pois syrjÄstÄ -hankkeen ohjausryhmÄn kokous aika … · aika ma 29.9.2014 klo 12.00–14.30...

23.9.2014

Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Vaihde: 02- 627 71 [email protected]

Sairaalantie 3, 28500 PORI Fax: 02 - 627 7799 [email protected] www.satshp.fi

1(10)

POIS SYRJÄSTÄ -HANKKEEN OHJAUSRYHMÄN KOKOUS Aika Ma 29.9.2014 klo 12.00–14.30 Paikka Kokemäen terveysasema, kabinetti. Os. Tulkkilantie 4, 32800 Kokemä-

ki. (Sisäänkäynti Päiväkeskus Kummun viereisestä ovesta, vasen siipi). Ilmoittautuminen saatteessa olevan Webropol-linkin kautta tai tarvittaessa projektisihteeri Kirsi Harjulalle, [email protected]

Jäsenet ja (varajäsenet)

Wanne Olli, johtajaylilääkäri, Satakunnan sairaanhoitopiiri, puheenjohtaja Mattila Sanna, erikoislääkäri, Satakunnan sairaanhoitopiiri, varapuheenjohtaja (Puolakka Kristiina, ylihoitaja, Satakunnan sairaanhoitopiiri) Ylikoski Johanna, lastensuojelutyön päällikkö, Rauma (Hämäläinen Anja, nuorisotyön päällikkö, Rauma) Päivärinne, Marita, terveyden edistämisen koordinaattori, Salo (Purhonen Eeva, vj. sosiaalipalveluiden päällikkö, Salo) Mäkipää Kalevi, perusturvajohtaja, Säkylä (Kankaanranta Kari, hallintosuunnittelija, Säkylä) Hietanen-Peltola Marke, ylilääkäri, THL Pelkonen Marjaana, STM Junno Seija, erityissuunnittelija, Pikassos Oy (Häyhtiö Tapio, varajäsen, toimitusjohtaja, Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus) Viitala Jaakko, Omaiset mielenterveystyön tukena ry Kuoppa Tarja, toiminnanjohtaja, Mannerheimin lastensuojeluliitto von Schantz Marjale, TtT T&K päällikkö, Turun ammattikorkeakoulu Vaininen Satu, YTT tiimivastaava, Satakunnan ammattikorkeakoulu Pakarinen Mikko, Turun kaupunki Kuoppala Raija, kokemusasiantuntija Seppälä Johanna, kokemusasiantuntija Niemi Mari, hanketoiminnan päällikkö, Satakunnan sairaanhoitopiiri Harjula Kirsi, projektisihteeri, Satakunnan sairaanhoitopiiri, sihteeri Kahala Minna, projektipäällikkö, Satakunnan sairaanhoitopiiri

mailto:[email protected]

23.9.2014



2(10)

ASIALISTA 2/2014 1 Avaus Projektipäällikkö Minna Kahala 29.9.2014: Pois syrjästä -hankkeen ohjausryhmään on kutsuttu alla esitetyn mukaisesti ohjausryhmän jäseniä ja varajäseniä.

Satakunnan sairaanhoitopiiri nimeämä puheenjohtaja ja hänen varajäsenensä

Kehittämisosioiden edustajat (varsinainen ja varajäsen)

Satakunnan ammattikorkeakoulun edustaja

Turun ammattikorkeakoulun edustaja

THL:n edustaja

STM, hankkeen valvoja

Länsi-Suomen Kaste-alueen ohjelmapäällikkö (varsinainen jäsen)

Osaamiskeskusten edustajat (varsinainen ja varajäsen)

Kolmannen sektorin edustajat (varsinainen ja varajäsen)

Kokemusasiantuntijat Ohjausryhmä on täydentynyt kahdella kokemusasiantuntijalla, Raija Kuoppala ja Johanna Seppälä ovat ystävällisesti luvanneet asiantuntijuutensa hankkeen käyttöön ja ovat kokoonpanossa mukana ensimmäistä kertaa 29.9.2014 kokouksessa. Ohjausryhmän jäsenten nimeäminen on vielä käynnissä Turun yliopiston hoitotieteen laitoksen edustajan osalta. Muilta osin ohjausryhmän kokoonpano lienee lopullinen nykyisessä muodossaan. Aluejohtoryhmän päätöksen mukaisesti myös varajäsenet voivat osallistua kaikkiin kokouksiin. Sosiaali- ja terveysministeriö on nimennyt hankkeen valvojaksi neuvotte-levan virkamiehen Marjaana Pelkosen, jolla on oikeus osallistua ohjausryhmän kokouksiin. Ohjaus-ryhmän kokoukseen voidaan lisäksi kutsua muita henkilöitä, kuten esim. hanketyöntekijät ja/tai kehit-tämisosioiden vastuuhenkilöitä. Ohjausryhmän kokouskäytäntöjen osalta (päätösvaltaisuus, kokouskutsujen lähettäminen ym.) voita-neen noudattaa soveltuvin osin Satakunnan sairaanhoitopiirin säännöksiä. Kokouskutsu voitaneen lähettää sähköpostilla ja/tai julkaistaan hankkeen kotisivuilla vähintään viisi päivää ennen kokousta. Ohjausryhmän tulee päättää asioiden esittelystä ja pöytäkirjan pitämisestä. Hankkeeseen on palkattu projektipäällikkö ja osa-aikainen projektisihteeri, joka on yhteinen Yhteisvoimin kotona -hankkeen kanssa. Ehdotus: Ohjausryhmä päättää seuraavaa:

1. Todetaan läsnäolijat. Ohjausryhmän jäsenen ja varajäsenen estyneenä ollessa voi hankkeen kehittämisosiota hallinnoiva kunta lähettää nimeämänsä muun henkilön kokoukseen.

2. Ohjausryhmän kokoonpanoa täydennetään jatkossa Turun yliopiston hoitotieteen laitoksen edustajalla, muilta osin ohjausryhmän kokoonpanoa voitaneen pitää lopullisena nykyisessä muodossaan.

23.9.2014



3(10)

3. Kokouskutsun lähettämisen ja päätösvaltaisuuden sekä muiden hallinnointiin liittyvien asioiden osalta noudatetaan soveltuvin osin Satakunnan sairaanhoitopiirin sääntöjä. Kokouskutsu voi-daan kuitenkin lähettää sähköpostilla ja/tai julkaista hankkeen kotisivuilla viisi päivää ennen ko-kousta. Ohjausryhmälle korvataan matkakulut, mutta kokouspalkkiota ei makseta.

4. Todetaan kokouksen päätösvaltaisuus. 5. Ohjausryhmässä asiat käsitellään projektipäällikön tekemän päätösesityksen pohjalta. 6. Ohjausryhmän kokouksesta laaditaan päätöspöytäkirja ja kokouksen sihteerinä toimii projek-

tisihteeri ja hänen poissa ollessaan projektipäällikkö tai ohjausryhmän puheenjohtajan mää-räämä muu henkilö.

Päätös: 2 Ihmeelliset vuodet -koulutusta koskevat päätökset Ylilääkäri Auli Laakso-Santavirta 29.9.2014: Ihmeelliset vuodet on Yhdysvalloissa kehitetty ryhmämuotoinen ohjausmenetelmä, jonka tarkoituksena on auttaa lasten vanhempia ja lasten kanssa työskenteleviä ammattilaisia ottamaan käyttöön myöntei-siä kasvatusmenetelmiä, jotka parantavat aikuisen ja lapsen välistä vuorovaikutusta. Menetelmä on tarkoitettu erityisesti käytösoireista kärsivien lasten kanssa toimiville aikuisille, jo ennen hoitokontaktia tai diagnoosia leikki- tai kouluiässä. Menetelmä on vuosien aikana laajasti tutkittu ja nykykäsityksen mukaan näyttöön perustuva hoitomuoto käytöshäiriöiden hoidossa. Suomessa Ihmeelliset vuodet –vanhemmuusryhmiä käytetään erityisesti pääkaupunkiseudun isoissa kaupungeissa ja Turussa. Toimi-joina ovat pääasiallisesti olleet ko. kaupunkien perheneuvolat, joissa menetelmään ja sen toimivuuteen ollaan oltu tyytyväisiä. Hankealueella erityisesti Porissa ja Raumalla menetelmä on herättänyt kiinnos-tusta välineenä varhaiseen vanhemmuuden tukemiseen jo perustasolla. Ehdotus: Ylilääkäri Auli Laakso-Santavirran alustuksen pohjalta ohjausryhmä keskustelee ja tekee päätöksen Ihmeelliset vuodet –koulutuksen järjestävän ja rahoittavan tahon suhteen. Päätös: 3 Pois syrjästä -hankkeen tilannekatsaus Esityslistan liitteet:

1. Tilannekatsaus, projektipäällikkö Minna Kahala Projektipäällikkö Minna Kahala 29.9.2014: Projektipäällikkö Jaana Saarinen on siirtynyt toisiin työtehtäviin 31.7.2014 ja 4.8.2014 uusi projektipääl-likkö Minna Kahala on aloittanut tehtävässään. Minna Kahala tekee vuoden 2014 loppuun 80 % työ-aikaa hankkeessa ja 20% nuorisopsykiatrian tulosalueella. Käytännössä järjestely tarkoittaa yhtä vii-koittaista työpäivää Porin nuorisopsykiatrian poliklinikalla. Salon hanketyöntekijä Teija Kortesalmi on aloittanut tehtävässään 1.6.2014, joten kaikissa kehittämisosioissa hanketyö on nyt saatu käyntiin. Projektipäällikkö on käynyt tapaamassa kehittämisosioiden hanketyöntekijöitä ja osallistunut Salossa,

23.9.2014



4(10)

Säkylässä sekä SATSHP:n verkostomaisen yhteistyön kehittämisosioissa järjestettyihin tukiryhmän kokouksiin. Hankkeen tilannekatsaus on esityslistan liitteenä. Esityslistan liitteenä olevaa tilannekatsa-usta ei lähetetä etukäteen, vaan esitellään vasta kokouksessa ja liitetään pöytäkirjaan. Esityslistalla on erikseen asiakohdat hankkeen järjestämästä koulutuksesta, hankkeen arvioinnista ja viestinnästä. Ehdotus: Ohjausryhmä merkitsee tiedoksi Pois syrjästä -hankkeen tilannekatsauksen. Päätös: 4 Pois syrjästä –hankkeen koulutussuunnitelmaa koskevat päätökset Esityslistan liitteet:

2. Koulutussuunnitelma luonnos Projektipäällikkö Minna Kahala 29.9.2014: Hankesuunnitelmassa todetaan, että hankkeen ydin muodostuu kahdesta pääteemasta, jotka koskevat kaikkia hankkeen toimenpiteitä ja tavoitteita – verkostomaisen yhteistyön kehittäminen ja ylisukupolvis-ten ongelmien ehkäiseminen. Tavoitteena on, että hankkeen päättyessä hankkeeseen osallistuvilla kunnilla on uutta varmistettua osaamista alueilta, jotka oleellisesti liittyvät näihin pääteemoihin ja vah-vistavat näin tavoitteiden saavuttamista ja kehitettyjen toimintamallien juurruttamista. Hankesuunnitelmassa linjataan Toimenpiteessä 6. henkilöstön osaamiseen ja verkostomaisen yhteis-työn kehittämisen lisäämiseen tähtääviä hankkeessa toteutettavia koulutuksellisia teema-alueita:

1) Asiakkaan osallisuuteen ja kohtaamiseen liittyvät koulutukset 2) Verkostotyöhön liittyvät koulutukset 3) Dialogi- ja ennakointidialogi -koulutus 4) Lapset puheeksi – menetelmän koulutus 5) Ehkäisevän työn ja varhaisen puuttumisen menetelmien koulutus 6) Muita osaamista ja tavoitteita tukevia koulutuksia myöhemmin tehtävän koulutus-

suunnitelman mukaisesti Koulutuksen sisältöä kuvataan tarkemmin liitteenä olevassa koulutussuunnitelman luonnoksessa. Hanke järjestää koulutusta mm. lasten, nuorten ja perheiden hyväksi toimiville peruspalveluiden toimi-joille (sivistystoimi, varhaiskasvatus, terveys ja sosiaalipalvelut, nuoriso, liikunta- ja vapaa-ajantoimi), erikoissairaanhoidolle, kolmannelle sektorille kuten järjestöille ja seurakunnalle, vanhemmille, lapsille ja nuorille. Koulutusta järjestetään yhteisinä seminaareina kaikille toimijoille. Koska kaikkien toimijoiden osallistu-minen koulutuksiin ei kuitenkaan ole mahdollista, osa koulutuksista toteutetaan ”muutosagenttikoulu-tuksena”, jolloin avainhenkilöitä ja – tiimejä koulutetaan kehittämisosioista ja he toteuttavat omalla toi-minta-alueellaan koulutusta henkilöstölle tai muille kohderyhmille. Pääosa toteutettavasta koulutukses-ta koskee verkostomaisen yhteystyön osaamista sekä lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn liitty-vää osaamista, jota tarvitaan kaikissa kehittämisosiossa jossain muodossa. Lisäksi kehittämisosiot

23.9.2014



5(10)

järjestävät koulutusta omista lähtökohdistaan liittyen hankkeen kehittämiskohteisiinsa. Kehittämisosiot ovat laatineet oman koulutussuunnitelmansa, joiden pohjalta projektipäällikkö on työstänyt lopullisen koko hankkeen koulutussuunnitelman. Yhteistyö koulutusorganisaatioiden kanssa

Alueen oppilaitokset ja tutkimusorganisaatiot otetaan mukaan hankkeeseen. Satakunnan ammattikor-keakoulu ja Turun ammattikorkeakoulu sekä Turun yliopiston hoitotieteenlaitos ovat olleet mukana hankkeen valmisteluvaiheessa. Eri oppilaitosten osaamista toivotaan erityisesti koulutusten ja asian-tuntijapalveluiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Hankkeen puitteissa tullaan toteuttamaan työharjoit-telujaksoja, erillisiä kehittämistehtäviä ja opinnäytetöitä. Koulutusorganisaatiot muodostavat omilla toiminta-alueillaan oleellisen työelämän kehittämisresurssin, jota tullaan hyödyntämään hankkeessa. Hyvien käytäntöjen ja vaikuttavien tapojen kehittämiseen ja levittämiseen koulutusorganisaatiot voivat tarjota asiantuntijoita ja muita resursseja. Yhteistyötä tullaan tekemään mm. Vaikuttavat tavat (VATA), näyttöön perustuva toiminta sosiaali- ja terveysalalla hank-keen puitteissa, jonka kokonaistavoitteena on luoda ammattikorkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja työ-elämän yhteistyönä toimintatapa sekä pysyviä paikallisia verkostoja, jotka edesauttavat sosiaali- ja terveysalaa kehittämään ja käyttämään vaikuttavia menetelmiä palvelutoiminnassaan. Koulutusorgani-saatioiden kautta rakennetaan myös kattavaa verkostoa, jolla tavoitetaan hoitotyön tulevat ammattilai-set. Tällä tavalla pyritään yhdessä kouluttajaorganisaatioiden kanssa yhteistyössä vaikuttamaan hoito-työn ammattilaisten asenteisiin, yhteistyöosaamiseen ja moniammatillisten verkostojen luomiseen ja jalkauttamiseen pysyvästi jo opiskeluvaiheessa. Hankkeen kuluessa muodostuu runsaasti koulutus- ja arviointimateriaalia, joka mahdollistaa myös in-novatiivisten mallien luomisen tiedon tuotattamiselle ja kokoamiselle. Hankkeen aikana kertyy materi-aalia, jota voidaan koulutusorganisaatioiden ja hankkeen toimijoiden yhteistyönä hyödyntää perusope-tuksen, täydennyskoulutuksen sekä käytännön toimintamallien kehittämisen tueksi. Projektipäällikkö on valmistellut yhdessä kehittämisosioiden kanssa tarkennetun koulutussuunnitelman, johon tarvittaessa voidaan tehdä muutoksia jatkossakin. Hankkeen yleisessä osassa on varattu koulu-tukseen noin 50 000 € yhteiseen koulutukseen koko hankeajalle. Lisäksi kehittämisosiot käyttävät oman talousarvionsa määrärahoja oman paikallisen tarpeen mukaiseen koulutukseen. Ehdotus: Edellisessä ohjausryhmän kokouksessa tehdyn päätöksen mukaisesti ohjausryhmä käy keskustelua täydennetystä koulutussuunnitelmasta ja hyväksyy suunnitelman sillä varauksella, että hankkeen ede-tessä suunnitelmaan voidaan tehdä tarvittavia muutoksia. Kunnista on esitetty runsaasti toiveita koulu-tukseen liittyen salassapitovelvollisuuteen yli hallintokuntien ulottuvassa yhteistyössä ja tähän toivee-seen lienee tarkoituksenmukaista vastata. Em. koulutus on lisätty suunnitelmaluonnokseen toteutetta-vana kuntien toiveesta esimerkiksi neljänä vastaavansisältöisenä puolen päivän koulutuksena katta-vasti koko hankealueella. Muutos koulutussuunnitelmaan esitetään hyväksyttäväksi. Päätös:

23.9.2014



6(10)

5 Pois syrjästä –hankkeen arviointisuunnitelmaa koskevat päätökset Esityslistan liitteet:

3. Arviointisuunnitelma luonnos Projektipäällikkö Minna Kahala 29.9.2014 Pois Syrjästä ja Yhteisvoimin kotona -hankkeet ovat käynnistyneet yhtä aikaa ja näiden molempien hankkeiden organisointiin ja toimeenpanoon liittyviä tehtäviä voidaan osin toteuttaa yhtenevin periaat-tein esimerkiksi arvioinnin toteutuksen suunnittelun osalta. Kummankin hankkeen etenemistä arvioi-daan kokonaisvaltaisesti ja systemaattisesti. Molempien hankkeiden ja niiden kaikkien kehittämisosioi-den arviointi perustuu sekä määrälliseen että laadulliseen arviointiin. Kummankin hankkeen omat ta-voitteet ohjaavat kriteerien ja mittareiden valintaa. Hankkeissa aikaansaatujen muutosten; oppimisen ja muiden vaikutusten lisäksi arvioidaan asiakkaiden kokemaa hyötyä projektin toiminnasta ja aikaan-saannoksista. Pois syrjästä -hankesuunnitelmassa ohjeistetaan arviointia seuraavasti: ”Hankkeen käynnistysvaiheessa hankkeelle laaditaan tarkennettu arviointisuunnitelma, joka sisältää myös kehittämisosioiden arvioinnin. Arviointisuunnitelmassa määritellään indikaattorit, joiden mukaan eri toimenpiteiden onnistumista seurataan. Toimijoiden nykytilanne kartoitetaan. Lähtötilanne selvityk-seen kuuluu myös osaamisen arviointi. Hankkeen etenemistä seurataan nimenomaan suhteessa lähtö-tilanteeseen.” Arvioinnin tarkoituksena on tukea hankehallinnon- ja organisaation sekä kehittämisosioiden työtä tuot-tamalla ajantasaista tietoa työn tuloksellisuudesta ja tavoitteiden saavuttamisesta. Arviointitiedon avulla pystytään kohdentamaan kehittämistyötä oikeaan suuntaan ja valita parhaat keinot tavoitteiden saavut-tamiseksi. Arviointia suoritetaan koko hankkeen ajan tapahtuvin väliarvioinnein sekä, hankkeen päättyessä toteu-tetaan koko hankkeen loppuarviointi. Hankkeen aikana tehtävän arvioinnin perusteella on mahdollisuus tarkistaa hankkeen toimenpiteitä ja niiden oikeaa kohdentumista suhteessa asetettuihin tavoitteisiin.

Hankkeen arvioinnin tavoitteet muotoutuvat kehittämisosioiden tavoitteista ja niiden toteutumisesta, sekä koko hankealueella toteutettavista toimenpiteistä. Kehittämisosiot tekevät oman arviointisuunni-telmansa, jossa arvioidaan kehittämisosioille asetettujen tavoitteiden toteutumista. Lisäksi hanketta arvioidaan kokonaisuudessa hankkeen loppuvaiheessa. Hankkeessa työskentelevät henkilöt sekä muut hankkeen eri toimenpiteisiin osallistuvat henkilöt teke-vät jatkuvaa itsearviointia. Lisäksi hankkeessa tullaan toteuttamaan vertaisarviointia siten, että kehit-tämisosiot arvioivat toisiaan ennalta sovitun mallin mukaan. Hankkeessa toteutetaan myös ulkoinen arviointi erikseen määritellyiltä osin. Koska hankeen toteuttamisaika on suhteellisen pitkä, arvioinnin kautta toivotaan saatavan myös näyttöä kehitettyjen toimintamallien toimivuudesta, höydyistä sekä kustannusvaikutuksista siltä osin kuin se on hankeaikana mahdollista.

Koska hankkeen onnistuminen on vahvasti kiinni kehittämisosioiden onnistumisesta, on hankkeen kokonaisarviointikin suurelta osin kehittämisosioiden onnistumisen arviointia. Jokainen kehittämisosio on laatinut oman arviointisuunnitelmansa hankkeen alussa. Kehittämisosioiden onnistumisen arvioinnin

23.9.2014



7(10)

edellytyksenä ovat lähtöarvioinnit. Arviointikriteerit rakentuvat asetettujen tavoitteiden pohjalta. Arviointia toteutetaan itsearviointina, vertaisarviointina sekä ulkoisena arviointina, hankkeen vaiheesta riippuen. Käytettävät menetelmät ovat moninaiset ja tarkentuvat lopullisessa suunnitelmassa. Yhtenä tärkeänä hankkeen etenemisen arvioijana toimii hankkeen ohjausryhmä. Hankkeen ja sen kehittä-misosioiden arviointi on osallistavaa, arviointiin osallistuvat tarveharkintaisesti lapset, nuoret ja perheet sekä muut mahdolliset toimijat.

Kehittämisosioilta ovat toimittaneet arviointisuunnitelmansa 30.6.2014 mennessä. Arviointisuunnitelmi-en pohjalta projektipäällikkö on rakentanut lopullisen koko hankkeen arviointisuunnitelman, joka tuo-daan ohjausryhmän hyväksyttäväksi. Ehdotus: Arviointisuunnitelmaa on täydennetty ohjausryhmän ehdotusten mukaisesti. Ulkoisen arvioinnin kilpai-lutus on kesken johtuen henkilöstömuutoksista sekä Pois syrjästä –hankkeessa että Yhteisvoimin ko-tona –hankkeessa, kilpailutuksen toteutus on tarkoitus toteuttaa em. hankkeiden yhteistyönä. Ohjaus-ryhmässä 27.5.2014 esiteltyyn arviointisuunnitelmaan on lisätty kuvaus alkamaisillaan olevasta yhteis-työstä Hyvinvoiva lapsi ja nuori –hankkeen kanssa mahdollisesti myös vertaisarvioinnin muodossa. Edellisessä ohjausryhmän kokouksessa tehdyn päätöksen mukaisesti ohjausryhmä käy keskustelua täydennetystä arviointisuunnitelmasta ja hyväksyy suunnitelman sillä varauksella, että hankkeen ede-tessä tähän voidaan tehdä tarvittavia muutoksia. Päätös: 6 Pois syrjästä –hankkeen viestintäsuunnitelmaa koskevat päätökset Esityslistan liitteet: 4. Viestintäsuunnitelma luonnos Projektipäällikkö Minna Kahala 29.9.2014: Viestintä on tärkeä osa hankkeen toimintaa, se on yksi tulosten saavuttamisen perusedellytyksistä. Viestinnästä on hyötyä kaikille hankkeessa toimiville osallistujille. Hyvin suunniteltu ja toteutettu viestin-tä auttaa ja nopeuttaa hankkeen käynnistymistä, parantaa näkyvyyttä ja tunnettavuutta, edistää luotu-jen toimintamallien ja hyvien käytäntöjen levittämistä. (Cimo, Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteis-työnkeskus 2013). Hyvin toimiva viestintä on hankkeille mahdollisuus ja velvollisuus, tarve ja oikeus (Hankeviestinnän opas, Turun ammattikorkeakoulun projektitietokanta 2014). Pois syrjästä -hankkeen työtavat ovat vahvasti yhteistoiminnallisia ja verkostomaisia. Toteutuksessa ovat mukana ne työntekijät ja myös asiakkaiden edustajat, joita uudet toimintatavat tulevat koskemaan. Hanke sisältää jo itsessään toiminnan levittämistä, koska hankkeessa toimivat asiakastyötä tekevä moniammatillinen henkilöstö, sekä kolmannen sektorin ammattilaiset ottavat käyttöön jo kehitettyjä hyväksi havaittuja toimintatapoja. Yhteisvoimin kotona ja Pois syrjästä – hanke ovat käynnistyneet yhtä aikaa ja näiden molempien hankkeiden organisointiin ja toimeenpanoon liittyviä tehtäviä voidaan osin suunnitella ja toteuttaa yhtenevin periaattein, ja viestinnän suunnittelu kuuluu tällaisiin tehtäviin. Hankesuunnitelmassa todetaan viestinnän osalta seuraavaa: ”Hankkeen etenemisestä tiedotetaan aktiivisesti hyödyntäen eri kanavia. Tuloksia levitetään koko

23.9.2014



8(10)

hankkeen ajan sekä kirjallisesti, sähköpostitse ja erilaisten tapahtumien kautta. Hankkeessa eri toimi-joita kootaan yhteen siten, että kokemusten jakaminen on mahdollista. Tälläkin tavalla saadaan eri alueilla luotuja hyviä käytäntöjä leviämään. Tärkein tiedon levittämisen kanava on hankkeen kotisivut, joiden kautta hankkeen toimenpiteet ovat otettavissa käyttöön valtakunnallisesti. Toimintamallit kuva-taan myös THL:n ylläpitämään Innokylän kehittämisympäristöön. Lisäksi hanke osallistuu osaohjelman 2:n verkostoihin, mitä kautta tieto hankkeessa tehtävästä työstä leviää valtakunnallisesti.” Tiedottamisessa huomioidaan erityisesti lasten, nuorten ja perheiden osallisuus, joka toteutuu myös niin, että he osallistuvat aktiivisesti hankkeen suunnitteluun ja toteutukseen. Näkyvyyttä hankkeelle ja sen tuloksille saadaan pitämällä tiedotustilaisuuksia kohderyhmään kuuluville joissa kohderyhmään kuuluvat ovat itse mukana esittelemässä hankkeen toimintaa. Hankkeen sähköinen viestintä toteutetaan pääosin Satakunnan sairaanhoitopiirin Internet-sivuston kautta. Teknisestä toteutuksesta vastaa sairaanhoitopiiri. Projektisihteeri päivittää hankkeen kotisivujen sisältöä. Sairaanhoitopiiri huolehtii pääosin tulosten levittämisestä ja tiedottamisesta. Hankkeeseen osallistuvat muut tahot huolehtivat myös omalta osaltaan tiedottamisesta alueellaan. Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa toteutettavien kehittämisosioiden aikaansaannosten leviämisen varmistamiseksi projektin alussa projektipäällikkö laatii koko hankkeen viestintäsuunnitelman. Hankkeen viestintäsuunnitelma sisältää:

1) viestinnän tavoitteet

2) viestinnän kohderyhmät

3) viestintäkanavat

4) aikataulut, vastuuhenkilöt ja kustannukset

5) viestinnän tulosten arviointi

Viestinnän tavoitteiden määrittely liittyy tiiviisti hankkeen tavoitteisiin. Hankkeen lopussa arvioidaan onko viestinnälle asetetut tavoitteet saavutettu. Viestinnälle asetetut tavoitteet tulevat olemaan esim. tiedon välittäminen, yhteisöllisyyden lisääntyminen, tapahtumista tiedon välittäminen ja hankkeen ylei-sen tunnettavuuden lisääminen, luotujen toimintamallien tunnetuksi tekeminen ja toimijoiden yhteistyön lisääntyminen yli kuntarajojen. Viestinnän kohderyhmien valinta on tärkeä viestintää ohjaava tekijä. Kohderyhmät määrittelevät pitkälti viestintätavat ja -sisällön. Pois syrjästä -hankkeen viestinnän kohderyhmä tulee olemaan laaja. Hank-keen viestinnän kohderyhmän rakentavat mm. asiakkaat, lasten, nuorten ja perheiden kanssa perus-palveluissa toimivat ammattilaiset, kuntapäättäjät, kolmas sektori, oppilaitokset, ohjausryhmä, rahoitta-ja muut hankkeessa toimijat. Viestintäkanavat tarkentuvat valittujen kohderyhmien mukaan. Viestintäkanavia tässä hankkeessa tu-lee olemaan mm. tiedotteet, tiedotustilaisuudet, lehtiartikkelit, radio, televisio, esitteet ja julkaisut, säh-köpostilistat, sosiaalinen media, koulutustilaisuudet, seminaarit ja messut. Ulkoinen viestintä ja tiedottaminen tapahtuvat lähinnä sähköisten viestimien (esim. internet, sähköpos-ti, sosiaalisen median työkalut) sekä median, kuten lehdistön kautta. Hanketta koskevaa tiedottamista

23.9.2014



9(10)

varten on perustettu hankkeen internet sivut. Lisäksi internetissä asiasta viestitään alueellisilla Kaste-sivuilla ja Innokylä portaalissa. Hankkeelle avataan oma facebook-profiili. Erilaisten koulutusten merkitys on suuri osa hankkeesta viestintää aikaansaannosten levittämis- ja juurruttamisvaiheessa. Oppilaitokset hyödyntävät hankkeessa tuotettuja toimintamalleja osana perus- ja täydennyskoulutusta. Näin edistetään koulutuksen työelämälähtöisyyttä ja vahvistetaan oppilaitosten ja työelämän välistä yhteistoimintaa. Opiskelijat suorittavat hankkeessa opinnäytetöitä ja harjoittelujak-soja, ja näin osallistuvat hankkeen erilaisiin toimintoihin, joita he levittävät eteenpäin. Viestintäsuunnitelma sisältää vastuuhenkilöt sekä aikataulun eri toimenpiteille ja arvion kustannuksista. Ulkoisesta viestinnästä vastaa projektipäällikkö. Hankkeesta ja sen vaikuttavista aikaansaannoksista asianmukainen viestintä kuuluu kaikille kehittämisosioille, ja tämä kuvataan lopullisessa viestintäsuun-nitelmassa. Viestinnän onnistumista arvioidaan hankkeen eri vaiheissa sekä hankkeen lopulla. Viestinnän tulokse-na syntyy erilaisia tuotoksia, joilla hankkeesta on viestitty sidosryhmille kuten esim. esitteitä, tiedotteita ja mediajulkisuutta. Viestintää arvioidaan viestintäsuunnitelmassa sovittujen käytettävien mittareiden avulla. Mittareina tullaan käyttämään esim. verkostotapaamisien ja yhteisten kehittämispäivien määrää, hankkeen medianäkyvyyttä, tuotettujen oppaiden ja tiedotusmateriaalien lukumäärää sekä hankkeen verkkosivuilla kävijöiden lukumäärää. Ehdotus: Edellisessä ohjausryhmän kokouksessa tehdyn päätöksen mukaisesti ohjausryhmä käy keskustelua täydennetystä arviointisuunnitelmasta ja hyväksyy suunnitelman sillä varauksella, että hankkeen ede-tessä tähän voidaan tehdä tarvittavia muutoksia. Päätös: 7 Kehittämisosioiden tarkennetut toimintasuunnitelmat Esityslistan liitteet:

5. Kehittämisosioiden tarkennetut toimintasuunnitelmat Projektipäällikkö Minna Kahala 29.9.2014: Kehittämisosiot ovat sovitun mukaisesti toimittaneet tarkennetut toimintasuunnitelmansa 31.7.2014 mennessä. Annetun ohjeistuksen mukaisesti tarkennetuista toimintasuunnitelmista tulee ilmetä tarken-netut tavoitteet, jotka selventävät kehittämisosion tarkoitusta suhteessa hankesuunnitelmaan sekä ra-jaus niiden toimenpiteiden suhteen, mitä kuhunkin kehittämisosioon on sisällytetty. Tarkennetuissa toimintasuunnitelmissa kuvataan myös konkreettisesti hankkeen tulokset, esimerkiksi syntyvät tuotteet ja palvelut, uudet toimintatavat ja raportit, sekä tulosten sovellettavuus, käyttökelpoisuus, levitettävyys ja tavoiteltavat vaikutukset. Erityistä huomiota on kiinnitettävä kohderyhmän osallisuuteen Kaste –ohjelman hengen mukaisesti. Tarkennetut toimintasuunnitelmat sisältävät kuvauksen kehittämisosiois-sa tehtävistä tavoitteiden mukaisista toimenpiteistä ja näiden toteutusaikataulusta sekä alustavan suunnitelman siitä, missä aikataulussa ja järjestyksessä em. toimenpiteissä edetään. Lisäksi listataan yhteistyötahot ja kuvataan yhteistyön muodot.

23.9.2014



10(10)

Ehdotus: Ohjausryhmä käy keskustelun hankkeen tarkennettujen toimintasuunnitelmien sisällöstä ja palauttaa asian valmisteltavaksi seuraavaan kokoukseen. Tarkennettuihin toimintasuunnitelmiin pyydetään ohja-usryhmän kommentteja. 8 Muut asiat 9 Seuraava kokous Minna Kahala 29.9.2014: Seuraavaksi ohjausryhmän kokouksen ajankohdaksi ehdotetaan seuraavia päivämääriä ke 14.1, ti 20.1 tai to 22.1 klo 12 – 14.30. Kokouspaikka päätetään myöhemmin. 10 Kokouksen päättäminen Jakelu paikalla olleet poissa olleet

19.9.2014

Pois syrjästä -hankkeen koulutussuunnitelma 1(9)

LUONNOS POIS SYRJÄSTÄ – Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen KOULUTUSSUUNNITELMA

Hyväksytty ohjausryhmässä x.x.2014

19.9.2014


SISÄLTÖ:

1. Johdanto ......................................................................................................................................... 3

2. Hankesuunnitelman lähtökohdat koulutukselle ........................................................................ 3

3. Hankkeen yhteisestä osuudesta järjestettävä koulutus .......................................................... 5

4. Kehittämisosioiden ja osakokonaisuuksien itse järjestämä koulutus ................................... 6

5. Vaihtoehtoisia koulutussisältöjä .................................................................................................. 6

19.9.2014


1. Johdanto Koulutussuunnitelman tarkoituksena on linjata Pois syrjästä -hankkeen kautta järjestettävän koulutuksen pääsisällöt, kohderyhmät ja toteuttamistapa. Hankkeen tavoitteena on lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen peruspalveluja kehittämällä. Hankkeen myötä lasten ja nuorten ongelmatilanteisiin tartutaan mahdollisimman varhain vaikuttavilla toimintatavoilla. Koulutuksella vahvistetaan peruspalveluiden työntekijöiden verkostomaisen yhteistyön osaamista ja tuetaan hyviin käytäntöihin tai näyttöön perustuvien toimintamallien käyttöön ottamiseen. Hankkeen sisältöön ja toteuttamistapaan voi tutustua tarkemmin hankkeen kotisivuilla www.satshp.fi. Koulutussuunnitelma on perusta koko hankeaikana toteutettavalle koulutukselle. Suunnitelmaa varaudutaan kuitenkin tarkentamaan ja uudelleen suuntaamaan hankkeen aikana ja etenkin hankkeen lähtöarviointien tulosten perusteella sekä tarvittaessa muutoinkin hankkeen aikana. Hankkeen työntekijät toteuttavat ja seuraavat koulutuksen toteutumista ja tekevät hankkeen aikana sekä sen lopulla itsearviointiin pohjautuvan arvioinnin koulutuksen onnistumisesta. Koulutuksien onnistumisen arviointiin osallistetaan myös koulutukseen osallistujat. Koulutussuunnitelmassa kuvataan hankesuunnitelman antamat suuntaviivat koulutukselle, linjataan hankkeen yhteisestä rahoitusosuudesta järjestettävän koulutuksen sisältö ja koulutuksen järjestämisen pääperiaatteet, kuvataan kehittämisosioiden ja osakokonaisuuksien omasta rahoituksestaan järjestämien koulutusten suuntaviivat sekä koulutuksen kohderyhmät ja koko hankkeen teema-alueen kattava koulutustarjotin, josta kehittämisosioiden ja osakokonaisuuksien työntekijät voivat poimia kehittämisen tueksi oleellisimmat aihealueet.

2. Hankesuunnitelman lähtökohdat koulutukselle Hankkeella on kaksi toinen toistaan tukevaa pääteemaa, jotka koskevat hankkeen kaikkia toimenpiteitä ja tavoitteita. Hankkeen kehittämisosiot ovat verkostomaisen yhteistyön kehittäminen sekä ylisukupolvisten ongelmien ehkäisy. Tarkoitus on, että hankkeen päätyttyä hankkeesen osallistuvilla kunnilla on yhtenäiset keinot puuttua erilaisiin ylisukupolvisiin ongelmiin ja organisaatiot osaavat tehdä verkostoitunutta yhteistyötä. Hankkeen keskeisenä työskentelytapana on luoda uusia verkostomaisia toimintatapoja kuntien peruspalveluiden työn tukemiseksi niin, että perheet, lapset ja vanhemmat saavat varhaisessa vaiheessa moniammatillista matalankynnyksen apua. Tavoitteena on myös kehittää tai käyttöön ottaa jo hyväksi havaittuja toimintamenetelmiä perheiden, lasten ja nuorten tukemiseksi. Koko hankkeen johtavana ajatuksena kaikissa toiminnoissa on perheiden, lasten ja nuorten osallistaminen. Tästä syystä myös osa hanketta edistävästä koulutuksesta on yhteistä molemmille kehittämisosioille. Raumalla, Säkylässä ja Salossa on omat kehittämisosionsa hanketyöntekijöineen ja Satakunnan sairaanhoitopiirin alueen muut kunnat ovat hankkeessa mukana sairaanhoitopiirivetoisesti neljän projektisuunnittelijan työpanoksella. Verkostomaisen yhteistyön kehittämisosio Verkostomaisen yhteistyön kehittämisosiossa tuetaan lasten, nuorten ja perheiden kanssa

työskenteleviä kuntatoimijoita verkostojen luomisessa ja toteuttamisessa. Tavoitteena on, että jo varhaisessa vaiheessa, huolen herättyä, lapsen ympärillä peruspalveluissa toimivat eri

hallintokuntien työntekijät osaisivat koota tarkoituksenmukaisia verkostoja perheitä, lapsia ja nuoria osallistamalla. Varhaisella puuttumisella ja yli hallintokuntien tehtävällä yhteistyöllä vältetään päällekkäisyyksiä, toteutetaan yhden luukun periaatetta, säästetään resursseja ja vältetään tai vähennetään kalliita, perheitä kuormittavia korjaavia toimenpiteitä (esim. lastensuojelun toimet tai erikoissairaanhoidon palvelut). Verkostomaisen yhteistyön kehittämisosion toteutumiseksi järjestetään verkostotyöskentelyn osaamista tukevia, hallintokuntien rajat ylittäviä koulutuksia. Lisäksi kunnan toimijoille järjestetään tarveharkinnan mukaan verkostomaista työskentelytapaa

http://www.satshp.fi/

19.9.2014


tukevia muita koulutuksia, jotta hyvien käytäntöjen malleja voidaan ottaa käyttöön ja juurruttaa. Koulutusten lisäksi työskentelytapana on yhdessä tekemällä oppimista sekä mentorointia (esimerkiksi hanketyöntekijät keskenään, kunnan toimijat keskenään). Koulutuksia suunnataan myös tarpeen mukaan vanhemmille tai lasten huoltajille vanhemmuuden tukemiseksi sekä nuorille tiedon lisäämiseksi (esim. päihteet, terveystottumukset, hyvinvointi). Kehitettävästä toiminnasta tulee koulutusten ja mallien luomisen kautta sekä suunnitelmallisen juurruttamisen tuloksena systemaattista. Käyttöön otetut työmenetelmät ja toimintatavat sisällytetään koko asiakas- tai potilastyötä tekevän henkilöstön osaamissalkkuun. Ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen Ylisukupolvisten ongelmien ehkäisemisen kehittämisosion keskiössä on Lapset puheeksi -mallin juurruttaminen osaksi sekä erikoissairaanhoidossa että peruspalveluissa lapsen ja nuoren lähellä työskentelevien viitekehystä. Tavoitteena on, että vakavasti sairastuneen aikuisen lapset huomioidaan varhaisessa vaiheessa vanhemman sairastuttua. Aikuisen sairastuttua lapset elävät yleensä omassa kotikunnassaan peruspalveluiden parissa, tästä syystä yhteistyön ja selkeiden toimintamenetelmien luominen erikoissairaanhoidon ja peruspalvelujen välillä on ensiarvoisen tärkeää onnistuneelle lapsen tukemiselle. Peruspalveluiden osalta tämä edellyttää osaamisen lisäksi verkostomaisen työskentelytavan toimivuutta. Lapsen tai nuoren lähiympäristöön saattaa kuulua myös kolmannen sektorin toimijoita, mikä hankkeessa on syytä huomioida. Ylisukupolvisten ongelmien ehkäisemiseksi järjestetään verkostotyöskentelyn osaamista yli hallintokuntien tukevia koulutuksia sekä erikoissairaanhoidon työntekijöille ja kunnan peruspalveluissa työskenteleville Lapset puheeksi -mallin koulutusta ja kouluttajakoulutusta. Kouluttajakoulutuksella turvataan, että jatkossa Satakunnan alueella on riittävä määrä kouluttajia toimintamallin juurruttamiseen pysyväksi työskentelyatavaksi hankkeen päätyttyä. Kehittämistyö ja koulutus aloitetaan erikoissairaanhoidossa onkologian ja aikuispsykiatrian yksiköissä. Kuntatoimijoiden osalta toimintaa lähdetään kehittämään niissä kunnissa, jotka ilmaisevat kiinnostuksensa kevään ja kesän 2014 aikana. Tavoitteena on, että Lapset puheeksi –malli on hankkeen päätyttyä käytössä kaikissa Satakunnan kunnissa. Ylisukupolvisten ongelmienehkäisyyn tähtääviä koulutuksia suunnataan myös kolmannen sektorin edustajille, jotta lapsen tukemiseksi löydettäisiin erilaisia toimintamalleja hänen omasta elinympäristöstään. Tällaista toimintaa kuntatyöntekijöiden ja järjestöjen kesken voisi olla esimerkiksi tukikummitoiminta. Vanhemmille ja lasten huoltajille voidaan järjestää koulutusta liittyen mm. vakavan sairauden puheeksi ottamiseen, ymmärryksen ja tiedon lisäämiseen tai ryhmätoimintaa vaikean asian käsittelyn tueksi. Tavoitteena on, että ylisukupolvisten ongelmien ehkäisemiseen tähtäävästä toiminnasta tulee koulutusten ja mallien luomisten kautta systemaattista niin erikoissairaanhoidossa kuin peruspalveluissakin, esim. (sosiaalitoimi, varhaiskasvatus, sivistystoimi, terveydenhuolto, vapaa-ajantoimi ja kolmas sektori). Koulutusten lisäksi työskennellään yhdessä tekemällä oppien kunnan toimijoiden, kolmannen sektorin ja erikoissairaanhoidon kesken. Hanketyöntekijät Hanketyöntekijöiden koulutus vaihtelee niin kehittämisosioiden painopistealueiden kuin oman osaamisenkin mukaan. Hanketyöntekijöiden koulutus on pitkälti sisällöllisesti samaa kuin mitä kehittämisosioiden puitteissa tarjottava koulutus pitää sisällään. Lisäksi hanketyöntekijöiden tulee tarvittaessa varmistaa osaamisensa hankehallinnointiin liittyvissä asioissa kuten arvioinnissa ja raportoinnissa. Pois syrjästä -hankkeen yhtenä tavoitteena on hyödyntää jo olemassa olevia hyviä käytänteitä ja toimintamenetelmiä sekä näiden juurruttaminen osaksi peruspalveluita. Tämä voi edellyttää hanketyöntekijöiltä joitakin opintokäyntejä sekä benchmarking -tyyppistä oppimista. Koulutuksen toteuttamisen yleiset periaatteet Koulutuksissa pyritään välttämään päällekkäisyyksiä ja hankkeen kehittämisosiot suunnittelevat ja toteuttavat koulutuksia myös yhdessä. Lapset puheeksi -kouluttajakoulutukset toteutetaan Satakunnan sairaanhoitopiirin Ylisukupolvisten ongelmien ehkäisemisen kehittämisosion toimesta koko hankealueella. Hanke verkostoituu muiden Suomessa käynnissä olevien vastaavien hankkeiden sekä hankkeeseen sitoutuneiden yhteistyötahojen kanssa ja tekee yhteistyötä muiden

19.9.2014


alueella toteutettavien saman aihepiirin hankkeiden kanssa. Koulutustilaisuuksia voidaan järjestää osin myös Kaste-hankkeiden yhteistyönä. Hanke hankkii tarvittaessa koulutuksiin ulkopuolista osaamista ja konsultaatioasiantuntemusta. Osa koulutuksista toteutetaan kuntien ja erikoissairaanhoidon omaa osaamista hyödyntäen.

3. Hankkeen yhteisestä osuudesta järjestettävä koulutus Hankkeen yhteiseen osuuteen on varattu 30 000 € määräraha koulutuksen järjestämiseen sekä noin 50 000 € asiantuntijapalveluihin, osa koulutuksen muodossa. Tästä määrärahasta esitetään varattavaksi 3 000 € hankkeen aloitusseminaariin. Päätösseminaari toteutetaan pienimuotoisemmin, ei perinteisenä seminaaritilaisuutena vaan esimerkiksi näyttelynä. Päätösseminaariin esitetään varattavaksi 1500€. Projektipäällikön ja -sihteerin koulutukseen esitetään varattavaksi 3000 € kummallekin. Hankkeeseen on laadittu koulutuksen pääteemoista yhteinen koulutustarjotin, jonka mukaista koulutusta hyväksytään yhteisen osan rahoilla kustannettavaksi. Kukin kehittämisosio voi valita yhteisestä koulutusrahasta varatun määrärahan puitteissa tarjottimelta itselleen sopivaa koulutusta. Koulutustarjotinta ja tätä suunnitelmaa tarkennetaan tarvittaessa lähtöarviointien ja osaamiskartoituskyselyjen jälkeen sekä tarvittaessa myöhemmin hankkeen aikana. Jokainen kehittämisosio tekee itse osaamiskartoituksen sekä koulutussuunnitelman sitä varten lähetetyn koulutussuunnitelmamallin mukaisesti. Kehittämisosioiden suunnitelmat liitetään osaksi tätä koulutussuunnitelmaa. Yhteisestä koulutusrahasta voidaan hyväksyä seuraavien sisältöalueiden koulutuksia:

1. Verkostomainen työskentely/ Verkosto-osaaminen 2. Asiakkaan osallisuuden mahdollistavien menetelmien koulutus 3. Varhaisen tukemisen tai huolen puheeksi ottamisen koulutus 4. Lapset puheeksi -koulutus 5. Omin jaloin –malli 6. Motivoiva haastattelu ja muut motivointimenetelmät ja –taidot 7. Aihealueiden tiedolliseen lisäämiseen liittyvä koulutus (päihteet, nuorten

mielenterveys) 8. Lapsen tukemiseksi kehitettävät/juurrutettavat toimintamallit esim. tukikummimalli

Lisäksi kehittämisosioille annetaan seuraava ohje: Kehittämisosioiden yleisen osuuden talousarviosta maksettavat koulutukset järjestetään pääsääntöisesti yhteistyössä projektisihteerin kanssa projektipäällikön hyväksyttyä koulutuksen. Koulutuksen jälkeen toimipaikoissa suositellaan otettavaksi koulutusasia esille siten, että voidaan sopia uusien työkäytäntöjen käyttöön otosta. Kokemuskouluttajien käyttöä pidetään suositeltavana. Kustannusten kokonaisjako on sitova, mutta vuositasolla siitä voidaan poiketa ts. edelliseltä vuodelta jäänyttä koulutusrahaa voidaan käyttää koulutuskustannuksiin myöhemmin hankkeen aikana.

4. Kehittämisosioiden itse järjestämä koulutus Kehittämisosiot voivat varata oman budjettinsa puitteissa haluamansa määrärahan omaan koulutukseen. Valtionavustukseen sisältyvien ohjeiden mukaisesti koulutus ei saa olla kuitenkaan lakisääteistä täydennyskoulutusta tai työnohjausta.

19.9.2014


Kehittämisosiot laativat omat koulutussuunnitelmansa annetun ohjeen mukaisesti vuoden 2014 toukokuun loppuun mennessä. Koulutussuunnitelmissa otetaan kantaa sekä hankkeen puolesta järjestettäväksi toivottuun että omalla järjestämisvastuulla olevan koulutuksen sisältöön. Kehittämisosiot tekevät lisäksi kevään 2014 ja syksyn 2014 aikana lähtötilannearvioita ja henkilöstön sekä kohderyhmien osaamiskartoituksia. Näiden arviointien pohjalta koulutussuunnitelmia voidaan myös tarkastaa. Koulutuskokonaisuus muodostuu siis kehittämisosioiden omista lähtökohdista hankkeen yhteisen määrärahan ja kehittämisosioiden oman määrärahan turvin järjestetyn koulutuksen yhdistelmänä. Kehittämisosioiden koulutussuunnitelmien yhteenveto liitteenä 1.

5. Vaihtoehtoisia koulutussisältöjä Konkreettinen toiminta vaatii hankkeessa läpileikkaavasti toteutettaviksi suunniteltuja koulutussisältöjä ja toteutusmalleja. Tässä on kuvattu lyhyesti koulutuksen pääkohderyhmät, koulutussisällöt sekä toteutuksen malli. Luvun tarkoituksena on antaa konkreettisia esimerkkejä koulutuksen kohdentamisen vaihtoehdoista. KOULUTUSTEN KOHDERYHMÄT: 1. Lasten, nuorten ja perheiden hyväksi toimivat peruspalveluiden toimijat; sivistystoimi, varhaiskasvatus,

terveys ja sosiaalipalvelut, nuoriso, liikunta- ja vapaa-ajantoimi 2. Erikoissairaanhoito 3. Kolmas sektori kuten järjestöt ja seurakunnat.

Koulutusten järjestävä taho ja rahoitus ovat vielä päättämättä. Hankkeen onnistumiseksi on välttämätöntä kouluttaa myös kolmatta sektoria sekä seurakuntien työntekijöitä ja/ tai vapaaehtoisia. Hankkeen järjestämiin koulutuksiin voi osallistua myös järjestöjen edustajia, mikäli koulutustilaisuuksiin on jäänyt vapaita paikkoja.

4. Vanhemmat, lapset ja nuoret Koulutusten järjestävä taho ja rahoitus ovat vielä päättämättä. Kohderyhmän koulutukset ovat hankkeen onnistumisen kannalta tärkeitä. Hankkeen järjestämiin koulutuksiin voi osallistua myös vanhempia, nuoria tai lapsia, mikäli koulutustilaisuuksiin on jäänyt vapaita paikkoja.

5. Hanketyöntekijät Kuntatoimijat ja erikoissairaanhoito

- Verkostomaisen yhteistyön osaaminen - Asiakkaan osallistaminen - Vuorovaikutustaidot, asiakkaan aito kohtaaminen - Varhainen havainnointi - Käyttöön otettavien toimintamallien hallinta - Hankkeen asiasisältöjen hallinta (päihdetyö, mielenterveysosaaminen, asiakkaan kohtaaminen,

varhainen puuttuminen)

19.9.2014


Koulutuksen kohderyhmä: Kuntatoimijat ja erikoissairaanhoito

Koulutus Koulutusmuoto Osaamisen kehittyminen

Verkostomainen yhteistyö Seminaarit Case-työskentelyt Ryhmätyöskentelyt

Työntekijöillä on ymmärrys organisaatioiden toimintamalleista, palvelujärjestelmistä sekä ymmärrys perheen ympärillä olevista eri toimijoista ja heidän työskentelylähtökohdistaan. Yhteistyö – ja verkostomainen työskentely tulee luonnolliseksi työtavaksi

Asiakkaan osallistaminen Luennot Harjoitukset (case) Kokemusasiantuntijoiden kanssa työskentely hankkeen aikana

Asiakkaat otetaan luonnolliseksi kanssatoimijaksi ja asiakkaat nähdään tärkeänä ja luonnollisena osana verkostotoimintaa oman elämänsä asiantuntijana

Vuorovaikutustaidot Luennot Harjoitus

Asiakkaan aito kohtaaminen asiakkaan elämäntilanteesta lähtien/ aito kuunteleminen

Varhainen havainnointi Luennot Eri toimintamenetelmien koulutus Case-harjoittelut keskinäisten yhteistyömallien juurruttamiseksi

Varhainen havainnointi tulee luonnolliseksi työskentelytavaksi. Erikoissairaanhoidossa ja peruspalveluissa on luotuna valmiit sisäiset toimintamallit sekä keskinäiset yhteistyömallit niin, että varhainen havainnointi ja interventiot toimivat jokaisen perheen kohdalla

Asiasisällön hallinta Luennot; päihteet, mielenterveys, sairastaminen Kokemusasiantuntijoilta oppiminen

Lapsen, nuoren ja perheen kanssa toimivilla työntekijöillä on ajantasaiset ja riittävät tiedot esim. päihteistä ja mielenterveydestä

Toimintamenetelmät Luennot Benchmarking

Toimijat osaavat käyttää ja heillä on riittävä tieto käyttöönotetuista malleista ja niiden käyttömahdollisuuksista

Kolmas sektori ja seurakunnat

- Verkostomainen yhteistyö - Varhainen havainnointi ja varhaisessa vaiheessa puuttuminen - Tukikummitoiminta

Koulutuksen kohderyhmä: Kolmas sektori ja seurakunnat

Verkostomainen yhteistyö Seminaarit, Case työskentely/ Ryhmätyöskentelyt

Työntekijöillä on ymmärrys organisaatioiden toimintamalleista, palvelujärjestelmistä sekä ymmärrys perheen ympärillä olevista eri toimijoista ja heidän työskentelylähtökohdistaan. Yhteistyö – ja verkostomainen työskentely tulee luonnolliseksi toimintatavaksi

Varhainen havainnointi Luennot Eri menetelmät

Varhainen havainnointi tulee luonnolliseksi työskentelytavaksi. Peruspalveluissa ja kolmannen sektorin osalta on luotuna valmiit keskinäiset yhteistyömallit niin, että

19.9.2014


varhainen havainnointi toimii jokaisen perheen kohdalla.

Asiasisältö osaaminen Tukikummimalli

Luennot Eri menetelmät Benchmarking Kokemusasiantuntijoilta oppiminen

Lapsen, nuoren ja perheen kanssa toimivilla työntekijöillä on ajantasaiset ja riittävät tiedot esim. päihteistä ja mielenterveydestä Toimijoilla on osaamista käytettävistä toimintamalleista

Vanhemmat, lapset, nuoret

- Vanhemmuuteen kasvaminen - Terveysymmärryksen lisääminen nuorille ja lapsille - Päihdetietous - Lasten ja nuorten mielenterveystietous vanhemmille - Muut lasten tai nuorten elämään liittyvät kysymykset (esim. some)

Koulutuksen kohderyhmä: Vanhemmat, lapset ja nuoret

Vanhemmuuteen kasvaminen Luennot Ryhmät Keskustelutilaisuudet kuten vanhempainillat Vertaistuki

Vanhempien tieto vanhemmuudesta kasvaa sekä rohkeus ja varmuus toimia vanhempana lisääntyvät. Vanhempien ymmärrys lapsuudesta ja nuoruudesta kasvaa sekä ymmärrys omasta mahdollisuudesta katkaista ylisukupolviset ongelmat.

Terveysymmärrys Luennot Keskustelutilaisuudet

Nuorten ja lasten terveysymmärrys ja itsensä arvostaminen kasvavat

Päihdetietous Mielenterveystietous Muut keskeiset kysymykset lasten ja nuorten elämässä

Luennot Keskustelutilaisuudet Ryhmätyöt Kokemusasiantuntijoiden kuuleminen

Vanhempien, lasten ja nuorten asiatietous ja ymmärrys hankkeen keskeisistä asiasisällöistä lisääntyy

Hanketyöntekijät

- Arviointikoulutus - Raportointitaidot - Pedagogiset taidot - Hankkeen asiasisältöjen ja toimintamallien hallinta - Verkostomainen yhteistyö

Koulutuksen kohderyhmä: Hanketyöntekijät

Arviointiosaaminen Raportointiosaaminen Yhteistyötaidot

Luennot Vertaistuki

Työntekijöillä on riittävä hallinnollinen osaaminen hankkeen läpiviemiseksi.

Pedagogiset taidot Luennot Harjoitukset Vertaistuki

Hankkeen läpiviemiseksi ja eri ryhmien motivoimiseksi tarvittavat pedagogiset taidot esimerkiksi tiedon haussa, kouluttamisessa.

Asiasisältö osaaminen Toimintamallit

Luennot Keskustelutilaisuudet Ryhmätyöt Kokemusasiantuntijoiden kuuleminen

Työntekijöillä on riittävä ja ajantasainen tieto hankkeen asiasisällöistä. Työntekijät ymmärtävät käytettävien toimintamallien pääperiaatteet ja niiden käyttömahdollisuudet.

Verkosto-osaaminen Seminaarit Työntekijöillä on ymmärrys

19.9.2014


Casetyöskentely/ ryhmätyöskentely

organisaatioiden toimintamalleista, palvelujärjestelmistä ja perheen ympärillä olevista eri toimijoista ja heidän työskentelylähtökohdistaan. Työntekijät osaavat yhteistyöhön – ja verkostomaiseen työskentelyyn tukemisen ja ohjaamisen.

MUUTA − Koulutustarpeen määrittelyssä on arvioitava kohderyhmästä riippuen koulutukseen käytettävät

tuntimäärät − Hankkeen onnistumisen kannalta suuri merkitys on organisaation osaamis- ja motivaatiotilalla, tämä

tulee huomioida ja kartoittaa koulutusta suunniteltaessa − Koulutustarjonta, ja osalla kohderyhmistä myös koulutushalukkuus, on suurta. Tästä syystä priorisointiin

on kiinnitettävä erityistä huomiota. − Koulutuksen toteutuksessa käytetään innovatiivisia ratkaisuja, mm. erilaiset vertaisoppimistilanteet,

benchmarking ja muunlaiset menetelmäkoulutukset pienryhmissä. Tiedon jakamisessa ja kustannusten minimoimiseksi koulutuksiin osallistuja raportoi koulutuksen sisällöstä esimerkiksi kehittämispäivien yhteydessä.

− Kuntoimijoilta on tullut runsaasti toiveita ja tiedusteluja koulutuksen saamiseksi liittyen salassapito- ja tietosuojakysymyksiin moniammatillisessa yhteistyössä, tähän tarpeeseen lienee perusteltua vastata.

LIITTEET Liite 1 Kehittämisosioiden koulutussuunnitelmien yhteenveto

pvm päivitetty 30.6.2014

päivitetty 19.9.2014

Hankkeen nimi: Pois Syrjästä

YHTEENVETO

Hallinnoija: Satakunnan sairaanhoitopiiri

Kehittämisosion koulutukset

Kehittämisosiot,

joilla sama

koulutusaihe

Kehittämis-

osion tavoite,

jota koulutus

tukee Koulutuksen aihe Kouluttaja

Kohderyhmä/

hlömäärä Ajankohta Koulutuspaikka Kustannukset

Kustannus

maksetaan

kehittämis-

osion omasta

talousarviosta

Haetaan

rahoitusta

yleisestä

osuudesta

Rauma

Ennaltaehkäisevä

päihdetyö(eirt.

Kannabis)

asenteisiin

vaikuttaminen Puhutaan huumeista

Aluehallintovirasto,

eri koulutttajia, esim.

satakunnan

huumepoliisi

Lasten ja nuorten

parissa työskentelevät

sekä huoltajat kevät 2015

Raumasali 400

hlöä 740,00 x

Rauma

Nuorten

osallistava

ennaltaehkäisevä

päihdetyö

menetelmä

Ennaltaehkäisevä päihdetyö,

nuoret ja aikuiset toimivat

yhdessä.

Tarkentuu

myöhemmin

Nuorten parissa

toimivat sekä PS

Rauman osion

projektityöntekijä syksy 2014

tarkentuu

myöhemmin n.50

hlöä 350,00 x

Rauma

Ennaltaehkäisevä

päihdetyö

menetelmien

kehittäminen

Ennaltaehkäisevän päihdetyön

menetelmäkoulutus

Tarkentuu

myöhemmin

8-luokkalaiset,

huoltajat

syksy 2014 tai

kevät 2015 20kpl 8-luokkaa 1 500,00 x

Rauma

Ennaltaehkäisevä

n päihdetyön

koordinaation

kehittäminen

Ennaltaehkäisevän työn päivät

Lahti syksy 24.-25.9. 2014

Sosiaalialan

osaamiskeskus

Verso / Päijät-

Hämeen ehkäisevän

työn verkosto,

Preventiimi, Lahden

kaupunki, Päijät-

Hämeen

koulutuskonserni,

Lahden

ammattikorkeakoulu

, Lahden diakonian

instituutti,

Koulutuskeskus

Salpaus,

Preventiimi, Etelä-

Suomen

Aluehallintovirasto,

Päijät-

Hämeen

sosiaalipsykiatrinen

säätiö

Rauman osion

projektityöntekijä,

yhteyshenkilö

syksy 2014

24-25.9.2014 500,00 x

Rauma

Pitkittyneiden

koulupoissaolojen

ehkäisemismalli Tarkentuu myöhemmin

tarkentuu

myöhemmin huoltajat 400 hlöä 2015

Raumasali 400

hlöä 240,00 x

RaumaTuetut

vanhempain illat Tarkentuu myöhemmin

pilottina kaksi 5.-

luokkaa kaksi 6.-

luokkaa kaksi 7.-

luokkaa 2015

Raumasali 400

hlöä 240,00 x

Rauma

Pitkittyneiden

koulupoissaolojen

estämismallin

kehittäminen ja

juurruttaminen Tarkentuu myöhemmin

Tarkentuu

myöhemmin

Lasten ja nuorten

parissa työskentelevät

n.400hlöä 2015 x

Rauma

Ihmeelliset vuodet

nuorille suunnattu

osio

Tarkentuu

myöhemmin

Tarkentuu

myöhemmin

Pois Syrjästä

hankkeen

ohjausryhmä

päättää x

RaumaProjektityöntekijän

benchmarking

5 kertaa: 1. Folkhälssan 2.

Numijärven verkostomainen

työote3. Kaarinan perhekeskus.

Loput ennaltaehkäisevä

päihdetyö erityisesti kannabis-

käytön ehkäisy tarkentuvat

myöhemmin Projektityöntekijä

500, arvio

matkalkuluista

myöh.

yhteensä 3 590,00

Salo

Ennalta

ehkäisevän työn

ja perheen

hyvinvoinnin

näkökulmat Laajat terveystarkastukset THL

Opettajat,

kouluterveydenhoitajat,

kuraattorit, psykologit

syksy 2014 tai

kevät 2015 Salo 800,00 x

Salo

Perheen

hyvinvoinnin

näkökulma

Salon kehittämisosion

"aloitusseminaari": Miten

työttömyys vaikuttaa

perheeseen?

Matti Rimpelä +

toinen asiantuntija

Yhteistyökumppanit,

kaupungin päättäjät syksy 2014 Salo 2 050,00 x

koulutus-

palkkio x

SaloEnnalta

ehkäisevä työ

Nuorten mieleterveysteen

liittyviä koulutuksia, tarkentuu

myöhemmin

Tarkentuu

myöhemmin

Opettajat,

kouluterveydenhoitajat,

kuraattorit, psykologit 2015 - 2016 0,00 x

Salo

Varhainen

puuttuminen,

ennalta ehkäisevä

työ Lapset puheeksi -koulutus

Kaupungin

koulutetut kouluttajat

opetustoimen,

sosiaalitoimen ja

terveysalan toimijat

kevät 2015

kevät 2016

(tarkoitus

useammassa

erässä, määrät

tarkentuvat

myöhemmin) Salo 0,00 x

SaloVerkostomainen

yhteistyö Verkostomainen yhteistyö

Tarkentuu

myöhemmin

syksy

2014/kevät

2015 Salo 700,00 x

koulutuspa

lkkio x

Salo

Nuorten

voimavarojen

tukeminen Tarkentuu myöhemmin

Tarkentuu

myöhemmin 2015/2016 Salo 0,00 x

SaloVerkostomainen

yhteistyö

Opiskeluhuollosta hyvinvointia

2014 THL, STM, OPH


projektityöntekijä

16.9 -

17.9.2014 Helsinki 420,00 x

Salo

Matalan

kynnyksen paikan

kehittäminen,

verkostoyhteistyö

Benchmarking 1) Matalan

kynnyksen

mielenterveyspalvelu,

Kirkkonummi 2) Nyrkit Savessa-

verkostotyöryhmä, Nokia 3)

Mahdolliset muut kohteet

Kyseisten paikkojen

toimijat


projektityöntekijä sekä

1 - 2

yhteistyökumppania

syksy

2014/kevät

2015

Kirkkonummi,

Nokia 500,00 x

Salo

Nuorten

voimavarojen

tukeminen Coaching-toiminta

Tarkentuu

myöhemmin 2016 0,00 x

Salo

Varhainen

puuttuminen,

ennalta ehkäisevä

työ MT-ensiapu 1

Tarkentuu

myöhemmin Opettajat 2016 0,00 x

Salo

Projektin

eteneminen,

kehitystyö Palvelumuotoilu

Tarkentuu

myöhemmin Tarkentuu myöhemmin 2016 0,00 x

yhteensä 3 770,00

SATSHP YS,

SATSHP VY,

Säkylä

Uusien

toimintamallien

kehittäminen

Lapset puheeksi -kouluttaja

koulutus

Yhteistyössä

ylisukupolvisten

ongelmien

katkaisemisen osion

kanssa 2 syksy 2014 x

SATSHP YS,

SATSHP VY,

Säkylä Lapset puheeksi -koulutus

Säkylään

koulutettavat

kouluttajat

Lasten kanssa

työskentevät

(opettajat,

kouluavustajat,

terveydenhoitajat,

sosiaalityöntekijät,

perhetyöntekijät,) 60

hlö kevät 2014 x

Säkylä, Salo,

Rauma, SATSHP

YS ja VY

Osaamisen

lisääminen

/verkostomaisen

yhteistyön

kehittäminen

Vaitiolovelvollisuus ja

moniammatillinen

verkostoyhteistyö

Asian selvittäminen

kesken

Lasten kanssa

työskentevät

(opettajat,

kouluavustajat,

terveydenhoitajat,

sosiaalityöntekijät,

perhetyöntekijät,) 60

hlö talvi 2014

Säkylän

yhteiskoulun

auditorio x

Säkylä

Uusien

toimintamallien

kehittäminen Tukihenkilö -koulutus

Tukimummut ja

tukivaarit 20 hlö syksy 2015

Säkylän

kunnanvirasto x

Säkylä

Asiakkaisen

osallistaminen /

Vanhemmuuden

tukeminen

Lasten ja nuorten

mediakasvatus tai jokin muu

vanhemmuutta tukeva koulutus

Tarkentuu

myöhemmin

Lasten huoltajat ja

lasten kanssa

työskentelevät kevät 2015

Säkylän

yhteiskoulun

auditorio 550,00 x

yhteensä 550,00

SATSHP VY,

Rauma, Salo,

Säkylä

Verkostomaisen työtavan

menetelmäkoulutus

Tarkentuu

myöhemmin

Perustason eri

hallintokuntien

työntekijät 30 hlö

syksy

2014/kevät

2015

esim. SATSHP:n

tilat 650 - 1150 € x

SATSHP VYAsiakkaan

osallisuus

PerheART, auttaa nuorta ja

perhettä muuttamaan omaa

toimintaansa Vahvan perheen

edellytykset: Sitoutuminen,

Toimiva vuorovaikutus/

kommunikaatio, Henkinen

hyvinvointi, Keskinäinen

arvostus, Aikaa yhdessäololle

Toimintakyky

Suomen ART-

yhdistys / Jaana

Jokinen

Perheiden kanssa

työskentelevät ART-

koulutuksen saaneet

henkilöt, PerheART

(24 hlöä, koulutus 3

opintopäivää)

syksy 2014 -

kevät 2016 SATSHP:n tilat 2 500,00 x

SATSHP VY

Ehkäisevän työn

ja varhaisen

puuttumisen

menetelmä

Ihmeelliset vuodet -

vammuudenryhmäohjaaja Ihmeelliset vuodet ry

Porin ja Rauman

kaupunkien, lasten

kanssa työskentelevät,

25 hlö

kevät 2015 -

kevät 2016 Helsinki

n. 650e + ALV/

hlö sekä 1 x

1200e

tarvikepaketti/ku

nta tai kaupunki,

mahd. kahvit. x

SATSHP VY

ART Koulutuksen tavoitteet:

Nuorille pyritään tarjoamaan

vaihtoehtoja aggressiivisen

käyttäytymisen sijaan.

ART 10 (koulutuksen

kesto 2,5 pv,

menetelmäkoulutus)

syksy 2014 -

kevät 2016 SHP:n tilat 4 560,00 x

SATSHP VY

Aihealueiden

tiedolliseen

lisäämisen liittyvä

koulutus

Neuropsykiatrisen tietouden

lisäämisen

varhaiskasvatuksessa sekä ala-

ja yläkouluissa + II-asteella SHP:n henkilökunta

Perustason toimijat

mm. varhaiskasvatus

ja koulut esim. Veso-

päivät, esim.

koulukohtaisesti

syksy 2014 -

kevät 2016

Varhaiskasvatus ja

koulut.

mahdollinen

luentopalkkio. x

SATSHP VY

Nuorille suunnattu tilaisuus

esim. positiivisuudesta ja

erilaisuuden hyväksymisestä Ei vielä tiedossa

Esim. Ala-- ja

yläkoulujen oppilaat,

hlömäärä

kunta/kaupunkikohtain

en

syksy 2014 -

kevät 2016 Koulun tilat. ei arviota x

SATSHP VYAsiakkaan

osallisuus

Asiakkaan osallistaminen

verkostoyhteistyössä

Ei vielä tiedossa

Lasten, nuorten ja

perheiden kanssa

toimijat kunnissa,

hlömäärä


en

syksy 2014-

kevät 2016

x

SATSHP VY Dialogi-koulutusta Vuorovaik.taitojen kehittäminen Ei vielä tiedossa

Lasten ja nuorten sekä

perheiden kanssa

työskentelevät,

hlömäärä


en

syksy 2014-

kevät 2016 x

yhteensä 10 060,00

SATSHP YS,

SäkyläAikuispotilaiden

lasten tukeminen

Lapset puheeksi -

keskustelukoulutus Mika Niemelä

pilottiosastojen

työtekijät, 45hlö syksy 2014 SATSHP 6 328,00 x

SATSHP YS

Muutos nyt. Lapset puheeksi -

luento Jaana Jokinen

peruspalvelut ja

erikoissairaanhoito syksy 2014 SATSHP 400,00 x

Säkylä, SATSHP

YSAikuispotilaiden

lasten tukeminen Lp-, LpNp- ja kouluttajakoulutus Mika Niemelä

kuntien työntekijät,

psykiatrian ja

somatiikan työntekijät,

15 hlö

syksy

2014/kevät

2015 SATSHP 8 740,00 x

yhteensä 15 468,00

32 888,00Koulutusten arvioidut kustannukset yhteensä (Ei sisällä vielä kaikkia kustannuksia)

1

19.9.2014

LUONNOS POIS SYRJÄSTÄ – Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäi-seminen ARVIOINTISUUNNITELMA

Hyväksytty ohjausryhmän kokouksessa X.X.2014

2(12)

Sisällysluettelo

1 JOHDANTO - Arvioinnin kohde ja tarkoitus ............................................................................ 3

2 Arviointikysymykset - Mitä ja miten arvioidaan? .................................................................... 5

2.1 Hankkeessa kehitettävien palveluiden ja toimintamenetelmien vaikutusten arviointi 6

2.2. Hankkeen kohderyhmien osallisuuden arviointi ................................................................. 7

2.3 Osaamisen kasvun arviointi .................................................................................................... 7

2.4. Palvelumallien hyödynnettävyyden arviointi ....................................................................... 8

3 Arvioinnin vaiheet ........................................................................................................................ 8

3.1 Lähtötila-arviointi ...................................................................................................................... 8

3.2 Väliarvioinnit .............................................................................................................................. 9

3.3 Loppuarviointi .......................................................................................................................... 10

4 Arvioinnin resurssit, aikataulu ja raportointi ........................................................................... 11

3(12)

1 JOHDANTO - Arvioinnin kohde ja tarkoitus Arvioinnin kohde on Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallinnoima Pois syrjästä -hanke. Hankkeen rahoittaja on Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste-ohjelma ja sen toteuttamisaika on 1.1.2014–31.10.2016. Hankkeessa ovat mukana Satakunnan sairaanhoitopiirin alueen kunnat se-kä Rauma, Salo ja Säkylä omilla kehittämisosioillaan. Hankkeen päätavoitteena on lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäi-seminen peruspalveluja kehittämällä. Tarkoitus on, että hankkeen päätyttyä Satakunnan alueen kunnilla sekä Salon kaupungilla Varsinais-Suomessa on yhtenäiset keinot puuttua erilaisiin ylisukupolvisiin ongelmiin ja kuntien organisaatiot osaavat tehdä verkostoitunutta matalankynnyk-sen yhteistyötä. Laajempana tavoitteena on, että käyttöönotetut käytänteet ja mallit olisivat siirret-tävissä kattavasti myös muihin kaupunkeihin ja kuntiin. Hankeen kohderyhmänä ovat perheet, lap-set ja nuoret. Hankekokonaisuudelle asetetut tavoitteet ovat seuraavat:

- verkostomaisen yhteistyön kehittäminen - ylisukupolvisten ongelmien ehkäisy

Tavoitteiden osatavoitteet hankkeen alueellisissa kehittämisosioissa on esitetty taulukossa 1. Hankeen odotetut vaikutukset ovat seuraavat:

Sosiaali- ja terveyspalvelut kohdistuvat paremmin niitä tarvitseville perheil-

le, lapsille ja nuorille. Hoidon ja palvelujen arviointi, ja oikea-aikaisuus on

parantunut, ennaltaehkäisy tehostunut.

Lasten ja nuorten syrjäytyminen ja ylisukupolvinen syrjäytymiskierre vähe-

nee, kun ammattilaiset tunnistavat varhain perheiden avuntarpeen.

Lasten, nuorten ja heidän vanhempiensa ympärillä olevat verkostot ovat

vahvistuneet. Vanhemmuutta on tuettu niin, että vanhemmat ovat kyen-

neet ottamaan vahvemman vastuun lapsista ja nuorista.

Lasten, nuorten ja perheiden osallisuus lisääntyy ja he ovat itse mukana

kehittämässä hyvinvoivaa elinympäristöä

Henkilöstön osaaminen verkostomaisesta yhteistyöstä on kasvanut ja

henkilöstöllä on yhteiset toimintamallit käytössä.

Tarjottavat moniammatilliset palvelut ovat nivoutuneet yhteen matalan

kynnyksen periaatteella ja eri toimijat osaavat arvioida varhaisessa vai-

heessa lapsen, nuoren tai vanhempien tuen tarpeen.

Palveluiden kustannustehokkuus ja -vaikuttavuus lisääntyvät.

On löydetty ja käyttöönotettu malleja, joilla tuetaan vakavasti sairaan ai-

kuispotilaan lapsia.

Koulukieltäytymiset ja koulusta erottamiset ovat vähentyneet.

4(12)

Mielenterveyden ongelmia ratkaistaan ehkäisevillä toimilla ja korjaavat

toimenpiteet ovat vähentyneet.

Lasten ja nuorten huostaanotot ja sijoitukset ovat vähentyneet.

Alaikäisten ehkäisevä päihdetyö on koordinoitua ja päihteidenkäyttö sekä

rikollisuus ovat vähentyneet.

Arvioinnin tarkoituksena on tukea hankehallinnon ja alueellisten kehittämisosioiden työtä antamalla ajantasaista palautetta työn tuloksellisuudesta ja tavoitteiden saavuttamisesta. Hankkeen arviointi toteutetaan prosessiarviointina, jolloin arvioinnin ensisijaisena tehtävänä on ohjata kehittämistä laadullisen seuranta- ja arviointitiedon avulla koko hankkeen ajan. Näin saadaan vastauksia siihen, ollaanko kehittämisessä menossa oikeaan suuntaan. Arvioinnin kautta haetaan myös perusteita luotavien toimintamallien hyödyistä ja kustannusvaikutuksista, ja lisätään siten edellytyksiä juurrut-taa hankkeen luomia palveluja, toimintamalleja ja työkäytäntöjä osaksi kuntien palveluja. Arviointi kohdistuu sekä hankkeen toteuttamisprosessiin että hankkeen tuloksiin. Erityisinä arvioin-tikohteina ovat:

- hankkeessa kehitettävän verkostomaisen yhteistyön onnistuminen ja sen vai-

kutukset oikea-aikaiseen ja ennaltaehkäisevään työmuotoon

- käytettyjen toimintamallien vaikuttavuus ja kustannustehokkuus

- asiakkaiden osallisuus

- henkilöstön osaaminen

Arviointitietoa kerätään hankkeen työntekijöiden, ohjausryhmän, tukiryhmien ja rahoittajan käyt-töön. Tavoitteisiin pyritään yhteistyöverkostoja kehittämällä, asiakkaita osallistamalla, henkilökun-taa kouluttamalla ja uusia palvelumuotoja hyödyntämällä. Taulukko 1. Pois syrjästä -hankkeen tavoitteet ja osatavoitteet alueellisissa kehittämisosioissa

Tavoitteet Osatavoitteet SATSHP ky Rauma Säkylä Salo

Verkostomainen yhteistyö

1 Parannetaan perheiden osalli-suutta 2 Kehitetään palvelutarpeen arvi-ointia varhaisen avuntarpeen tun-nistamiseksi 3 Kehitetään ammattilaisten osaamista verkostomaisen yhteis-työn kehittämiseksi 4 Kehitetään vuorovaikutustaitoja asiakkaan kohtaamisessa ja asia-kastyön käytänteitä

x x x x

x x x x

x x x x

x x x x

5(12)

Ylisukupolvisten ongelmien eh-käiseminen

1 Kehitetään menetelmiä ylisuku-polvisten ongelmien katkaisemi-seksi ja perheiden kokonaisvaltai-seksi auttamiseksi 2 Otetaan käyttöön menetelmiä vakavasti sairaan aikuispotilaan lapsien tukemiseksi 3 Kehitetään ja/ tai otetaan käyt-töön toimintamalleja kouluongel-mien estämiseksi 4 Kehitetään matalan kynnyksen päihde- ja mielenterveyspalveluita kouluongelmien ehkäisyn tueksi 5 Koordinoidaan alaikäisten eh-käisevää päihdetyötä

x x x x x

- x x x x

x x x - -

x x x x x

2 Arviointikysymykset - Mitä ja miten arvioidaan? Arviointikysymykset kohdistuvat hankkeen tavoitteisiin ja odotettuihin vaikutuksiin. Lisäksi tarkas-tellaan hankkeessa kehitettyjen toimenpiteiden hyödynnettävyyttä varsinaisessa kehittämistyössä. Arvioinnissa lähdetään liikkeelle siitä, mikä on hankkeen kohderyhmän (kohderyhmien) palveluiden nykytila ja mitä muutoksia (parannuksia) hankkeella pyritään aikaansaamaan palveluiden käytön tavoissa ja palvelujärjestelmässä. Arvioinnin tarkoituksena on selvittää, minkälaisia asiakasvaiku-tuksia hanketyöllä on. Tavoitteena on myös selvittää, saadaanko hankkeessa käytetyillä toiminta-malleilla, koulutuksella ja verkostomaisen yhteistyön kehittämisellä aikaan muutoksia lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Oletuksena on, että verkostomaisen yhteistyön kehittämi-nen ja asiakkaan osallistaminen auttavat luomaan asiakas- ja tarvelähtöisiä sosiaali- ja terveyspal-veluita ja vähentävät näin myös erikoissairaanhoidon tarvetta. Tämän johdosta voidaan purkaa ny-kyisiä, usein hajanaisia ja päällekkäisiä lasten, nuorten ja heidän perheilleen tarkoitettujen palve-luiden käyttöä. Oletuksena on niin ikään, että nämä muutokset parantavat kustannustehokkuutta. Arvioinnissa keskitytään neljään kokonaisuuteen: 1) Hankkeessa kehitettyjen palveluiden ja toimintamenetelmien vaikutukset 2) Hankkeen kohderyhmien osallisuuden toteutuminen 3) Hankeorganisaatioiden henkilöstön ja hankehenkilöstön osaamisen kasvu 4) Uusien palvelumallien hyödynnettävyys ja soveltuvuus hankkeen kehittämistyöhön Laadullisen, ohjaavan tiedon lisäksi hankkeen vaikutuksia arvioidaan myös määrällisen tiedon avulla. Hankkeessa arviointia toteutetaan sekä sisäisen että ulkoisen arvioinnin kautta. Kaste- ja laatusuosituksen indikaattorit sekä kuntien palvelutuotantoa koskevat seurantatiedot reagoivat muutokseen hitaasti, joten näitä arviointimalleja käytetään pidemmän aikavälin arvioinnin suoritta-misessa.

6(12)

Arvioinnin lähtökohtana ovat lähtötilanteet, jotka perustuvat kunnan palveluista ja verkostojen toi-mivuudesta laadittuihin kuvauksiin sekä verkostomaisen yhteistyön kehittämisen että ylisukupolvis-ten ongelmien ehkäisyn näkökulmasta. Osa arvioinnista toteutetaan työpajatyyppisenä vertaisarvi-ointina niiden hanketyöntekijöiden kesken, jotka tekevät samoja kehittämisosioita. Hankkeen han-ketyöntekijät ovat saaneet ohjeet täyttää hankepäiväkirjaa, näitä merkintöjä hyödynnetään arvioin-nissa. Hankkeen yksi keskeisimmistä kehittämistavoitteista ja läpileikkaavista periaatteista on osallistami-nen sekä asiakaslähtöinen toiminta. Osallistamisen ja asiakaslähtöisyyden arviointi toteutetaan kyselyin ja haastatteluin koko projektin ajan. Eri oppilaitosten opiskelijoilla on mahdollisuus suorit-taa harjoittelujaksoja ja siihen liittyviä opiskelutehtäviä sekä opinnäytetöitä hankkeen kehittä-misosioista.

2.1 Hankkeessa kehitettävien palveluiden ja toimintamenetelmien vaikutusten arvi-ointi

Hankkeen luomien palveluiden ja toimintamenetelmien vaikutusten selvittämiseksi tarkastellaan niitä muutoksia, joita hanke tuo palvelujärjestelmään. Tarkastelukohteena ovat a) kuinka hyvin hanke on onnistunut luomaan yli hallintokuntien ulottuvia matalan kynnyksen asiakaslähtöisiä pal-veluita ja palvelumalleja (onko päällekkäisyyksiä kunnan eri toimijoiden välillä) b) miten nämä pal-velut vaikuttavat asiakkaisiin c) onko korjaavien toimenpiteiden tarve vähentynyt d) vähentävätkö käyttöön otetut toimintamenetelmät erikoissairaanhoidon käyttöä ja millaisia kustannuksia syntyy verrattuna aikaisempiin toimintatapoihin. Muutoksia arvioidaan asiakkaan (lapsen, nuoren, per-heen), henkilöstön ja palvelujärjestelmän näkökulmasta.

Asiakkaan tilanteessa tapahtuneita muutoksia tarkastellaan elämänhallintaan (esim. koulupoissa-olot, päihteiden käyttö, terveyspalveluiden tarve, lastensuojeluasiakkuudet) liittyvien mittarien avul-la. Keskeisenä näkökulmana vaikutusten arvioinnissa on se, miten uudelleen järjestetyt palvelu-menetelmät onnistuvat vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin: Kokevatko asiakkaat tulleensa aute-tuiksi oikea-aikaisesti? Johtaako annettu apu muutokseen? Ovatko asiakkaat tyytyväisiä saa-maansa palveluun? Asiakkaisiin liittyvää arviointitietoa kerätään haastattelujen, -kyselyjen ja toi-mintamallien kehittämistyössä kerättävien asiakastietojen avulla. Arvioinnissa voidaan hyödyntää myös asiakasraateja, fokusryhmiä tai käyttää soveltaen bikva-menetelmää. Asiakashaastatteluissa voidaan tarkastella myös sitä, ovatko palvelut asiakkaan näkökulmasta tarkoituksenmukaisia ja toimivatko ne yhden ”luukun periaatteella”. Henkilöstön näkökulmasta tarkastellaan kohderyhmän kanssa työskentelevien ammattilaisten osaamisessa, asenteissa ja työtavoissa tapahtuneita muutoksia. Arviointitietoa kerätään hanke-työntekijöiden itsearviointina sekä laajemmin henkilöstökyselyn avulla. Lisäksi voidaan haastatella tiettyjä avainhenkilöitä.

Organisaatioiden ja palvelujärjestelmien näkökulmasta arvioidaan palveluissa ja palveluproses-seissa tapahtuneita muutoksia. Muutoksia tarkastellaan asiakkaan viranomaisverkostojen ja palve-lupolkujen avulla, palveluja prosessikuvausten avulla sekä hankkeen ohjausryhmille ja yhteistyö-tahoille tehtävän kyselyn avulla.

Uusien toimintamenetelmien kustannustehokkuuden arvioimiseksi tarkastellaan palvelun käyttäjän aiheuttamia kustannuksia palvelujärjestelmälle ennen uutta palvelumallia ja sen jälkeen. Kustan-nuksia voidaan arvioida esim. vuositasolla laskemalla erikoissairaanhoidon käyttötarvetta, lasten-suojeluilmoitusten ja kodin ulkopuolisten sijoitusten määrä, alaikäisten päihteiden käytöstä aiheu-tuneita käyntejä sosiaalitoimessa sekä koulupoissaolojen määrää tilastoista.

7(12)

Palvelujen vaikutuksia ja kustannustehokkuutta tarkastelevat arviointikysymykset: - Kuinka hyvin hanke on onnistunut luomaan tarve- ja asiakaslähtöisiä palveluita ja toi-

mintamalleja hankkeen kohderyhmille?

o Mitkä ovat hankkeen luomien palveluiden vaikutukset?

o Miten palvelujen kustannustehokkuus on toteutunut?

o Miten asiakastyytyväisyys on toteutunut?

- Mitä parannuksia hanke tuo palvelujärjestelmään/ verkostomaiseen yhteistyöhön?

o Mitkä ovat hankkeen tuomat muutokset asiakkaan, henkilöstön, organisaation

näkökulmasta?

o Mitä muutoksia hanke on tuonut osaamisen, prosessin ja palveluiden toimivuu-

den kannalta?

- Miten hanke on vähentänyt korjaavien palveluiden käyttöä?

2.2. Hankkeen kohderyhmien osallisuuden arviointi

Hankkeen kohderyhmien ja hankkeessa kehitettyjen palveluiden asiakkaiden osallisuuden toteu-tumista arvioidaan kahdesta näkökulmasta: ensinnäkin tarkastellaan sitä, miten asiakkaat (kohde-ryhmä) on otettu / saatu mukaan palvelutarpeen määrittelyyn ja palvelumallin kehittämiseen. Toi-seksi tarkastellaan sitä, miten luodut palvelumallit ovat onnistuneet lisäämään kohderyhmän osalli-suutta laajemmin omassa asiassaan, esimerkiksi syrjäytymiseen ja elämänhallintaan liittyen.

Asiakkaiden osallisuuden toteutumista tarkastelevat arviointikysymykset: - Kuinka hyvin hanke on onnistunut luomaan asiakaslähtöisiä palveluita ja toimintamene-

telmiä lapsille, nuorille ja heidän perheilleen?

o Miten asiakaslähtöisyys ja osallisuus ovat toteutuneet?

o Miten asiakkaat on otettu mukaan palvelutarpeen määrittämiseen ja palvelujen

kehittämiseen?

- Miten asiakkaat toteuttavat ja pystyvät toteuttamaan osallisuutta omassa asiassaan?

2.3 Osaamisen kasvun arviointi

Hankesuunnitelmassa mainittujen odotettujen vaikutuksien nojalla hankkeen odotetaan lisäävän henkilöstön osaamista yli hallintokuntien ulottuvassa verkostomaisen yhteistyön toteutuksessa, käyttöön otettavien toimintamenetelmien hallintaa, hankkeen painoalueiden sisällön osaamista se-kä vuorovaikutustaitoja suhteessa asiakkaisiin. Henkilöstöllä tarkoitetaan sekä hankkeen työnteki-jöitä että hankekuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen, sivistystoimen, vahaiskasvatuksen ja kol-mannen sektorin työntekijöitä. Hankkeen kohderyhmän näkökulmasta tavoiteltavaa on, että nuoret tulisivat terveystietoisemmiksi ja vanhemmat saisivat tukea vanhemmuuteensa.

Osaamisen kasvulla tarkoitetaan hankkeen kohderyhmään (vanhemmat, nuoret ja lapset) liittyvää ammatillista osaamista, jota tarvitaan varhaisen tuen tarpeessa olevien asiakkaiden tunnistamises-sa, palveluihin ohjaamisessa ja palveluiden toteuttamisessa. Osaamisalueet liittyvät esimerkiksi vuorovaikutustaitoihin, verkosto-osaamiseen, lasten ja nuorten mielenterveystietouteen, päihteisiin, vanhemmuuteen tukemiseen sekä ylisukupolvisiin ongelmiin liittyvään tietouteen. Kohderyhmän osaamista kasvattaa esimerkiksi vanhempien lisääntynyt tietous sosiaalisesta mediasta tai päihtei-den käytöstä. Hanketyöntekijöiden ja kehittämistiimien osalta tarkastellaan myös palvelumuotoilussa ja palvelui-den asiakaslähtöisessä suunnittelussa tapahtuvaa osaamisen kasvua. Lisäksi arvioidaan palvelui-

8(12)

den johtamisessa tapahtunutta osaamisen kasvua verkostojohtamisen sekä prosessijohtamisen osalta.

Arviointitietoa kerätään ensisijaisesti haastatteluiden ja kyselyjen avulla hankkeen lähtötila-arvioinnissa, väli- ja loppuarvioinneissa sekä koulutustilaisuuksien yhteydessä.

Henkilöstön ja asiakkaiden osaamisen kasvua tarkastelevat arviointikysymykset:

- Mikä on henkilöstön osaamistaso (ja miten se on hankkeen aikana muuttunut) suhtees-

sa hankkeen kohderyhmien palvelutarpeisiin ja ohjaukseen?

- Millaiset edellytykset hankeorganisaatioilla on verkostomaisen työn toteutukseen (mo-

nialaiseen johtamiseen)?

- Minkälaiset taidot vanhemmilla ja nuorilla on suhteessa hankkeen kehittämiskohteisiin?

2.4. Palvelumallien hyödynnettävyyden arviointi

Palvelumallien hyödynnettävyyttä arvioidaan tarkastelemalla verkostotyöskentelyä ja menetelmiä, joita hankkeessa on käytetty. Arviointikysymyksinä tarkastellaan miten menetelmät edistävät asi-akkaiden osallisuutta, miten innovatiivisia ratkaisuja niiden kautta löydetään ja helpottavatko uudet menetelmät ylihallintokuntien tehtävää yhteistyötä toimintojen päällekkäisyyttä vähentäen. Lisäksi tarkastellaan sitä, voidaanko eri kunnissa ja erityyppisissä kehittämisosioissa soveltaa yhteisiä pal-velumalleja.

Palvelumallien hyödynnettävyyttä tarkastelevat arviointikysymykset: - Millaisia palvelumalleja (verkostotyöskentelymalleja) ja menetelmiä kehittämistyössä on

käytetty?

- Miten kokeilluilla tai kehitytetyillä malleilla on onnistuttu kehittämään palveluita ja vähen-

tämään palveluiden päällekkäisyyksiä?

- Ovatko käyttöönotetut verkostotyöskentelymallit vähentäneet asiakkaiden ”luukuttamis-

ta”?

3 Arvioinnin vaiheet

3.1 Lähtötila-arviointi

Hankkeen toiminnan alkuvaiheessa (huhtikuu-elokuu 2014) toteutetaan hankkeen lähtötila-arviointi. Lähtötila-arviossa kuvataan hankkeen kehittämisen kohteena olevan palvelujärjestel-män (verkostot, toimintamallit, toimijat) nykytila. Hankkeen lähtötila-arviossa tarkennetaan kunkin kehittämisosion osalta, mihin asiakasryh-mään (vanhemmat, nuoret, lapset) luotava palvelumalli kohdistuu, mitkä ovat asiakasryhmän palvelutarpeita ja miten asiakkaat käyttävä tällä hetkellä palveluita. Palvelujärjestelmä kuvataan esim. kuvaamalla palveluprosesseja. Arviointitieto toimii samalla alueellisten kehittämisosioiden palvelumuotoiluprosessin asiakastietona ja kehitettävien palveluiden ja toimintamallien peruste-luna. Palvelujen ja palvelujärjestelmän käytön arviointimenetelmänä käytetään sidosryhmä- tai ver-kostokarttaa, joko siten, että kuvataan kuvitteellisen asiakkaan käyttämät palvelut, tai ottamalla tarkasteluun yksittäisiä asiakas-caseja (tapauksia) ja kuvaamalla muutaman todellisen asiak-

9(12)

kaan palvelut. Hankkeen väli- ja loppuarvioinneissa verrataan hankkeen tuomia muutoksia läh-tötila-analyysiin. Lisäksi joissain kehittämisosioissa tehdään asiakas haastatteluja ja/ tai kysely-jä nykytilanteen arvioimiseksi sekä asiakkaan että henkilökunnan näkökulmasta. Alueelliset kehittämisosiot vastaavat tämän hetken olemassa olevan tiedon keräämisestä sekä sidosryhmien, verkostojen ja palvelujärjestelmän kuvaamisesta omien tavoitteidensa, toiminta-suunnitelmansa ja palvelumuotoiluprosessin mukaisesti. Lisäksi lähtötila-arviossa tai lähtötilan analyysissa kuvataan hankekuntien nykytilannetta mm. koulukyselyjen tai muiden valmiiden tilasto- ja asiakastietojen sekä tilastoyhteenvetojen avulla. Lähtötila-analyysiin liittyviä tietoja on jo jonkin verran valmiina mm. alueellisten kehittämisosioi-den hankesuunnitelmissa.

3.2 Väliarvioinnit

Hankkeen väliarvioinnit toteutetaan noin viiden–kuuden kuukauden välein joulukuussa 2014, toukokuussa 2015 ja joulukuussa 2015. Väliarvioinneissa tarkastellaan hankkeen tuloksia ja tuotoksia suhteessa tavoitteisiin. Ulkoinen arviointi keskittyy kohderyhmän osallistamiseen ja Lapset puheeksi – menetelmän juurruttamiseen sekä Lapset puheeksi menetelmän osalta myös niihin muutoksiin, mitä menetelmän käyttöönotto on tuonut henkilökunnan osaamiseen. Osallistamisen näkökulmasta tarkastellaan, miten verkostomaisen yhteistyön kehittämisessä lapset, nuoret ja heidän perheensä on osallistettu omassa asiassaan sekä miten lapset, nuoret ja heidän perheensä on otettu mukaan verkostotyöskentelyyn. Juurruttamisen arvioinnissa tar-kastellaan Lapset puheeksi -mallin käyttöön ottoa erikoissairaanhoidossa ja peruspalveluissa sekä sen implementoinnin onnistumista peruspalveluiden normaaleihin toimintarakenteisiin. Ensimmäinen ulkoinen väliarviointi tehdään toukokuussa 2015 ja loppuarviointi tehdään huhti-kuussa 2016. Väliarvioinneissa tarkastellaan arviointikysymysten kautta sitä, ollaanko alueellisissa kehittä-misosioissa menossa oikeaan suuntaan vai jääkö jotain olennaista huomioimatta. Väliarviointi-tietoa tuottavat ensisijaisesti hankkeen työntekijät, lisäksi hyödynnetään palvelumuotoilupro-sessiin ja muuhun kehittämistyöhön liittyneitä asiakas- ja henkilöstökyselyjä sekä haastatteluja. Joulukuussa 2014 tehtävän väliarvioinnin painopiste on verkostomaisen yhteistyön käynnistä-misessä ja asiakkaiden osallisuuden mahdollistuminen verkostoissa sekä näiden lähtöarvioi-den toteutuksen arvioinnissa. Joulukuun väliarvioinnissa painopisteenä ovat myös Lapset pu-heeksi -toimintamallin lähtötilanteen arviointi sekä lisäksi koulutuksen käynnistymisen arviointi. Toukokuussa 2015 tarkastellaan etenkin lapset puheeksi -koulutuksen toteutusta ja tämän toi-mintamallien viemistä kuntiin. Verkostomaisen yhteistyön osalta toukokuussa 2015 arvioidaan lähinnä kehittämisen vaikutuksia. Ulkoinen arviointi keskittyy keväällä 2015 verkostomaisen yh-teistyön osalta lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden arviointiin sekä ammattilaisten asen-teiden muutosten arviointiin. Lapset puheeksi – mallin osalta ulkoinen arviointi painottuu niiden muutoksiin, mitä toimintamallin käyttöönotto on tuonut henkilökunnan osaamiseen. Kolmas vä-liarviointi joulukuussa 2015 painottuu toimintamallien vaikutusten ja verkostomaisen yhteistyön kehittymisen arvioinnin lisäksi henkilöstön osaamiseen sekä palvelujärjestelmän muutoksiin. Tässä vaiheessa molemmissa kehittämisosioissa tulisi joidenkin mallien toteutuksen ja arvioin-nin olla siinä vaiheessa, että ne ovat mallinnettavissa toiseen kuntaan tai kaupunkiin niin, että loppuarvioinnissa olisi mahdollisuus arvioida myös mallien siirrettävyyttä ja universaalia toimi-vuutta. Jokaisessa väliarvioinnissa hyödynnetään lisäksi hankkeen alueellisten kehittämisosioiden keskinäistä vertaisarviointia siten, että saman kehittämisosion parissa työskentelevät hanke-

10(12)

työntekijät arvioivat toisiaan. Vertaisarviointia hyödynnetään erityisesti uusien toimintamene-telmien ja verkostomaisen yhteistyön toteutuksen sekä hankeprosessin arvioinnissa. Vertaisarviointi-pareja ovat:

- Rauma, Satakunnan sairaanhoitopiiri (verkostomainen yhteistyö) ja Salo nuorten päih-

de- ja koulupoissaolojen osalta

- Säkylä ja Satakunnan sairaanhoitopiiri (verkostomainen yhteistyö) verkostomaisen yh-

teistyön kehittämisen osalta

- Salo ja Satakunnan sairaanhoitopiiri ylisukupolvisten ongelmien ehkäisyn osalta

Vertaisarvioinnin tai vertaiskehittämisen kumppaneita voidaan etsiä myös muualla Suomessa tehdyistä hankkeista ja toimintamalleista. Alustavia keskusteluja yhteistyöstä on käyty Hyvin-voiva lapsi ja nuori –hankkeen kanssa. Vertaisarvioinnin arviointikysymykset täsmentyvät aina arvioitavan teeman mukaisesti.

Vertaisarviointia tarkastelevat yleiset arviointikysymykset:

- Miten oma työskentelyni on sujunut jo aiemmin rajatun teeman osalta/ Onnistu-miset ja kehitettävät asiat?

- Miten vertaisarvioinnin kumppanin työskentely on sujunut tarkasteltavan teeman osalta/ onnistumiset ja kehitettävät asiat?

- Mitä yhteneväisyyksiä ja eroja vertaisarvioijilla on tutkittavan teeman osalta?

3.3 Loppuarviointi Hankkeen päätösvaiheessa (kesäkuu-elokuu 2016) toteutetaan lopullinen hankkeen tulosten ja vaikutusten arviointi. Lisäksi hankekunnat arvioivat hankkeen lopullisia vaikutuksia noin vuosi hankkeen päättymisen jälkeen (syksy 2017). Hankkeen loppuarvioinnissa tarkastellaan niitä muutoksia, joita hanke on aikaansaanut verkos-tomaisen yhteistyön palvelujärjestelmissä. Arvioinnin painopiste on siinä, kuinka hyvin luodut verkostomaiset yhteistyömallit sekä käyttöön otetut toimintamenetelmät kohdentuvat kohde-ryhmäasiakkaisiin, onko asiakkaan osallisuus sisällytetty palvelumalleihin ja ovatko nämä sisäl-lytettyinä kunnan toimintastrategioihin. Samoin tarkastellaan, vastaavatko uudet toimintamene-telmät asiakkaiden tarpeita ja ovatko uudet toimintamallit pystyneet vähentämään korjaavia palveluita tai erikoissairaanhoidon tarvetta. Yhtenä arvioinnin kohteena on myös henkilökunnan asiakasta osallistavan osaamisen lisäämisen arviointi (pitäen sisällään vuorovaikutustaidot se-kä asenteet). Tapahtuneita muutoksia verrataan hankkeen lähtötila-analyysin tietoihin. Tarkas-teluun nostetaan erityisesti se, mitkä tekijät ovat olleet ratkaisevia onnistumisen edellytyksiä hankkeen alueellisissa kehittämisosioissa. Loppuarvion tarkoituksena on myös vetää yhteen hankkeen aikaisista kehittämisen tavoista saadut kokemukset ja koota hankkeessa mallinnetut palvelujen kehittämisen käytännöt levittä-miskelpoiseen, laajemmin hyödynnettävään muotoon.

11(12)

4 Arvioinnin resurssit, aikataulu ja raportointi

Arviointi toteutetaan pääosin hankehallinnon ja alueellisten kehittämisosioiden omana työnä, it-searviointina ja sisäisenä arviointina. Hanketyöntekijöiden arviointiosaamista lisätään koulutuk-sen avulla. Arviointiprosessin tueksi ostetaan ulkopuolista arviointiosaamista aiemmin esitetyn suunnitelman mukaisesti. Lisäksi arvioinnissa hyödynnetään hankkeen yhteistyökumppaneina toimivien ammatti- ja tiedekorkeakoulujen opiskelijoita opinnäytetöiden ja harjoitustöiden avulla. Hankkeen alueellisten kehittämisosioiden välillä hyödynnetään vertaisarviointia, jossa tavoitteil-taan samantyyppiset hankeosiot arvioivat toistensa työprosesseja ja tuloksia. Vertaisarviointia hyödynnetään erityisesti käyttöön otettavien toimintamenetelmien arvioinnissa sekä hankepro-sessin arvioinnissa.

Arviointitietona hyödynnetään mahdollisimman paljon verkostomaisen yhteistyön ja ylisukupol-visten ongelmien ehkäisyyn liittyvää tiedonkeruuta: asiakasraateja tai -kyselyitä, asiakas- ja työntekijähaastatteluja sekä verkostoja sidosryhmien osaamista. Muu tiedonkeruu hankkeen työntekijöiltä, hankeorganisaatioiden henkilöstöltä, hankkeen ohjausryhmältä, sidosryhmiltä ja yhteistyökumppaneilta toteutetaan hyvin pitkälti kyselyjen, mahdollisesti myös ryhmähaastatte-lujen, avulla. Ulkoisen arvioinnin hankinta kilpailutetaan vuoden 2014 syksyllä. Ulkoisen arvioinnin avulla tarkastellaan verkostomaisen yhteistyön prosessin osalta lasten, nuorten ja perheiden osallis-tamista omassa asiassaan sekä muutoksia henkilökunnan asenteissa. Lapset puheeksi – toi-mintamallin osalta ulkoinen arviointi keskittyy muutoksiin henkilöstön osaamisessa, asenteissa ja työtavoissa. Lisäksi ulkoisen arvioinnin tavoitteena on lisätä ja tukea hankehenkilöstön arvi-ointiosaamista koulutuksen ja konsultaation muodossa. Arviointiaikataulu on esitetty taulukossa 2. Arviointiraportit nivotaan osaksi hankkeen raportoin-tikäytäntöjä puolivuosittain ja vuositasolla.

Taulukko 2. Arviointiaikataulu

Aika Arvioinnin vaihe Vastuutaho

Huhtikuu – Syyskuu 2014 Arviointisuunnitelma

ja arviointikysymysten täs-

mentäminen

Hankehallinto

Alueelliset kehittämisosiot

Syyskuu - Lokakuu 2014 Ulkoisen arvioinnin tar-

jouspyynnöt

Hankehallinto

Huhtikuu - syyskuu 2014 Lähtötila-analyysi Hankehallinto


Asiakasarviointi

12(12)

Toukokuu - lokakuu 2014 Arviointosaamisen lisäämi-

nen, hanketyöntekijöiden

perehdytys arviointimene-

telmiin

Hankehallinto

Ulkopuolinen koulutus

Joulukuu 2014 Väliarviointi 1 Hankehallinto


Sisäinen arviointi

Vertaisarvio

Toukokuu 2015 Väliarviointi 2 Ulkoinen arviointi


Sisäinen arviointi

Vertaisarvio

Väliraportointi Hankehallinto


Joulukuu 2015 Väliarviointi 3 Alueelliset kehittämisosiot

Sisäinen arviointi

Vertaisarvio

Kesä-elokuu 2016 Loppuarviointi ja loppura-

portointi

Hankehallinto

Ulkoinen arviointi


Asiakasarviointi

Vertaisarvio

Syys-marraskuu 2016 Koko hankkeen loppura-

portointi

Hankehallinto

Syyskuu 2017 Jälkiarviointi Hankeorganisaatiot

POIS SYRJÄSTÄ -hanke

2014 - 2016

1(20)

LUONNOS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KANSALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA (KASTE 2012–2015) Pois syrjästä -hankkeen viestintäsuunnitelma

LUONNOS Hyväksytty ohjausryhmässä xx.x.2014


2014 - 2016

2(20)

SISÄLLYSLUETTELO

1. Pois syrjästä -hanke ja sen tavoitteet .......................................................................... 3

2. Pois syrjästä -hankkeen viestinnän tavoitteet ............................................................ 3

3. Pois syrjästä -viestinnän keskeiset sidosryhmät........................................................ 4

4. Pois syrjästä – viestinnän toimintaperiaatteet ............................................................ 5

4.1 Sisäinen viestintä ..................................................................................................... 6

4.2 Ulkoinen viestintä ..................................................................................................... 7

5. Pois syrjästä - viestinnän visuaalinen ilme ja terminologia ....................................... 7

6. Viestinnän resursointi, vastuu, organisointi, roolit, seuranta ja arviointi ................. 9

7. Julkaisutoiminta Pois syrjästä -hankkeessa ............................................................... 9

8. Viestintäsuunnitelma kehittämisosioittain .................................................................. 9

8.1 Rauman kehittämisosio ........................................................................................... 9

8.2 Salon kehittämisosio ............................................................................................. 10

8.3 Satakunnan sairaanhoitopiirin kehittämisosiot ................................................... 11

8.4 Säkylän kehittämisosio .......................................................................................... 12

Lähteet: ............................................................................................................................. 13

LIITE 1 ............................................................................................................................... 14

SOPIMUS HANKE-/TUTKIMUSYHTEISTYÖSTÄ JA TUTKIMUSAINEISTON KÄYTÖSTÄ TUTKIMUKSESSA TAI KEHITTÄMISTYÖSSÄ ................................................................ 15

LIITE 2 ............................................................................................................................... 16

Kehittämisosioiden viestintäsuunnitelmat taulukkomuodossa .................................. 16

Rauma ............................................................................................................................... 16

Satakunnan sairaanhoitopiiri .......................................................................................... 18

Verkostomaisen yhteistyön kehittäminen ..................................................................... 18

Satakunnan sairaanhoitopiiri .......................................................................................... 19

Ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen ................................................................... 19

Säkylä ............................................................................................................................... 20 Liite 1 Aineiston käyttö ja julkaisukäytäntö -suunnitelma Pois syrjästä –hankkeessa Liite 2 Kehittämisosioiden viestintäsuunnitelmat taulukkomuodossa


2014 - 2016

3(20)

1. Pois syrjästä -hanke ja sen tavoitteet Pois syrjästä – Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen -hankkeen päämääränä on ehkäistä lasten tai nuorten syrjäytymiskehitys peruspalveluja kehittämällä. Lähtökohtana on ennaltaehkäisy ja keskittyminen varhaisiin interventioihin. Hankkeen myötä lasten ja nuorten ongelmatilanteisiin tartutaan mahdollisimman varhain vaikuttavilla toimintatavoilla. Tarkoitus on, että hankkeen päätyttyä Satakunnan alueen kunnilla sekä Salon kaupungilla Varsinais-Suomessa on yhtenäiset keinot puuttua erilaisiin ylisukupolvisiin ongelmiin ja kuntien organisaatiot osaavat tehdä verkostoitunutta matalankynnyksen yhteistyötä. Laajempana tavoitteena on, että käyttöönotetut käytänteet ja toimintamenetelmät olisivat siirrettävissä kattavasti myös muihin kaupunkeihin ja kuntiin. Hankeen kohderyhmänä ovat perheet, lapset ja nuoret. Hankkeen tavoitteet palvelevat myös tulevaa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistustyötä. Hankkeessa juurrutetaan jo olemassa olevia hyviä käytäntöjä, hyödynnetään aiempien hankkeiden tuotoksia ja tarvittaessa kehitetään uusia malleja. Pois syrjästä -hankkeella on kaksi toinen toistaan tukevaa kehittämisosiota: Verkostomaisen yhteistyön kehittäminen

Ylisukupolvisten ongelmien ehkäisy. Hankkeen taustalla on tietoisuus siitä, että kunnissa on monenlaisia palveluita lasten, nuorten sekä perheiden tukemiseksi, mutta palvelut ovat usein hajanaisia ja eri hallintokuntien alle asettuvia. Vakavasti sairaiden vanhempien lasten psykososiaalinen tuki on myös nykyisellään riittämätöntä, tämän johtaessa pahoinvoinnin ylisukupolviseen siirtymiseen sekä psyykkisesti että somaattisesti pitkäaikaissairaiden vanhempien lapsilla. Lisäksi lastensuojeluilmoitusten ja erikoissairaanhoidon lähetteiden määrä on kasvanut, kuten koko maassa, myös hankkeeseen osallistuvissa kunnissa. Tarve varhaiseen tukeen on siis ilmeinen. Pois syrjästä -hanke on Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallinnoima ja hankkeen rahoittaja on Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste-ohjelma. Hankkeessa on mukana Satakunnan sairaanhoitopiirin alueen kunnat sekä omina osakokonaisuuksina hanketta toteuttavat Rauma, Säkylä ja Salo. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 1 781 150 €. Hankkeen toteuttamisaika on 1.1.2014–31.10.2016.

2. Pois syrjästä -hankkeen viestinnän tavoitteet Viestintä on suunnitelmallista, jatkuvaa ja monisuuntaista vuorovaikutusta, tiedon jakamista, vastaanottamista sekä prosessoimista kunnissa ja kuntayhtymissä työskentelevän hankkeen henkilöstön, sairaanhoitopiirien ja yhteistyökumppaneiden sekä sidosryhmien välillä. Avoimuus viestinnässä tarkoittaa sitä, että myös lapset, nuoret ja heidän perheensä saavat tietoa hankkeesta sekä työntekijöiltä, että itse sitä etsimällä hankkeen verkkosivuilta. Aktiivinen viestintä tukee hankkeen tavoitteita ja sitouttaa toimijoita. Viestinnän avulla välitetään ajantasaista tietoa hankkeen etenemisestä sekä tuloksista ja tuodaan hankkeen toimintaa myös laajempien


2014 - 2016

4(20)

kohderyhmien tietoisuuteen. Viestinnän toimintaperiaatteissa luodaan toimivat prosessit avoimelle tiedottamiselle, jonka keskeisiä periaatteita ovat luotettavuus, ennakoivuus, vuorovaikutteisuus ja keskustelevuus. Lisäksi tärkeitä periaatteita ovat tasapuolisuus, nopeus, kumppanuus ja vaikuttavuus. Viestinnän tavoitteena on tietoisuuden lisääminen, hankkeessa kehitettävien hyvien käytäntöjen ja mallien sekä niitä tukevan tiedon välittäminen. Lisäksi pidemmällä aikavälillä viestinnän onnistumisella varmistetaan Pois syrjästä -hankkeen toteutuneiden tavoitteiden ja toimintamallin esille tuominen ja jalkauttaminen. Kaste-ohjelman yhteistyö sekä Innokylä luovat edellytyksiä tiedon välittämiselle kansallisella tasolla. Satakunnan sairaanhoitopiirin viestintäohjeen mukaisesti sairaanhoitopiirissä toteutetaan aktiivisen tiedottamisen periaatetta. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että tiedottamisen tavoitteena on avoimen ja tiedotusystävällisen ilmapiirin luominen sairaanhoitopiiriin. Jos sairaanhoitopiirin toimialueilta tehdään radio- tai televisio-ohjelmia tai toimintaa käsitellään esim. laajoissa lehtiartikkeleissa, on tästä ilmoitettava toimialueen johtajalle ja lisäksi yhteistoimintapäällikölle. Pois syrjästä –hankkeen viestintäsuunnitelma tarkistetaan ja päivitetään säännöllisesti.

Hankkeen ydinviestit Viestinnässä käytetään ydinviestejä kiteyttämään sanomaa. Viestejä voidaan ryhmitellä myös kohderyhmittäin. Ydinviestien avulla hankkeen tavoitteet ja mahdollisuudet avautuvat kohderyhmälle. Pois syrjästä –hankkeen viestintä ja sen tavoitteet pohjaavat siihen, että lapsia, nuoria ja perheitä arvostetaan. Heidän kokemuksiaan, osaamistaan ja mielipiteitään tarvitaan ja halutaan kuulla palvelujen kehittämisessä. Viestinnällä pyritään luomaan myönteistä ihmiskuvaa lapsista, nuorista ja perheistä sekä kehittämään tulevaisuuden palvelurakenteita käyttäjiä, kansalaisjärjestöjä ja vapaaehtoistyötä arvostaen. Ydinviestit ovat:

- Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi ovat yhteiskunnassamme tärkeitä.

- Lasten ja nuorten ongelmiin puututaan varhaisessa vaiheessa, painopisteen ollessa ennaltaehkäisevässä työssä.

- Lapsilla, nuorilla ja perheillä tulee olla mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa itse tarjottavien palvelujen sisältöön, palveluita myös kehitetään yhdessä lasten, nuorten ja perheiden kanssa.

3. Pois syrjästä -viestinnän keskeiset sidosryhmät Sidosryhmätyö on tärkeää hankkeen tavoitteita toteutettaessa. Suurelle osalle sidosryhmistä on tehtäviä myös hankkeen toteuttamisessa. Hankesuunnitelmassa on lueteltu hankkeen sidosryhmät.


2014 - 2016

5(20)

Keskeisiä sidosryhmiä ovat:

- hankkeessa mukana olevat kunnat ja kansanterveystyön kuntayhtymät ja näiden sisäiset viestintäkanavat

- Satakunnan sairaanhoitopiiri ja sen tiedotusvastaavat (KESTI)

- Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

- Sosiaali- ja terveysministeriö

- Lounais-Suomen aluehallintovirasto

- Yliopistot, ammattikorkeakoulut ja muut oppilaitokset

- Osaamiskeskukset

- Suomen Kuntaliitto

- Sosiaali- ja terveysalan järjestöt

- Muun alan järjestöt

- Lapsia ja nuoria tukevat järjestöt

- Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestöt

- Media

- Lapset, nuoret ja perheet

- Kuntalaiset

4. Pois syrjästä – viestinnän toimintaperiaatteet Hankkeen viestinnän keskeisenä tavoitteena ja tehtävänä on tiedottaa hankkeen ja sen osahankkeiden etenemisestä sekä hanketoiminnan tuloksista. Pääasiallisin tiedottamisen kanava on hankkeen kotisivut Sairaanhoitopiirin www.satshp.fi -sivustolla. Hankkeen yhteistoiminnalliset ja verkostoituvat työtavat edistävät jo itsessään tietojen, taitojen sekä asenteiden vastavuoroista liikehdintää, varhaisen puuttumisen ja ennaltaehkäisevän työn osaaminen saadaan hankkeen käyttöön yhteistyöllä, verkostoitumalla ja avainhenkilöiden tieto-taidolla. Hanketyöntekijät tuovat puolestaan oman asiantuntijuutensa lasten, nuorten ja perheiden käyttöön. Hanke sisältää myös toiminnan laajemman yhteistyön kehittämisen, kunnan henkilöstön sekä kolmannen sektorin ammattilaisten kehittäessä yhteistyötä perheiden palveluiden parantamiseksi. Hankkeen sähköinen viestintä toteutetaan Satakunnan sairaanhoitopiirin portaalin ja Internet-sivuston kautta. Teknisestä toteutuksesta vastaa sairaanhoitopiiri ja projektisihteeri huolehtii tiedon ajantasaisuudesta. Kehittämisosioiden on myös mahdollista saada linkki omille kotisivuilleen. Hankkeen aikana kartoitetaan mahdollisuuksia siirtää hyväksi havaittujen mallien siirtämiseksi koko hankealueen käyttöön esimerkiksi sähköisen viestinnän avulla. Hanke osallistuu Kaste-ohjelman verkostoihin sekä THL:n ja Kuntaliiton Innokylä -hankkeen toimintaan. Sidosryhmiä tiedotetaan hankkeen ajankohtaisista asioista sähköisen uutiskirjeen välityksellä, minkä lisäksi hyödynnetään säännöllisesti ilmestyvää Länsi-Suomen Kaste-uutiskirjettä ja muita paikallisia tiedotusvälineitä. Oppilaitoksille tarjotaan mahdollisuutta hyödyntää hankkeessa tuotettuja toimintamalleja osana perus- ja täydennyskoulutustaan. Näin toimimalla edistetään koulutuksen työelämälähtöisyyttä ja vahvistetaan oppilaitosten ja työelämän välistä yhteistoimintaa. Kun opiskelijat harjoittelunsa


2014 - 2016

6(20)

aikana osallistuvat erilaisiin toimintoihin hankkeessa, he samalla levittävät tietoa kokemuksistaan ja hankkeessa saavutetuista tuloksista eteenpäin. Alan opiskelijoiden kompetenssi, ammattiin sosiaalistuminen ja pätevöityminen kehittyvät hankeaikana saatujen oppimiskokemusten ansiosta. Hankkeen etenemisestä tiedotetaan aktiivisesti eri kanavien kautta ja käytäntöjä levitetään koko hankkeen ajan seuraavilla tavoilla:

1) Tiedon jakaminen olemassa olevista hyvistä käytännöistä hankealueella (käytäntöjen kuvaaminen ja dokumentointi, rakenteisiin liittyvien kokemusten jakaminen toiminta-/ kehittämisryhmässä).

2) Hankkeen kehittämisosioiden välinen yhteistyö (käytännön toimintatapojen siirtäminen). 3) Yhteiset seminaarit ja koulutukset. 4) Yhteiset kehittämisosiot ja prosessien yhteensovittaminen eri kunnissa. 5) Ammatillisten asiantuntijoiden yhteistyö. 6) Tiedottaminen internet-sivuilla. 7) Alueiden sisäinen viestintä (kunnissa eri hallintokuntien välinen ja järjestö-toimijoille ym.

tiedottaminen). 8) Viestintä STM:n ja THL:n kanssa (kansallinen levittäminen). 9) Erilliset tiedotustilaisuudet.

4.1 Sisäinen viestintä

Hankealueeseen kuuluvat Satakunta sekä Varsinais-Suomen alueelta Salon kaupunki. Ohjaus- ja tukiryhmien sekä kehittämisosioiden keskinäisen viestinnän kanavia ovat yhteiset kokoukset ja palaverit, sähköposti, sairaanhoitopiirin verkkosivuilla olevat hankkeen Kaste-sivut, koulutustilaisuudet sekä vapaa keskustelu. Kokouksista laadittavat muistiot ja muut hankkeeseen liittyvät dokumentit kootaan Satakunnan sairaanhoitopiirin internet –sivustoille, missä ne ovat avoimesti nähtävillä hankkeen kotisivulla. Kehittämisosioiden käyttöön tulee näiltä sivuilta löytymään kaikki mahdollinen hanketyötä koskeva materiaali sekä linkit hanketyön sisältöä kehittäville tms. muiden toimijoiden sivustoille. Myönteiseen, lapsia, nuoria ja perheitä arvostavaan ja heitä osallistavaan viestintään kiinnitetään huomiota hankkeen yhteistyötahoilla tapahtuvan asiakastiedottamisen avulla. Pois syrjästä -hankkeessa työskentelevä projektipäällikkö ja projektisihteeri vastaavat omaan tehtäväalueeseen kuuluvien asioiden tiedottamisesta; yleishallintoon, talouteen ja hankekokonaisuuksiin liittyvistä asioita sopimuksen mukaisesti ja kunkin kehittämisosion ja siihen liittyvien kehitystehtävien tiedottamisesta yhteistyössä kehittämisosioiden hanketyöntekijöiden kanssa. Jokainen hanketyöskentelyyn osallistuva on tärkeä informaatiokanava omalle organisaatiolleen. Sopivia viestintäfoorumeita ovat esimerkiksi kehittämisosioiden organisaatioiden intranet-sivustot, mahdolliset henkilöstölehdet sekä kehittämispäivät ja muut yhteisöjen yhteiset tilaisuudet.


2014 - 2016

7(20)

4.2 Ulkoinen viestintä

Viestintää toteutetaan suunnitelmallisesti eri kohderyhmien tarpeet huomioon ottaen. Toteutuksessa voidaan käyttää monia eri välineitä ja keinoja. Ulkoisen viestinnän keinoja ja kanavia ovat muun muassa internet-sivusto, sähköiset uutiskirjeet, mediatiedotteet sekä erilaiset esitteet ja julkaisut. Hankkeessa seurataan sosiaalisen median työkalujen kehitystä ja arvioidaan näiden toimivuutta hankkeen viestinnän edistämisessä. Kehittämisosiot ovat myös yhteydessä paikallislehtiin, kun hankkeen toiminnasta ja tuloksista saadaan aikaan tiedotusvälineitä kiinnostavia aiheita. Paikallisella tasolla keskeisiä hankkeen toiminnasta ja tuotoksista tietoa tarvitsevia tahoja ovat poliittiset päättäjät. Rahoittajatahot – kunnat sekä sosiaali- ja terveysministeriö ja aluehallintovirasto tarvitsevat ajantasaista tietoa hankkeen etenemisestä ja tuloksista. Hankkeen aikana tapahtuva ulkoinen viestintä arkistoidaan. Kotimaisiin konferensseihin, messuihin ja näyttelyihin Pois syrjästä -hanke pyrkii osallistumaan aktiivisesti. Hanke järjestää perinteisen aloitus- sekä erillisen päätösseminaarin. Lehdistö-/tiedotustilaisuuksia järjestetään tarpeen mukaan hankkeessa saavutetuista tuloksista tiedottamiseen ja median mielenkiinnon ylläpitämiseksi. Hanketta tullaan esittelemään ammatillisissa seminaareissa ja tuloksista kirjoitetaan ammatillisiin lehtiin. Innokylän sivuille tuotetaan STM:n rahoituspäätöksen vaatimuksen mukaisesti sekä kehittämistyön tulosten että hanketyön kuvauksia.

5. Pois syrjästä - viestinnän visuaalinen ilme ja terminologia Pois syrjästä -viestintä noudattaa sekä omaansa että ministeriössä KASTE -hankkeille laadittua visuaalista ilmettä. Viestinnässä käytetään Kaste-viestintäpohjia ja Kaste-logoa. Kaste -viestintäpohjat ovat saatavilla projektisihteeriltä. Kuntien kotisivuilta olisi hyvä löytyä Kaste-logollinen linkki Pois syrjästä -hankkeen kotisivulle. Visuaalista ilmettä pyritään yhdenmukaistamaan kirjelomakkeisiin, käyntikorttien pohjin, kokousasiakirjoihin, lehti-ilmoituksiin ja PowerPoint-esityspohjiin. Pois syrjästä -hankkeen kotisivujen visuaalinen ilme on Satakunnan sairaanhoitopiirin mukainen. Satakunnan sairaanhoitopiirin kotisivut uudistuvat syyskuun lopussa, joten sivukartta tähän viestintäsuunnitelmaan on kuvattu uusien kotisivujen mukaan. Lähtökohtana on, että kaikki SATSHP:n sivuille tallennettava tieto noudattaa samaa mallia ulkoasultaan (fontit, värit yms.) ja em. mallia noudatetaan myös hankkeen kotisivujen toteuttamisessa. Pyrimme kotisivuilla selkeään, avoimeen ja tiedottavaan viestintään. Kotisivujen sisällön päätarkoitus on palvella hankkeen kehittämisosioiden toimijoita. Hankkeen sivulla olevien linkkien kautta hanketoimijat ja asiasta kiinnostuneet voivat löytää tietoa hankkeen aiheisiin liittyen.


2014 - 2016

8(20)

Hankkeen kotisivujen sivukartta

Ajankohtaista

o Hankkeen yleisesittely o Kalenteri o Ilmoitukset (Ajankohtaiset asiat) o Linkit

Hallinnointi o Päätökset o Hankesuunnitelmat o Hallinnoijan ohjeet o Hallinnoijan kirjeet o Ohjausryhmä o Kokoukset o Materiaaliarkisto

Kehittämisosiot o Rauma o Salo o Verkostomainen yhteistyö o Ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen o Säkylä

Ajankohtaista –sivulla on hankkeen yleinen esittely sekä hankehallinnon yhteystiedot. Ajankohtaista sivulla on kalenteri, jossa tiedotetaan hankkeessa järjestettävät kokoukset, ohjausryhmän kokoukset sekä muut hankkeessa järjestettävät koulutukset ja tapahtumat. Kalenterissa ilmoitettaviin tapahtumiin esim. kokousilmoituksiin voi lisätä liitteitä, esim. kokouksen asialista. Ilmoitukset –kohdassa ilmoitetaan ajankohtaisia asioita ja uutisia. Linkit –kohtaan voidaan lisätä hankkeen toimintaan ja teemaan liittyviä linkkejä, esim. STM, THL ja Innokylä. Hallinnointisivulle tallennetaan hanketta koskevat päätökset mm. rahoituspäätökset, hankesuunnitelmat (hankesuunnitelma, arviointi-, koulutus-, ja viestintäsuunnitelmat sekä kehittämisosioiden tarkennetut toimintasuunnitelmat) sekä hallinnoijan kehittämisosiosioille lähettämät hallinnoijan ohjeet ja kirjeet. Ohjausryhmä –otsikon alta löytyy ohjausryhmän kokousten asialistat ja pöytäkirjat liitteineen. Kokoukset –otsikon alle tallennetaan kehittämispäivien ja muiden hankkeessa järjestettävien kokousten asialistat ja muistiot liitteineen. Materiaaliarkistoon voidaan tallentaa hankkeen teemaan ja toteutukseen liittyvää materiaalia mm. Arviointiin liittyvää materiaalia sekä erilaiset hankkeesta valmistuneet raportit. Kehittämisosiot –sivulle on tallennettu kehittämisosioiden yhteystiedot ja tarkennetut toimintasuunnitelmat. Kehittämisosion sivujen kautta on mahdollisuus tiedottaa kehittämisosioiden järjestämistä koulutuksista, tallentaa koulutusten materiaalit sekä välittää tietoa hyvistä käytänteistä ja malleista. Hankkeen kotisivuja päivitetään aktiivisesti ja sivukarttaan saattaa tulla muutoksia hankkeen edetessä.


2014 - 2016

9(20)

6. Viestinnän resursointi, vastuu, organisointi, roolit, seuranta ja arviointi Viestintää suunnitellaan ja toteutetaan käytettävissä olevien resurssien puitteissa, vastuuhenkilöinä toimivat projektipäällikkö sekä hanketyöntekijät. Projektipäällikkö vastaa yleisesti Pois syrjästä -hankkeen viestinnästä, ja hänen ohjauksessaan hanketyöntekijät omien kehittämisosioidensa viestinnästä. Hankkeen ohjausryhmä seuraa ja arvioi viestinnän toteutumista apunaan hankkeeseen osallistuvien tahojen suunnitelmat ja väliraportit. Ohjausryhmä myös tarkistaa tarpeen mukaan viestintäkäytäntöjä. Hankkeen projektipäällikkö raportoi viestinnän toteutumisesta ja tuloksista ohjausryhmälle sekä tarvittaessa Kaste -toimijoille ja rahoittajataholle. Viestintäsuunnitelma ja siihen liittyvät liitteet hyväksytään hankkeen ohjausryhmässä.

7. Julkaisutoiminta Pois syrjästä -hankkeessa Virallisen hankeraportoinnin lisäksi Pois syrjästä -hanke pyrkii julkaisemaan toimintansa ja kehittämistyönsä tuloksia kotimaisissa lehdissä sekä kongresseissa yhteistyössä opiskelijoiden, yliopiston ja muiden oppilaitosten kanssa liitteen 1. mukaisesti. Innokylän (www.innokyla.fi) -sivuille tuotetaan sekä hanketyön tuloksia että hankkeen ja sen osakokonaisuuksien kuvauksia.

8. Viestintäsuunnitelma kehittämisosioittain

8.1 Rauman kehittämisosio

Rauman kehittämisosion viestintäsuunnitelma on jakautunut kahteen osaan ulkoiseen ja sisäiseen viestintään. Näissä osissa määritellään viestinnän keinot ja välineet sekä tiedon tarvitsijat. Koska hankkeen kehittämiskohteet ovat ehkäisevä päihdetyö ja koulupoissaolot, tulee viestintä koskemaan suurta joukkoa Rauman kaupungin työntekijöitä jotka työskentelevät lasten ja nuorten parissa. Tämän vuoksi on tärkeää että sisäinen viestintä on tarkkaa uskottavaa ja selkeää. Ulkoisella viestinnällä tavoitellaan sekä kuntalaisia että muita kuin kaupunkiorganisaation palveluksessa toimivia. Lasten ja nuorten parissa työskentelee paljon kolmannen sektorin väkeä jotka ovat merkittävä voimavara Rauman kokoisessa kaupungissa. Viestintä ulospäin on oltava tarkoituksenmukaista ja osallistavaa. Hankkeeseen pyritään sitouttamaan kuntalaisia asiakasraatien avulla


2014 - 2016

10(20)

8.2 Salon kehittämisosio

Salon kehittämisosion tavoitteena on viestiä hankkeesta eteenpäin ja välittää eri toimijoille informaatiota suunnitelmallisesti ja säännöllisesti sekä pyrkiä luomaan eri toimijoiden kanssa avoin ja luottamuksellinen vuorovaikutus. Viestintää tapahtuu sekä hankkeen sisäisesti että ulkoisesti. Varsinkin alussa korostuu hankkeen sisäisen viestinnän merkitys, sillä aktiivisen viestinnän avulla hanketta tehdään näkyväksi kaupungin päättäjille, toimijoille ja yhteistyökumppaneille. Kun kehitystyö on edennyt hieman pidemmälle, tulee ulkoisen viestinnän merkitys suuremmaksi. Sekä ulkoisessa että sisäisessä viestinnässä pidämme tärkeänä viestin vastaanottajan arvostamista, viestinnän positiivista henkeä, osallistuttavaa otetta sekä napakkaa informatiivisuutta. Sisäinen viestintä aloitettiin heti rahoituksen varmistettua. Hanketta on esitelty tähän mennessä kaupungin valtuustossa ja hallituksessa sekä tarkastuslautakunnassa. Jatkossakin hanketta tullaan esittelemään sekä raportoimaan sen etenemisestä kaupungin päättäjille ja eri toimijoille. Sisäisessä viestinnässä tärkeänä katsomme juurikin henkilökohtaisia tapaamisia sidosryhmien ja eri toimijoiden kanssa, keskustelufoorumeita ja kokouksia. Tilaisuuksista kirjataan muistio, joka toimitetaan jokaiselle tilaisuuteen osallistuneelle. Yhteistyökumppaneiden kanssa viestitään sähköpostitse, puhelimitse ja kasvotusten. Projektityöntekijälle painatetaan käyntikortteja laajan yhteystyön edistämiseksi. Hankkeelle perustetaan oma sähköpostiosoite/ postituslista, jonka kautta lähetetään sähköinen uutiskirje noin yhden kerran kuukaudessa sidosryhmille ja muille postituslistalla oleville. Sähköisessä uutiskirjeessä kerrotaan hankkeen kuulumisia ja ajankohtaisia asioita. Hankkeeseen perustetaan työryhmiä projektityöntekijän tueksi. Näissä työryhmissä olevat sidosryhmän jäsenet ovat omalta osaltaan tärkeässä roolissa hankkeesta eteenpäin kertomisesta ja sen juurtumisesta käytäntöön. Projektityöntekijä kokoontuu säännöllisesti näiden työryhmien kanssa, ja suunnittelee ja kehittää toimintaa tavoitteiden mukaisesti. Projektityöntekijän antama informaatio sidosryhmille ja projektista ulospäin on oleellisessa asemassa. Hanke järjestää myös koulutuksia, joissa pyritään koulutusinformaation lisäksi aina viestittämään hankkeen kuulumisia sekä sitouttamaan toimijoita innostavalla otteella. Hankkeen aikana järjestetään myös keskustelufoorumeita, joista ensimmäinen on syksyllä 2014. Keskustelufoorumeiden tehtävänä on viestinnän lisäksi, osallistuttaa sekä sitouttaa päättäjiä ja sidosryhmiä hankkeen tavoitteisiin sekä herättää keskustelua. Salon kehittämisosio painattaa omat esitteet ja julisteet mahdollisesti syksyn 2014 aikana. Myös julkaisutoimintaan panostetaan ja pyritään saamaan hanketta ja sen tuloksia esille eri medioiden kautta. Esitteitä jaetaan sidosryhmille ja kohderyhmien saataville. Ulkoiseen viestintään saadaan tukea lisäksi muun muassa paikalliselta sanomalehdeltä, jonka kanssa on sovittu alustavasti lehtijutun tekemisestä elokuussa 2014. Tätä yhteistyötä pyrimme jatkamaan ja hyödyntämään jatkossakin koko hankkeen ajan. Ulkoisessa viestinnässä pyritään ottamaan huomioon kohderyhmälle tyypilliset viestinnän keinot, kuten sosiaalinen media, internet sekä viemällä tietoa paikkoihin, joissa nuoret kohtaavat projektin sidosryhmiä esim. koulut, nuorisotalot yms. Hanke tehdään myös näkyväksi kaupungin kotisivuilla. Hankkeen projektityöntekijä edustaa hanketta erilaisissa tapahtumissa ja tilaisuuksissa. Kehittämisosion näkyvyyttä voidaan parantaa esimerkiksi Salon iltatorilla kesällä 2015 ja kaupungissa järjestettävissä erilaisissa tilaisuuksissa ja messuilla.


2014 - 2016

11(20)

Salon kehittämisosiossa pyritään tekemään tiivistä yhteistyötä paikallisten oppilaitosten kanssa. Esimerkiksi opinnäytetöiden ja pienten projektitöiden tekeminen hankkeessa on mahdollista.

8.3 Satakunnan sairaanhoitopiirin kehittämisosiot

Verkostomaisen yhteistyön kehittäminen

Viestinnän keskeisenä tavoitteena ja tehtävänä on tiedottaa kehittämisosion etenemisestä sekä

hanketoiminnan tuloksista. Viestinnän avulla välitetään ajantasaista tietoa hankkeen etenemisestä

ja tuloksista sekä tuodaan hankkeen toimintaa laajempien kohderyhmien tietoisuuteen.

Viestintä noudattaa ministeriössä KASTE-hankkeelle laadittua visuaalista ilmettä. Viestinnässä

käytetään KASTE-viestintäpohjaa ja logoa. Lisäksi viestintä pohjassa on Satakunnan

sairaanhoitopiirin tunnus ja tiedot. Pois syrjästä –hankkeen kotisivujen visuaalinen ilme on

Satakunnan sairaanhoitopiirin mukainen. Samaa mallia noudattavat kaikki, jotka tallentavat tietoa

SATSHP:N sivuille.

Verkostomaisen yhteistyön kehittämisosiossa pääasiallisia tiedottamisen kanava ovat

SATSHP:n sivut, hankkeen kotisivu, www.satshp.fi-sivusto, hankkeen Facebook-sivut, Innokylä,

KASTE –tilaisuudet, kotimaiset sanomalehdet, paikallislehdet ja –radio sekä Lounais-Suomen TV-

uutiset.

Viestintää toteutetaan vuorovaikutuksessa kuntatoimijoiden kanssa sekä tiedottamalla hankkeesta

myös kunnan päättäjätasolle. Asian- ja ajanmukaisen tiedon jakaminen myös kuntalaisten, lasten,

nuorten ja perheiden keskuudessa, on ensiarvoisen tärkeää. Hankkeesta tiedotetaan erilaissa

koulutustilaisuuksissa, messuilla sekä kotimaisissa että kansainvälisissä kongresseissa mm.

esittein ja posterein. Hanke ”jalkautuu” myös mahdollisuuksien mukaan erilaisiin kunnissa

järjestettäviin tapahtumiin ja tempauksiin.

Viestintä suunnitelmaa tarkistetaan ja päivitetään säännöllisesti, kun yhteistyö alkaa, sitä

kehitettäessä sekä sen jälkeen kun tuloksia kunnissa saadaan.

Ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen Kehittämisosion viestinnän tavoitteena on tiedottaa kehittämisosion etenemisestä ja toiminnan tuloksista sekä tuoda kehittämistoimintaa laajempien kohderyhmien tietoisuuteen, tukea aktiivisen viestinnän avulla kehittämisosion tavoitteita ja sitouttaa toimijoita, luoda toimivat prosessit vuorovaikutteiselle ja avoimelle tiedottamiselle, lisätä tietoisuutta lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin tukemisesta, lisätä kehitettävien hyvien käytäntöjen ja mallien levittämistä, tukea potilaiden ja asiakkaiden hoitoa sekä tehostaa asiakaspalvelua ja lisätä asiakastyytyväisyyttä. Tiedottamista tehdään sisäisesti ja ulkoisesti. Kehittämisosiolla on/tehdään oma posteri, flyer ja esittelydiat, joita päivitetään tarpeen mukaan. Viestinnässä käytetään KASTE –logoa ja Satakunnan sairaanhoitopiirin logoa. Sisäistä tiedottamista tehdään säännöllisesti sairaanhoitopiirin sisäisissä tiedotuskanavissa, joita ovat KESTI, Vinkkeli, intranet ja sähköposti.


2014 - 2016

12(20)

Osastotunneilla ja työkokouksissa tehdään tiedottamistyötä tarpeen mukaan. Sisäisessä ja ulkoisessa viestinnässä tiedottamiskanavina käytetään mm. ilmoitustauluja, selkokielisiä oppaita ja kohderyhmille suunnattuja tapahtumia. Uusista toimintamalleista ja kehittämisosioon liittyvistä asioista tiedotetaan sairaanhoitopiirin henkilöstöä, potilaita sekä omaisia sisäisellä ja ulkoisella tiedottamisella. Kehittämisosion sähköisiä tiedottamiskanavia ovat Pois syrjästä -hankkeen kotisivut sairaanhoitopiirin www.satshp.fi -sivustolla, hankkeen facebook-sivut, KASTE -uutiskirje ja INNO -kylä. Satakunnan sairaanhoitopiirin kaikki kunnat ovat mukana hankkeessa ja ne voivat halutessaan omilla www-sivuilla tiedottaa kehittämiseen ja toimintaan liittyvistä asioita. Ulkoista viestintää tehdään myös alue- ja paikallismedian kautta, seminaareissa, työpajoissa, messuilla ja tapahtumissa sekä artikkelein asiantuntija- ja ammattilehdissä. Kehittämisosio osallistuu KASTE -ohjelman verkostoihin. Tiedottamista tehdään myös muihin sairaanhoitopiireihin, kuntiin ja järjestöihin. Toimintatapoja ovat mm. osallistuminen seminaareihin, työkokouksiin, verkostoihin sekä median kutsuminen mukaan tilaisuuksiin. Oppilaitoksilla tarjotaan mahdollisuutta hyödyntää hankkeessa tuotettuja toimintamalleja osana perus- ja täydennyskoulutusta. Näin toimimalla edistetään koulutuksen työelämälähtöisyyttä ja vahvistetaan oppilaitosten ja työelämän välistä yhteistoimintaa. Viestinnän kohderyhmät ovat Satakunnan sairaanhoitopiirin henkilökunta, sairaanhoitopiirin jäsenkunnat, muut sairaanhoitopiirit, kuntien luottamushenkilöt ja viranhaltijat, THL, oppilaitokset, ammattikorkeakoulut, yliopistot, järjestöt, seurakunnat, 3. sektori, satakuntalaiset lapset, nuoret, perheet, potilaat ja asiakkaat, tiedotusvälineet sekä kuntien perus- ja erityispalvelut

8.4 Säkylän kehittämisosio

Pois syrjästä – hankkeen Säkylän osakokonaisuuden viestinnän tavoitteena on tukea hankkeessa tehtävää kehittämistyötä, sekä antaa tietoa hankkeen etenemisestä ja tuloksista. Onnistuneella viestinnällä parannetaan ja mahdollistetaan eri toimijoiden osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia, sitoutetaan keskeiset toimijat niiden toteuttamiseen ja tuetaan hankkeen tavoitteiden saavuttamista. Pidemmällä aikavälillä viestinnän onnistumisella varmistetaan Pois syrjästä – hankkeen toteutuneiden tavoitteiden ja toimintamallien esille tuominen ja jalkautuminen. Avoimella viestinnällä pyritään synnyttämään luottamusta eri toimijoiden kesken, mikä on edellytys rakentavalle yhteistyölle. Sisäisen viestinnän tavoitteena on yhteisymmärryksen luominen kehittämisen kohteista, asetettavista tavoitteista sekä keinoista, joilla ne pyritään saavuttamaan. Sisäisessä viestinnässä keskeistä on kokemusten jakaminen ja tehdystä kehittämistyöstä tiedottaminen. Koko hankkeen ohjausryhmän, eri kehittämisosioiden ja tukiryhmän sekä lasten kanssa kunnassa toimivien työntekijöiden viestinnän kanavia ovat yhteiset kokoukset ja palaverit, sähköpostit ja sairaanhoitopiirin verkkosivuilla olevat hankkeen kotisivut, koulutustilaisuudet sekä vapaa keskustelu. Ulkoisella viestinnällä pyritään siihen, että Säkylän kuntalaiset ja erityisesti alakouluikäisten lasten perheet sekä eri sektoreilla lasten ja heidän perheiden kanssa toimivat ovat tietoisia hankkeesta. Kuntalaiset voivat osallistua yhteiseen keskusteluun ja olla aktiivisia toimijoita hankkeessa sekä ottaa sen huomioon omassa toiminnassaan.


2014 - 2016

13(20)

Hankkeelle on koottu Säkylään oma tukiryhmä, joka koostuu eri hallintokuntien jäsenistä. Jäsenet välittävät tietoa hankkeesta omissa organisaatioissaan ja sidosryhmissään. Kuntalaisille tietoa hankkeesta välitetään kunnan omassa tiedotuslehdessä, joka ilmestyy kaksi kertaa vuodessa, sekä paikallislehdissä. Media kutsutaan mahdollisuuksien mukaan tapahtumiin esimerkiksi toiminnallisiin vanhempainiltoihin ja yleisiin koulutustilaisuuksiin. Tietoa hankkeesta alakoululaisten lasten perheille on jaettu myös kyselylomakkeen saatekirjeen avulla hankkeen alkuvaiheessa. Säkylän osakokonaisuudelle on luotu oma esite, jota päivitetään tarvittaessa.

Lähteet: Satakunnan sairaanhoitopiirin viestintäohje Pois syrjästä -hankkeen hankesuunnitelma Yhteyshenkilöt Minna Kahala Projektipäällikkö Pois syrjästä -hanke Satakunnan sairaanhoitopiiri Sairaalantie 3 28500 Pori +358 44 707 9282 [email protected] Kirsi Harjula Projektisihteeri Pois syrjästä – hanke Satakunnan sairaanhoitopiiri Sairaalantie 3 28500 Pori +358 44 707 9789 [email protected]



2014 - 2016

14(20)

LIITE 1

Aineiston käyttö ja julkaisukäytäntö -suunnitelma Pois syrjästä -hankkeessa Tausta Julkaisusuunnitelman tarkoituksena on tehtäväjaon selkeyttäminen ja myöhempien ristiriitojen välttäminen. Hanketoiminnassa, kuten yleensäkin, tutkimuksellinen toiminta on ryhmätyötä, joka perustuu luottamukselle. Tutkimustoiminnassa jokaisen ryhmän jäsenen tulisi saada oikeudenmukainen kunnia ja kiitos panoksestaan. Koska julkaisu on tieteellisen työn näkyvä todiste, siinä konkretisoituu kysymys tieteellisestä ryhmä- ja yhteistyöstä; ketkä ovat julkaisussa tekijöinä mukana ja minkälaisen työpanoksen perusteella. Artikkelin tekijän on perinteisesti edellytetty osallistuneen merkittävällä panoksella sekä artikkelissa kuvatun tutkimustyön suunnitteluun ja ideointiin että tutkimuksen käytännön toteutukseen kantaen myös vastuun koko julkaisusta. Jotta hanketoimijalla tai tutkijalla on oikeus tulla mainituksi tekijänä, hänellä tulee olla merkittävä vaikutus artikkelin syntyyn peräti kolmelta eri näkökannalta: tutkimuksen suunnittelu tai tulosten analyysi ja tulkinta; artikkelin kirjoittaminen tai muokkaaminen sen tieteellisen annin osalta; ja artikkelin lopullisen, painettavan version hyväksyminen. Pois syrjästä -hanke on maakunnallinen, valtakunnallista KASTE rahoitusta saava kehittämishanke. Pois syrjästä -hankkeessa kehitystöiden aikana kerätty aineisto ja niiden pohjalta tehty julkaisutoiminta Pois syrjästä -hankkeessa sen alueellisten kehitystöiden aikana kerätyt aineistot ovat Satakunnan sairaanhoitopiirin tai ammattikorkeakoulun ja yliopiston käytettävissä hankkeen aikana tai sen päättymisen jälkeen julkaisutoiminnassaan. Koko hankerahoituksella kerätty aineisto on kuitenkin oltava käytettävissä sosiaali- ja terveysministeriön edellyttämässä raportoinnissa sen edellyttämällä tasolla. Laajemmissa tieteellisissä julkaisuissa toteutetaan erillisiä juuri siihen tutkimuskokonaisuuteen tehtyä julkaisusuunnitelmaa. Opiskelijoiden yhteistyötoiminnasta hankkeessa noudatetaan liitteenä olevaa yhteistyösopimusta ja yllä olevaa suunnitelmaa. Viestintäsuunnitelma ja sen liitteet hyväksytetään Pois syrjästä -hankkeen ohjausryhmässä. Porissa 3.9.2014 Minna Kahala Projektipäällikkö Pois syrjästä -hanke Satakunnan sairaanhoitopiiri Sairaalantie 3 28500 Pori +358 44 707 9282 [email protected]


2014 - 2016

15(20)

SOPIMUS HANKE-/TUTKIMUSYHTEISTYÖSTÄ JA TUTKIMUSAINEISTON

KÄYTÖSTÄ TUTKIMUKSESSA TAI KEHITTÄMISTYÖSSÄ

………………………………………………………………………………………………….

(opinnäytetyön tai sen osatyön nimi)

Pois syrjästä -hanke ja opinnäytetyön tekijä (nimi)

..................................................................................................................... ......... sopivat seuraavasti.

1. Sopijaosapuolet toteuttavat yhteistyössä tutkimuksen, jonka nimi on

(yhteistyön tai sen osatyön alustava nimi) ja joka on tarkoitettu kokonaan tai

osittain opinnäytetyöksi

Opinnäytetyö a) väitöskirja b) pro gradu tutkielma c) lopputyö ( X- oikea)

Oppilaitos (nimi)

2. Tutkimus- tai kehittämistyö perustuu osana Pois syrjästä -hankkeen aineistoa, joka kerätään tässä hankkeessa tai

luovutetaan tässä tarkoitettua tukimusta varten opinnäytetyöntekijän käyttöön mittarin käytöstä tehtävän sopimuksen

mukaisesti enintään tämän tutkimuksen kestoajaksi.

3. Tutkimus- tai kehittämistyö suunnitellaan yhteistyössä opinnäytetyön ohjaajien, opiskelijan sekä hankkeen edustajan

kanssa. Opiskelija sitoutuu käyttämään opinnäytetyössään mittareita ohjaajan ja mittarin kehittäjän kanssa sovitulla tavalla.

Opinnäytetyöntekijä huolehtii itse aineiston tilastollisesta/laadullisesta analysoinnista ja luovuttaa tallennetun aineiston

mittarin kehittäjälle, jos sopimuksessa niin mainitaan.

4. Opiskelija vastaa tutkimuslupien hakemisesta yhteistyössä oppilaitoksen (ohjaajiensa) kanssa. Tutkimusluvista toimitetaan

kopiot hankkeen projektipäällikölle arkistoitavaksi niiltä osin kuin se koskee hanketta.

5. Tutkimussuunnitelman tiivistelmä ja kuvaus kerätystä tai luovutetusta aineistosta ovat tämän sopimuksen liitteenä.

6. Hankkeessa tuotettu, yllä olevaa tutkimusta palveleva aineisto on käytettävissä opiskelijalla hänen opinnäytetyötään varten

vaadittavan ajan. Hankkeella on oikeus käyttää samaa aineistoa samanaikaisesti. Tutkimuksen tuottama tieto on

käytettävissä hankkeella loppuraportointivaiheessa ja tutkijalla hänen opinnäytetyötään varten.

7. Tuloksista mahdollisesti laadittava muu julkaisu kuin opinnäytetyö (esim. pro gradu tai monogrammi/monografia

väitöskirja) julkaistaan yhteistyönä niin, että siinä ovat tekijöinä vähintään

…………………………………………………………………………………..(nimet) noudattaen eettisesti kestävän

tieteellisen julkaisupolitiikan periaatteita.

8. Opinnäytetyössä on mainittava Kaste –ohjelmaan kuuluvan Pois syrjästä -hankkeen osuus työssä.

9. Mahdollisista julkaisukustannusten jaosta sovitaan yhdessä työn valmistuttua.

10. Hankeraportin julkaisutavassa myös yllä olevan tutkimuksen osalta noudatetaan KASTE hankkeiden valtakunnallisia

raportointiohjeita ja aikatauluja. Opinnäytetyö julkaistaan opiskelijan tutkimussuunnitelman mukaisessa aikataulussa.

11. Opiskelija tuottaa 1-2 -sivuisen esittelyn tulevasta tai valmistuneesta opinnäytetyöstään ja sen yhteydestä hankkeeseen

hankkeen kotisivulle lisättäväksi ennen hankeen päättymistä 31.10.2016.

12. Opiskelijat sitoutuvat lisäksi seuraaviin ehtoihin:

a. tutkimusaineistoa ei saa ilman uutta sopimusta käyttää muuhun kuin tämän sopimuksen mukaiseen tarkoitukseen

b. tutkimusaiheistoa ei saa luovuttaa kolmannelle osapuolelle ilman hankkeen hyväksyntää

c. mikäli tutkimusaineisto sisältää potilastietoja/asiakastietoja tai muita vastaavia tietoja, niin opiskelijalla/tutkijalla

on näiden osalta ehdoton salassapitovelvollisuus.

Paikka ja aika:

Pois syrjästä -hankkeesta Tutkija/opiskelija ja oppilaitoksen edustaja

Allekirjoitus Allekirjoitus

Nimen selvennys Nimen selvennys

________________________________________ ________________________________________

Allekirjoitus Allekirjoitus


2014 - 2016

16(20)

LIITE 2

Kehittämisosioiden viestintäsuunnitelmat taulukkomuodossa Rauma

Hanke Pois syrjästä –hanke

Kehittämisosio ja hankeaika

Rauman kehittämisosio 1.4.2014–30.9.2016

Tiedottamisesta vastaa

Projektityöntekijä Marjo Jasu ja Rauman kehittämisosion tukiryhmä

Tiedottamista koordinoi

Projektiyöntekijä Marjo Jasu sekä yhdyshenkilö Johanna Ylikoski

Sisäinen viestintä

Ulkoinen viestintä

Keinot/välineet Tiedon tarvitsijat/kanavat

keinot /välineet tiedon tarvitsijat/kanavat

Yhteiset kokoukset

Palaverit

Sähköposti

Sairaanhoitopiirin sivuilla olevat verkkosivut

Vapaa keskustelu

Arviointi haastattelut

Uutiskirjeet (värikkäät kuvitetut)

Onnistuvien oppien nuorten palvelujen koordinaatioryhmä

Koulujen sosiaaliohjaajien -palaverit

Koulutoimen palaverit (mm.rehtorikokoukset)

Nuorisopalveluiden palaverit

Pois Syrjästä Rauman kehittämisosion tukiryhmä

Lastensuojelun – tiimipalaverit

Lasten ja nuorten parissa työskentelevät

Asiakasraadit

Kolmas sektori; seurakunta, katulähetys, yhdistykset, kriisikeskus

Päihdetyöryhmä

Yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä

Rauma.fi sivut

Paikallislehdet

Mediatiedotteet

Facebook

Tuotoksista/hankkeen kautta aloitettujen palvelujen julkaisuja (flyerit esim. koulukahvilasta)

Kuntalaiset

Lapset, nuoret ja heidän perheensä

Poliittiset päättäjät

Rahoittajatahot

STM

Aluehallintovirasto


2014 - 2016

17(20)

Salo



Salon Kehittämisosio 1.1.2014–30.10.2016


Projektityöntekijä Teija Kortesalmi, sidosryhmät


Projektiyöntekijä Teija Kortesalmi


Ulkoinen viestintä



Yhteiset kokoukset

Palaverit

Koulutukset

Tiedotustilaisuudet/keskustelufoorumit

Sähköposti ja puhelin


Sähköinen uutiskirje

Vapaa keskustelu

Tukiryhmä

Työrukkaset

Yhteistyökumppanit, sidosryhmät

Asiakasraadit

Kolmas sektori

Salon kaupungin www-sivut

Paikallislehdet ja muu media

Esitteet ja julisteet

Sosiaalinen media

Projektityöntekijä edustaa hanketta ulospäin

Kuntalaiset



Rahoittajatahot

STM

Aluehallintovirasto


2014 - 2016

18(20)

Satakunnan sairaanhoitopiiri Verkostomaisen yhteistyön kehittäminen



Verkostomaisen yhteistyön kehittämisosio1.4.2014–30.9.2016


Projektisuunnittelijat Tiina Ilola ja Riitta Nieminen


Projektisuunnittelijat Tiina Ilola ja Riitta Nieminen


Ulkoinen viestintä



Pääasiallinen

tiedottamisen

kanava on

SATSHP:n sivut,

hankkeen kotisivu,

www.satshp.fi

Hankkeen

Facebook-sivut

Kehittämispäivät

Tukiryhmän ja

ohjausryhmän

kokoukset

Muut palaverit

Tukiryhmä

Lasten- ja

nuorisopsykiatrian

yksiköt

Hankkeen muut

kehittämisosiot

Esimiehet

Hankkeen ohjausryhmä

Pääasiallinen tiedottamisen kanava on SATSHP:n sivut, hankkeen kotisivu, www.satshp.fi

Sähköposti

Hankkeen Facebook-sivut

Innokylä

KASTE-tilaisuudet, kuntatapaamiset

Kotimaiset sanomalehdet

Paikallislehdet ja –radio, Lounais-Suomen TV-uutiset

Muut julkaisut mm. kehittämisosion esite

Koulutustilaisuudet, kongressit, messut ja muut tapahtumat

Satakunnan kunnat

Lapset, nuoret ja heidän

perheensä

Kuntien eri hallintokuntien

edustajat

Kuntien luottamusmiehet

STM

Aluehallintovirasto

THL

Koulut ja oppilaitokset

Yliopistot ja

ammattikorkeakoulut

Järjestöt ja kolmassektori




2014 - 2016

19(20)

Satakunnan sairaanhoitopiiri Ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen



SATSHP / Ylisukupolvisten ongelmien

ehkäiseminen 1.4.2014–30.9.2016


Projektisuunnittelijat Maiju Salonen ja Virpi Valiola


Projektisuunnittelijat Maiju Salonen ja Virpi Valiola


Ulkoinen viestintä

Keinot/välineet Tiedon

tarvitsijat/kanavat

Keinot /välineet Tiedon

tarvitsijat/kanavat Pääasiallinen tiedottamisen kanava on SATSHP:n sivut,

hankkeen kotisivu www.satshp.fi

KESTI (SATSHP:n sisäinen tiedotuslehti) Kohdennettu uutiskirje Hankkeen Facebook-sivut Kehittämispäivät Tukiryhmän ja ohjausryhmän kokoukset Muut palaverit

Tukiryhmä Aikuispsykiatrian ja hankkeessa mukana olevat somatiikan osastot Aikuispsykiatrian lasten vastuuhenkilöt Sosiaalityöntekijät Hankkeen muut kehittämisosiot Esimiehet Hankkeen ohjausryhmä

Pääasiallinen tiedottamisen kanava on SATSHP:n sivut, hankkeen kotisivu www.satshp.fi Sähköposti Hankkeen Facebook-sivut Innokylä KASTE-tilaisuudet Kuntatapaamiset Paikalliset lehdet, radio, TV Muut julkaisut, mm. kehittämisosion esite Koulutustilaisuudet, kongressit, messut ja muut tapahtumat

Satakunnan kunnat Lapset, nuoret ja heidän perheensä Kuntien peruspalvelut Alueen oppilaitokset Järjestöt ja seurakunnat Kuntien eri hallintokuntien edustajat Kuntien luottamusmiehet STM THL Aluehallintovirasto




2014 - 2016

20(20)

Säkylä

Hanke Pois syrjästä – hanke


Säkylän kehittämisosio 1.4.2014–31.3.2016


Projektityöntekijä Sanna Vähä-Vahe ja kehittämisosion tukiryhmä


Projektiyöntekijä Sanna Vähä-Vahe


Ulkoinen viestintä

Keinot/välineet Tiedon tarvitsijat/kanavat keinot /välineet tiedon tarvitsijat/kanavat

Tukiryhmän palaverit

Sähköpostit


Vapaa keskustelu

Alkutapaamiset/ haastattelut

Kunnan tiedotuslehti

Facebook

Uutiskirjeet

Seminaarit

Lasten ja nuorten kanssa Säkylässä toimivat

koulutoimi

terveystoimi ja perusturva

nuorisotoimi

SATSHP Projektipäällikkö

muiden osakokonaisuuksien työntekijät

Säkylän kunnan nettisivut

Säkylän kunnan tiedotuslehti

Paikallislehdet

Facebook

Hankkeen esite

Seminaarit

Kuntalaiset


Seurakunta

Järjestöt ja erilaiset seurat


Rahoittajatahot

STM

Aluehallintovirasto

Hanke Kaste – hanke 2014–2016

Pois syrjästä -hanke

Kehittämisosio ja toiminta-aika

Rauman kehittämisosio 1.4.2014 - 30.9.2016

Tavoite Vahvistetaan varhaista reagointia kohderyhmän huolenaiheisiin, erityisesti koulupoissaolot ja päihteidenkäyttöön rajattomasti hallintokuntarajat ylittäen

Kohderyhmä ja yhteistyökumppanit

Nuoret 11-16-vuotiaat sekä heidän vanhempansa Rauman kaupungin kasvatus- ja opetustoimi, kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi, sosiaali– ja terveysvirasto, terveydenhuolto ja muut yhteistyötahot (mm. Rauman seudun katulähetys, Seurakunta, Kriisikeskus,yhdistykset)

Vastuutaho, -henkilö ja talousvastaava

Rauman kaupunki, lastensuojelu Johanna Ylikoski, lastensuojelun päällikkö, yhteyshenkilö Taloussihteeri Auli Leino koordinoi kehittämisosion maksuliikennettä

Resurssit Kokonaiskustannus 1 781 150€, josta Rauman kehittämisosion osuus 213 700€

Työntekijän yhteystiedot

Marjo Jasu [email protected] p. 02 834 3421

Toimintalinjat

Toimintasuunnitelma . 1. Ennaltaehkäisevän päihdetyön koordinointi. Erityisesti vakavaan ja laajaan kannbiksen käyttöön tulee reagoida. 2. Kehitetään malli, mikä estää jatkuvia ja toistuvia koulupoissaoloja

Toimenpiteet 1. Tiedon kerääminen, verkostojen organisointi. Koulutuksen järjestäminen.

2. Luodaan toimiva jalkautuva palvelupolku nuoren päihteidenkäytön ongelmiin. (ks Kaarinan Olkkari-malli) 3.Alaikäisten

Lyhyen aikavälin tulokset ja tuotokset Tuotokset 1.Vanhempien ja nuorten asenne päihteidenkäyttöön muuttuu vähemmän vähätteleväksi 2. Koulunkäynnin katekamaton

Pitkän aikavälin vaikutukset 1.Sukupolvien yli jatkuva syrjäytyminen katkaistaan

Arviointi 1. Kehittämisosion projektityöntekijä pitää hankepäiväkirjaa. 2. Työntekijä ja tukiryhmä tekee itsearviointia hankkeen etenemisestä, tuloksista ja toiminnasta.

Mittarit 1.Lähtötason kuvaus 2.Kohderyhmän parissa työskentelevien haastattelut 3.Asiakasraadit 4.Tilastot; *Huostaanotot 2012, *Alaikäiset


3. Kehitetään tuen muotoja koulusta määräaikaisesti erotettujen oppilaiden arkeen.

ehkäisevän päihdetyön koordinointi Raumalla. Yhteistyötahojen kokoaminen. Omin Jaloin mallin juurruttaminen ja vahvistaminen. 3.Etsitään valtakunnallisesti ja kansainvälisesti toimivia malleja siitä mikä vahvistaa nuorten kieltäytymistä päihteistä 3.Mallien kehittäminen koulupoissaoloihin. Yhteistyö vastaavien hankkeiden kanssa sekä mallien kartoittaminen. Raumalle soveltuvan mallin kehittäminen yhteistyössä opetustoimen ja muiden asianosaisten kanssa. Vanhempien osallistamienen. 4.Tuen muotojen kehittäminen määräaikaisesti koulusta erotetuille. Kartoitetaan palvelut

jatkuvuus. Lapsi saa peruskoulun päästötosdistuksen ja mahdollisuuden sitä kautta jatko-opintoihin. 3.Vanhempien vastuun tukeminen. Vanhemmat ottavat vahvemman vastuun lapsen ja nuoren koulunkäynnistä ja vapaa-ajasta. 4.Moniammatillisen toimintamallin ja yhteisten pelisääntöjen luominen kun määräaikainen erottamissuunnittelu koulusta uhkaa.

3. Hankkeen aikana toteutetaan vertaisarviointia.hankkeen sisällä sovittavan kumppanin kanssa, mahdollisesti myös vertaisarviointia toisen Kaste hankkeen kanssa. 4. Ulkoinen arviointi määritellään hankkeen johdon taholta

päihdeasiakkaat päihdeklinikka 2012, *Koulupoissaolijat 2014 *Lastensuojeluilmoitukset joissa aiheena päihde tai kouluongelma *Kouluterveyskysely *Kuullaanko päivän 2014 ennaltaehkäisevän päihdetyön kysymyksen tulokset

1

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste – hanke 2014–2016



Säkylän osakokonaisuus

Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen yhteistyön kehittäminen

Kohderyhmä ja yhteistyökumppanit

Alakouluikäiset lapset ja heidän perheensä, Säkylässä lasten kanssa työskentelevä henkilöstö, seurakunta, järjestöt ja yhdistykset

Vastuutaho, -henkilö ja talousvastaava

Yhdyshenkilö Kari Kankaanranta, Säkylän kunta Projektipäällikkö Minna Kahala, Satakunnan sairaanhoitopiiri Hankekoordinaattori Mari Niemi, Satakunnan sairaanhoitopiiri

Resurssit Kokonaiskustannus 1 781 150€, josta kehittämisosion osuus 100 000€

Työntekijän yhteystiedot

Hanketyöntekijä, yhteystiedot Sanna Vähä-Vahe, [email protected], puh. 044-7328188

Toimintalinjat/ Tavoitteet 1. Perheiden kokonaisvaltaisten auttamisen toimintamallien kehittäminen, jossa ennen kaikkea vanhemmat nähdään keskeisinä tuen kohteina.

Toimenpiteet

1. Kehitetään lasten kanssa työskenteleville yhtenäinen työvälinen perheiden kansa käytävään avoimeen keskusteluun ja huolen puheeksi ottamiseen.

Toimintasuunnitelma

. 1. Toteutetaan webropol kysely lasten kanssa työskenteleville heidän käyttämistään menetelmistä lasten ja perheiden kanssa työskennellessä. Pohditaan toimiva lapsi & perhe mallin lapset puheeksi –menetelmän käyttöönottoa. Syksyn 2014 aikana koulutetaan Säkylään lapset puheeksi kouluttaja ja keväällä 2015 aloitetaan lapset puheeksi -mallin kouluttaminen ja käyttöönotto Säkylässä.

Lyhyen aikavälin tulokset ja tuotokset

1. Lasten kanssa päivittäin työskentelevillä on välinen, joilla he voivat käydä helposti perheiden kanssa avointa keskustelua myös vaikeista asioista.

Pitkän aikavälin vaikutukset

1. Vuorovaikutus perheiden kanssa on avointa, luontevaa ja luottamuksellista. Perheet omaksuvat lapset puheeksi mallin kunnan yhteiseksi menetelmäksi, jonka avulla heidän tarvitsema tuki huomioidaan jo aikaisessa vaiheessa.

Viestintä

1. Webropol- kysely lähetetään saatteineen kaikille Säkylässä lasten kanssa työskenteleville. Ensisijaisesti esimiehille, jotka jakavat kyselyn eteenpäin.


2

2. Kehitetään Säkylään toiminnalliset vanhempainillat 5-7 luokille, joihin osallistuvat sekä lapset että aikuiset. Illat ovat lapsille kouluaikaa. 3. Kehitetään erilaista ryhmätoimintaa, jossa ennen kaikkea vanhemmat nähdään keskeisenä tuen kohteina. 4. Järjestetään lasten vanhemmille ja lasten kanssa toimiville yhteistä koulutusta esim. vanhemmuudesta, sosiaalisenmedian käytöstä yms.

2. Muokataan kesän 2014 aikana jo valmiista materiaalista Säkylään toiminnallisen vanhempainillan ohjelma 5-6 luokille ja valmistetaan 7 luokille omat toiminnalliset vanhempainillat samalla idealla. Aloitetaan syksyllä 2014 alakoulujen toiminnalliset vanhempainillat, joihin pyritään saamaa mukaan mahdollisimman paljon lasten kanssa työskenteleviä ammattilaisia. Keväällä 2015 aloitetaan yläkoulun vanhempainillat. 3. Suunnitellaan vanhemmuutta tukeva ryhmämalli esim. vanhemmuuden-roolikarttaa apuna käyttäen. 4. Etsitään kesän- syksyn 2014 aikana sopivaa luennoitsijaa. Järjestetään koulutus kevään 2015 aikana.

2. Säkylän kunnassa on valmis malli toiminnallisten vanhempainiltojen järjestämiseen ja malli on otettu käyttöön kouluissa. Toiminnallisissa vanhempainilloissa vanhemmat käyvät lasten kanssa keskustelua vaikeistakin asioista samalla tutustuen muihin vanhempiin ja lasten kanssa työskenteleviin. Vanhempainiltojen tavoitteena on terveyden edistäminen ja ehkäisevä päihdetyö. 3. Kunnassa on valmis malli vanhemmuuden ryhmämuotoiseen tukemiseen. Vanhemmille annetaan tukea, ohjausta ja vertaistukea. 4. Tarjotaan kuntalaisille avoin luento vanhemmuuden tukemiseen ja toivotaan luennon herättävän ajatuksia ja keskustelua vanhempien kesken.

2. Vanhempainilloilla on edistetty lasten ja perheiden terveyttä ja hyvinvointia sekä tuettu vanhemmuutta. Lasten kanssa työskentelevät ihmiset ovat tulleet perheille tutummiksi. Toiminnalliset vanhempainillat on otettu mukaan opetussuunnitelmaan. 3. Tuetaan vanhemmuutta ryhmämuotoisella toiminnalla. 4. Tuetaan vanhemmuutta avoimille luennoilla.

2. Luokanvalvojat ja muut iltaan osallistuvat työntekijät perehdytetään illan kulkuun. Lasten kotiin lähetetään kirje, jossa kerrotaan vanhempainillasta ja pyydetään vanhempien ilmoittautumista. Paikallinen lehdistö kutsutaan joihinkin syksyllä 2014 pidettäviin vanhempainiltoihin.

4. Tiedotetaan luennosta paikallislehdessä, kunnan netti- ja facebooksivuilla, wilman kautta ja erilaisilla ilmoitustauluilla.

3

5. Lapsiperheiden osallistaminen palvelujen ja toimintamallien suunnitteluun. 6. Kehitetään olemassa olevista palveluista tiedottamista.

5. Alkukartoituksen yhteydessä on tehty kaikille alakoulujen huoltajille kysely kunnan palveluista ja koulun kanssa tehtävästä yhteistyöstä. Kyselylomakkeen mukana yhteystietonsa antaneille tehdään vielä pienimuotoinen puhelinhaastattelu ja tiedustellaan kiinnostusta osallistumiseen mahdollisesti myöhemmin järjestettävään asiakasraatiin. 6. Kerätään lapsiperheiden palvelut samaan oppaaseen.

5. Perheiden osallistamisella ja perustettavalla asiakasraadilla halutaan perheet mukaan kehittämään Säkylän perhepalveluja. 6. Lapsi perheiden palveluopas.

5. Säkylän kuntaan halutaan luoda palveluja ja toimintamalleja, jotka ovat asiakkaiden tarpeisiin muotoiltuja. Asiakasraati toimii aktiivisena kehittämiskumppanina pelkän informanttiroolin sijaan. 6. Lapsiperheet löytävät helposti tietoa kunnassa tarjottavista palveluista, toimijoista, harrastusmahdollisuuksista jne.

5. Kaikille alakoulun huoltajille on lähetetty kyselyn mukana saatekirje, jossa on kerrottu Pois syrjästä – hankkeesta. Mikäli asiakasraati järjestetään informoidaan siitä perheitä vielä wilman kautta ja kunnan netti- ja facebooksivuilla. Asiakasraadista pyritään tekemään myös juttu paikallislehteen. 6. Palveluoppaasta informoidaan kunnan netti- ja facebooksivulla, koulujen wilman kautta ja järjestettävissä tilaisuuksissa.

2. Verkostomaisen yhteistyön kehittäminen, jossa lapsen ja hänen perheensä ongelmat kohdataan useamman toimijan välisenä yhteistyönä.

7. Kehitetään kouluille yhtenäinen toimintamalli, kun huoli lapsesta herää, jossa huomioidaan eri hallintokuntien mahdollisuudet tukea lasta ja hänen perhettään.

7. Otetaan käyttöön edellä mainittu lapset puheeksi – menetelmä. Tehdään kouluille selkeä prosessimalli, miten toimitaan kun huoli lapsesta tai perheestä herää, jossa on näkyy eri hallintokuntien tukemisen mahdollisuudet ja myös ohjeistus lastensuojeluilmoitusten tekemiseen.

7. Hallintokunnilla on tieto toistensa tavoista toimia ja mahdollisuuksista tukea perhettä jo varhaisessa vaiheessa.

7. Hallintokunnat tekevät tiivistä yhteistyötä keskenään varhaisessa vaiheessa.

7. Kootaan prosessimalli ja ohjeet selkeäksi ohjeistukseksi lasten kanssa työskenteleville.

4

8. Kehitetään tukihenkilötoimintaa. 9. Kehitetään järjestöjen kanssa tehtävää yhteistyötä. 10. Kehitetään erilaista ryhmätoimintaa useamman toimijan välisenä yhteistyönä. 11. Järjestetään koulutusta hallintokuntien välille muun muassa vaitiolovelvollisuudesta ja moniammatillisesta yhteistyöstä.

8. Rekrytoidaan vapaa-ehtoisia kuntalaisia perheiden tukihenkilöiksi. Ensisijaisesti etsitään tukimummeja ja – vaareja. 9. Ollaan yhteydessä kunnan eri järjestötoimijoihin ja kartoitetaan heidän ideoita ja kokemuksia. Tehdään yhteistyötä mahdollisuuksien mukaan. 10. Aloitetaan syksyllä 2014 liikunnallinen ei kilpailullinen koulun jälkeinen liikuntatoiminta yhteistyössä nuorisotoimen ja koulun kanssa. 11. Etsitään syksyn 2014 aikana sopivaa luennoitsijaa kertomaan vaitiolovelvollisuudesta eri hallintokuntien välillä.

8. Tukihenkilötoiminnan suunnittelu ja aloittaminen. Vapaa-ehtoisten tapaaminen ja haastattelu sekä ensimmäisten tukihenkilöiden ja perheiden yhdistäminen. 9. Toimijoiden välinen yhteistyö kasvaa ja kuntalaisten tietoisuus tarjolla olevista palveluista lisääntyy. 10. Nähdään olisiko kunnassa kysyntää ns. ei kilpailulliselle kouluikäisten liikunta toiminnalle. 11. Hallintokunnat saavat tietoa vaitiolovelvollisuudesta ja miten lain puitteissa voidaan tehdä hallintokunnat ylittävää yhteistyötä.

8. Lapsia ja heidän vanhempia tukevien joukkoa on kasvatettu kolmannen sektorintoimijoilla. 9. Lapsia ja heidän vanhempiaan tukevien joukkoa on kasvatettu kolmannen sektorintoimijoilla. 10. Voidaan suunnitella pidemmälle aikavälille liikunnallisten ryhmien järjestämistä, mikäli kysyntää tämän kaltaiselle ryhmälle on. 11. Yhteistyötä voidaan tehdä tiedostaen lain mukaiset edellytykset.

8. Tiedotetaan erilaisia eläkeläisjärjestöjä tukihenkilö toiminnasta ja pyritään saamaan heidät mukaan tukihenkilöiden etsimiseen. 9. S-postilla tiedotetaan erilaisille kolmannen sektorin toimijoille Pois syrjästä – hankkeesta. Ollaan järjestöjen kanssa yhteistyössä. 10. Koulujen kautta viedään perheisiin tietoa alkavasta toiminnasta. 11. S-postilla tiedotetaan kunnan eri toimijoita koulutuksesta ja sen ajankohdasta.

5

Arviointi ja mittarit: 1. Osahankkeen työntekijä pitää hankepäiväkirjaa. 2. Työntekijä ja osahankkeen ohjausryhmä tekee itsearviointia hankkeen etenemisestä, tuloksista ja toiminnasta. 3. Hankkeen aikana toteutetaan vertaisarviointia hankkeen sisällä sovittavan kumppanin kanssa, mahdollisesti myös vertaisarviointia toisen Kaste hankkeen kanssa. 4. Ulkoinen arviointi.

TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA POIS SYRJÄSTÄ – verkostomaisen yhteistyön kehittäminen

1. Tarkennetut tavoitteet Kehittämisosion tavoitteena on kehittää moniammatillista, hallintokunnat ja organisaatiorajat ylittävää verkostomaista yhteistyötä Satakunnassa on 20 kuntaa ja näissä on muodostunut tai muodostumassa yhteensä viisi yhteistoiminta-aluetta. Selvitetään kuntien kiinnostus lähteä mukaan hankkeeseen tekemällä kuntakierroksia joko yhteistoiminta-alueittain tai kunnittain viemällä tietoa hankkeesta perustason toimijoille. Tapaamisissa kartoitetaan samalla, sitä minkälaista verkostomaista yhteistyötä kunnissa jo tehdään. Tehdään lähtötason kartoitus yhteisellä Webropol-kyselyllä ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen -kehittämisosion kanssa. Kysely on lähetetty Satakunnan kaikkien kuntien, hankkeen kannalta oleellisille, hallintokunnille. Kehitetään palvelutarpeen arviointia, etenkin avuntarpeen varhaista tunnistamista ja palveluohjausta sekä ammattilaisten ja asiakkaan kohtaamista sekä heidän välistään vuorovaikutusta. Vahvistetaan ja lisätään lasten, nuorten ja perheiden osallisuutta palveluiden kehittämisessä, joka omalta osaltaan lisää perheiden hyvinvointia. Aiemmissa ja meneillään olevissa Kaste-hankkeissa on jo kehitetty monia hyviä toimintamalleja, joita otetaan tässä hankkeessa käyttöön koulupoissaolojen ja ongelmien ehkäisemiseksi. Rajaus Kehittämisosion ikärajaksi on asetettu alle 18-vuotiaat lapset ja nuoret, alle kouluikäiset, ala- ja yläkouluikäiset sekä II-asteen opiskelijat. Tietoa hankkeesta viedään koko Satakunnan alueelle, ja mallia voidaan levittää koko Suomeen. 2. Toimenpiteiden tavoiteltavat tulokset ja vaikutukset

Konkreettiset tulokset

Hankkeella tavoitellaan seuraavia tuotoksia ja tuloksia: 1. Erilaisten moniammatillisten verkostojen yhteistyön ja asiakkaan osallisuuden vahvistuminen 2. Asiakastyön ja palvelutarpeen arvioinnin menetelmien sekä riskiryhmien tunnistettavuuden paraneminen 3. Mallinnetun monialaisen ja -ammatillisen ehkäisevän työn ja oikea-aikaisen tuen toimintamallien vahvistuminen 4. Ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen yhteistyössä toisen kehittämisosion kanssa 6. Ammattilaisten osaamisen lisääntyminen 7. Kirjallinen aineisto, joka hankkeessa syntyy (esimerkiksi arviointikertomukset, loppuraportti, mahdolliset opinnäytetyöt).

Aiemmissa ja meneillään olevissa Kaste-hankkeissa on jo kehitetty monia hyviä toimintamalleja, joita otetaan käyttöön ja vahvistetaan edelleen tässä hankkeessa. Länsi-Suomessa toteutettiin vuosina 2008 – 2013 Kaste-rahoitteisia Remontti – ja sen juurruttamishankkeita. Hankkeiden toimintaympäristöön kuuluivat kaikki lasten, nuorten ja lapsiperheiden parissa toimivat tahot. Remontti-hankkeiden eräänä tavoitteena oli osallisuuden lisääminen. Asiakaslähtöisyys edellyttää avoimuutta ja yhteistyötä eri tahojen kesken ja siihen liittyy oleellisesti asiakastiedon kerääminen ja hyödyntäminen palveluiden kehittämisessä. Lapset, nuoret ja perheet otetaan mukaan hankkeen toiminnan suunnitteluun aktiivisina toimijoina, joiden näkemykset huomioidaan keskeisesti palvelujen kehittämisessä ja arvioinnissa. Esimerkiksi osallistuminen ohjaus- ja tukiryhmien toimintaan, erilaiset asiakasraadit ja kyselyt ovat keinoja tuoda asiakkaan ääni kuuluviin. Lasten ja nuorten lähiympäristöt, mm. päiväkodit ja koulut, ovat otollisia paikkoja heidän tavoittamiseensa. Kunnissa on jo olemassa monia eri verkostoja, jotka tukevat lapsia, nuoria ja perheitä, näistä esimerkkinä koulujen oppilastyöryhmät. Niiden toimintaan uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki tuo muutoksia ja hankeen toiminta on näiden muutosten mukaista ja hankkeen kautta pystytään tukemaan ja muuttamaan oppilashuoltotyöryhmien toimintaa. Näitä jo olemassa olevia verkostoja vahvistetaan. Verkostomaisen toiminnan ”pullonkauloihin”, kuten tiedon puute muiden toimijoiden roolista asiakkaan asiassa, etsitään ratkaisukeinoja. Lapsi, nuori tai hänen vanhempansa otetaan vahvasti mukaan ja heitä kuunnellaan heidän asioidensa käsittelyssä. Yhteistyöhön otetaan entistä vahvemmin mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon osaajien lisäksi järjestöjen, yksityisen sektorin, oppilaitosten, kulttuuri- ja liikuntatoimen sekä muiden mahdollisten yhteistyökumppaneiden edustajia. Raja-aitoja kaatamalla saadaan aikaan monipuolisempia palveluita. Osaamisen siirtoa tapahtuu mentoroinnin kautta. Erityisesti erikoistason henkilöstö mentoroi perustason toimijoita.

3. Tavoiteltavat vaikutukset 1. Lasten ja nuorten syrjäytymistä ja ylisukupolvista syrjäytymiskierrettä saadaan vähennettyä. 2. Lapset, nuoret ja heidän vanhempansa tulevat kuulluksi ja ovat itse mukana kehittämässä mielekästä, hyvinvoivaa elinympäristöä. 3. Lasten, nuorten ja heidän vanhempiensa ympärillä olevat verkostot vahvistuvat. Vanhemmuutta tuetaan niin, että vanhemmat kykenevät ottamaan vahvemman vastuun mm. lapsiensa koulunkäynnistä ja vapaa-ajasta. 4. Eri toimijat osaavat arvioida lapsen, nuoren tai hänen perheensä tuen tarpeen ja he saavat tarvitsemaansa tukea oli kyseessä syrjäytymisuhan alla oleva nuori tai sairastuneen aikuisen lapset. 5. Henkilöstön osaaminen kasvaa. Eri alojen toimijat ymmärtävät toinen toistaan, ja tekevät verkostomaisesti yhteistyötä. Toimintamallit ja menetelmät ovat yhteisiä, ja niitä käytetään samoin eri organisaatioissa. 6. Mielenterveyden ongelmat ehkäistään ennakoivalla toiminnalla. Näin ollen korjaavia toimenpiteitä tarvitaan vähemmän. Esimerkiksi psykiatrista erikoissairaanhoitoa tarvitsevien lasten ja nuorten määrä pienenee.

7. Koulukieltäytyminen ja koulusta erottamiset vähenevät, ja koulunkäynti on sitoutuneempaa. Mielenterveysongelmista johtuva häiriökäyttäytyminen kouluissa vähenee. 8. Nuorten päihteidenkäyttö ja rikollisuus vähenevät. Sekä nuorten että vanhempien asenne päihteidenkäyttöön tms. muuttuu vähemmän vähättelevämmäksi. 9. Lasten ja nuorten huostaanotot ja sijoitukset vähenevät.

4. Juurruttaminen ja hyvien käytäntöjen levittäminen Tulosten juurruttaminen aloitetaan heti hankkeen alussa, ja hankkeelle tehdään juurruttamissuunnitelma. Tarkoitus on, että hankkeen toimintamallit juurtuvat ”normaaleiksi” käytännöiksi hankkeen loppuun mennessä. Johdon sitouttaminen hankkeeseen on erityisen tärkeää, jotta hankkeessa luodut toimintatavat otetaan aktiivisesti käyttöön. Uudet toimintamallit on tuotava myös päättäjien tietoisuuteen. Toimijoiden osallistaminen hankeaikana helpottaa tulosten juurtumista. Toive on, että hankkeessa työskentelevät jäävät omien organisaatioidensa palvelukseen myös hankkeen päätyttyä, jottei osaaminen häviä heidän mukanaan. Näin he toimivat niin hankkeen aikana kuin sen jälkeenkin toimintamallien kouluttajina. Kehitettävät toimintamallit ovat geneerisiä, ja niitä voidaan soveltaa myös muissa kuntatoimijoissa. Toimintamalleista laaditaan prosessikuvaukset, jotka liitetään THL:n ylläpitämään Innopankkiin. Hankkeen etenemisestä tiedotetaan aktiivisesti hyödyntäen eri kanavia. Tuloksia levitetään koko hankkeen ajan sekä kirjallisesti, sähköpostitse ja erilaisten tapahtumien kautta. Hankkeessa eri alueiden toimijoita kootaan yhteisiin verkostoihin siten, että kokemusten jakaminen on mahdollista. Tärkein tiedon levittämisen kanava on hankkeen kotisivut (www.satshp.fi). Tiedottamisessa huomioidaan erityisesti lasten, nuorten ja perheiden oma osallisuus. Hankkeessa järjestetään kohderyhmälle suunnattuja tiedotustilaisuuksia, joissa kohderyhmään kuuluvat itse esittelevät hankkeen toimintaa. 5. Aikataulu

Kesä – Alkusyksy 2014

Lähtötason kartoitus Webropol-kyselyllä kunnissa tehtävästä verkostomaisesta yhteistyöstä sekä lapsen, nuoren ja perheen osallisuudesta heidän omissa asioissaan

Kuntakierrokset alueittain ja kunnittain

Verkostomaisen / dialogisen koulutuksen markkinointikartoitus / tarjouskysely

Tiedustelun kuntien kiinnostuksesta verkostomaiseen koulutukseen kunta tai yhteistoiminta-alueellisesti

Ensimmäiset Case työskentelyt alkavat

Aloitusseminaarin järjestelyihin osallistuminen

Lapset puheeksi koulutuksiin osallistuminen

Yhteistyö ylisukupolvisen kehittämisosion sekä muiden hankkeen kehittämisosioiden kanssa

Talvi 2014

Case –työskentelyt jatkuvat

Koulutuksiin osallistuminen

Koulutusten järjestäminen

Ensimmäiset verkostomaisen / dialogisen koulutuksen koulutukset

Alkuvuosi 2015 – Kevät 2015

Verkostomaisen / dialogisen koulutuksen järjestäminen jatkuu

Case -työskentelyt jatkuvat

Muuta mahdolliset koulutukset Syksy 2015

Viimeiset verkostomaisen / dialogisuuden koulutukset järjestetään

Muuta mahdolliset koulutukset Kevät 2016

Kehittämisosion arviointi ja analysointi aloitetaan ja sitä jatketaan alkusyksyyn, jolloin tuloksista tiedotetaan ja raportoidaan

Luodaan kehittämisosiossa syntyneestä toimintamallista prosessikuvaus ja esitellään malli ja mahdollistetaan sen yleinen käyttö

6. Yhteistyö eri toimijoiden kesken

Yhteistyötä tehdään kaikkien kunnan hallintokuntien kansaa

Yhteistyötä tehdään myös eri yhdistysten ja järjestöjen kanssa

Pois syrjästä – hanke Ylisukupolvisuuden ehkäisemisen kehittämisosio 1.1.2014-31.10.2016 Satakunnan sairaanhoitopiiri

TOIMITASUUNNITELMA AJALLE SYKSY 2014 – SYKSY 2015 Kirjattu 15.8.2014 Kehittämisprosessin nimi: Pois syrjästä -hankkeen ylisukupolvisuuden ehkäisemisen kehittämisosio Alue: Satakunnan sairaanhoitopiiri Vastuutyöntekijät ja rooli: projektisuunniittelijat Maiju Salonen ja Virpi Valiola, jotka vastaavat projektin toteuttamisesta projektisuunnitelman mukaisesti Muut toimijat: Johtava sosiaalityöntekijä Kaisu-Leena Raikisto Satshp, kehittämisosion yhdyshenkilö (puh. 044-7079790), hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi (puh. 0447077795) vastaa mm. hankkeen taloudesta sekä projektiryhmä, joka toimii projektisuunnittelijoiden tukena.

1. TAVOITTEET Pois syrjästä -hankkeen tavoitteet 1. Vahvistaa lasten, nuorten ja perheiden osallisuutta palveluiden kehittämisessä ja omassa

asiassaan 2. Kehittää asiakkaan kohtaamista ja vuorovaikutusta asiakkaan ja ammattilaisten välillä 3. Kehittää palvelutarpeen arviointia, erityisesti lasten, nuorten ja perheiden avun tarpeen

varhaista tunnistamista sekä palveluohjausta 4. Ottaa käyttöön ja tervittaessa kehittää toimintamalleja pitkittyneiden ja/tai toistuvien

koulupoissaolojen estämiseksi. 5. Kehittää menetelmiä ylisukupolvisuuden ketjuuntumisen katkaisemiseksi ja perheiden

kokonaisvaltaiseksi auttamiseksi 6. Ottaa käyttöön malleja tukea vakavasti sairaan aikuispotilaan lapsia 7. Koordinoida alaikäisten ehkäisevää päihdetyötä 8. Kehittää moniammatillista, hallinotkunnat ja organisaatiorajat ylittävää verkostomaista

yhteistyötä

Kehittämisosion tavoitteet 1. Vahvistaa vakavasti somaattisesta ja psyykkisesti sairaiden vanhempien lasten ja perheiden

osallisuutta palvelujen kehittämisessä. 2. Kehittää psykiatrisen ja somaattisen aikuisille suunnattua erikoissairaanhoidon palveluja

lapsikeskeisemmäksi. 3. Ehkäistä ylisukupolvisuuden ketjuuntumista. 4. Ottaa käyttöön malleja, jotka tukevat vakavasti sairaan aikuispotilaan lapsia.

2. KEHITTÄMISOSION TOIMENPITEET 1. Järjestetään Satakunnan Syöpäyhdistyksen kanssa asiakasraati palvelujen kehittämisessä

lapsilähtöisemmäksi. 2. Tehdään lähtötilanneselvitys lasten huomioimisessa onkologian pkl:lla ja osastolla A6 sekä

aikuispsykiatrialla. 3. Koulutetaan Lapset puheeksi -menetelmien osaajia ja kouluttajia shp:ssä ja kunnissa. 4. Otetaan käyttöön osastolla A6 ja onkologian pkl:lla Lapset puheeksi –menetelmät hoitajien ja

sosiaalityöntekijöiden työssä. 5. Selvitetään tukikummimallin nykytila. 6. Aloitetaan SAMKin ja DIAKin kanssa yhteistyö tukikummimallissa ja Lapset puheeksi-

koulutuksen sisällyttämisestä hoitajien peruskoulutukseen

Pois syrjästä – hanke Ylisukupolvisuuden ehkäisemisen kehittämisosio 1.1.2014-31.10.2016 Satakunnan sairaanhoitopiiri 7. Yhteistyön aloittaminen toisen asteen koulutuksen kanssa

3. TOIMENPITEIDEN TAVOITELTAVAT TULOKSET

1. Lasten huomioimisen malli on käytössä erikoissairaanhoidossa 2. Jokaiselta potilailta kysytään, onko lapsia ja käydään Lapset puheeksi –keskustelu/-

neuvonpito tarvittaessa 3. Psykiatrian aikuispotilaiden lasten huomioimisen työmenetelmät ja toimintamalli juurtuvat 4. Tukikummitoiminta toimii sekä psykiatrialla ja aikuissomatiikalla 5. Yhteistyö erikoissairaanhoidon,peruspalveluiden sekä järjestöjen välillä vahvistuu 6. Hoitajien osaaminen lasten huomioimisessa lisääntyy ja arkipäiväistyy

4. TAVOITELTAVAT TUOTOKSET 1. LP-koulutukset: erikoissairaanhoito ja kunnat 2. LP-kouluttajakoulutukset: erikoissairaanhoito ja kunnat 3. Asiakaskehittämispäivä syöpäpotilaille ja mielenterveyspotilaille 4. Ensitietopäivä syöpäpotilaille ja heidän omaisilleen 5. Työpajat järjestöille ja oppilaitoksille tukikummimalleista 6. Asiakasraadit osallisuuden kehittämisessä 7. Yhteistyö alueen korkeakoulujen kanssa tukikummitoiminnan ympärille 8. Vertti -ryhmät lapsiomaisille 9. Hoitajien peruskoulutukseen sisältyy Lapset puheeksi -keskustelu ja –neuvonpito 10. Kirjalliset ja sähköiset materiaalit: oppaat ja ohjekirjat, tukikummirekisteri, raportit ja

artikkelit, opetusvideo 11. Koordinoitu Lapset puheeksi -verkosto

5. VAIKUTUKSET 1. Lasten ja nuorten ylisukupolvinen ketjuuntuminen vähenee 2. Lapsikeskeinen toimintatapa aikuisten erikoissairaanhoidossa vähentää/ehkäisee lasten ja

nuorten raskaampia psykososiaalisten palvelujen tarvetta 3. Lapsikeskeinen työskentelyote lisääntyy aikuisille suunnatussa terveydenhuollossa

Hanke Kaste – hanke 2014–2016



Salon kehittämisosio 2014-2016

Tavoite Verkostomaisen yhteistyön kehittäminen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen

Kohderyhmä ja yhteistyökumppa-nit

Salon kaupungin toimijat, lapset, nuoret ja heidän perheensä

Vastuutaho, -henkilö ja talous-vastaava

Yhdyshenkilö: Terveyden edistämisen koordinaattori Marita Päivärinne, Salon kaupunki Projektipäällikkö Jaana Saarinen, Satakunnan sairaanhoitopiiri Hankekoordinaattori Mari Niemi, Satakunnan sairaanhoitopiiri

Resurssit Kokonaiskustannus 1 781 150€, josta kehittämisosion osuus 191 450€

Työntekijän yh-teystiedot

Teija Kortesalmi, puh. 044-7723 680, email: [email protected]

Toimintalinjat

Toimenpiteet 1. Matalan kynnyksen palvelun/toimintamallin kehittäminen

Toimintasuunnitelma . 1. - Työryhmän perustami-nen - Tarpeen ja mahdolli-suuksien kartoittaminen -Suunnittelutyö syksy 2014 - Benchmarking Kirk-konummelle ja Kaarinaan - Kohderyhmän kuulemi-nen ja osallistuttaminen - Palvelun pilotointi kevät 2015 - Seuranta ja arviointi

Lyhyen aikavälin tu-lokset ja tuotokset 1. - Palvelun pilotointi - Kohderyhmän tuen saamisen oikeanaikais-taminen

Pitkän aikavälin vaiku-tukset 1. - Lähetteiden määrän väheneminen erikoissai-raanhoitoon - Kohderyhmän hyvin-voinnin kohentuminen ja syrjäytymisen vähenty-minen - Vakavien psyykkisten ongelmien väheneminen

Arviointi ja mittarit 1. Osahankkeen työn-tekijä pitää hankepäi-väkirjaa. 2. Työntekijä ja osa-hankkeen ohjausryh-mä tekee itsearviointia hankkeen etenemistä, tuloksia ja toimintaa. 3. Hankkeen aikana toteutetaan vertaisar-viointia hankkeen sisällä sovittavan kumppanin kanssa, mahdollisesti myös vertaisarviointia toisen Kaste hankkeen kans-sa.

2. Verkostomaisen yhteis-työn kehittäminen 3. Lapsi puheeksi –menetelmän juurrutta-minen 4. Coaching-toiminnan mallintaminen

2. - Lähtötilanteen kartoit-taminen - Työryhmän perustami-nen - Mallin laatiminen tai lainaaminen joltain toisel-ta kunnalta - Koulutuksien järjestämi-nen - Mallin juurruttaminen - Seuranta ja arviointi 3. - Lähtötilanteen kartoit-taminen - Kouluttajien kouluttami-nen - Kaupungin sisäiset kou-lututukset - Seuranta ja arviointi 4. - Lähtötilanteen kartoit-taminen - Sidosryhmistä työryh-män kokoaminen - Toiminnan suunnittelu - Koulutuksien järjestämi-nen - Toiminnan aloittaminen - Seuranta ja arviointi

2. - Verkostomaisen yh-teistyön malli - henkilöstön osaamisen kartuttaminen 3. - Koulutetaan 2 uutta lapsi puheeksi -menetelmän kouluttajaa - Henkilöstön osaamisen kartuttaminen 4. - Luodaan Salon kau-punkiin oma coaching-toiminnan malli - Tukihenkilöiden koulut-taminen

2. - Kustannustehokkaampi toiminta kohderyhmän hyväksi - Varhaisemmat inter-ventiot, syrjäytymisen vähentyminen - Terveyserojen kaven-tuminen 3. - Ylisukupolvisten on-gelmien ehkäiseminen - Vakavien psyykkisten ongelmien väheneminen 4. - Ylisukupolvisten on-gelmien ehkäiseminen - Syrjäytymisen ehkäisy - Vakavien psyykkisten ongelmien väheneminen

4. Ulkoinen arviointi

pois syrjÄstÄ -hankkeen ohjausryhmÄn kokous aika … · aika ma 29.9.2014 klo 12.00–14.30...

Documents