sdp uudistuu -ohjelma

SDP uudistuu -ohjelma

SDP:n puoluekokous, Hämeenlinna 5.-7.6.2008

Hyväksytty 7.6.2008

S i s ä l t ö

SDP uudistuu – kohti nykyaikaista vasemmistopuoluetta ........ 1

Nyky-yhteiskunnan ja maailman kehityspiirteitä......................... 2

2000-luvun modernin vasemmistopuolueen haasteet................ 5

Poliittisesta ohjelmatyöstä: ......................................................... 9

Puolueen toiminnallisista lähtökohdista:................................... 10

Puoluetoiminnan uudistamisesta:............................................. 10

Sosialidemokraattisesta yhteisöstä: ......................................... 12

Sosialidemokraattisten puolueiden kansainvälisestä

yhteistyöstä: ............................................................................. 15

Muista hallinnollisista uudistustarpeista: .................................. 16


1

SDP uudistuu – kohti nykyaikaista vasemmistopuoluetta Monet aikamme suurimmista haasteista vaativat enemmän ja pa-rempaa poliittista toimintaa. Politiikan rooli tulevaisuudessa koros-tuu, oli sitten kyse ilmaston muutoksesta, väestön ikääntymisestä tai hyvinvointipalveluiden kehittämisestä. Näin on kaikilla politii-kan tasoilla. Sosialidemokraatit haluavat vapauttaa ihmisen taloudellisesta, sosiaalisesta, sivistyksellisestä ja kulttuurisesta epätasa-arvosta. Ihanteenamme on kestävän kehityksen yhteiskunta, jossa vapaus voittaa alistamisen, humaanisuus suvaitsemattomuuden ja oikeu-denmukaisuus itsekkyyden. Aatteellinen jako vasemmistoon ja oikeistoon on edelleen ajan-kohtainen. Globaalissa maailmassa, niin kansallisesti kuin kan-sainvälisesti, on sovitettava yhteen yksilöiden oikeus ihmisarvoi-seen elämään ja työhön sekä markkinatalous ja vapaa liikkuvuus. Syntyjään eurooppalaisena ja tänään globaalina liikkeenä sosiali-demokratialla on parhaat mahdollisuudet vastata maailmanlaajui-siin haasteisiin. Voiton kasaamiseen ja kasautumiseen perustuva kapitalismi sekä maailmanlaajuinen tajuntateollisuus haastavat kehittämään yhä parempaa politiikkaa ja uudenlaisia keinoja tasa-arvoisen yhteisvastuullisen yhteiskunnan rakentamiseksi. Sosialidemokraattinen liike kokoaa yhteen ihmisiä, joille hu-maanisuudesta, vapaudesta, tasa-arvosta ja solidaarisuudesta nousevat tavoitteet ovat tärkeitä omassa elämässä ja yhteiskun-nassa yleensä. Yhteiskunnassa vallitsevat normit muokkaavat myös käsityksiä sukupuolesta ja niiden tunnistaminen on edelly-tys paremman tasa-arvon toteutumiselle. Sosialidemokratia ko-koaa ihmiset toimintaan valoisamman tulevaisuuden ja tasa-arvoisemman maailman puolesta.

2

Nyky-yhteiskunnan ja maailman kehityspiirteitä

Demokraattisessa yhteiskunnassa vaalien kautta saavutettu valta avaa mahdollisuuden muuttaa yhteiskuntaa paremmaksi. Tänään yhä tärkeämpää on myös mielipidevalta: kansalaisyhteiskunnas-sa jokaisen mielipiteellä on merkitystä. Olemme kaikki vähintään oman lähipiirimme mielipidevaikuttajia. Alamaisista on tullut kansalaisia, jotka voivat aiempaa vapaam-min rakentaa oman elämänsä haluamilleen periaatteille niin opin-tiellä, erilaisissa sosiaalisissa ja kulttuurisissa tilanteissa kuin ar-kielämän valintatilanteissa. Nykypäivän kansalaisuus ei olekaan enää vain oikeudellista (mitä oikeuksia ja velvollisuuksia yksilöillä on), ei liioin vain sosiologista (miten oikeudet toteutuvat), vaan myös toiminnallista (kuinka kansalaiset omalla toiminnallaan muuttavat ympäristöään). Kan-salaisten omilla arkielämän valinnoilla on suuri merkitys heidän poliittiselle kannanmuodostukselleen. Kansalaisvaikuttaja haluaa itse valikoida asiat, joiden puolesta tehdä politiikkaa. Asialistasta tulee paitsi yhteinen, myös henkilö-kohtainen: sille nousee esimerkiksi kuluttamiseen, ympäristön-suojeluun, eläinoikeuksiin, paikalliseen kaupunkisuunnitteluun sekä etnisiin, seksuaalisiin tai muihin kulttuurisiin identiteetteihin liittyviä huolenaiheita. Samaan aikaan kun yksilöllisyys lisääntyy, tarvitaan yhä enem-män yhteisöllisyyttä. Maailmassa vallitsee tänään suurempi kes-kinäisriippuvuus kuin koskaan aikaisemmin. Ihmiset Euroopassa, Amerikoissa, Afrikassa tai Aasiassa tietävät toisistaan yhä enemmän, käyttävät samoja tuotteita ja ovat tietoisempia vallitse-vista tuloja varallisuuseroista. Ymmärrys siitä, että ihminen muokkaa omalla toiminnallaan kohtalokkaasti yhteistä maail-maamme on lisääntynyt. Tulevaisuuden suuret kysymykset koskettavat väistämättä koko maailmaa. Tämän hetken muutostrendejä ovat globalisaatio, il-


3

mastonmuutos ja ekokatastrofin mahdollisuus, teollisuusmaiden väestön ikääntyminen, niiden työvoiman saannin turvaaminen, yksilöllistyminen ja viestinnän merkityksen kasvu, globaalien ääri-liikkeiden synty, monikulttuurisuuden yhteensovittaminen sekä kansalaisten tietoisuuden ja vaatimustason kasvu kaikkialla maa-ilmassa.

* * * Yksittäisten kansakuntien menestys riippuu niiden kyvystä hallita suuria, pitkäkestoisia yhteiskunnallisia muutoksia. Tähän suoma-laisella yhteiskunnalla on hyvät edellytykset, kunhan ymmärräm-me menneisyytemme menestystekijät ja käytämme rohkeasti hy-väksemme uutta tietoa tehdessämme tulevaisuuden valintoja. Suomalainen yhteiskunta on ollut koko sodan jälkeisen ajan yksi nopeimmin muuttuvista yhteiskunnista läntisessä maailmassa; maatalousmaasta teollisuusvaltioksi, kiihtyvällä tahdilla jälkiteolli-seksi maaksi ja jälkiteollisesta vuosikymmenessä informaatioyh-teiskunnaksi. Kehitys on muuttanut syvällisesti yhteiskuntamme rakenteita ja myös suomalaisen yhteiskunnan asenteellista ilma-piiriä. Vaikka kaikki kansalaiset eivät kulje kehityksessä samaa tahtia, on yhteiskuntamme tänään avoimempi, moniarvoisempi, suvaitsevaisempi ja monimuotoisempi kuin koskaan aiemmin. Sosialidemokraattiselle liikkeelle Suomessa on ollut tunnusomais-ta se, että se on edustanut vahvaa, historiallista vapauden ja ta-sa-arvon vaatimusta, mutta myös suurta valmiutta tarttua tule-vaan. Liikkeemme toiminnassa ovat yhdistyneet turvallisuus ja yhteiskunnallinen edistys. Maatalousyhteiskunnassa sosialidemokratia edusti maattomia, mutta kiinnittyi myös orastavaan teollisuuteen. Teollisuusyhteis-kunnassa sillä oli vahva asema perinteisen työväestön piirissä. Jälkiteollisessa yhteiskunnassa liikkeemme kamppailee työväen-luokan lisäksi myös taloudellisen ja kulttuurisen keskiluokan kan-natuksesta. Yhteiskunnassa vallitsee edelleen työn ja pääoman ristiriita. Osa haluaa kasvavia palkkaeroja ja eriarvoisuuden kasvua joustavuu-

4

den nimissä työmarkkinoilla. Suomalaisessa mallissa eturistiriitoja on lievennetty sopimalla ja sopimuskulttuurista on tullut yhteis-kuntaamme koossapitävä arvokas piirre. Työelämässä korostuvat edelleen liian usein työsuhteiden määräaikaisuus, työelämän no-peat muutokset ja epävarmuus. Työ- ja elämäntilanne, koulutus-taso ja varallisuus vaikuttavat ihmisten poliittiseen samaistumi-seen. Sosialidemokraattinen puolue on hakenut historiallisesti oikeutuk-sensa kamppailusta heikoimmassa asemassa olevien kansalais-ten aseman parantamiseksi. Nykyaikaisen yhteiskunnan synty on seurausta tästä hyvinvointiyhteiskunnan rakennustyöstä. Yhteis-kunnallinen muutos näkyy koulutuksellisena ja sosiaalisena ra-kennemuutoksena, tulojen suhteellisen tasaisena jakautumisena ja perinteisen työväenluokan vaurastumisena. Vaikka Suomi on edelleen tulonjaolla, koulutuksella tai sukupuol-ten tasa-arvolla mitattuna yksi maailman tasa-arvoisimmista yh-teiskunnista, ovat erot viimeisen vuosikymmenen aikana kasva-neet. Syynä on ollut erityisesti se, että korkeimpia tuloja ansaitse-vien tulotaso on parantunut muita enemmän. Sosialidemokraateil-le tasaisen tulonjaon ja universaalien palveluiden hyvinvointiyh-teiskunta on edelleen aatteellinen tavoite, johon politiikalla py-rimme. Yhteiskunnan arvopohjan mitta on, kuinka hyvin tai huo-nosti se huolehtii kaikkein heikoimmassa asemassa olevista. Yhteiskunnallinen asema ohjaa poliittista samaistumista, mutta sen merkitys on heikentynyt. Ihmiset tekevät yhä harvemmin elin-ikäisiä ideologisia valintoja. Pohjoismaiselle yhteiskuntamallille on ollut ominaista, että se on perustunut markkinatalouteen, mutta yhteiskuntaa ei ole kehitetty markkinayhteiskunnaksi. Niin kauan kun suurin osa ihmisistä ko-kee saavansa verovaroille vastinetta mm. hyvinä palveluina ja toimeentuloturvana, säilyy pohjoismaisen hyvinvointimallimme kannatus korkealla. Hyvinvointiyhteiskunnan on kyettävä myös vastaamaan kansalaisten yhä kasvaviin laatuvaatimuksiin.


5

2000-luvun modernin vasemmistopuolueen haasteet

Demokraattisissa yhteiskunnissa poliittiset liikkeet muuttavat yh-teiskuntaa lainsäädännöllä ja kehittämällä yhteiskunnallista nor-mistoa. Edistyksellistä poliittista toimintaa on edistää vapautta, tasa-arvoa ja solidaarisuutta yhteiskunnassa. Sen ympärille ra-kentuva innostava poliittinen toiminta synnyttää uutta aktiivista kansalaisuutta. Suomalaiset arvostavat demokratiaa, mutta haasteena on yhä useamman saaminen mukaan poliittiseen toimintaan. Kansalais-ten kiinnostus politiikkaa kohtaan on kyselytutkimusten mukaan samalla tasolla kuin 1960- ja 1970-luvuilla, mutta selvästi har-vemmat liittyvät nykyään puolueiden jäseniksi. Joka kymmenes suomalainen on kuitenkin edelleen jonkin puolueen jäsen. Erityisesti nuorten kiinnostus perinteiseen politiikkaan on laimeaa: kun puolet aikuisväestöstä on kiinnostunut politiikasta, on nuorten keskuudessa kiinnostuneita enää joka viides. Toivoa herättävää on, että viimeisimpien tutkimusten mukaan nuoret itse ajattelevat olevansa aktiivisempia poliittisia vaikuttajia kuin vanhempansa. Tulokset kertovat siitä, että myös ajatus poliittisesta vaikuttami-sesta on muuttunut. Äänestysaktiivisuus on silti laskenut jo pitkään. Kansalaiset luot-tavat yhteiskunnan avaininstituutioihin aiempaa vähemmän. Puo-lueiden ja perinteisten kansalaisjärjestöjen jäsenmäärät ovat las-kevia. Kansalaisten omat käsitykset osallistumis- ja vaikuttamis-mahdollisuuksistaan eivät ole kovin myönteisiä. Naisia valitaan poliittisiin luottamustehtäviin silloin, kun valintaprosessi on avoin, mutta suljetuissa valintaprosesseissa sukupuolten tasa-arvo ei edelleenkään aina toteudu. Suomalainen väestö jakautuu myös poliittisessa vaikuttamisessa. Äänestäjien keskuudessa perinteinen luokkaperusta on heikenty-nyt ja liikkuvuus on lisääntynyt. Viimeisissä tutkimuksissa on kui-tenkin viitteitä siltä, että puoluevalinnan merkitys olisi jälleen kas-vamassa. Suomessa on tänään n. 4,1 miljoonaa äänioikeutettua,

6

joista suurin osa saattaa vaaleissa äänestää useampaa puoluetta aina tilanteen mukaan. Äänestämättömyys puolestaan korreloi koulutuksen sekä sosiaalisen ja taloudellisen aseman kanssa. Suomen yksilökeskeinen vaalitapa johtaa myös aiempaa suu-rempaan äänestäjien liikkuvuuteen.

* * * Sosialidemokratia syntyi työväenluokan vapauttamiseksi ja kehit-tyi sittemmin itsenäisessä Suomessa työväestön etuja ajavaksi kansanvaltaiseksi liikkeeksi. Sosialidemokraattisella puolueella oli keskeinen asema hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisessa. Suuri osa SDP:n perusjärjestöistä perustettiin 1900-luvun alussa, koska työväestö halusi parantaa omassa arkielämässään vallin-neita epäkohtia. Järjestöjä syntyi tuhansia ja työväentaloja raken-nettiin. Valistustoimintaa järjestettiin ja työväenliikkeestä kehittyi myös aito sivistysliike. Puolueosastojen määrä alkoi laskea ja kunnallisjärjestöjen rooli vahvistua, kun toisen maailmansodan jälkeen hyvinvointivaltioke-hityksen osana kuntien palveluvastuut lisääntyivät ja kunnallispo-litiikasta tuli paikallispolitiikan ydin. Kunnallinen vaikuttaminen on yhä tänään keskeisin paikallisen toiminnan muoto. Kuntien määrän vähentyminen johtaa myös tulevaisuudessa puo-lueosastojen yhdistymisiin ja niiden määrän vähenemiseen. Siksi on tärkeää kehittää erityisesti niiden puolueosastojen toimintaa, jotka tulevaisuudessa muodostavat osastoverkkomme ytimen. Tänään sosialidemokratia on ensisijaisesti arvoihinsa nojaava yh-teiskunnallista oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa korostava hu-maani poliittinen liike. Politiikan sisällöt ovat puoluetoiminnan ydin ja niihin vaikuttaminen on keskeinen syy tulla mukaan puoluetoi-mintaan. Meidän on uudistettava liikettämme vanhasta työväenliikkeestä 2000-luvun moderniksi vasemmistopuolueeksi. Tärkeimpänä haas-teenamme on luoda uutta edistyksellistä politiikkaa, innostaa yh-


7

teiskunnallista arvokeskustelua sekä löytää uusia, raikkaita tapoja ihmisten kohtaamiseen. Tämä edellyttää yhteiskunnan ja oman toimintamme ennakkoluulotonta arviointia. Uusien jäsenten han-kinta on nostettava järjestötoiminnan tärkeimmäksi tavoitteeksi. Toimintaamme on uudistettava siten, että jäsenille kyetään tar-joamaan mahdollisimman paljon toiminta- ja vaikutusmahdolli-suuksia kehittää sosialidemokratiasta liike, johon he voivat sa-maistua ja jossa he voivat edistää yhdessä sovittuja tavoitteita kunnanvaltuustoissa, alueellisesti ja valtakunnallisesti.

* * * Sosialidemokraattisen puolueen tavoitteena on uudistaa merkittä-västi toimintaansa seuraavan viiden vuoden aikana. Keskeisin ta-voite on kehittää SDP:stä nykyistä houkuttelevampi uusille ihmi-sille liittyä puolueen jäseniksi ja kanavoida vaikuttamisensa sen kautta. Sosialidemokratia on kansanliike, jossa toimintaan on tultu mo-nesta eri ovesta. Siksi puolueella on muun muassa lapsi-, nuoriso-, opiskelija- ja naistoimintaa, toimintaa ay-liikkeessä, eläkkeensaa-jissa ja vanhoissa tovereissa. Näiden verkostojen kautta ollaan tultu mukaan puoluetoimintaan ja jatkettu vaikuttamista aina kul-loiseenkin elämäntilanteeseen sopivalla tavalla. Liikkeemme uudistumiseksi tarvitsemme vahvaa nuoriso- ja jär-jestötyötä, jotta uusien sukupolvien myötä myös liikkeemme toi-minta modernisoituu. Tänään haasteemme liittyvät sekä keskiluo-kan poliittisen liikkuvuuden lisääntymiseen että yhteiskunnallisen osattomuuden kasvamiseen vähäosaisimpien keskuudessa. Eri-tyisen haasteen SDP:lle muodostaa myös itsensä - ja muita - työl-listävien yrittäjien parempi tavoittaminen, koska heidän ongel-mansa ovat usein samankaltaisia kuin palkkatyötä tekevillä. Jäsenten vaikutusmahdollisuuksia on lisättävä ja jäseneksi liitty-misen kynnyksiä on madallettava. Jo tällä hetkellä puolueen säännöt mahdollistavat liittymisen kannattajajäseneksi tai toiseen puolueosastoon kannattavaksi jäseneksi. Kannattajajäsenyyttä ei

8

erityisesti ole kuitenkaan markkinoitu eikä heille laadittu erityisiä jäsenetuja. Haastamme lisäksi veljespuolueemme Euroopassa yhä tiivisty-vään yhteistyöhön. Kosmeettiset muutokset eivät ole riittäviä, vaan tarvitsemme muutoksia kaikilla tasoilla ja kaikki toiminta-muodot on voitava arvioida muutostarpeista käsin. Ollakseen jatkossakin laajasti suomalaista yhteiskuntaa kokoava kansanliike on panostettava väkevästi uuden toiminnan synnyt-tämiseen, olemassa olevan toiminnan tehostamiseen, ulospäin suuntautumisen lisäämiseen ja palveluhenkisyyteen suhteessa kasvavaan jäsen- ja kannattajakuntaan. Kansanliikkeen visio ja tavoitteet syntyvät avoimesta kansalais-keskustelusta. Yhteisten arvojen pohjalta muodostuu erilaisia nä-kemyksiä rakentaa huomispäivän yhteiskuntaa. Keskeinen tavoite on avata väyliä keskustelulle ja uusille näkemyksille niissä elimis-sä, joissa puolueen käytännön politiikka syntyy. Puolueen uudistuminen on nähtävä jatkuva prosessina, jonka pohja rakentuu olemassa olevalle ottamalla huomioon niin histo-rian kuin tulevaisuudenkin uudistumiselle asettamat haasteet. Uudistustarpeisiin vastaamiseksi puoluekokous päättää:


9

Poliittisesta ohjelmatyöstä:

1. Politiikkamme nojaa ohjelmatyöhön. Arvopohjaisella oh-

jelmatyöllä olemme uudistaneet suomalaista yhteiskuntaa. Vaaleissa pyydämme kansalta valtakirjaa ohjelmamme to-teuttamiseen. Puolueen tulee voimakkaasti panostaa politii-kan sisällölliseen valmistelutyöhön, jotta pääsemme nykyistä enemmän yhteiskunnan muutostarpeisiin reagoinnista yh-teiskuntamme aktiiviseen kehittämiseen. On tunnistettava ne politiikan sisällöt, jotka ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä. Tämä edellyttää puolueen ja sen lähiyhteisöjen ohjelmatyön parantamista ja tulevaisuuteen suuntautuvan otteen lisäämistä.

2. Puoluehallituksen tulee vahvistaa puoluekokouskauden kes-

keisimmät ohjelmatyön tavoitteet ja varmistaa ohjelmatyön riittävät resurssit. Samalla yhteydenpitoa puolueen ja tie-deyhteisön välillä on tiivistettävä.

3. Puoluehallituksen tulee antaa oma, vahva panoksensa oh-

jelmatyön kehittämiseen ja jäsenistön osallistumismahdolli-suuksien merkittävään lisäämiseen puolueen ohjelmatyössä. Työryhmä- ja ohjelmatyö tulee organisoida myös piiri- ja pai-kallistasolle. Tämän lisäksi puoluehallituksen tulee päättää tavasta, jolla jokaisella kiinnostuneella on niin halutes-saan mahdollisuus osallistua puoluekokouksien välillä tapahtuvaan ohjelmatyöhön. Tämä voi tapahtua kokous-työskentelyn lisäksi mm. järjestämällä aktiivisempaa semi-naari- ja kokoustoimintaa sekä hyödyntämällä toiminnassa in-ternetin suomia mahdollisuuksia. Työryhmille annetaan sel-keät vastuut ja niiden toiminnan tulee tukea paremmin mm. puoluevaltuuston ohjelmatyötä.

10

Puolueen toiminnallisista lähtökohdista:

4. Puolueen toiminnallinen lähtökohta on sen jäsenissä.

Tärkeimpiä syitä tulla mukaan puoluetoimintaan ovat halu vaikuttaa yhteiskunnallisesti, kokea yhteisöllisyyttä sekä saa-da tietoa yhteiskunnallisista asioista. Vaikuttaminen voi puo-lestaan perustua mandaatti- tai mielipidevaikuttamiseen. Tu-levan puoluekokouskauden keskeinen haaste on parantaa jäsenten vaikutusmahdollisuuksia sekä palauttaa perusjärjes-tötoiminnalle sille kuuluva arvo puolueessa.

5. Perusjärjestötoiminta antaa puitteet paikalliselle ja erityi-

sesti kunnalliselle vaikuttamiselle. Sitä tulee tukea kehit-tämällä jäsenpalvelua ja järjestämällä yleistä, kaikille osastoil-le ja erityisesti niiden vetäjille tarkoitettua koulutusta ja val-mennusta. Koulutuksen järjestämisessä tulee tehdä nykyistä tiiviimpää yhteistyötä Työväen Sivistysliiton, Työväen Akate-mian ja Voionmaan Opiston kanssa. Järjestöllisten taitojen li-säksi koulutusta järjestetään myös politiikan sisällöistä.

Puoluetoiminnan uudistamisesta:

6. Puolue käynnistää osastotoiminnan kehittämishankkeen

100 - 200 puolueosaston kanssa. Hankkeen tarkoituksena on määrätietoisesti kehittää puoluetoimintaan uusia muotoja, eri-tyisesti jäsenhankintaa sekä toimintaa internetissä. Työssä tavoitellaan myös uusia kohderyhmiä mm. maahanmuuttajia. Hankkeeseen osallistuville puolueosastoille taataan riittävä koulutuksellinen ja muu tarvittava tuki.

7. Puolueen jäsenpalvelun ja jäsenhuollon nykytila ja tar-

peet kartoitetaan, minkä jälkeen puoluehallitus päättää tar-vittavista lisätoimista jäsenpalvelun ja jäsenten rekrytoinnin parantamiseksi erityisesti nuorten ja nuorten aikuisten paris-


11

sa. Jäsenten toiveiden ja tarpeiden selvittämiseksi toteute-taan puoluekokouskauden alussa laajamittainen jäsenkysely.

8. Osana jäsenpalvelun uudistamista käynnistetään jäsen-

hankintaprojekti, jonka tavoitteena on kaksinkertaista puo-lueeseen vuosittain liittyvien uusien jäsenten määrä nykyti-laan verrattuna. Jäseneksi liittyminen tehdään mahdollisim-man helpoksi, jäsenhankinnan tehostaminen ja jäsenpalvelu organisoidaan keskitetysti ja luodaan uusia palkitsemisjärjes-telmiä.

9. Nykyinen perusjärjestötoiminta ei puhuttele kaikkia yhteis-

kunnallisesta vaikuttamisesta kiinnostuneita. Sen rinnalle tar-vitaan uusia valtakunnallisia verkostoja ja vertaisryhmiä. Nämä toimijat voivat muodostua sisällöllisistä verkostoista, uusista elämänkaareen liittyvistä vertaisryhmistä tai kansa-laisyhteiskunnan toimintaryhmistä. Puoluehallituksen tulee päättää, kuinka olemassa olevia yhden asian yhdistyksiä tue-taan ja mitä uusia verkostoja tarvitaan, jotta parannamme yhte-yksiä toimintamme kannalta tärkeisiin yhteisöihin.

10. Tavoitteenamme on tavoittaa nykyistä enemmän kansa-

laisia internetin kautta. Tietoverkoissa tapahtuvaan toimin-taan tulee sijoittaa enemmän voimavaroja ja toimintoja kehi-tettäessä tulee käyttää hyvää asiantuntemusta. Kehitetään erilaisia kanavia ja verkostoja, jotka kokoavat yhteen interne-tin käyttäjiä ja kannustavat yhteiskunnalliseen keskusteluun ja vaikuttamiseen niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Puolue ajaa kaikkien pääsyä tietoverkkoihin, yhdistystoimin-nan muotojen avointa kehittämistä verkoissa ja resursoi omalta osaltaan koulutusta puolueen jäsenistön tietoteknisten valmiuksien parantamiseksi. Puolueen omassa toiminnassa jäsenverkosta kehitetään tehokas sisäisen tiedottamisen ja keskustelun väylä.

12

11. Puolue järjestää vaalikampanjoiden lisäksi myös yksittäisiä, erityisesti kansainväliseen toimintaan, solidaarisuustyö-hön tai yhdenvertaisuuteen liittyviä kampanjoita, joista veljespuolueillamme on lukuisia esimerkkejä. Nämä kampan-jat ovat avoimia kaikille. Kampanjat tulee tuotteistaa niin, että niitä voidaan helposti monistaa myös paikallistasolla valtakun-nallisen ilmeen ja ohjeiden mukaisesti.

12. Puoluehallitus selvittää vaalikoneen käyttöönottomahdolli-

suuden seuraavan puoluekokouksen kokousedustajia valit-taessa.

Sosialidemokraattisesta yhteisöstä:

13. Sosialidemokraattisen liikkeen toimintaa tulee kehittää siten,

että toimijoiden resurssit kohdentuvat ydintehtäviin ja tukitoi-minnot järjestetään mahdollisimman kustannustehokkaasti. Puolue kutsuu sosialidemokraattiset järjestöt erilliseen yhteisöprojektiin kehittämään toimintaansa, muun muas-sa hallinnollisia toimintoja yhdistämällä, vapauttaen näin lisää resursseja yhdessä määriteltyihin ydintehtäviin. Sosialidemo-kraattisen puolueen, sosialidemokraattisen eduskuntaryh-män, sosialidemokraattisten nuorten, sosialidemokraattisten opiskelijoiden, sosialidemokraattisten naisten, nuorten kotki-en, SDP:n europarlamentaarikkojen sekä Työväen sivistyslii-ton määriteltyä yhdessä järjestöjensä ydintehtävät ja keski-näisen työnjaon, rakennetaan toimintamallit ydintehtäviä tu-keviksi.

14. Valtakunnallisen yhteisöprojektin osana käynnistetään

kussakin piirijärjestössä vastaava projekti, jossa hyödyn-netään valtakunnallisen hankkeen tuloksia. Tulevalla puolue-kokouskaudella tulee osana yhteisöprojektia pyrkiä siihen, et-tä alueellisen toiminnan resursseja kootaan yhteen paikalli-


13

sen toiminnan tukemiseksi, poliittisen työn vahvistamiseksi ja jäsenhankinnan tehostamiseksi. Piiritoimitsijoiden työnjoh-toon ja palkkaukseen liittyvät kysymykset tulee selvittää yh-teisöprojektin osana. Tavoitteena tulee olla, että nykyisten tehtäviensä ohella piiritoimistot ovat jatkossa yhä kiinteämmin osa SDP:n valtakunnallista toimintaa.

15. Puolueen tulee työskennellä sen puolesta, että sosialide-

mokraattisten nuorten ja sosialidemokraattisten opiskeli-joiden jäsenet liittyvät jatkossa myös puolueen jäseniksi. Nuoriso-, opiskelija- ja naisliittojen toimistot integroidaan mahdollisimman tiiviisti osaksi puolueen valtakunnallista työ-tä. Samassa yhteydessä selvitetään, tulisiko rakenteita muut-taa siten, että kaikki puolueen naisjäsenet olisivat naisliiton ja nuorisojäsenet nuorisoliiton jäseniä.

16. Voimavarojen kokoamiseksi ja poliittisen valmistelutyön te-

hostamiseksi erityistä huomiota tulee kiinnittää eduskunta-avustajien ja Euroopan parlamenttiryhmämme avustajien si-touttamiseen yhdessä tehtävään poliittiseen valmistelutyö-hön. Kaikkien sos.dem. järjestöperheen toimijoiden osaamista tulee hyödyntää puoluetyössä.

17. Puolueelle laaditaan viestintästrategia, jossa määritellään

viestinnän keskeiset tavoitteet puoluekokouskaudelle. Strate-giassa määritellään myös tarkoituksenmukaisin sos. dem. yh-teisön viestinnän organisointi.

18. Puolueen viralliset tunnukset uudistetaan siten, että puo-

lueella on vain yksi, ilme ja tunnus, jota kaikki yhteisön jäse-net soveltuvin osin käyttävät. Vain näin on mahdollista yhte-näistää julkikuvamme yhdenmukaiseksi kaikkialla maassa. Uusi ilme korvaa kulloinkin kaikki edelliset tunnukset.

19. Sosialidemokraattinen sanomalehdistö on tärkeä väline

välittää kansalaisille tietoa tavoitteistamme. Puolue toimii sen

14

puolesta, että lehdistö- tai puoluetuki mahdollistaa pää-äänenkannattajamme Uutispäivä Demarin sekä alueellisten työväenlehtien kehittämisen. Erityisen panostuksen kohteena tulevaisuudessa on lehtien kehittäminen tietoverkossa. Ny-kymaailmassa tietoverkoissa tapahtuvan viestinnän rooli ko-rostuu ja siksi erityisesti sosialidemokraattisen verkkolehden kehittämiseen on varattava riittävästi voimavaroja. Mahdolli-suus perustaa korkeatasoinen, joko painettuna tai verkossa ilmestyvä yhteiskunnallinen aikakauslehti yhdessä puoluetta lähellä olevien tahojen kanssa selvitetään. Puoluehallituksen tulee pikaisesti selvittää lehdistötukiuudistuksen vaikutukset puolueen lehdistöön.

20. Puoluehallitus ohjaa sosialidemokraattisten toimijoiden

yhteistyötä eri toimielimissä. Puoluehallitus nimeää edusta-jat valtakunnallisiin toimielimiin yhteistyössä eduskuntaryh-män kanssa.

21. Sosialidemokraattinen puolue pyrkii hyvään yhteistyö-

hön palkansaajaliikkeen kanssa. Perinteistä ammattiyhdis-tysliikkeen sosialidemokraattista ryhmätoimintaa jatketaan ja sille haetaan uusia toimintamuotoja esimerkiksi valtakunnalli-sista puolueosastoista. Yhteistyötä toimihenkilöiden ammatti-yhdistysaktiivien kanssa kehitetään erilaisilla projekteilla, joilla voidaan edistää sosialidemokraattisia arvoja.

22. Puolue vahvistaa muiden vapaaehtoisten kansalaisjär-

jestöjen parissa tehtävää työtä. SDP:ssä on käynnistetty projekti vahvistamaan vuorovaikutusta kansalaisjärjestöjen kanssa. SDP haluaa käydä vuoropuhelua kansalaisjärjestö-jen kanssa, kuulla järjestöjen näkemyksiä ja ideoita sekä tar-jota järjestöille vaikutuskanavan myös SDP:n kautta. Projektin tavoitteena on luoda laaja ja pysyvä yhteysverkosto ja vakiinnuttaa yhteistyö kansalaisyhteiskunnan eri toimijoi-den kanssa erilaisia yhteistyömuotoja hyödyntäen.


15

Vuosittain järjestetään kansalaisjärjestöfoorumi, johon koo-taan yhteen kansalaisjärjestöjä laajasti. Lisäksi järjestetään tapaamisia eri alojen kansalaisjärjestöjen edustajien kanssa teemoittain. Kansalaisjärjestöyhteyksiä ja yhteistyötä tiiviste-tään myös alueellisesti.

Sosialidemokraattisten puolueiden kansainvälisestä yhteistyöstä:

23. Globaalikapitalismin ja ilmastonmuutoksen synnyttämiin

haasteisiin vastaamiseksi liikkeemme kansainvälistä yh-teydenpitoa ja konkreettista kansainvälistä yhteistyötä on lisättävä. On huolehdittava siitä, että sosialidemokratian kansainvälinen luonne näkyy kansalaisille riittävästi ja että puoluetyön kautta avautuu jäsenistölle mahdollisuuksia osal-listua ja vaikuttaa kansainväliseen politiikkaan.

24. Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen tulee toimia aloit-

teellisesti Euroopan Sosialidemokraattisen Puolueen ke-hittämiseksi siten, että siitä muodostuu avoin ja nykyistä pa-remmin jäsenpuolueita palveleva yhteisö. Tämä koskee eri-tyisesti ohjelmatyötä ja yhteisten linjausten valmistelua. Täs-sä työssä käytetään myös PES aktivistien verkostoa. ESP:n tulee myös ylläpitää ja rakentaa keskeisten puoluetoimijoiden säännöllisesti kokoontuvia verkostoja ja vahvistettava parhai-ta käytäntöjä järjestö- ja vaalityössä. Yhtenä konkreettisena esimerkkinä tulee selvittää mahdollisuudet aloittaa puoluei-den välinen toimitsijavaihto. SDP:n valtuuskunta Euroopan parlamentissa on tässä työssä keskeinen toimija kansallisen puolueen ohella.

16

25. Sosialidemokraattinen puolue on alusta alkaen osallistu-nut kiinteään sosialidemokraattien pohjoismaiseen yh-teistyöhön. Se on edelleen olennainen osa kansainvälistä työtämme. Sen lisäksi Itämeren alue on nousemassa luonte-vaksi ja entistä tärkeämmäksi yhteistyön kentäksi. Puolueen tulee pitää yllä hyviä yhteyksiä Baltian maiden sosialidemo-kraattisten puolueiden kanssa. Venäjän kehitystä on seurat-tava tarkoin sekä tiivistettävä yhteyksiä siellä toimiviin sosia-lidemokraatteihin ja muihin yhteiskunnallista oikeudenmukai-suutta ajaviin poliittisiin ryhmiin.

Muista hallinnollisista uudistustarpeista:

26. Demokraattisen kansalaisyhteiskunnan perusta on järjestäy-

tymisen ja yhdistymisen vapaus. Talous on keskeinen osa järjestötoimintaa ja riippumattoman puoluetoiminnan edellytys on riittävä julkinen rahoitus. Puolueen tulee vai-kuttaa siihen, että yhteiskunnan puoluetoimintaan ohjaamat resurssit kehittyvät suotuisasti. Puolueen tulee kuitenkin myös itse hankkia uusia oman varainhankinnan välineitä. Voimavaroja on suunnattava entistä enemmän järjestölliseen ja poliittiseen toimintaan.

27. Tavoitteena on, että puolueen toimipaikat on sijoitettava kes-

keisille paikoille, että SDP näkyisi jatkossa katukuvassa päi-vittäin.

28. Viime hallituskaudella kuntalakia uudistettiin siten, että val-

tuustoryhmille voidaan antaa toimintansa järjestämiseen ja kansalaisten kohtaamiseen tukea. Puolue toimii määrätietoi-sesti sen puolesta, että kunnat käyttävät lain suomaa mahdollisuutta valtuustoryhmien toimintaedellytysten vahvistamiseen ja että Kuntaliitto tiedottaisi kunnille asiasta riittävästi.

Muistiinpanoja

www.sdp.fi

sdp uudistuu -ohjelma

News & Politics