgroup processes. Further education in the fieldwill also be looked at more closely. The module(in English) is aimed at both home andinternational students and therefore issues ofcross- cultural communication in adventureeducation will come across. At the end of themodule the student will have a written exambased on the books listed below.Methods of study: Contact learningReading: Mortlock C (1989) The AdventureAlternative. Schoel J, Prouty D & Radcliffe P(1988)Islands of Healing: A guide to Adventure BasedCounselling

Prerequisities: NoneEntry qualifications: Enrolment within theSokrates networkStudy period: 3.5.–31.5.2004Fees: NoneApplication deadline: 17.10.2003Credits: 7.5 ECTS

Further information and applications:Humanities PolytechnicThe Lohja UnitMs Hannele PulkamoKarstuntie 537Finlandtel: +358 19 357 811fax: +358 19 357 81 59e-mail: [email protected]

Global Youth Work

The students will familiarize themselves withthe global aspects of young peoples’ lives andtheir use of leisure. They will take a look at themeaning of international education and newcultures. The students will learn to understandtheir own cultural background and how it

EDUCATION IN ENGLISH AT HUMANITIES POLYTECHNIC

114

affects their way of thinking. They will also try tofind answers to the following questions: Whatare the global problems of today? How doesglobalisation discriminate and marginalizepeople? How do global issues affect youngpeople and their development?The course will teach the methods and modelsused in multicultural youth work and the keyissues to remember when working in amulticultural group. The students will learn howleisure work and tourism can increase ourunderstanding of cultures and globalisation. Thecourse will offer the students models, whichmay be used in leisure work to increase thebenefits of globalisation. The students will alsolearn how leisure activities both, maintain ourown cultural identity and increase ourunderstanding of other cultures. The topicscovered during the course include: Globaltrends in young peoples’ leisure; leisure trends(western versus global); problems caused byglobalisation for young people; the benefits ofglobalisation for young people; global trends in


travel; multicultural awareness and under-standing diversity; integration of immigrants;global ethics; theories of globalisation; leisure asa tool against marginalisation; characteristicsand sociology of leisure.Methods of study: Texts, films, visits

Prerequisites: NoneEntry requirements: Enrolment within theSocrates networkStudy period: 19.1.–26.3.2004Fees: NoneApplication deadline: 28.11.2002Credits: 18 ECTS

Further information and applications:Humanities PolytechnicTornio UnitKivirannantie 13–1595410 Kiviranta, TornioFinlandtel +358 16 2119 200, fax +358 16 2119 222e-mail: [email protected]

115OPINTOJEN ALOITUS KOULUTUSYKSIKÖITTÄIN 2003–2004

OPINTOJEN AJOITUS KOULUTUS-YKSIKÖITTÄIN 2003–2004

- O

rient

oitu

min

en h

uman

istisi

in a

mm

atte

ihin

jaam

mat

tikor

keak

oulu

un-

(Työ

oppi

min

en)

HA

APA

VE

DE

N K

OU

LU

TU

SY

KS

IKK

ÖO

petu

s al

kaa

25.8

.03

Syrjä

ytym

isen

ehkä

isy,

Kans

alai

s- ja

järje

stöt

oim

inta

JOE

NS

UU

N K

OU

LU

TU

SY

KS

IKK

ÖO

petu

s al

kaa

15.8

.03

Syrjä

ytym

isen

ehkä

isy,

Taid

e ja

kul

ttuu

ri nu

oriso

kasv

atuk

sess

a

LO

HJA

N K

OU

LU

TU

SY

KS

IKK

ÖO

petu

s al

kaa

25.8

.03

Syrjä

ytym

isen

ehkä

isy,

Kans

alai

stoi

min

nan

ja n

uoris

otyö

n tu

otta

ja

KAN

SALA

ISTO

IMIN

NA

N JA

NU

ORI

SOTY

ÖN

KO

ULU

TUSO

HJE

LMA

Jaks

o 1

4.8.

-7.

9.-

Seik

kailu

kasv

atuk

sen

orie

ntaa

tio- T

ieto

- ja

vie

stin

täte

kniik

ka k

ansa

laist

oim

inna

ssa

janu

oriso

työs

sä-

(Työ

oppi

min

en)

- O

rient

oitu

min

en h

uman

istisi

in a

mm

atte

ihin

jaam

mat

tikor

keak

oulu

un-

Leiri

koul

u- ja

leiri

toim

inta

- Ki

elita

ito k

ansa

invä

liste

n su

htei

den

peru

stan

a-

Opi

nnäy

tety

ö-

(Työ

oppi

min

en)

Jaks

o 2

8.9.

-12

.10.

Jaks

o 3

13.1

0. -

16.1

1.

- H

uman

ismi j

a vi

estin

tä-

Kans

alai

stoi

min

ta ja

nuo

risot

yö e

nnen

ja n

yt- T

yöel

ämät

iedo

n pe

rust

eet

- Er

ityisr

yhm

ien

ohja

amin

en- T

utki

mus

men

etel

mät

2

- O

rient

oitu

min

en h

uman

istisi

in a

mm

atte

ihin

jaam

mat

tikor

keak

oulu

un-

Nuo

rten

osa

llisuu

s- T

aide

kasv

atus

ja k

äden

taid

ot o

hjau

ksen

väl

inee

nä- T

yöel

ämät

iedo

n pe

rust

eet

- Tie

to-

ja v

iest

intä

tekn

iikka

kan

sala

istoi

min

nass

a ja

nuor

isoty

össä

-pr

ojek

ti-

Kiel

itaito

kan

sain

välis

ten

suht

eide

n pe

rust

ana

- O

rient

oitu

min

en h

uman

istisi

in a

mm

atte

ihin

jaam

mat

tikor

keak

oulu

un-

Kans

alai

stoi

min

ta ja

nuo

risot

yö e

nnen

ja n

yt-

Mon

ikul

ttuu

rinen

työ

- Tut

kim

usm

enet

elm

ät 1

- O

pinn

äyte

työ

- H

uman

ismi j

a vi

estin

tä-

Kans

alai

stoi

min

ta ja

nuo

risot

yö e

nnen

ja n

yt-

Kans

alai

stoi

min

nan

kehi

ttäm

inen

ja m

allin

tam

inen

/Tu

tkim

usm

enet

elm

ät 1

- Eh

käise

vä p

äihd

etyö

/Tut

kim

usm

enet

elm

ät 1

- Jär

jest

öjoh

tam

inen

ja jä

rjest

ötoi

min

nan

kehi

ttäm

inen

- Sy

rjäyt

ymise

n eh

käisy

n su

unta

utum

isopi

ntoj

enpr

ojek

ti

- H

uman

ismi j

a vi

estin

tä-

Kans

alai

stoi

min

ta ja

nuo

risot

yö e

nnen

ja n

yt-

Järje

stöv

iest

intä

- N

uoru

us ja

nuo

rten

kul

ttuu

riset

kas

vuyh

teisö

t

- H

uman

ismi j

a vi

estin

tä-

Kasv

atuk

sen

arvo

peru

sta

ja e

läm

änka

ari

- Sy

rjäyt

ymise

n ris

kit

- Kan

sala

istoi

min

nan

ja n

uoris

otyö

n m

uuto

spro

sess

it-

Mon

iam

mat

illine

n nu

orte

n pa

rissa

teh

tävä

työ

- O

pinn

äyte

työ

Jaks

o 4

17.1

1. -

21.1

2.-

Eri-i

käist

en o

hjaa

min

en-

Ehkä

isevä

päi

hdet

yö/ T

utki

mus

men

etel

mät

1-

Kans

alai

stoi

min

nan

kehi

ttäm

inen

ja m

allin

tam

inen

/Tu

tkim

usm

enet

elm

ät 1

- Kan

salai

s- ja

järje

stöt

oim

inna

n su

unta

utum

isopi

ntoj

enpr

ojek

ti-

Syrjä

ytym

isen

ehkä

isyn

suun

taut

umiso

pint

ojen

proj

ekti

- M

iele

nter

veys

ja s

yrjä

ytym

inen

- Tai

de ja

kul

ttuu

ri yk

silöl

lisen

ä ja

yht

eisö

llisen

ä ilm

iönä

- H

yvin

voin

tiyht

eisk

unna

n pe

rust

eet

- H

uman

ismi j

a vi

estin

tä-

Kans

alai

stoi

min

ta ja

nuo

risot

yö e

nnen

ja n

yt

- H

uman

ismi j

a vi

estin

tä-

Palv

elut

uott

amise

n pe

rust

eet

- Ko

hden

nett

u ja

erit

yisn

uoris

otyö

- Vie

stin

tä ja

mar

kkin

oint

i-

Han

kkee

t ja

tuo

tant

opro

sess

it-

Ehkä

isevä

päi

hdet

yö-

Opi

nnäy

tety

ö

Jaks

ot

Ilmoi

ttau

tum

inen

ens

imm

äise

lle ja

ksol

le p

äätt

yy 3

1.5.

Mui

lle ja

ksoi

lle il

moi

ttau

tum

inen

pää

ttyy

nel

jä v

iikko

a en

nen

jaks

on a

lkua

.

116

- H

yvin

voin

tiyht

eisk

unna

n pe

rust

eet

- O

pinn

äyte

työ

HA

AP

AV

ED

EN

KO

UL

UT

US

YK

SIK

KÖ

JOE

NS

UU

NK

OU

LU

TU

SY

KS

IKK

ÖL

OH

JAN

KO

UL

UT

US

YK

SIK

KÖ

Jaks

o 5

22.1

2. -

22.2

.- T

utki

mus

men

etel

mät

2-

Opi

nnäy

tety

ö-

Palv

elut

uott

amise

n pe

rust

eet

- Ka

svat

ukse

n ar

vope

rust

a ja

elä

män

kaar

i

- O

rient

oitu

min

en h

uman

istisi

in a

mm

atte

ihin

jaam

mat

tikor

keak

oulu

un-

Hyv

invo

intiy

htei

skun

nan

peru

stee

t-

Nuo

ruus

ja n

uort

en k

ultt

uuris

et k

asvu

yhte

isöt

- Tut

kim

usm

enet

elm

ät 2

- La

sten

ja n

uort

en li

ikun

nano

hjau

ksen

per

uste

et

Jaks

o 6

23.2

. -28

.3.

Jaks

o 7

29.3

. - 2

.5.

- N

uort

en o

sallis

uus

- Wild

erne

ss A

dven

ture

and

out

door

Act

iviti

es-

Opi

nnäy

tety

ö

- La

sten

ja n

uort

en li

ikun

nano

hjau

ksen

per

uste

et-

Dra

ama

ja t

eatt

eri-i

lmai

su n

uoris

o- ja

vap

aa-

aika

työs

sä-

Seik

kailu

turv

allis

uus

- O

pinn

äyte

työ

- Jä

rjest

ötoi

min

nan

peru

stee

t-

Osa

llista

van

draa

man

men

etel

mät

- H

uman

Rig

hts

and

Erad

icat

ion

of R

acism

- Pr

ojek

tinha

llinna

n pe

rust

eet

- Li

ikun

taku

lttuu

ri ja

res

urss

it

- N

uoru

us ja

nuo

rten

kul

ttuu

riset

kas

vuyh

teisö

t- T

yöpa

jaoh

jaaj

a ja

työ

paja

peda

gogi

ikka

- Ka

nsal

aist

oim

inna

n vo

imav

arat

- Er

ityisr

yhm

ät ja

vam

mai

styö

- Osa

llisuu

s ja

yht

eisö

llisyy

s ku

lttuu

risiss

a ko

ntek

stei

ssa

- Sy

rjäyt

ymise

n ris

kit

- Yks

ilön

ja r

yhm

änoh

jauk

sen

peru

stee

t-

Nuo

risor

ikol

lisuu

s ja

sen

ehk

äisy

- M

ultic

ultu

ral U

rban

Yout

h W

ork

- Pr

ojek

tien

joht

amin

en-

Mie

lent

erve

ys ja

syr

jäyt

ymin

en-

Syrjä

ytym

isen

ehkä

isyn

suun

taut

umiso

pint

ojen

proj

ekti

- Pa

lvel

utuo

ttam

iseen

liitt

yvä

proj

ekti

- O

pinn

äyte

työ

Jaks

o 8

3.5.

-31

.5.

- Yks

ilön

ja r

yhm

äohj

auks

en p

erus

teet

- Re

tkei

lyka

svat

us- Y

ksilö

n ja

ryh

män

ohja

ukse

n pe

rust

eet

- Tut

kim

usm

enet

elm

ät 1

- O

pinn

äyte

työ

- Toi

min

nallis

ten

men

etel

mie

n oh

jaam

inen

- Se

ikka

iluka

svat

ukse

n or

ient

aatio

(en

gl.)

- M

aaha

nmuu

ttaj

atyö

- O

pinn

äyte

työ

Jaks

o 9

1.6.

- 3

1.7.

- Le

iriko

ulu-

ja le

irito

imin

ta

Jaks

ot


117

- O

rient

oitu

min

en h

uman

istisi

in a

mm

atte

ihin

jaam

mat

tikor

keak

oulu

un-

Kiel

itaito

kan

sain

välis

ten

suht

eide

n pe

rust

ana

NU

RM

IJÄ

RV

EN

KO

UL

UT

US

YK

SIK

KÖ

Ope

tus

alka

a 25

.8.0

3

SU

OL

AH

DE

NK

OU

LU

TU

SY

KS

IKK

ÖO

petu

s al

kaa

8.9

.03

Syrjä

ytym

isen

ehkä

isy,

Kans

alai

stoi

min

nan

ja n

uoris

otyö

n tu

otta

ja

TO

RN

ION

KO

UL

UT

US

YK

SIK

KÖ

Ope

tus

alka

a 6.

8.03

Syrjä

ytym

isen

ehkä

isy, S

eikk

ailu

kasv

atus

,Ka

nsai

nväl

iset s

uhte

et, K

ansa

laist

oim

inna

n ja

nuo

risot

yön

tuot

taja

Jaks

o 1

4.8.

-7.

9.-

Hen

kise

t vo

imav

arat

työ

ssä

- Jä

rjest

ötoi

min

nan

peru

stee

t-

Nuo

risok

asva

ttaj

ana

koul

ussa

- Tie

to-

ja v

iest

intä

tekn

iikka

nuo

risot

yöss

ä-

Opi

nnäy

tety

ö-

(Työ

oppi

min

en)

- Yks

ilön

ja r

yhm

änoh

jauk

sen

peru

stee

t-

Hyv

invo

intiy

htei

skun

nan

peru

stee

t-

Lajit

aido

t se

ikka

iluka

svat

ukse

ssa

- Le

iriko

ulu-

ja le

irito

imin

ta-

Opi

nnäy

tety

ö-

Seik

kailu

kasv

atuk

sen

orie

ntaa

tio-

Seik

kailu

kasv

atus

-suu

ntau

tum

isopi

ntoj

en p

roje

kti

- (T

yöop

pim

inen

)

Jaks

o 2

8.9.

-12

.10.

Jaks

o 3

13.1

0. -

16.1

1.

- O

rient

oitu

min

en h

uman

istisi

in a

mm

atte

ihin

jaam

mat

tikor

keak

oulu

un-

Kans

alai

stoi

min

ta ja

nuo

risot

yö e

nnen

ja n

yt-

Seik

kailu

kasv

atuk

sen

orie

ntaa

tio-

Järje

stöv

iest

intä

- Työ

eläm

ätie

don

peru

stee

t-

Järje

stöv

aiku

ttam

inen

- O

rient

oitu

min

en h

uman

istisi

in a

mm

atte

ihin

jaam

mat

tikor

keak

oulu

un-

Joht

ajuu

s ja

esim

iest

aido

t-

Koul

u ja

syr

jäyt

ymise

n eh

käisy

- Sy

rjäyt

ymise

n ris

kit

- Työ

eläm

ätie

don

peru

stee

t-

KIEL

ITA

RJO

NTA

- O

rient

oitu

min

en h

uman

istisi

in a

mm

atte

ihin

jaam

mat

tikor

keak

oulu

un-

Osa

llistu

van

draa

man

men

etel

mät

nuo

risot

yöss

ä-

Kans

ainv

älin

en h

umaa

ni n

uoris

otyö

ntek

ijä- T

erve

ys-

ja v

irkist

ysliik

unta

työ

yhte

isöss

ä-

Kans

ainv

älist

en t

apah

tum

ien

järje

stäm

inen

- El

ämän

hal

linta

ja k

olm

as s

ekto

ri-

Seik

kailu

kasv

atuk

sen

toim

inna

lliset

työ

tava

t- A

dven

ture

Edu

catio

n

- H

uman

ismi j

a vi

estin

tä-

Kans

alai

stoi

min

ta ja

nuo

risot

yö e

nnen

ja n

yt-

Eri i

käist

en o

hjaa

min

en- T

oim

inna

lliset

men

etel

mät

järje

stöt

yöss

ä

- Ka

nsal

aist

oim

inta

ja n

uoris

otyö

enn

en ja

nyt

- Tut

kim

usm

enet

elm

ät I

- N

uort

en o

sallis

uus

- Sy

rjäyt

ymise

n eh

käisy

n su

unta

utum

isopi

ntoj

enpr

ojek

ti-

Palv

elut

uott

amise

en li

ittyv

ä pr

ojek

ti-

KIEL

ITA

RJO

NTA

: Ruo

tsin

syv

entä

vä k

urss

i 2 1

ov

- H

uman

ismi j

a vi

estin

tä-

Syrjä

ytym

isen

riski

t-

Palv

elut

uott

amise

en l

iitty

vä p

roje

kti

- KV

-suu

ntau

tum

isopi

ntoj

en p

roje

kti

- Sy

rjäyt

ymise

n eh

käisy

n su

unta

utum

isopi

ntoj

enpr

ojek

ti- A

dven

ture

Edu

catio

n- T

utki

mus

men

etel

mät

1- T

yöop

pim

inen

Jak

so 4

17.1

1. -

21.1

2.-

Hum

anism

i ja

vies

tintä

- Ka

svat

ukse

n ar

vope

rust

a ja

elä

män

kaar

i-

Ihm

inen

yht

eisö

n jä

sene

nä

- H

uman

ismi j

a vi

estin

tä-

Nuo

ruus

ja n

uoru

uden

kul

ttuu

riset

kas

vuyh

teisö

t-

Nuo

risoh

uolto

ja k

orja

ava

nuor

isoty

ö-

KIEL

ITA

RJO

NTA

: Eng

lann

in k

erta

usku

rssi

1 ov

- Ka

svat

ukse

n ar

vope

rust

a ja

elä

män

kaar

i-

Mie

lent

erve

ys ja

syr

jäyt

ymin

en-

Kultt

uurie

n ko

htaa

min

en-

Seik

kailu

kasv

atuk

sen

teor

eett

inen

tau

sta

- Adv

entu

re E

duca

tion

- O

pinn

äyte

työ

- Työ

oppi

min

en

Jaks

ot

OPINTOJEN ALOITUS KOULUTUSYKSIKÖITTÄIN 2003–2004

118

- H

yvin

voin

tiyht

eisk

unna

n pe

rust

eet

- Tut

kim

usm

enet

elm

ät 1

NU

RM

IJÄ

RV

EN

KO

UL

UT

US

YK

SIK

KÖ

SU

OL

AH

DE

NK

OU

LU

TU

SY

KS

IKK

ÖT

OR

NIO

NK

OU

LU

TU

SY

KS

IKK

Ö

Jaks

o 5

22.1

2. -

22.2

.-

Kasv

atuk

sen

arvo

peru

sta

ja e

läm

änka

ari

- Pa

lvel

utuo

ttam

isen

peru

stee

t- T

utki

mus

men

etel

mät

II

- KI

ELIT

ARJ

ON

TA: E

ngla

nnin

syv

entä

vä k

urss

i(A

cade

mic

Writ

ing)

1 o

v-

Opi

nnäy

tety

ö

- O

rient

oitu

min

en h

uman

istisi

in a

mm

atte

ihin

jaam

mat

tikor

keak

oulu

un-

Eri-i

käist

en o

hjaa

min

en-

Nuo

ruus

ja n

uort

en k

ultt

uuris

et k

asvu

yhte

isöt

- G

loba

l You

th W

ork

- O

pinn

äyte

työ

- La

jitai

dot

seik

kailu

kasv

atuk

sess

a

Jaks

o 6

23.2

. -28

.3.

Jaks

o 7

29.3

. - 2

.5.

- Jä

rjest

ötoi

min

nan

peru

stee

t-

Kans

alai

sjärje

stöj

en k

ehity

syht

eist

yö- T

oim

inta

muu

ttuv

assa

työ

eläm

ässä

- Se

ikka

iluka

svat

ukse

n or

ient

aatio

- N

uore

n se

ksua

alisu

uden

koh

taam

inen

- Ka

nsai

nväl

inen

, hum

aani

nuo

risot

yönt

ekijä

- KI

ELIT

ARJ

ON

TA :

Engl

anni

n sy

vent

ävä

kurs

si(C

omm

unic

atio

n Sk

ills)

1 ov

- H

uman

ismi j

a vi

estin

tä- T

aide

kasv

atus

ja k

äden

taid

ot o

hjau

ksen

väl

inee

nä-

Glo

bal Y

outh

Wor

k-

Nuo

rten

osa

llisuu

s-

Seik

kailu

turv

allis

uus

- Tut

kim

usm

enet

elm

ät 2

- Yks

ilön

ja r

yhm

änoh

jauk

sen

peru

stee

t-

Syrjä

ytym

isen

riski

t-

Nuo

risot

yö k

oulu

ssa

- M

iele

nter

veys

ja s

yrjä

ytym

inen

- Tut

kim

usm

enet

elm

ät 1

- Tal

ous

joht

amise

n vä

linee

nä-

KIEL

ITA

RJO

NTA

: Esp

anja

n ku

rssi

1 1

ov

- Ka

nsal

aist

oim

inta

ja n

uoris

otyö

enn

en ja

nyt

- Pa

lvel

utuo

ttam

isen

peru

stee

t- K

olm

as se

ktor

i kan

salai

stoi

min

nass

a ja

nuor

isoty

össä

- Ka

nsai

nväl

iset

vaih

to-o

hjel

mat

ja n

iiden

mah

dollis

uude

t-

Opi

nnäy

tety

ö

Jaks

o 8

3.5.

-31

.5.

- Pa

lvel

utuo

ttam

isen

peru

stee

t-

Nuo

rten

osa

llisuu

s-

Hyv

invo

intiy

htei

skun

nan

peru

stee

t- A

siaka

spal

velu

ja m

arkk

inoi

nti

- Toi

min

nallis

ten

men

etel

mie

n oh

jaam

inen

- Le

iriko

ulu-

ja le

irito

imin

ta-

KIEL

ITA

RJO

NTA

: (hu

om! I

tsen

äine

n ty

öske

ntel

y)Ru

otsin

kiel

inen

kirj

allis

uus

I 1 o

v, En

glan

nink

ielin

enki

rjallis

uus

I 1 o

v-

Opi

nnäy

tety

ö

- Yks

ilön

ja r

yhm

änoh

jauk

sen

peru

stee

t-

Seik

kailu

kasv

atuk

sen

toim

inna

lliset

työ

tava

t-

Lajit

aido

t se

ikka

iluka

svat

ukse

ssa

- O

pinn

äyte

työ

Jaks

o 9

1.6.

- 3

1.7.

Jaks

ot


119

- M

edia

kultt

uuri

(I)-

Etni

set

ja p

aika

lliset

kul

ttuu

rit (

P, T)

- Ku

lttuu

rin t

unte

mus

(I)

JOU

TS

EN

ON

KO

UL

UT

US

YK

SIK

KÖ

KA

UN

IAIS

TE

NK

OU

LU

TU

SY

KS

IKK

ÖK

OR

PIL

AH

DE

NK

OU

LU

TU

SY

KS

IKK

ÖTU

RU

NK

OU

LU

TU

SY

KS

IKK

Ö

KULT

TUU

RIPA

LVEL

UJE

N K

OU

LUTU

SOH

JELM

A

Teem

aan

kuul

uu il

moi

ttau

tua

Hum

akPr

on k

autt

a ku

ukau

tta

enne

n ja

kson

alk

ua. I

lmoi

ttau

tum

inen

ens

imm

äise

lle ja

ksol

le p

äätt

yyku

itenk

in 3

1.5.

Pilk

ku o

ppim

isym

päris

tötu

nnus

ten

välis

sä il

moi

ttaa

, ett

ä te

emaa

tarjo

taan

mai

nitu

issa

oppi

misy

mpä

ristö

issä.

Vin

oviiv

atu

nnus

ten

välis

sä il

moi

ttaa

, ett

ä te

ema

tarjo

taan

mon

imuo

to-o

petu

ksen

a, jo

ka k

oost

uu m

aini

tuist

a op

pim

isym

päris

töist

ä.

Jaks

o 1

4.8.

-7.9

.- T

iedo

ttam

inen

(K)

- Jo

htam

inen

ja h

allin

non

teor

iat

(K/I)

- O

pinn

äyte

työ

(I/K)

- H

umak

in y

htei

set o

pinn

ot (

Orie

n..)

(K)

- Ku

lttuu

rin t

unte

mus

(I )

- M

ultim

edia

(K/

T)

- Ku

lttuu

rin ju

ridise

t ky

sym

ykse

t (K

/I)- V

iest

intä

(K)

- H

umak

in y

htei

set

opin

not

(K/V

/I)

- H

umak

in y

htei

set

opin

not

(K)

- Tai

de ja

kul

ttuu

ri yh

teisk

unna

ssa

(K)

- Ku

nnal

linen

kul

ttuu

rihal

linto

(K)

- Ku

lttuu

rin t

unte

mus

(I)

- M

etod

isem

inaa

ri (K

/I)-

Etni

set

ja p

aika

lliset

kul

ttuu

rit (

P)-

Kultt

uurit

ieto

us (

K/I)

- O

pinn

äyte

työs

emin

aari

(K/I)

- H

umak

in le

htip

aja

(P)

- Sy

vent

ävä

pere

htym

inen

joho

nkin

taite

enla

jiin ta

i kul

ttuur

in o

sa-a

luee

seen

(K,I)

- H

umak

in y

htei

set

opin

not

(K)

- Tai

de ja

kul

ttuu

ri yh

teisk

unna

ssa

(K)

- Ku

lttuu

ritie

tous

(I/K

)

- H

umak

in y

htei

set

opin

not

(Orie

n..)

(K)

- Kul

t.kas

vatu

s mon

ikultt

. yht

eisk

unna

ssa

(K)

- Tuo

ttaj

an t

yövä

linee

t (K

)-

Kultt

uurit

ieto

us (

I/K)

- O

pinn

äyte

sem

inaa

ri(K/

I)-

Met

odise

min

aari(

K/I)

- Ku

lttuu

rin t

alou

s (K

)-

Kultt

uurik

asva

tuks

en t

eore

ettin

enpe

rust

a (K

/I)- T

aide

ja k

ultt

uuri

yhte

is-ku

nnas

sa (

K)

- H

umak

in y

htei

set

opin

not

(K)

- Tai

de ja

kul

ttuu

ri yh

teisk

unna

ssa

(K)

- Tuo

ttaj

an t

yövä

linee

t (K

)-

Opi

nnäy

tety

ö (I/

K)-

Etni

set

ja p

aika

lliset

kul

ttuu

rit (

P)

- Ku

lttuu

ritoi

min

nan

arvo

t ja

etii

kka

(K)

- H

umak

in le

htip

aja

(P)

- Ku

lttuu

riyrit

täjy

ys (

K)-

Hum

akin

yht

eise

t op

inno

t (K

)- T

aide

ja k

ultt

uuri

yhte

iskun

nass

a (K

)

- H

uman

ismi j

a vi

estin

tä (

K)- T

aide

ja k

ultt

uuri

yhte

iskun

nass

a (K

)- K

ultt

uurip

alve

lun

tuot

teist

amin

en (

P/K) -

Met

odise

min

aari

(K/

I)

Jaks

o 2

8.9.

-12.

10.

Jaks

o 3

13.1

0.-1

6.11

.

Jaks

ot

Jaks

o 4

17.1

1.-2

1.12

.-

Opi

nnäy

tety

ö (I)

- O

pinn

äyte

sem

inaa

ri (K

/I)-

Fest

ivaa

lija

tap

ahtu

ma

osaa

min

en(K

)- O

hjaa

jana

ja k

oulu

ttaj

ana

toim

imin

en(K

/T/P

)-

Kultt

uurin

en e

läm

änka

ari (

K/I)

- Tai

teen

tun

tem

us (

K, I/

M)

- Jo

hdat

us k

ultt

uurin

tal

oute

en (

K, I)

- Yht

eisö

taid

e (K

/KV

)-

Etni

set

ja p

aika

lliset

kul

ttuu

rit (

P)

- H

umak

in le

htip

aja

(P)

- Vie

stin

tä (

K,I,P

,T)

- Tai

teen

tun

tem

us (

K,I/M

)

- Tie

dott

amin

en (

K)- O

hjaa

jana

ja k

oulu

ttaj

ana

toim

imin

en(K

/ P)

- Ku

lttuu

rimar

kkin

oint

i (K)



- Eu

-rah

oitt

eine

n ku

lttuu

rihan

ke(K

, P, T

)- T

uott

ajan

työ

välin

eet

(K)

JOU

TS

EN

ON

KO

UL

UT

US

YK

SIK

KÖ

KA

UN

IAIS

TE

NK

OU

LU

TU

SY

KS

IKK

ÖK

OR

PIL

AH

DE

NK

OU

LU

TU

SY

KS

IKK

ÖT

UR

UN

KO

UL

UT

US

YK

SIK

KÖ

Jaks

o 5

22.1

2.-2

2.2.

- Tai

teen

tun

tem

us (

K/M

)-

Kultt

uurim

arkk

inoi

nti (

I)-

Kultt

uuris

en id

entit

eetin

rake

ntum

inen

(K/

I)-

Opi

nnäy

tety

ösem

inaa

ri (K

/I)

- Työ

eläm

äval

miu

det

(K)

- H

umak

in le

htip

aja

(P)

- Ku

lttuu

rin t

alou

s (K

)-

Johd

atus

kul

ttuu

rin t

alou

teen

(K)

- Kul

ttuur

isen

iden

titee

tin ra

kent

umin

en(K

)

- Tai

teen

tun

tem

us (

K/M

) ta

i (V

)-

Kultt

uurip

oliti

ikka

(I/K

)-

Kultt

uurin

en e

läm

änka

ari (

K)

- Sy

vent

ävä

pere

htym

inen

joho

nkin

taite

enla

jiin ta

i kul

ttuur

in o

sa-a

luee

seen

(K)

- M

etod

isem

inaa

ri (K

/I)-

Johd

atus

kul

ttuu

rin t

alou

teen

(K,

I)

- Sy

vent

ävä

kirja

llisuu

s (K

, I)

- Ku

lttuu

rin t

alou

s (K

)-

Syve

ntäv

ä pe

reht

ymin

en jo

honk

inta

iteen

alaa

n (K

,I)-

Kultt

uurin

tun

tem

us (

I)-

Hum

akin

leht

ipaj

a (P

)-

Osu

usto

imin

ta (

K/I,I

)- T

iedo

ttam

inen

(K,

I,P,T

)

- Vie

stin

tä (

K)-

Kultt

uurik

asva

tuks

en t

eore

ettin

enpe

rust

a (T

/ K)

- Ka

nsai

nväl

inen

kul

ttuu

riyht

eist

yö (

K)-

Kultt

uurih

allin

non

peru

sta

(I/K)

- O

pinn

äyte

(I)

- Ku

lttuu

riyrit

täjy

ys (

K)-

Kultt

uurip

alve

lun

tuot

tam

inen

(K/

P)-

Kultt

uurik

asva

tus

mon

ikul

ttuu

rises

sayh

teisk

unna

ssa

(K/I)

- Ku

lttuu

rin t

oim

inta

ympä

ristö

t (T

)-

EU-r

ahoi

ttei

nen

kultt

uurih

anke

(K/P

)-

Kultt

uurim

arkk

inoi

nti (

K)

- O

pinn

äyte

työ

(I)-

Hum

akin

leht

ipaj

a (P

)-

Etni

set

ja p

aika

lliset

kul

ttuu

rit (

K,P)

- Ku

lttuu

rimar

kkin

oint

i (K)

- Jo

hdat

us k

ultt

uurin

tal

oute

en (

K)-

Syve

ntäv

ä pe

reht

ymin

en ta

iteen

lajiin

tai k

ultt

uurin

osa

-alu

eese

en (

V/K

)-

Opi

nnäy

tety

ösem

inaa

ri (K

)-

Last

enku

lttuu

ri (P

/K)

Jaks

o 6

23.2

.-28

.3.

Jaks

o 7

29.3

.-2.

5.

- O

pinn

äyte

(I)

- Tap

ahtu

maj

ärje

stäm

isen

erity

iskys

ymyk

set

(K,K

+T/

P)-

Kultt

uurin

toi

min

taym

päris

töt

(T)

- Ku

lttuu

rihal

linno

n pe

rust

a (K

)- K

asva

tuks

ellis

en k

ultt

uurit

apah

tum

antu

otta

min

en (

P)

- O

pinn

äyte

työ

(I)-

Met

odise

min

aari

(K)

- Ku

lttuu

rin t

oim

inta

ympä

ristö

t (T

)- K

asva

tuks

ellis

en k

ultt

uurit

apah

tum

antu

otta

min

en (

P)

- Ku

lttuu

rin t

oim

inta

ympä

ristö

t (T

/K)

- Ku

lttuu

rin t

alou

s (K

)Ja

kso

83.

5.-3

1.5.

- O

suus

toim

inta

(P)

- Lä

hial

ueku

lttuu

ri yh

teist

yö (

P, T)

- Poh

joism

aine

n ku

lttuu

riyht

eist

yö (

P,T)

- M

useo

palv

elut

(P, T

)- K

ansa

invä

linen

kul

ttuu

riyht

eist

yö (

P, T)

- Yht

eisö

taid

e (P

)-

Fest

ivaa

lija

tap

ahtu

ma

osaa

min

en(T

,P)

- Ku

lttuu

ripal

velu

n tu

otta

min

en (

T,P)

- M

arkk

inoi

ntiv

iest

intä

(T,

P)

- Tie

dott

amin

en (

T ,P

)- F

estiv

aali-

ja ta

paht

umao

saam

inen

(T, P

)-

Mar

kkin

oint

ivie

stin

tä (

T, P)

- Ku

lttuu

ripal

velu

n tu

otta

min

en (

T, P)

- Ka

svat

ukse

llisen

kul

ttuu

ritap

ahtu

man

tuot

tam

inen

(T)

- Käy

tänn

ön to

imin

ta k

ulttu

urih

allin

noss

a(T

)- K

ansa

invä

linen

kul

ttuu

riyht

eist

yö (

T, P)

- Poh

joism

aine

n ku

lttuu

riyht

eist

yö (

T, P)

- K

ultt

uurit

uott

ajuu

s ko

lman

nella

sekt

orilla

(T)

- La

sten

kultt

uuri

(T)

- EU

-rah

oitt

eine

n ku

lttuu

rihan

ke (

T ,P

)

- M

useo

palv

elut

(T,

P)-

Kultt

uurit

uott

ajuu

s ko

lman

nella

sekt

orilla

(T,

P)- K

ultt

uuri

hyvi

nvoi

nnin

edi

stäj

änä

(T,P

)- F

estiv

aali-

ja ta

paht

umao

saam

inen

(T,P

)-

EU-r

ahoi

ttei

nen

kultt

uurih

anke

(T,

P)-

Mar

kkin

oint

ivie

stin

tä (

T,P)

- Ku

lttuu

ripol

itiik

ka (

I)- K

ansa

invä

linen

kul

ttuur

iyhte

istyö

(T,P

)-

Last

enku

lttuu

ri (T

)- T

iedo

ttam

inen

(P,T

)- V

iest

intä

(P,T

)-

Käyt

ännö

n to

imin

taku

lttuu

rihal

linno

ssa

(T)

- Ku

lttuu

ripal

velu

n tu

otta

min

en (

T )

- Fe

stiv

aali-

ja ta

paht

umao

saam

inen

(T)

- K

ultt

uurit

uott

ajuu

s ko

lman

nella

sekt

orilla

(T)

- M

useo

palv

elut

(T)

- Ku

stan

nus

ja ju

lkai

suto

imin

ta (

T)

Jaks

oih

insi

tom

atto

mat

teem

at

Jaks

ot

121

1) O

rient

oitu

min

en a

mk:

uun,

hum

anist

. alo

ihin

sek

ä vi

ittom

akie

liala

an2)

Viit

tom

akie

linen

yht

eisö

3) T

ulkk

ipal

velu

t

HE

LS

ING

IN K

OU

LU

TU

SY

KS

IKK

ÖK

UO

PIO

N K

OU

LU

TU

SY

KS

IKK

Ö

Jaks

o 1

4.8.

-7.9

.1)

Orie

ntoi

tum

inen

am

k:uu

n, h

uman

ist. a

loih

in s

ekä

viitt

omak

ielia

laan

2) V

iitto

mak

ielis

een

yhte

isöön

tut

ustu

min

en 2

3) T

ulkk

ipal

velu

t4)

Suu

ntau

tum

inen

työ

eläm

ässä

Jaks

o 2

8.9.

-12.

10.

VIIT

TOM

AKI

ELEN

TU

LKIN

KO

ULU

TU

SOH

JELM

A

1) H

uman

ismi j

a vi

estin

tä2)

Ede

llise

n vu

oden

kes

kene

räise

t te

emat

3) A

sioim

istul

kkau

s

1) H

uman

ismi j

a vi

estin

tä2)

Kää

ntäm

isen

peru

stee

t3)

Tut

kim

usm

enet

elm

ät 1

4) O

pinn

äyte

työ

2

Jaks

o 3

13.1

0.-1

6.11

.1)

Orie

ntoi

tum

inen

viit

tom

akie

lent

ulki

n ty

ökie

liin

2) Jo

hdat

us t

ulkk

auks

een

3) V

älip

ortfo

lio

1) O

rient

oitu

min

en v

iitto

mak

iele

ntul

kin

työk

ielii

n2)

Johd

atus

tul

kkau

ksee

n3)

Väl

ipor

tfolio

4) S

uunt

autu

mise

n pr

ojek

ti ta

i han

ke

Jaks

o 4

17.1

1.-2

1.12

.1)

Viit

tom

akie

li2)

Asio

imist

ulkk

aus

3) O

pisk

elut

ulkk

aus

1) V

iitto

mak

ieli

2) A

sioim

istul

kkau

s3)

Opi

skel

utul

kkau

s4)

Suu

ntau

tum

isen

käyt

töte

oria

Jaks

o 5

22.1

2.-2

2.2.

1) V

iitto

mak

ielin

en y

htei

sö ja

siih

en t

utus

tum

inen

2) T

utki

mus

men

etel

mät

13

a) O

pisk

elut

ulki

n ty

öelä

mä,

b) K

äänn

öski

elte

n lin

gvist

iset

erot

,c)

Ope

tuks

en s

uunn

ittel

u

1) V

iitto

mak

ielin

en y

htei

sö ja

siih

en t

utus

tum

inen

2) T

utki

mus

men

etel

mät

13

a) O

pisk

elut

ulki

n ty

öelä

mä,

b) K

äänn

öski

elte

n lin

gvist

iset

erot

,c)

Ope

tuks

en s

uunn

ittel

u

Jaks

o 6

23.2

.- 2

8.3.

1) Ä

idin

kiel

estä

työ

kiel

eksi

2) E

tiikk

a ja

tul

kkau

s3

a) E

rityi

salo

jen

tulk

kaus

, b)

Kään

täjä

n am

mat

tikuv

a, c)

Opp

imise

n oh

jaam

inen

1) Ä

idin

kiel

estä

työ

kiel

eksi

2) E

tiikk

a ja

tul

kkau

s3

a) E

rityi

salo

jen

tulk

kaus

, b)

Kään

täjä

n am

mat

tikuv

a, c)

Opp

imise

n oh

jaam

inen

Jaks

o 7

29.3

.-2.

5.1)

Johd

atus

kää

ntäm

iseen

2) V

iitto

mak

iele

n tu

lkin

työ

eläm

än p

erus

teet

3) O

pinn

äyte

työ

1

1) Jo

hdat

us k

äänt

ämise

en2)

Viit

tom

akie

len

tulk

in t

yöel

ämän

per

uste

et3)

Opi

nnäy

tety

ö 1

Jaks

o 8

3.5.

-31.

5., 3

.-5.5

.1)

Kää

ntäm

isen

peru

stee

t2)

Asio

imist

ulki

n am

mat

tikuv

a3)

Suu

ntau

tum

isen

teor

ia

1) K

äänt

ämise

n pe

rust

eet

2) A

sioim

istul

kin

amm

attik

uva

3) S

uunt

autu

mise

n te

oria

Jaks

o 9

1.6.

-31.

7.Ke

sälu

kuka

usi

Kesä

luku

kaus

i

Jaks

ot

Ilmoi

ttau

tum

inen

ens

imm

äise

lle ja

ksol

le p

äätt

yy 3

1.5.

Mui

lle ja

ksoi

lle il

moi

ttau

tum

inen

pää

ttyy

nel

jä v

iikko

a en

nen

jaks

on a

lkua

.


122

Lisää yhteystietoja löytyy HumakProsta (painapöllön kuvaa, valitse Yleinen ja Etsi) ja HumakinInternet-sivuilta (www.humak.edu).Humakin sähköpostit ovat muotoa:[email protected]

Humakin toimitusjohtaja Timo Heinola,puh. 050 411 9557Humakin rehtori Raimo Jalkanen,puh. 050 411 9600

Talous- ja hallintojohtaja Irma Lönnroth,puh. (09) 5404 2439

Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjel-majohtaja Sirpa Teräväinen, puh. 050 411 9563Kulttuuripalvelujen koulutusohjelman koulutusoh-jelmajohtaja Eija Timonen, puh. 050 411 9564Viittomakielentulkin koulutusohjelman koulutus-ohjelmajohtaja Pirkko Mikkonen,puh. 040 411 9562

Aikuiskoulutuskoordinaattori Arja Kitola,puh. 050 411 9590Järjestelmäasiantuntijat Scott Alexander,puh. 050 411 9556 jaLeo Jääskeläinen, puh. 050 411 9558Verkkokoordinaattori Pekka Harjula,puh. 050 411 9588Kansainvälisen toiminnan koordinaattori TimoSorvoja, puh. 050 411 9578Kirjastokoordinaattori Kauko Maskulainen,puh. 050 411 9599

YHTEYSTIETOJA

Laatukoordinaattori Minna Kesälä,puh. (09) 5404 2436Yhteisvalintasihteeri Marika Stam,puh. (09) 5404 2428

YHTEINEN PALVELUYKSIKKÖ

Vanha Turuntie 14, 02700 Kauniainenp. (09) 5404 2428, f. (09) 5489 6130sähköpostit muotoa:[email protected]/ [email protected]

Talous- ja hallintojohtaja Irma Lönnroth,p. (09) 5404 2439Talouspäällikkö Suvi Airola, p. (09) 5404 2443Taloussihteeri Anneli Lonka, p. (09) 5404 2446Palkkasihteeri Tessa Savolainen,p. (09) 5404 2437Opintosihteeri (toimivapaalla)Maritta Severinkangas, p. (09) 5404 2445

HAKUTOIMISTO

Vanha Turuntie 14, 02700 Kauniainenpostiosoite: PL 21, 02711 Espoop. 020 348 350, f. (09) 5489 6130sähköposti: [email protected] /[email protected]

Yhteishakukoordinaattori Marika Stam,p. (09) 5404 2453Toimistosihteeri Nina Ruotsalainen,p. (09) 5404 2454


123

HAAPAVEDENKOULUTUSYKSIKKÖ

PL 62, 86601 Haapavesip. (08) 454 9500, f. (08) 454 9529Yksikön sähköposti: [email protected]ähköpostit muotoa:[email protected]

Vastaava-lehtori:Jani Goman, p. (08) 4549 537

Lehtorit:Pekka Kaunismaa, p. (08) 454 9543Merja Junnila (äitiyslomalla 31.1-04 saakka)sijaisena Tuula Virtanen, p. (08) 454 9533Sanna-Leena Keränen, p. (08) 4549 540Annikki Kluukeri-Jokinen (vuorotteluvapaalla31.12-03 saakka), p. (08) 4549 530

Opintosihteeri:Aino-Inkeri Vahe (08) 454 9539

Kirjasto:Informaatikko-tiedottaja Päivi Holsti, p. (08)4549 532. Kirjasto on avoinna klo 7.00–20.00.Lukupaikkoja on kahdeksan ja työasemia seitse-män.

Kopiointi:Opiskelijoiden käytössä oleva kopiokone onLönninkartanon alakerrassa kanttiinin yhtey-dessä. Opiskeluun liittyvä kopiointi on maksu-ton.

Ruokailu:Opiskelijaravintola on Lönninkartanon alaker-rassa. Opiskelijaravintola on avoinna klo 7.00–8.00 (aamupala), klo.10.30–11.30 (lounas) jaklo.16.00–17.00 (päivällinen). Opiskelijat mak-

savat ruokansa joko käteisellä tai ruokalipulla.Alennushintaisen aterian (lounas) saa voimassaolevaa opiskelijakorttia tai Kelan korttia näyttä-mällä.

Tietotekniikkapalvelut:Atk-tilat ovat Mikkosentalossa ja Väinölässä.Työasemia on yhteensä 40. Tilat ovat avoinnarajoituksetta. Levykkeitä saa atk-opettajalta taitoimistosta. Tulostus tapahtuu atk-tiloissa. Hu-makPro-vastaavana toimii opintosihteeri, jakäyttötuesta vastaa Aarno Kulju.

Ilmoitustaulu:Humakin ilmoitustaulut ovat Lönninkartanonalakerrassa (mm. HUMAKOn ja talon sisäisetilmoitukset) sekä Väinölässä luokkien 4 ja 5 vä-littömässä läheisyydessä (mm. lukujärjestykset,kursseihin ja opintoihin liittyvät ilmoitukset).Yleisten tiedotusten ilmoitustaulu Punkkerissa.

HELSINGINKOULUTUSYKSIKKÖ

Ilkantie 4, 00400 Helsinkip. (09) 5803 560, f. (09) 5803 556Yksikön s-posti: [email protected]ähköpostit muotoa:[email protected]

Vastaava lehtori:Päivi Rainó, p. (09)5803 542, 050 411 9593

Lehtorit:Marja Koistinen, p. (09) 5803 554,050 411 9595Hanna Putkonen, p. (09) 5803 554Pirkko Selin-Grönlund, p. (09) 5803 566,050 411 9592

KOULUTUSYKSIKÖT

KOULUTUSYKSIKÖT

124

Opintosihteeri:Päivi Halme, p. (09) 5803 560, 050 411 9572

Kirjasto:Kirjastonhoitaja Raili Ojala-Signell,p. (09) 5803 522.Kirjasto on yhteinen Valkean talon kirjastonkanssa. Kirjasto on varmimmin avoinna ma–kekello 9.00–15.00. Kirjaston sähköpostiosoite [email protected].

Kopiointi:Oppilaitoksessa on opiskelijoilla oma kopioko-ne. Kopiomaksut ladataan kunkin henkilökoh-taiselle kortille suoritetun maksun mukaan.

Ruokailu:Opiskelijaravintola sijaitsee Valkeassa talossatyöpaikkaravintolan yhteydessä. Opiskelijara-vintola on avoinna klo 7.45–8.30 (aamiainen),klo 11.30–12.30 (lounas) ja klo 14.00–14.20(kahvi). Päivällinen on mahdollista saada etukä-teen tilattuna. Ruoka maksetaan opiskelijaravin-tolan kassaan. Alennushintaisen aterian (lounas)saa voimassa olevaa opiskelijakorttia tai Kelanateriatukikorttia näyttämällä.

Tietotekniikkapalvelut:Atk-luokassa on 20 työasemaa. Oppilaitoksessaon lisäksi yksi kahden työaseman työtila. Tilatovat avoinna klo 8.00–20.00. Oppitunnit ovatetusijalla yksityiskäyttöön nähden. Tulostaa voikaikilta atk-luokan työasemilta. HumakPro-vas-taavana toimii opintosihteeri, ja käyttötuestavastaa Timo Heiskala.

Ilmoitustaulu:Ilmoitustaulu sijaitsee 2. kerroksessa luokkienvieressä.

JOENSUUNKOULUTUSYKSIKKÖ

Niittylahdentie, 82220 Niittylahtip. (013) 244 2155, f. (013) 244 2156Yksikön s-posti: [email protected]ähköpostit muotoa:[email protected]

Vastaava lehtori:Erja Karvinen, päärakennus, 2. kerros,p. (013) 244 2127

Lehtorit:Erja Anttonen, päärakennus, 2. krs,p. (013) 2442 134Jatta Herranen, päärakennus, 2. krs,p. (013) 2442 154Heli Kurkko, päärakennus, 2. krs,p. (013) 2442 152Tuija Mehtonen, päärakennus, 2. krs,p. (013) 2442 153Jukka Määttä, päärakennus, 2. krs,p. (013) 2442 127,(palaa toimivapaalta 1.11.2003)Tiina Pajuri, päärakennus, 2. krs, (toimivapaallakoko lukuvuoden 2003–2004)

Opintosihteeri:Pirjo Parviainen, päärakennus, 2. kerros,p. (013) 244 2155

Kirjastovastaava:Minna Halonen, päärakennus, 1. kerros,p. (013) 244 2136

Kirjasto:Kirjasto sijaitsee päärakennuksen pohjakerrok-sessa. Kirjasto on avoinna ma–pe klo 8.00–16.00. Lukupaikkoja on 6 ja työasemia 12.

Kopiointi:Kopiokone on päärakennuksen 1. kerroksenaulassa. Kopiokortteja myydään opiston toimis-tossa.


125

Ruokailu:Opiskelijaravintola on päärakennuksen pohja-kerroksessa. Opiskelijaravintolan aukioloajat il-moitetaan syyslukukauden alkaessa. Opiskelija-ravintolassa on kassa, johon ruokailu makse-taan. Alennushintaisen aterian (lounas) saa voi-massa olevaa opiskelijakorttia tai Kelan ateria-tukikorttia näyttämällä.

Tietotekniikkapalvelut:Päärakennuksessa on kaksi suurempaa atk-tilaa,toinen ensimmäisessä kerroksessa ja toinen kir-jaston yhteydessä. Lisäksi on kaksi nettiselailu-pistettä 2. kerroksen aulassa. Työasemia luokissaon yhteensä 28. Tilat ovat avoinna ma–to klo 8–16. Levykkeitä myydään kioskissa. Tulostaa voikaikilta työasemilta. Vanhempia koneita siirre-tään yksittäisiksi työpisteiksi eri rakennuksiin.HumakPro-vastaavana toimii opintosihteeri, jakäyttötuesta vastaa Kimmo Neuvonen.

Ilmoitustaulu:Humakin tiedotus hoidetaan HumakPron kaut-ta.

JOUTSENONKOULUTUSYKSIKKÖ

Pöyhiänniementie 2, 54100 JOUTSENOp. (05) 6100 145, f. (05) 6100 125Yksikön s-posti: [email protected]ähköpostit muotoa:[email protected]

Vastaava lehtori:Päivi Ruutiainen, p. (05) 6100 127

Lehtorit:Juha Iso-Aho, p. (05) 6100 114Jari Klemola, p. (05) 6100 151Leena-Marja Virtanen, p. (05) 6100 123Leena Krekula, p. (05) 6100 151

Opintosihteeri:Maarit Ruokonen, p. (05) 6100 145

Kirjastonhoitaja:Päivi Pakarinen, p. (05) 6100 119. Kirjastonhoi-taja on tavattavissa ma–to klo 9.00–14.00. Avai-men lunastettuaan kirjastoa voi käyttää ympärivuorokauden. Työasemia on viisi ja lukupaikkoja20.

Kopiointi:Kopiointi tapahtuu toimiston kautta. Kopiotmaksetaan käteisellä opiston toimistoon.

Ruokailu:Opiskelijaravintola on ruokalarakennuksessa.Aukioloajat: klo 7.30–8.00 (aamiainen),klo 11.30–12.15 (lounas), klo 14.45–15.10(kahvi) ja klo 17.00–17.30 (päivällinen). Ruokai-lun voi maksaa joko käteisellä tai ruokalipuilla.Alennushintaisen aterian (lounas) saa voimassaolevaa opiskelijakorttia tai kelan ateriatukikort-tia näyttämällä.

Tietotekniikkapalvelut:Atk-luokat sijaitsevat asuntola- ja toimistora-kennuksessa. Työasemia atk-luokissa on yhteen-sä 36. Kirjastossa on näiden lisäksi kolme työ-asemaa. Asuntolan atk-luokan tilat ovat käytet-tävissä avaimen lunastamisen jälkeen. Kaikissatiloissa on tulostusmahdollisuus. Levykkeitä voiostaa kanttiinista. HumakPro-vastaavana toimiiJari Klemola, ja käyttötuesta vastaa Mikko Kok-ko.

Ilmoitustaulu:Ilmoitustaulu on auditoriorakennuksessa.

KAUNIAISTENKOULUTUSYKSIKKÖ

Vanha Turuntie 14, 02700 Kauniainenp. (09) 5402 2438, f. (09) 5404 2444Yksikön sähköposti: [email protected]

KOULUTUSYKSIKÖT

126

Sähköpostit muotoa:[email protected]

Vastaava lehtori:Katri Kaalikoski, päärakennus, 2. kerros,p. (09) 5404 2416

Lehtorit:Tuula Johansson, päärakennus, 2. kerros,p. (09) 5404 2414Eero Kärkkäinen, päärakennus, 2. kerros,p. (09) 5404 2433Risto Ruottunen, päärakennus. 2.kerros,p. (09) 5404 2413Titta Tiihonen, päärakennus, 2. kerros,p. (09) 5404 2429Jari Valtari, päärakennus 2. kerros,p. (09) 5404 2423

Opintosihteeri:Mervi Tuominen, päärakennus, 2. kerros,p. (09) 5404 2438

Kirjasto:Kirjasto sijaitsee omassa rakennuksessaan. Kir-jastosta voi lainata tenttikirjoja ja muuta kirjalli-suutta. Kirjastossa on lukupaikkoja ja työasemia.Iltaisin ja viikonloppuisin kirjastoon pääsee ma-joitustilan avaimella.

Kopiointi:Opiskelijoiden käytössä oleva kopiokone sijait-see atk-luokkia vastapäätä Aivoriihen käytävällä.Kopiokortteja saa ostaa kanttiinista tai talous-toimistosta.

Ruokailu:Ruokailu järjestetään opiskelijaravintolassa, jokasijaitsee päärakennuksen ensimmäisessä ker-roksessa. Alennushintaisen aterian (lounas) saavoimassa olevaa opiskelijakorttia tai Kelan ate-riatukikorttia näyttämällä. Ruoka maksetaanopiskelija-ravintolan kassaan.

Tietotekniikkapalvelut:Tietotekniikkapalvelut sijaitsevat Aivoriihessä.Atk-luokat A6 ja A7 ovat opiskelijoiden käytös-sä oppituntien ulkopuolella klo 21.00 asti. Ope-tusajat ilmoitetaan viikoittain luokan ovessaolevassa lukujärjestyksessä. Luokissa A6 ja A7on yhteensä 23 työasemaa, joiden lisäksi A8:ssaon 15-paikkainen atk-pohjainen kielistudio. Jo-kaisessa atk-luokassa on tulostusmahdollisuus.Levykkeitä voi ostaa taloustoimistosta. Huma-kin käytössä olevissa päärakennuksen luokissaon verkkoyhteyksin varustetut tietokoneet.HumakPro-vastaavana toimii opintosihteeri, jakäyttötuesta vastaa atk-opettaja.

Ilmoitustaulut:Humakin tiedotus hoidetaan HumakPron kaut-ta. Päärakennuksen aulassa on luokkatilat päivit-täin ilmoittava taulu ja kaikkia Työväen Akatemi-an tiloissa opiskelevia koskeva ilmoitustaulu.

KORPILAHDENKOULUTUSYKSIKKÖ

Tähtiniementie 26, 41800 Korpilahti,p. (014) 820 101, f. (014) 8201 218Yksikön s-posti: [email protected]ähköpostit muotoa:[email protected]

Vastaava lehtori:Kaisa Hannikainen-Vainio, p. (014) 8201 225

Lehtorit:Annamari Maukonen, (014) 8201 230Hannu Sirkkilä, p. (014) 8201 221Kari Pirinen, p. (014) 8201 243Molla Walamies, p. (014) 8201 219Sanna Pekkinen, p. (014) 8201 214

Korento-paikalliskulttuurihankkeenprojektipäällikkö:Jari Määttä, p. (014) 8201 242


127

Opintosihteeri:Riitta Leppänen, p. (014) 8201 115

Kirjastonhoitaja-informaatikko:Hannu Markkanen, p. (014) 8201 107

Kirjasto:Kirjasto sijaitsee päärakennuksessa. Kirjasto onavoinna arkisin klo 8.00–22.00. Viikonloppuisinkirjasto on avoinna, jos muuta toimintaa on jär-jestetty. Lukupaikkoja on 32 ja työasemia 6.

Kopiointi:Kopiointi tapahtuu päärakennuksen toimistos-sa. Kopiot maksetaan käteisellä opiston toimis-toon.

Ruokailu:Opiskelijaravintola on päärakennuksessa. Auki-oloajat klo 8.00–9.00 (aamiainen), klo 11.30–13.00 (lounas), klo 14.00–15.00 (kahvi) ja klo16.30–17.30 (päivällinen). Alennushintaisenaterian (lounas) saa voimassa olevaa opiskelija-korttia tai Kelan ateriatukikorttia näyttämällä.

Tietotekniikkapalvelut:Opistossa on yhteensä 93, joista opiskelijakäy-tössä on 57. Kaksi atk-luokkaa ovat pääraken-nuksen alakerrassa. Toisessa luokassa on 14 jatoisessa 12 työasemaa. Luokat ovat avoinna klo7.00–22.00. Opiston tietotekniikasta vastaaVesa Lahtonen.

Ilmoitustaulu:Opiskelijailmoitustaulu on päärakennuksen au-lassa.

KUOPION KOULUTUSYKSIKKÖ

Kansanopistotie 32, 70800 KUOPIOp. (017) 289 2500, f. (017) 289 2507Yksikön s-posti: [email protected]ähköpostit muotoa:[email protected]

Vastaava lehtori:Mirja Huttunen, p. (017) 2892 522

Lehtorit:Anne-Mari Jaamalainen, p. (017) 2892 527Mikko Karinen, p. (017) 2892 524Marjukka LaCross, p. (017) 2892 523Sirpa Lyytinen, p. (017) 2892 525Juha Manunen, 050 4119 598Tuula Vatanen, p. (017) 2892 526

Opintosihteeri:Merja Puustinen, p. (017) 2892 521

Kirjaston hoitaja:Mirja Kejonen, p. (017) 2892 529

Kirjasto:Kirjastossa on työasemia. Kirjasto on avoinnaklo 8.00–21.00.

Kopiointi:Kopiokone on aulassa. Kopiokortteja myydääntoimistossa.

Ruokailu:Opiskelijaravintola sijaitsee pääovea vastapäätä.Opiskelijaravintola on avoinna klo 7.45–8.30(aamiainen), klo 11.45–12.30 (lounas), klo14.00–14.20 (kahvi) ja klo 16.40–17.15 (päiväl-linen). Ruoka maksetaan opiskelijaravintolankassaan. Alennushintaisen aterian (lounas) saavoimassa olevaa opiskelijakorttia tai Kelan ate-riatukikorttia näyttämällä.

Tietotekniikkapalvelut:Atk-luokassa on 20 työasemaa.Tilat ovat avoin-na ma–to klo 8.00–21.00 ja pe 8.00–15.00.Oppitunnit ovat etusijalla yksityiskäyttöön näh-den. Lisäksi luokissa on työasemat. Levykkeitämyydään toimistossa. HumakPro-vastaavanatoimii opintosihteeri, ja käyttötuesta vastaaEero Pekkala.

KOULUTUSYKSIKÖT

128

Ilmoitustaulu:Ilmoitustaulut sijaitsevat yläkerran käytävällä.

LOHJAN KOULUTUSYKSIKKÖ

Karstuntie 537, 08450 LOHJAp. (019) 357 811, f. (019) 357 8159Yksikön s-posti: [email protected]ähköpostit muotoa:[email protected]

Lehtorit:Tarja Kuula, p. (019) 357 8169Pia Lundbom, (019) 357 8168Tuija Martikainen, (toimivapaalla)Petri Paju, (opintovapaalla)Antti Pelttari p.(019) 357 8164Hannele Pulkamo, p. (019) 357 8163Erja Salo, p. (019) 357 8166Anja Tarhala, p. (019) 357 8165Tarja Turhanen, p. (019) 357 8167Mikko Vatka, p. (019) 357 8162Reijo Viitanen, p. (019) 357 8161

Opintosihteeri:Iris Mäki-Kojola, p. (019) 357 8160

Kirjasto:Informaatikko Hannu Kylkisalo, p. (019) 3578133. Kurssikirjasto sijaitsee päärakennuksenalakerran asuntolasiivessä. Kirjastossa on käy-tössä työasemia tiedonhakua varten.

Kopiointi:Kopiointi tapahtuu päärakennuksen tuloaulassa.Kopiokortteja myydään toimistossa.

Ruokailu:Opiskelijaravintola sijaitsee päärakennuksessa.Opiskelijaravintola on avoinna klo 7.45–8.30(aamiainen), klo 11.15–12.30 (lounas), klo13.45–14.30 (kahvi) ja klo 15.45–16.30 (päiväl-linen). Kassa on opiskelijaravintolan yhteydessä.Alennushintaisen aterian (lounas) saa esittä-

mällä voimassa olevan opiskelijakortin tai Kelanateriatukikortin.

Tietotekniikkapalvelut:Kaksi atk-tilaa ovat päärakennuksen hallintosii-vessä. Työasemia on 31. Atk-luokka on avoinnaarkipäivisin klo 7.00–21.00 ja työtila klo 7.00–24.00. Viikonloppukäytöstä vastaavat opiskelija-päivystäjät. Asuntolassa on opiskelijoiden käy-tössä 12 työasemaa. Opiskelija voi halutessaanvuokrata asuntolasta huoneen, jossa on tieto-kone ja nettiyhteydet. Tulostaa saa vapaasti. Le-vykkeitä ja muita opetustarvikkeita myydääntoimistossa. HumakPro-vastaavana toimii opin-tosihteeri.

Ilmoitustaulu:Ilmoitustaulut ovat päärakennuksen ala-aulassa.

NURMIJÄRVENKOULUTUSYKSIKKÖ

Kotorannantie 49, 05250 Kiljavap. (09) 276 251, f. (09) 276 2770Yksikön s-posti: [email protected]ähköpostit muotoa:[email protected]

Vastaava lehtori:Hanna Laitinen, p. (09) 276 2728

Lehtorit:Tanja Aholainen (toimivapaalla)Marjaana Jauhola, p. (09) 276 2751Pauli Kurikka, p. (09) 276 2725Riitta Mursula-Innanen, p. (09) 276 2732 (toi-mivapaan sijainen)Esa Ylikoski, p. (09) 276 251

Opintosihteeri:Seija Huttunen, p. (09) 276 251 vaihde

Kirjasto:Kirjasto on erillisessä kirjastorakennuksessa. Kir-


129

jastonhoitaja Outi Mietala, p. (09) 276 2709, onpaikalla ma–pe kello 8.00–15.00. Kirjastoonpääsee arkisin klo 8.00–15.00 suoraan ja klo15.00–22.00 illalla lukkokoodin avulla. Viikon-loppuisin kirjastoon pääsee ovikoodilla klo8.00–22.00.

Kopiointi:Opiskelijoiden käytössä on postituksen kopio-kone. Maksu 10 senttiä/kopio suoritetaan vas-taanottoon.

Ruokailu:Opiston ruokasali on avoinna klo 6.30–9.00(aamiainen), klo 11.15–12.30 (lounas), klo14.00–14.30 (kahvi) ja 16.30–17.45 (päivälli-nen). Viikonloppuisin ruokasalin palveluajat voi-vat vaihdella. Alennushintaista ateriaa (lounas)varten saa opiston vastaanotosta ostaa ruokai-lulippuja voimassa olevaa opiskelijakorttia taiKelan ateriatukikorttia näyttämällä.

Tietotekniikkapalvelut:D308-luokassa 16 työasemaa ovat ensisijaisestiHumak-opiskelijoiden käytössä klo 8.00–22.00välisenä aikana. Kirjastossa opiskelijoiden käy-tössä on viisi työasemaa, ja tilapäisenä atk-työs-kentelytilana saatetaan käyttää ryhmätyötilaa,jossa on kahdeksan työasemaa. Levykkeitä voiostaa vastaanotosta arkisin klo 8.00–16.00. Hu-makPro-vastaavana toimii Hannu Lönnroth, jakäyttötuesta vastaa Ari Heino.

Ilmoitustaulu:Humakia koskeva ilmoittelu tapahtuu pääosinHumakPron ja sähköpostin välityksellä. Ilmoi-tustauluja on kaksi; toinen pääaulassa ja toinenHumak-luokassa (“Sääksijärvi-kabinetti”).

SUOLAHDENKOULUTUSYKSIKKÖ

Savontie 1044200 Suolahtip. (014) 574 5500 f. (014) 574 5505Yksikön s-posti: [email protected]ähköpostit [email protected]

Vastaava lehtori:Tarja Jukkala, p. (014) 574 5545

Lehtorit:Marja-Liisa Sarha, p. (014) 574 5544Johanna Kuivakangas, p. (014) 574 5547Paula Parkkila p. (014) 574 5543(Anja Laukkarinen-Mäenpää vuorotteluvapaal-la 31.12.2003 saakka)Kimmo Lind, p. (014) 574 5541Juha Nikkilä, p. (014) 574 5546Niina Leinonen, p.(014) 574 5540Maarit Honkonen-Seppälä (Pekka Harjulan si-jainen 1.8. lähtien), p. (014) 574 5548Katariina Soanjärvi, p. 040 590 6772 (osaamis-verkosto kannusteen kehittäjä)

Opintosihteeri:Mirva Savimäki p. (014) 574 5593(Sirkka Peltola toimivapaalla 28.2.2004 saakka)

Kirjasto:Kirjasto on T-talossa. Kirjastonhoitaja Kaija Hu-kari, p. (014) 574 5561, on paikalla ma ja ke klo14.00–18.00, ti klo 11.30–15.30, ke klo 14.00–18.00, to klo 11.30–13.30 ja klo 15.00–18.00,pe klo 11.30–14.00. Kirjasto aukeaa arkiaamui-sin n. klo 7.00 ja sulkeutuu kirjastonhoitajan läh-tiessä. Lukupaikkoja on 12 ja työasemia 12.

Kopiointi:Opiskelijoiden käytössä oleva kopiokone onSuolahtisalin aulan yhteydessä. Kopiokorttejamyydään toimistossa. Suuret kopiointisarjat voitilata maksupalvelutyönä toimistosta.

KOULUTUSYKSIKÖT

130

Ruokailu:Opiskelijaravintola sijaitsee Puutalossa. Opiske-lijaravintola on avoinna klo 7.45–8.15 (aamiai-nen), klo 11.30–12.30 (lounas), klo 14.00–14.30 (kahvi) ja klo 16.00–16.30 (päivällinen).Aamiaista ei tarjota maanantaisin ja päivällistä eiperjantaisin. Ruoka maksetaan opiskelijaravin-tolan kassaan. Alennushintaisen aterian (lounas)saa voimassa olevaa opiskelijakorttia tai Kelanateriatukikorttia näyttämällä.

Tietotekniikkapalvelut:Työasemia on useissa tiloissa. Opetus tapahtuupääsääntöisesti K-talon 2. kerroksen atk-luokas-sa K214. Lisäksi itsenäiseen työskentelyyn onvarattu K-talon tila K113 ja kirjastossa olevattyöasemat. Muissa opetustiloissa olevia työase-mia voi käyttää silloin, kun luokat eivät ole ope-tuskäytössä. Itsenäisen työskentelyn tilat ovatavoinna joka päivä klo 7.00–22.00. Levykkeitämyydään toimistossa. Tulostimet ovat atk-luo-kassa, K-talon tilassa K113 ja kirjastossa. Tulostaasaa vain opiskeluun liittyviä materiaaleja. Hu-makPro-vastaavana toimii opintosihteeri, jakäyttötuesta vastaavat Antero Hukari (yleinentuki) ja Pekka Harjula (HumakPro).

Ilmoitustaulu:Humakin opiskelijoiden ilmoitustaulu on Puuta-lon aulassa ja kv-asioiden ilmoitustaulu Puuta-lon toisessa kerroksessa.

TORNION KOULUTUSYKSIKKÖ

Kivirannantie 13-15, 95410 Torniop. (016) 2119 200, f. (016) 2119 222Yksikön s-posti: [email protected]ähköpostit muotoa:[email protected]

Vastaava lehtori:Tuomo Paavola, Niilontalo, p. (016) 2119 221

Lehtorit:Pirjo Hanhivaara, Niilontalo, p. (016) 2119 282Maria Kontinen, Niilontalo, p. (016) 2119 211Eila Luoma, Niilontalo, p. (016) 2119 209Eeva Mäkelä, Niilontalo, p. (016) 2119 274Tapani Risto, Niilontalo, p. (016) 2119 220Pirkko Salo, Niilontalo, p. (016) 2119 280Tuomo Ylipartanen, Niilontalo,p. (016) 2119 210Seija Kangas, Niilontalo, p. (016) 2119 200Maarit Vanhapiha, Niilontalo, p. (016) 2119 283

Opintosihteeri:Tuula Saarela, p. (016) 2119 290

Kirjasto:Kirjastonhoitaja p. (016) 2119 277. Kirjasto onNiilontalossa ja on avoinna ti ja to klo 12.00–16.00, ke klo 8-16 ja pe klo 8.00–12.

Kopiointi:Kopiokone on Joentalossa. Maksu suoritetaantoimistoon.

Ruokailu:Opiskelijaravintola on Joentalossa. Aukioloajatklo 7.30–8.00 (aamiainen); klo 10.50–11.30(lounas); klo 13.45–14.15 (kahvi) ja klo 16.30–17.00 (päivällinen). Ruokailu maksetaan kätei-sellä tai toimistosta ostettavilla lipuilla. Kahviavoi ostaa oppilaskunnan kanttiinista klo 9.00–14.30 tai opiskelijaravintolasta klo 13.45–14.15.Alennushintaisen aterian (lounas) saa voimassaolevaa opiskelijakorttia tai Kelan ateriatukikort-tia näyttämällä.

Tietotekniikkapalvelut:Työasemia on kolmessa paikassa. Joentalon atk-luokassa on 20, Niilontalon atk-luokassa 17 jaopiskelija-asuntolan työtilassa 3 työasemaa ver-kossa ja yksi ilman verkkoyhteyksiä. Luokat ovatavoinna ma–pe klo 8.00–16.00 ja klo 16.00–20.00 välisenä aikana, mikäli luokan valvonta onjärjestetty. Viikonloppuisin sopimuksen mukaan.


131

Opiskelija-asuntolan työasemat ovat käytössäympäri vuorokauden. Levykkeitä myydään toi-mistossa. Tulostuspaperi hankitaan omiin tar-koituksiin itse, opetuksessa saa tulostaa tarpeenmukaan. HumakPro-vastaavana toimii opinto-sihteeri, ja käyttötuesta vastaavat Anne Harri(yleinen tuki) ja Tuomo Ylipartanen (Hu-makPro).

Ilmoitustaulu:Ilmoitustaulu on Joentalon käytävällä.

TURUN KOULUTUSYKSIKKÖ

Harjattulantie 80, 20960 TURKUp. (02) 2762 118, f. (02) 2762 001Yksikön s-posti: [email protected]ähköpostit muotoa:[email protected]

Vastaava lehtori:Pekka Vartiainen, p. (02) 2762 030

Lehtorit:Maarit Härkönen, p. (02) 2762 194Petri Katajarinne, p. (02) 2762 113Pilvi Kalhama, p. (050) 4119 589Leena Krekula, p. (02) 2762 035Timo Parkkola, p. (02) 2762 006

Opintosihteeri:Leena Nurmi, p. (02) 2762 008

Kirjasto:Kirjasto on päärakennuksen toisessa kerrokses-sa. Lukutila, jossa on 15 lukupaikkaa, on avoinnapäivittäin. Kaikista opiston koneista on yhteysHumakin kirjastopalveluihin.

KOULUTUSYKSIKÖT

Kopiointi:Vastaanotossa voidaan maksua vastaan ottaakopioita opiskelijoille.

Ruokailu:Opiskelijaravintola on päärakennuksen ensim-mäisessä kerroksessa. Aukioloajat: ma–pe klo8.00–19.30, la–su 8.00-14.00. Aamiainen ma-suklo 8.00-9.30, lounas ma-su klo 11.00-12.00,päivällinen ma-pe klo 16.30-17.30, la-su sopi-muksen mukaan. Alennushintaisen aterian (lou-nas) saa voimassa olevaa opiskelijakorttia taiKelan ateriatukikorttia näyttämällä.

Tietotekniikkapalvelut:Opiskelijoiden käytössä on kolme atk-luokkaa,joissa on yhteensä 54 työasemaa. Jokaisessaluokassa on tulostusmahdollisuus. Verkkoyh-teyksin varustetut tietokoneet ovat opiskelijoi-den käytössä oppituntien ulkopuolella ympärivuorokauden. Levykkeitä voi ostaa vastaan-otosta arkisin klo 8.00–16.00. HumakPro-vas-taavana toimii opintosihteeri ja käyttötuestavastaa Joni Viljanen.

Ilmoitustaulu:Humakia koskeva tiedotus tapahtuu pääasiassaHumakPron ja sähköpostin välityksellä. Ilmoi-tustaulu, jolle henkilökunta laittaa opiskeluunliittyvää informaatiota, sijaitsee päärakennuksenensimmäisessä kerroksessa. Humakin opiskeli-joiden oma ilmoitustaulu on päärakennuksentoisessa kerroksessa.

132

Aikuiskoulutus. Tutkintoon johtavaa muun-tokoulutusta tai erikoistumisopintoja. Koulutusedellyttää yleensä alan aiempia opintoja ja/taityökokemusta.

Ammatillisen osaamisen perusalue.Laajempi kokonaisuus, jonka kautta voidaan ke-hittää erityisiä ammatillisia valmiuksia. Perusalu-eiden hallintaa arvioidaan mm. portfolion avul-la. Kulttuuripalvelujen koulutusohjelmassa pe-rusalueita on kolme, kansalaistoiminnan ja nuo-risotyön koulutusohjelmassa neljä sekä viitto-makielentulkin koulutusohjelmassa viisi.

Avoin ammattikorkeakoulu. Järjestelmä,joka tarjoaa koulutusmahdollisuuksia kaikillepohjakoulutuksesta riippumatta ilman ikärajojatai pääsykokeita. Opetus vastaa vaatimuksiltaanja laadultaan varsinaista ammattikorkeakoulu-opetusta. Avoimesta ammattikorkeakoulustaannetuilla todistuksilla on sama arvo kuin am-mattikorkeakoulujen antamilla vastaavilla todis-tuksilla. Avoimessa ammattikorkeakoulussa eivoi suorittaa ammattikorkeakoulututkintoa. Josopiskelija pääsee ammattikorkeakoulun varsi-naiseksi opiskelijaksi, hän voi sisällyttää aiemminsuorittamansa opinnot osaksi tutkintoa.

Erasmus. Ks. Sokrates.

Hallitus. Suomen Humanistinen Ammattikor-keakoulu osakeyhtiöllä on hallitus, jonka toimi-kausi on 1 vuosi kerrallaan. Osakeyhtiön yhtiö-kokous valitsee hallituksen jäsenet. Hallitus ni-meää keskuudestaan puheenjohtajiston (pu-heenjohtaja ja kaksi varapuheenjohtajaa). Halli-tuksen esittelijänä toimii toimitusjohtaja.

Hakutoimisto. Kevään ja syksyn yhteisha-kuun liittyvä puhelinneuvonta, sähköpostiliiken-ne, asiakaspalvelu, esitepostitukset, markkinointija tiedotus, yhteishakuun liittyvä koulutus, hake-musten vastaanotto ja käsittely sekä rekiste-röinti, yhteishakutilastot, arkistointi ja amkyh-re-kisterin ylläpito.

Hops. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma.

Hops-ohjaaja. Jokaiselle opiskelijalle nime-tään opintojen alkuvaiheessa henkilökohtainenhops-ohjaaja. Hops-ohjaajan kautta tapahtuumerkittävä osa Humakin opinto-ohjauksesta.

Humak-tiimi. Ks. vastaava lehtori.

HUMAKO. HUMAKO on Humakin opiskeli-joiden rekisteröity riippumaton yhdistys, jonkatarkoituksena on toimia opiskelijoiden etujär-jestönä sekä edistää ja valvoa heidän yhteisiäetujaan.

HumakPro. Ks. HUNET.

HumOp. Ks. HUNET

HUNET. Humakin virtuaalikampus. HUNETintietokantapalvelu (oppilaitosjärjestelmä) on ni-meltään HumakPro. HumakPron avulla opiske-lija mm. ilmoittautuu opintoihin tai etsii tietoatyöoppimispaikoista. Opiskelija-arviointi tapah-tuu HumakPron avulla. Humakin www-sivuillaovat mm. internet-sähköpostipalvelut (IMP) jaulkoinen informaatio ja markkinointi. www-si-vuilla on linkki Opintotorille, johon on sijoitettuopiskeluun liittyviä asioita (mm. opinto-opas,opinnäyteopas, linkit verkkokursseihin). Verkko-

SANASTO


133

oppiminen (verkkokurssit) viittaa pääosin tie-toverkkojen avulla tapahtuvaan oppimiseen,jossa hyödynnetään yleensä jotakin oppimis-ympäristöä (esim. HumOp).

Ilmoittautuminen. Jokaisen opiskelijan onvelvollisuus ilmoittautua lukukauden alussa am-mattikorkeakoulun määräämällä tavalla ja aset-taman aikataulun mukaisesti läsnä tai poissaole-vaksi opiskelijaksi.

Ilmoittautumislomake. HumakProsta löy-tyvä sähköinen lomake, jonka täyttämällä opis-kelija ilmoittautuu lukuvuoden alussa läsnä-/poissaolevaksi opiskelijaksi omaan koulutusyk-sikköönsä. Saatavilla tarvittaessa myös paperilo-makkeena opintosihteeriltä.

IMP. Kts. HUNET.

Itsenäinen työskentely. Itsenäinen työsken-tely mahdollistaa opiskelijalle itsenäisen tiedonhankkimisen, analysoinnin ja uuden tiedon tuot-tamisen vapaasti valitussa ajassa ja paikassa. It-senäisen työskentelyn kautta hankittu osaami-nen osoitetaan usein tentillä, etätehtävällä,suunnittelutai arviointiraportilla jne. Vaikkatyöskentely onkin itsenäistä, opiskelijalla on oi-keus saada opintoihinsa ohjausta.

Jakso. Viiden kalenteriviikon pituinen periodi.Lukuvuosi on jaettu Humakissa yhdeksään jak-soon. Esimerkiksi ensimmäinen jakso lukuvuon-na 2002–2003 merkitään 1 / 01–02.

Johtoryhmä. Ammattikorkeakoulussa toimiirehtorin apuna johtoryhmä. Johtoryhmäänkuuluvat rehtorin lisäksi koulutusohjelmajohta-jat sekä rehtorin kutsumat muut jäsenet.

Johtosääntö. Asiakirja, jossa annetaan tar-kempia määräyksiä ja ohjeita ammattikorkea-koulun toiminnasta, hallinnosta ja asioiden rat-kaisemisesta sekä vaalien toimeenpanosta.

Kesätuki. Kesäajan opintotuki, joka on opiske-lijan omassa harkinnassa opiskeleeko kesäkuu-kausien (kesä-heinäkuun) aikana. Kesätukeahaetaan Kelan OTm lomakkeella ja Hu-makProsta tulostettavalla kesätuen liitelomak-keella. Kesätukihakemukset jätetään oman kou-lutusyksikön opintosihteerille, joka toimittaahakemukset opintotukilautakunnalle Kauniai-siin.

Kansainvälinen oppimisympäristö. Hu-mak tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden opis-kella ulkomaisissa oppilaitoksissa. Samoin työ-oppimisena toteutettavia jaksoja voi suorittaaulkomailla. Lisäksi Humak järjestää opetustavierailla kielillä.

Kansainvälisten asioiden koordinaatto-ri. YPY:ssä toimva henkilö, jonka toimenkuvaankuuluvat EU:koulutusohjelmien alaisten toimin-tojen hallinnointi (Erasmus, Leonardo jne.) jayhteydenpito Humakin kansainvälisiin partneri-oppilaitoksiin. Tämän lisäksi jokaisella koulutus-ohjelmalla on oma kv-koordinaattori, jonkatehtävänä on huolehtia ulkomaalaisille opiskeli-joille tarjottavien opintojaksojen sisällöstä. Näi-den lisäksi jokaisessa yksikössä toimii kv-koordi-naattori, jonka tehtävänä on vastata yksikönkautta tapahtuvista kansainvälisistä opiskelija- jaopettajavaihdoista.

Kehityssuuntautunut arviointimalli. Hu-manistisen ammattikorkeakoulun arviointipohjautuu kehityssuuntautuneeseen arviointi-malliin, jossa tarkastelun kohteena ovat suun-nittelukyvyt, sosiaaliset taidot, teknistaidollisetkyvyt ja arviointikyvyt kehittymisen näkökul-masta. Kehityssuuntautuneessa arvioinnissaedellä kuvattuja kykyjä suhteutetaan viiteen toi-minnan tasoon tai näkökulmaan: aloittelija, ke-hittynyt aloittelija, pätevä suoriutuja, etevä tekijäja asiantuntija.

Kontaktiopetus. Kontaktiopetuksessa opet-taja ja opiskelijat ovat yhdessä läsnä oppimisti-

SANASTO

134

lanteessa. Kontaktiopetus toteutetaan luento-opetuksena tai muita lähiopetuksen menetel-miä käyttäen, esimerkiksi pienryhmäopetukse-na (ohjatut ryhmätyöt, seminaarit, demonstraa-tiot jne.).

Koulutusala. Humak on kaksialainen, huma-nistisen ja kasvatusalan ja kulttuurialan ammat-tikorkeakoulu. Koulutusala määräytyy opetus-ministeriön koulutusalaluokituksen mukaan.

Koulutusohjelma. Ammattikorkeakoulunsuunnittelema opintokokonaisuus, joka johtaaamk-tutkintoon. Koulutusohjelma suuntautuujohonkin työelämän ammatillista asiantunte-musta edellyttävään tehtävään. Humakissa kou-lutusohjelmia on kolme: kulttuuripalvelujenkoulutusohjelma, kansalaistoiminnan ja nuori-sotyön koulutusohjelma sekä viittomakielentul-kin koulutusohjelma. Koulutusohjelma kuvaatutkinnon perusrakenteen. Koulutusohjelmanvahvistaa opetusministeriö.

Koulutusohjelmajohtajat. Jokaisella koulu-tusohjelmalla on koulutusohjelmajohtaja, jokavastaa koulutusohjelman kehittämisestä. Koulu-tusohjelmajohtajan nimittää ammattikorkea-koulun hallitus. Hän koordinoi koulutusyksiköi-den välistä yhteistyötä ylläpitää työelämäsuhtei-ta sekä osallistuu koko korkeakoulun kehittämi-seen. Koulutusohjelmajohtaja toimii oman kou-lutusohjelmansa toimialayhteistyön kehittäjänäja ammattikorkeakouluopetusta antavien yksik-köjen yhteistyön kehittäjänä ja koulutuksensuunnittelun ohjaajana. Koulutusohjelmajohta-jat muodostavat yhdessä ohjaustiimin.

Koulutusyksikkö. Humakissa on lv. 2002–2003 kaksitoista koulutusyksikköä: Haapaveden,Helsingin, Joensuun, Joutsenon, Kauniaisten,Korpilahden, Kuopion, Lohjan, NurmijärvenSuolahden, Tornion ja Turun koulutusyksiköt.

Kurssi. Opinnot on Humakissa pääasiassa jao-teltu viiden opintoviikon teemoihin. Tarvittaessa

yksi teema voi rakentua useammasta kurssista.

Lehtori. Koulutusyksikössä oleva opettaja,jonka työnantajana on Humanistinen ammatti-korkeakoulu. Lehtori on käytössä nimikkeenämyös muissa oppilaitoksissa. Lehtori vastaaopetuksen suunnittelusta ja toteutuksesta (jayhteyksistä alueellisiin toimijoihin).

Leonardo. Leonardo da Vinci on EU:n koulu-tusohjelma, jolla pyritään kohottamaan amma-tillisen koulutuksen tasoa Euroopassa. Ohjel-man kautta tuetaan projekteja, joissa oppilai-tokset, yritykset ja järjestöt kehittävät yhteis-työssä ammatillista peruskoulutusta sekä työ-elämän täydennyskoulutusta. Pilottiprojekteissakehitetään uutta koulutusmateriaalia, uusia kou-lutusmoduuleita tai arvioidaan koulutustarpei-ta. Ohjelma tukee myös opiskelijoiden ja vasta-valmistuneiden työharjoittelua ulkomailla sekäkouluttajien henkilövaihtoa. Tukea projekteillevoidaan hakea vuosittain. Ks. myös Kansainväli-nen oppimisympäristö.

Nuorisokoulutus. Yhteishaussa oleva koulu-tus. Laajuus Humakissa 140 ov ja 160 ov.

Olosuhdemuutoslomake. (OTm) Kelanolosuhdemuutosilmoituksella opiskelija on vel-vollinen ilmoittamaan Kelalle kaikista olosuhtei-siinsa liittyvistä asioista, joilla saattaisi olla vaiku-tusta opintotuen määrään.

Opinnäytetyö. Opinnäytetyön tavoitteenaon kehittää ja osoittaa opiskelijan valmiuksia so-veltaa tietojaan ja taitojaan ammattiopintoihinliittyvässä käytännön asiantuntijatehtävässä(Asetus ammattikorkeakouluopinnoista 256/95,7 §). Opinnäyte tehdään yleensä opintojenpäättövaiheessa. Opinnäytetyön laajuus on 10opintoviikkoa.

Opintokortti. Asiakirja, johon opiskelijansuoritukset ja arviointi merkitään. Humakissaopintokortti sijaitsee HumakProssa.


135

Opintopassi. Opiskelijalla on mahdollisuushakea Uudenmaan ammattikorkeakoulujenopintopassia ja suorittaa tutkintoon liitettäviäopintoja yli ammattikorkeakoulurajojen. Opin-topassin nojalla suoritettavien opintojen enim-mäislaajuus on 10 opintoviikkoa. Omaan tutkin-toon kuuluvia pakollisia opintoja ei voi pääsään-nön mukaan korvata passin nojalla suoritetta-villa opintojaksoilla. Lähtökohta on, että passi-opinnot hyväksiluetaan tutkinnossa valinnaisiinja vapaasti valittaviin opintoihin.

Opintosihteeri. Toimii jokaisessa koulutusyk-sikössä. Hoitaa opiskelija-asiat, opintorekisterin-otteet, asiakaspalvelun, tiedottamisen ja markki-noinnin. Yhteishakuun, hallintoon ja talouteenliittyvät tehtävät.

Opintotori. Ks. HUNET.

Opintotukilautakunta. Ammattikorkea-koulun sisäinen opintotukiasioita hoitava ryh-mä. Opintotukilautakuntaan kuuluu viisi jäsentä,joista kaksi on opiskelijoita.

Opintoviikko. Opintoviikko (ov) on opiskeli-jan tekemä noin 40 tunnin työpanos asetettu-jen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Opiskelijatutor. Opiskelijatutorkoulutuksensaanut opiskelija, joka auttaa ja neuvoo muitaopiskelijoita, osallistuu tiimin kanssa yksikkönsämarkkinointiin, huolehtii osaltaan vaihto-opiskeli-joista ja järjestää opiskelijakunnalle toimintaa.

Oppimisympäristö. Humakin pedagoginenyhteisö, joka on eri oppimistapojen kokonai-suus. Oppimisympäristöjä ovat kontaktiopetus,itsenäinen työskentely, työoppiminen, kansain-välinen oppimisympäristö, verkko-oppiminen,projektit sekä muut oppimista tukevat ympäris-töt.

Palkkasihteeri. Yhteisessä palveluyksikössävastaa palkkioiden ja palkkojen laskennasta.

Portfolio. Portfolio tarkoittaa oman osaami-sen itsearviointia ja dokumentointia. Humakinportfolio koostuu laajasta perusportfoliostasekä siitä erotetuista erilaisia tarpeita palvele-vista näyteportfolioista. Perusportfolio tarkoit-taa käytännössä kaikkia niitä tuotoksia, jotkaopiskelija on opiskeluaikanaan tuottanut. Myösnäistä saadut ja tehdyt arvioinnit kerätään pe-rusportfolioon. Esimerkki perusportfolioon tu-levasta materiaalista on yhdestä 5 ov:n teemas-ta suoritettu laajahko tehtävä ja siitä saatu arvi-ointi. Perusportfoliota ei sellaisenaan arvioida.Yksi keskeisimmistä näyteportfolioista on opin-tojen päättövaiheessa koottava ja arvioitavanäyteportfolio, päättöportfolio.

Projekti. Oppimisprojekteilla tarkoitetaanopiskelijoiden osaamisen kartuttamiseen ja jo-honkin tuotokseen tähtääviä, ajallisesti rajattujahankkeita. Projektit voivat olla tutkimus- tai sel-vitystehtäviä, mutta yhtä hyvin palvelun tai ta-pahtuman toteuttamista. Kehittämishankkeistaoppimisprojektit eroavat siten, että niillä ei tar-vitse olla taustalla työelämän tilausta ja niissäoppiminen ja oppimiseen tähtäävä prosessiovat tuotosta tärkeämpiä. Projekti viittaa myösHumakin omiin projekteihin, joita kuvataanProjektikäsikirjassa (ks. Laatukäsikirja).

Rehtori. Rehtorin tehtävänä on vastata sekäammattikorkeakoulun toiminnallisesta ja laa-dullisesta menestyksestä että ammattikorkea-koulun yksiköiden yhteistoiminnasta ja työelä-mäyhteistyöstä. Hän johtaa ammattikorkea-koulun toimintaa, valmistelee ammattikorkea-koulun johtokunnalle käsiteltäväksi tulevat asiatja suorittaa muut ammattikorkeakoulun johto-kunnan ja hallituksen hänelle määräämät tehtä-vät. Rehtori toimii ammattikorkeakoulun johto-kunnan esittelijänä.

SAMOK. Suomen Ammattikorkeakouluopis-kelijayhdistysten Liitto ry. HUMAKO on SA-MOKin jäsen.

SANASTO

136

Sokrates. Euroopan unionin toimintaohjelma,jonka tavoitteena on edistää eurooppalaistayhteistyötä koulutuksen alalla. ERASMUS onSOKRATES -ohjelman korkeakouluja koskevaosa. Ohjelma sisältää mm. opiskelijaja opetta-javaihtoa oppilaitosten välillä, yhteisten opinto-kokonaisuuksien ja opetussuunnitelmien kehit-tämistä sekä intensiivikursseja. SOKRATES/ERASMUS –vaihto perustuu korkeakoulujenlaitosten kahdenvälisiin yhteistyösopimuksiin.Ks. myös Kansainvälinen oppimisympäristö.

StatQ. Humakin käyttämä ohjelma kyselytie-tojen analysointiin, raportointiin ja internetjul-kaisuun. StatQ:ta käytetään mm. ilmapiiri- jatyytyväisyystutkimuksissa.

Supervisor. Henkilö, joka ylläpitää tietokantaatai vastaa tietoverkkojen avulla tapahtuvastaoppimisesta.

Talous- ja hallintojohtaja. Vastaa Humanis-tisen ammattikorkeakoulun talouden ja hallin-non johtamisesta ja henkilöstöasioista.

Talouspäällikkö. Yhteisessä palveluyksikössävastaa Humanistisen ammattikorkeakoulun ta-louden hoidosta ja maksatuksista. Yhteisen pal-veluyksikön ja koulutusyksiköiden opinto-sih-teereiden esimies.

Taloussihteeri. Yhteisessä palveluyksikössävastaa Humanistisen ammattikorkeakoulun kir-janpidosta, laskutuksesta ja reskontrasta.

Teema. Humakin käyttämä nimitys opintojak-sosta (Asetus ammattikorkea-kouluopinnoista256/95, 9 §). Teeman laajuus on viisi opintoviik-koa. Yleensä teema toteutetaan yhden jaksonaikana.

Toimistosihteeri. Työskentelee hakutoimis-tossa. Vastuualueina mm. yhteishaku ja tilastointisekä yleisiä toimistotehtäviä.

Toimitusjohtaja. Suomen Humanistisen am-mattikorkeakoulu Oy:n toimitusjohtajan tehtä-vänä on mm. johtaa ammattikorkeakoulutoi-minnan resursointia sekä laajentumista, huoleh-tia omistajuuteen ja ammattikorkeakoulun ase-maan liittyvistä kysymyksistä, johtaa ammatti-korkeakoulutoimintaa ja huolehtia sen yhtey-destä kansanopistopohjaan. Toimitusjohtaja toi-mii Suomen Humanistisen AmmattikorkeakouluOy:n hallituksen esittelijänä. Toimitusjohtaja toi-mii ammattikorkeakoulun rehtorin esimiehenä.

Tutkinto. Ammattikorkeakoulututkinnot ovatammattikorkeakoulun perustutkintoja. Huma-kin tutkinto on humanistisen alan ammattikor-keakoulututkinto. Tutkinnon laajuus kansalaistoi-minnan ja nuorisotyön ja kulttuuripalvelujenkoulutusohjelmassa on 140 ov ja viittomakie-lentulkin koulutusohjelmassa 160 ov.

Tutkintotodistuspyyntö. Lomake, joka onjätettävä viimeistään kaksi viikkoa ennen valmis-tumista opintotoimistoon.

Tutkintolautakunta. Ammattikorkeakou-lussa on yksi tai useampi tutkintolautakuntaopintosuorituksia koskevien oikaisupyyntöjenkäsittelyä varten. Tutkintolautakuntaan kuuluupuheenjohtaja, jonka tulee olla ammattikorkea-koulun koulutusohjelmajohtaja, ja kaksi muutajäsentä, joista toisen tulee olla ammattikorkea-koulun opettaja. Tutkintolautakunnan puheen-johtajan ja jäsenet sekä heidän henkilökohtaisetvarajäsenensä määrää ammattikorkeakoulunhallitus (Asetus ammattikorkeakouluopinnoista256/95, 31 §).

Tutkintonimike. Ammattikorkeakoulutut-kinnon nimikkeeseen liitetään asianomaisenkoulutusalan nimi. Nimikkeeseen voi liittäämyös vakiintuneen ammattinimikkeen ja lyhen-teen amk. Opetusministeriö vahvistaa tutkinto-nimikkeet. Esimerkiksi viittomakielentulkin kou-lutusohjelmasta valmistuvien tutkintonimike onviittomakielentulkki (amk).


137

Tutkintosääntö. Sisältää tarkempia määräyk-siä ja ohjeita tutkinnoista, koulutusohjelmista,opetussuunnitelmista, opinnoista, opetukseenosallistumisesta, muiden opintojen hyväksiluke-misesta, harjoittelusta, opinnäytetyöstä, arvioin-nista ja todistuksista annetaan ammattikorkea-koulun tutkintosäännössä (Asetus ammattikor-keakouluopinnoista 256/95, 14 §).

Työoppiminen. On Humakin nimike ammat-titaitoa edistävälle harjoittelulle (Asetus am-mattikorkeakouluopinnoista 256/95, 4 §). Työ-oppiminen on aidossa työympäristössä työntekemistä, sen tutkimista ja arviointia. Oppimi-sen lähtökohtana on sekä tieteellinen että ko-kemusperäinen tieto. Tavoitteena on ajattele-maan oppiminen ja oman elämän päämäärienmuotoilu. Työoppimisjaksoihin liittyy valmistau-tuminen, jonka aikana jaksolle asetetaan tavoit-teet, itse työoppimisjakso sekä tehtyjen havain-tojen ja opittujen asioiden kokoaminen ja arvi-ointi. Työoppimista opiskelija suorittaa vähin-tään 20 ja enintään 60 opintoviikkoa. Vain 140ov:n tutkintoa suorittavat.

Vapaasti valittavat opinnot. Koulutusoh-jelmaan sisältyvä opintokokonaisuus, johonopiskelija voi valita opintoja Humakin koulutus-yksiköiden lisäksi myös muista ammattikorkea-kouluista. Kulttuuripalvelujen koulutusohjel-massa ja kansalaistoiminnan ja nuorisotyönkoulutusohjelmassa vapaasti valittavien opinto-jen laajuus on 20 ov. Viittomakielentulkin koulu-tusohjelmassa laajuus on 10 ov. Ks. myös opin-topassi.

Vastaava lehtori. Koulutusyksikön toimin-nasta vastaa koulutusyksikön kaikista lehtoreis-ta koostuva Humak-tiimi. Humak-tiimi vastaatoiminnastaan johtokunnalle. Humak-tiimiäedustava lehtori johtokunnassa on vastaavalehtori.

Verkko-oppiminen. Humakissa opiskelijavoi käyttää tietoverkkojen viestintä- ja infor-

maatiopalveluja oppimisvälineinä muiden väli-neiden rinnalla. Tällöin tietoverkkojen käyttöyhdistyy useimpiin muihin oppimisympäristöi-hin. Varsinaisessa verkko-oppimisessa (verkko-kurssit) oppimateriaali on Humakin verkossa jaopiskelijat ja opettajat ovat yhteydessä toisiinsayksinomaan verkon välityksellä. Opiskelijatmyös tekevät oppimistehtäviä Humakin verk-koympäristössä. Verkko-oppimiseen ja verkko-kursseihin johtavat linkit löytyvät Opintotorilta.

Verkkokurssi. Ks. verkko-oppiminen.

Virtuaaliammattikorkeakoulu. Suomenammattikorkeakoulujen valtakunnallinen yh-teistyöverkosto.

Yhteinen palveluyksikkö. Humakin hallin-nollinen keskusyksikkö. Yhteinen palveluyksikkö(YPY), sijaitsee Kauniaisissa ja huolehtii ammat-tikorkeakoulun hallinto- ja talousasioiden hoi-dosta. Tuottaa tukipalveluja sekä Humakin ver-kostolle että ulkopuolisille asiakkaille. Hakutoi-misto sijaitsee YPY:ssä. Palveluyksikössä työs-kentelevät mm. toimitusjohtaja, rehtori, talous-ja hallintojohtaja, talouspäällikkö, kv-koordinaat-tori, yhteishakukoordinaattori, toimistosihteeri,opintosihteeri, taloussihteeri, palkkasihteeri jajärjestelmäasiantuntijat.

Yhteishaku. Keväällä ja syksyllä nuorisokoulu-tukseen hakeudutaan ammattikorkeakoulujenyhteishaussa.

Yhteishakukoordinaattori. Vastuualueenamm. yhteishaku, hakutoimiston toiminta jamarkkinointi.

Ammattikorkeakoulujen terminologiasta voi lu-kea lisää esim. julkaisusta: Seppo Helakorpi jaAnita Olkinuora: Ammattikorkeakoulupedago-giikkaa – asiantuntijuutta oppimiseen. WSOY1997.

SANASTO

138

AAKKOSELLINEN HENKILÖHAKEMISTO

A

Aholainen Tanja lehtori (toiimivapaalla) NurmijärviAirola Suvi talouspäällikkö YPY (09) 540 42443Alexander Scott järjestelmäasiantuntija Sodankylä 050 411 9556Anttonen Erja lehtori Joensuu (013) 244 2134

G

Goman Jani vastaava lehtori Haapavesi (08) 454 9537

H

Halme Päivi opintosihteeri Helsinki (09) 580 3560050 411 9572

Halonen Minna kirjastovastaava Joensuu (013) 244 2136Hanhivaara Pirjo lehtori Tornio (016) 211 9282Hannikainen-Vainio Kaisa vastaava lehtori Korpilahti (014) 820 1225Harjula Pekka lehtori/

verkkokoordinaattori Suolahti 050 411 9588Heinola Timo toimitusjohtaja 050 411 9557Herranen Jatta lehtori Joensuu (013) 244 2154Holsti Päivi informaatikko/tiedottaja Haapavesi (08) 454 9532Honkonen-Seppälä Maarit lehtori (Pekka Harjulan

sijainen 1.8. lähtien) Suolahti (014) 574 5548Hukari Kaija kirjastonhoitaja Suolahti (014) 574 5561Huttunen Mirja vastaava lehtori Kuopio (017) 289 2522Huttunen Seija opintosihteeri Nurmijärvi (09) 276 251Härkönen Maarit lehtori Turku (02) 276 2194

I

Iso-Aho Juha lehtori Joutseno (05) 610 0114


139

J

Jaamalainen Anne-Mari lehtori Kuopio (017) 289 2527Jalkanen Raimo rehtori 050 411 9600Jauhola Marjaana lehtori Nurmijärvi (09) 276 2751Johansson Tuula lehtori Kauniainen (09) 5404 2414Jukkala Tarja vastaava lehtori Suolahti (014) 574 5545Junnila Merja lehtori (äitiyslomalla) Haapavesi (08) 454 9533Jääskeläinen Leo järjestelmäasiantuntija (09) 5404 2447

050 411 9558

K

Kaalikoski Katri vastaava lehtori Kauniainen (09) 5404 2416Kalhama Pilvi lehtori Turku 050 411 9589Kangas Seija lehtori Tornio (016) 211 9200Karinen Mikko lehtori Kuopio (017) 289 2524Karvinen Erja vastaava lehtori Joensuu (013) 244 2127Katajarinne Petri lehtori Turku (02) 276 2113Kaunismaa Pekka lehtori Haapavesi (08) 454 9543Kejonen Mirja kirjastonhoitaja Kuopio (017) 289 2529Keränen Sanna-Leena lehtori Haapavesi (08) 454 9540Kesälä Minna laatukoordinaattori 050 411 9599Kitola Arja aikuiskoulutuskoordinaattori 050 411 9590Klemola Jari lehtori Joutseno (05) 610 0151Kluukeri-Jokinen Annikki lehtori (vuorotteluvapaalla) Haapavesi (08) 454 9530Koistinen Marja lehtori Helsinki (09) 580 3554,

050 411 9595Kontinen Maria lehtori Tornio (016) 211 9211Krekula Leena lehtori Joutseno (05) 610 0151Kuivakangas Johanna lehtori Suolahti (014) 574 5547Kuopion koulutusyksikkö toimisto Kuopio (017) 289 2500Kurikka Pauli lehtori Nurmijärvi (09) 276 2725Kurkko Heli lehtori Joensuu (013) 244 2152Kuula Tarja lehtori Lohja (019) 357 8169Kylkisalo Hannu informaatikko Lohja (019) 357 8133Kärkkäinen Eero lehtori Kauniainen (09) 5404 2433

L

LaCross Marjukka lehtori Kuopio (017) 289 2523Laitinen Hanna vastaava lehtori Nurmijärvi (09) 276 2728Laukkarinen-Mäenpää Anja lehtori (vuorotteluvapaalla) SuolahtiLeinonen Niina lehtori Suolahti (014) 574 5540Leppänen Riitta opintosihteeri Korpilahti (014) 820 1115


140

Lind Kimmo lehtori Suolahti (014) 574 5541Lonka Anneli taloussihteeri YPY (09) 5404 2446Lundbom Pia lehtori Lohja (019) 357 8168Luoma Eila lehtori Tornio (016) 211 9209Lyytinen Sirpa lehtori Kuopio (017) 289 2525Lönnroth Irma talous- ja hallintojohtaja (09) 5404 2439

M

Manunen Juha lehtori Kuopio 050 411 9598Markkanen Hannu kirjastonhoitaja

-informaatikko Korpilahti (014) 820 1107Martikainen Tuija lehtori (toimivapaalla) LohjaMaskulainen Kauko kirjastokoordinaattori Haapavesi (08) 454 9532Maukonen Annamari lehtori Korpilahti (014) 820 1230Mehtonen Tuija lehtori Joensuu (013) 244 2153Mietala Outi kirjastonhoitaja Nurmijärvi (09) 276 2709Mikkonen Pirkko Viittomakielentulkin koulutusohjelmajohtaja 050 411 9562Mursula-Innanen Riitta lehtori (toimivapaan sijainen) Nurmijärvi (09) 276 2732Mäkelä Eeva lehtori Tornio (016) 211 9274Mäki-Kojola Iris opintosihteeri Lohja (019) 357 8160Määttä Jari projektipäällikkö (Korento) Korpilahti (014) 820 1242Määttä Jukka lehtori (toimivapaalla) Joensuu (013) 244 2127

N

Nikkilä Juha lehtori Suolahti (014) 574 5546Nurmi Leena opintosihteeri Turku (02) 276 2008

O

Ojala-Singnell Raili kirjastonhoitaja Helsinki (09) 580 3522

P

Paavola Tuomo vastaava lehtori Tornio (016) 211 9221Paju Petri lehtori (opintovapaalla) LohjaPajuri Tiina lehtori (toimivapaalla) JoensuuPakarinen Päivi kirjastonhoitaja Joutseno (05) 610 0119Parkkila Paula lehtori Suolahti (014) 574 5543Parkkola Timo lehtori Turku (02) 276 2006Parviainen Pirjo opintosihteeri Joensuu (013) 244 2155Pekkinen Sanna lehtori Korpilahti (014) 8201 214


141

Peltola Sirkka opintosihteeri Suolahti(toimivapaalla)

Pelttari Antti lehtori Lohja (019) 357 8164Pirinen Kari lehtori Korpilahti (014) 820 1243Pulkamo Hannele lehtori Lohja (019) 357 8163Putkonen Hanna lehtori Helsinki (09) 580 3554Puustinen Merja opintosihteeri Kuopio (017) 289 2521

R

Rainó Päivi vastaava lehtori Helsinki (09) 580 3542,(050) 411 9593

Risto Tapani lehtori Tornio (016) 211 9220Ruokonen Maarit opintosihteeri Joutseno (05) 610 0145Ruotsalainen Nina toimistosihteeri hakutoimisto (09) 5404 2454Ruottunen Risto lehtori Kauniainen (09) 5404 2413Ruutiainen Päivi vastaava lehtori Joutseno (05) 610 0127

S

Saarela Tuula opintosihteeri Tornio (016) 211 9290Salo Erja lehtori Lohja (019) 357 8166Salo Pirkko lehtori Tornio (016) 211 9280Sarha Marja-Liisa lehtori Suolahti (014) 574 5544Savimäki Mirva opintosihteeri Suolahti (014) 574 5593Savolainen Tessa palkkasihteeri YPY (09) 5404 2437Selin-Grönlund Pirkko lehtori Helsinki (09) 580 3566,

(050) 411 9592Severinkangas Maritta opintosihteeri

(toimivapaalla) YPY (09) 5404 2445Sirkkilä Hannu lehtori Korpilahti (014) 820 1221Soanjärvi Katariina (osaamisverkosto

Kannusteen kehittäjä) Suolahti 040 590 6772Sorvoja Timo kansainvälisen toiminnan

koordinaattori 050 411 9578Stam Marika yhteishakukoordinaattori hakutoimisto (09) 5404 2428

T

Tarhala Anja lehtori Lohja (019) 357 8165Teräväinen Sirpa kansalaistoiminnan ja nuorisotyön

koulutusohjelmajohtaja 050 411 9563Tiihonen Titta lehtori Kauniainen (09) 5404 2429Timonen Eija Kulttuuripalvelujen koulutusohjelmajohtaja 050 411 9564Tuominen Mervi opintosihteeri Kauniainen (09) 5404 2438


142

Turhanen Tarja lehtori Lohja (019) 357 8167

V

Vahe Aino-Inkeri opintosihteeri Haapavesi (08) 454 9539Valtari Jari lehtori Kauniainen (09) 5404 2423Vanhapiha Maarit lehtori Tornio (016) 211 9283Vartiainen Pekka vastaava lehtori Turku (02) 276 2030Vatanen Tuula lehtori Kuopio (017) 289 2526Vatka Mikko lehtori Lohja (019) 357 8162Viitanen Reijo lehtori Lohja (019) 357 8161Virtanen Leena-Marja lehtori Joutseno (05) 610 0123

W

Walamies Molla lehtori Korpilahti (014) 820 1219

Y

Ylikoski Esa lehtori Nurmijärvi (09) 276 251Ylipartanen Tuomo lehtori Tornio (016) 211 9210


144

H U M A N I S T I N E N A M M A T T I K O R K E A K O U L U

H U M A N I T I E S P O L Y T E C N I C

HUMAKIN YHTEINEN PALVELUYKSIKKÖ: Vanha Turuntie 14, 02700 Kauniainen, Finland

puh: (09) 5404 2428, fax: (09) 5489 6130, s-posti: [email protected]

W W W . H U M A K . E D U

HELSINGIN KOULUTUSYKSIKKÖ

Ilkantie 4, 00400 Helsinki

puh. (09) 580 3560, fax: (09) 580 3556

s-posti: [email protected]

KUOPION KOULUTUSYKSIKKÖ

Kansanopistotie 32, 70800 Kuopio

puh. (017) 289 2500, fax: (017) 289 2507


JOUTSENON KOULUTUSYKSIKKÖ

Pöyhiänniementie 2, 54100 Joutseno

puh. (05) 610 0145, fax: (05) 610 0125


KAUNIAISTEN KOULUTUSYKSIKKÖ

Vanha Turuntie 14, 02700 Kauniainen

puh. (09) 5404 2438, fax: (09) 5404 2444


KORPILAHDEN KOULUTUSYKSIKKÖ

Tähtiniementie 26, 41800 Korpilahti

puh. (014) 820 101, fax: (014) 820 1218


TURUN KOULUTUSYKSIKKÖ

Harjattulantie 80, 20960 Turku

puh. (02) 276 2118, fax: (02) 276 2001


HAAPAVEDEN KOULUTUSYKSIKKÖ

PL 62, 86601 Haapavesi

puh. (08) 454 9500, fax: (08) 454 9529


JOENSUUN KOULUTUSYKSIKKÖ

Niittylahdentie, 82220 Niittylahti

puh. (013) 244 2155, fax: (013) 244 2156


LOHJAN KOULUTUSYKSIKKÖ

Karstuntie 537, 08450 Hormajärvi

puh. (019) 357 811, fax: (019) 357 8159


NURMIJÄRVEN KOULUTUSYKSIKKÖ

Kotorannantie 49, 05250 Kiljava

puh. (09) 276 251, fax: (09) 276 2770


SUOLAHDEN KOULUTUSYKSIKKÖ

Savontie 10, 44200 Suolahti

puh. (014) 574 5500, fax: (014) 574 5505


TORNION KOULUTUSYKSIKKÖ

Kivirannantie 13–15, 95410 Tornio

puh. (016) 211 9200, fax: (016) 211 9222


Koulutusohjelmien värit:

K O U L U T U S Y K S I K Ö T

Viittomakielentulkin koulutusohjelma

Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma

Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelma

opinto-opas 2003–2004...virtuaaliammattikorkeakoulu 25 kansainväliset yhteydet ja opiskelu...

Documents