perusturvan riittävyyden arviointiraportti 2011-2015

26.2.2015 1

Perusturvan riittävyyden arviointiraportti 2011-2015

Julkistamistilaisuus 26.2.2015

Perusturvan riittävyyden II arviointiryhmä

Perusturvan riittävyyden arviointi on lakisääteinen tehtävä

• Perusturvan tason tulee mahdollistaa sosiaalisesti hyväksyttävä elintaso, joka ei poikkea liiaksi väestön keskimääräisestä elintasosta.

• Sosiaalihuollon periaatekomitea 1971

• Kysymys siitä, milloin elintaso poikkeaa liiaksi väestön keskimääräisestä elintasosta, on ennen kaikkea arvovalinta. Siihen ei voida yksinomaan tutkimuksen avulla vastata.

• STM:n on teetettävä perusturvan riittävyyden arviointi joka neljäs vuosi vuonna 2010 voimaantulleen lain mukaisesti. Erikseen asetettava riippumaton asiantuntijaryhmä toteuttaa arvioinnin.

26.2.2015 Perusturvan riittävyyden II arviointiryhmä 2

THL kutsui koolle perusturvan riittävyyden II arviointiryhmän

• Pasi Moisio, puheenjohtaja, tutkimusprofessori, THL• Mikko Niemelä, varapuheenjohtaja, professori, Turun yliopisto • Elina Ahola, tutkija, Kela• Teemu Hänninen, päämatemaatikko, Kela• Olli Kärkkäinen, tutkija, eduskunnan sisäinen tietopalvelu • Kirsi-Marja Lehtelä, erikoissuunnittelija, THL • Anna-Riitta Lehtinen, projektisuunnittelija, Kuluttajatutkimuskeskus, HY• Susanna Mukkila, tutkija, THL • Suvi Ritola, erityisasiantuntija, Eläketurvakeskus• Jussi Tervola, tutkija, Kela• Veli-Matti Törmälehto, erikoistutkija, Tilastokeskus • Heikki Viitamäki, erikoistutkija, VATT

Arviointiryhmän pysyvät asiantuntijat:• Ilari Keso, erityisasiantuntija, sosiaali- ja terveysministeriö• Mauri Kotamäki, finanssisihteeri, valtionvarainministeriö


Mitä perusturva on?

• Perustuslain 19. pykälässä säädetään jokaiselle oikeus perusturvaan.

• Perusturva turvaa toimeentulon:– työttömyyden, – sairauden, – työkyvyttömyyden ja – vanhuuden aikana sekä – lapsen syntymän ja – huoltajan menetyksen aikana.

• Perusturvaa täydentävät asumisen tuet ja toimeentulotuki.


Arvioinnin keskeinen havainto

Perusturvan taso on kohentunut mutta edelleen matala.


Perusturvan riittävyyttä tutkittiin usealla menetelmällä

• Kotitalouksien tulojen kokonaisuutta tarkasteltiin neljällä eri kotitaloustyypillä, 10 eri elämäntilanteessa, ajanjaksolla 2011-2015.

• Kotitalouksien tuloja tarkasteltiin ennen ja jälkeen asumismenojen, neljällä eri asumiskustannustasolla.

• Kotitalouksien tulojen riittävyyttä arvioitiin suhteessa kohtuullisen minimikulutuksen viitebudjetteihin, hintojen ja palkkojen kehitykseen, väestön näkemyksiin riittävyydestä sekä kansainvälisesti vertaillen.

Jatkuu seuraavassa diassa


Perusturvan riittävyyttä tutkittiin usealla menetelmällä

• Arvioitiin myös perusturvan ja verotuksen muutosten vaikutukset tulonjakoon ja työnteon kannustavuuteen.

• Laskelmat tuotettiin Tilastokeskuksen ja Kelan tutkimusosaston kehittämällä uudella SISU-mikrosimulointimallilla.

• Lisäksi tilastoaineistolla tarkasteltiin etuuksien päällekkäisyyttä ja kohdentumista tuloluokkiin, perusturvan varassa olevien määrää ja köyhyysriskiä.


Keskeiset muutokset vuosina 2011-2015

• Takuueläke tuli voimaan vuonna 2011.

• Työttömyysturvan tasoa korotettiin 100 €/kk ja toimeentulotuen perusosaan tehtiin tasokorotus 6 % vuonna 2012.

• Työttömyysturvan sovitteluun tuli suojaosuus ja opintolainaa korotettiin 100 € vuonna 2014.

• Asumistuen kokonaisuudistus, asumistuen ansiotulojen suojaosuus, lapsilisiä leikattiin 8 % vuonna 2015.

• Perusturvan taso on useimmissa elämäntilanteissa ja perhemuodoissa reaalisesti kasvanut, keskimäärin 9 %.


Tasokorotuksilla korjataan etuuksien jälkeen jäämistä


Lähde: Tilastokeskus / omat laskelmat

Perusturvan riittävyyden kehitykseen vaikuttavat hinnat ja palkat

• Lähes kaikki etuudet ovat indeksisidonnaisia.

• Kansaneläkeindeksi riippuu hintojen kehityksestä.

• 2015 indeksitarkistus tehtiin leikattuna.

• Vuokrat nousseet palkkoja ja etuuksia nopeammin.

Katso seuraava dia


Vuodesta 2011 vuokrat nousseet omaa tahtiaan, hinnat ja palkat seuranneet toisiaan


Lähde: Tilastokeskus / omat laskelmat

Perusturvalla yksinasuvan tulotaso alle puolet keskipalkkaisen tulotasosta

• Perusturvaetuuden, kuten työttömyysturvan, lisäksi kotitalous saa usein asumistukea, perhe-etuuksia ja toimeentulotukea.

• Vuokralla asuvat perusturvataloudet ovat lähes poikkeuksetta laskennallisesti oikeutettuja toimeentulotukeen (pois lukien eläkeläistaloudet).

• Yksin vuokralla asuvan perusturvan saajan tulotaso on 43 % keskipalkkaisen tulotasosta.

• Tulotaso on lähentynyt keskipalkkaisen tulotasoa noin 4 prosenttiyksikköä vuodesta 2011.

Katso seuraava dia


Perusturvalla olevien ja pienipalkkaisten tulotaso lähentynyt keskipalkkaisia

26.2.2015 Perusturvan riittävyyden II arviointiryhmä

Oletukset: yksin keskisuuressa kaupungissa vuokralla asuva, tulotaso ennen asumiskustannuksiaLähde: SISU-malli /omat laskelmat

13

Riittääkö perusturva välttämättömiin menoihin?

• Viitebudjetti kuvaa paljonko arvioidaan rahaa tarvittavan kohtuullisen minimin mukaisen kulutustason saavuttamiseksi.

• Viitebudjetti ilman asumismenojen yksinasuvalle vuonna 2014:

675 €/kk, eläkeläiselle 605 €/kk.

• Vuonna 2014 perusturva kattoi noin 71 % yksinasuvan viitebudjetista, takuueläke 102 %.

• Vuonna 2011 perusturva kattoi noin 63 % yksinasuvan viitebudjetista, takuueläke 101 %.

Katso seuraava dia


Yksinasuvan perusturva kattaa noin kaksi kolmannesta viitebudjetista

26.2.2015 Perusturvan riittävyyden II arviointiryhmä

Lähde: Lehtinen & Aalto / omat laskelmat

15

Noin neljännesmiljoona suomalaista kokonaan perusturvan varassa

• Henkilön katsotaan olevan kokonaan perusturvan varassa, jos talouden tuloista yli 90 % vuodessa muodostuu perusturvaetuuksista.– 4,3 % väestöstä, 231 000 henkilöä (vuonna 2013).

• Puolet heistä on alle 30-vuotiaita, yli 65-vuotiaita on alle 5 %.

• Perusturvan varassa olevia määrä on kasvanut 26 000 henkilöllä vuosina 2011-2013.

Katso seuraava dia


Kokonaan perusturvalla olevissa talouksissa asuu enimmäkseen nuoria


Lähde: Tilastokeskus, tulonjaon kokonaistilasto

Lainsäädännön muutosten tulonjakovaikutukset simuloituina

• Vero- ja sosiaaliturvalainsäädännön vaikutuksia tutkittiin mikrosimuloinnin avulla.

• Lainsäädännön muutokset ovat pienentäneet tuloeroja sekä Gini-kertoimella että pienituloisuusasteella (suhteellisella köyhyysriskillä) mitattuna.

• Suurin vaikutus on ollut vuoden 2012 muutoksilla, muun muassa työttömyyspäivärahojen ja toimeentulotuen perusosan tasokorotuksella.

Katso seuraava dia


Lainsäädännön muutosten tulonjakovaikutukset


Lähde: SISU-malli / omat laskelmat

Yhteenveto

Perusturvan taso on kohentunut mutta edelleen matala:

•Perusturvan taso on useimmissa elämäntilanteissa ja perhemuodoissa reaalisesti kasvanut, keskimäärin 9 %.

•Perusturvalla olevan yksinasuvan tulotaso on alle puolet keskipalkkaisen tulotasosta.

•Vuonna 2011 yksinasuvan perusturva kattoi 63 % viitebudjetin kuluista, vuonna 2014 taso oli 71 %.

•Lähes neljännesmiljoona suomalaista on kokonaan perusturvan varassa.


Lisätietoja

Lähde:

Perusturvan riittävyyden II arviointiryhmä. Perusturvan riittävyyden arviointiraportti 2011–2015. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Työpaperi 1/2015. 117 sivua. Helsinki 2015. ISBN 978-952-302-418-2 (painettu), ISBN 978-952-302-419-9 (verkkojulkaisu).

Pasi Moisiotutkimusprofessori, arviointiryhmän puheenjohtajaTerveyden ja hyvinvoinnin laitospuh. 029 524 [email protected]


perusturvan riittävyyden arviointiraportti 2011-2015

Economy & Finance