positiivisella diskriminaatiolla varhaista tukea · 2016-07-01 · suoma-lainen yhteiskuntakehitys...

Positiivisella diskriminaatiollavarhaista tukea

Helsingin kaupungin sosiaalivirastonPositiivisen diskriminaation hankekokonaisuuden

(2001–2004) loppuraportti

Sirpa Tapola-Tuohikumpu

SOCCAn ja Heikki Waris -instituutin julkaisusarja 3/2005

Yhteystiedot:SOCCA

fax 310 423 44Heikki Waris -instituutti

puh. 09 310 617 22, fax 09 310 617 25

Tilaukset:[email protected]

[email protected]

Kansisuunnittelu ja toteutus: Vinjetti Ky/Antti Tapola

Ulkoasu ja taitto: Heikki Waris -instituutti/SOCCA/Katri Järvi

Painotyö: Helsingin kaupunki/Digipaino

ISSN 1795-701XISBN 952-5616-02-9

elsingissä kymmenellä asuinalueella – Myllypurossa, Itäkeskuksessa,Kontulassa, Kivikossa, Meri-Rastilassa, Kallahdessa, Jakomäessä, Mau-nulassa, Itä-Pasilassa ja Länsi-Herttoniemessä – on toiminut vuosina2001–2004 sosiaaliviraston positiivisen diskriminaation hankkeita. Po-

sitiivisen diskriminaation hankekokonaisuuteen kuuluvia hankkeita on ni-mitetty varhaisen tuen hankkeiksi. Hankkeiden yhteisenä lähtökohtana onollut kielteiseen sosiaaliseen ja alueelliseen eriytymiseen vaikuttaminen.Hankkeiden kohderyhmänä ovat olleet alle kouluikäiset lapset ja pikkulapsi-perheet, erityistä huomiota on kiinnitetty maahanmuuttajataustaisten las-ten ja perheiden kotoutumiseen. Hankkeiden työn luonne on ollut ennalta-ehkäisevää. Hankkeiden työn sisältöä kuvaa varhainen puuttuminen taitoisin nimitettynä varhainen tuki, joka on vakiintunut nimityksenä hank-keiden kehittämistyön myötä. Hankkeissa on kehitetty varhaisen tuentyöskentelymenetelmiä, joiden tarkoituksena on tukea lapsia ja perheitäennen ongelmien kärjistymistä. Hankkeiden keskeisiä varhaisen tuenkehittämisalueita ovat olleet perhetyö, maahanmuuttajatyö ja aluetyö.

Hankekokonaisuuden loppuraportissa tehdään kuvailevaa arviointiahankkeiden kehittämistyöstä ja tuloksista. Loppuarvioinnissa hyödynne-tään erityyppisiä aineistoja. Dokumenttiaineistoina käytetään hankkeidenitsearviointeja ja hankkeiden osallisten arviointeja, samoin loppuarviointiavarten tutkijasosiaalityöntekijän keräämiä omia aineistoja; hanketyönteki-jöiden fokusryhmähaastatteluja sekä hanketyöntekijöiden teemahaastatte-luja, täydentävänä aineistona käytetään hankkeissa toteutettuja teema-haastatteluja asiakkaille. Loppuarvioinnin aineiston analyysi on laadullistaselvittelyä, luokittelua ja ryhmittelyä sekä hankkeille yhteisten teemojenhahmottamista. Analyysissa tehdään päätelmiä erityyppisten aineistojenpohjalta hankkeiden kehittämistyön sisällöstä, tuloksista ja vaikutuksista.

Hankkeissa on kehitetty varhaisen tuen työmuotoja samanaikaisesti jarinnakkain asiakkaille, työntekijöille ja verkostolle. Hankkeiden varhaisentuen toimintatapojen kehittämisessä on noussut esiin kolme keskeistä piir-rettä: matala kynnys, mahdollistaminen ja välittäminen. Nämä varhaisen

TTTTTIIVISIIVISIIVISIIVISIIVISTELMÄTELMÄTELMÄTELMÄTELMÄ


○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

tuen teemat liittyvät erityisesti asiakkaiden ja palvelujärjestelmän suhtei-siin. Hankkeiden keskeiset tulokset maahanmuuttajatyössä liittyvät lastenja vanhempien kielitaidon parantumiseen ja kulttuuri-identiteetin vahvis-tumiseen, perheiden vertaistuen mahdollistumiseen sekä maahanmuutta-jille tarjotun tiedon ja ohjauksen lisäämiseen. Hankkeiden toimintatavat ovatvahvistaneet henkilöstön tietoa ja ymmärrystä monikulttuurisuudesta ja tar-jonneet konkreettisia työvälineitä maahanmuuttajaperheiden kanssa työsken-telyyn. Hankkeissa kehitettyjen perhetyön toimintatapojen avulla perheetovat rohkaistuneet hakemaan apua itselleen, tuki ja ohjaus on ollut asiak-kaita lähellä ja helposti saatavilla. Hankkeiden myötä henkilöstö on saanutkonsultaatiotukea ja konkreettisia työvälineitä perheiden kanssa työskente-lyyn. Asuinalueillaan hankkeet ovat olleet merkittäviä toimijoita asukkai-den, eri viranomaisten ja kolmannen sektorin toimijoiden yhteistyön käyn-nistäjinä. Hankkeissa on tarjottu toimintamahdollisuuksia asiakkaille ja asuk-kaille keskinäiseen verkostoitumiseen ja vertaistukeen.

Asiasanat: positiivinen diskriminaatio, varhainen tuki, maahanmuuttaja-työ, perhetyö, aluetyö.


○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

aportissa esillä olevissa hankkeissa on kehitetty varhaisen tuen työ-käytäntöjä lasten ja perheiden kanssa työskentelyyn. Hankkeidenkehittämistyö on tapahtunut käytännössä ja käytännön tarpeista läh-tien. Varhaisen tuen työkäytäntöjä ovat kehittäneet ennen kaikkea

käytännön työntekijät, hanketyöntekijät. Hankkeiden kehittämistyötä voihyvin luonnehtia toimintatutkimukselliseksi. Toimintatutkimuksessa keskeis-tä on se, että käytännön työntekijät ja työyhteisöt pohtivat ja kehittävätomaa työtään, analysoivat toiminnan lähtökohtia ja kehittelevät vaihto-ehtoja ongelmien ratkaisemiseksi ja tavoitteiden saavuttamiseksi. Toiminta-tutkimuksen lähtökohtana on toimintaa koskevan tiedon tuottaminen jaomien toimintakäytäntöjen käsitteellistäminen. (Heikkinen, Jyrkämä 1999,25.)

Toimintatutkimuksellisessa kehittämisessä korostetaan yhteisöllisyyttäja kaikkien osallisten osallistumista kehittämishankkeen toteuttamiseen.Kehittämistyöhön osallistutaan yhdessä. Käytännöstä lähtevä kehittämistyöedellyttää näkemyksellisyyttä ja asiantuntijuutta, joka kehittyy inhimillisessädialogissa. (Kiviniemi 1999, 66, 75.) Näiden hankkeiden kehittämistyönaikana muodostunutta varhaisen tuen hankkeiden verkostoa voi hyvälläsyyllä pitää tällaisena kehittämisyhteisönä. Kehittämisyhteisön tunnus-merkkeinä on se, että yhteisöllä on valmius muutoksiin ja itsensä kehittämi-seen. Kehittämisyhteisössä omaa toimintaa arvioidaan, pohditaan toimin-nan perusteita ja kehitetään omaa ymmärrystä kehittämistyön kohteenaolevasta ilmiöstä. (Kiviniemi 1999, 64–65.)

Toimintatutkimukseen liittyy myös käsitys toiminnan vähitellen ja useanvaiheen kautta tapahtuvasta kehittämisestä. Kehitettävä toiminta etenee suun-nittelun, toiminnan, havainnoinnin ja reflektoinnin, arvioinnin spiraalisenakehänä. Kyse on jatkuvasta prosessista. (Kiviniemi 1999, 66–67.) Puheenaolevissa hankkeissa on päästy muutama kierros tässä kehittämisen syklissä,ja nyt päättyneiden hankkeiden kokemukset ja työn tulokset ovat pohjanaseuraavalle, vielä tuntemattomalle kehittämisen vaiheelle.

Tutkijasosiaalityöntekijänä olen saanut olla mukana hankkeiden kehittämis-

ALKUSALKUSALKUSALKUSALKUSANANANANANAAAAATTTTT

Sirpa Tapola-TuohikumpuHelsingissä 23.1.2005

yhteisössä ja osallistua haasteelliseen ja antoisaan kehittämisen proses-siin. Kiitos kaikille varhaisen tuen hankkeiden kehittämistyöhön osallistu-neille, hanketyöntekijöille ja hankkeiden arviointiryhmäläisille! MarkettaRajavaaraa haluan kiittää kehittämis- ja tutkimustyön tehtävässäni saamas-tani tutkimuksellisesta ohjauksesta samoin kuin kollegojani Heikki Waris-instituutissa, joiden kanssa olen saanut keskustella tutkimuksen ja käy-tännön suhteesta.

Sisällys

11111. JOHD. JOHD. JOHD. JOHD. JOHDANTANTANTANTANTOOOOO 10 10 10 10 10

11111.....1 Hankkeiden t1 Hankkeiden t1 Hankkeiden t1 Hankkeiden t1 Hankkeiden taustaustaustaustausta 11a 11a 11a 11a 11

11111.....11111.....1 P1 P1 P1 P1 Positiivisen diskrositiivisen diskrositiivisen diskrositiivisen diskrositiivisen diskriminaation ja viminaation ja viminaation ja viminaation ja viminaation ja varhaisenarhaisenarhaisenarhaisenarhaisenpuuttumisen kpuuttumisen kpuuttumisen kpuuttumisen kpuuttumisen käsitteistäsitteistäsitteistäsitteistäsitteistä 11ä 11ä 11ä 11ä 11

11111.....11111.2 Kielteiseen alueelliseen er.2 Kielteiseen alueelliseen er.2 Kielteiseen alueelliseen er.2 Kielteiseen alueelliseen er.2 Kielteiseen alueelliseen eriytymiseeniytymiseeniytymiseeniytymiseeniytymiseenvvvvvaikuttaikuttaikuttaikuttaikuttaminen 13aminen 13aminen 13aminen 13aminen 13

11111.2 Loppur.2 Loppur.2 Loppur.2 Loppur.2 Loppuraporaporaporaporaportin sisälttin sisälttin sisälttin sisälttin sisältö 16ö 16ö 16ö 16ö 16

2. 2. 2. 2. 2. HANKKEETHANKKEETHANKKEETHANKKEETHANKKEETTTTTTOIMINTOIMINTOIMINTOIMINTOIMINTAAAAAYMPYMPYMPYMPYMPÄRISTÄRISTÄRISTÄRISTÄRISTÖSSÄÄN 18ÖSSÄÄN 18ÖSSÄÄN 18ÖSSÄÄN 18ÖSSÄÄN 18

2.2.2.2.2.1 Hankkeet ja niiden t1 Hankkeet ja niiden t1 Hankkeet ja niiden t1 Hankkeet ja niiden t1 Hankkeet ja niiden toooooteuttteuttteuttteuttteuttaaaaajat 18jat 18jat 18jat 18jat 18

2.2 Hankkeiden t2.2 Hankkeiden t2.2 Hankkeiden t2.2 Hankkeiden t2.2 Hankkeiden toimintoimintoimintoimintoiminta sosiaalipala sosiaalipala sosiaalipala sosiaalipala sosiaalipalvvvvvelujenelujenelujenelujenelujenja arja arja arja arja arjen vjen vjen vjen vjen välimaastälimaastälimaastälimaastälimaastossa 20ossa 20ossa 20ossa 20ossa 20

2.3 K2.3 K2.3 K2.3 K2.3 Kehittehittehittehittehittämistyämistyämistyämistyämistyöhön osallistuneet muut töhön osallistuneet muut töhön osallistuneet muut töhön osallistuneet muut töhön osallistuneet muut toimioimioimioimioimijat 21jat 21jat 21jat 21jat 21

2.4 Hankkeet monimuo2.4 Hankkeet monimuo2.4 Hankkeet monimuo2.4 Hankkeet monimuo2.4 Hankkeet monimuotttttoisilla asuinalueilla 23oisilla asuinalueilla 23oisilla asuinalueilla 23oisilla asuinalueilla 23oisilla asuinalueilla 23

3. AR3. AR3. AR3. AR3. ARVIOINTI HANKKEISSAVIOINTI HANKKEISSAVIOINTI HANKKEISSAVIOINTI HANKKEISSAVIOINTI HANKKEISSA 30 30 30 30 30

3.3.3.3.3.11111. Hankkeiden ar. Hankkeiden ar. Hankkeiden ar. Hankkeiden ar. Hankkeiden arvioinnit 31vioinnit 31vioinnit 31vioinnit 31vioinnit 31

3.2 Hankekokonaisuuden ar3.2 Hankekokonaisuuden ar3.2 Hankekokonaisuuden ar3.2 Hankekokonaisuuden ar3.2 Hankekokonaisuuden arviointi 33viointi 33viointi 33viointi 33viointi 33

3.2.3.2.3.2.3.2.3.2.1 Loppuar1 Loppuar1 Loppuar1 Loppuar1 Loppuarvioinnin tvioinnin tvioinnin tvioinnin tvioinnin tarkoitusarkoitusarkoitusarkoitusarkoitusja arja arja arja arja arvioinnin kysymvioinnin kysymvioinnin kysymvioinnin kysymvioinnin kysymykykykykykset 33set 33set 33set 33set 33

3.2.2 K3.2.2 K3.2.2 K3.2.2 K3.2.2 Käääääytetyt aineistytetyt aineistytetyt aineistytetyt aineistytetyt aineistooooot ja aineistt ja aineistt ja aineistt ja aineistt ja aineistojen analojen analojen analojen analojen analyysi 34yysi 34yysi 34yysi 34yysi 34

3.2.3 Ar3.2.3 Ar3.2.3 Ar3.2.3 Ar3.2.3 Arvioinnin haasteet ja ongelmat 36vioinnin haasteet ja ongelmat 36vioinnin haasteet ja ongelmat 36vioinnin haasteet ja ongelmat 36vioinnin haasteet ja ongelmat 36

4. HANKKEIDEN T4. HANKKEIDEN T4. HANKKEIDEN T4. HANKKEIDEN T4. HANKKEIDEN TOIMINTOIMINTOIMINTOIMINTOIMINTAMALLITAMALLITAMALLITAMALLITAMALLIT 39 39 39 39 39

4.4.4.4.4.1 Maahanmuutt1 Maahanmuutt1 Maahanmuutt1 Maahanmuutt1 Maahanmuuttaaaaajatyjatyjatyjatyjatyössä 40össä 40össä 40össä 40össä 40

4.2 P4.2 P4.2 P4.2 P4.2 Perhetyerhetyerhetyerhetyerhetyössä 43össä 43össä 43össä 43össä 43

4.3 Aluety4.3 Aluety4.3 Aluety4.3 Aluety4.3 Aluetyössä 46össä 46össä 46össä 46össä 46

4.4. V4.4. V4.4. V4.4. V4.4. Varhaisen tuen tyarhaisen tuen tyarhaisen tuen tyarhaisen tuen tyarhaisen tuen työmuoömuoömuoömuoömuotttttojen kehittojen kehittojen kehittojen kehittojen kehittäminenäminenäminenäminenäminenasiakkasiakkasiakkasiakkasiakkaille ja tyaille ja tyaille ja tyaille ja tyaille ja työntekiöntekiöntekiöntekiöntekijöille 48jöille 48jöille 48jöille 48jöille 48

5. V5. V5. V5. V5. VARHAISEN TUENARHAISEN TUENARHAISEN TUENARHAISEN TUENARHAISEN TUENYDINPIIRYDINPIIRYDINPIIRYDINPIIRYDINPIIRTEITTEITTEITTEITTEITÄ HANKKEISSA 50Ä HANKKEISSA 50Ä HANKKEISSA 50Ä HANKKEISSA 50Ä HANKKEISSA 50

5.5.5.5.5.11111. Mat. Mat. Mat. Mat. Matala kynnala kynnala kynnala kynnala kynnys 52ys 52ys 52ys 52ys 52

5.2 Mahdollist5.2 Mahdollist5.2 Mahdollist5.2 Mahdollist5.2 Mahdollistaminen 54aminen 54aminen 54aminen 54aminen 54

5.3 Välimaast5.3 Välimaast5.3 Välimaast5.3 Välimaast5.3 Välimaastossa, vossa, vossa, vossa, vossa, välittälittälittälittälittäjänä 58äjänä 58äjänä 58äjänä 58äjänä 58

6. T6. T6. T6. T6. TOIMINTOIMINTOIMINTOIMINTOIMINTAMALLIEN HYAMALLIEN HYAMALLIEN HYAMALLIEN HYAMALLIEN HYÖTÖTÖTÖTÖTYJYJYJYJYJÄÄÄÄÄJJJJJA VA VA VA VA VAIKUTUKAIKUTUKAIKUTUKAIKUTUKAIKUTUKSIA 63SIA 63SIA 63SIA 63SIA 63

6.6.6.6.6.1 Määr1 Määr1 Määr1 Määr1 Määrälliställiställiställiställistä arä arä arä arä arviovioviovioviottttta hankkeiden ta hankkeiden ta hankkeiden ta hankkeiden ta hankkeiden toiminnoistoiminnoistoiminnoistoiminnoistoiminnoista 63a 63a 63a 63a 63

6.2 Hankkeiden tulok6.2 Hankkeiden tulok6.2 Hankkeiden tulok6.2 Hankkeiden tulok6.2 Hankkeiden tuloksiasiasiasiasiamaahanmuuttmaahanmuuttmaahanmuuttmaahanmuuttmaahanmuuttaaaaajatyjatyjatyjatyjatyössä 66össä 66össä 66össä 66össä 66

6.3 Hankkeiden tulok6.3 Hankkeiden tulok6.3 Hankkeiden tulok6.3 Hankkeiden tulok6.3 Hankkeiden tuloksia perhetysia perhetysia perhetysia perhetysia perhetyössä 72össä 72össä 72össä 72össä 72

6.4 Hankkeiden tulok6.4 Hankkeiden tulok6.4 Hankkeiden tulok6.4 Hankkeiden tulok6.4 Hankkeiden tuloksia aluetysia aluetysia aluetysia aluetysia aluetyössä 77össä 77össä 77össä 77össä 77

77777. YHTEENVET. YHTEENVET. YHTEENVET. YHTEENVET. YHTEENVETO JO JO JO JO JA POHDINTA POHDINTA POHDINTA POHDINTA POHDINTA 81A 81A 81A 81A 81

Lähteet 92Lähteet 92Lähteet 92Lähteet 92Lähteet 92

TTTTTilastilastilastilastilastooooot 93t 93t 93t 93t 93

Liitteet 94Liitteet 94Liitteet 94Liitteet 94Liitteet 94

Liite 1Liite 1Liite 1Liite 1Liite 1. Hankekoht. Hankekoht. Hankekoht. Hankekoht. Hankekohtaiset, määraiset, määraiset, määraiset, määraiset, määrälliset arälliset arälliset arälliset arälliset arviovioviovioviotiedotiedotiedotiedotiedot hankkeident hankkeident hankkeident hankkeident hankkeidentttttoiminnoistoiminnoistoiminnoistoiminnoistoiminnoista asiakka asiakka asiakka asiakka asiakkaille, tyaille, tyaille, tyaille, tyaille, työntekiöntekiöntekiöntekiöntekijöille sekjöille sekjöille sekjöille sekjöille sekä vä vä vä vä verkosterkosterkosterkosterkostolleolleolleolleolle

vvvvv. 2001–2003 94. 2001–2003 94. 2001–2003 94. 2001–2003 94. 2001–2003 94

Liite 2. TLiite 2. TLiite 2. TLiite 2. TLiite 2. Teemakyseleemakyseleemakyseleemakyseleemakysely ja -haasty ja -haasty ja -haasty ja -haasty ja -haastattelu hanketyattelu hanketyattelu hanketyattelu hanketyattelu hanketyöntekiöntekiöntekiöntekiöntekijöillejöillejöillejöillejöillevvvvv. 2004 110. 2004 110. 2004 110. 2004 110. 2004 110

Liite 3. FLiite 3. FLiite 3. FLiite 3. FLiite 3. Fokusrokusrokusrokusrokusryhmähaastyhmähaastyhmähaastyhmähaastyhmähaastattelu hanketyattelu hanketyattelu hanketyattelu hanketyattelu hanketyöntekiöntekiöntekiöntekiöntekijöillejöillejöillejöillejöillevvvvv. 2003 112. 2003 112. 2003 112. 2003 112. 2003 112

Liite 4. TLiite 4. TLiite 4. TLiite 4. TLiite 4. Teemahaasteemahaasteemahaasteemahaasteemahaastattelu hankkeiden asiakkattelu hankkeiden asiakkattelu hankkeiden asiakkattelu hankkeiden asiakkattelu hankkeiden asiakkailleailleailleailleaillevvvvv. 2004 117. 2004 117. 2004 117. 2004 117. 2004 117

Liite 5. Hankkeisiin liittyviä opinnäLiite 5. Hankkeisiin liittyviä opinnäLiite 5. Hankkeisiin liittyviä opinnäLiite 5. Hankkeisiin liittyviä opinnäLiite 5. Hankkeisiin liittyviä opinnäyte- ja lopputyte- ja lopputyte- ja lopputyte- ja lopputyte- ja lopputöitöitöitöitöitääääävvvvv. 2002–2004 123. 2002–2004 123. 2002–2004 123. 2002–2004 123. 2002–2004 123

Liite 6. Esimerkkejä hankkeissa kehitetyistLiite 6. Esimerkkejä hankkeissa kehitetyistLiite 6. Esimerkkejä hankkeissa kehitetyistLiite 6. Esimerkkejä hankkeissa kehitetyistLiite 6. Esimerkkejä hankkeissa kehitetyistäääääarararararviointivviointivviointivviointivviointivälineistälineistälineistälineistälineistä 124ä 124ä 124ä 124ä 124


○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Helsingissä kymmenellä asuinalueella on toiminut vuosina 2001–2004sosiaaliviraston positiivisen diskriminaation hankkeita. Tähän positiivisen dis-kriminaation hankekokonaisuuteen kuuluvia hankkeita on nimitetty varhai-sen tuen hankkeiksi. Osahankkeineen niitä on ollut yhteensä 18. Hankkeis-sa on tehty työtä lasten ja perheiden kanssa. Hankkeiden kohderyhmänäovat olleet alle kouluikäiset lapset ja pikkulapsiperheet. Erityistä huomiotahankkeiden toiminnassa on kiinnitetty maahanmuuttajalasten ja -perhei-den kanssa työskentelyyn. Hankkeiden työn luonne on ollut ennaltaehkäi-sevää. Hankkeiden kehittämistyön myötä on alettu puhua varhaisesta tu-esta. Hankkeissa on kehitetty varhaisen tuen työskentelymenetelmiä, joi-den tarkoituksena on tukea lapsia ja perheitä ennen ongelmien kärjistymistä.

Varhaisen tuen hankkeita on toteutettu verkostomaisella toimintatavalla.Hankkeissa on saatu kokemusta monitoimijaisesta kehittämistyöstä. Hank-keissa on luotu horisontaalisia ja vertikaalisia yhteistyörakenteita ja verkos-toja. Verkostomaisuus on liittynyt niin työskentelymallien kehittämiseenkuin arviointiin. Esillä olevia hankkeita voi pitää jossain mielessä myössosiaaliviraston kokeiluhankkeina, joissa on harjoiteltu ja saatu kokemustakäytännön arvioinnin tekemisestä. Positiivisen diskriminaation hanke-kokonaisuus on ollut sosiaaliviraston toiminnassa ensimmäisten hankkei-den joukossa, joissa arviointi on liittynyt kiinteästi kehittämistyöhön.

Loppuraportissa tehdään kuvailevaa, deskriptiivistä arviointia hankkei-den kehittämistyöstä. Raportissa kuvataan, minkä tyyppisestä toiminnastaon kyse, ja minkä tyyppisiä vaikutuksia hankkeiden toiminnassa voidaanhavaita. Hankkeiden verkostomainen toteuttamisen tapa antaa mahdolli-suuksia tarkastella hankekokonaisuuteen kuuluvien hankkeiden välisiä yh-teyksiä. Loppuraportissa pyritään hahmottamaan, mitä lasten ja perheidenhyvinvoinnin turvaamiseksi voidaan tehdä, ja miksi varhaisen tuen työsken-telymenetelmien kehittäminen on tärkeää. Vaikka hankkeiden kehittämis-työn aikana muodostunut tieto lapsiperheiden elämästä on rajallista, voi-vat hankkeiden kehittämistyön kokemukset heijastella myös jotain yleisem-pää ja antaa osviittaa siitä, miten vastata lasten ja perheiden tarpeisiin ja

JOHDJOHDJOHDJOHDJOHDANTANTANTANTANTOOOOO11111.....

10


○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

toisaalta miten tukea sosiaalialan työntekijöiden valmiuksia lasten ja per-heiden kohtaamiseen ja työskentelyyn moninaisten haasteiden keskellä.

Hankkeiden käynnistymisen taustalla on pyrkimys vaikuttaa kielteiseenalueelliseen eriytymiseen. Hankkeiden taustalla olevaa yhteiskuntapoliit-tista tavoitetta voi kiteyttää siten, että erityisen positiivisen diskriminaationlisämäärärahan turvin on pyritty vahvistamaan sellaisia asuinalueita, jois-sa on havaittavissa tilastollisia kohonneita riskitekijöitä lasten ja perheidenhyvinvoinnissa. Hanketoimintaan kohdennetulla lisäresurssoinnilla on py-ritty aikaansaamaan uudenlaisia toimintatapoja, jotka ehkäisevät riskientoteutumista ja lisäävät lasten ja perheiden hyvinvointia. Positiivinen dis-kriminaatio on hankkeille yhteinen yläkäsite ja lisävoimavarojen kohdenta-mista kuvaava lähtökohta, ja varhainen tuki kuvaa kehitettäviä työmuotoja.Loppuraportissa hankkeista käytetään nimitystä varhaisen tuen hankkeet.

11111.....1 Hankkeiden t1 Hankkeiden t1 Hankkeiden t1 Hankkeiden t1 Hankkeiden taustaustaustaustaustaaaaaHankkeiden käynnistymisen taustalla olevat yhteiskuntapoliittiset tavoit-teet ja kunnalliset poliittiset päätökset ja hallinnolliset toimeenpanot täh-täävät kaupunkiympäristön ja pääkaupunkiseudun sosiaaliseen tasapainonturvaamiseen. Tavoitteena on pitää huolta siitä, että mitkään asuinalueeteivät eriytyisi ja tuottaisi siten alueellista syrjäytymiskehitystä ja etteivätelinolot muodostuisi syrjäytymisuhkiksi ihmisten elämässä. Perinteisestisuomalaisessa yhteiskunnassa on vallinnut sosiaalinen tasapaino. Suoma-lainen yhteiskuntakehitys on ollut varsin tasaavaa. Hankkeiden käsitteelli-senä taustana ovat sosiaalipolitiikan käsite positiivinen diskriminaatio sekäsosiaalialan työkäytäntöihin liittyvä varhainen puuttuminen ja varhainentuki. Hankkeiden kehittämistyössä yhdistyvät mielenkiintoisella tavalla so-siaalipoliittiset tavoitteet ja käytännön elämä, perheiden ja käytännön työn-tekijöiden kohtaama arki.

Positiivisen diskriminaation käsitettä on alun perin käyttänyt Richard Titmuss(1968), joka teoksessaan Commitment to Welfare pohti hyvinvoinnin haas-teita 1960-luvun Britanniassa. Titmussin mukaan kaikille tarkoitetut uni-versaalit hyvinvoinnin etuudet ja palvelut ovat yksistään riittämättömät.

1.1.1 Positiivisen diskriminaation ja varhaisenpuuttumisen käsitteistä

11


○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Brittiläisessä 1960- ja 70-luvun sosiaalipoliittisessa keskustelussa oli ajan-kohtaisena teemana sosiaaliturvajärjestelmän luomisessa periaatteet ylei-sistä etuuksista ja valikoivista, kohdennetuista etuuksista ja palveluista.Titmuss esitti, että epätasa-arvon poistamiseksi tarvitaan myös kohdennet-tuja palveluja huonompiosaisten aseman parantamiseksi. Universaalisetpalvelut ovat tarpeen, jotta voidaan kehittää yhteiskunnallisesti hyväksyt-täviä kohdennettuja palveluja, jotka voivat diskriminoida positiivisesti.Titmussin mukaan leimaantumisen riski tulee minimoida niiden ihmistenhyväksi, jotka tarvitsevat eniten. Titmuss esitti, että positiivista, kohden-nettua diskriminaatiota voidaan käyttää laajasti hyvinvoinnin eri osa-aluilla,esimerkiksi koulutuksessa, asuntopolitiikassa, terveydenhuollossa, lasten-suojelussa ja maahanmuuttajien integroimisessa. (Titmuss 1976, 134, 135.)Titmuss nostaa määritelmässään esille ihmiset ja tasa-arvon kysymykset.Positiivinen diskriminaatio tarkoittaa sitä, että huonommat lähtökohdatkompensoidaan antamalla ylimääräistä tukea. Näin pyritään luomaan ih-misille ja ryhmille yhtäläiset mahdollisuudet ja edellytykset käyttää hyväk-si yhteiskunnan tarjoamia mahdollisuuksia. (Raunio 1995, 83, 84.)

Positiivisen diskriminaation toimintaperiaate on elänyt Titmussin kir-joitusten jälkeenkin. Myös Suomessa positiivisen diskriminaation käsiteon ollut esillä sosiaalipolitiikan välineenä. Suomalaisessa keskustelussa onpainotettu alueellisuutta ja julkisen vallan toimintaa. Esimerkiksi Jorma Si-pilä (1980) tarkoittaa positiivisella diskriminaatiolla sitä, että kunnallistapalvelutasoa nostetaan kompensaatio-mielessä sellaisilla alueilla, jotka ovatsegregoituneet muita alueita huonommiksi asuinalueiksi. Lisäresurssoinnillapyritään etsimään vastainterventioita kielteiselle alueelliselle eriytymiselle.(Lankinen 2001, 7.) Puheena olevat hankkeet ovat esimerkki tällaisesta po-sitiivisen diskriminaation toimintaperiaatteen soveltamisesta.

Varhainen puuttumisen käsitteellä ei ole yhtä vanhaa historiaa kuinpositiivisella diskriminaatiolla. Varhaisesta puuttumisesta ja tukemisestaon puhuttu sosiaalialan ammattilaisten keskuudessa useammanlaisissa yh-teyksissä. Käsitteen avulla on kuvattu ammatillista toimintaa ja työorien-taatiota. Varhaisen puuttumisen käsitettä käytetään ainakin päihdehuol-lon, opetuksen sekä lapsi- ja nuorisotyön alueella. Varhaista puuttumistaon luonnehdittu välimaaston työksi. Se paikannetaan useimmiten ennalta

12


○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

ehkäisevän ja korjaavan työn välissä olevaksi. Helsingin kaupungin sosiaali-virastossa 31.10.2000 valmistuneessa Varhainen puuttuminen työmallina -muistiossa varhainen puuttuminen määritellään siten, että sillä tarkoite-taan joko lapsen ensimmäisiin vuosiin kohdistuvaa toimintaa tai toimin-taa, jossa tartutaan ongelmaan mahdollisimman varhain heti sen havaitse-misen jälkeen. Tai, varhainen puuttuminen on toimintaa, jolla pyritään eh-käisemään ja helpottamaan tiettyjen riskitilanteissa olevien lasten, nuor-ten ja perheiden ongelmia auttamalla riittävän aikaisessa vaiheessa. Riski-tekijöiden tunnistamista pidetään tärkeänä. (emt, 2.)

Varhainen puuttuminen ja varhaisen puuttumisen työskentelymenetel-mien kehittäminen on edelleen ajankohtainen kehittämisalue. Vuosina2001–2004 on ollut käynnissä valtakunnallinen sosiaali- ja terveysministe-riön koordinoima Varhaisen puuttumisen hanke (Varpu-hanke), johon ovatosallistuneet keskeiset hallinnonalat ja lastensuojelun, päihde- ja mielen-terveysalan järjestöt. Hankkeen päämääränä on edistää kulttuurista muu-tosprosessia, jonka tuloksena lasten ja nuorten hyvinvointi ymmärretäänkaikkien yhteiseksi asiaksi. Varhaiseen puuttumiseen ja tukemiseen roh-kaistaan sekä palveluissa että ihmisten arkielämässä. Varpu-hankkeessa var-hainen puuttuminen on määritelty tuen ja kontrollin tarjoamisena varhainsuhteessa työntekijän lasta tai nuorta tai ryhmää koskevan subjektiivisenhuolen kasvuun, lapsen tai perheen pulmien kasautumiseen, kriiseissäaukeaviin mahdollisuuksiin, lapsen tai nuoren ikään. (http://www.stakes.fi/hyvinvointi/verk/varpuesite.html.)

Tässä raportissa esillä olevien hankkeiden kehittämistyön sisältö onmyös varhainen puuttuminen, lasten ja perheiden tukeminen. Kehittämis-työn myötä varhaisen puuttumisen käsite on saanut näiden hankkeidennäköistä sisältöä. Hankkeiden lähtökohta ja kohdentuminen hyvinvoinninresurssien jakaantumisella mitaten heikoimmille asuinalueille on ollut vai-kuttamassa varhaisen tuen työskentelymenetelmien kehittämiseen.

1.1.2 Kielteiseen alueelliseen eriytymiseen vaikuttaminenPääkaupunkiseudun sosiaalisten ongelmien ja huono-osaisuuden alueelli-sen kasautumisen kysymykset ovat olleet ja ovat edelleen kaupunkitutkimuk-sen kohteena. Tutkimustulokset viittaavat siihen, että sosioekonomiset erot

13


○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

eri kaupunkialueiden välillä kaventuivat aina 1990-luvulle saakka, muttatämän jälkeen erot ovat alkaneet kasvaa ainakin osin. 1990-luvun lopullaoli nähtävissä merkkejä huono-osaisuuden pistemäisestä ja ”mosaiikki-maisesta” kasautumisesta. Yksittäisillä hyvinvoinnin mittareilla alueellinenjakautuminen näytti selkeältä, esimerkiksi tuloilla, koulutuksella ja työttö-myydellä mitattuna huono-osaisuus oli keskittymässä pääkaupunkiseudulla.(Vaattovaara 1998, 143; Vaattovaara, Kortteinen 2001, 1; Kortteinen, Lan-kinen, Vaattovaara, 2003, 21.)

Toistaiseksi kaupunkitutkijat eivät ole puhuneet mistään laajamittaises-ta slummiutumiskehityksestä, vaikka 2000-luvun vaihteessa on alkanutnäkyä uudenlaista alueellisten erojen kasvua. Alueellisten erojen kasvu eiensisijaisesti kuvaa joidenkin ongelma-alueiden heikentymistä ja slummiu-tumisen alkamista, vaan enemmänkin sitä, että toiset alueet nousevat toi-sia enemmän. Uusi taloudellinen nousukausi nostaa eri alueita eri tavallaja eri nopeudella. (Kortteinen, Lankinen, Vaattovaara 2003, 22, 33, 34.)Elinkeinorakenteen muutos ja informaatiosektorin kasvu ovat tuottamassauusia alueellisia ja sosiaalisia eroja. Informaatioalan kasvu paikantuu selväs-ti kantakaupunkiin ja pääkaupunkiseudun länsiosiin, tämä noudattelee myösyleistä työpaikkakehitystä. Näiden alueiden taloudellista kehitystä tukeemyös voimakas muuttoliike. Sosioekonominen lasku alueellistuu kaupun-kien lähiövyöhykkeelle. Asuinalueiden välillä on rakenteellista epätasa-painoa, toisaalla on työvoiman ylikysyntää ja toisaalta sen ylitarjontaa.(Kortteinen, Lankinen, Vaattovaara 2003, 24, 33.)

Kunnallisella sektorilla on pyritty tasapainottamaan kaupunkikehitystä. Var-haisen tuen hankkeiden käynnistymisen voi nähdä yhtenä kunnallisenatoimena pyrkimyksessä vaikuttaa asuinalueiden kielteiseen alueelliseen eriy-tymiseen.

Kaupunginhallituksen asettama työryhmä julkaisi vuonna 1998 mie-tinnön ”Ohjelma syrjäytymisen ja sosiaalisen segregaation ehkäisemisek-si”. Mietinnössä korostetaan kaupungin aktiivisia toimia kaupunkiraken-teen ja ongelmallisiksi leimautuneiden alueiden ympäristön laadun ja pal-

Kunnallisia toimia pyrkimyksenä ehkäistä huono-osaisuudenalueellista kasautumista

14


○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

velutason parantamisessa. Työryhmä esitti, että kaupungin kaikkien hallinto-kuntien toimintaan tulee sisällyttää segregaation ja syrjäytymisen vastai-nen näkökulma. Työryhmä suositti positiivisen diskriminaation toiminta-periaatteen käyttöön ottoa kaupungin palveluiden kohdentamisessa tar-peen mukaan. Mietinnössä painotetaan erityisesti lasten ja varhaisnuoriinkohdistuvia ennaltaehkäiseviä toimia syrjäytymisuhanalaisilla alueilla. (Oh-jelma syrjäytymisen 1987, 37–39.) Myöhemmin kaupunginhallitus on an-tanut suosituksen eri hallintokunnille käyttää positiivisen diskriminaationtoimintaperiaatetta. Tähän mennessä Helsingin kaupungin hallintokunnistaopetusvirastossa, nuorisotoimessa ja sosiaalitoimessa on sovellettu posi-tiivisen diskriminaation toimintaperiaatetta lisäresursseja kohdentamalla.

Hankkeiden kokoaminen sosiaalivirastossaSosiaalivirastossa positiivisen diskriminaation määräraha on kohdennettutietyille asuinalueille, missä lasten ja perheiden elinolot ovat keskimääräis-tä heikommat. Alueiden peruspalveluja on haluttu näin vahvistaa erityi-sesti. Sosiaalivirastossa positiivisen diskriminaation määräraha on kohden-nettu varhaiseen puuttumiseen, mikä on sosiaaliviraston toiminnan kes-keinen painopistealue. Sosiaalitoimessa hankkeiden kohderyhmänä ovatolleet pienet lapset, alle kouluikäiset lapset. Erityistä huomiota on haluttukohdistaa syrjäytymisriskissä oleviin maahanmuuttajien lapsiin. 1Positiivi-sen diskriminaation käyttöön oton taustamotivaatiota voi hahmottaa si-ten, että erityisrahoituksella on pyritty aikaansaamaan uudenlaisia toimin-tatapoja kyseisillä asuinalueilla, jotka ehkäisevät syrjäytymisen riskien to-teutumista ja lisäävät lasten ja perheiden hyvinvointia.

Asuinalueet, joilla hankkeet ovat toimineet, on valittu Helsingin kau-pungin tietokeskuksen erikoistutkija Markku Lankinen kehittämän positii-visen diskriminaation laskentamallin mukaan. Sosiaaliviraston positiivisendiskriminaation laskentamalli noudattelee samoja periaatteita kuin Lanki-sen laatimat laskentamallit opetusvirastolle ja nuorisoasiainkeskukselle pie-nin virastokohtaisin variaatioin. Positiivisen diskriminaation laskentamalliperustuu yleisesti käytettyihin perheen huono-osaisuutta kuvaaviin tilas-tollisiin muuttujiin. Muuttujat kuvaavat hyvinvoinnin resurssien jakautu-mista. Sosiaaliviraston positiivisen diskriminaation laskentamallissa käyte-

15


○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

tyt tilastolliset muuttujat ovat: asuinalueella asuvien yksinhuoltajien mää-rä, vuokra-asuntojen osuus asuntokannasta, matalan koulutustason omaa-vien määrä, kaupungin vuokra-asukkaiden osuus asukkaista, toimeentulo-tukea saavien asukkaiden määrä, lapsiperheiden keskitulot ja työttömyys-aste. Laskentamallissa on erityinen huomio kohdistettu syrjäytymisriskissäolevien maahanmuuttajien lapsiin. Laskentamallissa on otettu huomioonalle kouluikäisten lasten määrä. Lisätukea saavilla asuinalueilla asuu paljonalle kouluikäisiä lapsia, heidän osuutensa väestöstä on vähintään 15 % javieraskielisten lasten osuus heistä on suuri. (Lankinen 2001, 25–27.) Posi-tiivisen diskriminaation määrärahoin tuettavaksi alueiksi ovat valikoituneet:Myllypuro, Itäkeskus, Kontula, Kivikko, Meri-Rastila, Kallahti, Jakomäki,Maunula, Itä-Pasila ja Länsi-Herttoniemi.

Julkisen hallinnon toimintaa kuvataan usein erityyppisten panokset–pro-sessit–tuotokset -mallien avulla. Malleja käytetään myös erilaisten insti-tuutioiden ja ohjelmien toteutumisen havainnollistamisessa. Instituutioillatai ohjelmilla on joitakin tavoitteita ja joitain sosio-ekonomisia tarpeita,joihin ne pyrkivät vastaamaan. Tarpeisiin vastaamisessa tarvitaan panok-sia (input), esimerkiksi henkilökuntaa ja materiaalisia resursseja. Ohjel-man sisällä tapahtuu tiettyjä toimintoja, prosesseja, joiden avulla pyritäänsaamaan aikaan tuloksia ja tuotoksia (output). Tuotokset voivat olla esi-merkiksi palveluja, joita ohjelma tuottaa ympäristöön. Ohjelman tuotok-set muodostuvat vuorovaikutuksessa ympäristön, ihmisten ja ryhmien kans-sa, joiden kanssa ohjelman puitteissa ollaan tekemisissä. Ohjelman tuo-tokset johtavat tuloksiin ja pitkällä aikavälillä myös perustavanlaatuisiinvaikutuksiin. Sekä tuloksista että vaikutuksista voidaan käyttää yhteisestinimitystä outcomes. (Pollit, Bouckaert 2000, 12–13.)

Tässä loppuraportissa pyritään hahmottamaan positiivisen diskrimi-naation hankekokonaisuuden input–output -prosessia. Raportissa keskity-tään kuvaamaan hankkeissa kehitettyjä toimintamalleja ja hankkeiden työntuloksia. Hankekokonaisuudesta on aiemmin vuonna 2003 ilmestynyt väli-raportti ”Varhaisen tuen työmuotoja kehittämässä”. Väliraportissa taustoi-

11111.2 Loppur.2 Loppur.2 Loppur.2 Loppur.2 Loppuraporaporaporaporaportin sisälttin sisälttin sisälttin sisälttin sisältööööö

16


○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

tettiin hankkeita, esitettiin alustavaa kuvausta hankkeiden työmuodoistaja arvioitiin hankkeiden kehittämistyön etenemistä. Väliraportissa oli esillämyös hankkeiden osallisten näkemyksiä kehittämistyön merkityksestä jahankkeiden arvioinnin tueksi perustetun arviointiryhmän esittämät johto-päätökset ja toimintasuositukset hankkeiden väliarvioinnista.

Hankekokonaisuuden loppuraportissa syvennetään tietoa hankkeidenkehittämistyöstä. Loppuraportin huomion kohteena ovat hankkeiden kehit-tämistyön tulokset ja vaikutukset. Loppuraportissa kuvataan hankkeidenkehittämistyön tuloksia tekemällä laadullista selvittelyä hankkeiden vaiku-tuksista ja tuloksista. Luvussa yksi kuvataan hankkeiden taustaa. Luvussakaksi esitellään hankkeet toimintaympäristössään ja luonnehditaan hank-keiden kehittämisympäristöä sekä kuvataan hankkeiden toimintaa asuin-alueilla. Luvussa kolme selvitetään hankekokonaisuuteen liittyvää arvioin-tia ja loppuraportin arviointitehtävää. Luvussa neljä kuvataan hankkeissakehitettyjä toimintamalleja. Luvussa viisi kuvataan kehittämistyön aikanahahmottunutta käsitystä varhaisen tuen ydinpiirteistä hankkeiden toiminta-malleissa. Luvussa kuusi tehdään laadullista luokittelua siitä, minkä tyyp-pisiä hyötyjä ja vaikutuksia hankkeiden kehittämistä toimintatavoista onollut. Loppuraportin päättää luku seitsemän, jossa tehdään yhteenvetoahankkeiden kehittämistyöstä. Loppuraportin keskeisenä ideana on kuvatahankkeissa kehitettyjä varhaisen tuen toimintamalleja ja tehdä laadullistaluokittelua hankkeiden toiminnan vaikutuksista.

1 (Helsingin kaupunki. Muistio 15/2000. Sosiaalivirasto. Johtoryhmä. Työvaliokunta, Helsinginkaupunki. Muistio 18/2000. Sosiaalivirasto. Johtoryhmä, Helsingin kaupunki. Muistio 11/2001.Sosiaalivirasto. Johtoryhmä. Työvaliokunta.

17


○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

2.2.2.2.2.1 Hankkeet ja niiden t1 Hankkeet ja niiden t1 Hankkeet ja niiden t1 Hankkeet ja niiden t1 Hankkeet ja niiden toooooteuttteuttteuttteuttteuttaaaaajatjatjatjatjat

Lukumäärällisesti varhaisen tuen hankkeita on ollut yhteensä 18. Hankkeetovat toimineet kymmenellä helsinkiläisellä asuinalueella itäisen, kaakkoisen,keskisen, koillisen ja pohjoisen sosiaalikeskuksen hallinnoimina alueellisis-sa lasten ja perheiden palveluissa.

Hankkeiden toteuttamisesta ovat vastanneet alueelliset toimistot,sosiaalipalvelutoimistot ja päivähoitotoimisto. Resursseiltaan hankkeet ovatolleet erikokoisia positiivisen diskriminaation laskentamallin perusteellakohdennettujen määrärahojen perusteella. Joillakin asuinalueilla hankkeetovat organisoituneet osahankkeiksi, joillakin alueilla on toiminut yksi han-ke. Kehittämistyön aikana jotkut osahankkeet ovat lopettaneet toimintan-sa tai jatkaneet toimintaansa eri muodossa tai uuden rahoituksen keinoin.Esimerkiksi Pienten koululaisten iltapäivätoiminnan kehittäminen alkoi Kon-tulan varhaisen tuen hankkeen osahankkeena ja on jatkunut myöhemminUrban II -hankkeena. Niin ikään Mellunmäen sosiaalipalvelutoimistossa toi-mi maahanmuuttajatyössä kaksi osahanketta, joiden toiminta loppui, kunmaahanmuuttajataustaisten lasten määrä väheni toisessa päiväkodissa jatoinen päiväkoti lopetti toimintansa. Näiden viimeksi mainittujen hankkei-den työ on ollut pohjana Maahanmuuttajatyön kehittäminen päivähoidos-sa -osahankkeelle. Alla olevassa kehikossa ovat esillä varhaisen tuen hank-keet ja alueelliset toimistot, jotka ovat vastanneet niiden toteutuksesta.

HANKKEETHANKKEETHANKKEETHANKKEETHANKKEETTTTTTOIMINTOIMINTOIMINTOIMINTOIMINTAAAAAYMPYMPYMPYMPYMPÄRISTÄRISTÄRISTÄRISTÄRISTÖSSÄÄNÖSSÄÄNÖSSÄÄNÖSSÄÄNÖSSÄÄN22222.....

18


○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Hankkeiden varsinaisia toteuttajia ovat olleet alueellisten toimistojenpalkkaamat hanketyöntekijät. Heidän määränsä on vaihdellut vuosittain25–30 hanketyöntekijän välillä. Myös toimistoittain palkattujen hanketyön-tekijöiden määrä on vaihdellut käytettävissä olevan määrärahan mukaan.Joissakin toimistoissa hanketta on toteuttanut yksi työntekijä, joissakin onollut työntekijäpari tai alueen osahankkeita on ollut toteuttamassa useam-pia hanketyöntekijöitä.

Alueelliset toimistot ovat toteuttaneet hankkeensa itsenäisesti. Alueel-liset toimistot ovat tehneet hankesuunnitelmat ja vastanneet hankkeidenkäytännön toteutuksesta ja määrärahojen seurannasta. Hankekokonaisuu-dessa ei ole ollut käytössä kaikille hankkeille yhteistä projektityön mallia.Hankkeissa on ollut erilaisia käytäntöjä hankeohjauksen ja -tuen järjestämi-sessä. Hankkeiden ja emo-organisaation välinen suhde on myös vaihdel-lut. Hankkeissa on ollut erilaisia käytäntöjä siinä, miten tiiviisti ne ovatolleet vuorovaikutuksessa alueellisen toimintaympäristönsä ja sosiaalitoi-men muiden sektoreiden kanssa. Toteuttamisen kannalta tilanne on vaih-dellut myös sen suhteen, miten hanketyöntekijät ovat nivoutuneet osaksisosiaalitoimiston perustyötä ja päässeet esimerkiksi jonkin toimivan työ-ryhmän jäseneksi.

VVVVVarhaisen tuen hankkeet varhaisen tuen hankkeet varhaisen tuen hankkeet varhaisen tuen hankkeet varhaisen tuen hankkeet v. 2001– 2004. 2001– 2004. 2001– 2004. 2001– 2004. 2001– 2004Mellunkylän sosiaalipalvelutoimistoPäivähoidon perhetyön kehittäminen Kontulan alueellaVarhaisen puheeksi ottamisen työmuotojen kehittäminenpäiväkoti LiinakossaKontulan varhaisen tuen hanke – päiväkoti Varhela,maahanmuuttajatyön kehittäminen (2001–2003) jaPäiväkoti Kontula, Maahanmuuttajatyöntekijä päivähoi-toon (2001–2003), jatkona Maahanmuuttajatyönkehittäminen päivähoidossaPienten koululaisten iltapäivätoiminnan kehittäminenKontulassa 2001–2003(jatkunut Urban II -hankkeena)

Vuosaaren sosiaalipalvelutoimistoNuotta-projektiKallahden varhaisen tuen hanke, perhepuistoKajuuttaVuosaaren romaniperhetyö -projektiMeri-Rastilan–Rastilan -päiväkotihankeMessi-projekti

Pasilan sosiaalipalvelutoimistoItä-Pasilan varhaisen tuen hanke

Maunulan sosiaalipalvelutoimistoMaunulan varhaisen tuen hanke

Kivikon sosiaalipalvelutoimistoKivikon varhaisen tuen hanke

Tapulin sosiaalipalvelutoimistoPerhepaikka Punahilkan varhaisen tuen hanke

Itäkeskuksen sosiaalipalvelutoimistoItäkeskuksen varhaisen tuen hankeTerapeuttinen päivähoidon perhetyöMyllypuron varhaisen tuen hanke

Kaakkoinen päivähoitotoimisto (v. 2003 asti)Kieku -projekti, varhaisen tuen hanke päiväkotiSiilitiellä ja leikkipuisto Hillerissä

19


○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Hankkeissa on tarjottu toimintoja sekä asuinalueiden asukkaille että työn-tekijöille. Varhaisen tuen työmuotojen kehittäminen on luonteeltaan toi-mintaa, joka ei asetu mihinkään tiettyyn sektoriin ja minkään ammatti-ryhmän erityisosaamiseksi. Varhaisen tuen työskentelymenetelmiä on ke-hitetty samanaikaisesti hankkeiden varsinaisille asiakkaille ja työntekijöille.

Hankkeet ovat toimineet alueellisissa lasten ja perheiden palveluissa ylisektorirajojen yhdistäen alueella toimivia työntekijöitä niin päivähoidossakuin sosiaalitoimen sosiaalityön eri sektoreilla. Hankkeissa on tarjottu tu-kea ja ohjausta alueen työntekijöille, jotka työskentelevät lasten ja perhei-den kanssa. Hankkeet ovat olleet luomassa yhteyksiä eri toimijoiden välil-le. Hankkeiden osallisia ovat olleet viranomaiset ja kolmannen sektorintoimijat ja asukkaat. Yleisimpiä osallisia ovat olleet aluesosiaalityö, lasten-suojelu, päivähoito ja lapsiperheiden kotipalvelu. Yhteistyökumppaneitaovat olleet myös psykiatrian poliklinikka, perheneuvola, A-klinikka ja seu-rakunta, työväenopisto, nuorisotalo, asuinalueilla toimivat kiinteistöyhtiöt,kaupunginosayhdistykset ja talotoimikunnat, Klaari-projekti ja Lähiöprojekti.Kolmannen sektorin toimijoista hankkeiden yhteistyökumppaneita ovatolleet muun muassa Pienperheyhdistys, Mannerheimin Lastensuojelun-keskusliitto, Maahanmuuttajien neuvontapiste, Viro-instituutti, Tuglas-seu-ra, Vapaaehtoistyön keskusliitto ja Pääkaupunkiseudun yksinhuoltajat ry(Varhaisen tuen hankkeiden väliraportit vuodelta 2002 ja 2003).

Hankkeissa on järjestetty asiakkaille ja asukkaille toimintaa heidän omallaasuinalueellaan. Toimintoja on tarjottu niin sanottujen sosiaalitoimen perus-palveluiden sisällä. Asiakkaita on kohdattu päiväkodeissa, leikkipuistoissa,erilaisissa asukastiloissa ja lähiöasemilla. Hankkeissa toimintoja on järjes-tetty yhteistyössä asuinalueen muiden toimijoiden kanssa mahdollisim-man neutraaleissa ja leimaamattomissa paikoissa. Hanketyöntekijät ovatfyysisesti sijoittuneet päiväkoteihin ja leikkipuistoihin, heidän vastaanotto-tiloja on ollut sosiaalitoimiston yhteydessä. Hanketyöntekijät ovat koh-danneet asiakkaita lähellä heidän arkista elämänpiiriään. Muutamassa hank-keessa toimintamuotona ovat olleet myös kotikäynnit, tai toimintaa on

2.2 Hankkeiden t2.2 Hankkeiden t2.2 Hankkeiden t2.2 Hankkeiden t2.2 Hankkeiden toimintoimintoimintoimintoiminta sosiaalipala sosiaalipala sosiaalipala sosiaalipala sosiaalipalvvvvvelujenelujenelujenelujenelujenja arja arja arja arja arjen vjen vjen vjen vjen välimaastälimaastälimaastälimaastälimaastossaossaossaossaossa

20


○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

järjestetty asiakkaiden omassa asuintalossa, ettei kynnys osallistua olemuodostunut liian suureksi.

Pikkulapsiperheiden arjessa kodin lähiympäristöllä ja sen tarjoamilla pal-veluilla on suuri merkitys. Esimerkiksi leikkipuistot ovat pikkulapsiperheillekeskeisiä paikkoja lasten ulkoilun ja muihin perheisiin tutustumisen kan-nalta. Helsingin Lähiöprojektin perhetyötä selvittäneessä tutkimuksessa tuliesiin omalla asuinalueella järjestettävän toiminnan merkitys lapsiperheille.Alueellinen toiminta helpottaa pikkulapsiperheiden elämää, esimerkiksi yksin-huoltajien arkielämää ja mahdollistaa tutustumisen samalla asuinalueellaasuviin muihin perheisiin. Paikalliseen ”olohuonetoimintaan” on helppo men-nä, koska se on lähellä. (Turtiainen 2000, 111, 117, 118.)

Hankkeiden kehittämistyötä voi hyvällä syyllä luonnehtia verkostomaiseksi.Verkostoitumista on tapahtunut monella tasolla. Hankkeet ovat toiminta-ympäristössään muodostaneet paikallisia yhteistyöverkostoja. Hankekoko-naisuudelle on muodostettu hankkeiden yhteistä kehittämistyön sisältöäja arviointia tukevia verkostoja ja yhteistyörakenteita. Hankkeiden kehittämis-työlle on ollut tunnusomaista yhteistoiminnallinen tiedon tuottamisen jatoimimisen tapa varhaisen tuen työskentelymenetelmien kehittämisessä jaarviointitiedon tuottamisessa. Hankkeissa on ollut monia eri toimijoita jatahoja mukana.

Sosiaalialan osaamiskeskuksen pääkaupunkiseudun yksikköön kuulu-van Heikki Waris -instituutin2 tehtävänä on ollut koota hankkeita yhteen jamuodostaa hankkeiden verkostoa kehittämistyössä mukana olevien ihmis-ten ympärille. Verkostoitumisen tavoitteena on ollut tukea varhaisen tuentyöskentelymenetelmien kehittämistä sekä arviointia. Raportin kirjoittajan,tutkijasosiaalityöntekijän, tehtävänä on ollut hankkeiden työskentely-menetelmien kehittäminen ja dokumentointi sekä arviointi yhteistyössähankkeiden kanssa ja hankekokonaisuuden arviointi. Hankkeiden verkostoi-tumisella Heikki Waris -instituutin kautta on pyritty edistämään hankkei-den kokemusten ja tulosten hyödyntämistä käytännön työssä. Hankkei-den kehittämistyön aikana on toiminut suhteellisen tiiviisti varhaisen tuen

2.3 K2.3 K2.3 K2.3 K2.3 Kehittehittehittehittehittämistyämistyämistyämistyämistyöhön osallistuneet muut töhön osallistuneet muut töhön osallistuneet muut töhön osallistuneet muut töhön osallistuneet muut toimioimioimioimioimijatjatjatjatjat

21


○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

hankkeiden verkosto tutkijasosiaalityöntekijän kokoamana. Vuosina 2001–2004 verkostokokouksia on järjestetty yhteensä 22.

Hankkeiden arvioinnin tukena on toiminut Sosiaaliviraston Työvalio-kunnan asettama pd-arviointiryhmä, joka on koonnut yhteen hankkeidenkehittämistyöhön liittyviä keskeisiä osallisia3. Arviointiryhmän tehtävänäon ollut hahmottaa hankkeiden arvioinnin kokonaisuutta, tukea hankkei-den arvioinnin toteuttamista ja tulosten hyödyntämistä sekä toimia linkki-nä sosiaaliviraston johtoon. Pd-arviointiryhmässä on ollut edustettunatoimistopäälliköitä, hankkeiden edustajia sekä Sosiaali- ja terveysturvankeskusliiton edustajat ja Heikki Waris- instituutista tutkijasosiaalityöntekijä.Pd-arviointiryhmä on kokoontunut yhteensä 16 kertaa vuosien 2002–2004aikana.

Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto on järjestänyt hankkeille yhteistäkoulutusta kehittämistyön tueksi. Vuosina 2001–2003 STKL on toteutta-nut yhteensä seitsemän koulutuspäivää. Koulutus on liittynyt arviointiin,seminaaripäivissä hankkeet ovat työstäneet muuan muassa arviointisuunni-telmia ja pohtineet hankkeiden tulosten hyödyntämistä. Niin ikään STKLon toteuttanut yhteistyösopimuksella Itäisen sosiaalikeskuksen kanssahankkeisiin liittyvän Itä-Helsingin hyvinvointikartoituksen ”Metron tuomat.Itähelsinkiläisten kokemuksia hyvinvoinnistaan”. Tutkimus ilmestyi joulu-kuussa 2002.

Hankkeet ovat tehneet yhteistyötä myös Heikki Waris -instituutin toi-mijatahojen kanssa. Esimerkiksi Helsingin yliopiston yhteiskuntapolitiikanlaitos sekä Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia ovat toteuttaneet opetus-yhteistyönä hankkeisiin liittyvänä kaksi kurssia. Mental Health, Empower-ment and Community Work -kurssi järjestettiin keväällä 2002 ja Globali-sation and Social Welfare -kurssi keväällä 2003. Näillä kursseilla opiskelijattekivät harjoitustöitä hankkeisiin liittyen ja kurssien luennot oli suunnattumolempien oppilaitosten opiskelijoille sekä hankkeissa toimiville käytän-nön työntekijöille. Lisäksi sosiaalityön opiskelijat tekivät harjoitustöitäänhankkeisiin liittyen Helsingin yliopiston yhteiskuntapolitiikan laitoksen jär-jestämällä kvalitatiivisten tutkimusmenetelmien kurssilla keväällä 2003.

Hankkeiden verkostoituminen laajentui myös pääkaupunkiseudullisestiheinäkuussa 2003 alkaneen Etelä-Suomen osaamiskeskuksen (ESO:n) Pää-

22


○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

kaupunkiseudun yksikön koordinoiman Osallistuva vanhemmuus -hank-keen myötä. Osallistuva vanhemmuus -hankkeeseen on kuulunut useitakuntaprojekteja, Helsingistä varhaisen tuen hankkeiden lisäksi Klaari -pro-jekti, Espoosta Vanhemmuus lapsen siirtymävaiheessa ja Espoon ja DIAK-ammattikorkeakoulun yhteistyöhanke Perhekeskus-projekti, Vantaalta Moni-kulttuurinen vanhemmuus ja Kauniaisista Granilainen vanhemmuus. Osal-listuva vanhemmuus -hankkeella on pyritty vahvistamaan seudullista,poikkihallinnollista ja moniammatillista yhteistyötä lasten ja nuorten hy-vinvointia tukevien sekä vanhempien osallistumista vahvistavien toimin-tamallien levittämisessä. Osallistuva vanhemmuus -hanke on tuonut var-haisen tuen hankkeille myös näkyvyyttä ja tukirakennetta tiedottamiseenja osaajaverkoston luomiseen. (http://www.osallistuvavanhemmuus.fi/.)

Varhaisen tuen hankkeet ovat toimineet Helsingin itäisen, kaakkoisen, kes-kisen, koillisen ja pohjoisen suurpiirin alueella Itäkeskuksen, Itä-Pasilan,Jakomäen, Kallahden, Kivikon, Kontulan, Länsi-Herttoniemen, Maunulan,Meri-Rastilan ja Myllypuron asuinalueilla. Kuvassa 1 näkyvät Helsinginosa-alueet ja tummennettuna asuinalueet, joilla hankkeet ovat toimineet.

2.4 Hankkeet monimuo2.4 Hankkeet monimuo2.4 Hankkeet monimuo2.4 Hankkeet monimuo2.4 Hankkeet monimuotttttoisilla asuinalueillaoisilla asuinalueillaoisilla asuinalueillaoisilla asuinalueillaoisilla asuinalueilla

Kuva 1. Helsingin osa-alueet ja varhaisen tuen hankkeidensijoittaminen Helsingin asuinalueille (Helsingin kaupungintietokeskus www.aluesarjat.fi)

Hankkeiden kohdealueina olevat asuinalueet ovat keskenään hiemaneri-ikäisiä ja erikokoisia. Asuinalueista Maunula on iältään vanhin. Maunu-laa on alettu rakentaa 1950-luvun lopulta lähtien ja asuntojen rakentami-nen on jatkunut vielä 1970-luvulla. Länsi-Herttoniemi, Siilitien alue, valmis-tui 1960-luvun alussa. Jakomäki ja Itä-Pasila, samoin kuin Kontula ja Mylly-

23


○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

puro ovat myös vanhempia lähiöitä, jotka on rakennettu pääosin 1960- ja1970-luvulla. Vuosien varrella niillä on tapahtunut täydennysrakentamista.Uudempia asuinalueita on esimerkiksi Itäkeskus, jonka rakentaminen si-joittuu 1980-luvulle. Myöhemmin 2000-luvun taitteessa Itäkeskuksen rin-nalle on rakennettu uusi Tulisuon asuntoalue, joka kuuluu Itäkeskuksenosa-alueeseen. Vuosaaressa toisen rakentamisen kausi alkoi 1990-luvunalussa Meri-Rastilasta ja 1990-luvun aikana on rakennettu Kallahden kau-punginosa. Vuosaari on edelleen kasvava kaupunginosa ja rakentaminenVuosaaressa jatkuu esimerkiksi Aurinkolahden alueella. (http://www.hel.fi/tietokeskus/helsinki_alueittain_2004/.)

Asuinalueista väestömäärältään suurimpia ovat Kontula, Myllypuro ja Länsi-Herttoniemi. Kontulassa asukkaita oli vuoden 2004 alussa 13 000. Vuosaareenkuuluvissa Meri-Rastilassa ja Kallahdessa asukkaita oli yhteensä yli 12 000.Väestömäärältään pienin asuinalue on Itä-Pasila, jossa asukkaita oli vuoden2004 alussa noin 3500.

Tilastollisia tunnuslukuja asuinalueita kuvaamassa

Itä-Pasila 3 524 280 206 504/81Maunula 7 149 600 352 528/45Jakomäki 5 631 664 458 879/133Länsi-Herttoniemi 8 360 766 469 488/31Myllypuro 9 145 955 659 1095/124Itäkeskus 4 894 587 439 759/108Kontula 12 999 1 367 916 1 440/172Kivikko 4 784 747 664 856/124Meri-Rastila 5 057 810 570 954/142Kallahti 7 191 1 144 890 1 080/165

Osa-alueet Asukkaita Lapsiperheet, 0–6 Vieraskielisetjoissa 0–17 v.

lapsiayhteensä/

lapsia 0–6 -vuotiaat vieraskieliset

-vuotiaita

TTTTTaulukkaulukkaulukkaulukkaulukko 1o 1o 1o 1o 1..... Tilastotietoja hankkeiden kohdealueiden väestöstä1.1.2004

Helsingin seudun aluesarjat. Helsingin kaupungin tietokeskus.(www.aluesarjat.fi)

24


○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Edellä kuvatuilla asuinalueilla asuu paljon lapsia ja lapsiperheitä sekämaahanmuuttajataustaista väestöä. Positiivisen diskriminaation laskenta-mallissa hankkeiden kohdealueiden yhtenä keskeisenä valintakriteerinä onollut se, että asuinalueella on paljon alle kouluikäisiä lapsia ja vieraskielistenlasten osuus heistä on suuri (Lankinen 2001, 25–27).

Helsingissä maahanmuuttajataustaisen väestön määrä on noussut 1990-luvulla merkittävästi. Maahanmuuttajataustaisen väestön määrä lähti nou-semaan vuonna 1991, jolloin maahanmuuttoa alkoi entisen Neuvostolii-ton alueelta. Vuonna 2002 Helsingin väestöstä 6 % oli vieraskielisiä. Maahan-muuttajataustainen väestö on näyttänyt myös keskittyneen tietyille asuin-alueille, vaikka kehitykseen on pyritty joltain osin vaikuttamaan. (Lankinen2003, 40–41, 46–47.) Helsingissä koko kaupungin osalta maahanmuuttaja-taustaisen väestön osuus on nykyisellään noin 6–7 %, mutta asuinalueetvaihtelevat suurestikin sen mukaan, miten paljon vieraskielistä väestöäasuinalueella asuu. Helsingissä on peruspiirejä, joissa ulkomaalaistaustaisenväestön osuus on pienimmillään 2,4 % ja suurimmillaan 15,6 % perus-piirin asukkaista. Myös pienten lasten osuudessa väestöstä on asuinaluei-den välillä eroja. Koko kaupungin osalta pienten lasten prosenttiosuusperuspiirin väestöstä on 6,8 % ollen pienimmillään 1,4 %. (Helsingin seu-dun aluesarjat. Helsinki alueittain 2004 taulukot. Helsingin kaupungin tieto-keskus.)

Taulukkoon 2 on koottu maahanmuuttajaväestön osuudesta tietoa nii-den peruspiirien alueelta, joilla hankkeet ovat toimineet. Peruspiireihin kuu-luu muitakin osa-alueita kuin ne asuinalueet, joilla hankkeet ovat toimi-neet. Peruspiirien joillakin osa-alueilla maahanmuuttajaväestön osuus onpienempi ja tämä tasaa peruspiirin lukuja. Mutta esimerkiksi Myllypuron jaJakomäen peruspiireihin kuuluvat vain nämä osa-alueet, ja luvut kertovatnäiden osa-alueiden ulkomaalaistaustaisen väestön määrän. Jakomäessämaahanmuuttajataustaisia asukkaita on asuinalueen väestöstä yli 15 %,mikä on Helsingin korkein luku ja kaksinkertainen verrattuna koko kaupun-gin tilanteeseen.

25


○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

TTTTTaulukkaulukkaulukkaulukkaulukko 2.o 2.o 2.o 2.o 2. Ulkomaalaistaustaisten asukkaiden ja alle kouluikäistenlasten osuus peruspiirin väestöstä 1.1.2004

Ulkomaalaistaustaiset = ulkomaan kansalaiset ja ulkomailla syntyneet Suomen kansalaisetLapsiperhe = perheessä vähintään yksi alle 18-vuotias lapsi

Helsingin seudun aluesarjat. Helsinki alueittain 2004 taulukot. Helsingin kaupungin tietokeskus.(www.aluesarjat.fi)

Pienten lasten ja ulkomaalaistaustaisen väestön määrän lisäksi asuin-alueiden valikoitumiseen hankkeiden kohdealueiksi ovat vaikuttaneet ha-vaitut tilastotiedot hyvinvoinnin resurssien epätasaisesta jakautumisesta.Asuinalueille on olemassa yhteisiä riskitekijöitä lasten ja perheiden elin-oloissa. Väestötasoisten yleisten riskitekijöiden rinnalla on tärkeätä kiin-nittää huomiota huono-osaisuuden riskitekijöiden kasaantumiseen. Yksit-täisten riskitekijöiden merkitys kasvaa, kun huono-osaisuuden riskitekijöi-tä on useampia ihmisten elämäntilanteissa. Positiivisen diskriminaationlaskentamallissa käytettyjen muuttujien välillä on todettu yhteyksiä, muttane eivät välttämättä mittaa kaikki samaa ulottuvuutta. Vahvimmat korrelaa-tiot syntyvät kaupungin vuokra-asuntojen, matalan koulutuksen, toimeentulo-tuen ja työttömyyden välille. Vuokra-asuminen korreloi heikommin mata-laan koulutukseen ja työttömyyteen, enemmän kuitenkin toimeentulo-tukeen. Yksinhuoltajuudella on havaittava, muttei kiinteä yhteys muihinmuuttujiin. (Lankinen 200, 26.)

Asuinalueiden kuva on monipuolinen ja erilainen riippuen siitä, kenennäkökulmasta asioita tarkastelee. Kaupunkitasolla ja kaupunkisuunnitte-lussa käytetään erilaisia aluejakoja ja tunnuslukuja, joiden perusteella voi-daan seurata sosiaalisten rakenteiden muutoksia. Mitattavuus ja määrittelyt

PPPPPerererereruspiiruspiiruspiiruspiiruspiiriiiii 11111.....11111.2004.2004.2004.2004.2004 11111.....11111.2004.2004.2004.2004.2004UlkUlkUlkUlkUlkomaalaistomaalaistomaalaistomaalaistomaalaistaustaustaustaustaustaiseaiseaiseaiseaiset %t %t %t %t % 0-6 v %0-6 v %0-6 v %0-6 v %0-6 v %

Pasilan peruspiiri 10,3 6Maunulan peruspiiri 7,3 5,2Jakomäen peruspiiri 15,6 8,1Vartiokylän peruspiiri 7,9 7,2Myllypuron peruspiiri 12,7 7,2Mellunkylän peruspiiri 12,9 8,4Vuosaaren peruspiiri 11,2 10Koko kaupunki 7,7 6,8

26


○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Esimerkkinä ihmisten kokemusten selvittämisestä omasta hyvinvoinnistaanvoi nostaa esille hankkeisiin liittyneen Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitontoteuttaman Itä-Helsingin hyvinvointikartoituksen vuodelta 2001. Kysely-tutkimuksella kartoitettiin asukkaiden kokemuksia omasta elämästään jaasuinympäristöstään ja tuen tarpeistaan sekä vaikutusmahdollisuuksistaomaan elämäänsä ja ympäristöön. Tutkimusalueet kuuluivat itäiseen suur-piiriin. (Eronen, Luomala, Paju 2002, 6, 13.)

Hyvinvointiselvityksen mukaan lapsiperheet olivat varsin tyytyväisiäasuinalueeseensa. He kokivat saavansa voimavaroja luonnosta ja arvosti-vat asuinalueiden ulkoilu- ja liikuntamahdollisuuksia. Asuinalueiden moni-muotoinen ympäristö nähtiin lasten kannalta rikkautena. Vanhemmat toi-vat kuitenkin esiin huoltaan sosioekonomisissa vaikeuksissa olevien jamoniongelmaisten ihmisten vaikutuksesta murrosikäisiin lapsiin. Päiväkotei-hin, leikkipuistoihin ja kouluihin oltiin tyytyväisiä, mutta nuorten harrastus-toimintaa ei vanhempien mukaan ollut riittävästi. Hyvinvointikartoituksessaselvitettiin myös perheiden tukiverkostoja, jotka näyttivät koostuvan etu-päässä isovanhemmista, ystävistä ja julkisista hyvinvointipalvelun tuotta-jista. Erityisesti lasten ollessa pieniä taloudellisen avun saaminen iso-vanhemmilta, sosiaalitoimelta ja Kelalta koettiin tärkeäksi ja toimivaksi.Hieman vanhempien lasten perheissä merkitykselliset tukiverkostot näytti-vät supistuvan. (Eronen, Luomala, Paju 2002, 98, 99.) Lapsiperheiden tuki-verkostot koostuivat aivan lähisuvusta, ystävistä sekä viranomaistahoista.Naapuriapua ei juurikaan käytetty. Vanhemmat saattavat kuitenkin kaivataapua muilta tahoilta, esimerkiksi lyhytaikaiseen lastenhoitoon. Lapsiperhei-den avun piiri näyttää rajautuvan ja avun hakemisen keinot näyttäytyvätyksipuolisina. (Eronen, Luomala, Paju 2002, 101.)

ovat osa julkisen sektorin toimintalogiikkaa, mutta asuinalueiden asukkai-den omat kokemukset ja käsitykset asuinalueestaan voivat olla toisenlaisiaja poiketa erilaisten tunnuslukujen ja mitattavien muuttujien antamastakuvasta. (Bäcklund 2003, 194.)

Asukkaiden kokemuksia asuinalueestaan

27


○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Asuinaluekohtaista toimintaa ja asuinalueiden vahvistamiseen liittyviä hank-keita on Helsingissä ollut käynnissä 1990-luvun lopulta lähtien. Helsinginkaupungin lähiöprojekti (1996–1999) perustettiin ehkäisemään osaltaanlähiöiden symbolista, fyysistä, toiminnallista ja sosiaalista taantumista.Lähiöprojektin kohdealueet olivat 1960- ja 1970-luvulla rakennetut vanhaVuosaari, Kontula, Myllypuro ja Pihlajisto. Lähiöprojektissa pyrittiin nosta-maan lähiöiden arvostusta, pitämään kunnossa rakennuskantaa ja lisää-mään asuinalueiden viihtyisyyttä. Asukkaita pyrittiin kytkemään entistätiiviimmin mukaan asuinalueidensa kehittämiseen. (Bäcklund 2003, 200.)

Varhaisen tuen hankkeilla ja Lähiöprojektilla (1996–1999) on tiettyjäyhtymäkohtia. Myös lähiöprojektin kohdealueita yhdistivät tietyt sosiaali-set indikaattorit, ja taustalla oli huoli syrjäytymisestä ja kielteisestä alueel-lisesta eriytymisestä. Lähiöprojektin kohdealueilla työttömien ja toimeen-tulotuen saajien määrä ylitti pääsääntöisesti Helsingin keskiarvon, myös aluei-den haluttavuus asuntomarkkinoilla oli alhainen. Lähiöprojektin alueet edus-tavat alueita, joille resurssien suuntaamista erityisen projektin kautta onpidetty perusteltuna. Lähiöprojektinkaan kohdealueet eivät ole sosiaalisillaindikaattoreilla mitaten tasaisen huonoja, vaan huono-osaisuus saattaa kes-kittyä joihinkin taloihin tai kortteleihin. Lähiöprojektin kohdealueet eroa-vat tosistaan myös palvelutarjonnan, keskustaetäisyyden ja väestöryhmiensuhteen. (Bäcklund 2003, 200–201.) Helsingin lähiöprojektin toiminta jat-kuu edelleen Pihlajamäessä ja Pihlajistossa sekä nykyisillä Urban II -ohjel-man alueilla Myllypurossa, Kontulassa, Kivikossa ja Vesalassa. (www.hel.fi/tietokeskus/kaupunkitutkimus/tutkimusohjelma.html.)

Lähiöprojektissa (1996–1999) käynnistettiin myös uudentyyppistä lapsi-perheille suunnattua alueellista toimintaa. Lähiöprojektin perhetyön tavoit-teena oli heikoimmassa asemassa olevien lapsiperheiden ja syrjäytymis-vaarassa olevien asukkaiden tukeminen yhteistyössä alueen viranomaistenkanssa. Perhetyötä tehtiin sekä asiakasperheiden että ryhmien kanssa, kohde-ryhmänä olivat muun muassa yksinhuoltajat, maahanmuuttajat ja alueennuoret. Lähiöprojektin perhetyötä toteutettiin yhteensä neljän perhetyöntekijänvoimin. (Turtiainen 2003, 213, 214.) Tutkimuksessa Lähiöprojektin perhetyö:

Lähiöprojektin toiminta

28


○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

lastensuojelua vai yhdyskuntatyötä (1999) on tuotettu peruskuvausta uudestatyömuodosta ja selvitetty Lähiöprojektin perhetyön muotoja eri kohdealueillavuoteen 1998 mennessä. Tutkimus perustuu pääosin perhetyöntekijöiden haas-tatteluihin. Lähiöprojektin perhetyössä luotiin pohjaa perhetyölle. Projektinkäynnistyessä vuoden 1997 aikana perhetyölle ei ollut olemassa selkeää määri-telmää tai yhtä toimintamallia. Eri puolilla Helsinkiä perhetyötä oli tehty erinimikkeillä ja vaihtelevilla tehtävänkuvilla. (Turtiainen 2003, 218, 219.) Myö-hemmin perhetyö sosiaalitoimen tarjoamana palveluna ja toimintana on laa-jentunut ja vakiintunut. Varhaisen tuen hankkeissa perhetyön työmuotojenkehittämistyö on jatkunut.

2 Heikki Waris -instituutti aloitti toimintansa syksyllä 2001 Helsingin kaupungin sosiaalivirastonyhteydessä kaupunkisosiaalityön kehittämisen, tutkimuksen ja opetuksen yksikkönä. Heikki Waris-instituutin toimintaan osallistuvat Helsingin yliopiston yhteiskuntapolitiikan laitos, alan ammatti-korkeakoulut, pääkaupunkiseudun kaupunkien sosiaalityön yksiköt sekä kolmas sektori. Instituutintoiminnan ytimenä on sosiaalialan ammattikäytäntöjen kehittäminen. Instituutti pyrkii edistämäänkäytännöstä nousevaa tiedonmuodostusta ekä kehittämään tutkimuksen ja käytännön erilaisiayhteistyömuotoja. (Heikki Waris -instituutin esite 2004.)

3 Helsingin kaupunki. Muistio 14/2002. Sosiaalivirasto. Johtoryhmä. Työvaliokunta.

29


○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Arviointikirjallisuudessa esitetään erilaisia arviointityyppejä ja luokittelujasen mukaan, mihin arvioinnilla pyritään. Se, mikä valitaan arvioinnin koh-teeksi, on yhteydessä siihen, millaisiin arviointikysymyksiin vastauksia hae-taan. Yksinkertaisimmillaan arviointia on luokiteltu tarpeiden, prosessien,vaikutusten ja tehokkuuden arviointeihin. Näiden arviointikohteiden voiajatella olevan loogisessa ja ajallisessa suhteessa toisiinsa. Edellisiin kysy-myksiin vastaaminen on pohja seuraaville arviointikysymyksille. Tarpei-den arviointi ohjaa toiminnan suunnittelua ja toteutusta ja ilman tehokas-ta toteutusta ei voi odottaa hyviä tuloksia. Jos toiminnan vaikutuksiin javaikuttavuuteen ei kiinnitetä huomiota, ei myöskään ole mielekästä arvioi-da tehokkuutta. (Robson 2001, 27, 77, 78.)

Eleanor Chelimsky (1997) on jaotellut arviointia kolmeen tyyppiin arvi-oinnin tarkoituksen mukaan. Chelimskyn mukaan arvioinnilla voidaan pyrkiätilivelvollisuuden täyttämiseen, kehittämistyön edistämiseen tai uuden tie-don tuottamiseen. Kehittämisarvioinnissa pyritään tukemaan orga-nisaatioiden työ- ja palveluprosesseja. Tiedontuotannon arvioinnilla pyri-tään puolestaan lisäämään ymmärrystä arvioinnin kohteesta, ja tarjoamaanuusia ja kriittisiä näkökulmia arvioitavan toiminnan toteuttamiseen. Tili-velvollisuusarvioinnissa keskitytään vastaamaan tuloksellisuuteen, tehok-kuuteen ja taloudellisuuteen liittyviin kysymyksiin. (Rajavaara 1999, 37,38, myös Lindqvist 1999, 110–112.)

Varhaisen tuen hankkeissa arvioinnin tehtävä on ollut tukea toiminta-tapojen ja työmuotojen kehittämistä. Arviointia ovat harjoitelleet niin hanke-työntekijät kuin hankkeiden osalliset. Hankkeissa toteutettua arviointia voiluonnehtia työntekijäkeskeiseksi toimintatutkimukseksi sekä osallistavaksiarvioinniksi. Käytännön arvioinnilla tarkoitetaan sitä, että arviointi on osaoman työn jäsentämistä ja työn kehittämistä. Osallistavassa arvioinnissa käy-tännön toimijoilla on aktiivinen rooli arvioinnin toteuttamisessa ja he paneu-tuvat arviointiprosessiin. (Robson 2001, 38.)

33333.....ARARARARARVIOINTI HANKKEISSAVIOINTI HANKKEISSAVIOINTI HANKKEISSAVIOINTI HANKKEISSAVIOINTI HANKKEISSA

30


○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Varhaisen tuen hankkeissa arviointiasetelma muodostuu hankkeiden to-teuttamasta arvioinnista sekä tutkijasosiaalityöntekijän toteuttamasta ar-vioinnista. Hankekohtaisesti hankkeet ovat arvioineet omaa toimintaansa,tehneet itsearviointia. Myös hankkeiden paikalliset osalliset ovat arvioi-neet hankkeita. Tutkijasosiaalityöntekijä on pyrkinyt arvioimaan hankkeitakokonaisuutena. Hankkeiden arvioinnit ja hankekokonaisuuden arviointiovat tapahtuneet rinnakkain kehittämistyön aikana.

Hankkeiden arvioinnin toteuttamisessa on ollut monta toimijaa. Verkos-toitumisen avulla on pyritty tukemaan hankkeiden keskinäistä yhteistyötäja oppimista sekä kehittämään työntekijöiden arviointiajattelua ja arviointi-osaamista. Kehittämistyön aikana on ollut erityyppistä arviointiin liittyväätyöskentelyä, esimerkiksi käytännön arvioinnin workshop-työskentelyä sekähankkeiden väliarvioinnin hyödyntämiseen liittyviä tilaisuuksia. Hankkei-den arviointitiedon hyödyntämiseen on kiinnitetty huomiota. Hankkeissamuodostunutta arviointitietoa on käytetty hyväksi kehittämistyön kulues-sa moneen suuntaan, esimerkiksi tiedon luomisessa, hankkeiden välistenyhteyksien hahmottamisessa ja päätöksenteossa. Hankekokonaisuudellemuodostetussa arviointiryhmässä ovat olleet edustettuina hankkeiden kes-keiset osalliset. Arviointiryhmä on rakenteellisena tekijänä ollut tukemassahankkeiden arvioinnin toteuttamista ja tulosten hyödyntämistä. MichaelQuinn Patton korostaa keskeisten osallisten tiedon tarpeita, heidän osuut-ta arviointitiedon hyödyntämisessä ja arvioinnin tulosten käyttämisessä.Pattonin mukaan arvioinnin tavoite on tuottaa tietoa, jolla voi toimia. (Pat-ton 1997, 41, 42, 76.)

Kehittämistyön aikana hankkeissa on arvioitu omaa toimintaa sekä pyy-detty osallisten arviointia hankkeista. Arvioinnit ovat tuottaneet tietoa alu-eellisesti ja paikallisesti käytetyistä toiminnoista, toiminnan tavoitteista jatuloksista. Hankkeissa on tehty jatkuvaa itsearviointia ja raportoitu toi-minnasta vuosittain. Vuosien 2001 ja 2002 väliraporteissa hankkeissa on

3.3.3.3.3.11111. Hankkeiden ar. Hankkeiden ar. Hankkeiden ar. Hankkeiden ar. Hankkeiden arvioinnitvioinnitvioinnitvioinnitvioinnit

Hankkeiden arviointiasetelma

31


○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Hankkeiden kehittämistyöhön liittynyt arviointi on tukenut hankkeiden työnsisällöllistä kehittämistä. Arvioinnin kohteet ja arviointikysymykset ovatmuovautuneet ja täsmentyneet kehittämistyön aikana. Alkuvaiheessa hank-keiden arvioinneissa on enemmän selvitetty tarpeita, kehittämistyön myö-hemmässä vaiheessa hankkeiden toimintatavoista on saatu enemmän tie-toa ja on lähdetty selvittämään toiminnan vaikutuksia ja tuloksia.

Hankkeiden arvioinnit ovat kohdistuneet tarpeiden, prosessien ja vai-kutusten arviointiin. Näitä arvioinnin kohteita on tarkasteltu asiakkaidenja työntekijöiden sekä verkoston näkökulmasta. Tarvearvioinnin avulla onkartoitettu olemassa olevaa toimintaa ja selvitetty sitä, mitä tarvitaan. Hank-keissa on eri tavoin pyritty selvittämään toimintojen toteutumista ja vaiku-tuksia. Arviointitietoa on haettu asiakkailta, työntekijöiltä ja verkostolta.Arvioijina ovat olleet asiakas, asiakas ja työntekijä yhdessä tai työntekijä,työntekijä yhdessä työntekijän kanssa tai hankkeen verkosto. Hankkeissaon käytetty monipuolisesti erilaisia arviointivälineitä. Taulukkoon 3 on koottuhankkeissa käytettyjä arviointivälineitä ja hahmotettu hankkeiden arviollistakohdentumista. Taulukko on koottu hankkeiden väliraporttien 2002 poh-jalta.

selvitetty kohderyhmille suunnattujen toimenpiteiden sisältöä ja jäsennettytyön kohteena olevaa ongelmaa ja tavoitteita. Vuoden 2003 toimintaa ar-vioivat hankkeiden paikalliset osalliset ja emo-organisaatio yhdessä. Täl-löin väliarvioinnissa pyrittiin selvittämään hankkeiden osallisten käsityksiäsiitä, mitä hankkeiden työn tuloksia ja kokemuksia halutaan juurruttaa, jamiten hyviksi havaitut työmenetelmät voivat jatkua hankkeiden loputtua.Hankkeiden omissa loppuraporteissa arvioidaan kunkin hankkeen kehittä-mistyön ajanjaksoa kokonaisuudessaan.

Mitä ja miten hankkeissa on arvioitu?

32


○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

TTTTTaulukkaulukkaulukkaulukkaulukko 3.o 3.o 3.o 3.o 3. Hankkeiden itsearvioinnit; arvioinnin kohde ja arviointi-välineet (luokittelun perustana ovat hankkeiden väliraportit 2002)

Loppuarviointi kiteyttää hankkeiden kehittämistyössä syntynyttä työn si-sältöön ja työkäytäntöjen kehittämiseen liittyvää yhteistä aluetta. Loppu-arvioinnin lähestymistapaa voi kuvata lähinnä formatiiviseen, kehittämis-prosessien arviointiin ja tiedontuotantoon kuuluvaksi. Loppuarvioinnissaei pyritä asettamaan hankkeita paremmuusjärjestykseen. Paremmuusjärjes-tykseen asettaminen ei ole mahdollistakaan, kaikkia hankkeita ei voida ar-vioida samoilla kriteereillä, koska työn sisällöt ovat erilaisia. Arvioinnin ulko-puolelle on jätetty myös yleiseen projektityön organisointiin liittyvät teki-jät. Loppuarvioinnin tarkoituksena on kuvata sitä, millaisia varhaisen tuentyömuotoja tai palvelukäytäntöjä positiivisen diskriminaation toimintatapaon tuottanut, millaista uutta näkemystä ja kokemusta hankkeissa on syn-

VVVVVaikutukaikutukaikutukaikutukaikutuksetsetsetsetset Asiakkaiden haastattelut, Työntekijöiden palaute,Asiakaspalaute (kirjallinen ja Henkilökuntakyselyt,suullinen), Yhteistyökumppaneiden palaute,Kysely toiminnan merkityksestä Koulun arvio koulutulokkaidensiihen osallistuneille, kielitaidostaPerheiden oma arviointi,Asiakastyytyväisyyskysely,Lapsikohtainen dokumentoitutieto,Kielitaidon kartoituksen testit,Tapauskohtainen arviointi,Keskustelut vanhempien kanssayksilöllisesti ja ryhmässä

ArArArArArvioinnin kohdevioinnin kohdevioinnin kohdevioinnin kohdevioinnin kohde AsiakkAsiakkAsiakkAsiakkAsiakkaataataataataat TTTTTyyyyyöntekiöntekiöntekiöntekiöntekijät, vjät, vjät, vjät, vjät, verkosterkosterkosterkosterkostooooo

TTTTTarararararpeetpeetpeetpeetpeet Asiakkaiden tarvekartoitus, Toimijoiden tarvekartoitus,Asiakaspalaute, Ongelma-analyysi,Perhetilanteen kartoitus Henkilökunnan tarvekartoitus

PrPrPrPrProsessit jaosessit jaosessit jaosessit jaosessit ja Perhekohtainen haastattelu, Hankkeen osallisten jatttttoooooteutusteutusteutusteutusteutus Yksilökohtainen keskustelu, tukiryhmän arviointi,

Hoito- ja kasvatuskeskustelu, Alueen työntekijöidenYksilötyön arviointi huoli lapsesta -kartoitusOsallistujien profiili

ArArArArArviointivviointivviointivviointivviointivälineetälineetälineetälineetälineet

3.2 Hankekokonaisuuden ar3.2 Hankekokonaisuuden ar3.2 Hankekokonaisuuden ar3.2 Hankekokonaisuuden ar3.2 Hankekokonaisuuden arviointiviointiviointiviointiviointi

3.2.1 Loppuarvioinnin tarkoitus ja arvioinnin kysymykset

33


○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Raportin kirjoittaja on osallistunut hankkeiden kehittämistyöhön ja arvioin-tiin toimiessaan Heikki Waris -instituutissa tutkijasosiaalityöntekijänä syys-kuusta 2001 joulukuuhun 2004. Tutkijasosiaalityöntekijän tehtäväksi hank-keissa on määritelty varhaisen tuen työskentelymenetelmien dokumentointija arviointiyhteistyö hankkeiden kanssa sekä hankekokonaisuuden arviointi.Jälkimmäinen tehtävä on edellyttänyt tiettyä ulkopuolisuutta suhteessahankkeiden kehittämistyöhön.

Hankkeiden kehittämistyöstä on kertynyt monentyyppistä aineistoa,jota loppuarvioinnissa hyödynnetään. Dokumenttiaineistona käytetäänhankkeiden vuosittaisia väliraportteja. Hankkeiden kehittämistyön proses-sista on myös muuta aineistoa. Hankkeiden kehittämistyön tukemiseenon liittynyt keskeisesti Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton järjestämä

Loppuarvioinnin aineistoista

3.2.2 Käytetyt aineistot ja aineistojen analyysi

tynyt. Loppuarviointi on deskriptiivistä arviointia, loppuarvioinnissa pyri-tään laadullisen luokittelun avulla kuvaamaan sitä, minkä tyyppisiä vaiku-tuksia hankkeiden toiminnalla on ollut.

TTTTTaulukkaulukkaulukkaulukkaulukko 4.o 4.o 4.o 4.o 4. Loppuarvioinnin jäsennys

HankkHankkHankkHankkHankkeiden sisälteiden sisälteiden sisälteiden sisälteiden sisältö jaö jaö jaö jaö ja HankkHankkHankkHankkHankkeiden veiden veiden veiden veiden vaikaikaikaikaikutukutukutukutukutukseseseseset jat jat jat jat japrprprprprosessitosessitosessitosessitosessit tuloktuloktuloktuloktuloksesesesesettttt

ArArArArArvioinninvioinninvioinninvioinninvioinnin Kuvata hankkeiden Selvittää hankkeiden työntttttarkoitusarkoitusarkoitusarkoitusarkoitus keskeisimmät työmuodot, tuloksia ja hyötyjä eri

Hahmottaa, mitä varhainen näkökulmistatuki on hankkeissa

ArArArArArviointikysymviointikysymviointikysymviointikysymviointikysymysysysysys Millaisia toimintatapoja kehi- Mitä hankkeet ovat saaneettettiin, millaisiin tarpeisiin aikaan,vastaamaan Millaisia tuloksia

Aineisto Hankkeiden väliraportit Hanketyöntekijöiden teema-Hanketyöntekijöiden teema- kysymykset ja -haastattelut,kysymykset ja -haastattelut, Hankkeiden väliraportitHanketyöntekijöiden fokus- Puolistrukturoidut teema-ryhmähaastattelut haastattelut hankkeiden

asiakkaille

34


○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

koulutus, jossa ryhmätöiden ja ennakkotehtävien avulla on työstetty hankkei-den arviointiin liittyviä asioita. Tutkijasosiaalityöntekijä on osallistunut näi-den arviointikoulutuspäivien suunnitteluun ja toteutukseen.

Loppuarviointia varten tutkijasosiaalityöntekijä on kerännyt myös omaaaineistoa. Hankkeissa kehitettyjä hyviä käytäntöjä ja työvälineitä on kartoi-tettu hanketyöntekijöiden teemakyselyllä ja kirjallista kyselyä täydentävälläteemahaastattelulla keväällä 2004. Vuotta aiemmin, maaliskuussa 2003,tutkijasosiaalityöntekijä toteutti hanketyöntekijöiden fokusryhmähaastat-telut. Tämän tiedonkeruun tarkoituksena on ollut hahmottaa sitä, löytyy-kö hankkeiden työlle yhteistä varhaisen tuen sisältöä monimuotoisten toi-mintatapojen keskellä.

Syksyllä 2004 hankkeissa toimineet työntekijät haastattelivat ristiin tois-ten hankkeiden asiakkaita yhteisellä puolistrukturoidulla teemahaastattelu-lomakkeella. Teemahaastattelussa selvitettiin asiakkaiden kokemuksia hank-keiden toiminnoista. Haastatteluilla pyrittiin saamaan esille asiakkaiden näkö-kulmaa hankkeiden tuloksiin. Tutkijasosiaalityöntekijä on osallistunut tä-män aineiston alustavaan analysointiin. Tässä raportissa asiakashaastattelujakäytetään täydentävänä aineistona, asiakashaastatteluista tehdään omaerillinen selvityksensä.

Aineistojen analyysistaLoppuarvioinnin aineistojen analyysi on laadullista selvittelyä, luokitteluaja ryhmittelyä. Analyysi on ollut hankkeiden kehittämistyössä muodostu-neiden yhteisten teemojen etsimistä ja hahmottamista. Analyysissa teh-dään päätelmiä erityyppisten ja useampien aineistojen pohjalta, niin hank-keiden arviointien kuin tutkijasosiaalityöntekijän keräämien aineistojenpohjalta. Loppuarvioinnissa selvitetään myös hankkeiden arviointien arvioin-tia. Väljästi ymmärrettynä kyseessä on eräänlainen meta-arviointi. Loppu-arvioinnissa on pyritty selvittämään hankkeiden arviointitiedon perustaa jaetsimään sitä, mikä hankkeiden tuloksissa on yhteistä. Aineiston analyysi-vaiheessa on tullut tuntuma, että eri aineistot tukevat toisiaan, eri aineisto-jen kautta tulee esiin samantyyppisiä teemoja ja sisältöjä. Loppuarvioinnissatehdään päätelmiä eri aineistojen pohjalta hankkeiden kehittämistyön si-sällöstä, tuloksista ja vaikutuksista. Taulukkoon 5 on koottu loppuarvioin-

35


○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Arviointia käsittelevissä kirjoituksissa korostetaan usein eri osallisten jaintressiryhmien huomioon ottamista arviointia suunniteltaessa ja toteu-tettaessa. Hyvin tavallista on se, että eri osalliset odottavat ja toivovat

3.2.3 Arvioinnin haasteet ja ongelmat

nissa käytetyt aineistot ja niiden sisältö, samoin taulukossa on lyhyestiluonnehdittu eri aineistojen analyysia.

TTTTTaulukkaulukkaulukkaulukkaulukko 5.o 5.o 5.o 5.o 5. Loppuarvioinnissa käytetyt aineistot

Hanketyöntekijöiden keräämä aineisto

Tutkijasosiaalityöntekijän keräämätaineistot

Aineistot ja niiden analyysi Millaista tietoa

Dokumenttiaineistot Hankkeiden väliraportit vuosilta Hankkeiden kohderyhmät, tavoitteet,2001, 2002 ja 2003 toimenpiteet ja suunnitelmat seuraaville

vuosilleHankkeiden työn kohteena olevatongelmat, interventioiden sisältö jahankkeiden vaikutuksetHankkeiden osallisten arviointi hankkei-den työn tuloksista ja kokemusten jatulosten hyödyntämisestä

– Ryhmittely, luokittelu

Puolistrukturoitu teemahaastattelu Asiakkaiden kokemukset hankkeidenhankkeiden asiakkaille, tarjoamista toiminnoista31 teemahaastattelua syys–lokakuussa 2004

– Ryhmittely, teemojen etsiminen

Fokusryhmähaastattelut hanketyön- Hanketyöntekijöiden kokemukset var-tekijöille, kolme haastattelua, joihin haisen tuen merkityksestä ja ydin-osallistui 16 haastateltavaa maaliskuussa piirteistä2003, litteroidut haastattelut

– Teemojen etsiminenTeemakyselyt ja teemahaastattelut Hanketyöntekijöiden kokemuksethanketyöntekijöille, 16 haastattelua kehittämistyön tuloksistatammi–maaliskuussa 2004

– Luokittelu teemoittain, tapauskuvaustenmuodostaminenLomakysely hankkeille kesä–lokakuussa Hankkeiden toimintoihin osallistuneiden2004, kvantitatiivinen tiedonkeruu, asiakkaiden määrä ja hankkeiden työn-määrällinen arvio tekijöihin ja verkostoihin kohdistuneet

toimenpiteet

36


○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

arvioinnilta erilaisia asioita. Odotusten ennakkoon selvittämistä pidetääntärkeänä mutta usein vaikeana asiana. Odotusten selkiyttäminen on han-kalaa varsinkin silloin, jos ei tunne arviointitutkimuksen erilaisia lajeja. Eri-laisten ristiriitojen ja odotusten voidaan sanoa kuuluvan arviointitutkimuk-seen. Esimerkiksi politiikalla, hallinolla, ammattilaisilla ja kansalaisilla onerilaisia tietotarpeita ja näihin liittyviä odotuksia. Arvioijan tehtävänä onyrittää jotenkin jäsentää arvioinnin tarkoitusta ja olla tietoinen erilaisistanäkökulmista. (Lindqvist 1999, 108; Rajavaara 1999, 41.)

Arviointiin liittyy siis monenlaisia intressejä ja odotuksia. Näin myösvarhaisen tuen hankkeissa. Hankkeiden osallisilla on ollut erilaisia odotuk-sia siitä, mihin kysymyksiin arvioinnin tulisi vastata. Arviointikysymyksetovat myös matkan varrella muuttuneet, arviointi on ollut elävää. Tutkija-sosiaalityöntekijälle hankkeiden loppuarvioinnin haasteet liittyvät arviointi-tiedon tuottamiseen, arviointikohteen erityispiirteisiin, ja arviointitehtävänrajaamiseen sekä arvioijan asemaan hankkeiden kehittämistyössä.

Hankkeilla on ollut yhteinen lähtökohta, työn sisältö ja tietty kohden-tuminen. Samalla hankkeet ovat olleet alueellisia ja paikallisia. Hankkeissa eiole ollut käytössä yhtä projektiorganisaatioita tai yhtä arviointisuunnitelmaa,jotta hankkeiden tavoitteiden toteutumista olisi yhtenäisesti voitu arvioi-da. Projektitoiminta ja arviointi on järjestetty hankkeissa eri tavoin. Hank-keiden tarjoamat toiminnot ovat keskenään olleet erityyppisiä, yhdessäkinhankkeessa on saattanut olla useamman tyyppisiä työmuotoja käytössä.Hankkeiden työmuotojen moninaisuudesta johtuen hankkeille on ollut vai-kea kehittää yhtenäisiä arviointikriteerejä.

Tutkijasosiaalityöntekijän rooli hankkeiden arvioinnissa on ollut osit-tain sisäpuolinen ja osittain ulkopuolinen. Alueellisia hankkeiden arviointe-ja ja hankekokonaisuuden arviointia on tehty rinnakkain. Tutkijasosiaali-työntekijä on osallistunut molempiin arviointiprosesseihin. Tämä sisällä-ja ulkonapositio ja yhteistyö hankkeiden monien osallisten kanssa on olluthaasteellista ja tuonut mukanaan myös erilaisia jännitteitä ja odotuksia.Arviointikirjallisuudessa mainittuja arvioijan moninaisia rooleja on voinuthyvinkin tunnistaa ja saada tuta, esimerkiksi tarkastajan, tutkijan, kehittämis-konsultin tai työnohjaajan rooleja (Patton 1997, 18).

Tutkijasosiaalityöntekijän arviointitehtävät ovat välillä tuntuneet vetä-

37


○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

vän eri suuntiin. Väliin on tullut riittämättömyyden tunne, miten vastatatai suhtautua erilaisiin, ajan myötä vaihtuviin arviointiodotuksiin ja -kysy-myksiin. Esitetyt arviointikysymykset ovat olleet keskenään vaikeasti yh-teen sovitettavia. Tutustuminen arviointikirjallisuudessa esitettyihin arvioin-nin ja arvioijan välisiin yhteyksiin on tukenut arviointitehtävän rajaamista.Esimerkiksi Erik Albaekin (1996) mukaan arvioijan eri puolien korostumi-nen on yhteydessä arvioinnin tarkoitukseen ja arvioinnin hyödyntämiseen.Albaek on jäsentänyt arvioinnin ulottuvuuksia arvioinnin kohteen ja arvioin-nin suunnan ja arvioijan asemaan liittyvänä sen mukaan, onko kyse pro-sessin tai tulosten arvioinnista tai tapahtuuko arviointi organisaation sisäl-tä tai ulkoa. Yhdentyyppinen arviointi ei voi tuottaa vastauksia kaikkiinmahdollisiin arviointikysymyksiin. Arvioinnissa joudutaan valitsemaan ainajokin näkökulma. (Arviointi sosiaalipalveluissa 2001, 19–20.)

Loppuraportoinnissa haasteelliseksi tehtäväksi on osoittautunut hank-keiden kehittämistyöhön liittyvän runsaan ja monentyyppisen aineistonkäsittely ja analyysi. Loppuarvioinnin aineistona käytetään dokumentti-aineistoja sekä teemahaastattelu- ja ryhmähaastatteluaineistoja. Ajoittainongelmalliselta on tuntunut hankkeiden tuottaman aineiston ja tutkija-sosiaalityöntekijän keräämän aineiston rinnakkainen käsittely, se, mitennäitä erityyppisiä aineistoja tulisi käsitellä. Loppuarvioinnissa on rajauduttulaadulliseen aineistoon pohjautuen tekemään alustavaa luokittelua siitä,minkä tyyppisiä vaikutuksia hankkeiden työn tuloksista on ollut asiakkail-le, työntekijöille ja verkostolle. Käytettävän aineiston perusteella ei voi teh-dä hankkeiden toimintamallien välistä vertailua tai pitemmälle meneviäjohtopäätöksiä esimerkiksi siitä, mikä toimii missäkin ja kenen kohdalla.Loppuarviointia varten ei juuri ole kerätty kvantitatiivista aineistoa hank-keiden toiminnasta. Tällöin hankkeiden kokonaisvaikutukset, kustannus-hyötyanalyysit ja toiminnan tehokkuuden arvioiminen jäävät arvioinninulkopuolelle.

38


○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Hankkeissa on tehty työtä lasten ja pikkulapsiperheiden sekä heidän kanssaantyöskentelevien sosiaalialan työntekijöiden kanssa. Hankkeiden varsinaisinaasiakkaina ovat olleet alle kouluikäiset lapset ja lapsiperheet sekä maahanmuut-tajat. Hankkeiden työtä voi luonnehtia korjaavan ja ehkäisevän työn välimaas-toon kuuluvaksi, hankkeissa on kehitetty varhaisen tuen työskentelymenetelmiä.

Hankkeissa käytössä olleet toimintatavat ja -mallit ovat muovautuneetkehittämistyön aikana. Hankkeissa on voitu kokeilla ja kehittää uusia käy-täntöjä ja tarvittaessa muuttaa ja lopettaa sellaista, mikä ei tunnu toimi-van. Kehittämistyöhön liittynyt oman toiminnan arviointi, itsearviointi,on osaltaan tukenut työskentelymenetelmien kehittämistä. Niin ikään työs-kentely asiakkaiden kanssa ja hankkeiden muiden osallisten kanssa onantanut tietoa siitä, miten tukea asiakkaita ja lasten ja perheiden kanssatyöskenteleviä ammatti-ihmisiä. Kehittämistyön aikana hankkeiden toiminta-tavat ovat täsmentyneet. Tässä esitetyt toimintamallit perustuvat hankkei-den itsearviointeihin ja hankkeiden paikallisten osallisten arviointeihin hank-keiden työn tuloksista. Hankkeissa varhaisen tuen keskeisiksi kehittämis-alueiksi ovat kiteytyneet perhetyö, maahanmuuttajatyö sekä aluetyö.

Hankkeiden perhetyöllä tarkoitetaan perheeseen kohdistuvaa, perhettävahvistavaa ammatillista toimintaa. Perhetyössä perhettä voidaan tukeaniin yksilön kuin perheenjäsenten tapaamisissa. Hankkeissa perhetyötä onkehitetty erityisesti päivähoidon toimintaympäristössä. Hankkeissa maahan-muuttajatyö on kohdistunut maahanmuuttajataustaisiin perheisiin, lapsiinja vanhempiin. Maahanmuuttaja-asiakkaat ovat joko Suomeen muualta muut-taneita tai täällä syntyneitä, jotka äidinkielenään puhuvat muuta kuin suo-men kieltä. Maahanmuuttajatyötä on kehitetty päivähoidossa ja avoimenatoimintana asuinalueella. Aluetyö viittaa työskentelyyn tietyllä asuinalueella,toimintoja kohdistetaan asuinalueen asukkaille ja eri toimijoille. Hankkeis-sa asiakkaita, lapsia ja perheitä, on kohdattu niin sanotuissa normaalipalve-luissa, päiväkodeissa, leikki- ja perhepuistoissa sekä erilaisissa asukastiloissa.Hankkeissa on haettu viranomaisten ja asukkaiden keskinäisiin kohtaamisiinuusia tiloja.

44444.....HANKKEIDEN THANKKEIDEN THANKKEIDEN THANKKEIDEN THANKKEIDEN TOIMINTOIMINTOIMINTOIMINTOIMINTAMALLITAMALLITAMALLITAMALLITAMALLIT

39


○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Monikulttuuristen lasten ja perheiden kohtaaminen tuo haasteita henki-löstölle. Omanlainen tilanne varhaiskasvatuksen toteuttamiseen on silloin,kun esimerkiksi yli puolet päiväkodin lapsista on maahanmuuttajataustaisia.Kuinka päivähoidon kasvatusta ja opetusta voi toteuttaa, kun yhteistä kieltäei ole? Ja miten yhteistyö ja vuorovaikutus monikulttuuristen perheidenvanhempien kanssa rakentuu? Miten tulisi suhtautua kulttuurien väliseen

Maahanmuuttajaperheitä koskettavat yhtä lailla yleensä lapsiperheidenelämäntilanteeseen ja elämänpiiriin liittyvät asiat. Lapsiperheiden vanhem-mat kohtaavat vanhemmuuteen ja perhe-elämään liittyviä haasteita. Muttamaahanmuuttajataustaisuus sekä lasten kaksikielinen ympäristö tuo omanlisänsä lapsiperheiden arkeen. Hankkeissa on havaittu, että maahanmuuttaja-perheiden lapsilla oman äidinkielen taito on usein heikkoa päivähoitoontullessa, samoin suomen kielen taito on puutteellista. Niin ikään osalla moni-kulttuuristen perheiden vanhempia on huomattavia puutteita kielitaidossavaikka Suomessa on asuttu vuosia. Puutteellisen kielitaidon vuosi he ovatvaarassa jäädä yhteiskunnan ulkopuolelle. Omaan kulttuuri-identiteettiintarvitaan vahvistusta. Maahanmuuttajavanhemmat voivat olla aika yksinja eristyksissä. Harvinaista ei ole myöskään se, että vanhemmat joutuvatturvautumaan lastensa apuun kieliongelmissa.

4.4.4.4.4.1 Maahanmuutt1 Maahanmuutt1 Maahanmuutt1 Maahanmuutt1 Maahanmuuttaaaaajatyjatyjatyjatyjatyössäössäössäössäössä

Miksi maahanmuuttajatyötä on tarpeen kehittää?

Haasteina maahanmuuttHaasteina maahanmuuttHaasteina maahanmuuttHaasteina maahanmuuttHaasteina maahanmuuttaaaaajaperheiden kielitjaperheiden kielitjaperheiden kielitjaperheiden kielitjaperheiden kielitaidonaidonaidonaidonaidonja osallisuuden tukeminenja osallisuuden tukeminenja osallisuuden tukeminenja osallisuuden tukeminenja osallisuuden tukeminen

HenkilöstHenkilöstHenkilöstHenkilöstHenkilöstön tiedon ja osaamisen tön tiedon ja osaamisen tön tiedon ja osaamisen tön tiedon ja osaamisen tön tiedon ja osaamisen tarararararvvvvveeeeemaahanmuuttmaahanmuuttmaahanmuuttmaahanmuuttmaahanmuuttaaaaajaperheiden kohtjaperheiden kohtjaperheiden kohtjaperheiden kohtjaperheiden kohtaamiseenaamiseenaamiseenaamiseenaamiseen

Hankkeissa maahanmuuttajatyötä on tehty venäläisten, virolaisten sekäsomalialaisten kanssa. Yhden hankkeen kohderyhmänä ovat olleet romani-perheet. Romanien kanssa työskentelystä voi löytää yhteisiä piirteitä moni-kulttuuriseen työhön, siinä myös on kyse erilaisen kulttuurin kohtaamisesta.

40


○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Miten maahanmuuttajatyötä on kehitetty?MaahanmuuttMaahanmuuttMaahanmuuttMaahanmuuttMaahanmuuttaaaaajaperheet päivjaperheet päivjaperheet päivjaperheet päivjaperheet päivähoidon asiakkähoidon asiakkähoidon asiakkähoidon asiakkähoidon asiakkainaainaainaainaaina

erilaisuuteen? Miten puolin ja toisin tullaan ymmärretyksi ja kuulluksi?Hankkeissa on saatu palautetta niin työntekijöiltä kuin verkostoilta, että

tietoa ja tukea tarvitaan ja kaivataan monikulttuuristen perheiden kanssatyöskentelyyn. Käytännössä maahanmuuttajataustaisten lasten hoito ja kas-vatusyhteistyö maahanmuuttajavanhempien kanssa vaatii tavanomaistaenemmän aikaa ja erityisosaamista. Kentällä maahanmuuttajatyön tueksion kaivattu rakenteita ja henkilöresursseja.

Hankkeissa toimintamalleja on kehitetty sekä maahanmuuttajalapsille ja -van-hemmille että päiväkotien henkilökunnalle. Lasten kielellisten valmiuksienparantamista ei ole irrotettu perheen tilanteesta ja vanhempien kotoutu-misen tukemisesta.

Päivähoidossa oleville maahanmuuttajalapsille on opetettu omaa äidin-kieltä erilaisin järjestelyin ja menetelmin. Päiväkodin lapsiryhmään on voituhankkeen resursseilla palkata äidinkielinen kasvattaja. Lasten kotikielen ope-tusta on järjestetty myös siten, että oman äidinkielen opettaja on kiertänyt jaopettanut useammassa päiväkodissa. Suomi toisena kielenä -opetus on mer-kittävä tekijä vieraskielisten lasten kehityksen kannalta. Hankkeissa on kehi-tetty ja otettu käyttöön lasten kielen arvioimisen välineitä ja kielitaidonkartoituksia. Erilaiset kielitestit ovat antaneet tärkeätä tietoa niin lapsille, van-hemmille kuin päiväkodin henkilöstöllekin lasten kielitaidon kehittymisestä.

Hankkeissa on toiminut jonkin verran maahanmuuttajia monikulttuuri-työntekijöinä. He voivat tarjota omasta taustastaan käsin erityistä asian-tuntemusta ja ymmärrystä monikulttuurikysymyksissä. Maahanmuuttaja-taustainen työntekijä on koettu usein tarpeelliseksi sillaksi tai välittäjäksiyhteistyön rakentamisessa maahanmuuttajavanhempien ja päivähoidon vä-lillä. Kulttuuritulkkauksella viitataan kahden kulttuurin väliseen tulkkauk-seen. Kulttuuritulkkauksen tavoitteena on lisätä tulkattavien, suomalaisenhenkilöstön ja maahanmuuttajavanhempien tietoa ja ymmärrystä toises-ta, itselle vieraasta kulttuurista.

Hankkeissa on pyritty lisäämään viranomaisten monikulttuurista tie-

41


○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

toa. Tiedon avulla voidaan vaikuttaa myös henkilöstön asenteisiin ja toi-mintatapoihin. Hankkeissa päivähoidon henkilöstöä on tuettu erilaisinohjaus- ja konsultaatiokäytännöin. Maahanmuuttajatyöhön on käynnis-tetty alueellista yhteistyötä ja luotu rakenteita. Maahanmuuttajatyön alue-foorumissa alueen lastentarhanopettajat ja lastenhoitajat, ammatti-ihmi-set, jotka maahanmuuttajia työssään kohtaavat, ovat saaneet monikulttuuri-suudesta tietoa ja jakaneet kokemuksiaan. Aluefoorumissa on koottu yh-dessä asioita, joita koetaan tarpeelliseksi käsitellä. Hankkeissa on saatualulle suomi toisena kielenä -opetuksen koordinointia, jonka tavoitteenaon tukea perushenkilöstön valmiuksia suomen kielen opetuksen järjestä-misessä maahanmuuttajataustaisille lapsille.

Kaikille maahanmuuttajaperheille suunnatun toiminnan tavoitteena on tu-kea ja vahvistaa perheiden omaa kulttuuri-identiteettiä. Hanketyöntekijöidenkokemuksen mukaan ennakko-oletus siitä, että asuinalueella asuvat ulko-maalaiset tuntevat toisensa, ei välttämättä pidä paikkaansa. Yhtä lailla maa-hanmuuttajat kaipaavat yhteistä tilaa ja paikkaa, jossa voi kokoontua jatutustua toisiin. Hankkeissa monentyyppiset vertaisryhmät on koettu tär-keänä toimintana monikulttuuristen perheiden kotoutumisen tukena sekäoman kulttuuri-identiteetin vahvistamisessa. Vertaisryhmässä osallistujatvoivat olla ja tehdä yhdessä asioita. Ideana on tasavertaisuus ja jonkin yh-teisen kokemuksen jakaminen. Ryhmissä vanhemmilla on ollut mahdolli-suus puhua omaa äidinkieltään ja vahvistaa myös suomen kielen taitoaan.

Viranomaisilta voi jäädä myös näkemättä maahanmuuttaja-asiakkaidentarpeet. Maahanmuuttajataustaiset hanketyöntekijät ovat saaneet maahan-muuttaja-asiakkailtaan palautetta siitä, etteivät he ole tulleet autetuksi. Esi-merkiksi virolaisten avun ja tuen tarve voi jäädä huomaamatta, kun heovat ”melkein samanlaisia” kieleltään ja kulttuuriltaan. Hankkeissa palvelu-ohjaus on koettu tärkeänä ja tarpeellisena toimintamuotona. Kielitaidot-tomalla perheellä on usein monentyyppisiä asioita selvitettävänään ja hesaattavat asioida usean viranomaisen luona. Palveluohjauksessa palveluitakoordinoidaan, helpotetaan viranomaisverkoston toimivuutta ja ennenkaikkea tuetaan perhettä suunnitelmallisesti.

AAAAAvvvvvoin toin toin toin toin toimintoimintoimintoimintoiminta asuinalueen maahanmuutta asuinalueen maahanmuutta asuinalueen maahanmuutta asuinalueen maahanmuutta asuinalueen maahanmuuttaaaaajaperheillejaperheillejaperheillejaperheillejaperheille

42


○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Hankkeissa perhetyön keinoin on pyritty tukemaan perheitä ennen ongel-mien kärjistymistä ja erityispalvelujen asiakkaaksi siirtymistä. Hankkeissa per-heitä on kohdattu ja tukea tarjottu asiakkaiden arkielämän paikoissa, esi-merkiksi päiväkodeissa ja perhepuistoissa.

Hankkeissa on saatu kokemusta siitä, että pikkulapsiperheiden vanhem-milla on tarvetta ja halua keskusteluun lastensa hyvinvointiin liittyvissäasioissa, mutta arjessa ei välttämättä ole juurikaan ihmisiä, joiden kanssajakaa asioita. Vanhemmilla voi olla vanhemmuuteen liittyvää huolta ja tuentarvetta. Vanhemmat saattavat kokea epävarmuutta ja riittämättömyydentunnetta, tai he kokevat pulmia ja keinottomuutta lasten kasvatukseen liit-tyvissä asioissa. Tällaiset tunteet ja tuntemukset lienevät tuttuja monillevanhemmille. Myös perhe-elämään ja parisuhteeseen liittyviin ongelmiinkaivataan keskusteluapua ja tukea perheen erotilanteisiin.

Hankkeiden asiakkaista monet pikkulapsiperheet ovat vasta muutta-neet asuinalueelle ja ovat kotoisin kauempaa, toiselta paikkakunnalta. Su-kulaisuussuhteet voivat olla kaukana, eikä lähinaapureita tai ympäristöävielä tunneta. Arkea helpottamaan kaivataan konkreettista apua, neuvoa jaopastusta. Erityisesti kotona pieniä lapsia hoitavilla äideillä näyttää olevantarvetta sosiaalisten verkostojen luomiseen.

Lasten ja perheiden kohtaaminen hoito- ja kasvatustyössä herättää vahvo-ja tunteita. Esimerkiksi päivähoidon henkilöstö työskentelee vaikeissakinelämäntilanteissa elävien lasten ja perheiden kanssa. Asiakasperheiden kans-sa ollaan tiiviisti tekemisessä päiväkodin arjessa. Monet työntekijät koke-vat jatkuvaa huolta lasten ja perheiden tilanteesta, mutta tuntevat olevan-

4.2 P4.2 P4.2 P4.2 P4.2 Perhetyerhetyerhetyerhetyerhetyössäössäössäössäössä

Miksi perhetyötä on tarpeen kehittää?VVVVVanhemmilla tanhemmilla tanhemmilla tanhemmilla tanhemmilla tarararararvvvvvettettettettetta ka ka ka ka käääääytytytytytännölliseen apuunännölliseen apuunännölliseen apuunännölliseen apuunännölliseen apuun

ja keskustelutukeenja keskustelutukeenja keskustelutukeenja keskustelutukeenja keskustelutukeen

Miten sosiaalialan tyMiten sosiaalialan tyMiten sosiaalialan tyMiten sosiaalialan tyMiten sosiaalialan työntekiöntekiöntekiöntekiöntekijänä kohdatjänä kohdatjänä kohdatjänä kohdatjänä kohdata ja va ja va ja va ja va ja vastastastastastatatatatataaaaaperheiden tperheiden tperheiden tperheiden tperheiden tarararararpeisiin?peisiin?peisiin?peisiin?peisiin?

43


○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

sa keinottomia siinä, miten toimia. Miten kohdata ja vastata perheidentarpeisiin? Mitä voin tehdä? Päiväkodeissa työntekijät näkevät, että lapsetoireilevat ja saattavat olla jollain tavoin hoitamattomia. Henkilöstöllä ontarvetta tukeen ja peilaukseen asiakasperheisiin liittyvien huolien jäsentä-miseksi. Perheiden kohtaamiseen tarvitaan kentällä keinoja ja konkreettisiatyövälineitä.

Hankkeissa on saatu kokemusta perhetyön toiminnasta päivähoidossa.Perhetyötä on tarjottu päivähoidon asiakkaille – lapsille ja vanhemmille –päiväkodin hoito- ja kasvatustyöhön nivoutuvana. Päiväkodissa, lapsen ti-lanteen kautta, vanhemmat ovat rohkaistuneet ottamaan puheeksi laajem-minkin omaa ja perheen tilannetta.

Hankkeissa on tarjottu asiakkaille perhetyöntekijän keskustelutukea. Van-hemmat ovat saaneet keskustelutukea kokemiinsa ongelmiin ja huoliin. Heovat voineet keskustella esimerkiksi vanhemmuuteen, kasvatukseen, pari-suhteeseen ja perhe-elämään liittyvistä kysymyksistä. Perhetyöntekijät ovatkäyttäneet ja edelleen kehittäneet asiakkaiden elämäntilanteisiin ja pulma-tilanteisiin erilaisia työskentelytapoja. Asiakkaiden tukemiseksi on käytettyneuvontaa ja ohjausta, perinteistä keskustelua, toiminnallisia ja ratkaisu-keskeisiä menetelmiä sekä perheterapeuttista.

Hankkeet ovat järjestäneet runsaasti erilaista vertaistuki- ja pienryhmä-toimintaa. Esimerkiksi vanhempien ja lasten välistä vuorovaikutusta ontuettu ryhmämuotoisin koulutuksin. Näissä Käsikynkkä- ja Vanttu-koulu-tuksissa vanhemmat harjoittelevat ja kehittävät vuorovaikutustaitojaan las-tensa kanssa ohjatusti ja samalla oppivat toinen toisiltaan ja ryhmän oh-jaajien esimerkistä. Hankkeissa on lisätty päiväkodissa tapahtuvia lastenpienryhmätoimintoja. Näissä ryhmissä on toteutettu lasten yksilöllisiä tar-peita paremmin vastaavaa leikkiä ja toimintaa, joka tukee heidän itsetun-non vahvistumistaan.

Perhetyön asiakkaita on tavattu myös heidän kotonaan. Yhdessä hank-keessa on toteutettu vauvatoimintaa, siinä kodinhoitaja on työskennellyttietyn jakson perheissä, joissa on vastasyntynyt vauva. Kodinhoitajan käyn-

Miten perhetyötä on kehitetty?

PPPPPerhetyerhetyerhetyerhetyerhetyön keinoön keinoön keinoön keinoön keinot asiakkt asiakkt asiakkt asiakkt asiakkaiden tukemisessaaiden tukemisessaaiden tukemisessaaiden tukemisessaaiden tukemisessa

44


○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

nit ovat käynnistyneet tilanteissa, joissa vanhemmat tai äiti kokevat uupu-musta tai masennusta ja joissa he kokevat tarvitsevansa vauvan hoitoonliittyvää konkreettista ohjausta ja neuvontaa. Myös muissa hankkeissa ontehty tehostettua perhetyötä asiakkaiden kotona, esimerkiksi romaniperheitäon tuettu kokonaisvaltaisesti ja tarvittaessa on tehty tiivistetysti kotikäyntejä.

Perhetyön kehittämisessä tärkeäksi on osoittautunut päivähoidon henkilös-tölle suunnattu tuki ja konsultaatio. Hanketyöntekijät ovat tukeneet päivä-hoidon henkilöstöä perheiden kohtaamisessa konsultaation, työnohjauk-sen ja koulutuksen keinoin. Työntekijälle perhetyöntekijä on voinut olla työ-parina perheiden kohtaamistilanteissa sekä peilinä ja keskustelukumppanina.Hankkeissa perhetyöntekijät ovat toimineet päivähoidon sisällä, mutta sa-maan aikaa he ovat olleet ”ulkopuolisia” ja omanneet yhteyksiä sosiaali-toimen muihin työntekijöihin.

Hankkeissa on kehitetty varhaisen puuttumisen ja huolen jäsentymisentyövälineitä henkilöstölle. Toimintatavat ovat konkreettisia keinoja, jotkatukevat työntekijän toimimista ja puheeksi ottamista asiakastyöhön liitty-vien huolten jäsentämisessä. Hankkeissa on saatettu alulle tai vahvistettujo olemassa olevia yhteistyörakenteita päivähoidon, lastensuojelun, lasten-neuvolan ja perheneuvolan välillä. Paikallisten verkostojen ylläpidossa jayhteistyössä tarvitaan ihmisiä, joilla on yhteydet eri tahoihin. Hankkeissaon kokeiltukin perhetyöntekijän toimimista alueellisen perhetyön koordinoi-jana. Toimintatapa on tukenut alueen työntekijöiden yhteisten työvälinei-den käyttöönottoa, esimerkiksi huolen purkukaaviota.

Monissa hankkeissa on kokeiltu alueen toimijoiden yhteisiä koulutuksiayli sektorirajojen. Koulutukset ovat tukeneet henkilöstön osaamista niinasiakastyössä kuin yhteistyössä. Kokemuksia on saatu alueellisista ryhmä-ohjaajakoulutuksista, esimerkiksi Käsikynkkä-ryhmän ja Masennuksen hal-linta -ryhmän ryhmäohjaajakoulutuksista. Ryhmäohjaajakoulutuksiin osal-listumisen jälkeen alueen työntekijät ovat toimineet ohjaajina omissatyöyksiköissään, minkä on nähty tukevan hyvin asiakastyötä.

TTTTTukea päivukea päivukea päivukea päivukea päivähoidon henkilöstähoidon henkilöstähoidon henkilöstähoidon henkilöstähoidon henkilöstölle perheiden kölle perheiden kölle perheiden kölle perheiden kölle perheiden kanssaanssaanssaanssaanssatytytytytyöskentelöskentelöskentelöskentelöskentelyynyynyynyynyyn

45


○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Hankkeissa on tarjottu myös avointa toimintaa pikkulapsiperheille rajaamattatai valikoimatta asiakkaita. Tällaisen yleisemmän toiminnan tavoitteena ontukea asukkaiden, niin lasten kuin vanhempien, osallisuutta ja yhteisölli-syyttä omalla asuinalueellaan. Kaikille tarjolla olevien ja valikoivien palve-lujen välillä joudutaan aina pohtimaan sitä, tavoitetaanko ne ihmiset, joi-den ajatellaan olevan suurimmassa avun tarpeessa ja toisaalta, mikä mer-kitys on sillä, että asuinalueella ylipäätään on paikkoja asukkaiden keski-näiseen kohtaamiseen ja mahdollisuuksia erilaiseen toimintaan.

Pikkulapsiperheiden arki rakentuu paljolti lähiympäristössä. Kun omalla asuin-alueella vietetään paljon aikaa, niin välittömän asuinympäristön merkityskorostuu. Hankkeissa on havaittu, että pikkulapsiperheissä sosiaaliset ver-kostot saattavat olla niukat, esimerkiksi kodin ulkopuolisia kontakteja eivälttämättä ole. Monet vanhemmat kokevat myös yksinäisyyttä. Niin ikäänasukkaille oma asuinalue voi olla melko tuntematon, oman asuinalueentarjoamia mahdollisuuksia ei tunneta. Joillakin alueilla on puutteena myösse, että kohtaamispaikkoja lapsiperheille ei ole.

Hanketyöntekijöiden kartoittaessa asuinalueiden palveluja on saatettuhämmästyä toimijoiden runsaudesta. Alueella voi olla mitä erilaisimpia pro-jekteja, mutta ne toimivat toisistaan tietämättä ja irrallaan. Niin työnteki-jöiden kuin asukkaiden on vaikea hahmottaa, mitä kaikkea toimintaa asuin-alueella järjestetään. Alueelliset tarpeet eivät myöskään tule esiin, jos eritoimijat eivät tiedä toisistaan.

Yhdessä hankkeessa on pyritty vaikuttamaan asukkaiden, erityisesti las-ten ja nuorten välittömän asuinympäristön levottomuuteen ja turvattomuu-teen ja vastaamaan lasten ”aikuisten nälkään” talokohtaisen tukityön avulla.Muutamaan taloyhtiöön kohdennetulla toiminnalla on järjestetty talojenlapsille ryhmätoimintaa. Tutussa omassa talossa lapset voivat harjoitella ryh-mässä olemista ja toimimista, kun kynnys esimerkiksi nuorisotaloon lähtemiseenon ollut liian korkea.

Miksi aluetyötä tarvitaan?Oma asuinalue tutukOma asuinalue tutukOma asuinalue tutukOma asuinalue tutukOma asuinalue tutuksisisisisi

4.3 Aluety4.3 Aluety4.3 Aluety4.3 Aluety4.3 Aluetyössäössäössäössäössä

46


○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Hankkeissa on järjestetty avointa toimintaa paikoissa, jotka ovat alueenlapsiperheitä lähellä. Asukkaiden omalle aktiivisuudelle on pyritty tarjoa-maan mahdollisuuksia perustamalla tai elävöittämällä jo olemassa oleviapaikkoja, joissa ihmiset voivat kokoontua yhteen. Esimerkiksi paikallisetasukaspuistot ja leikkipuistot ovat olleet keskeisiä paikkoja eri toimijoidenkohtaamisessa.

Hankkeissa toteutetut vertaistuen ryhmät ovat kokoontuneet esimer-kiksi päiväkodin tiloissa tai asukaspuistossa. Ryhmät ovat olleet suosittu-ja. Vertaisryhmissä osallistujat ovat voineet jakaa toisten vanhempien kanssaerilaisia pikkulapsiperheiden elämään liittyviä asioita, niin huolia ja murhei-ta kuin ilonaiheita. Turvallisissa puitteissa on voitu tutustua toisiin, vaih-taa ajatuksia ja kokemuksia. Käyttäjävetoisissa ryhmissä toiminta muodos-tuu osallistujien tarpeiden pohjalta. Hankkeissa on järjestetty säännöllisiäryhmiä ja erilaisia, esimerkiksi parisuhteeseen, masennuksen itsehoitoon,lapsen eri ikävaiheisiin liittyviä ja kodinhoitoon liittyviä kursseja. Hanketyön-tekijät ovat toimineet ryhmien käynnistäjinä ja ohjaajina ja he ovat myöhem-min voineet siirtyä taustalle ryhmätoiminnan ollessa hyvässä käynnissä.

Hankkeissa on järjestetty tilapäistä lastenhoitopalvelua, jolle on ollutkysyntää. Perheillä ei lähiverkostoissa ole välttämättä saatavissa tukea arjenpyörittämiseen. Vanhemmilla ja äideillä, esimerkiksi yksinhuoltajaperheissä,on tarvetta erilaisten asioiden hoitoon ja omaan aikaan, virkistäytymiseen.Kotona hoidossa oleville lapsille tilapäinen lastenhoito suo mahdollisuu-den tutustua toisiin lapsiin ryhmässä. Monissa hankkeissa on järjestettyasukkaiden ja toimijoiden yhteisiä alueellisia tapahtumia, jotka ovat olleetsuosittuja. Erilaisten perhetapahtumien ja tempausten avulla ihmiset ovatvoineet aktivoitua ja löytää joitain uusia ideoita perheenä yhdessä toimi-miseen.

Hankkeissa on kartoitettu ja koottu asuinalueilla olemassa olevaa toi-mintaa ja koottu alueen toimijoita yhteen. Hankkeissa on käynnistetty javahvistettu asuinalueen eri toimijoiden, asukkaiden, viranomaisten ja kol-

Miten aluetyötä on kehitetty?

VVVVVererererertttttaistukea ja vaistukea ja vaistukea ja vaistukea ja vaistukea ja verkosterkosterkosterkosterkostoitumistoitumistoitumistoitumistoitumistaaaaa

47


○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

mannen sektorin välistä yhteistyötä. Hankkeissa alueellinen verkostoitu-minen on koettu tärkeäksi samoin kuin toimijoiden yhteiset toiminta-areenat. Asuinalueilla tarvitaan niin fyysistä kuin henkistä tilaa ja paikkaaeri toimijoiden kohtaamiseen. Aluetyön koordinointi tarvitsee ylläpitäjää,ihmistä, joka tuntee alueen toimijat ja alueelliset tarpeet.

4.4. V4.4. V4.4. V4.4. V4.4. Varhaisen tuen tyarhaisen tuen tyarhaisen tuen tyarhaisen tuen tyarhaisen tuen työmuoömuoömuoömuoömuotttttojen kehittojen kehittojen kehittojen kehittojen kehittäminenäminenäminenäminenäminenasiakkasiakkasiakkasiakkasiakkaille ja tyaille ja tyaille ja tyaille ja tyaille ja työntekiöntekiöntekiöntekiöntekijöillejöillejöillejöillejöille

Hankkeissa kehitettyjen toimintamallien erityispiirteenä on ollut se, ettävarhaisen tuen työmuotoja on kehitetty samanaikaisesti ja rinnakkain asuin-alueiden asiakkaille, työntekijöille ja verkostolle. Kehittämistyön aikana onsaatu kokemusta siitä, että asiakkaille suunnattujen toimintojen rinnallaon tärkeää vahvistaa työntekijöiden ja verkoston sekä palvelujärjestelmänvalmiuksia varhaiseen puuttumiseen. Varhaisen tuen työmuotojen kehittä-minen asiakkaille ja työntekijöille ovat toisiinsa liittyviä ja toisiaan vahvis-tavia. Hankkeiden kehittämistyötä voi kuvata prosessina siten, että asuin-alueiden lasten ja lapsiperheiden varhaisen tukemisen edellytyksenä ontyömuotojen ja työvälineiden kehittäminen työntekijöille ja verkostolle.Kuvioihin 1 ja 2 on koottu edellä kuvatut hankkeiden kehittämiskohteet jatoimintamallit.

48


○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Kuvio 1Kuvio 1Kuvio 1Kuvio 1Kuvio 1..... Hankkeiden varhaisen tuen kehittämiskohteet ja työmuodotlapsille ja perheille

MAAHAN-MUUTTAJA-TYÖ

PERHETYÖ

ALUETYÖ

Perhetyöntekijätyöparina ja peilinäKielen arvioinnin

välineet (kieliharava)

Suomi toisenakielenä -opetuksen

koordinointi

Konsultaatiotuki

Perhetyöntekijänkonsultaatiotuki

Varhaisen puuttumisentyövälineet

Huolen purkukaavio-työvälineKulttuuritulkkaus

Palveluohjaus

Maahanmuuttajatyönaluefoorumi Aluetyön

koordinointi

Huolikartoitukset

Alueellisenperhetyön

koordinointi

Toimijoidenyhteiset

koulutukset

Toimijoidenyhteinen toiminta

-areena

Oman äidinkielenopetus

KäsikynkkäPerhetyöntekijänkeskustelutuki

Romaniperhetyö

Lasten ryhmätoiminnot

VauvatoimintaPienryhmätoiminnot

Vertaisryhmät

Suomi toisenakielenä -opetus

Palveluohjaus

Kulttuuritulkkaus

Kielikurssit

Toiminnalliset ryhmät

Perheleirit

Perhekahvilat

Ohjaus janeuvonta

Alueellisettapahtumat

Toimijoidenyhteinen toiminta

-areena

Aluefoorumi

Perheterapeuttinenkeskustelutuki

Tilapäinen lastenhoito

MAAHAN-MUUTTAJA-TYÖ

PERHETYÖ

ALUETYÖ

Kuvio 2.Kuvio 2.Kuvio 2.Kuvio 2.Kuvio 2. Hankkeiden varhaisen tuen kehittämiskohteet ja työmuodottyöntekijöille ja verkostoille

49


○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Varhaisen puuttumisen työskentelymenetelmät ovat muotoutuneet hank-keiden kehittämistyön aikana. Alkuvaiheessa hankkeiden toimintatavat näyt-tivät varsin monimuotoisilta ja keskenään erilaisilta, yksittäisiltä työkäytän-nöiltä. Hanketyöntekijöiden toiminnan myötä on alettu puhua varhaisestatuesta. Puhutut käsitteet ovat paitsi vaihtuneet myös tarkentuneet. Kehit-tämistyön kuluessa tuli myös tarve tutkia tarkemmin, mitä varhainen tukioikein on. Keväällä 2003 tutkijasosiaalityöntekijän toteuttamat hanke-työntekijöiden fokusryhmähaastattelut toimivat ensimmäisenä tiedon-keruuna varhaisen tuen sisällöstä. Myöhemmin varhaisen tuen yhteistenteemojen hahmottumista ovat tukeneet hankkeiden kehittämistyöhön liit-tyvät erityppiset aineistot ja kehittämistyön aikana käydyt keskustelut, joissatutkijasosiaalityöntekijänä olen ollut osallisena. Tässä luvussa varhaisentuen ydintä ja työkäytäntöjä lähestytään hanketyöntekijöiden ymmärryk-sen kautta. Hanketyöntekijöiden fokusryhmähaastattelujen avulla kuvataanesimerkein sitä, mitä varhaisen tuen ominaisuudet ovat ja miten ne näky-vät käytännössä. Esimerkkinä olevissa haas-tatteluotteissa haastateltaviennimet on muutettu.

Hankkeiden varhaisen tuen toimintatapojen kehittämisessä on kolmekeskeistä piirrettä: matala kynnys, mahdollistaminen ja välittäminen.Varhaisen tuen teemat liittyvät erityisesti asiakkaiden ja palvelujärjestelmänsuhteisiin. Voidaan kysyä, miten palvelujärjestelmä kohtaa ihmisten arjentai millaista kosketuspintaa työntekijöillä on ihmisten arjessa selviytymiseen.

Alla olevassa tekstikatkelmassa hanketyöntekijät luonnehtivat ajatuksiaanvarhaisesta tuesta. Heitä on haastattelutilanteeseen pyydetty tuomaanmukanaan jokin esine, joka heidän mielestään liittyy varhaiseen tukeen.

Kaisa: Tää on sitä varhaista tukea, ett aina joku tipahtaa.Ennen kun myrsky nousee, niin yleensä meill on tapana enna-koida jotenkin. Sade tulee, tai myrsky nousee ja mä otan

55555..... VARHAISEN TUEN YDINPIIRVARHAISEN TUEN YDINPIIRVARHAISEN TUEN YDINPIIRVARHAISEN TUEN YDINPIIRVARHAISEN TUEN YDINPIIRTEITTEITTEITTEITTEITÄÄÄÄÄHANKKEISSAHANKKEISSAHANKKEISSAHANKKEISSAHANKKEISSA

50


○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

mun sateenvarjon esille ja oon. Ku mull on sateenvarjo, niinmull on suoja, mä otan sen mun kaverin siihen mukaan. Jame yhdessä kuljetaan sitä sadetta suojaan. Mä samallakeskustelen ja pidän kaveria varjon alla, kun kaveri itsekinhuomaa että siellä taitaa seljetä ilma, tai sitt ei. Niin mävoin tarjota hänelle, ett haluutko sä ett mä annan tän sulle,mä pärjään ilman tätä sateeenvarjoa. Tai sitte kaveri voisanoa mulle, ett hänhän ei tarvitse sateenvarjoa. Hän ontavallaan niin vahva ihminen että pystyy siitä kulkemaanilman sateenvarjoa, lähtemään. Ett tää on se mun varhai-nen tuki.

Mari: Mulla on tämmöset nallet. Tässä varhaisessa tukemi-sessa meitä on kaks. Aika usein se on semmosta kohtaamistaja vieressä kulkemista. Nää nallet on ollu mulla aikasemminerillään. Mut nyt ne on tässä yhdessä. Voi olla että sittejossain vaiheessa niiden tiet eroaa. Semmosta yhdessä kulke-mista ja olemista. Ja sillä tavalla tasavertasia, ett niill onerilaiset taustat, ne on tullu eri paikoista ja silti ne tulee hy-vin juttuun. On semmonen yhteinen tavoite ja päämäärä.Hanketyöntekijöiden fokusryhmähaastattelut II

Edellä olevasta keskustelusta on hahmotettavissa kaksi teemaa: ihmisyysja inhimillisyys sekä lähteminen ja kulkeminen. Nämä varhaisen tuen tee-mat kiteytyvät hanketyöntekijöiden valitsemissa symboleissa. Ihmisyyteenliittyen hanketyöntekijät kuvaavat varhaista tukea sellaisten symbolien kauttakuin ihminen, ensikontakti, luottamus, kädenpuristus, kehärumpu, nallet,kuuntelu ja kohtaaminen. Näitä symboleja he luonnehtivat adjektiiveillaturvallinen, läheinen, kokonainen, harmoninen, erivärinen ja tasavertainen.Lähtemistä ja liikkumista kuvaavia symboleja ovat sukupuu, kartta, avai-met, sateenvarjo, ankka pelastusrenkaalla ja satukirja. Puhuessaan näistähanketyöntekijät käyttävät muun muassa verbejä tutkia, pysähtyä, miettiä,ennakoida, kuulla, pysyä, kellua, tipahtaa, lähteä, kulkea, tukea, löytää jakeksiä.

51


○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

5.5.5.5.5.11111. Mat. Mat. Mat. Mat. Matala kynnala kynnala kynnala kynnala kynnysysysysys

Hanketyöntekijät nostavat esiin varhaiseen tukeen liittyvinä arvoina ih-misyyden ja ihmisenä olemisen arvokkuuden ja kunnioittamisen. Varhainentuki ei kuitenkaan ole pelkkää ihmisten kohtaamista. Hanketyöntekijät liittä-vät varhaisen tuen ytimeen myös tekemisen ja toimimisen. Varhainen tukion aktiivista läsnäoloa, tavoitteellista tekemistä ja toimimista. Varhainen tukion kulkemista yhdessä inhimillisesti hyvään suuntaan.

Hankkeiden kehittämistyön aikana on puhuttu paljon matalasta kynnyk-sestä ja matalan kynnyksen palveluista. Kynnys viittaa johonkin sellaiseen,joka on ylitettävä, kynnys on myös jollekin, joku astuu kynnyksen yli. Ma-talan kynnyksen käsite liittyy asiakkaiden ja palvelujärjestelmän suhteisiin,asiakkaiden tavoittamiseen ja heidän palvelujen ja tuen piiriin pääsemiseen.Matalassa kynnyksessä voi erottaa kolme ulottuvuutta: missä tukea tarjo-taan, milloin ja kenen ehdoilla. Hankkeissa varhainen tuki on merkinnytsitä, että asiakkaiden on ollut mahdollista selvitellä huolenaiheitaan jamurheitaan heidän omista lähtökohdistaan käsin. Tukea on tarjottu ennenongelmien kärjistymistä.

Irma: Kukaan ei oo vielä sanonu, ett hei, must tuntuu, ettäsun täytys hakee jotain. Mä aattelen, että reagoidaan nopeas-ti ihmisen senhetkiseen elämäntilanteeseen. Ja mielelläänsilloin kun ihminen on vielä siinä tilanteessa, että hän itse-kin ymmärtää ja haluaa selvitellä tilanteitaan ja senhetkistäolotilaansa…

Leena: Niinpä. Mun mielestä toi on se juju. Et jos miettiimitä tuloksii tähän mennessä meijän hankkeista on, niin neon (–) matalan kynnyksen juttuja. Ett kohdataan ihminenihmisenä. Sehän on sitä, mitä suku ja lähiyhteisö onaikasemmin tehny. Meidänkin näis perhetyön jutuissa tulee(–) vanhemmat kaipaa peilaustukea niille omille ajatuksil-leen ja tarpeilleen siinä vanhemmuuden roolin vahvistumi-

52


○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

sessa. Ja kun sitä ei ole, niin sitä {tukea} haetaan viran-omaisilta.Hanketyöntekijöiden fokusryhmähaastattelut I

Tärkeää on ollut se, että asiakas itse voi hakeutua tuen piiriin ja tukeaon helposti saatavissa. Asiakkaalla ei tarvitse olla valmiiksi jäsentyneenämielessä, mikä on ongelmana tai että joku asiantuntija olisi jo määritellytongelmaa. Matalan kynnyksen toiminnassa ei ole asiakkaaksi pääsykriteerejä,asiakkaan on helppo ylittää kynnys ja rohkaistua menemään toimintaanmukaan. Asiakkaiden elämäntilanteiden kannalta merkityksellistä on se,että tukea saa ajoissa.

Jaana: Niin, mulle tuli vaan tuosta mieleen esimerkiks meiänperhetupa, joka on tämmönen yhteistyönä toteutettavavertaistuellinen ryhmä. Alueen äidit saa mennä sinne jutte-leen kimpassa ja juomaan kahvia. Sitt tosi monet on parinkerran jälkeen sanonu, että kiitti, ku ei oo ollu minkään-laisia verkostoja ympärillä ja on tehny mieli heittää lapsiseinään ja sitt, onpa nyt niinku tosi siistiä, ko kerran viikos-sa pääsee tänne, että tuntuu, ett on päässy vankilasta jotenkiulos. (–) se on nii pikku juttu oikeesti ku se lähtee tavallaanpurkautuun (–) jotenkin siis rullaamaan.Hanketyöntekijöiden fokusryhmähaastattelut III

Merkitystä on myös sillä, missä tukea tarjotaan. Hanketyöntekijöidenkokemus on se, että ihmiset lähtevät hakemaan apua ja tukea helpomminsilloin, kun sitä on saatavilla lähellä ja neutraaleissa, leimaamattomissapaikoissa. He ovatkin kohdanneet lapsia ja vanhempia päiväkodeissa, leikki-puistoissa ja asukaspuistoissa.

Asuinalueella järjestettävän toiminnan merkitys lapsiperheille on tullutesiin myös Helsingin kaupungin lähiöprojektin (1996–1999) tutkimukses-sa Lähiöprojektin perhetyö: lastensuojelua vai yhdyskuntatyötä (1999). Tut-kimuksessa Pirjo Turtiainen on haastatellut toimintaa käynnistämässä ole-vien työntekijöiden ja toimintaan osallistuneiden yksinhuoltajien kokemuk-

53


○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

sia perhetyöstä (2000, 111). Alueellinen toiminta helpottaa yksinhuoltaji-en arkielämää. Esimerkiksi yksinhuoltajille järjestettävän vertaistuen ryh-missä voi tutustua toisiin samalla alueella asuviin perheisiin. Paikalliseen”olohuonetoimintaan” on helppo mennä, koska se on lähellä. Järjestetyntoiminnan kautta vanhemmat voivat saada hengähdystaukoa, neuvoja jatietoa erilaisista harrastusmahdollisuuksista, tuista sekä eroon ja yksin-huoltajuuteen liittyvästä lainsäädännöstä. (Turtiainen 2000, 117–118.)

Toinen hankkeiden varhaisen tuen toimintatapojen kehittämiseen liittynytpiirre on mahdollistaminen. Mahdollistamisessa voi olla kyse mahdollisuuk-sien tarjoamisesta tai vastaavasti siitä, ettei mahdollisuuksia ole. Mahdol-listaminen voi merkitä myös sitä, että jokin tehdään mahdolliseksi, mah-dollistetaan pääsy jonnekin. Hankkeissa on luotu kohtaamisen paikkojaasiakkaille, toimintamahdollisuuksia asukkaiden omalle aktiivisuudelle jakeskinäiselle verkostoitumiselle.

Sari: Meill on ihan sama kokemus täst vertaistuen mahdollis-tamisesta ja sitä kautta siihen yhteisöllisyyteen tukemisesta.Ett se on kaikista keskeisin. Ja se on sitä luonnollist verkostoo,siihen ei kuuluu jonkun paikan työntekijä, vaan ett se onäitinä äidille ja ystävänä ystävälle. Joka on sitä kaikista tär-keintä ja arvokkainta, mitä he voi meiän työssä mun mieles-tä saada. On se oma luonnollinen verkosto.

Anu: Mutt se lähtee just tolla. Ett joku on keränny. (–) siihentarvitaan se ulkopuolinen, täs kaupungistumises.

Kaisa: Se on aika kauankin ett tarvitsee sitä pönkittämistäja innostamista. Ett olla siinä mukana. Se ei tapahdu hetkes-sä. Ett siin kestää hirveen kauan.

Mari: Toisaalt kestää kauan, mutt oli tässä tosi positiivinen

5.2 Mahdollist5.2 Mahdollist5.2 Mahdollist5.2 Mahdollist5.2 Mahdollistaminenaminenaminenaminenaminen

54


○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

yllätys. Meillä on tämmönen ryhmä yksinäisille äideille. En-simmäisenä iltana tavattiin, niin he vaan, niinku, harmi, etttää tapahtuu joka toinen viikko. No, tavatkaa keskenäänne.Joo, joo! (–). Se tarve voi ollakin siellä muhimassa. Muttkukaan ei oikeen uskalla, ett nyt mä meen tonne puistoon jasanon ett mull ois tämmönen ajatus.Hanketyöntekijöiden fokusryhmähaastattelut II

Hankkeiden myötä asuinalueilla on toiminut lukuisia vertaistuen ryh-miä. Vertaistuella tarkoitetaan ryhmätoimintaa, jossa osallistujat voivat ollaja tehdä yhdessä asioita. Ideana on juuri vertaisuus. Vertaisuus on sitä, et-tä jaetaan jotain yhteistä kokemusta, ollaan tasavertaisia. Vertaisverkostojentoimivuuteen vaikuttavat keskeisesti tasavertaisuus ja vastavuoroisuus so-siaalisissa suhteissa. Viranomaiset voivat toimia ihmisten luonnollistenverkostojen syntymisen mahdollistajina. (Nylund 2004, 186.)

Hanketyöntekijät keskustelevat kokemuksistaan vertaisverkostojenkäynnistäjinä. Ihmiset eivät hae apua vain silloin, kun heillä on jokin ongel-ma tai hätä. Sosiaaliset verkostot ovat myös ihmisten voimavara (Nylund2004, 190). Alla haastateltavat pohtivat, että päällepäin ja ulkopuolisellevertaisryhmän toiminta voi näyttää aika pieneltä ja arkiselta. Osallisille sevoi olla hyvinkin merkityksellistä.

Mari: Meille kävi just niin, ettei kumpikaan oltu siellä ryh-mässä {perhekahvila} Soitin sen ryhmän jälkeen, emännäl-le, ett miten meni. He ovat toivoneet semmosia teemakertoja.Niin nyt keskusteltiin nukkumisesta. Hän kertoi, että sielläoli uus äiti ja sillä on kahdeksan kuukauden ikäinen vauva,niin keskusteltiin pitkään nukkumisesta. Ja varmasti sai eväi-tä. Tavallaan ihana oli nähdä, ett nyt se varhainen tuki elääsiellä perheiden, siellä vertaisryhmässä.

Sari: Niin ku tiedätte, monella äidillä ei oo ketään, jolta ky-syä nukkumisesta, pohtii neljän seinän sisällä yksikseen näitasioita. Miten iso juttu se on jo ääneen, jonku kanssa pu-

55


○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

hua. Moni muu sanoo, ett meill oli aivan sama.Niin taval-laan se normalisointi.Hanketyöntekijöiden fokusryhmähaastattelut II

Hanketyöntekijät pohtivat mahdollistamista pikkulapsiperheiden elämän-tilanteiden kautta. He näkevät oman roolinsa asiakkaiden keskinäisen ver-kostoitumisen mahdollistajana.

Mari: Miettii sitä ett mihin varhaisella tuella vastataan. Mei-dän alueella aika paljon korostuu se just, ett ihmiset on per-heenä ollu aika yksin, ja oikeestaan varsinkin äidit on las-ten kanssa hirmu yksin, päiväsaikaan. Ett se vertaistuki, jase ryhmän antama tuki, nii se on semmonen, mihin me ol-laan vastattu mahdollistamalla näillä erilaisilla ryhmillä.Ett he voivat tulla ja kohdata toisiaan, jakaa niinku. Se onsuurin, tällä hetkellä näkyy tolla meiän alueella. Ja sittsemmonen ett vastataan siihen, oikeestaan viranomaistenkintoiveeseen, että ihmiset rupeis itse tekemään ja aktivoitus.(–) käynnistetään ryhmät, miss ihmiset jo huomaa itsekin,ett mehän voidaan tavata tääll myös keskenään. Se tukemi-nen toki. Niin, ett ryhtykää vaan (–). Vähän annetaan sitäalkusysäystä.Hanketyöntekijöiden fokusryhmähaastattelut II

Haastateltavat nostavat esille havainnon, että pikkulapsiperheiden van-hemmat, etenkin äidit, näyttävät olevan melko yksin elämäntilanteessaan.Lähiverkostojen tarjoama tuki näyttää ohuelta. Lähiverkostoilla tarkoite-taan tässä verkostoja, jotka liittyvät niin perhe- ja sukulaissuhteisiin kuinyhteisiin intresseihin tai asuinalueeseen pohjautuviin ystävä- ja naapuri-verkostoihin (Nylund 2004, 187). Haastateltavista useat tekevät asiakas-työtä suhteellisen uusilla asuinalueilla, missä asukkaille oma välitön asuin-ympäristö ihmissuhteineen ei ole tullut tutuksi. Sosiaalisten verkostojentutkimustulokset kertovat, että ihmiset hakevat apua ja tukea ensisijaisestilähipiiristä, perheeltä, sukulaisilta ja ystäviltä. Mikäli lähipiiristä ei saada tai

56


○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

haluta hakea tukea, käännytään viranomaisten, seurakuntien ja kansalais-järjestöjen puoleen. (Nylund 2004, 184.)

Maahanmuuttajaperheissä, niin vanhempien kuin lasten kohdalla, var-haisen tuen toimintatavoissa korostuu tasa-arvoisten mahdollisuuksien luo-minen. Maahanmuuttajalasten kielen ja kulttuuri-identiteetin tukemisessatavoitellaan sitä, että lapsi voisi olla tasavertainen ryhmän jäsen, että hä-nen koulumenestystään ja koulussa olemistaan ei määrittäisi kielitaito vaansamankaltaiset seikat kuin kantasuomalaisillakin lapsilla. Samasta tasa-arvoisten mahdollisuuksien turvaamisesta on kyse myös vanhempien koh-dalla niin, että kotoutuminen ja suomalaiseen yhteiskuntaan integroitumi-nen onnistuvat.

Anne: Kyllähän se näkyy sitten sillä tavalla, että lapsen koulu-tie on helpompi. Koska hän pärjää äidinkielellänsä, hänpärjää suomen kielellä paremmin. Pystyy oppimaan. Ja mikäon sitten se vaihtoehto, koulutuksetta jääminen perusopetuk-sen jälkeen. Niin työttömyysuran (–) ett lapsen kohdallavarhainen tuki on tukea varhaisina vuosina esimerkiksi. Jasiinä tilanteessa, missä ne lapset on. Jos ajatellaan meiänmaahanmuuttajaperheitä ja kotoutumislakia, niin sen kotou-tumisen velvoitteen hoitaminen jo päivähoidon osalta, niil-lä rahkeilla ja resursseilla, jotka meillä on.

Hanna: Ne voi säästää taas viidentoista vuoden kuluttuatodella Helsingin kaupungin markkoja. Mutta ett nähdäänkösitten tässä?

Anne: Mutt toisaalta tässä, ettei niinku säästetä, mutt näil-lä ihmisillä on oikeus mahdollisuuteen tulla edes lähelle sitäsamaa viivaa.Hanketyöntekijöiden fokusryhmähaastattelut III

Hanketyöntekijät pohtivat varhaisen tuen merkitystä maahanmuuttaja-lapsen elämänpiirissä.

57


○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Anne: Kun tulen päivähoidosta, ja olen esiopetuksen kans-sa paljon tekemisissä (–) niin kognitiivisten taitojen ja ope-tuksen jotenkin korostuminen tässä ajassa. (–) mutt sem-mosena kivijalkana lapsen tarve sosiaaliseen vuorovaiku-tukseen (–). Jääkö meiltä näkemättä lapsen tarve siihen,että hänet kohdataan? Vuorovaikutuksellisuus ja jotenkinse lapsen tila ja lupa olla oma hän. Taitoineen taikka taita-mattomuuksineen (–). Jos ajatellaan kognitiiviset taidot (–)niin sen tumppaaminen on aika lailla turhaa (–) ett jos lap-sen tunne-elämä on esimerkiks sen vuoksi, että omat suku-laiset on sillä alueella, missä käydään taistelua, niin mitähyödyttää sillon tumpata sinne päähän tietoa jostakinsuomen kielellä. Tai saattaa olla niin hirvittävän kaukana.Hanketyöntekijöiden fokusryhmähaastattelut III

Hankkeissa varhaisen tuen työtä on paikannettu välimaastoon kuuluvaksi,ei kenenkään maalla olevaksi. Varhaisen tuen ”maastokeskustelu” liittyymoniammatilliseen yhteistyöhön ja keskusteluun asiantuntijuudesta. Nykyi-sellään asiantuntijuudesta puhutaan yhä enemmän laaja-alaiseen osaami-seen liittyvänä kykynä toimia ammatillisesti erilaisissa tilanteissa. Varhai-nen tuki on mielenkiintoinen ilmiö tässä yhteydessä. Varhainen tuki ei se-kään kiinnity mihinkään tiettyyn sektoriin tai jonkun ammattiryhmän erityis-omaisuudeksi. Varhainen tuki paikantuu oikeastaan kaikkien toimijoidenyhteiseksi työksi. Varhaisen tuen toteuttamisessa tarvitaan erilaista osaa-mista ja asiantuntemusta, moniammatillisuutta ja yhdessä tekemistä.

Leena: Niin just ett mikä asiantuntemus vastaa mihinkäkintarpeeseen? (–) Pitäis olla henkinen tila, eteinen, joka oisjust semmonen matalan kynnyksen, jossa käydäänvuoropuhelua.Ett siihen kuka tuleekin, niin miestä myötense vuoropuhelu. Mutta niin, että siinä on kristallinkirkkaanase ajatus, ett lapsi synnyttää sen vanhemman. Ja siitä het-

5.3 Välimaast5.3 Välimaast5.3 Välimaast5.3 Välimaast5.3 Välimaastossa, vossa, vossa, vossa, vossa, välittälittälittälittälittäjänääjänääjänääjänääjänä

58


○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

kestä kun se {lapsi} syntyy nii alkaa vasta vanhemmakskasvaminen. Ja se peilaustuki sitten löytyy. Siinä pitää ollaerilaisia osaajia. Pitää olla maahanmuuttajatyöntekijöitä senasiantuntemuksen kanssa, sitt pitäis olla sosiaalityön asian-tuntemusta, sitt pitäis olla varhaiskasvatuksen tai erityis-opetuksen (–). Päiväkoti, siell on omanlaista asiantuntemus-ta, joka liittyy just varhaiskasvatukseen, (–) sitä ei saa unoh-taa (–) menee lapsilta joku perusosaaminen jos se romute-taan. Mutta siihen pitäis tuoda joku toinen osaaminen ikäänkuin toiseksi.

Salla: Joskus siihen tietysti riittää pelkkä maalaisjärki ja severtaisryhmän, hei, ett mä luulin, ett mun lapsi on vilkas,mut ku mä nään ton, niin (–). Ett saa nähä semmosta. Se onsitä peilaamista.

Riitta: Oikeestaan se eteinen vois olla aika monenlainen. Taimonenlaisia eteisiä. Erilaisia.Hanketyöntekijöiden fokusryhmähaastattelut I

Hankkeissa on solmittu yhteyksiä eri hallintokuntien kesken. Hankkeetovat koonneet asuinalueella eri toimijoita yhteen ja antaneet sysäystä alueel-liselle verkostoitumiselle. Hanketyöntekijät ovat olleet rakentamassa yhteis-tä ymmärrystä ja käynnistämässä yhteistä toimintaa.

Liisa: Mun mielestä on hieno ajatus tämmönen (–) alueenyhteiset lapset, ihan oikeesti. Ett kun me ollaan kokoonnuttuniin, ett siell on leikkipuiston, päivähoidon, koulun, seura-kunnan, nuorisotalon työntekijät saman pöydän ääressä,katotaan, ketkä lapset on tulossa kouluun, ketkä on toka-luokkalaisina, ketkä on missäkin. Niin niistä lapsista tuleeenemmän sitten yhteisiä lapsia. Jos joku lapsi ei oo missään,niin sillonhan me myös löydetään niitä lapsia sitten. Ett teh-dään se tilannekartoitus.

59


○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Anne: Tost tulis semmonen jatkoajatus, että tämän verkos-ton olemassa oleminen myös sen lapsen näkökulmasta. Kunlaps hakeutuu erilaisiin viiteryhmiin, ja jos jossakin paikas-sa on pulmaa, niin kyllä lapselle on viesti (–) ett tääkasvattajayhteisö vetääkin yhtä köyttä. Ett mä en pääse-kään putoomaan taikka rimpuilemaan jostakin verkon sil-mästä läpi. Vaan että se verkko ottaakin itse asiassa vas-taan. Niin joku puhu niistä lapsista, joilla on sellanen olo,ett kukaan ei minulle voi mitään. (–) viesti myös lapselle,että kyllä me voidaan, että te ootte meiän lapsia. Niin on-han sillä hirveen suuri turvallisuusmerkitys.Hanketyöntekijöiden fokusryhmähaastattelut III

Hanketyöntekijät luonnehtivat työtään ja rooliaan välittämiseksi, sa-noittamiseksi, tulkkaamiseksi ja rinnalla kulkemiseksi. He ovat toimineettulkkaajina ja välittäjinä asiakkaiden ja palvelujärjestelmän sekä asiakkaidenja työntekijöiden välillä. Tulkkaamiselle on ollut tarvetta esimerkiksi maahan-muuttaja-asiakkaiden kohdalla. Näyttää siltä, että asiakkaiden arki ei ”tai-vu” palvelujärjestelmän eri sektoreille, asiakkaiden avun tarve on kokonais-valtaisempi. Asiakkaiden elämäntilanteiden sekä palvelujärjestelmän välil-lä näyttää olevan kuilua.

Sari: Ett suuri osa meidän asiakkaista, naisista, on tullutperheenyhdistämisen kautta. Heitä ei koske mitkään kotout-tamislait, ei missään oo sanottu, ett heidän täytyy käydäkielikurssia. (–) Suurin osa on ollu yli viis vuotta Suomessaja ilman yhtään minkäänlaista (–) varmaan 80 prosenttiaheistä on yksinhuoltajia. Siis sillä tavalla, ett mies saattaaolla vuoden verran ulkomailla, opiskelee, toisessa kaupun-gissa, sillon tällön kuvioissa mukana ja sitt taas on jossain.Varmaan suurimpia saavutuksia, on semmonen luottamuk-sen luominen näitten naisten kesken (–). Että pystyyvaikeetkin asiat jakamaan siinä ryhmässä (–). Onhan seraskasta, jos lapsi ei nuku esimerkiks. Ja äiti on hirveen vä-

60


○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

synyt (–) ku vauva herättää seitsemän kertaa yössä, 2-vuo-tias. Ett mitä hän tekee. Ei mun tehtävä oo sanoo, tee näin,vaan kysyä, ett no mites sinä siinä, ett ohjata se keskustelu(–) he osaa sen itse. Kokemus myös heille, ett he on arvok-kaita, he on osaavia, he on upeita naisia. Ett tavallaan sitäitsetunnon vahvistamista, ett siin on niin monta elementtiä.Hanketyöntekijöiden fokusryhmähaastattelut II

Hanketyöntekijöitä on tarvittu tulkkaajiksi myös suomalaisten asiakkai-den tarpeiden ja palvelukäytäntöjen yhteen sovittamisessa. Asiakkaat pu-huvat omaa kieltään ja heidän näkökulmastaan palvelut saattavat näyttäähankalilta. Asiakkaat eivät löydä tarvitsemaansa tukea ja apua.

Anne: No voisko se olla jotakin semmosta, auttaa, sitä ky-seistä henkilöä tulemaan näkyväksi. (–) sillä tavalla koko-naiseksi, ett uskaltaa olla ja uskaltaa osallistua.

Elsa: (–) tavallaan semmost rinnalla kulkemista, (–) ollaansiin vierellä ja ei tehdä puolesta (–), annetaan vinkkejä jamuutakin, mikä vois auttaa.Hanketyöntekijöiden fokusryhmähaastattelut III

Hanketyöntekijät ovat toimineet rinnalla kulkijoina ja välittäjinä myöstyöntekijöiden kanssa ja kesken.

Kaija: Ainakin se tieto kulkee.. Kun heidän {työntekijöiden}kanssa mietitään (–) niin he ei koe työtään niin raskaaks (–)heill on tieto, että mä en koskaan jää tämän asian kanssyksin. Mä voin aina pyytää tuolta tukee ja apua ja ohjatasitä perhettä sinne. Niin se jo on.

Anne: Se palaute mitä, mitä työntekijät on antanu, niin onollu myös tämmönen, että on joku joka näkee sen lapsenmun kanssa.

61


○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Kaija: Se on aika hienosti sanottu.

Anne: Ja ett on osallinen sen lapsen ja tilanteen pohtimises-sa. Ja toisaalta kun puhuttiin siitä, että tää byrokratia onniin hirvittävän hidas. Niin se apu on myöskin nopeamminsaatavilla.

Kaija: Ei tarvii odottaa (–) tottakai erikoisasiantuntemustatarvitaan, mutt sitä {tukea} on mahdollisesti vaikee sillä het-kellä saada (–) Että voi vaikk yhdess ottaa yhteyttä, muttatavottaa nopeasti.

Anne: Ettei tarvii järjestää mitään suurta palaveria jonkunasian puitteissa, vaan sen voi ottaa myös varhaisessa vai-heessa. Että mä pohdin nyt tämmöstä, ett miltä tää kuulos-taa ja mitä vois tehdä.Hanketyöntekijöiden fokusryhmähaastattelut III

62


○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Lukumäärällisesti varhaisen tuen hankkeita on ollut paljon, ja niissä onkehitetty samantyyppisiä toimintatapoja. Varhaisen tuen toimintatapojentoimivuudesta on saatu hankkeissa monipuolista kokemusta. Tässä loppu-raportissa esitetään hankkeiden kehittämistyön tuloksista koottuja havain-toja. Hankkeiden aikaansaamista tuloksista tehdään päätelmiä erityyppistenaineistojen avulla, hankekohtaisten arviointien sekä tutkijasosiaalityöntekijänkokoamien aineistojen avulla. Hankkeiden tulosten arviointi on lähinnä laa-dullista selvittelyä hankkeiden kehittämistyön vaikutuksista.

Kehittämistyöhön liittyvien eri aineistojen, dokumenttiaineistojen jahaastatteluaineistojen perusteella voi hankkeiden tuottamista hyödyistä javaikutuksista löytää yhteisiä tuloksia. Aineistot tukevat toisiaan. Tässä hank-keiden aikaansaamia vaikutuksia ja hyötyjä tarkastellaan asiakkaiden ja työn-tekijöiden sekä verkoston suhteen. Hanketyöntekijöiden ja asiakkaidenteemahaastatteluista on muodostettu tapausesimerkkejä, joiden avullakuvataan tarkemmin sitä, minkä tyyppisiä vaikutukset ovat olleet.

Hankkeiden asiakasryhmiä ovat olleet lapset ja pikkulapsiperheet sekä maahan-muuttajataustaiset lapset ja perheet. Hankkeiden maahanmuuttajataustaisetasiakasperheet ovat olleet somalialaisia, venäläisiä ja virolaisia. Kehittämis-työn aikana ei ole kerätty yhtenäistä, kaikkia hankkeita koskevaa tietoa esi-merkiksi asiakaskunnasta johtuen hankkeiden itsenäisestä organisoitumi-sesta ja osin hankkeiden toiminnan luonteesta. Hankkeet ovat itsenäisestikeränneet asiakkaisiin liittyvää tietoa, esimerkiksi tilastoineet asiakasmääriätai muodostaneet asiakasprofiileja. Asiakkaille suunnatuissa toiminnoissaon hankkeissa ollut yhtenä keskeisenä piirteenä tietty asiakaslähtöisyys jaasiakkaiden vapaa hakeutuminen toiminnan piiriin. Hankkeiden toimintaon ollut projektimuotoista, toiminta ja suoritteet eivät ole olleet esimerkiksi

66666.....TOIMINTTOIMINTTOIMINTTOIMINTTOIMINTAMALLIEN HYAMALLIEN HYAMALLIEN HYAMALLIEN HYAMALLIEN HYÖTÖTÖTÖTÖTYJYJYJYJYJÄÄÄÄÄJJJJJA VA VA VA VA VAIKUTUKAIKUTUKAIKUTUKAIKUTUKAIKUTUKSIASIASIASIASIA

6.6.6.6.6.1 Määr1 Määr1 Määr1 Määr1 Määrälliställiställiställiställistä arä arä arä arä arviovioviovioviottttta hankkeiden ta hankkeiden ta hankkeiden ta hankkeiden ta hankkeiden toiminnoistoiminnoistoiminnoistoiminnoistoiminnoistaaaaa

63


○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

sosiaaliviraston asiakastietojärjestelmän piirissä. Hankkeissa on tarjottu asiak-kaille matalan kynnyksen toimintaa, johon on mahdollisimman helppo hakeu-tua. Jossain määrin voi olla niin, että systemaattinen, kaikkia hankkeita kattavaasiakastietojen kerääminen olisi vaikuttanut hankkeiden toiminnan laatuun.

Hankkeiden monimuotoisen toiminnan luonteesta ja itsenäisestä tilas-toinnista huolimatta on yritetty koota jotakin arviota siitä, miten montaaihmistä hankkeiden toiminta on koskettanut. Tutkijasosiaalityöntekijä onkerännyt hankkeilta määrällistä tietoa asiakkaista ja käynneistä sekä tar-jotuista toiminnoista työntekijöille ja verkostolle. Lukuja tulee pitää karkeinaarvioina. Tietojen keräämisessä on ollut puutteita. Hankkeiden toiminnotovat keskenään erityyppisiä, ja hankkeissa on ollut erilaisia asiakassuhteita,asiakkaille on tarjottu esimerkiksi kertaluonteista keskustelutukea, ohjaus-ta ja neuvontaa, tai sitten on ollut pitempiä asiakassuhteita. Hankkeissaon toiminut myös suljettuja ja avoimia ryhmätoimintoja asiakkaille. Hank-keet ovat joutuneet sovittamaan itse keräämiään tietoja toiminnoistaantutkijasosiaalityöntekijän laatimaan, kaikille hankkeille yhteiseen määrälli-seen tiedonkeruulomakkeeseen. Joidenkin hankkeiden toiminnot sopivatparemmin yhtenäiseen tiedonkeruuseen, joidenkin huonommin. Joissakinhankkeissa ei ole samalla tarkkuudella tilastoitu hankkeen tarjoamia toi-mintoja ja niihin osallistuneita asiakasmääriä. Kaikista hankkeista tietoja eiole saatu. Parin hankkeen toiminta on loppunut kehittämistyön aikana, janäistä hankkeista ei tietoja ole kerätty. Luvuissa ei myöskään ole mukanaMellunkylän sosiaalipalvelutoimistossa alkanut Koululaisten iltapäivä-toiminta, joka käynnistyi varhaisen tuen osahankkeena ja on myöhemminsiirtynyt Urban-hankkeeksi. Kokonaislukuja hankkeiden toiminnoista ja asia-kasmääristä on kerätty vuosilta 2001–2003. Hankkeiden viimeiseltä toi-mintavuodelta 2004 tietoja ei ole koottu.

Taulukkoon 6 on koottu arviotietoa hankkeiden asiakasmääristä ja toi-minnoista asiakkaille. Asiakaskontaktit on jaoteltu hankkeiden tarjoamiinyksilö- ja perhekohtaisiin toimintoihin, ryhmätoimintoihin sekä laajempiinasuinalueilla järjestettäviin tapahtumiin. Taulukoissa 6 ja 7 esiintyvät luvuton pyöristetty lähimpään kymmenykseen. Loppuraportin liitteeseen 1 onkoottu hankekohtaisesti määrälliset arviotiedot hankkeiden toiminnoistaasiakkaille ja työntekijöille.

64


○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

TTTTTaulukkaulukkaulukkaulukkaulukko 6. o 6. o 6. o 6. o 6. Määrällistä arviota hankkeiden toimintoihin osallistuneistaasiakkaista ja käynneistä

Taulukossa 7 kuvataan hankkeiden suhdetta yhteistyökumppaneihin javerkostoihin. Taulukkoon on koottu määrällistä tietoa hankkeiden tarjoamis-ta toiminnoista työntekijöille. Nämä toiminnot on luokiteltu yhteistyötapaa-misiin, konsultaatioihin, annettuihin työnohjauksiin sekä hankkeiden järjes-tämiin koulutuksiin.

TTTTTaulukkaulukkaulukkaulukkaulukko 7o 7o 7o 7o 7..... Määrällistä arviota hankkeiden toiminnoista työntekijöille javerkostoille

Hankkeiden 2001 2002 2003toiminnot

Käyntejä ja asiakkaita Käyntejä ja asiakkaita Käyntejä ja asiakkaita

Yksilö- ja perhe- 530 1630 1900 2160 2150 2200kohtaisettapaamiset

Tapahtumat,retket ja leirit 70 1660 110 2770 110 2480

Ryhmätoiminnot 440 5640 850 10120 930 8910

Hankkeiden 2001 2002 2003toiminnot

Toteutuneet Henkilö- Toteutuneet Henkilö- Toteutuneet Henkilö-kerrat määrät kerrat määrät kerrat määrät

Yhteistyö-tapaamiset 390 3190 760 2970 740 3330

Konsultaatiot,työnohjaukset 140 230 300 930 380 1100

Koulutukset 30 310 350 1820 390 1760

65


○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

HyHyHyHyHyöööööty maahanmuuttty maahanmuuttty maahanmuuttty maahanmuuttty maahanmuuttaaaaajalapsille ja -vjalapsille ja -vjalapsille ja -vjalapsille ja -vjalapsille ja -vanhemmilleanhemmilleanhemmilleanhemmilleanhemmille

Hankkeissa on pystytty vaikuttamaan päivähoidossa olevien maahan-muuttajalasten kielitaidon kehittymiseen järjestämällä systemaattista las-ten oman äidinkielen opetusta ja suomi toisena kielenä -opetusta. Maa-hanmuuttajaperheet ovat kokeneet lasten kielen opetuksen ja kulttuuri-identiteetin vahvistamisen hyvin merkityksellisenä.

6.2 Hankkeiden tulok6.2 Hankkeiden tulok6.2 Hankkeiden tulok6.2 Hankkeiden tulok6.2 Hankkeiden tuloksia maahanmuuttsia maahanmuuttsia maahanmuuttsia maahanmuuttsia maahanmuuttaaaaajatyjatyjatyjatyjatyössäössäössäössäössä

Työntekijöihin ja palvelujärjestelmäänliittyviä vaikutuksia

Asiakastyöhön ja asiakkaisiin liittyviävaikutuksia

Henkilöstön tiedon ja ymmärryksen kasvumonikulttuurisuudestaToimijoiden verkostoituminen ja yhteistyöKonkreettisia työvälineitäMaahanmuuttajatyöhön alueellisia rakenteita

Lasten ja vanhempien kielitaidon parantuminen,kulttuuri-identiteetin vahvistuminenVanhempien ja perheiden vertaistuenmahdollistuminenTieto ja ohjaus palveluista

Lasten äidinkieli kLasten äidinkieli kLasten äidinkieli kLasten äidinkieli kLasten äidinkieli kuuluu muuluu muuluu muuluu muuluu myyyyyös kös kös kös kös koooootttttonaonaonaonaona

Vanhempien mielestä on hyvä, että lapsi saa monipuolista kielenopetustaennen kouluun menoa. Lasten kielitaidon kehittyminen on huomattu myöskotona. Ennen oman äidinkielen opetusta lasten suomen kieli oli vahvem-pi, mutta nykyisellään lapset käyttävät äidinkieltään aiempaa enemmän,he nauttivat äidinkielestään. Lapset kertovat kotona päiväkodissa oppimiaantarinoita ja laulavat lauluja.

Päiväkodissa työskentelevä maahanmuuttajataustainen äidinkielen opet-taja on myös tärkeä tuki vanhemmille ja linkki yhteydenpidossa päiväkodinja kodin välillä. Työntekijän kautta vanhemmat saavat ohjausta myös sii-hen, miten itse tukea lasta kotona kielen kanssa. Maahanmuuttajataustainentyöntekijä herättää luottamusta vanhempien taholla, häneen otetaan yh-teyttä monenlaisissa arkielämän asioiden hoidossa. Tärkeää on tieto, ettätyöntekijä on käytettävissä, häneltä voi tarvittaessa aina kysyä apua.

“Lapset oppivat elämään omalla kielellä”“Lapsi oppii ensin somalinkielen, sitten oppii muutkin kielet” Asiakashaastattelut 3, 4, 5, 6, 24, 25

66


○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Maahanmuuttajalapset ovat hyötyneet kielen opetuksesta. Lasten kie-lellisten valmiuksien parantumisesta on saatu palautetta myös koulusta. Muttaedelleenkin maahanmuuttajalasten kielitaito jää kauaksi suomenkielistenlasten kielitaidosta koulun alkaessa.

Hankkeissa maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä on työskennellytmyös päiväkotien ulkopuolella. Maahanmuuttaja-asiakkaat ovat kokeneetheidät tärkeinä oman kulttuurin edustajina ja kulttuuritulkkeina. Maahan-muuttajataustaisilla työntekijöillä on kulttuuritietämystä ja -kokemusta, jolleon tarvetta. Esimerkiksi osa maahanmuuttajien tarpeista voi jäädä näke-mättä, jos palvelujärjestelmässä ei ole tarpeeksi kulttuurisensitiivisyyttä.

SuomalaisSuomalaisSuomalaisSuomalaisSuomalais–virvirvirvirvirolaisolaisolaisolaisolais–vvvvvenäläisiä kenäläisiä kenäläisiä kenäläisiä kenäläisiä kumumumumumppanuukppanuukppanuukppanuukppanuuksia rsia rsia rsia rsia rakakakakakentententententamassaamassaamassaamassaamassa

Myllypuron alueella toiminut varhaisen tuen hanke on saattanut yhteenalueella asuvia virolaisia, venäläisiä ja suomalaisia asukkaita ja työntekijöi-tä. Maahanmuuttajataustaisen hanketyöntekijän kokemuksen mukaanperheillä ja kotona lasta hoitavilla äideillä on erilaista huolta ja pulmaa, jalasten hyvinvointiin, lapsen kehitykseen ja puheeseen liittyviä kysymyk-siä. Keskustelutuen tarvetta on jo ennen lasten hakeutumista päiväkotiin.

TTTTTasa-arasa-arasa-arasa-arasa-arvvvvvoisia mahdollisuukoisia mahdollisuukoisia mahdollisuukoisia mahdollisuukoisia mahdollisuuksia ksia ksia ksia ksia koulutyoulutyoulutyoulutyoulutyön aloittön aloittön aloittön aloittön aloittamiseenamiseenamiseenamiseenamiseen

Meri-Rastila–Rastilan päivähoitohankkeessa maahanmuuttajalastensuomen kielen taito on selvästi parantunut niillä lapsilla, jotka ovat saa-neet suomi toisena kielenä -pienryhmäopetusta. Päivähoidon henkilös-tön valmius suomi toisena kielenä -taidon arviointiin ja seurantaan onparantunut. Hankkeen yhteistyökumppanina olleessa koulussa on arvioi-tu koulutulokkaiden oppimisvalmiuksien parantuneen, esimerkiksi ensim-mäisen luokan kertaamiset ovat vähentyneet. Maahanmuuttajalasten koh-dalla tasa-arvoisten mahdollisuuksien luomisessa koulutielle riittää tehtä-vää. Edelleenkin suuri osa esiopetusikäisistä maahanmuuttajalapsista aloit-taa koulutien suomen kielen taidolla, joka suurimmalla osalla lapsista vas-taa kolmevuotiaan suomalaislapsen kielitaitoa. Maahanmuuttajataustaistenlasten suomen kielen taito ei ole saavuttanut ikäistensä suomenkielistenlasten suomen kielen taitotasoa. Millaisella kielitaidolla he ovat aiemmin,ennen suomi toisena kielenä -opetusta, aloittaneet koulunkäynnin?

Hanketyöntekijöiden teemahaastattelut, 2

67


○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Tarvetta on sekä yksilöllisempään keskustelutukeen että vertaistukeen. Vi-rolaiset asiakasperheet ovat kertoneet myös kokemuksistaan, että he saat-tavat jäädä avun ulkopuolelle, eivät tule kuulluksi, koska he ovat “melkeinsuomalaisia”.

Hankkeen ja paikallisen seurakunnan kanssa toteutetussa Perhekerhossaon autettu maahanmuuttajaperheitä luomaan naapuruussuhteita mylly-purolaisiin suomalaisiin perheisiin oma kansallinen identiteetti säilyttäen.Yhteisten tapahtumien, retkien ja leirien avulla on rohkaistu ja tuettu lap-siperheitä tutustumaan muihin vastaavassa lapsiperheiässä oleviin per-heisiin sekä autettu juurtumaan Myllypuron lähiöön. Perhekerho toteut-taa arkista integraatiota.


MelkMelkMelkMelkMelkein tein tein tein tein tasa-arasa-arasa-arasa-arasa-arvvvvvoisestioisestioisestioisestioisesti

Vuosaaressa romaniperhetyöntekijät ovat olleet rakentamassa siltaa alu-een romaniväestön ja viranomaisten välille. Hankkeessa on pyritty helpot-tamaan romaniväestön ja valtaväestön keskinäistä ymmärtämättömyyttäja kommunikaatio-ongelmia toimimalla kulttuuritulkkina ja välittäjänä.Hanketyöntekijöiden kokemus on, että romani tulee usein kohdelluksivähemmistönsä edustajana, ei aina yksilönä, vaikka myös vähemmistönsisällä ollaan erilaisia. Viranomaisilla on myös tietämättömyyttä ja ennak-koluuloja romanikulttuuria kohtaan.

Sosiaalitoimessa työntekijöiden kohtaamien romaniasiakkaiden ja -perhei-den ongelmat ovat moninaisia, eivätkä ne välttämättä taivu palvelu-järjestelmän eri sektoreihin. Romaniperheiden kokonaisvaltaisessa autta-misessa ja kohtaamisessa kulttuuristen erityispiirteiden tuntemus on tar-peen. Romaniasiakkaat tarvitsevat usein myös konkreettista apua, niin las-ten koulunkäynnin tukemisessa kuin erilaisten hakemusten täyttämisessä.Hanketyöntekijät ovat omalla esimerkillään kertoneet romaniväestölle, var-sinkin nuorille, miten valtaväestön parissa voi elää ja toimia sekä samalla

Kulttuurituntemusta ja kulttuuritulkkausta tarvitaan myös Suomessaasuvien vähemmistöjen kanssa. Esimerkiksi romaniasiakkaat ovat kokeneetoman kulttuurin edustaman työntekijän tarjoaman avun merkityksellisek-si. Romaneilla on usein monentyyppisiä asioita, joihin kaivataan neuvoaja ohjausta. Palvelujärjestelmä saattaa heidän näkökulmastaan näyttää varsinvaikeaselkoiselta.

68


○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

ArkistArkistArkistArkistArkista ka ka ka ka koooootttttouttouttouttouttouttamistamistamistamistamistaaaaa

Pienperheyhdistyksen Perhepaikka Punahilkassa on tuettu somalialaistennaisten ja lasten kotoutumista ja arjen sujuvuutta. Toimintamuotoina hank-keessa on käytetty tiedollista ja taidollista ohjausta, yksilöllistä palvelu-ohjausta ja vertaistuen ryhmiä.

Teemallisen ja toiminnallisen vertaisryhmätoiminnan avulla somalialaisetnaiset ovat saaneet voimavaroja ja oppineet uusia käytännön taitoja. Ryh-mässä on opittu valmistamaan terveellistä ja edullista ruokaa, jolloin ruoka-menoja on saatu pienemmäksi. Ryhmän vertaistuen myötä naiset ovatrohkaistuneet lähtemään liikkeelle ulos kodeistaan, he ovat aloittaneet esi-merkiksi opiskelut tai hakeutuneet töihin. Naiset ovat rohkaistuneet ha-keutumaan päivähoidon ja leikkipuistotoiminnan piiriin, jolloin tuki-palvelujen käytön tarve on vastaavasti vähentynyt tai loppunut kokonaan,esimerkiksi kotipalvelun tarve.

Vertaisryhmässä on ollut mahdollista käsitellä monentyyppisiä asioita tulkinläsnä ollessa. Osallisuuden myötä naisille on syntynyt tunne, että omiinasioihin voi vaikuttaa, omista asioista voi ja uskaltaa puhua. Ryhmä ontoiminut myös eri viranomaisille väylänä tavoittaa somalialaiset perheet.Viranomaisia on kutsuttu ryhmään vierailemaan, jolloin kasvot ovat tul-leet tutuiksi, ja asiointi on helpottunut puolin ja toisin.

Toiminnallisuus somalialaisten naisten kanssa korostuu, kun yhteinen kielipuuttuu. Esimerkiksi ruokaryhmät ja sauvakävely ovat myös sosiaalityötä.Naisille luontaiset tavat toimia yhdessä ja kokoontua voivat olla arkisia,mutta niissä tilanteissa on tilaa myös syvemmille keskusteluille. Vertais-

Asuinalueilla vertaisryhmätoiminnot ovat olleet tärkeitä toimintoja maa-hanmuuttajien yhteisöllisyyden ja kulttuuri-identiteetin vahvistamisessa.Hankkeissa on vertaistuen keinoin tavoitettu asuinalueilla asuvia maahan-muuttajaperheitä. Vertaistuen ryhmien myötä maahanmuuttajat ovat tutus-tuneet toisiinsa ja rohkaistuneet tulemaan ulos kodeistaan. Monissa hank-keissa on havaittu paikkansa pitämättömäksi se käsitys, että alueella asu-vat maahanmuuttajaperheet tuntevat ilman muuta toisensa. Hankkeissaon luotu maahanmuuttajaperheille kohtaamispaikkoja, joissa voi solmiasosiaalisia suhteita ja saada tietoa ja ohjausta palveluista.

säilyttää oma romani-identiteetti.


69


○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

MaHa- kahvMaHa- kahvMaHa- kahvMaHa- kahvMaHa- kahvein kein kein kein kein konsultonsultonsultonsultonsultaatioaatioaatioaatioaatiotttttaaaaa

Meri- Rastilan – Rastilan päivähoitohankkeessa hanketyöntekijä on järjes-tänyt päivähoidon henkilökunnalle monikulttuurisuuskonsultaatiotapäivähoitoalueen vajaassa kymmenessä päiväkodissa, joissa on moni-kulttuurisia lapsia ryhmissä hoidossa.

Maahanmuuttajakonsultaatiokahveissa (MaHa) on tuotu yhteiseen pöy-tään kussakin päiväkodissa esiin nousevia monikulttuurisuuteen liittyviäkonkreettisia käytännön asioita, jotka ovat tuottaneet päänvaivaa henkilö-kunnalle. Sanomalla asiat ääneen ne myös konkretisoituvat. MaHa-pöy-dän ääreen kokoontuminen on keskustelua ja peilausta, konsultaatiota jatyöntekijöiden omien arvojen ja asenteiden tunnistamista sekä käytän-nön ratkaisujen etsimistä. Käytännön kysymykset ovat liittyneet usein so-malialaiseen kulttuuriin ja islamilaisuutta käsitteleviin kysymyksiin. Esi-merkiksi henkilökuntaa oli ihmetyttänyt vanhempien rajoitus, etteivät lapsetsaa syödä päiväkodissa lihaa, vaikka kotona syödään kalkkunaa.Konsultaatiossa vastaus löytyi, ja asia lakkasi vaivaamasta mieltä; päivä-koteihin toimitettu kalkkuna ei ole islamin sääntöjen mukaan teurastetuistaeläimistä. Toinen usein esille nouseva asia on se, että asioita ei rohjeta ky-syä vanhemmilta suoraan. Konsultaatiossa on ohjattu ja opetettukin hen-kilöstöä keskustelemaan asioista vanhempien kanssa: miten kysyä tai esittääasioita. MaHa-kahveissa on keskitytty henkilöstön esille nostamiin kysy-myksiin, ne ovat olleet läsnä olevan henkilöstön näköisiä ja kuuloisia.


tuen kautta ja alueen somalialaisyhteisöä vahvistamalla perheet ovat voi-neet osaltaan korvata toisilleen puuttuvaa sosiaalista sukulaisverkostoa.


Maahanmuuttajatyöhön keskittyvissä hankkeissa on vaikutettu henkilös-tön asenteisiin ja tietoon monikulttuurisuudesta. Päivähoidon perushenki-löstön tieto ja ymmärrys monikulttuurisuudesta on kasvanut. Konsultaatioi-den ja tiedon lisäämisen avulla on vahvistettu perushenkilökunnan keinojamaahanmuuttajaperheiden kohtaamiseen.

HyHyHyHyHyöööööty tyty tyty tyty tyty työntekiöntekiöntekiöntekiöntekijöille jajöille jajöille jajöille jajöille japalpalpalpalpalvvvvveluiden kehitteluiden kehitteluiden kehitteluiden kehitteluiden kehittämiseenämiseenämiseenämiseenämiseen

70


○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

MamuvMamuvMamuvMamuvMamuverkerkerkerkerkostostostostostoistoistoistoistoista tiea tiea tiea tiea tietttttoa ja tukoa ja tukoa ja tukoa ja tukoa ja tukeaeaeaeaea

Kontulassa päivähoidon maahanmuuttajatyön hankkeessa on käynnistet-ty alueellisia rakenteita maahanmuuttajatyöhön ja kehitetty ja ylläpidettyyhteistyöverkostojen kanssa tehtävää yhteistyötä. Mamufoorumissa päi-vähoidon työntekijöillä on ollut mahdollisuus käsitellä, keskustella ja saa-da tietoa maahanmuuttajiin ja monikulttuurisuuteen liittyen. Rakenteitamaahanmuuttajatyöhön on luotu myös siten, että jokaiseen päiväkotiinon nimetty maahanmuuttajatyöhön vastaava työntekijä.

Hanke on käynnistänyt suomi toisena kielenä -opetuksen nivomista osak-si päiväkodin arkea. Henkilöstölle on kehitetty konkreettisia työvälineitä jakoulutusmateriaalia suomi toisena kielenä -opetuksen toteuttamiseen päivä-kodissa. Lapset ovat saaneet suomi toisena kielenä -opetusta pienryhmis-sä ja heidän kielen kehitystään on voitu arvioida.

Suomi toisena kielenä -opetuksen menetelmät ovat olleet toistaiseksi melkovähän tunnettuja päivähoidon perushenkilökunnalle. Hankkeessa maahan-muuttajataustaisten lasten suomen kielen opetukseen on löydetty uusiatapoja. Päivähoitoalueen henkilöstö on voinut tutustua esimerkiksi mu-siikki–kielikerhotoiminnan hyödyntämiseen kielen opetuksen tukena. Hank-keessa on tuotettu runsaasti konkreettista koulutusmateriaalia ja työväline-itä, esimerkiksi maahanmuuttajatyön käsikirja ja tietoa musiikki–kieli-kerhojen toiminnasta, kielikerhoista, kielen arvioinnista sekä teoreettistatietoa suomi toisena kielenä -opetuksesta. Yhteistyössä Meri-Rastila–Rastilan päivähoitohankkeen kanssa on toimitettu S 2 (suomi toisena kiele-nä) -työkalupakki päivähoidon henkilöstön maahanmuuttajatyön tueksi.


Hankkeiden myötä alueen toimijoiden yhteistyö ja verkostoituminenon tiivistynyt. Maahanmuuttajatyöhön on muodostettu alueellisia yhteistyö-rakenteita. Alueellisten rakenteiden luomista maahanmuuttajatyöhön onpidetty tarpeellisena.

Hankkeissa on kehitetty useampia konkreettisia työvälineitä päivähoi-don työntekijöille maahanmuuttajalasten kielen kehityksen tukemiseen. Toi-mintamallit ovat liittyneet kielen seurantaan ja arviointiin sekä suomi toi-sena kielenä -opetuksen järjestämiseen päiväkodin perustyössä. Hankkeis-sa on luotu alueellisia rakenteita maahanmuuttajatyöhön, minkä on nähtyhyödyttävän sekä asiakkaita että työntekijöitä.

71


○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

HyHyHyHyHyöööööty lapsille ja vty lapsille ja vty lapsille ja vty lapsille ja vty lapsille ja vanhemmilleanhemmilleanhemmilleanhemmilleanhemmille

Asiakastyöhön ja asiakkaisiinliittyviä vaikutuksia

Työntekijöihin ja palvelu- järjestelmään liittyviävaikutuksia

Tuki ja konsultaatio henkilöstölleKonkreettisia työvälineitä varhaiseen puuttumiseen jahuolen jäsentämiseenMoniammatillisen yhteistyön kehittyminenAlueellisia rakenteita perhetyöhön

Vanhempien rohkaistuminen hakemaan tukea itselleenTukea, apua lähellä, helposti saatavissaUusia matalan kynnyksen vanhemmuudentukemisen toimintoja

KieltKieltKieltKieltKieltä harä harä harä harä haraaaaavvvvvoidaanoidaanoidaanoidaanoidaan

Meri-Rastila–Rastilan päivähoitohankkeessa kehitetty Vuosaaren kieliharava-toimintamalli syntyi tilanteessa, jossa päivähoidon henkilöstö oliepätietoinen siitä, mitä monikulttuurisen lapsen pitäisi kielellisesti osata.Kehitetyssä työmallissa pyritään yhteistyössä kiertävien erityislasten-tarhanopettajien, puheterapeuttien, suomi toisena kielenä -opettajan jalapsiryhmän työntekijöiden kanssa löytämään mahdollisimman varhainne lapset, jotka kielen oppimisessaan tarvitsevat lisätukea. Vuosaaren kieli-harava- toimintamalli on monivaiheinen sisältäen lasten kielitaidonkartoitukset sekä moniammatilliset konsultaatiot ja päivähoitoryhmissäkäytettävän lasten suomen kielen oppimisen seurannan.

Vuosaaren kieliharava on otettu käyttöön uutena menetelmänä ja yhteistyö-muotona sosiaali-, terveys-, ja opetusviraston välillä syksyllä 2003. Koke-mukset ovat olleen rohkaisevia. Muunkielisten lasten tarpeisiin on herättyja yhteistyön tarve on huomattu. Monen lapsen kohdalla on saatu lapsel-le varhaisempi tuki kielen kehittymiseen. Alueen toimijoiden kesken onmuodostunut tai muodostumassa yhteinen käsitys siitä, miten moni-kulttuuristen lasten kielitaidon tukemisessa toimitaan ja mitä lapsen tuleekielellisesti saada haltuunsa varhaiskasvatuksen aikana. Päiväkodin henki-lökunnalta on vapautunut voimavaroja pohtimisesta toimintaan. Toimin-tamalli on tukenut työntekijöiden tietoa ja havaintoja lasten ryhmässätoimimisesta. Lasten vanhempien kanssa on keskusteltu kielen oppimi-sesta, ja he ovat saaneet konkreettista tietoa lastensa kielitaidon kehitty-misestä.


6.3 Hankkeiden tulok6.3 Hankkeiden tulok6.3 Hankkeiden tulok6.3 Hankkeiden tulok6.3 Hankkeiden tuloksia perhetysia perhetysia perhetysia perhetysia perhetyössäössäössäössäössä

Hankkeissa on vahvistettu perhetyön osaamista päivähoidossa. Asiakkai-

72


○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

On jokOn jokOn jokOn jokOn joku, jolle vu, jolle vu, jolle vu, jolle vu, jolle voi puhuaoi puhuaoi puhuaoi puhuaoi puhua

Perhetyöntekijän luo on ollut helppo mennä ilman pitempiä odotteluja jasuurempia ajanvarausjärjestelyjä. Jo tieto siitä, että on olemassa joku työn-tekijä, johon voi tarvittaessa ottaa yhteyttä, on tärkeää.

Perhetyöntekijän kanssa omista asioista on voinut puhua luottamukselli-sesti. Vanhemmille on välittynyt kokemus, että perhetyöntekijä on kuun-nellut ja ollut kiinnostunut, välittänyt. Keskustelut ovat olleet monellatavalla tukevia. Keskustelujen avulla on voinut saada henkistä tukea jaesimerkiksi itsetunnon vahvistumista vanhempana, tai tietoa ja tukea las-ten kasvatukseen liittyen. Keskustelussa on voinut saada uusia näkökul-mia omaan elämäntilanteeseen.

“Olen voinut ottaa yhteyttä {työntekijään} asiassa kuin asiassa, hän onollut tukena ja on ollut tunne, että välitetään”“Olen löytänyt itsestäni “hyvän äidin”, itsetuntoni palasi takaisin”“Minut otetaan vastaan, ei kysellä liikaa ja hyväksytään semmoisena kuinolen”“Kuunnellaan, silloin kun olen tarvinnut apua ja tukea”Asiakashaastattelut 8, 9, 10, 15, 16, 18, 19, 20, 21, 22

Perheille on luotu keskinäiseen kohtaamiseen uudenlaisia paikkoja ja ti-lanteita. Esimerkiksi päiväkodeissa ja leikkipuistoissa on toiminut vanhem-muuden tukemiseen erilaisia vertaisryhmiä. Lasten ja vanhempien välistävuorovaikutusta tukevat Käsikynkkä -ryhmät ovat olleet hyvin suosittuja.

den kannalta tämä on merkinnyt sitä, että päiväkodissa on ollut mahdollis-ta saada apua ja tukea, ohjausta ja neuvontaa joustavasti erilaisissa tilan-teissa. Hankkeissa tarjotuissa matalan kynnyksen toiminnoissa on olluterityistä asiakkaiden oma-aloitteisuus avun piiriin hakeutumisessa ja tuentarpeen määrittelyssä. Esimerkiksi päiväkodissa toimivat perhetyöntekijätovat olleet asiakkaiden saatavilla. Hankkeiden asiakkailta saaman palaut-teen mukaan tärkeää on se, että perhetyöntekijä on jollain lailla tuttu jahelposti lähestyttävä. Perhetyöntekijän kanssa asioita on voinut selvitellärauhassa.

73


○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

KKKKKäsikynkän kakäsikynkän kakäsikynkän kakäsikynkän kakäsikynkän kaksi puoltsi puoltsi puoltsi puoltsi puoltaaaaa

Käsikynkkä -ryhmään osallistumisen myötä vanhemmat ovat saaneet ko-kemusta mukavasta yhdessä olosta oman lapsen kanssa. Käsikynkässävanhemmat ja lapset ovat voineet olla yhdessä, siitä on voinut tulla van-hempien ja lasten yhteinen “juttu”. Vanhemmat ovat nähneet ja kuulleet,että lapset ovat nauttineet, myös kotona on leikitty Käsikynkkää.

Käsikynkkä-ryhmässä vanhemmat ovat tutustuneet myös toisiin vanhem-piin. Melko tavallinen tilanne on se, että vanhemmat eivät tunne päivä-kodin muita vanhempia ollenkaan. Päiväkodin perinteiset vanhempainillatovat harvemmin sellaisia, että vanhempien keskinäistä tutustumista ja kes-kusteluja syntyisi. Käsikynkässä toisten vanhempien kokemuksista on voi-nut saada itselle uusia näkökulmia lasten kanssa toimimiseen.

“Käsikynkkä oli kokonaisuudessaan älyttömän hyvä”“Kerran viikossa, työn jälkeen, yleensä ei oo mitään”“Käsikynkän jälkeen on ollut helpompi tulla tarhaan, kun tuntee ihmisiä”

KKKKKäsikynkkää päiväsikynkkää päiväsikynkkää päiväsikynkkää päiväsikynkkää päiväkäkäkäkäkodissaodissaodissaodissaodissa

Vanhempien kynnys hakea tukea vanhemmuuteen on madaltanut, kunryhmät ovat toimineet tutussa päiväkodissa ja tuttujen ohjaajien vetämä-nä. Kun päiväkodin henkilökuntaa on toiminut ryhmissä ohjaajina, niinasioiden puheeksi ottaminen on ollut helpompaa vanhempien kanssa hoito-ja kasvatuskeskusteluissa myöhemmin.

Vanhemmilla on usein halu ja tarve keskustella kasvatuksellisista asioista.Usein vanhemmat haluavat lisätietoa lapsensa kehityksestä ja pohtivat,miten he voisivat tukea lasta. Henkilökunnan kyky vanhempien kanssatehtävään yhteistyöhön ja ennakkoluulotkin, voivat toisinaan olla esteenäavoimelle yhteistyölle. Päivähoidon henkilöstön ammatillisuus on muu-toksessa ja uusien haasteiden edessä. Nykyisellään perheiden tarpeisiinvastaaminen ja kasvatuskumppanuuden rakentaminen vaatii henkilökun-nalta uusia työtaitoja.

Hanketyöntekijöiden teemahaastattelut 6, 13, 16

Päiväkoti on vanhempien kannalta luonnollinen ja ”normaali” paikka saadalasten kasvatukseen ja kehitykseen liittyvää tietoa ja tukea. Vanhemmillanäyttää olevan halua ja tarvetta keskusteluun. Hankkeissa on menestykselli-sesti kokeiltu päiväkodissa uusia toimintamalleja vanhemmuuden tueksi.

74


○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

VVVVVanhemmuudestanhemmuudestanhemmuudestanhemmuudestanhemmuudesta saa puhuaa saa puhuaa saa puhuaa saa puhuaa saa puhua

Kontulassa päivähoidon perhetyön hankkeissa on vahvistettu henkilös-tön kykyä vastata perheiden tarpeisiin. Vanhempien tueksi on löytynytmatalan kynnyksen toimintatapoja, joiden avulla vanhemmat kokevat pär-jäävänsä paremmin lastensa kanssa. Päiväkodissa toimiviin vertaistuen ryh-miin, vanhempainkahvilaan ja vanhempainryhmiin on ollut matala kyn-nys. Vanhemmat ovat viestittäneet, että päiväkodissa on tilaa keskustellavanhemmuudesta, vanhemmuudesta puhuminen on luvallista. Vertais-ryhmissä on voinut tutustua toisiin vanhempiin, jakaa asioita ja puhuaäitinä ja isänä olemisen haasteista.

Hanketyöntekijöiden teemahaastattelut 9, 16

Myös päivähoidon perhetyön lähtökohtana on aina lapsi ja lapseen liittyvähuoli kotona tai päivähoidossa. Päivähoidon haasteena on kasvatuskumppa-nuuden rakentaminen vanhempien kanssa. Perinteisesti päivähoidon hen-kilöstön tietämys ja osaaminen on liittynyt lapseen ja varhaiskasvatukseen.Perheiden tarpeisiin vastaaminen edellyttää henkilökunnalta uusia taitoja.

Hankkeissa toimineet perhetyöntekijät ovat olleet henkilöstölle tukenaperheiden kohtaamiseen. Konsultaatioissa ja työnohjauksissa on ollut mah-dollisuus jakaa asioita ja peilata niitä yhdessä toisen kanssa niin, ettei pul-

“Eniten apuna on ollut keskusteluhetket, toisten vanhempien kokemuk-set, en ole ainoa, muillakin on samoja juttuja”“Oli tosi ihanaa se yhteinen juttu; lapsi odotti Käsikynkkää, tavallaan kan-toi kotiinkin saakka, sitten opetettiin isälle samoja juttuja”“Käsikynkkä-jutut lähensi lasta ja itseä, saatiin yhteisymmärrystä, saatiinolla kahdestaan, välillä hauskaa yhdessä”Asiakashaastattelut 13, 14, 15, 16, 17

Nykyperheen elämäntilanteet ja tuen tarpeet voivat olla varsin erilaisiaverrattuna aiempaan tilanteeseen, jolloin päivähoidossa on hoidettu ”vain”lasta. Yhdessä asiakkaiden ja työntekijöiden kanssa luodaan rajat sille, mistäasioista päiväkodissa voidaan puhua ja mitä asioita esiin nostaa.

HyHyHyHyHyöööööty tyty tyty tyty tyty työntekiöntekiöntekiöntekiöntekijöille ja paljöille ja paljöille ja paljöille ja paljöille ja palvvvvveluiden kehitteluiden kehitteluiden kehitteluiden kehitteluiden kehittämiseenämiseenämiseenämiseenämiseen

75


○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Huolen purkHuolen purkHuolen purkHuolen purkHuolen purkuauauauaua

Päivähoidossa on paljon lapsia ja vanhempia, jotka herättävät työntekijöissäjatkuvaa jonkinlaista huolta. Huoli myös sitoo työntekijän voimavaroja.Kontulan alueella lähdettiin kehittämään huolen purkukaaviota, jotta työn-tekijän huolta voisi jäsentyneemmin purkaa, myös yhteistyössä muidentahojen kanssa. Työvälineen kehittämisen lähtökohtana on ollut nivoahuolen purkukaavion käyttö päivähoidon perustyöhön. Päiväkodissa eri-laista huolta herättävät lapset on käyty läpi, samoin kuin varhaisen tuenpiiriin kuuluvat lapset. Henkilökunnan tietoisuus puheeksi ottamisen mer-kityksestä vanhempien kanssa tehtävässä yhteistyössä on kasvanut. Työn-tekijät ovat havainneet lasten tuen tarpeita aikaisemmin ja heidänvalmiutensa huolen purkamiseen on yhdessä tekemisen myötä konk-

OteOteOteOteOtetttttaan puheekaan puheekaan puheekaan puheekaan puheeksisisisisi

Kontulassa päivähoidon työntekijät ovat kokeneet puheeksi ottamisen työ-välineiden kehittämisen tarpeelliseksi. Henkilökunnan aika suunnitelmal-liseen työskentelyyn, koulutus, työtavat ja yhteistyökäytännöt eivät kaikil-ta osin vastaa päiväkodin asiakasperheiden tarpeisiin. Päiväkotien henki-lökunta on käyttänyt perhetyöntekijää tukena hoito- ja kasvatuskeskus-teluissa. Hanketyöntekijä on toiminut sillan rakentajana henkilökunnan javanhempien välisessä vuoropuhelussa. Osittain hanketyöntekijän ulkopuoli-suus ja toisaalta tuttuus on madaltanut puheeksi ottamisen kynnystä.

Puheeksi ottamisen työvälineet ovat kasvattaneet henkilöstön ymmärrys-tä ja kykyä kasvatuskumppanuuden ilmapiirin ja vuoropuhelun synnyttä-misessä. Työntekijät ovat saaneet käyttöönsä välineitä suunnitelmalliseenja tavoitteelliseen työskentelyyn. Varhaisemman tuen tarpeessa olevia lapsiaon huomioitu. Henkilöstön yhdessä toimiminen haasteellisten perheidenasioiden hoitamisessa on kasvanut. Huolta herättävien asioiden kanssa eijäädä yksin, moniammatillinen työskentely on nähty tarpeelliseksi.

Hanketyöntekijän teemahaastattelut, 9

man kanssa jää yksin. Työntekijät ovat kokeneet tärkeänä sen, että perhe-työntekijä on lähellä ja tuntee päiväkodin arjen.

Päiväkodin arjessa toimineet perhetyöntekijät ovat olleet tärkeitä tuki-pilareita työskentelytapojen kehittämisessä ja työyhteisöjen keskustelujenkannattelijoina. Hanketyöntekijät ovat tiiviissä yhteistyössä henkilöstönkanssa luoneet erilaisia työvälineitä.

76


○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Hankkeissa on järjestetty avointa toimintaa asuinalueen kaikille lapsiperheil-le. Avoimelle toiminnalle ja asukkaiden kohtaamispaikoille näyttää olevantarvetta. Asukkaiden keskinäisten verkostojen muodostumiselle tärkeää onmyös se, että kohtaamispaikat ovat leimaamattomia. Asiakkaat ovat koke-neet vertaistuen ryhmät itselleen merkityksellisinä. Hankkeissa on vastattumyös asiakkaiden tarpeeseen saada tilapäistä lastenhoitoapua.

retisoitunut. Tulkinnan tilalle on tullut tieto.

Hanketyöntekijän teemahaastattelut 9, 16

Asiakastyöhön ja asiakkaisiinliittyviä vaikutuksia

Työntekijöihin ja palvelu-järjestelmään liittyviä vaikutuksia

Alueen toimijoiden yhteistyön ja yhteistoiminnankäynnistyminen

Asukkaiden aktivoituminen ja keskinäinenverkostoituminenToimintamahdollisuuksien tarjoaminen,osallisuuden vahvistuminenVertaistuen mahdollisuus

6.4 Hankkeiden tulok6.4 Hankkeiden tulok6.4 Hankkeiden tulok6.4 Hankkeiden tulok6.4 Hankkeiden tuloksia aluetysia aluetysia aluetysia aluetysia aluetyössäössäössäössäössä

HyHyHyHyHyöööööty lapsille ja vty lapsille ja vty lapsille ja vty lapsille ja vty lapsille ja vanhemmilleanhemmilleanhemmilleanhemmilleanhemmille

VVVVVoimaa arkoimaa arkoimaa arkoimaa arkoimaa arkeeneeneeneeneen

Perhekerhot ja Tenavatuvat ovat olleet tärkeitä paikkoja arjen pyörityksenkeskellä niin yksinhuoltaja- kuin monilapsisissa perheissä. Vanhemmatovat tienneet, että Tenavatuvassa on mukavaa toimintaa lapsille ja sillävälin on saanut vähän hengähdysaikaa itselleen, mikä on auttanut jaksa-maan. Vanhempien on vaikea saada lastenhoitoapua omasta lähipiiristään,ja avun pyytäminen ei ole helppoa, toisia ei haluta rasittaa. Perhekahvilassaon voinut tutustua toisiin vanhempiin ja kuulla toisten vanhempien koke-muksia.

“Perhekahvilassa tutustui muihin, kun ei tuntenut ketään”“Oli kiva, kun sai isommat hoitoon ja sai olla kotona ja pystyi rauhassatekemään kotihommia”“Keskustelu on tosi tärkeetä, saa uusia näkökulmia, itse tulee sokeaksiomille asioille, näkee vain yhdeltä kantilta kun on väsynyt ja kireä”“Puhuttiin vanhempainryhmässä, sai uusia näkökulmia, voi tän toisinkin

77


○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

SosiokSosiokSosiokSosiokSosiokulttuurulttuurulttuurulttuurulttuurististististista innosta innosta innosta innosta innostamistamistamistamistamistaaaaa

Perhepiste on Kivikon sosiaalipalvelutoimiston matalakynnyksinen paikkakaikille Kivikon asukkaille ja toimijoille. Perhepiste on toiminut alueen asiak-kaiden tapaamispaikkana sekä kokouspaikkana työntekijöille. Perhepisteessäkerrotaan palveluista, keskustellaan lapsiperheiden arjesta ja elämänmuutok-sista, tarjotaan koulutusta ja ryhmätoimintaa. Asiakkaat ovat saaneet tukea

Mari: Meille kävi just niin, ettei oltu molemmat, ei kumpi-kaan siellä {perhekahvilassa}. Soitin sen ryhmän jälkeenemännälle, ett miten meni. He on toivoneet semmosia teema-kertoja. Niin keskusteltiin nukkumisesta. Hän kertoi, että sielläoli uus äiti ja sillä on kahdeksan kuukauden ikäinen vauva,niin keskusteltiin pitkään nukkumisesta. Ja varmasti sai eväi-tä. Tavallaan ihana oli nähdä, ett nyt se varhainen tuki elääsiellä perheiden {keskellä}, siellä vertaisryhmässä.

Sari: Niin ku tiedätte, monella äidillä ei oo ketään, jolta ky-syä nukkumisesta, pohtii neljän seinän sisällä yksikseen näitasioita. Miten iso juttu se on jo ääneen, jonku kanssa pu-hua. Moni muu sanoo, ett meill oli aivan sama. Niin taval-laan se normalisointi.Hanketyöntekijöiden fokusryhmähaastattelut II

Hankkeiden toimintatavoissa on nähtävissä myös ituja asukkaiden ja asi-akkaiden vahvempaan osallisuuteen, yhdessä suunnitteluun ja tekemiseen.

tehdä, itse pyörii samassa, ei muita ratkaisuja, pystyy miettimään asioitaeri näkökulmista”Asiakashaastattelut 11, 12, 17, 21, 26

Hankkeissa tarjotuissa matalan kynnyksen toiminnoissa on ollut eri-tyistä asiakkaiden oma-aloitteisuus avun piiriin hakeutumisessa ja tuen tar-peen määrittelyssä. Saattaa olla, että vertaistuki toimintamuotona on ajan-kohtainen nyky-yhteiskunnassa ja vastaa monien lapsiperheiden elämän-tilanteisiin. Vertaistuen toimintatavat vahvistavat ihmisten keskinäistäverkostoitumista.

78


○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Hankkeet ovat asuinalueilla koonneet yhteen viranomaisia eri sektoreil-ta ja kolmannen sektorin toimijoita sekä asukkaita. Yhteistyönä eri toimi-joiden kanssa on saatu aikaan tapahtumia, joiden järjestäminen ei olisiminkään yksittäisen tahon voimin onnistunut. Samoin yhteisillä foorumeillaon voitu keskustella siitä, mitä asuinalueella tarvitaan ja tarkistaa, mitä onjo olemassa. Hankkeet ovat antaneet alkusysäyksen tai vauhtia jo olemas-sa olevalle verkostoitumiselle, yhteistyölle ja yhdessä tekemiselle.

KimKimKimKimKimpassapassapassapassapassa

Kivikossa asukastyötä on ryhditetty perustamalla Kimppa-työryhmä, jokayhdistää alueen työntekijät ja asukkaat. Alueen toimijat ovat kokoontu-neet säännöllisin väliajoin vaihtamaan kuulumisia, ja miettimään yhdessäalueella tapahtuvaa toimintaa ja alueen tarpeita. Hankkeen alkuvaiheessahuomattiin, että alueella on paljon lapsiperheille suunnattua toimintaa jaerilaisia projekteja, mutta toiminta näytti myös päällekkäiseltä ja pirstalei-selta. Kimpassa toimijoiden välisellä yhteistyöllä säästetään alueen niin in-himillisiä kuin rahallisia voimavaroja, ja asukkaat ovat toimijoina mukana.


perheen ja lasten hyvinvointiin ja apua perheen ja lasten pulmiin ja huoliin.Asiakas- ja asukasryhmiä on käynnistetty vertaisryhmäideoiden pohjalta.Perhepiste on toiminut yhteisenä tilana asukkaille ja työntekijöille. Perhe-piste on keskeisellä paikalla asuinalueella, se on eräänlainen monitoimi-keskus. Alueella Perhepiste koetaan epäviralliseksi, leimaamattomaksi pai-kaksi, jonne perheet voivat tulla ja saada ohjausta ja neuvontaa. Perhe-pisteessä voi rauhassa, ilman kiirettä keskustella ja selvitellä asioita.


HyHyHyHyHyöööööty tyty tyty tyty tyty työntekiöntekiöntekiöntekiöntekijöille ja vjöille ja vjöille ja vjöille ja vjöille ja verkosterkosterkosterkosterkostoilleoilleoilleoilleoille

Lasten ja perheiden tarpeiden esille saamisessa eri toimijoiden yhteistyöon ollut tärkeää. Alueen toimijoiden verkostoitumisesta on selkeästi olluthyötyä. Hankkeet ovat koonneet alueellisia toimijoita yhteen ja selvittäneetyhteistyössä alueen lapsiperheiden ja alueen hyvinvoinnin tilaa.

TTTTToimioimioimioimioimijoiden tiedon ja vjoiden tiedon ja vjoiden tiedon ja vjoiden tiedon ja vjoiden tiedon ja voimaoimaoimaoimaoimavvvvvarararararojen kojen kojen kojen kojen kokokokokokoamistoamistoamistoamistoamista Maunulassaa Maunulassaa Maunulassaa Maunulassaa Maunulassa

Maunulassa alueellista verkostoitumista lähdettiin toteuttamaan siten, että

79


○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

KivikkKivikkKivikkKivikkKivikkoakatemiaoakatemiaoakatemiaoakatemiaoakatemia

on koulutuksellinen väline varhaisen tuen ajatusten ja työmenetelmienkehittämiseen sekä työntekijöiden välisen yhteistyön lisäämiseen. Yhtei-set varhaisen tuen koulutukset ovat olleet antoisia sekä työntekijöille ettäalueen asukkaille, ja niiden avulla on vahvistettu alueen yhteisiätyökäytäntöjä. Koulutusten ideana on ollut tuoda esiin varhainen puuttu-minen ja varhainen tuki. Yhteistä koulutusta on järjestetty esimerkiksipuheeksi ottamisesta, mikä on tärkeä aihe kaikille ammattiryhmille.


hanke kokosi alueella entuudestaan toimivia tahoja yhteen ja kartoitti alueel-lisia tarpeita. Hankkeen ympärille koottiin tukiryhmä, jossa ovat mukanatoimijat ja ihmiset, jotka Maunulassa lapsiperheitä kohtaavat. Tukiryhmässäovat olleet mukana lastensuojelu, neuvola, perheneuvola, alueen päivä-kodit ja kiertävä erityislastentarhanopettaja, leikkipuisto, alueella toimivatyhdistykset (MLL, PPY, Martat), A-klinikka, mielenterveystoimisto ja muutyhteistyötahot tarpeen mukaan (esimerkiksi Lähiöliikunta, OSSY, Media-paja ja koillinen sosiaalikeskus).

Alueellisia tarpeita kartoitettiin kysymällä toimijoilta heidän käsityksiäänasuinalueen tilanteesta. Mitä tarvitaan, millaista huolta ja pulmaa he omas-sa työssään näkevät ja kokevat? Työskentelymenetelmänä käytettiin niinsanottua ongelma-analyysia, jota tukiryhmäläiset tekivät yhdessä. Ongel-ma-analyysilla on pyritty hahmottamaan niitä ongelmia, joita Maunulanalueen lapsiperheillä on. Jokainen tukiryhmäläinen pohti oman asiantunte-muksensa ja tiedon valossa asioita, joita on kokenut perheillä olevan.Löytyneistä ongelmista valittiin ne, joihin hankkeella pyritään vaikutta-maan. Myöhemmin ongelma-analyysia on tarkennettu yhdessä tukiryh-män kanssa lisäämällä tavoitteet, joihin hankkeella pyritään vaikuttamaan.Tavoitteiden toteutumista on selvitetty kunkin toiminnan osalta erikseen.Maunulassa keskeiseksi lapsiperheiden kohtaamispaikaksi ja toiminta-paikaksi on muodostunut asuinalueen leikkipuisto.

Dokumenttiaineistot

Useammissa hankkeissa on kokeiltu alueen toimijoille järjestettäviäyhteisiä koulutuksia, esimerkiksi varhaisesta tuesta ja puuttumisesta sekätyöntekijöiden huolen vyöhykkeistä. Eri hallintokunnat ylittävistä koulutuk-sista on saatu hyviä kokemuksia ja palautetta. Koulutusten on nähty tukevanasiakastyötä ja yhteistyötä ja vahvistavan alueellista tietoa ja osaamista.

80


○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Positiivinen diskriminaatio ja varhainen tuki

Varhaisen tuen hankkeissa on kehitetty lasten ja pikkulapsiperheiden jamaahanmuuttajataustaisten lasten ja perheiden tukemiseen toimintamalleja.Hankkeet ovat toimineet asuinalueilla, missä on havaittavissa tilastollisiariskitekijöitä lapsiperheiden elämässä. Hankkeiden kohdalla sosiaali-virastossa on sovellettu positiivisen diskriminaation toimintaperiaatetta.Positiivisen diskriminaation ideana on ollut se, että kohdentamalla lisä-voimavaroja ja vaikuttamalla erityisesti voidaan estää kielteistä kehitystä javaikuttaa lasten ja perheiden hyvinvointiin.

Hankkeiden työ on ollut luonteeltaan ennaltaehkäisevää. Hankkeissaon kehitetty varhaisen tuen toimintatapoja samanaikaisesti ja rinnakkainkohdealueiden asiakkaille, työntekijöille ja verkostoille. Hankkeiden toimin-tojen avulla on tuettu lasten kasvua ja kehitystä, vanhempien vanhemmuuttaja osallistettu alueen asukkaita. Hankkeissa on kehitetty sellaisia työskentely-menetelmiä ja konkreettisia varhaisen puuttumisen työvälineitä, jotka tu-kevat sosiaalialan henkilöstön varhaisen tuen osaamista. Hankkeiden kehit-tämistyön aikana on alettu puhua varhaisesta tuesta ja terminä se on vakiin-tunut varhaisen puuttumisen rinnalle.

77777..... YHTEENVETYHTEENVETYHTEENVETYHTEENVETYHTEENVETO JO JO JO JO JA POHDINTA POHDINTA POHDINTA POHDINTA POHDINTAAAAA

Sosiaalisiin ja rakenteellisiin ongelmiin vaikuttaminensekä ihmisten arkielämä

Hankkeissa kehitetyissä varhaisen tuen toimintamalleissa on ollut taustal-la kielteiseen alueelliseen eriytymiseen ja syrjäytymiseen vaikuttaminen.Hankkeiden kehittämistyössä yhdistyvät yhteiskunnalliset ilmiöt ja sosiaa-liset ongelmat sekä ihmisten arkielämä ja elämäntilanteet. Hankkeidenkehittämistyön lähtökohdat voi liittää myös keskusteluun alueellisen toi-minnan ja paikallisten ohjelmien mahdollisuuksista vaikuttaa rakenteelli-siin tekijöihin. On esitetty myös kysymys, missä määrin kaupunginosatvoivat vaikuttaa omaan tulevaan kehitykseensä. (Bäcklund 2003, 198.) Sa-moin on kiinnitetty huomiota kehittämishankkeiden toiminnan kohteena

81


○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Hankkeiden monenlaiset vaikutukset

Vaikutuksilla ja vaikuttavuudella on monenlaisia ulottuvuuksia. Toimin-nan vaikutuksia arvioitaessa on mahdollisuus tarkastella vaikutuksia eritasoilla, niin asiakasvaikutuksia kuin toimintajärjestelmään liittyviä vaiku-tuksia tai yhteiskunnallisia vaikutuksia. Vaikuttavuuden ydinkysymyksenäpidetään useimmiten asiakkaan saamaa hyötyä. Miten asiakkaiden elämäja elämäntilanne muuttuu toteutetun toiminnan myötä? Tai millaisia asiak-kaiden elämään ja toimintajärjestelmän kehitykseen liittyviä tuloksia kehit-tämishankkeella on? (Rissanen, Partanen et al. 2004, 35.) Kehittämishank-keiden tuloksia arvioitaessa nostetaan usein esille asiakasvaikutusten rinnallehankkeiden vaikutukset toimintaympäristölle. On esitetty, että kehittämis-työ parhaimmillaan tähtää hankkeen toimintoihin osallistuneiden toiminta-

olevien yhteiskunnallisten ongelmien määrittelyihin ja hankkeiden toiminta-tapoihin ratkaista rakenteellisia ongelmia. Julkisen sektorin toiminta edel-lyttää yhteiskunnallisella tasolla tapahtuvia määrittelyjä, joiden kauttavoidaan tehdä poliittisia päätöksiä ja seurata tiettyjen asioiden kehittymis-tä esimerkiksi kaupunginosatasolla. Alueelliset projektit voidaan kuitenkinperustaa ratkaisemaan myös sellaisia ongelmia, jotka määrittyvät viimekädessä sosiaalisissa käytännöissä ja yhteiskunnallisessa keskustelussa. Eri-tyisesti tämä koskee puhetta syrjäytymisestä ja syrjäytymisvaarassa olevis-ta ihmisistä, jolloin helposti joudutaan tilanteeseen, jossa käsitteet jamäärittelyt ovat leimaavia ja kehittämishankkeiden toiminnalla saatetaanhuomaamatta vetää rajoja niin sanottujen syrjäytyneiden ja muiden asuk-kaiden välille. (Bäcklund 2003, 198, 199.)

Tärkeä kysymys on siis se, millä tavalla alueellisilla ja paikallisilla ohjel-milla ja toimenpiteillä voidaan vaikuttaa ihmisten arkielämään rakenteellis-ten tekijöiden, kuten työttömyyden tai matalan koulutustason, alhaisen tulo-tason reunaehdoissa. Varhaisen tuen hankkeiden kohdalla voidaan kysyä,mitä positiivisen diskriminaation toimintatapa on tuottanut? Tai mihin hank-keilla on voitu vaikuttaa? Nämä kysymykset liittyvät edelleen keskusteluunkehittämistyön vaikutuksista ja kehittämistyössä syntyneen tiedon hyödyn-tämisestä ja uusien työkäytäntöjen juurruttamisesta.

82


○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

resurssien ja toimintakyvyn kasvattamiseen ja toimintajärjestelmän toimi-vuuden paranemiseen (Rissanen, Partanen et al. 2004, 66).

Hankkeiden vaikuttavuuden voi nähdä liittyvän myös erilaisten pää-omien maailmaan. Nykyisin puhutaan paljon esimerkiksi sosiaalisesta pää-omasta. Sosiaalisen pääoman käsite on yleinen, mutta myös epämääräi-nen, eri tutkijat painottavat käsitteen eri ulottuvuuksia. Käsitteenä se onperäisin jo 1900-luvun alusta. Ensimmäisenä sosiaalisen pääoman käsitet-tä on käyttänyt L.J. Hanifan. Hanifan pyrki kuvaamaan sosiaalisen pää-oman käsitteellä ihmisten arkielämää ja tekijöitä, jotka merkitsevät enitenihmisten jokapäiväisessä elämässä. Hanifanin mukaan sosiaalinen koko-naisuus muodostuu perheiden hyväntahtoisuudesta, toveruudesta, sympa-tiasta ja sosiaalisesta kanssakäymisestä. (Ilmonen 1999, 99.) Myöhemmin1990-luvulla sosiaalista pääoman käsitettä ovat käyttäneet James Colemanja Robert Putnam. Colemanin ja Putnamin painotukset sosiaalisesta pää-omasta eroavat hieman toisistaan, mutta yhteistä heidän käsityksissäänon se, että sosiaalinen pääoma koostuu useasta erilaisesta elementistä.Keskeisiä tekijöitä sosiaalisessa pääomassa ovat sosiaaliset siteet, niissämuotoutuneet vastavuoroisuuden normit sekä luottamus. (Ilmonen 1999,100, 101.)

Tässä yhteydessä pohdittaessa hankkeiden kehittämistyön vaikutuksiasosiaalisen pääoman käsitettä hahmotetaan Woolcockin tulkintaan perus-tuen. Kehittämishankkeissa syntyvien hyvien käytäntöjen tavoitteena voinähdä yhtäältä kasvattaa kohderyhmien ja osallistujien ”inhimillistä pää-omaa” sekä toimintajärjestelmiin sitoutunutta ”sosiaalista pääomaa”, pro-jektinvaraista ja juurrutettua sosiaalista pääomaa (Rissanen, Partanen et al.2004, 36). Varhaisen tuen hankkeiden toimintamallien vaikutukset asettu-vat hyvin tähän inhimillisen ja sosiaalisen pääoman ulottuvuudelle. Loppu-arvioinnissa on tehty alustavaa laadullista luokittelua hankkeiden vaiku-tuksista asiakkaiden, työntekijöiden ja palvelujärjestelmän suhteen. Vaikkaloppuarvioinnin aineiston perusteella ei voida tehdä pitemmälle meneviäjohtopäätöksiä esimerkiksi tarkemmista asiakasvaikutuksista tai siitä, mikätoiminta on sopivaa kenenkin kohdalla, niin aineistojen avulla voi tehdäjohtopäätöksiä hankkeiden asiakasvaikutusten luonteesta. Hankkeissa ontuotettu asiakasryhmäkohtaista tietoa interventioista, hankkeissa on kehi-

83


○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

tetty asiakkaiden elämäntilanteisiin vastaavia toimintatapoja. Hankkeidenkasvattamasta inhimillisestä ja sosiaalisesta pääomasta on aineistojen pe-rusteella näyttöä.

Inhimillistä pääomaa – asiakasvaikutuksiaMaahanmuuttajalasten ja -perheiden kotoutumisen tukemisessa keskeisiätekijöitä ovat kielitaidon ja kulttuuri-identiteetin vahvistaminen. Oman äi-dinkielen kehitys ja suomen kielen taito kulttuuri-identiteetin vahvistami-sessa on osoitettu aiempien tutkimustenkin perusteella tärkeäksi, esimer-kiksi Sillanrakentajat -raportissa, jossa on arvioitu nuorisotyöttömyyteenja maahanmuuttajien kotoutumiseen kohdistuneita projekteja suurillakaupunkiseuduilla (Rissanen, Partanen et al. 2004). Varhaisen tuen hank-keiden maahanmuuttajatyössä saadut kokemukset ja työn tulokset tukevattätä tietoa. Keskeistä hankkeiden maahanmuuttajatyössä saavutettujen tu-losten kannalta on se, että päivähoidossa on otettu huomioon lasten lisäk-si myös maahanmuuttajavanhemmat ja heidän tarpeensa. Maahanmuuttaja-lapset ovat selvästi hyötyneet oman äidinkielen opetuksesta ja suomi toi-sena kielenä -opetuksesta, mutta lasten kielellisiä valmiuksia ei ole nähtyirrallaan vanhempien kotoutumisesta. Maahanmuuttajien kotoutumisen tuke-minen ei kuitenkaan ole pelkkää kielitaidon vahvistamista. Maahanmuuttaja-perheet tarvitsevat myös tukea arjen hallintaan ja arkisiin perustaitoihin.Erilaiset vertaistuen ryhmät sekä palveluohjaus tukevat hyvin maahanmuut-tajien kotoutumista.

Hankkeissa on kehitetty perhetyöhön uusia toimintatapoja uudenlaisis-sa ympäristöissä. Vanhemmuuden tukemiseen liittyvissä toimintamuodois-sa avun ja tuen tarjoamisen paikalla näyttää olevan merkitystä. Hankkeissaon saatu kokemusta siitä, että vanhemmat rohkaistuvat hakemaan apua jatukea itselleen, kun sitä on lähellä ja helposti saatavissa. Esimerkiksi päivä-kodissa, lapsen tilanteen kautta vanhemmat ovat uskaltaneet ja rohkaistu-neet ottamaan puheeksi laajemminkin omaa ja perheen tilannetta. Tällöinpäivähoidon perhetyöntekijän luokse keskusteluun hakeutuminen samoinkuin erilaisiin vertaisryhmiin hakeutuminen ja toisiin vanhempiin tutustu-minen on ollut helpompaa. Päivähoidossa toimineet perhetyöntekijät ovatolleet lähellä asiakkaita ja työntekijöitä ja näkyvissä päiväkodin arjessa. Hank-

84


○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

keiden tarjoamissa toiminnoissa perheiden on ollut mahdollista saada apuaja tukea joustavasti päiväkodin toimintojen yhteydessä sekä ohjausta janeuvoa erilaisissa tilanteissa.

Hankkeissa on saatu hyviä kokemuksia asuinalueiden eri toimijoiden,niin asukkaiden kuin työntekijöiden ja kolmannen sektorin toimijoiden vä-lisestä yhteistyöstä. Hanketyöntekijät ovat olleet luomassa fyysistä ja hen-kistä tilaa eri toimijoiden kohtaamiseen. Asuinalueilla toimivat leikkipuistotja asukaspuistot ovat luonnollisia ja ei-leimaavia paikkoja asukkaiden japikkulapsiperheiden keskinäisiin kohtaamisiin. Erilaiset vertaistuen ryhmäton hankkeissa nähty vakiinnuttamisen arvoisena toimintana asuinalueilla.Hankkeissa yli sektorirajojen järjestetyt alueen eri toimijoiden yhteisetkoulutukset ovat olleet sellaisia kokeiluja, jotka ovat tukeneet asiakastyötäja toimijoiden välistä yhteistyötä.

Alueen toimijoiden verkostoitumisesta on ollut selkeästi hyötyä. Hank-keissa on saatu järjestettyä alueen yhteisiä tapahtumia, joiden järjestämi-nen ei minkään tahon omin voimin olisi onnistunut. Asuinalueilla toimivatasukkaiden ja työntekijöiden yhteiset foorumit ovat tärkeitä paikkoja, jois-sa on voitu keskustella ja tarkistaa, mitä asuinalueella tarvitaan ja mitä onjo olemassa.

Hankkeissa on ollut käytössä monenlaisia työmuotoja työntekijöiden japaikallisten verkostojen tueksi. Hanketyöntekijät ovat tarjonneet alueen työn-tekijöille konsultaatiota ja tukea perheiden kanssa työskentelyyn. Työnteki-jöiden tueksi on kehitetty konkreettisia työvälineitä niin lasten kielitaidonarviointiin kuin varhaiseen puuttumiseen ja työntekijöiden huolen jäsentämi-seen. Hankkeiden myötä on virinnyt toimijoiden verkostoitumista ja kehi-tetty moniammatillista yhteistyötä sekä luotu alueellisia rakenteita maahan-muuttajatyöhön ja perhetyöhön.

Hankkeet ovat olleet merkittäviä toimijoita työ- ja palvelukäytäntöjenkehittämisessä kohdealueillaan. Hankkeiden paikallisesta merkityksestä onsaatu tietoa hankkeiden vuoden 2003 toiminnan väliarvioinnissa. Tällöinhankkeet ja hankkeiden osalliset arvioivat yhdessä hankkeiden hyötyä ja

Toimintajärjestelmiin sitoutunutta pääomaa– yhteistyötä ja verkostoitumista

85


○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

vaikutuksia paikallisessa ympäristössä. Osallisten näkökulmasta hankkeidenkeskeisimmät tulokset liittyvät toimijoiden yhteistyöhön ja yhdessä toimi-miseen. Hankkeet ovat olleet luomassa uudenlaisia palvelukäytäntöjä, joidenedelleen kehittämiselle nähdään tarvetta. Hankkeet ovat olleet moottorinauudelle kokeilevalle toiminnalle, jollekin sellaiselle, mikä ei niin sanotussanormaalitoiminnassa ole toteutunut. Uudenlaisia toimintatapoja on kokeil-tu asiakkaiden sekä työntekijöiden ja verkoston toimijoiden kanssa. Hank-keet ovat toiminnallaan nostaneet esiin myös palvelujärjestelmään liittyviärakenteellisia tekijöitä ja hakeneet ratkaisuyrityksiä epäkohtiin.

Hankkeiden osallisia pyydettiin arvioimaan myös sitä, miten ne itse voi-vat muuttaa toimintatapojaan, kun hankkeet loppuvat. Joidenkin yksittäis-ten, tiettyjen työkäytäntöjen muuttamista ja edelleen työstämistä pidettiinmahdollisena. Keskeisimpänä voimavarana nähtiin eri toimijoiden verkostoitu-minen ja yhteistyö. Paikallisiin, alueellisiin haasteisiin vastaamisessa tarvi-taan yhteistyötä. Yhteistyö rakentuu yhteisen käsityksen ja ymmärryksenpohjalle, jota esimerkiksi alueen yhteiset koulutukset voivat tukea. Yhteis-toiminta rakentuu yhteistyössä sekä toimimisesta yhdessä.

Hankkeiden kehittämistyön aikana varhainen tuki on hahmottunut hank-keiden yhteisenä sisältönä. Onko tässä ajassa jotain sellaista, joka tekeevarhaisesta tuesta erityisen tarpeellista? Hankkeiden toiminnassa varhaisentuen teemat näyttävät liittyvän erityisesti asiakkaiden ja palvelujärjestelmänsuhteisiin. Saattaa olla, että hankkeissa kehitettyjen toimintatapojen yhtey-dessä hahmottuneet varhaisen tuen piirteet – matala kynnys, mahdollis-taminen ja välittäminen, välimaastossa toimiminen – ovat oleellisia tekijöi-tä ja perusulottuvuuksia hankkeiden käytäntöjen kehittämisessä ja aikaan-saamissa tuloksissa.

Asiakkaiden palvelujen piiriin pääsemisen kannalta matalaa kynnystävoi luonnehtia sanoin epävirallinen, ei-leimaava, normaali, helppo tulla. Mah-dollistamisella viitataan siihen, että asiakkaille ja asukkaille tarjotaan toi-mintamahdollisuuksia, kohtaamispaikkoja, yhdessä toimimista. Maahan-muuttajataustaisten perheiden kohdalla mahdollistaminen merkitsee tasa-

Projektinvaraista sosiaalista pääomaa– varhainen tuki ja käytännön arviointi

86


○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

arvoisten mahdollisuuksien luomista, kielen ja kulttuuri-identiteetin vah-vistamista. Hanketyöntekijät ovat luonnehtineet työtään välittämiseksi asiak-kaiden ja palvelujärjestelmän välillä. Heitä on tarvittu tulkkaamaan ja puke-maan sanoiksi asiakkaiden tarpeita ja elämäntilanteita. Varhainen tuki onjotain välimaastossa olevaa, eri sektoreita yhdistävää.

Hankkeiden kehittämistyöhön on liittynyt kiinteästi arviointi. Kun tie-detään ja osataan kuvata sitä, mitä tehdään ja miksi, mihin tarpeeseenvastataan ja mitä tavoitellaan, niin on paremmat edellytykset arvioida myöstoiminnan lopputulemaa. Hankkeissa on ollut käytössä monentyyppistäarviointia. Hankkeet ovat tehneet itsearviontia, ja hankkeiden arviointiinon saatu mukaan myös niiden osalliset. Hankkeissa on harjoitettu forma-tiivista arviointia, kehittämistyön aikana on pyritty myös arvioimaan hank-keiden tuloksia ja vaikutuksia. Kehittämistyön aikana on kiinnitetty huo-miota myös arvioinnin hyödyntämiseen. Hankkeissa arviointia ovat joutu-neet harjoittelemaan ja oppimaan niin hanketyöntekijät kuin hankkeidenosalliset. Hankkeissa on harjoiteltu ja opittu käytännön arviointia ja kehi-tetty arviointia osana kehittämistyötä. Hanketyöntekijöiden arviointi-osaaminen on kehittynyt samoin kuin osallisten ymmärrys arvioinnista.Hankkeiden myötä arvioinnista ovat monet saaneet käsitystä ja omakohtais-ta kokemusta käytännön arvioinnista. Tätä voi pitää merkittävänä projektin-varaisena tuloksena sinänsä.

Hankkeissa toteutettua arviointia voi luonnehtia työntekijäkeskeiseksitoimintatutkimukseksi sekä osallistavaksi arvioinniksi. Käytännön arvioinnillatarkoitetaan sitä, että arviointi on osa oman työn jäsentämistä ja työn ke-hittämistä. Hankkeiden arviointitiedon tuottajina ovat olleet ennen kaik-kea hanketyöntekijät. Osallistavassa arvioinnissa käytännön toimijoilla onaktiivinen rooli arvioinnin toteuttamisessa. (Robson 2001, 31.) Hankkeetovat käytännön esimerkkejä kehittämistyön syklistä, missä omaa työtä ke-hitetään ja tutkitaan ja toiminnasta tuotetaan uutta tietoa. Työntekijäkeskei-sessä toimintatutkimuksessa ydin on se, että yksilöt ja yhteisöt pohtivatomaa työtään, analysoivat toimintaa ja kehittävät vaihtoehtoja ongelmienratkaisemiseksi. Toiminnasta tuotetaan uutta tietoa, jonka tarkoitus on vai-kuttaa käytäntöön. (Heikkinen, Jyrkämä 1999, 25; Robson 2001, 38–40.)

87


○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Juurrutettua sosiaalista pääomaa? – työmuotojen vakiintumista ja levittämistä

Työmuotojen juurtumiseen ja leviämiseen liittyy monenlaisia tekijöitä. Ei oleaivan yksiselitteistä sekään, mitä juurruttamisella kulloinkin ymmärretäänja miten juurtuminen tapahtuu, mitä levitetään ja kenelle ja milloin. Sosiaali-alan hyvistä käytännöistä käydään keskustelua. Mitä hyvät käytännöt ovat?Onko juurruttamisessa kyse jäljittelemisestä ja mallien siirrettävyydestä?Miksi jokin malli toimii jossain?

Hyvää käytäntöä on määritelty muuan muassa siten, että se on keske-nään yhteen sopivien käytäntöjen muodostama asetelma. Hyvä käytäntöliittyy asiakaskohtaamiseen ja siinä sovellettaviin periaatteisiin ja palvelujenorganisointiin ja hallinnoinnin tapaan. On myös painotettu sitä, että hyvätkäytännöt ovat konteksti- ja aikasidonnaisia. Ne kiinnittyvät tiettyyn toimi-joiden yhteisöön ja sen kehityshistoriaan, eivätkä ole sellaisenaan siirrettä-vissä. Hyvät käytännöt voidaan omaksua ja ottaa käyttöön vain toimija-yhteisön oppimisen kautta. Huomiota on kiinnitetty tekijöihin, joiden väli-tyksellä levittäminen tapahtuu. Tällaisia tekijöitä ovat esimerkiksi projek-tien sisäinen ja ulkoinen sekä keskinäinen yhteistyö, yhteydet vakiintunei-siin toimijoihin ja alueelliset ja valtakunnalliset yhteistyö- ja kumppanuus-suhteet. Yhteistyöverkostot ovat tärkeitä kokemusten vaihdon ja keskinäi-sen oppimisen areenoita. (Rissanen, Partanen et al. 2004, 35, 36.)

Sosiaalialan työ- ja interventiomenetelmien siirrettävyydestä on esitet-ty erilaisia näkökulmia. Esimerkiksi toimijaverkostoteoreettisessa lähestymis-tavassa peruslähtökohtana pidetään tiedon tai toimintatapojen sekä kon-tekstin, sen ympäristön, jossa toimintatavat kehittyvät yhtäaikaista raken-tamista (Koivisto 2004, 6). Lähestymistavassa hahmotetaan interventio-menetelmiä siten, että ne syntyvät paikallisesti, eri toimijoiden teknisestivälittyneen vuorovaikutuksen tuloksena. Samalla tuotetaan ja ylläpidetäänsosiaalisia suhteita ja määritellään päämääriä, intressejä ja tarpeita. Mikälityömenetelmän halutaan toimivan muuallakin, on menetelmä ja sen kon-teksti tuotettava uudelleen välttämättömien elementtien osalta. Siirtämis-tä tukevien toimenpiteiden tulisi huomioida suhdeverkostojen erilaiset ele-mentit. Toimijaverkostoteoriassa oletetaan, että inhimillinen toiminta javuorovaikutus ovat aina välittyneitä. Huomiota kiinnitetään ihmisten vuoro-

88


○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

vaikutteiseen toimintaan, jota menetelmä välittää. Toimijaverkkoteoriassakiinnitetään huomiota sekä ihmisiin, käytäntöjen kehittämisen verkostoihin,ihmissuhteisiin että toimintatapaan. (Koivisto 2004, 6, 7.)

Kehittämistyön jatkuvuuden kannalta keskeistä on hankkeiden suhdeemo-organisaatioon. Hanketoiminta on luonteeltaan määräaikaista ja hank-keen tehtäviin liittyvät uuden tiedon ja toimintatapojen tuottaminen niihinongelmiin tai lähtökohtiin, joiden vuoksi ne ovat perustettu. Hanketoimin-nan jälkeen emo-organisaatiolla on useimmiten intressejä ottaa käyttöönuusia toimintatapoja, levittää laajemminkin niitä ja vakiinnuttaa hankkeidentoimintaa osaksi normaalitoimintaa. (Rissanen, Partanen et al. 2004, 63.)

Varhaisen tuen hankkeissa kehittämistyön aikana syntyneeseen tiedonhyödyntämiseen ja tiedon levittämiseen on kiinnitetty erityistä huomiota.Hankkeiden suhde paikallisiin osallisiin ja emo-organisaatioon on ollut kiin-teä. Kehittämistyön aikana on muodostettu rakenteellisia tekijöitä nivomaanhankkeita ja emo-organisaatiota yhteen. Esimerkiksi pd-arviointiryhmänrooli on ollut keskeinen. Arviointiryhmä on koonnut hankkeiden osallisiayhteen ja ollut kanava sosiaaliviraston johtoon. Sosiaaliviraston johto onollut kiinnostunut hankkeiden etenemisestä ja hankkeiden työn tuloksistakehittämistyön aikana. Vuosittain pd-arviointiryhmä on tehnyt esityksiähankkeiden tilanteesta ja työn tuloksista. Hankkeiden kehittämistyön loppu-vaiheessa on tultu siihen tilanteeseen, että on pohdittu, mikä toiminta voisisiirtyä normaalitoimintaan ja mikä toiminta tarvitsisi vielä hankkeistusta.

Palaamme kysymykseen varhaisen tuen merkityksestä lasten ja perhei-den alueelliseen hyvinvointiin vaikuttamisessa. Tähän ei liene yksiselitteis-tä vastausta. Varhaisen tuen hankkeiden kehittämistyö ja varhaisen tuentoimintatavat ovat päässeet hyvään vauhtiin. Tärkeää on turvata kehittämis-työn jatkumisen edellytykset, olipa kyseessä sitten hankemuotoinen kehit-täminen tai normaalitoiminta.

Varhaisen tuen toimintatapojen kehittämiselle on ollut tarvetta ja kehi-tetyt toimintatavat ovat muotoutuneet alueellisten tarpeiden pohjalta. Joi-denkin toimintamallien kehittäminen tietyillä asuinalueilla on perusteltua.Tästä esimerkkinä voi mainita hankkeiden maahanmuuttajatyön toiminta-mallit. Niille on aivan erityistä tarvetta sellaisilla asuinalueilla, joilla maahan-muuttajataustaisia ihmisiä asuu paljon. Hankkeissa on kehitetty myös

89


○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

toimintamalleja, joita voi soveltaa ja ottaa käyttöön millä tahansa alueella.Esimerkiksi hankkeiden perhetyössä kehitetyt matalan kynnyksen toimin-not vanhemmuuden tukemisessa ja asiakkaiden vertaistuen ryhmät ovattoimintaa, joiden voi ajatella soveltuvan mille tahansa asuinalueelle, eikävälttämättä ole kyse resurssien lisäämisestä vaan toimintatapojen ja ajat-telun muutoksesta. Lisäresurssoinnin vaikututusta ja lasten kasvuolojenriskien kompensoimisen kysymystä voi ajatella siten, että varhaisen tuenhankkeissa on kehitetty ja luotu uusia työkäytäntöjä ja saatu monipuolistakokemusta toimintamuodoista. Tässä loppuarvioinnissa on tehty alustavaaluokittelua hankkeiden tuloksista ja vaikutuksista. Toisaalta alueellisten vai-kutusten esille saaminen edellyttää aikaa ja sopivien arviointikriteerien mietti-mistä. Varhaisen tuen hankkeissa on tehty eräänlaista pohjatyötä. Hankkeis-sa on kehitetty varhaisen tuen työkäytäntöjä ja saatu tietoa ja kokemustasiitä, miten ihmiset tulevat autetuksi.

Hankkeiden kehittämistyön voi nähdä myös jatkumona. Sosiaalivirastos-sa on päätetty jatkaa positiivisen diskriminaation toimintaperiaatteen so-veltamista4. Hankkeiden alueellisuuden säilyttämistä on pidetty tärkeänä.Vuoden 2005 alusta otetaan mukaan kymmenen aluetta Helsingin kau-pungin tietokeskuksessa uudelleen toteutetun positiivisen diskriminaationlaskentamallin 22 heikoimman alueen listalta siten, että mukaan tulee kai-kilta neljältä palvelualueelta asuinalueita. Ajankohtainen kysymys on, mi-ten uudet hankkeet nivotaan osaksi sosiaaliviraston uusien vastuualueiden– päivähoito, lapsiperheiden palvelut ja aikuisten palvelut – toimintaa.

Pd-arviointiryhmä on tehnyt oman esityksensä uusien hankkeiden to-teutuksesta. Arviointiryhmä on pitänyt uusien hankkeiden toteutuksessatärkeänä sitä, että varmistetaan hankkeiden kytkeytyminen sosiaalivirastonja koko kaupungin keskeisiin lapsiperheitä ja lapsityötä koskeviin linjauksiinja strategioihin. Arviointiryhmän esityksessä todetaan, että hankkeiden kes-keisillä kehittämisalueilla perhetyössä, maahanmuuttajatyössä ja aluetyössäon kehitetty toimintamalleja, jotka ovat edenneet levittämisen ja juurrut-tamisen vaiheeseen. Näitä ovat esimerkiksi maahanmuuttajataustaisten las-ten suomi toisena kielenä -opetus, päivähoidon perhetyön toimintatavatja erilaiset asukasyhteistyön muodot. Pd-arviointiryhmässä on keskusteltusiitä, miten varhainen tuki ja varhaisen tuen toimintatavat tulevat osaksi

90


○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

perustoimintaa. Uusien hankkeiden kohdalla on haasteena toimintatapojenkehittäminen osana normaalitoimintaa. Näkymänä voi olla varhaisen tuentoimintatapojen tarkempi mallintaminen. Varhainen tuki on siirtymässäuuteen vaiheeseen.

4 Helsingin kaupunki. Sosiaalivirasto. Johtoryhmä. Työvaliokunta. Muistio 7/2004; Helsinginkaupunki. Sosiaalivirasto. Elka-johtoryhmä. Kokousmuistio 4/2004.

91


○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

LähteetLähteetLähteetLähteetLähteet

Arviointi sosiaalipalveluissa. Katsaus arvioinnin peruskysymyksiin. Helsinki: Stakes. Finsoc.Työpapereita 3/2001.

Bäcklund, Pia (2000) Paransiko lähiöprojekti asumisviihtyvyyttä? Teoksessa Pia Bäcklund ja HarrySchulman (toim.) Kunnostusta ja kuntokävelyä, asukastiloja ja aikamatkoja. Onnistuiko Helsinginlähiöprojekti? Tutkimuksia 2000:4. Helsinki: Helsingin kaupungin tietokeskus, 93–107.

Eronen, Anne, Luomala, Juha & Paju, Elina (2002) Metron tuomat. Itähelsinkiläisten kokemuksiahyvinvoinnistaan. Helsinki: Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto.

Heikkinen Hannu L.T, Jyrkämä Jyrki (1999) Mitä on toimintatutkimus? Teoksessa Hannu L.THeikkinen, Rauno Huttunen, Pentti Moilanen (toim.) Siinä tutkija missä tekijä. Toimintatutkimuksenperusteita ja näköaloja. Juva: Atena-kustannus, 25–62.

Helsingin kaupunki. Muistio 15/2000. Sosiaalivirasto. Johtoryhmä. Työvaliokunta.

Helsingin kaupunki. Muistio18/2000. Sosiaalivirasto. Johtoryhmä.

Helsingin kaupunki. Muistio 11/2001. Sosiaalivirasto. Johtoryhmä. Työvaliokunta.

Ilmonen, Kaj (2004) Sosiaalinen pääoma: uusi ihmekäsite vai käyttökelpoinen hypoteesi? TeoksessaKeijo Rahkonen (toim.) Sosiologisia nykykeskusteluja. Tampere: Gaudeamus Oy Yliopistokustannus.

Koivisto, Juha (2004) Millaisin ehdoin sosiaalialan työ- ja interventiomenetelmät ovat siirrettävissä?Finsoc news. Uutiskirje sosiaalihuollon menetelmien arvioinnista 2/2004, 4–7.

Kortteinen, Matti, Lankinen, Markku & Vaattovaara, Mari (2003) Pääkaupunkiseudun kehitys 1990-luvulla: kohti uudenlaista eriytymistä. Teoksessa Timo Kopomaa (toim.) Kohti kaupunkisosiaali-työtä. Helsinki: Palmenia-kustannus, 21–37.

Krueger, Richard A., Casey, Mary Anne (2000) Focus Groups. A Practical Guide for AppliedResearch. The United States of America: Sage Publications.

Lankinen, Markku (2001) Positiivinen diskriminaatio- mitä se on? Keskustelualoitteita 2001:2.Helsinki: Helsingin kaupungin tietokeskus.

Lankinen, Markku (2003) Kaupungin etninen erilaistuminen. Teoksessa Timo Kopomaa (toim.)Kohti kaupunkisosiaalityötä. Helsinki: Palmenia-kustannus, 39–48.

Lindqvist, Tuija (1999) Evaluaation uskottavuus. Teoksessa Risto Eräsaari ym. (toim.) Arviointi jaasian-tuntijuus. Tampere: Gaudeamus, 106–118.

Nylund, Marianne (2004) Sosiaalisten verkostojen tutkimus ja sosiaalityön käytännöt. Janus 2/2004,184–199.

Ohjelma syrjäytymisen ja sosiaalisen segregaation ehkäisemiseksi (1998) Helsingin kaupungin-kanslian julkaisusarja A/7. 1998. Helsinki: Helsingin kaupunginkanslia.

Patton, Michael Quinn (1997) Utilization – Focused Evaluation. The New Century Text. Edition 3.the United States of America: Sage Publications.

Pollit, Christopher, Bouckaert, Geert (2000) Public Management Reform. A comparative Analysis.The Great Britain: Oxford University Press.

Rajavaara, Marketta (1999) Arviointitutkimuksen hyödynnettävyys. Teoksessa Risto Eräsaari ym.(toim.) Arviointi ja asiantuntijuus. Tampere: Gaudeamus, 31–53.

92


○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Rajavaara, Marketta (2003) Fokusryhmät tutkimus- ja arviointimenetelmänä. Luento. Kvalitatiivistentutkimusmenetelmien kurssi 28.2.2003. Helsingin yliopisto, sosiaalipolitiikan laitos.

Raunio, Kyösti (1994) Sosiaalipolitiikan lähtökohdat. Tampere: Gaudeamus.

Rissanen, Pekka, Partanen, Leila, Pitkänen, Teppo, & Salmela, Tuula (2004) Sillanrakentajat.Nuorisotyöttömyyteen ja maahanmuuttajien kotoutumiseen kohdistuneiden projektien arviointisuurilla kaupunkiseuduilla. Helsinki: Helsingin kaupungin tietokeskus.

Robson, Colin (2001) Käytännön arvioinnin perusteet. Opas evaluaation tekijöille ja tilaajille.Tampere: Tammi.

Tapola, Sirpa (toim.) (2003) Varhaisen tuen työmuotoja kehittämässä. Positiivisen diskriminaationhankekokonaisuuden väliraportti 2002. Selvityksiä 2003:7. Helsinki: Helsingin kaupungin sosiaali-virasto.

Titmuss, Richard (1976) Commitment to welfare. Second edition. London: Cox Wyman ltd.

Turtiainen, Pirjo (2000) Alueellinen toiminta ja lapsiperheiden hyvinvointi. Teoksessa Pia Bäcklundja Harry Schulman (toim.) Kunnostusta ja kuntokävelyä, asukastiloja ja aikamatkoja. OnnistuikoHelsingin lähiöprojekti? Tutkimuksia 2000:4. Helsinki: Helsingin kaupungin tietokeskus, 111–129.

Turtiainen, Pirjo (2003) Lähiöprojektin perhetyö: alueellista työtä lapsiperheiden hyväksi. TeoksessaTimo Kopomaa (toim.) Kohti kaupunkisosiaalityötä. Helsinki: Palmenia- kustannus, 213–227.

Varhainen puuttuminen – työmallina (2000). Muistio. Sosiaalivirasto. Helsingin kaupunki.

Varhaisen tuen hankkeiden väliraportit (2002). Julkaisematon moniste.

Varhaisen tuen hankkeiden väliarvioinnit (2003). Julkaisematon moniste.

Varhaisen tuen hankkeet. Sosiaaliviraston positiivisen diskriminaation hankkeiden hankekuvaukset2004. http://www.hel.fi/waris/hankkeet/index.htm.

Viialainen Riitta (2002) Puuttuminen on niin vaikeaa, tukeminen olisi helpompaa. Dialogi 3/2002,32–35.

TTTTTilastilastilastilastilastooooottttt

Helsingin seudun aluesarjat – tilastotietokanta. Helsingin kaupungin tietokeskus.(www.aluesarjat.fi)

Osa-alueittaiset tiedot. Helsinki alueittain 2004 taulukot. Helsingin seudun aluesarjat.

Helsingin kaupungin tietokeskus.

93


○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

LiitteetLiitteetLiitteetLiitteetLiitteet

Liite 1. Hankekohtaiset, määrälliset arviotiedot hankkeiden toiminnoistaasiakkaille, työntekijöille sekä verkostolle v. 2001–2003

Yksilö- ja perhekohtaisten tapaamisten laskuperusteena käytetään 45 min. vastaamaan 1 suoritetta.Asiakasperheitä Myllypuron, Itäkeskuksen, Mellunmäen, Kivikon ja Kontulan alueilta (toimistopäälli-kön luvalla).

Hankkeen tHankkeen tHankkeen tHankkeen tHankkeen toimintoimintoimintoimintoimintoihin osallistuneet asiakkoihin osallistuneet asiakkoihin osallistuneet asiakkoihin osallistuneet asiakkoihin osallistuneet asiakkaataataataataat

Hankkeen tHankkeen tHankkeen tHankkeen tHankkeen toiminnooiminnooiminnooiminnooiminnot tyt tyt tyt tyt työntekiöntekiöntekiöntekiöntekijöille ja vjöille ja vjöille ja vjöille ja vjöille ja verkosterkosterkosterkosterkostolle alueellisis-olle alueellisis-olle alueellisis-olle alueellisis-olle alueellisis-sa lasten ja perheiden palsa lasten ja perheiden palsa lasten ja perheiden palsa lasten ja perheiden palsa lasten ja perheiden palvvvvveluissaeluissaeluissaeluissaeluissa

Yksilö- ja perhe-kohtaiset tapaamiset 48 84 292 545 384 834

Ryhmätoiminnot 4 24 10 60 13 78

Tapahtumat, retket,leirit 22 219 35 105 3 43

Yhteensä 74 327 337 710 400 955

HANKKEEN Käynti- Asiakas- Käynti- Asiakas- Käynti- Asiakas-TOIMINNOT kerrat määrät kerrat määrät kerrat määrät

v. 2001 v. 2001 v. 2002 v. 2002 v. 2003 v. 2003

HANKKEEN Toteutu- Toteutu- Toteutu-TOIMINNOT neiden neiden neiden

kertojen Henkilö- kertojen Henkilö- kertojen Henkilö-määrät määrät määrät määrät määrät määrätv. 2001 v. 2001 v. 2002 v. 2002 v. 2003 v. 2003

työnohjaukset 6 18 35 102 17 81

Koulutukset 1 24 1 30

Yhteensä 26 130 97 323 49 275

Yhteistyötapaamiset 19 88 62 221 31 164

Konsultaatiot,

Asuinalue:Asuinalue:Asuinalue:Asuinalue:Asuinalue: MyllypuroHankHankHankHankHanke: e: e: e: e: Terapeuttisen päivähoidon perhetyön hanke

94


○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Asuinalue:Asuinalue:Asuinalue:Asuinalue:Asuinalue: ItäkeskusHankHankHankHankHanke: e: e: e: e: Itäkeskuksen varhaisen tuen hanke




v. 2001 v. 2001 v. 2002 v. 2002 v. 2003 v. 2003

Yksilö- ja perhe-kohtaiset tapaamiset 89 155 89

Ryhmätoiminnot 469 1096 954

Tapahtumat, retket, ei ole ei ole ei oleleirit tilastoitu tilastoitu tilastoitu

Yhteensä 558 1251 1042



ei ole ei ole ei oleYhteistyötapaamiset tilastoitu tilastoitu tilastoitu

Konsultaatiot,työnohjaukset 5 10 10

Koulutukset

Yhteensä 5 10 10

95


○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Asuinalue:Asuinalue:Asuinalue:Asuinalue:Asuinalue: KontulaHankHankHankHankHanke:e:e:e:e: Päivähoidon perhetyö Pk Pihapirtissä ja moniammatillisenyhteistyön kehittäminen – Kontulan varhaisen tuen hanke







Koulutukset 1 9 7 83 10 110

Yhteensä 51 99 114 447 78 404


v. 2001 v. 2001 v. 2002 v. 2002 v. 2003 v. 2003




Yhteensä 41 393 143 1057 98 880

96


○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Asuinalue:Asuinalue:Asuinalue:Asuinalue:Asuinalue: KontulaHankHankHankHankHanke:e:e:e:e: Kontulan varhaisen tuen hanke – Maahanmuuttajatyö


Yksilö- ja perhe-kohtaiset tapaamiset *)23 lasta *)14 *)32


Tapahtumat, retket,leirit 10 23 **)60

Yhteensä 15 23 10 14 129 106

*) maahanmuuttajataustaisten lasten määrä päiväkodissa, he ovat osallistuneet päiväkodissa


*) Projektityöntekijä on ollut päiväkodissa mahdollistajana tiiviimmälle yhteistyölle, jolloin jokumuu, kuten päiväkodin johtaja tai muu henkilökunta on hoitanut yhteistyöneuvottelut, perhe-kohtaiset tapaamiset sekä henkilökunnan ohjauksen.


v. 2001 v. 2001 v. 2002 v. 2002 v. 2003 v. 2003



Yhteistyötapaamiset *) *) *) *) *) *)

Konsultaatiot,työnohjaukset 2 33 13 71


Yhteensä 3 65 15 94

järjestettäviin kielenopetuksen tilanteisiin viikoittain päiväkodin toimintakautena.**) Avoimeen aamupäivätoimintaan osallistuneet maahanmuuttajalapset ja -äidit.

97


○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Asuinalue:Asuinalue:Asuinalue:Asuinalue:Asuinalue: KontulaHankHankHankHankHanke:e:e:e:e: Kontulan varhaisen tuen hanke. Puheeksi ottamisen työmenetel-män kehittäminen osana päivähoidon perhetyötä pk Loimi-Liinakko


*) Alueen kartoituksen mukaan 15 % päiväkodin lapsista on lastensuojelun avohuollon tukitoimena


jäi äitiyslomalle 10/01 eikä tarkempaa dokumentointia luvuista ole v. 2001. Uusi projektityöntekijäaloitti 1/02.

sijoitettu hoitoon päiväkotiin ja 9 % lapsista on erityisen hoidon ja tuen piirissä. Projektityöntekijä

*) kts. edellinen tekstiselitys taulukkoon.



Yhteistyötapaamiset *) 20 40 25 25


Koulutukset 1 11 2 17 1 11

Yhteensä 1 11 35 83 46 76

Yksilö- ja perhe-kohtaiset tapaamiset *) 25 50 30 60

Ryhmätoiminnot 10 80 10 80

Tapahtumat, retket,leirit 3 47 6 72

Yhteensä 38 177 46 212


v. 2001 v. 2001 v. 2002 v. 2002 v. 2003 v. 2003

98


○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Asuinalue:Asuinalue:Asuinalue:Asuinalue:Asuinalue: KivikkoHankHankHankHankHanke:e:e:e:e: Kivikon varhaisen tuen hanke







Koulutukset 3 40 24 444 9 230

Yhteensä 118 2340 195 1566 131 1058


v. 2001 v. 2001 v. 2002 v. 2002 v. 2003 v. 2003

Yksilö- ja perhe-kohtaiset tapaamiset 106 240 100 300

Ostopalvelulastenhoito 32 150 32 150 32 150

Ryhmätoiminnot 18 486 102 1686 40 372


Yhteensä 52 786 248 2606 183 1596

99


○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Asuinalue:Asuinalue:Asuinalue:Asuinalue:Asuinalue: Meri-RastilaHankHankHankHankHanke:e:e:e:e: Meri-Rastila–Rastilan päiväkotihanke/suomi toisena kielenä-opetus



Yksilö- ja perhe-kohtaiset tapaamiset *) *) 275 42 lasta 110 69 lasta**)

Ryhmätoiminnot *) *) 84 129

Tapahtumat, retket,leirit *) *) 8 6

Yhteensä 367 245


v. 2001 v. 2001 v. 2002 v. 2002 v. 2003 v. 2003



Yhteistyötapaamiset *) *) 34 ***) 50 145

Konsultaatiot,työnohjaukset *) *) 25 ***) 190 194

Koulutukset *) *) 6 ***) 27 190

Yhteensä 65 267 529

**) 10/03 koko Vuosaaren kielikonsultaatiossa yhteensä 116 3–6-vuotiasta lastahankkeessa ei suomi 2. kielenä -opetusta

vv. 00–07 syntyneitä ph:ssa: 930 lasta v. 2003

*)

***) ei tilastointiahankkeessa ei suomi 2. kielenä -opetusta*)

100


○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Asuinalue:Asuinalue:Asuinalue:Asuinalue:Asuinalue: Meri-RastilaHankHankHankHankHanke:e:e:e:e: Meri-Rastila–Rastilan päiväkotihanke, somalinkielen opetus




v. 2001 v. 2001 v. 2002 v. 2002 v. 2003 v. 2003




Yhteensä 81 46 121 66 81 64

Yhteistyötapaamiset 4 10

Konsultaatiot,työnohjaukset

Koulutukset 1 42

Yhteensä 5 52



101


○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Asuinalue:Asuinalue:Asuinalue:Asuinalue:Asuinalue: Meri-RastilaHankHankHankHankHanke:e:e:e:e: Messi-projekti



Hanke käynnistyi 6/01, v. 2002 hanke ilman työntekijää 4 kk ja työntekijävaihdos


v. 2001 v. 2001 v. 2002 v. 2002 v. 2003 v. 2003

Yksilö- ja perhe-kohtaiset tapaamiset 3 6 2 2

Ryhmätoiminnot n. 40 n. 240 n. 30 n. 200 121 1084

Tapahtumat, retket,leirit n. 10 n. 109 n. 10 n. 150 23 171

Yhteensä n. 50 n. 349 n. 43 n. 356 144 1255

Yhteistyötapaamiset 29 n. 40 20 n. 50 13 195


Koulutukset 1 10

Yhteensä 29 40 21 60 13 195



102


○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Asuinalue:Asuinalue:Asuinalue:Asuinalue:Asuinalue: KallahtiHankHankHankHankHanke:e:e:e:e: Nuotta-projekti





Yhteistyötapaamiset 28 31 62

Konsultaatiot,työnohjaukset 52 82 31

Koulutukset 13 25 23

Yhteensä 93 138 116


v. 2001 v. 2001 v. 2002 v. 2002 v. 2003 v. 2003

Yksilö- ja perhe-kohtaiset tapaamiset 102 160 120


Tapahtumat, retket,leirit 196 203 459

Yhteensä 334 549 1029

103


○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Asuinalue:Asuinalue:Asuinalue:Asuinalue:Asuinalue: KallahtiHankHankHankHankHanke:e:e:e:e: Kallahden varhaisen tuen hanke – perhepuisto Kajuutta







Koulutukset 2 8 7

Yhteensä 17 32 21 41 13 24


v. 2001 v. 2001 v. 2002 v. 2002 v. 2003 v. 2003




Yhteensä 50 115 79 102 82 112

104


○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Asuinalue:Asuinalue:Asuinalue:Asuinalue:Asuinalue: KallahtiHankHankHankHankHanke:e:e:e:e: Romaniperhetyö-projekti




v. 2001 v. 2001 v. 2002 v. 2002 v. 2003 v. 2003


Ryhmätoiminnot 72 940 50 1240 44 2200


Yhteensä 156 1320 145 1756 196 2722





Koulutukset 10 200 12 240 12 240

Yhteensä 155 884 174 1002 182 1045

105


○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Asuinalue:Asuinalue:Asuinalue:Asuinalue:Asuinalue: JakomäkiHankHankHankHankHanke:e:e:e:e: Jakomäen varhaisen tuen hanke



*) Lukuihin laskettu neuvontakeskustelut. Neuvontakeskusteluilla tarkoitetaan asiakas-tapaamista vastaavaa neuvontakeskustelua asiakkaan kanssa puhelimitse.

*) Lukuihin laskettu neuvottelut asiakastapauksesta toisen viranomaisen kanssa puheli-mitse.

Yksilö- ja perhe- ei olekohtaiset tapaamiset 49 tilastoitu 219*) 422 324*) 611

Ryhmätoiminnot 82 1611 98 1736 80 1169


Yhteensä 142 2225 330 2485 408 1969


v. 2001 v. 2001 v. 2002 v. 2002 v. 2003 v. 2003



ei oleYhteistyötapaamiset 44 tilastoitu 245*) 750 277*) 1275



Yhteensä 44 496 1716 564 2185

106


○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Asuinalue:Asuinalue:Asuinalue:Asuinalue:Asuinalue: MaunulaHankHankHankHankHanke:e:e:e:e: Maunulan varhaisen tuen hanke








Yhteensä 8 37 26 196 20 44


v. 2001 v. 2001 v. 2002 v. 2002 v. 2003 v. 2003

Yksilö- ja perhe-kohtaiset tapaamiset 12 8

Ryhmätoiminnot 11 50 151 870 136 975


Yhteensä 12 53 184 1600 145 1285

107


○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Asuinalue:Asuinalue:Asuinalue:Asuinalue:Asuinalue: Itä-PasilaHankHankHankHankHanke:e:e:e:e: Itä-Pasilan varhaisen tuen hanke



**) Lapset + aikuiset*) Perheitä




Konsultaatiot,työnohjaukset 25 10

Koulutukset 3 27 5 100 5 100

Yhteensä 15 159 15 220 37 210


v. 2001 v. 2001 v. 2002 v. 2002 v. 2003 v. 2003

Yksilö- ja perhe-kohtaiset tapaamiset 126 10*) 120 7*) 113 161**)

Ryhmätoiminnot 88 1407 55 1400 37 956

Tapahtumat, retket,leirit 2 27

Yhteensä 214 1417 175 1407 152 1144

108


○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Asuinalue:Asuinalue:Asuinalue:Asuinalue:Asuinalue: Länsi-HerttoniemiHankHankHankHankHanke:e:e:e:e: Kieku-projekti



**) Vuoden mittaan eri asiakkaita*) Projektityöntekijä aloittanut 7/01



Yhteistyötapaamiset


Koulutukset

Yhteensä

Yksilö- ja perhe-kohtaiset tapaamiset 150*) 14**) 600 74 840 86



Yhteensä 174 534 646 884 884 791


v. 2001 v. 2001 v. 2002 v. 2002 v. 2003 v. 2003

109


○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Sirpa Tapola 19.1.04

Aihe:Aihe:Aihe:Aihe:Aihe: Varhaisen tuen hankkeiden kehittämistyössä on monenlaisiakehittämisen ja oppimisen prosesseja meneillään. Hankkeissa luodaan jatuotetaan monenlaista käytännöllistä tietoa.

Kiinnostuksen kohteena on hahmottaa käytännöllisen tiedon muo-dostusta hankkeissa. Yritän selvittää tarkemmin muun muassa, miksi jamitä tietoa tuotetaan, mikä tieto hyödyttää käytäntöä, millainen ontiedon luomisen prosessi, millaisia ovat tiedon tuottamisen tavat, mitä jamillaisia ovat tuotokset.TTTTTaaaaavvvvvoite:oite:oite:oite:oite: Tarkoituksena on teemakyselyn ja haastattelun avulla– tutkia varhaisen tuen hankkeissa tehtyä ammattikäytäntöjen kehittämis-

työtä sekä– koota ja dokumentoida, mitä hanke on synnyttänyt, millaisia tuotoksia

(niin ajatuksia, ideoita kuin konkreettisempia välineitä, dokumentteja,lomakkeita) käytäntöön otettavaksi.

TTTTToooooteutus:teutus:teutus:teutus:teutus: Kirjallinen teemakysely ja kyselyyn vastaamisen jälkeensuullinen haastattelu hankkeittain hanketyöntekijöille tai hanketyön-tekijäparille helmi–maaliskuun aikana 2004.Hanketyöntekijöitä pyydetään– vastaamaan kirjallisesti, sähköpostitse, teemahaastattelukysymyksiin.

Haastattelutilanteessa kysymyksiä käydään yhdessä keskustellen läpi.Kysymysten pohtimiseen ja vastaamiseen on hyvä varata riittävästiaikaa.

– Haastattelutilanteeseen ottamaan mukaan, jos mahdollista, valitse-mansa konkreettiset tuotokset tai työvälineet.

Liite 2. Teemakysely ja -haastattelu hanketyöntekijöille v. 2004

Helsingin kaupunkiSosiaalivirastoHeikki Waris -instituutti

TTTTTeemakyseleemakyseleemakyseleemakyseleemakysely ja y ja y ja y ja y ja ––––– haast haast haast haast haastattelu ammattikattelu ammattikattelu ammattikattelu ammattikattelu ammattikäääääytytytytytäntäntäntäntäntöjenöjenöjenöjenöjenkehittkehittkehittkehittkehittämisestämisestämisestämisestämisestä vä vä vä vä varhaisen tuen hankkeissaarhaisen tuen hankkeissaarhaisen tuen hankkeissaarhaisen tuen hankkeissaarhaisen tuen hankkeissa

110


○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Teemakyselyn kysymykset ovat: Kun mietit omaa hankettasi,1. Mitä asioita Sinun mielestäsi hanke on saanut aikaan?2. Jos mietit hankkeen konkreettisia tuotoksia tai työtapoja, miksi ja

miten ne ovat syntyneet?3. Miten näet, mitä hyötyä hankkeessa kehitetystä työvälineestä on?4. Kuvaa, mitä ideoita tai oivalluksia Sinulle on herännyt hankkeen

toiminnan aikana?

Aineiston käyttötarkoitus:– Hankkeiden hyvien käytäntöjen, innovaatioiden ja työvälineiden

kokoaminen ja dokumentointi– Ammattikäytäntöjen kehittämisen prosessin yleinen hahmottaminen.

Tiedon muodostuksen teorian ja käytännön peilaaminen, HeikkiWaris -instituutin sosiaalialan ammattikäytäntöjen kehittämisenmallintaminen.

111


○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Projekti-työntekijöitä


FFFFFokusrokusrokusrokusrokusryhmähaastyhmähaastyhmähaastyhmähaastyhmähaastattelu vattelu vattelu vattelu vattelu varhaisen tuen hankkeidenarhaisen tuen hankkeidenarhaisen tuen hankkeidenarhaisen tuen hankkeidenarhaisen tuen hankkeidenprprprprprojektityojektityojektityojektityojektityöntekiöntekiöntekiöntekiöntekijöillejöillejöillejöillejöille

Liite 3. Fokusryhmähaastattelu hanketyöntekijöille v. 2003


Teema: Varhainen tuki positiivisen diskriminaation hankkeissaTavoite:– Kerätä tietoa hanketyöntekijöiden käsityksistä, kokemuksista ja havain-

noista varhaisesta tuesta– Kuvata varhaisen tuen elementtejä– Hahmottaa varhaisen tuen merkitystä, arvoa– Paikantaa varhaisen tuen kohdentumista– Hahmottaa varhaisen tuen toteutumisen edellytyksiäToteutus:– Kolme fokusryhmähaastattelua, joissa 7–10 osallistujaa. Lähetetään

postitse kutsu hanketyöntekijöille osallistua fokusryhmähaastatteluun.Haastattelijoina Sirpa Tapola ja HY:n sosiaalityön opiskelija Hanna-Kaisa Vänskä

Ryhmät:1) Varhainen tuki päivähoidon toimintaympäristössä– Meri-Rastila/ Meri-Rastilan päivähoidon varhaisen tuen hanke 2– Kontula/Maahanmuuttajatyön kehittäminen pk Varhelassa 1– Kontula/Maahanmuuttajatyöntekijä päivähoitoon pk Kontula 1– Länsi-Herttoniemi/Kieku-projekti 1– Kontula/Päivähoidon perhetyö 1– Kontula/Pk Liinakko 1– Myllypuro/Päivähoidon perheterapeuttinen perhetyö 2

9

112


○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

10

7

2) Varhainen tuki avoimessa toiminnassa perheille– Jakomäki/ Jakomäen varhaisen tuen hanke 2– Kallahti/ Pk/perhepuisto Kajuutta 2– Myllypuro/Venäjän- ja vironkielinen perhetyö 1– Itäkeskus/Perheiden palvelujen kehittäminen Itäkeskuksessa 2– Meri-Rastila/Messi-projekti 1– Kallahti/Vuosaaren perhetyöprojekti 2

3) Varhainen tuki moniammatillisessa yhteistyössä, verkostossa– Kivikko/Kivikon varhaisen tuen hanke 2– Itä-Pasila/Itä-Pasilan varhaisen tuen hanke 1– Maunula/Maunulan varhaisen tuen hanke 2– Kallahti/Nuotta-projekti 1– Kontula/Koululaisten iltapäivätoiminnan kehittäminen 1

Aineiston käyttötarkoitus:Fokusryhmähaastatteluun osallistujien suostumuksella:a) Hankkeiden varhaisen tuen paikantamiseen ja määrittelyyn. Fokus-

ryhmähaastattelun aineiston analysoinnin tulosten esittäminen,julkaisu hankkeiden kokoavassa väliraportissa keväällä 2003.

b) Fokusryhmähaastatteluun haastattelijana osallistuvan sosiaalityönopiskelijan Hanna-Kaisa Vänskän kvalitatiivisten tutkimusmenetel-mien kurssin harjoitustyöhön. Kurssi toteutetaan kevätlukukaudella2003 klinikkaprofessori Marianne Nylundin johdolla. Kurssin kirjalli-set harjoitustyöt liittyvät Heikki Waris -instituutissa meneillään oleviintutkimus- ja kehittämishankkeisiin. Harjoitustöissä käytetyn aineistonosalta opiskelijoita koskee laissa säädetty salassapitovelvollisuus.

c) Fokusryhmähaastattelun aineiston käyttö Hanna-Kaisa Vänskän Progradu -tutkielman alustavana selvityksenä. Gradun aiheena on oppivaorganisaatio, työssä kehittyminen ja työssä kehittymisen edellytykset.Tutkimuslupaa haetaan sosiaalivirastosta.

113


○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○


FFFFFokusrokusrokusrokusrokusryhmähaastyhmähaastyhmähaastyhmähaastyhmähaastattelurattelurattelurattelurattelurunko vunko vunko vunko vunko varhaisen tuenarhaisen tuenarhaisen tuenarhaisen tuenarhaisen tuenhankkeiden prhankkeiden prhankkeiden prhankkeiden prhankkeiden projektityojektityojektityojektityojektityöntekiöntekiöntekiöntekiöntekijöillejöillejöillejöillejöille

JohdantJohdantJohdantJohdantJohdanto:o:o:o:o: Kiitos, että olette tulleet paikalle. Kaikkien läsnäolo on tärkeää.Haastattelijoiden esittely.

Fokusryhmä on tiedonkeruu- ja tutkimusmenetelmä, tapa koota tietoaihmisten ajatuksista, kokemuksista ja mielipiteistä.TTTTTarkarkarkarkarkoitus:oitus:oitus:oitus:oitus: Keskustelemme kysymyksistä, jotka liittyvät varhaiseentukeen. Mitä varhainen tuki on näissä hankkeissa? Millaisia kokemuksia,käsityksiä ja näkemyksiä hankkeiden projektityöntekijöillä on muodostu-nut? Keskustelussa pyrimme hahmottamaan varhaisen tuen elementtejä,kohdentumista ja merkitystä.

Olemme kiinnostuneet kaikista ajatuksista, kokemuksista, ideoista,kommenteista ja ehdotuksista, mitä teillä jokaisella on tähän asiaanliittyen. Ei ole olemassa oikeita tai vääriä vastauksia.

Kaikenlaiset näkemykset ovat tervetulleita, sekä myönteiset ettäkielteiset kommentit.

Olkaa vapaasti eri mieltä keskenänne. Tämä tilaisuus on onnistunutsitä paremmin, mitä enemmän olemme saaneet kootuksi erilaisia näke-myksiä.MeneMeneMeneMeneMenettelyttelyttelyttelyttely::::: Fokusryhmähaastattelu videoidaan ja nauhoitetaan. Nau-hoituslaitteet ovat peiliseinän takana ja videokamera tässä huoneennurkassa. Kaikki näkemykset ovat luottamuksellisia ja fokusryhmä-haastattelun aineistoa käytetään niihin tutkimustarkoituksiin, mistäetukäteen on informoitu.

Toivomme, että keskustelette mahdollisimman vilkkaasti. Mutta niin,ettemme kuitenkaan puhu päällekkäin, niin että keskustelu olisi puretta-vissa nauhalta.


114


○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Toivomme, että olette varanneet tätä keskustelua varten aikaa noin1,5–2 tuntia. Ja nauttikaa vapaasti tarjoilusta.

Meillä on tässä useampi teema käsiteltävänä, mutta jos etenemmeliian nopeasti, keskeyttäkää tai jos haluatte jotain lisätä, niin tehkää seihmeessä.Lämmittelykysymykset: Olemme pyytäneet teitä tuomaan mukanan-ne tähän tlaisuuteen jonkin esineen, ihan minkä tahansa, joka omastamielestä liittyy tai kuvaa jollain tavalla varhaista tukea. Aloitetaan vaikkasiten, että jokainen kertoo esineestä, jonka on tuonut mukanaan. Jos eiole esinettä mukana, voi kuvitella, minkä olisi tuonut ja miksi.

Varhaisesta tuesta puhutaan aika paljon nykyään. Mikä tässä ajassaon sellaista, että varhainen tuki on ajankohtaista?Johdattelevat kysymykset: Tässä on joitakin ydinkäsitteitä, mitä käy-tetään usein varhaisen tuen yhteydessä. Muutamia termejä, joita käyte-tään samanaikaisesti ja rinnakkain eri toimintaympäristöissä varhaisentuen kanssa. (fläppitaululla, piirtoheitinkalvolla?)Varhainen puuttuminenVarhainen vastuuVarhainen vuorovaikutusHuoli, puheeksi ottaminenMillaisia mielikuvia nämä käsitteet teissä herättävät?Mitä ihan ensimmäisenä tulee mieleen?Tulisiko mieleen joitain muita käsitteitä, jotka liittyvät varhaiseen tukeen?Siirtymäkysymykset:Jos mietitte hankkeen kuluessa kertynyttä omaa kokemustanne, mihinvarhaisella tuella vastataan?Millaisiin ongelmiin?Mikä on varhaisen tuen kohde?Avainkysymykset: Jos pyrittäisiin listaamaan tähän fläppitaululle varhai-sen tuen olennaisia piirteitä. Kertokaa, mistä varhainen tuki koostuu?Haastattelija kirjaa fläppitaululle ylös sitä mukaa kun sanotte. Katsotaansitten yhdessä, mitä saadaan listattua. Kokoa yhteen!Miten varhainen tuki ilmenee?

115


○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Millaista se varhainen tuki on, mistä tietää, että tässä on nyt kysymysvarhaisesta tuesta?

Seuraavaksi keskustelemme varhaisen tuen merkityksestä ja arvosta erinäkökulmista.Jos ajattelette asiakkaan kannalta, mikä on varhaisen tuen merkitys jaarvo hänelle?Entä työntekijälle varhaisen tuen merkitys?Mikä merkitys ja arvo varhaisella tuella on palvelujärjestelmän kannalta?Jos kuvitelette varhaisen tuen lopputulosta. Mitä varhaisen tuen tarjoa-misesta seuraa?Millaisia vaikutuksia varhaisella tuella voi olla?(Sosiaalinen konteksti, mikä yhteys muihin ilmiöihin?)Miten oman kokemuksenne mukaan näette, miten varhaista tukeavoidaan toteuttaa, mitkä ovat sen toteutumisen edellytykset?Päätöskysymykset: Tässä keskustelussa on ollut esillä erilaisia keskei-siä teemoja.Jos käydään teemoittain tällaista kierrosta mitkä näkökulmat on kunkinmielestä kaikkein tärkeimpiä?Mikä nousee tärkeimmäksi?Varhaisen tuen olemusVarhaisen tuen kohdeVarhaisen tuen merkitysVarhaisen tuen toteutumisen edellytyksetKeskustelua on käyty varhaisen tuen ympärillä. Tuleeko jollekulle mie-leen, että oltaisiin jätetty huomiotta jotain?Onko vielä jotain, mistä pitäisi keskustella?

116


○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Sirpa Tapola-Tuohikumpu 23.9.2004

PuolistrPuolistrPuolistrPuolistrPuolistrukturukturukturukturukturoitu teemahaastoitu teemahaastoitu teemahaastoitu teemahaastoitu teemahaastattelu vattelu vattelu vattelu vattelu varhaisen tuenarhaisen tuenarhaisen tuenarhaisen tuenarhaisen tuenhankkeiden asiakkhankkeiden asiakkhankkeiden asiakkhankkeiden asiakkhankkeiden asiakkailleailleailleailleaille

Ohje haastattelijalle

Tiedonkeruun tarkoituksena on saada esiin asiakkaiden näkökulma jaasiakkaiden kokemukset hankkeiden tuloksiin. Jos hankkeista on ollutasiakkaille hyötyä, niin miksi? Mitä hankkeiden toiminnot ovat merkin-neet asiakkaille?

Teemahaastattelun avulla pyritään selvittämään mistä asiakkaat ovatkokeneet saaneensa apua, mikä heitä on hyödyttänyt? Haastateltavilleasiakkaille on syytä tuoda esiin, että asiakkaiden kokemuksista kerätääntietoa kaikista varhaisen tuen hankkeista. Haastattelut ovat luottamuksel-lisia. Haastatteluaineistot kerätään yhteen, niin ettei yksittäisiä haasta-teltuja voi tunnistaa.Toteutus: Teemahaastattelut tehdään kaikissa varhaisen tuen hankkeis-sa. Yksilökohtaisen teemahaastattelun sijasta hanke voi tehdä myösryhmähaastattelun, jos hankkeen toimintojen kannalta ryhmämuotoinentiedonkeruu soveltuu paremmin asiakkaiden kuulemiseen. Tällöin käyte-tään yksilökohtaisen teemahaastattelukysymyksiä soveltaen.

Hankkeittain hanketyöntekijät valitsevat kaksi haastateltavaa asiakas-ta satunnaisesti. Esimerkiksi hanketyöntekijä käy läpi asiakkaitansa japyytää haastateltavaksi joka 10. tai 20. asiakkaansa. Haastattelijaksisovitaan toisen hankkeen hanketyöntekijä, työntekijä, johon asiakkaallaei ole asiakassuhdetta. Hanketyöntekijä antaa haastateltavien yhteys-

Liite 4. Teemahaastattelu hankkeiden asiakkaille v. 2004


117


○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

tiedot haastattelijalle ja tämä sopii asiakkaan kanssa haastatteluajan-kohdan. Haastattelut tehdään hankkeissa viikolla 40-41.Aineiston keruu ja analysointi ja raportointi: Haastattelijanatoimiva työntekijä on ulkopuolisen, tutkijan ja haastattelijan roolissa.Haastattelija toimii tiedon kerääjänä. Hän tekee haastattelun kuluessamuistiinpanoja haastattelulomakkeeseen. Teemahaastattelujen jälkeenhaastattelija ja hanketyöntekijä keskustelevat asiakashaastatteluihinliittyen. Mitä niissä on noussut esiin, miten haastatteluissa esiin nous-seet asiat peilautuvat hankkeen aikana saatuun tietoon?

Asiakashaastattelujen aineisto analysoidaan kokonaisuutena. Teema-haastattelujen aineiston analysoinnista ja raportoinnista vastaa pd-arviointiryhmän keskuudesta valittu pienempi työryhmä, joka on valmis-tellut asiakashaastattelun tiedonkeruun. Hankkeiden tulee 11.10. men-nessä lähettää kopiot teemahaastattelupapereista Sirpalle. Hankkeethyödyntävät asiakashaastatteluja ja sen pohjalta käytyä haastattelijan jahanketyöntekijän välistä keskustelua omassa loppuraportoinnissaanesimerkiksi asiakasmuutoksia kuvattaessa.

Myöhemmin asiakashaastattelujen tuloksia on tarkoitus viestittääorganisaatiossa vastuualueiden johtajille. Teemahaastatteluaineistoa ontarkoitus hyödyntää myös hankekokonaisuuden loppuraportissa asiakas-näkökulman esiin tuomisessa.

118


○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

TeemahaastattelulomakeHaastattelijan nimi ja haastattelun päivämääräMinkä hankkeen toiminnoista haastateltavan kokemuksia kuullaan?

TTTTTeemahaasteemahaasteemahaasteemahaasteemahaastattelun aloitusattelun aloitusattelun aloitusattelun aloitusattelun aloitusSelvitä haastateltavalle haastattelun tarkoitus (kts. edellä). Pyri haastatte-lussa välittämään haastateltavalle asiakkaalle tunne ja kokemus, ettähänen esille tuomansa ajatukset ja kokemukset ovat tärkeitä ja arvokkai-ta. Selvitä haastateltavalle miksi tässä haastattelutilanteessa ollaan jamistä puhutaan. Tuo esille, että haastattelu on luottamuksellinen.

Esimerkiksi voit aloittaa kertomalla, että ”Olet ollut N.N:n työnteki-jän vetämässä hankkeessa ja hankkeesta on satunnaisesti valittu asiak-kaita haastatteluun ja Sinut on nyt kutsuttu tästä syystä tänne kerto-maan kokemuksistasi asiakkaana hankkeesta”

HaastHaastHaastHaastHaastattelukyattelukyattelukyattelukyattelukysymsymsymsymsymykykykykyksesesesesettttt:::::1) Pyydä haastateltavaa muistelemaan jotain hyvää kokemusta, muistoa,

joka liittyy hankkeeseen.(Kirjoita kertomuksen pääkohdat ylös)– Tuleeko Sinulle mieleen jotain hyvää kokemusta tai muistoa, joka

liittyy hankkeeseen? Kertoisitko siitä?2) Esittele haastateltavalle piirtämistehtävä. Tehtävän tarkoituksena on

kuvata haastateltavan omaa kokemusta pärjäämisestään. Tehtävänavulla pyritään myös hahmottamaan sitä, miten hanke on ollutmukana tai miten se sijoittuu haastateltavan ”kokemusjanalle”.Piirtämistehtävän jälkeen käydään haastateltavan kanssa keskusteluapiirroksesta. Pyydä siis haastateltavaa piirtämistehtävän avullakuvaamaan kokemuksiaan pärjäämisestään.– Kuvaisitko tähän paperille (anna haastateltavalle piirrostehtävä-

paperi) piirtämällä, vapaamuotoisen ”käyrän” avulla sitä, mitenSinulla on mennyt viimeisen kolmen – neljän vuoden aikana. Miltäon tuntunut?

– Koetko, että oma pärjäämisesi on ollut esimerkiksi tasaista tai onkosiinä ollut nousua ja laskua?

119


○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

3) Piirtämistehtävän jälkeen keskustele haastateltavan kanssa, mitähaastateltavalla kulloinkin ollut tai mitä tapahtunut, kun on mennythyvin tai huonosti. Haastattelutilanteessa kirjoita yhdessä asiakkaankanssa paperiin esille tulleita tapahtumia kokemuskäyrän kohtiin.Pyydä haastateltavaa palauttamaan mieleensä, missä kohtaa hankeon ollut mukana.

4) Keskustele, ota puheeksi haastateltavan kanssa hänen kokemansa hyöty.– Koetko, että olet saanut hankkeesta apua tai hyötyä?– Voisitko kertoa tarkemmin, millaista apua tai tukea koet saaneesi?

Mikä on auttanut?– Tai jos et ole kokenut saaneesi hyötyä, niin mitä arvelet, mihin se

liittyy? Miten toimintaa mielestäsi pitäisi muuttaa tai kehittää, ettäsiitä olisi Sinulle hyötyä?

5) Kartoita haastateltavan hankkeeseen liittyviä kontakteja.– Oletko hankkeen toimintoihin osallistumisen myötä saanut uusia

kontakteja, esimerkiksi löytänyt uusia tuttavia tai ystäviä?– Kertoisitko tarkemmin, millaisia ihmissuhteita on muodostunut?– Oletko edelleen mukana jossain ryhmässä tai toiminnoissa asuin-

alueellasi? Millaisessa toiminnassa olet mukana?6) Lopuksi kysele haastateltavan kanssa keskustellen hänen taustatietojaan.

– Kuinka monta lasta Sinulla on?– Minkä ikäisiä lapsesi ovat?– Ovatko he päiväkodissa hoidossa?– Haastateltavan sukupuoli (ei kysytä vaan havaintotieto)– Minkä ikäinen olet?– Kertoisitko perhesuhteistasi, asutko yksin tai av(i)opuolison kanssa,

oletko naimaton, naimissa, tai eronnut?– Mikä on näkemyksesi perheesi taloudellisesta tilanteesta? Onko se

hyvä, keskinkertainen tai huono?– Mistä oma ja mahdollisen puolisosi toimeentulo muodostuu?

Oletko/oletteko työssä, työttömänä, opiskelijana, kotihoidon tuellakotona lapsia hoitamassa?

7) Päätä haastattelu. Kiitä haastatteluun osallistumisesta. Jos asiakaspyytää, voit ottaa hänelle kopion piirrostehtävästä.

120


○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○


Positiivisen diskriminaation hankkeiden arviointiryhmä23.9.2004

TTTTTeemahaasteemahaasteemahaasteemahaasteemahaastattelu vattelu vattelu vattelu vattelu varhaisen tuen hankkeidenarhaisen tuen hankkeidenarhaisen tuen hankkeidenarhaisen tuen hankkeidenarhaisen tuen hankkeidenasiakkasiakkasiakkasiakkasiakkailleailleailleailleaille

Helsingissä kymmenellä asuinalueella on toiminut varhaisen tuen hankevuosina 2001–2004. Hankkeissa on kehitetty varhaisen tuen työmuotojalasten ja perheiden tukemiseksi. Teemahaastattelujen avulla pyrimmeselvittämään ylei-semmin, mistä asiakkaat ovat kokeneet saaneensaapua, mikä heitä on hyödyttänyt, mitä hankkeiden toiminnot ovatmerkinneet asiakkaille. Keräämme nyt tietoa asiakkaiden kokemuksistakaikista varhaisen tuen hankkeista. Haastattelut ovat luottamuksellisia.Haasta-teltavien nimitietoja ei käytetä missään. Haastatteluaineistotkerätään yhteen, niin ettei yksittäisiä haastateltuja voi tunnistaa.

Kiitos suostumuksestasi haastatteluun! Näkemyksesi antaa arvokasta tie-toa lapsiperheiden palvelujen kehittämiseen.

121


○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

☺

2001 2002 2003 2004

PiirPiirPiirPiirPiirrrrrrostehtostehtostehtostehtostehtääääävvvvvä omastä omastä omastä omastä omasta pära pära pära pära pärjäämisestjäämisestjäämisestjäämisestjäämisestäääää

Kuvaisitko tähän paperille piirtämällä, vapaamuotoisen ”käyrän” avullasitä, miten Sinulla on mennyt viimeisen kolmen – neljän vuoden aikana.Miltä on tuntunut?Onko oma pärjäämisesi ollut esimerkiksi tasaista tai onko siinä ollutnousua ja laskua?Palauttaisitko mieleesi, mitä kulloinkin on ollut tai tapahtunut, kun onmennyt hyvin tai huonosti.Missä kohtaa hanke on ollut mukana ”kokemuskäyrälläsi”?

”K”K”K”K”Kokemuskokemuskokemuskokemuskokemuskäääääyryryryryrä”ä”ä”ä”ä”Tältä minusta on tuntunut 2001–2004

122


○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Liite 5. Hankkeisiin liittyviä opinnäyte- ja lopputöitä v. 2002–2004

Ahonen, Sanna. Katsaus päiväkodin arkeen Meri-Rastilassa: somalivanhempien näkökulma.Opinnäytetyö 2004. Diakonia ammattikorkeakoulu.

Hiltunen, Pia. Onhan se äitikin sitten ilonen, kun on ollut juttelemassa ja kahvittelemassa.Maunulan Perhekahvila-asiakkaiden kokemuksia Perhekahvilatoiminnasta ja sille asetetuistatavoitteista. Opinnäytetyö syksy 2003. Diakonia ammattikorkeakoulu.

Kaljunen Miia & Kivijärvi, Tiina. Vauvatoiminta – Varhainen tuki vauvaperheissä. Esittelyvideo(2002), josta on tehty myös kirjallinen osuus. Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia.

Komulainen, Anne. Päivähoidon henkilöstön kokemuksia varhaisen tuen hankkeesta HelsinginMyllypurossa. Pro gradu -tutkielma. 2004. Joensuun yliopisto.

Kostiainen, Nanna. Omas maas mansikka. Perhepaikka Punahilkassa käyvien somalialaisnaistenkokemuksia kotoutumisen voimavaroista. Opinnäytetyö kevät 2003. Diakonia ammattikorkeakouluHelsingin yksikkö, diakoninen sosiaali- ja terveys- ja kasvatusala koulutusohjelma.

Kunttu, Virve & Koukkula, Mari. Hyvä olla siellä. Kokemuksia nuorten vanhempien ryhmästä.Opinnäytetyö syksy 2004. Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia.

Ovaskainen, Aino. Vastaako kaiku? Syrjäytymistä ehkäisevän Kieku-projektin verkoston työtavat javuorovaikutus. Proseminaarityö. Syksy 2002. Kasvatustieteen laitos. Kasvatustieteellinen tiedekun-ta. Helsingin yliopisto.

Rantala, Satu & Viander, Nina. Matalan kynnyksen perhetyötä päivähoidossa – vanhempienkokemuksia. Opinnäytetyö kevät 2003. Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia. Sosiaalialankoulutusohjelma.

Somer, Kirsi. Huoli Kivikon päivähoidossa. Opinnäytetyö kevät 2003. Helsingin ammattikorkeakouluStadia. Sosiaali- ja terveysala.

Vierimaa, Helena. Tuli hiki kun vein äitiä. Lapsinäkökulma päivähoidon varhaisen puuttumisenKieku-projektissa. Folkloristiikan proseminaaritutkielma 24.3.2003. Helsingin yliopisto.

123


○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Liite 6. Esimerkkejä hankkeissa kehitetyistä arviointivälineistä

Nuotta-projekti 30.6.2004Isla PerkiöVuosaaren sosiaalipalvelutoimistoPL 737000099 Helsingin kaupunki

YkYkYkYkYksilösilösilösilösilötytytytytyön jakön jakön jakön jakön jakson arson arson arson arson arviointiviointiviointiviointiviointi

Nuoren nimiHenkilötunnusOsoitePuhelinnumeroJakson ajankohtaLähettävä taho (arvioinnin vastaanottaja)Lastensuojelun sosiaalityöntekijä

1. Tulotilanne2. Tavoitteet ja työskentely3. Arviointi

124


○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

YkYkYkYkYksilösilösilösilösilötytytytytyön tön tön tön tön taaaaavvvvvoitteiden toitteiden toitteiden toitteiden toitteiden toooooteutumisen arteutumisen arteutumisen arteutumisen arteutumisen arviointiasteikkoviointiasteikkoviointiasteikkoviointiasteikkoviointiasteikko

1. Tavoite asetettu2. Tavoitteeseen sitouduttu3. Tavoite ei saavutettu

syy4. Tavoite saavutettu osittain

syy5. Tavoite saavutettu lähes täysin tai täysin

mikä edesauttoi

Tavoite Tärkeys (1–5) Toteutus

Tavoite 1Tavoite 2Tavoite 3

125


○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

YkYkYkYkYksilösilösilösilösilötytytytytyön työn työn työn työn työskentelöskentelöskentelöskentelöskentelyn etyn etyn etyn etyn etapitapitapitapitapit

1. Aloituksesta sovitaan tai nuori saadaan ohjatuksi tarvettaan vastaa-vaan muuhun palveluun

2. Alkuneuvottelu järjestetään ja työskentelystä sovitaan3. Tutustumisjakso toteutuu4. Nuori osallistuu työskentelyjakson suunnitelman tekoon5. Nuori sitoutuu työskentelemään suunnitelmaan kirjattujen tavoittei-

den mukaisesti6. Nuoren lähiverkko hyväksyy tehdyn suunnitelman ja sitoutuu työs-

kentelemään tavoitteiden mukaisesti7. Luottamuksellinen suhde nuoren ja työntekijän välille syntyy8. Suunnitelman mukaiset tavoitteet toteutuvat tai toteutumisen esteet

nostetaan esille9. Loppuneuvottelu pidetään ja jatkosta sovitaan

PalPalPalPalPalvvvvvelunaikelunaikelunaikelunaikelunaikaisen vaisen vaisen vaisen vaisen vaikuttaikuttaikuttaikuttaikuttaaaaavuuden arvuuden arvuuden arvuuden arvuuden arviointiviointiviointiviointiviointi

Asiakas Lähettävä taho Etappien saavuttaminen1. tyttö poika ls koulu nuta aluestt muu 1 2 3 4 5 6 7 8 9

2. tyttö poika ls koulu nuta aluestt muu 1 2 3 4 5 6 7 8 9









126


○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

YkYkYkYkYksilösilösilösilösilötytytytytyön jakön jakön jakön jakön jakson palaute:son palaute:son palaute:son palaute:son palaute:

Ympyröi mielestäsi sopivin vaihtoehto (1 = huonoin, 5 = paras)

1. Oliko yksilötyöhön osallistumisesi hyvä vai huono asia?huono 1 2 3 4 5 hyvä

2. Olitko aluksi innostunut aloittamaan yksilötyön jakson?en ollut innostunut 1 2 3 4 5 olin innostunut

3. Oliko tutustumisjaksolla tehdyt asiat kivoja vai tyhmiä?tyhmiä 1 2 3 4 5 kivoja

4. Tehtiinkö jaksolla sellaisia asioita, joilla oli sinulle jotain merkitystä?ei ollut merkitystä 1 2 3 4 5 oli merkitystä

5. Jäikö jokin asia vielä tekemättä jakson aikana?jäi 1 2 3 4 5 ei jäänyt

6. Opitko jotain uutta itsestäsi tai elämästäsi (esim. kun olen ystävälli-nen, ovat muutkin ystävällisiä jne)?

en oppinut mitään 1 2 3 4 5 opin jotain

7. Tutustuitko työntekijään jakson aikana tarpeeksi hyvin?en tutustunut riittävästi 1 2 3 4 5 tutustuin riittävästi

8. Oliko työntekijän kanssa mielestäsi hyvä vai huono olla?huono olla 1 2 3 4 5 hyvä olla

9. Kirjoitettiinko suunnitelmaan tavoitteiksi mielestäsi oikeita asioita?ei kirjoitettu 1 2 3 4 5 kirjoitettiin

10. Saatiinko tavoitteet toteutettua?ei saatu 1 2 3 4 5 saatiin

11. Oliko mielestäsi tavoitteiden toteuttaminen tärkeää?ei ollut 1 2 3 4 5 oli tärkeää

127


○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

12. Oliko helppoa vai vaikeaa saada tavoitteet toteutumaan?vaikeaa 1 2 3 4 5 helppoa

13. Työskentelikö perheesi mielestäsi riittävästi tavoitteidentoteutumiseksi?

ei työskennellyt 1 2 3 4 5 työskenteli

14. Onko tilanne kotona muuttunut nyt huonompaan vai parempaansuuntaan?

huonompaan 1 2 3 4 5 parempaan

15. Onko koulussa mennyt paremmin vai huonommin kuin ennenjaksoa?

huonommin 1 2 3 4 5 paremmin

Mikä oli parasta yksilötyön jaksolla?Mikä oli tyhmintä yksilötyön jaksolla?Oliko jaksosta sinulle hyötyä?

Haluatko jotain muuta kertoa työntekijälle??

Kiitos vastauksestasi!

Terveisin, Isla

128


○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Kiv

ikon

var

hais

en t

uen

hank

e: Y

hdis

täm

ispr

oses

siA

siak

kaat

Vai

heet

Ava

inpr

oses

si/

Ava

insa

nat

Tie

donh

anki

nta

Mek

anis

mit

/Men

etel

mät

Toim

enpi

de

Vai

he 1

Asi

akka

at, j

otka

Asi

akas

tieto

lom

ake,

Työn

teki

jöid

en k

yky

tunn

ista

aA

siak

kaid

enhy

ötyv

ät V

ART

U:s

ta,

Asi

akka

an/ty

önte

kijö

iden

asia

kkaa

n til

anne

ja ta

rve,

löyt

ämin

enA

siak

kaan

om

a/an

tam

a in

form

aatio

alus

tava

tila

nnea

rvio

alue

en ty

önte

kijä

nyh

teyd

enot

toLu

otta

mus

Vai

he 2

VART

Un

kont

akti

HU

OLI

-kes

kust

elu

Tarjo

taan

Työp

äivä

kirja

,Va

rsin

aine

n til

anne

arvi

o: “

Myö

tä-

Asi

akka

iden

asia

kkaa

n ka

nssa

,po

sitii

vine

n “t

äky”

eli

vaih

to-

Mui

stiin

pano

t ja

karv

aine

n” k

esku

stel

u vä

hent

ääoh

jaam

inen

yhte

inen

haa

stat

telu

,eh

toja

(myö

täka

rvai

nen

hava

inno

inti,

enna

kkol

uulo

ja, s

ynny

ttää

luot

ta-

oike

aan

palv

eluu

njo

ssa

pohd

itaan

, mitä

työs

kent

ely)

,H

aast

atte

lut,

mus

ta ja

myö

ntei

sen

(väl

ittäv

än)

ja m

otiv

oim

inen

tuke

a hä

n ta

rvits

ee,

Kotik

äynn

it, Ja

lkau

tum

inen

,Ve

rkos

topa

lave

riilm

apiir

in. L

isää

asia

kkaa

n va

stuu

n-PE

RHEP

ISTE

“Kiin

ni p

itäm

inen

” (p

uhel

in-

omas

ta ti

lant

eest

aan.

Työ

ntek

ijät

soito

t, ki

rjeet

), S

aatt

amin

en e

liky

kene

vät h

elpo

mm

in a

utta

maa

nso

velle

taan

uud

enla

isia

jam

otiv

oitu

nutt

a as

iaka

sta.

poik

keav

ia ty

ötap

oja

ja -o

tteita

Vai

he 3

Selv

itetä

än a

siak

kaan

Kan

ssak

ulke

min

en. R

yhm

ätA

siak

kaid

en h

aast

atte

lu,

Vast

uuno

tto il

men

ee o

salli

stu-

Mih

in a

siak

asja

tkop

alve

luta

rve

esim

.es

im. Y

ksin

huol

tajie

n ka

hvila

,A

siak

aspo

lkuj

en ja

cas

e-m

isen

a se

llais

een

palv

elum

uoto

on,

päät

tyy?

Asi

akas

Yksi

löko

htai

nen

ohja

usPe

rhep

iste

en p

alve

lut,

kuva

ukse

n (v

uoka

avio

i-jo

nka

koke

e ta

rvits

evan

sa, Y

htei

s-lö

ytää

pal

velu

n ta

ija

tuki

tai

Vanh

empi

en ke

skus

telu

ryhm

ät,

den)

laat

imin

en,

toim

inta

on

sosi

aalis

ta tu

kea,

jota

paik

an, j

oka

luo

Asi

akas

löyt

ää v

erta

is-

ym.

Hav

ainn

oint

ipäi

väki

rja,

mon

et ta

rvits

evat

(vah

vist

aaja

tkuv

uutt

atu

keen

per

ustu

van

toi-

Mah

d. h

elpp

o ky

sely

vanh

emm

uutt

a)m

inta

tava

nas

iakk

aille

129


○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Työn

teki

jät

Asu

kasy

htei

sö

Käs

ittei

den

selv

enny

kset

:VA

RTU

= V

arha

inen

tuki

/puu

ttum

inen

Perh

epis

te =

Mat

alan

kyn

nyks

en tu

kipa

ikka

Vai

heet

Ava

inpr

oses

si/

Ava

insa

nat

Tie

donh

anki

nta

Mek

anis

mit

/Men

etel

mät

Toim

enpi

de

Vai

he 1

Koul

utus

, Kon

sulta

atio

,Ta

rvea

naly

ysi

Koul

utus

pala

utte

et,

Luod

aan

yhte

inen

tode

llisu

us-

Yhte

inen

Yhte

iset

kok

ouks

et,

Kesk

uste

lum

uist

iot,

käsi

tys:

mm

, mitä

tark

oitta

aor

ient

aatio

“Kiv

ikko

akat

emia

”Pr

ojek

tin ty

öpäi

väki

rjat

varh

aine

n pu

uttu

min

en

Vai

he 2

VART

Un

aihe

utta

ma

VART

U-a

jatte

lu/m

enet

elm

ätKy

sely,

joss

a tie

dust

el-

Hel

pot j

a su

juva

t (lu

onte

vat)

Uud

et ty

öotte

et ja

muu

tos

työs

säty

össä

laan

arv

iota

muu

tok-

puut

tum

iset

ja tu

kim

uodo

t,va

rhai

sen

tuen

sest

a m

uuta

mal

la k

ysy-

Yhte

isva

stuu

asi

akka

ista

jam

enet

elm

ätm

ykse

llä,

“ong

elm

ien”

ja h

uolie

n ja

kam

inen

käyt

össä

Pala

utte

et, K

esku

stel

ut,

mui

den

työn

teki

jöid

en k

anss

aH

avai

nnoi

nti

Vai

he 3

Arv

ioid

aan

sitä

, mill

äPe

rhei

den

palv

elui

den

Asi

akas

polu

t ja

paik

an-

Yhte

inen

neu

votte

luVa

rhai

sen

tuen

tava

lla V

ART

Un

palv

eluv

alik

on m

uuto

snu

kset

, Kuv

aus

esim

er-

Töid

en ja

kopa

ikan

nus p

alve

-to

imin

ta a

settu

uki

ksi j

atku

mon

aje

n ko

kona

i-su

htee

ssa

perin

teis

iinsu

udes

sapa

lvel

uihi

n

Vai

heet

Ava

inpr

oses

si/

Ava

insa

nat

Tie

donh

anki

nta

Mek

anis

mit

/Men

etel

mät

Toim

enpi

deVa

hva

alue

-Et

sitä

än m

ahdo

liset

Sovi

taan

alu

eelli

sist

atu

ntem

usku

mpp

.In

nost

amin

enYh

teis

et n

euvo

ttelu

tto

imin

tata

vois

ta

Jalk

autu

min

enVe

rkos

toitu

min

enYh

dist

etää

n vo

imav

arat

Toim

itaan

yhd

essä

130


○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Maunulan vMaunulan vMaunulan vMaunulan vMaunulan varhaisen tuen hankkeen ongelma-analarhaisen tuen hankkeen ongelma-analarhaisen tuen hankkeen ongelma-analarhaisen tuen hankkeen ongelma-analarhaisen tuen hankkeen ongelma-analyysi/yysi/yysi/yysi/yysi/TTTTTanja Pulkkinen ja Saranja Pulkkinen ja Saranja Pulkkinen ja Saranja Pulkkinen ja Saranja Pulkkinen ja Sari Laitinen 28.3.2002i Laitinen 28.3.2002i Laitinen 28.3.2002i Laitinen 28.3.2002i Laitinen 28.3.2002

Kuviolla on pyritty hahmottamaan niitä ongelmia, joita Maunulan alueenperheillä on. Ongelmapuu on syntynyt ideariihessä, jossa hankkeen tuki-ryhmäläiset luettelivat ongelmia, joita kokivat perheillä olevan. Ongelmatkirjattiin A4 papereille ja papereita koottiin lattialle puun muotoon.Ongelmat aseteltiin ryppäisiin niin, että niihin löytyisi syy–seuraus-suhde. Yksi näistä ryppäistä on esitetty kuviossa 1. Kaikista löytyneistäongelmista valittiin viimeistelty versio, johon on lisätty tavoitteet, joillaongelmaan pyritään vaikuttamaan.

Kuvio 1

Maunula: Ongelmapuu 3Maunula: Ongelmapuu 3Maunula: Ongelmapuu 3Maunula: Ongelmapuu 3Maunula: Ongelmapuu 3

Ilonpuute

Ei jakseta huolehtiaarkipäivän asioista

Ei jaksetahuolehtia itsestä

Ei jakseta ylläpitääsosiaalisia suhteita

Väsymys/uupumus

Oman ajanpuute

Vapaa-ajanpuute

Vanhempienyhteisen ajan puute

Parisuhde-ongelmat Rahavaikeudet

Äiti ja/tai isä yksinvastuussa perheen arjesta

131


○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Mau

nula

n va

rhai

sen

tuen

han

ke, o

ngel

ma-

anal

yysi

1Ta

nja

Pulk

kine

n/Sa

ri L

aiti

nen

17.4

.200

2

Tavo

ittee

nave

rtai

stue

nm

ahdo

llist

amin

en

Tavo

ittee

na jä

rjest

ääly

hyta

ikai

sta

last

enho

itoa

Tavo

ittee

na li

evitt

ääyk

sinä

isyy

den

tunn

etta

Lyhy

taik

aise

nla

sten

hoid

onjä

rjest

ämin

en

Perh

e ilm

antu

kive

rkos

toa

Tavo

ittee

natu

kive

rkos

ton

luom

isess

aav

usta

min

en

Tavo

ittee

na k

annu

staa

kont

aktie

n lu

omis

essa

jatu

kea

niid

en y

lläpi

täm

istä

Vert

aist

uen

puut

e

Tavo

ittee

na v

ahvi

staa

itset

unto

a

Tavo

ittee

na ta

rjota

mah

dolli

suus

tutu

stua

sam

assa

elä

män

tilan

tees

saol

eviin

ihm

isiin

Aik

uisk

onta

ktie

n/ku

mpp

anin

puu

te

Huo

noits

etun

to

Ihm

issu

hde-

taito

jen

puut

eja

ark

uus

otta

a/so

lmia

kon

takt

eja

tois

iinYksin

äisy

ys

Tavo

ittee

natu

kea

tärk

eide

nih

mis

suht

eide

nyl

läpi

toa

Tavo

ittee

navo

imav

aroj

enlis

äänt

ymin

enTa

voitt

eena

arje

n su

juvu

uden

lisää

ntym

inen

Tavo

ittee

na ta

rjota

mah

dolli

suus

yhte

isee

n/om

aan

aika

an

Ilon

puut

e

Ei ja

kset

a hu

oleh

tiaar

kipä

ivän

asi

oist

a

Ei ja

kset

ahu

oleh

tia it

sest

ä

Om

an v

apaa

-aja

n se

käva

nhem

pien

yht

eise

naj

an p

uute

Äiti

ja/ta

i isä

yks

inva

stuu

ssa

perh

een

arje

sta

Tavo

ittee

na tu

kea

vast

uun

jaka

mis

ta p

erhe

essä

/m

uide

n ai

kuis

ten

kans

saParis

uhde

-on

gelm

at

Talo

usva

ikeu

det,

kove

neva

tty

öelä

män

haas

teet

Ei ja

kset

a yl

läpi

tää

sosi

aalis

ia su

htei

ta

Väs

ymys

/uu

pum

us

Tavo

ittee

nava

hvis

taa

jalis

ätä

voim

avar

oja

Tavo

ittee

na tu

kea

paris

uhte

ento

imiv

uutta

132


○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Ei p

ysty

täva

stam

aan

laps

enem

otio

naal

isiin

tarp

eisi

in

Osa

amat

tom

uus

ja v

aike

udet

arki

aska

reid

enho

idos

sa -r

ytm

ihu

kass

a

Äid

in ja

laps

enva

ikeu

sirr

otta

utua

tois

ista

anLa

psen

liia

n va

rhai

nen

itsen

äist

ämin

en

Vaik

eaak

uutti

kriis

i

Arv

ojen

“ohu

us”

Turv

allis

ten

aiku

issu

htei

den

puut

e

Vaik

eude

tka

svat

us-

teht

äväs

sä

Tavo

ittee

na tu

kea

vanh

emm

uutta

Tavo

ittee

nava

nhem

muu

den

vahv

istu

min

en

Sosi

aalin

enpe

rimä

– op

itut

mal

litla

psuu

dess

a

Tavo

ittee

na, e

ttä

van-

hem

mat

tunn

ista

vat o

mat

ja la

psen

sa e

mot

iona

alis

etta

rpee

t ja

otta

vat n

ehu

omio

onVa

nhem

muu

s,ai

kuis

uus,

rool

ithu

kass

a

Tavo

ittee

na ta

rjota

mah

dolli

suus

luod

ako

ntak

teja

turv

allis

iinai

kuis

iin

Tavo

ittee

naits

enäi

stym

isen

tuke

min

en

Tavo

ittee

nala

psuu

den

tuke

min

en

Tavo

ittee

na tu

kea

löyt

ämää

n el

ämää

nm

iele

käst

ä si

sältö

ä

Rajo

jen

aset

tam

isen

vaik

eus

Tavo

ittee

na a

rjen

suju

vuud

enlis

äänt

ymin

en

Tavo

ittee

na tu

kea

vanh

empi

a la

sten

saho

idos

sa ja

kas

vatu

kses

sa

Arv

ojen

puu

te

Tyhj

yys

Eläm

än h

allin

nan

vaik

eus

Aje

leht

imin

en,

juur

etto

muu

sU

lkop

uolis

uude

ntu

nne

Tavo

ittee

na lu

oda

mah

dolli

suus

kont

aktie

n lu

omis

een

Tavo

ittee

na li

sätä

pysy

vyyd

en tu

nnet

ta

Tavo

ittee

na k

ehitt

ääel

ämän

halli

ntaa

Hei

kko

itset

unto

Arv

otto

muu

den

tunn

e

Työt

töm

yys,

raha

huol

et,

alha

inen

koul

utus

taso

,am

mat

titai

don

puut

e

Mas

entu

neis

uus/

ahdi

stun

eisu

us/

levo

ttom

uus/

epäv

arm

uus/

pelo

kkuu

s/av

utto

muu

s

Itsen

sä la

imin

lyöm

inen

,vä

linpi

täm

ättö

myy

s, u

sein

vaih

tuva

t ihm

issu

htee

t,pa

risuh

deon

gelm

atTa

voitt

eena

tuke

atu

nne-

eläm

änta

sapa

inoi

suut

ta

Tavo

ittee

na k

ehitt

ääits

estä

huo

leht

imis

enva

lmiu

ksia

Tavo

ittee

na o

mas

ta fy

ys.,

psyy

k. ja

sos

.ym

päris

töst

ä hu

oleh

timin

en

Tavo

ittee

na, e

ttä

vanh

emm

atym

mär

tävä

t raj

ojen

mer

kity

ksen

jaop

piva

t ase

ttam

aan

niitä

Tunn

e-el

ämän

onge

lmat

Riip

puvu

udet

Mie

lent

erve

yson

gelm

at,

päih

teid

en k

äyttö

, jat

kuva

t krii

sit,

avio

erok

riisi

t, pe

rhev

äkiv

alta

Tavo

ittee

na k

ohot

taa

itset

unto

a

Tavo

ittee

na tu

kea

posi

tiivi

sem

man

min

äkuv

an lö

ytäm

istä

Tavo

ittee

na tu

kea/

mad

alta

a ky

nnys

tätie

don

etsi

nnäs

sä

Kyvy

ttöm

yys

ja k

ynny

sha

nkki

a tie

toja

ja tu

kea

Tavo

ittee

natu

kea

paris

uhte

ento

imiv

uutt

a

Väs

ymys

,uu

pum

inen

Tavo

ittee

nalis

ätä

voim

avar

oja

Mau

nula

n va

rhai

sen

tuen

han

ke, o

ngel

ma-

anal

yysi

2Ta

nja

Pulk

kine

n/Sa

ri L

aiti

nen

17.4

.200

2

133


○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Taus

tat

toim

inna

lleTa

voit

teet

Men

etel

mät

Vai

kutu

sA

rvio

inti

– Ta

mpe

reel

la o

n ko

keilt

u–

Kehi

ttää

per

heid

en k

oti-

– Yh

teis

työn

keh

ittä-

– Ko

tipal

velu

lla u

usi s

yste

-–

Yhte

isty

öpal

aver

it se

käVa

loa

ikku

nass

a -p

roje

ktis

sapa

lvel

ulle

uus

i työ

muo

tom

inen

, tie

dotu

s, p

ala-

maa

ttine

n ty

ömuo

to; v

arha

i-yh

teyd

enot

ot (m

istä

asi

a-va

uvat

oim

inta

a hy

vin

tulo

k-va

uvap

erhe

issä

pro

jekt

inve

ritse

en v

uoro

vaik

utuk

seen

kou

lu-

kas

on s

aanu

t tie

don)

sin

ja to

imin

ta o

n va

kina

is-

työn

teki

jöid

en li

sä-

– U

usie

n ty

ömuo

toje

nte

tut t

yönt

ekijä

t sek

ä in

foki

rja-

tettu

osa

ksi p

erhe

iden

kot

i-re

surs

sein

etsi

min

en ja

kok

eile

-ne

n as

iakk

aille

palv

elua

– Ke

hitt

ää u

usie

n yh

teis

-m

inen

– To

imiv

ampi

ja jo

usta

vam

pi–

Itäke

skuk

sen

sosi

aali-

työt

ahoj

en k

anss

a la

psi-

yhte

isty

öpa

lvel

utoi

mis

ton

Perh

eide

npe

rhei

den

hyvä

ksi

kotip

alve

luss

a on

hav

aittu

teht

ävää

työt

äta

rve

kehi

ttää

toim

inta

ava

uvap

erhe

iden

osa

lta

Taus

tat

toim

inna

lleTa

voit

teet

Men

etel

mät

Vai

kutu

sA

rvio

inti

(työ

n ke

hitt

ämin

en)

(työ

n ke

hitt

ämin

en)

(työ

n ke

hitt

ämin

en)

(työ

n ke

hitt

ämin

en)

(työ

n ke

hitt

ämin

en)

Itäk

esku

ksen

var

hais

en t

uen-

han

ke S

atu

Rah

kola

v. 2

002

Tavo

ittee

na o

n lu

oda

alue

ellis

en p

alve

luve

rkos

ton

vahv

ista

mis

eksi

uus

ia p

alve

lum

uoto

ja p

erus

palv

eluj

en ja

kor

jaav

ien

palv

eluj

envä

limaa

stoo

n. P

alve

luja

keh

itetä

än tä

yden

täm

ään

etee

nkin

Lei

kkip

uist

o Is

o-A

ntin

sek

ä pe

rhei

den

kotip

alve

lun

peru

stoi

min

toja

.

Varh

aine

n tu

ki v

auva

perh

eiss

ä

– Ku

n tu

kee

ja o

hjaa

var

-–

Ehkä

istä

äid

in v

äsym

yk-

– Ko

dinh

oita

jan

käyn

-–

Perh

e pä

rjää

itse

omill

a vo

i-–

Työn

teki

jöid

en a

rvio

inti;

hais

essa

vai

hees

sa v

anhe

m-

sest

ä jo

htuv

ien

onge

lmie

nni

t; oh

jaus

ja tu

ki,

mav

aroi

llaan

, van

hem

mat

ova

tpä

iväk

irjat

ja a

rvio

inti-

pien

ja v

auva

n vä

listä

synt

ymis

tä v

arha

isel

lako

tikäy

nnit

(hoi

to ja

tieto

isem

pia

vauv

an h

oito

onke

skus

telu

t (as

iaka

skoh

tai-

vuor

ovai

kutu

sta,

voi

daan

tuke

mis

ella

palv

elus

uunn

itelm

a,ja

keh

ityks

een

liitty

vist

ä as

ioist

a,ne

n ar

vioi

nti)

pien

ellä

tuel

la e

nnal

ta-

– Tu

kea

perh

että

vau

van

perh

etila

ntee

n ka

r-se

kä ti

etoi

sem

pia

perh

eide

n–

Perh

een

oma

arvi

oint

i:eh

käis

tä o

ngel

mie

n sy

nty-

hoid

ossa

toitu

s)pa

lvel

uist

a al

ueel

lape

rhet

ilant

een

karto

itus-

mis

tä–

Vahv

ista

a pe

rhet

tä k

an-

– Va

rhai

sella

tuke

mis

ella

ja o

h-lo

mak

e se

känu

stam

alla

ja o

hjaa

mal

laja

ukse

lla e

hkäi

stää

n sy

vem

pien

asia

kast

yyty

väis

yysk

ysel

yhe

itä lö

ytäm

ään

omia

onge

lmie

n sy

ntym

istä

ja p

alve

-vo

imav

aroj

alu

n ta

rve

vähe

nee

134


○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Yht

eisö

llisy

yden

, yht

eist

yön

sekä

ver

tais

tuen

edi

stäm

inen

, per

heet

(Ta

paht

umat

, Per

hetu

pa, k

urss

it)

Taus

tat

toim

inna

lleTa

voit

teet

Men

etel

mät

Vai

kutu

sA

rvio

inti

Itäke

skuk

sess

a pa

ljon

vast

a-–

Vahv

ista

a yh

teis

öllis

yyt-

– To

teut

etut

tapa

htu-

– A

luee

n as

ukka

iden

akt

iivi-

– A

siak

asm

äärä

t tap

ahtu

-m

uutt

anei

ta p

erhe

itä.

tä a

luee

llam

at ja

kur

ssit

suus

lisä

änty

ym

issa

ja k

urss

eilla

Yhte

isöl

lisyy

ttä

edis

tävi

ä–

Edis

tää

vanh

empi

en ja

– Pe

rhet

uvan

järje

stä-

– A

luee

n va

nhem

mat

saa

vat

– Pe

rhet

uvas

sa a

siak

as-

toim

into

ja v

ähän

ja ti

etä-

last

en y

hdes

sä to

imim

ista

min

en y

htei

styö

ssä

verta

istu

kea

kyse

ly k

ävijö

ille

mys

pal

velu

ista p

uutte

ellis

ta–

Edist

ää a

siakk

aide

n om

ien

Vapa

aeht

oist

yön-

– A

siak

kaid

en ti

etäm

ys p

erhe

i-–

Työn

teki

jöid

en ja

asu

k-ve

rkos

toje

n sy

ntym

istä

se-

kesk

ukse

n se

kä s

eura

-de

n pa

lvel

uist

a lis

äänt

yy, p

er-

kaid

en y

htei

styö

Verta

istue

llise

lle to

imin

nalle

kä v

erta

istu

en s

aam

ista

kunn

an k

anss

ahe

et k

äytt

ävät

laaj

emm

in–

Asi

akas

kyse

lyko

ettu

tarv

etta

, esi

m. y

ksin

-–

Para

ntaa

per

heid

en ti

etä-

alue

en p

alve

luja

huol

tajia

alu

eella

pal

jon

mys

tä a

luee

n pa

lvel

uist

aTa

usta

t to

imin

nalle

Tavo

itte

etM

enet

elm

ätV

aiku

tus

Arv

ioin

ti(t

yön

kehi

ttäm

inen

)(t

yön

kehi

ttäm

inen

)(t

yön

kehi

ttäm

inen

)(t

yön

kehi

ttäm

inen

)(t

yön

kehi

ttäm

inen

)–

Kehi

ttää

eri

toim

ijoid

en–

Tapa

htum

ien

koor

di-

– Yh

teis

työ

sekä

yht

eist

yökä

y-–

Yhte

isty

öhan

kkee

t,vä

listä

yht

eist

yötä

noin

titä

nnöt

eri

toim

ijoid

en v

älill

äyh

teis

työp

alav

erit

– Ti

edon

jaka

min

ened

isty

y–

pala

utek

ysel

y yh

teis

työ-

perh

eide

n er

i tap

ahtu

-ta

hoill

em

issa

ja ry

hmis

sä

Last

enho

itop

alve

lut,

per

heet

(Te

nava

tuok

io, I

ltat

uoki

o, Y

öpar

kki)

Taus

tat

toim

inna

lleTa

voit

teet

Men

etel

mät

Vai

kutu

sA

rvio

inti

Alu

eella

ei o

le p

erhe

iden

– Ta

rjota

van

hem

mille

mah

-–

last

enho

itopa

lvelu

jen

– Pe

rhee

t saa

vat n

opea

mm

in–

Perh

een

oma

arvi

oint

i:pa

lvel

uja

riitt

äväs

tido

llisu

us o

maa

n ai

kaan

järje

stäm

inen

, mat

alat

apua

tila

päis

een

last

enho

itoon

asia

kast

yyty

väis

yysk

ysel

y,–

Ant

aa tu

kea

vanh

em-

kynn

ykse

t–

Laps

i sop

eutu

u he

lpom

min

suul

linen

pal

aute

Leik

kipu

isto

n to

imin

taan

muu

teen

ja la

sten

kas

va-

päiv

ähoi

toon

ja o

ppii

itsen

äi-

– Ty

önte

kijö

iden

arv

ioin

ti:ka

ivat

aan

uusi

a pa

lvel

uja

tuks

een

sem

mäk

sipä

iväk

irjat

ja a

rvio

inti-

– Tu

kea

last

en s

osia

alis

take

skus

telu

tA

luee

lla o

n tu

kea

tarv

itsev

iake

hity

stä

perh

eitä

, joi

ta m

uut p

alve

lut

– H

arja

annu

ttaa

last

aol

e ta

voitt

anee

tpä

iväh

oito

on

135


○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Mau

nula

n va

rhai

sen

tuen

arv

iont

isuu

nnit

elm

aTa

nja

Pulk

kine

n/Sa

ri L

aiti

nen

8.10

.200

2

Toim

inta

Mit

ä ar

vioi

daan

Mit

en a

rvio

idaa

nA

ikat

aulu

Tena

vatu

paKä

vijä

mää

rät

Asi

akas

korti

tTä

ytet

ään

asia

kkaa

n en

sim

mäi

sellä

ker

ralla

/K

äytt

äjän

pro

fiili

mer

kata

an k

äynn

itM

istä

asi

akas

saa

nut t

iedo

npa

lvel

usta

Kävi

jäm

ääris

tä k

uuka

usitt

ain

tilas

tot

Toim

inna

n m

erki

tys a

siak

kaal

leO

salli

stuv

a ha

vain

noin

ti/ki

rjalli

nen

Joka

isen

Ten

avat

upak

erra

n jä

lkee

nha

vain

noin

tilom

ake

Vert

aist

uen

saam

inen

Vanh

emm

uude

n va

hvis

tum

inen

Voim

avar

ojen

lisä

änty

min

enA

siak

asky

sely

(puo

listru

ktur

oitu

)Sy

ys- j

a ke

vätk

aude

n pä

ätyt

tyä

Perh

ekah

vila

Kävi

jäm

äärä

tO

salli

stuv

a ha

vain

noin

ti/ki

rjalli

nen

Joka

isen

Per

heka

hvila

kerra

n jä

lkee

nK

äytt

äjie

n pr

ofiil

iha

vain

noin

tilom

ake

Mis

tä a

siak

as s

aanu

t tie

don

palv

elus

taTo

imin

nan

mer

kity

s asi

akka

alle

Asi

akas

kyse

ly (p

uolis

trukt

uroi

tu)

Syys

- ja

kevä

tkau

den

päät

ytty

äVe

rtai

stue

n sa

amin

enVa

nhem

muu

den

vahv

istu

min

enVo

imav

aroj

en li

sään

tym

inen

136


○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Perh

ekam

ari

Kävi

jäm

äärä

tO

salli

stuv

a ha

vain

noin

ti/ki

rjalli

nen

Joka

isen

tapa

amis

en jä

lkee

nK

äytt

äjie

n pr

ofiil

iha

vain

noin

tilom

ake

Mis

tä a

siak

as s

aanu

t tie

don

palv

elus

taTo

imin

nan

mer

kity

s asi

akka

alle

Alk

uarv

io/p

erhe

tilan

teen

kar

toitu

sTa

rvitt

aess

a 1–

3 ta

paam

iske

rralla

Vert

aist

uen

saam

inen

Vanh

emm

uude

n va

hvis

tum

inen

Voim

avar

ojen

lisä

änty

min

enV

äli-

ja lo

ppur

arvi

oint

iTa

rvitt

aess

a va

nhem

man

kan

ssa

suun

nite

l-lu

n ai

kata

ulun

muk

aise

sti

Yks

inhu

olta

jien

Kävi

jäm

äärä

tO

salli

stuv

a ha

vain

noin

ti/ki

rjalli

nen

Joka

isen

Yks

inhu

olta

jien

oloh

uone

-ker

ran

oloh

uone

Käy

ttäj

ien

prof

iili

hava

inno

intil

omak

ejä

lkee

nM

istä

asi

akas

saa

nut t

iedo

npa

lvel

usta

Toim

inna

n m

erki

tys a

siak

kaal

leA

siak

asky

sely

(puo

listru

ktur

oitu

)Sy

ys- j

a ke

vätk

aude

n pä

ätyt

tyä

Vert

aist

uen

saam

inen

Vanh

emm

uude

n va

hvis

tum

inen

Voim

avar

ojen

lisä

änty

min

en

137


○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Kon

tula

n va

rhai

sen

tuen

han

ke E

eva

Mon

to, 2

003

OM

AA

NH

UO

LEEN

PUU

TTU

-M

INEN

!

MIK

SI?

Huo

lisi

too

voim

a-va

roja

,ku

orm

it-ta

a! Ryh

män

toim

inta

– La

psen

taito

jen

karto

itus

ja h

avai

nnoi

nti

– La

psen

vah

vuud

et ja

tuen

tarp

eet

Ryh

män

toim

inta

Onn

istu

neid

en to

imin

ta-

tapo

jen

jatk

amin

en:

– M

illoi

n la

psi o

nnis

tuu?

– D

okum

ento

inti

Ryh

män

toim

inta

– M

itä u

usia

tapo

jato

imia

tois

in?

– M

itä u

utta

kok

eilla

an,

mitä

säi

lyte

tään

?

Työ-

yhte

isö:

– Es

imie

hen

tuki

– Ls

laki

40

§

Työ-

yhte

isö:

– V

inki

t–

Tuki

Tiim

ipal

aver

i 1–

Mik

ä hu

olet

taa?

– O

man

huo

len

jäse

nnys

!

Vuo

ropu

helu

vanh

emm

an k

anss

a:–

Mite

n an

nam

me

hava

into

mm

e va

nhem

pien

käyt

töön

?

Vuo

ropu

helu

vanh

emm

an k

anss

a:–

Hen

kilö

kunn

anvu

orov

aiku

tusv

astu

u

Tiim

ipal

aver

i 3Ti

etoj

en k

oont

i ja

arvi

oint

i:–

Mik

ä to

imiv

aa?

– O

nko

huol

ipo

istu

nut?

– M

ikä

edis

täny

ttil

anne

tta?

– M

itä m

uuto

ksia

?

Tiim

ipal

aver

i 2Tu

en k

oont

i:

Uud

et r

yhm

ä-to

imin

nan

suun

nite

lmat

:–

Mitä

, mite

n,m

illoi

n, k

uka!

– Yh

teis

ön ja

kons

ulta

atio

iden

hyöd

yntä

min

en

Kon

sult

aati

ot

HU

OLE

N P

UR

KU

KA

AV

IO:

138


○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Huolen purkukHuolen purkukHuolen purkukHuolen purkukHuolen purkukaaaaaaaaaavio vvio vvio vvio vvio voi toi toi toi toi toimia:oimia:oimia:oimia:oimia:– Tilannearviointivälineenä– Työskentelyprosessin hahmotusvälineenä– Työn rajauksen apuvälineenä– Työtä tukevien rakenteiden tunnistamisen apuvälineenä

PurkukPurkukPurkukPurkukPurkukaaaaaaaaaavion liitteenä vinkkiaineistvion liitteenä vinkkiaineistvion liitteenä vinkkiaineistvion liitteenä vinkkiaineistvion liitteenä vinkkiaineistoa mm.:oa mm.:oa mm.:oa mm.:oa mm.:– Oman huolen jäsennykseen– Lasten taitojen kartoitukseen– Vuoropuheluun vanhempien kanssa– Yhteistyöhön lastensuojelun kanssa

139


○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Pk PihapirPk PihapirPk PihapirPk PihapirPk Pihapirtin perhetytin perhetytin perhetytin perhetytin perhetyössä kössä kössä kössä kössä käääääytetty arytetty arytetty arytetty arytetty arviointimalli:viointimalli:viointimalli:viointimalli:viointimalli:

Taustalla hyödynnetty Y. Engeströmin teosta; Kehittävä työntutkimus;perusteita, tuloksia ja haasteita, 1995Syklin sisältö:1. TTTTTarararararvvvvvekarekarekarekarekartttttoitus oitus oitus oitus oitus (työntekijöiden, esimiehen kuvaus kirjallisesti tarpeis-

ta ja toiveista = Moniääninen kuvaus kehittämistyön alueesta).2. OngOngOngOngOngelma-analyyelma-analyyelma-analyyelma-analyyelma-analyysisisisisi (projektityöntekijä kokoaa kirjalliset vastaukset,

tekee alustavan “luokittelun” sisällöstä; mitkä sisällöt kuuluvat po.kehittämistyön alueelle/ovat tavoitteiden suuntaisia, mitä teemojanousee jne. Analyysi käsitellään yhdessä keskustellen.

3. Työhypoteesi (keskustelun perusteella luodaan sopimus ja suunnitel-ma, mitä aiotaan tehdä. Sovitaan myös tavoista ja työnjaosta jaarvioinnin ajankohdasta).

4. Toiminta5. ArArArArArviointiviointiviointiviointiviointi (työntekijät arvioivat sovitun toiminnan toteutumista kirjal-

lisesti, projektityöntekijä kokoaa siitä yhteenvedon, käsittely esimie-hen ja yhteisön kanssa. Arvioinnin perusteella toiminnan uudelleensuuntaaminen).

Työskentelyä kuvaava sykli toistuu noin puolivuosittain!

Kontulan varhaisen tuen hanke/Eeva Monto

140


○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Suom

en k

iele

n op

pim

isen

seu

rant

a pä

iväk

odis

sasu

omea

tois

ena

kiel

enä

puhu

maa

n op

pivi

lle ja

kak

siki

elis

ille

laps

ille

(E.M

.A. P

ROJE

CT

CEN

TRA

L:n/

Esi-

ja a

lkuo

petu

ksen

PO

RTTI

-arv

ioin

nin

kaks

ikie

liste

n op

pila

iden

kie

lelli

sen

kehi

tyks

ense

uran

talo

mak

keen

poh

jalta

muo

kattu

ver

sio

päiv

äkot

eja

vart

en: H

elsi

ngin

kau

pung

in v

arha

isen

tuen

pro

jekt

i; M

eri-R

astil

an–

Rast

ilan

päiv

äkot

ihan

ke y

htei

styö

ssä

Vuos

aare

n so

siaa

li-, t

erve

ys- j

a op

etus

vira

ston

mon

iam

mat

illis

en ty

öryh

män

kan

ssa

8/20

03)

Seur

anta

lom

ake

käyd

ään

läpi

last

en v

last

en v

last

en v

last

en v

last

en v

anhe

man

hem

anhe

man

hem

anhe

mpi

en k

anss

a vu

ositt

pien

kan

ssa

vuos

ittpi

en k

anss

a vu

ositt

pien

kan

ssa

vuos

ittpi

en k

anss

a vu

ositt

ain

ain

ain

ain

ain

hoito

- ja

kasv

atus

kesk

uste

luis

sa ja

esi

opet

usik

äist

enko

hdal

la la

psen

esi

opet

ussu

unni

telm

an te

kem

isen

yht

eyde

ssä

sekä

tarv

ittae

ssa

enne

n es

iope

tusv

uode

n pä

ätty

mis

tä.

Seur

Seur

Seur

Seur

Seur

ant

ant

ant

ant

ant a

lom

akk

alom

akk

alom

akk

alom

akk

alom

akk e

en s

aa a

ntee

n sa

a an

tee

n sa

a an

tee

n sa

a an

tee

n sa

a an

t aa

taa

taa

taa

taa

tarararar ar

vitt

vitt

vitt

vitt

vitt

aess

a m

uille

päi

vae

ssa

mui

lle p

äiv

aess

a m

uille

päi

vae

ssa

mui

lle p

äiv

aess

a m

uille

päi

v äkäkäkäk äkod

in y

htei

sty

odin

yht

eist

yod

in y

htei

sty

odin

yht

eist

yod

in y

htei

sty ö

kökökök ökumumumum um

ppan

eille

ppan

eille

ppan

eille

ppan

eille

ppan

eille

(ki

ertä

vä e

rityi

slas

tent

arha

opet

taja

/ne

uvol

a/pu

hete

rape

utti/

koul

upsy

kolo

gi)

ja la

psen

esi

ope

ja la

psen

esi

ope

ja la

psen

esi

ope

ja la

psen

esi

ope

ja la

psen

esi

ope t

ussu

unni

telm

an L

eops

:in m

ukaa

n k

tuss

uunn

itelm

an L

eops

:in m

ukaa

n k

tuss

uunn

itelm

an L

eops

:in m

ukaa

n k

tuss

uunn

itelm

an L

eops

:in m

ukaa

n k

tuss

uunn

itelm

an L

eops

:in m

ukaa

n k o

uluu

nou

luun

oulu

unou

luun

oulu

un (

x).

Kyllä

:Ei

:

Huo

m! V

anhe

mm

ilta

kysy

tään

, puh

uvpu

huv

puhu

vpu

huv

puhu

v atkatk

atk

atk

atk o

maa

hanm

uutt

o m

aaha

nmuu

tto

maa

hanm

uutt

o m

aaha

nmuu

tto

maa

hanm

uutt

aaaa a jatjat

jat

jat

jat a

ust

aust

aust

aust

aust

aise

n la

psen

sis

arai

sen

laps

en s

isar

aise

n la

psen

sis

arai

sen

laps

en s

isar

aise

n la

psen

sis

arukukukuk uk

sesesese set

kt

kt

kt

kt

k oooo otttt t o

na k

ona

kon

a k

ona

kon

a k e

skesk

esk

esk

esk e

nään

suo

mea

jaen

ään

suom

ea ja

enää

n su

omea

jaen

ään

suom

ea ja

enää

n su

omea

jam

issä

iäss

ä su

omen

puh

umin

en a

lkm

issä

iäss

ä su

omen

puh

umin

en a

lkm

issä

iäss

ä su

omen

puh

umin

en a

lkm

issä

iäss

ä su

omen

puh

umin

en a

lkm

issä

iäss

ä su

omen

puh

umin

en a

lkoi

.oi

.oi

.oi

.oi

. Tie

to k

irjat

aan

seur

anta

lom

akke

en s

. 2–5

ala

reun

assa

ole

vaan

muu

tm

uut

muu

tm

uut

muu

t a h

uom

ioit

a hu

omio

ita

huom

ioit

a hu

omio

ita

huom

ioit aaaa a

vvvv v aaaaaaaa aa

-k-k-k-k -koh

toh

toh

toh

toh

t aan

.aa

n.aa

n.aa

n.aa

n.M

arja

ana

Gye

kye

Laps

en n

imi:

Kuts

uman

imi:

Synt

ymäa

ika:

Maa

, jos

sa la

psi o

n sy

ntyn

yt:

Kotio

soite

:La

psen

äid

inki

eli:

Koto

na p

uhut

tava

kie

li/ki

elet

:Va

nhem

pien

äid

inki

eli (

-kie

let)

. Äiti

:Is

ä:Ik

ä, jo

lloin

laps

i on

tullu

t ens

imm

äise

n ke

rran

päiv

ähoi

toon

, ker

hoon

, tm

s. s

uom

enki

elis

een

toim

inta

an:

Onk

o si

saru

ksia

(x)

? Kyl

lä:

Ei:

Sisa

rust

en n

imet

ja iä

t:N

ykyi

nen

päiv

äkot

i:Pu

h.:

Oso

ite:

Aie

mm

at h

oito

paik

at:

Muu

ta:

141


○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Kie

litai

toa

arvi

oida

an s

yys-

ja k

evät

kaud

ella

. Mer

kint

ä te

hdää

n va

sem

paan

sar

akke

esee

n, jo

s la

psel

la o

n va

sta

ollu

t syn

ty-

mäp

äivä

ja o

ikea

an, j

os s

ynty

mäp

äivä

on

tulo

ssa.

KIE

LELL

INEN

KEH

ITY

S, V

AIH

E Y

KSI

:ko

mm

entte

ja (

myö

s pv

m.)

suom

i uut

ena

kiel

enä

suom

i uut

ena

kiel

enä

suom

i uut

ena

kiel

enä

suom

i uut

ena

kiel

enä

suom

i uut

ena

kiel

enä

(vai

htoe

hto

mer

kitä

än:

rast

i/kyl

lä =

tote

utuu

, ei =

ei t

oteu

du)

1. P

uhuu

eni

mm

äkse

en ä

idin

kiel

tään

2. T

oim

ii yk

sink

erta

iste

n til

anne

sido

nnai

sten

tilan

nesi

donn

aist

entil

anne

sido

nnai

sten

tilan

nesi

donn

aist

entil

anne

sido

nnai

sten

ohj

eide

nm

ukaa

n (e

sim

. men

nään

ulo

s, la

ita le

lut l

aatik

koon

)

3. Il

mai

see

tarp

eita

an o

sitt

ain

elei

llä, o

sitta

in y

ksitt

äisi

lläsa

noill

a

4. E

sitt

ää k

ysym

yksi

ä (m

ikä,

mitä

...?)

5. P

uhue

ssaa

n se

koitt

aa k

iele

t sam

assa

virk

kees

sä. (

Huo

m!

Kiel

ten

seka

antu

mis

ella

on

kiel

en o

ppim

isen

eri

vaih

eiss

aer

i mer

kity

s)6.

Vas

taa

yhde

llä s

anal

la ja

osa

a jo

iden

kin

esin

eide

n ta

ias

ioid

en n

imet

suo

mek

si7.

Osa

llist

uu s

orm

ileik

keih

in ja

loru

ihin

ym

.

8. P

ysty

y to

ista

maa

n tu

ttuja

fraa

seja

, ään

täm

inen

par

anee

jatk

uvas

ti:–

1–3

sana

a–

1–5

sana

a–

virk

keitä

10. K

äytt

ää s

uom

en k

ieltä

ker

toes

saan

tarp

eist

aan,

use

inly

hyin

ä ja

puu

tteel

lisin

a la

usei

na

9. V

asta

a ky

sym

ykse

en y

ksin

kert

aise

lla s

uom

enki

elise

lläla

usee

lla (j

onka

ei t

arvi

tse

olla

kie

liopi

llise

sti o

ikei

n)

11. A

loitt

aa k

esku

stel

un s

uom

eksi

:–

yhde

n he

nkilö

n ka

nssa

– ry

hmäs

sä

pvm

.3

v.4

v.5

v.6

v.7

v.

Muu

tM

uut

Muu

tM

uut

Muu

t a h

uom

ioit

a hu

omio

ita

huom

ioit

a hu

omio

ita

huom

ioit aaaa a

vvvv v aaaaaaaa aa (

kirja

ukse

en m

yös

laps

en ik

ä):

142


○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Kie

litai

toa

arvi

oida

an s

yys-

ja k

evät

kaud

ella

. Mer

kint

ä te

hdää

n va

sem

paan

sar

akke

esee

n, jo

s la

psel

la o

n va

sta

ollu

tsy

ntym

äpäi

vä ja

oik

eaan

, jos

syn

tym

äpäi

vä o

n tu

loss

a.

3 v.

4 v.

5 v.

6 v.

7 v.

KIE

LELL

INEN

KEH

ITY

S, V

AIH

E K

AK

SI:

pvm

.ko

mm

entte

ja (

myö

s pv

m.)

Suom

en k

iele

n op

pim

isen

alk

eet

12. S

anav

aras

to la

ajen

ee, m

utta

rajo

ittuu

vie

lä a

rkip

äivä

nai

heis

iin

13. Y

mm

ärtä

ä yk

sink

erta

isia

– ad

jekt

iivej

a (is

o–pi

eni)

– pa

ikan

mää

reitä

(ede

ssä–

taka

na)

– tu

nnis

taa

vast

akoh

tia (p

uhda

s–lik

aine

n)14

. Vie

stii

suju

vast

i, va

ikka

teke

e vi

rhei

tä (

esim

. kie

liopp

i-vi

rhee

t sal

littu

ja)

15. N

ouda

ttaa

käsi

ttei

tkä

sitt

eit

käsi

ttei

tkä

sitt

eit

käsi

ttei

t ääää ä s

isäl

tävi

ä oh

jeita

(es

im. v

oisi

tko

hake

a si

nise

n pa

llon

yläh

ylly

ltä, l

aita

lusi

kka

laut

asen

vier

een)

16. S

elvi

ää k

onfli

ktiti

lant

eiss

a su

omen

kie

lellä

– ai

kuis

en a

vulla

– jo

skus

itse

näis

esti

– us

eim

mite

n its

enäi

sest

i17

. Osa

a ni

met

ä tu

ntei

ta s

uom

en k

iele

llä–

yhde

llä s

anal

la (e

sim

. kip

eä, s

urul

linen

)–

kahd

ella

san

alla

(es

im. t

yttö

iloi

nen,

ikäv

ä äi

tiä,

min

uun

sattu

u)–

lyhy

ellä

laus

eella

(esi

m. m

inä

olen

iloi

nen,

min

ulla

on

paha

mie

li)M

uut

Muu

tM

uut

Muu

tM

uut a

huo

mio

ita

huom

ioit

a hu

omio

ita

huom

ioit

a hu

omio

it aaaa avvvv v a

aaaaaaa aa (

kirja

ukse

en m

yös

laps

en ik

ä):

143


○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Kie

litai

toa

arvi

oida

an s

yys-

ja k

evät

kaud

ella

. Mer

kint

ä te

hdää

n va

sem

paan

sar

akke

esee

n, jo

s la

psel

la o

n va

sta

ollu

tsy

ntym

äpäi

vä ja

oik

eaan

, jos

syn

tym

äpäi

vä o

n tu

loss

a.

3 v.

4 v.

5 v.

6 v.

7 v.

KIE

LELL

INEN

KEH

ITY

S, V

AIH

E K

OLM

E:pv

m.

kom

men

tteja

(m

yös

pvm

.)Su

omen

kie

len

omak

sum

inen

18. E

sittä

ä ky

sym

yksi

ä (e

sim

. mik

si, m

iten,

mih

in, m

illoi

n?)

Muu

tM

uut

Muu

tM

uut

Muu

t a h

uom

ioit

a hu

omio

ita

huom

ioit

a hu

omio

ita

huom

ioit aaaa a

vvvv v aaaaaaaa aa (

kirja

ukse

en m

yös

laps

en ik

ä):

19. O

saa

anta

a yk

sink

erta

isia

ohj

eita

(es

im. l

eiki

n ta

i pel

inai

kana

: ann

a pa

llo m

inul

le, n

yt v

oit k

atso

a)20

. Vie

stin

täta

idot

keh

ittyv

ät; o

salli

stuu

ryhm

ässä

käy

tävi

inke

skus

telu

ihin

21.

Osa

a–

selo

staa

tarin

an ju

onen

kuu

lem

ansa

per

uste

ella

– ja

pys

tyy

arva

amaa

n tu

levi

a ta

paht

umia

(loo

gine

npä

ätte

ly)

22. A

lkaa

tuot

taa

kiel

iopi

llise

sti o

ikei

ta il

mai

suja

– kä

yttä

ä m

yös

sivu

laus

eita

23. P

ysty

y se

littä

mää

n sy

y- ja

seu

raus

suht

eita

; mitä

tapa

htuu

ensi

n ja

mitä

siit

ä se

uraa

(es

im. k

un m

uki k

aatu

u, n

iinm

aito

val

uu la

ttial

le)

144


○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

145

Sara

kkee

seen

mer

kitä

än p

äivä

mää

rä ja

laps

en ik

ä (e

sim

.: 1

.11.

03/6

,5 v

.)

Mar

jaan

a G

yeky

eH

uom

! Luk

emaa

n op

pim

isen

seu

rant

a te

hdää

n al

kuop

etuk

sess

a.M

uuta

huo

mio

itav

aa (

kirja

ukse

en m

yös

laps

en ik

ä)

VA

IHE

KA

KSI

:pv

m.

kom

men

tteja

(m

yös

pvm

.)Lu

kuta

idon

alk

eet

ikä

6. T

unni

staa

kuu

lem

ansa

per

uste

ella

ään

teen

– sa

nan

alus

sa–

sana

n lo

puss

a–

löyt

ää ri

imip

arit

7. Y

mm

ärtä

ä ää

ntee

n ja

kirj

aim

en v

asta

avuu

den

8. Y

hdis

tää

sana

n ja

kuv

an9.

Alk

aa tu

nnis

taa

ja y

mm

ärtä

ä op

pim

isym

päris

töss

ä es

illä

olev

ia s

anah

ahm

oja

(tai

mer

kkej

ä, m

aino

ksia

)

10. O

saa

arva

ta tu

ntem

atto

mia

san

oja

omak

sum

ansa

sana

ston

pui

tteis

sa

LUK

UT

AID

ON

KEH

ITT

YM

INEN

,pv

m.

kom

men

tteja

(m

yös

pvm

.)V

AIH

E Y

KSI

:ik

äSu

omi u

uten

a ki

elen

ä –

esiv

aihe

1. V

isua

alin

en e

rotte

luky

ky: l

öytä

ä ka

ksi s

aman

lais

ta k

uvaa

2. O

saa

nim

etä

– ki

rjaim

ia–

num

eroi

ta–

erot

taa

kirja

imet

num

eroi

sta

3. Y

mm

ärtä

ä, e

ttä

kirjo

itettu

kie

li m

erki

tsee

jota

kin

sekä

kirjo

issa

ett

ä ym

päris

töss

ä4.

Tie

tää

oike

an lu

kusu

unna

n5.

Osa

a ta

vutt

aa s

anan

esi

m. t

aput

tam

alla

positiivisella diskriminaatiolla varhaista tukea · 2016-07-01 · suoma-lainen yhteiskuntakehitys...

Documents