sairaanhoitotoiminnan arviointiraportti … · 2017-09-04 · erikoissairaanhoito 2016. 1 1 vuosi...

SAIRAANHOITOTOIMINNAN

ARVIOINTIRAPORTTI

Erikoissairaanhoito

2016

1

1 VUOSI 2016................................................................................................................ 3

1.1 Opetustoiminta .............................................................................................................. 5

1.2 Hoitotyön opetus, tutkimus ja koulutus .......................................................................... 5

1.3 Potilasasiamiestoiminta .................................................................................................. 6

1.4 Potilasturvallisuus........................................................................................................... 7

1.5 Yleinen turvallisuus ......................................................................................................... 8

1.6 Potilastietojärjestelmät .................................................................................................. 9

1.7 Sähköiset asiointipalvelut ..............................................................................................11

1.8 Sisäinen valvonta ja riskit ...............................................................................................11

1.9 Perusterveydenhuollon yksikkö .....................................................................................12

1.10 Esper-hanke ................................................................................................................13

1.11 Ammattikirjasto ...........................................................................................................14

2 SOMAATTISET PALVELUT ........................................................................................ 15

2.1 Sisätaudit ......................................................................................................................15

2.2 Lastentaudit (sisältää lastenneurologian) .......................................................................18

2.3 Ihotaudit .......................................................................................................................19

2.4 Neurologia.....................................................................................................................20

2.5 Keuhkosairaudet ...........................................................................................................21

2.6 Endoskopia ....................................................................................................................22

2.7 Geriatria ........................................................................................................................24

2.8 Infektiosairaudet ja sairaalahygienia ..............................................................................24

2.9 Kirurgia ..........................................................................................................................24

2.10 Naistentaudit ja synnytykset ........................................................................................25

2.11 Silmätaudit ..................................................................................................................26

2.12 Korva-, nenä- ja kurkkutaudit .......................................................................................27

2.13 Suu- ja leukasairaudet .................................................................................................28

2.14 Fysiatria .......................................................................................................................29

2.15 Hoitokeskus .................................................................................................................29

2.16 Päivystys ......................................................................................................................31

2.17 Ensihoito .....................................................................................................................32

2.18 Leikkausosasto ............................................................................................................33

2.19 Tehostettu hoito ..........................................................................................................34

2.20 Kipupoliklinikka ...........................................................................................................35

2.21 Lääketieteellinen fysiikka .............................................................................................36

2

2.22 Lääkinnällinen kuntoutus .............................................................................................36

2.23 Laboratorio ja mikrobiologia ........................................................................................37

2.24 Kliininen fysiologia ja neurofysiologia ..........................................................................38

2.25 Radiologia ja isotooppi ................................................................................................39

2.26 Patologia .....................................................................................................................40

3. PSYKIATRISET PALVELUT ........................................................................................ 40

3.1 Aikuispsykiatria .............................................................................................................40

3.2 Nuorisopsykiatria ..........................................................................................................41

3.3 Lastenpsykiatria.............................................................................................................41

4. TUKIPALVELUKESKUS ............................................................................................. 43

4.1 Lääkehuolto...................................................................................................................43

5. HOITOTYÖ .............................................................................................................. 44

5.1 Hoitotyön dokumentointi ..............................................................................................45

5.2 Hoitoisuusluokitus .........................................................................................................46

5.3 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen .........................................................................47

6. Julkaisut vuonna 2016 ............................................................................................ 49

7. Etelä-Savon sairaanhoitopiirin julkaisusarja .......................................................... 52

3

1 VUOSI 2016

Sairaanhoitopiirin perussopimusta muuttamalla perustettiin Etelä-Savon sosiaali- jaterveyspalvelujen kuntayhtymä siten, että uusi toimija aloitti toimintansa 1.3.2016.Organisaation vastuuhenkilöt rekrytoitiin sisäisen hakuprosessin kautta siten että uudenorganisaation kuntayhtymän johtaja, viiden vastuualueen johtajat, ja vastuualueidenpalvelualueiden päälliköt pääsivät aloittamaan heinäkuun alkuun mennessä toimintansa.

Maan hallitus jatkoi keväällä 2015 käynnistettyä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksenvalmistelua. Linjausten mukaan julkisen vallan tehtävät siirtyvät lähes 190 eri vastuuviran-omaiselta 18 itsehallintoalueelle. Nämä itsehallintoalueet muodostetaan maakuntajaonpohjalta. Tämän linjauksen myötä Etelä-Savon maakunnassa tulee olemaan yksi järjestäjätaho.Valtiovalta teki päätöksen myös päivystyksellisten palvelujen järjestämisestä siten, ettäpäivystyspalveluissa toiminnot tullaan porrastamaan 12 laajaan päivystyksen sairaalatoimi-pisteeseen ja 6 suppeampaan yhteispäivystystoimipisteeseen. Linjauksen mukaan Etelä-Savossa päivystys tullaan järjestämään ei-laajana päivystyksenä. Lopullista päivystysasetustatai erikoissairaanhoidon toimintojen keskittämisasetusta ei vielä vuoden 2016 aikana annettu.Valtioneuvoston asettamien selvityshenkilöiden laatimien raporttien linjaukset eivätmerkittävästi tulisi muuttamaan erikoissairaanhoidon toimintaa nykyisestä muodostaan,varsinkaan kun Etelä-Savossa huomioidaan sekä Mikkelin että Savonlinnan keskussairaaloidenvoimavarat ja toiminta.

ESPER-rakentamishanketta vietiin edelleen voimakkaasti eteenpäin. Euroopan investointi-pankki hyväksyi tarkan arvioinnin pohjalta lainan rakentamiselle. Valtakunnallisesti raamitettiinsekä sairaalainvestointien rajoittamisesta että sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista.ESPER-hankeinvestoinnille saatiin hyväksyvä päätös ja rakentamista on voitu jatkaa suunni-telmien mukaan. Hankkeen neljästä vaiheesta päätös vastaanottoalueen rakentamisestatehtiin päätös. Kuuman sairaalan, Perhetalon ja Mielentalon suunnitelmia vietiin eteenpäin.Mikkelin Pankalammen terveysaseman muuttoon liittyviä asioita ja toiminnallista integraatiotapoliklinikka-alueen kanssa vietiin eteenpäin, mutta muutto siirtyi toteutettavaksi vuoden 2017aikana. Moision sairaalasta Kyyhkylän kuntoutussairaalaan vuonna 2015 siirtyneen vaativanneurologisen kuntoutusosaston yhteyteen liitettiin myös ortopedinen ja muu leikkauksenjälkeinen vaativa kuntoutus vuoden 2016 alusta.

Sairaanhoitopiirin potilastietojärjestelmänä on Effica, joka on myös käytössä piirin alueenterveyskeskuksissa, lukuun ottamatta Pieksämäkeä (Pegasos-järjestelmä). Aluekatselun kauttapotilastietojen kulku voidaan potilaan luvalla turvata myös Itä-Savon suuntaan. Suunnitelmatyhteisen Effica-potilastietojärjestelmän luomiseksi valmisteltiin vuoden 2016 aikana siten, ettäterveydenhuollon kirjaukset yhteiseen potilasrekisteriin voidaan toteuttaa vuoden 2017 alustaalkaen. Potilastiedot ovat siirtyneet valtakunnalliseen arkistoon, eKantaan jo vuodesta 2015alkaen. Uuden potilastietojärjestelmän kilpailutuksen valmistelua on edelleen jatkettu useidenmuiden sairaanhoitopiirien kanssa yhdessä.

Potilasturvallisuus- ja laatuasioita vietiin eteenpäin. Syksyllä toteutetun influenssarokotus-kampanjan ”Kannamme vastuuta” tuloksena henkilökunnan rokotuskattavuus kasvoimerkittävästi.

4

Alueellisessa yhteistyössä osallistuttiin KYS-erityisvastuualueen yhteisiin kokouksiin (mm. KYS-ERVA-alueen sairaanhoitopiirien yhteistyökokoukset, ERVA-tutkimustoimikunta, Itä-SuomenBiopankin ohjausryhmä, Itä-Suomen yliopiston lääkärikoulutuksen neuvottelukunta).Lääketieteen opiskelijoiden kirurgian lähijaksoja on toteutettu menestyksellisesti entiseentapaan.

Itä-Savon sairaanhoitopiirin kanssa jatkettiin edelleen yhteistyötä infektiosairauksienvastuulääkärityössä, suu-ja leukakirurgian, neurologian, potilasturvallisuuden, sairaalafysiikan,koulutuksen sekä tietojärjestelmien ja ensihoidon osalta. Lisäksi psykiatrisen osastohoidonosalta Itä-Savon sairaanhoitopiirin toimintaa siirrettiin vuoden 2016 aikana Moision sairaalaansiten, että syksystä lähtien ympärivuorokautinen sairaalahoito on tuotettu kokonaisuudessaanMoisiossa.

Itä-Savon synnytystoiminta loppui jo vuoden 2015 ja äideistä noin puolet on sittemminsynnyttänyt Mikkelissä. Vuonna 2016 sairaanhoitopiiri sai jatkoa määräaikaiseen synnytystenpoikkeuslupaan Sosiaali- ja terveysministeriöltä vuoden 2020 loppuun saakka.Synnytysosastolla toteutettiin perhehuoneiden remontti, jonka myötä on kyetty toteuttamaannykyaikaista, perhekeskeistä toimintamallia.

Hoitotakuu toteutui edellisvuotta paremmin. Lastenpsykiatriassa on hoitoon pääsyssä edelleensuurimmat haasteet lastenpsykiatrivajaukseen liittyen.

Sairaalan tulevan toiminnan varmistaminen oli edelleen erittäin tärkeää erityisestilääkärirekrytoinnin onnistumisen kannalta. Epävarmuus lopullisista SOTE-päätöksistä oliedelleen hankaloittamassa tilannetta.

Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste-rahoitteinen kehittämishanke ESSO-hanke jatkui edelleenperusterveydenhuollon yksikön johdolla. Se päättyi lokakuun lopussa 2016. Hankkeen ulkoinenarviointi oli hyvää ja käytäntöön saatiin jalkautettua uusia toimintamallia. Toiminnankehittämisalueet olivat mielenterveys- ja päihdepalvelut, kuntoutuspalvelut (erityisestikotikuntoutus) sekä päivystyspalveluista monitoimijapäivystyksen toimintamalli jaelektiivisestä toiminnasta konsultaatiotoiminnat sekä yleistilalaskupotilaan ja palliatiivisenpotilaan palveluketjut.

Poliklinikka-alueen rakentaminen, korjausrakentaminen ja osastomuutokset olivat vaativia javäistötiloja tarvittiin saneerausten vuoksi. Erityisesti loppuvuodesta rakennuksen E-siivessätodetut merkittävät sisätilaongelmat johtivat merkittäviin väistötilaratkaisuihin. Osastojenremontoinnin vuoksi sairaansijoja oli tilapäisesti poissa käytöstä ja tämä aiheutti ajoittaistaylikuormitusta osastoilla. Merkittävämmän osasto- ja myös polikliinisen kuormituksen aiheuttipalvelutarpeen edelleen jatkunut kasvu. Yhtenä merkittävimpänä tekijänä erityisestipolikliinisen toiminnan lisääntymiseen vaikutti se, että Pieksämäen kaupunki lopetti omanerikoissairaanhoidon palvelujen tuotantonsa maaliskuun lopussa. Sairaanhoitopiiri käynnistiomana toimintana polikliinisten palvelujen tuotannon Pieksämäen sairaalassa toukokuussa.Polikliininen toiminta sisälsi kirurgian, ihotautien, keuhkosairauksien, naistentautien, korva-,nenä- ja kurkkutautien sekä fysiatrian polikliiniset toiminnot.

5

Kaiken kaikkiaan vuosi on ollut vilkas. Toimintaympäristön ja lainsäädäntöpohjan epävarmuussekä varsinaisen toiminnan, kehittämisen ja rakentamisen ja uuden organisaation suunnittelualkuvuodesta ja sittemmin täytäntöönpano työllistivät henkilöstöä etulinjasta päällikköihin.

Sairaanhoitopiirin viranhaltijoista ylilääkäri Tiina Ilves väitteli tohtoriksi 27.5.2016.Johtajaylilääkäri Kati Myllymäki irtisanoutui Essoten palveluksesta 1.1.2017 lukien.

1.1 Opetustoiminta

Lääkärikoulutuksessa on edelleen pyritty turvaamaan sekä erikoislääkärikoulutus ettäyleislääketieteen erikoiskoulutus. Amanuenssipaikkoja on lisäksi tarjottu lääketieteenopiskelijoille ja maahanmuuttajalääkäreille. Kandidaattiopetusta on järjestetty kirurgiassa (Itä-Suomen yliopisto), keuhkosairauksilla (Helsingin yliopisto), naistentaudeilla (Oulun yliopisto),lastentaudeilla (Helsingin yliopisto) ja sisätaudeilla (Helsingin yliopisto).

Lääkärikoulutusta annettiin kuukausissa mitaten edellisvuotta enemmän yleislääketieteenerityiskoulutuksessa ja erikoistuvan lääkärin koulutuksessa. A amanuenssi koulutusta olivähemmän.

Yleislääketieteenerityiskoulutus

Erikoistuvalääkäri

Erikoistuvahammaslääkäri

Amanuenssi

86,53 kk 450,99 kk 0 49,84

1.2 Hoitotyön opetus, tutkimus ja koulutus

Hoitotyön opetuksen osalta ammattikorkeakoulujen/ammattiopistojen opiskelijoita on ollutkäytännön harjoittelu-/työssäoppimisjaksoilla. Mikkelin ammattikorkeakoulun ja Etelä-Savonammattiopiston kanssa tehtiin säännöllistä yhteistyötä niin opiskelijoiden harjoitteluun/työssäoppimiseen kuin myös hoitotyön kehittämiseen liittyvissä asioissa.

Opiskelijoiden harjoittelun/työssäoppimisen aikaisesta ohjauksesta opiskelijoiden antamaapalautetta mitataan CLES +T -mittarilla. Tämän valtakunnallisen mittarin tulosten mukaanEtelä-Savon sairaanhoitopiiri on menestynyt erinomaisesti ollen useita vuosia kolmen parhaanjoukossa muut kuin yliopistosairaanhoitopiirit -sarjassa.

Ammattikorkeakouluopiskelijoiden opinnäyte- ja kehittämistöitä on tehty sairaanhoitopiirin/Essoten eri yksiköissä. Lisäksi on oltu tutkimuskohteena mukana yliopisto-opiskelijoiden niinpro gradu- kuin myös väitöskirjatutkimuksissa.

Hoitohenkilökunta on osallistunut aktiivisesti ajankohtaiseen ammatilliseentäydennyskoulutukseen sairaanhoitopiirin/Essoten alueellisena koulutuksena ja jossain määrinmyös ulkopuolisena koulutuksena.

6

1.3 Potilasasiamiestoiminta

Etelä-Savon sairaanhoitopiirin potilasasiamies toimi vuoden 2016 aikana kuntayhtymänhallinnossa kehitysjohtajan, vs. kehitysjohtajan, talousjohtajan, kuntayhtymän johtajan jahallintojohtajan alaisuudessa. Päätoimisen potilasasiamiehen lisäksi oli oman toimensa ohellatyöskentelevä varapotilasasiamies 31.12.2016 asti. Potilasasiamies ja varapotilasasiamiespalvelivat Mikkelin keskussairaalan ja Moision sairaalan potilaita. Lisäksi palvelun piiriin kuuluierillisten sopimusten perusteella Juvan kunnan terveyspalvelut sekä kuusi yksityistäpalveluntuottajaa, joista kaksi lopetti toimintansa keväällä 2016.

Potilaita ja heidän omaisiaan palveltiin, silloin kun heillä oli neuvonnan, ohjauksen taiavustamisen tarvetta potilaslaissa määritellyissä asioissa. Potilasasiamies tiedotti ja raportoiyhteydenotoista hoitotyön esimiehille ja ylilääkäreille kuukausittain. Koko henkilökunnallelaadittiin kuukausittain potilasasiamiestiedote. Potilasasiamiestoiminnasta Etelä-Savonsairaanhoitopiirissä vuonna 2016 laadittiin erillinen raportti.

Vuonna 2016 potilasasiamiehelle tuli 1049 yhteydenottoa, jotka koskivat 567 eri potilaan hoitoa.

Yhteydenoton syy Somatiikka Psykiatria Muut Juva Yht.Asiakasmaksut 21 2 1 24Henkilöstön tiedontarve 15 6 1 22Hoito ja menettely 169 43 46 20 278Hoitoon pääsy 26 4 5 1 36Itsemääräämisoikeus 3 3Kohtelu 14 6 1 1 22Lääkehoitoa koskeva asia 18 3 1 22Potilasvahinkoepäily 175 2 31 7 215Potilasvahinkoasia 64 3 19 4 90Tahdonvastainen hoito 40 40Tiedonsaanti jatarkastusoikeus 63 13 10 2 88Tietosuoja ja salassapito 10 3 2 1 16Vahingonkorvausvaatimus 20 1 3 24Muu syy 101 27 38 3 169Yhteensä 696 156 156 41 1049

7

Eniten valitettiin hoitoon tai menettelyyn liittyvistä ristiriidoista tai epäselvyyksistä. Toiseksieniten oli potilasvahinkoepäilyjä tai jo tehtyihin vahinkoilmoituksiin liittyviä asioita. Kopioitapotilastiedoista kyseltiin myös aktiivisesti. Psykiatrian potilaat valittivat tahdonvastaisestahoidosta. Hoitoon pääsyssä koetut ongelmat ovat vähentyneet vuosi vuodelta. Määrällisestivähäisempiä yhteydenoton syitä olivat asiakasmaksut, henkilöstön tiedontarve, huono kohtelu,lääkehoito, tietosuoja ja salassapito, vahingonkorvausvaatimus ja itsemääräämisoikeus.

1.4 Potilasturvallisuus

Sairaanhoitopiirin potilasturvallisuusryhmä kokoontui vuoden 2016 aikana neljä kertaa.Käsiteltävinä teemoina olivat mm: potilaan tunnistaminen ja potilasrannekkeet sekä HaiPronkäytön tehostaminen. Kokoontumisista laadittiin muistiot, jotka löytyvät intranetistä.

Sairaalahygieniayksikkö järjesti toukokuussa vuosittaisen henkilökunnan käsihygieniateema-päivän. Syksyllä järjestettiin alueellinen koulutusiltapäivä painehaavoista. Osastonhoitaja-kokouksissa pidettiin potilasturvallisuuden tietoiskuja ja potilasturvallisuusvastaava käviyksiköiden osastokokouksissa kouluttamassa potilasturvallisuusasioista.

Intranetin turvallisuusportaalissa sijaitsevat henkilökunnalle tarkoitetut potilasturvallisuudenkeskeiset tiedostot ja linkit. Sairaanhoitopiirin WWW-sivuilla on ollut ”potilaat & läheisille” –kohdassa potilasturvallisuuslinkki, josta aukeaa potilasturvallisuussuunnitelma sekä potilaillesuunnattua potilasturvallisuuden edistämisen materiaalia.

Henkilökunta on suorittanut kattavasti Potilasturvallisuutta taidolla -verkkokoulutuksen.Potilasturvaportissa voi suorittaa erilaisia teemakursseja potilasturvallisuudesta, esim. potilaantunnistaminen, ISBAR -raportointi, vaaratapahtumien raportointi.

Sairaanhoitopiirin henkilökunnalle järjestettiin mahdollisuus ilmaiseen influenssarokotteeseen.Rokotteen otti kaikkiaan 910 henkilökuntaan kuuluvaa, mikä kattaa n. 65 % koko henkilöstöstä.Rokotetusta 132 oli lääkäreitä, 505 hoitohenkilöstöä ja 273 muuta henkilöstöä.

Potilasrannekkeen käytön kattavuus oli somaattisilla osastoilla lähes 100 %. Psykiatrianosastoilla kattavuus oli jonkin verran alhaisempi. Rannekkeiden käytön kattavuutta seurataansäännöllisesti neljästi vuodessa.

Vuonna 2016 tehtiin kaikkiaan 1 206 HaiPro- ilmoitusta, joista 470 koski läheltä piti tapahtumiaja 736 tapahtui potilaalle. Tapahtui potilaalle -ilmoitusten suhteellinen osuus on hiukankorkeampi ed. vuoteen verrattuna. Potilaalle aiheutui lievä tai kohtalainen haitta 271vaaratapahtumassa. Vakavia haittatapahtumia koskevia ilmoituksia oli yhdeksän. Kaikistailmoituksista valtaosa, 434 kpl koski lääkehoitoa. Seuraavaksi eniten, 287 kpl ilmoituksetkoskivat tiedonhallintaa tai tiedonkulkua. Vaaratapahtuma tapahtui useimmitenpotilashuoneessa, 365 ilmoituksessa. Ilmoittajana oli yleisimmin sairaanhoitaja, 905ilmoituksessa. Haittatapahtumista seurasi yksiköissä lisätyötä tai vähäisiä hoitotoimia 551tapauksessa.

8

Syksyllä tehtiin painehaavojen prevalenssimittaus. Mittausajankohtana Esshp:ssä oli 13painehaavaa. Alueen terveyskeskuksien osastoilla tulokseksi saatiin 42 painehaavaa.

1.5 Yleinen turvallisuus

Vuoden 2016 aikana HaiPro-henkilöstöosion työturvallisuusilmoituksia oli eniten aikaisempienvuosien tapaan väkivalta ja sen aiheuttamat läheltä piti -tilanteet. Ilmoituksia kirjattiinyhteensä 380 ilmoitusta, nousua ilmoituksissa oli edelliseen vuoteen verrattuna 116kappaletta. Väkivaltaan liittyviä ilmoituksia oli 169 ja muut olivat pisto-ja viiltotapaturmiinliittyviä ilmoituksia 52 kappaletta ja kaatumisiin liittyviä ilmoituksia oli 44. Läheltä piti-ilmoituksia kirjattiin 220 kpl.

Ilmoitusmäärien nousu ei kuvasta turvallisuustilanteen heikentymistä vaan turvallisuus-kulttuurin paranemista, koska turvallisuuspoikkeamiin reagoitiin aiempia vuosia herkemmin.

Työtapaturmia oli yhteensä 83 ja 1 ammattitauti. Tapaturmista työmatkalla tapahtui 30 jatyössä 53. Nousua viimevuoteen oli 8 kpl ja 1 ammattitauti.

Henkilöstön valmiutta kohdata väkivalta-ja uhkatilanteita kehitettiin pitämällä Avekki(aggressio, väkivalta, ennaltaehkäisy, koulutus, kehitys ja integraatio)-koulutuksia, joitajärjestettiin 5 kurssia ja Avekkiin liittyviä ylläpitokursseja 6 kpl. Lisäksi toimintayksiköissäjärjestettiin priorisoidusti lukuisia yksikkökohtaisia koulutustilaisuuksia väkivalta- jauhkatilanteiden ehkäisystä.

Paloturvallisuuden osalta ESPER -rakentaminen sairaalana sisällä on aiheuttanut kohonneenpaloturvallisuusriskin, jota on pidetty hallinnassa vuoden 2015 tapaan laajennetuillaturvallisuuskävelyillä eri yksiköissä.

Vuoden 2015 mukaisesti ESPER-rakentamisen eri vaiheissa tehtiin riskienarviointeja ja niidenmukaisia ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä työturvallisuuden parantamiseksi ns. yhteisellätyöpaikalla. Tähän liittyen työsuojelu oli mukana urakoitsija- ja työmaakokouksissavarmistamassa ohjein ja neuvoin turvallista rakentamista toiminnassa olevan sairaalan sisällä.

Pelastuslain mukaisia poistumisturvallisuusselvityksiä tehtiin 4 kappaletta, jotka toimivatsamalla pienimuotoisina paloharjoituksina. Hoitolaitoksen paloturvallisuus teoria- ja käytännönkoulutuksia järjestettiin 6 kappaletta. Lisäksi Etelä-Savon pelastuslaitos järjesti 3 päivänmittaista nonstop-koulutusta henkilöstölle alkusammutuksesta.

Sisäilmahallintamallia täsmennettiin ja mallin mukaisia sisäilmaongelmaan liittyviä selvityksiäja infotilaisuuksia tehtiin työsuojelun toimesta useita.

Loppuvuodesta työsuojelu- ja turvallisuus teki Essoten valmisteluun liittyviä turvallisuus- jatyösuojelukartoituksia alueellisesti ja suoritti Essoteen liittyvissä kunnissa turvallisuus- jainfotilaisuudet turvallisuuden osalta.

Poliisin kanssa oli tiivistä yhteistyötä erilaisten rikosten tutkinnan yhteydessä. Lisäksi pidettiinkaksi yhteistyöneuvottelua sujuvampien yhteistyökäytäntöjen kehittämiseksi.

9

1.6 Potilastietojärjestelmät

ESSOTEN tietojärjestelmiin liittyvät toimintakohteet keskittyivät vuonna 2016 ESSOTEorganisaation integraatioprojektiin ja ESPER projektiin liittyvien tehtävien suorittamiseenlaadukkaasti ja aikataulun mukaan. Muina merkittävänä kehityskohteena on ollut sähköisenasioinnin palveluiden laajentaminen ja Effica -muutostyöt.

ESSOTE on osallistunut vuoden aikana UNA-hankkeeseen ja on ollut mukana kehittämässämahdollisia tulevia hankintatoimia. UNA-hankkeesssa on tavoitteena tuottaa riippumatonvaatimusmäärittely tietojärjestelmälle, joka kattaa erikoissairaanhoidon,perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen.

KYS -erityisvastuualuetason yhteistyötä on jatkettu aktiivisesti. KYS-erva tietohallintotoimi-kunta ja KYS-erva tietohallintoryhmä ovat kokoontuneet vuoden aikana aktiivisesti. ESSOTE -raportointia on kehitetty ja toteutettu saatujen tietojen perusteella ja tietosuojaasiat hoidettuasioiden vaatimalla tavalla.

Potilastietojärjestelmä

Potilastietojärjestelmäkehitystä ohjaa pitkälti kansalliset vaatimukset ja vanhojen järjestelmienelinkaaren päättymisestä johtuvat uudistustarpeet.

Potilastietojärjestelmän kehittämisen päätavoitteena oli vuonna 2016 yhdistää nykyiset Efficaorganisaatiot ja rekisterinpitäjät yhdeksi organisaatioksi ja rekisterinpitäjäksi sekä ottaakäyttöön yksi julkisen terveydenhuollon rekisteri ja yksi sosiaalitoimen rekisteri 1.1.2017alkaen. Tällä turvataan asiakkaiden terveystietojen näkyminen koko Essoten alueella.

10

Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeen mukaan vuodesta 2017 alkaen kaikki lääkemääräykset onlaadittava sähköisesti ja mahdollisessa poikkeustilanteessa, jossa järjestelmä ei ole käytössä,lääkemääräykset tulee tehdä uudistetulla reseptilomakkeella. Lisäksi potilas voi myös kieltäähaluamiensa yksittäisten lääkemääräysten luovuttamisen. Tällaiset muutokset vaativat ainapotilastietojärjestelmän päivittämistä. Tästä isosta organisaatiomuutoksesta johtuenjouduimme siirtämään potilastietojärjestelmään tehtävää päivitystä keväälle 2017, jottasaamme STM ohjeistuksen mukaiset eReseptin lakisääteiset muutokset käyttöön. Ennenvuodenvaihdetta päivityksen tekeminen olisi ollut liian iso riski potilastietojärjestelmääntehtävälle muutosprojektille.

Tietoliikenne ja työasemapalvelut

Konesali rakennettiin Esper -hankeen kautta vuoden 2016 aikana, se valmistui tammikuussa2017. Konesali mahdollistaa paremman jatkuvuuden ja tasokkaan palvelinpalveluidentuottamisen omista tiloista. Tiloissa on otettu huomioon tulevaisuuden tarpeet ja tarvittavatlaajennukset. Kalustettuna on kolmannes salista. Itse palvelinlaitteiden siirtäminen tiloihintapahtuu pääsääntöisesti vuoden 2017 aikana. Toinen varakonesali on ollut suunnittelussatilojen ja huoneen laitteistojen puolesta vuoden 2016 aikana.

Uusille alueille on ESPER rakentamisen myötä rakentunut paikannusverkko joka toimiibluetooth-teknologialla. Tämä testattiin ja otettiin käyttöön vuoden 2016 lopussa rakentuneillaalueilla. Paikannusverkkoa voidaan hyödyntää hyvin laajasti eri tilanteissa mm. hoitajakutsut jalogistiikkapalveluissa. Se parantaa tarvittaessa turvallisuutta kuin tehostaa myös samallalogistisia ratkaisuja. Paikannusverkko laajenee rakentamisen myötä myös seuraavien vuosienaikana.

Esper-hankkeessa tehtiin leikkaussalien toiminnanohjausjärjestelmiin tutustumista ja asiankartoitusta. Edellä mainittu kokonaisuus kuuluu kuuman sairaalan rakentamisenkokonaisuuteen.

Logistiikkajärjestelmä testattiin ja otettiin tuotantoon vuoden 2016 aikana. Paikannus-järjestelmä käytetään logistiikkajärjestelmän osalta mm. sairaalasänkyjen, rullatuoli en jne.paikannukseen ja esim. potilaskuljetuksen ja siivouksen töiden hallintaan. Töiden tilaaminenotettiin järjestelmän kautta osittain käyttöön vuoden 2016 aikana. Toimintaa laajennetaanjatkossa.

Langattoman ja automaattisen hoitotietojen mittaamisen järjestelmän käyttöönotto tehtiinvuoden 2016 aikana ja sitä tullaan laajentamaan. Valmius laajentamiselle on olemassa.

Ohjelmistorobotiikan hyödyntämistä on selvitetty ja on selvitetty erilaisia tapoja, tarjoajia sekäkokemuksia.

Tietoliikenteen osalta tehtiin kattavia tietoturvaparannuksia, sekä standardoitiin ja kehitettiinaktiivilaiteympäristösuunnittelua. ESSOTE organisaatio muutti suuresti tietoliikenneverkkolaajuutta ja arkkitehtuuria, muutos ja laajennustyöt tehtiin sovitussa aikataulussa. Focustietoliikennetekniikassa on ollut toiminnan standardoinnissa, tieto- ja kyberturvallisuudenkehittämisessä ja luotettavassa ja joustavassa toiminta ympäristössä.

11

1.7 Sähköiset asiointipalvelut

Sähköinen asiointi oli edelleen tärkeä painopiste. Sähköisen asioinnin käyttöönottoja seurasiohjausryhmä ja palvelujen jalkauttamiseen oli irrotettu projektihenkilö. Näiden toimientuloksena sähköisten asiointipalvelujen tarjonta lisääntyi huomattavasti. Sähköisen asioinninsopimuksia tehtiin useita satoja kuukausittain ja palveluiden käytössä oli nouseva trendi.Esimerkiksi sähköinen yhteydenottolomake on sujuvoittanut asiakkaan ja ammatti- laisenvälistä yhteydenpitoa ja vähentänyt puheluita.

Turvallinen viestinvälitys oli käytössä enimmäkseen poliklinikoilla ja vastaanotoilla. Sen käyttölisääntyi edelliseen vuoteen verrattuna selvästi. Ammattilainen lähetti kutsukirjeet ja erilaisetesitetietolomakkeet sähköisesti tai e-kirjeenä kansalaiselle. Niiden käyttö lisääntyi ajan-varauspoliklinikoilla ja leikkausosastolla etenkin operatiivisen esitietolomakkeen osalta.

Itseilmoittautumisen käyttöä tehostettiin mm. seuraamalla itseilmoittautumisentilastoja sekä panostamalla opastamiseen. Kansalaisen ajanvarausta on kehitetty niin, ettämahdollisimman monelle ammattilaiselle voisi kansalainen itse varata, siirtää tai perua aikoja.Erityisesti käyttöönottoja oli edelleen perusterveydenhuollon puolella, erikoissairaanhoidonosalta kaikki varatut ajat näkyvät kansalaiselle sähköisessä asiointipalvelulla (OmaHyvis) japotilaille lähetettiin muistutus tekstiviestillä vastaanottoajasta. Tavoitteena tässä oli myöstuottaa potilaalle parempi palvelukokemus strategian mukaisesti. Omahoitoa tukevan palvelunkäyttömäärät pysyivät suurin piirtein ennallaan. Tässä palvelussa potilas sai verikoevastauk-sensa ja lääkitysannoksensa tekstiviestillä tai kirjallisena OmaHyvikseen.

Sähköisten asiointipalveluiden käyttöönotto ja tukeminen toteutettiin yhteistyössäalueen perusterveydenhuollon organisaatioiden kanssa. Yhteistyön vahvistamiseksija yhteisen strategian ja uudenlaisen organisoitumisen tueksi haettiin ja saatiin EU -hankerahaa ESR -ohjelmasta. Syksyllä 2016 käynnistyi DigiSote -hanke, jossa kehittämistyökohdistuu sekä sosiaalialan että terveysalan palveluihin ja palveluprosesseihin sekä niidenyhteisiin kehittämisalueisiin, rajapintoihin ja yhteistyöhön. Hankkeessa keskitytään poistamaansystemaattisesti niitä esteitä ja hidasteita, joita digitaalisten ja sähköisten palvelujenkäyttöönottoon liittyy organisaatioiden eri tasoilla ja tahoilla, yhteistyöverkostoissa sekäasiakkaiden keskuudessa.

Syksyn 2016 aikana valmistauduttiin organisaatiomuutokseen ja tehtiin suunnitelmatsähköisen asioinnin näkökulmasta vuodenvaihteen yliheittoa varten. Hyvis-alustan vaihtoonliittyvä projekti käynnistettiin kesällä 2016 suunnittelutyöllä. Käyttöönottoaikataulunsiirtymisen vuoksi resurssit vapautettiin ja tarkempi suunnittelu siirrettiin vuodelle 2017.

1.8 Sisäinen valvonta ja riskit

Kts. Essoten/sairaanhoitopiirin tilinpäätös ja tasekirja 2016: sisäinen valvonta, riskienhallinta jasisäinen tarkastus.

12

1.9 Perusterveydenhuollon yksikkö

Perusterveydenhuollon yksikkö huolehti lakisääteisistä tehtävistään, johti ESSO-hanketta jaosallistui Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymän valmisteluun. Yhteistyötätehtiin ESPER-hankkeen kanssa ja osallistuttiin kansalliseen kehittämisverkostoon sekäkansalliseen asiakassuunnitelmatyöhön.

Perusterveydenhuollon yksikkö koordinoi mm. alueen kehittäjäverkostoa, alueen terveydenedistämisen verkostoa, Aivoverenkiertohäiriö (AVH)- yhdyshenkilöverkostoa ja alueenperusterveydenhuollon kouluttajalääkäriverkostoa sekä tiivisti yhteistyötä ERVA-alueenmuiden PTH- yksiköiden kanssa.

PTH-yksikkö ylläpiti alueellista koulutuskalenteria ja osallistui alueellisten koulutustensuunnitteluun osittain ja järjestelyihin, yhteensä 46 eri koulutustilaisuutta. Lisäksi PTH-yksikkökoordinoi v.2010-14 ennenaikaisesti menetettyjen elinvuosien (PYLL) mittauksen jaanalysoinnin sairaanhoitopiirin alueella.

Perusterveydenhuollon yksikkö jatkoi edellisenä vuonna käynnistämäänsä terveys- jahoitosuunnitelman käyttöönottoa alueella järjestämällä pajoja terveysasemilla sekä sopimallayhteiset kirjaamisperiaatteet. Terho-kaavakkeelle oli laadittu yli 2000 hoitosuunnitelmaa v.2016 loppuun mennessä. Yleistilalasku potilaan -palveluketju, jossa mm. määritettiin yhteistähoitosuunnitelman sisältöä, valmistui osana ESSO-hanketta. Muita isoja kehittämisalueitaolivat SAS -toiminnan kehittäminen ja koordinointi, lähisuhdeväkivaltatyön kehittäminenyhteistyössä eri toimijoiden kanssa ja sähköisen asioinnin kehittäminen. Lisäksi osallistuttiinmaakunnan Sote- valmisteluun ja Sote -kioskin ideointiin ja valmistelutyöhön.Perusterveydenhuollon johdon hyväksi havaittua videoneuvottelutoimintaa jatkettiin.

Perusterveydenhuollon (PTH) yksikön resursseista merkittävä osa meni syksyllä 2016päättyneen Kaste-rahoitteisen ESSO- hankkeen hanketyön tukemiseen ja johtamiseen. Esso-hanketta voidaan pitää onnistuneena hankkeena. Hankkeen lopputuloksena tavoiteltiintoiminnallista SOTE- integraatiota, joka tuottaa sujuvia palvelupolkuja erilaisille asiakkuuksille.Hankkeessa onnistuttiin yhtenäistämään eri yksiköiden toimintakäytäntöjä ja luomaan uusiamatalankynnyksen toimintamalleja. Hankkeessa edistettiin professioiden välistä ja sisäistäintegraatiota sekä vertikaalisesti että horisontaalisesti.

Hankkeessa käytettiin osallistavia työmenetelmiä ja edistettiin yhteisen työn tavoitteellisuuttaja asiakaslähtöisyyttä. Asiakkaita osallistettiin mm. asiakasraadeissa, yleisötilaisuuksissa jaheitä otettiin mukaan toimintamallien suunnitteluun. Palvelumuotoilua hyödynnettiinasiakasymmärryksen lisäämiseksi ja luotiin pohjaa asiakaslähtöiselle toimintakulttuurille.Kaikissa kehitetyissä toimintamalleissa koordinoitiin laajaa toimijaverkostoa ja toimittiinyhteistyössä johdon kanssa. Kehittämistyön ja muutoksen onnistumisen kannalta ratkaisevaaoli toimijoiden osallistuminen ja osallisuus kehitettävään asiaan ja johdon sitoutuminen.

Moni tuotos on kiinnittymässä ja jalkautumassa ESSOTE: n pysyväksi toiminnaksi, osa jäämallinnuksen/suunnitelman asteelle ja osa odottaa sopivampaa hetkeä kehittyäkseeneteenpäin. Keskeisinä tuotoksina syntyi yleistilalaskun ennakoiva toimintamalli, Sosiaali- jakriisipäivystyksen toimintamalli osana monitoimijapäivystystä, jalkautuvan vanhuspsykiatrian

13

toimintamalli sekä kotikuntoutusmalli. Näille yhteistä on asiakaslähtöisyys, palveluiden matalakynnys ja raskaiden palveluiden välttäminen varhaisella tunnistamisella ja puuttumisella,moniammatillinen toiminta ja erityisasiantuntijuuden saaminen perustyön tueksi.

ESSO-hankkeessa saatiin luotua pohjaa asiakaslähtöisemmälle palvelukulttuurille jauudenlaiselle tavalle tehdä töitä yhdessä. Hankkeessa kehitetty monitoimijainen päivystysmallipalkittiin innopalkinnolla syksyllä 2016 tunnustuksena monialaisesta palveluintegraatiosta.

1.10 Esper-hanke

Rakentaminen ja sen suunnittelu

Hankkeen ensimmäisen vaiheen eli vastaanottoalueen rakentaminen jatkui koko vuoden ajan.G-osa otettiin käyttöön lokakuussa 2016 muutama kuukausi etuajassa ja uusiin tiloihin muuttiväistössä olleet erikoisvastaanotot ja joitakin Pankalammen hoitajavastaanottoja. E-rakennuksen 1. kerroksen purkaminen aloitettiin joulukuussa osana Mielentalon tulevaarakentamista. Kyseinen tila remontoidaan ensivaiheessa Pankalammen vastaanottojenväistötilaksi. E-rakennuksen laajan sisäilmaongelman tultua todennetuksi kesäkuussa 2016,jouduttiin E-talon viisi kerrosta poistamaan käytöstä ja etsimään toiminnoille korvaavat tilat.Väistötilojen hallinta tuotti ongelmia koko vuoden ajan.

Sairaalaparkin rakentaminen alkoi huhtikuussa 2016 ja jatkui yli vuoden vaihteen. Kuumansairaalan rakennussuunnittelu valmistui kesäkuussa 2016 ja urakkalaskenta-aika oli heinäkuunalusta marraskuun loppuun. Hallitus päätti Kuuman sairaalan urakoitsijoista joulukuussa 2016.Kuuman sairaalan ennakoivina töinä aloitettiin U-rakennuksen perustusten paalutus javahvistus joulukuussa 2016 hallituksen lokakuussa 2015 tekemän päätöksen perusteella.Kuuman sairaalan rakennussuunnitelmien auditointi alkoi elokuussa 2016 itävaltalaisenVAMED yrityksen toimesta ja jatkui joulukuuhun saakka. VAMED totesi loppuraportissa, ettäKuuman sairaalan suunnitelmat ovat riittävät ja pätevät. Perhetalon ja vuodeosastojenrakennussuunnittelu jatkui koko vuoden ajan.

Sairaala-alueen logistiikkasuunnitelma henkilö- ja materiaalivirtojen osalta tehtiin elo-marraskuussa 2016 EP-logisticsin avustuksella. Kuuman sairaalan leikkaussalien javalmistelutilojen määrä simuloitiin talvella 2016 ja Perhetalon 3. kerroksen toiminnat syksyllä2016 Delfoi Oy:n toimesta. Koko alueen opastuksen suunnittelua ja toteuttamista onkonsultoinut Avaava Oy. Hanke panosti väistöjen aikaiseen opastamiseen ja muutoksistatiedottamiseen. Taidehankintojen suunnittelu alkoi keväällä 2016 ympäristö- ja taidetoimi-kunnan sekä taidekurattoorin ja palvelumuotoilijan johdolla. ESPER-hankkeentuottavuusprojektin fasilitoijana toimi Finnish Consulting Group (FCG).

Euroopan investointipankki allekirjoitti lainasopimuksen ESPER-hankkeen rahoittamisestahuhtikuussa 2016. Sopimusneuvotteluita käytiin EIP:n kanssa due diligence-periaatteella kokoalkuvuosi. Eduskunnan säätämä sote-investointien rajoituslaki astui voimaan 1.7.2016 jakuntayhtymä haki poikkeuslupaa ensimmäisten joukossa heti heinäkuun alussa. Sosiaali- jaterveysministeriö myönsi poikkeusluvan 7.10.2016 perustellen rakentamista mm. toiminnantehostumisella, uusien toimintamallien käyttöönotolla ja sillä, että rakentaminen tukee sote-

14

uudistuksen tavoitteita.

Toiminnallinen suunnittelu

Vastaanottoalueen, Kuuman sairaalan ja Perhetalon toimintamallityötä(ml. monialaisetsomaattiset vuodeosastot) on tehty koko vuoden ajan. Mielentalon toimintamallityö (ml.keskitetty hammashoitola), jota konsultoi Sweco PM, alkoi suunnitellusti elokuussa 2016.Perhetalon toiminnallisen suunnittelun etenemiselle oli tärkeää, että Essote sai lokakuussa2016 poikkeusluvan synnytyksille vuoden 2020 loppuun saakka. Kuuman sairaalantoiminnallista suunnittelua leimasi jonkinasteinen epätietoisuus Mikkelin keskussairaalanasemasta päivystyssairaalana ja sairaaloiden työnjaosta maakunnan sisällä.

Toimintamallityön ytimessä on sen kirkastaminen, mitä sote-integraatio käytännössätarkoittaa ja miten toimiminen uusissa yhteisissä tiloissa sujuvoittavaa asiakkaiden japotilaiden palveluprosesseja. Toimintamallityön isoja teemoja ovat mm. työkulttuurienyhtenäistäminen, ammattilaisten työkäytäntöjen harmonisointi, erityispalvelujenkonsultaatioiden järjestäminen, yhteiskäyttöiset vastaanottohuoneet, monitilatoimistojohtamisen ja kehittämisen välineenä, aukiolon laajentaminen jne. ESPER-hanke on sanoittanutja vauhdittanut uudistusta. Linjaorganisaatio ottaa vastuun toiminnallisesta suunnittelustaEssote-organisaation käynnistyttyä. ESPER-hanke teki yhteistyötä ESSO-hankkeen kanssatoimintojen kehittämisessä.

ESPER-hankkeessa toimi vuoden 2016 aikana hankejohtaja, kolme hankekoordinaattoria,hankesihteeri, hankintapäällikkö, sosiaalityön kehittäjä, rakennusmestari sekä rakentamisestavastaava projektinjohtaja. Lisäksi vastaanottojen ajanvarauskirjatyötä on tehnyt 1-2osastonsihteeriä ja yksi hankesihteeri kustannustenseurantajärjestelmä ScudoPronkäyttöönottoa lokakuussa 2016. ESPER-ICT projektin johtaminen siirtyi kesäkuussa 2016tietohallinnon johdettavaksi yhdistyen tiiviimmin Essote-ICT-projektiin. Hanke on tehnytyhteistyötä muiden sairaalahankkeiden kanssa ja vieraillut myös Norjassa, Belgiassa, Itävallassaja Sveitsissä tutustumassa kiinnostaviin sairaalarakennuskohteisiin.

1.11 Ammattikirjasto

Etelä-Savon sairaanhoitopiirin ammattikirjastoa on hoitanut Kaakkois-Suomen Ammatti-korkeakoulu Oy:n Kirjastopalvelut kahtena päivänä viikossa 3 tuntia/kerta. Kirjastonpalveluihin on kuulunut asiakaspalvelu ja neuvonta, kaukopalvelu, suppeat tiedonhaut,kirjastoaineiston hankinta ja kuvailu sekä kokoelman hoito.

Ammattikirjastossa on käsikirjasto, joka on toiminut itselainausperiaatteella. Hankintoja ontehty yksiköille pyynnöstä. Paperisten Pharmaca Fennicoiden tilausmääriä vähennettiinmerkittävästi, koska vastaavat tiedot on saatavissa sähköisesti verkossa ja Terveysportissa.

Kesäkuussa kirjasto siirtyi kahteen tilaan; kuluvan vuoden painetut lehdet siirrettiin Lumme 1neuvottelutilaan, johon varattiin ma-pe lehtien lukuaikaa klo 14.30-16.30. Kirjastonhoitajatsiirtyivät työskentelemään sairaalan atk-luokkaan, johon siirrettiin myös kirjakokoelma. Tilan

15

ahtauden vuoksi lehtien aiemmat vuosikerrat ovat atk-luokan ulkopuolella laatikoissakäytävällä. Muuton yhteydessä kirjastosta tehtiin runsaasti aineiston poistoja. Myös yksikötovat toimittaneet kirjoja poistettavaksi Ammattikirjastoon. Varastokirjastoon on lähetettylavallinen Ammattikirjastossa poistettuja kirjoja ja lehtiä.

Erikseen sovitusti on hoidettu lehtitilausten valmistelua myös uusien Essote kuntien osalta,Etelä-Savon sairaanhoitopiirin julkaisutietojen keruu ja tilastointi, selvitetty miten saadaankustannustehokkaimmin täytettyä erikoistuvien lääkärien kuulusteluvaatimukset sekä annettutiedonhankinnan opetusta mm. Perustellusti parasta hoitoa -työpajoissa. Intrantietokantalistausta on täydennetty mm. lisäämällä vapaasti käytettävissä olevia palveluja sekäparantamalla tunnusten saatavuutta niiltä osin kuin se on mahdollista. Tietokantojen kanssaon selvitelty tilausten jatkoa, teknisiä toimintaongelmia sekä lisätty intraan linkkejäverkkokoulutuksiin. Lehtihankinnat on kilpailutettu Kuntahankintojen kautta, jonka vuoksilehtitilaukset siirtyy LehtiMarketilta BTJ Finland Oy:lle 2017 alkaen.

Syksyllä Xamkin Kirjastopalvelut tekivät sairaanhoitopiirille ehdotuksen palveluidenpainopisteen muuttamisesta enemmän etäpalveluksi, jolloin palvelua voidaan tarjotatasaisemmin kaikkina arkipäivinä.

2 SOMAATTISET PALVELUT

2.1 Sisätaudit

Oma toimintaTot. 2016

lkmTA:n

tot.-%Muutos-%2015-2016

Hoitopäivät, josta 13 300 108,5 + 9,3

-valvontayksikkö 2 149 99,5 + 0,6

Hoitojaksot, josta 3 326 109,4 + 10,2

-valvontayksikkö 977 99,7 - 0,6

Keskim. hoitoaika 4,0 100,1 + 0,7

-valvontayksikkö 2,2

Käynnit, josta 26 834 112,5 + 11,3

- päivystyskäynnit 6 426 + 10,0

Keväällä 2016 Pieksämäen erikoissairaanhoidon päättyminen toi sisätautien polikliiniseentoimintaan uusia erikoissairaanhoidon potilaita. Tämä heijastui kokonaisuutenakonservatiivisen puolen kävijämääriin ja hoitopäiviin ensiavussa, päivystysosastolla,valvonnassa ja sisätautiosastolla (kts. taulukko). Erityisesti kardiologiset lähetteetruuhkautuivat, käsittelyajat eivät onnistuneet aikataulullisesti tarpeenmukaisesti. Kaksivirkakardiologia olivat suuren osan vuodesta sovitulla vuorotteluvapaalla. Tämän johdostapolikliinista toimintaa hoitamaan palkattiin ostopalvelua. Ostopalvelun avulla polikliininentoiminta pysyi aikataulussa uusien sekä kontrollipotilaiden osalta. Samoin pystyttiinturvaamaan myös sepelvaltimotoimenpiteiden toteuttaminen.

16

Suuri osa vuodesta toimittiin sisätautien poliklinikan osalta väistötiloissa vanhan sairaalan 6.kerroksessa. Tilojen suhteen ei ollut suurempaa ongelmaa, sisäilman ongelmien vuoksi oliyksittäisiä henkilökunnan sairauspoissaoloja. Ainakin yksi HaiPro tehtiin potilaasta, joka saivoimakkaan yliherkkyysreaktion väistötiloissa. Varsinaisen poliklinikan remontin valmistumistasaatiin aikaistettua muutamalla kuukaudella.

Dialyysiin tuli poikkeuksellisen paljon uusia potilaita, mikä aiheutti ongelmia hoitajienriittävyydessä. Lisäksi dialyysin vesijärjestelmän uusiminen aiheutti poikkeustilanteen, potilaitahoidettiin väistötiloissa ja osa dialyysipotilaista jouduttiin lähettämään hoitoihinnaapurisairaaloihin. Vuoden 2016 aikana saatiin poikkeuksellisen paljon munuaissiirtoja (7).Toisen nefrologian erikoislääkärin puuttuminen lisäsi työkuormaa. Reumatologiassalääkäritilanne oli hyvä. Väistötilan ongelmana oli ajoittainen tilanpuute reumatologianerikoistuvien osalta. Keskiviikkoisin toinen erikoistuva ei voinut katsoa potilaita, jonka vuoksijonkin verran alkoi kertyä lähetejonoa loppuvuodesta.

Erikoistuvien lääkäreiden määrä oli koko vuoden hyvä (10-12), saatiin aloitettua erikoistuvienpolikliininen toiminta yleissisätautien- sekä polkupyörärasitusergometrian osalta. Potilaitarasituskokeissa oli keskimäärin 12/ viikko. Lisäksi erikoistuvat lääkärit huolehtivat viikottaisistaluuydinnäytteiden otosta. Lähes kaikkien erikoistuvien kanssa pidettiin kehityskeskustelu, jossamm. tuli esille joustava koulutukseen pääseminen ja riittävä vastuun saaminen.

Kardiologin toimesta tehtiin keskimäärin x1/ kuukausi 3-4 sydänlihasperfuusiongammakuvauksia, joita talossa ei oltu tehty kliinisen fysiologian erikoislääkärin siirtyessäESPER-hankkeeseen. Tämä luonnollisesti poisti KYS ostopalvelun. Lisäksi yksi kardiologi ontehnyt pääsääntöisesti TILT (pystyasennon sietokokeita) keskimäärin yksi / kuukausi. Potilailtaon ollut yksittäisiä myös lastentaudeilta.

Osastolla 34 hoidettiin sisätautien- ja keuhkosairauksien sekä onkologian (lymfoomapotilaat)-ja hematologisian erikoisalojen potilaita. Suurelta osin onkologi kävi arvioimassalymfoomapotilaiden hoitoa ja jatkoa. Vaikeat ja uudet hematologiset potilaat hoidettiinKYS:ssä. Mikkelin keskussairaalassa osastolla 34 hoidettiin hematologisten potilaidenverisolutankkauksia, kuumeisia matalasoluvaiheita ja sepsiksiä. Näistä potilaista tarvittaessakonsultoitiin ostopalveluhematologia, joka työskenteli keskimäärin kerran viikossahematologian poliklinikalla hoitokeskuksen yhteydessä. Lisäksi Kuopion yliopistollisensairaalan hematologit ohjasivat heillä hoidossa olevia yksittäisiä Mikkelin keskussairaalanalueen potilaita verisolutankkauksin. Lisäksi yksi sisätautien erikoislääkäri piti kerran viikkoonidiopaattista trombosytopeenista purppuraa ja Polysytemia veraa sairastavien potilaidenseurantapoliklinikkaa. Hoitojaksojen keskimääräistä kestoa nostaa edellisistä vuosista osittainsydämen vajaatoimintapotilaiden SimdaxR-infuusiohoitojen (hoitojakso pituus osastolla1 vrk)siirtyminen v. 2015 hoitokeskukseen. Ajoittain varsinkin loppuvuodesta osastotoimintaruuhkautui. Tähän oli vaikuttamassa Influenssa A -viruksen varhainen epidemia ja osinpitkäaikaishoitoon (tuettu palveluasuminen) jonottavien suuri määrä. Potilaiden jatkohoitoon(terveyskeskussairaaloiden osastot) pääsy erityisesti Mikkelin kaupungin potilaiden osaltaviivästyi. Tämä heijastui päivystysosaston ja päivystyspoliklinikan kuormittumiseen javaikeuteen päästä riittävän ajoissa osastohoitoon. Osastolle päivitettiin telemetrisenvalvonnan mahdollistama TELE-laitteisto, jonka akkujen toimittamisessa oli pitkä toimitusaika.Tämä nosti kustannuksia kalliiden paristojen muodossa.

17

Loppuvuodesta sairaalan ainoa endokrinologian erikoislääkäri jäi pitkälle sairauslomalle.Tilannetta saatiin kompensoitua lisäämällä ostopalvelua. Lähetteitä oli yhteensä 599, mikä oli16 % enemmän kuin vuonna 2015. Endokrinologian pkl:lla hoidettiin asioita niin pitkälle kuinmahdollista puhelimitse, koska vastaanottoaikoja ei ollut antaa aivan kysyntää vastaavasti.Käynnein hoidettiin vain ne asiat, joita ei voitu puhelimitse hoitaa, kuten ensikäynninpotilasinformaatio- tai isommat hoitolinjaneuvottelut. Hoidon painottaminen näin auttoi jononhallinnassa. Diabetespoliklinikan toiminnassa ei tapahtunut olennaisia muutoksia.Insuliinipumppuhoitoisten potilaiden määrät ovat viime vuosina selkeästi lisääntyneet.

Joulukuussa 2014 aloitti toimintansa Valvontayksikkö, jossa hoidettiin akuutteja sydän - janeurologisia potilaita sekä suunnitelmallisia (elektiivisiä) sydäntutkimus - ja -toimenpide-potilaita. Potilasmäärät ovat vakiintuneet ja keskimääräinen hoitoaika oli v. 2016 kaikkienpotilasryhmien osalta 2,1 vrk. Myös sydäntoimenpiteiden määrä pysyi suhteellisen vakaana,sillä vuorotteluvapailla olleiden kardiologian erikoislääkäreiden tilalla toimenpiteitä kävivättekemässä ostopalvelukardiologit omien sairaalan vakituisten kardiologien lisäksi.Sepelvaltimoiden varjoainetutkimuksia (koronaariangiografia) tehtiin 816, sepelvaltimoidenpallolaajennuksia 305 ja päivystyksellisiä varjoainekuvauksia ja pallolaajennuksia (uhkaavasydäninfarkti) 63, joista puolet hätätyönä virka-ajan ulkopuolella. Vuonna 2016 laitettiinsydämen rytmin perustahdistimia 161:lle ja rytmihäiriötahdistimia 24 potilaalle. KYS-erityisvastuualue (ERVA)- työnjaon mukaisesti sydämen vajaatoimintatahdistimet asennettiinKuopion yliopistollisessa sairaalassa. Suunnitelmallisia rytminsiirtoja tehtiin lähes päivittäin,lisäksi akuuttien osastopotilaiden rytminsiirrot tehtiin valvontayksikössä.

Kova potilasvaihto aiheutti ajoittain ruuhkahuippuja etenkin aamuihin elektiivisten potilaidenvaihtuessa. Se asetti kovat vaatimukset potilasohjaukselle ja HaiPro(haittatapahtuma) -ilmoituksissa nousi esille lääkevirheiden (joskaan ei kovin vakavien) määrä. Jo pitemmälläolevat kardiologian / sisätautien erikoistuvat lääkärit olivat suureksi avuksi yksikön päivittäisentoiminnan toteuttamisessa, sillä he osaavat tehdä mm. sydämen ultraäänitutkimuksia.

Hoitohenkilöstö koostui lähes kokonaisuudessaan sairaanhoitajista. Henkilöstön saatavuus olimelko hyvä. Avoinna olleisiin kahteen toimeen valvontayksikössä oli runsaasti hakijoita, jostavoi päätellä työn ko. yksikössä olevan kiinnostavaa. Osasto toimi remonttialueen vieressä jamelu, pöly sekä vaihtuvat kulkureitit kuormittivat potilaita, heidän omaisiaan ja henkilökuntaa.Hoidosta saatu palaute oli kuitenkin positiivista.

Neurologisten aivotapahtuma(Stroke)-valvontaa tarvitsevien potilaiden hoito jatkui sujuvastiValvontayksikön osana. Potilaspaikkoja voitiin käyttää joustavasti. Suurin potilasryhmä oliaivoverenkiertohäiriöpotilaat. Kaikki aivoinfarktien liuotushoidot (trombolyysit) tehtiinValvontayksikössä. Hoitojaksot olivat lyhyitä, kestoltaan keskimäärin vain 1,3 vrk.Neurologisten ja sisätauti-/kardiologisten potilaiden keski-ikä oli lähes identtinen.

Kardiologiaan erikoistuvalla lääkärillä oli yksi julkaisu Human Gene Therapy-lehdessä sekätoinen julkaisu Sydänäänessä geenihoitoon liittyen.

18

2.2 Lastentaudit (sisältää lastenneurologian)

Oma toiminta

Tot. 2016lkm

TA:ntot.-%

Muutos-%2015-2016

Hoitopäivät 2 718 93,7 - 1,8

Hoitojaksot 1 185 92,6 + 13,7

Keskim. hoitoaika 2,3 100,9 - 12,6

Käynnit, josta 7 764 100,4 + 10,9

- päivystyskäynnit 574 + 8,3

Lastenyksikön toiminta oli vaihtelevaa remonttien sekä jatkuvien muutosten vuoksi. Lastenhoitoisuus ja kuormitukset vaihtelivat suuresti, kuten aiempinakin vuosina. Lastentautien (sis.os. 21 ja vastasyntyneiden teho (VATE) hoitopäiviä oli 2 718 (-1,8 %). Hoitojaksoja oli yhteensä1 185 (+13,7 %) enemmän kuin vuonna 2015. Hoitojaksot siis ovat lyhentyneet ja niiden määräkasvanut.

Potilasvaihto oli runsasta. Toimintoja jouduttiin tehostamaan ja toimintamalleja tarkastele-maan läpi vuoden tilanahtauden vuoksi. Pitkäaikaispotilaiden lääkeinfuusiot, lääke- ja ruoka-altistukset, narkoosi- magneetti (MRI)-tutkimukset ja neurologiset tutkimusjaksot tehtiin osinpolikliinisesti lastenosaston tilanpuutteen vuoksi.

Lasten vastaanotoilla oli käyntejä 5 399, lastenneurologialla 1 240. Päivystyskäyntejä oli 322.Lähetteitä tuli 1 078, 2,6 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Lastenkardiologianerikoislääkäri kävi konsultoimassa 3 kk:n välein. Lastenortopedi kävi kerran kuussa jakonsultoivan perinnöllisyyslääkärin vastaanottoa pidettiin kolme kertaa vuoden aikana.Ravitsemusterapeutin ja puheterapeutin palvelut olivat riittämättömät. Psykologin tarjoamienpalvelujen tarve lisääntyi toiminnan monipuolistuttua. Lastenpoliklinikalla lääkäreidenvastaanottoajat pidennettiin tunnin mittaiseksi, jotta samalla käynnillä ehditään kartoittamaanpotilaan kokonaistilanne.

Perhehuoneiden käyttö on vakiintunut molemmilla lastenosastoilla nykyaikaa vastaavaksi.Savonlinnan lapsipotilaiden hoito on sujunut ilman ongelmia niin isompien kuin vasta-syntyneidenkin osalta. Kesäaika oli sangen rauhallinen. Tällöin osastoa kuormittivatulkopaikkakuntalaiset ja Savonlinnan lapsipotilaat. Pitkäaikaista, vaativaa hoitoa tarvitsevialapsia oli useita. Näiden lasten hoito kuormitti henkilökuntaa varsin suuresti.

Henkilökuntatilanne oli vakaa hoitajien osalta. Ongelmia aiheutti erityisesti lastenlääkärivajeloppuvuodesta. Kuopion yliopistollisen sairaalan vastasyntyneisiin erityisesti perehtyneitälastenlääkäreitä (neonatologit) saimme tilapäisavuksi ja he myös kouluttivat henkilökuntaa.Ulkopuoliset lastenlääkäripäivystäjät helpottivat viikonloppupäivystyksiä. Neonatologiaanerityisesti perehtyneen ylilääkärin irtisanoutuminen aiheutti lastentaudeilla työvoimavajetta.Lastenlääkäreiden päivystyksen muuttuminen sairaalapäivystykseksi kesällä 2015 on koettuhyväksi, mutta haasteelliseksi, lääkärityövoiman rajallisen riittävyyden tilanteissa.

19

Naistentautien ja lastentautien hoitotyön vuoden 2017 alkuun suunniteltu yhdistäminen ontuonut positiivista virettä ja yhteisöllisyyttä perheiden parhaaksi. Perhekeskeinen hoito onvakiintunutta toimintaa lasten- ja synnytysyksikössä.

2.3 Ihotaudit


lkmTA:n

tot.-%Muutos-%2015-2016

Hoitopäivät 24 26,7 - 69,6

Hoitojaksot 7 70,0 - 41,7


Käynnit, josta 5 009 116,5 + 7,8


Ihotautien yksikköön suunnattujen lähetteiden määrä nousi 46 % vuonna 2016 edelliseenvuoteen verrattuna; erikoisalojen vertailussa kolmanneksi eniten. Tärkein syy tähän oliPieksämäen kaupungin oman erikoissairaanhoidon lopettamisen ja sairaanhoitopiirin omanvastaanottotoiminnan aloittaminen Pieksämäen sairaalassa toukokuussa. Nousua oli myöslähes kaikkien muiden perus- ja työterveyshuollon yksikköjen lähettämien potilaiden määrässä.Vastaanottoaikojen lisäämisen mahdollisti lääkäriresurssin vahvistuminen erikoistuvan lääkärintyöpanoksella. Ostopalveluita jouduttiin käyttämään joulukuussa pitkän sairauspoissaolonvuoksi. Haasteita yksikön toimintaan toi toimitilojen vaihtaminen sisäilmaongelmien vuoksijoulukuun alussa.

Yksikön toiminnan kannalta ongelmallisin muutos oli sairaanhoitajamäärän vähentyminenneljästä kolmeen. Samanaikainen potilaiden ja lääkärivastaanottojen määrän lisääntyminenaiheutti liiallista hoitajien työkuormituksen nousua ja lisäsi toiminnan haavoittuvaisuutta.Sopeutumistoimenpiteet tasoittivat työkuormitusta jonkin verran, mutta eivät riittävästi.Alueellista haavaprojektia ei voitu hoitajaresurssin huonontumisen vuoksi jatkaa, vaikkayhteistyön lisäämiselle perus- ja erikoissairaanhoidon välillä on edelleen tarvetta.

Vuodeosastojaksoja oli vuonna 2016 huomattavasti vähemmän kuin edellisvuonna.Hoitojaksojen määrään vaikuttaa voimakas satunnaisvaihtelu. Entiseen tapaan hoidettiinvuodeosastohoitoa tarvitsevat ihotautipotilaat osastolla 34.

Allergiatestien määrät pysyivät entisellä tasolla. Allergiatutkimusyksikössä jatkettiinpotilasohjeiden laatimista. Ihotautiyksikkö järjesti yksikön sisäisiä koulutuksia ja tekikoulutusyhteistyötä perusterveydenhuollon ja Itä-Savon sairaanhoitopiirin kanssa.

20

2.4 Neurologia

Oma toiminta

Tot. 2016lkm

TA:ntot.-%

Muutos-%2015-2016

Hoitopäivät, josta 8 331 98,7 + 7,8

-valvontayksikkö 466 105,9 + 11,0

Hoitojaksot, josta 1 466 92,5 0,0

-valvontayksikkö 79 131,7 + 21,5


-valvontayksikkö 5,9

Käynnit, josta 6 968 94,0 - 0,9


Alkuvuodesta 2016 neurologian erikoislääkäritilanne heikkeni yhden erikoislääkärinirtisanouduttua virastaan. Lisäksi kesän erikoislääkäritilannetta heikensi yhden erikoislääkärinpitkä poissaolo. Lähetteiden määrässä neurologian yksikköön oli vuoden aikana selvää nousuaosin Pieksämäen poliklinikkatoiminnan lakkaamisesta johtuen. Ostopalveluilla voitiin osinkorvata erikoislääkärivajetta. Syyskuun alusta palasi loppuvaiheen erikoistumiskoulutuksessaoleva lääkäri Mikkelin keskussairaalan palvelukseen. Hänen työpanoksensa paikkasimerkittävältä osin erikoislääkärivajetta. Muutoinkin erikoistuvia lääkäreitä saatiin rekrytoituahyvin. Hoitohenkilöstöä käytettiin joustavasti yksiköiden osastojen 11 ja 24 välillä. Osastoillaoli yhteinen osastonhoitaja.

Akuutti neurologinen osasto 24 toimi 14 paikkaisena osastona. Kuntoutusosastolla 11 ei ollutaiemmista kesistä poiketen kesäsulkua liittyen osaston paikkamäärän supistumiseen 17:änKyyhkylään siirtymisen yhteydessä kesällä 2015. Yhteistyö ortopedian erikoisalan kanssaosasto 11:llä on ollut sujuvaa. Hoitotakuun vaatimukset pystyttiin edellä kuvatuilla järjestelyillätäyttämään.

Neurologian vuodeosastotoiminnassa hoitojaksojen määrä pysyi ennallaan, mutta hoitopäivienmäärä lisääntyi merkittävästi (7,8 %) johtuen jonkin verran pidentyneistä keskimääräisistähoitojaksoista. Tässä osaselityksenä on muutaman vaikeasti vammautuneen potilaan pitkähoitojakso. Heille soveltuvan jatkohoitopaikan löytäminen osoittautui vaikeaksi.

Budjetoinnissa on osastotoiminta pystytty arvioimaan varsin tyydyttävällä tarkkuudella, sensijaan polikliinisessä toiminnassa budjetoituja käyntimääriä ei saavutettu edellä kuvatunerikoislääkärivajauksen vuoksi. Päivystyspoliklinikan neurologisten potilaiden käyntimäärätlisääntyivät vuoden aikana merkittävästi (10,7%).

Hoitoisuus vaihteli runsaasti vuoden aikana. Noin puolet osastolla 24 hoidetuista potilaistaolivat maksimaalisen hoidon tarpeessa; näiden hoito muodostui toistuvasta ympärivuoro-kautisesta hoidosta, valvonnasta ja tuesta sekä ohjauksesta (muutos vuoteen 2015 +5%).Intensiivisen hoidon tarpeessa oli 5% luokitelluista potilaista (muutos vuoteen 2015 +3%).Lähes puolet päivistä (47%) oli hoitoisuudeltaan ja resursoinniltaan optimaaliset saavuttaenhoitotyölle asetetun hyvän hoitotyön laatutason (muutos vuoteen 2015 verrattuna +8%).

21

36%:ssa päivistä hoitoisuus oli alle optimaalisen, jolloin hoitohenkilöresurssissa oli väljyyttä(muutos vuoteen 2015 -9%). Kyseisissä tilanteissa yksiköstä lainattiin hoitohenkilöstöä muilleerikoisaloille. 18% päivistä olivat ns. yli optimaalisen, jolloin hoitajaresurssi ei ollut riittävästäturvaamaan potilaiden hyvän ja kokonaisvaltaisen hoitotyön (muutos vuoteen 2015 +1%).

Päivystysosaston toiminta jatkui entisellään, suurin osa lyhyttä hoitoa vaativista neurologisistapäivystyspotilaista on hoidettu siellä. Osastolla keskeisin hoidon kohde oli akuutin aivoveren-kiertohäiriön sairastaneiden potilaiden akuuttivaiheen diagnostiikka ja hoito. Osastontoiminnan luonteesta johtuen kuormituksessa oli suuria sattumasta johtuvia vaihteluita.Runsas potilasvaihto lisäsi selvästi osaston kuormitusta, mikä ei ole nähtävissä pelkistätoimintaluvuista. Osastolla 24 hoidettiin myös sisätautipotilaita paikkatilanteen niin salliessa.

Kuntoutusosastolla on keskitytty erityistason kuntoutukseen. Toiminnan keskeisin alue oliedelleen akuutin aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden potilaiden moniammatillinen ja laaja-alainen jatkokuntoutus. Niin sanottu pakotettu käden kuntoutus, spastisiteettipoliklinikka jatehostettu kävelyn kuntoutus ovat vakiintuneet osaksi osaston toimintaa. Pitkälle edenneenParkinsonin taudin hoitoprosessi on myös vakiintunut. Asiaan kouluttautuneiden ja vihkiy-tyneiden hoitajien osuus tässä toiminnassa oli erittäin tärkeä. Osaston puheterapeuttiirtisanoutui loppuvuodesta, eikä hänen tilalleen saatu rekrytoitu uutta viranhaltijaa. Puutettakorvattiin ostopalveluilla. Neurologian poliklinikalla jatkettiin tiimityöskentelymallin mukaistatoimintaa. Sairaanhoitajien Parkinson-kontrollit jatkuivat. Kysynnän lisääntymiseen pystyttiinvaikeasta erikoislääkäritilanteesta huolimatta kohtuullisesti vastaamaan.

2.5 Keuhkosairaudet


lkmTA:n

tot.-%Muutos-%2015-2016

Hoitopäivät 2 424 131,0 + 6,4

Hoitojaksot 534 154,8 + 24,2


Käynnit, josta 5 182 119,1 + 17,3


Sisällöllisesti toiminta jatkui edellisien vuosien tapaan, joskin vuonna 2015 neurologialtakeuhkosairauksille siirtynyt uniapnean (=unenaikaiset hengityskatkokset) diagnostiikka-alueosoittautui volyyminsa vuoksi haasteelliseksi. Hoitoporrastus avosektorille ei vuoden 2016aikana toteutunut lukuun ottamatta Mäntyharjulla toteutettua kokeilua.

Lähetteiden määrä keuhkosairauksien poliklinikalle jatkoi yhä kasvuaan. Päivystyspotilaiksiohjautui kutakuinkin entinen määrä keuhko-oireisia. Loppuvuoteen ajoittunut keuhko-poliklinikan muutto uusiin, aiemmasta supistettuihin tiloihin aikataulumuutoksineen verottijossain määrin toiminnan sujuvuutta.

22

Yhteistyö hoitokeskuksen kanssa jatkui; keuhkopotilaiden lääketiputukset ja endoskopia-evakon jatkumisen takia keuhkojen (bronkologiset) tähystystutkimuksetkin toteutettiinhoitokeskuksen tiloissa. Toiminta näiltä osin lisääntyi jonkin verran. Ns. multidimensionaalinen(monialainen) keuhkotuumorimeeting pidetään jo vakiintuneesti kahden viikon välein.

Vuodeosastotoiminta jatkui pääosin osaston 34 paikoilla, joista on arvioitu olevan 10sairaansijaa keuhkopotilaille. Tämän määrän maksimaalinen käytettävyys ei kaikin ajointoiminut, koska samalla osastolla on myös sisätautipotilaita jakamassa samat huonetilat.Hoitopäivissä oli edelleen hieman kasvua ja keuhkopotilaiden hoitojaksojen määrä lisääntyilähes neljänneksellä kuvastaen hoidon lisääntynyttä työllistävyyttä.

Lääkärityövoiman osalta jatkettiin entisestäänkin niukentuvilla erikoislääkäriresursseilla.Ylilääkärin virka oli kokopäiväisesti täytetty ja apulaisylilääkärin virkaa hoiti puolipäiväisestientinen ylilääkäri. Lisäksi oli vain yksi kokoaikainen virassa oleva erikoislääkäri, jokaperhesyiden vuoksi joutui lokakuussa muuttamaan toiseen sairaanhoitopiiriin. Tilalleerikoislääkärin virkaan tai apulaisylilääkärin virkaan ei ollut hakijoita. Aiemmista vuosistapoiketen ns. reunapalvelujen (muulle erikoisalalle erikoistuva lääkäri) tekijöitä oli käytännössäkoko vuoden ajan yleensä yksi kerrallaan, ja heidän työpanoksensa helpotti hieman osastonhoitamista.

Keuhkolääkäriresursseja tarvittiin edelleen kliinisen fysiologian toimintaan (esim. spiroergo-metriat, keuhkofunktiolausunnot). Loppuvuodesta tehtiin päätös tämän ylimääräisenkliinisfysiologisen palvelun tarjoamisen lopetuksesta niukan keuhkolääkärimiehityksen takia.Hoitotakuun edellyttämissä hoitoonpääsyajoissa pystyttiin keuhkosairauksilla toimimaan.

Poliklinikalla saavutettiin ja ylitettiinkin toimintalukujen valossa asetetut talousarviotavoitteet.Sama toteutui vuodeosastotoiminnan kohdalla. Kaikkiaan talousarvio toteutui menojen osaltatyydyttävästi.

2.6 Endoskopia

Oma toiminta

Tot. 2016lkm

TA:ntot.-%

Muutos-%2015-2016

Käynnit yhteensä 3 746 138,7 + 28,6

-Sisätaudit 2 438 + 24,9

-Kirurgia 1 084 +12,8

-Pmäen vastaanotto 224

23

Lähetteet2015 2016

Ulkoiset lähetteet 1 042 1 442

Sisäiset lähetteet 565 562

Yhteensä 1 607 2 004

Muutos + 397 + 25 %

Vuonna 2016 lähetemäärä kasvoi edellisestä vuodesta 25%. Suurin osa kasvusta tuliPieksämäen terveyskeskuksesta ja sairaalasta, 343 kpl, joka oli 87% koko lähetemääränkasvusta.

Endoskopiayksikön omaa tähystyskapasiteettia ei päästy kasvattamaan toivotulla tavallajohtuen lääkäriresurssivajeesta. Ostopalveluna/lisätyönä hankittiin 300 tähystystoimenpidettä,jonka ansiosta pitkät niin sanotut ennakkojonot (kontrollitähystystutkimukset) saatiinkohtalaisesti toteutettua. Pieksämäen erikoissairaanhoidon siirtyminen Mikkelin keskus-sairaalan vastuulle lisäsi lähetemäärää. Osa lisääntyneestä tähystystarpeesta katettiin kirurgienkäynneillä Pieksämäen sairaalassa, mutta osa ohjautui myös Mikkelin keskussairaalanendoskopiayksikköön.

Hoitotakuun ulkopuolella loppuvuodesta oli yksittäisiä potilaita. Toimenpidemäärät ovatjatkaneet kasvuaan, mikä näkyy erityisesti paksusuolitähystysten (kolonoskopiat) määrissä.Kasvusta merkittävä osa tuli ostopalvelu-/lisätyötoiminnasta sekä Pieksämäellä tehdyistätähystyksistä.

Lääkärivajetta aiheuttivat lähinnä osa-aikaisuudet, sekä pidemmät poissaolot. Kaikki hoitajienvakanssit ovat olleet täytettyinä koko vuoden ja eläköityneen sairaanhoitajan tilalle saatiinkiinnitettyä pitkäaikainen sijainen. Hoitohenkilöstö osallistui paikallisesti järjestettyihinkoulutuksiin innolla. Muutoksena edelliseen vuoteen saimme jonkin verran sijaisiavarahenkilöstöstä vuosilomasijaisuuksiin, tästä on ollut suuri apu toimintaa suunniteltaessa.Lyhyissä sairaslomissa saimme apua muista vastaanottoalueen yksiköistä ja endoskopiastakäytiin perehtymässä korva-, nenä- ja kurkkutautien yksikön toimintaan. Sihteerityövoiman

Pää- ja sivutoimenpiteet

Sisätaudit2015

Sisätaudit2016

Kirurgia2015

Kirurgia2016

Gastroskopiat 607 626 461 632

Sigmoidoskopiat 92 102 140 208

Kolonoskopiat 760 952 480 603

Yhteensä 1459 1680 1081 1443

Muutos + 221 + 15 % + 362 + 33 %

24

puutteen vuoksi ovat sairaanhoitajat joutuneet paikkaamaan sihteerin työtä esim. antamallaPieksämäen lähete- ja muita aikoja.

2.7 Geriatria

Oma toiminta

Tot. 2016lkm

TA:ntot.-%

Muutos-%2015-2016

Käynnit 901 100,1 + 24,4

Geriatrian poliklinikalla jatkui loppuvuodesta 2015 käynnistynyt geriatrian erikoislääkärinostopalvelutoiminta. Ostopalvelua oli yhtenä päivänä viikossa. Tämä resurssi suunnattiin sekämuistihäiriöpotilaiden vastaanottotoimintaan että geriatriaan erikoistuvien lääkäreidenkoulutustoimintaan. Erikoistuvat lääkärit toteuttivat merkittävimmän osan lääkäreidenvastaanottopalveluista kouluttajalääkärin ohjaamana. Käyntimäärä lisääntyi pääsääntöisestisen vuoksi, että edellisenä vuonna geriatrian poliklinikan toiminta käynnistyi vastamaaliskuussa. Tämä huomioiden käyntimäärissä ei tapahtunut merkittävää muutosta.

2.8 Infektiosairaudet ja sairaalahygienia

Oma toiminta

Tot. 2016lkm

TA:ntot.-%

Muutos-%2015-2016

Käynnit 272 113,3 + 16,7

Infektiosairauksien poliklinikka muutti sairaalan 5. kerrokseen entisestä sairaalan P-kerroksentilasta. Kysyntä vastaanottopalveluista oli hienoisessa kasvussa. Seurattavieninfektiosairauksien kroonisesta luonteesta johtuen tyypillistä olivat pitkät seuranta-ajat.Sähköisten konsultaatioiden osuus oli pieni, mutta oli kuitenkin kasvussa. Henkilöstön mitoitusoli toistaiseksi optimaalinen. Budjetoinnin, kustannuslaskennan helpottamiseksi pohdittiinsairaalahygienia-toiminnan (75 %) ja infektiopoliklinikka- ja konsultaatiotoiminnan (25 %)eriyttämistä toisistaan. Toistaiseksi jatketaan kuitenkin ennallaan.

2.9 Kirurgia

Oma toiminta

Tot. 2016lkm

TA:ntot.-%

Muutos-%2015-2016

Hoitopäivät 17 342 135,5 + 18,3

Hoitojaksot 5 011 129,1 + 16,6


Käynnit, josta 24 783 123,1 + 10,7


25

Kirurgisen toiminnan volyymi kasvoi niin hoitopäivien kuin hoitojaksojenkin osaltamerkittävästi. Keskimääräinen hoitoaika lyheni selvästi. Poliklinikkakäyntien määrä lisääntyiselvästi, samoin leikkausten. Toiminta onnistuttiin pitämään koko ajan hoitotakuulainmäärittämissä aikarajoissa. Plastiikkakirurgian palveluja jouduttiin edelleen ostamaan omanplastiikkakirurgin puuttuessa.

2.10 Naistentaudit ja synnytykset

Oma toiminta

Tot. 2016lkm

TA:ntot.-%

Muutos-%2015-2016

Hoitopäivät 4 351 124,3 - 4,4

Hoitojaksot 1 434 130,4 - 0,8


Käynnit, josta 9 601 95,2 + 8,5


Lähetteiden lukumäärä kasvoi 1,9 %. Vastaanottokäyntien määrä kasvoi edellisestä vuodestasamoin kuin päivystyskäyntien määrä. Hoitojaksot ja -päivät hieman vähenivät ja hoitoaikaedelleen lyheni 3,0 päivään.

Synnytysten määrä hieman väheni ollen 867, lapsia syntyi 875. Itä-Savon, Sosterin alueelta tulisynnyttäjiä 127, joka on hieman alle puolet ko. alueen synnyttäjistä. Keisarinleikkauksia,sektioita tehtiin 17,8 %, kun Suomen keskiarvo on 15,9 %. Leikkaushoidolla hoidettuja,operatiivisia alatiesynnytyksiä oli 8,7 %. Käynnistettyjä synnytyksiä oli 27,2 % synnytyksistä.Perinataalimortaliteetti (syntyneenä tai ensimmäisen elinviikon aikana kuolleet) oli 0,12 %(1kpl) ja alle pH7,00 (hapenpuutteesta kärsineinä) syntyneitä lapsia oli 3 kpl. Ennenaikaiset jamuut riskisynnyttäjät lähetettiin KYS:aan ja muutama Helsingin ja Uudenmaansairaanhoitopiiriin (HUS) syntymään.

Äitiysvastaanotolla toimii yhden lääkärivastaanoton lisäksi vakiintuneina erikoispoliklinikatraskausdiabeetikoille, HAL (huume-, alkoholi- ja lääkeongelmaiset)-potilaille, synnytyspelko-potilaille ja ultraääniseulontaan. HAL-poliklinikan toiminnan moniammatilliseen tiimiin onliitetty myös pikkulapsipsykiatrian hoitaja. Äitiyshuollon Effica-tietojärjestelmä on otettukäyttöön 18.10. Jatkossa synnytystietojen tilastointi tulee paranemaan huomattavasti.Ultraääniseulontakätilöt saivat uuden laitteen, jolla työn tarkkuus parani ja laatumittaritlähenivät edellisvuodesta keskiarvoa.

Naistentautien vastaanotolla toimii nyt 2-3 vastaanottolistaa samanaikaisesti. Lapsettomuus-hoidon ja onkologisen vastaanoton lisäksi erikoisvastaanottotoiminta urogynekologisillepotilaille on loppuvuonna saatu toimimaan. Onkologista (syöpäsairaudet) poliklinikkaahoitamaan on saatu osastonylilääkäri ja vastaanotto toimii vahvassa yhteistyössä KYS:nnaistentautien onkologien kanssa. Sytostaattihoidot jatkuvat hoitokeskuksessa.

26

Sekä naistentautien vastaanoton että leikkaustoiminnan suhteen on pysytty jatkuvastihoitotakuiden piirissä. Lähetteet luetaan 1-2 päivässä, poliklinikka-ajoista suurin osa saadaanyhden kuukauden sisään ja kaikki leikkaukset, jotka potilaille ovat sopineet, saadaan 3 kkkuluessa hoidettua. Leikkaustoiminnasta on vastuun ottanut toiminnasta vastaavaosastonylilääkäri.

Koulutuksessa on ollut 2 erikoistuvaa lääkäriä ja usein 1 yleislääketieteen erikoistuja.Koulutuksellista toimintaa ovat videomeetingit joko Tampereen yliopistollisen sairaalan (TAYS)tai KYS:n naistentautiklinikan pitäminä.

Loppuvuonna erikoislääkäreitä oli 7, kun juuri erikoistunut lääkäri valmistui ja palasiyliopistosairaalasta. Kaksi ulkopuolista päivystäjää on käynyt noin kerran kuukaudessaviikonloppuja päivystämässä. Kätilötilanne oli edelleen hyvä. Synnytyksien hoitoon on saatulupa vuoden 2020 loppuun. Sisäilmaongelmat ovat haitanneet sijoittelussa.

2.11 Silmätaudit


lkmTA:n

tot.-%Muutos-%2015-2016

Hoitopäivät 20 333,3 + 100,0

Hoitojaksot 10 166,7 0,0

Keskim. hoitoaika 2,0 + 100,0

Käynnit, josta 15 165 106,7 + 4,4


Leikkaustoimenpiteet 1 112 111,2 - 5,8

Vuonna 2016 pysyttiin hoitotakuun asettamissa rajoissa sekä hoidon arvioinnin ettätoimenpiteiden saatavuuden osalta. Vuoden lopussa hoidon arviointia odottavia oli 147potilasta, odotusajan mediaani oli 53 vrk. Leikkauksiin odottavia oli 265, odotusajan mediaanioli 51 vrk.

Lähetteitä käsiteltiin vuonna 2016 aikana 4 560, näistä käsittely 0-3vrk aikana 3 180 lähetteenosalta, lähetteiden käsittelyä odotti yli 21vrk 22 lähetettä käsittelyvirheen takia.

Kaihileikkauksia tehtiin 1 060 eli n. 10 leikkausta per 1000 asukasta, mikä vastaa maankeskiarvoa (mm. TYKS 8,5 ja TAYS 11/1000as). Leikkauksista molemminpuolisia (bilateraalisia)oli 13 %, valtakunnallinen vaihtelu oli 2 - 54 %.

Ikärappeumapotilaiden hoito muodosti suuren osan toiminnasta, 14 519 elektiivisestäkäynnistä 2 629 eli 18 % oli ikärappeuman hoitoon liittyviä. Ikärappeuman lasiaispistostenmäärä (2 153 pistosta) kasvoi edelleen 20,5 % vuoteen 2015 nähden (valtakunnallinen taso 22%).

27

Pieksämäen sairaalan silmäpoliklinikka lopetti toimintansa 3/2016, mikä aiheutti osittainennakoimattoman potilaiden siirtymisen Mikkelin keskussairaalan silmätautiyksikön hoitoon.Elektiivisten käyntien määrä nousi Pieksämäen alueelta 80 % eli 642 käynnillä.

2.12 Korva-, nenä- ja kurkkutaudit


lkmTA:n

tot.-%Muutos-%2015-2016

Hoitopäivät 515 114,4 + 41,9

Hoitojaksot 226 100,4 + 32,2


Käynnit, josta 9 520 117,7 + 11,3


Korva-, nenä- ja kurkkutautien (KNK) yksikön avohoitokäynnit lisääntyivät selvästi. Suurimpanasyynä tähän oli Pieksämäen kaupungin KNK-toiminnan siirtyminen keskussairaalan toiminnaksi.Lähetteiden määrän lisääntyminen selittyi paljolti samasta syystä. Hoitopäivien ja hoitojaksojenreilu lisääntyminen selittyi pienen yksikön vuosittaisella vaihtelulla. Mitään merkittäviätoiminnallisia muutoksia ei tehty. Edellisenä vuonna oli puolestaan poikkeuksellisen vähänhoitojaksoja ja hoitopäiviä. Leikkausten määrä oli pitkäaikaisella keskiarvotasolla. Jonot sekäleikkauksiin että poliklinikalle pysyivät lyhyinä. Kuulokojeita sovitettiin aiempaa enemmänosittain lisääntyneistä lähetteistä johtuen ja osittain siksi, että kojesovituksissa valtakunnallistalinjaa noudattaen siirryttiin yhä enemmän molempien korvien kojesovituksiin. Jonot kuulonkuntoutukseenkin pysyivät tästä huolimatta lyhyinä. Puheterapian järjestämisessä oli ongelmia,koska eläkkeelle jääneen puheterapeutin tilalle ei saatu toimintaan jatkajaa.Väliaikaisjärjestelyin palvelu kuitenkin pystyttiin järjestämään hoitotakuun puitteissa. Yhteistyöavoterveydenhuollon kanssa oli sujuvaa.

Hoitohenkilöstön suhteen tilanne oli hyvä. Kaikki hoitajien toimet oli täytetty pätevillätyöntekijöillä. Lääkärin virat oli täytetty osittain osapäiväisillä erikoislääkäreillä. Pieksämäenaluesairaalassa pidettiin pääsääntöisesti kerran viikossa poliklinikkavastaanottoa. Jonot sielläkinpysyivät hyvin hoitotakuussa. Kiireisiä lähetteitä ohjattiin myös suoraan Mikkelinkeskussairaalaan KNK-poliklinikalle. Kaksi korva-, nenä- ja kurkkutauteihin erikoistuvaa lääkäriäoli koulutuksessa. Foniatrian erikoislääkäri kävi noin kerran kuukaudessa pitämässääänihäiriöpoliklinikkaa.

DRG-pistetuottavuus, joka mittaa toiminnan tuottavuutta, parani 4,3 % .

28

2.13 Suu- ja leukasairaudet

Suu- ja leukasairauksien vastaanoton käynnit ja lähetteet vähenivät jonkin verran. Hoitojaksotja hoitopäivät myös vähenivät. Pienen yksikön vuosittainen vaihtelu voi olla suurta jaenenevissä määrin leikkaukset tehtiin päiväkirurgisesti. Kysyntä ja palvelujen tarjonta olivatmelko hyvässä tasapainossa. Loppuvuodesta leikkausjonon kasvuun jouduttiin puuttumaanlisäämällä leikkaussalipäiviä. Poliklinikkakäyntien vähentyminen johtuu myös siitä, että suuriosa kiireellisistä suun limakalvomuutoksista ohjattiin korva-, nenä- ja kurkkutautien puolellejohtuen suukirurgin vähentyneestä työpanoksesta.

Suu- ja leukasairauksien ylilääkäri irtisanoutui joulukuussa 2015 eikä uutta suukirurgia oleonnistuttu saamaan. Toiminnan koordinointivastuuta on kantanut sairaalahammaslääkäri.Yhteistyö Itä-Savon sairaanhoitopiirin kanssa on vähentynyt oleellisesti kun Mikkelinsuukirurgin palvelut Itä-Savon taholta sanottiin irti loppukesästä. Savonlinnan ylihammas-lääkärin käynnit Mikkelissä loppuivat joulukuussa. Suuhygienistin palveluista on luovuttu,koska tarve niille oli hyvin vähäinen.

Hammasproteettiset- ja purentafysiologiset potilaat siirtyivät ostopalveluhammaslääkärille,joka käy poliklinikalla yhden päivän joka toinen viikko. Ortodontin (oikomishoito) palveluttoteutetaan edelleen ostopalveluna yhtenä päivänä kuukaudessa. Suu- ja leukakirurgi käyostopalveluna noin 5 päivää kuukaudessa ja tekee sekä poliklinikka- että leikkaussalityötä.

Sairaalahammaslääkäri hoitaa noin puolet yksikön päiväkirurgisista potilaista. Toimenpiteetovat pääasiassa pikkulasten yleisanestesiahammashoitoja ja hampaiston saneerauksia.Sairaalahammaslääkäri hoiti myös osittain syöpäpotilaiden kontrollikäynnit, foniatrinlähettämät suulakilevypotilaat, uniapneakiskojen tekemiset sekä osan päivystyspotilaista.

Oma toiminta

Tot. 2016lkm

TA:ntot.-%

Muutos-%2015-2016

Hoitopäivät 56 80,0 - 44,0



Käynnit, josta 1 401 82,2 - 25,2


29

2.14 Fysiatria

osastojen fysioterapia 14 127osastojen toimintaterapia 1 207

Fysiatrian yksikön toimintaluvut lisääntyivät lääkäreiden poliklinikkakäynneissä (5,9 %).Lääkäreille tulleiden ulkoisten lähetteiden määrä kasvoi 12,3 %. Työmäärästä kuitenkinselvittiin erikoistuvien lääkäreiden tuoman lisätyövoiman turvin. Lääkärikäyntien osaltajonotilanne oli vuoden aikana kohtuullinen.

Erikoissairaanhoidon fysioterapiakäynnit toteutuivat kutakuinkin arvioidusti. Toiminta-terapeuttien käyntimäärässä oli hienoinen 2,6 % lasku. Toimintaterapeuttien työskentelyynvaikutti sijaisten haastava rekrytointi.

Mikkelin kaupungin fysioterapian avohoitopalveluiden (viiden fysioterapeutin työpanos)käyntimäärät nousivat noin 9 %.

Yksikkö vastasi palvelujen kysyntään hyvin resurssien rajoissa. Henkilökunta selviytyikohtuullisesti käyntimäärien noususta, joka oli kokonaiskäynneissä 4,7 %. Yksikkö järjestialueellisia koulutuksia ja yhteistyötä alueen terveyskeskusten kanssa ylläpidettiin.

2.15 Hoitokeskus

Oma toiminta

Tot. 2016lkm

TA:ntot.-%

Muutos-%2015-2016


Syöpätaudit ja sädehoito 6 271 + 26,5

Sisätaudit 5 078 - 5,5

Kirurgia 1 098 - 8,7

Naistent. ja synnytykset 491 + 27,2

Neurologia 72 - 34,5

Keuhkosairaudet 387 + 7,8

Muut erikoisalat 21

Oma pkl-toiminta

Tot. 2016lkm

TA:ntot.-%

Muutos-%2015-2016

Fysiatria (lääkärit) 3 840 + 5,9

Fysioterapia yhteensä 12 393 + 5,1

-erikoissairaanhoito 4 686 - 0,6

-perusterveydenhuolto 7 707 119,5 + 8,8

Toimintaterapia 1 039 - 2,6

Erikoissairaanhoito yht. 9 576 106,4 + 1,6


30

Hoitokeskuksen toiminta on lisääntynyt edellisestä vuodesta. Kontakteja vuonna 2015 oli 12396 ja vuonna 2016 kontakteja oli 13 418, joten toiminta lisääntyi yli 1 000:lla hoitokontaktilla.Uusia hoitomuotoja tuli Hoitokeskukseen vuoden 2016 aikana useita. Näistä mainittakoonmuun muassa psykoosipotilaiden psykoosien estohoitoon tarkoitetut pistokset ja PRP-hoidot(jossa potilaan omasta verestä erotetaan verihiutaleet ja valmistetaan verihiutalerikaskasvutekijäpitoinen plasmaerä, joka injisoidaan potilaaseen. Elimistössä valmiste hyödyntääelimistön omia paranemismekanismeja ja stimuloi ihon uusiutumista). Lisäksi hoitokeskuksessatehtiin vasektomiat (siemenjohtimen katkaisu) ja useita eri erikoisalojen infuusiotiputuksia.Vuonna 2016 hoidettiin rannekanavan ahtauma (Canalis Carpi) -potilaita 189, jotka siirrettiinhoitokeskuksessa tehtäväksi leikkausosastolta. Keuhkoputken tähystyksiä (bronkoskopiat)tehtiin 169.

Hoitohenkilöstö on kouluttautunut innolla uusiin hoitoihin ja ylläpitänyt tietotaitoaan entistenlääkeryhmien osalta. Koulutuspäivillä Helsingissä oli meiltä hoitajia kertomassa kehittämästä-mme lääkehoidonohjauksesta, josta innostuneena myös muut sairaanhoitopiirit ovataloittamassa samankaltaista toimintaa. Olemme kehittäneet lääkehoidonohjauksentakaamaan laatua potilaiden lääkehoidon ohjauksessa. Vuonna 2016 lääkehoidonohjauksen sai417 potilasta.

Hoitokeskuksessa on syöpäsairaanhoitajan taholta lähdetty kehittämään yhteistyötäperusterveydenhuollon sekä vuodeosastojen kanssa palliatiivisen hoidon palveluketjussa.Hoitokeskuksessa on toteutettu potilastyytyväisyyskysely, jolla halusimme varmistaa laatua.Tulokset olivat erittäin positiiviset; potilaat kokivat saavansa yksilöllistä ja ammattitaitoistasekä ystävällistä palvelua.

Onkologialla lääkäritilanne oli hyvä, hematologian poliklinikkaa ovat pyörittäneen ostopalvelu-hematologit. Hematologin saaminen jatkossa sairaalaamme on erittäin tärkeää, jotta hoidonlaatu saadaan pidettyä riittävällä tasolla.

Hoitokeskuksen resurssit ovat erittäin tiukasti käytössä ja tulevaisuudessa ei nykyisellähenkilökuntamäärällä ole mahdollisuutta lisätä potilasryhmiä/-määriä.

31

2.16 Päivystys

Päivystyspoliklinikka


lkmTA:n

tot.-%Muutos-%2015-2016


Sisätaudit 6 378 102,0 + 11,0

Lastentaudit 322 92,0 + 36,4

Neurologia 2 211 96,1 + 10,7

Keuhkosairaudet 380 108,6 + 12,4

Kirurgia 8 003 112,3 + 9,2

Naistent. ja synnytykset 12 60,0 0,0

Silmätaudit 11 73,3 + 10,0

KNK-taudit 83 97,6 + 33,9

Erikoissairaanh. yht. 17 412 105,5 + 10,6

Yleislääketiede 29 340 101,2 + 2,3

Päivystysosasto

Oma toiminta

Tot. 2016lkm

Hoitopäivät

Muutos-%2015-2016

Tot. 2016lkm

Hoitojaksot

Muutos-%2015-2016

Tot. 2016Keskim.

hoitoaika

Erikoisalat yhteensä 5 090 + 1,6 3 367 + 3,6 1,5

Sisätaudit 2 719 + 4,9 1 675 + 4,4 1,6

Kirurgia 1 032 - 9,0 715 - 5,0 1,4

Neurologia 1 006 + 5,7 812 + 12,3 1,2

Keuhkosairaudet 277 - 0,4 134 - 5,0 2,1

KNK-taudit 48 + 2,1 26 + 4,0 1,9

Muut erikoisalat 8 5 1,6

Päivystyksen osalta kävijämäärät kasvoivat reilusti. Haasteena oli erityisesti kasvu vaativim-missa käyntiryhmissä ja vuodepotilaiden määrän merkittävä kasvu. Tämä näkyi pidentyneinäpäivystyspoliklinikan läpimenoaikoina. Läpimenoaikaa pidensi myös jatkohoitopaikkojenheikentynyt vetävyys. Potilastyytyväisyys vaihteli ruuhkatilanteiden mukaan. Muistutustenmäärä ei oleellisesti muuttunut.

Potilaat ohjautuivat aiempaa suoremmin oikeaan prosessiin (yleislääketieteen, konserva-tiivisten alojen ja operatiivisten alojen palvelulinjat / -prosessit). Prosessisiirtojen määräyleislääketieteen prosessista erikoissairaanhoidon prosesseihin laski 14,6 % edelliseen vuoteen

32

nähden. Lääkäreiden puhelinkonsultaatioiden määrää vähensi Mikkelin seutu-soten aloittamaoma puhelinpäivystys.

ESPER-hankkeeseen osallistuttiin suunnittelemalla väistö- sekä uuden päivystyksen tiloja sekäuusia toimintamalleja. Ensihoidon kanssa kehitettiin ambulanssi-triagea, eli ensihoitajientekemää potilaan hoidon kiireellisyyden arviointia. Toiminta aloitettiin marraskuussa jaaloittaminen tapahtui yhdessä päivystyksen triage-hoitajan kanssa. Toiminta on vieläkehittämisvaiheessa.

Ohjeistusten ja toimintakorttien laatimista jatkettiin. Potilasturvallisuuden lisäämiseksi otettiinkäyttöön sekä aikuisten (NEWS = National Early Warning Score) että lasten (PEWS= PediatricEarly Warning Score) riskipisteytys potilaan tilan arvioimisen tueksi.

Työhyvinvointiin panostettiin ulkoilu- ja Työhyvinvointi-iltapäivillä. Alkuvuodesta koulutettiinkuusi Defusing-ohjaajaa. Defusing -purkukokous on ryhmäprosessi, jossa asianosaiset/auttajatitse purkavat kokemuksiaan psyykkisesti kuormittavasta tilanteesta. Työaika-autonomiankehittämistä jatkettiin. Henkilöstön osaamista ja jaksamista pyrittiin lisäämään koulutustenavulla. Hoitohenkilökunnan kuormitusmittari osoitti vieläkin korkeampaa kuormitustasoa kokovuoden kuin edellisenä vuonna. Hoitohenkilökunnan mitoitus päivystyksessä onvaltakunnallista keskiarvoa pienempi ja tähän pyrittiin reagoimaan päivystyksen tilannetiedonja lääkäreiden ruuhkanpurkujärjestelmien käyttöönotolla. Työaikoja muutettiin myös, muttakokonaisuudessaan toimenpiteet eivät olleet vielä riittäviä laskemaan kokonaiskuormitusta.

Suuronnettomuusharjoitukseen osallistumisella parannettiin päivystyksen poikkeusolojenvalmiutta. Traumasimulaatioita järjestettiin neljä kertaa. Potilaille jaettavan informaationparantamiseksi kehitettiin yhdessä Tiedon kanssa päivystyksen ruuhkamittari. Kesäkuustalähtien kaikki ambulanssilla saapuvat lapset hoidettiin päivystyksessä (aiemmin suuri osahoidettiin lasten poliklinikalla), tämä lisäsi lapsipotilaiden määrää. Etelä-Savon alueenpäivystyspalveluiden muodonmuutokseen valmistauduttiin osallistumalla monitoimija-päivystyksen muodostamiseen. Monitoimijuutta pilotoitiin Esso-kehittämishankkeenkoordinoimana ja aikaan saatiin yhdessä eri toimijoiden kanssa monitoimijapäivystysmalli,mikä voitti valtakunnallisen Inno-palkinnon. Digitalisaatiota pyrittiin tuomaan osaksipäivystyksen prosessia ja päivystyksen ensimmäinen sähköinen lomake otettiin potilas-käyttöön. Sairaalan sisäisessä viestiliikenteessä otettiin SECAPP käyttöön ja VIRVEviestiliikennettä laajennettiin.

2.17 Ensihoito

Etelä-Savon sairaanhoitopiirin ensihoito tuotti ensihoitopalvelua vuonna 2016 voimassa olevanpalvelutasopäätöksen mukaisesti. Palvelutuotannosta on vastattu yhteensä viidellätoista (15)ensihoi toyksiköllä ja yhdellä kenttäjohtoyksiköllä. Ympärivuorokautisia yksiköitä alueella onollut toiminnassa kahdeksan ja ns. päiväyksiköitä viisi. Etelä-Savon pelastuslaitoksen toimestaon tuotettu yhteistoimintasopimuksen mukaisesti koko alueen ensivastetoiminta sekä kaksipelastustoimen henkilöstön miehittämää ensihoitoyksikköä (Mikkeli ja Pieksämäki).

Ensihoito vastasi hätäkeskuksen kautta tulleisiin kansalaistehtäviin sekä suoritti hoitolaitosten

33

väliset potilassiirrot. Hätäkeskuksen ensihoitoyksiköille välittämiä hälytyksiä vastaanotettiinreilut 23 000 kpl. Vertailun vuoksi vuonna 2015 välitettyjä hälytyksiä oli noin 22 500 kpl.Ensihoitotehtäviä suoritettiin kiireellisyysluokittain vuonna 2016: A 2 706 kpl, B 6 416 kpl, C 7933 kpl ja D 6 048 kpl. Kenttäjohtoyksikölle osoitettiin n. 1 300 hälytystehtävää. Joka kolmaskohdattu potilas jäi tilan- ja hoidon tarpeen arvion jälkeen kotiin tai ohjattiin muullakuljetuksella terveydenhuollon toimipisteeseen. Ensihoitohenkilöstö konsultoi lääkäriäyhteensä n. 5 000 kertaa.

Tämän lisäksi ensihoito suoritti sopimusten mukaisia perusterveydenhuollon tukitehtäviä kokokuntayhtymän alueella. Tilastoituja perusterveydenhuollon tukitehtäviä kotisairaala- jakotihoitotoimintaan oli Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimessa n. 1 000 kpl. Huomioitavaaon, että erityisesti Juvan ja Mäntyharjun kuntien perusterveydenhuollon ja ensihoidonyhteistyö oli tiivistä.

Toiminnallisesti vuoden 2016 aikana jalkautettiin ensihoitoon vieritestausta. Ambulanssejavarustettiin vieritestilaitteilla ja henkilöstöä koulutettiin näytteenottoon ja tulosten tulkintaan.Vieritestilaitteita ja ensihoitohenkilöstön osaamista hyödynnettiin myösperusterveydenhuollon yhteistyössä.

Palvelutasopäätöksen tavoitettavuustilastot eivät ole vielä vuoden 2016 osalta saatavissa.Riskialueluokkiin perustuva potilaiden saavutettavuus on nähtävissä Etelä-Savon sosiaali- jaterveys- palvelujen verkkosivuilla osoitteessa:http://www.essote.fi/asiakkaalle/palvelut/ensihoito/ensihoito- palveluiden-tilastot/

Ensihoidossa työskenteli vuoden 2016 aikana keskimäärin n. 128 henkilöä. Henkilöstöstävakinaisia on n. 100. Hoitohenkilökunta jakautuu sairaanhoitajiin ja lähihoitajiin.Sairaanhoitajia henkilöstöstä on n. 72 % ja lähihoitajia n. 25 %. Muu henkilöstö (3 %)muodostuu ensihoidon hallinnosta (ylilääkäri, ensihoitopäällikkö, ensihoitoesimies jaosastonsihteeri). Henkilöstön keski-ikä oli 35, 6 vuotta. Vuosityöaika työpäivinä oli vuonna2016 yhteensä 25 662 päivää. Henkilöstön täydennyskoulutusta toteutettiin ensihoidonkoulutussuunnitelman mukaisesti. Tilastoituja koulutuspäiviä (K) oli reilut 100 kpl. Henkilöstönraportoimia työturvallisuusilmoituksia oli yhteensä 29 kpl, joista työtapaturmia oli 13 kpl jaläheltä piti -tilanteita 16 kpl.

silmäsalit ja hoitokeskus (tp ACC51)

2.18 Leikkausosasto

Oma toiminta

Tot. 2016lkm

TA:ntot.-%

Muutos-%2015-2016

Leikkaukset, josta 6 132 107,6 + 7,4

-päiväkirurgia 2 297 + 17,5

Anestesiat leikkausos. 8 763

Anestesiat muualla 1) 1 276

Käynnit

34

Vuonna 2016 leikkausten määrä kasvoi lähes 600 potilaalla. Kaikista leikkauksista noinkolmasosa on päivystyksellisiä toimenpiteitä. Päivystysleikkauksista yli 60 % tehtiin virka-aikana. Päivystyspotilaat hoidettiin mahdollisimman nopeasti vapaata saliaikaa hyödyntäen.Päiväkirurgisten potilaiden osuus kaikista leikatuista potilaista lisääntyi yli 5 %:lla. Lisäystä ongynekologian ja gastrokirurgian alueella. Leikkausryhmien käyttöaste, joka on yksivaltakunnallisen Tiedon BM-OR-laatutiekannan seurattava parametri leikkaustoiminnassa, olisuurten keskussairaaloiden tasoa ja kokoluokan sairaaloiden paras.

Erilaisia heräämötoimenpiteitä tehtiin yli 900 potilaalle. Eniten lisääntyivät potilaidensähkösokki-hoidot. Muita toimenpiteitä olivat esimerkiksi dialyysi- ja keskuslaskimokanyylienlaitot, veripaikat ja narkoosimanipulaatiot.

Osaston ulkopuolisia anestesioita olivat synnytyspuudutukset, kardiologiset rytminsiirrot,anestesiassa tai sedaatiossa tehdyt endoskopiat sekä magneetti- ja tietokonekuvauksissaannettavat anestesiat.

Käynneiksi kirjattiin potilaiden leikkausta edeltävät käynnit sairaanhoitajan, leikkaavan lääkärintai anestesialääkärin vastaanotolla.

Vuoden 2016 aikana leikkaussalin henkilöstö ja osaston johto osallistuivat kuuman sairaalan,leikkausosaston suunnitteluun yhdessä ESPER-ryhmän kanssa. Aiemmin tapahtunut yksiköidenyhdistyminen leikkausosastoksi aloitti mittavan henkilöstön perehtymisen ja se jatkuuedelleenkin. Ammattitaidon laajentaminen oman työyksikön sisällä on koettumahdollisuudeksi. Henkilöstön laaja-alainen osaaminen antaa mahdollisuuden joustavaantyövuoro-suunnitteluun ja sopeutumiseen yllättäviin tilanteisiin. Heräämöiden välinenyhteistyö on edelleen lisääntynyt. Hätäsektion simulaatioharjoituksia pidettiin säännöllisinväliajoin.Hankinnoista merkittävin oli uuden laparoskooppisen 3D-laiitteiston hankkiminen osastolle.

2.19 Tehostettu hoito

Oma toiminta

Tot. 2016lkm

TA:ntot.-%

Muutos-%2015-2016

Hoitopäivät 1 253 113,9 - 0,2

Osastojaksot 423 89,8 - 4,9

Heräämöpotilaat

MET ja elvytyspotilaat

Teho-osastolla tehohoitoa vaativien potilaiden määrä noudatti normaalia vuosittaistavaihtelua. Ilta- ja yöaikaan sekä viikonloppuisin hoidettavien heräämöpotilaiden määrä on ollutkasvussa kasvavan leikkausmäärän myötä.

MET (Medical Emergency Team)- ja elvytystoiminta ovat vakiintuneet yhdeksi teho-osaston

35

henkilöstön toteuttamaksi koko sairaalaa palvelevaksi toiminnaksi. Infuusiotornien, ruisku-pumppujen ja infusomaattien uudistamista jatkettiin ja teho-osastolle hankittiin yksi uusitehohoitoventilaattori.

Teho-osaston ulkopuolinen toiminta sisältää myös teho-osastolla hoidettujen potilaidenjälkiseurantaa ja hoitajakonsultaatioita. MET-potilaat mukaan lukien teho-osaston hoitajatovat osaston ulkopuolisessa toiminnassa osallistuneet 642 potilaan hoitoon.

Vuonna 2016 sairaalassa otettiin käyttöön NEWS-pisteytys (National Early Warning Score),jossa ideana on se, että potilasmonitoreista mitatut potilaan fysiologiset parametrit saavatlukuarvon ja lukuarvojen summasta saatava arvo määrittelee potilaan riskiluokan. Mittaus onmahdollisuus automatisoida. Tehon MET-kouluttajat ovat olleet keskeisiä NEWS:nkäyttöönotossa.

Teho-osaston henkilöstö on vuoden 2016 aikana jatkanut osallistumista uuden yhdistetyntehovalvonnan suunnitteluun yhdessä ESPER-projektin vetäjien kanssa.

Kipupoliklinikka saavutti asetetut tavoitteet hyvin. Ulkoisten lähetteiden määrä kasvoimelkoisesti huomioiden poliklinikan pienuuden. Sisäisten lähetteiden määrä oli edelleenvallitseva. Sisäisten lähetteiden määrä voi tarkoittaa, että kollegat kiinnittävät kivunhoidonmerkitykseen kasvavaa huomiota. Voi myös miettiä, miten eri yksiköiden yhteistyöllä, sujuvallatiedonkululla ja konsultoinnilla voitaisiin edelleen yksinkertaistaa ja nopeuttaa potilaidenhyvää kivun hoitoa.

Kasvaneista potilasmääristä selvittiin siirtymällä yhä enemmän konsultoivan yksikön rooliin.Sopiva hoito pyrittiin löytämään nopeasti, tarvittaessa hoitosuunnitelma laadittiin moniamma-tillisessa ryhmässä. Potilas siirtyi sitten nopeasti lähettävän tahon hoitoon, perusterveydenhoitoon tai haluamansa yksityisen toimijan hoitoon. Suuri edistysaskel yllätyksellisestitapahtui, kun kokenut perusterveyden hoidon lääkäri tuli työhön klinikkaan voidakseenselvittää selkäkipu potilaiden hoidon kustannustehokkuutta eri hoitopolkuja valittaessa.

Toimenpiteiden määrä kasvoi. Tämä selittyy takajuostestimulaattoreiden asennuksenhuomattavalla lisääntymisellä.

Kaikissa näissä osioissa tärkeää vastuuta kantoi kipusairaanhoitaja. Hän huolehti yksinpotilaiden ajanvarauksista, hoitoon kutsumisista, vastasi kipupuhelimeen (johon potilaatottavat tarvittaessa yhteyttä). Hän osallistui yhdessä psykologin kanssa potilaiden kivunhallintaryhmän ohjaukseen. Kipusairaanhoitaja avusti lääkäriä takajuostestimulaattoreidenasennuksissa leikkaussalissa sekä osallistui stimulaattoreiden säätöjen optimoimiseen. Lisäksihän piti omaa itsenäistä hoitajavastaanottoa, jonka tehtävä on selvittää potilaalle mieleen

2.20 Kipupoliklinikka

Oma toiminta

Tot. 2016lkm

TA:ntot.-%

Muutos-%2015-2016

Käynnit 802 114,6 + 27,3

36

nousevia kysymyksiä, kannustaa jaksamaan kohti kivun hallintaa ja aktiivista elämää, auttaapotilasta oivaltamaan, että kipua voi hallita. Kipu ei saa hallita ihmistä.

Lähitulevaisuudessa saamme kiinnostavan tehtävän hyödyntää hyvin ESSOTEN integraatiota.Rajapinnat yhtyvät, tiedonkulun tulee helpottua. Tiedon, taidon, kokonaisuuksien oivaltamisenvoi toivoa lisääntyvän.

Lähetteitä ei kaikkia ehditty käsitellä hoitotakuun sallimissa rajoissa. Tämä selittyy vastaanotonresursseilla suhteessa työhön, sekä potilasryhmän moniongelmaisuudella. Hoitoon potilaatpääsivät hoitotakuun edellyttämässä ajassa.

2.21 Lääketieteellinen fysiikka

Lääketieteellisen fysiikan tulosyksikkö tuotti lain vaatimat lääketieteellisen fysiikan asian-tuntijapalvelut (LFA) ja säteilyn käytöstä vastaavan johtajan palvelut (VJ) Etelä-Savonsairaanhoitopiiriin ja Itä-Savon sairaanhoitopiiriin. Yksikkö tuotti yhteensä 2295 tuntia (11 498tehtävää) alla olevan erittelyn mukaisesti.

2.22 Lääkinnällinen kuntoutus

Oma toiminta

Tot. 2016lkm

TA:ntot.-%

Muutos-%2015-2016

Käynnit 3 208 128,3 + 14,7

Lääkinnällisen kuntoutuksen yksikössä toteutettiin kuntoutusohjausta, kuntoutustutkimuksia jatyökyvynarviointeja. Toiminnan kokonaismäärä lisääntyi, tutkimuksen ja hoidon toteutuspystyttiin pääosin järjestämään hoitotakuun puitteissa. Kuntoutusmahdollisuuksien- jatyökyvynarviointien pääpaino keskittyi enenevästi kipupotilaisiin. Muutokset väestörakenteessaja sairastavuudessa näkyivät kysynnän kasvuna kuntoutusohjaustoiminnassa.

Lääkinnällinen kuntoutus omana toimintana toteutettuna toteutui olennaisilta osinsuunnitelmien mukaisesti. Ostopalveluina toteutettavan lääkinnällisen kuntoutuksenavoterapioiden määrä ei merkittävästi muuttunut. Vaikeasti vammautuneiden potilaidenmäärää vaihtelee eikä lääkinnällisenä kuntoutuksena ostettujen laitoskuntoutusjaksojenmäärää vuositasolla ei voi ennakoida. Aivovammapoliklinikan toiminta alkoi huhtikuussa 2016.

Lääketieteellisen fysiikan yksikkö ─ Yhteenveto työnkirjauksista

Hallinto Isotooppi KLF KNF Radiologia ISSHPRTG

ISSHPisotooppi

Kangasniemi

Juva LFY Muu

Tehtävät 236 513 148 66 284 46 25 1 10 159 10

Osuus (%) 15,8 34,2 9,9 4,4 19,0 3,1 1,7 0,1 0,7 10,6 0,7

Tunnit 218,75 683,00 134,49 36,75 584,25 190,25 100,50 5,00 25,00 305,75 10,75

Osuus (%) 9,5 29,8 5,9 1,6 25,5 8,3 4,4 0,2 1,1 13,3 0,5

37

Lääkinnällisen kuntoutuksen yksikön toimintaa kehitettiin mm. yksikön kehittämispäivänä.Tuolloin pidettiin ryhmä- ja yksilökehityskeskustelut. Kuntoutusohjauksen asiakasmäärien kasvuerityisesti neurologisten, hengityssairaiden ja näkövammaisten osalta kuormitti työntekijöitäkuin myös nuorten aivovammapotilaiden määrä ja moniongelmaisuus. Lisäksi organisaatio- jatoimintaympäristön muutoksiin liittyvät tilanteet toivat haasteita ja kuormitusta työntekijöidentyönteon hallintaan.

Kuntoutussuunnittelijan jäädessä eläkkeelle 1.6.2016 toimi oli täyttämättä useita kuukausiauuden työntekijän aloittaessa työtehtävät vasta 15.12.2016. Tämä heijastui kuormittavanatekijänä yksikön työntekijöille.

Kuntoutusylilääkäri toimi alueellisen apuvälineyksikön vastaavana lääkärinä. Aktiivistayhteistyötä tehtiin perusterveydenhuollon, kuntien sosiaalitoimen ja KYS:n kanssa, sekäosallistuttiin aktiivisesti koulutuksiin ja ERVA-alueen yhteistyökokouksiin.

2.23 Laboratorio ja mikrobiologia

Laboratorio

Tot. 2016lkm

TA:ntot.-%

Muutos-%2015-2016

Hankitut 705 758 + 11,8laskutettujen tutkimusten lkm

Mikrobiologia

Tot. 2016lkm

TA:ntot.-%

Muutos-%2015-2016

Hankitut 42 939 + 14,6

Kliinisen toiminnan tarvitsemat laboratorio- ja mikrobiologipalvelut on ostettu ISLAB-liikelaitokselta. Laboratorio- ja mikrobiologian palvelujen käyttö kasvoi edelliseen vuoteenverrattuna. Palvelujen laatu ja saatavuus ovat hyvällä tasolla.

38

2.24 Kliininen fysiologia ja neurofysiologia

Tutkimukset

Tot. 2016lkm

TA:ntot.-%

Muutos-%2015-2016

Kliininen fysiologia 4 029

EKG 6 710

Kliin. neurofysiologia 1 258

Yhteensä 11 997

Kliininen fysiologian ja neurofysiologian yksikkö tuotti kaikkiaan 11 997 tutkimusta vuonna2016, mikä oli noin 4 % enemmän kuin vuonna 2015. Määrällisesti suurin nousu oli kliinisenneurofysiologian tutkimuksissa +16 %. EKG-tutkimukset olivat vuonna 2016 hienoisessalaskussa.

Toiminnallisesti kliinisen fysiologian ja neurofysiologian yksikkö toimi hyvin vuonna 2016.Yksikkö oli toiminnallisen muutoksen kohteena, sillä vuoden alusta alkaen isotooppilääketiedesiirrettiin osaksi radiologian yksikköä, ja lisäksi loppu vuonna valmistauduttiin ESPER-hankkeenmyötä tuleviin muutoksiin EKG- ja spirometriatutkimuksiin liittyen. ESSOTEn toiminnanalkaessa kliinisen fysiologian ja neurofysiologian yksiköstä siirtyy pois polikliiniset japäivystykselliset EKG-tutkimukset ISLAB:lle ja vastavuoroisesti yksikköön tulee tehtäväksi kaikkialueen hengitysfunktiotutkimukset (spirometriat).

Henkilöstön osalta vuonna 2016 tapahtui muutoksia. Uuden sijaisen perehdyttäminen vaatipienessä yksikössä järjestelyitä, lisäksi pitkään yksikössä ollut työntekijä joutui siirtymäänvuoden lopussa toiseen yksikköön. Yksikkö on pieni, minkä takia poissaolot aiheuttivattutkimusten perumisia. Yksikössä jouduttiin tekemään järjestelyitä myös työn organisoinnissa,sillä apulaisosastonhoitajan työpanos ei ollut enää alkuvuoden jälkeen käytettävissä yksikössä.Kliininen fysiologia ja neurofysiologia jatkoivat kumpikin ilman lääkäriä. Lääkärityöpanossaatiin toteutettua ostopalveluna, palvelua ostettiin kaikkiaan kahdeksalta eri taholta. Tilanneon hankala sekä hoitohenkilökunnan että toiminnan kehittämisen kannalta.

Erikoislääkäritilanteeseen ei ole näköpiirissä muutosta, sillä kumpikin erikoisala on pieni jalisäksi lähivuosina eläköityy enemmän näiden alojen erikoislääkäreitä kuin uusia valmistuu.ESSOTE:n organisaatiouudistuksen vuoksi yksikössä toiminut osastonhoitaja siirtyi vuoden2017 alusta alkaen ylihoitajan tehtäviin ja tämän vuoksi uuden organisaation suunnitteluunjouduttiin käyttämään työaikaa jo vuoden 2016 puolella.

39

2.25 Radiologia ja isotooppi

Oma toiminta

Tot. 2016lkm

TA:ntot.-%

Muutos-%2015-2016

MKS röntgen 58 401

Mikkeli röntgen 6 666

Pieksämäki röntgen 13 997

Yhteensä 79 064

Radiologian yksikkö tuotti vuonna 2016 kaikkiaan 79 064 radiologista tutkimusta, toimen-pidettä ja oheistoimintoa. Määrään on laskettu mukaan myös radiologian Pieksämäen jaPankalammen yksiköt. Tutkimusmäärä oli hienoisessa nousussa, kasvua edelliseen vuoteen tulinoin 1 %. Tutkimusmäärällisesti eri tutkimusnimikkeissä tapahtui isoja muutoksia, tietokone-tomografiat ovat olleet voimakkaassa kasvussa ja tutkimusmäärä lisääntyi 10 % vuonna 2016edellisvuodesta, ja magneettikuvaukset 12,5 %. Näiden runsaasti työllistävien leiketutkimustenmäärä oli yhteensä 12 473 tutkimusta ja osuus koko tutkimusmäärästä 16,7 %.

Jonotilanne radiologian tutkimuksiin oli yleisellä tasolla hyvä. Jono magneettitutkimuksiin olivuoden lopussa noin 7 viikon luokkaa, mitä on pidettävä kohtuullisena julkisessa terveyden-huollossa. Magneettitutkimusten määrän kasvu kuitenkin pakottaa yksikön uusiin toimiin, jottatutkimukset pystytään jatkossakin tuottamaan omana palveluna.

Pieksämäen röntgenin osalta toiminta jatkui ennallaan, siellä radiologipalvelu ostettiin SuomenTerveystalo Oy:ltä. Pankalammen röntgenin jatko selvisi vuoden aikana, ja yksikkö suljettiinjoulukuun lopussa ja palvelut siirtyvät toteutettaviksi keskussairaalan kuvantamisyksikössä.Yksikössä työskennellyt röntgenhoitaja siirtyy keskussairaalaan.

Henkilöstön osalta vuosi 2016 oli kohtuullinen. Lääkäritilanne kohentui 0,4 henkilötyövuodenverran, röntgenhoitajatilanne sen sijaan oli niukka. Vuonna 2016 toteutettu etälausuntojenostopalvelutoiminta auttoi työn kuormittavuuden tasaamisessa ja lisäksi vuoden loppupuolellasaatiin myös rekrytoitua uusi radiologi, joka aloittaa työskentelyn vuoden 2017 alusta.ESSOTE:n organisaatiouudistuksen vuoksi yksikössä toiminut osastonhoitaja siirtyi vuoden2017 alusta alkaen ylihoitajan tehtäviin ja tämän vuoksi uuden organisaation suunnitteluunjouduttiin käyttämään työaikaa jo vuoden 2016 puolella. Uusi osastonhoitaja jaapulaisosastonhoitaja valittiin joulukuussa.

Radiologian yksikkö kiinnosti sekä lääketieteen opiskelijoita että erikoistuvia lääkäreitäaikaisempaa enemmän. Röntgenhoitajaopiskelijoiden keskuudessa kiinnostus harjoittelu-paikkoihin radiologialla pysyi korkealla.

40

2.26 Patologia

Tot. 2016lkm

TA:ntot.-%

Muutos-%2015-2016

Oma toiminta, josta 10 870 98,8 - 1,7

-myydyt 3 185 - 23,6

Hankitut 13 455 - 8,2

Yhteensä 24 325 - 5,3

Patologian yksikkö valmisti ja tuotti lausunnot 12 648 erikoissairaanhoidon näytteeseenvuonna 2016. Tämän lisäksi yksikössä valmistettiin kaikki alueen terveyskeskusten ja useidenulkopuolisten terveydenhuollon toimijoiden lähettämät näytteet, kokonaisnäytemäärä oli noin24 000 näytettä. Lääketieteellisiä ruumiinavauksia tehtiin yksikössä yhteensä 52.

Laboratorio osallistui kotimaisiin laadunarviointitesteihin ja tulokset olivat erittäin hyvät.Patologian laboratorion toimintaan tulee vaikuttamaan merkittävällä tavalla Suomen SolutestiOy:n toiminnan loppuminen vuoden 2016 lopussa. Solutesti on tuottanut huomattavannäytemäärän yksikköön valmistettavaksi.

Henkilöstön kouluttamista jatkettiin suunnitellun koulutusohjelman puitteissa. Vuoden lopullaaloitettiin kaksivuotinen esitarkastuskoulutus, koulutukseen osallistuu kaksi laboratorio-hoitajaa. Erittäin huonon erikoislääkäritilanteen takia patologipalveluita jouduttiin edelleenostamaan ulkopuolisilta tuottajilta, tilannetta kurjisti lisäksi patologian yksikön ainoanvirkalääkärin eläköityminen vuoden lopussa. Myös laboratoriohenkilöstössä tapahtuimuutoksia vuoden aikana toisen työnantajan palvelukseen siirtymisen ja eläköitymisen vuoksi.Tulevaisuuden kannalta edelleen suurin ongelma on patologian erikoislääkäripula, mikä tuleevaikeuttamaan osaston työskentelyä seuraavina vuosina.

3. PSYKIATRISET PALVELUT

3.1 Aikuispsykiatria


lkmTA:n

tot.-%Muutos-%2015-2016

Hoitopäivät 16 057 99,1 - 1,1



Käynnit 20 021 111,8 + 5,0

41

3.2 Nuorisopsykiatria


lkmTA:n

tot.-%Muutos-%2015-2016

Hoitopäivät 2 365 94,6 -7,3

Hoitojaksot 82 136,7 + 46,4


Käynnit 5 717 119,1 + 13,9

3.3 Lastenpsykiatria


lkmTA:n

tot.-%Muutos-%2015-2016

Käynnit, josta 6 543 121,2 + 15,0

-päiväosasto 1 222 135,8 + 22,2

Psykiatrian tulosalueella suunniteltiin tulevan Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujentoimintaa ja niihin liittyviä toimintamalleja. Toisena keskeisenä asiana aloitettiinloppuvuodesta 2016 Mielentalon suunnittelu ja niin ikään osallistuttiin mahdollisestitoteutuvaan maakunnallisen SOTE piirin suunnitteluun.

Aikuispsykiatrian poliklinikan eri työryhmien kuormitus säilyi tasaisena, ja huolimattaajoittaisesta lääkärityövoiman vähyydestä pystyttiin tarjoamaan lääkärinvastaanottoajatriittävällä palvelujen saatavuudella. Akuuttipalvelujen vaihtelevasta tarpeesta johtuenjatkohoito- ja terapiajonotusajat kasvoivat aika-ajoin. Psykoosi- ja vanhustyöryhmän sekäosastojen yhteisvoimin toteuttama ECT (sähkösokki)-hoito organisoitiin uudelleen ottamallakäyttöön jonohoitajat. Aikuispsykiatrian poliklinikan akuuttityöryhmä pilotoimonitoimijapäivystyksen toimintamallin vuoden aikana.

Nuorisopsykiatrian poliklinikalle tulleiden lähetteiden määrät lisääntyivät noin 3 % edelliseenvuoteen verrattuna. Nuorisopsykiatrian osaston hoitopäivät olivat noin 7 % alhaisemmat kuinvuodelle asetettu tavoite. Tähän vaikutti mm. se, että kesäajaksi osaston paikkalukua laskettiinkahdeksasta paikasta kuuteen paikkaan. Nuorisopsykiatrian vastaanoton käyntimäärätylittyivät 14 % vuodelle asetetusta tavoitteesta.

Hoitoon pääsyn osalta hoitotakuu ylittyi joidenkin nuorten kohdalla vuodenvaihteenpoikkileikkausajankohtana. Potilasaikojen saatavuuteen vaikuttivat mm. Essoten organisaationvalmisteluun liittyvät tehtävät, joihin henkilökunta osallistui aktiivisesti sekä organisaationtoimintatapaan liittyvä vuosilomien keskittäminen loppuvuoteen. Hoitotakuun ylityksestähuolimatta potilaspalautetta ei asiasta ole tullut. Nuorisopsykiatrian vastaanotolla tehdäänvuosittain asiakastyytyväisyyskysely. Palaute kyselystä oli hyvää ja vastausprosentti kattava.

42

Nuorten osastohoitoa jouduttiin ajoittain tehostamaan vierihoidoin. Nuorisopsykiatrianosastolla omahoitajuutta toteutettiin prosessina; suunnittelun, toteutuksen ja arvioinninperiaatteilla.

Välimaaston työryhmä toimi nuorisopsykiatrian osastolta käsin vastaten nuorten akuutin hoidontarpeisiin jalkautuen nuorten arjen tueksi kouluihin ja koteihin.

Nuorisopsykiatrisen osastohoidon ja avohoidon yhteistä toimintamallia rakennettiin jayhteistyötä kehitettiin. Yhteistyötä eri yhteistyötahojen (mm. omaiset, koulut, sosiaalityö)kanssa on tehty aktiivisesti rakentaen ja yhteisiä toimintamalleja luoden.

Nuorisopsykiatrian vastaanotolle saatiin perustettua uusi psykologin toimi, johon saatiintyöntekijä. Uuden psykologin työajaksi sovittiin 80 %, mutta käytännössä siitä toteutui 60 %.Tätä vajetta paikattiin sijaisuudella (50 %).

Nuorisopsykiatrian vastaanoton toimintaterapiatyössä oli henkilöstövaihdoksia, joka vaikuttitoimintaan. Lisäksi yhden sairaanhoitajan työpanoksesta 50 % kohdentui työnohjaustyöhön.Vuoden aikana yksi sairaanhoitajan toimi saatiin vakinaistettua. Nuorisopsykiatrian osastonlääkäritilanne vakiintui huhtikuussa 2016. Välimaaston työryhmässä työskentelinuorisopsykiatrian osastolta 2,5 hoitajaa kolmena arkipäivänä viikossa.

Henkilökunta on hyödyntänyt aktiivisesti työnohjausta hoitosuhdetyön tukena. Henkilökunta onaktiivisesti osallistunut järjestettyihin koulutuksiin sekä uuden Mielentalon suunnitteluun.

Avohoidossa kyettiin kohtuullisesti toteuttamaan psykiatrian erikoislääkärien konsultaatiotterveyskeskusten mielenterveysvastaanotoille. Lääkäritilanne kauttaaltaan koko tulosyksikössäsäilyi kohtuullisena, joskin edelleen tarvittiin vuokrasuhteisia lääkäreitä täydentämään omienpsykiatrien työpanosta.

Psykiatrian tulosalueen lääkäripäivystyksessä toimittiin edellisen vuoden tapaan paikallisensopimuksen mukaisesti.

Itä-Savon sairaanhoitopiirin potilaiden vastaanottaminen M1-lähetteellä viikonloppuisinkäynnistyi kesäkuussa, ja sittemmin tehdyn sopimuksen mukaisesti 15.9.2016 alkaen tahdostariippumatta hoitoon lähetetyt potilaat ohjautuvat säännön mukaisesti Itä-Savosta Moisionsairaalaan. Loppuvuodesta sopimukseen liitettiin Itä-Savon sairaanhoitopiirin konservatiivisenpäivystäjän mahdollisuus konsultoida päivystysaikana Moision sairaalan psykiatrianpäivystäjää. Järjestelmä osoittautui hyvin toimivaksi.

Lastenpsykiatrian toiminta jatkui lääkäriresurssin osalta hankalana, hetkittäisiä hoitotakuuntoteutumisongelmia tuli esille ensisijaisesti lääkäriresurssin vähyyden vuoksi. Ostopalvelullatäydennettiin omaa palveluresurssia. Lastenpsykiatrialla kehitettiin vuoden aikanamahdollisuutta vastata nopean avun tarpeeseen. isäksi kotiin suuntautuvaa hoitoa kehitettiin.

Psykiatrian osastolla 1 kuormitus on ollut vaihtelevaa, keskimääräinen kuormitus oli 80,9 %.Osastolla 2 keskimääräinen kuormitus oli 81,4 %, edeltävään vuoteen verrattuna kuitenkinpotilaiden hoitoisuus on ollut korkeampi. Osasto 7 kuormitus on ollut selkeästi suunniteltuakorkeampi, ja keskimäärin kuormitus oli 91,7 %. Nuorisopsykiatrian osasto 5 kuormitus olialkuvuoden ajan korkea, ajoittain jopa yli 100 %, mutta alentui loppuvuodesta.

43

Vuonna 2016 valmisteltiin uuden mielenterveys- ja päihdeyksikön toimintaa Essotenorganisaatiossa, lisäksi valmisteltiin monitoimijapäivystyksen toiminnan toteuttamistakahdessa vuorossa arkipäivisin ja yhdessä vuorossa viikonloppuisin.

4. TUKIPALVELUKESKUS

4.1 Lääkehuolto

Etelä-Savon sairaanhoitopiirin sairaala-apteekin voimavarat jouduttiin, kuten aiempanakinvuonna, suuntaamaan pääasiassa erikoissairaanhoidon peruspalvelujen tuottamiseen japerusterveydenhuollon alueelliseen lääkkeiden saatavuuteen.

Apteekin toimesta palvelujen kysyntään vastaaminen on joissakin tapauksissa tuottanuthankaluutta farmaseuttisen henkilökunnan vähyyden takia. Henkilökuntaa on noin 10 % liianvähän toiminnan laajuuteen nähden. Vuoden 2016 puolella apteekkiin rekrytoitiin kliinisenfarmasian proviisori, joka ryhtyi kehittämään kliinistä farmasiaa koko tulevaa Essotea varten.Hänen ja farmaseuttien avullaan on tavoitteena saada koko erikoissairaanhoito ja perus-terveydenhuolto osastofarmasian piiriin. Kliinisen farmasian tiimi tulee kustantamaan omatpalkkakustannuksensa lääkemenojen säästöllä ja sen lisäksi tullaan toiminnalla saamaan myössynergististä- ja immateriaalista lisäarvoa.

Osastofarmasia on ollut toiminnassa osastoilla 33, 34, yksiköissä Hoitokeskus ja Päivystys.Toimintaa tullaan edelleen laajentamaan. Hyviä kokemuksia kertyi mm. Haipro-ilmoitustenvähenemänä sekä potilaiden hoitojaksojen lyhentymänä. Lisäksi osastofarmasia osoittituottavuuden kautta saaduilla säästöillään vaikuttavuutensa myös euromääräisesti.Konservatiivisen ja operatiivisen alueen lääkemenot laskivat yhteensä noin 150 000€alemmalle tasolle, vielä edellisen vuoden aleneman lisäksi. Toiminnalla oli vaikutus myössairaanhoitopiirin apteekin velvoitevaraston arvoon. Se laski noin 100 000€ vielä edellisenvuoden laskeneen tason lisäksi.

Sairaala-apteekin lääkevalmistus oli suurelta osin yksittäisten potilaiden hoitoon tarvittavienlääkkeiden ja lääkeannosten valmistamista. Lääkevalmistuksen kasvu oli runsaan 5 % luokkaa.

Solunsalpaajalääkkeiden kustannukset kasvoivat 6 %. Osastofarmasian avulla saavutetutsäästöt pitivät lääkekustannukset kuitenkin edellisen vuoden tasolla.

Johtuen sairaanhoitopiirien erilaisista lääkelogistiikkasysteemeistä, ERVA-alueenlääkekustannusten muutos on erilainen riippuen sairaanhoitopiireistä. Etelä-Savon alue oli

Oma toiminta

Tot. 2016lkm

TA:ntot.-%

Muutos-%2015-2016

Jakelurivit 121 022 - 15,0

Solusalpaaja-annokset 6 411 - 12,5

44

ainoa KYS-Ervan sairaanhoitopiireistä, jossa lääkemenot pysyivät lähes vakiona. Osaksi seselittyy edellä mainituista tekijöistä, mutta lisänä on myös se, että sairaalassaperuslääkevalikoimaan sitoutumisaste oli 98,7 %, jolloin lääkkeiden hintakilpailutuksen hyödyton voitu hyödyntää lähes täysimääräisesti.

Sisätautiosasto 34:n yhteydessä olevan hematologian osastolla on ollut koekäytössä ns.älylääkekaappi. Niitä on nyt uudisrakentamishankkeen yhteydessä suunniteltu suurimmilleosastoille. Sijoitettaessa lääkkeet kyseisiin kaappeihin lääkkeet ovat apteekin omaisuuttakunnes niitä käytetään. Se mahdollistaa velvoitevaraston hajauttamista apteekin ulkopuolelle.Se alentaa lääkevaraston arvoa reilusti. Tällä hetkellä apteekissa varastonarvo on noin 1,8 milj.€ ja osastoilla on lääkkeitä noin 1,3 milj. € edestä. Yhdistettäessä nämä varastot saadaanlaskettua uusi velvoite ja sen arvo tulee olemaan noin 800 000€ alemmalla tasolla kuinaiemmin.

Lääkeyhteistyö Pieksämäen alueen kanssa on myös ollut tuottavaa ja vaikuttavaa. Pieksämäenalueen lääkemenot ovat laskeneet edelleen noin 100 000€ yhdistymisen alusta lisää.Yhdistymisen jälkeen Pieksämäen lääkemenot ovat nyt noin 280 000€ alemmalla tasolla kuinennen yhdistymistä. Tämä selittyy juuri peruslääkevalikoimaan sitoutumisena.

5. HOITOTYÖ

Hoitotyötä on kehitetty yhdessä alueen terveyskeskusten, hoitolaitosten ja koulutusyksiköidenkanssa. Alueellisen hoitotyön strategian 2015 - 2019 painopisteet ovat ohjanneet alueellistahoitotyön kehittämistä. Hoitotyön kehittämisen painopistealueet ovat seuraavat: 1) sujuvatiedonsiirto asiakkaan/potilaan hoito- ja palveluketjuissa ja 2) asiakkaan/potilaantoimintakykyä edistävä ja tukeva hoitotyö. Hoitotyön alueellisen työryhmän lisäksi toimi myösTerveyden edistämisen työryhmä.

Alueellinen hoitotyön strategia

45

5.1 Hoitotyön dokumentointi

Hyvä hoitotyön kirjaaminen on osa potilasturvallisuutta ja laatua. Hoitotyön kirjaaminen kuvaatyöyksikön hoitotyötä. Nykyään kansallinen e-Arkisto edellyttää rakenteista hoitotyönkirjaamista. Hoitotyön yhteenveto on käytössä osana potilaskohtaista tiedonsiirtoa useassasairaanhoitopiirin yksikössä.

Rakenteinen hoitotyön kirjaaminen on käytäntöä Etelä-Savon sairaanhoitopiirissä jaPieksämäellä. Effican hoitokertomus (HOKE) on käytössä osassa työpisteitä Kangasniemellä jaJuvalla. Sairaanhoitopiiristä on tarjottu tukea kirjaamisen koulutukseen ja HOKEn käytönlaajentamiseen perusterveydenhuollon palvelujen yhdistyessä sairaanhoitopiirin kanssauudeksi Etelä-Savon sosiaali-ja terveyspalvelujen kuntayhtymäksi (Essote). Perusterveyden-huollossa on otettu käyttöön Terveys- ja hoitosuunnitelma lomake (TERHO). Ko. lomakkeenkäyttöä laajennetaan edelleen.

Hoitotyön kirjaamisen ja hoitoisuusluokituksen työryhmät toimivat yhdessä DOKUHOI-ryhmässä. Tavoitteena on ollut, että hoitotyön suunnitelma kuvaa potilaan tarpeita. Hoitotyöntoteutus kuvaa niitä toimintoja, joilla potilaan tarpeisiin on vastattu. Arviointi tunnistetaanosaksi potilaan kokonaishoitoa ja se kirjataan. Tavoitteena on, että hoitotyön yhteenvetotehdään osasto- ja poliklinikkajaksojen päätyttyä, yksittäisistä poliklinikkakäynneistäyhteenvetoa ei tehdä. Mallihoitosuunnitelmia on käytössä eri erikoisaloilla. Mallihoito-suunnitelmaa käytettäessä on huomioitava potilaan hoidon yksilöllisyys.

Kirjaamisen auditointi tehtiin sairaanhoitopiirin HOKEa käyttävissä yksiköissä. Kirjaamisenkehittämisen kohteeksi nousivat hoitotyön tavoitteen asettaminen sekä hoidon vaikutta-vuuden kirjaaminen. Yleisesti hoitotyön kirjaaminen on hyväksyttävällä tasolla. PsykiatrianHokea käyttävät yksiköt saivat auditoinnissa positiivista palautetta hoitosuunnitelmien hyvästätasosta. Sairaanhoidon opiskelijat tekivät opinnäytetyönään kyselyn hoitotyön rakenteisestakirjaamisesta potilasturvallisuuden näkökulmasta. Opinnäytetyö valmistuu keväällä 2017.

Uuden hoitotyön strategian myötä hoitotyön kirjaamisen kehittäminen on osa hoitotyöntyöryhmän toimintaa. Tulevaisuuden haasteeksi jää hoitotyön kirjaamisen yhtenäistäminen jalaadun kehittäminen, yhteenvedon käyttöönoton laajentaminen, tilastoinnin kehittäminen jasen hyödyntäminen.

Näyttöön perustuva hoitotyö - perustellusti parasta hoitoa

Alueellisessa hoitotyön strategiassa 2015-2019 on kaiken kehittämistyön keskeisenä asiananäyttöön perustuvan toiminnan edistäminen. Näyttöön perustuvan toiminnan edistämiseksijärjestettiin yhteistyössä Mikkelin ammattikorkeakoulun kanssa kolmas Perustellusti parastahoitoa -työpaja. Työpajatoiminnassa lähtökohtana oli, että parasta ajantasaista tietoa haettiinhoitotyön arjesta nouseviin potilaan hoitoa tai sitä läheltä koskeviin tilanteisiin. Tavoitteena olinäyttöön perustuvan tiedon implementointi käytäntöön. Kehittämistöiden aiheet nousivattyöntekijöiden arjen hoitotyöstä.Valmistuneet työt olivat:

46

Syömishäiriön hoito osastolla – päivitetty ohjeistusMoision sairaala osasto 1

Palveluohjauksen käytännöistä/toimivuudesta psykiatrisessa hoitotyössäerikoissairaanhoidossaPsykiatrian poliklinikka, psykoosityöryhmä

Välinehuollon laatukäsikirjan pohjan rakentaminenMikkelin keskussairaala, välinehuolto

Näyttöön perustuvan toiminnan edelleen kehittämiseksi on tiedonhakua lisättävä muunmuassa hoitotieteellistä tietoa sisältävästä JBI tietokannasta, jonka käytöstä järjestettiinkoulutusta keväällä 2016.

5.2 Hoitoisuusluokitus

Rafaela-hoitoisuusluokituksen tuottamaa tietoa hyödynnettiin hoitotyön johtamisessaosastoilla mm. suuntaamalla hoitohenkilöstön resursseja suhteessa toimintaan ja potilaidenhoitoisuuteen. Toimintaa tarkasteltiin tavoitteena työkuormituksen tasaaminen ja eriammattiryhmien välisen työnjaon selkeyttäminen. Vuoden aikana tapahtuneet toimintojentiivistämiset ja vastaanottoalueen väistötiloihin siirtymiset toivat omat haasteensa yksiköidenhoitoisuusluokituksen hyödynnettävyyteen ja myös osittain analyysiraporttien laatimisenviivästymiseen. Myös osasta yksiköistä puuttui analyysit kokonaan. Raportointijärjestelmääkehitettiin edelleen tietojärjestelmien päivityksien myötä ja joitakin hoitoisuustuloksia saatiinExreport -sovelluksen kautta. Hoitoisuuden vuosikellon noudattaminen jämäköittihoitoisuustiedon hyödyntämistä ja auttoi jäsentämään vuositasolla hoitoisuusluokitteluunliittyviä tapahtumia.

Maaliskuussa järjestettiin Rafaela-järjestelmän esittely FCG:n toimesta alueen perusterveyden-huollon hoitotyön esimiehille tavoitteena laajentaa hoitoisuusluokituksen käyttöä alueenkunnissa.

DOKUHOI (kirjaamisen ja hoitoisuuden)-työryhmä kokoontui viisi kertaa ja kokouksissakäsiteltiin hoitoisuusluokituksen tilannetta eri yksiköissä ja tietojen hyödyntämistä käytännönhoitotyössä sekä vuosikelloon suunniteltujen tapahtumisen toteutumista kuten koulutustenorganisoimista mm. eri mittareiden osalta.

Poliklinikkamittaria (POLIHOIq) käytti yhteensä 18 poliklinikkaa, kymmenen (10) somatiikanvuodeosastoa käytti OPCq -mittaria. Psykiatriassa neljä (4) vuodeosastoa käytti PPCq-mittaria.Rinnakkaismittaukset somatiikan yksiköissä menivät läpi, psykiatrian yksiköissä kolme sai 70 %yhtenäisyyden ja yksi osasto jäi alle 70 %. PAONCIL oli voimassa 18 yksikössä somatiikassa janeljällä vuodeosastolla psykiatriassa. PPCq-mittarin vastuuhenkilönä toimi osastonhoitaja AuliPartio. POLIHOIq- ja OPCq-mittarin vastuuhenkilöinä toimivat osastonhoitaja Pirjo Ihalainen jaosastonhoitaja Sari Teittinen. Ylihoitaja Pirjo Löytty toimi organisaatiotasolla yhdyshenkilönä

47

sekä organisaation sisällä että ulkopuolella ja vastasi hoitoisuusluokituksen käytöstä jahyödyntämisestä.

Tukihenkilöpalaverit jatkuivat vuoden 2016 aikana vuosikelloon tehdyn suunnitelmanmukaisesti. Sairaanhoitopiirin somatiikan ja psykiatrian yhteinen hoitoisuuden- ja hoitotyönkirjaamisen tuki- ja vastuuhenkilöiden sekä osastonhoitajien koulutusiltapäivä pidettiintoukokuussa ja joulukuussa ja näissä keskityttiin sekä hoitoisuuteen että kirjaamiseen liittyviinajankohtaisiin asioihin.

Osastonhoitaja Pirjo Ihalainen kuului FCG:n RAFAELA™ -johtoryhmään. Osastonhoitaja AuliPartio oli mukana PPCq -mittarin kehittämistyöryhmässä ja uusi mittari pilotoitiin psykiatrianosastolla 1.

Syksyllä 2016 käynnistyi keskustelu Hoitoisuusluokitusjärjestelmän jatkumisesta uudessaEssote-organisaatiossa. Johtoryhmän päätöksellä OPCq ja PPCq:n käyttö jatkuu muttaPOLIHOIq jää tauolle paitsi naistentautien ja lastenyksikön poliklinikoilla, koska ko. mittarinkehittämistyö käynnistyi ja jäämme odottamaan uutta mittaria vastaanottotoimintoihin.

5.3 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen

Terveyden edistämistä toteutettiin monitasoisesti ja moniammatillisesti sairaanhoitopiirinhoitotyön strategian mukaisin painotuksin. Hoitotyön strategian mukaisesti hyvinvoinnin jaterveyden edistäminen on keskeisenä näkökulmana kaikessa kehittämistyössä.

Sairaanhoitopiirin sisäinen terveyden edistämisen työryhmä jatkoi edellisenä vuonna aloitettuatupakoimattomuuden edistämistyötä, jossa painopisteenä olivat mm. tupakoimattomanaleikkaukseen -mallin valmistelu, tupakkatestien käytön edistäminen sekä päivitettyjennikotiinikorvaushoitosuositusten käytön edistäminen. Yksiköiden terveyden edistämisentukihenkilöt jalkauttivat toimintaa käytäntöön ja toivat terveyden edistämisen työryhmälletietoa terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen liittyvistä koulutus- ja tukitarpeista.

Vajaaravitsemusseulojen pilotointi toteutettiin sekä aikuisten että lasten osastoilla. Aikuistenvuodeosastoilla vajaaravitsemusseulan käyttöön otossa on edelleen haasteita. Sen sijaanlasten vuodeosastolla pilotoitu mittari suunnitellaan otettavan sovelletusti käyttöön.

Valtakunnallisen Korvaamaton kovalevy -hankkeen tiimoilta ammattikorkeakoulun opiskelijatmittasivat kansalaisten verenpaineita 25.10.2016 Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujenkuntayhtymän Mikkelin keskussairaalassa ja Kyyhkylässä yhteensä 300 asiakkaalta.Tempauksen tarkoitus on tehdä tunnetuksi verenpaineen haitallisia vaikutuksia aivoihin. MyösEssoten alueen kunnissa osallistuttiin tempaukseen.

Yhteistyössä Mikkelin kaupungin hyvinvointikoordinaattorin kanssa toteutettiin alueellinenpäihdekysely marras-joulukuussa. Kysely oli suunnattu alueen asukkaille ja se oli avoinnaEssoten alueen kuntien www- sivustoilla. Kyselyyn vastasi 916 asukasta.

48

Aiemmin keskeisenä yhteistyötahona ollut alueellinen terveyden edistämisen työryhmä eikokoontunut aikaisempien vuosien tapaan yhtä tiiviisti kuin ennen. Tähän vaikutti keväälläkäynnistynyt uuden kuntayhtymän valmistelu. Kuntayhtymän hallitus linjasi vuoden aikanahyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmistä määritellen työryhmälle uudenkokoonpanon, joka on aiempaa moniammatillisempi ja laajempi.

49

6. Julkaisut vuonna 2016

1. Hassinen I, Hassinen I. Verisuonten endoteelin kasvutekijä : osa sepelvaltimotaudintulevaisuuden hoitoa? Sydänääni 2016:27(3):335-336.

2. Huerta-Ramos E, Escobar-Villegas MS, Rubinstein K, Unoka ZS, Grasa E, Hospedales M,Jääskeläinen E, Rubio-Abadal E, Caspi A, Bitter I, Berdun J, Seppälä J, Ochoa S, FazekasK; M-resist Group, Corripio I, Usall J. Measuring Users' Receptivity Toward an IntegralIntervention Model Based on mHealth Solutions for Patients With Treatment-ResistantSchizophrenia (m-RESIST): A Qualitative Study. JMIR mHealth and uHealth2016:4(3):e112.

3. Huopio H, Miettinen PJ, Ilonen J, Nykänen P, Veijola R, Keskinen P, Näntö-Salonen K,Vangipuraru J, Raivo J, Stancáková A, Männistö J, Kuulasmaa T, Knip M, Otonkoski T,Laakso M. Clinical, Genetic, and Biochemical Characteristics of Early-Onset Diabetes inthe Finnish Population. J Clin Endocrinol Metab 2016:101(8):3018-26.

4. Ilves T, Virolainen A, Harvima IT. Immediate Wheal Reactivity to Autologous Sweat inAtopic Dermatitis Is Associated with Clincal Severity, Serum Total and Specific IgE andSweat Tryptase Activity. Int Arch Allergy Immunol 2016:170(2):84-91.

5. Kaminska D, Käkelä P, Nikkola E, Venesmaa S, Ilves I, Herzig K, Kolehmainen M,Karhunen L, Kuusisto J, Gylling H, Pajukanta P, Laakso M, Pihlajamäki J. Regulation ofalternative splicing in human obesity loci. Obesity 2016:24(10):2033-7.

6. Kane D, Koski J. Musculoskeletal interventional procedures: With or without imagingguidance? Best Pract Res Clin Rheumatol 2016:30(4):736-750.

7. Kaukinen P, Podlipská J, Guermazi A, Niinimäki J, Lehenkari P, Roemer FW, NieminenMT, Koski JM, Arokoski JPA, Saarakkala S. Associations between MRI-defined structuralpathology and generalized and localized knee pain- the Oulu Knee Osteoarthritis study.Osteoarthritis Cartilage 2016:24(9):1565-76.

8. Koivisto AM, Hallikainen I, Välimäki T, Hongisto K, Hiltunen A, Karppi P, Sivenius J,Soininen H, Martikainen J. Early psychosocial intervention does not delaysinstitutionalization in persons with mild Alzheimer disease and has impact on neitherdisease progression nor caregivers’ well-being:ALSOVA 3-year follow-up. Int J GeriatrPsychiatry 2016:31(3):278-83.

9. Koponen H, Lappalainen J, Leinonen E. Uusimmat psykoosilääkkeet - uutuuksia vaivanhan toistoa? Duodecim 2016:132(12):1119-24.

10. Kuronen M, Kautiainen H, Karppi P, Hartikainen S, Koponen H. Antipsychotic drug useand associations with neuropsychiatric symptoms in persons with impaired cognition:a cross-sectional study. Nord J Psychiatry 2016:70(8):621-5.

11. Larjava, Aarnio. Tarvitaanko säteilysuojaa vielä? Duodecim 2016:132(24):2324-8.

50

12. Lietzén E, Ilves I, Salminen P, Paajanen H, Rautio T, Nordström P, Aarnio M, RantanenT, Kauko T, Jartti A, Sand J, Mecklin JP, Grönroos JM. Clinical and laboratory findings inthe diagnosis of right lower quadrant abdominal pain: outcome analysis of the APPACtrial. Clin Chem Lab Med 2016:54(10):1691-7.

13. Lietzén E, Mällinen J, Grönroos JM, Rautio T, Paajanen H, Nordström P, Aarnio M,Rantanen T, Sand J, Mecklin J, Jartti A, Virtanen J, Ohtonen P, Salminen P. Ispreoperative distinction between complicated and uncomplicated acuteappendicitis feasible without imaging? Surgery 2016:160(3):789-95.

14. Marttila T, Järvinen R, Liukkonen T, Rintala E, Boström P, Seppänen M, Tammela T,Hellström P, Aaltomaa S, Leskinen M, Raitanen M, Kaasinen E. Intravesical BacillusCalmette-Guérin Versus Combination of Epirubicin and Interferon-?2a in ReducingReccurrance of Non-Muscle-invasive Bladder Carcinoma: FinnBladder-6 Study. Eur Urol2016:70(2):341-7.

15. Molins C, Roldán A, Corripio I, Isohanni M, Miettunen J, Seppälä J, Seppälä A, KoponenH, Moilanen J, Jääskeläinen E. Response to antipsychotic drugs in treatment-resistantschizophrenia: Conclusions based on systematic review. Schizophr Res 2016:178(1-3):64-67.

16. Oksanen JK, Vataja R, Lappalainen J, Lindberg N, Koponen H. Milloin epäilläskitsofreniaa? Suomen Lääkärilehti 2016:71(44):2791-2795.

17. Pierides GA, Paajanen HE, Paajanen, Vironen JH. Factors predicting chronic pain afteropen mesh based inquinal hernia repair. A prospective cohort study. Int J Surg2016:29:165-70.

18. Podlipská J, Guermazi A, Lehenkari P, Niinimäki J, Roemer FW, Arokoski JP, Kaukinen P,Liukkonen E, Lammentausta E, Nieminen MT, Tervonen O, Koski JM, Saarakkala S.Comparison of Diagnostic Performance of Semi-Quantitative Knee Ultrasound andKnee Radiography with MRI: Oulu Knee Osteoarthritis Study. Sci Rep 2016:6:22365.

19. Podlipská J, Koski JM, Pulkkinen P, Saarakkala S. Corrigendum to ”In Vivo QuantitativeUltrasound Image Analysis of Femoral Subchondral Bone in Knee Osteoarthritis”. SciWorld J 2016:ID 5950841, 2 p.

20. Silvennoinen R, Anttila P, Säily M, Lundan T, Heiskanen J, Siitonen TM, Kakko S,Putkonen M, Ollikainen H, Terävä V, Kutila A, Launonen K, Räsänen A, Sikiö A,Suominen M, Bazia P, Kananen K, Selander T, Kuittinen T, Remes K, Jantunen E. Arandomized phase II study of stem cell mobilization with cyclophosphamide+G+CSF orG-CSF alone after lenalidomide-based induction in multiple myeloma. Bone MarrowTransplant 2016:51(3):372-6.

21. Simula S, Laitinen T, Laitinen TM, Tarkiainen T, Hartikainen P, Hartikainen JEK. Effectof fingolimod on cardiac autonomic regulation in patients with multiple sclerosis. MultScler 2016:22(8):1080-5.

22. Simula S, Laitinen TP, Laitinen TM, Hartikainen P, Hartikainen J. Heart rate variabilitypredicts the magnitude of heart rate decrease after fingolimod initiation. Mult sclerRelat Disord 2016:10(2016):86-89.

51

23. Simula S, Laitinen TP, Laitinen TM, Hartikainen P, Hartikainen JE. Modulation ofsphingosine receptors influences circadian pattern of cardiac autonomic regulation.Physiol Rep 2016:4(17).

52

7. Etelä-Savon sairaanhoitopiirin julkaisusarjaISSN 1235-7960

1992 1 Kontunen Jarmo: Psykoterapia Etelä-Savon sairaanhoitopiirinpsykiatrian yksiköissä.ISBN 952-9754-00-0

1994 2 Karjola Erja: Etelä-Savon sairaanhoitopiirin palvelukyky asiakkaidenja poliittisten päättäjien arvioimana.ISBN 952-9754-01-9

3 Paasivuori Riitta: Etelä-Savon sairaanhoitopiirin organisaatiokuvahenkilökunnan kuvaamana.ISBN 952-9754-02-7

4 Ruohonen Pekka, Markkanen Outi: Lyhyen kartoittavandepressioasteikon ja D-testin inimuodon käyttömahdollisuuksistavanhusten avohuollossa.ISBN 952-9754-03-5

1995 5 Falkenbach Päivi, Kekkonen Jaana, Kontunen Jarmo, Mäntylä Raija,Sund Nina: Perhekeskeisen työn koulutusprojekti Etelä-Savonsairaanhoitopiirin alueella.ISBN 952-9754-04-3

6 Kontunen Jarmo, Veijalainen Arja: Työilmapiirikartoitukset Etelä-Savon sairaanhoitopiirissä 1986–1994.ISBN 952-9754-05-1

– Väänänen Kyösti: Serafiimiritarien lääninlasaretistakuntayhtymän keskussairaalaksi.ISBN 952-9754-06-X

7 Dahl-Piira Saija: Sydäninfarktipotilaan käsitykset sairauteensaliittyvästä neuvonnasta ja terveyttä koskevat kognitiivisethallintakäsitykset.ISBN 952-9754-07-8

8 Rautanen Kirsti, Salo Riitta: Ylihoitajien ja osastonhoitajien välisentyönjaon muutokset.ISBN 952-9754-08-6

1996 9 Ulmanen Anne, Soininen Jari, Pulkkinen Rauno, Lahtinen Tuula,Hämäläinen Reijo, Heiskanen Jukka, Aho Jukka:Pitkäaikaispsykiatrisen kuntoutuksen kehittämishankkeita Etelä-Savon sairaanhoitopiirissä.ISBN 952-9754-09-4

53

1997 10 Kukkonen Pekka: Sydäninfarktipotilaan minäkäsitys ja ruumiinkuva.Opinnäytetyö. Turun yliopiston psykologian laitos.Erikoispsykologikoulutuksen lisensiaatintutkimus.ISBN 952-9754-10-8

11 Himanen Eija: Moniammatillista apua tarvitsevan psykiatrisenasiakkaan palvelujen ketjuuntuminen.ISBN 952-9754-11-6

1998 12 Lirkki Anne, Simolin Anneli: Päiväkirurgiseen leikkaukseen tulevien18 vuotta täyttäneiden potilaiden hoitotyöhön kohdistamatodotukset Mikkelin keskussairaalassa.ISBN 952-9754-12-4

13 Heikura-Kansanen Kaija, Luukkainen Sirpa: Etelä-Savonsairaanhoitopiirin alueen terveydenhuollon laitosten hoitotyönlaadunvarmistusprojekti 1992-1994. Loppuraportti.ISBN 952-9754-13-2

14 Hokkanen Ulla, Karhunen Heli, Kääriäinen Tuula, Liukkonen Kirsi:Potilaiden kokemuksia omahoitajajärjestelmästä Mikkelinkeskussairaalan kirurgisella osastolla 33.ISBN 952-9754-14-0

15 Kontunen Jarmo, Levä Ritva, Romo Sirpa, Ahtinen Teuvo, IkonenSuvi, Tuukkanen Anu, Koponen Hannu, Ruohonen Pekka: Mitenvastata psykoterapian tarpeeseen. Psykoterapian koulutus- jatutkimusprosessi Etelä-Savon sairaanhoitopiirissä 1992-1997.ISBN 952-9754-15-9

1999 16 Heikura-Kansanen Kaija, Rintavaara Heli: Muutos yksilövastuisenhoitotyön käytännössä Mikkelin keskussairaalan ja Moisionsairaalan vuodeosastoilla vuosina 1994 ja 1998.ISBN 952-9754-16-7

17 Lahtinen Tuula, Pantsar Sirpa: Omahoitajuuden toteutuminenpsykiatrisessa hoitotyössä.ISBN 952-9754-17-5

2000 18 Sajaniemi Päivi: “...miten häntä uskaltaa kosketella kaikkienlaitteiden keskeltä”. Omaisten kokemuksia hoitohenkilökunnaltasaamastaan tuesta kolmella teho-osastolla.ISBN 952-9754-18-3

19 Ihalainen Pirjo, Loponen Maija, Pursiainen Heljä, Paunonen Ulla:Lapsivuodepsykoosi hoitohenkilökunnan kokemana.ISBN 952-9754-19-1

54

20 Estola Jaakko, Hyvönen Merja, Jaakkola Tarja, Karvonen Marko,Kauhanen Mari, Paavola Jukka, Pietikäinen Katja, Pöyry Riina,Viskari Anu: “Ketjut saumattomiksi”. Tutkimus tyypin 1diabeetikoiden hoitoketjun sujuvuudesta Mikkelin alueella.ISBN 952-9754-20-5

21 Tukiainen Auli: Henkilöstötilinpäätös julkisessa terveydenhuollossa.ISBN 952-9754-21-3

22 Lehkonen Pirkko: Sisäinen viestintä Etelä-Savon sairaanhoitopiirissä.ISBN 952-9754-22-1

2001 23 Laukkanen Terhi: Koulukotinuoren hoidon polun menestys- jakipupisteet vanhempien näkökulmasta.ISBN 952-9754-23-X

2002 24 Lastenpsykiatrian ja nuorisopsykiatrian Nopean palvelun projekti v.2000-2001. Loppuraportti.ISBN 952-9754-24-8

25 Jokinen Paula, Jyrkämä Mari: Potilaiden perustarpeiden huomiointikirurgisella vuodeosastolla potilaiden kokemana.ISBN 952-9754-25-6

26 Sinkko Sinikka, Sinkko Seppo: Erityislapset Etelä-Savonsairaanhoitopiirissä. Perheiden tuen tarve ja kuntienmahdollisuudet vuonna 2001. Lastenneurologian Hanke.ISBN 952-9754-26-4

27 Tarkiainen Tuula: Etelä-Savon ja Itä-Savon sairaanhoitopiirienkliinisfysiologinen ja isotooppilääketieteellinen toiminta.ISBN 952-9754-27-2

28 Salomaa Lea: Etelä-Savon sairaanhoitopiirin patologian osastonasiakkaiden palvelutyytyväisyys.ISBN 952-9754-28-0

29 Pajunen Tuula: Apuvälineselvitys Etelä-Savon sairaanhoitopiirissävuonna 2002.ISBN 952-9754-29-9

30 Tikkanen Pirkko: Sisäinen tarkastus ja valvonta Etelä-Savonsairaanhoitopiirin ky:n talouden tulosyksikössä.ISBN 952-9754-30-2

2003 31 Heikkinen Jari (toim.): Isotooppipäivät 2003 – Luentolyhennelmät.ISBN 952-9754-31-0

55

32 Hartonen Virva, Kiiskinen Tiina: ”Ei se tekeminen vaan työnhallinta” –Hoitohenkilöstön perehdyttäminen sairaalassa.ISBN 952-9754-32-9

33 Anttonen Sirpa: Sijoitettu lapsi/nuori vailla tarvitsemaansapsykiatrista hoitoa. Selvitys sosiaalitoimen sijoittamien lasten januorten psykiatrisen hoidon tarpeesta Etelä- ja Itä-Savonsairaanhoitopiireissä.ISBN 952-9754-33-7

34 Kuha-Putkonen Anna-Kaisa, Rouhiainen Heidi, Hämäläinen Sanna,Väisänen Paula, Valto Jarmo, Kontunen Jarmo: Ruumiillisuus jasanaton viestintä skitsofrenian kuntoutuksessa.ISBN 952-9754-34-5

35 Asikainen Jouni: Verkostomalli lääkehuollon palvelujärjestelmänä –Alueellisen lääkehuollon toiminnallinen vaihtoehto.ISBN 952-9754-35-3

36 Asikainen Jouni: Raportti: Verkostomalli lääkehuollonpalvelujärjestelmänä.ISBN 952-9754-36-1

37 Tukiainen Auli, Mihailov Anri, Torikka-Suomalainen Kirsi, ManninenAlpo, Laamanen Sirpa: Psykiatrisen potilaan itsemääräämisoikeuttarajoittavat hoitotoimenpiteet Etelä- ja Itä-Savonsairaanhoitopiireissä. Osa A.ISBN 952-9754-37-X

38 Vitikainen Satu (toim.): Psykiatrisen potilaan itsemääräämisoikeuttarajoittavat hoitotoimenpiteet Etelä-Savon sairaanhoitopiirissä. OsaB.ISBN 952-9754-38-8

39 Vesala Hilkka-Helena: SONETTI Digitaalinenkuvantaminen -hankkeen ensimmäisen vaiheen loppuraportti,vuodet 2001–2003.ISBN 952-9754-39-6

2004 40 Laamanen Sirpa: Mielenterveyskuntoutus – tarvearvioinnista uusiintoimintamalleihin.ISBN 952-9754-40-X

41 Herranen Leena, Saari Tuula: Aivohalvauksen vuoksivaikeasti vammautuneiden pärjääminen 3–5 vuottasairastumisesta.ISBN 952-9754-41-8

56

2005 42 Kurki Heidi, Lötjönen Tarja: Masentuneiden vanhempienkokemuksia vanhemmuudesta, lapsista ja palvelujen tarpeesta.ISBN 952-9754-42-6

43 Estola Merja, Hukkanen Tuula: Hoitohenkilökunnantietotekniset valmiudet Mikkelin keskussairaalassa.ISBN 952-9754-43-4

44 Jämsä Laura, Kataja Mirja: Lastenpsykiatrian ja nuorisopsykiatrianvideokonsultaatio-/työnohjausprojekti v. 2003–2004.Loppuraportti.ISBN 952-9754-44-2

2006 45 Klemola Liisa, Vinkanharju Anne, Jylhä Virpi, Saranto Kaija, EnsioAnneli: Hyvis-portaalin arviointi.ISBN 952-9754-45-0

2007 Leskinen Heidi: Kaikki potilaan parhaaksi. Moision sairaala 1927–2007.ISBN 952-9754-46-9

2008 - -

2009 46 Asikainen Jouni, Asikainen Jaakko: Lääkehuoltopalvelujenkehittäminen. Etelä-Savon kunnallisten lääkemenojen kehitys 2000-luvulla.ISBN 952-9754-47-2

2010 47 Juhakoski Mika, Rummukainen Pirjo: Hoitoketjujen mallintaminenhoitoprosessien ryhdittäjänä.ISBN 978-952-9754-48-9

48 Asikainen Jaakko, Asikainen Jouni: Lääkehuoltopalvelujenkeskittäminen sairaala-apteekkiin – alueellisen lääkehuollontoiminnallinen vaihtoehto Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon sairaanhoitopiirissä.

2011 - -

2012 49 Rautaisia ammattilaisia perusterveydenhuoltoon, RAMPE-hanke,Etelä-Savon osahanke. Loppuraportti 1.4.2010-31.10.2012.ISBN 978-952-9754-51-9

2013 50 ”Tärkeää asiaa, joka helposti unohtuu” – Etelä-Savonsairaanhoitopiirin henkilökunnan näkemyksiä

57

terveydenedistämisestä.ISBN 978-952-9754-52-6

2014 - -

2015 51 Kuiri Senja, Vestala Vesa: Tuottavuusohjelma organisaationmuutosvoimana.ISBN 978-952-9754-54-0

52 Hahl-Weckström Anita: Prosessimaisen toimintatavan arviointiEtelä-Savon sairaanhoitopiirissä.ISBN 978-952-9754-55-7

2016 - -

sairaanhoitotoiminnan arviointiraportti … · 2017-09-04 · erikoissairaanhoito 2016. 1 1 vuosi...

Documents