Harto Pönkä, 5.4.2013

Sosiaalinen media yhteistyön ja opetuksen tukena

1. Somen perusteet ja tilastoja

2. Yksilön ja ryhmän tukena

3. Hyödyllisiä some-palveluja

4. Haasteita ja ratkaisuja

Oletko avoin ja valmis keskusteluun?

Lähde: http://xkcd.com/802/

Lähde: http://news.cnet.com/8301-1023_3-57536659-93/zuckerberg-in-10-years-folks-will-share-1000-times-what-they-do-now/

http://www.patientslikeme.com/

Ihmiset ovat klikkauksen päässä toisistaan.

Kuvassa suomeksi kirjoittavat tweettaajat (63632 tunnusta), lähde: http://www.finnishtwitter.com/graph/ (02/2013)

Sosiaaliset verkostot ovat tehokkaita keskusteluun ja tiedon välittämiseen

Sosiaaliset verkostot

Heikot sidokset ovat merkittäviä, sillä ne muodostavat siltoja verkoston eri klustereiden välille.

Solmukäyttäjät välittävät tietoa tehokkaasti. He voivat myös dominoida verkostoa.

Kiinteät ryhmät kierrättävät joskustarpeetontakin tietoa.

Yhteydet voivat olla yksi- tai kaksisuuntaisia.

Sosiaalisissa verkostoissa on erilaisia suhteita, kuten: kaveruus, seuraaminen, tykkääminen, osallistuminen samoihin keskusteluihin jne.

Vahvoja sidoksia syntyy, kun kaveri on myös kaverin kaveri.

Ulkopuolisilla ei ole yhteyksiä muihin, mutta he ovat silti osa kokonaisuutta.

Sosiaaliset merkitykset kotisivuilla

Kuvakaappaukset: http://www.aamulehti.fi/

Tieto leviää verkoston kauttaHenkilö A julkaisee jakaa uutta

sisältöä verkostolleen (esim. linkki, kirjoitus, kuva, video)

• Jokainen käyttäjä arvioi ja suodattaa sisältöä• Mitä useampi kaveri välittää saman sisällön, sitä parempi se todennäköisesti on.• Mitä useampi linkittää saman sisällön tai tykkää samasta sisällöstä, sitä

suositummaksi se nousee ns. sosiaalisissa hakukoneissa.

Verkkoyhteisössä yhteisöllinen toiminta keskittyy sen ytimeen ja ryhmiin.

Lähde: http://www.orgnet.com/community.html

Lurkkaajat, jopa yli 60%

Pienet kaveriklusterit

Yhteisön ydin (ja sisäpiiri)

On sanottu, että sosiaalisen median yhteisöissä on joukkoälyä.

Oppimistutkijan silmin kyse on yhteisöllisestä tiedon jakamisesta ja -rakentelusta.

Parvet ja verkostot tuottavat sisältöjä monipäisesti.

Sosiaalisessamediassa onverkkovoimaa.

Mitä uutta sosiaalinen media tarjoaa?

1.Verkkopalveluita, välineitä2.Ihmisiä, yhteisöjä, verkostoja3.Käyttäjien tekemiä sisältöjä, kanavan omille tuotoksille4.Toimintatapoja, uuden toimintakulttuurin

Mitä uutta sosiaalinen media tarjoaa?

1.Verkkopalveluita, välineitä2.Ihmisiä, yhteisöjä, verkostoja3.Käyttäjien tekemiä sisältöjä, kanavan omille tuotoksille4.Toimintatapoja, uuden toimintakulttuurin

Sosiaalinen media uudistaa TOIMINTAKULTTUURIN

• Avoimuus, julkisuus, jakaminen

• Keskustelun ja yhteistyön arvostaminen

• Yhteisöjen hyödyntäminen ja muiden auttaminen

• ”Alhaalta ylöspäin” -ilmiöt• Verkkopalvelujen ja

yhteisöllisten menetelmien luova hyödyntäminen

• Kokeilevuus, oppiminen

Toimintakulttuurin kehittyminen

Suomalaiset sosiaalisessa mediassa

Suomalaiset somessa (YLE)1. Facebook

n. 2 100 000 aktiivista käyttäjää

2. Suomi24 n. 1 700 000 rek. käyttäjää

3. IRC-Galleria n. 451 00 rek. käyttäjää

4. LinkedIn n. 444 100 rek. Käyttäjää

5. Twitter n. 300 000 rek. käyttäjää

6. Foursquare n. 74 600 rek. käyttäjää

7. Google+ 47 600 rek. käyttäjää

Huom. tässä on jätetty huomioimatta mm. YouTube, Vimeo ja Flickr.

Lähde: Yle Uutiset, 5.3.2013, http://yle.fi/uutiset/taalla_somelaiset_elavat_-_katso_lista_historiallisesta_facebookista_juuri_avattuun_pheediin/6518189

Facebookin suomalaisten suurin ikäluokka on

21-vuotiaat,

joita on n. 61 000.

Tänä vuonna Facebookiin on liittynyt “13-vuotiaana”

32 860 suomalaista (57 % ikäluokasta) vaikka elämme vasta alkuvuotta.

Viimeisen 1,5 vuoden aikana suurin kasvu on tapahtunut 40-64-vuotiaiden kohdalla.

Kuva saatavana: http://www.flickr.com/photos/harto/8514142040/in/photostream

Suomalaisia on Twitterissä reilusti yli 300 000, mutta aktiivisia käyttäjätunnuksia vain n. 55 000.

Lähde: Toni Nummela (@toninummela), 2012-2013, http://www.toninummela.com/blog/2012/05/suomessa-twitter-kayttajia-jo-yli-300.html ja http://www.toninummela.com/suomi-twitter/

1. Somen perusteet ja tilastoja

2. Yksilön ja ryhmän tukena

3. Hyödyllisiä some-palveluja

4. Haasteita ja ratkaisuja

Sisältöresurssittiedonhaku, oppimateriaalien

jakaminen

Kognitiiviset työkaluttiedon prosessointi,

tiedonrakentaminen, käsitteellinen muutos

Henkilökohtainenoppimisympäristöajattelun jäsentäminen,

oppimisen seuraaminen

Yhteisölliset työkaluttiedonrakentelu, jaettu

asiantuntijuus, vastavuoroinen ymmärtäminen

Yhteisöllinen oppimisympäristö

oppimisprosessin vaiheistaminen,ryhmäprosessien

tukeminen

Yhteisöresurssittiedonhaku, yhteisöllisesti tuotettu tieto, vertaistuki,

verkostoituminen

(Pönkä & Impiö, 2009)

http://develope.wordpress.com/

YKSILÖYKSILÖ YHTEISÖYHTEISÖ

Sosiaalinen media työskentely- ja

oppimisympäristönä

• Sosiaalisen median käyttö henkilökohtaisena oppimisympäristönä

• Blogi = reflektointi, oppimispäiväkirja, osaamisen näyttäminen, mahdollisuus saada palautetta

• Verkostot = ajankohtaisten aiheiden seuraaminen, verkostoituminen, omien tuotosten levittäminen, kysyminen

• Verkkoyhteisöt = asiantuntijuuden kehittäminen osallistumalla yhteisön toimintaan

• Sosiaaliset kirjanmerkit ja muistiinpanot = muistin jatke, tiedonhaku, jakaminen

Sosiaalinen media yksilön tukena

Omassa blogissaan oppija voi arvioida omaa ja ryhmänsä työskentelyä sekä pohtia oppimisen kannalta keskeisiä aiheita.

http://twitter.com/hponka

http://www.tweetdeck.com/

• Verkostoidun kiinnostavien ihmisten kanssa• Mitä se on:

– yhden tai kahden suuntainen seuraaminen– yhteiset kiinnostuksen aiheet yhdistävät– osallistun keskusteluihin– saan tietoa– välitän tietoa– jaan tietoa– lähden mukaan verkoston ”yhteisiin juttuihin”

Verkostojen hyötyjä

http://sometu.ning.com/forum/topics/mit-asioita-olisi-hyv-sis-llytt-lukion-opettajien-v-liseen https://www.facebook.com/groups/237930856866/permalink/10151335665116867/

• Tunnetko oman alasi verkostoja? Googlaa.• Missä niistä olet jäsenenä, tai voisit liittyä?• Ketkä ovat verkoston keskeisiä henkilöitä?• Onko verkostossa mahdollisia tulevia työnantajia?

• Osallistumalla asiantuntijayhteisön toimintaan, voit kehittää omaa asiantuntijuuttasi

• Lisäksi saat tuoretta tietoa ja tutustut alasi ihmisiin

Asiantuntija = asiantuntijayhteisön jäsen

Kuva: http://www.flickr.com/photos/langwitches/3458534773/in/set-72157605083562304/ (jaettu lisenssillä CC-BY-NC-AS), perustuu Alec Courosan alkuperäiseen malliin, kts. http://educationaltechnology.ca/couros/799

Opettajan henkilökohtainen oppimisympäristö ?

Sosiaalinen media opetuksen tukena

OPPIMISEN TUKEMINEN:

• ymmärtävä oppiminen

• yhteisöllinen oppiminen ja tiedonrakentelu

• oppimisprosessi

Jos unohdat oppimisen tukemisen, unohda koko juttu!

Yhteisöllinen tiedonrakentelu

• Tavoitteellista työskentelyä käsitteellisten luomusten, kuten suunnitelmien ja teorioiden, luomiseksi. (Scardamalia & Bereiter, 2003, 2005)

• Yhteisöllinen tiedonrakentaminen on ongelmalähtöistä: tavoitteena on yhteisen ongelman ratkaiseminen.

• Keskustelujen aikana oppijat joutuvat selittämään (ulkoistamaan) omia ajatuksiaan. Tästä on hyötyä sekä heille itselleen että muille oppijoille. (Lehtinen, 2003)

• Vastavuoroinen opettaminen ja oppiminen: ryhmä on enemmän kuin osiensa summa.

http://purot.net/

Keskustelu inspiroi sisällöntuotantoa ja sisältö keskustelua.

Yhteisöllinen prosessi

Runsas keskustelu yhteisöllisen prosessin alussa ennustaa hyvää lopputulosta.

Yhteisöllisen tiedonrakentelun tuloksena syntyy parhaimmillaan

luomus tai innovaatio, joka ylittää sen, mihin ryhmän jäsenet olisivat yksinään kyenneet.

Yhteisöllistä oppimista teutaan, koska se käynnistää

ymmärtävän oppimisen mekanismeja yksilötasolla.

”Tiedon luominen on laadukkainta oppimista.”

Se tapahtuu ryhmissä.

Lisää aiheesta: http://etaopetus.wordpress.com/2011/11/17/aktivoi-oppijoita-osallistumaan-ja-luomaan-tietoa/

• Oppimisen lähtökohtana ovat kokonaisvaltaiset, todellisen maailman ilmiöt, joita tarkastellaan aidossa kontekstissa.

• Ilmiöihin liittyviä tietoja ja taitoja opetellaan oppiainerajat ylittäen.

• Työskentely esim. ongelmalähtöisen tai tutkivan oppimisen mallin mukaisesti

• Suomalainen ilmiöpohjaisen oppimisen foorumi: http://ilmiopohjaisuus.ning.com/

Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Ilmi%C3%B6pohjainen_oppiminen

Ilmiöpohjainen opetus

Käänteinen opetus (flipped classroom)

• Kääntää luentopainotteisen opetuksen toisinpäin: – Verkkoluento esim. YouTube-videona tai video podcastina– Videoiden pohjalta keskustellaan verkossa– Koulussa aika varataan työskentelylle

• Keskiössä TVT:n käyttö sekä aktiivinen ja yhteisöllinen oppiminen

Kuva: http://www.knewton.com/flipped-classroom/ Lisää aiheesta esim. http://harto.wordpress.com/2012/05/21/uusi-mullistava-oppimisteoria-opetetaan-takaperin/

1. Somen perusteet ja tilastoja

2. Yksilön ja ryhmän tukena

3. Hyödyllisiä some-palveluja

4. Haasteita ja ratkaisuja

TOP 101. Twitter2. YouTube3. Google Docs/Drive4. Google haku5. WordPress6. Dropbox7. Skype8. PowerPoint9. Facebook10. Wikipedia

Opetuksessa käytetyt ohjelmat v. 2012

Nousussa17. Google+/Hangouts19. Word20. Yammer24. Scoopit25. TED Talks/TED Ed36. Pinterest41. Hootsuite44. LiveBinders45. Sharepoint47. iTunes ja iTunesU

56. Khan Academy57. Google kääntäjä61. Flipboard66. Instapaper71. OneNote73. Zite89. Learnist90. MentorMob92. Doodle99. Popplet

Lähde: Top 100 Tools for Learning 2012, http://c4lpt.co.uk/top-100-tools-2012/ (582 asiantuntijan äänestystulos)

http://www.youtube.com/education

Videoita opetukseen

https://blogs.aalto.fi/kenttateoria/

Blogi

http://www.23asiaa.net/

Kurssiblogit

• Opettaja voi dokumentoida opetuksen etenemistä blogiin sekä antaa ohjeita ja tehtäviä sen kautta.

• Blogia voidaan käyttää materiaalin keräämisessä linkittämällä aiheeseen liittyviä materiaaleja ja syötteitä.

• Blogin kommenttitoimintoa voidaan käyttää keskustelu- ja palautekanavana.

• Kurssiblogin päivitysoikeudet voidaan antaa myös opiskelijoille, jolloin blogi toimii yhteisenä työskentelyalueena.

• Blogin kirjoituksilla ja sivuilla voidaan vaiheistaa opetuksen etenemistä (esim. 23asiaa.net).

http://docs.google.com/

Yhteisöllisiä dokumentteja

Yhteiset muistiinpanotKatso esimerkki: http://screencastle.com/watch/bf101617408882a288f7b434455f03d7

TIEKE:n muistio, vapaasti käytössä: http://muistio.tieke.fi/

http://purot.net/

Wiki yhteistyöalustana

• Yhteistyö, tiedonrakentelu, oppiminen– Suunnitelmien ja muiden tekstien yhteiskirjoitus– Palaute-/vuorovaikutuskanava– Ryhmätöissä: projektityöt, tiedekirjat, opinnäytteiden

ohjaamisessa jne.– Kurssin kotisivuna

• Kollektiivisen tietopankin kartuttaminen– Materiaalien kerääminen ajankohtaisesta asiasta– Dokumentaatiot, sanakirjat (vrt. Wikipedia) yms.– Usein kysytyt kysymykset, ”tietämyspankit”

• Esim. harjoittelujen, oppinnäytetöiden ja tutkimuksen tietopankit

Wikien käyttötarkoituksia

http://www.mindmeister.com/

Käsite- ja miellekartat

http://www.slideshare.net/

Jaetut esitykset

http://www.doodle.com/

Doodlettaminen = vaihtoehtoäänestys

https://www.dropbox.com/

Jaetut tiedostokansiot

http://www.pearltrees.com/

Sosiaalisia kirjanmerkkejä miellekarttoina

http://pinterest.com/hponka/social-media-statistics-and-insights/

Visuaaliset linkkikokoelmat

https://www.facebook.com/Senjaopettaa

Avointa opetusta Facebookissa

http://lemill.net/

Oppimisen resurssipankki

• Minkälaisen työskentelyn palvelu mahdollistaa?• Ryhmien muodostaminen ja ryhmätoiminnot• Yksittäisten käyttäjien välinen viestintä• Sisältöjen ja toimintojen liitettävyys”sisään” ja ”ulos”

– RSS-syötteet (eroja myös syötteiden sisällöissä)– Muut liittämis- ja upotusmahdollisuudet

• Seurattavuus: olennainen sisältö vs. informaatiotulva• Palvelun käyttöönotto – nopeaa vai hankalaa?

Palvelun ominaisuudet vs. pedagoginen käyttötarkoitus

Pedagoginen käytettävyys

Kurssin yhteinen blogi tai wiki

Vastuu opettajalla

1. Kaikki lähtee yhdestä palikasta

Kurssiblogi + opiskelijoiden blogit + jotain uutta

2. Annetaan palikoita myös oppijoille

4. Otetaan yhteisöresurssit käyttöön

Tähtimallin mukainen sosiaalisen median oppimisympäristö

3. Laitetaan monta palikkaa yhteen!

Sosiaalisen median yhteisöt osaksi oppimisympäristöä ja oppimisen resurssiksi

Vastuu opiskelijoilla

Katso kuva: http://xkcd.com/802/

• Sosiaalisen median palveluja yhdistelemällä on helppo rakentaa erilaisia työskentely- ja oppimisympäristöjä

• Valitse käytettävät some-palvelut tarpeidesi ja sen mukaan, mihin ne parhaiten sopivat

• Jotta kokonaisuus ei pirstaloidu, kokoa oppimisympäristö loogiseksi kokonaisuudeksi esim. tähtimallin mukaisesti

• Toimintaa on voitava seurata yhdestä paikasta

Some-verkkoympäristön rakentaminen

Muutos ”perinteiseen” verratttuna

Perinteinen verkko-oppimisympäristö: kaikki toiminnot samassa järjestelmässä

Tähtimalli: toimintoja yhdistelläänuseista verkkopalveluista

Suunnittele oppimispolku

• Oppiminen on prosessi, joka voidaan kuvata oppimispolkuna

• Opettajan tehtävänä on suunnitella, mitä vaiheita ja etappeja polulla on

Arviointi

Aloitus

Palaute ja

lopetus

Tehtävä

Tehtävä

Miten tuet oppimisprosessia alusta loppuun?

Oppimisprosessi arvioinnin keskiössä

Katso myös Miikka Salavuon esitys some-oppimisen arvioinnista:http://www.slideshare.net/msalavuo/arviointimalli-14865721

1. Somen perusteet ja tilastoja

2. Yksilön ja ryhmän tukena

3. Hyödyllisiä some-palveluja

4. Haasteita ja ratkaisuja

16-vuotiaan lukiolaistytön isä kertoo:

Käsittämätöntä, että koneella on vuodet seilattu netissä, mutta siinä matkan

varrella ei ole tarttunut mitään muita taitoja. Ilmeisesti kone päälle, klikkaa

firefoxia ja kirjoita facebook riittää nykynuoren osaamistasoksi. Sitten kun

tenttasin, että eikö teillä ole koulussa ATK:ta, niin ei kuulemma ole, kun

olettavat muutenkin osaavan. Ylä-asteella olisi ollut, mutta meidän

teinin mielestä jyrsijän hoito, puutarhanhoito ja laulutunnit oli parempi

sijoitus tulevaisuuteen kuin ATK.

Lähde: http://www.facebook.com/groups/237930856866/10150419958556867/

”

Rakenna verkkoidentiteettiä tietoisestiKaikki toimintasi netissä jää talteen. Käytä tämä hyväksesi, älä pahaksesi.

http://www.slideshare.net/hponka/miten-brndt-itsesi-sosiaalisessa-mediassa

Identiteettiä ei voi varastaa, eikö niin?

• Useita sosiaalisen median palveluita alaikäiset saavat käyttää huoltajan suostumuksella. – Suostumus voidaan pyytää kerralla esim. vuodeksi tai koko

opiskeluajaksi• Täysi-ikäiset opiskelijat voivat käyttää palveluita omalla

vastuullaan. Tätä ei kuitenkaan voida edellyttää.• Koulu/kunta voi hankkia ostopalveluita, joiden käytöstä se

vastaa oppilaiden sijasta. • Koulu/kunta voi asentaa ja ylläpitää omia some-palveluita

(=avoimen lähdekoodin ohjelmia), jolloin se päättää itse palveluiden käytöstä.

Miten some-palveluita opetukseen?

• Lue käyttöehdot. Yksittäisten käyttäjien kohdalla vastuu jää yksin käyttäjälle itselleen. Opetuskäytössä tulee kuitenkin lukea ehdot, jotta vältytään virheiltä.

• Harkitse, kannattaako rekisteröinnissä antaa oikeat henkilötiedot (jos palvelun käyttöehdot eivät edellytä niitä).

• Kiinnitä huomiota siihen, että käyttämissäsi palveluissa tekijänoikeuksia ei luovuteta ainakaan yksinoikeudella palveluntarjoajalle.

• Valitse EU-maassa sijaitseva palvelu aina kun mahdollista, sillä lainsäädäntömme kieltää henkilötietojen viemisen EU-alueelta muihin kuin luotettaviin maihin.

• Oikea sijainti ja noudatettava lainsäädäntö löytyvät käyttöehdoista. Jos käyttöehdot eivät kerro tällaista perusasiaa, pysy kaukana palvelusta.

• Ota huomioon, että maksuttomissa palveluissa ei ole palvelusitoumusta, pikemminkin perävalotakuu.

Muista nämä!

Lähde: http://www.edu.fi/materiaaleja_ja_tyotapoja/tvt_opetuksessa/sosiaalisen_median_kayttoehdot_opetuksessa/ota_nama_asiat_huomioon, Elias Aarnio 9.11.2010

• ”Vaati melkoista rohkeutta viedä alaikäisiä oppilaita julkiseen verkkopalveluun”

• Kuka omistaa yhdessä tehdyn teoksen tekijänoikeudet?

• Kuka ylläpitää palvelua? Mistä saadaan apua tarvittaessa?

• Mitä tehdään, kun työskentely päättyy?• Tehdäänkö varmuuskopioita, kuka tekee?• Miten tätä kaikkea suunnitellaan ja ohjeistetaan?

Muuta huomioitavaa

Tekijänoikeuslaissa on 121 pykälää ja 458 sisäistä pykäläviittausta, kuva: http://tkvk.org/tekol.html (public domain)

http://creativecommons.org/choose/

• Sosiaalinen media on lyhyessä ajassa tullut merkittäväksi osaksi yhteiskuntaa. Se tuo jokaiselle mahdollisuuden vaikuttaa ja oppia aktiivisesti osallistuen ja yhdessä työskennellen.

• Sosiaalisen median opetuskäytön linjausten tavoitteena on edistää sellaisten toimintatapojen muotoutumista, jotka luovat kaikille oppijoille tasavertaiset mahdollisuudet oppia hyödyntämään sosiaalista mediaa osana mediataitoja ja ymmärtämään sosiaalisen median roolia yhteiskunnassa.

• Sosiaalisen median opetuskäytön suositukset jakaantuvat kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa tarkastellaan sosiaalisen median käyttölinjauksia osana tietostrategiaa. Toisessa osassa esitellään käytännön toimenpiteitä opetuksen suunnitteluun ja mahdolliseen muuhun hyödyntämiseen koulun toiminnassa.

OPH:n somen opetuskäytön suositukset

Lähde: https://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/ohjeita_koulutuksen_jarjestamiseen/lukiokoulutuksen_jarjestaminen/sosiaalisen_median_opetuskayton_suositukset, 30.3.2012

Käytännön toimenpiteitä:• Oppimistilanteissa tuetaan oppijoiden itseilmaisua, luovuutta, tiedon ja

osaamisen jakamista ja yhteistyötä ja sosiaalista mediaa hyödynnetään luontevana osana oppimista.

• Oppijoita kannustetaan ja harjoitetaan vastuulliseen aktiivisuuteen jaosallisuuteen verkkokeskusteluissa.

• Koulussa opitaan sisällöntuotannossa vastaanottajan ja tuottajan oikeudet ja velvollisuudet sekä median tietoturvallisuuteen liittyvät asiat.

• Oppijoille tarjotaan tilaisuuksia käyttää eri palveluita ja sovelluksia kuten: blogeja, mikroblogeja, wikejä, dokumenttipalveluja, tiedon- ja ajanhallintapalveluja, kuvien, videoiden, linkkien ja muita sisältöjen ja tuotosten jakopalveluja, keskustelu- ja chat-palveluja sekä yhteisö ja ryhmätyöskentelyalustoja.

• Tiedon määrän ja saavutettavuuden lisääntyessä, opettajan tärkeä rooli on auttaa oppijaa arvioimaan löytämänsä ja käyttämänsä tiedon laatua.

Käytännössä: some osana mediataitoja

Lähde: https://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/ohjeita_koulutuksen_jarjestamiseen/lukiokoulutuksen_jarjestaminen/sosiaalisen_median_opetuskayton_suositukset, 30.3.2012

Käytännön toimenpiteitä:• Luodaan eri oppineissa oppilaille mahdollisuuksia taltioida eri

menetelmin (teksti, kuva, liikkuva kuva) omaa työskentelyään ja oppimistaan ja rakentaa omaa oppimispolkuaan.

• Käytetään eri palveluita oppimistilanteissa yhteistyöprojektien läpi viemiseen, oppilaiden ja opettajan vuorovaikutuksen lisäämiseen, osallistavan työskentelyn tukemiseen ja paikasta ja ajasta riippumattoman oppimisen toteutumiseen.

• Hyödynnetään sosiaalisen median mahdollisuuksia kansainvälisissä yhteistyöprojekteissa.

Some osana kouluyhteisön toimintatapoja

Lähde: https://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/ohjeita_koulutuksen_jarjestamiseen/lukiokoulutuksen_jarjestaminen/sosiaalisen_median_opetuskayton_suositukset, 30.3.2012

Lähde: John Atkinson, Wrong Hands, 2013, CC-BY-NC-ND, http://wronghands1.wordpress.com/2013/03/31/vintage-social-networking/

Katse eteenpäin:1. Mitä voit tehdä itse?

2. Mitä voitte tehdä yhdessä?

Tulevaisuuden ennakointia: http://www.slideshare.net/hponka/tulevaisuuden-oppimisymparistot

• Tieto- ja viestintätekniikka opetuksessa https://www.facebook.com/groups/237930856866/

• Etäopetus https://www.facebook.com/groups/478695812189705/

• Tablet-laitteet opetuksessa https://www.facebook.com/groups/294806730537020/

• Mobiili ammatillisessa https://www.facebook.com/groups/mobiilicase/

• Yrittäjyyskasvatus https://www.facebook.com/groups/295634603879563/

Facebook-ryhmiä opettajille

Harto Pönkähttp://twitter.com/hponka/ http://slideshare.com/hponka http://harto.wordpress.com/http://www.innowise.fi/

KIITOS!