Työryhmä:

Liisa Häikiö, Karita Snellman, Lina Van Aerschot, Jarkko Bamberg, Stephen Burrell,Yrjö Kallinen, Jarkko Salminen

Ohjausryhmä:

Sampo Järvelä, Tanja Koivumäki, Anƫ Leskinen, Hanna Dhalmann

Tesoman Taidehallin taiteilijat:

Ismo Torvinen, Emmi Nieminen, Laura Impola, Hinni HuƩunen, Laura Laukkanen

Opiskelijat:

Olli Haanpää, Lilli Hedman, Juulia Hutri, Tuuli Korhonen, Janne Mikkola, JohannaPihlajamäki, Marianna Rauhala, TiƩa Räsänen, Annika Sallinen, Susanna Tolonen,Judit Vikman, Vilma Wiro

LisäƟetoja:

Liisa Häikiö, Tampereen yliopisto,Yhteiskunta- ja kulƩuuriƟeteiden yksikkö, Liisa.Haikio@uta.Į

Laura Laukkanen, Susanna Tolonen, Olli Haanpää, Marianna Rauhala, Lilli Hedman

Nuorten osallisuutta vahvistavat palvelukonseptit

Raportti esittelee kuusi erilaista nuorten osallisuutta vahvistavaa pal-velukonseptia. Raportti koostuu postereista ja niiden kuvailuteksteis-tä. Palvelukonsepteja voi vapaasti käyttää ja soveltaa.

Nuorten tulevaisuuden palvelut perustuvat nuorille merkitykselli-sen arjen tukemiseen ja nuorten palvelujen integroimiseen siten, et-tä ne ovat helposti saatavilla yhdestä paikasta. Tavoitteena on edis-tää nuorten osallisuutta vahvistavia palveluja huomioiden erityisestikoulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevat nuoret.

Nuorten osallisuuden ymmärrämme muodostuvan kolmesta ulot-tuvuudesta: turvatusta toimeentulosta ja hyvinvoinnista; omaa elä-mää koskevista omaehtoisista, tietoisista ja vastuullisista valinnoistasekä ympäröivän yhteisöön ja yhteiskuntaan osallistumisesta, sitou-tumisesta ja vaikuttamisesta. Yhteiskunnallisesti vaikuttavien ja sosi-aalisesti oikeudenmukaisten palvelujen kehittäminen edellyttää näi-den kaikkien osallisuuden ulottuvuuksien huomioimista. Suosituksem-me on, että taloudellisen, poliittisen ja sosiaalisen osallisuuden vah-vistaminen tulee nuorten palveluiden suunnittelussa ja toteutuksessanivoa yhteen.

Palvelukonseptit tiivistävät Tampereen yliopistossa toteutetunOmaVerkko-tutkimushankkeen (2013–2015) tulokset. Palvelukonsepte-ja kuvaavat posterit on tehty yhteistyössä hankkeen tutkijoiden, yli-opisto-opiskelijoiden ja Tesoman taiteilijoiden kesken. Raportin lo-pussa on lisätietoa tutkimushankkeesta ja aineistoista.

Posterit ja niitä kuvaavat tekstit löytyvät myös sähköisenä osoit-teesta

https://uusiarkitesoma.wordpress.com/

Kiitokset hankkeeseen osallistuneille nuorille, vi-ranhaltijoille, palvelujen tuottajille, opiskelijoille jataiteilijoille!

Integroidut palvelut OmaTilassa

OmaTila tarjoaa 16–29 vuotiaille nuorille mahdollisuuksia osallistuaja kuulua yhteisöihin ja yhteisölliseen toimintaan. Samasta paikastanuoret saavat myös koulutukseen, työhön, toimeentuloon ja asumi-seen liittyvää ohjausta ja palveluita. Tila on maksuton ja avoinnakaikille.

Nuoret osallistuvat OmaTilan ylläpitoon, tilaa koskevien päätös-ten tekemiseen ja palvelujen tuottamiseen. OmanTilan yhteydessävoidaan pitää tuotantokoulua sekä ottaa oppisopimukseen ja työ-harjoitteluun nuoria esimerkiksi kahvilaan, tilojen ylläpitäjiksi ja ker-hojen ohjaajiksi.

Uudenlaisen omaehtoisen toiminnan tueksi luodaan Nuorten Li-säArvo –rahoitusinstrumentti. Nuoret suunnittelevat projektin tai pien-yrityksen, jonka rahoittamiseksi he saavat vuoden mittaisen LisäArvo-rahoituksen ja muuta tukea hankkeen toteutukseen. Nuoret voivattoteuttaa LisäArvo -projekteja OmaTilan tarjoamissa puitteissa.

Esimerkkejä toiminnasta:Nuorten piste: Säännöllistä palveluohjausta, pelattavan palveluverkonkäyttöKahvila ja olotila: MEidän KAhvila –konsepti, avoin kokoontumistilaSali: Liikuntasali, jota voidaan käyttää myös isompien tapahtumienjärjestämisessäBändihuone: Harrastustila, jossa saa ohjausta musiikin tekemiseenTietokonehuone ja kokoustilat: Harrastukset, LisäArvo –projektientoiminta

Tarpeet

Nuoret tarvitsevat helposti saavu-tettavia ja selkeitä palveluja. Täysi-ikäiset nuoret aikuiset tarvitsevatmyös epäkaupallisia tiloja, jossa hevoivat viettää aikaansa, harrastaaja nähdä muita ihmisiä. Lisäksi yh-teiskunnassa tarvitaan uudenlaisiatyön tekemisen muotoja, joidensyntymistä pitää tukea projektira-hoituksella, kuten Nuorten LisäArvo.

Esteet ja uhat

Julkisesti rahoitetuissanuorten palveluissa koros-tuvat korjaavat palvelut.Ennaltaehkäisevät palvelutovat vähäisemmässä ase-massa, jolloin mielekkäänvapaa-ajan ja sosiaalisenkuulumisen merkitys hyvin-voinnin tuottamisessa jaylläpitämisessä unohtuvat.

Virtuaalinen palveluympäristö:Pelattava palveluverkko

Pelattavasta palveluverkosta nuoret saavat helposti tietoa tarvitsemis-taan palveluista ja sosiaaliturvasta. Sieltä löytyy tietoa asumisesta,koulutuksesta, työelämästä ja toimeentulosta, ja vaikkapa alueen va-lintamyymälän tarjouksista ja nuorten tapahtumista.

Pelattavan palveluverkon sivut muistuttavat fyysistä ympäristöä,jossa pelaajat liikkuvat virtuaalihahmona. He voivat muokata ympäris-töään mieleisekseen. Verkossa nuoret voivat olla yhteydessä eri pal-veluntuottajien ja verkostojen kanssa. He voivat lähettää viestejä taikeskustella chatissa joko anonyymisti tai määrittämällään profiililla.Nuoret löytävät eri hakemukset ja saavat tukea niiden täyttämiseen.

Pelillisyys auttaa nuoria käyttämään palveluita heille ominaisellatavalla. Pelattavan palveluverkon malli suunnitellaan yhteistyönä pal-velua tuottavien tahojen ja nuorten kanssa. Virtuaaliympäristö on va-paasti erilaisten palvelujen tuottajien ja muiden yhteisöjen käytössä.

Esimerkkejä toiminnasta:Palvelut verkossa: KELA, Työvoimatoimisto, oppilaitokset, asumiseenliittyvät palvelutKirpputori: kierrätys-, osto-, myynti- ja vaihtopalstaNuorten vanhempien kohtaamispaikka: keskustelupalsta, informaatiotaperheille suunnatuista palveluista, toiminnasta ja tapahtumistaTapahtuma- ja tapaamisfoorumi: ilmoituksia tapahtumista, keskustelu-ja tiedotuspalsta

Esteet ja uhat

Jokainen palveluntuottaja käyt-tää resursseja omien verkkopal-velujen tuottamiseen ja ylläpitä-miseen. Nuoret eivät löydä säh-köisten palvelujen piiriin, jos nii-tä on monia ja ne on kehitettypalvelujen tarjoajien näkökul-masta eikä käyttäjälähtöisesti.

Tarpeet

Nuorten palveluissa tarvitaanselkeä ja helppokäyttöinenpalvelualusta, joka kokoaa yh-teen eri palvelut. Nuoret tar-vitsevat erilaisia mahdollisuuk-sia olla yhteydessä viranomai-siin sekä palvelujen käyttämi-seen myös mobiilisovelluksilla.

MEidän KAhvila ja Moottoripaja:Työtä, koulutusta ja harrastamista

Kaikille avoimet Meidän Kahvila ja Moottoripaja yhdistelevät työn,koulutuksen ja harrastamisen mahdollisuuksia. Nuoret voivat osallis-tua kahvilan ja moottoripajan toimintaan erilaisilla tavoilla. He voivatosallistua toimintaan vapaa-ajallaan tai esimerkiksi opiskella tuotan-tokoulun periaatteella tai oppisopimuksella. Nuoret voivat myöstyöskennellä kahvilassa ja moottoripajassa.

MEidän KAhvila on alueen kohtaamispaikka, päivisin tarjoillaan lou-nasta ja iltaisin iltapalaa. Esimerkiksi kunta voi käyttää sitä alueelli-sen osallistumisen järjestämisessä tai siellä voi toimia alueellinenkeikkatyön välityspiste.

Moottoripajassa järjestetään moottorikummi -toimintaa ja kokeneetkorjaajat jakavat tietoja ja taitoja muille. Siellä on mahdollista korja-ta omia laitteita tai tuottaa palveluja ulkopuolisille asiakkaille.

Tarpeet

Nuoret tarvitsevat mahdolli-suuksia käyttää ja kehittääomia taitojaan. Moottoripa-ja mahdollistaa erityisestinuorten miesten kaipaamaatoiminnallista osallistumistaja vertaisoppimista. Toi-meentulon ja avoimen osal-listumisen mahdollista-miseksi koulutuksen ja työ-elämän ulkopuolella olevatnuoret tarvitsevat perustu-lon kaltaisen tukimuodon.

Esteet ja uhat

Harrastaminen, työ ja koulutusnähdään erillisinä osa-alueina, janäiden yhdistäminen saman pal-velun alle ei onnistu asenteelli-sista tai rakenteellisista tekijöistäjohtuen. Nuorten vapaaehtoistaosallistumista ei tunnisteta, eikätueta. Palvelujärjestelmä luokitte-lee nuoret kategorioihin, joidenkautta määritellään mitä he voi-vat tehdä, millaiseen toimintaanosallistua ja mistä heidän toi-meentulonsa muodostuu.

Edullinen, turvallinen ja sosiaalinen asuminen

Vuokranantajat tarjoavat nuorille monimuotoisia asumisratkaisujapikkuyksiöistä perheasuntoihin. Nykyisten asumismahdollisuuksienrinnalle tarvitaan myös yhteisasumiseen soveltuvia asuntoja. Asumi-sen tuet ja vuokrakäytännöt suunnitellaan yhteisasumisen lähtökoh-dista niin, että nuoret voivat asua yhdessä, mutta jokaisella on esi-merkiksi oma vuokrasopimus.

Asukkailla on mahdollisuus tehdä pintaremonttia omiin asun-toihinsa. Vuokranantajat osallistuvat materiaalikustannuksiin sovitunbonus-järjestelmän mukaisesti. Asuntojen remontointia toteutetaanmyös työpajana ja opintoihin liittyvänä työharjoitteluna yhteistyönävuokrataloyhtiöiden kanssa.

Taloyhtiöiden asukastiloissa asukkailla on mahdollisuus vapaa-ajan viettoon ja omatoimisten ryhmien järjestämiseen ja harrastami-seen. Asukastiloissa on myös ulkopuolisten tahojen ylläpitämää yh-teisöllistä toimintaa asukkaille, kuten erilaisia kerhoja ja avoimienovien toimintaa.

Tarpeet

Nuoret tarvitsevat kohtuu-hintaisen kodin, jonka hevoivat tuntea omakseen.

Esteet ja uhat

Kohtuuhintaisia asuntoja ei ole tar-peeksi. Nykyinen asumistukijärjestelmätunnistaa vain tietynlaiset ruokakunnatja asumisen tavat.

OmaVerkko – Tesoman nuortenosallisuutta vahvistavat palvelut

OmaVerkko –tutkimushanke (2013-2015) on toteutettu Tampereenyliopiston yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikössä. Sen rinnak-kaishankkeena on toteutettu OmaPaja, nuoriin ja sosiaalisiin in-novaatioihin keskittynyt tutkimus. Liisa Häikiö on johtanut tutki-mushankkeita. Tutkijoina ovat toimineet Karita Snellman, JarkkoBamberg, Stephen Burrell, Jarkko Salminen, Lina Van Aerschot,Suvi Karhu ja Yrjö Kallinen. Hankkeeseen on myös osallistunutsosiaalipolitiikan ja sosiaalitieteiden opiskelijoita työharjoittelussaja opintojaksoilla. Hankkeen aineistojen pohjalta on tehty viisiopinnäytetyötä.

Tutkimushanke on toteutettu yhteistyössä Tampereen kaupun-gin koordinoiman Oma Tesoma –hankkeen kanssa. Ne molemmatovat osa Asumisen rahoittamis- ja kehittämiskeskuksen (ARA) hal-linnoimaa ja ympäristöministeriön koordinoimaa Asuinalueidenkehittämisohjelmaa (2013–2015). Ohjelman tarkoituksena on lisätäasuinalueiden elinvoimaa ja ehkäistä segregaatiota. Tampereellakehitettävä asuinalue on 1960-luvulla Tampereen länsiosaan ra-kennettu Tesoma. Sen vaikutusalueella asuu noin 15 000 ihmistä.Oma Tesoma –hanke keskittyy muun muassa alueen asunto-,palvelu-, harrastus-, koulutus- sekä työllistymismahdollisuuksienkehittämiseen. Hankkeen tavoitteena on osallisuuden ja hyvinvoin-nin lisääntyminen asuinalueella ja yhtenä teemana on nuorteneheän kasvun tukeminen.

Tutkimusprosessi ja aineistot

OmaVerkko-tutkimushankkeessa on haastateltu Tesoman alu-eella asuvia nuoria sekä nuorten parissa toimivia viranomaisia japalvelujen tuottajia.

Tesomalaisia nuoria haastateltiin kuudessa ryhmähaastatte-lussa ja yhdeksässä yksilöhaastattelussa vuosien 2013 ja 2014aikana.

Osa haastateltavista nuorista tavoitettiin etsivän nuorisotyön,nuorisokeskuksen ja perhekerhon kautta. Lisää haastateltavia löy-tyi jo tavoitettujen nuorten ystävistä ja tuttavista. Haastatteluihinosallistui yhteensä 23 Tesoman alueella asunutta 17–31-vuotiastahenkilöä. Osa nuorista osallistui useampaan haastatteluun. Haas-tatteluihin pyrittiin samaan henkilöitä, jotka olivat itse olleet kou-lutuksen ja työelämän ulkopuolella tai jotka tunsivat paljon erielämäntilanteissa olevia nuoria asuinalueelta. Osallistuneet nuoretolivat erilaisissa elämäntilanteissa: osa oli opiskelijoita, osa työt-tömiä ja osa pikkulapsia kotona hoitavia äitejä. Kahdessa ryhmä-haastattelussa osallistujat olivat aikuisuuden kynnyksellä olevia17–21 -vuotiaita nuoria (molemmissa ryhmissä kolme naista jayksi mies). Kotona lapsiaan hoitavien äitien ryhmään osallistuvatolivat 20–29 vuotiaita. Viisi haastatteluryhmiin osallistujaa olimaahanmuuttajia. Yksilöhaastatteluihin osallistui neljä miestä javiisi naista, jotka olivat tai olivat juuri olleet työn ja koulutuksenulkopuolella.

Haastattelut toteutettiin väljärunkoisena teemahaastatteluna,jonka aiheet liittyivät nuorten palvelutarpeisiin ja osallisuuteenasuinalueella. Tavoitteena oli, että ryhmät saivat keskustella itsel-le merkityksellisistä asioista. Ensimmäisellä haastattelukerralla ryh-mät kertoivat omista kokemuksistaan asuinalueella ja nuortenarjesta. Erillisenä aiheena olivat myös alueen nykyiset ja toivotutpalvelut. Ryhmiin osallistuneet ohjeistettiin haastattelemaan ystävi-ään heidän elämäntilanteesta ja palvelutarpeista kyselylomakkeenavulla. He keräsivät yhteensä 28 haastattelulomaketta. Toisellahaastattelukerralla nuoret kertoivat vertaishaastatteluista ja mitäuutta he olivat saaneet tietää. Nuorten ryhmien jälkeen syven-nyimme tarkemmin henkilökohtaisiin kokemuksiin nuorten yksilö-haastattelujen kautta. Yksilöhaastatteluissa nuoret kertoivat omas-ta arkipäivästään ja hyvinvointiin liittyvistä tarpeistaan.

Nuorten parissa toimivia viranomaisia ja palvelujen tuottajiaosallistui viiteen ryhmähaastatteluun. Ryhmähaastatteluja valmis-teltaessa tehtiin neljä nuorten palveluista vastaavan ja tesoma-laisten nuorten kanssa työskentelevän asiantuntijahaastattelua.Haastatteluryhmät koottiin nuorten hyvinvoinnin, koulutuksen jatyöllisyyden, sosiaalisten suhteiden ja vapaa-ajan sekä asumisenja toimeentulon parissa työskentelevistä. Haastatteluihin osallistui

yhteensä 24 henkilöä, joista kaksi työskenteli palvelujen tilaami-sen puolella. Jokaisen ryhmän haastattelu kesti noin kaksi tuntia.Haastattelujen teemat vaihtelivat hieman ryhmän teeman mukai-sesti, mutta kaikissa käsiteltiin nuorten palvelutarpeita ja osalli-suutta sekä yhteiskuntaan kiinnittymistä heikentäviä ja edistäviätekijöitä. Haastatteluissa keskityttiin erityisesti 15–29-vuotiaisiintyön ja koulutuksen ulkopuolelle jääneisiin tesomalaisnuoriin.

OmaPaja –hankkeessa aineistoa on kerätty myös toimintatut-kimuksen keinoin. Hankkeessa 10 tesomalaista nuorta kokoontuisäännöllisesti puolentoista vuoden ajan suunnittelemaan ja kehit-tämään nuorten parissa syntynyttä ideaa MEidän KAhvilasta jaMoottoripajasta. Tavoitteena oli saada Tesomalle nuorten sosiaa-lista ja taloudellista osallisuutta tukevaa toimintaa. Aineistoahankkeessa on kerätty osallistuvalla havainnoinnilla niin nuortenkuin palvelujärjestelmässä toimivien parissa ja haastattelemallayhdeksää nuorta. Suunnitteluryhmän nuoret ovat ottaneet Te-soma nuorten näkemänä -valokuvat.

Tutkimushankkeen aikana järjestimme Tampereen yliopistonsosiaalitieteiden opiskelijoille Nuorten osallisuus käytännössä -kurssin. Luentojen, lukemistojen ja harjoitustöiden ohella kurssillaaikana toteutettiin tulevaisuustyöpaja, jossa opiskelijat yhdessätutkijoiden ja nuorten parissa työskentelevien kanssa ideoivatnuorten osallisuutta vahvistavia tulevaisuuden palveluita. Kurssinlopputyönä opiskelijat tekivät ryhmissä posterin tärkeäksi koke-mastaan aiheesta liittyen tulevaisuuden palveluihin Tesomalla.Kaikki kurssilla tehdyt posterit on julkaistu tässä raportissa. Pos-tereiden tekemisessä heitä opastivat ja auttoivat Tesoman taide-hallin nuoret taiteilijat.

Muut julkaisun posterit on tehty yhteistyönä Oma–tutkimusryhmän jäsenten kesken. Tesoman taidehallin taiteilijatovat mahdollistaneet myös näiden postereiden tekemisen autta-malla ideoiden kuvallistamisessa ja postereiden konkreettisessatoteutuksessa.

Keskeiset tulokset

Tulokset osoittavat, että taloudellisten resurssien puute ja yhteis-kunnallisen osallistumisen vähäisyys korostaa sosiaalisten verkos-tojen tuoman turvan ja lähiympäristöön kiinnittymisen sekä palve-luiden tarjoamien toimintamahdollisuuksien merkitystä nuortenosallisuudessa ja arkipäivässä. Nuorten osallistuminen tapahtuututussa ympäristössä, tuttujen ihmisten kanssa.

Erityisesti työelämän ja koulutuksen ulkopuolisuus merkitseenuorten osallistumisen kiinnittymistä paikallisiin sosiaalisiin verkos-toihin. Taloudellinen niukkuus rajaa nuorten toimintamahdollisuu-det omalle asuinalueelle. Läheiset sosiaaliset suhteet tuovat nuo-relle turvaa ja mahdollisuuden pärjätä arjessa. Ne eivät kuiten-kaan välttämättä lisää nuorten mahdollisuuksia osallistua yhteis-kunnassa tätä laajemmin.

Tesomalaisille nuorille osallistumismahdollisuuksia tarjoavaterityisesti asuinalueella toimivat nuorille suunnatut palvelut januorille tutut työntekijät. Osallistumista määrittää se, miten julki-set instituutiot luokittelevat yksittäisiä nuoria ja vahvistavat taieivät vahvista kyseisen nuorten osallistumisen mahdollisuuksia.Nuorten vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuuksia rajoittaa se,että sosiaaliturva ja palvelut ohjaavat nuoria vahvasti normittaenja sanktioiden: tietynlaisten nuorten edellytetään valitsevan tietyn-laisia ratkaisuja. Nuorten näkökulmasta työn ja koulutuksen ulko-puolisten nuorten osallistuminen näyttää mahdolliselta vain silloin,jos palveluissa työskentelevät tunnistavat nuoren oikeanlaisenavun tarpeessa olevaksi asiakkaaksi.

Nykyiset nuorten palvelut toimivat nuoria, heidän tilannet-taan ja tarvittavia toimia määrittävien ristiriitaisten käsitysten risti-paineessa. Erilaiset käsitykset nuorten osallisuudesta ja sitä ra-joittavista ongelmista määrittelevät suhtautumista osallisuuttavahvistaviin toimintatapoihin. Tehokasta puuttumista edustavathyvin erilaiset keinot riippuen siitä, onko tavoitteena kannustaanuoria liikkeelle vai tarjota tukea niissä tilanteissa ja ympäristöis-sä, joissa nuoret ovat. Yksi keskeisistä vaikeuksista suhteessanuorisolähtöisiin, uusiin palvelukonsepteihin on nykyisen palvelu-järjestelmän rahoituksen ja toiminnan siiloutuneisuus.

TiƩa Räsänen, Annika Sallinen, Judit Vikman, Johanna Pihlajamäki, Hinni HuƩunen