summa 32015

AU K to r i s o i d U n

t i l i to i m i s to n

A s i A K A s l e h t i

4

oma auto vai autoetu?

Palkkaaminen on iso päätös 11Urakkatodistus

jää historiaan

MCI

tiesitkö?

Hallitus kaavailee ylemmän pääoma-veron nostamista prosenttiyksiköllä 34 prosenttiyksikköön.

4

pääkirjoitus

sisä

LtÖ

3/2

015

Hyvä taloushallinto – mitä se on?Yrittäjän tavoitteena on tehdä kannatta-vaa bisnestä. Omassa työssä onnistuminen on palkitsevaa sekä henkisesti että taloudel-lisesti.

Yrityksen menestyminen riippuu monesta tekijästä. Useimmiten se vaatii kovaa työtä ja ripauksen onnea. Onnen varaan ei tulosten saavuttamista voi kuitenkaan laskea.

Yksi avaintekijä, joka mahdollistaa yrityk-sen menestyksen, on talousasioiden hyvä hoito. Moni yrittäjä hyödyntää talousasioissa tilitoi-mistojen palveluita. Onnistunut kumppanin valinta ja tämän tarjoamien palveluiden oikea käyttö luovat perustan, paitsi lakisääteisten vel-voitteiden asiantuntevalle hoidolle, myös yri-tyksen toiminnan ohjaamiselle ja riskien hal-linnalle.

Yrittäjälle on tärkeää, että yhteistyö tili-toimiston kanssa perustuu hyvän talous-hallinnon periaatteille. Hyvä taloushallinto perustuu kokonaisvaltaiseen huolenpitoon asiakkaasta, mikä tarkoittaa muutakin kuin yrityksen talousasioiden lakisääteisten vel-voitteiden hoitamista.

Tilitoimistosi voi kerätä, analysoida ja hyödyntää kanssasi yrityksen talousinfor-maatiota entistä vahvemman liiketoimin-nan ja talouden ohjauksen tarpeisiin.

Kysy näistä palveluista tilitoimistoltasi. Se voi olla paras investointisi. s

julkaisija Taloushallintoliiton Julkaisut Oy yhteistyössä Suomen Taloushallintoliitto ry:n kanssa Päätoimittaja Juha Ahvenniemi toimitus MCI Press Oy, Maistraatinportti 1, 00015 OtavamediaPainosmäärä 4 871 kpl Paino Libris Oy iSSn 1795-4800

Kaupparekisteriasiat siirtyvät PRH:lle

6 Työntekijän palkkausei ole pikkujuttu

Kilometrikorvauksilla

rullaava oma auto on

yrittäjälle kannattava

vaihtoehto silloin, kun

auto on pieniruokainen

ja mittariin kertyy

paljon työkilometrejä.

8 Kumpi kannattaa, oma auto vai autoetu?

juha Ahvenniemipäätoimittaja

juha Ahvenniemi on Taloushallintoliiton toimitusjohtaja.

Taloushallintoliitto on auktorisoitujen tilitoimistojen ja taloushallinnon palveluja tarjoavien konsulttiyritysten valtakunnallinen toimialajärjestö.

2 suMMA 3/2015

Uusi tapaturma- ja ammattitautilaki– laki tuo muutoksia myös yrittäjälleEnSi vuoden alussa tulee voimaan uusi tapaturma- ja ammattitautilaki. Siinä kuvataan nykyistä yksityiskohtaisemmin ne olosuhteet, joissa sattunut vahinko korvataan työtapaturmana tai ammattitautina. Työnantajan on otettava työn-tekijälle tapaturmavakuutus, jos arvioi maksavansa tälle vuoden aikana palkkaa yli 1 200 euroa. Vakuutuksen ottaminen on edelleen vapaaehtoista yksityiselle liik-keen- ja ammatinharjoittajalle. Vapaaehtoisen vakuutuksen edellytyksenä on, että yrittäjällä on eläkevakuutus (niin sanottu YEL-vakuutus). Uutta on se, että yrit-täjän kanssa samassa taloudesssa asuvalle ja yrityksessä työskentelevälle perheen-jäsenelle on otettava lakisääteinen tapaturmavakuutus. Avoimen yhtiön yhtiömies ja kommandiittiyhtiön vastuunalainen yhtiömies eivät enää kuulu pakollisesti vakuutettaviin. Osakeyhtiön on otettava osakkeenomistajalle pakollinen vakuu-tus, jos hän omistaa yksin enintään 30 % tai yhdessä perheenjäsentensä kanssa enintään 50 % osakkeista tai äänimäärästä. Myös niin sanottu välillinen omistus toisen yhtiön kautta lasketaan mukaan. s

Markku Ojala, Taloushallintoliiton asiantuntija

Emme tarvitse ministeriöihimme noin 300 strategiaa ja niihin 30 000 sivua tekstiä.PääMiniStEri jUhA SiPilä EdUSkUnnAllE 24.6.2015

nOrMiPUrkUtAlkOidEn SAAtESAnOikSi

3.9.annetiin lakiesitys

työeläkejärjestelmän uudistamiseksi.

EläkEtUrvAkESkUS tarkistaa vahvista-

mattomien verotustietojen perusteella

vuosittain, onko yrittäjä huolehtinut YEL-

vakuuttamisesta. Eläketurvakeskus aloitti

valvonnan tänä vuonna elokuun lopulla.

PAlkkArAtkAiSU – 16 EUrOA

tYöMArkkinOillA päästiin kesäkuussa

sopuun vuonna 2013 laaditun Työllisyys- ja

kasvusopimuksen (TYKA) kolmannen vuo-

den palkkaratkaisusta. Sen ja sen mukaan

laadittujen työehtosopimusten piirissä on yli

90 prosenttia palkansaajista. Palkat nouse-

vat 16 euron yleiskorotuksen verran kuu-

kaudessa kuitenkin vähintään 0,43 %.

vAPAAt AUkiOlOAjAtkAUPPOjEn jA kAMPAAMOidEn

aukioloaikojen sääntely ehdotetaan puret-

tavaksi kumoamalla vähittäiskaupan,

kampaamo- ja parturiliikkeiden aukiolosta

annettu laki kokonaan. Työ- ja elinkeino-

ministeriö on antanut asiasta lausunnollle

lakiesitysluonnoksen.

23,70 %on alle 53-vuotiaan YEL-vakuutus-

maksu arvioidusta työtulosta. Yli 53-vuotiaan maksu on 25,20 %.

sAnottuA

Lyhyesti

suMMA 3/2015 3

Lyhyesti

kaupparekisteriasiointi muuttuu – hakemukset ja ilmoitukset suoraan PRH:lle

MAiStrAAttiEn jA ELY-keskusten paikallisviranomaistoiminta kauppa- ja yhdistys rekisteriasioissa päättyi syyskuun alussa. Tehtävät siirtyivät Patentti- ja rekisterihallitukselle (PRH) Helsinkiin. Maistraattiin tai ELY-keskukseen ennen syyskuun alkua jätetyt hakemukset ja ilmoitukset siirretään automaatti-sesti PRH:n käsiteltäväksi.

Kaupparekisteri-ilmoituksia voi edelleen jättää Verohallinnon 59 eri toimi-pisteeseen. PRH muistuttaa, että Verohallinnon pisteisiin jätettyjä ilmoituksia ei kuitenkaan voi maksaa eikä kirjata jätettäessä. Tästä syystä yrittäjä ei saa heti asioinnin yhtyedessä esimerkiksi uuden yrityksen Y-tunnusta.

PRH:n mukaan paperiset hakemukset ja ilmoitukset kannattaa käsittelyyn nopeuttamiseksi postittaa suoraan osoitteeseen PRH-Verohallinto, Yritystieto-järjestelmä, PL 2000, 00231 Helsinki.

Yritysten yhteystietojen muutokset sekä osakeyhtiön perustaminen ja vastuu-henkilöiden muutokset voi tehdä sähköisesti YTJ-palvelussa (www.ytj.fi). Sähköi-sen kaupparekisteriotteen saa puolestaan PRH:n Virre-palvelusta (www.virre.fi).

Yrittäjää neuvotaan kaupparekisteriasioissa puhelinnumerossa 029 509 5900. s

Kaikkien tulotiedot reaaliaikaisesti samassa paikassa.

MiniStEri AnU vEhviläinEn

hAlUAA YlE UUtiStEn 1.9.2015

MUkAAn MAAhAMME kAnSAlliSEn

tUlOrEkiStErin jA SEn tOtEUtUkSEn

hAllitUkSEn kärkihAnkkEEkSi.

kiintEiStövErOn ensimmäinen

eräpäivä oli 7.9. ja toinen on 2.11.2015.

Vero on jaettu kahteen erään, jos koko-

naissumma on 170 euroa tai enemmän.

Yritys voi maksaa veron verkkolaskuna. 2 Yrittäjä voi vakuuttaa itsensä

työttömyyden varalta . Suomessa

yrittäjille on kaksi työttömyys-

kassaa. Niiden verkkosivut löytyvät

osoitteista ayt.fi ja syt.fi.

niMi jA hEnkilötUnnUS POiS kElAn MAkSUiStA

lOkAkUUn alkupuolella Kansaneläke-

laitos muuttaa käytäntöään ja jättää

maksutiedosta pois työntekijän nimen

ja henkilötunnuksen. Nämä tiedot eivät

enää välity maksun saajan tiliotteelle.

Työntajana voi ilmoittaa hakemuksessa

viitenumeron tai tarkenteen maksusuori-

tuksen yksilöimiseksi ja kohdentamisek-

si. Tarkenne ei saa sisältää työntekijän

nimeä tai henkilötunnusta. Kela maksaa

työnantajille vanhempain- ja sairaus-

päivärahoja, kuntoutusrahaa ja loma-

kustannuskorvauksia.

4 suMMA 3/2015

tilaajavastuun uudet velvoitteet tulivat voimaan syyskuussaSYYSkUUn 1. päivänä ja sen jälkeen tehtävissä vuokratyö- ja alihankinta-sopimuksissa tilaajan pitää ottaa huomioon niin sanottujen tilaajavastui-den muutokset. Lakimuutoksen vuoksi vuokratyövoimaa käyttävän tai alihankintasopimuksen tekevän tilaajan on nyt saatava sopimuskump-panilta tieto myös siitä, miten työntekijöiden työterveyshuolto on järjes-tetty. Tilaaja voi tesimerkiksi pyytää sopimuskumppanilta jäljennöksen työterveyshuoltosopimuksesta.

Jos ulkomainen sopimuspuoli lähettää Suomeen työntekijöitä, tilaa-jan on selvitettävä ennen työn aloittamista, kuuluvatko työntekijät Suomen vai toisen valtion sosiaaliturvan piiriin. EU- ja ETA-alueilta tulevien lähetettyjen työntekijöiden osalta tiedot eläke- ja tapaturma-vakuuttamisesta osoitetaan ns. A1- tai E101-todistuksilla.

Lakimuutos keventää hieman tilaajavastuuta, kun sopimusosapuo-lena on yksityinen liikkeen- tai ammatinharjoittaja. Tilaaja ei ole enää velvollinen pyytämään eikä yrittäjä esittämään työtarjouksen yhtey dessä tilaajalle niin sanottua urakkatodistusta eli todistusta oman YEL-vakuu-tuksen hoitamisesta. Jos yrittäjällä on palkattua työvoimaa, selvitysvel-vollisuus työntekijöiden eläkevakuuttamisesta säilyy.

Tilaajavastuulakia sovelletaan tilaajaan, joka käyttää vuokratyön-tekijöitä. Lakia sovelletaan myös alihankintasuhteessa, jos työtä teh-dään tilaajan työtiloissa tai työkohteissa. Rakentamiseen on omat eri-tyiset tilajaavastuusäännöt.

Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue vastaa tilaajavastuulain valvonnasta koko Suomessa. Se on ilmoittanut ryh-tyvänsä valvomaan muutoksen noudattamista heti syyskuun alusta. s

?

vUOdEn 2014 verotus

valmistuu 31.10. Veronpalautus

maksetaan yksityishenkilöiden

pankkitileille 3.12.

tYönAntAjAt saavat työttömyys-

vakuutusrahastolta marras-joulukuus-

sa maksulomakkeet vuoden 2016

työttömyysvakuutusmaksua varten.

StOP nOllAtYöSOPiMUkSillE?

EdUSkUnnAllE tulevassa kansalaisloitteessa esi-

tetään, että laki edellyttäisi osa-aikatyössä vähintään

18 tunnin viikkotyöaikaa ja että työsopimuksessa

olisi maininta säännöllisestä viikkotyöajasta. Nyt

työlainsäädännössä säännellään vain enimmäis-,

ei vähimmäistyöaikaa. Niin sanotussa nollatyösopi-

muksessa työnantaja lupaa viikkotyötunteja esimer-

kiksi 0–40.

TIESITKÖ

ryhmä-henkivakuutuksesta?

1. Työnantajan on otettava vakuu-tus, jos alan yleissitova työehtosopi-mus niin määrää. 2. Tapaturmavakuutusyhtiö perii vakuutusmaksun tapaturma-vakuutusmaksujen yhteydessä. Vakuutusmaksu vaihtelee yhtiöittäin.

3. Vakuutuksen perusteella maksetaan korvausta kuoleman-tapauksesta edunsaajalle. Korvaus on kaikilla ansioitasoilla kiinteä.

suMMA 3/2015 5

Palkkaisinko TyÖnTEKIjän?

Työntekijän palkkaaminen on merkittävä päätös erityisesti, kun yrittäjä harkitsee ensimmäisen työntekijän palkkaamista.

Ennen työntekijän palkkaamista on hyvä kar-toittaa yrityksen tilanne. Millaiselta näyttävät yrityksen kasvutavoite ja laajenemismahdolli-suudet? Mihin tehtäviin työntekijä palkataan, onko työntekijälle töitä jatkossa kokoaikaisesti tai onko osa-aikaisuus alkuvaiheessa parempi vaihtoehto?

Tarkista työehtosopimusYrityksen toimiala ratkaisee, onko sen noudatettava työehto-sopimusta. Työehtosopimus antaa puitteet työsuhteelle ja sen ehdoille: palkkaukselle, työ- ja lepoajoille, vuosiloman kerty-miselle ja vuosilomapalkalle. Se myös määrittelee poissaolojen oikeudet ja niiden palkallisuuden. Työehtosopimuksen lisäksi on työsuhteessa huomioitava myös työlainsäädäntö, kuten työ-sopimus-, työaika- ja vuosilomalaki.

Työehtosopimuksen liitteenä voi olla alalle sopiva työsopimus-pohja. Sopimuslomakkeita on hyvä käyttää, jotta kaikki asiat tule-vat kirjattua ja molemmille osapuolille on selvää, mitä on sovittu. Tärkeä sovittava asia on, onko työsopimus toistaiseksi voimas-saoleva (vakituinen) vai määräaikainen. Määräaikainen sopimus voidaan tehdä, jos sille on peruste. Myös koeajasta on sovittava työsopimusta tehtäessä.

Ota tarvittavat vakuutuksetTyönantajan on otettava työntekijälle lakisääteiset vakuutukset, joita ovat työeläke-, työttömyys-, tapaturma- ja ryhmähenkivakuutus.

Työnantajan on myös huolehdittava vähintään lakisääteisen työterveyshuollon järjestämisestä. Usein yritykset järjestävät työn-tekijöilleen myös sairaudenhoidon.

Teksti: Eija Männistö, Pht

Perehdytys on tärkeää kaikessa lisätyövoiman hankinnassa, onpa kyseessä palkattu työntekijä, vuokratyöntekijä tai alihan-kinta. Hyvin suunniteltu ja toteutettu perehdytys työhön varmis-taa laadukkaan lopputuloksen ja tehostaa työhön käytettyä aikaa.

Vapaaehtoisia kuluja, joilla yritys pitää huolta työntekijöiden hyvinvoinnista, ovat esimerkiksi työantajan työntekijöille järjes-tämä liikunta- ja virkistystoiminta. Verottaja on antanut ohjeis-tuksen hyväksytyistä verovapaista henkilökuntaeduista.

Kuluja aiheutuu myös uusille työntekijöille hankittavista työ-välineistä kuten tietokoneista, työkaluista, suojavaatteista, työn hoitamiseen hankitusta toimitilasta tai autosta.

Huomioi verotuksessaTyönantajan velvoitteisiin kuuluu verottajalle tehtävä kausi-veroilmoitus kuukausittain tai neljännesvuosittain, pienillä työnantajilla kevennetty ilmoitus. Kausiveroilmoituksella ilmoi-tetut työnantajan sosiaaliturvamaksu ja työntekijöiltä perityt ennakonpidätykset maksetaan verotilille.

Työnantajan on vuosittain ilmoitettava maksetut palkat vuosi-ilmoituksilla verottajalle, työttömyysvakuutusrahastoon ja tapaturma vakuutusyhtiöön sekä eläkevakuutusyhtiöön. Yritys voi valita eläkkeen osalta kuukausi-ilmoituksen vuosi-ilmoituksen sijaan.

Tästä kaikesta aiheutuu työnantajalle kustannuksia, jotka on huomioitava kannattavuuslaskelmalla.

TE-keskus opastaa mahdollisuudesta saada palkkatukea työt-tömän työnhakijan työllistämiseen.

Oppisopimuskeskuksesta saa tietoa oppisopimuksen sisällöstä ja siihen myönnettävästä tuesta. Oppisopimuskoulutus tapahtuu pääasiassa työpaikalla, mutta sisältää myös opiskelua oppilaitok-sissa. Se perustuu työnantajan ja työntekijän väliseen sopimukseen.

6 suMMA 3/2015

”Mitkä ovat työnantajan todelliset kustannukset työpanosta kohti? Kuinka paljon pitää laskuttaa tunnilta, että toiminta on kannattavaa?

Esimerkkilaskelma työnantajan kuluista työntekijän palkkaamisesta

% €/kk

Palkka kuukaudessa 2 500,00

Vuosilomapalkka (2,5 pv/kk) 250,00

Lomaraha (50 % vuosilomapalkasta) 125,00

Rekrytointi ja perehdyttäminen 3 75,00

Työterveyshuolto (lakisääteinen työterveys-huolto ja yrityksen työntekijöille ottama sairaudenhoito)

2 50,00

Arvioidut ylityöt 2,5 62,50

Työhön vaadittavat lupakortit 1 25,00

Ns. tuottamattomat päivät, esim.

Sairaus 5 125,00

Koulutus 1 25,00

Työnantajan vapaaehtoiset kulut,esim. liikuntasetelit

1,3 32,50

Työnantajan osuus, lakisääteiset vakuutukset

% €

Eläkevakuutus 19 475,00

Työttömyysvakuutus 0,8 20,00

Tapaturmavakuutus 1,1 27,50

Ryhmähenkivakuutus 0,07 1,75

Sotumaksu 2,08 52,00

Yhteensä 3 846,25

Palkan lisäksi vuosiloma- sekä sivukulut 38 %

Palkan lisäksi kaikki kulut 54 %

Laskelma on tehtävä yrityskohtaisesti, koska henkilöstökulut muodostuvat yrityksissä eri asioista.

Kulua pienentävät mahdolliset saadut tuet työntekijän palkkaamiseen.

Kannattavuuslaskelmalla on lisäksi huomioitava yrityksen liiketoiminnasta aiheutuvat kulut kuten toimipaikka, vastuuvakuutukset, työvälineet sekä yrityksen voittotavoite.

hUOM! Hallituksen tänä syksynä antama esitys työn tekemisen kustannusten alentamiseksi tulee näillä näkymin voimaan vuoden 2017 alussa. Työnantajan palkkakustannuksia pyritään vähentämään monella eri tavalla (työnantajan sotu-maksun ja sairausajan palkan pienentäminen, ylityö- ja sunnuntaikorvausten vähentäminen, vuosiloman kertyminen enintään 30 päivää lomanmääräytymisvuodessa, arkipyhäpäivien palkallisuuden poisto ja päivittäisen työajan pidentäminen).

Tilitoimistot seuraavat tilannetta ja tiedottavat asiakasyrityksiään mahdollisista muutoksista.

Laske kaikki kulutKun yrityksessä harkitaan, onko työn-tekijän palkkaaminen kannattavaa, on huomioitava työntekijän palkan lisäksi muun muassa lakisääteiset sivukulut sekä niin sanotut tuottamattomat päivät. Näitä ovat esimerkiksi pekkaset, sairaus- ja vuosilomat sekä koulutuspäivät. Jos-kus kuluja voi aiheutua myös mahdolli-sen sijaisen palkkaamisesta.

Itse rekrytoinnista tulee kuluja, ja samoin liiketoiminnasta, kun työnteki-jälle tarvitaan toimitilaa, työvälineitä ja vastuuvakuutuksia. Huomioon on otet-tava myös mahdolliset vapaaehtoiset hen-kilöstökulut, jos yritys panostaa esimer-kiksi henkilökunnan hyvinvointiin.

Palkan lisäksi laskettavat kulut on mie-tittävä yrityskohtaisesti, koska ne vaihte-levat. Mitkä ovat työnantajan todelliset kustannukset saatua työpanosta kohti? Kuinka paljon pitää laskuttaa tunnilta, että toiminta on kannattavaa?

Joskus palkkaamiseen saadut tuet voi-vat vähentää kuluja.

Miten lasketaan?Ohessa on esimerkki työntekijän palk-kaamisen kuluista. Laskelma on hyvä antaa tilitoimiston tehtäväksi, jotta kus-tannukset tulevat kattavasti huomioitua.

Tilitoimiston ammattilaiset auttavat työntekijän palkkaamiseen liittyvissä asi-oissa. Heiltä saa neuvoja työnantajana toi-mimiseen ja lakisääteisten velvoitteiden hoitamiseen. Sovittaessa tilitoimisto tekee yrityksen palkanlaskennan sekä työnanta-jan velvoitteena olevat kuukausi- ja vuosi-ilmoitukset. s

suMMA 3/2015 7

Henkilöauto on monelle yrittäjälle välttämättömyys. Auton käyttötarkoitus, ajokilometrit ja yritysmuoto vaikuttavat siihen, kannattaako ajaa omalla autolla vai hyödyntää autoetua.

millä ajatMieti

8 suMMA 3/2015

L I S Ä A RVOA

Autoedun verotus

Edun arvo kuukaudessa on 1,4 % auton uushankintahinnasta lisättynä

1) Vapaa autoetu: 285 eurolla tai 19 sentillä kilometriltä.

Kuukausiarvo: 370 € + 285 € = 655 €

Ajopäiväkirja: 370 € + 0,19 € * 416,67 = 449,17 €

2) Käyttöetu: 105 eurolla tai 7 sentillä kilometriltä

Kuukausiarvo: 370 € + 105 € = 475 €

Ajopäiväkirja: 370 € + 0,07 € * 416,67 = 399,17 €

Teksti: Ari rytsy

Yrityksen autolla aje-tuista matkoista on pidettävä ajopäiväkirjaa, joka kertoo autolla vuo-den aikana ajetut päi-vittäiset kilometrimää-

rät. Työajoista on merkittävä ylös muun muassa ajon alkamis- ja päättymisajan-kohta, alkamis- ja päättymispaikka, ajo-reitti, ajetut kilometrit sekä ajon tarkoi-tus. Perinteisen ajopäiväkirjan sijaan ajot on mahdollista dokumentoida esimer-kiksi älypuhelinsovelluksella, joka mittaa matkat ja kokoaa tarvittavan raportin kirjanpitoon sekä verottajalle.

Vaihtoehtoisesti yrittäjä voi käyttää omaa autoaan yrityksen ajoihin. Avoi-messa yhtiössä, kommandiittiyhtiössä ja osakeyhtiössä hän laskuttaa laissa määri-tellyt verovapaat kilometrikorvaukset yri-tykseltä. Liikkeen- ja ammatinharjoittajat ovat toiminimiyrittäjiä, joten he vähen-tävät kyseiset matkakulut verotuksessaan. Mikäli toiminimiyrittäjä laskuttaa asiak-kaalta kilometrikorvauksia, ne katsotaan veronalaiseksi tuloksi.

Jos liikkeen- ja ammatinharjoittajien ajamista kilometreistä yli puolet on elinkei-noon liittyvää ajoa, auto tulee huomioida toiminimen taseessa. Muussa tapauksessa auto menee yksityisvarallisuuden puolelle.

– Tällöin autokuluista tehdään elin-keinotoiminnan kirjanpidossa vähennys todellisten kulujen pohjalta. Jos kulut jäävät alhaisemmaksi kuin palkansaajan kilometrikorvaus, yrittäjä saa tehdä vero-tuksessa lisävähennyksen, sanoo Fiscales Oy:n veroasiantuntija Karri Nieminen.

Autosta ja autoilun kuluista voi jois-sain tapauksissa vähentää arvonlisäveron. Poikkeuksia on paljon, joten näistä asi-oista kannattaa keskustella oman kirjan-pitäjän kanssa.

Auto on aina investointiAuton ostaminen yrityksen omistukseen tarkoittaa sen sijoittamista taseeseen käyttöomaisuudeksi. Autosta voidaan

tehdä vuosittain enintään 25 prosen-tin menojäännöspoisto hankintahinnan perusteella. Siksi niin sanotun tilinpää-tösauton hankinta ei ole verosuunnitte-lumielessä erityisen hyvä ratkaisu.

Edullisempi vaihtoehto voi olla hank-kia auto leasing-rahoituksella. Tällöin kaikki auton kulut voidaan laittaa kuluina kirjanpitoon. Suuret yritykset suosivat leasing-sopimuksia, sillä ne eivät halua sitoa käyttöpääomaa autoihin ja ottaa niitä taseeseensa.

– Yksi tapa auton hankkimiseksi on tehdä leasing-sopimus muutamaksi vuo-deksi, jonka aikana auton arvon alene-minen on suurimmillaan. Näin yritys voi vähentää kalliit kilometrit verotuksessa. Sen jälkeen yrittäjä voi ostaa auton itsel-leen autoyhtiöltä senhetkisellä käyvällä arvolla ja siirtyä hyödyntämään kilomet-rikorvauksia, neuvoo Nieminen.

”Autoedun määrään vaikuttavat myös ajettujen yksityiskilometrien määrä.

Käyttöönottopäivä 1.7.2015

Yksityisajot vuodessa (km)Keskimäärin kuukaudessa (km)

5000416,67

Uushankintahinta 30 000,00 €

Perusvähennys –3 400,00 €

Ei lisävarusteita

Perusarvon laskentaperuste 26 600,00 €

Perusarvo 1,4 % 372,40 €

Pyöristettynä 370,00 €

suMMA 3/2015 9

Kilometrikorvauksilla rullaava oma auto on yrittäjälle kan-nattava vaihtoehto silloin, kun suhteellisen vähän kuluttavalla autolla ajetaan paljon työkilometrejä. Jos todelliset polttoaine-kulut jäävät alle kilometrikorvauksen laskennan perusteena ole-van määrän, yrittäjä saa käytännössä itselleen verovapaata rahaa.

Tarkka ajopäiväkirja todistaa paljonAutoetu on palkkana verotettava etu, joka mahdollistaa sen, että palkansaaja tai yrittäjä voi ajaa työnantajan omistamalla tai hallitsemalla autolla myös yksityisajoja. Etu voi olla joko vapaa autoetu tai käyttöetu.

Vapaassa autoedussa työnantaja eli yritys maksaa kaikki auton omistamiseen ja käyttöön liittyvät kustannukset. Käyttöedusta on kyse silloin, kun työntekijä maksaa itse vähintään auton polt-toainekustannukset.

Verotuksessa palkkana verotetaan autoedun ja maksetun rahapal-kan yhteismäärä. Käyttökustannusten perusteella edun arvoon lisä-tään vapaan autoedun osalta 285 €/kk ja käyttöedun osalta 105 €/kk.

Autoedun määrään voi saada helpotusta, jos vuodessa ajettu-jen yksityiskilometrien määrä jää alle 18 000 kilometrin. Silloin kannattaa vaatia autoedun arvon laskemista kilometrikohtaisesti. Tämä edellyttää huolellisesti täytettyä ajopäiväkirjaa.

– Työajot vähennetään koko vuonna ajetuista kilometreistä, ja autoedun verotusarvo muodostuu vain omista ajokilometreistä, Nieminen opastaa.

Miten autoedun arvo koostuu?Verohallinto vahvistaa autoedun verotusarvot joka vuosi. Arvo koostuu autoedun perusarvosta sekä auton käyttökustannuk-sista. Perusarvo lasketaan prosenttiosuutena auton uushankin-tahinnasta, joka määritetään maahantuojan automallille aset-taman suositushinnan perusteella.

Jos auto on esimerkiksi hankittu vuonna 2015 tai myöhem-min, suositushinta määräytyy auton ostopäivän mukaan. Ennen vuotta 2015 hankittujen autojen osalta suositushinta määräytyy auton käyttöönottokuukauden alussa voimassa olleen suoritus-hinnan pohjalta.

”Verohallinto vahvistaa autoedun verotusarvon vuosittain. Arvo koostuu autoedun perusarvosta sekä auton käyttökustannuksista.

Vuosina 2013–2015 käyttöönotetun auton perusarvoksi las-ketaan 1,4 prosenttia uuden auton uushankintahinnasta, olipa sitten kyseessä vapaa autoetu tai käyttöetu.

Vertailtaessa vapaata autoetua ja käyttöetua kannattaa kui-tenkin huomioida perusarvon päälle laskettava arvo, joka perus-tuu yksityisajokilometrien määrään ja arvioituihin käyttökustan-nuksiin. Näitä ovat esimerkiksi vakuutukset, rengas-, korjaus-, huolto- ja polttoainekustannukset. Laskennassa ei tehdä eroa dieselkäyttöisten ja bensiinikäyttöisten autojen välillä.

Oma lukunsa ovat hybridiautot. Niiden polttoainekustannuk-set ovat sen verran pienet, että ainakaan vapaa autoetu ei hybridi-auton kohdalla ole taloudellisesti järkevä valinta. Siihen sopivat enemmän polttoainetta kuluttavat autot. Sähköautoille sen sijaan on jo oma alennuksensa vapaassa autoedun verotusarvossa. s

Jokainen numero on uusi mahdollisuus osallistua!

Vastaaminen on helppoa.1. kirjaudu osoitteeseen www.mcipress.fi /summa.2. Merkitse numerosarja 27153. tämän jälkeen pääset lukijakyselyyn klikkaamalla

Lähetä-painiketta. Ja sitten vain onnea arvontaan!

Anna palautetta lehdestä ja voita Applen älykello!

samalla voit antaa aihe-ehdotuksia ja vaikuttaa lehden sisältöön. Vastaa heti lyhyeen kyselyyn osoitteessa www.mcipress.fi /summa

Arvottava palkinto on noin 400 euron arvoinen Apple Watch -älykello.

Lukijakyselyyn voi vastata kahden viikon sisällä lehden ilmestymisestä. kyselyyn voivat osallistua kaikki MCi press oy:n tuottamien lehtien lukijat. Voit osallistua kyselyyn jokaisen ilmestyvän numeron yhteydessä, mutta vain yhdellä vastauksella lehden numeroa kohden. kysely ja arvonta koskevat lehtiä, jotka ilmestyvät syyskaudella 2015. palkinnon arvontaan osallistuvat kaikki vastanneet. palkinto arvotaan 4.1.2016. Voittajalle ilmoitetaan sähköpostitse tai kirjeitse.

summa 32015

AUKtoriso idUn

t il ito imiston

As iAKAsleht i

4

oma auto vai autoetu?

Palkkaaminen on

iso päätös11Urakkatodistus

jää historiaan

MCI

10 suMMA 3/2015

Pauli Vahtera on vuosikymmenten hioma taloushallinnon huippuammattilainen. Hänellä on taito katsoa yrittäjyyttä ja taloushallintoa yhtä aikaa läheltä ja kaukaa. Juuri siksi hänen tarkkanäköiset oivalluksensa puhuttelevat.

Citius, altius, fortius

Nopeammin, korkeammalle, voimakkaammin. Tuotta-vuuden kehittäminen johtaa ikuiseen kilpajuoksuun. Varhaisimmat ihmiset asuivat Itä-Afrikassa noin 195 000 vuotta sitten. Siitä asti ihmiset ovat kil-van parantaneet tuottavuutta, mikä on tuonut hyvin-

vointia kaikille. Hyvinvoinnin jakajien määrä on kuitenkin kolmin-kertaistunut vuodesta 1950 yli 7 miljardiin ja väestönkasvu vain kiih-tyy. Riittävätkö voimavaramme nyt, kun kilpailemme automatisaatiota ja digitalisaatiota vastaan?

Tuottavuuden parantuminen on poistanut suuren osan raskaista töistä tai siirtänyt ne isoille koneille ja roboteille. Yksitoikkoiset työ-rutiinit ovat hävinneet, kun yksi robotti voi tehdä satojen käsiparien työn. Digitalisaatio on korvannut palkkatyön. Jäljelle jäävän työn asi-akkaat tekevät itse ja maksavat siitä: melkein kaikki hoitavat pankki-asiansa nykyään itse ilman, että pankin työntekijä osallistuu työhön mitenkään.

Teknologian kehittäminen on nopeaa, mutta teknologian hyödyn-täminen paljon hitaampaa, onneksi. Olemme tuottavuuden kehitty-misen oravanpyörässä, emmekä pääse siitä pois. Aina on joku, joka hyödyntää uusia keksintöjä ja uutta teknologiaa, ja vanhoihin työ-menetelmiin tyytyvät putoavat markkinoilta.

Itse aloitin kirjanpitotyöt apuvälineinäni paperille painetut taulukko laskennan sivut (päiväpääkirjat), snurra (kammettava lasku-kone) ja kynä. Ensimmäisen tietojärjestelmäni rakensin reikänauho-jen varaan. Sen jälkeen on tullut jatkuvasti uutta, eikä kehitykselle näy loppua. Työttömyys ja ihmisten uupuminen kasvaa, kun kaikki eivät enää jaksa juosta entistä nopeammin.

Työmenetelmät ovat kehittyneet ja mahdollistavat yhdelle henki-lölle yhä useamman asiakkaan taloushallintopalvelun. Samaan aikaan lisääntynyt byrokratia on vienyt kaiken vapautuneen työajan. Byrok-ratian automatisointi on luonut oman tuottavuuskilpailunsa, koska byrokratiaa ja valvontaa lisätään kilvan menetelmäkehityksen kanssa. Turhia töitä ei pitäisi automatisoida, vaan ne pitäisi jättää tekemättä.

Chaplinin elokuva Nykyaika ilmestyi vuonna 1936. Siinä koneet ja uuden työmenetelmät nähtiin syypäiksi 1930-luvun lamaan ja jouk-kotyöttömyyteen. Nyt 80 vuotta myöhemmin robotit ja digitalisaatio ovat osaltaan luoneet nykyisen laman ja joukkotyöttömyyden. Toinen maailmansota pelasti maailman lamasta. Mikä pelastaa meidät nyt?

Pauli vahtera

”Riittävätkö voimavaramme nyt, kun kilpailemme automatisaatiota ja digitalisaatiota vastaan?

suMMA 3/2015 11

koLuMni

Suomen Taloushallintoliitto ryPuh. 09 6850 570 www.taloushallintoliitto.fi

Auktorisoitu Taloushallintoliiton jäsen