rakentamisen suhdanne kypsyy - rakennusteollisuus rt · maailmantalouden näkymät ovat kohentuneet...

Rakentamisen suhdanne kypsyy

Rakentamisen kasvuvauhti hidastuu tänä vuonna selväs-ti. Rakentami-sen suhdanne kypsyy kulu-

van vuoden aikana, ja vuonna 2018 rakentamisen kasvun enna-koidaan polkevan jo paikallaan. Uudisrakentamisen vire on ollut niin vahvaa, että se palasi vuon-na 2016 arvoltaan jälleen kor-jausrakentamista suuremmaksi.

Uusia talonrakennustöitä en-nakoidaan käynnistyvän 36 mil-joonan kuutiometrin edestä ja ensi vuonna puoli miljoonaa kuutiota vähemmän. Asuntojen uudisrakentaminen hiljenee ta-saisesti ennätyskorkealta tasol-ta sijoittajien mielenkiinnon vä-hentyessä. Aloituksia arvioidaan kertyvän tänä vuonna yhteen-sä 35 000 asuntoa ja ensi vuon-na 33 000. Lasku kohdistuu va-paarahoitteiseen vuokra-asunto-tuotantoon samalla kun pienta-lotuotanto virkoaa patoutuneen kysynnän purkautuessa.

Toimitilarakentamisen aloi-tuskuutiot eivät kasva. Vielä ke-väällä ennakoitu teollisuuden el-pyminen on toteutumassa odo-tettua hitaampana. Liikeraken-tamisessa suhdannehuippu näyttää olevan käsillä.

Korjausrakentaminen jat-kaa tasaista kasvuaan. Talou-den noususuhdanteen myötä

toimitilojen korjausrakentami-nen saa hivenen tuulta siipien alle.

Maa- ja vesirakentamisen puolella näkymät ovat kuluvalle vuodelle odottavan myönteiset. Sektorin ennakoidaan yltävän kahden prosentin kasvuun tänä vuonna, mutta ensi vuonna kas-vu hidastuu 0,5 prosenttiin. Maa-rakentamisen kustannukset nou-sevat tänä vuonna ripeästi raaka-öljyn ollessa selvästi vuodenta-kaista korkeammalla tasolla.

Työllisyydessä komea kasvu

Rakentamisen työllisyyden odo-tetaan edelleen tänä vuonna ke-hittyvän myönteisesti. Se para-ni viime vuonna lähes 10 000 henkilöllä, mikä tuki merkittä-västi koko Suomen työllisyyden nousua.

Suomen talous jatkanee tänä ja ensi vuonna kahden prosentin kasvussa. Kasvun on synnyttä-vä enemmän vientivetoisena, sil-lä rakennusinvestointien kiivain nousu on takanapäin. Vaikka ra-kentamisen kasvu kumpuaa vel-kavetoisesti, kasvukeskusten ra-kentaminen on hyväksi Suomen taloudelle, sillä se lisää edel-lytyksiä tuottavuuden nousul-le. Näin ollen kaupunkiseutujen

hallitusta kasvusta huolehtimi-sen on oltava etusijalla tulevina vuosina.

Maailmantalouden näkymät ovat kohentuneet viime kuukau-sien aikana. Kasvu on kiihtynyt myös euroalueella, mikä lupaa parempaa vientikehitystä myös Suomelle. Positiivisesta vireestä huolimatta riskejä riittää paljon. Yhdysvaltain talouspolitiikka, Kiinan talous, Euroopan vaalitu-lokset ja Ruotsin asuntomarkki-noiden ylikuumentuminen var-jostavat hyvin alkanutta vuotta.

Asuntojen uudisrakentaminen hiljenee ennätyskorkealta tasolta.

maaliskuu 2017

Rakentamisen kasvuvauhti hidastuu tänä vuonna 2–3 prosenttiin, kun viime vuonna päästiin lähes 7 prosentin kasvuun. Talon-rakennustöitä arvioidaan käynnistyvän 36 miljoonan kuutiometrin verran. Asuntoaloitukset kääntynevät laskuun, eikä toimiti-larakentamisenkaan tahti ole yltymässä. Korjausrakentaminen jatkuu vakaana ja on arvoltaan kuta kuinkin uudisrakentamisen tasolla. Alan työllisyys kohoaa tänä vuonna 182 000 henkilöön, ja pula tekijöistä rajoittaa paikoin kasvua.

Kokonaistuotannon ja rakentamisen kehitys

• Rakentamisennousukantaavielätämänvuoden

• Alantyövoimakapeikotasettavatrajoitteitakasvulle

• Asuinrakentaminenollutennakoituavilkkaampaa

• Sijoittajakysynnänarvioidaanhiipuvankorkotasostahuolimatta

• Patoutunutasuntokysyntäpurkautuu,ok-talojenaloituksetkasvuun

• Teollisuusrakentaminenonjäänytodotuksista

• Taloudenrakennemuutosontehnytpysyvänjäljentalonrakennustöidenmäärään

• Maa-javesirakentamisennäkymätvarovaisenmyönteiset

• Raakaöljynhinnannousunostaapäällystämisenkustannuksia

• Uudisrakentaminenjälleenylikorjausrakentamisenarvon

1,4

6,9

2,02,5

2,0

0,0

Kuva

: RT

2 | Rakennusteollisuus RT:n suhdannekatsaus /kevät 2017

Korjausrakentamisen ar-vo ehti olla kolme vuot-ta uudisrakentamis-ta suurempaa, mutta

vuonna 2016 tilanne taas kään-tyi hiuksenhienosti uudisraken-tamisen hyväksi. Korjausraken-tamisen arvo oli viime vuonna yhteensä 12,6 miljardia euroa. Valtaosa korjausrakentamisen ar-vosta syntyi yhä asuinrakennus-ten korjauksista, joiden arvo ylsi viime vuonna 7,3 miljardiin eu-roon. Myös toimitilarakennusten korjaaminen lisääntyi.

Korjausrakentamisen kasvun ennakoidaan jatkuvan myös ku-luvana vuonna kahden prosen-tin tahtia. Korjausrakentamis-ta ylläpitävät yhä 1970-luvul-la rakennettujen kerrostalojen peruskorjaukset sekä asuinra-kennuskannan energiatehok-kuuden parantaminen. Toimi-tilojen korjaamisen näkymät ovat aiempaa paremmat, sil-lä talouden noususuhdanne hel-pottaa yritysten edellytyksiä korjausrakentamiseen.

60- ja 70-lukujen rakennuskanta teettää töitä myös kunnissa

Julkisella puolella korjaustarpei-ta ylläpitää vanhentunut sairaa-la- ja kouluverkosto. Julkisten

palvelurakennusten korjaaminen on toimitilojen suurin yksittäi-nen korjaussektori, ja uudistus-tarpeen merkitys on myös uudis-rakentamisessa suuri.

Korjausrakentamisen kasvun ennakoidaan hivenen hiipuvan ensi vuonna. Kasvun hidastumi-sen taustalla on jo havaittavissa työvoimakapeikkoja, jotka ovat kärjistyneet uudisrakentamisen hyvän nousuvireen myötä. Jo vii-me vuonna korjaustyömailta pal-kattiin väkeä uudisrakentamisen työnjohdollisiin tehtäviin.

Erityisesti asuinrakennus-ten korjausrakentamisessa rahoi-tus voi asettaa tulevina vuosina haasteita korjausprojektien to-teutukselle. Kasvavilla kaupun-kiseuduilla rahoituksen saanti ei tule olemaan ongelma, mutta vä-hemmän vetovoimaisilla alueilla seinä voi nousta vastaan.

Maaliskuussa julkaistussa ROTI-raportissa peräänkuulutet-tiin ennakoivuutta rakennetun omaisuuden hoitoon. Esimerkik-si rakennusten korjauksissa on saatava aikaan jatkuvan korjaa-misen kulttuuri, jotta rakennuk-sia ei korjata vasta vikojen ilmet-tyä. Tällä myös ennaltaehkäis-tään mahdollisten ongelmien vakavuutta.

Talonrakentaminen

2014 2015 2016 2017e 2018e

Bruttokansantuote, määrän muutos, % -0,6 0,3 1,4 2,0 2,0

Euribor, 3 kk, % 0,2 0,0 -0,3 -0,3 -0,3

Ansiotasoindeksi, muutos, % 1,5 1,4 1,2 1,0 1,5

Rakennuskustannusindeksi, muutos, % 1,0 0,5 0,5 0,5 2,5

Maarakennuskustannusindeksi, muutos, % 0,6 -2,3 -1,5 6,0 1,0

Rakentaminen1, määrän muutos, % -3,6 2,7 6,9 2,5 0,0

Korjausrakentaminen -0,6 4,7 2,0 2,0 1,5

Rakennusinvestoinnit, määrän muutos, % -3,8 2,0 8,2 2,5 0,0

Talorakennukset -5,4 2,2 9,1 2,6 -0,1

Maa- ja vesirakennukset 4,1 1,3 3,8 2,0 0,5

Talonrakennustuotannon käynnistyminen, milj. m3 31,4 33,9 37,0 36,0 35,5

Asuinrakennukset 9,5 11,2 11,9 11,4 11,7

Vapaa-ajan rakennukset 0,7 0,6 0,6 0,7 0,8

Liike- ja toimistorakennukset 5,9 6,1 5,5 5,8 5,3

Julkiset palvelurakennukset 3,0 3,7 4,1 4,2 3,7

Teollisuus- ja varastorakennukset 6,7 8,2 8,9 8,4 8,6

Maatalousrakennukset 3,3 2,0 3,8 3,5 3,3

Muut rakennukset 2,2 2,1 2,2 2,0 2,2

Asuntotuotannon käynnistyminen, kpl 25300 33200 37400 35000 33000

Vapaarahoitteiset 17900 24700 29400 26500 24500Valtion tukemat asunnot 7400 8500 8000 8500 8500

Työllinen työvoima, henkilöä 168833 168500 178166 182000 182000

Rakennusliikkeiden kansainvälinen toiminta, mrd. € 2,0 1,4 1,1

Käyttökate, rakennusliikkeet, % liikevaihdosta 4,2 4,2 6Käyttökate, rakennustuoteteollisuus, % liikevaihdosta 6,8 8,5 9,3

1 Kiinteähintainen arvonlisäys Lähde: Tilastokeskus, ARA, Suomen Pankki, RT.

Rakennustuotannon arvo vuonna 2016

Keskeiset suhdannekuvaajat

Korjausrakentaminen jatkaa tasaista kasvuaan myös tänä vuonna. Toimitilojen korjaukset lisään-tyvät taloussuhdanteen helpottaessa. Etenkin kuntien kiinteistöissä korjaustarve on huomat-tava.

Korjausrakentamisen määrä

Korjausrakentaminen

Lähde: Tilastokeskus, Forecon Oy

Rakentamisen määrä

Rakennusteollisuus RT:n suhdannekatsaus /kevät 2017 | 3

Rakentamisen suhdan-nekäänne tapahtui vuonna 2015 uudisra-kentamisen vauhdittu-

misen myötä. Uudisrakentami-sen myönteinen vire on jatkunut vahvana. Nimenomaan asunto-jen uudisrakentaminen on ollut odotuksia vilkkaampaa.

Vuonna 2016 uudisrakenta-minen lisääntyi 13,2 prosent-tia uudistuotannon volyymi-in-deksillä mitattuna. Asuntojen uudisrakentaminen kasvoi lä-hes 16 prosenttia ja muu kuin asuinrakentaminen vastaavas-ti 11 prosenttia. Talonrakennus-töitä käynnistettiin yhteensä ar-violta 37 miljoonaa kuutiometriä, mikä on 9 prosenttia edellisvuot-ta enemmän. Aloitettujen raken-nustöiden määrä viime vuonna takaa, että volyymikasvu jatkuu myös tänä vuonna, kun raken-nustyöt saatetaan loppuun.

Alustavien ennakkotietojen perusteella talonrakennustöi-den aloituksissa ei enää juuri-kaan kertynyt kasvua edeltävään vuoteen Tampereen ja Jyväsky-län seuduilla tai pääkaupunki-seudulla. Vaikka valtaosa raken-tamisesta keskittyy näille alu-eille niin nyt kuin jatkossakin, viime vuoden aloitusten kasvu kuutioissa mitattuna oli peräi-sin muualta Suomesta. Aloituk-set edellisvuodesta lisääntyivät suhteellisesti eniten, noin kol-manneksen, Lounais-Suomessa ja Pohjanmaan alueilla. Myös Itä-Suomessa Savo-Karjalan alueel-la aloitustyöt kasvoivat merkittä-västi. Alueellisia tietoja tässä vai-heessa vuotta on tosin tulkittava vielä varoen, sillä Tilastokeskuk-sen tiedot voivat tarkentua vuo-den kuluessa huomattavastikin.

Asuntojen uudisrakentami-sessa kasvulukemat eivät ole niin korkealla kuin mitä aloitettu-jen asuntojen lukumäärät antai-sivat olettaa. Asuntotuotannon muutos kohti entistä pienempiä

kerrostaloasuntoja ei kasvata uu-distuotannon volyymi-indek-siä entiseen tapaan. Tästä syys-tä myös pientalotuotannon vähe-neminen painoi uudistuotannon volyymia alaspäin vuosina 2011–2016 enemmän kuin kappale-määräiset aloitukset olisivat an-taneet olettaa.

Talouden rakennemuutos jättänyt jälkensä rakentamiseen

Tänä vuonna uusia talonraken-nustöitä arvioidaan aloitettavan yhteensä 36 miljoonan kuutio-metrin edestä. Laskua ennakoi-daan sekä asuntojen että teolli-suusrakentamisen aloituksiin. Käsillä olevan talouden nousu-suhdanteen myötä on myös pe-rusteltua kysyä, mikä on uu-si normaalitaso talonraken-nustöiden aloituksissa. Talou-den rakennemuutoksen myötä

teollisuus- ja liikerakentamisen aloitukset ovat laskeneet histori-aansa nähden matalalle tasolle. Näin ollen yli 40 miljoonan kuu-tiometrin aloitustasolle pääsemi-nen edellyttäisi näiden sektorei-den selkeää piristymistä, jota ei tällä haavaa ole näköpiirissä.

Vuonna 2018 talonrakennus-töiden ennakoidaan edelleen hieman laskevan. Uusia hankkei-ta odotetaan aloitettavan yhteen-sä 35,5 miljoonan kuutiometrin edestä. Lasku kohdistuu ennen kaikkea ammattimaiseen raken-tamiseen, sillä omatoimisen ra-kentamisen aloitukset pysyvät suurin piirtein ennallaan. Oma-toimista rakentamista ylläpitää omakotitalojen kysynnän piris-tyminen sekä maatalouden ra-kennusten kohtuulliset vakaat näkymät.

Viimeiset 10 v. keskimäärin

Talonrakennustuotannon käynnistyminen, milj. m3

UudisrakentaminenLuottamusindikaattorit

Rakentamisen suhdannenousu on uudistalonrakentamisen nopean kirin ansiota. Tänä vuonna lähennellään jo finanssikriisiä edeltänyttä vuoden 2007 tasoa. Uudisrakentamisen nousuvauhti kuitenkin hidastunee kuluvana vuonna ja kääntynee ensi vuonna jo laskuun.

Uudistuotannon volyymi-indeksi

Väestöpyramidit vuonna 2015 alueittain

2014 2015 2016 2017e 2018e

Ammattirakentaminen 28,7 23,1 27,2 28,5 27,5 26,8

Asuinrakennukset 5,9 5,3 7,1 7,9 7,1 7,1

Kerrostalot 4,7 4,3 6,1 6,7 6,0 5,9

Rivitalot 1,2 0,9 1,0 1,1 1,1 1,2

Liike- ja toimistorakennukset 7,2 5,9 6,1 5,5 5,8 5,3

Liikerakennukset 4,5 3,4 4,1 3,0 2,9 2,6

Toimistorakennukset 1,2 0,8 0,5 0,8 1,0 1,1

Liikenteen rakennukset 1,6 1,8 1,4 1,7 1,9 1,5

Julkiset palvelurakennukset1 3,2 3,0 3,7 4,1 4,2 3,7

Hoitoalan rakennukset 1,1 1,2 1,4 1,5 1,4 1,4

Kokoontumisrakennukset 1,0 0,8 0,9 1,1 0,9 0,8

Opetusrakennukset 1,1 1,0 1,4 1,5 1,8 1,4

Palo- ja pelastustoimen rak. 0,1 0,0 0,1 0,1 0,1 0,1

Teollisuus- ja varastorak. 9,7 6,7 8,2 8,9 8,4 8,6

Teollisuusrakennukset 5,3 3,9 5,0 4,2 4,6 5,0

Varastorakennukset 4,4 2,8 3,2 4,7 3,8 3,6

Muut rakennukset 2,8 2,2 2,1 2,2 2,0 2,2

Omatoiminen rakentaminen 11,5 8,3 6,7 8,5 8,4 8,6

Erilliset pientalot 6,5 4,2 4,1 4,0 4,3 4,6

Vapaa-ajan asuinrakennukset 1,1 0,7 0,6 0,6 0,7 0,8

Maatalousrakennukset 3,9 3,3 2,0 3,8 3,5 3,3

Yhteensä 40,2 31,4 33,9 37,0 36,0 35,5

Kuusi suurinta seutua* Muu Suomi

*Helsingin, Tampereen, Turun, Oulun, Jyväskylän ja Lahden seutukunnat. Lähde: Tilastokeskus

Väestöpyramidi heiluttaa rakentamista

Uudisrakentaminen keskittyy aktiiviväestön tavoin vahvasti suurille kaupunkiseuduille. Väestöraken-ne näyttää niillä huomattavasti tasapainoisem-malta kuin niiden ulkopuolisilla alueilla. Kuten

kuviosta voidaan havaita, kuudella suurimmalla kaupun-kiseudulla merkittävin ikäluokka ovat nuoret aikuiset, kun taas muilla seuduilla suuret ikäluokat hallitsevat.

Väestörakenteeseen ei ole odotettavissa muutosta, sillä kaupungistumisen myötä muuttoliike ohjautuu jatkossakin suurille kaupunkiseuduille, joissa on paremmin tarjolla työ-mahdollisuuksia. Muuttajista suurin osa on alle 35-vuotiai-ta. Myös syntyvyys ja maahanmuutto painottuvat suurim-mille kaupunkiseuduille, mikä pitää näiden ikärakennetta muuta Suomea nuorempana.

Naiset Miehet

henkeähenkeä

ikä

ikä

REDIntyömaanouseeKalasatamassakohtitaivasta.

Kuva

: Jyr

ki V

esa

Naiset Miehet


Asuntojen uudisraken-taminen saavutti viime vuonna kappalemääräi-sesti mitattuna ennä-

tystason vuodesta 1995 alkaneen, nykyisen tilastointihistorian ai-kana. Asuntoaloituksia kertyi pe-räti 37 400, joka on 13 prosenttia edellisvuotta enemmän. Kasvu painottui yhä pieniin kerrostalo-asuntoihin, joiden aloitusmäärät lisääntyivät 19 prosenttia. Ker-rostaloasuntojen uudistuotanto on ollut viimeksi yhtä runsasta 1970-luvulla kiivaan lähiöraken-tamisen aikaan.

Asuntojen uudistuotannon muutosta kuvaa hyvin kappale-määrien, kuutioiden sekä neli-öiden välinen tarkastelu. Kappa-leissa mitattuna vuoden 2016 lo-pussa rakennuslupia oli haettu 14 prosenttia enemmän kuin en-nen finanssikriisiä vuonna 2007. Vastaavasti neliöissä mitattu-na luvat olivat 28 prosenttia alle 2007 tason. Kuutioissa mitattu-na luvat olivat 22 prosenttia ala-puolella. Asuntojen uudistuotan-non kerrostalovaltaistuminen on siten laskenut aloitettujen raken-nustöiden määrää, vaikka asun-toja syntyy ennätystahtia.

Tuotantorakenteen muutok-sella on ollut suorat vaikutukset myös rakennustuoteteollisuu-teen. Esimerkiksi seinäelement-tien kysyntä on kasvanut pienten asuntojen myötä, mutta esimer-kiksi julkisivuissa käytettyjen tiilien määrä ei ole vastaavasti noussut. Tuoteteollisuus on en-nen kaikkea kärsinyt pientalo-tuotannon pitkään jatkuneesta alamäestä.

Aloituksista neljällä suurimmalla seutukunnalla 65 prosenttia

Asuntotuotannon alueellinen keskittyminen on myös koros-tunut kerrostalovaltaistumisen myötä. Vuoden 2016 lopussa 65 prosenttia asunnoille myönne-tyistä luvista oli kertynyt Helsin-gin, Tampereen, Turun ja Oulun seutukunnista. Muutos on ollut kymmenen viime vuoden aika-na suuri, sillä vuonna 2006 vain joka neljäs asunnolle myönnet-ty lupa oli Helsingin seutukun-nassa, kun vastaava luku vuoden 2016 lopussa oli jo 43 prosenttia.

Kuluvana vuonna asunto-aloitusten ennakoidaan kuiten-kin kääntyvän laskuun. Taustal-la on oletus vahvana jatkuneen sijoittajakysynnän ehtymises-tä matalasta korkotasosta huoli-matta. Erilaisten asuntorahasto-jen viime vuonna käynnistämi-en asuntokohteiden valmistu-mispiikki ajoittuu tälle vuodelle ja tarjonnan merkittävä kasvu voi aiheuttaa hetkellisesti pulaa vuokralaisista. Asuntojen muu-tama tyhjä kuukausi on omiaan hillitsemään uusien kohteiden käynnistyshaluja.

RT:n Asuntotuotantokysely helmikuussa ennakoi sijoittaja-kysynnän hiipumista. Jarrua ke-hitykselle laittaa osaltaan tont-tikustannusten nousu, joka vai-keuttaa projektien saamista talo-udellisesti kannattavaksi.

Piristynyt talouskasvu saa pa-toutuneen kysynnän purkautu-maan asuntomarkkinoilla ku-luvana vuonna. Tämän enna-koidaan heijastuvan kasvava-na kysyntänä omakotitalojen

uudistuotantoon. Pientalo-jen aloitusmääriä ennakoidaan käynnistyvän tänä vuonna 7 000 asunnon verran ja ensi vuon-na tuotanto kasvanee jo 7 500 asuntoon.

ARA tuotanto suht paikallaan

ARA-asuntojen aloitusmääris-sä viime vuosi oli välivuosi. Odo-tukset kohdistuivat uuteen 10 vuoden korkotukimalliin, jo-hon kiinnostusta riittikin hy-vin. Vaikka korkotukivaltuuk-sia on kuluvalle vuodelle lisätty, ARA-asuntojen aloitusmäärä ei nousse yli 8 500 asunnon. Samaa tuotantomäärää ennakoidaan myös vuodelle 2018, sillä suuria muutoksia korkotukivaltuuksi-en määrään ei ole odotettavissa. Myöskään lyhyt korkotukimalli ei ole herättänyt niin suurta kiin-nostusta, jotta sillä olisi merkit-tävä ARA-tuotantoa vauhdittava vaikutus.

Ensi vuonna arvioidaan käyn-nistyvän yhteensä 33 000 asun-non rakennustyöt. Tämä tuo-tantotasokin on pitkän aikavä-lin tarpeeseen nähden riittä-vä, mikäli asuntorakentaminen kohdistuu valtaosin kasvaville kaupunkiseuduille.

Asuntorakentaminen

Asuntoaloitukset

Asuntoja, kpl 2014 2015 2016 2017e 2018e

Rivi- ja kerrostalot 18400 26000 30300 27700 25200

Vapaarahoitteiset asunnot 11000 17500 22300 19200 16700

ARA-asunnot 7400 8500 8000 8500 8500

Omakotitalot 6700 6600 6600 7000 7500


Muut rakennukset 200 600 500 300 300

Yhteensä 25300 33200 37400 35000 33000


ARA-asunnot 7400 8500 8000 8500 8500ARA-asunnot sisältävät myös takuulaina-asunnot

Lähde: Tilastokeskus, ARA, RT

Tänä vuonna arvioidaan aloitettavan 35 000 asunnon rakennustyöt. Asuntotuotannon oletettu lasku johtuu sijoittajakysynnän vaimenemisesta. Ensi vuonna aloitusten ennakoidaan edelleen vähentyvän 2 000 asunnolla. Vapaarahoitteisten kerrostaloasun-tojen aloitusten laskua poikkeuksellisen korkealta tasolta paikkaa pientalotuotannon hienoinen kasvu.

Valmiit myynnissä olevat asunnot

Aloitetut asunnot talotyypeittäin

Kotitalouksien uudet nostetut asuntoluotot ja keskikorko Vapaarahoitteisen asuntotuotannon käynnistymistä haittaavia tekijöitä

Asuntojen uudistuotannon kerrostaloval-taistuminen on laskenut aloitettujen

rakennustöiden määrää, vaikka asuntoja syntyy ennätystahtia.

Lähde: Asuntotuotantokysely, RT


Sairaaloiden ja koulu-jen uudisrakentamises-sa säilyi hyvä vire viime vuonna. Julkisten palve-

lurakennusten uudistuotannon volyymi kasvoi viime vuonna 13 prosenttia edellisvuodesta. Ope-tus- ja hoitorakennusten uudis-rakentaminen muodostaa arvolla mitattuna toimitilarakentamisen suurimman sektorin, joten jul-kisen palvelurakentamisen nä-kymät vaikuttavat rakentamisen kehitykseen enemmän kuin kuu-tiomäärät antavat ymmärtää.

Kuluvana vuonna hoitoalan rakennusten ennakoidaan jatka-van entisellä tasolla ja koulura-kennusten aloitustöiden lisään-tyvän. Ensi vuonna aloitusmää-rät kääntynevät hienoiseen las-kuun opetusrakennusten määrän vähentymisen johdosta. Volyy-milla mitattuna kasvu jatkuu pa-rissa prosentissa sekä tänä että ensi vuonna.

Maatalouden rakentaminen tuplaantui kuutioissa mitattu-na viime vuonna. Tänä ja ensi

vuonna aloitusmäärien odote-taan hivenen laskevan investoin-tien painottuessa entistä suu-rempiin yksittäisiin yksiköihin.

Vapaa-ajan rakentaminen saavutti pohjansa viime vuoden

aikana. Talouden elpymisen myötä investoinnit vapaa-ajan rakentamiseen lisääntynevät va-rovaisesti. Tätä tukee myös mat-kailun kohentuneet näkymät Suomessa.

Muun kuin asuinra-kentamisen aloi-tustyöt ylsivät vii-me vuonna yh-

teensä reiluun 25 miljoonaan kuutiometriin. Kuluvana vuon-na määrän ennakoidaan hive-nen hiipuvan, sillä kasvua odo-tetaan vain toimistorakennus-ten ja liikenteen rakennusten aloitusmääriin.

Toimistorakentamisessa pit-kään jatkunut alamäki on ohit-se ja uudelle tilalle on kysyntää etenkin liikenteellisesti hyvil-lä sijainneilla. Yritykset keskit-tävät enenevissä määrin toimin-tojaan, mikä luo tarvetta uusil-le toimistotiloille vanhojen suu-resta vajaakäytöstä huolimatta.

Liikenteen rakennusten vil-kastuminen on seurausta usei-den pysäköintihallien ja -luolien rakentamisesta. Myös Helsinki–Vantaan-terminaalin laajennus-työt ovat hyvässä vauhdissa. Sen sijaan liikerakentamisen näky-mät ovat vaatimattomat suuris-ta yksittäisistä hankkeista huoli-matta. Nämä ovat muodostaneet aiempiin aloitustietoihin mer-kittävän piikin, joten tason säi-lyttäminenkin edellyttäisi mit-tavassa määrin uusia hankkei-ta tilalle.

Liike- ja toimistorakennusten aloituksia toteutui viime vuonna

yhteensä 5,5 miljoonaa kuutio-metriä. Tänä vuonna aloituk-sia arvioidaan kertyvän hivenen enemmän. Vuonna 2018 aloi-tusten ennakoidaan laskevan 5,3 miljoonaan kuutiometriin toi-mistorakentamisen kasvun hii-puessa ja liikenteen rakennus-ten saavuttaessa huippunsa ku-luvana vuonna.

Teollisuusrakentaminen jää odotuksista

Teollisuus- ja varastorakentami-sen kehitys on ollut vaisumpaa kuin mitä viime syksyn ennus-teessa arvioitiin. Erityisesti teol-lisuuden rakentaminen ei ole ot-tanut odotetusti tuulta alleen, vaikka investointiuutisia on vii-me kuukausienkin aikana tullut.

Teollisuuden laaja elpyminen edellyttäisi nykyistä vahvempaa vientikysyntää Suomen vienti-markkinoilla, jotta laajennusin-vestoinnit käynnistyisivät to-den teolla. Tätä ei teollisuuden rakennuslupakehityksen perus-teella ole tapahtumassa. Sen si-jaan varastorakentamisessa on myönteinen vire logistiikka- ja datakeskusten myötä.

Teollisuus- ja varastoraken-tamisen aloituksia arvioidaan kertyvän tänä vuonna yhteensä 8,4 miljoonaa kuutiometriä, jo-ka on 6 prosenttia edellisvuot-ta vähemmän. Vuonna 2018 aloi-tukset lisääntyvät hieman teolli-suusrakentamisen varovaisen el-pymisen myötä.

Liike-,toimisto-jateollisuus-javarastorakennukset

Julkinen palvelurakentaminen on kannatellut toimitilarakentamista heik-koina vuosina ja jatkuu yhä hyvällä tasolla. Maatalousrakentamisen aloitus-kuutioiden määrä kasvoi lähes 2 miljoonalla vuonna 2016.

Toimitilarakentaminen vähenee tänä ja ensi vuonna, kun suurten hank-keiden jatkoksi ei löydy riittävästi uusia. Erityisesti teollisuusrakentaminen on kehittynyt odotuksia heikommin.

Talonrakennustuotanto, kaikki rakennukset

Asuinrakennukset

Liike- ja toimistorakennukset

Julkiset palvelurakennukset

Teollisuus- ja varastorakennukset

Julkisetpalvelurakennuksetjamuutrakennukset

Toimitilarakentaminen

Kuva

: PES

-ark

kite

hdit

Oy

Helsinki-Vantaanterminaalinlaajennuksenhavainnekuva.

UudenlastensairaalanjulkisivuaHelsinginMeilahdessa.

Kuva

: SRV


Rakennusteollisuus RT:n ja INFRA ry:n maalis-kuussa tekemän Infra-barometrin mukaan

infrasektorin ennakoidaan kas-vavan seuraavan puolivuotisjak-son aikana. Saldolukema sekä kevään että kesän osalta oli va-jaat 60, joka on hieman heikom-pi kuin viime vuoden vastaavana aikana. Kyselyyn vastanneiden infraurakoitsijoiden suhdanneo-dotus on jokseenkin myöntei-nen, mutta alan kilpailu säilyy yhä kireänä.

Kapasiteetin käyttöaste on säilynyt vuodentakaisella tasol-la ollen 78 prosenttia. Työt kes-kittyvät muun rakentamisen ta-voin vahvasti suurille kasvuseu-duille, sillä kuluvana vuonna lii-kevaihdosta arvioidaan kertyvän yli puolet Uudenmaan, Varsi-nais-Suomen sekä Pirkanmaan alueilta.

Talonrakentamisen noste kannattelee myös infrarakentamista

Maa- ja vesirakentamisen ar-vo oli vuonna 2016 yhteensä 6,5 miljardia euroa. Laajemmin tar-kastellun infrasektorin arvo yltä-nee jo lähemmäs 9 miljardia eu-roa, sillä talonrakentamisen poh-jatyöt lisääntyivät viime vuonna merkittävästi uudisrakentamisen piristymisen myötä.

Investointeja maa- ja vesira-kennuksiin käynnistettiin viime vuonna alustavien tietojen mu-kaan 3,8 prosenttia edellisvuot-ta enemmän. Tiedot tarkentuvat kesällä, kun vuosi-ilmoituksista kerätyt tiedot maa- ja vesiraken-nusinvestoinneista saadaan ti-lastoinnin pohjaksi. Tänä vuon-na kasvun ennakoidaan jatkuvan kahden prosentin vauhtia uusi-en väylähankkeiden, korjausve-lan vähentämistöiden, laajojen

aluerakennuskohteiden sekä vilkkaan energiasektorin myötä.

Kustannusten nousuvauhti kiihtyy kuluvana vuonna ennen kaikkea raakaöljyn hinnannou-sun vuoksi. Selkeimmin öljyn hinnan vaikutus näkyy päällys-tämisessä käytettävän bitumin hinnassa. Tammikuussa 2017 bi-tumin hinta oli yli 70 prosenttia edellisvuotta korkeammalla ta-solla. Maarakentamisen kustan-nusten nousu asettaa osaltaan rajoitteita tuotannon kasvulle.

Rakentamisen suhdan-ne kypsyy myös maa- ja vesira-kentamisen osalta. Ensi vuon-na maa- ja vesirakentamisen kas-vun ennakoidaan yltävän enää 0,5 prosenttiin. Pidempiaikai-nen ohjelma kehittämiskohteis-ta lisäisi alan ennakoitavuut-ta, parantaisi resurssien suun-nittelua ja käyttöä sekä toisi kustannussäästöjä.

Väyläverkostolle laadittu tulevaisuuskuvia

Väyläverkostoon kohdistuvat uusinvestoinnit ovat historias-sa olleet hyvin hitaita prosesse-ja suunnittelusta toteutukseen. Esimerkiksi viime marraskuussa käyttöönotetun Tampereen ran-tatunnelin suunnittelutyö käyn-nistettiin jo vuonna 1990. Val-mista tuli 26 vuodessa. Tämä oli yhtenä lähtökohtana hankkeel-le, jossa VTT yhdessä Tampereen ammattikorkeakoulun kanssa laati erilaisia tulevaisuuskuvia Suomen liikenneinfrastruktuu-rista vuoteen 2040 mennessä.

Tammikuussa julkaistujen skenaarioiden perusteella voi-daan todeta, että riippumatta to-teutuvasta kehityksestä, pit-kän aikavälin suunnitelmalli-suutta tarvitaan. Investointitar-peet eivät poistu, vaikka erilaiset palvelualustat lisääntyisivät.

Liikenteen määrän ei ennakoida vähenevän tulevaisuudessakaan, sillä liikkumiselle löytyy tarpeita myös jatkossa. Näin ollen liiken-neinfrastruktuurin ylläpito ja ke-hittäminen vaativat entistä suu-rempaa priorisointia ja uusia ra-hoitusratkaisuja, sillä julkisen talouden liikkumavara on pieni.

Helmikuussa 2017 liikenne- ja viestintäministeriö asetti par-lamentaarisen komitean poh-timaan liikenteen tulevaisuut-ta. Komitean toimikausi kestää vuoden, jonka aikana tulisi löy-tää keinoja muun muassa liiken-teen päästöjen vähentämisek-si, ajoneuvokannan nuorentami-seksi sekä muissa Pohjoismaissa sovelletun pitkäjänteisen suun-nittelun toimeenpanemiseksi Suomessa.

Maa- ja vesirakentaminenMaa- ja vesirakentaminen lisääntyy tänä vuonna arviolta kahden prosentin vauhtia, mutta tahti hidastuu ensi vuonna. Raakaöljyn hinnan-nousu nostaa kustannuksia, ja kilpailu urakoista säilynee kireänä.

Maa- ja vesirakennusinvestointien määrä

Maarakennuskustannusindeksi

Kuva

: RT

Kuva

: Liik

eenn

evir

asto

Kivikontasoristeyksentyömaallakäytettiinkierrätettyämaa-aineista.

Liikevaihdon arvioitu jakautuminen 2017

Lähde: RT / INFRA ry, infrabarometri

Seinäjoenitäinenohitustie.


Suunnittelu- ja konsultointialan (teollisuuden, yhteiskun-nan ja rakentamisen asiantuntijapalvelut) liikevaihto Suo-messa kasvoi 9 prosenttia edellisvuodesta. Sekä toimialan uudet tilaukset että tilauskanta pysyivät loka-joulukuus-

sa suunnilleen samalla tasolla kuin heinä-syyskuussa. Tilaus-ten arvo oli kuitenkin selvästi korkeammalla tasolla kuin vuoden 2015 lopulla. Talosektorilla kasvua on ollut 34 prosenttia ja teolli-suudessa 10 prosenttia. Infrasektorilla uudet tilaukset laskivat 13 prosenttia.

SKOL ry:n suhdannekyselyyn vastanneiden yritysten tilauskan-ta on kasvanut vuoden 2015 joulukuuhun verrattuna. Infrasekto-rilla tilauskanta kasvoi edellisvuoteen verrattuna 13 prosenttia ja talosektorilla 12 prosenttia. Teollisuussektorilla tilauskanta kasvoi vuoden takaisesta 18 prosenttia. Talonrakennus- ja infrasektorin tilauskannat ovat kasvaneet sekä kotimaassa että viennissä.

Teollisuussektorilla kasvu on ollut voimakasta viennissä – vientitilauskanta on noussut edellisvuodesta 91 prosenttia. Vuo-den 2016 kolmanteen neljännekseen verrattuna tilauskannan muutokset vaihtelivat sektorien välillä. Talosektori kääntyi las-kuun, edelliseen vuosineljännekseen verrattuna vähennystä oli 6,5 prosenttia. Teollisuus ylsi 1,2 prosenttia ja infra 5,4 prosenttia plussan puolelle.

Suunnittelu- ja konsultointiyritysten näkemysten mukaan ti-lanne pysynee lähitulevaisuudessa vakaana. Vastaajista 71 pro-senttia ennakoi markkinatilanteen pysyvän ennallaan, viidennes ennakoi positiivista muutosta ja 8 prosenttia negatiivista muutos-ta. Teollisuussektorin saldoluku oli +25, talonrakennussektorilla +0 ja infrassa +20.

Rakentamisen selvä pi-ristyminen vuonna 2016 käänsi myös ra-kennustuoteteollisuu-

den tuotannon kasvuun. Raken-nusmateriaalien menekki-indek-sin mukaan rakennustuotteiden toimitukset kotimaahan lisään-tyivät viime vuonna yhteensä reilut viisi prosenttia.

Runkoaineiden määrä kas-voi 12 prosenttia, kun taas bitu-mikatteiden menekki oli edellis-vuoden tasolla. Tiilet vähenivät viisi prosenttia ja eristeet vas-taavasti kasvoivat neljä prosent-tia edellisvuodesta. Betoniteolli-suudessa valmisbetonin tuotan-to kasvoi 12 prosenttia ja beto-nielementtien valmistusmäärät kasvoivat toista vuotta peräk-käin, nyt yhteensä 13 prosenttia.

Paalujen tuotantomäärät supis-tuivat 2 prosenttia.

Rakennustuoteteollisuuden tuotantomäärä lisääntyi tuotan-non volyymi-indeksin mukaan viime vuonna vajaat viisi pro-senttia. Sahatavara- ja puutuo-teteollisuuden tuotanto kasvoi vastaavana aikana reilut kolme prosenttia. Teräsrakenteissa ko-timaan menekki on parantunut edellisestä vuodesta.

Rakennustuoteteollisuuden suhdannetilanne jatkuu nor-maalia vahvempana. Helmi-kuussa julkaistun EK:n suhdan-nebarometrin mukaan yritys-ten odotukset tulevasta suhdan-nekehityksestä ovat myönteiset. Tuoteteollisuuden yritysten ti-lauskanta on yli normaalitason ja kannattavuuden odotetaan

kohenevan entisestään. Positii-visesta vireestä kielii myös tuo-tannon kääntyminen kasvuun, ja yritykset odottavat tuotan-non kasvun jatkuvan. Sen sijaan henkilökunnan määrän arvioi-daan ei arvioida kasvavan, vaan pysyttelevän lähikuukausina nykytasolla.

Katto- ja vedeneristysalalla suhtaudutaan luottavaisin mie-lin alkavaan työkauteen. Katto-saneerausten määrä on ollut lie-vässä nousussa viime vuosina. Kuten muussakin rakentamises-sa, alueelliset erot kattoraken-tamisen määrässä ovat edelleen suuria. Myös pintaurakoinnissa töiden ennakoidaan tänä vuon-na lisääntyvän, kun uudispuolen kohteita tulee enenevissä määrin tähän työvaiheeseen.

Rakennusyritysten kan-sainvälinen toiminta väheni edelleen vuon-na 2016. Yhteensä lii-

kevaihtoa kertyi vajaat 1,1 mil-jardia euroa, jossa on laskua 280 miljoonaa euroa edellisvuodes-ta. Eniten liikevaihto supistui vii-me vuonna Baltian maissa vuo-den 2015 noin 600 miljoonas-ta eurosta vajaaseen 300 miljoo-naan euroon.

Projektit vähenivät viime vuonna myös Venäjällä noin 100 miljoonalla eurolla. Liiketoimin-taympäristön muutos Venäjällä on viime vuosina ollut haastava, mutta nyt ilmassa on vakiintu-mista etenkin öljyn hinnan hel-pottaessa Venäjän taloutta. Ku-luvana vuonna Venäjän talouden odotetaan pääsevän jo maltilli-seen kasvuun, ja kotitalouksien kulutusmahdollisuuksia kohen-taa hidastunut inflaatio kehitys. Pohjoismaissa projektit lisääntyi-vät edellisvuodesta.

Yksittäisistä maista eniten liikevaihtoa kertyi viime vuon-na yhä Venäjältä, yhteensä 380 miljoonaa euroa. Toiseksi eni-ten Norjasta, yhteensä vajaat 200

Rakennusliikkeiden ulkomainen toiminta

Rakennustuoteteollisuus ja pintatoimiala Suunnitteluala

LVIS-ala

miljoonaa euroa. Kansainvälisen toiminnan näkymät ovat kohen-tumassa talouden nousun myö-tä. Tätä tukee myös uusien tila-usten kääntyminen kasvuun.

Suomen rakentamisessa euroalueen toiseksi suurin kasvu

Eurostatin tilastojen mukaan Eu-roopassa rakentaminen kään-tyi viime vuoden aikana kas-vuun. Kasvun käynnistymi-nen on ollut kuitenkin hidasta

Euroconstruct-alueen kokonaistuotanto ja rakentaminen

Muut toimialat

Helmi-maaliskuisen LVI-Teknisten Urakoit-sijoiden suhdanneky-selyn mukaan uudisra-

kentaminen on vähintään hyväl-lä tasolla reilulla kolmanneksella LVI-urakoitsijoista ja liki 40 pro-senttia arvioi sen kiihtyvän syk-syä kohti. Korjausrakentaminen on vähintään tyydyttävällä tasol-la jopa 86 prosentilla, ja suunta-uksen ennustetaan jatkuvan lop-puvuonna. Kasvanut uudistuo-tanto luo vakautta yli tämänhet-kisen tilauskannan.

Huoltotoiminta on myös vil-kastunut: vastaajista 44 prosent-tia (34 prosenttia, syksy 2016)

arvioi tilanteen ainakin hyväksi. Lisäksi valtaosa vastaajista arvioi tilanteen jatkuvan vähintäänkin tyydyttävänä tämän vuoden.

Korjausrakentaminen tuo melkein puolet LVI-urakoin-nin liikevaihdosta. Liikevaih-to on noussut reilulla puolella, mutta kannattavuus oli vain tyy-dyttävällä tasolla 40 prosentilla vastaajista.

Täystyöllistävä tilauskanta on 4 kuukautta, mikä on pitkän ajan keskiarvoa alhaisempi. Tarjous-pyyntöjen ja tarjousten määrä on normaalitasolla, mutta niiden odotetaan kasvavan syksyä kohti.

Alan työllisyys on

vastanneissa yrityksissä hyvällä tasolla. Tällä hetkellä lomautet-tuna on 5 prosenttia henkilöstös-tä. Loppuvuotta kohti vilkastu-van rakentamisen arvioidaan li-säävän hieman työvoiman tar-vetta LVI-urakointiyrityksissä.

Rakentamisen hyvä suh-dannetilanne on lisännyt myös sähköistysalan töitä. Erityises-ti asuntojen uudisrakentami-sen piristyminen lisää sähkö-alan työkantaa ja takaa myöntei-sen henkilöstökehityksen kulu-vana vuonna.

ja suhdannenousu on siirtynyt eteenpäin. Viime syksynä odo-tukset kuitenkin kasvoivat ja useissa Euroopan maissa raken-tamisen kasvuennusteita kulu-valle vuodelle nostettiin.

Rakennustuotanto lisään-tyi viime vuonna euroalueel-la 1,6 prosenttia edellisvuodes-ta. Eniten euroalueen rakennus-tuotanto kasvoi Alankomaissa, yhteensä 7 prosenttia. Suomes-sa kasvu oli toiseksi nopeinta.

Euroalueen ulkopuolella raken-taminen oli vilkasta Ruotsissa (13 prosenttia), entisen Jugoslavian alueella (8 prosenttia) ja Tanskas-sa (6 prosenttia).

Euroconstructin arvion mu-kaan rakentamisen kasvu jatkuu Euroopassa 2,1 prosentin vauh-tia tänä vuonna. Kasvua ennakoi-daan kertyvän eniten Ranskasta ja Saksasta. Kolmannesta ja nel-jännestä paikasta kisaavat puo-lestaan Italia ja Alankomaat.

Kansainvälinen toimintaSegmenteittäin tarkasteltu-

na vain asuntorakentaminen on kehittynyt odotuksia parem-min. Muun kuin asuinrakenta-misen osalta kasvu ei ole vielä-kään käynnistynyt kunnolla. Sek-torin odotetaan pääsevän noin 1,5 prosentin kasvuun tänä vuon-na. Myös maa- ja vesirakentami-sen ennakoidaan kasvavan tä-nä vuonna vajaan 2 prosentin vauhtia, kun viime vuosi toteutui odotuksia heikompana.

Rakentaminen ja rakennusmateriaalien menekki-indeksi


Rakennusteollisuuden suhdannekatsaus 21.3.2017Rakennusteollisuus RT julkistaa rakennusteollisuuden suhdanteet kaksi kertaa vuodessa. Suhdannekatsaus ilmestyy Rakennuslehden liitteenä keväällä ja syksyllä. Rakennusteollisuus RT ry on rakennusalan elinkeinopoliittisten ja työmarkkina-asioiden edunvalvoja. Siihen kuuluu viisi toimialaa: Talonrakennus, Rakennustuoteteollisuus, Infra, Pinta ja LVI-Tekninen urakointi.

Lisätietoja rakentamisen suhdanteista antaa pääekonomisti Sami Pakarinen, puh. 050 343 4337 ([email protected])Rakennusteollisuus RT ry, PL 381 00131 Helsinki, puh. 09 12991, www.rakennusteollisuus.fi

Talonrakennusyritys-ten tulos parani vuonna 2015 sekä käyttökatteel-la että liikevoitolla mi-

tattuna. Tulos ennen satunnai-sia eriä ja veroja sen sijaan las-ki 2,9 prosenttiin liikevaihdosta. Eri yritysryhmistä (pienet, kes-kisuuret ja suuret yritykset) tu-los kasvoi pienillä ja keskisuuril-la yrityksillä. Sen sijaan suurten yritysten tulos heikkeni hieman.

RT:n kannattavuusselvityk-sen mukaan tuloksen ennen

satunnaiseriä ja veroja odotettiin olevan keskimäärin 3,8 prosenttia liikevaihdosta vuonna 2016. Siten käyttökatteen voidaan arvioida asettuneen 6,0 prosentin tasolle.

Rakennustuoteteollisuudes-sa kannattavuus kohentui vuonna 2015. Liikevoiton suhde liikevaih-toon nousi 5,5 prosenttiin. Liike-toiminnan kulujen jälkeinen käyt-tökateprosentti parani myös ja oli 8,5 prosenttia. Vuonna 2016 sekä käyttökatteen että liikevoiton en-nakoitiin kasvavan. Vuoden 2016

toteutuneiden tietojen mukainen kannattavuusselvitys valmistuu kesäkuussa.

Rakennusalan konkurssit ovat vähentyneet nopeaa vauhtia. Vii-me vuonna konkurssiin haettiin 476 yritystä, joka on 9 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Sen si-jaan konkurssien piirissä olleiden henkilöiden määrä väheni 15 pro-senttia yhteensä 2 603 henkilöön vuonna 2016. Konkurssit ovat jat-kaneet vähentymistään myös al-kuvuoden 2017 aikana.

Rakentamisen työllisyys kasvoi viime vuon-na yhteensä vajaat 6 prosenttia. Työllisiä

oli keskimäärin 178 200 henki-löä, jossa nousua edellisvuoteen oli peräti 9 700 henkeä. Henki-löstöodotusta mittaavat luotta-musindikaattorit ovat jatkaneet myönteistä kehitystään myös vii-me kuukausien aikana, mikä en-nakoi positiivisen työllisyyskehi-tyksen jatkuvan.

Tuotannon kasvun jatkumi-nen kuluvana vuonna takaa sen, että alan työllisyys ei tule hii-pumaan. Tänä vuonna työllis-ten määrän odotetaan kohoavan 182 000 henkilöön. Ensi vuonna työllisten määrän kasvun odote-taan kuitenkin pysähtyvän, kun rakentamisen suhdanne kypsyy.

Rakentamisen työttömyys-aste oli Tilastokeskuksen työ-voimatutkimuksen mukaan

keskimäärin 8,7 prosenttia vuon-na 2016. Työttömyys aleni 1,5 prosenttiyksikköä edellisvuo-desta, ja alalla oli viime vuon-na työttömiä keskimäärin 16 900 henkilöä.

Rakentamisen hyvä suhdan-netilanne näkyy myös alan avoi-mien työpaikkojen määrän nou-suna. Tilastokeskuksen mukaan rakennusalalla oli vuonna 2016 keskimäärin 2950 avointa työ-paikkaa, joka on 28 prosenttia edellisvuotta enemmän.

Uudisrakentamisen vilkas-tuminen ja rakennusmarkki-noiden alueellinen painottumi-nen kasvukeskuksiin ovat saa-neet aikaan työvoimapulaa eten-kin toimihenkilötason tehtäviin. Esimerkiksi pula työmaames-tareista, projektinjohdosta se-kä tarjouslaskentaan soveltuvista tekijöistä hidastaa merkittävästi rakennustöiden käynnistymistä.

Osaavan työvoiman turvaami-nen rakennusalalla on keskipit-källä aikavälillä yksi keskeisim-piä haasteita alalle. Ongelman ratkaisu on pitkälti kiinni työvoi-man liikkuvuudesta sekä koulu-tusmääristä ja –sijainneista. Työ-voiman heikko liikkuvuus kos-kee rakentamisen lisäksi myös muita toimialoja.

RT:n tammikuussa julkaise-man työvoimakyselyn mukaan entistä suurempi osa rakennus-alalla työskentelevistä on suo-malaisia. Järjestäytyneiden pää-urakoitsijoiden talonrakennus-työmailla keskimäärin joka nel-jäs työntekijä on Uudellamaalla ulkomaalainen, kun kolme vuot-ta aiemmin ulkomaalaisia oli jo-ka kolmas. Muualla Suomessa ul-komaalaisten osuus oli laskenut kymmenestä prosentista viiteen prosenttiin työvoimasta.

Rakentamisen kus-tannuskehitys jatkui vuonna 2016 maltilli-sena. Rakennuskus-

tannukset nousivat 0,5 prosent-tia edellisvuodesta. Työpanosten hinnat kohosivat 1,1 prosenttia, tarvikepanosten 0,3 prosenttia ja muiden panosten hinnat laskivat vastaavasti 0,3 prosenttia.

Kustannusten nousuvauh-ti jää tänäkin vuonna edellisvuo-sien tasolle. Erityissyynä on työ-panosten hintojen lasku kuluva-na vuonna, sillä sosiaalikustan-nuksia alennettiin vuoden 2017 alusta. Sen sijaan tarvikepanos-ten osalta kustannusten nousu jatkuu viime vuotta ripeämpänä. Tätä kehitystä vauhdittaa kesään asti öljyn hinnan nousu verrattu-na edellisvuoteen. Ensi vuonna rakennuskustannusten ennakoi-daan nousevan 2,5 prosenttia.

Palkkaratkaisu takaa maltilli-sen kehityksen työpanosten hin-noille. Tarvikepanosten osalta

nousua on odotettavissa enem-män. Tätä kehitystä vauhdittaa kesään asti öljyn hinnan nousu verrattuna edellisvuoden vastaa-vaan aikaan. Ensi vuonna raken-nuskustannusten nousuvauhdin ennakoidaan jatkavan samassa 1,5 prosentin nousussa.

Maarakentamisen kustan-nusindeksi väheni viime vuonna keskimäärin 1,5 prosenttia. Tä-nä vuonna kustannukset käänty-vät selvään, arviolta 6 prosentin nousuun. Syynä on ennen kaik-kea raakaöljyn hinnan nousu, jo-ka nostaa erityisesti päällystä-misessä käytetyn bitumin hin-taa. Bitumin hinta nousi kuluvan vuoden tammikuussa jo 71 pro-senttia edellisvuodesta.

Talonrakentamisen tarjous-hinnat pääkaupunkiseudulla nousivat vuonna 2016 keskimää-rin vajaat 3 prosenttia. Tarjous-hintaindeksi oli kuitenkin nou-sussa vuoden loppua kohden tul-taessa. Etenkin pääurakoinnissa

tarjoushalukkuus on laskenut vuoden loppua kohden ja tarjo-usten hajonta on pienentynyt selvästi. Aliurakoinnissa tarjous-halukkuus on vastaavasti pysy-tellyt ennallaan ja tarjousten ha-jonta kasvanut.

Vanhojen kerrostaloasunto-jen hinnat nousivat viime vuon-na koko maassa keskimäärin 1,6 prosenttia. Pääkaupunki-seudulla hinnat nousivat vas-taavasti 2,7 prosenttia. Vapaara-hoitteiset vuokrat nousivat ko-ko maassa 2,4 prosenttia ja pää-kaupunkiseudulla vastaavasti 2,5 prosenttia. Vanhan kerros-taloasunnon neliöhinta oli ko-ko maassa vuonna 2016 keski-määrin 2 459 euroa ja pääkau-punkiseudulla 3 824 euroa. Uu-den asunnon keskihinta oli koko maassa 3 963 euroa.

.

Asuntomarkkinoiden hintakehitys

Rakennuskustannusindeksi

Rakentamisen työllisyys

Kannattavuuskehitys

Rakennusteollisuudetn kannattavuus

Rakentamisen työllisyys

Rakentamisen hinta- ja kustannuskehitys

Kuviopankissa keskeiset kuvaajatRakennusteollisuuden kuviopankki sisältää ajantasaiset kuvaajat mm. suhdanteista, asuntomarkkinoista, raken-tamisen eri sektoreista, kustannuksista ja työllisyydestä. Kuviopankista voit vapaasti ladata kuvioita omaan käyt-töösi PNG-tiedostomuodossa.

http://www.rakennusteollisuus.fi/kuviopankki

rakentamisen suhdanne kypsyy - rakennusteollisuus rt · maailmantalouden näkymät ovat kohentuneet...

Documents