!"#2 HELMIKUU 2013

SiirtolaisuusToiveet ja todellisuus

Haluaisitko lis¨a

¨a tietoa tai

ilmaisen raamattukurssin?

K¨ay verkkosivustolla www.jw.org/fi

tai kirjoita johonkin seuraavista osoitteista.

SUOMESSA: Jehovan todistajat, PL 68, 01301 VantaaRUOTSISSA: Vakttornet, PO Box 340, DK-4300 Holbæk, DenmarkOsoitteet muissa maissa: www.jw.org/ota-yhteytta

Tata julkaisua ei ole tarkoitettu myytavaksi. Se on valmistettu edistamaan maailmanlaajuista raamatullistaopetustyota, jota tuetaan vapaaehtoisin lahjoituksin. Ellei toisin mainita, raamatunlainausten lahteena onPyha Raamattu – Uuden maailman kaannos, viitelaitos.Awake! (ISSN 0005-237X) is published monthly by Watchtower Bible and Tract Society of New York, Inc.;L. Weaver, Jr., President; G. F. Simonis, Secretary-Treasurer; 25 Columbia Heights, Brooklyn, NY 11201-2483.Heratkaa!-lehden (ISSN 0784-2740) julkaisija: Jehovan todistajat -uskonnollinen yhdyskunta. Vastaava toimittaja:Jukka Ropponen. Periodicals Postage Paid at Brooklyn, NY, and at additional mailing offices. POSTMASTER: Sendaddress changes to Awake!, 1000 Red Mills Road, Wallkill, NY 12589-3299. � 2013 Watch Tower Bible and TractSociety of Pennsylvania. Kaikki oikeudet pidatetaan. Printed in Finland, 2012

!"#2�

T¨ASS

¨A NUMEROSSA

KA

NS

IAIH

E

SIIRTOLAISUUSToiveet ja todellisuus

SIVUT 6–9

3 TARKKAILEMME MAAILMAA

4 APUA PERHEILLEMiten lopettaa riitely?

10 HAASTATTELURobottisuunnittelija kertoo uskostaan

12 HISTORIAN LEHDILL¨A

Platon

14 RAAMATUN N¨AK

¨OKANTA

Puutteenalaiset

16 SUUNNITTELUN TULOS?Kyl

¨aagaman h

¨ant

¨a

s LUE LIS¨A

¨A

www.jw.org/fi

N U O R E T

NUORET KYSYV¨AT

MIT¨

A MINUN PIT¨

AISI MUISTAAKUN L

¨AHET

¨AN TAI SAAN

TEKSTIVIESTEJ¨

A?

Viisaasti k¨aytettyn

¨a tekstiviestit

voivat olla hyv¨a keino pit

¨a

¨a yhteytt

¨a

toisiin. Varomaton tekstiviestienl¨ahettely voi pilata yst

¨avyyssuhteita

ja oman maineen. Mit¨a kannattaa

muistaa siit¨a, kenelle, mit

¨a tai

milloin kirjoittaa?

(RAAMATUN OPETUKSET/NUORET)

L A P S E T

Lue kuvitettuja Raamatunkertomuksia. Teht

¨av

¨asivujen avulla

voit tutustuttaa lapsesi Raamatunhenkil

¨oihin ja moraaliperiaatteisiin.

(RAAMATUN OPETUKSET/LAPSET)

Vol. 94, No. 2 / Monthly / FINNISH

Kutakin numeroa painetaan 43524 000 kappaletta 98 kielell¨a

r

r

T A R K K A I L E M M E M A A I L M A A

YHDYSVALLAT

Yhdysvaltain luonnonvarojen puolustus-neuvoston mukaan l

¨ahes 40 prosenttia

ruoasta menee tuossa maassa haas-kuun. Esimerkiksi arviolta 7 prosenttiaravintokasvisadosta j

¨a

¨a korjaamatta,

17 prosenttia ravintoloissa ja kahviloissatarjotuista aterioista j

¨a

¨a sy

¨om

¨att

¨a ja

noin 25 prosenttia perheiden hankki-masta ruoasta heitet

¨a

¨an pois.

ISRAEL

Verkkolehti Haaretz.com kirjoittaa, ett¨a

lapset, ”joilla on synnynn¨ainen vika, joka

olisi voitu havaita raskaudenaikaisissatutkimuksissa”, eiv

¨at voi en

¨a

¨a haastaa

l¨a

¨ak

¨areit

¨a oikeuteen siksi, ett

¨a heid

¨an on

ensink¨a

¨an annettu synty

¨a. Vanhemmat

voivat kuitenkin vaatia oikeusteitse niidenylim

¨a

¨ar

¨aisten kulujen korvaamista, joita

koituu vammaisen lapsen kasvattamises-ta ja h

¨anen tarpeistaan huolehtimisesta

koko h¨anen el

¨am

¨ans

¨a ajan.

KREIKKA

Kreikan terveysministe-ri

¨on tilastot osoittavat,

ett¨a tuossa maassa teh-

tiin vuoden 2011 viite-n

¨a ensimm

¨aisen

¨a kuu-

kautena 40 prosenttiaenemm

¨an itsemurhia

kuin vastaavana ajan-jaksona vuonna 2010.Itsemurhien m

¨a

¨ar

¨an

kasvu osuu yksiin vii-meisimm

¨an talouskriisin

kanssa.

AUSTRALIA

Australiassa 80 pro-senttia pariskunnis-ta el

¨a

¨a yhdess

¨a

ennen avioliittoa.

MADAGASKAR

Madagaskarista l¨oytyi

¨askett

¨ain maailman pie-

nin kameleontti. T¨am

¨a pikkuruinen ruskea lisko

on tuskin kolmen senttimetrin pituinen, ja jotkinyksil

¨ot mahtuvat jopa sormen p

¨a

¨ah

¨an. El

¨aint

¨a

saattaa elinymp¨arist

¨on h

¨avi

¨amisen vuoksi

uhata sukupuutto.

Kam

ele

on

tti:

Fra

nk

Gla

w/Zoolo

gis

ch

eS

taats

sam

mlu

ng

M¨ un

ch

en

/R

eu

ters

/N

ew

scom

SYIT¨

A

V¨a

¨arink

¨asitykset. Muuan Jillian-niminen� vaimo my

¨on-

t¨a

¨a: ”Joskus kun puhun miehelleni, esit

¨an asiani aivan

toisin kuin olen tarkoittanut. V¨alill

¨a taas uskon vakaasti,

ett¨a olen kertonut h

¨anelle jotain, vaikka todellisuudessa

olen vain kuvitellut tekev¨ani niin.”

N¨akemyserot. Vaikuttavatpa puolisot miten yhteen-

sopivilta tahansa, heill¨a on aina my

¨os joitakin n

¨akemys-

eroja. Ketk¨a

¨an kaksi ihmist

¨a eiv

¨at ole t

¨aysin samanlai-

sia, ja t¨am

¨a voi joko tuoda avioliittoon v

¨ari

¨a tai synnytt

¨a

¨a

j¨annitteit

¨a. Moniin pariskuntiin p

¨atee viimeksi mainittu.

Huono esimerkki. ”Vanhempani riiteliv¨at paljon ja

puhuivat toisilleen ep¨akunnioittavasti”, kertoo Rachel.

”Niinp¨a naimisiinmenon j

¨alkeen puhuin miehelleni

samalla tavoin kuin¨aiti oli puhunut is

¨alle. En ollut oppi-

nut ilmaisemaan kunnioitusta.”

Syvemm¨all

¨a olevat syyt. Kun puolisoiden v

¨alille syntyy

kiihke¨a sanaharkka, syyt ovat usein pintaa syvemm

¨all

¨a.

Esimerkiksi kiistaa, joka alkaa tokaisusta ”Sin¨a olet aina

my¨oh

¨ass

¨a!”, ei ehk

¨a aiheutakaan se, ett

¨a puoliso ei ollut

t¨asm

¨allinen, vaan se, ett

¨a toinen tuntee tulleensa koh-

delluksi ajattelemattomasti.

Olipa syy mik¨a tahansa, jatkuva riitely voi vahingoittaa

terveytt¨a tai johtaa lopulta jopa avioeroon. Miten riitelyn

sitten voi lopettaa?

�Nimet on muutettu.

A P U A P E R H E I L L E � A V I O L I I T T O

Mitenlopettaariitely?

HAASTE

Onko sinun ja puolisosimahdotonta keskustellaasioista rauhallisesti? Tun-tuuko teist

¨a, ett

¨a kotinne

ilmapiiri on r¨aj

¨ahdysaltis?

Voitte luottaa siihen,ett

¨a tilanne on korjattavis-

sa. Ensin teid¨an on kuiten-

kin selvitett¨av

¨a, miksi riito-

ja syntyy niin usein.

r Lis¨a

¨a apua perheille osoitteessa www.jw.org/fi

MIT¨

A VOITTE TEHD¨

A?

Riitojen v¨altt

¨amiseksi on t

¨arke

¨a

¨a tunnistaa niiden poh-

jimmaiset syyt. Kun tilanne on rauhallinen, kokeilkaaseuraavia ehdotuksia.

1. Kirjoittakaa kumpikin omalle paperilapulle, mik¨a vii-

meisimm¨an riidan aiheutti. Esimerkiksi aviomies voisi

kirjoittaa: ”Olit koko p¨aiv

¨an yst

¨aviesi kanssa etk

¨a edes

soittanut ja kertonut, miss¨a olet.” Vaimo taas saattaisi

kirjoittaa: ”Sin¨a suutuit siit

¨a, ett

¨a vietin aikaa yst

¨avieni

kanssa.”

2. Keskustelkaa avoimin mielin seuraavista seikoista:Oliko asia tosiaan vakava? Olisiko sen voinut vain sivuut-taa? Rauhan s

¨ailytt

¨amiseksi voi toisinaan olla parasta,

ett¨a vain toteatte olevanne asiasta eri mielt

¨a ja annatte

rakkauden peitt¨a

¨a kaiken. (Raamatun periaate: Sanan-

laskut 17:9.)

Jos molemmat ovat sit¨a mielt

¨a, ett

¨a asia oli v

¨ah

¨ap

¨at

¨oi-

nen, pyyt¨ak

¨a

¨a toisiltanne anteeksi ja antakaa asian olla

(Raamatun periaate: Kolossalaisille 3:13, 14).

Jos asia tuntuu jommastakummasta tai molemmistavakavalta, kokeilkaa seuraavaa:

3. Kirjoittakaa, mit¨a tunteita riidanaihe teiss

¨a her

¨atti.

Aviomies voisi esimerkiksi kirjoittaa: ”Minusta tuntui,ett

¨a viihdyt paremmin yst

¨aviesi seurassa kuin minun

seurassani.” Vaimo voisi kirjoittaa: ”Minusta tuntui, ett¨a

minua kohdeltiin kuin lasta, jonka on raportoitava mene-misens

¨a is

¨alleen.”

4. Vaihtakaa papereita ja lukekaa toistenne kirjoittamatajatukset. Mik

¨a todellisuudessa painoi puolison mielt

¨a?

Keskustelkaa siit¨a, mit

¨a kumpikin olisi voinut tehd

¨a toi-

sin, jotta taustalla oleva ongelma olisi voitu selvitt¨a

¨a

ilman yhteenottoa. (Raamatun periaate: Sananlaskut29:11.)

5. Keskustelkaa siit¨a, mit

¨a opitte kokeillessanne n

¨ait

¨a

ehdotuksia. Miten voitte hy¨odynt

¨a

¨a oppimaanne, niin

ett¨a voitte ratkaista tulevat riidat tai ehk

¨aist

¨a ne koko-

naan? ˛

AVA I N R A A M AT U N KO H T I A

”Joka peitt¨a

¨a rikkomuksen,

tavoittelee rakkautta.”(Sananlaskut 17:9.)

”Kest¨ak

¨a

¨a jatkuvasti toisianne

ja antakaa jatkuvastitoisillenne auliisti anteeksi.”(Kolossalaisille 3:13.)

”Koko henkens¨a typer

¨a

purkaa, mutta viisas s¨ailytt

¨a

¨a

sen tyynen¨a loppuun asti.”

(Sananlaskut 29:11.)

JOS OLETTE RIIDELLEET. . .

Selvitt¨ak

¨a

¨a syvemm

¨all

¨a

olevat syyt: Mit¨a kumpikin

todellisuudessa halusi?Kaivautukaa pintaa syvem-m

¨alle.

”Kelatkaa” taaksep¨ain:

Miettik¨a

¨a, mit

¨a kumpikin olisi

voinut tehd¨a toisin, jotta olisi

v¨altytty yhteenotolta ja voitu

selvitt¨a

¨a syvemm

¨all

¨a olevat

syyt?

Jos asia oli v¨ah

¨ap

¨at

¨oinen,

pyyt¨ak

¨a

¨a toisiltanne anteeksi

ja antakaa asian olla.

Her¨atk

¨a

¨a! Helmikuu 2013 5

GEORGE oli ep¨atoivoinen. H

¨an ei pystynyt

hankkimaan perheelleen riitt¨av

¨asti ruo-

kaa. Naapurit sairastelivat, ja jotkut n¨aytti-

v¨at olevan n

¨alk

¨akuoleman partaalla. Muu-

taman sadan kilometrin p¨a

¨ass

¨a etel

¨ass

¨a

oli kuitenkin vauraampi maa. George p¨a

¨atti,

ett¨a h

¨an muuttaisi tuohon maahan, hankki-

si ty¨ot

¨a ja kutsuisi sinne sitten my

¨os per-

heens¨a.

Nigerialainen Patriciakin haaveili uudestael

¨am

¨ast

¨a ulkomailla. H

¨an oli ty

¨ot

¨on, ja tule-

vaisuudenn¨akym

¨at olivat synk

¨at. Niinp

¨a h

¨an

p¨a

¨atti l

¨ahte

¨a Algerian kautta Espanjaan.

H¨an ei kuitenkaan tajunnut, kuinka rankkaa

Saharan autiomaan ylitt¨aminen olisi. Patri-

cia sanoo: ”Olin raskaana, ja olin p¨a

¨att

¨anyt

antaa lapselleni paremman el¨am

¨an.”

Filippiinil¨ainen Rachel halusi aloittaa

uuden el¨am

¨an Espanjassa. H

¨an oli menet-

t¨anyt ty

¨ons

¨a, ja sukulaiset vakuuttivat, ett

¨a

ulkomailla riitt¨aisi kysynt

¨a

¨a kotiapulaisista.

H¨an lainasi rahaa lentolippuun, hyv

¨asteli

miehens¨a ja tytt

¨arens

¨a ja lupasi heille, ett

¨a

pian he n¨akisiv

¨at toisensa j

¨alleen.

Viime vuosikymmenin¨a arviolta runsaat

200 miljoonaa Georgen, Patrician ja Rache-

lin kaltaista ihmist¨a on muuttanut ulkomail-

le. Jotkut ovat paenneet sotaa, vainoa tai

luonnononnettomuuksia, mutta useimmat

ovat l¨ahteneet taloudellisista syist

¨a. Mit

¨a

ongelmia maahanmuuttajat kohtaavat m¨a

¨a-

r¨anp

¨a

¨ass

¨a

¨an? L

¨oyt

¨av

¨atk

¨o kaikki etsim

¨ans

¨a

paremman el¨am

¨an? Miten lapset selvi

¨av

¨at,

jos is¨a tai

¨aiti l

¨ahtee ulkomaille suurempien

tulojen toivossa? Seuraavaksi tarkastellaan

vastauksia n¨aihin kysymyksiin.

KA

NS

IAIH

E

SiirtolaisuusToiveet ja todellisuusPAREMPAA EL

¨AM

¨A

¨A ETSIM

¨ASS

¨A

Usein ensimm¨ainen haaste ulkomaille

muuttamisessa on itse matka. Aiemminmainittu George joutui matkustamaan sa-toja kilometrej

¨a mukanaan vain v

¨ah

¨an

sy¨ot

¨av

¨a

¨a. H

¨an kuvailee matkaa painajais-

maiseksi. Monet siirtolaiset eiv¨at milloin-

kaan edes p¨a

¨ase m

¨a

¨ar

¨anp

¨a

¨ah

¨ans

¨a.

Patricia, joka pyrki Espanjaan, matkustiSaharan halki kuorma-auton lavalla. ”Mat-ka Nigeriasta Algeriaan kesti viikon, ja la-valle oli ahtautunut 25 ihmist

¨a. Reitin

varrella n¨aimme lukuisia ruumiita samoin

kuin ihmisi¨a, jotka vain harhailivat pitkin

autiomaata kuolemaa odottaen. Ilmeises-ti jotkut syd

¨amett

¨om

¨at kuljettajat olivat

hyl¨anneet heid

¨at matkan varrelle.”

Rachel – toisin kuin George ja Patricia– matkusti Espanjaan lent

¨aen. Siell

¨a h

¨an

aloitti kotiapulaisen ty¨ot. H

¨an ei kuiten-

kaan ollut osannut edes kuvitella, mitenvaltavasti h

¨an kaipaisi kaksivuotiasta ty-

t¨art

¨a

¨an. H

¨an kertoo: ”Joka kerta, kun

n¨ain jonkun

¨aidin pienen lapsensa kans-

sa, tuska vihloi rintaani.”

Georgen oli vaikea sopeutua uuteenmaahan. Kului kuukausia ennen kuinh

¨an pystyi l

¨ahett

¨am

¨a

¨an kotiin rahaa. H

¨an

my¨ont

¨a

¨a itkeneens

¨a monena iltana yksi-

n¨aisyytt

¨a

¨an ja turhautuneisuuttaan.

Oltuaan Algeriassa monta kuukauttaPatricia p

¨a

¨asi Marokon rajalle. H

¨an ker-

too: ”Siell¨a synnytin tytt

¨areni. Minun oli

piileskelt¨av

¨a ihmiskauppiaita, jotka ry

¨osti-

v¨at siirtolaisnaisia ja pakottivat n

¨am

¨a

prostituoiduiksi. Viimein sain kokoon tar-peeksi rahaa ja pystyin l

¨ahtem

¨a

¨an vaaral-

liselle merimatkalle kohti Espanjaa. Alusoli huonossa kunnossa, eik

¨a sit

¨a ollut tar-

koitettu isolle matkustajajoukolle. Meid¨an

piti¨aysk

¨ar

¨oid

¨a vett

¨a kengill

¨amme! Kun

rantauduimme Espanjaan, minulla ei ollutvoimia k

¨avell

¨a maihin.”

Maastamuuttoa suunnittelevien on tie-tysti otettava lukuun muutakin kuin mat-kaan mahdollisesti liittyv

¨at vaarat. Heid

¨an

tulisi huomioida my¨os mahdolliset kieli- ja

kulttuurierot. Lis¨aksi kansalaisuuden tai

oleskeluluvan hakeminen voi olla kallistaja vaatia paljon paperisotaa. Niiden, jotkaeiv

¨at onnistu saamaan laillista asemaa,

on usein vaikea saada hyv¨a

¨a ty

¨osuhdetta,

kunnollista asuntoa, koulutusta tai tervey-denhoitoa. My

¨os ajokortin hankkiminen

ja pankkitilin avaaminen voi olla hanka-laa. Lis

¨aksi laittomasti maassa oleskele-

via k¨aytet

¨a

¨an usein hyv

¨aksi – esimerkiksi

halpaty¨ovoimana.

On my¨os hyv

¨a mietti

¨a, kannattaako

tosiaan panna luottamuksensa rahaan.Raamattu antaa j

¨arkev

¨an neuvon: ”Ole vii-

sas¨al

¨ak

¨a uuvuta itse

¨asi yritt

¨am

¨all

¨a ri-

kastua. Rahasi voivat kadota silm¨anr

¨a-

p¨ayksess

¨a, aivan kuin ne olisivat saaneet

siivet ja lent¨aneet pois kuin kotka.” (Sa-

nanlaskut 23:4, 5, Good News Transla-tion.) Muista, ett

¨a emme voi ostaa rahalla

sit¨a, mit

¨a tarvitsemme eniten, nimitt

¨ain

MUUTTO JA SOPEUTUMINEN

M U I N A I SA JA N M A A S TA M U U T TA JA

”Siirtolaisuus – – on vanhin keino taistellak

¨oyhyytt

¨a vastaan”, kirjoitti taloustieteilij

¨a J. K.

Galbraith. My¨os israelilaisten esi-is

¨a, patriarkka

Jaakob, l¨ahti siirtolaiseksi. Kun Kanaaniin iski

n¨al

¨anh

¨at

¨a, h

¨an ja h

¨anen l

¨ahes 70-henkinen

huonekuntansa muuttivat Egyptiin ja j¨aiv

¨at sinne

pitk¨aksi aikaa. (1. Mooseksen kirja 42:1–5; 45:

9–11; 46:26, 27.) Jaakob kuoli Egyptiss¨a, ja h

¨a-

nen j¨alkel

¨aisens

¨a l

¨ahtiv

¨at Kanaaniin vasta parin-

sadan vuoden kuluttua.

Her¨atk

¨a

¨a! Helmikuu 2013 7

rakkautta, turvallisuutta ja yhten¨aist

¨a per-

hett¨a. On surullista, ett

¨a jotkut vanhem-

mat pit¨av

¨at rahaa t

¨arke

¨amp

¨an

¨a kuin kes-

kin¨aist

¨a rakkauttaan tai ”luonnollista

kiintymyst¨a” lapsiinsa (2. Timoteukselle

3:1–3).

Ihmisill¨a on my

¨os hengellinen tarve

(Matteus 5:3). Vastuuntuntoiset vanhem-mat t

¨aytt

¨av

¨at siksi parhaansa mukaan Ju-

malalta saamansa teht¨av

¨an kertoa lapsil-

leen Jumalasta, h¨anen tarkoituksestaan

ja mittapuistaan (Efesolaisille 6:4).

” TO I VO M M E , E T T¨

A H E O L I S I VAT T E H N E E T TO I S E N L A I S E N R AT K A I S U N ”

”Olen vanhin meist¨a kolmesta siskoksesta,

ja olin yhdeks¨anvuotias

¨aidin l

¨ahtiess

¨a Eu-

rooppaan”, kertoo filippiinil¨ainen Airen. ”H

¨an

lupasi, ett¨a saisimme parempaa ruokaa, pa-

remman koulutuksen ja paremman kodin.Muistan viel

¨akin p

¨aiv

¨an, jona h

¨an l

¨ahti. H

¨an

halasi minua ja pyysi minua pit¨am

¨a

¨an huolta

sisaristani Rheasta ja Shullamitesta. Itkin itke-mist

¨ani.

Nelj¨an vuoden p

¨a

¨ast

¨a is

¨a meni

¨aidin per

¨as-

s¨a. Kun h

¨an oli viel

¨a luonamme, yritin seurata

h¨ant

¨a kaikkialle. H

¨anen hyv

¨astelless

¨a

¨an mei-

d¨at me kaikki riipuimme h

¨aness

¨a kiinni, kun-

nes h¨an nousi bussiin. Itkin j

¨alleen lohdutto-

masti pitk¨an aikaa.”

Shullamite, sisaruksista nuorin, muistelee:”Voisi sanoa, ett

¨a Airenista tuli yhdeks

¨anvuo-

tiaana¨aitini. Kerroin h

¨anelle huoleni, ja h

¨an

opetti minua pesem¨a

¨an vaatteeni, sijaamaan

vuoteeni ja niin edelleen. Kun¨aiti ja is

¨a soitti-

vat meille, yritin joskus kertoa heille tunteista-ni, mutta minun oli vaikea ilmaista itse

¨ani sel-

v¨asti. He eiv

¨at tainneet aina ymm

¨art

¨a

¨a minua.

Minulta kysyttiin usein, ik¨av

¨oink

¨o vanhem-

piani. Vastasin my¨ont

¨av

¨asti, mutta totta pu-

huakseni minulla ei oikein ollut muistikuvia¨aidist

¨a. Olin nelj

¨an vanha h

¨anen l

¨ahtiess

¨a

¨an ja

totuin el¨am

¨a

¨an ilman h

¨ant

¨a.”

Airen sanoo: ”Kun olin 16-vuotias, sisareni jamin

¨a muutimme viimein vanhempiemme luo.

Olin aivan innoissani! Perille p¨a

¨asty

¨amme huo-

masin kuitenkin, ett¨a olimme et

¨a

¨antyneet

heist¨a.”

Rhea kertoo: ”En puhunut ongelmistanimuille. Olin luonteeltani ujo, ja minun oli vai-kea osoittaa kiintymyst

¨a. Filippiineill

¨a asuim-

me enomme ja h¨anen vaimonsa luona, joilla

itsell¨a

¨an oli kolme lasta. Vaikka he huolehtivat

meist¨a, he eiv

¨at olleet oikeat vanhempamme.”

Airen sanoo lopuksi: ”Emme k¨arsineet sii-

t¨a, ett

¨a perheemme oli k

¨oyh

¨a; emme koskaan

joutuneet n¨akem

¨a

¨an n

¨alk

¨a

¨a. Siit

¨a kuitenkin

k¨arsimme, ett

¨a meid

¨at j

¨atettiin. Perheemme

on ollut yhdess¨a nyt melkein viisi vuotta, mutta

erossa viett¨am

¨amme vuodet ovat j

¨att

¨aneet

j¨alkens

¨a. Tied

¨amme vanhempiemme ra-

kastavan meit¨a, mutta toivomme, ett

¨a he

olisivat tehneet toisenlaisen ratkaisun.”

Siirtolaisten tarinat ovat erilaisia, mutta niil-l¨a on usein jotain yhteist

¨a, kuten aiemmin

mainittujen Georgen, Rachelin ja Patricianesimerkit osoittavat. Se ett

¨a is

¨a tai

¨aiti j

¨at-

t¨a

¨a lapsensa tai mies tai vaimo puolisonsa,

aiheuttaa perheelle k¨arsimyst

¨a, ja voi kulua

vuosia ennen kuin perhe on taas yhdess¨a.

Georgen perheen tapauksessa t¨ah

¨an meni

yli nelj¨a vuotta.

Rachel lensi lopulta takaisin Filippiineillehakemaan tyt

¨art

¨a

¨an, josta oli ollut erossa

l¨ahes viisi vuotta. Patricia, joka saapui Es-panjaan pienen tytt

¨ovauvansa kanssa, sa-

noo: ”Minulla ei ole muuta perhett¨a kuin

h¨an, joten yrit

¨an pit

¨a

¨a h

¨anest

¨a hyv

¨a

¨a huol-

ta.”

Monet siirtolaiset sinnittelev¨at uudessa

maassa, vaikka he ovat yksin¨aisi

¨a, kokevat

taloudellisia takaiskuja ja joutuvat olemaanpitk

¨a

¨an erossa perheest

¨a

¨an. Muutto on

vaatinut heilt¨a niin paljon uhrauksia ja re-

sursseja, ett¨a harvalla on vastoink

¨aymisi

¨a

kohdatessaankaan rohkeutta my¨ont

¨a

¨a tap-

piotaan ja palata kotiin ja joutua kentieskokemaan h

¨ape

¨a

¨a ja n

¨oyryytyst

¨a.

Filippiinil¨aisell

¨a Allanilla oli t

¨allaista roh-

keutta. H¨an sai hyv

¨an ty

¨opaikan Espanjas-

ta mutta palasi kotiin puolitoista vuottamy

¨ohemmin. ”Ik

¨av

¨oin vaimoani ja pient

¨a

tyt¨art

¨ani valtavasti”, h

¨an kertoo. ”P

¨a

¨atin,

etten en¨a

¨a koskaan muuttaisi ulkomaille,

ellen voisi ottaa perhett¨a mukaan. Viimein

muutimmekin toiseen maahan yhdess¨a.

Perhe on paljon t¨arke

¨ampi kuin raha.”

On jotain muutakin, mik¨a on t

¨arke

¨am-

p¨a

¨a kuin raha, kuten Patricia sai huoma-

ta. H¨anell

¨a oli Espanjaan saapuessaan mu-

kanaan ”Uusi testamentti” eli Raamatunkreikkalaiset kirjoitukset. H

¨an kertoo: ”Pi-

din kirjaa jonkinlaisena amulettina. Sittentapasin er

¨a

¨an Jehovan todistajan. En ollut

aiemmin halunnut keskustella tuon us-kontokunnan edustajien kanssa. Esitin nai-selle useita kysymyksi

¨a voidakseni osoit-

taa h¨anen n

¨akemyksens

¨a v

¨a

¨ariksi. Vastoin

odotuksiani h¨an pystyi perustelemaan kan-

tansa ja n¨aytti vastaukset suoraan Raama-

tusta.”

Patricia oppi, ett¨a pysyv

¨a onnellisuus

ja todellinen tulevaisuudentoivo eiv¨at riipu

asuinpaikasta tai rahasta, vaan siit¨a, ett

¨a

saa tietoa Jumalasta ja h¨anen tarkoitukses-

taan ihmiskunnan suhteen (Johannes 17:3). Patricialle selvisi my

¨os, ett

¨a tosi Juma-

lalla on nimi: Jehova (Psalmit 83:18). Lis¨ak-

si h¨an oppi Raamatusta, ett

¨a Jumala pois-

taa pian kaiken k¨oyhyyden Jeesuksen

Kristuksen johtaman hallituksen, Jumalanvaltakunnan, v

¨alityksell

¨a (Daniel 7:13, 14).

Psalmissa 72:12, 14 sanotaan Jeesukses-ta: ”H

¨an vapauttaa k

¨oyh

¨an, joka huutaa

apua, sek¨a ahdistetun ja jokaisen, jolla ei

ole auttajaa. H¨an lunastaa heid

¨an sielunsa

sorrosta ja v¨akivallasta.”

Miksi kannattaa varata aikaa Raamatuntutkimiseen? Tuo jumalallista viisautta si-s

¨alt

¨av

¨a kirja voi auttaa panemaan asiat

oikeaan t¨arkeysj

¨arjestykseen, tekem

¨a

¨an

viisaita ratkaisuja, kest¨am

¨a

¨an mitk

¨a tahan-

sa koettelemukset ja s¨ailytt

¨am

¨a

¨an ilon ja

toivon (Sananlaskut 2:6–9, 20, 21). ˛

EHE¨A PERHE – T

¨ARKE

¨AMP

¨A

¨A KUIN RAHA

Her¨atk

¨a

¨a! Helmikuu 2013 9

Millainen onuskonnollinen taustasi?

Vanhempani olivat katolilaisiamutteiv

¨at k

¨ayneet kirkossa.

Nuorena olin kallellani ateis-miin. Minulle opetettiin, ett

¨a

el¨am

¨a on evoluution tulosta,

ja pidin sit¨a totena. Vaikken

uskonut persoonalliseen Luo-jaan, ajattelin kuitenkin, ett

¨a

t¨aytyy olla olemassa jotain ih-

mist¨a korkeampaa. Yritin

p¨a

¨ast

¨a asiasta perille ja tu-

tustuin buddhalaisuuteen, hin-dulaisuuteen ja taolaisuuteen,mutta niiden opetukset eiv

¨at

vastanneet kysymyksiini.

Mik¨a sai sinut

kiinnostumaan tieteest¨a?

Olen pienest¨a pit

¨aen ollut

kiinnostunut koneista. Minulla

oli tapana jopa purkaa elekt-roniset leluni osiin ja kootane uudelleen. Is

¨a ty

¨oskenteli

tietoliikennealalla, ja olin ali-tuiseen kyselem

¨ass

¨a h

¨anelt

¨a,

miten radiot ja puhelimet toi-mivat.

Kerro jotaintutkijan urastasi.

Opiskelin s¨ahk

¨otekniikkaa

Genovan yliopistossa ja teinv

¨ait

¨oskirjatutkimuksen robotti-

tekniikasta. Erikoistuin tutki-maan ihmisen n

¨ak

¨oj

¨arjes-

telm¨a

¨a ja sit

¨a, miten sen toi-

mintaperiaatteita voisisoveltaa robotteihin.

Miksi kiinnostuit ihmisenn

¨ak

¨oj

¨arjestelm

¨ast

¨a?

N¨ak

¨oj

¨arjestelm

¨amme on us-

komattoman monimutkainen.Siihen kuuluu silmien lis

¨aksi

H A A S T A T T E L U � M A S S I M O T I S TA R E L L I

Robottisuunnittelija kertoo uskostaan

Professori Massimo Tistarelli toimii tutkijana Sassarinyliopistossa Italiassa. H

¨an on kolmen kansainv

¨alisen

tiedelehden apulaisp¨a

¨atoimittaja ja on ollut mukana laa-

timassa yli sataa tieteellist¨a artikkelia. H

¨an tutkii sit

¨a,

miten ihmiset tunnistavat kasvot ja kykenev¨at tekem

¨a

¨an

sellaisia n¨aenn

¨aisesti yksinkertaisia asioita kuin siep-

paamaan pallon lennosta. T¨am

¨an pohjalta h

¨an suunnit-

telee roboteille n¨ak

¨oj

¨arjestelmi

¨a, jotka j

¨aljittelev

¨at ihmi-

sen n¨ak

¨oj

¨arjestelm

¨a

¨a. Her

¨atk

¨a

¨a!-lehti pyysi h

¨ant

¨a

kertomaan uskostaan ja tutkijan ty¨ost

¨a

¨an.

paljon muutakin, muun muas-sa kyky tulkita n

¨akem

¨a

¨amme.

Ajatellaanpa esimerkiksi, mit¨a

tapahtuu, kun otamme pallonkiinni ilmasta. Juostessammeottamaan koppia silm

¨an my-

ki¨o tarkentaa pallosta kuvan

verkkokalvolle. Se, miten t¨am

¨a

kuva liikkuu verkkokalvon poik-ki, riippuu sek

¨a pallon ett

¨a sil-

m¨an liikkeest

¨a. Tavallisesti pi-

d¨amme tietenkin katseemme

pallossa. T¨all

¨oin sen kuva py-

syy verkkokalvolla paikallaan,samalla kun tausta ”liikkuu”.

Samaan aikaan n¨ak

¨oj

¨arjes-

telm¨a laskee pallon nopeuden

ja liikeradan. H¨amm

¨astytt

¨av

¨a

¨a

kyll¨a laskeminen alkaa jo

verkkokalvolla silm¨an arvioi-

dessa pallon liikett¨a suhteessa

taustaan. N¨ak

¨ohermo v

¨alitt

¨a

¨a

verkkokalvon l¨ahett

¨am

¨at im-

pulssit aivoihin, jotka analysoi-vat saamaansa informaatiotaja ohjaavat meid

¨at ottamaan

pallon kiinni. Koko prosessi onhenke

¨asalpaavan mutkikas.

Mik¨a sai sinut

uskomaan Luojaan?

Vuonna 1990 tein joitakinkuukausia tutkimusty

¨ot

¨a Trini-

ty Collegessa Dublinissa. Koti-matkalla mietin vaimoni Bar-baran kanssa lastemme tule-vaisuutta. P

¨a

¨atimme my

¨os

vierailla sisareni luona, joka oliJehovan todistaja. H

¨an antoi

minulle todistajien julkaise-man kirjan El

¨am

¨a maan p

¨a

¨all

¨a

– kehityksen vai luomisen tu-los? Kirjaa varten tehty huo-

lellinen tutkimusty¨o teki mi-

nuun vaikutuksen. Silloinoivalsin, ett

¨a olin uskonut evo-

luutioon mit¨a

¨an kyselem

¨att

¨a.

Olin esimerkiksi olettanut, ett¨a

fossiilisto tukee sit¨a. N

¨ain ei

kuitenkaan ole. Mit¨a enem-

m¨an tarkastelin evoluutioteo-

riaa, sit¨a selvemmin tajusin,

ett¨a vaikka siit

¨a puhutaan suu-

reen¨a

¨aneen, sill

¨a ei ole todel-

lisuuspohjaa.

Sitten ajattelin robottien paris-sa tekem

¨a

¨ani ty

¨ot

¨a. Kenen

t¨oist

¨a otin mallia? En kykenisi

milloinkaan suunnittelemaanrobottia, joka osaisi ottaa pal-lon kiinni niin kuin ihminen.Robotin voi ohjelmoida otta-maan kopin, mutta se onnis-tuu vain tarkoin valvotuissaoloissa – ei oloissa, joissa sit

¨a

ei ole ohjelmoitu toimimaan.Oppimiskykymme on ylivertai-nen koneisiin verrattuna, jakoneillakin on tekij

¨ans

¨a! T

¨am

¨a

oli yksi monista seikoista, jot-ka saivat minut p

¨a

¨attelem

¨a

¨an,

ett¨a ihmisell

¨a t

¨aytyy olla Suun-

nittelija.

Miksi sinusta tuliJehovan todistaja?

Osittain syyn¨a oli se, ett

¨a Bar-

bara ja min¨a pidimme todista-

jien perusteellisista tutkimis-menetelmist

¨a. Erityisesti ihai-

lin sit¨a, kuinka hyvin heid

¨an

julkaisuissaan olevat asiat on

tutkittu. Sellainen vetoaa kal-taisiini ihmisiin, jotka halua-vat perehty

¨a yksityiskohtiin.

Esimerkiksi Raamatun monetennustukset kiinnostivat mi-nua kovasti. Niihin perehtymi-nen sai minut vakuuttumaansiit

¨a, ett

¨a Raamattu on Juma-

lan sana. Vuonna 1992 Barba-ra ja minut kastettiin Jehovantodistajiksi.

Onko tieteellinen tutkimus-ty

¨osi heikent

¨anyt uskoasi?

Tiede on p¨ainvastoin lujittanut

uskoani. Hyv¨a esimerkki on

se, miten tunnistamme kas-vot. Vauva kykenee siihen jomuutaman tunnin ik

¨aisen

¨a.

Me pystymme tunnistamaanjonkun tutun hetkess

¨a vaikka

n¨akisimme h

¨anet suuressa

v¨akijoukossa. Saatamme jopa

havaita h¨anen mielialansa.

Emme ehk¨a kuitenkaan tule

edes ajatelleeksi, ett¨a k

¨asitte-

lemme t¨all

¨oin

¨allistytt

¨av

¨an no-

peasti suunnattoman m¨a

¨ar

¨an

tietoa.

Uskon vakaasti, ett¨a n

¨ak

¨o-

j¨arjestelm

¨amme on kallisarvoi-

nen lahja Jehova Jumalalta.Kaikki h

¨anen antamansa lah-

jat, Raamattu mukaan lukien,saavat minut kiitt

¨am

¨a

¨an h

¨ant

¨a

ja kertomaan h¨anest

¨a toisille.

Oikeustajuni sanoo, ett¨a h

¨a-

nen tulisi saada kunnia siit¨a,

mit¨a h

¨an on tehnyt. ˛

Ajattelin robottien parissatekem

¨a

¨ani ty

¨ot

¨a.

Kenen t¨oist

¨a otin mallia?

Her¨atk

¨a

¨a! Helmikuu 2013 11

PLATON matkusti V¨alimeren alueella ja osallistui po-

liittiseen el¨am

¨a

¨an Syrakusan kaupungissa, joka si-

jaitsee Kreikkaan tuolloin kuuluneessa Sisiliassa. T¨am

¨an

j¨alkeen h

¨an palasi Ateenaan ja perusti sinne Akate-

mian, jota sanotaan usein Euroopan ensimm¨aiseksi yli-

opistoksi. Siit¨a tuli matematiikan ja filosofian tutkimuk-

sen keskus.

MIT¨

A MERKITYST¨

A MEILLE?

Platonin opetukset ovat vaikuttaneet syv¨asti miljoonien

ihmisten, my¨os kristityiksi tunnustautuvien, uskonnolli-

siin n¨akemyksiin. Monet ajattelevat virheellisesti, ett

¨a

n¨am

¨a n

¨akemykset perustuvat Raamattuun. Platonin ope-

tuksista merkitt¨avin on oppi kuolemattomasta sielusta,

joka j¨a

¨a eloon fyysisen ruumiin kuollessa.

Platon oli eritt¨ain kiinnostunut kuolemanj

¨alkeisest

¨a

el¨am

¨ast

¨a. Kirjassa Body and Soul in Ancient Philosophy

sanotaan, ett¨a ”sielun kuolemattomuus on Platonin suo-

sikkiaiheita”. H¨an oli lujasti vakuuttunut siit

¨a, ett

¨a ”sielu

el¨a

¨a pitemp

¨a

¨an kuin sen t

¨am

¨anhetkinen ruumiillistuma

ja saa asianmukaisen palkinnon tai rangaistuksen” tuon-puoleisessa – sen mukaan, miten ihminen on el

¨anyt

el¨am

¨ans

¨a maan p

¨a

¨all

¨a.�

� Vaikka Platon teki tunnetuksi ajatuksen kuolemattomasta sielusta, h¨an ei

omaksunut sit¨a ensimm

¨aisen

¨a. Se oli eri muodoissaan kuulunut jo paljon

aiemmin muun muassa Egyptin ja Babylonian pakanauskontoihin.

H I S T O R I A N L E H D I L L¨

A � P L AT O N

PLATONPlaton (n. 427–347 eaa.) oli kreikkalainenpakanafilosofi. H

¨an syntyi yl

¨aluokkaiseen per-

heeseen luultavasti Ateenassa, ja h¨an sai hyv

¨an

koulutuksen, kuten muutkin parempiosaisetkreikkalaisnuoret. H

¨an sai paljon vaikutteita

maineikkaalta filosofilta Sokrateelta samoin kuinPythagoraan, tunnetun filosofin ja matemaati-kon, seuraajilta.

LYHYESTI

( Platonia pidet¨a

¨an yhten

¨a

l¨ansimaisen kulttuurihistorianvaikutusvaltaisimmistaajattelijoista.

( H¨an kiinnostui nuorukaisena

politiikasta, mutta se tuottih

¨anelle karvaan pettymyksen.

( My¨ohemmin h

¨an kirjoitti muun

muassa etiikasta, oikeuden-mukaisuudesta, tiedosta,sielusta, kohtuullisuudesta,jumalanpelosta ja urheudesta.

( Platonin tunnetuin oppilas oliAristoteles, josta tuli opettaja,filosofi ja tiedemies.

PLATONIN OPETUKSET LEVI¨

AV¨

AT

Platonin perustama Akatemia oli toiminnassa yhdek-s

¨ansataa vuotta, vuodesta 387 eaa. vuoteen 529 jaa.,

ja se oli hyvin vaikutusvaltainen laitos. Platonin ajatuk-set saivat suosiota Kreikan ja Rooman valtakuntiin kuulu-vissa maissa. Juutalainen filosofi Filon Aleksandrialainenomaksui platonilaisuuden, ja samoin tekiv

¨at monet kristi-

kunnan uskonnolliset johtajat. N¨ain pakanafilosofia, oppi

sielun kuolemattomuudesta mukaan lukien, tunkeutuijuutalaisuuteen ja kristillisyyteen.

Kirjassa The Anchor Bible Dictionary sanotaan: ”Kokokristillinen teologia perustuu ainakin jossain m

¨a

¨arin – –

kreikkalaiseen filosofiaan, etenkin platonilaisuuteen,mutta jotkut kristityt ajattelijat – – ansaitsevat jopa tullakutsutuiksi kristityiksi platonisteiksi.”

Mit¨a Platon sanoi: ”[Kuolemassa] meid

¨an todellinen

olemuksemme on se, jota sanomme kuolemattomaksisieluksi ja joka menee tekem

¨a

¨an tili

¨a muiden jumalien

edess¨a – –. T

¨am

¨an kohtalon hyv

¨a ihminen kohtaa roh-

keasti, mutta pahalle se on pelottava.” (Lait, 12. kirja.)

Mit¨a Raamattu sanoo: Sielu tarkoittaa ihmist

¨a it-

se¨a

¨an tai el

¨am

¨a

¨a, joka h

¨anell

¨a on. Jopa el

¨aimet ovat sie-

luja. Kuolemassa sielu lakkaa olemasta.� Seuraavassaon joitakin t

¨at

¨a selvent

¨avi

¨a raamatunkohtia:

ˇ ”Ensimm¨aisest

¨a ihmisest

¨a Aadamista tuli el

¨av

¨a

sielu.” (1. Korinttilaisille 15:45.)

ˇ ”Jumala sanoi edelleen: ’Tuottakoon maa el¨avi

¨a sie-

luja lajiensa mukaan, kotiel¨aimi

¨a ja muita liikkuvia

el¨aimi

¨a sek

¨a maan villiel

¨aimi

¨a.’ ” (1. Mooseksen

kirja 1:24.)

ˇ ”Kuolkoon sieluni.” (4. Mooseksen kirja 23:10.)

ˇ ”Se sielu, joka tekee synti¨a, se tulee kuolemaan.”

(Hesekiel 18:4.)

Raamattu ei selv¨astik

¨a

¨an opeta, ett

¨a sielu j

¨a

¨a eloon

fyysisen ruumiin kuollessa. Meid¨an on siksi hyv

¨a mietti

¨a,

perustuvatko omat k¨asityksemme Raamattuun vai Plato-

nin filosofiaan. ˛

� Raamattu opettaa, ett¨a kuolleet ovat ik

¨a

¨an kuin unessa ja odottavat yl

¨os-

nousemusta (Saarnaaja 9:5; Johannes 11:11–14; Apostolien teot 24:15). Niinkutsuttu kuolematon sielu ei sit

¨a vastoin voisi kuolla eik

¨a siksi tarvitsisi yl

¨os-

nousemusta.

”Sielun kuolemattomuuson Platonin suosikkiaiheita.”(Body and Soul in Ancient Philosophy.)

”Se k¨asitys, ett

¨a sielu j

¨a

¨a

eloon kuoleman j¨alkeen, ei

ole helposti havaittavissaRaamatusta.” (New CatholicEncyclopedia.)

”Selv¨a ja luja usko sielun kuo-

lemattomuuteen vakiintuu– – ja siit

¨a tulee juutalaisen

ja kristillisen uskon kulma-kivi

¨a vasta Raamatun ajan

j¨

alkeen.” (Kursivointi mei-d

¨an.) (Encyclopaedia Judaica.)

”K¨asitys siit

¨a, ett

¨a sielu jat-

kaa olemassaoloaan ruu-miin kuoleman j

¨alkeen, on

pikemminkin filosofisen taiteologisen teorioinnin – –asia, eik

¨a t

¨at

¨a k

¨asityst

¨a sik-

si opeteta selv¨asti miss

¨a

¨an

p¨ain Raamattua.” (The Jewish

Encyclopedia.)

Her¨atk

¨a

¨a! Helmikuu 2013 13

MITEN JUMALA ILMAISEE V¨

ALITT¨

AV¨

ANS¨

A? Kun Jehova Jumalanpalvoja kohtaa vaikeita aikoja, Jumalan huolenpito voi ilmet

¨a

monella tavalla. Esimerkiksi toiset kristityt voivat antaa rakkau-dellista tukea.� Jaakobin kirjeen 1:27:ss

¨a sanotaan: ”Palvonta-

muoto, joka on Jumalamme ja Is¨amme n

¨ak

¨okannalta puhdas

ja saastumaton, on t¨am

¨a: orvoista ja leskist

¨a huolehtiminen

heid¨an ahdistuksessaan.”

Varhaiskristityt auttoivat toisiaan. Esimerkiksi kun ennustettiin,ett

¨a Juudean maahan tulisi ankara n

¨al

¨anh

¨at

¨a, Syyriassa Antio-

kian kaupungissa asuvat kristityt p¨a

¨attiv

¨at ”l

¨ahett

¨a

¨a palvelukse-

na avustusta Juudeassa asuville veljille” (Apostolien teot 11:28–30). N

¨ain heid

¨an puutteenalaiset kristityt toverinsa saivat

perustarpeensa tyydytetty¨a. Vapaaehtoiset lahjoitukset olivat

osoitus kristillisest¨a rakkaudesta (1. Johanneksen kirje 3:18).

� Joissakin maissa yhteiskunta tukee puutteenalaisia taloudellisesti. Jos t¨allaista j

¨arjeste-

ly¨a ei ole, p

¨a

¨avastuu avun antamisesta on sukulaisilla (1. Timoteukselle 5:3, 4, 16).

R A A M A T U N N¨

A K¨

O K A N T A � P U U T T E E N A L A I S E T

P U U T T E E N A L A I S E T

V¨alitt

¨a

¨ak

¨o Jumala puutteenalaisista?

”Olkoon el¨

am¨

antapannevailla rahanrakkautta – –.Sill

¨a h

¨an [Jumala] on

sanonut: ’En miss¨

a¨

antapauksessa j

¨at

¨a

sinua enk¨

a suinkaanhylk

¨a

¨a sinua.’ ”

(Heprealaisille 13:5)

r Lis¨a

¨a vastauksia raamatullisiin kysymyksiin osoitteessa www.jw.org/fi

JUMALA AUTTAA MEIT¨

A AUTTAMAAN ITSE¨

AMME Miljoonat ihmi-set ovat havainneet, ett

¨a Raamatun viisaus on k

¨ayt

¨ann

¨ollist

¨a ja

ylivertaista. Sananlaskujen 2:6, 7:ss¨a sanotaan: ”Jehova itse

antaa viisautta, h¨anen suustaan tulee tieto ja tarkkan

¨ak

¨oisyys.

Ja oikeamielisille h¨an tallettaa k

¨ayt

¨ann

¨ollist

¨a viisautta.” T

¨ah

¨an

viisauteen turvautuvat voivat saada ”hy¨oty

¨a itselleen”. Miten?

He esimerkiksi karttavat haitallisia ja kalliiksi k¨ayvi

¨a tapoja,

kuten huumeidenk¨aytt

¨o

¨a ja alkoholin liikak

¨aytt

¨o

¨a (2. Korinttilai-

sille 7:1). He ovat my¨os rehellisi

¨a, tunnollisia ja luotettavia, min-

k¨a ansiosta heill

¨a on paremmat ty

¨onsaantimahdollisuudet ja

he ovat arvostettuja ty¨ontekij

¨oit

¨a. Efesolaiskirjeen 4:28 kehot-

taa: ӬAlk

¨o

¨on varastaja en

¨a

¨a varastako, vaan tehk

¨o

¨on ennemmin

kovasti ty¨ot

¨a – –, jotta h

¨anell

¨a olisi jotakin annettavaa tarpeessa

olevalle.”

TULOKSET PUHUVAT PUOLESTAAN Ghanalaisen Wilsonin tila-p

¨ainen ty

¨osuhde oli p

¨a

¨attym

¨ass

¨a. Viimeisen

¨a ty

¨op

¨aiv

¨an

¨a

¨an h

¨an

pesi johtajan autoa ja l¨oysi takakontista rahaa. H

¨anen esi-

miehens¨a kehotti h

¨ant

¨a pit

¨am

¨a

¨an rahat. Wilson on kuitenkin

Jehovan todistaja, joten h¨an ei suostunut varastamaan vaan

palautti rahat niiden omistajalle. Niinp¨a sen sijaan ett

¨a h

¨an

olisi joutunut j¨att

¨am

¨a

¨an ty

¨opaikkansa, h

¨anet vakinaistettiin ja

nimitettiin my¨ohemmin esimiesteht

¨aviin.

Ranskassa asuva G´eraldine menetti ty

¨opaikkansa, koska h

¨anen

ty¨onantajansa ei pit

¨anyt Jehovan todistajista. Ty

¨onantajan

¨aiti

kuitenkin sanoi, ett¨a tyt

¨ar teki pahan virheen, ja lis

¨asi: ”Jos ha-

luat ty¨ontekij

¨an, joka on luotettava ja suhtautuu ty

¨oh

¨ons

¨a vaka-

vasti, et voi l¨oyt

¨a

¨a Jehovan todistajaa parempaa alaista.” Nainen

hankki todistajista lis¨a

¨a tietoa, ja G

´eraldine sai ty

¨ons

¨a takaisin.

Kun etel¨aafrikkalaisella yksinhuoltajalla Sarahilla oli vaikeaa,

h¨anen seurakuntansa j

¨asenet osoittivat h

¨ant

¨a kohtaan kristillis-

t¨a rakkautta antamalla perheelle ruokaa ja kyyditsem

¨all

¨a heit

¨a.

My¨ohemmin h

¨anen lapsensa totesivat: ”Meill

¨a on seurakunnas-

sa monia isi¨a ja

¨aitej

¨a.”

Vastaavia kokemuksia on lukuisia. Ne tuovat mieleen Sananlas-kujen 1:33:n, jossa on Jehovan sanat: ”Joka minua kuuntelee,saa asua turvassa.” T

¨am

¨a totisesti pit

¨a

¨a paikkansa! ˛

Mit¨a puutteenalaiset voivat itse tehd

¨a?

”Min¨

a, Jehova, olen sinunJumalasi, joka opetansinua hankkimaanhy

¨oty

¨a itsellesi.”

(Jesaja 48:17, 18)

Onko Raamatun viisaudesta todella apua puutteenalaisille?

”Jumalan viisaudentodistavat oikeaksisen tulokset.”(Matteus 11:19,”The New English Bible”)

Her¨atk

¨a

¨a! Helmikuu 2013 15

KYL¨AAGAMA hypp

¨a

¨a vaivatta

vaakasuoralta pinnalta pysty-suoralle sein

¨alle. Jos pinta on liu-

kas, liskon jalat lipe¨av

¨at, mutta

siit¨a huolimatta hyppy onnistuu.

Miten? Vastaus piilee sen h¨an-

n¨ass

¨a.

Mieti: Kun agama hypp¨a

¨a kar-

healta pinnalta, jolloin sen jalat ei-v

¨at lipsu, se ensin vakauttaa ruu-

miinsa ja pit¨a

¨a h

¨ant

¨ans

¨a alhaalla.

T¨am

¨a auttaa sit

¨a hypp

¨a

¨am

¨a

¨an oi-

keassa kulmassa. Liukkaalla pin-nalla sen jalat kuitenkin tahtovatluiskahdella, jolloin hyppy l

¨ahtee

v¨a

¨ar

¨ass

¨a kulmassa. T

¨all

¨oin se

asettaa itsens¨a ilmassa oikeaan

kulmaan heilauttamalla h¨ant

¨a

¨an-

s¨a yl

¨osp

¨ain. Prosessi on mutki-

kas. ”Liskon on jatkuvasti korjatta-va h

¨ant

¨ans

¨a asentoa pysy

¨akseen

suorassa”, kerrotaan Berkeleyss¨a

sijaitsevan Kalifornian yliopistontutkimuksessa. Mit

¨a liukkaampi

pinta, sit¨a enemm

¨an liskon on

nostettava h¨ant

¨a

¨ans

¨a voidakseen

laskeutua turvallisesti.

Agaman h¨ann

¨ast

¨a voi olla hy

¨o-

ty¨a suunniteltaessa ketter

¨ampi

¨a

robotteja, joiden avulla voidaan et-si

¨a eloonj

¨a

¨aneit

¨a maanj

¨aristysten

tai muiden luonnononnettomuuk-sien j

¨alkeen. Tutkija Thomas Libby

sanoo: ”Robotit ovat paljon k¨om-

pel¨ompi

¨a kuin el

¨aimet, joten mik

¨a

tahansa, mik¨a tekee niist

¨a va-

kaampia, on edistysaskel.”

Mit¨a ajattelet? Onko kyl

¨aaga-

man h¨ant

¨a evoluution vai suunnit-

telun tulos? ˛

S U U N N I T T E L U N T U L O S ?

Kyl¨aagaman

h¨ant

¨a

�A

riad

ne

Van

Zan

db

erg

en

g13 02-FIs

T¨am

¨a lehti ja aiempia

numeroita ladattavissailmaiseksi

Kirjoituksia ja teht¨avi

¨a

vanhemmille, nuorille jalapsille

Raamattu verkossanoin 50 kielell

¨a

no

mq

p