Perustulon työllisyysvaikutukset

Oletetut ja ennakoitavissa olevat vaikutukset

Pertti Koistinen

Suuria odotuksia ….

• PT:lla vahva intuitiivinen vetovoima se voi ratkaista monia niistä kipeistä ongelmista jotka liittyvät lyhytkestoisiin työsuhteisiin sekä sosiaaliturvan aukkoihin

• PT:n oletetaan vaikuttavan työllisyyteen

• Makrotasolla (työllisyyden taso ja rakenne) ja mikrotasolla (yritystaso ja kotitaloudet)

• Työvoiman tarjontaan (työn vastaanottaminen) ja kysyntään (rekrytoinnit)

• Työmarkkinoiden toimintaan (käyttäytymisvaikutus), työllisyyden vakaus (stabiliteettivaikutus) ja työllisyysjärjestelmän kestävyys

PT:n vaikutusten arvioiminen

• Emme tiedä miten PT toimisi käytännössä

• PT –projekti tähtää tulevaisuuteen jotain varmasti tapahtuu mutta mitä ? miksi siis puolustajien ja vastustajien häly?

• On siis luotettava arviointeihin (epäsuorat esimerkit, ennakointi)

• Pohjoismaisessa kontekstissa olennaisia reunaehtoja

• Institutionaaliset raamit miten PT suhteutuu olemassa oleviin instituutioihin miten vaikuttaa työmarkkinoilla toimijoiden käyttäytymiseen

• Pohjoismainen työssäkäynnin malli korkea työhön osallistumisen aste joka jatkuu yli eliniän miten PT toimii kahden palkansaajan mallissa? Pienituloisten ryhmissä?

• Työmarkkinoiden sisäiset jaot? tuloissa, työsopimuksissa, työhön perustuvissa sosiaalisissa oikeuksissa ja työpaikkojen laadussa (good jobs vs bad jobs)

• Millaista tuen ja legitimiteetin universaalit ratkaisut voivat ylipäätään saada?

Epäsuora evidenssi

• PT voi verrata toimeentulotuen muotoihin, joita Euroopan maissa on toimeenpantu sitten 1980 –luvun minimitulojen nimellä. Miten ne ja niiden saamisen ehdoissa tehdyt muutokset ovat vaikuttaneet yksilöiden ja kotitalouksien työmarkkinakäyttäytymiseen?

• Minimitulon käyttöönotto 1980 –luvulla

• EU –tason johtopäätökset v.2009

• PT ei ole palkkatuloa mutta se takaa tietyn perustulon tason ja vaikuttaa todennäköisesti niin työntekijöiden kuin työnantajienkin sekä instituutioiden käyttäytymiseen

• Minimipalkasta on paljon empiirisiä tutkimuksia:

• Ensimmäiset kokeilut jo 1980 -luvulla

• Euroopan maista 22:ssa 28:sta on ottanut lakisääteisen minipalkan poikkeuksia ovat Suomi ja Ruotsi joissa on toimialakohtaiset sopimukset

• MP:n osalta on tutkimuksellista näyttöä sen vaikutuksista työllisyyteen (suhdanne, toimialarakenne, työhön osallistuminen, erityisryhmien työllisyys jne)

Minimitulo ja työllisyys

• Alkujaan 1980 –luvun lopulla minimitulojärjestelmiä lähdettiin kehittämään puhtaasti sosiaalipoliittisin perustein

• minimitulon tuli kattaa kaikki ne ryhmät jotka olivat jääneet sosiaaliturvan ulkopuolelle (ml. Maahanmuuttajat)

• ja edistää näiden ryhmien yhteiskunnallista osallisuutta.

• Työllisyystavoitteen ajateltiin saavutettavan tämän tuloksena.

• 1990 –luvulla sosiaalisia etuisuuksia alettiin ehdollistaa ja sitoa työllisyystavoitteisiin tuloksena aktivointilisä ei työllisyyslisää.

• Pitkässä juoksussa kävi niin että osa työikäisistä tipahti etuisuusjärjestelmien ulkopuolelle (take up rate laski) ja köyhyysongelma syntyi uudestaan.

Minimitulojärjestelmät

• Minimitulojärjestelmät voitaisiin luokitella neljään ryhmään:

• Ensinnäkin on maita (AT, BE, CY, CZ, DE, DK, FI, NL, PT, RO, SI, SE), joiden minimitulojärjestelmät ovat yksinkertaisia, kattavia ja tarjoavat toimeentuloturvaa sitä tarvitseville.

• Toiseksi on maita (EE, HU, LT, LV, PL, SK), joissa on suhteellisen yksinkertaiset ja joustavat tukimuodot, mutta tukien saamisen kriteerit ovat tiukat ja kattavuus heikko. Näin ne kohdistuvat vain pienituloisimpiin.

• Kolmannen ryhmän muodostavat maat (ES, FR, IE, MT, UK), joissa on monimutkaiset minimitulojärjestelmät. Nämä järjestelmät voivat olla toistensa kanssa päällekkäisiä ja loppujen lopuksi ne tukevat vain kaikkein vaikeimmassa asemassa olevia.

• Neljännen ryhmän muodostavat maat (BG, EL, IT), joissa on hyvin rajoitetut, osittaiset ja palasista yhteen koottavat järjestelmät. Etuisuudet ovat pienet eivätkä ne kata kaikkia tuen tarpeessa olevia.

Minimipalkan (MP) vaikutukset työvoiman kysyntään ja tarjontaan ?

• Taloustieteessä on vahvana uskomus että

• (i) Jos MP ovat riittävän alhaiset ja jos hallitus ei niitä ohjaile, voi MP:lla olla joko neutraalit tai positiiviset vaikutukset työllisyyteen

• (ii) Korkeilla minimipalkoilla on negatiiviset työllisyysvaikutukset

• Arvioinnissa huomioon otettavaa

• Useimmat tutkimukset koskevat miten MP vaikuttaa kysyntään, työvoiman rekrytointiin ja sikäli kuin tarjontavaikutuksia on tutkittu, kysyntää ja tarjontaa on tutkittu erillisesti

• Brown, Merkl & Snower (2014) ehdottavat vaihtoehtoista lähestymistapaa: kysynnän ja tarjonnan tutkimista rinnakkaisina ja toisistaan riippuvina (flow model)

• Brown, Merkl & Snower (2014) havaitsivat, että korkeat palkankorotukset vähentävät työpaikkatarjousten määrää mutta vastaavasti ne voivat lisätä työvoiman tarjontaa ja näin subventoida kysynnän vähentymistä.

MP ja työvoiman liikkuvuus

• Martin and Thermos (2015) tutkivat miten USA minimipalkan paikalliset erot vaikuttavat työvoiman alueelliseen liikkuvuuteen olettaen että korkea MP on yhteydessä työpaikkojen määrän vähenmiseen ja siihen, että ne joilla ei ole alueella työllistymisen mahdollisuuksia muuttavat pois.

• Huomioon ottaen sellaiset tekijät kuten yksilölliset tekijät, Martin & Thermos (2015) havaitsivat, että

• MP:lla on suoria ja välillisiä vaikutuksia työvoiman alueelliseen liikkuvuuteen Työmarkkinoilla joissa vallitsee kilpailu, korkea MP vähentää alemmin koulutetun työvoiman kysyntää.

• Muutokset työllisyys asteessa tapahtuu muutoksia jotka ovat yhteydessä niin työvoiman kysyntään kuin liikkuvuuteen.

• Koska maiden välinen työvoiman liikkuvuus on yksilöille vaikeampaa kuin maan sisäinen ja alueiden välinen liikkuvuus, on oletettavaa että lakisääteisellä MP:lla on suurempi vaikutus työllisyyteen kuin paikallisilla ja sopimusperusteisilla palkoilla.

MP ja nuorten työllisyys

• Nuorisotyöttömyys ja siihen vaikuttavat tekijät ovat poliittisesti sensitiivinen kysymys

• Liu, Hyclak & Regmi (2009) tutkivat MP:n työllisyysvaikutuksia US aineistolla joka mahdollisti pitkittäisseurannan vuodesta 2000 vuoteen 2009.

• Tutkimuksen kohteena oli kolme ikäryhmää: 14-18, 19 -21 and 21-24

• He arvioivat miten MP vaikuttaa työpaikkojen määrään kehitykseen, työllisyyden stabiliteettiin, irtisanomisten ja rekrytointien määrään sekä palkkojen kehitykseen.

• Tulokset:

• Korkeat minimipalkat ovat yhteydessä tulotason kohoamiseen

• MP oli yhteydessä alhaisempaan työllisyyteen ja vähenevään työvoiman liikkuvuuteen 14–18 –vuotiaiden ryhmässä.

• 19–21 and 22–24 –vuotiaiden ryhmässä tätä yhteyttä ei ollut mutta myös näiden ryhmien kohdalla päti sääntö, että korkeat MP johtavat uusien työsuhteiden solmimisen määrän, irtisanomisten ja työvoiman liikkuvuuden vähenemiseen.

MP ja ”good and bad jobs” suhde • Kaikissa maissa työmarkkinat ovat segmentoituneen ja voidaan olettaa, että MP olisi

yhteydessä ”huonojen ja hyvin työpaikkojen” kehitykseen.

• Voidaan olettaa ”huonot työpaikat” koostuvat sellaisesta työpaikan hakijoista, jolla koulutustason on alhainen ja jotka joutuvat hankkimaan asemansa työssä oppimisen ja harjaantumisen kautta ennen kuin he voivat liikkua työpaikasta toiseen.

• ”Hyvät työpaikat” taas koostuvat niistä työpaikan hakijoista, joilla on joko sopiva kvalifikaatio tai työpaikan vaihtamisen mahdollistava työkokemus.

• Card and Krueger (1995) mukaan tutkimustulokset ovat ristiriitaiset Huonojen työpaikkojen määrä voi jäädä joko muuttumattomaksi tai jopa kasvaa.

• Gavrel, Lebon & Robiere (2012) tutkivat tätä kysymystä US-aineistolla ja havaitsivat:

• MP:n kohoaminen vähentää ”huonojen työpaikkojen” määrää ja johtaa siihen, että ne joilla on sellainen pyrkivät pitämään siitä kiinni.

• Kuitenkin MP vähentää yleistä työllisyyden tasoa.

• ”huonot työpaikat” jotka ovat yleensä työmarkkinoille tulijoiden miehittämiä, jäävät prekaareiksi työpaikoiksi

• Yleisvaikutuksena voi siis olla että huonojen työpaikkojen määrä vähenee.

MP Ruotsin hotelleissa ja ravintoloissa

• Skeding (2004) tutki liittojen sopimien MP vaikutusta työvoiman vaihtuvuuteen hotellissa ja ravintoloissa 1979–99n ja siis alalla jota luonnehtii

• Vähäistä ammattitaitoa vaativien tehtävien suuri suhteellinen osuus

• Korkea työvoiman vaihtuvuus ja

• Sitovat minimipalkat.

• Skeding halusi testa miten MPn korotus vaikuttaisi työllisyyteen. Tutkimuksen päätulos oli että irtisanomisten määrä kasvoi kun MP taso kohosi (poikkeuksena vuodet 1993–98).

• Yhteys työvoiman rekrytointeihin ei ollut selvä.

• Tutkimus osoitti, että MP kohoaminen lisäisi työvoiman tarjontaan mikä on vastakkainen havainto kysyntä mallin pohjalta tehtyihin havaintoihin mutta se voi selittyä alan monopsomi ilmiöstä.

• Sikäli kuin MPt ovat alhaiset koko hotelli- ja ravintola-alalla on ja toisaalta alan pätevyys ei ole siirrettävissä muille aloille, on edelleen oletettavaa että työntekijät pysyvät samalla alalla.

MP ja Saksan työllisyysihme

• Saksassa otettiin 1.1.2015 käyttöön lakisääteinen 8.50€/h minimipalkka.

• Vuonna 2014 noin 4.8 - 5.4 milj. Työntekijää oli ansainnut alle sen mikä vastaa noin 14.8 - 16.6% palkkatyöläisistä.

• Taloustieteilijöiden enemmistö oli ennakoinut MP johtavan katastrofiin mutta toisin kävi, työllisyys jatkoi kasvuaan

• Minimipalkan käyttöönotto vaikutti positiivisesti :

• Mikro-yritysten henkilöstön tuloihin sillä 40 - 42% näistä oli ansainnut vähemmän kuin € 8.50 vuonna 2014.

• Saksan itäisten osavaltioiden hotelleissa ja ravitoloissa 65% työntekijäistä hyötyi minimpalkastas

• Henkilökohtaiset palvelut, kuten pesulat ja parturit, kokivat muita selvemmin palkankorotukset

• MP:n seurauksena 713 000 pätkätyöläistä siirtyi samalla sosiaalivakuutuksen piiriin. This reflects an increase of 2.3%. (Amlinger, Bispink & Sculter 2016)

Johtopäätöksiä 1 • PT ei ole MP mutta joitakin yhdenvertaisuuksia työllisyysvaikutusten suhteen voi

olla

• MP esimerkkien avulla voidaan olettaa

• PT:n vaikutuksia tulisi arvioida niin kysynnän kuin tarjonnankin kannalta ja huomioida niiden keskinäinen substituutio-efekti.

• Tarjonnan kasvu voi korvata kysynnän heikkenemistä ja PT voi olla laadullisia vaikutuksia työsuhteiden stabiliteettiin, työsuhteisiin, ja sosiaaliturvaan kuin itse työllisyyden määrään.

• Työvoiman vaihtuvuus voi tulla hyväksytymmäksi ja sosiaalisesti turvallisemmaksi

• PT:n työllisyysvaikutuksia tulee arvioida laajemmin suhteessa institutionaalisiin ja talouden rakenteellisiin piirteisiin times of recession?

• Ryhmät, jotka hyötyisivät PT:sta ovat micro yrittäjät, itsensä työllistäjät, pienipalkkaiset, inofrmaalin ja semi-informaalin sektorin työntekijät (omaishoitajat jne.).Onko muita?

PT vaikutus työvoimapolitiikan toimeenpanoon

• Asiantuntijahaastattelujen perusteella PT sopisi hyvin TE-hallinnon palveluissa tehtyihin strategisiin linjauksiin ja että perustulouudistus ei vaikuttaisi merkittävästi TE-palvelujen kehittämiseen.

• Perustulo tehostaisi palveluja ja vapautuvia resursseja jotka haluttaisiin kohdentaa nuorten työnhakijoiden palvelujen vahvistamiseen ja kehittämiseen.

• Monialaisten yhteispalvelujen tavoitteena on työnhakijoiden työllistyvyyden vahvistaminen perustulo sopisi hyvin monialaisten palvelujen lähtökohtiin.

• Perustulomalli mahdollistaisi palvelujen kehittämisen ja tehokkaamman suuntaamisen niille asiakkaille, joilla on oma halu osallistua palveluun ja motivaatio työllistymiseen.

Mallien keskinäinen vertailu

• Eniten kannatusta sai osittaisen perustulon malli, vaikka osa arvioikin tätä mallia, ettei se juurikaan eroa nykyisestä mallista. Osittaista perustulomallia pidettiin realistisimpana kokeilla ja toteuttaa.

• Osittaisessa perustulomallissa pidettiin hyvänä sitä, että asumistuki määriteltäisiin tarpeen mukaan ja että ansiosidonnainen työttömyysturva on erillisenä tukimuotona. Osa piti osittaisen perustulon tasoa riittävänä verrattuna nykyiseen työmarkkinatukeen.

• Myös täydellisellä perustulomallilla oli omat kannattajansa. Sen nähtiin olevan malleista tasa-arvoisin ja poistavan parhaiten köyhyyttä ja lisäävän hyvinvointia.

Osittaisen PT vahvuudet ja heikkoudet

Vahvuudet Haasteet

Realistinen malli kokeilla ja toteuttaa.

Kannustaa työhön ja palveluihin, jos

työn vastaanottaminen saadaan

kannustavaksi ja kulukorvaukset

säilyvät toimenpiteissä.

Vähentää byrokratiaa ja tehostaa

hallintoa.

Vapauttaa viranomaisten resursseja

muualle.

Vähentää eri tukimuotojen

hakemisen tarvetta elämäntilanteen

muuttuessa.

Erillinen asumistuki ottaa huomioon

erilaiset asumistuen tarpeet ja

asumisen kustannukset.

Ei suurta muutosta nykyiseen

järjestelmään.

Tehostaa vain vähän hallintoa.

Poistaa vain vähän

byrokratialoukkuja.

Malliin sisältyy byrokratiaa, koska

syyperusteiset tuet haettava erikseen.

Edellyttää syyperusteisten

tukimuotojen yhteensovittamista

perustuloon.

Toteutuuko työn vastaanottamiseen

kannustavuus?

Säilyykö ansiosidonnaisessa

työttömyysturvassa vastikkeellisuus?

Tasoltaan pieni, jopa liian pieni.

Huollettavien lasten määrä tulisi

huomioida erikseen, muuten

yksinhuoltajat tässä mallissa häviäjiä.

Johtopäätöksiä 2

• PT on itsessään jo institutionaalinen muutos ja vaikuttaa toisten instituutioiden toimintaan.

• Idealisena voidaan pitää sellaista muutosta, joka loisi “ystävällisen” ympäristön työllisyyttä edistävälle yhteistoiminnalle, työn tuottavuuden kehitykselle ja työllisyydelle.

• PT tulisi olla sosiaalisesti tuottava innovaatio ja siitä aiheutuvat kustannukset pienet

• Ideaalisessa tilanteessa perustulon toimeenpano ja institutionalisoiminen ratkaisisi myös toimijoiden välisen yhteistoiminnan sekä taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden ongelmia

• Motivoimalla toimijoita

• Soveltumalla hyvin kompleksiseen ympäristöön

• Edistämällä työllisyystavoitteiden saavuttamista

• PT:n tulisi edistää ILON tavoitteiden mukaista mukiinmenevää työtä

Kirjallisuutta • Amlinger, M. Bispinck, R. & Schulten, T. (2016) The German Minimum Wage: Experiences and

Perspectives after one Year. Institute of economic an social reforms, Hans Böckler Institute. WSI Report no 28, 1:2016.

• Brownd, A. Merklc, C, & Snowera, D. (2014) The minimum wage from a two-sided perspective. Economics Letters Volume 124, Issue 3, September 2014, Pages 389–391

• Cronberg, T (2010) Luova kasvu ja taiteilijan toimeentulo. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2010:6. Helsinki: Opetus ja kulttuuriministeriö. Http://www. minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2010/liitteet/okmtr06.pdf (Viitattu 6.11.2013).

• Flaschel, P. & Greiner, A. (2009) Employment cycles and minimum wages. A macro view. Structural Change and Economic Dynamics 20 (2009) 279–287.

• Garvel, F. Lebon, I. & Rebiere, T. (2012) Minimum wage, on-the-job search and employment: On the sectoral and aggregate equilibrium effect of the mandatory minimum wage. Economic Modelling 29 (2012) 691–699

• Pärnänen A. & Sutela, H., (2014) Itsensä työllistäjät Suomessa 2013. Tilastokeskus. Helsinki.

• Skedinger, P. (2006) Minimum wages and employment in Swedish hotels and restaurants. Labour Economics 13 (2006) 259–290

• Koistinen, P.Kurvinen, A. & Luoma-Halkola, H. (2016) Perustulon työllisyysvaikutukset - Asiantuntijahaastatteluihin ja verrannollisiin esimerkkeihin perustuva arvio. KELA tutkimus. Työpapereita 88 | 2015