PERHEKESKUSTOIMINTA -MALLIN alatyöryhmä

Sirpa Tuomela-Jaskari, sosiaalipalvelujohtaja (pj.) Järvi-Pohjanmaan perusturva

Elise Lepistö, perheiden palvelujohtaja JIK ky Päivi Tulisalo, vastaava perheohjaaja Seinäjoen kaupunki Satu Mäki-Fossi, sosiaalityöntekijä, Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Taru Virrankoski, psykologi, perheneuvolan tiimivastaava Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Sirkka Autio, psykologi Seinäjoen kaupunki Sari Vesala, sosiaalityöntekijä perheneuvola Järvi-Pohjanmaan perusturva Merja Kattelus, perhetyön tiimivastaava Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Paula Uusi-Hakala, johtava sosiaalityöntekijä Suupohjan LLKy Elina Majapuro, johtava ylilääkäri JIK ky Päivi Hentilä, yleislääketieteen erikoislääkäri JIK ky Erja Kivineva, psykologi JIK ky Petta Porko, sosiaalityöntekijä Lapuan kaupunki Maarit Niemistö, terveydenhoitaja JIK ky Raija Mäki, avoterveydenhuollon osastonhoitaja Lapuan kaupunki Ulla Yli-Hynnilä, asiantuntijapalvelujen esimies Tuki- ja osaamiskeskus Eskoo Sanna Korjonen, koulukuraattori Alajärven kaupunki Kirsi Koski-Säntti, varhaiskasvatusjohtaja Suupohjan LLKY Virpi Tolonen, sosiaalityöntekijä (Aila Ojala, perhetyöntekijä) Isokyrö Tuija Tiitu, varhaiskasvatuksen aluejohtaja Seinäjoen kaupunki Marja-Liisa Sippola, alueylilääkäri Seinäjoen kaupunki Johanna Rintakari, vastaava terveydenhoitaja Seinäjoen kaupunki Sonja Kälvinmäki Autismi-säätiö Eija Ala-Toppari-Peltola, LAPE- muutosagentti EP SOTE Päivi Saukko, asiantuntija EP SOTE Satu Mäki-Fossi, projektikoordinaattori LAPE Heli Mäki, projektityöntekijä (siht.) LAPE Auli Romppainen, projektityöntekijä LAPE Suvi Juonoja, kuntoutusetuuksien ryhmäpäällikkö KELA Milla Höykinpuro, henkilöstön edustaja Talentia Sari Tumelius, toiminnanjohtaja (Peter Laitio, miestyöntekijä) E-P:n ensi- ja turvakotiyhdistys ry Heidi Pakkala Eskoo, LAPE

PERHEKESKUSTOIMINTA -MALLIN alatyöryhmä

Alatyöryhmän kokoukset 8.3.2017, 7.4.2017 ja 5.6.2017

Alatyöryhmän alatyöryhmät

Lapsiperheiden sosiaalipalvelut (2 kokousta)

Lapsiperheiden terveyspalvelut (2 kokousta)

Varhaiskasvatus, järjestöt ja seurakunnat (1 kokous)

Etelä-Pohjanmaan perhekeskustoiminta -mallit kyselyn keskeisimmät tulokset Vastaajat: JIK, Järvi-Pohjanmaa, KuusSote, Seinäjoki, K2, Suupohja ja Lapua

Perhekeskustoimintaa on 5:lla alueella (Seinäjoki, JIKky, Kaksineuvoinen ja Kuussote), käynnistymässä 2:lla alueella(Järvi-Pohjanmaa, Suupohja)

Perhekeskuksiin kuuluvia palveluja on saatavilla joko samasta tilasta tai hajautetusti eri yksiköisä

Avoin kohtaamispaikka on 4 perhekeskuksessa

Varhaiskasvatuspalvelut ovat kiinteä osa perhekeskusmallin palveluverkostoa

Vain muutamissa perhekeskuksissa on sovittu yhteistyöstä järjestöjen kanssa, useimmissa tämä toimintamuoto on suunnitteilla

Perhekeskuksiin hakeudutaan hyvin moninaisten tahojen kautta

Perhekeskustoiminnan käynnistäminen/kehittäminen vaatii kokemusten perusteella: yhteisiä kehittämispäiviä, asianmukaiset tilat, tiivistä kouluttautumista, työnohjausta, aikaa ja yhteistä visiota, asiakas edellä -ajattelu, oma kiinnostus, hyvää johtamista

Toivotaan, että toimijoilla on vaikutusmahdollisuus toiminnan sisältöihin ja toimintatapoihin, verkostoituminen tärkeää, osallistetaan asiakkaita

1) Nykytilan analyysi

• Maakunnan perhekeskukset toimivat joko fyysisesti saman katon alla tai verkostomaisesti - verkostoituminen eri tasoista eri ammattiryhmien välillä

• Verkostoja on, mutta yhteistyö paikoitellen haasteellista ja henkilösidonnaista. Hyviä toimintamalleja ja monimuotoista yhteistyötä tehdään. Tahtotilaa yhteistyölle ja verkostoitumiselle on

• Resurssien määrässä ja niiden kohdentumisessa haasteita. Jonojen muodostumista on. Työntekijöiden suuri vaihtuvuus on haaste. Toisaalta palvelut liikkuvat sujuvasti keskuksista alueille

• Terveyspalveluissa yhteisen ohjeistuksen ja toimintatapojen puute näkyy. Sosiaalipalveluissa toimintamallit, kriteerit, sisällöt ja saatavuus ovat perheneuvoloissa yhteneväisemmät kuin neuvolan perhetyössä, lapsiperheiden kotipalvelussa, shl perhetyössä ja sosiaalityössä. Käsitteet kaipaavat määrittelyä.

• Erilaiset työaikamuodot hankaloittavat joustavaa työntekoa asiakkaiden hyväksi.

• Yksin työskentely luo turvattomuutta, varsinkin pienillä ”asemilla”

2) Tavoitetila

Tahtotila yhteiselle tekemiselle ja muutokselle on olemassa

Keskiössä lapsi, perhe, asiakkaat. Tärkeänä nähdään toimintatapojen yhdenmukaistaminen, palveluiden saaminen tasa-arvoisesti ja tasalaatuisesti. Hyvät, toimivat mallit levitykseen ja käyttöön

Kokemusasiantuntijuuden hyödyntäminen

Painopiste ennaltaehkäisyyn ja toimintakulttuurin muutoksen tukemiseen. Verkostoituminen ja tiedon saanti/jakaminen

Yhteensovittava ja monialainen johtaminen

Resursoinnin kohdentaminen ”oikein” ja resurssien tehokas käyttö

Palveluohjauksen kehittämien perhekeskuksissa niin, että voitaisiin vähentää korjaaviin palveluihin ohjautumista tässä järjestöjen ja seurakuntien toiminnan ja työntekijöiden ammatillinen monipuolinen osaaminen sekä palvelumuotojen tiedostaminen ja huomioiminen

Järjestöjen sekä seurakunnan toiminnan tiedottamista, ja tunnetuksi tekemistä: mm. lapsiperhemessut, alueellinen yhteinen nettialusta

Päällekkäisen työn tekemisen minimointi kautta linjan

Perhekeskuskoordinaattori jokaiseen perhekeskukseen

Kansallisen ohjauksen huomioiminen

Kärkihankkeet

Asiakassuunnitelmat (HoPa)

Terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen

Peruspalveluiden vahvistaminen

Keskittäminen

3) Toiminta

Palveluneuvonta- ja ohjaus, lapsiperheiden kotipalvelu, äitiysneuvola ja perhesuunnittelu, lastenneuvola, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, lapsiperheiden sosiaalityö, perhetyö, kasvatus- ja perheneuvola, psykologi- ja terapiapalvelut, aikuisten psykososiaaliset palvelut (päihde- ja mielenterveyspalvelut), aikuissosiaalityö, kuntoutusohjaus Perhekeskuksen tukijalat: varhaiskasvatus, koulut, nuorisotyö, Ohjaamo sekä seurakunta ja järjestöt

LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN PALVELUT

Lastensuojelu, lastensuojelun perhetyö, perhehoito, sijaishuolto, perheoikeudelliset palvelut, perhekuntoutus, sosiaalipäivystys, adoptiopalvelut, lasten ja nuorisopsykiatriset palvelut, vammaispalvelut nuorisoasema Steissi

(Sote-keskus) PERHEKESKUS ”KOTIPESÄ”

(Kootut palvelut) ERITYISPALVELUT

Mo

nialain

en

palvelu

tarpee

n arvio

inti

ja palvelu

suu

nn

itelma

(Päivittäispalvelut) PALVELUIDEN VIEMINEN LÄHELLE ASIAKASTA

(= kotiin vietävät palvelut, lähipalvelut)

4) Keskeisimmät strategiaehdotukset

SOTE- palvelut

Varhaiskasvatus ja sivistystoimi

Järjestöt ja seurakunnat

8 alueellista perhekeskusta yhtenäinen malli ja toimintatavat

tarvittavat työmuodot huomioiden

aluekohtaiset erot

Perhekeskuksen tukijalat

Kuva: Thyrhaug, A.M. et al. 2012 Familiens hus i Norge, Teoksessa Family centre in the Nordic countries – a meeting point for children and families

Perhekeskuskoordinaattori

jokaiseen perhekeskukseen

Koulutusta (mm. tiimikoulutus, monialaiseen yhteistyöhön liittyvä koulutus, tiedonvaihto) Koulutusten ja yhteistyön tärkeänä tavoitteena on oman ja toisen työn

arvostaminen ja toisen työn tuntemisen lisääminen

Työnohjausta Perhekeskustoiminnan kehittämisessä tutkimustyö auttaa täsmentämään

kehittämistyön tavoitteita ja motivoi jatkamaan muutostyötä Johdon ja esimiesten sitoutuminen perhekeskustoiminnan kehittämiseen

Esimiehiltä vaatii visiota, muutoksen eteenpäin viemistä, kuuntelutaitoa

Työntekijöiden innostus työskentelyyn oleellista

Työntekijältä vaatii taitoa itsereflektioon ja halua ymmärtää toisen ammattilaisen

työn lähtökohtia ja ennen kaikkea kunnioitusta Kehittäminen vaatii monialaista ylisektorista ohjaus-/johtoryhmää sekä

yhteensovittavaa johtamista Aikaa ja yhteistä visiota sekä jatkuvaa yhteistyön kehittämistä

Asiakkaan näkökulman ylläpitäminen! Keskustelua ja areenoita, joissa yhteistä keskustelua käydään.

Tarvitaan:

Maakunnan tulee ottaa iso rooli erityisesti prosessien tasolla, niiden pitäisi olla

paikallisesti samalla tavoin järjestettyjä ihan jo alueiden tasa-arvoisen

palvelunkin näkökulmasta.

Alueelle toivotaan jäävän mahdollisimman paljon jalkautuvia ja asiakasta kohtaavia työntekijöitä. Toivottavaa olisi että toimivia käytöntöjä pystyttäisiin

jakamaan ja pitämään voimassa.

Johtaminen ei saisi olla liian kaukana tehtävästä työstä, koska verkostojen

toimivuus tarvitsee myös esimiestason verkostoja.

5) Jatkotyöskentely

Sovitaan jatkotyöryhmät; ehdotuksena esimerkiksi palvelutarpeen arviointi- ja perhetyön työryhmä.

Sovitaan jatkotyöryhmän/työryhmien kokoonpanot

Sovitaan etenemisaikataulusta

Liitteet 1 Etelä-Pohjanmaan perhekeskustoimintamalli –kyselyn kooste

KYSELY perhekeskustoiminta -malleista

Etelä-Pohjanmaan alueella

Perhekeskustoiminta -mallin alatyöryhmä / Etelä-Pohjanmaan SOTE

Vastaajat (7 vastausta: 6 kuntaa/aluetta)

1) JIK peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä (Ilmajoki ja Kurikka), yhdistetty terveys- ja sosiaalitoimi, asukasmäärä n. 34 000 (Ilmajoki hoitaa kokonaisuudessaan lapsiperheiden sosiaalipalvelut; terveyspalvelut sekä hoivan ja hoidon palvelut JIKkyssä)

2) Järvi-Pohjanmaan perusturva (Alajärvi ja Vimpeli) / perusturva, asukasmäärä n. 13 500

3) Kuusiokuntien sosiaali- ja terveyskuntayhtymä KuusSoTe (Alavus, Kuortane, Ähtäri ja Soini) / sosiaali- ja terveystoimi, asukasmäärä n. 24 000

4) Seinäjoen kaupunki / sosiaali- ja terveystoimi, asukasmäärä n. 60 000 (Seinäjoelta kaksi vastausta: Sokkeli ja Pilari)

5) Kuntayhtymä Kaksineuvoinen (Kauhava, Evijärvi ja Lappajärvi) / perusturva, asukasmäärä n. 23 000

6) Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä (Kauhajoki, Isojoki, Karijoki, Teuva / sosiaalitoimi, asukasmäärä n. 23 000

7) Lapuan kaupunki (ei vastausta)

Perhekeskustoiminta

kyllä

Onko kunnassanne/ alueellanne

perhekeskustoimintaa?

Jos montako vuotta

perhekeskustoimintaa on ollut?

5

Seinäjoki 2 (Pilari 2010, Sokkeli 2015)

JIKky (Kurikka 2007, Ilmajoki 2011)

Kaksineuvoinen (käynnistynyt ELLA-hankkeen aikana 2011-

2013)

Kuussote (vuodesta 2008, alueilla eroja)

Onko kunnassanne/ alueellanne

suunnitteilla käynnistää

perhekeskustoimintaa? Jos, milloin?

2

Järvi-Pohjanmaa (2017-2018)

Suupohja (?)

Perhekeskustoimintamallin kuvaus

4

7

1

SAMASSA TILASSA SIJAITSEVA PERHEKESKUSTOIMINTAMALLI

VERKOSTOMAINEN PERHEKESKUSTOIMINTALLI (ERI TILOISSA, MUTTA TIIVISTÄ YHTEISTYÖTÄ)

MUU, MILLAINEN?

0 1 2 3 4 5 6 7 8

Muu, millainen: Ilmajoella perheneuvola kuuluu perhekeskukseen, mutta muut sosiaalipalvelut ovat Ilmajoen kunnan järjestämää toimintaa

Perhekeskuspalvelujen järjestämisestä vastaava taho

0

3

2

3

0

2

MAAKUNTA

KUNTAYHTYMÄ

KUNTIEN YHTEISTOIMINTA-ALUE

KUNTA

JÄRJESTÖ(T), MIKÄ/MITKÄ?

MUU, MIKÄ?

0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5

Muu, mikä: Yhteisyritys tuottaa (KuusSoTe) sekä kunnat ja LLKY yhteisytössä

Perhekeskuksiin kuuluvat palvelut

Samaan tilaan / palvelukeskukseen kootut palvelut

Eri toimitiloissa, mutta tiivistä yhteistyötä tekevät palvelut (verkostopohjainen)

Ei kuulu En osaa sanoa

Äitiys- ja lastenneuvola 4 2 1 0

Neuvolalääkäri 4 2 1 0

Neuvolan perhetyö 5 1 1 0

Varhaiskasvatus 1 5 1 0

Avoin päiväkoti 0 3 3 1

Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto 1 6 0 0

Koulujen oppilashuolto 0 7 0 0

Nuorisotyö 0 4 2 1

Lapsiperheiden sosiaalityö 3 3 1 0

Lapsiperheiden kotipalvelu 4 2 1 0

Varhaisen tuen / sosiaalihuoltolain mukainen perhetyö 4 3 0 0

Lastensuojelun perhetyö 4 2 1 0

Kasvatus- ja perheneuvola 7 0 0 0

Samaan tilaan / palvelukeskukseen kootut palvelut

Eri toimitiloissa, mutta tiivistä yhteistyötä tekevät palvelut (verkostopohjainen)

Ei kuulu En osaa sanoa

Terapiapalvelut (esim. puhe-, toiminta- ja fysioterapia), mitä?

5 1 1 0

Lastensuojelu 3 3 1 0

Aikuissosiaalityö /-palvelut 2 3 2 0

Vammaispalvelut 3 2 2 0

Mielenterveys- ja päihdepalvelut 3 3 1 0

Nuorisopsykiatria 0 6 1 0

Lastenpsykiatria 0 3 4 0

Kela 1 2 4 0

Kirjasto 0 1 5 1

Järjestöjen toimintaa 0 3 3 1

Seurakuntien toimintaa 0 2 4 1

Perheiden avoin kohtaamispaikka 0 4 3 0

Muita, ketä ja millaista toimintaa? 2 0 0 0

Muu, mitkä: 1) kunnan ja seurakunnan erityisnuorisotyö, Ankkuri-toiminta, 2) suunnitteilla oleva perhekeskus

Mitä palveluja / toimintoja suunnittelette liittävänne osaksi perhekeskustoimintamallia?

2 2

1 2

1 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2

3 2 2 2

1 1

2 2 2

3

ÄITIYS- JA LASTENNEUVOLA

NEUVOLAN PERHETYÖ

AVOIN PÄIVÄKOTI

KOULUJEN OPPILASHUOLTO

LAPSIPERHEIDEN SOSIAALITYÖ

VARHAISEN TUEN / SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN …

KASVATUS- JA PERHENEUVOLA

LASTENSUOJELU

VAMMAISPALVELUT

NUORISOPSYKIATRIA

KELA

JÄRJESTÖJEN TOIMINTAA

PERHEIDEN AVOIN KOHTAAMISPAIKKA

0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5

Muita, ketä ja millaista toimintaa?

Ilmajoella kaikkien sosiaalipalveluiden saaminen

terveyskeskuskiinteistöön lähelle perhekeskusta on tavoitteena

Avoin kohtaamispaikka on toiveena, tällä hetkellä järjestöillä ja

seurakunnalla

Katso kohta 5 .suunnitteilla oleva perhekeskus

Onko perhekeskuksessa avoin kohtaamispaikka

2

4

1

KYLLÄ

EI

SUUNNITTEILLA

0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5

Mikä taho vastaa perhekeskuksen avoimen kohtaamispaikan toiminnan järjestämisestä? (N=3)

3

3

3

3

SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT

VARHAISKASVATUSPALVELUT

JÄRJESTÖ(T)

EV.LUT.SEURAKUNTA

0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5

Kenelle perhekeskuksen avoimen kohtaamispaikan toiminta on suunnattu? (N=3)

3

3

0

3

3

VANHEMMILLE

LAPSILLE

NUORILLE

ISOVANHEMMILLE

ALUEEN ASUKKAILLE LAAJEMMIN

0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5

Mitä toimintaa avoimessa kohtaamispaikassa on tarjolla? (N=2)

2

2

2

2

2

1

2

2

2

2

0

2

VAUVAKAHVILATOIMINTAA

VANHEMPIEN VERTAISTOIMINTAA

PERHEKAHVILATOIMINTAA

ÄITI-/-ÄITI-LAPSI RYHMIÄ

ISÄ-/-ISÄ-LAPSI RYHMIÄ

HARRASTE- JA VIRKISTYSTOIMINTAA

TEEMAILTOJA, TAPAHTUMIA, TEMPAUKSIA

LASTEN LEIKKI-, LIIKUNTA- JA MUSKARIKERHOJA

LASTEN PIHALEIKKI- JA VAPAATA LEIKKITOIMINTAA

LASTEN OHJAUTTUA VARHAISKASVATUSTOIMINTAA

RYHMÄNEUVOLATAPAAMISIA

VANHEMPIEN, PERHEIDEN ITSENSÄ JÄRJESTÄMÄÄ …

0 0,5 1 1,5 2 2,5

Ovatko varhaiskasvatuspalvelut kiinteä osa perhekeskustoimintamallin palveluverkostoa

6

0

1

KYLLÄ

EI

SUUNNITTEILLA

0 1 2 3 4 5 6 7

Miten verkostoyhteistyö varhaiskasvatuksen kanssa toteutuu?

3

5

1

5

3

VARHAISKASVATUS ON MUKANA PERHEKESKUKSEN JOHTO-/OHJAUSRYHMÄSSÄ

VARHAISKASVATUS KUULUU PERHEKESKUKSEN PALVELUTIIMIIN / YHTEISTYÖVERKOSTOON

VARHAISKASVATUS JÄRJESTÄÄ AVOINTA PÄIVÄKOTITOIMINTAA PERHEKESKUKSESSA

VARHAISKASVATUS TEKEE YHTEISTYÖTÄ PERHEKESKUKSEN KANSSA TARPEEN MUKAAN

LAPSIKOHTAISESTI

VARHAISKASVATUS ON MUKANA MUULLA TAVOIN, MITEN

0 1 2 3 4 5 6

Varhaiskasvatus on mukana muulla tavoin, miten:

Sokkelissa

vk järjestää avointa vk omissa tiloissaan ja yhteistyössä sosiaali- ja

terveyspalveluiden kanssa

yhteistyön tekeminen ja toteuttaminen on suunnitteilla

Millaisin toimintamuodon yhteistyö varhaiskasvatuksen kanssa toteutuu perhekeskusverkostossa? (N=5)

2

5

3

4

5

5

AVOIMESSA PÄIVÄKOTITOIMINNASSA

LASTEN LAAJOISSA 4-VUOTISTARKASTUKSISSA

PERHEVALMENNUKSEN TOIMINNASSA

VARHAISKASVATUKSEN VANHEMPAINILTOJEN JÄRJESTÄMISESSÄ

TERAPIOIDEN (FYSIO-, TOIMINTA-, PUHETERAPIA) JÄRJESTÄMISESSÄ

LAPSI-/PERHEKOHTAISEN AVUN JA TUEN JÄREJSTÄMISESSÄ

0 1 2 3 4 5 6

Onko perhekeskuksessa sovittu yhteistyöstä

Kyllä Ei En osaa sanoa

Suunnitteilla

Järjestöjen kanssa 1 2 0 4

Ev.lut. seurakunnan kanssa 2 2 0 3

Muiden tahojen tai yhteisöjen kanssa

1 4 0 2

Mitä toimintoja ja palveluja järjestöt tuottavat perhekeskuksessa / avoimessa kohtaamispaikassa? (N=5)

3

2

3

PERHEKAHVILATOIMINTAA

VAPAAEHTOISTOIMINTAA

MUUTA, MITÄ?

0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5

Muuta, mitä?

Perhekummitoimintaa, Kylämummo-/vaari-toimintaa, Ilmajoella Lapsiparkki-

toimintaa

Alueen MLL-paikallisyhdistyksillä on perhekahvilat, joista osa toimii kaupungin

tiloissa, osa seurakunnan. Tilat eivät ole perhekeskuksen. Seurakunnalla on avoin

päiväkerho. Perhekahvilaa ja avoimeen kerhoon ohjataan perheitä.

Yhteistyön tekeminen on suunnitteilla, todennäköisesti perhekahvila- ja

vapaaehtoistoimintaa

Miten perhekeskuspalveluihin hakeudutaan?

6

6

7

7

7

2

6

7

5

4

ÄITIYSNEUVOLAN KAUTTA

LASTENNEUVOLAN KAUTTA

SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISEN YHTEYDENOTON KAUTTA

LASTENSUOJELUILMOITUKSEN KAUTTA

ERITYISPALVELUIDEN KAUTTA

AVOIMEN KOHTAAMISPAIKAN KAUTTA

VARHAISKASVATUKSEN KAUTTA

PERHE HAKEUTUU PALVELUIHIN VARAAMALLA ITSE AJAN

PERHE HAKEUTUU PALVELUIHIN VARAAMATTA AIKAA

MUUTOIN, MITEN?

0 1 2 3 4 5 6 7 8

Muutoin, miten?

oppilas- ja opiskelijahuolto, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto,

nuorisotyö, nuori itse ajanvarauksella tai päivystyksenä

JIK:in lääkärinvastaanottojen kautta, sähköisesti Hyvis-portaalin

kautta

koulutoimen/oppilashuollon kautta, kouluterveydenhuolto

Luettelossa olevat palvelut = perhekeskus

Miten perhekeskustoimintallissa on varmistettu / varmistetaan seuraavat asiat

Kyllä Ei En osaa sanoa Suunnitteilla Tulisi olla

Perhekeskus sijaitsee fyysisesti lähellä lasten ja perheiden arkiympäristöjä

4 1 0 0 2

Perhekeskus sijaitsee toimivien kulkuyhteyksien päässä

6 0 0 0 1

Palvelut ovat esteettömiä mm. liikuntarajoitteisten käyttää

4 0 0 0 3

Palvelut ovat sosiaalisesti esteettömiä erilaisille perheille käyttää

5 0 0 0 2

Perhekeskuksessa on tarjolla palveluja myös ilta-aikaan

3 2 0 1 1

Perhekeskuksen palvelut ovat maksuttomia 7 0 0 0 0

Perhekeskuksessa on tarjolla digitaalisia / e-palveluja / verkkopalveluja

4 0 1 1 1

Perhekeskuksesta on saatavissa kotiin tuotavia palveluja (esim. kotipalvelu, perhetyöntekijä)

7 0 0 0 0

Perhekeskuksesta on saatavissa tarvittaessa erityisosaamista (esim. terapiapalvelut)

7 0 0 0 0

Perhekeskus on paikkakunnalta toiselle kiertävä yksikkö (perhekeskusbussi tms.)

0 6 1 0 0

Perhekeskustoimintamallissa on käytettävissä ja saatavilla asiantuntemusta

Konsultaatioapuna

Jalkautuvan palvelun asiantukena

Koulutuksellisena tukena

Ei ole käytettävissä / saatavilla

Suunnitteilla

Lasten-/ nuorisopsykiatrian palvelut

3 3 0 0 1

Somaattisen erikoissairaanhoidon palvelut

3 1 0 2 1

Sosiaalihuolloin erityispalvelut (mm. vammaispalvelut)

2 3 0 1 1

Lastensuojelun palvelut 1 4 0 1 1

Muut palvelut, mitkä? 2 1 0 0 1

Konsultaatioapuna Lastenpsyk. palvelua ei ole jalkautuvana

Kaikki edellä mainittu asiantuntemus saatavilla sekä konsultaaioapuna, että

jalkautuvana taroeen mukaan eri kokoonpanoilla.

Jalkautuvan palvelun asiantukena ostopalveluna nuorisopsykiatrin vastaanotto

Suunnitteilla Kaikki em. palvelut pitäisi olla saatavilla

Uudistuvan perhekeskustoimintamallin sisällöllisinä kehittämiskohteina ovat alla oleva vaihtoehdot. Millaisia hyvin toimivia käytäntöjä perhekeskustoimintamallissanne on liittyen ko. kehittämiskohteisiin? (N=6)

0

1

0

0

0

5

EROAUTTAMINEN, MILLAISIA?

VANHEMMUUDEN JA PARISUHTEEN TUKI, MILLAISIA?

MAAHANMUUTTAJA- JA MONIKULTTUURISET PERHEET, MILLAISIA?

MONIALAISET / MONIAMMATILLISET TOIMINTAMALLIT, MILLAISIA?

LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALLAN EHKÄISYTYÖ JA KÄYTÄNNÖT, MILLAISIA?

MILLAISIA MUITA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ PERHEKESKUSTOIMINNASSANNE ON (KERRO TIIVISTETYSTI

ALLE)?

0 1 2 3 4 5 6

Vanhemmuuden ja parisuhteen tuki, millaisia? Varhaista vuorovaikutusta tukevat Vauvaryhmät synnytyksen jälkeen 5-6

tapaamista vauvaperheille,

perhevalmennusmessut 4 kertaa vuodessa, potkua parisuhteeseen 5 kertaa/ryhmä, moniammatillisen tiimin jalkautuva tuki koteihin, erilaiset perhetyön muodot, Voimaperheet-malli, voimauttava valokuvaus,

haastavien lasten Käsikynkkä-ryhmä7 x/ryhmä, heikon sosiaalisen verkoston omaaville ryhmätoimintaa ja tarvekohtaisia vertaistukiryhmiä kootaan erikseen

Millaisia muita hyviä käytäntöjä perhekeskustoiminnassanne on? Eroauttaminen (tukikäynnein : yksilö ja perhe), vanhemmuuden ja

parisuhteen tuki (perhekäynnit, vanhempien ohjaus, ryhmät vanhemmille) , monialaiset / moniammatilliset toimintamallit

Tapaamiset eri tahojen kesken säännöllisesti; yhteistyötä kehitetään koko

ajan yhteisillä tapaamisilla - Toisen työn tuntemus, toimijoiden tuntemus,

yhteistyön rajapintojen tunnistaminen; selkeys prosessikuvauksessa ja asian omistajuuden ja vastuun merkitys prosesin eri vaiheissa. Tapaamiset: Lasten ja perheiden palveluiden (sis. lastensuojelu) kanssa tapaa 2 kertaa vuodessa perheneuvola, äitys-ja lastenneuvola, kouluterveyshuolto,-kuraattorit ja -psykologi, varhaiskasvatus, aikuispsykiatrian poliklinikka, alakoulujen rehtorit, yläkoulujen rehtorit, aikuissosiaalityön. Perheneuvola

tapaa 2-3 kertaa vuodessa kuraattorit. Perheneuvolan puheterapeutit ja psykologit tapaa lastenneuvolan 2 kertaa vuodessa, puheterapeutit ja varhaiserityiskasvatuksen työntekijät tapaavat 2 kertaa vuodessa

On ammattilaisia, jotka ovat tietoisia toisistaan ja palvelut kyetään räätälöimään aina yksilöllisten tuen tarpeiden mukaan. Toiminnan ideana

on, että asiakas ei koskaan ole väärässä palvelussa eikä asiakasta pompotella. Se jolle asia tulee kokoaa tarvittavan osaamisen asiakkaan asioiden äärelle. Toimijoita on paljon, jolloin yhteiset tiimit ja tiedonvälitys korostuvat. Tähän pyritään panostamaan jatkuvasti ja työntekijöiden osaamista käyttämään monipuolisesti. Ei mennä työntekijöiden tittelit edellä vaan osaaminen.

Eroauttaminen: eroryhmät aikuisille, perheasioiden sovittelu, lasten kuulemiset

huoltajuusasioihin liittyen, terapiatuki. Vanhemmuuden ja parisuhteen tuki: Vavu- kotikäynnit (raskaudenaikaiset, th:t), isäryhmät, Perheen voimavaralomake (3kk, 1½v, 4v.), neuvolan perhetyöntekijät, Kaltoinkohtelu-

hanke, Vasu- keskustelut, kasvatuskumppanuus (varhaiskasvatus), Psykologi- ja perheneuvontapalvelut; Lastenspykiatrin konsultaatio, lastenpsykiatrin vastaanotto (moniammatillinen konsultaatio), vertaisryhmät, terapiapalvelut

Tällä hetkellä perustasolla toimii hyvin kasvatus- ja perheneuvontapalvelut

(asiakkuudet hoidetaan pitkälle perustasolla), lastensuojelussa on tällä

hetkellä käytössä perheterapeuttista osaamista, perhetyön ryhmät, perhepalvelujen tiimi (ks. kysymys 20),

Eroauttaminen

Vanhemman neuvo-vertaistukiryhmä perheneuvolan järjestämänä. Myös eroperheen lapsille suunnitteilla oma ryhmä, tähän koulutus hankittuna kahdella perhetyön tiimin työntekijällä

Yksinhuoltajille suunnattu olohuone-tyyppinen tapaamispaikka, jossa järjestäjänä ev.lut srk, MLL, lasten ja perheiden palvelut ja Yhden vanhemman liitto

Vanhemmuuden ja parisuhteen tuki

Perhetyön työmuodot(tehostettu perhetyö,perhekuntoutus, ratkaisukeskeinen lyhytterapia, tukihenkilötyö, SHL perhetyö, Neuvokasperhetyö, lapsiperheiden kotipalvelu,ryhmätoiminnat) perheneuvolan palvelut; Ihmeelliset vuodet vanhempainryhmä, perhekoulu, perheasiain keskus,

Äitiys- ja perhesuunnittelu, jossa neuvolan mukana tk-psykologit Monialaiset / moniammatilliset toimintamallit

Konsultointi ja jalkautuvat palvelut tarpeen mukaan, esim. työntekijät vammaispalvelusta ja lastensuojelusta, aikuissosiaalityöstä ja lastensuojelusta,

perhetyöstä ja neuvolasta jne. Verkostopalaverien järjestäminen asiakkaiden asioissa eri toimijoiden kutsumana tarpeen mukaan.

Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisytyö ja käytännöt

Henkilöstössä 2 työntekijää (terveydenhoitaja ja sosiaalityöntekijä) kouluttautunut avainkouluttajaksi perheväkivallan ehkäisytyöhön; kouluttaa muuta henkilökuntaa kohtaamaan ja ehkäisemään perheväkivaltaa

Muut hyvät käytännöt

Tapaamiset eri tahojen kesken säännöllisesti; yhteistyötä kehitetään koko ajan yhteisillä tapaamisilla - Toisen työn tuntemus, toimijoiden tuntemus, yhteistyön rajapintojen tunnistaminen; selkeys prosessikuvauksessa ja asian omistajuuden ja vastuun merkitys prosesin eri vaiheissa. Tapaamiset: Lasten ja perheiden

palveluiden (sis. lastensuojelu) kanssa tapaa 2 kertaa vuodessa perheneuvola, äitys-ja lastenneuvola, kouluterveyshuolto,-kuraattorit ja -psykologi, varhaiskasvatus, aikuispsykiatrian poliklinikka,alakoulujen rehtorit,yläkoulujen rehtorit, aikuissosiaalityön. Perheneuvola tapaa 2-3 kertaa vuodessa kuraattorit. Perheneuvolan puheterapeutit ja psykologit tapaa lastenneuvolan 2 kertaa vuodessa, puheterapeutit ja varhaiserityiskasvatuksen työntekijät tapaavat 2 kertaa vuodessa

Neuvokas-perhetyö, joissa työntekijä on perhetyön tiimistä. Lähete voidaan tehdä varhaiskasvatuksesta tai neuvolasta. Neuvolan perhetyöntekijä on valittu ja aloittaa työnsä. Käy jokaisen odottavan luona ja tekee käynnin myös lapsen synnyttyä, 8 kk iässä ja tarvittaessa muussakin kohtaa. Ohjaa eteenpäin neuvokasperhetyöhön tai tarvittaessa muihin palveluihin

Millaisessa tiimissä monialainen arviointi tapahtuu

Lähetteiden käsittely ilman asiakasta (Seinäjoki) (suostumuksella): Sh, sos.tt, psyk., opo, joht.kur., erit.nuorisott. Pilarin tiimi kokoontuu 1 x vko.Ensimmäinen asiakaskäynti, jossa monialainen

vastaanotto, jotkut em. toimijoista mukana Monialainen arviointi ja alkukartoitus viikottain perhekeskuksissa (JIK)

(tarvittaessa useamminkin pienemmällä edustuksella); perhe mukana tiiviisti, tiimin jäsenet: terveydenhoitajat (änla, lastennla, kouluth), perheneuvolan psykologi, sostt ja perheterapeutti, puheterapeutti, toimintaterapeutti, tk-

psykologi, perhetyön työntekijät, lääkäri, varhaiskasvatus, sosiaalipalveluiden sosiaalityöntekijä, koulukuraattori SHL-mukaiset yhteydenotot: viikottain osa em. tiimeissä ja osa sosiaalipalveluiden organisoimassa tulotiimissä (osallistujia sostt:t, perhetyö, pene psykologi/pene sostt/tk-psykologi, aikuissosiaalityön sostt) Lastensuojeluilmoitus: arvioidaan ensin Sosiaalihuoltolakiin peilaten

sos.palveluiden organisoimassa tulotiimissä (jossa käsitellään myös osa SHL-yhteydenotoista) Muut yhteydenotot: ns. pikkutiimeissä tai Kurikan alueella muodosteilla olevissa moduuleissa (osallistujat th:t, perhetyö, perheneuvola, sos.työ, varhaiskasvatus)

Varsinaisia lähetteitä monialaisiin palveluihin pääseminen ei tarvitse.

Lasten ja perheiden palveluiden tiimiin (Kaksineuvoinen) kuuluu johtava sosiaalityöntekijä, sosiaalityöntekijät ja sosiaaliohjaajat, joista yksi perhetyön tiimivastaava/sosiaaliohjaaja. Ilmoituksen vastaanottaja on aina

joku tiimistä. Ilmoituksen vastaanottaja arvio kiirellisyyden. Ilmoitukset ja yhteydenotot tuodaan joka viikkoiseen tiimiin, joissa niille valitaan vastuutyöntekijä ja mahdollinen työpari.

Valitut työntekjiät lähtevät tekemään palvelutarpeen arvioita. Tiimi toimii

konsultaationa toisilleen. Palvelutarpeen arvioissa konsultoidaan

yhteistyötahoja ja pidetään verkostopalavereja tai yhteisiä kotikäyntjeä tarpeen mukaan, kuten muissakin vaiheissa asiakkuutta. Neuvokaslähetteen voi tehdä äitiys- ja lastenneuvolasta ja varhaiskasvatuksesta. Lähetteen ottaa vastaan perhetyön tiimivastaava ja tekee arvion ja päätöksen palvelusta.

Ydintiimit (KuusSoTe) esim. lastensuojelu, aikuissosiaalityö, osviitta, neuvola, jne yhteiset tiimit esim. lastensuojelu -perhetyö (joissa ajoittain tarpeen mukaan

myös aikuissosiaalityö) viikottain, lastensuojelu-perhetyö- osviitta ja neuvolapalvelut noin 4 kertaa vuodessa, keväisin ja syksyisin lastensuojelu-perhetyö-koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä varhaiskasvatus, lastensuojelu-perhetyö-kuraattorit kerran kuukausi, perhetyö-kuraattorit-merkkarit (tiheydestä en tiedä), lisääkin on... esim. vammaispalvelut joka toinen viikko, työtiimit isot 1-2 kuukauden välein (pajat, toke, etsivät, aikuissossut,

kuntouttavan ryhmien vetäjät) lähetetiimi ennaltaehkäiseväperhetyö-osviitta 1-2 viikon välein, Osviitan oma (työryhmän sisäinen) viikottain, jossa mukana myös koulu- ja opiskeluterveydenhuollon lääkäri joka toinen viikko. Oppilashuoltoryhmät lukukausittain ja yksilöllinen oppilashuolto.

Tiimeissä käsitellään asiakasasioita, työn prosesseja, sovitaan käytännöistä jne. Lisäksi verkostomainen monialainen johtaminen: jatkuvaa yhteydenpitoa monta kertaa viikossa vs. sosiaalityön johtaja-sosiaalipalvelujohtaja yrityksestä. Työskentely on kaikilla tasoilla verkostomaista. Tavoitteena kaikessa, että asiakas saa oikean palvelun oikeaan aikaan ja tiedämme mitä asiakkaille

kuluu.

Sokkeli- ydinryhmä (Seinäjoki) Konsultoiva monialainen asiantuntijaryhmä. Kokoontuu n. joka toinen viikko. Lähinnä työntekijöille kohdennettu mahdollisuus konsultoida asiakasperheen asioissa. Ohjaus Sokkeliin lomakkeen työntekijä täyttää yhdessä perheen ja

lähettävä työntekijä käy saadun konsultaation perheen kanssa läpi. Mukana lääkäri, neuvoloiden vastaava th, Psykologi- ja perheneuvontapalveluiden psykologi, varhaiskasvatuksen koordinoiva VEO, lapsiperheiden sosiaalipalvelujen työntekijä, vastaava koulukuraattori. Neuvolatyöryhmätyöskentely (monialainen; th, psy, perheneuvoja, puhet.,

toimintat., kuntoutusohjaaja, Veo, pk:n johtaja (työntekijöitä paikalla tarpeen mukaan)); lähinnä neuvolaikäisten lasten arjen kuntoutukseen ja hoitoon keskittyvä, kuntoutuksen ja hoidon seuranta, kerran kuukaudessa/ joka toinen kuukausi. Kuntoutustyöryhmä; kuntoutukseen liittyvät päätökset (lääkärit, erityistyöntekijät, os.hoitajat)

Yksilökohtaiset oppilashuoltoryhmät (koulun oppilashuoltohenkilöstö; rehtori, opettaja, kuraattori, terveydenhoitaja, psykologi, vanhemmat ja lapsi)

Lapsen palvelutarpeesta riippuen kootaan tarvittava palveluverkosto. Tästä riippuu työskentelytapa ja kokoontumistiheys.

Perhepalvelut –tiimi (Järvi-Pohjanmaa)

Kokoontuu kerran viikossa käsittelemään tulleet lähetteet, yhteydenotot ja ilmoitukset. Tiimissä on perheneuvolan, perhetyön, lapsiperheiden sosiaalityön ja lastensuojelun edustus. Tiimissä sovitaan työpari palvelutarpeen arviointiin, joka tehdään pääsääntöisesti kaikille asiakkaille. Käsittelyssä huomioidaan kiireellisen avun tarve. Tiimikäytäntöä hiotaan ja otetaan käyttöön "kunnolla"

perhekeskustoimintamallia rakennettaessa.

Millaisia muita tiimejä perhekeskustoimintamallissanne toimii?

Seinäjoki

Pilarin työryhmä (Pilarin tiimi ja kuraattorit): Kokoontuu n 4-6 x vuosi. Yleisellä

tasolla Pilarin yhteiseen toimintaan liittyvät asiat.

Esimiesten ja työntekijöiden edustuksesta koostuva ryhmä: Kokoontuu 4 x

vuosi. Perhekeskuksen monialainen johtaminen.

Lääkäri - ja psykologikonsultaatio: Kokoontuu 1 x vko (mukana 4 x vuosi

nuorisopsykiatri), yhteisten asiakkaiden hoidon suunnittelu

Nuorisopsykiatrin konsultaatio (Pilarin tiimi + lääkärit): Kokoontuu 9 x vuosi.

Hoidon suunnittelu ja porrastus.

Aikuispsykiatrin konsultaatio : Kokoontuu 4 x vuosi, (mukana lääkärit,

psykologit ja SeAMK:n terveydenhoitajat

Tarpeenmukaiset pienemmät kehittäjätiimit

JIK Pienet perheen tarpeen mukaan koottavat tiimit toimivat koteihin päin

tehtävässä perheen tuen tarpeen arvioinnissa erinomaisesti: useiden palvelutarpeiden yhtäaikainen käsittely kotikäynnillä (mukana esim. sostt, perheohjaaja, varhaiskasvatuksen työntekijä), myös pienen huolen ollessa kyseessä voidaan toimia em. tavoin ja erityisesti työparityöskentelyn avulla ottaa koko perheen tilanne käsiteltäväksi. Perheen omien verkostojen kartoittaminen ja aktivoiminen on usein tärkeä

osa tukitoimia ja vahvistaa perheen omia voimavaroja löytää ratkaisuvaihtoehtoja. Jatkotyöskentely tapahtuu kohdassa 20 ja 21 kuvatuilla tiimityömalleilla moniammatillisesti. Tukitoimien vaikuttavuuden arviointi tehdään palvelu-ja tukisuunnitelmassa sovitulla aikataululla ja kokoonpanolla yhdessä perheen

kanssa, jolloin tukitoimenpiteitä muutetaan tarvittaessa. Kurikan perhekeskuksessa toimii ns. kehittämistiimi, jonka tehtävänä on

uusien työmuotojen/käytänteiden arviointi ja kehittäminen. Erityistä tukea tarvitsevien alle kouluikäisten lasten kuntoutussuunnitelman

tekemisessä toimivat lasten kuntoutustyöryhmät (ns. LAKU) kokoontuvat perhekeskuksittain 1 x/kk: jäseninä th, lääkäri, kuntoutusohjaaja,

toimintaterapeutti, puheterapeutti, perheneuvolan psykologi, varhaiskasvatus.

• Nuorisopsykiatrinen jalkautuva konsultaatio- ja asiakasvastaanottopalvelu toimii perhekeskuksissa 2 x/kk kanta-Kurikassa ja Ilmajoella (Jalasjärvellä x 1/kk), osallistujat: nuorisopsykiatri, perheneuvolan työntekijät, tk-psykologi,

koulukuraattori, kouluterveydenhoitaja, sos.työntekijä, etsivä nuorisotyö, erityisnuorisotyöntekijä.

• Kurikassa Kunto-kouluikäisten konsultaatioryhmä kokoontuu noin 8 kertaa vuodessa: kuka tahansa mistä tahansa koulusta voi tuoda huolen esiin/käsittelyyn; osallistujat perheneuvolan työntekijät, kuraattorit, kouluth:t, sos.työntekijä ja tarvittaessa muita asiantuntijoita -> suunnitellaan

jatkotoimenpiteet ja opettajalle asiantuntijatukea kasvatustyöhön. Vastaavankaltainen työryhmä toimii myös Jalasjärvellä.

Kaksineuvoinen

• Lasten ja nuorten johtamisverkoston kokoonpano; opetustoimi ja

varhaiskasvatus,sosiaali- ja terveystoimi,vapaa-aikatoimi, työhallinto, poliisihallinto, seurakunta, mahdolliset asiantuntijatahot, muut viranomaistahot ja organisaatiot (esim. kolmas sektori, puolustushallinto, pelastustoimi)

• Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluverkoston tehtävät kootusti: 1. Kokoaa tietoa lasten, nuorten ja lapsiperheiden kasvu- ja elinoloista sekä arvioi tilannetta paikallisen päätöksenteon tueksi. 2. Edistää lapsille, nuorille ja lapsiperheille suunnattujen palvelujen yhteensopivuutta ja vaikuttavuutta tavoitteena palvelujen riittävyys, laadukkuus ja saatavuus.

3. Tehostaa lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluihin ohjautumista ja palvelusta toiseen siirtymistä. 4. Edistää palvelujen järjestämiseen liittyvän tietojen vaihdon sujuvuutta suunnittelemalla yhteisiä menettelytapoja viranomaisten kesken. 5. Valmistelee lapsia, nuoria ja lapsiperheitä koskevan palvelustrategian

sekä seuraa strategian toimeenpanoa. 6. Vastaa lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laatimisesta 7. Koordinoi kuntakohtaisia ohjaus- ja palveluverkostoja

Vauvatiimi kerran kuussa; äitiys- ja lastenneuvolasta terveydenhoitajia,perheneuvolan psykologi ja perheneuvoja, tk-psykologi, perhetyön tiimivastaava; Käydään läpi osallistujien tuomia asiakas-caseja nimettömästi tai nimellä sen mukaan onko asiakkaalta lupa. Osin myös työnohjauksellinen rooli. Mietitään asiakkaalle tuen tarpeeseen vastaavat

palvelut ja jo järjestellään polkua asiakkaalle vietäväksi. Nuorisopsykiatrian konsultaatiotyöryhmä 2xkk; nuorisopsykiatri

erikoissairaanhoidosta,kouluterveydenhoitajia,koulukuraattori, koulupsykologi, perheneuvolan psykologit ja perheneuvojat, lasten ja perheiden palveluista johtava sosiaalityöntekijä, perhetyön tiimivastaava; konsultaatiota varten tiimiin tuodaan asiakasasia joltain mukana olevalta sektorilta. Asiakkaan

asiaa tuo ryhmään se joka kaipaa apua asiakkaan tilanteessa ja mukaan kutsutaan asaikkaan asioissa olevia työntekijöitä.

Lasten ja nuorten kuntoutustyöryhmä kerran kuussa; lääkinnällisiin kuntoutuksiin ohjaus, maksusitoumuksen tarpeen arviointi; ylilääkäri,neuvola-kouluterveydenhoitajia, lasten fysioterapeutti, perheneuvolan psykologi, puheterapeutti, vammaispalvelujen sosiaalityöntekijä, koulupsykologi,

varhaiserityiskasvatuksen suunnittelija, kuntoutustyöryhmän sihteeri.

Neuvokasohjaus 2 x vuodessa; varhaiskasvatusjohtaja, varhaiserityiskasvatuksen suunnittelija, , lasten ja perheiden palveluista sosiaalityöntekijä, perhetyön tiimivastaava, neuvolan osastonhoitaja, lasten- ja äitiysneuvolan terveydenhoitaja; käydään läpi Neuvokas-perhetyön käyttöä ja sen kehittämistarpeita perheiden tarpeet huomioon ottaen.

Neuvola järjestää perhevalmennukset, joissa mukana perhetyö ja psykologi. Varhaiskasvatuksessa nivelvaiheen työskentelyssä (varhaiskasvatus-esiopetus) siirtopalaverit, joissa varhaiskasvatus, esiopetus ja neuvola.

Perhetyön tiimillä on viikottain lyhty tiimi, jossa käsitellään akuutit asiakasasiat konsultatiivisesti.

Perheneuvolassa käydään läpi perheneuvolaan tulleet lähetteet ja sovitaan

työntekijät.

Järvi-Pohjanmaa

Perhepalvelut -tiimi 1xvko Perheneuvolan tiimi, perhetyön tiimi, neuvoloiden tiimi, lastensuojelun tiimi,

aikuissosiaalityön tiimi, vammaispalveluiden tiimi 1xvko (asiakasasiat, yhteydenotot ja lähetteet)

Neuvolatiimi tarpeenmukaisesti/harvemmin Jelppi tiimi = nuorisopsykiatrian konsultaatiotyöryhmä 2xkk

Aikuisten psyk.sos.palveluiden tiimi 1xkk Oppilashuoltotyöryhmät (oppilaskohtaiset ja laajennetut) Vekara –työryhmä (varhaiserityiskasvatus) LAKU Lasten kuntoutusohjaus työryhmä 1xkk Kuntoutusluokan ohry (sivistystoimi, varhaiskasvatus, perhetyö, perheneuvola,

perusth): 3xlukukausi, käsitellään luokan tilannetta: jonotustilanne / siirtyvät, yhteistyöasiat, ohjaukselliset asiat

Oppilashuollon ohjausryhmä, nuorten palveluverkosto, kunnallinen lape = lapsiperhepalvelujen monialainen työryhmä

Tarvittavia sisällöllisiä tiimejä rakennetaan, kun perhekeskustoimintamallin

suunnittelu edistyy.

Muut alueet

Esim. esimiestiimit (hallintoasioita, käytänteitä, linjanvetoja, yms.)

Tiimit vasta suunnitteilla.

Millaista tukea ja koulutusta perhekeskustoiminnan

käynnistäminen / kehittäminen on vaatinut tai mielestänne vaatii?

Pilari on syntynyt oppilaanohjauksen hankkeen tuotoksena. Mukana aktiivisessa suunnittelussa oli osa Pilarin tulevista toimijoista, mikä helpotti toiminnan aloittamista. Esimiesten tuki toiminnan käynnistymisessä ja

prosessissa oli ensiarvoisen tärkeää. Tarvitaan yhteinen tahtotila ja tavoitteet. Yhteisiä kehittämispäiviä. Alussa toiminnan koordinoijan rooli tärkeä. Toiminnan alussa on hyvä luoda puitteet yhteiselle tekemiselle (mm. tiimikäytännöt). Toiminta vaatii asianmukaiset tilat.

On vaatinut pitkäkestoista (n. 2 vuotta) tiivistä tiimikoulutusta ja kouluttajan

konsultaatiota n. 1 vuoden aikana sekä asiakastyötä tekeville että esimiehille.

Huolen puheeksioton, Motivoivan haastattelun ja Varhaisen vuorovaikutuksen

koulutusta etenkin asiakastyötä tekeville. JIK-alueella on 22 HUPU-kouluttajaa.

Dialogisen johtamisen koulutusta on tarvittu esimiehille asiakastyön tukemiseen

varhaisen avoimen yhteistyön periaattein. Johdon ja esimiesten sitoutuminen

perhekeskustoiminnan kehittämiseen on motivoinut ja kannustanut henkilöstöä osaltaan. Konkreettisesti tämä on tarkoittanut ajan ja henkilöstöresurssien

kohdentamista kehittämistyöhön. Kaiken koulutuksen tärkeänä tavoitteena on

oman ja toisen työn arvostaminen ja toisen työn tuntemisen lisääminen. Esim. 1-2 x vuodessa pidettävät yhteiset kehittämisfoorumit tähtäävät siihen. Yhteinen

koulutus ja yhteisen työn tekemisen vahvistaminen lisäävät myös työntekijöiden

työhyvinvointia. Perhekeskustoiminnan kehittämisessä tutkimustyö on auttanut

täsmentämään kehittämistyön tavoitteita ja motivoinut jatkamaan muutostyötä.

Meneillään oleva verkostokonsulttikoulutusprojekti tähtää kuuden verkostokokouksia organisoivien/vetävien asiantuntijoiden saamiseen

verkostomaisen moniammatillisen työskentelyn jatkamiseen tilanteissa, joissa eri

toimijoilla on ristiriitaisia näkemyksiä jatkosta. Koulutus toteutetaan THL:n

toimesta.

Työnohjaus on kytkettävä pitkäkestoisesti tiimityöhön ja sen kehittämiseen.

Em. kehittäminen vaatii monialaista ylisektorista ohjaus-/johtoryhmää (esim. kunnalliset LAPE-työryhmät). Tarkempia tietoja JIK ky:n perhekeskusmallin

kehittämisestä löytyy THL:n julkaisusta Perhekeskus lasten ja perheiden

palveluiden tarjoajana, kehittämisprosessi JIK-kuntayhtymä.

Aikaa ja yhteistä visiota. Jatkuvaa yhteistyön kehittämistä; jos kentän viesti on ettei joku osa-alue toimi, on tarpeen tiivistää yhteistyötä ja miettiä yhteistyön muotoja. Joka sektorilla työtä on kehitetty työntekijöiden

omasta aloitteesta ja halusta kehittää työtä ja työn käytäntöjä päivän tarpeita vastaavaksi.

Verkostotyömalliin kouluttaminen neuvolapuolella.

Varhaiskasvatuksessa on saatu lisäresurssia lapsen kehityksen ja oppimisen tukeen varhaiserityiskasvatukseen.

On lähtenyt liikkeelle työntekijöiden innostuksesta aikoinaan, esim.

yhteisiin tiloihin siirtyminen Ähtärissä: neuvola ja Osviitta. Käynnistäminen vaatii asiakas edellä ajattelua, pikkuhiljaa siitä lähtökohdasta rakentuu luottamus työntekijöiden välillä ja asia alkaa elää omaa elämäänsä. Työntekijältä vaatii taitoa itsereflektioon ja halua ymmärtää toisen

ammattilaisen työn lähtökohtia ja ennen kaikkea kunnioitusta. Kykyä keskustella, argumentoida ja huumoriakin ajoittain. Esimiehiltä vaatii visiota, muutoksen eteenpäin viemistä, kuuntelutaitoa ym. Ja ennen kaikkea pitää yllä asiakkaan näkökulmaa - mitä asiakas tässä tilanteessa tarvitsee, miten tulee meidän näkemyksen mukaan parhaiten autetuksi.

Eli vaatii keskustelua ja areenoita, joissa keskustelua käydään.

Voimaperhehanke, Ihmeelliset Vuodet- menetelmä,- Uudet menetelmät vaativat koulutusta. Monialaisen yhteisen työn tekemisen koulutusta. Perheiden hoitotyön resursointi on tärkeää, sekä asiantuntijuuden vahvistaminen koulutuksella (penetyö).

Perheen osallistamiseen liittyvät näkökulmat; menetelmiä, koulutusta

Tiimityöskentelyn koulutusta. Vahva muutoksen johtamiseen ja jalkauttamiseen liittyvä koulutus.

Tiimityöskentelyyn ja tiimien rakentumiseen liittyvää koulutusta

Monialaiseen yhteistyöhön / lakeihin / tiedonvaihtoon liittyvää koulutusta Yhteisiin työskentelymalleihin liittyvää koulutusta Yhtenäiset toimintamallit maakunnallisesti sovittuna

Mitä muuta haluaisit sanoa liittyen perhekeskustoimintamalliin ja sen kehittämiseen maakunnallisesti?

On tärkeää, että toimijoilla on vaikutusmahdollisuutta toiminnan sisältöihin ja toimintatapoihin. Toiminnan kehittyminen vaatii jatkuvaa arviointia ja joustavuutta. On tärkeää myös osallistaa perheitä ja

nuoria toiminnan suunnittelun vaiheessa. Perhekeskuksen pitää olla lähellä perheitä, jolloin verkostojen ja

asiakaskunnan tuntemus turvataan. Perhekeskusten verkostoituminen maakunnassa! Jalkautuvia, kynnyksettömiä ja perheisiin meneviä palveluita tulisi

vahventaa - huolen herätessä apua tulisi saada nopeasti ja helposti

(vrt. avoin varhaiskasvatus, lapsiperheiden kotipalvelu, varhaisen tuen perhetyö).

Alueellisia perhekeskuksia suunniteltaessa tulisi luoda yhteinen maakunnallinen toimintasuunnitelma etenemisestä. Huomioiden jo olemassa olevien perhekeskusten hyvät käytännöt, sudenkuopat jne

Toivotaan, että E-P:n alueella jo tehtyä perhekeskusmallien kehittämistyötä jatketaan ja hyvin toimivia käytäntöjä laajennetaan kaikkien käyttöön. Erityisen tärkeää on riittävien perhekeskuspalveluiden tuottaminen lähipalveluina, jolloin perhekeskuksen ennaltaehkäisevien palveluiden ja

varhaisen tuen tarjoaminen toimivat parhaiten. Toivotaan, että yhteensovittavalla johtamisella voitaisiin taata koko perheen palveluiden integraatio ja koordinointi tulevista lainsäädännön muutoksista riippumatta.

Aika ison roolin maakunnan pitäisi ottaa erityisesti prosessien tasolla, niiden pitäisi olla paikallisesti samalla tavoin järjestettyjä ihan jo alueiden tasa-arvoisen palvelunkin näkökulmasta. Alueelle toivotaan jäävän

mahdollisimman paljon jalkautuvia ja asiakasta kohtaavia työntekijöitä. Toivottavaa olisi että toimivia käytöntöjä pystyttäisiin jakamaan ja pitämään voimassa. Myöskään johtaminen ei saisi olla liian kaukana tehtävästä työstä, koska verkostojen toimivuus tarvitsee myös esimiestason verkostoja.

Kyselyssä olisi pitänyt olla mahdollisuus vastata erikseen suunnitteilla olevaan

perhekeskukseen, verkostona toimivaan ja fyysiseen samoissa tiloissa toimivaan perhekeskukseen. Kyselyssä tämä ei ilmennyt ja vastaaminen oli vaikeaa. Suupohjan suunniteilla oleva malli näkyy kysymyksen 5 vastauksissa. Tällä hetkellä toimii verkostona, mutta suunnitelmallinentoiminta- ja yhteistyömalli puuttuu.