PlugIT:n tulokset pähkinänkuoressa

PlugIT-loppuseminaari, Kuopio 30.8.2004

PlugIT: Terveydenhuollon sovellusintegraatio, 2001-2004www.plugit.fi

Mikko Korpela, tutkimusjohtaja, TkT, dosenttiKuopion yliopisto, tietotekniikkakeskus, HIS-tutkimusyksikkö(Terveydenhuollon tietojärjestelmien tutkimus- ja kehitysyksikkö)Kuopion IT-koulutus- ja tutkimuskeskus Centekmikko.korpela@uku.fi

Tämä esitys on kaikkien PlugIT-työntekijöiden työn tulosta

Tekesin rahoituspäätökset 40664/01, 40246/02, 90/03

Esityksen sisältö

• Miksi PlugIT-hanke tarvittiin?• Projektin tavoitteet ja rajaus• Toteuttajat, osapuolet ja mitat• Toimintatapa• Projektin vaiheet• Tulokset 1: Rajapintamääritykset• Tulokset 2: Menetelmät• Tulokset 3: Osaaminen• Tulosten hyödyntäminen• Kokemuksia• Miten meitä pitäisi arvioida?

Miksi PlugIT-hanke tarvittiin – 1Lähtökohtatilanne, kevät 2001

• Pasi Markkasen selvitys Tekesille: Integraatio-ongelmat yritysten prioriteettilistan kärjessä.

• Yksin KYS:ssä 180 tietojärjestelmää → uusien järjestelmien integrointi entisiin tapauskohtaista, kallista, este hankinnoille terveydenhuolto-organisaatioissa.

• Enenevästi myös terveyskeskuksissa terveydenhuollon ammattilaiset tarvitsevat useampia tietojärjestelmäohjelmistoja saman potilaan hoidon tuottamiseen.

• HL7 ja aluetietojärjestelmähankkeet kehittäneet keinoja organisaatioiden väliseen integraatioon, mutta käyttäjän kokemaan yhteensopimattomuuteen ei kunnon keinoja (ks. projektin rajaus suhteessa integraatiotarpeisiin terveydenhuollon palvelujärjestelmässä).

Miksi PlugIT-hanke tarvittiin – 2Valtionhallinnon linjaukset

Kansallisen terveydenhuoltoprojektin suositus 8, kevät 2002:• ”Terveydenhuollon järjestelmien rajapinnat tehdään sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella kaikkia terveydenhuollon toimijoita velvoittaviksi vuoteen 2007 mennessä.”

Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä, Suomenmaa 9.3.2004:• ”Huonosti yhteensopivat järjestelmät ovat yksi jarru tehokkaalle terveydenhuollolle. Ilman tietojärjestelmien yhteensovittamista hoidon saatavuus ei parane niin kuin kansallinen terveysprojekti vaatii. Tuhansissa organisaatioissa käytettyjen, kalliiden tietojärjestelmien yhteensovittaminen ei ole mikään läpihuutojuttu.”

Projektin tavoitteet ja rajaus:”Virallinen määritelmä”

PlugIT on valtakunnallinen Tekes-rahoitteinen tutkimus  ja kehittämishanke, joka tuottaa (1) avoimia ohjelmistorajapintojen (API) määrityksiä sekä niihin liittyviä (2) menetelmiä ja (3) osaamista terveydenhuollon ohjelmistoyrityksille ja niiden asiakkaille.

PlugIT toteuttaa siten osaltaan kansallisen terveydenhuoltoprojektin suositusta numero 8.

Tavoitteena on tukea terveydenhuollon palvelutoimintaa ohjelmistotuotannon palveluketjun kautta, paremmin integroituvien ohjelmistokokonaisuuksien avulla.

Integraatiotarpeet palvelujärjestelmässä

Kunnan hallinto

Ohjausta, koordinointia, resursseja

Lääni / maakunta / sh-piiri / kuntayhtymä

Valtakunnan ministeriö

Kansalaiset, yhteisöt

Hoitamis-toiminta

Johtaminen

Tuki-palvelut

Yliopistosairaala

Sosiaalitoimi

Merkkien selitys:

Toiminta

Muodollinen organisaatio

Tarve/palvelu-suhde

Ohjaus, koordinaatio, resurssit

Tiedon hallinta

Data Informaatio

Klinikat, erikoisalat

Terveyskeskukset

Hoitamis-toiminta

Johtaminen

Tiedon hallinta

Yleissairaala

Hoitamis-toiminta

Johtaminen

Tiedon hallinta

Palvelut

Terveystarpeet

Terveyspalvelut

Kolmas sektori

Yksityiset palvelut

Tarpeet

Informaatio

Tarpeet

Palvelut

Tietoa

1. Toiminnan sisäinen: esim. kertomus–ajanvaraus; PlugIT:n kohteena

2. Toimintojen välinen organisaation sisällä: hoitoyksikkö–palveluyksikkö; HL7-sanomat

3. Toimintojen välinen palveluketjua pitkin: esim. lähete–palaute, ”tautikohtaiset” järjestelmät; HL7

4. Palvelukirjon organisaatioiden välillä: aluetietojärjestelmä, portaalit

5. Sähköinen asiointi: eHealth, kansalaisen kertomus

PlugIT:n kohteena oleva ongelma: Ohjelmistoryväs

Palvelin

Sovellus A

Sovellus B

Käyttäjä X Potilas 1 A-tietoa

Käyttäjä X Potilas 1 B-tietoa

Käyttäjät Potilaat

Koodistot

Käyttäjät Potilaat

Koodistot

Tiedot Tiedot

Palvelin

Työasema

Lääkäri tai muu terveydenhuollon ammattilainen joutuu käyttämään useita järjestelmiä saman potilaan asian hoitamiseen.

Joka järjestelmällä on omat käyttäjätunnuksensa, potilastietonsa, koodistonsa, jne.

Tuotteita, konsultointia

Tarpeita

Tuote-kehitys

Tuki & käytt.otto

Tekn. kehitys

Sovel-tava

tutkimus

Perus-tutkimus

Opetus

Ohjelmistoyritykset Palvelun tuottajat

Tj-tuettu palvelu

Tietoj. käytt.otto

Tietoj. tuki

Oppilaitokset, tutkimuslaitokset

Hyvinvointi-palveluja

Kansa-laiset

Tarpeita Tarpeita

Tekijöitä, menetelmiä

Kv. yhteys

Julkinen hallinto

Ohjausta, resursseja

Parempi elämä

Ohjelmistotuotannon palveluketju:Miten integraatiotutkimus parantaa palveluja

Toteuttajat, osapuolet ja mitat – 1

Monitieteinen ja moniammatillinen Centekin tutkimusryhmä:• Kuopion yliopisto, terveyshallinnon ja -talouden laitos, SHIFTEC

(tutkimusjohtaja Pekka Turunen → Anneli Ensio): Terveydenhuollon ammattilaisten näkökulma

• Savonia-ammattikorkeakoulu, Savonia Business, tietojenkäsittely (yliopettaja Maritta Korhonen): Sairaanhoitopiirin tietotekniikka ammattilaisten näkökulma

• Kuopion yliopisto, tietotekniikkakeskus, HIS-tutkimusyksikkö (tutkimusjohtaja Mikko Korpela, vastuullinen johtaja): Menetelmä  ja välinekehittäjien näkökulma

• Kuopion yliopisto, tietojenkäsittelytieteen laitos, ohjelmistotekniikka (prof. mvs Anne Eerola): Ohjelmistoyrityksen ammattilaisten näkökulma

Toteuttajat, osapuolet ja mitat – 2

Edustava joukko keskenään kilpailevia ohjelmistoyrityksiä:• 12 terveydenhuollon ohjelmistoyritystä: Commit; Oy,

General Electric Healthcare / Deio Oy, Enfo Oy, Fujitsu Services Oyj, Mawell Oy, Medici Data Oy, Mediconsult Oy, Mediweb Oy, Mylab Oy, Suomen Posti / Atkos Oy, TietoEnator Oyj, WM data Novo Oyj

• 3 teknologiayritystä: BEA Systems Oy, Microsoft Oy, Oracle Oy

Edustava joukko julkisen terveydenhuollon palveluntuottajia:• 6 sh-piiriä: Helsinki-Uusimaa, Pirkanmaa (Tampere), Pohjois

Savo (Kuopio), Pohjois Pohjanmaa (Oulu), Satakunta (Pori), Varsinais-Suomi (Turku)

• Perusterveydenhuollon edustajina Kuopio ja Siilinjärvi-Maaninka

Toteuttajat, osapuolet ja mitat – 3

Perusmitat:• Tekesin suurin ohjelmistotekniikan tutkimusprojekti• Budjetti 2 M€, josta 84% Tekesin iWell-ohjelmasta• → soveltavaa tutkimusta, liiketoimintahyödyiksi 3–5 vuodessa• Kunkin yritys/shp-osapuolen rahoitusosuus 2–9 000 €/vuosi• Kolme vuotta 1.10.2001–31.8.2004• Töissä kerrallaan n. 15 koko- ja 15 osa-aikaista

tutkijaa/suunnittelijaa, ohjaajaa ja harjoittelijaa

Naapureita ja kumppaneita:• HL7 Finland ry.• Kansallisen terveyshankkeen sähköisten

potilasasiakirjajärjestelmien osahanke• Aluetietojärjestelmähankkeet• Itä-Suomen sh-piirien Sonetti-yhteistyö• Terve Kuopio -ohjelma

Toimintatapa – 1:Eteneminen kahdesta suunnasta

Kansainväliset standarditHL7, OMG Healthcare Domain Task Force (ex CORBAmed), CEN/HISA, ISO 215, IHE, HIPAA, …

Luokitukset, koodistot, tietosisällötWHO, OID, Stakes, Kuntaliitto, Kansallinen terveysprojekti, …

TeknologiaperheetCorba-perhe, Java-perhe, Microsoft-perhe, Web Services

Toiminnan kehittämishankeetMakropilotti, Sonetti, Pirke, Kansallinen terveysprojekti, …, …, …

Yrityskohtaiset ja kahdenväliset ratkaisut…, …, … B

otto

m u

pT

op

dow

n

Toimintatapa – 2:Kolmikantayhteistyö

Tutkimustiimit etsivät tietoa ja kehittävät menetelmiä.

Avoimet liittymät määritellään kaikki yhdessä tiimien johdolla.

Sh-piirit tilaavat määritysten mukaiset liittymät yrityksiltä.

Pilotoijayritykset toteuttavat liittymiä ja soveltavat työmenetelmiä tuotteisiinsa tutkimustiimien avustuksella, muut yritykset omalla rahoituksellaan.

Tutkimusryhmät dokumentoivat ja julkistavat.

Käytännössä:• Puolivuotisseminaarit; yleisesityksiä ja työpajoja, ~70 henkeä• Jakelulistat: Johtoryhmä, yhteyshenkilöt, työntekijät, ohjaus• Web-sivut: Julkinen, yhteyshenkilöiden, sisäinen, johtoryhmän• Useita kymmeniä tapaamisia osapuolten kanssa• Yksityiskohtaiset kuukausiraportit, johtoryhmä puolivuosittain

Projektin vaiheet

1. Jakso 1.10.2001–30.4.2002: Näyttö rahoituspäätöstä varten– Rekrytointi, suunnitelmien tarkentaminen, konsortion

kokoaminen, jatkorahoituksen hankinta

2. Jakso 1.5.2002–31.10.2002: Perustan luominen– Osapuolitapaamiset, selvitykset, kouluttautuminen

3. Jakso 1.11.2002–30.4.2003: Vauhtiin, top-down– Kohteiden valinta, tiimien käynnistäminen, kohteiden

määrittelyprojektien suunnitelmat, top-down selvitykset, ensimmäinen pilotti, nykytilaselvitys, menetelmät

4. Jakso 1.5.2003–31.10.2003: Bottom-up, 1. määritykset– Pilottien käynnistäminen, bottom-up työskentely,

menetelmäkehitys, ensimmäiset rajapintamääritykset

5. Jakso 1.11.2003–30.4.2004: Malleja, menetelmiä– Referenssitoteutukset, pilottien edistäminen, menetelmien

systematisoiminen, jatkohankkeiden hakemukset

6. Jakso 1.5.2004–31.8.2004: Paketointi– Viimeistely, dokumentointi valmiiksi, tulosten julkistus

Tulokset 1: RajapintamäärityksetKaksi uutta keinoa yhteensovittamiseen

Työpöytäintegraatio (Clinical Context Management):• Kontekstin tahdistus: Minimitason määritys HL7 CCOW:sta• Sovelluksen avaus ja kontekstin välitys

Yhteiset ydinpalvelut eli ohjelmisto-osat (Common Services):• Käyttäjä- ja käyttöoikeusrajapinta• Potilasrajapinta (henkilötiedot, kliiniset tietojoukot)• Koodistorajapinta (diagnoosit, tutkimukset, organisaatiot, …)• Muita palvelurajapintoja seuraavissa hankkeissa

Käytännössä:• 6 tiimiä, 14 integrointikohdetta, eri tyyppisiä tarpeita• 1+4 rajapinnan määrittelydokumenttia (tarpeesta tekniikkaan)• 9 julkista mallitoteutusta dokumentteineen• Testausmenettely ja testitapaukset → ”PlugIT-leima”• Hyödyntämiskoulutuksen ohjelma koulutusmateriaaleineen

Tulokset 1: RajapintamäärityksetRatkaisu 1: Kontekstin hallinta

Context Mgr

Context

Käyttäjä X Potilas 1

Palvelin

Terveys-kertomus

Alue-tietojärj.

Käyttäjä liisalaak Potilas Matti M. Kertomustietoa

Käyttäjä llaakari Potilas Meikä, M. Alueen tietoa

Käyttäjät Potilaat

Koodistot

Käyttäjät Potilaat

Koodistot

Tiedot Tiedot

Palvelin

Työasema

Esimerkki: Liisa Lääkärillä on esillä terveyskertomus-järjestelmä ja siinä potilas Matti Meikä. Kertomusjärjestelmä vie käyttäjä- ja potilastunnisteet kontekstipalvelimelle.

Kun lääkäri painaa nappia ”alueen tiedot”, kertomusjärjestelmä kutsuu aluetietojärjestelmää. Tämä hakee tunnisteet kontekstipalvelimelta, käynnistyy Liisan tunnuksilla ja näyttää Matin tiedot aluetietojärjestelmästä.

Tulokset 1: RajapintamäärityksetRatkaisu 2: Yhteiset ydinpalvelut

Palvelin Palvelin

Po

tila

s

Ko

od

isto

t

Oik

eu

de

t

Käyttäjä X Potilas 1 Ydin- ja

muuta tietoa

Käyttäjä X Potilas 1

Ydintietoa

Työasema

Ydin-sovellus

Erityis-sovellus

Tie

do

t

Kä

ytt

äjä

E

rity

is-

tie

do

t

Kaikkien sovellusohjelmistojen tarvitsemat yhteiset tiedot ovat ydinjärjestelmässä. Kaikki sovellukset voivat käyttää ydinpalveluja standardi-”plugin” kautta. Päällekkäinen ohjelmointityö vähentyy.

Kun esim. potilaan henkilötietoja muutetaan yhden sovelluksen kautta, muutos näkyy heti kaikkiin muihinkin.

Kaikkien sovellusten yhteiset koodistot päivitetään kansalliselta palvelimelta. Ylläpitotyö vähentyy rajusti.

Palvelin Palvelin

Po

tila

s

Ko

od

isto

t

Oik

eu

de

t

Käyttäjä X Potilas 1 Ydin- ja

muuta tietoa

Käyttäjä X Potilas 1

Ydintietoa

Työasema

Ydin-sovellus

Erityis-sovellus

Tie

do

t

K

äy

ttä

jä

Eri

tyis

-ti

ed

ot

Käyttäjä Y

Palvelin

Erillis-sovellus

Koodistopalvelin

Ko

od

is-

tot

Hoito-organisaatio Palveluorganisaatio Stakes

• Ydintiedot määrittelee Kansallinen terveyshanke• XML-tietorakenteet määrittelee HL7 Open CDA• Luokitukset ja koodistot Stakesin kansalliselta palvelimelta• Työpöytäintegraatio ja ydinpalvelu-API:t PlugIT:sta• Organisaatioiden välillä käytetään HL7-sanomia• Tietoturvallinen kommunikaatioalusta, suostumuskäytännöt, …

Tulokset 1: RajapintamäärityksetAPI:t osana kansallista keinovalikoimaa

Tulokset 2: Menetelmät

Avoimen integraation määrittelyprosessi – PlugIT-prosessi

Toimintalähtöisiä menetelmiä vaatimusten analysointiin:• ”Harmaan alueen” selvittäminen, kohteena kotihoito• Esiselvitys tarpeiden priorisointiin, kohteena äitiysneuvola

Sovellusten tekemisen ja integroinnin menetelmät (määrittely, käyttöliittymä, testaus, välineistön valinta, tietokanta, jne.): Menetelmien protoilu, kohteena Pakkanen

Käytännössä:• 3 tiimiä sekä yhteinen ”tiimitiimi”• 8 raporttia menetelmistä ja kohteista saaduista tuloksista• Hyödyntämiskoulutuksen ohjelma materiaaleineen• Perusta jatkohankkeille

Tulokset 2: MenetelmätIntegraation määrittelyprosessi

Contex ts tud ies , tec hnology

ev a luations

D e s crip tio no f cu rre n t s ta tu s

Pilo tingp la n

- l is t o f in i tia l in tegration needs-s pec i fic a tion gu ide l ines-c ontent defin i tions for s pec i fic a tions-ex am ple s o lu tions- tem plates- too ls

-ex is ting in tegration s o lu tions-p i lo t s ys tem s-ex is ting tec hnolog ies and too ls-ex is ting produc tion and qua l i ty proc es s

Pro jectp la n

Hea lth se rv icep rovide r (e .g .

ho sp ita l)

Mo de ra to r(Plu g IT p ro je ct)

Applicationvendors

W ork proc essimprovement

Integrationneed

R equ iremen tsan a lys is

So lu tio nspecifica tio n

Imp leme n ta tion(p ilo t)

Ac c eptanc eDeploy mentAdaptation

1.INTEGRATIONREQUIREMENTS

2. PLATFORM-INDEPENDENT INTERFACE

SPECIFICATION3. TECHNOLOGY-

SPECIFIC INTERFACESPECIFICATION

4. IMPLEMENTATIONDESCRIPTION

s p e cifica tio nw o rk

s p e cifica tio nw o rk

im p le m e n ta tio nw o rk

-docum entation-evaluation-integration proces s developm ent-generalization-m ethodvalidation

-hea l th k now-how-p i lo t s ys tem s-ex is ting tec hnolog ies- func tiona l and qua l i ty requ i rem ents

i te ra tio n , n e w ve rs io n s

p ro d u ctim p le m e n ta tio n

O p en , reu sa b lein teg ra tion spe cifica tion s

lo ca l re q u ire m e n ts

Myk

kän

en y

m.,

ME

DIN

FO

20

04

Tulokset 2: Menetelmät”Harmaasta alueesta” ohjelmistovaatimuksiin

Ksh

As ia -kas

O mahoitaja

Herätte lee jakys e lee vo in tia

Puhuus ekavia

Tarkistaaillan

merkinnät

Kyselee v aiv oja jamittaa kuumeen

Kys yyneu voja

Soittaa ambulanssin

Kertootilanteen, antaa

Hopasun

A mbulanss i

Kirjaatilanteen

Ilm oittaao m a is il le

Ku lje tta aas iakkaan

pä ivys tykseen

V IE S T I -V IH K O

Hätä -ke sku s

S i i rre tä ä na m b u l a n ssi i n

Omainen

A m b u l a n ssisa a p u u

Ilm oittaakp o:lle

Kp o

HO P A S U

"T yö -ka n si o "

Kirja akäyn nin

V IE S T I -V IHK O

Käynti tiimituvalla

Kirjaapois s aolon

POISSA -O L O T

Ate ria pa lv.

HO P A S U

Servic e Providing

FAX

Doc tor

NurseHome HelperC leaner

Physio-therapist

Team

Relative/Friend

Privacy Protection

On-callhelper

Customer?

Plan

Plan

Variousac tors:

PLANNINGVISITS

Homehelper

DOMESTICAID

RN, MD:HOME

HEALTHCARE

BASIC SERVICES

Ksh

As ia -kas

O mahoitaja

Herätte lee jakys e lee vo in tia

Puhuus ekavia

Tarkistaaillan

merkinnät

Kyselee v aiv oja jamittaa kuumeen

Kys yyneu voja

Soittaa ambulanssin

Kertootilanteen, antaa

Hopasun

A mbulanss i

Kirjaatilanteen

Ilm oittaao m a is il le

Ku lje tta aas iakkaan

pä ivys tykseen

V IE S T I -V IH K O

Hätä -ke sku s

S i i rre tä ä na m b u l a n ssi i n

Omainen

A m b u l a n ssisa a p u u

Ilm oittaakp o:lle

Kp o

HO P A S U

"T yö -ka n si o "

Kirja akäyn nin

V IE S T I -V IHK O

Käynti tiimituvalla

Kirjaapois s aolon

POISSA -O L O T

Ate ria pa lv.

HO P A S U

Servic e Providing

FAX

Doc tor

NurseHome HelperC leaner

Physio-therapist

Team

Relative/Friend

Privacy Protection

On-callhelper

Customer?

Plan

Plan

Variousac tors:

PLANNINGVISITS

Homehelper

DOMESTICAID

RN, MD:HOME

HEALTHCARE

BASIC SERVICES

To

ivan

en

ym

., A

T in

IT D

esig

n 2

00

4

Tulokset 3: Osaaminen

Osaamiskeskittymä:• Monitieteinen noin 20 hengen osaajajoukko, ainut Suomessa

terveydenhuollon ohjelmistotuotannon soveltavassa tutkimuksessa• Kansainvälisesti hyvällä eurooppalaisella tasolla• Tukeutuu Suomen ainoaan sosiaali- ja terveydenhuollon

tietotekniikan ja tiedonhallinnan koulutuskeskittymään www.plugit.fi/ITesite.pdf

Käytännössä (alustavia lukuja):• 49 henkilöä ollut töissä palkallisena projektin aikana, 2 palkatta• 16 yo- tai amk-opinnäytettä, 5 tulossa, 4 väitöskirjatyötä tekeillä• 20 kansainvälistä tieteellistä artikkelia tai konferenssiesitystä,

12 tulossa – MIE, MEDINFO, HL7, IFIP 8.2, STEP, IRIS, …• 33 kotimaista artikkelia tai konferenssiesitystä• 11 muuta raporttia tai selvitystä• ~60 esittelyä luennoilla, koulutuksissa ym. tilaisuuksissa• 8 uutta hankehakemusta: Tekes, STM, TSR, Akatemia

Tulosten hyödyntäminen – 1:Epäsuora kansallinen vaikutus

Kansallinen sähköisten potilasasiakirjojen strategia, 12/2003:• Työpöytäintegraatio tulee PlugIT:sta

HL7 → STM, Open CDA määrittelydokumentti 2.2.2004:• ”CDA-määritykset on tarkoitettu dokumenttien siirtoon. Tämän lisäksi tarvitaan muita interaktiivisia tukimekanismeja. PlugIT-projektissa on kehitetty määrityksiä ja mekanismi potilaan valintaan Object Management Groupin PIDS-palvelun pohjalta. Ehdotetaan, että PlugIT:n PIDS-määrittelystä tehdään virallinen avoin rajapinta siten, että henkilötietomäärittely (profile) pohjautuu avoimet rajapinnat -projektissa määriteltyyn henkilötietolomakkeeseen.”

Suositus kansallisiksi standardeiksi, Oskenet 7/2004:• ”Ohjelmistorajapinnoissa on pyrittävä käyttämään ensisijaisesti kansainvälisiä rajapintoja […]. Mikäli niitä ei ole käytettävissä, niin pyritään tekemään kansallisia rajapintasuosituksia (kuten PlugIT-rajapinnat). Kansallisia suosituksia tarvittaisiin seuraaville …”

Tulosten hyödyntäminen – 2:Kansallinen ja kansainvälinen hyväksyminen

HL7 Finland, kevät-syksy 2004:• Common Services SIG perustettiin• Technical Committee lähettänyt minimitason kontekstinhallinnan kansalliseen hyväksymiskäsittelyyn• Henkilötietojen ja koodistojen rajapinnat seuraavina?

HL7 International, talvi 2003 - kesä 2004:• Common Services tuli HL7:n agendalle• PlugIT-tulokset esillä HL7-konferenssissa Acapulcossa 10/2004• Mahdollisesti aineistona kv. Common Services -standardointiin?• Hyväksyykö HL7 CCOW -yhteisö edullisempaa versiota?

Tulosten hyödyntäminen – 3:Tulosten levittäminen tuotteisiin ja käytäntöön

Toteutukset tuotteissa projektin päättyessä:• Kaksi kontekstipalvelimen toteutusta, toinen ”leimattu” – markkinoilla noin 10 tuotetta, jotka voisivat tarjota palvelua (terveyskeskusjärjestelmät, sairaalan ydinjärjestelmät ja kokonaisjärjestelmät, aluetietojärjestelmät, portaalit)

• Yksi ydinpalvelurajapintojen toteutus tulossa 2004 – markkinoilla noin 10 tuotetta, jotka voisivat tarjota palvelua

• Palveluja hyödyntävistä sovelluksista suunnitelmia – markkinoilla useita kymmeniä tuotteita, jotka voisivat hyödyntää

• Kyselyjä rajapintojen käyttämisestä perinneytimien ja uusien erityissovellusten välissä tai päin vastoin

Sairaaloiden ja terveyskeskusten tilaukset:• Projektin aikaisia ”pilotointitilauksia”

• Kiinnostusta käyttää rajapintamäärityksiä tarjouspyynnöissä

Kokemuksia – 1:Saatiinko aikaan mitä suunniteltiin?

• ”Työpöytäintegraatio” ja yhteiset ydinpalvelut: Keskeisiä jo alussa, muodostuivat kokoaviksi käsitteiksi, teknisesti yhdistyivät

• Toimialakomponentit → web-sovelluspalvelut• Multimediakomponentit → yleinen sovelluksen avaus• CDA-kertomusvaraston rooli vahvistui• Suunnittelumalleja tehtiin vähemmän kuin suunnitelmissa• Referenssitoteutuksia ja protoilua vs. pilotointia• Toiminnan/prosessiketjujen vs. ohjelmistojen kehittäminen:

Vaatimusmäärittelyn menetelmien ottaminen mukaan oli oikein• Osaamiskeskittymä saatiin, kansallista yhteistyötä tarvitaan• Opinnäytetöitä ei priorisoitu ja tuettu tarpeeksi

Kokemuksia – 2:Tehtiinkö oikealla tavalla?

• Yksikkökohtaiset osaprojektit → monitieteiset tiimit• Kolmikantamalli on hyvä! Mutta tarvitaan ammattilaisten

välistä käytännön vuorovaikutusta, ei vain johtotasolla → yhteyshenkilö, joka välittää ja suodattaa tietoa muille

• Valtionhallinto paremmin mukaan! Myös Kansallisen terveyshankkeen johdossa ja toteutuksessa tarvitaan kolmikanta palveluntuottajat – yritykset – tutkimuslaitokset

• Yliopisto-amk-yhteistyö oli tärkeää, mutta byrokraattiset esteet haittaavat (rinnakkaiset rahoituskanavat)

• Lisää yhteyksiä ohjelmistotuoteliiketoiminnan tutkimukseen: Monet ongelmat ja ratkaisut ovat toimialariippumattomia

• Kansainvälinen näkökulma Suomessa heikko: Terveydenhuollossa ohjelmistoyritysten vienti 20%, pyrkimystä kahdenvälisiin kotikutoisiin ratkaisuihin, kv. näkyvyys vähäistä

Kokemuksia – 3:Tutkimuksen hyödyntäminen

Tutkimuksesta saa hyödyn irti, kun hakee aktiivisesti hyötyä aktiivisessa vuorovaikutuksessa!

• Muutamat yritykset ja sh-piirit olivat aktiivisia, useimmat yrittivät pysyä mukana, parin kanssa ei syntynyt vuorovaikutusta

• Yritysten aikajänne vs. tutkimuksen aikajänne: ”Tarvitsemme kalan emmekä onkea” vs. ”Kalastuksen filosofia” – molemmat ovat oikeutettuja ja ne pitää saada tasapainoon.

• Pilotit suurin ongelma – erillisiksi hankkeiksi? Kolmivuotisen hankkeen alussa ei osata budjetoida rahoitusta käytännön integrointihankkeille kolmantena vuonna. Tutkimushankkeessa kannattaa tehdä referenssitoteutuksia.

• Tutkimuksen yritysrahoituksesta voi tulla pullonkaula: Keskikokoinen seuraajajäsen maksoi PlugIT:n 2 miljoonan euron ja 3 vuoden tuloksista alle uuden Ladan verran – kumpi olisi ollut hyödyllisempi investointi? (Vastaus: Riippuu siitä, mikä on tarve)

”Mitä on muuttunut elokuussa 2004 PlugIT-projektin tuloksena? Miten meidät arvioidaan?

• Onko terveydenhuollon ammattilaisilla käytössään sujuvammin yhteentoimiva ohjelmistokokonaisuus (pilotointipaikoissa)? Miten se todistetaan?

• Onko ohjelmistoyritysten sovelluskehittäjien työ helpottunut (pilotoijayrityksissä)? Miten se todistetaan?

• Ovatko ohjelmistot ja ohjelmistokomponentit paremmin siirrettäviä ja käyttöönotettavia Suomessa sekä vientikelpoisempia? Miten se todistetaan?

• Onko syntynyt uutta tutkimuskapasiteettia? Miten se todistetaan?

• Onko tuloksena parempia terveyspalveluja kansalaisille? Mitenkähän se todistetaan?!?”

Miten meitä pitäisi arvioida:PlugIT-esittelystä SoTeTiTe-tutkimuspäivillä 2002