t piri juurikääpä ja hakkuut_ 18.5.2016
TRANSCRIPT
© Luonnonvarakeskus © Luonnonvarakeskus
Metsänterveysseminaari 18.5.2016
Tuula Piri
Juurikääpä ja hakkuut –
missä ja milloin torjuntaa
tulisi tehdä
1 18.5.2016
© Luonnonvarakeskus 18.5.2016 2
Kuusen tyvilahoa aiheuttavat kuusen- ja
männynjuurikääpä
Kuva K.Korhonen
© Luonnonvarakeskus 3 18.5.2016
Tyvilahokuusikossa kääpiä esiintyy:
- tuulenkaatojen juurakoissa
- vanhoissa lahoissa kannoissa
- maahan jätetyissä laholumpeissa
Itiöemä, jossa valkoista pintaa on
100 cm², tuottaa 1,2 mrd elinkykyistä
itiöitä vuorokaudessa.
Valtaosa itiöistä laskeutuu 10 metrin
säteelle käävästä. Alle prosentti itiöistä
kulkeutuu ilmavirtausten mukana jopa
satojen kilometrien päähän.
Kuva T.Piri
Kuva K.Korhonen
© Luonnonvarakeskus
Männynjuurikääpä aiheuttaa männiköissä
tyvitervastautia
Männyn koko latvus kuolee samanaikaisesti
muuttuen ensin kellertäväksi, sitten puna-
ruskeaksi.
Männynjuurikääpä tappaa kaikenikäisiä mäntyjä.
Puu estää pihkoittumisella sienen leviämisen ylös
runkoon.
Kuva T.Piri
Kuva K.Korhonen
Kuva E.Oksanen
© Luonnonvarakeskus
Männynjuurikäävän itiöemiä
Kuva T.Piri
Kuva T.Piri
Kuva T.Piri
© Luonnonvarakeskus 6 18.5.2016 Teppo Tutkija Piirros R.Roberntz/E.Puranen
© Luonnonvarakeskus 7 18.5.2016
Laki metsätuhojen torjunnasta
– metsänhakkaajan on huolehdittava kivennäis- ja turvemaalla
suoritettavan kasvatus- ja uudistushakkuun yhteydessä juurikäävän
torjunnasta juurikäävän leviämisen riskialueella toukokuun alun ja
marraskuun lopun välisenä aikana.
Asetus juurikäävän torjunnasta (264/2016)
– Juurikäävän leviämisen riskialueet
ja torjuntakohteet
– Hyväksyttävät torjuntamenetelmät
– Ilman lämpötilaa koskeva rajaus
Kantokäsittely kesähakkuissa on 18.4.2016 alkaen
lakisääteinen velvoite
© Luonnonvarakeskus 8 18.5.2016
• Pienet männyn ja kuusen kannot juurikäävän tartuntalähteinä ja
taudin levittäjinä
• Alkukevään ja loppusyksyn hakkuut
• Kantokäsittelyn pohjoisraja – asetus vs. hyvän metsänhoidon
suositukset
• Kesähakkuut turvemaiden männiköissä
Onko lakisääteinen torjunta riittävän kattava estämään
juurikäävän leviämisen?
Onko kantokäsittely turhaa lahoissa metsiköissä?
© Luonnonvarakeskus
Onko pienten harvennuskantojen käsittely
taimikossa tarpeellista?
• Laki edellyttää käsittelemään
läpimitaltaan yli 10
senttimetriä olevat
havupuiden kannot
9 18.5.2016 Kuva T.Piri
Kuva T.Piri
© Luonnonvarakeskus
Juurikääpäriski männyn taimikoiden harvennuksessa
10 18.5.2016
Selvitetty harvennuskantojen itiötartuntaa luontaisesti syntyneissä männyn taimikoissa (ikä
10-16 v., tyviläpimitta 3,2-5,4 cm, pituus 2,5-2,7m).
• Kaksi kuukautta harvennuksen jälkeen 30 % (3,3-64,4%) käsittelemättömistä kannoista
oli saanut juurikääpätartunnan. Vuoden kuluttua harvennuksesta 3 %:ssa (0-5,0%)
tartunta.
• Puumalan kokeella tutkittiin myös juuristot, joista 2,9 % oli juurikäävän tartuttamia vuoden
kuluttua harvennuksesta.
”Teoriassa Puumalan taimikossa saatu tulos merkitsee, että esim. taimikossa, mistä
poistetaan 1000 männyn tainta/ha, voisi harvennuksen seurauksena syntyä 29 uutta
tyvitervastautipesäkettä hehtaarille.”
• Harmaaorvakalla käsitelyillä koealoilla juurikäävän tartuttamien kantojen osuus kohteilla
vaihteli 0:sta 11 %:iin 2 kuukauden kuluttua käsittelystä. Vuoden kuluttua juurikääpää ei
enää löytynyt käsitellyistä kannoista.
K. Jokinen 1984. Männyn tyvitervastaudin leviäminen ja torjunta harmaaorvakalla (Phlebiopsis gigantea) Männyn
taimikoiden harvennuksessa. Folia Forestalia 607.
© Luonnonvarakeskus 11 18.5.2016
• Taimikkojen ikä 8-15 vuotta;
kantojen läpimitta 2-14 cm.
• Kannot ympätty juurikäävän
itiöliuoksella.
• Viiden vuoden kuluttua
katsottu sienen leviäminen
kuusen taimiin kahden
metrin säteellä kannosta.
• 65% kannoista oli levittänyt
taudin ainakin yhteen
lähellä kasvavaan puuhun.
• Vaikka leviämisriski kasvoi
selvästi kannon läpimitan
kasvaessa, oli pienin tautia
levittävä kanto läpimitaltaan
vain 2.5 cm ja nuorin taimi
7 vuotta.
Juurikäävän leviäminen kuusen taimien kannoista
viereisiin taimiin
Gunulf, A., Wang, L.Y., Englund, J.-E. & Rönnberg, J. 2012. Secondary spread of Heterobasidion parviporum
from small Norway spruce stumps to adjacent trees. For. Ecol. Manag. 287: 1-8.
© Luonnonvarakeskus
Purppuranahakan ja harmaaorvakan yhteisvaikutus
juurikäävän torjunnassa
12
Hamberg, L., Korhonen, K. & Hantula, J. 2012. Interaction between Chondrostereum purpureum and
Phlebiopsis gigantea in mixed suspension and their biocontrol efficacy in spruce logs and birch stumps.
Biocontrol Science and Technology 22: 1239-1243.
Kuva L.Hamberg
© Luonnonvarakeskus
18.5.
2016 13
Männyn kannot:
• keskiläpimitta 8.9 cm (4-18 cm)
• vuoden kuluttua hakkuusta juurikäävän
tartuttamia 11.4 % (0-50.0%)
Kuusen kannot:
• keskiläpimitta 6.1 cm (2-10.5 cm)
• vuoden kuluttua hakkuusta juurikäävän
tartuttamia 10.9 %
Tarpeellista käsitellä myös alle 10-senttiset
kannot energiapuuhakkuissa.
Juurikääpätartunnat kesäkauden energiapuu-
harvennuksissa
Kuva M.Sirén
Kuva T.Piri
© Luonnonvarakeskus
Kantokäsittelyn aloittaminen keväällä ja
lopettaminen syksyllä
• Laki metsätuhojen torjunnasta: Torjunnasta huolehdittava toukokuun alun ja
marraskuun lopun välisenä aikana.
• Asetus: Ilman lämpötilaa koskeva rajaus.
Hakkuun yhteydessä ei tarvitse huolehtia torjunnasta riskialueella, jos:
1) terminen kasvukausi ei ole alkanut,
2) hakkuuvuorokauden alin lämpötila hakkuukohteella on alle 0 celsiusastetta,
3) maassa on yhtenäinen lumipeite tai
4) hakkuun kohteena olevan metsän sijaintikunnan alin lämpötila on hakkuuta
edeltävällä kolmen viikon jaksolla ollut alle -10 celsiusastetta.
Terminen kasvukausi alkaa usein jo huhtikuun puolella.
- Kantokäsittely kannattaa aloittaa termisen kasvukauden alkaessa.
Vaikka lämpötila käy nollan alapuolella, tartuntariski jatkuu, jos päivälämpötilat korkeita.
- Hakkuu kannattaa siirtää myöhemmäksi kunnes päivälämpötila jää alle +5
asteen.
14 18.5.2016
© Luonnonvarakeskus 15 18.5.2016
Hyvän metsänhoidon suositukset
Asetus 264/2016: kuusen- ja männynjuurikäävän leviämisen
riskialueet ovat eteläinen ja keskinen Suomi. Kuusenjuurikääpää suositellaan torjuttavaksi kuusen koko
esiintymisalueella sekä kivennäis- että turvemailla.
Männynjuurikäävän torjuntaa suositellaan tehtäväksi
kivennäismailla Lapin maakunnan eteläpuolella.
Juurikäävän levinneisyyden riskialueet
© Luonnonvarakeskus
Kuusen kannot alttiita itiötartunnalle myös turvemailla – riski kuitenkin
pienempi kuin kivennäismailla.
Skotlannissa sitkankuusen kantojen tartuntaprosentti
kivennäismaalla 80% (itiöymppäys) ja 19% (luontainen tartunta);
turvemailla vastaavasti 69% ja 12% (Redfern et al. 2001).
Juurikääpä leviää turvemaiden kuusikoissa
juuriyhteyksiä pitkin. Kloonit jonkin verran
pienempiä turvemailla kuin kivennäismailla.
Syynä nuorempi tautihistoria?
Lahoriski suurenee turvekerroksen ohentuessa.
16 18.5.2016
Juurikääpäriski turvemailla
Kuva T.Piri
© Luonnonvarakeskus 17 18.5.2016
Latviassa 16% turvemaiden kuusikoista on
juurikäävän lahottamia.
- reheviä kasvupaikkoja
- pH alhaisempi lahoissa kuin terveissä turvemaiden
kuusikoissa.
Itiöemiä erityisen runsaasti ojitetuilla
turvekankailla.
Tyvitervastaudista ei havaintoja turvemailla
- Joko tautia ei esiinny turvemailla Antagonistit vaikeuttavat juurikäävän leviämistä
turvemaiden männiköissä Juurikääpärihmasto
etenee männyllä juuren pintaosassa kuusella
juuren sisäosassa.
- tai Tauti jäänyt havaitsematta turvemailla.
Uusi ilmiö, ei vielä silmiinpistäviä pesäkkeitä.
Tehdäänkö oikein, kun turvemailla ei käsitellä männyn kantoja?
Kuva T.Piri
© Luonnonvarakeskus
Kantokäsittely juurikäävän saastuttamissa
metsiköissä
• Juurikääpärihmaston
(sieniyksilön) elinikä 200-300
vuotta (mesisieni 2400 vuotta).
• Estämällä sinnikkäästi uudet
itiötartunnat saadaan
juurikääpätuhot pitkällä
aikajänteellä vähenemään.
18 18.5.2016
Juurikääpä 35 vuotta vanhassa
kuusen kannossa.
Kuva T.Piri
© Luonnonvarakeskus 19
Edellisen puusukupolven
kuusista 17,5 % juurikäävän
lahottamia.
Ennen ensimmäistä
harvennushakkuuta1993
juurikäävän lahottamia
kuusia nykyisessä
puusukupolvessa 8,7%.
- Harvennus talvella, ei
uusia tartuntoja
13 vuotta harvennuksen
jälkeen juurikäävän
lahottamia puita 16,1 %
- Kolme juurikääpäkloonia
kuollut pois.
- Kahden kloonin
eteneminen pysähtynyt
- Kasvullisen leviämisen
seurauksena 5 uutta
puuta sairastunut.
© Luonnonvarakeskus
Miten minimoida juurikääpäriski kesähakkuissa?
20 18.5.2016
• Lakivelvoitteinen kantokäsittely
- Kantokäsittelyn täytettävä sille asetetut laatuvaatimukset
Lisäksi
• Kantokäsittely tarvittaessa taimikon harvennuksessa (luontaisesti
syntyneet ja kylvetyt männyn taimikot). - Taimikko kannattaa harventaa mahdollisimman aikaisessa
vaiheessa. Mitä pienemmät kannot sitä pienempi tartuntariski
- Sekametsiköiden etu; lehtipuiden harvennuskannoissa ei tartuntariskiä
• Kantokäsittely energiapuuharvennuksissa (keskiläpimitta alle 10 cm).
• Kantokäsittelyn aloittaminen keväällä termisen kasvukauden alettua.
• Syksyllä kantokäsittelyn loputtua ensimmäisiin yöpakkasiin hakkuuta
kannattaa siirtää kunnes tartuntariski on ohi.
• Kuusenjuurikäävän leviämisen estämiseksi kantokäsittely myös Pohjois-
Suomessa.
© Luonnonvarakeskus © Luonnonvarakeskus 21 18.5.2016
Kiitos