pohjois-savon sote-yhteistyöryhmä...2016/02/26 · • suun sote • vastaanottojen palvelumalli...

Esityslista 15/2016 1 (5)

26.2.2016

Rakennamme maakunnan menestystä

pohjois-savo.fi

Pohjois-Savon liitto

Sepänkatu 1, PL 247

70101 Kuopio, Suomi

Y-tunnus 0827616-7

Puhelin 017 550 [email protected]

Pohjois-Savon SOTE-yhteistyöryhmä

Aika Perjantai 26.02.2016 klo 12.00 – 16.00

Paikka Maakuntasali, Sepänkatu 1 KUOPIO

Läsnä Osallistujaluettelo liitteenä

1. Kokouksen avausEhdotus:

Puheenjohtaja avaa kokouksen ja todetaan osallistujat (liite)

Päätös:

2. Edellisen kokouksen muistion hyväksyminenEhdotus:

Hyväksytään edellisen kokouksen 29.1.2016 muistio, joka on sovitusti julkaistuhankkeen internet-sivuilla http://www.pohjois-savo.fi/media/sote/poytakirjat/yhteistyoryhma/posote-yhteistyoryhma29012016-liitteineen.pdf

Päätös:

3. Todetaan henkilöstövaihdokset ja alatyöryhmien kokoonpano

Sisältötyöryhmät ovat perustaneet tarkempaa valmistelua varten alatyöryhmiä.Luettelot ryhmien jäsenistä toimitetaan yhteistyöryhmälle tiedoksi, luettelot ovatliitteenä.

Alatyöryhmiä on perustettu seuraavasti

Lasten, nuorten ja perheiden palvelut: (alatyöryhmät nimettävä)

·

Työikäisten ja yleisten palvelujen työryhmä

· Mielenterveys- ja päihdepalvelut 2020· Suun SoTe· Vastaanottojen palvelumalli 2020· Kuntoutuspalvelut:

o Alueellinen apuvälinepalvelu 2020o Laitoskuntoutus 2020

· Osastohoito 2020· Päivystys 2020


26.2.2016


pohjois-savo.fi



70101 Kuopio, Suomi

Y-tunnus 0827616-7


· Leikkaustoiminta 2020· Alueellinen kuvantamisen 2020

Ikääntyvien palvelut (varmistetaan alatyöryhmät)

· Palveluohjaus· Kuntoutus· Muistisairauksien erityispiirteiden huomioiminen palveluiden suunnittelussa· Ikäihmisten akuuttien ja pitkäaikaissairauksien hoito

ICT - työryhmä

Yhteistyöryhmä nimesi kokouksessaan 29.1.2016 maakunnallista ICT palvelujavalmistelevan työryhmän, jonka kokoonpanoa on pyydetty täydentämään 23.2.2016kokoukseen mennessä tai valmistelun käynnistyessä.

Yhteistyöryhmän edustajina ovat Aino Huovinen, Jari Saarinen, Mari Antikainen,Varkauden edustus, Matti Hakomäki, Merja Miettinen, Tommi Talasterä, MarkkuTervahauta ja Leila Pekkanen. Työryhmää täydennetään tietohallinnon edustuksellaja työryhmän lopullinen kokoonpano muotoutetaan valmistelutyön käynnistyessä.

ICT- työryhmää ehdotetaan täydennettäväksi seuraavilla jäsenillä:

· Mika Ålander, tietohallintopäällikkö Ylä-Savon SOTE· x· x· x

Ehdotus:

Yhteistyöryhmä vahvistaa alatyöryhmien ja ICT-valmistelutyöryhmän kokoonpanot(liite)

Päätös:

4. SOTE-toimijoiden ICT-investointisuunnitelmat 2016

Edellisessä kokouksessa todettiin, että kunnat / kuntayhtymät eivät ole toimittaneetpyydettyjä tietoja. Tietoja on täydennetty. Luettelo investoinneista on liitteenä.

Ehdotus:

Merkitään investointisuunnitelmat tiedoksi. ICT-työryhmä hyödyntäävalmistelutyössään ko. yhteenvetoa ja valmistelee yhteistyöryhmälle yhtenäisenetenemismallin ja jatkotoimenpide-esitykset ICT-investointien osalta. ICT-työryhmäpyytää mahdollisia lisäselvityksiä kunnilta ja kuntayhtymiltä.

ICT-työryhmän tulee huomioida palvelutuotannon valmistelutyö, valtakunnallisetlinjaukset sekä muusta valmistelusta esiin nousevat vaatimukset. Lisäksi onhuomioitava sote-valmistelun ja kuntien rajapinta sekä muut toimijat.

Päätös:


26.2.2016


pohjois-savo.fi



70101 Kuopio, Suomi

Y-tunnus 0827616-7


5. Toimintasuunnitelman päivittäminen ja raportointiaikataulu ja

Toimintasuunnitelmaluonnos on laadittu kuluvan vuoden alussa. Sitä on täydennettyajankohtaisella sote-uudistuksen tiedoilla ja viestintäosiolla. Suunnitelmaan tuleetarkentaa myös nyt käynnistyneen valmistelutyön tavoitteet ja raportointiaikataulu.

Toimintasuunnitelma koostuu kahdesta osiosta. Osa I koskee valmistelua ohjaaviavaltakunnallisia linjauksia ja lain valmisteluaineistoa. Osa II on PoSoTe:nvalmistelutyön toimintasuunnitelma.

Osallisuuden vahvistamiseksi valmistellaan viestinnästä tarkempi suunnitelmaaikatauluineen.

Toimintasuunnitelmaluonnos on liitteenä.

Ehdotus:

Täydennetään toimintasuunnitelman kohdat:

- tavoitteiden vahvistaminen- väliraportoinnin aikataulut- tiedottaminen ja viestintä–osio

Valtakunnallisen tilanteen ja lain valmistelun etenemisen mukaan suunnitelmaatarkennetaan. Suunnitelmaa käytetään valmistelun runkona.

Päätös:

6. SuunSote – hankkeen eteneminen

SuunSote – hankkeen valmistelun käynnistämisestä vastaa yhteisten palvelujentyöryhmä. Tavoitteena on maakunnallinen toimintamalli, joka käynnistyisi 1.1.2017tai valmistelun yhteydessä erikseen sovittavana ajankohtana.

Janne Forsberg esittelee valmistelutilanteen.

Ehdotus:

Yhteistyöryhmä nimeää valmistelutyöryhmän, joka laatii projektisuunnitelmanmaakunnallisen mallin valmistelusta. Suunnitelma käsitellään yhteistyöryhmässä jasovitaan valmistelun jatkotoimista.

Päätös:


26.2.2016


pohjois-savo.fi



70101 Kuopio, Suomi

Y-tunnus 0827616-7


7. Kehittämishankkeet ja mahdollinen rahoituksen hakeminen (hallitusohjelmakärkihankkeet)

STM ja hallituksen kärkihankkeetSipilän hallituksen kärkihankkeista viisi on sosiaali- ja terveysministeriönhallinnonalalla. Hallituskauden aikana tavoitteita toteutetaan kaikkiaan 26kärkihankkeella.

STM:n kärkihankkeet ja vastuuministerit

- Palvelut asiakaslähtöisiksi / ministerit Mäntylä ja Rehula- Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta /

ministeri Rehula- Toteutetaan lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma / ministeri Rehula- Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaiken ikäisten omaishoitoa

/ ministeri Rehula- Osatyökykyisille tie työelämään / ministeri Mäntylä

Hallitusohjelman tavoitteetHallituksen visiona on, että vuonna 2025 Suomi on uudistuva, välittävä ja turvallinenmaa, jossa jokainen voi kokea olevansa tärkeä ja yhteiskunnassa vallitseekeskinäinen luottamus. Hallitusohjelma (valtioneuvosto.fi)

Hallitusohjelman viisi strategista tavoitetta ovat:

- työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen- osaamisen ja koulutuksen uudistaminen- hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen- biotalouden ja puhtaiden ratkaisujen vauhdittaminen- toimintatapojen uudistaminen digitalisaation hyödyntämisen, kokeilujen ja

normien purkamisen kautta.

Lisäksi on kolme hallinnollista reformia:

- sote-uudistus, Sote-uudistus on sosiaali- ja terveysministeriön vastuulla.- kuntien tehtävien karsinta ja- aluehallinnon uudistus.

Tavoitteiden toteuttamista ohjaavat ministerityöryhmät. Sosiaali- ja terveysministeriHanna Mäntylä on hyvinvoinnin ja terveyden ministerityöryhmän puheenjohtaja.Reformeista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta johtaa perhe- japeruspalveluministeri Juha Rehula.

Palvelut asiakaslähtöisiksi


26.2.2016


pohjois-savo.fi



70101 Kuopio, Suomi

Y-tunnus 0827616-7


http://stm.fi/hankkeet/asiakaslahtoisyys

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen

http://stm.fi/hankkeet/terveys-ja-hyvinvointi

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma

Alustava aikataulu

- Maakunnalliset tilannearviot ja aluekierros keväällä 2016- Valtioneuvoston päätös muutosohjelman linjauksista (lapsi- ja perhelähtöiset

palvelut) keväällä 2016


26.2.2016


pohjois-savo.fi



70101 Kuopio, Suomi

Y-tunnus 0827616-7


- Maakuntakohtaisten käynnistämisavustusten/kokeilujen haku kevät/kesä2016

- Maakuntakohtaiset muutosohjelmat 2017–2018 (arviointi- jaseurantatutkimus mukana)

- Johtopäätökset ja valtioneuvoston päätös jatkosta kevät 2019

http://stm.fi/hankkeet/lapsi-ja-perhepalvelut/kuvaus

Ikäihmisten kotihoito ja omaishoito

- Ajankohtaiset asiat, seminaari maaliskuussa- Keväällä on tulossa hankkeen käynnistysseminaari (15.3.2016) ja

aluekierroksia

http://stm.fi/hankkeet/koti-ja-omaishoito/ajankohtaista

Hankerahoitusta edellä lueteltuihin kärkihankkeisiin ei ole vielä haettavissa.

Ehdotus:

PoSoTe valmistelussa kukin päävalmisteluryhmä vastaa valtakunnallistenhankkeiden seurannasta ja pyritään käynnistämään ko. ohjelmien mukaisiatoiminnan muutosta tukevia hankkeita alueellamme. Rahoituksen hakemiseen jahankehakemusten laatimiseen tulee varautua. Hakemukset käsitelläänyhteistyöryhmässä.

Päätös:

8. Kanta-palveluihin siirtyminen

Sähköinen resepti, Lääketietokanta, Potilastiedon arkisto ja tiedonhallintapalvelusekä Omakanta ovat uusia suomalaisia julkisia palveluja. Palveluja kutsutaanKansallisen Terveysarkiston palveluiksi (Kanta-palvelut). Ne muodostavatlainsäädäntöön perustuvan palvelukokonaisuuden, joka tulee kansalaisten,


26.2.2016


pohjois-savo.fi



70101 Kuopio, Suomi

Y-tunnus 0827616-7


terveydenhuollon ja apteekkien käyttöön vaiheittain. Terveydenhuollossa toteutetaanedelleen merkittäviä toiminnan siirtoja Kanta-palveluihin. Suunterveydenhuoltosiirtyy Kantaan 1.12017 tavoiteaikataulun mukaisesti.

STM:n ja THL:n yhteistyönä on kuvattu valtakunnallisten tietojärjestelmienkokonaisarkkitehtuuria. Kokonaisarkkitehtuurityössä on kuvattu toimialalle yhteisetperiaatteet ja linjaukset sekä tarkemmin terveydenhuollon potilastietojen käsittelynkokonaisuus (Kanta) sekä sosiaalihuollon asiakastietojen käsittelyn kokonaisuus.Tämän lisäksi Kuntaliitto on valmistellut alueellisen viitearkkitehtuurin (VAKAVA).

Sosiaalihuollon hankeSosiaalihuollon osalta valtakunnallisen kokonaisarkkitehtuurin arkkitehtuurivisio onkuvattu julkaisussa Sosiaalihuollon asiakastietojen käsittely ja valtakunnallisettietojärjestelmäpalvelut, tavoitetila 2020. Jokaisella sosiaalihuollon organisaatiolla onvastuu oman kokonaisarkkitehtuurinsa kuvaamisesta.

Sosiaalihuollon valtakunnallinen tiedonhallinnan kokonaisvaltainen kehittäminenkäynnistyi vuonna 2005 osana Sosiaalialan kehittämishanketta ja myöhemminomana erillishankkeena Sosiaalialan tietoteknologiahankkeessa (Tikesos-hanke).Hankkeen päättyessä tiedonhallinnan valtakunnallista kehittämistyötä on tehtyTerveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa (THL). Sosiaali- ja terveysministeriö onvalmistellut valtakunnallista SoTe-tieto hyötykäyttöön 2020 tiedonhallinnanstrategiaa (http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3548-8), jossa yhtenä strategisenatoimenpiteenä palvelujärjestelmän kehittämiseksi on esitetty sosiaalihuollontietovarantoratkaisun toteuttamista osana Kanta-palveluita.

THL on perustanut sosiaalihuollon valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen jamäärämuotoisen kirjaamisen toimeenpanoa varten valtakunnallisen Kansa-hankkeen. Hankkeen keskeinen tavoite on toteuttaa muutos, jonka avulla kaikissasosiaalipalveluja tuottavissa yksityisissä ja julkisissa organisaatioissa sosiaalihuollonasiakastiedot yhdenmukaistetaan ja saatetaan tietojärjestelmien avulla sinne, missäasiakasta palvellaan.

Kansa-hankkeen alihanke on sosiaalihuollon valtakunnallisten tietojärjestelmä-palvelujen ja määrämuotoisen kirjaamisen toimeenpanohanke eli Kansa-kouluhanke. Kansa-koulu -hankkeella tuetaan kansallisten luokitusten jaasiakirjarakenteiden toimeenpanoa sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioidenasiakastietojärjestelmiin, niin että ne noudattavat sosiaalihuollon asiakasasiakirjalainvaatimuksia.

SOTE alueilla on kuitenkin vastuu kansallisen sosiaalihuollon asiakastiedonarkiston käyttöönottojen valmistelusta, määrämuotoisen kirjaamisenkäyttöönotosta, liittyvien tietojärjestelmien hankinnasta ja liittymisestävaltakunnallisiin palveluihin. Kansa-kouluhankkeen hallinnoijana toimii Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom ja osatoteuttajina ovat muutmaamme yksitoista sosiaalialan osaamiskeskusta. Kukin osaamiskeskusverkottaa oman alueensa kunnat ja kuntayhtymät mukaan kehittämis-kokonaisuuksien toteutukseen.


26.2.2016


pohjois-savo.fi



70101 Kuopio, Suomi

Y-tunnus 0827616-7


Edellä lähteenä on käytetty Ylä-Savon SOTE:n Sosiaalihuollon asiakastiedonarkistoon valmistautuminen hankesuunnitelmaa.

Maakunnallinen organisointi tapahtuu sosiaalialan osaamiskeskusten kautta, muttaorganisaatio ei voi tehdä maakunnan alueen sote-organisaatioiden puolesta juridisiapäätöksiä. Vastaavasti terveydenhuollon hankevastuu oli sairaanhoitopiireillä.

Asiantuntijoiksi on kokoukseen kutsuttu Kuopion kaupungilta asiantuntijalääkäriPauli Kuosmanen, Ylä-Savon SOTE:sta projektipäällikkö Kaija Leskinen jaerikoissuunnittelija Riitta Häkkinen THL:lta.

Hankkeeseen tulee liittymään mm. järjestelmähankintoja, laajoja tiedonohjaus-suunnitelmien laatimisia jne. PoSoTe valmistelu edellyttää hankkeen koordinointiayhteistyössä maakunnan alueella.

Ehdotus:

Esittelyn ja käydyn keskustelun pohjalta sovitaan valmistelun yhteisestäetenemismallista tai sen valmistelusta.

Päätös:

9. Seuraavat kokoukset

- 18.3.2016 klo 12.00 -16.00, (pienryhmien omat kokoukset – ei yhteistä kokousta)- 29.4.2016 klo 12.00 -16.00- 20.5.2016 klo 12.00 – 16.00 (huom toiseksi viimeinen pe)- 17.6.2016 klo 12.00 -16.00 (mahdollinen päätöskokous)

10. Muut asiat

Päätös:

11. Kokouksen päättäminen

Päätös:


26.2.2016


pohjois-savo.fi



70101 Kuopio, Suomi

Y-tunnus 0827616-7


Puheenjohtaja päätti kokouksen klo

Markku Tervahauta Leila Pekkanen

puheenjohtaja sihteeri / 1. varapuheenjohtaja

Liitteet Liite 1 Osallistujaluettelo

Liite 2 Alatyöryhmien jäsenet

Liite 3 PoSoTe toimintasuunnitelma

Liite 1 Osanottajaluettelo, läsnä (x)

Varsinaiset jäsenet Varajäsenet

Tervahauta Markku, palvelualuejohtaja, Kuopio, pj. Saarinen Jari, terveysjohtaja, KuopioPekkanen Leila, toimitusjohtaja, Ylä-Savon SOTE,1.vpj Forsberg Janne, ylilääkäri, Ylä-Savon SOTELehto Seppo, SOTE-johtaja, Varkaus, 2. vpj, klo14.30- Ruotsalainen Eija, palvelualuepäällikkö, VarkausMiettunen Risto, johtaja, PSSHP Penttinen Jorma, johtava ylilääkäri, PSSHPHolopainen Hannele, toimitusjohtaja, Kysteri Peltonen Eija, johtava hoitaja, KysteriLappalainen Olli, ylilääkäri, Sisä-Savon terveydenhuollonky

Mölkänen Pirjo, ylihoitaja, Sisä-Savonterveydenhuollon ky

Huovinen Aino, SOTE-osastopäällikkö, Lapinlahti Halmemies Sirpa, johtava sosiaali-työntekijä,Lapinlahti

Ruostila Reijo, sosiaali- ja terveysjohtaja, Siilinjärvi Hollmén Katri, vs. johtava lääkäri, SiilinjärviPärnänen Heli, sosiaalijohtaja, Koillis-Savon seutu Mustonen Helvi, perusturvajohtaja, RautavaaraPitkänen Minna, sos.- ja perhepalv. johtaja, Kuopionseutu

Antikainen Mari, perusturvajohtaja, Kuopio

Eija Komulainen, sosiaalijohtaja, Sisä- Savon seutu Solmari Kirsi, perusturvajohtaja, Rautalampi *)Tiihonen Paula, peruspalvelujohtaja, Leppävirta Mentula-Hyvärinen Riitta, palvelualuepäällikkö,

VarkausYlä-Savon Seutu, edustaja? Ylä-Savon seutu, edustaja?

Esityslista 15/2016 10(5)

26.2.2016


pohjois-savo.fi



70101 Kuopio, Suomi

Y-tunnus 0827616-7


Muut läsnäolijat

Leena Setälä, palvelualuejohtaja KYS Marja Kiljunen, henkilöstön edustaja Ikääntyvättyöryhmästä

Seija Kärkkäinen, hyvinvointijohtaja, Ylä-Savon SOTE Merja Miettinen, PSSHPAnna-Liisa Väyrynen, sosiaalityöntekijä, Rautavaara Juhani Kouri, projektipäällikkö, PSSHPPirjo Rautio, sosiaali- ja vammaispalveluiden päällikkö,Siilinjärvi

Eila Laukkanen, lasten, nuorten ja perheidentyöryhmä

Mikko Korhonen, kuntoutusjohtaja, Kuopio Kaarina Kemppinen, , lasten, nuorten japerheiden työryhmä

Esko Vanninen, palvelualuejohtaja, KYS Sami Remes, lasten, nuorten ja perheidentyöryhmä

Maija Roine, kuntoutuspäällikkö, Kuopio Kati Palsanen, lasten, nuorten ja perheidentyöryhmä

Tarja Hoffrén, palvelupäällikkö, Kuopio Matti Hakomäki, kumppanuusjohtaja, Istekki OyArja Eeva, Suonenjoki Tommi Talasterä,talousjohtaja, Ylä-Savon

SOTE, Lync-yhteydelläAnne Mikkonen, hoito- ja hoivajohtaja, Ylä-Savon SOTE Pekka Kaikkonen, Pohjois-Savon liittoKirsi Laitinen, Varkaus Pauli KuosmanenPäivi Tikkanen, Kuopio Eira IsoniemiKati Kantanen, Siilinjärvi Riitta HäkkinenMinna Hiltunen, Lapinlahti Tarja Miettinen, hankejohtaja / sihteeri

Alatyöryhmien jäsenet

Lasten, nuorten ja perheiden palvelut:

Alatyöryhmä 1:

jäsen varajäsen

Alatyöryhmä 2

jäsen varajäsen


26.2.2016


pohjois-savo.fi



70101 Kuopio, Suomi

Y-tunnus 0827616-7


Alatyöryhmä 3

jäsen varajäsen

Työikäisten ja yleisten palvelujen työryhmän alatyöryhmät

Mielenterveys- ja päihdepalvelut 2020

jäsen varajäsen

Suun SoTe

jäsen varajäsen

Vastaanottojen palvelumalli 2020

jäsen varajäsen

Kuntoutuspalvelut: Alueellinen apuvälinepalvelu 2020

jäsen varajäsen


26.2.2016


pohjois-savo.fi



70101 Kuopio, Suomi

Y-tunnus 0827616-7


Kuntoutuspalvelut: Laitoskuntoutus 2020

jäsen varajäsen

Osastohoito 2020

jäsen varajäsen

Päivystys 2020

jäsen varajäsen

Leikkaustoiminta 2020

jäsen varajäsen

Alueellinen kuvantaminen 2020


26.2.2016


pohjois-savo.fi



70101 Kuopio, Suomi

Y-tunnus 0827616-7


jäsen varajäsen

Ikääntyvien palvelut (varmistetaan alatyöryhmät)

Palveluohjaus

jäsen varajäsen

Kuntoutus

jäsen varajäsen

Muistisairauksien erityispiirteiden huomioiminen palveluiden suunnittelussa

jäsen varajäsen

Ikäihmisten akuuttien ja pitkäaikaissairauksien hoito

jäsen varajäsen

ICT - työryhmä


26.2.2016


pohjois-savo.fi



70101 Kuopio, Suomi

Y-tunnus 0827616-7


jäsen varajäsenAino HuovinenJari SaarinenMari AntikainenMatti HakomäkiMerja MiettinenTommi Talasterä Leila PekkanenMarkku TervahautaMika Ålander

PoSoTetoimintasuunnitelma

PoSoTe valmistelu10.12.201512.01.201617.02.2016

1

SisällysOSA I Valtakunnallinen ohjaus ja valmistelun periaatteet ....................................................................... 2

Itsehallintoalue ................................................................................................................................................. 3

Järjestämispäätös ............................................................................................................................................. 4

Itsehallintoalueen hankintayksikkö ................................................................................................................. 4

Palvelujen järjestämisen periaatteita .............................................................................................................. 5

Valinnanvapaus................................................................................................................................................. 6

Täydellinen integraatio, asiakaskeskeinen palvelukokonaisuus .................................................................... 6

Oma palvelutuotanto ....................................................................................................................................... 6

Päivystys ja sen kaltainen toiminta.................................................................................................................. 7

Erva.................................................................................................................................................................... 7

Tukipalvelut....................................................................................................................................................... 8

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen.......................................................................................................... 8

Valtakunnallinen valmistelu, kevät 2016 ,Pöystin aineisto (3.2.2016) .......................................................... 9

OSA II Posoten palvelutuotannon valmistelun toimintasuunnitelma ................................................... 12

1. Valmistelun vaiheistus............................................................................................................................ 13

1.1 Päävaiheet valtakunnallinen taso .................................................................................................. 13

1.2 PoSoTen jatkotyön vaiheistus ja aikataulu .................................................................................... 14

2. Tiedottaminen ja viestintä ..................................................................................................................... 15

3. Yhteiset tavoitteet .................................................................................................................................. 16

3.1 Työsuunnitelma vaihe 2 ( 1.1.2016 – 31.05.2016) tavoitteet....................................................... 16

4. Aikataulu ja raportointi .......................................................................................................................... 17

4.1 Päätyöryhmien raportointi yhteistyöryhmälle .............................................................................. 17

5. Tsekkauslista työryhmille tavoitteiden toteutumisen arviointiin ........................................................ 18

Liitteet ............................................................................................................................................................ 19

Liite 1. Työryhmät ja alatyöryhmät jäsenineen ..................................................................................... 19

Liite 2 Raportointipohjamalli .................................................................................................................... 19

2

OSA I Valtakunnallinen ohjaus ja valmistelunperiaatteet

Yhteenvedossa on käytetty lähteinä IHA lausuntopyynnön mukana kuntiin jakuntayhtymiin jaettua materiaalia.

- Hallituksen linjaus aluejaon perusteet, sote-uudistuksen askelmerkit ja aluejakomalli- Hallituksen linjausten perustelumuistio- Diaesitys hallituksen linjauksista- Aluejakomuistio_final_0511

http://alueuudistus.fi/lausuntopyynnot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen yhtenä keskeisenä tavoitteena onkustannusten hillinnän ja palveluiden saatavuuden sekä väestön terveys- jahyvinvointierojen vähentämiseksi vahvistaa erityisesti lähellä ihmisiä etulinjassa oleviaterveydenhuollon ja sosiaalitoimen palveluita.

Kehittämistarpeita on erityisesti perustason palveluissa. Toimeentulotuen käsittelynmääräaikoja ei pystytä noudattamaan 7 prosentissa kunnista ja lastensuojelun tarpeenselvitysten määräaikoja ei pystytä noudattamaan 8 prosentissa kunnista. Kiireettömäänhoitoon pääsy on suurelta osin epätyydyttävällä tasolla eikä nykyisen lainsäädännönmukainen valinnanvapaus siinä toimi tarkoitetulla tavalla ja helpota hoitoon pääsyä.

Monilla terveyskeskuksilla on vaikeuksia täyttää lääkärinvirkojaan samanaikaisesti kunlääkäreiden määrä kuntien sairaalapalveluissa, erikoissairaanhoidossa sekä yksityisessäterveydenhuollossa ja työterveyshuollossa on kasvanut.

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon sekä perustason ja vaativammansosiaalitoimen palveluiden erottelu ei ole kuitenkaan perusteltua modernissaintegraatiomallissa, jossa asiakaslähtöisesti kootaan asiakkaalle tämän tarpeista lähteväpalvelu erilaisia osaamisia ja palveluita yhdistellen.

Tuotantotaloudellisesta näkökulmasta tehokkuutta parantaa asiakkaan tilanteen hyvähaltuunotto palveluketjun ensimmäisessä kontaktissa, mikä edellyttää terveydenhuollonpuolella hyviä terveydenhuollon ammattihenkilön palveluita, lähellä tarjottaviaerikoislääkärin konsultaatioita sekä sosiaalitoimen puolella osaavaa tilannearviointia jatoimivia matalan kynnyksen palveluita. Tämän mukaisesti ensimmäisen linjan yleensäperustason palveluita pitäisi vahvistaa niin sosiaalitoimessa kuin terveydenhuollossa.Toimivat ensimmäisen linjan palvelut säästävät kustannuksissa, koska tarpeetonerityistason palveluiden ja erityisesti päivystyksen käyttö vähenee.

- Kaikkien sote-palvelujen tulee olla sisällöltään ja laadultaan sellaisia kuinsosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntö sekä alueen kuntien asukkaiden tarveedellyttävät.

- Palvelut on toteutettava väestön tarpeet huomioon ottaen lähellä palvelujenkäyttäjiä.

- Palveluja on perusteltua keskittää vain, jos palvelujen saatavuus ja laadunturvaaminen edellyttävät erityisosaamista tai kalliita investointeja, tai niidentarkoituksenmukainen ja kustannustehokas toteuttaminen edellyttävät sitä.

3

- Erikoistasonkin palveluita voidaan pitkälti tuottaa lähipalveluina asiakkaan kotiin.Tämä osaltaan puoltaa sitä, että palvelusuunnittelua koskevan päätöksenteontulisi olla lähellä ihmisiä.

- Käyttäjälähtöinen palvelusuunnittelu ja päätöksenteko palvelukokonaisuuksista janiiden käytännön toteuttamisesta on itsehallintoalueen demokraattisenpäätöksenteon keskeisiä tehtäviä.

Itsehallintoalue

Itsehallintoalue on oma juridinen oikeushenkilö ja kyseessä on uusi hallinnontaso, jonkapäätöksenteko ei perustu enää kuntien valitsemiin edustajiin vaan vaaleilla valittuunitsehallin-toalueen omaan hallintoon.

Tehtävä ei ole enää kunnallinen, vaan itsehallintoalueelle säädetty tehtävä.Itsehallintoalueet tekevät sosiaali- ja terveysministeriölle ehdotuksen alueensajärjestämispäätökseksi. Sosiaali- ja terveysministeriön esittelystä valtioneuvosto tekeesosiaali- ja terveydenhuollon järjestämispäätöksen ja itsehallintoalueet vastaavatsosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä valtioneuvoston tekemänjärjestämispäätöksen mukaisesti.

- Kukin itsehallinto alue tekee järjestämisvastuullisena ehdotuksen omalta osaltaanjärjestämispäätökseksi (ehdotus STM:lle ja ministeriö esittää valtioneuvostonpäätettäväksi)

- Valtioneuvoston järjestämispäätöksellä hoidetaan erva-aluetta vastannutkoordinaatio vahvemmalla mandaatilla: yhteys yliopistosairaaloihin ja erityistasonsosiaalipalveluihin sekä sosiaalihuollon ja terveydenhuollonkehittämisrakenteisiin

- Yhteistyö yliopistollisen tutkimuksen ja osaamiskeskusten kanssa 5 yliopistollisensairaala- ja osaamiskeskuksen puitteisiin

- Itsehallintoalue järjestää sote-palvelut itse tai lailla säädetyt 3 itsehallintoaluettajärjestää ne sopimalla toisen itsehallintoalueen kanssa.

- Jatkovalmistelussa huolehditaan julkisen palvelulupauksen piiriin kuuluvienjulkisesti ja yksityisesti tuotettujen palveluiden kustannusten,kustannustehokkuuden, laadun ja vaikuttavuuden vertailtavuudesta eripalvelutuottajien kesken sekä innovaatioiden ja kokeilujen edellytyksistä.Julkisten ja julkisesti rahoitettujen yksityisten sote-palveluiden laatu- jakustannustietojen tulee olla julkisia avoimen vertailun mahdollistamiseksi.Itsehallintoalueen tulee ennen palveluiden tuottamista itse vertailla omanpalvelutuotannon tehokkuutta ja mahdollisuuksia hyödyntää yksityisen jakolmannen sektorin tuotantoa sekä mahdollisuuksia järjestää palvelutuotantoyhteistyössä muiden itsehallintoalueiden kanssa.

- Yliopistollisina sairaaloina jatkavat Hyks, Tays, Tyks, OYS ja Kys

- Järjestämistehtävän ja tuotannon erottaminen itsehallintoalueen sisäisessäorganisaatiossa, tätä tukevat asiantuntijapalvelut

- Itsehallintoalueet erottavat sisäisessä valmisteluprosessissaan ja -organisaatiossaan sote-järjestämistehtävien valmistelun itsehallintoalueen omantuotannon johtamisesta. Tämä tarkoittaa, että tuotantoa johtavat ammattijohtajaterillään järjestämistä koskevasta päätöksenteosta.

- Itsehallintoalueiden järjestämistehtävään kuuluu palvelutuotantostrategianlaatiminen. Strategiassa muun muassa määritellään, miten alueen palvelut

4

tuotetaan. Itsehallintoalueet arvioivat säännöllisesti palvelutuotantostrategiantarkoituksenmukaisuutta valtakunnallisten arviointikriteerien mukaisesti.

- Itsehallintoalueet arvioivat myös säännöllisesti itsehallintoalueen oman tuotannontarkoituksenmukaisuutta suhteessa yksityisiltä ja kolmannen sektorin tuottajiltasaatavissa oleviin palveluihin valtakunnallisten arviointikriteerien mukaisesti.

Järjestämispäätös

Järjestämispäätös keskittyy strategisen ohjauksen kannalta vain tärkeimpiinseikkoihin, jolloin käytännön toteutuksessa jää tilaa itsehallintoalueiden omalleharkinnalle. Näin järjestettynä valtionohjauksen voidaan alustavasti arvioida täyttävänperustuslain 121 §:n 4 momentista itsehallinnolle johtuvat lähtökohdat mutta varsinainenvaltiosääntöoikeudellinen arviointi voidaan tehdä vasta yksityiskohtaistensäännösehdotusten valossa. Itsehallintoalueilla on järjestämistehtävä, tuotantotehtävä jatärkeä tehtävä myös käyttäjälähtöisten palveluiden kehittämisessä, valinnanvapaudentoteuttamisessa sekä asukkaiden kielellisten ja osallistumisoikeuksien varmistamisessa.

Valtioneuvoston järjestämispäätöksen valmisteluun osallistuu asiantuntijanaitsehallintoalueiden yhteishankintayksikkö lakisääteisessä tuotantorakenteidenarvioinnin asiantuntijatehtävässään. Yhteishankintayksikön tehtävänä olisiyhteishankintojen ohella laatia sosiaali- ja terveysministeriölle ja itsehallintoalueillearviointeja itsehallintoalueiden oman tuotannon taloudellisuudesta jakustannustehokkuudesta, laadusta ja vaikuttavuudesta suhteessa myös muihintuotantotapoihin.

Itsehallintoalueille osoitetaan lisäksi mallissa hyvin merkittävää omaapäätösvaltaa sote-palveluiden järjestämisestä ja tuotannosta.

Hallituksen linjauksen mukainen sote-palvelujärjestelmä perustuu malliin, jossaitsehallintoalueet tuottavat palvelut itse, sopivat toisen itsehallintoalueen kanssa sentuottamisesta yhdessä tai hankkivat hankintapäätöksen perusteella palvelun taipalveluun kuuluvat tietyt yksittäiset suoritteet yksityisen tai kolmannen sektorinpalveluntuottajilta.

Itsehallintoalueiden tulee ottaa tuotantoa järjestäessään huomioon alueelliseterityisolosuhteet ja siinä nykyisin toimivaksi osoittautuneet, integroituja palveluitatarjoavat toimintamallit ja -yksiköt. Tavoitteena on hyödyntää kilpailun antamiamahdollisuuksia siltä osin kuin sosiaali- ja terveydenhuollon tuotannossa on edellytyksiäeri palveluntarjoajien kilpailulle.

Itsehallintoalueen hankintayksikkö

Olennaista palveluiden järjestämisessä on osaaminen ja valmius riittävänammattimaiseen valmisteluun (strateginen hankintaosaaminen jatuotannonohjausosaaminen). Itsehallintoalueiden yhteistyölle ja tehokkaalle toiminnalleluodaan puitteet perustamalla itsehallintoalueiden omistama valtakunnallinenyhteishankintayksikkö, jonka tehtävänä on lisäksi laatia asiantuntija-arvioita

5

itsehallintoalueiden oman tuotannon kustannustehokkuudesta suhteessa laatuun javaikuttavuuteen.

- Yhteishankintayksiköltä edellytetään huomattavaa asiantuntemusta. Senvarmistaminen on itsehallintoalueiden harjoittaman omistajaohjauksen keskeinentehtävä. Valtioneuvostolla olisi myös perusteltua olla mahdollisuus arvioida tätä jaosallistua ohjaukseen.

- Olennaista tässä on lisätä merkittävästi palvelutuotannon ja suoritteidenlaadusta, vaikuttavuudesta, kustannuksista ja tehokkuudesta kertovanvertailukelpoisen informaation määrää ja saatavuutta sekä parantaa laatua.

- Tukee strategisen hankintatoimen järjestämisessä ja innovatiivisissahankinnoissa

- Osallistuu itsehallintoalueiden oman tuotannon tehokkuuden ja taloudenarviointiin

- Yhteishankintayksikkö ratkaisee itsehallintoalueiden päättämissäyhteishankinnoissa kilpailutukseen ja hankintaan liittyvät asiat mutta muutenyhteishankintayksikkö antaa asiantuntija-arviointeja ja tekee valmistelua kullekinitsehallintoalueelle itsehallintoalueen omaa päätöksentekoa varten.

- Yhteishankintayksikkö antaa tuotantotapoja koskevat asiantuntija-arvioinnit myössosiaali- ja terveysministeriölle valtioneuvoston järjestämispäätöksenvalmisteluun.

Kilpailun ja useiden tuottajien hyödyntämiseksi itsehallintoalueiden yhteinenyhteishankintayksikkö laatii myös vertailut tuotantomahdollisuuksista itsehallintoalueenomien virkamiesten ja omien toimielinten suorittamaa esittelyä ja päätöksentekoa varten.

Itsehallintoalueen omaa tuotantoa verrataan hallituksen linjauksen mukaanjärjestelmällisesti muiden itsehallintoalueiden sekä yksityisen ja kolmannen sektorintuotantoon. Olennaista on järjestelmällinen ja objektiivinen eri tuotantotapojen jatuottajien vertailu.

Vertailua ja kilpailullisuutta hyödynnetään hoito/palveluepisodin kattavienpalvelukokonaisuuksien tasolla tai kokonaisuuksiin kuuluvien yksittäisten suoritteiden(esim. jokin tutkimustoimenpide, operaatio jne.) hankinnassa

Palvelujen järjestämisen periaatteita

- Läheisyysperiaate ja lähidemokratia- Sosiaali- ja terveydenhuollon lähipalvelut - peruspalveluiden vahvistaminen- Integroitujen palveluiden asiakaslähtöinen järjestäminen- Palvelutuotanto, itsehallintoalue tuottaa tarvittavat palvelut itse tai yhdessä muiden

itsehallintoalueiden kanssa. Lisäksi se voi käyttää yksityisen tai kolmannen sektorinpalveluita

- .- Sisältää laajan 24/7-päivystystoiminnan- Erva-tehtävät järjestetään tukeutuen 5 yliopistolliseen sairaalaan ja 7 muuhun

keskussairaalayksikköön

6

Valinnanvapaus

Hallituksen linjauksessa lähdetään toteuttamaan laajaa valinnanvapautta. Se hyvintoteutettuna voi tukea hoitoon pääsyä nopeasti sekä palveluiden laatua jakustannustehokkuutta. Osana uudistusta säädettäisiin näin valinnanvapauslainsäädäntö,joka mahdollistaisi, että käyttäjä valitsee itse palveluiden julkisen, yksityisen taikolmannen sektorin tuottajan.

Valinnanvapauden toimivuus edellyttää, että yksilöiden tukena on valinnan perustaksiluotettavaa vertailutietoa, joka on laadittu yhtenäisillä laatukriteereillä. Kansainvälinentutkimustieto ja kokemukset osoittavat, että yhtenäisen vertailutiedon ollessasuhteellisen helposti saatavilla yksilöt pääosin valitsevat laadun ja vaikuttavuudenkannalta hyvin toimivia palveluntuottajia. Tällöin valinnanvapaus osaltaan tukee laadunja vaikuttavuuden kehittämistä ja kustannusten hallintaa. Valinnanvapaudentoteuttamisen tavat riippuvat kuitenkin markkinaolosuhteista ja myös vaihtelevatalueittain. Tällöin valtioneuvoston järjestämispäätöksellä on tarpeen ohjata ja varmistaamyös valinnanvapauden

Täydellinen integraatio, asiakaskeskeinen palvelukokonaisuus

Täydellisellä integraatiolla tarkoitetaan perusoikeuksista lähtevässä ajattelussaasiakaskeskeistä palvelukokonaisuutta eli sitä, että ihmisen saama palvelu onkokonaisuus ja pyrkii vastaamaan erilaisia osaamisia ja keinoja sekä niiden mukaisiatoimenpiteitä (esim. yleislääkärin ja erikoissairaanhoidon toimenpiteet, kuntoutus,sosiaalipalvelut) yhdistellen asiakkaan kokonaistarpeisiin mahdollisimmankustannustehokkaalla, laadukkaalla ja vaikuttavalla tavalla.

Järjestäjä vastaa asiakkaan saaman palvelun kokonaisuudesta ja mahdollistenerilaisten yksittäisten palvelutapahtumien sovittamisesta yhteen integroiduksi,asiakaslähtöiseksi palveluksi. Tuottaja vastaa palveluintegraatiosta ja senedellytyksistä tuottamansa palvelukokonaisuuden tai yksittäisen palvelun osalta,mutta tämä ei poista järjestäjän kokonaisvastuuta palveluintegraatiosta. Lyhyestiintegraatio tarkoittaa asiakaslähtöistä ja oikea-aikaista palvelua yhdistäen eri alojenosaamisia asiakkaan tarpeiden mukaan.

Integraation käytännön toteutuksen suunnittelu ja johtaminen on itsehallintoalueenkeskeisiä tehtäviä.

Oma palvelutuotanto

- Itsehallintoalueet toimivat myös palveluiden tuottajina, hoitavat julkista valtaasisältävät tehtävät ja muut viranomaistehtävät (kuten varautumisen tehtävät jamuut turvallisuustehtävät), ja lisäksi voivat käyttää kilpailuneutraalilla tavallayksityisiä ja kolmannen sektorin palveluntuottajia muussa kuin julkista valtaasisältävässä toiminnassa.

- Itsehallintoalueella on velvollisuus tuottaa viranomaistehtävät ja vähintäänkinvelvollisuus tuottaa kaikki ne palvelut, joissa ei voida tai ei ole

7

tarkoituksenmukaista palveluiden laatu, vaikuttavuus ja taloudellisuushuomioiden hyödyntää muita palveluntuottajia.

- Itsehallintoalueella on tätä laajemminkin omaa tuotantoa. Olennaista on kuitenkinvelvoite vertailla systemaattisesti omaa tuotantoa muihintuotantomahdollisuuksiin.

- Itsehallintoalueen omalla palvelutuotannolla tulisi olla erillinen, ammattijohtajistakoostuva toimiva johto, jonka tuloksellisuutta järjestämistehtävästä vastaavajohto, viime kädessä vaaleilla valittu valtuusto arvioisi.

- Tilaajan ja tuottajan roolien eriyttäminen on taloustieteellisen tutkimuksenperusteella tärkeää kustannusten hallinnalle ja laadun kehittämiselle. Sillä ontutkimustiedon perusteella myönteisiä vaikutuksia myös johtamisen laadulle.Tilaajan ja tuottajan eriyttäminen on kuitenkin perusteltua tehdä tavalla, joka eiestä itsehallintoalueiden toimimista tuottajina tai luo jäykkiä hallinnollisiarakenteita.

- Osa sote-palveluista on sellaisia, että niissä on luonnollinen monopoli. Tämänvuoksi itsehallintoalueilla tulee olla omaa tuotantoa erityisesti hyödykkeissä,joissa on luonnollinen monopoli.

Päivystys ja sen kaltainen toiminta

Jotta palvelut toimisivat ja myös kustannussäästötavoitteet toimisivat, onitsehallintoalueiden tarpeen järjestää perustason palveluita ilta- ja viikonloppuaikona,jotta asiakkaat eivät hakeudu kalliisiin päivystyspalveluihin. Tämä palvelusuunnittelu onitsehallintoalueen ja sen päätöksenteon tärkeitä tehtäviä, kuin myös sen suunnittelu,miten palvelukokonaisuuksissa tukeudutaan yliopistosairaaloihin ja muihin laajanpäivystyksen sairaaloihin sekä vastaaviin sosiaalialan erikoistuneisiin palveluihin.

- Laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksiköiden (sairaala ja siihen liittyvävaativan sosiaalipäivystyksen yksikkö) määräksi linjataan 12

- Muiden alueiden keskussairaalat jatkavat ympärivuorokautisen suppeammanpäivystyksen yksiköinä, joita 12 laajan päivystyksen yksikköä jaensihoitojärjestelmä tukevat

- Maan eri osissa on näin etäisyydet ja muut alueelliset erityispiirteet huomioidensaatavilla ympärivuorokautisen päivystyksen palveluita ja muita erikoistasonpalveluita

Erva

- Itsehallintoalueiden yhteys yliopistojen ja niiden ympärille muodostuviin yritystenja muiden toimijoiden innovaatioekosysteemeihin ylläpitää osaltaan sote-palveluiden laatua, edistää palveluiden kehittämistä vaikuttaviksi ja tukee myöskustannusten hallinnan tavoitteita. Tätä varten tarvitaan yhteistyöjärjestelytkaikissa niissä aluejakoratkaisuissa, joissa itsehallintoalueita on enemmän kuin5. Näillä yhteistyöjärjestelyillä voitaisiin myös korvata nykyisenterveydenhuoltolain mukainen erityisvastuualue (erva), jonka sisältämät

8

palveluiden ja yhteistyön koordinaatiomekanismit ovat käytännössäosoittautuneet varsin heikoiksi.

- Yliopistollisten sairaaloiden ja muiden valtakunnallisten osaamiskeskustenylläpito osoitettaisiin uudessa järjestelmässä tietyn ylläpidosta vastaavanitsehallintoalueen tehtäväksi. Valtioneuvoston järjestämispäätökseen otettaisiinlain perusteella hoidettavaksi nykyisin lakisääteisessä erva-alueen yhteistyössäkoordinoitavaksi säädetyt tehtävät, jolloin koordinaatiota voitaisiin vahvistaa jaerilaisia hallinnon tasoja vähentää. Tämä loisi nykyisiä erva-alueenyhteistyömenettelyitä selkeämmän ja vahvemman pohjan tulokselliselleyhteistyölle.

- On myös perusteltua luoda puitteet itsehallintoalueiden väliselletutkimustoiminnan koordinaatiolle ja yhteistyölle. Se olisi merkittävääinnovaatioiden tuomiseksi julkisen ja julkisesti rahoitetun sosiaali- jaterveydenhuollon kehittämiseen. Itsehallintoalueilla sote-palveluissa tehtäväntutkimuksen yhteinen koordinaatio on tarpeen myös nykyisin rekistereissä,biopankeissa ja erilaisissa osaamiskeskuksissa olevan tutkimus- jaliiketoimintapotentiaalin hyödyntämiseksi sote-palveluiden kehittämistä jataloudellista kasvua tukevalla tavalla.

- Osaamiskeskukset, yliopistosairaalat- Tehokkuuden ja osaamisen turvaamiseksi on välttämätöntä kehittää kansallista

työnjakoa ja luoda edellytykset myös kansainvälisille huippuosaamiskeskuksilleja kansainväliselle yhteistyölle. Työnjakoja voidaan parhaiten ohjata kansallisellatasolla tehtävällä järjestämispäätöksellä. Siihen voidaan kiinnittää eri puolillaSuomea toimivat yliopistosairaalat, sosiaalialan osaamiskeskukset japerusterveydenhuollon kehittämisyksiköt. Täydellisen integraation tavoitteenmukaisesti nämä tehtävät ja työnjaot on järjestettävä sosiaali- jaterveydenhuollossa yhteisesti.

Tukipalvelut

Itsehallintoalueille perustetaan niiden omistuksessa olevat, yhteiset valtakunnallisettoimitilapalvelut, henkilöstö-, talous- ja tietohallinto- ja ICT-palvelut, tutkimuksenkoordinaatiopalvelut ja mahdolliset yhteiset laiteinfrastruktuuripalvelut.Itsehallintoalueiden yhteisen valtakunnallisen tietohallinto- ja ICT-palvelun tärkeänäkäytännön tehtävänä toteuttaa tiedon integraatiolle ja palveluiden sujuvuudelle tarvittavayhtenäinen ICT-alusta.

- Itsehallintoalueille yhteiset, näiden omistamat tukipalvelut- Toimitilapalvelut; laiteinfrastruktuuripalvelut- Talous- ja henkilöstöhallinto- ICT-palvelut, tavoitteena täydellinen tietointegraatio

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen

Kestävyysvajeeseen vaikuttamisessa tärkeä asia on pitkällä tähtäimellä hyvinvoinnin jaterveyden edistäminen. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen sekä monialaisenyhteistyön kannalta olennaisen tärkeää on säilyttää hyvä yhteys kuntiin.

9

Valtakunnallinen valmistelu, kevät 2016 ,Pöystin aineisto (3.2.2016)

Muutos tehdään alueilla - painotus palveluintegraatiossa ja sisällön toteuttamisessa- Selvityshenkilöehdotus ohjauskäytännöistä julkaistu aluehallintouudistus.fi-

sivuilla 2.2.2016 (Tarja Kauppila + Anja Tuulonen)- Neuvottelumenettely maakunta – valtio, koskisi koko maakunnan tehtävää, ei

pelkästään sotea

Väliaikaishallinto 2017 – 2018 sekä 1. vaaleja koskevat määräykset- Aluejaot- Henkilöstön siirto- Järjestämisen ja tuotannon eriyttäminen, tuotannossa ei poliittista ohjausta- Väliraportti valinnan vapaudesta 15.3.2016 julkaistaan

Rahoitusmallit valmistelussa

- Verotusmalli, sotemenojen osuuden arviointi jne. valmistelussa- Omaisuusjärjestelyjen osalta ehdotus on valmistumassa (ns. jakautumismalli

todennäköinen), valmistuu huhtikuu 2016- jakautumismallissa kuntien / kuntayhtymien kiinteistöt erotetaan maakunnille ns.

jakautumismallilla.- SOTEen liittyvä omaisuus ja velat siirtyvät kunnilt itsehallintoalueille/yhtiölle.

Taseeltaan riittävän vakavaraisella yhtiöllä mahdollisuus sulattaa tarpeetonomaisuus.

- Kolme päämallia vuokramalli, jakautumismalli ja suppea jakautumismalli- Sote-uudistuksen projektiryhmä puoltaa valmistelun jatkoa- jakautumismallilla- selvitetään maa-alueiden omistuksen jäämistä kuntiin

Sote – järjestämiskyvyn arviointimenettely

10

Järjestämistehtävän tarkempi määrittely- Järjestämislaki- Voimaanpanolaki- Maakuntalaki (kuntalain kaltainen), säädös itsehallintoalueista- Maakuntien vos-laki- Tuloverolain ja muun verotuslain muutokset- Henkilöstöä koskevat VES-, TES- jne. muutokset- Muut erityislait (valtiontalouden, vaalilain, vaalirahoitus jne.)

12

OSA II Posoten palvelutuotannon valmisteluntoimintasuunnitelma

Valmistaudumme isoon ja pitkäkestoiseen muutokseen

Valtakunnallisista tavoitteista johdettu oman työryhmän valmistelun jatkosuunnitelma:miten asiakkaan näkökulma, perustason vahvistaminen ja täydellinen integraatiovarmistetaan PoSoTessa asiakkuusprosessin mallinnuksen tasot 1-2 huomioiden(JHS152).

Valitaan sopivakuvattava taso

13

Tuomas Pöysti, valtakunnalliset tavoitteet

1. Valmistelun vaiheistus1.1Päävaiheet valtakunnallinen taso

14

Sote- ja aluehallintouudistuksen aikataulu

1.2PoSoTen jatkotyön vaiheistus ja aikataulu

Vaihe 1: Nykytilaselvitys

- 1.1 – 31.5.2015- Nykytilakartoitus ja pohjaselvitys tehty keväällä 2015- viestintä- ja osallisuussuunnitelma tehty, tarkennus tehtävä suunnitelmaan

Vaihe 2. PoSote palvelumallin suunnittelu

- 1.1.2016 - 31.5.2015, väliraportointi ja tarkennus syksyn 2016 valmisteluun- perustuu maakunnan alueen asukkaiden palvelutarpeeseen (2015 – 2030)

ennustemallit jne.- Prosessikuvaukset ja palvelujen luokittelu- pääprosessien kuvaukset- valmistelutyön aikana integroidaan KYS tuottavuusohjelman työryhmien työ sekä

PoSoTe valmiselu- Sähköiset palvelut (strategia / tiekartta)- Valmistelutyön tuloksena Integroitu PoSoten palvelumalli- Kokouksessa 7.1.2016 sovittu eteneminen- Päätyöryhmät nimeävät alatyöryhmät tammikuun 2016 loppuun mennessä ja

alatyöryhmien valmistelutyö käynnistyy- Suun terveydenhuollon järjestelmähankinta ja yhteinen palvelumallin työstäminen

aloitetaan- Vuodeosastotoimintojen kartoitus, liittyy sairaanhoitopiirin vuodeosastotoiminnan

uudistamiseen ja investointihankkeeseen

15

Vaihe 3. Mahdolliset pilotit

- SuunSote – pilotti käynnistetään suun terveydenhuollossa (maakunnallinenmalli), käynnistyy 02 / 2016, tavoite mallin käyttöönotto 1.1.2017

- Muut pilotit: 2. vaiheessa työstettyjen mallien pilotointi käytännönpalvelutoiminnassa nykyisissä orgnisaatioissa

- Tiedolla johtaminen, raportoinnin kehittäminen, perustettu ICT-ryhmä, ICT-tiekartta ja digistrategia

Vaihe 4. Jatkovaiheet 2017 – 2019, valmistellaan vuoden 2016 aikana

- 2017 –- Palvelutuotannon organisointi ja johtaminen-

2. Tiedottaminen ja viestintä

Valmistelussa otetaan huomioon maakunnan alueen asukkaiden, päättäjien ja sote-henkilöstön näkemyksiä sote-palvelujen tulevaisuudesta, toimivuudesta,palveluverkosta, asiakaskokemuksesta, laadusta jne. Aktiivinen vuorovaikutus kuntiinon tärkeää, koska kuntien perustehtävänä säilyy ja vahvistuu edelleen terveyden jahyvinvoinnin edistäminen. Kunta / sote – rajapinnalle on rakennettava toimivayhteistyömalli.

Järjestetään tilaisuuksia eri puolilla maakunta mm:

- kuntien luottamushenkilöt, kuntien hallitukset jne.- tilaisuudet pyritään järjestämään kootusti esim. seuduittain, maaliskuu 2016- asukkaat, Road Show koko maakunnan alueelle, kevät 2016- sote-henkilöstö, info- ja keskustelutilaisuudet samalla konseptilla kaikkiin sote-

organisaatioihin- tilaisuudet voivat olla koottuja esim. seuduittain tai organisaatiokohtaisia

Sähköinen viestintä ja media

- PoSote – internet sivusto ja Twitter-tili- Tiedotteet / infokirjeet, spostijakelulla ”PoSoTe – uutiset- Lehdistö, radio, alue-Tv jne. kanavat- Tiedotteet kuntien ja Sote-organisaatioiden sivuille ja organisaatioiden Introihin

Asukaskyselyt tms. hyödynnetään Otakantaa.fi alustaa

16

3. Yhteiset tavoitteet

- Asiakaslähtöisyys, toimintalähtöinen rakenne, monituottajuus ja uudetpalvelumallit

- Täydellinen integraatio- Peruspalvelujen vahvistaminen- Palveluohjaus- Yhdenvertaiset palvelut Posoten alueella- Läheisyysperiaate ja osallisuuden vahvistaminen- Sisältää laajan 24/7-päivystystoiminnan ja päivystyksen kaltainen toiminta- Erva-tehtävät järjestetään tukeutuen 5 yliopistolliseen sairaalaan ja 7 muuhun

keskussairaalayksikköön- Kustannustehokkuus- Vaikuttavuus- Palvelutuotanto, itsehallintoalue tuottaa tarvittavat palvelut itse tai yhdessä

muiden itsehallintoalueiden kanssa. Lisäksi se voi käyttää yksityisen taikolmannen sektorin palveluita.

- Mitä muita tavoitteita määritellään valmistelutyölle?

3.1Työsuunnitelma vaihe 2 ( 1.1.2016 – 31.05.2016) tavoitteet

1. Keskeiset alueelliset palveluprosessit on kuvattu ja palveluprosessien määrittelyssäon palvelut luokiteltu lähipalveluiksi, seudullisiksi sekä alueen yhteisiksi.

2. Palveluohjauksen mallit3. Sähköiset palvelut, Strategia ja miten ne ”istutetaan” toiminnan prosesseihin4. Sosiaali- ja terveydenhuollon tukipalvelut (esim. apuväline jne.)5. Integroitu palvelutuotantomalli ja palveluverkosto6. Tiedolla johtaminen ja raportointi7. Toimintamalli kuntien kanssa tehtävästä terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyöstä

(rajapinnat)

- Jatkotyöskentely tehdään sekä nimetyissä pääprosessien työryhmissä (Lasten januorten palvelut, yhteiset palvelut / työikäisten palvelut ja ikääntyvien palvelut).

- Pääryhmä jakaantuvat alatyöryhmiin ja huomoidaan PSSHP:ntuottavuusohjelman työryhmien ja Posoten työryhmien integraatio.

3.2Työryhmät

Luettelo työryhmistä jäsenineen liitteenä 1

Pääprosessien mukaiset työryhmät ovat

- Lasten ja nuorten palvelut- Työikäisten palvelut / yhteiset palvelut- Ikääntyvien palvelut

Kukin päätyöryhmä perustaa tarvittavan määrän alatyöryhmiä ja huomioi KYStuottavuusohjelman työryhmien edustuksen omiin ryhmiins

17

4. Aikataulu ja raportointi

4.1Päätyöryhmien raportointi yhteistyöryhmälle

- Väliraportti 1 xx / 2016- Väliraportti 2 xx/ 2016- Loppuraportti, valmis malliehdotus jatkokäsittelyyn xx / 2016

Työryhmätyöskentelyn aikataulu: taulukkoon täydennetään kunkin alatyöryhmäntavoiteaikataulu

Pää-työryhmä

Ala-työryhmät

Prosessit japalveluluokitus

Palveluoh-jauksen malli

Sähköisetpalvelut

Tuki-palvelut

Integroitumalli

Tiedolla joh-taminen

Kunta-rajapinta

Malli työryhmä 1 04 /2016 05/2016 10/2016 11/2016 12/2016 2017 2017

Valmisteluvastuu Tavoitteet ja aikataulu

Lapset januoret

Ikääntyvienpalvelut

Yhteisetpalvelut /Työikäiset

18

5. Tsekkauslista työryhmille tavoitteiden toteutumisen arviointiin

Työryhmä / alatyöryhmäToteutettu palveluprosessi

Vastaako valmisteltu malli Toteutuu / ei toteudu / korjattavaa Huomioita AsiakaslähtöisyysPeruspalvelujen vahvistaminenPalveluohjauksen malliToteutuuko yhdenvertaisuus Posoten alueellaLäheisyysperiaateMiten palvelumallissa näkyy osallisuusToteutuuko täydellinen integraatioPäivystystoiminnan järjestäminenKustannustehokkuus, vertailutiedotPalvelujen vaikuttavuusOnko monituottajamalli mahdollinen

Julkinen tuotantoYksityinen palveluntuottajaKolmas sektori

Prosessissa tarvittavat tukipalvelutApuvälinepalvelutxxxx

Tiedolla johtaminenpalveleeko tietojärjestelmä ko. prosessiatuottaako järjestelmä tarvittavat raportit

palvelutoimintaanylimmän johdon käyttöön

xxx

Tsekkauslista

19

Liitteet

Liite 1. Työryhmät ja alatyöryhmät jäsenineen

Liite 2 Raportointipohjamalli Kommentoinut [PL1]: Raportointipohjat voidaan tehdävalmiiksisekä Word- dokumentti, että ppt-malli

pohjois-savon sote-yhteistyöryhmä...2016/02/26 · • suun sote • vastaanottojen palvelumalli...

Documents