talousarvio 2018 taloussuunnitelma 2018 - 2020 · 2019-04-16 · 3.5 strategia ja toiminnan...
TRANSCRIPT
TALOUSARVIO2018
TALOUSSUUNNITELMA2018 - 2020
KOULUTUS TEKEE HYVÄÄ.LÄPI ELÄMÄN.
Sisällys
1 KUNTAYHTYMÄN JOHTAJAN KATSAUS.................................................................................... 1
2 VALTAKUNNALLINEN JA MAAKUNNALLINEN TOIMINNANOHJAUS ........................................ 3
2.1 Toimintaympäristön muutokset ....................................................................................... 3
2.2 Toimintaa ohjaava lainsäädäntö ja koulutuksen järjestämisluvat ................................... 7
2.3 Toiminnan rahoitus........................................................................................................... 9
3 KUNTAYHTYMÄN TOIMINNANOHJAUS ................................................................................. 12
3.1 Jäsenkunnat .................................................................................................................... 12
3.2 Kuntayhtymän organisaatio ........................................................................................... 12
3.3 Toimintaa ohjaavat sopimukset ja säännökset .............................................................. 14
3.4 Perustehtävä, visio ja arvot ............................................................................................ 15
3.5 Strategia ja toiminnan kehittäminen .............................................................................. 15
3.5.1 Strategiset toimenpiteet 2018 - 2020 .................................................................... 17
3.5.2 Sisäinen valvonta ja riskien hallinta ....................................................................... 21
4 KUNTAYHTYMÄN TAVOITTEET .............................................................................................. 23
4.1 Oppimispalvelut .............................................................................................................. 24
4.1.1 Savon ammattiopisto ............................................................................................. 25
4.1.2 Varkauden lukio ja aikuislinja ................................................................................. 28
4.1.3 Tuloskortti .............................................................................................................. 29
4.2 Kehityspalvelut ............................................................................................................... 30
4.2.1 Tuloskortti .............................................................................................................. 31
4.3 Yhteiset palvelut ............................................................................................................. 31
4.3.1 Tuloskortti .............................................................................................................. 33
4.4 Tilapalvelut ..................................................................................................................... 34
4.4.1 Tuloskortti .............................................................................................................. 35
4.5 Savon Koulutus Oy .......................................................................................................... 36
5 TALOUSARVIO VUODELLE 2018 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2018 - 2020 ............. 37
5.1 Taloussuunnittelu ........................................................................................................... 37
5.2 Talousarvion laatimisen perusteet ................................................................................. 38
5.3 Poistot ............................................................................................................................. 39
5.4 Talousarvion sitovuus ..................................................................................................... 39
5.5 Käyttötalousosa .............................................................................................................. 40
5.6 Tuloslaskelmaosa ............................................................................................................ 42
5.7 Rahoitusosa .................................................................................................................... 43
5.8 Investointiosa ................................................................................................................. 43
5.8.1 Vuosien 2018 - 2020 rakennusinvestoinnit ........................................................... 44
Tuloslaskelmaosa ..................................................................................................................... 45
Käyttötalousosa........................................................................................................................ 48
Rahoitusosa .............................................................................................................................. 49
Tuloslaskelma- ja käyttötalousosa, oppimispalvelut ............................................................... 50
Tuloslaskelma- ja käyttötalousosa, kehityspalvelut ................................................................ 51
Tuloslaskelma- ja käyttötalousosa, yhteiset palvelut .............................................................. 52
Tuloslaskelmaosa, tilapalvelut ................................................................................................. 53
Käyttötalousosa, tilapalvelut ................................................................................................... 55
Investointiosa ........................................................................................................................... 56
Talousarvion 2018 yhteenveto ................................................................................................ 57
Liite 1 Hankeluettelo Liite 2 Henkilöstösuunnitelma 2018 Liite 3 Kuntayhtymän riskit Liite 4 Kuntayhtymän tuloskortin mittareiden trendit Liite 5 Kuntayhtymän ja tulosalueiden tuloskorttien mittariseloste
1
1 KUNTAYHTYMÄN JOHTAJAN KATSAUS
Vuosi 2018 tulee olemaan uuden toisen asteen ammatillisen koulutuksen ensimmäinen vuosi. Olemme saaneet uuden toimintaamme ohjaavan lainsäädännön, rahoitusmallin uudistaminen alkaa vaiheittain, saaneet uuden toimiluvan, uudistaneet organisaatiomme, toteutamme vuosityöaikakokeilua ensimmäistä kokonaista vuotta ja reformin tavoitteet vaatimuksineen tulevat täysimääräisesti voimaan. Uudistukset ovat mittavia, mutta me olemme niihin hyvin valmistautuneet ja tulemme menestymään jatkossakin.
Meillä on hyvä ja yhtenäinen kuntayhtymä. Paljon työtä kuitenkin riittää. Olemme sopeuttaneet toimintaamme vuosien ajan ja erityisen kovia sopeutustoimia toteutimme siirryttäessä vuodesta 2016 vuoteen 2017. Nyt saavutettu talouden taso on nähtävillä olevan tulevaisuuden mukainen toimintataso. Talouden kiristyminen on näkynyt toiminnassamme, mutta siitä huolimatta ydintehtävässä, eli kouluttamisessa, olemme saavuttaneet hyviä tuloksia. Nyt valmisteltu talousarvio lähtee siitä, että nykyinen volyymi pystytään säilyttämään ja keskitymme opetuksen toteutuksen kehittämiseen. Merkittäviä tekijöitä ovat työpaikalla tapahtuvan oppimisen vahvistaminen, opettajuuden ja erityisesti sen pedagogisen osaamisen kehittäminen, digitalisaation lisääntyvä hyödyntäminen sekä tiedolla johtamisella tuettu parantuva esimiestyö kaikilla johtamisen tasoilla.
2
Käynnissä olevat ja tulevat tilaratkaisut ovat keskeinen osa toimintaympäristömme muuttumista. Yhteistyö Iisalmessa Ylä-Savon ammattiopiston kanssa yhteisen kampuksen rakentamiseksi on pitkällä ja edennyt hyvässä hengessä. Toivalan kampus on rakentunut asetetuissa tavoitteissa ja kokonaisuuden viimeistelyn eteen tehdään työtä jatkossakin. Muuruveden osalta alkuvuonna valmistuu selvitys tulevista tilatarpeista muuttuvassa koulutuskokonaisuudessa. Varkauden kampuksen uudistuminen etenee vaiheittain valmistuen vuonna 2020. Kuopiossa toimintojen keskittyminen kokonaan uusiin toimitiloihin Savilahdessa tulee saada päätösten osalta tehtyä vuoden 2018 aikana. Siirtyminen tulee tapahtumaan vaiheittain, mutta tavoitteena on ensimmäisen vaiheen toteutuminen syyslukukaudeksi 2019. Kyse on kokoluokaltaan kuntayhtymän historian suurimmasta yksittäisestä päätöksestä. Siinä onnistuminen takaa modernit oppimisympäristöt tuhansille opiskelijoillemme vuosittain vuosikymmeniksi eteenpäin. Varkauden lukio on tärkeä osa kuntayhtymämme toimintaa. Se antaa mahdollisuuden Varkauden alueen toisen asteen kokonaisuuden tarjoamiselle ja kehittämiselle.
Tulemme jatkamaan työhyvinvoinnin kehittämistä ja työolobarometrien toteuttamista vuonna 2018. Kuntayhtymän suurin rahoituksen kohde ei ole tilat vaan panostus henkilöstöön. Se on meidän tärkein pääoma, josta pitää pitää hyvää huolta. Avoin keskustelu, avoin ilmapiiri, toistemme tukeminen, arvostaminen ja kunnioittaminen sekä jokaisen työn merkityksen näkeminen osana kokonaisuutta auttaa yhteistä tekemistämme. Suomessa on hyvä perinne pitää toisista huolta ja sen perinteen mukaisesti myös meidän tulee toimia. Tarvittavia kohdennettuja toimintojen mitoituksia tai muita järjestämisiä koskevia toimia varmasti tulee olemaan tulevaisuudessakin. Niiden hyvä ja ratkaisukeskeinen toimintatapa auttaa niissäkin tilanteissa parhaiten löytämään keinot mennä eteenpäin.
Voimme katsoa luottavaisesti tulevaisuuteen. Isossa kuvassa tulevaisuus on turvattu, kun muistamme arvioida, uudistua ja arvostaa työtämme. Jokaisen meistä. Ollaan terveellä tavalla ylpeitä erittäin merkittävästä työstämme maakuntamme ja koko Suomen kehittämiseksi uudelle maamme itsenäisyyden vuosisadalle siirryttäessä!
Heikki Helve kuntayhtymän johtaja
3
2 VALTAKUNNALLINEN JA MAAKUNNALLINEN TOIMINNANOHJAUS
2.1 Toimintaympäristön muutokset
Ammatillisen koulutuksen toimintaympäristön muutos jatkuu edelleen voimakkaana. Ammatillisen koulutuksen reformi, jolla on tavoitteena vastata työelämän ja osaamisvaatimusten voimakkaaseen muutokseen on etenemässä toteutukseen. Vuoden 2018 alussa voimaan astuva, uudistettu Laki ammatillisesta koulutuksesta hyväksyttiin kesällä 2017, mutta toimintaa varsinaisesti ohjaavat asetukset tulevat hyväksytyiksi vasta loppuvuodesta 2017. Näin ollen monet koulutuksen järjestämiseen liittyvistä asioista ovat edelleen vasta valmistelussa. Koulutuksen reformia ollaan tekemässä valitettavan voimakkaasti supistuneilla resursseilla, joiden suunnitellaan olevan 2017 tasoa. Rahoitusjärjestelmän muuttuminen ja kohdentumisperusteiden vähittäinen muutos ovat merkittävä peruste toiminnan kehittämiselle ja muuttamiselle tulevana toimintavuotena. Ammatillisen koulutuksen reformin toteutus säädösten ja toiminnan ohjausinstrumenttien osalta saatetaan päätökseen vuoteen 2019 mennessä.
Toteutumassa olevan koulutusreformin välittömänä vaikutuksena on osaamisperusteisuuden lisääntyminen, työelämän kanssa tehtävän yhteistyön kehittyminen ja rahoituksen perusteiden muuttuminen. Rahoituksen perusteena opiskelijamäärän merkitys vähenee ja tutkintosuoritusten sekä koulutuksen vaikuttavuuden merkitys lisääntyy. Koulutuksen järjestäjien tuloksellisuutta ja laatua arvioidaan, järjestäjiä vertaillaan ja tuloksellisuuden onnistumisesta palkitaan.
4
Reformilla vastataan työelämän nopeisiin muutoksiin. Digitaalisuus lisääntyy teollisuudessa ja palveluissa nopeasti ja se asettaa haasteet eri alojen osaamiselle ja opetukseen. Muutos ei niinkään vähennä ihmistyön tarvetta tavaroiden ja palvelujen tuottamisessa, mutta se muuttaa osaamistarpeita ja luo uusia osaamistarveyhdistelmiä. Jäsenkuntien määrässä ei todennäköisesti tapahdu muutoksia suunnittelukauden aikana. Jäsenkuntien yhteenlaskettu väestömäärä pysyy ennallaan tai on lievästi kasvava. Jäsenkunnista suurin väestön kasvu määrällisesti kohdistuu Kuopioon ja Kuopion seutuun. Useimmissa Pohjois-Savon kunnissa väestön määrä vähenee. Myös nuorten ikäluokka pienenee. (kuvat 1 ja 2, jotka perustuvat tilastokeskuksen viimeiseen vuonna 2015 laadittuun ennusteeseen).
Kuva 1. Pohjois-Savon väestökehitys 16-vuotiaiden ikäluokassa väestöennusteen 2015 mukaan.
Kuva 2. Pohjois-Savon väestökehitys 16-vuotiaiden ikäluokassa vuosina 2010 - 2014.
5
Valmisteilla oleva maakuntahallinnon uudistus tulee muuttamaan maakunnallisen toimintakentän rakenteita ja verkostoja. Julkishallinnon tehtävien vapautuminen kilpailulle tulee muuttamaan toimintaympäristöä ja antamaan uusia mahdollisuuksia ja vaatimaan reagointia kouluttamiseen, ohjaamisen ja työllistymiseen liittyen.
Työttömyys on edelleen maakunnan ongelma, vaikka vuoden 2016 aikana alkanut talouden piristyminen on sitä jonkin verran helpottanut. Syyskuussa 2017 työttömien työnhakijoiden osuus Pohjois-Savon työvoimasta oli 10,8 %, mikä on hieman valtakunnan keskiarvoa korkeampi. Kuopion seudulla ja Sisä-Savossa työllisyys oli muuta maakuntaa parempaa. Nuorisotyöttömyys on edellisvuodesta ilahduttavasti vähentynyt, ollen syyskuussa 14 % vähemmän kuin vuotta aiemmin. Pitkäaikaistyöttömyys on laskenut myös vuoden 2017 alusta ja syyskuussa myös 2 vuotta työttömänä olleiden määrän kasvu taittui. Avoimien työpaikkojen määrä on samalla tasolla kuin edellisenä vuonna, joten työllisyyskehityksen voi ennakoida kehittyvän edelleenkin positiivisesti.
Työmarkkinoiden akuutti ongelma on edelleen, että työmarkkinoilla työttömät ja työvoimatarpeet eivät kohtaa. Maakunnassamme tilanne on koko ajan edelleen vaikeutumassa mm. kone- ja metallialalla, jolla työmahdollisuuksia olisi, mutta alan koulutus ei ole riittävän vetovoimainen houkuttelemaan nuoria alalle. Haasteena koulutukselle on myös kasvava tarve eriasteiseen ohjaukseen, opintojen ja työuran eri vaiheissa. Ohjauksen ja muun opintoihin ja uraan liittyvän tuen tarve näyttää koko ajan kasvavan. Ohjauksella pystytään mahdollisesti vastaamaan ns. kohtaanto-ongelmaan, mutta vastaavasti ohjaus vaatii lisääntyviä resursseja koulutuksenjärjestäjältä.
Työttömyyden ja työmarkkinoiden kohtaanto-ongelman lisäksi maakuntamme ka koko itäisen Suomen ongelmana on väestökato. Väestön kehityksessä on seutukuntakohtaisia eroja, mutta maakunta menettää kokonaisuudessaan väkeä eteläiseen Suomeen. Kysymys on osittain maakuntamme vetovoimasta ja sen kehittymisestä. Ammatillisen koulutuksen järjestämis- ja toteutusratkaisuilla on vaikutusta siihen kuinka herkästi nuoret ikäluokat ovat valmiita muuttamaan maakunnasta. Nuorille ratkaisevaa on luonnollisesti mahdollisuudet työllistyä opintojen jälkeen ja siinä suhteessa ammatillisen koulutuksen yritystoimintaa tukeva ja palveleva toiminta on erityisen merkityksellistä.
Ammatillisen koulutuksen määrälliseen tarpeeseen ja sisällölliseen kehittämiseen vaikuttavat alueen työ- ja elinkeinoelämässä tapahtuvat muutokset, tarve saada kaikille peruskoulunsa päättäville jatko-opintopaikka sekä oma osaaminen. Koulutus- ja osaamistarpeiden määrällisiä ja laadullisia toimintaympäristön muutoksia pyritään ennakoimaan maakunnallisella ennakoinnilla. Ennakoinnin menetelmiä kehitetään, jotta tietoa pystytään tehokkaammin analysoimaan ja hyödyntämään päätöksenteossa.
Ammatilliselta koulutukselta edellytetään yhä läheisempää yhteistyötä alueen työ- ja elinkeinoelämän kanssa sekä kykyä vastata työelämän kiihtyviin muutoksiin. Uusia ammatteja syntyy ja vanhoja poistuu. Ammatillinen koulutus nähdään kasvavassa määrin alueen työ- ja elinkeinoelämän voimavarana, kehittäjänä ja osaavan työvoiman turvaajana. Työelämä kansainvälistyy ja se edellyttää ammatilliselta sekä lukiokoulutukselta uudenlaisia kansainvälistymisvalmiuksia. Yhteistyö koulutuksen järjestäjien ja koulutustasojen välillä tulee lisääntymään ja tutkintojärjestelmä uudistuu ja sen joustavuus lisääntyy.
6
Toimintaympäristön muutoksien mukanaan tuomia vaikutuksia koulun arkeen ovat mm. - Työelämävalmiuksien omaksumisen merkitys jo opiskeluaikana lisääntyy. Ammattien
ja ammattitaitojen uudistuminen edellyttää muutosvalmiutta ammatillisessakoulutuksessa ja sen opetussuunnitelmissa. Kestävän kehityksen merkitys vahvistuu.
- Ammatillisen opettajan työ muuttuu oppilaitoskeskeisestä opetuksesta yhä enemmäntyötilanteissa ja työpaikalla tapahtuvaan oppimisen ohjaamiseen ja osaamisenarviointiin. Aikaisemman osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen merkityslisääntyy. Tieto- ja viestintäteknologian käyttö lisääntyy oppimisessa.
- Ammatillinen koulutus on yhä enemmän kokonaisuus, joka edellyttää järjestäjältäjoustavaa kykyä palvella sekä työelämään siirtyvien että työssä olevienkoulutustarpeita. Asiakkuuksien kokonaisvaltaiset osaamisen kehittämisratkaisut jakumppanuuksien rakentaminen kilpailutekijöinä lisääntyy.
- Nuorten elämänhallintaan liittyvät ongelmat ovat lisääntyneet, mikä edellyttäähenkilöstön valmiuksien lisäämistä opintoihin liittyvässä ohjauksessa, opiskeluhuollontoteuttamisessa ja opiskelijoiden kokonaisvaltaisessa tukemisessa. Myös nuortenarvopohjan muutokset vaikuttavat oppimiseen ja opetukseen.
- Opiskelijoiden odotukset ja vaatimukset opiskeluympäristön toiminnallisille puitteilleja opetusjärjestelyjen laadulle kasvavat. Yksilöllisten opintopolkujen joustavuudentarve sekä opiskelijoiden tarve vaikuttaa koulutuksen järjestämiseen lisääntyy.Opiskelupaikan valintaan vaikuttaa entistä enemmän koulutuksenjärjestäjän maine jajulkisuuskuva.
Pohjois-Savon maakuntasuunnitelman luonnoksessa 2018 - 2040 korostetaan keskeisesti työelämän kehittämispanostuksia, työvoiman riittävyyttä ja osaamista. Maakunta on määritellyt kehittymiseensä ja uudistumiseensa vaikuttavat tavoitteet kuvan 3 mukaisesti.
Kuva 3. Pohjois-Savon taloutta uudistavat kehittämiskärjet ja tavoitteet (Pohjois-Savon liitto).
7
Ammatillisen koulutuksen tulee sisällöllisesti ja määrällisesti tukea maakunnan kehittämislinjauksia. Pohjois-Savon maakuntaohjelma vuosille 2018 - 2021 painottaa erityisesti koulutuksen ja osaamisen merkitystä maakunnan hyvinvoinnin kehittymisen takeena. Ohjelmassa painotetaan toimivan koulutusketjun toteuttamista sekä koulutuksen vahvaa yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa. Koulutuksen merkitystä on ohjelmassa painotettu myös syrjäytymisen ehkäisijänä sekä nuorten työelämään sijoittumisen tukijana.
2.2 Toimintaa ohjaava lainsäädäntö ja koulutuksen järjestämisluvat
Ammatillisten tutkintojen ja koulutuksen järjestämislupa 1.1.2018 lukien
Savon koulutuskuntayhtymän toimintaa ohjaavia lakeja ovat laki ammatillisesta koulutuksesta (531/2017), perusopetuslaki (628/1998), lukiolaki (629/1998), laki vapaasta sivistystyöstä (632/1998), laki taiteen perusopetuksesta (633/1998), laki valtion ja yksityisen järjestämän koulutuksen hallinnosta (634/1998), laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1705/2009), laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta (532/2017) ja laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta (916/2012) sekä lisäksi edellä mainittuihin lakeihin tehdyt muutokset ja lisäykset niiden säätämisen jälkeen.
Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (531/2017) 133 §:n perusteella opetus- ja kulttuuriministeriö muuttaa hakemuksetta 31.12.2017 asti voimassa olevat ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain (630/1998) ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (631/1998) nojalla myönnetyt järjestämisluvat 1.1.2018 alkaen em. lain (531/2017) 22 – 27 §:ien mukaisiksi ammatillisten tutkintojen ja koulutuksen järjestämisluviksi.
Järjestämislupaan sisältyy 1.1.2018 voimaan tulevan opetus- ja kulttuuriministeriön ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteesta antaman asetuksen mukaiset tutkinnot. Tutkintorakenteesta 31.12.2017 poistuvia tutkintoja korvaavat tutkinnot sisältyvät pääsääntöisesti lupaan. Niiden tutkintojen osalta, joiden nimi muuttuu, on lupaan kirjattu 1.1.2018 voimassa olevan tutkinnon nimi ja tutkinnon myöhempi nimi ilmenee liitteestä.
Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt Savon koulutuskuntayhtymälle oikeuden järjestää järjestämisluvan mukaisia tutkintoja ja koulutusta myös työvoimakoulutuksena. Samoin koulutuksen järjestäjällä on oikeus järjestää ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (531/2017) 30 §:ssä tarkoitetun koulutuksen hankinnan kautta oppisopimuskoulutuksena (laajennettu oppisopimuskoulutus) kaikkia em. lain 6 §:ssä tarkoitettuun tutkinto-rakenteeseen kuuluvia tutkintoja sekä em. lain 8 §:n 1 kohdassa tarkoitettua ammatillista osaamista syventävää ja täydentävää koulutusta. Koulutuksen järjestäjällä on oikeus järjestää järjestämisluvan kohdassa 1 mainittuja tutkinto- ja valmentavaa koulutusta vankila-opetuksena yhteistyössä muiden vankilaopetusta järjestävien ammatillisen koulutuksen järjestäjien kanssa.
Kuntayhtymällä on oikeus järjestää ammatilliseen koulutukseen valmentavaa koulutusta eli VALMA koulutusta sekä työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaa koulutusta eli TELMA koulutusta. Kuntayhtymän tulee toimia yhteistyössä koulutuksen järjestäjien kanssa, joiden tehtävänä on vaativan erityisen tuen järjestäminen. Kuntayhtymän velvollisuutena on järjestää kohdassa 1 mainittuja tutkintoja ja valmentavaa koulutusta vaativaan erityiseen
8
tukeen oikeutetuille opiskelijoille sekä kuntayhtymän tehtäviin kuuluu myös urheilijoiden ammatillisen koulutuksen järjestäminen.
Savon koulutuskuntayhtymällä on oikeus toimia kuorma- ja linja-auton kuljettajien ammattipätevyydestä annetun lain (273/2007) ja kuorma- ja linja-auton kuljettajien ammattipätevyydestä annetun valtioneuvoston asetuksen (640/2007) mukaisena kuorma- ja linja-auton kuljettajan perustason ammattipätevyyskoulutusta antavana koulutuskeskuksena. Kuntayhtymä saa em. ammattipätevyyslain 10 §:n nojalla antaa myös jatkokoulutusta, jos koulutuksen järjestäjällä on voimassa oleva Liikenteen turvallisuusviraston (Trafi) hyväksymä jatkokoulutuksessa käytettävä koulutusohjelma. Em. tutkintoja ja koulutusta on oikeus järjestää myös työvoimakoulutuksena.
Järjestämisluvassa on määritelty myös opetus- ja tutkintokieleksi suomi, toiminta-alueeksi Pohjois-Savon maakunta ja Pieksämäki. Lisäksi tutkintoja ja koulutusta saa järjestää Ahvenanmaan maakuntaa lukuun ottamatta myös muualla Suomessa. Opiskelijavuosien vähimmäismääräksi on määritelty 5755 opiskelijavuotta siten, että vaativan erityisen tuen mukaista koulutusta saadaan järjestää enintään 27 opiskelijavuotta.
Savon koulutuskuntayhtymä voi ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (531/2017) 132 §:n nojalla toteuttaa loppuun välinehuoltoalan perustutkintoa koskevan kokeilun. Samoinvoidaan toteuttaa loppuun sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon perustason ensihoidonosaamisalaa koskeva kokeilu. Kokeilut päättyvät 31.12.2019.
Savon koulutuskuntayhtymän järjestämislupaan on kirjattu yhteensä 217 tutkintoa. Seuraavasta kuviosta voidaan nähdä, että tutkintojen määrä kuntayhtymässä vähenee 165 tutkinnosta 114 tutkintoon (tilanne 1.1.2019) OKM:n hyväksymässä tutkintojärjestelmässä tapahtuneista muutoksista johtuen.
Kuva 4. Tutkintojen (pt, at, eat) järjestämisluvat ja niiden lukumäärän muutos vuodesta 2018 vuoteen 2019.
9
Savon koulutuskuntayhtymällä on lukiokoulutuksen järjestämislupa (dnro 45/530/2008) lukiokoulutuksen järjestämiseen Varkauden kaupungissa.
2.3 Toiminnan rahoitus
Ammatillinen koulutus uudistuu vuoden 2018 alusta lukien toteutettavan ammatillisen koulutuksen reformin linjausten mukaisesti. Reformissa uudistetaan koulutuksen rahoitusta ja rakenteita jatko-opintokelpoisuus säilyttäen. Reformissa uudistetaan ammatillisen koulutuksen toimintalainsäädäntö, rahoitusjärjestelmä sekä säätely- ja ohjausjärjestelmä uudenlaiseksi kokonaisuudeksi, jonka lähtökohtana ovat osaamisperusteisuus, asiakaslähtöisyys ja elinikäinen oppiminen. Ammatillisen peruskoulutuksen, ammatillisen lisäkoulutuksen, oppisopimuskoulutuksen ja ammatillisten erikoisoppilaitosten rahoitus-järjestelmät uudistetaan yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Rahoitusjärjestelmään sisällytetään myös tutkintotavoitteisen työvoimakoulutuksen sekä osa ei-tutkintotavoitteisen työvoimakoulutuksen rahoituksesta. Kaikkea ammatillista koulutusta säädellään jatkossa yhdellä järjestämisluvalla.
Rahoitus myönnetään suoraan koulutuksen järjestäjälle. Koulutuksen järjestäjiä kannustetaan toiminnan tehostamiseen lisäämällä koulutuksen vaikuttavuuden ja opiskelijoiden osaamisen kertymisen painoarvoa rahoituksessa. Rahoitusperusteilla pyritään lisäksi tehostamaan aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustamista, parantamaan koulutuksen läpäisyä, lisäämään oppisopimuskoulutusta ja muuta työpaikalla tapahtuvaa oppimista sekä mahdollistamaan koulutuksen eri järjestämismuotojen joustava yhdistely työelämän ja yksilöiden tarpeiden mukaisesti. Uudistuksessa pyritään turvaamaan koulutuksen järjestäjien saaman rahoituksen ennakoitavuus ja riittävä vakaus. Ammatilliseen koulutukseen kohdennettava valtionrahoitus muuttuu talousarvioperusteiseksi. Kunnilla säilyy omarahoitusosuus ammatillisen koulutuksen rahoituksessa, mutta kuntien rahoitusvastuuta ei jaotella enää ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen välillä. Kuntien rahoitusosuus määrittyy suhteellisena osuutena talousarvioon otettavasta valtion määrärahasta laissa säädetyn kertoimen avulla, kuitenkin siten, että kuntien rahoitusosuus ei ylitä vuoden 2017 tasoa.
Ammatillisen koulutuksen kokonaisrahoitus jakaantuu laskennalliseen perus-, suoritus- ja vaikuttavuusrahoitukseen sekä hakemusten perusteella maksettavaan strategiarahoitukseen. Perusrahoituksen osuus on 50 prosenttia, suoritusrahoituksen osuus 35 prosenttia ja vaikuttavuusrahoituksen osuus 15 prosenttia laskennallisesta rahoituksesta. Perusrahoitusta maksetaan opiskelijavuosien perusteella, suoritusrahoitusta tutkintojen ja tutkinnon osien perusteella sekä vaikuttavuusrahoitusta työllistymisen, korkeakouluihin jatko-opintoihin siirtymisen ja opiskelija- ja työelämäpalautteen perusteella. Uuden rahoitusjärjestelmän käyttöönottoon liittyy siirtymäaika, jonka aikana perusrahoituksen osuus laskee asteittain kohti 50 prosentin osuutta ja suoritus- ja vaikuttavuusrahoitusosuudet vastaavasti kasvavat. Vuonna 2018 perusrahoituksen osuus on 95 prosenttia ja suoritusrahoituksen osuus 5 prosenttia laskennallisesta rahoituksesta. Vaikuttavuusrahoitusta maksetaan ensimmäisen kerran vuodesta 2020 lukien. Vuoden 2018 ammatillisen koulutuksen rahoitus muodostuu laskennallisesta valtionosuusrahoituksesta, joka kokonaisuudessaan on vähintään 98 prosenttia, sekä valtionavustuksena myönnettävästä strategiarahoituksesta, joka
10
kokonaisrahoituksesta on enintään 2 prosenttia. Laskennallinen valtionosuusrahoitus (100 %) muodostuu taas perusrahoituksesta (95 %) ja suoritusrahoituksesta (5 %).
Järjestäjän perusrahoitukseen vaikuttaa vuonna 2018 tavoitteellisten opiskelijavuosien määrä sekä järjestäjän toimintaan liittyvästä erityisestä syystä haettava harkinnanvarainen korotus. Perusrahoituksen myöntämisen perusteena käytettävä tavoitteellinen opiskelijavuosimäärä kerrotaan järjestäjäkohtaisella painokertoimella. Järjestäjäkohtaisen painokertoimen laskemisessa painotettu opiskelijavuosimäärä jaetaan varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltävän vuoden toteutuneella opiskelijavuosimäärällä. Vuoden 2018 perusrahoitus (95 %) perustuu vuoden 2016 opiskelijamääriin ja suoritusrahoitus (5 %) vuoden 2016 tutkintoihin. Vuoden 2018 opiskelijamäärät ja suoritukset muodostavat taas pohjan vuoden 2020 rahoitukselle. Opiskelijavuodella tarkoitetaan 365:tä päivää, joiden aikana opiskelija otetaan huomioon rahoituksen perusteena opiskeluoikeuden alkamispäivästä lukien siihen päivään asti, kun opiskeluoikeus päättyy. Yhtä opiskelijavuotta voi käyttää useampi opiskelija, jotka suorittavat eri tutkintoja. Opiskelijaa ei oteta huomioon rahoituksen perusteena, jos opiskelijan opiskeluoikeus on väliaikaisesti keskeytetty. Koulutuksen tutkintorakenteeseen kuuluvat tutkinnot jaetaan kustannusryhmiin tutkinnon järjestämisestä aiheutuvien keskimääräisten kustannusten perusteella. Koulutuksen järjestäjän painotetun opiskelijavuosien määrän laskemisessa huomioidaan kaikki eri hintaiset koulutukset annettujen kertoimien kautta.
Harkinnanvaraista korotusta kohdennetaan vuonna 2018 kustannusrakenteeltaan erityisen kalliin koulutuksen järjestämisen turvaamiseksi. Strategiarahoitusta anotaan erikseen, ja sillä tuetaan vuonna 2018 ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanoa, koulutuksen järjestäjärakenteen uudistamiseen liittyviä fuusioita, ammattitaitokilpailujen järjestämistä.
Koulutuksen järjestäjät saivat järjestämisluvat vuodelle 2018 nyt lokakuussa 2017. Niillä jaetaan noin 90 % opiskelijavuosista. Loput paikat vuodelle 2018 kokonaisrahoitustietoineen jaetaan suorite- ja rahoituspäätöksillä vuoden 2017 joulukuussa. Koulutuksen järjestäjänä Savon koulutuskuntayhtymän vähimmäisopiskelijamäärä järjestämisluvan mukaan on 5 755 opiskelijavuotta. Loppuvuodesta päätettävässä suoritepäätöksessä jaettava tavoitteellisten opiskelijavuosien määrä perustuu työ- ja elinkeinoelämän osaamistarpeiden ja väestön koulutustarpeen arviointiin sekä koulutuksen järjestäjäkohtaiseen harkintaan. Työvoimakoulutuksen tehtävän hoitamiseen tarkoitettu opiskelijavuosimäärä kohdennetaan koulutuksen järjestäjille em. suoritepäätöksessä ja varainhoitovuoden aikana tehtävissä lisäpäätöksissä.
Uuden rahoitusmallin monimutkaisuus ja reformin aikataulut tekevät vuoden 2018 budjetoinnin haasteelliseksi. Koulutuksen järjestäjillä ei tällä hetkellä ole kaikkia tarvittavia tietoja oman rahoitusosuutensa laskemiseksi vuodelle 2018. Savon koulutuskuntayhtymässä vuoden 2018 talousarvio laadittiin siten, että talousarvioon sisältyvä valtionosuusperusteinen tulorahoitus noudattaa vuoden 2017 tasoa. Arvioidaan, että kuntayhtymän saama kokonaisrahoitus vuodelle 2018 säilyy vuoden 2017 tasolla.
Valtion talousarvioesityksen mukaan ammatillisen koulutukseen määräraha vuodelle 2018 on 738 644 000 euroa, joka sisältää ammatillisen koulutuksen perus- ja suoritusrahoituksen sekä valtionavustuksena myönnettävän strategiarahoituksen. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon oppisopimuskoulutuksen lisärahoituksen poistuminen, 14,7 milj. euroa, sekä
11
työvoimakoulutuksena järjestettävän ammatillisen koulutuksen asteittainen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle, mikä lisää määrärahaa 50,7 milj. euroa. Strategiarahoitukseen on varattu 33,9 milj. euroa, sekä reformin toimeenpanon tukemiseen ja kehittämiseen on valtion talousarviossa varattu 15 milj. euroa.
Nuorten aikuisten osaamisohjelmaan myönnetään määrärahaa valtionavustuksina 5 048 000 euroa vuodelle 2018. Nuorten aikuisten osaamisohjelma päättyy vuonna 2018. Määrärahaa käytetään ohjelmaan osallistuneiden henkilöiden koulutusten loppuunsaattamiseen. Ennen uuden lain voimaantuloa (1.1.2018) tutkinnon suorittamisen aloittaneet opiskelijat voivat suorittaa tutkinnon loppuun kumottujen lakien nojalla määrättyjen tutkinnon perusteiden mukaisesti tai siirtyä suorittamaan tutkintoa uuden lain nojalla määrättyjen tutkinnon perusteiden mukaisesti.
Lukiokoulutuksen vuoden 2018 rahoitus lasketaan ennakollisesti varainhoitovuotta edeltävän vuoden 2017 keskimääräisen opiskelijamäärän mukaan. Valtion talousarvioesityksessä vuodelle 2018 lukiokoulutuksen keskimääräisen yksikköhinta on 6 070,92 euroa (6198,30 euroa vuonna 2017). Yksikköhintoja laskettaessa niiden opiskelijoiden määrästä, jotka opintonsa aloittaessaan ovat täyttäneet 18 vuotta, otetaan huomioon 58 % koulutuksen järjestäjälle lukion opiskelijaa kohden määrätystä yksikköhinnasta.
Savon koulutuskuntayhtymässä kilpailutilanteessa markkinoilla tapahtuva toiminta on yhtiöitetty vuoden 2017 alusta. Koulutuskonserniin kuuluva osakeyhtiö antaa ei-tutkintoon johtavaa henkilöstö- ja työvoimakoulutusta sekä muita ulkopuolisille tarjottavia maksullisia palveluja kilpailuilla markkinoilla.
12
3 KUNTAYHTYMÄN TOIMINNANOHJAUS
3.1 Jäsenkunnat
Kuntayhtymän jäsenkuntia (16) ovat Iisalmi, Kaavi, Keitele, Kiuruvesi, Kuopio, Lapinlahti, Leppävirta, Pielavesi, Rautalampi, Rautavaara, Siilinjärvi, Suonenjoki, Tervo, Tuusniemi, Varkaus ja Vesanto.
3.2 Kuntayhtymän organisaatio
Yhtymävaltuusto
Yhtymävaltuusto on kuntayhtymän ylin päättävä toimielin. Yhtymävaltuuston jäsenten valinnasta ja määrästä määrätään kuntayhtymän perussopimuksen 6 §:ssä. Jäsenkunnat valitsevat yhtymävaltuuston jäsenet ja kullekin henkilökohtaisen varajäsenen. Yhtymävaltuustossa on 23 jäsentä, joista Kuopiosta neljä, Varkaudesta kolme, Iisalmesta ja Siilijärveltä kaksi ja muista jäsenkunnista yksi jäsen. Yhtymävaltuuston tehtävistä säädetään kuntalaissa sekä mitä kuntayhtymän perussopimuksessa määrätään.
13
Yhtymähallitus
Kuntayhtymällä on perussopimuksen 10 §:n mukaisesti yhtymähallitus, johon yhtymävaltuusto valitsee toimikaudekseen yhdeksän (9) jäsentä. Kullekin jäsenelle valitaan henkilökohtainen varajäsen. Yhtymähallitus johtaa kuntayhtymää ja sen hallintoa siten kuin siitä on erikseen kuntalaissa ja erityislaissa säädetty tai kuntayhtymän perussopimuksessa tai hallintosäännössä määrätty. Yhtymähallitus muun muassa vastaa kuntayhtymän hallinnosta ja taloudesta sekä yhtymävaltuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Yhtymähallitus valvoo kuntayhtymän etua ja, jollei hallintosäännössä toisin määrätä, edustaa kuntayhtymää ja käyttää sen puhevaltaa.
Tarkastuslautakunta
Kuntayhtymässä on perussopimuksen 31 §:n mukaisesti tarkastuslautakunta, jonka tehtävistä säädetään kuntalaissa. Yhtymävaltuusto valitsee tarkastuslautakuntaan toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastamista sekä arvioinnin järjestämistä varten viisi (5) jäsentä ja kullekin henkilökohtaisen varajäsenen.
Opiskeluun soveltumattomuuteen ratkaisuja tekevä toimielin (Sora-toimielin)
Kuntayhtymässä toimii lain ammatillisesta koulutuksesta ja lukiolain mukainen koulutuksen järjestäjän asettama monijäseninen toimielin. Toimielimessä on koulutuksen järjestäjän, opiskelijahuollon, opettajien, työelämän ja opiskelijoiden edustus. Toimielin päättää opiskeluoikeuden peruuttamisesta ja palauttamisesta, opiskelijan määräaikaisesta erottamisesta (siltä osin kuin se ei kuulu rehtorin tehtäviin ja toimivaltaan), opiskelijan asuntolasta erottamisesta (siltä osin kuin se ei kuulu rehtorin tehtäviin ja toimivaltaan) sekä opiskeluoikeuden pidättämisestä.
14
Kuntayhtymän organisaatiokaavio
Kuva 5. Savon koulutuskuntayhtymän organisaatio.
Johtavat viranhaltijat / tilivelvolliset kuntayhtymän johtaja Helve Heikki rehtori, oppimispalvelut Kankaanpää Birgitta rehtori, oppimispalvelut Kettunen Rauno tulosaluejohtaja, yhteiset palvelut Lampinen Timo tulosaluejohtaja, tilapalvelut Orsjoki Ari va. tulosaluejohtaja, kehityspalvelut Malinen Pirjo
3.3 Toimintaa ohjaavat sopimukset ja säännökset
Kuntayhtymän perussopimuksen hyväksyvät jäsenkuntien valtuustot. Kuntalain mukaan yhtymävaltuusto hyväksyy hallinnon järjestämiseksi tarpeelliset johtosäännöt, joissa määrätään kunnan eri viranomaisista ja niiden toiminnasta, toimivallan jaosta ja tehtävistä. Kuntayhtymän toimintaa ohjaavat muun muassa seuraavat sopimukset ja säännöt:
- kuntayhtymän perussopimus - hallintosääntö
Lisäksi toimintaa ohjaavat yhtymähallituksen erikseen antamat ohjeet (mm. talousarvion täytäntöönpano-ohjeet).
15
3.4 Perustehtävä, visio ja arvot
Perustehtävä Lisäämme nuorten ja aikuisten osaamista, vastaamme alueen työelämän osaamistarpeisiin ja kehitämme alueen työelämää. Edistämme työllisyyttä, yrittäjyyttä ja hyvää elämää.
Visio
Huippukouluttaja 2020
Visio on saavutettu, kun työelämäpalautteen ja opiskelijapalautteen yhteenlaskettu keskiarvo on vähintään 4,0 ja kuntayhtymälle on myönnetty Opetus- ja kulttuuriministeriön laatupalkinto.
Arvo
Luottamus
3.5 Strategia ja toiminnan kehittäminen
Kuntayhtymän perustehtävänä on lisätä nuorten ja aikuisten osaamista vastaamaan alueen työelämän osaamistarpeita. Edistämme työllisyyttä, yrittäjyyttä ja hyvää elämää. Kaikissa toimenpiteissä otetaan huomioon tämä asiakasnäkökulma. Kuntayhtymän strategiana on varmistaa kuvassa 5 mainittujen tavoitteiden toteutuminen määriteltyjen strategisten toimenpiteiden avulla.
Kuva 6. Kuntayhtymän strategiset tavoitteet.
Strategisten tavoitteiden ja vision saavuttaminen edellyttävät kuntayhtymän onnistumista
pedagogiikan kehittämisessä
henkilöstön kehittämisessä
työpaikalla tapahtuvan oppimisen kehittämisessä (ml. työ- ja elinkeinoyhteistyö)
kampusten toimitilaratkaisuissa.
16
Strategiset painopistealueet on määritelty laajassa yhteistyössä omistajien, henkilöstön ja opiskelijoiden kanssa keväällä 2014 ja niitä on tiivistetty sekä päivitetty vuosien 2016 ja 2017 aikana toimintaympäristössä tapahtuneiden muutosten takia.
Kuva 7. Kuntayhtymän painopistealueet yhtymähallituksen seminaarissa visualisoituna huhtikuussa 2016. Visualisoinnin toteuttajana oli Kuvitellen Oy.
Painopistealueiden edistäminen tapahtuu tavoitteita tukevien strategisten toimenpiteiden avulla. Kaikki toimenpiteet tukevat kuntayhtymän tulosmittareiden saavuttamista ja tasapainoista taloutta. Sisäisiä toimintamalleja kehitetään kuvattujen ydinprosessien kautta sekä lisäämällä tietovaraston nopeaa ja monipuolista hyödynnettävyyttä. Digitalisaatio otetaan huomioon kaikissa toimintojen kehittämisessä. DigiSakky-kehitysohjelman toteuttamista jatketaan. Yhteistyötä tehdään aktiivisesti toisten koulutusorganisaatioiden kanssa sekä toimitaan aktiivisena avausten tekijänä kansallisessa koulutuspoliittisessa toiminnassa. Kansainvälistymisen vaatimuksiin vastataan ja edistetään kansainvälistä vaihtoa sekä koulutuksen ja osaamisen vientiä omin toimin sekä hyödyntäen Omnia Education Partnerships Oy:n (OEP) toimintaa. Hanketoiminnan kokonaisvaltaisuutta kehitetään lisäten ulkoisten rahoitusmahdollisuuksien hyödyntämistä strategisesti tärkeiden toimenpiteiden toteutuksessa laadittavan hankestrategian mukaisesti sekä edistetään kuntayhtymän brändi-identiteetin vahvistamista.
17
3.5.1 Strategiset toimenpiteet 2018 - 2020
Pedagogiikan kehittäminen
Kuva 8. Pedagogiikan kehittäminen yhtymähallituksen seminaarissa visualisoituna huhtikuussa 2016.
Pedagogisen osaamisen kehittäminen on strategian keskeinen painopiste koko toiminta- ja taloussuunnitelmakaudella. Kaikessa toiminnassa otetaan huomioon pedagogiikan muutostarpeet (erityisesti kampusten tilaratkaisuissa). Painopistealueen tavoitteita konkretisoidaan vuoden 2018 aikana seuraavin toimenpitein:
opettajuuden kehittämisessä otetaan huomioon opiskelijoiden henkilökohtaistaminen, ohjaus ja tukitoimet, työelämätaitojen kehittäminen, kansainvälistymisen tukeminen sekä osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen.
toteutetaan tutkintojen uudistaminen työelämätarpeita painottaen
määritetään ja otetaan käyttöön jatkuvan haun edellyttämät toimenpiteet
otetaan käyttöön ns. ”täyden lukujärjestyksen” monimuotoinen toimintamallilukuvuoden 2018 - 2019 alussa.
18
Henkilöstön kehittäminen
Kuva 9. Henkilöstön kehittäminen yhtymähallituksen seminaarissa visualisoituna huhtikuussa 2016.
Kuntayhtymässä noudatetaan hyvää henkilöstöpolitiikkaa. Siihen kuuluvat hyvä hallintotapa, asioiden avoin valmistelu, rakentavan keskustelukulttuurin ylläpitäminen sekä esimies- ja työyhteisötaitojen kehittäminen. Tavoitteena on turvata henkilöstön kehittämismahdollisuudet tuloskortin tavoitteiden mukaisesti. Painopistealueen tavoitteita konkretisoidaan vuoden 2018 aikana seuraavin toimenpitein:
uuden organisaatiorakenteen mukaisten osaamispoolien ja tiimien toiminnankehittäminen
esimiestoiminnan kehittäminen
työhyvinvointiohjelman toteuttaminen ja sovittujen toimintamallien vakiinnuttaminen
lisätään henkilöstön työelämävalmiuksia ja -osaamista
Henkilöstösuunnittelun linjaukset vuodelle 2018 on kuvattu henkilöstösuunnitelmassa (liite 2).
19
Työpaikalla tapahtuvan oppimisen kehittäminen (ml. työ- ja elinkeinoyhteistyö)
Kuva 10. Työpaikalla tapahtuva oppiminen yhtymähallituksen seminaarissa visualisoituna huhtikuussa 2016.
Tavoitteena on tiivistää työelämäyhteyksiä kuntayhtymän kaikissa toiminnoissa koko suunnittelukauden ajan. Painopistealueen tavoitteita konkretisoidaan vuoden 2018 aikana seuraavin toimenpitein:
toteutetaan ammatillisesta peruskoulutuksesta vähintään 50 % työpaikalla tapahtuvana oppimisena. Työpaikalla tapahtuvaa oppimista tukevat käytänteet vakiinnutetaan osaksi normaalia toimintaa ja vastuutetaan osaamispoolien toiminnassa.
otetaan käyttöön uusia pedagogisia ratkaisuja vastaamaan työpaikoilla tapahtuvan oppimisen vaatimuksia
käynnistetään työelämän yhteistyöfoorumit poolirakenteiden mukaisesti
lisätään kumppanuustoiminnan laatua ja asiakasvastuutoimintaa kaikissa henkilöstöryhmissä.
20
Kampusten toimitilaratkaisut
Kuva 11. Toimitilaratkaisut yhtymähallituksen seminaarissa visualisoituna huhtikuussa 2016.
Kuntayhtymässä opetusta annetaan uudenaikaisissa, joustavasti muuntuvissa ja terveellisissä toimitiloissa. Toimitilat voivat olla omia, yhteisomisteisia tai vuokrattuja tiloja, joiden kokonaiskustannukset eivät ylitä 12 % tasoa kuntayhtymän toimintamenoista suunnittelu-kauden päättyessä. Taloussuunnitelmakaudella käynnistetään ja toteutetaan toimia, joissa huomioidaan uudenlaisen opettajuuden, digitalisaation ja työpaikalla tapahtuvan oppimisen mahdollistavat uudistukset. Opetusta tarjotaan kunkin kampuksen osaamisprofiilia kehittäen siten, että sillä voidaan vastata alueen työelämän keskeisiin tarpeisiin. Painopistealueen tavoitteita konkretisoidaan vuoden 2018 aikana seuraavin toimenpitein:
Savilahden kampuksen kokonaiskehittämistä edistetään yhtymävaltuuston tekemienlinjausten mukaisesti
Iisalmen kampusta koskevat päätökset toimeenpannaan siten, että opetusyhteiskampuksella Ylä-Savon ammattiopiston kanssa voi alkaa syyslukukauden alussa2019
Toivalan kampusta kehitetään vastaamaan koulutuksen lisääntymistä ja viimeistelläänoppimisympäristö alueen vetovoimaisuuden lisäämiseksi. Rissalan toimipistesäilytetään.
Varkauden kampuksen investointien toteuttamista jatketaan
Muuruveden kampuksen osalta selvitetään toimintojen sopeuttaminen tehtyihinkoulutuslinjauksiin
Kaikissa tilaratkaisuissa otetaan huomioon koulutusreformi, digitalisaatio (DigiSakky) ja työpaikalla tapahtuvan oppimisen määrän kasvu. Tiloihin, joiden käyttö tulee päättymään tulevien investointien myötä, tehdään jäljellä olevan käytön aikana terveyden, toiminnan ja talouden kannalta tarpeelliset toimenpiteet.
Strategian painopistealueiden toteuttamista tuetaan kehittämishankkeilla, joihin haetaan ulkopuolista rahoitusta. Vuoden 2018 alkaessa käynnissä olevat ja vuoden 2017 lopussa hakuun jätetyt hankkeet on kuvattu liitteessä 1.
21
3.5.2 Sisäinen valvonta ja riskien hallinta
Savon koulutuskuntayhtymän valtuuston 18.11.2014 hyväksymien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteiden tavoitteena on vahvistaa ja yhdenmukaistaa kuntayhtymän hyvää hallintoa ja johtamista. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet koskevat kaikkia toimielimiä ja johtohenkilöitä, tytäryhteisöä sekä koko kuntayhtymän henkilöstöä ja sen toimintaa. Sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta on lisäksi voimassa, mitä hallintosäännössä sekä muissa ohjeissa ja määräyksissä on sanottu.
Riskienhallinta on osa sisäistä valvontaa ja sen tavoitteena on saada kohtuullinen varmuus organisaation tavoitteiden saavuttamisesta sekä toiminnan jatkuvuudesta ja häiriöttömyydestä. Riskienhallinta tarkoittaa järjestelmällistä ja ennakoivaa tapaa tunnistaa, analysoida, hallita ja raportoida toimintaan liittyviä uhkia ja mahdollisuuksia. Riskienhallinta käsittää kuntayhtymän lyhyen ja pitkän aikavälin strategiset, taloudelliset, toiminnalliset ja vahinkoriskit, jotka voivat olla ulkoisia tai sisäisiä. Riskienhallinnan tulee kohdistua koko kuntayhtymään sekä ulkoistettuihin palveluihin.
Kuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeet on yhtymähallitus hyväksynyt 29.1.2016. Kuntayhtymän strategiset toimenpiteet ja tuloskortissa asetetut tavoitteet ohjaavat toimintaa sekä toimintatapojen kehittämistä uudistuvien prosessikuvausten lisäksi. Tuloskortin tavoitteiden saavuttamista mahdollisesti uhkaavat riskit on kartoitettu tuloskortin näkökulmista ja ne esitetään liitteenä (liite 3).
Kuntayhtymä raportoi toiminnan ja talouden toteutumisesta yhtymävaltuustolle puolivuosikatsauksen sekä tilinpäätöksen yhteydessä. Yhtymähallitukselle raportoidaan säännöllisesti toiminnallisten ja taloudellisten tuloskorttitavoitteiden toteutumisesta. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tuloksellisuutta seurataan talousarviovuoden aikana osavuosikatsauksissa vähintään neljännesvuosittain.
Ammatillisen koulutuksen reformiin liittyvät muutokset ja uusi lainsäädäntö tulevat voimaan vuonna 2018. Reformin toimeenpano vaatii työtä ja toteuttajia. Vuonna 2018 voimaan tulevan rahoituslainsäädännön vaikutuksesta koulutuksen järjestäjän rahoitukseen ei ole vielä lopullisia laskelmia, joten rahoituksen ennakointi vuodelle 2018 ja suunnitelma vuosille 2019 - 2021 on epävarmaa. Toiminta- ja taloussuunnittelukauden tilikauden tulokset ovat suunnitelman mukaan kuitenkin positiiviset.
Talousarvion valmisteluprosessin yhteydessä tulosalueet analysoivat toimintaympäristön muutoksia, tunnistavat tavoitteita uhkaavia riskejä, arvioivat niiden vaikutuksia ja toteutumisen todennäköisyyttä sekä päivittävät sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan suunnitelmat sekä toimenpiteet riskien hallitsemiseksi. Hallintatoimenpiteistä päättäminen edellyttää riskirajojen, riskinottohalukkuuden ja riskinkantokyvyn määrittelyä.
Talousarvioprosessin yhteydessä esiin nousseita mahdollisia riskejä
Toiminnan riskinä tulevaisuuden toiminnassa voidaan nähdä, ettei ammatillisen koulutuksen toimintamalli ole kilpailukykyinen muuttuvassa toimintaympäristössä, jos lainsäädännön ja rahoitusmallin edellyttämiä muutoksia ei kyetä toteuttamaan suunnitellusti. Tästä seurauksena voi olla toiminnan tehottomuus, vetovoimaisuuden ja kannattavuuden
22
heikkeneminen. Riskiä hallitaan kehittämällä tutkinnon suorittamisvaiheen ohjausta, jatkuvaa hakua, yksilöllisillä opintopoluilla ja uudistuvia toimintamalleja tukevalla organisaatiorakenteella.
Opiskelijarekrytoinnissa riskinä nähdään koulutusten vetovoimaisuuden pieneneminen johtuen ikäluokkien pienenemisestä. Riskiä hallitaan hakeutumisvaiheen ohjausta tehostamalla, markkinoinnilla sekä lisäämällä yhteistyötä perusopetuksen ja toisaalta myös työelämän kanssa.
Osaamisvaje voi muodostua myös riskitekijäksi. Tätä riskiä hallitaan osaamisen johtamisella, osaamisen jatkuvalla kehittämisellä, henkilöstösuunnittelulla sekä hyvällä työnantajan maineella.
Riskinä nähdään myös turvallisuus, kasvava väkivallan uhka, nuorten yleinen pahoinvointi ja syrjäytyminen. Niukkenevat resurssit eivät aina mahdollista riittävää tukea opiskelijalle. Riskin hallinnassa keinoina ovat oppilaitoksen ja kotien yhteistyön vahvistaminen, opiskelijoiden osallisuuden tukeminen sekä opiskeluhuolto- ja hyvinvointipalvelujen toiminnan vakiinnuttaminen sekä selkeät ongelmatilanteiden käsittelyn toimintamallit.
Henkilöstön ikääntymisestä ja kokonaishenkilöstömäärän vähentymisestä nousee tarve varahenkilöjärjestelmän sekä organisaation toiminnan kokonaistarkastelulle muuttuvassa tilanteessa. Tästä voi olla seurauksena avainhenkilöriski. Haasteen hallinnassa on tärkeä tekijä onnistua esimiestyössä ja perehdyttämällä myös varahenkilöt.
Henkilöstö, joka toimii fyysisesti raskaissa olosuhteissa suurimmat riskit liittyvät työturvallisuuteen (liukastumisia, viiltovammoja jne.). Näitä riskejä vältetään työsuojelutoimin sekä seuraamalla ja käymällä läpi ns. läheltä piti tilanteet.
Tilojen osalta mahdollisena riskinä voidaan nähdä virheelliset tilamitoitukset ja/tai virheinvestoinnit. Tilatarpeita joudutaan harkitsemaan entistä tarkemmin. Tällöin riskinä on tyhjät tilat, jotka aiheuttavat kuitenkin ylläpitokustannuksia tai saneeratut tilat ovat vain lyhyen aikaa käytössä. Rakennuksiin voi kohdistua vahinkoriskejä (tulipalo, ilkivalta) näihin riskeihin varaudutaan asianmukaisilla vakuutuksilla, kamera- ja kulunvalvonnalla, pelastussuunnitelmilla ja tarkastuksilla. Lisäksi rakennusurakkasopimuksiin liittyy aina riskejä, näihin voidaan varautua käyttämällä alan asiantuntijoita.
Savon Koulutus Oy:n toiminnan riski on kilpailukykyisyys koulutusmarkkinoilla ja onnistuminen yhteistyössä kuntayhtymän oppimispalveluiden kanssa koulutuksen tuottamisessa ja toteuttamisessa.
23
4 KUNTAYHTYMÄN TAVOITTEET
Kuntayhtymän toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet on esitetty taulukossa 1.
Taulukko 1. Kuntayhtymän tuloskortti.
Kuntayhtymän tuloskortti
Näkökulmat MittaritTavoitearvot
2018 2019 2020
Talous Toimintatuotot (M€, ulk.) 66,3 66,7 67,9
Vuosikate (M€) 3,0 4,7 4,0
Investoinnit (M€) 3,1 20,1 25,0
Asiakas Tutkintojen määrä 2 420 2 430 2 440
Opiskelijapalaute 3,95 4,00 4,00
Työelämäpalaute 3,90 4,00 4,00
Vetovoimaisuus yhteishaussa 1,01 1,01 1,01
Opiskelijavuodet 5 755 5 755 5 755
Prosessi Läpäisyaste (%) 60,0 61,0 61,0
Keskeyttäminen (%) 6,3 6,2 6,2
Työllistyminen valmistumisen jälkeen (%) 60,0 61,0 61,0
Henkilöstö Työolobarometri 3,59 3,60 3,60
Henkilöstön kehittämismenot (%) 2,8 2,8 2,8
Dokumentoidut kehityskeskustelut (%) 85,0 85,0 85,0
24
Kuntayhtymän sitovuustasot yhtymävaltuustoon nähden talousarviovuonna 2018 ovat • vuosikate 3 022 206 euroa • investoinnit 3 132 851 euroa • tutkintojen määrä 2 420
Kuntayhtymän tuloskortin mittareiden trenditiedot vuosilta 2013 - 2018 on esitetty liitteessä 4. Kuvaus mittareista ja mittareiden arvojen laskentaperusteet on esitetty liitteessä 5.
4.1 Oppimispalvelut
Oppimispalvelujen tulosalue toteuttaa kuntayhtymän perustehtävää järjestämällä ammatillista perus- ja lisäkoulutusta (perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoja), työvoimakoulutusta, henkilöstökoulutusta ja ei tutkintoon johtavaa valma- ja telma-koulutusta. Lisäksi oppimispalvelujen tulosalueella järjestetään lukiokoulutusta ja aikuisten perusopetusta Varkauden lukiossa. Oppimispalvelujen tulosalueella koulutus järjestetään kuvan 12 mukaisissa osaamispooleissa.
Kuva 12. Oppimispalvelujen osaamispoolit.
Maatalous ja
puutarha
Hyvinvointi Liiketalous
LukioMatkailu ja
ravitseminen
Liikenne
Metsä
Rakentaminen,
sähkö ja
turvallisuus
Teollisuus
Valma ja
maahanmuuttaja-
koulutus
25
4.1.1 Savon ammattiopisto
Savon ammattiopistolla on toimipisteet seuraavilla paikkakunnilla: - Iisalmi- Kuopio- Siilinjärvi (Toivala ja Rissala)- Varkaus
Kuva 13. Toimipisteet Pohjois-Savon alueella.
Koulutuksen järjestäminen perustuu Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämään ammatillisten tutkintojen ja koulutuksen sekä lukiokoulutuksen järjestämislupaan. Savon ammattiopiston ammatillisen peruskoulutuksen toteumat ja tavoite vuodelle 2018 on esitetty kuvassa 14. Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijavuositavoitteet osaamispooleittain vuodelle 2018 on esitetty taulukossa 2.
Muun ammatillisen koulutuksen opiskelijavuositavoitteet osaamispooleittain vuodelle 2018 on esitetty taulukossa 3 ja oppisopimuskoulutuksen opiskelijavuositavoitteet taulukossa 4.
26
Kuva 14. Ammatillisen peruskoulutuksen toteutuminen opiskelijamäärän painotettuna keskiarvona vuosina 2015 - 2017 ja tavoite opiskelijavuosina vuodelle 2018.
Taulukko 2. Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijavuositavoitteet osaamispooleittain vuodelle 2018.
57225670
5537
4830
5720
5610 56705368
0
1000
2000
3000
4000
5000
6000
7000
0
1000
2000
3000
4000
5000
6000
7000
2015 2016 2017 2018
toteuma
tavoite
tavoite opiskelijavuosina 2018
Hyvinvointi 1233
Liikenne 419
Liiketalous 807
Maatalous ja puutarha 128
Matkailu ja ravitseminen 437
Metsä 157
Rakentaminen, sähkö ja turvallisuus 1179
Teollisuus 330
Valma ja maahanmuuttajakoulutus 140
YHTEENSÄ 4830
Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijavuositavoitteet osaamispooleittain
vuodelle 2018
27
Taulukko 3. Ammatillisen lisäkoulutuksen ja työvoimakoulutuksen opiskelijavuositavoitteet osaamispooleittain vuodelle 2018.
Taulukko 4. Oppisopimuskoulutuksen opiskelijavuositavoitteet vuodelle 2018.
Ammatillinen
lisäkoulutusTyövoimakoulutus
Hyvinvointi 115 42
8 0
113 6
Maatalous ja puutarha 14 0
26 55
Metsä 6 0
Rakentaminen, sähkö ja turvallisuus 58 55
47 61
0 78
YHTEENSÄ 387 297
Muun ammatillisen koulutuksen opiskelijavuositavoitteet osaamispooleittain vuodelle 2018
Teollisuus
Liikenne
Liiketalous
Matkailu ja ravitseminen
Valma ja maahanmuuttajakoulutus
perustutkinto-opiskelijat 253
ammattitutkinto-opiskelijat 220
erikoisammattitutkinto-opiskelijat 156
ei tutkintotavoitteisen lisäkoulutuksen opiskelijat 11
YHTEENSÄ 640
Oppisopimuskoulutuksen opiskelijavuositavoitteet vuodelle 2018
28
4.1.2 Varkauden lukio ja aikuislinja
Varkauden lukio järjestää nuorten ja aikuisten lukiokoulutusta sekä aikuisten perusopetusta. Varkauden lukion päätoimisten opiskelijoiden määrien kehitys ja talousarviovuodelle 2018 asetettu opiskelijamäärätavoite on esitetty kuvassa 15.
Kuva 15. Lukiokoulutuksen opiskelijamäärien toteutuminen vuosina 2014 - 2017 ja tavoite vuodelle 2018.
Varkauden lukiotoiminnan keskeisenä kehittämiskohteena on lukion uuden opetussuunnitelman jalkauttaminen sekä sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin valmistautuminen ja niiden toteuttaminen. Erityistä huomiota tullaan kiinnittämään uuden opetussuunnitelman ainekohtaiseen soveltamiseen. Jokaisen opettajan tulee henkilökohtaisesti pohtia, mitä opetussuunnitelmassa esitetyt aihekokonaisuudet; oppiva yhteisö, osallisuus ja yhteisöllisyys, hyvinvointi ja kestävä tulevaisuus sekä kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus toteutuvat hänen oppiaineessaan.
Läpäisyä pyritään tehostaminen siten, että kaikki aloittaneet opiskelijat suorittavat ylioppilastutkinnon ja saavat lukion päättötodistuksen kolmen vuoden kuluessa opintojen aloittamisesta. Tähän liittyen henkilöstön kanssa yhdessä on asetettu tavoitteeksi:
1) Opettajien ja opiskelijoiden välisen vuorovaikutuksen kehittäminen2) Ryhmänohjaajatoiminnan uudistaminen3) Ilmiökeskeisen pedagogiikan kokeileminen
Opiskelijoiden ja henkilökunnan hyvinvoinnin kehittämisen keskeisinä työkaluina ovat eri kyselyistä koottu palautetieto, tiimityön vahvistaminen sekä opiskelijahuollon ja opiskelijoiden osallistamisen edistäminen. Viimeksi mainittuun pyritään mm. luokkien puheenjohtajien ja opettajien edustajien säännöllisillä tapaamisilla. Lisäksi vuoden 2018 tavoitteena on kestävän kehityksen sertifikaatin saaminen Varkauden lukiolle.
29
4.1.3 Tuloskortti
Oppimispalvelujen tulosalueen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet on esitetty taulukossa 5.
Taulukko 5. Oppimispalvelujen tulosalueen tuloskortti.
Oppimispalvelujen tulosalueen sitovuustasot yhtymähallitukseen nähden talousarviovuonna 2018 ovat
- vuosikate 262 963 euroa
- investoinnit 332 851 euroa.
- tutkintojen määrä 2 420.
30
4.2 Kehityspalvelut
Kehityspalvelujen tulosalueen tehtävänä on ohjata ja kehittää kuntayhtymän toimintoja perustehtävän tuloksellisen ja laadukkaan toteuttamisen varmistamiseksi. Kehityspalvelut vastaa toiminnanohjauksen ja tiedolla johtamisen kehittämisestä. Ajantasainen, analysoitu ja oikea tieto osana päätöksentekoprosessia varmistaa johtamisen ja toiminnan yhdensuuntaisuuden. Uudistuva Intra tuo uuden rakenteen toiminnanohjausjärjestelmälle, jossa tuloskortit, prosessikuvaukset ja reformin myötä uudistuvat ohjeet ohjaavat päivittäistä toimintaa. Intraan yhdistyvät modernit työtilat otetaan osaamispoolien käyttöön viestinnän avoimuuden lisäämiseksi ja dokumentinhallinnan parantamiseksi. Toiminnanohjauksessa kehittämisen kohteina ovat myös oppilaitosturvallisuus, osaamisen johtamisen ja kehittämisen menetelmät sekä työhyvinvoinnin ja työsuojelun menetelmät.
Kehityspalvelut koordinoi kuntayhtymän kehittämistoimien kokonaisuutta ja tukee kehittämishankkeiden valmistelua, toteutusta ja hallinnointia sekä hakee hankkeille ulkopuolista rahoitusta. Tulosalue osallistuu sidosryhmiensä kautta osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointityöhön ja tuottaa ennakointitietoa kuntayhtymän päätöksenteon tueksi sekä koordinoi ja seuraa kuntayhtymän kv-strategian toteutumista.
Tulosalueella koordinoidaan ja kehitetään yhteistyössä henkilöstön ja opiskelijoiden kanssa pedagogiseen osaamiseen liittyviä osa-alueita, joita ovat mm. uudenlaiset oppimisympäristöt ja opetusteknologiat (digitalisaation mahdollisuudet), osaamisperusteisuus, yksilölliset opintopolut, aikaisemman osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen, ohjaus, osaamisen arviointi sekä työpaikalla tapahtuva oppiminen. Pedagogisen toiminnan arvioinnin välineenä käytetään mm. pedagogisia katselmuksia, joilla myös lisätään henkilöstön ja opiskelijoiden osallisuutta ja mahdollisuutta vaikuttaa toiminnan kehittämiseen.
Laadunhallinta on osa jokaisen omaa työtä. Kehityspalvelut tukee oman työn jatkuvaa parantamista kehittämällä kuntayhtymän toiminnan arviointimenetelmiä ja tuottamalla kyselypalveluita arviointitiedon keräämiseksi.
Kehityspalvelut vastaa kuntayhtymän kestävän kehityksen itsearvioinneista ja sertifiointiprosessien ohjauksesta. Kehityspalvelut edistää vastuullista toimintaa sekä kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja kuntayhtymässä. Tulosalue osallistuu kestävän työelämän kehittämiseen ja koordinoi Ekokompassi-ympäristöjärjestelmän toimintaa Pohjois-Savossa sekä valtakunnallista Portaat luomuun -ohjelmaa. Kehittämistyötä tehdään pääosin ulkopuolisen rahoituksen ja kehittämishankkeiden avulla.
31
4.2.1 Tuloskortti
Kehityspalvelujen tulosalueen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet on esitetty taulukossa 6.
Taulukko 6. Kehityspalvelujen tulosalueen tuloskortti.
Kehityspalvelujen tulosalueen sitovuustasot yhtymähallitukseen nähden talousarviovuonna 2018 ovat
- vuosikate -14 638 euroa- opiskelijapalautteen vastausprosentti 75,
joista tilivelvollinen on tulosaluejohtaja. Kehityspalvelujen tulosalueeseen sisältyvän luottamushenkilöhallinnon ja kuntayhtymän johdon toiminnan vuosikatteen sitovuustaso on +/-0 euroa, josta tilivelvollinen on kuntayhtymän johtaja.
4.3 Yhteiset palvelut
Yhteisten palvelujen tulosalueen tehtävänä on tuottaa opiskelijoiden, henkilökunnan ja muiden tulosalueiden käyttöön kaikki ne tukipalvelut, joita tarvitaan oppilaitoksen päivittäisessä työskentelyssä ja joilla osaltaan mahdollistetaan kuntayhtymän perustehtävän mukainen toiminta. Palveluiden tuottamisen lähtökohtana ovat eri asiakasryhmien tarpeet, asiakastyytyväisyys, kuntayhtymän strategiset tavoitteet ja sovellettava lainsäädäntö.
Tulosalueen johtamisella varmistetaan eri asiakasryhmien tarpeiden sekä strategisten tavoitteiden mukainen palvelujen tuottaminen. Henkilöstö-, tila- ja laiteresursseja käytetään tehokkaasti ja niitä sopeutetaan taloudellisten ja toiminnallisten muutostarpeiden perusteella. Henkilöstön osaamista kehitetään jatkuvasti.
Kehityspalvelujen tuloskortti
Näkökulmat MittaritTavoitearvot
2018 2019 2020
Talous Toimintatuotot (M€, ulk. ja sis.) 1,8 1,8 1,7
Vuosikate (M€) 0,0 0,0 0,0
Asiakas Työelämäpalaute 3,90 4,00 4,00
Asiakastyytyväisyys 3,50 3,55 3,60
Prosessi Opiskelijapalautteen vastaus% 75,0 78,0 80,0
Työolobarometrin vastaus% 72,0 73,0 74,0
Henkilöstö Työolobarometri 3,90 3,95 3,95
Henkilöstön kehittämismenot (%) 2,8 2,8 2,8
Dokumentoidut kehityskeskustelut (%) 100 100 100
32
Yhteisten palvelujen tehtävää toteutetaan seuraavissa osaamispooleissa:
Kuva 16. Yhteisten palvelujen osaamispoolit.
Keskeisimmät osaamispoolien tuottamat palvelut ovat:
Henkilöstöpalvelut: palvelussuhdeasiat, henkilöstösuunnittelun koordinointi, rekrytointipalvelut, palkkapalvelut, palkka-asiamiestoiminta, eläkeasiamiespalvelut ja henkilöstön yhteistoiminta. Osaamispoolia johtaa henkilöstöpäällikkö
Myynti- ja markkinointipalvelut: kuntayhtymän markkinointistrategian laatiminen ja toteutus, asiakastiedon analysointi, markkinointiviestintä ja tiedotus- ja markkinointisihteeripalvelut. Koulutus- ja kehittämispalvelujen myynnin tukeminen, kumppanuustoiminta ja markkinoiden tutkiminen. Osaamispoolia johtaa myynti- ja markkinointipalvelupäällikkö.
Opiskelija- ja toimistopalvelut: opiskelijoiden palvelupisteet ja yksiköiden toimistot, koulutussihteeripalvelut, hakupalvelut, puhelinvaihde, vahtimestaripalvelut, johdon sihteeripalvelut, opintohallinnon suunnittelu, Wilma- ja Primus-ohjelmien sisällön kehittäminen. Osaamispoolia johtaa opiskelija- ja toimistopalvelupäällikkö.
Ravintolapalvelut: opiskelija- ja henkilöstöravintolat, kahvilapalvelut, tilaus- ja edustuspalvelut ja ruokapalvelujen kilpailutus- ja sopimuspalvelut. Osaamispoolia johtaa ravintolapalvelupäällikkö.
Talouspalvelut: taloussuunnittelu, talousarvio ja tilinpäätös sisältäen konsernitilinpäätöksen, kirjanpito-, laskenta- ja raportointipalvelut, maksuliikennepalvelut, hankintapalvelut, vakuutuspalvelut ja hankesihteeripalvelut. Osaamispoolia johtaa talouspäällikkö.
Tietohallintopalvelut: kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu, kehittäminen ja ylläpito. Tietojärjestelmien ja tietovaraston rakentaminen ja ylläpito, ohjelmistojen hallinta, palvelinympäristöjen hallinta, tietoliikenneympäristöjen hallinta, käyttäjätuki, tulostuspalvelut, sähköisten työvälineiden kilpailutus ja käyttöönotto sekä sähköiset julkaisualustat. Osaamispoolia johtaa tietohallintopäällikkö.
Lisäksi yhteisten palvelujen tulosalueen tehtävänä on tuottaa kuntayhtymän johtamisen ja hallinnon kannalta keskeisinä asiantuntijapalveluina kuntayhtymän johdon ja luottamustoimielinten sihteeripalvelut sekä asiakirjahallinto-, kirjaamo- ja arkistopalvelut. Ensin mainittujen palvelujen käytännön tuottamisesta vastaa toimistopäällikkö ja
Talouspalvelut
HenkilöstöpalvelutOpiskelija- ja
toimistopalvelut
RavintolapalvelutTietohallinto-
palvelut
Myynti- ja
markkinointipalvelut
33
jälkimmäisistä arkistosuunnittelija. Lisäksi tulosalueella tuotetaan koko kuntayhtymän johdon ja esimiesten tarpeisiin sisäisen laskentatoimen analysointi-, laskenta- ja raportointipalvelut. Näiden palvelujen tuottamisesta vastaa controller yhteistyössä talouspalvelujen asiantuntijoiden kanssa.
4.3.1 Tuloskortti
Yhteisten palvelujen tulosalueen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet on esitetty taulukossa 7.
Taulukko 7. Yhteisten palvelujen tulosalueen tuloskortti.
Yhteisten palvelujen tulosalueen sitovuustasot yhtymähallitukseen nähden talous-arviovuonna 2018 ovat
- Vuosikate 118 585 euroa- investoinnit 0 euroa.
Yhteisten palvelujen tuloskortti
Näkökulmat MittaritTavoitearvot
2018 2019 2020
Talous Toimintatuotot (M€, ulk. ja sis.) 10,3 10,1 10,0
Vuosikate (M€) 0,1 0,1 0,1
Asiakas Työelämäpalaute 3,90 4,00 4,00
Asiakastyytyväisyys 3,65 3,70 3,75
Henkilöstö Työolobarometri 3,70 3,75 3,75
Henkilöstön kehittämismenot (%) 2,8 2,8 2,8
Dokumentoidut kehityskeskustelut (%) 95,0 95,0 95,0
34
4.4 Tilapalvelut
Tilapalvelujen tulosalueen tehtävänä on järjestää laadukkaat tilat koulutuksen järjestäjän perustehtävän toteuttamiseksi. Tilapalvelut tuottaa seuraavia palveluja: isännöinti, energiapalvelut, siivouspalvelut, jätehuoltopalvelut, huoltopalvelut, ulkoaluepalvelut, kunnossapito- ja peruskorjauspalvelut, turvallisuus- ja vartiointipalvelut sekä käyttöpalvelut.
Vuosi 2018 painottuu pääosin tulevien investointihankkeiden suunnitteluun Kuopiossa sekä Iisalmen ja Varkauden kohteiden suunnitteluun ja toteutukseen. Investointihankkeissa varsinainen rakentaminen käynnistyy Iisalmessa, Varkaudessa ja Toivalassa.
Talousarviovuoden 2018 keskeisimmät toimipistekohtaiset tilapalvelujen tulosalueen toimenpiteet ovat:
Iisalmessa on käynnistynyt Ylä-Savon ammattiopiston kanssa vuoden 2016 aikana yhteisen Kampuksen tarveselvitys, jonka pohjalta vuonna 2017 ovat valmistuneet hanketta koskevat toteutussuunnitelmat. Kohteen rakennustyöt käynnistetään käynnistetään vuoden 2018 alussa ja uudet tilat otetaan käyttöön elokuussa 2019.
Toivalassa vuoden 2018 syksyllä aloittaa uusina opintoaloina rakennusala sekä TELMA. Muuttoon liittyviä investointitoimenpiteitä tehdään kevään ja kesän 2017 aikana. Vanhojen käytöstä poistuneiden tai poistuvien rakennusten purkutyöt tehdään vuosien 2018 - 2019 aikana. Toivalassa on käynnistynyt vuonna 2015 opiskelijatyönä asuntolan rakentaminen ja työt valmistuvat vuoden 2018 aikana. Uutena kohteena Toivalassa on käynnistynyt vanhan päärakennuksen rakennushistoriallinen selvitys, jonka pohjalta määräytyy tehtävät jatkotoimenpiteet. Rakennuksen tekninen kunto on tutkimuksissa osoittautunut heikoksi.
Kuopiossa vuoden 2017 aikana vahvistuu Presidentinkadun asemakaava ja ensimmäisen rakennuksen purkutyöt käynnistyvät vuoden vaihteessa 2017/2018. Kunnallistekniikan rakentaminen ensimmäisten luovutettavien korttelien osalta alkaa syksyllä 2018. Uusien asuinrakennusten rakentaminen alkaa 2019 aikana. Viimeiset osat nykyisistä oppilaitosrakennuksista purkautuvat vuoden 2023 aikana. Vuonna 2015 toteutettiin Kuopion kaupungin, Suomen Yliopistokiinteistöjen, Itä-Suomen Yliopiston ja Savonia AMK:n kanssa yhteistyössä kolmen koulutusasteen toiminnallinen sijoittumissuunnitelma Kuopion Savilahteen. Mukana oli myös alueen suurimpia toimijoita kuten Senaatti-kiinteistöt sekä Technopolis Oy. Työn tuloksena saatiin muutamia eri vaihtoehtoja oppilaitosten toimitilojen sijoittamisesta. Vaihtoehtojen pohjalta on käyty eri toimijoiden kesken tarkentavia neuvotteluja vuoden 2017 aikana. Tulevat uudet toimitilat jakautuvat kolmeen eri omistusmuotoon n. 1/3 tiloista tulee olemaan suoraan kuntayhtymän omistamia, n. 1/3 vuokratiloja ja n. 1/3 yhtiömuotoista omistajuutta. Eri kokonaisuuksien osalta tilanne tarkentuu suunnittelun edetessä. Savilahden suunnittelu käynnistyy vuoden vaihteessa 2018 tekniikan alojen työsalisuunnittelulla sekä sosiaali- ja terveysalan ja liiketalouden tilojen osalta. Sosiaali- ja terveysalan sekä liiketalouden tilojen rakentaminen käynnistyy jo vuoden 2018 aikana. Kyseiset tilat on tarkoitus ottaa käyttöön syksyllä 2019. Tekniikan työsalitiloja pääosin sisältävän rakennuksen rakentaminen on tarkoitus käynnistyä vuoden 2019 alussa. Kyseinen rakennus on tarkoitus olla valmiina ja käytössä syksyllä 2020.
35
Muuruvedellä ei ole rakennusinvestointeja suunnittelukaudelle. Kiinteistöjen jatkojalostamista selvitellään.
Varkauden kampuksen suunnittelua jatketaan vuonna 2018. Varkaudessa toimitilojen määrä tulee puolittumaan tulevaisuudessa nykyisestä n. 22 000 m2 tulevaan n. 11 000 m2. Varkauden kampuksen muutostyöt valmistuvat vuoden 2020 loppuun mennessä. Suuntaus on sama myös muissa kuntayhtymän toimipisteissä. Muutoksen seurauksena toimitilojen käytön tehokkuus tulee paranemaan ja käyttöastetavoitteena on 75 %.
4.4.1 Tuloskortti
Tilapalvelujen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet on esitetty taulukossa 8.
Taulukko 8. Tilapalvelujen tulosalueen tuloskortti.
Tilapalvelujen tulosalueen sitovuustasot yhtymähallitukseen nähden talousarviovuonna 2018 ovat
- vuosikate 2 655 296 euroa- investoinnit 2 800 000 euroa.
Tilapalvelujen tuloskortti
Näkökulmat MittaritTavoitearvot
2018 2019 2020
Talous Toimintatuotot (M€, ulk. ja sis.) 10,0 9,7 9,7
Vuosikate (M€) 2,7 2,8 1,9
Investoinnit (M€) 2,8 18,6 24,6
Asiakas Ylläpitokustannukset (ka €/m2/kk) 5,3 5,3 6,3
Ylläpitokustannukset (ka €/opiskelija/v) 1 045 1 045 1 194
Asiakastyytyväisyys 3,65 3,65 3,65
Prosessi Tyhjien tilojen määrä (hum2) 7 800 7 100 1 800
Ylläpitokustannukset (M€/v) 7,0 7,0 8,0
Energiankulutus, sähkö (osuusylläpitokustannuksista %, omat tilat)Energiankulutus, lämpö (osuus ylläpitokustannuksista %, omat tilat)
14
19
13
18
12
16
Henkilöstö Työolobarometri 3,70 3,70 3,70
Henkilöstön kehittämismenot (%) 2,8 2,8 2,8
Dokumentoidut kehityskeskustelut (%) 100 100 100
36
4.5 Savon Koulutus Oy
Savon Koulutus Oy:n tehtävänä on osaltaan edistää Savon koulutuskuntayhtymän strategiassa ja talousarviossa sille asetettujen tavoitteiden toteutumista. Tässä tehtävässä yhtiö vastaa niiden koulutus- ja kehittämispalveluiden myynnistä, joissa toimitaan kuntalain 126 §:n tarkoittamalla tavalla kilpailutilanteessa markkinoilla. Myymänsä palvelutuotannon yhtiö ostaa ensisijaisesti alihankintana Savon ammattiopistolta. Edellä mainitun lisäksi Savon Koulutus Oy on rekisteröinyt aputoiminimen SK Pätevöintilaitos, jonka nimissä yhtiö tuottaa paineastiahitsauksen pätevöintiin liittyvät palvelut pääosin omana tuotantona.
Yhtiö on osakkaana koulutusvientiyhtiö Omnia Education Partnerships Oy:ssa.
Savon Koulutus Oy on Savon koulutuskuntayhtymän kokonaan omistama tytäryhtiö, jonka operatiivisesta ja strategisesta johtamisesta vastaavat yhtiön hallitus ja toimitusjohtaja.
37
5 TALOUSARVIO VUODELLE 2018 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2018 - 2020
5.1 Taloussuunnittelu
Kuntayhtymässä on hyväksyttävä kolmea tai useampaa vuotta koskeva taloussuunnitelma. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään toiminnan ja talouden tavoitteet. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien.
Talousarvioon otetaan tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Talousarvion ja -suunnitelman tulee antaa oikea kuva kuntayhtymän taloudesta, osoittaa kuntayhtymän taloudellisen tuloksen muodostuminen sekä keinot rahoitustarpeen kattamiseksi.
Talousarviossa ja -suunnitelmassa on käyttötalous- ja investointiosa sekä tuloslaskelma- ja rahoitusosa. Käyttötalousosassa valtuusto asettaa toimielin- ja tehtäväkohtaiset tavoitteet sekä osoittaa tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus riittää palvelutoiminnan menoihin, korko- ja muihin menoihin sekä poistoihin ja mahdollisiin arvonalennuksiin. Investointiosa osoittaa hankekohtaiset
38
määrärahat ja tuloarviot. Rahoitusosassa osoitetaan, miten talousarvio vaikuttaa kuntayhtymän maksuvalmiuteen, kuinka paljon tarvitaan tulorahoituksen lisäksi pääomarahoitusta investointeihin ja lainanlyhennyksiin sekä miten rahoitustarve katetaan ja kuinka suuri on rahoitusjäämä ja kuinka se katetaan. Rahoituksessa on varmistettava maksuvalmiuden riittävyys.
Savon koulutuskuntayhtymän talousarvio- ja taloussuunnitelmaosa muodostuu seuraavista tulosalueista:
- Oppimispalvelut- Kehityspalvelut, tulosalueeseen sisältyy luottamushenkilöhallinto ja kuntayhtymän
johto- Yhteiset palvelut- Tilapalvelut
Tulosalueittain on laadittu erilliset tuloslaskelma-/käyttötalousosat ja investointiosat. Laskelmat sisältyvät kuntayhtymän yhteiseen talousarvioon ja -suunnitelmaan. Tilapalvelujen (taseyksikkö) rahoitusosaa ei esitetä erillisenä, vaan se sisältyy kuntayhtymän yhteiseen rahoitusosaan. Suunnitelmat on tehty vuosille 2018 - 2020.
Tässä kuntayhtymän talousarvio- ja taloussuunnitelmaosassa esitetään kuntayhtymän talousarvion laatimisen perusteet, poistojen määräytyminen sekä talousarvion sitovuustaso.
Tulosalueittain laadittujen tuloslaskelma-/käyttötalousosien, investointiosien ja kuntayhtymätasoisen rahoitusosan vertailutiedot kuluvan vuoden talousarvioon on sisällytetty Talousarvio vuodelle 2018 ja taloussuunnitelma vuosille 2018 - 2020 tekstiosan jälkeen.
5.2 Talousarvion laatimisen perusteet
Savon koulutuskuntayhtymän vuoden 2018 rahoitus muodostuu laskennallisesta valtionosuudesta, joka on vähintään 98 %, sekä valtionavustuksena myönnettävästä strategiarahoituksesta, joka on enintään 2 %. Valtionosuusrahoitus muodostuu taas perusrahoituksesta 95 % ja suoritusrahoituksesta 5 %.
Kuntayhtymän perusrahoitukseen vaikuttaa vuonna 2018 tavoitteellisten opiskelijavuosien määrä. Perusrahoituksen myöntämisen perusteena käytettävä tavoitteellinen opiskelijavuosimäärä kerrotaan järjestäjäkohtaisella painokertoimella. Vuoden 2018 perusrahoitus (95 %) perustuu vuoden 2016 opiskelijamäärään ja suoritusrahoitus (5 %) tutkintojen määrään. Kuntayhtymässä vuonna 2016 oli opiskelijoita 5 670 ja suoritettuja tutkintoja 2 627.
Savon koulutuskuntayhtymä sai järjestämisluvan vuodelle 2018 lokakuussa 2017, ja jolla jaetaan noin 90 % opiskelijavuosista. Loput paikat vuodelle 2018 kokonaisrahoitustietoineen jaetaan suorite- ja rahoituspäätöksillä vuoden 2017 joulukuussa. Koulutuksen järjestäjänä Savon koulutuskuntayhtymän vähimmäisopiskelijamäärä järjestämisluvan mukaan on 5 755 opiskelijavuotta. Kuntayhtymässä vuoden 2018 talousarvio laadittiin siten, että talousarvioon
39
sisältyvä valtionosuusperusteinen tulorahoitus noudattaa vuoden 2017 tasoa. Arvioidaan, että kuntayhtymän saama kokonaisrahoitus vuodelle 2018 säilyy vuoden 2017 tasolla, valtionosuusrahoitusta budjetoitu noin 56 milj. euroa. Työvoimakoulutuksen tehtävän hoitamiseen tarkoitettu opiskelijavuosimäärä kohdennetaan koulutuksen järjestäjille loppuvuodesta päätettävässä suoritepäätöksessä ja varainhoitovuoden aikana tehtävissä lisäpäätöksissä.
Talousarvion menoperusteista
Talousarvioon on arvioitu palkkojen korotusvaraksi 0,4 % ja arvioidut sivukulut ovat 23,7 %. Kuntien eläkevakuutusyhtiölle maksettavaan eläkemenoperusteiseen ennakkoon on talousarviossa varattu 1,031 milj. euroa ja varhaiseläkemenoperusteiseen ennakkomaksuun on varattu 0,561 milj. euroa. Henkilöstön lomarahoista on leikattu 30 %, joka on vastaavasti vähennetty arvioidusta valtionosuustulosta. Talousarvioon sisältyy ehdotuksena peruspääomasta maksettavaa korkoa jäsenkunnille 1,0 %:n mukaan, lopullinen korko määräytyy yhtymävaltuuston tekemällä päätöksellä talousarvion käsittelyn yhteydessä. Peruspääomaosuuksista maksettaviin korkoihin on varattu yhteensä 114 407 euroa. Lainojen korkokuluihin on varattu 175 000 euroa.
5.3 Poistot
Investointien poistot talousarviossa on laskettu voimassa olevan poistosuunnitelman mukaan.
Tilapalvelut on arvioinut kiinteistöistä tehtävät poistot, jotka talousarviossa on huomioitu sisäisesti laskutettavina vuokrina, kiinteistöjen poistojen määräksi on arvioitu n. 2,814 milj. euroa. Kalusto- ja laiteinvestoinneista johtuvia poistoja sisältyy tulosalueiden talousarvioihin yhteensä n. 0,770 milj. euroa.
5.4 Talousarvion sitovuus
Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet on esitetty kuntayhtymän ja tulosalueiden tuloskorttien yhteydessä. Kuntayhtymän rahoitusosaan vaikuttavat vuosikate ja nettoinvestoinnit, jotka ovat sitovia valtuustoon nähden kuntayhtymätasolla ja hallitukseen nähden tulosaluetasolla.
Euromääräiset sitovuustasot vuodelle 2018 ovat:
Kuntayhtymän tilikauden vuosikate on 3 022 206 euroa.
Tulosalueittain vuosikatteet ovat:
- Oppimispalvelujen tulosalue, vuosikate 262 963 euroa- Kehityspalvelujen tulosalue, vuosikate -14 638 euroa, josta tilivelvollinen on
tulosaluejohtaja- Kehityspalvelujen tulosalueeseen sisältyvän luottamushenkilöhallinnon ja
kuntayhtymän johdon toiminnan vuosikatteen sitovuustaso on +/–0 euroa, josta
40
tilivelvollinen on kuntayhtymän johtaja - Yhteisten palvelujen tulosalue, vuosikate 118 585 euroa- Tilapalvelujen tulosalue, vuosikate 2 655 296 euroa.
Kuntayhtymän nettoinvestoinnit ovat 3 132 851 euroa.
Tulosalueittain nettoinvestoinnit ovat:
- Oppimispalvelujen tulosalue, nettoinvestoinnit 332 851 euroa- Kehityspalvelujen tulosalue, ei investointeja- Yhteisten palvelujen tulosalue, ei investointeja- Tilapalvelujen tulosalue, nettoinvestoinnit 2 800 000 euroa.
Yhtymähallitus hyväksyy talousarviovuoden 2018 aikana toteutettavat yli 100 000 euron nettoinvestoinnit, mikäli ne jatkuvat vuosille 2019 ja 2020.
Yhtymähallituksella on myöntövaltuus tilapalvelujen tulosalueen ennakoimattomista tilainvestoinneista 3,0 milj. euroon saakka talousarviovuoden aikana. Investointeihin kohdistuvat muutokset viedään talousarviomuutoksina yhtymävaltuustoon myöhempää hyväksymistä varten.
Vuoden 2018 aikana lainaa ei tarvitse nostaa toiminnan ja investointien rahoittamiseen. Yhtymähallituksella on oikeus talousarviovuoden aikana ottaa lyhytaikaista lainaa 2,0 milj. euroon saakka kuntayhtymän maksuvalmiuden turvaamiseksi.
5.5 Käyttötalousosa
Savon koulutuskuntayhtymä
Vuoden 2018 talousarvioehdotuksen mukaan koko kuntayhtymän toimintatuotot ovat 86,7 milj. euroa. Ulkoiset toimintatuotot sisäisten erien vähentämisen jälkeen ovat 66,3 milj. euroa. Vastaavasti vuodelle 2017 ulkoisia toimintatuottoja oli arvioitu 68,4 milj. euroa. Joten talousarviossa ulkoiset toimintatuotot ovat edellisestä vuodesta vähentyneet 2,1 milj. euroa, 3 %.
Koko kuntayhtymän toimintakulut ovat 83,3 milj. euroa. Ulkoiset toimintakulut ovat sisäisten erien vähentämisen jälkeen 63,0 milj. euroa. Ulkoiset toimintakulut olivat vuoden 2017 talousarviossa 64,7 milj. euroa. Edelliseen talousarvioon verrattuna toimintakulut ovat vähentyneet 1,7 milj. euroa, n. 3 %. Kokonaiskuluihin sisältyvät henkilöstökulut ovat vähentyneet 1,7 milj. euroa eli 3,8 % edelliseen talousarvioon verrattuna. Henkilöstökuluissa on varauduttu 0,4 %:n palkankorotuksiin vuodelle 2018.
Toimintakate tuottojen ja kulujen jälkeen on 3,3 milj. euroa. Vuosikate rahoitustuottojen ja -kulujen jälkeen on 3,0 milj. euroa, joka on 0,4 milj. euroa vuoden 2017 talousarviota pienempi. Arvioidut poistot ovat 3,6 milj. euroa. Presidentinkatu 3:n kiinteistöjen myyntituloja on arvioitu saatavan 1,7 milj. euroa vuonna 2018, myyntitulot on käsitelty talousarviossa
41
satunnaisina tuottoina. Kuntayhtymän tilikauden tulos poistojen ja satunnaisten tuottojen jälkeen on 1,1 milj. euroa.
Oppimispalvelut
Oppimispalvelujen tulosalueen arvioidut valtionosuuteen perustuvat toimintatuotot ovat 63,0 milj. euroa, joka sisältää uuden rahoituslain mukaisesti yksikköhintarahoituksen, oppisopimuskoulutuksen rahoituksen sekä ammatillisen lisäkoulutuksen valtionosuusrahoituksen. Lukiokoulutukseen on arvioitu saatavan rahoitusta 1,6 milj. euroa. Myyntituottoja on budjetoitu 4,9 milj. euroa, joka sisältää työvoimakoulutuksesta saatavaa tuloa 3,0 milj. euroa. Myyntituottoja osakeyhtiölle on tulosalueen budjetissa huomioitu 2,2 milj. euroa. Tukiin ja avustuksiin on budjetoitu 1,2 milj. euroa. Yhteensä tulosalueelle on budjetoitu toimintatuottoja 64,6 milj. euroa.
Tulosalueelle toimintakuluja on arvioitu vuodelle 2018 yhteensä 64,3 milj. euroa. Toimintakuluista henkilöstökuluja on 34,9 milj. euroa, 54,3 %. Yhteisiä hallintopalveluja kohdennetaan sisäisenä laskutuksena tulosalueelle 10,6 milj. euroa. Palvelujen ostoihin ja aineisiin ja tarvikkeisiin on budjetoitu 8,1 milj. euroa, josta sisäisiä 0,1 milj. euroa.
Vuokrakuluja oppimisspalvelujen talousarvioon sisältyy 10,4 milj. euroa, josta sisäisten osuus on 9,3 milj. euroa. Toimintakatteeksi tulosalueelle muodostuu 263 043 euroa, vuosikate on lähes yhtä suuri, 262 963 euroa. Tilikauden tulos poistojen jälkeen on 485 385 euroa negatiivinen.
Kehityspalvelut
Kehityspalvelujen tulosalueen toimintatuotot ovat 1,8 milj. euroa, josta sisäisesti laskutettavia tuottoja on 1,5 milj. euroa. Ulkoisia tukia ja avustuksia on arvioitu saatavan 0,2 milj. euroa. Ulkoisia myyntituottoja on budjetoitu 127 340 euroa. Toimintakuluja tulosalueelle on budjetoitu 1,8 milj. euroa, josta henkilöstökuluja 1,2 milj. euroa, 65,3 %. Palvelujen ostoihin ja aineisiin ja tarvikkeisiin on budjetoitu 0,6 milj. euroa.
Tulosalueella toimintatuotot ja toimintakulut ovat lähes yhtä suuret, vuosikate on 14 638 euroa negatiivinen.
Yhteiset palvelut
Yhteisten palvelujen tulosalueen toimintatuotot ovat talousarviossa 10,3 milj. euroa. Tuottoihin sisältyy mm. ravintolapalvelujen ulkoista myyntiä, 1,0 milj. euroa, työterveyshuollon korvauksia 0,2 milj. euroa ja sisäisesti laskutettavia tuottoja 9,1 milj. euroa. Toimintakuluja tulosalueelle on budjetoitu yhteensä 10,1 milj. euroa. Henkilöstökuluja on 6,0 milj. euroa, 59 % kokonaiskustannuksista. Palvelujen ostoihin ja aineisiin ja tarvikkeisiin on budjetoitu 3,6 milj. euroa sekä vuokrakuluihin 0,5 milj. euroa, josta sisäisten osuus on 0,3 milj. Euroa.
42
Tulosalueen tilikauden toimintakate on 120 585 euroa ja vuosikate on 118 585 euroa. Tilikauden tulokseksi muodostuu 96 539 euroa. Sekä yhteisten palvelujen että kehityspalvelujen tulosalueiden kulut on pääsääntöisesti kohdennettu oppimispalvelujen tulosalueelle. Tulosalue varaa vastaavat kulut budjetteihinsa sisäisiin palvelumenoihin ja yhteiset palvelut ja kehityspalvelut sisällyttävät vastaavat tulot sisäisiin palvelutuloihin.
Tilapalvelut
Tilapalvelut toimii omana taseyksikkönään. Talousarvio ja toimintasuunnitelma on laadittu osaksi kuntayhtymän suunnitelmaa. Tilapalvelujen perimät sisäiset vuokrat koostuvat: Pääomavastikkeesta, 0,3 milj. euroa, joka sisältää peruspääoman korot ja lainojen korot. Korjausvastuusta, 3,4 milj. euroa, jolla varaudutaan tulevien peruskorjausten rahoittamiseen ja joka sisältää rakennusten poistot, sekä ylläpitovastikkeesta, 6,9 milj. euroa. Sisäiset vuokrat sisältävät myös sovittuja lisäpalvelujen erilliskorvauksia ja etukäteen sovittuja mahdollisten toiminnallisten muutostöiden korjausvastikkeita. Sisäisiä vuokratuottoja sisältyy tilapalvelujen budjettiin 9,7 milj. euroa.
Yhteensä toimintatuottoja on budjetoitu 10,0 milj. euroa, ja toimintakuluja on budjetoitu 7,1 milj. euroa. Toimintakuluihin sisältyy Presidentinkatu 3:n rakennusten purkukustannuksia 200 000 euroa, joita ei ole sisällytetty sisäisiin vuokratuloihin. Tältä osin tilapalvelujen vuosikatetavoite ei kata vuotuisia poistoja, vuosikate jää 158 366 euroa poistoja pienemmäksi. Toimintakulut sisältävät henkilöstökuluja 1,2 milj. euroa, 16,6 % toimintakuluista. Palvelujen ostoihin ja aineisiin ja tarvikkeisiin on budjetoitu 3,9 milj. Euroa. Suurimmat menoerät muodostuvat siivouspalveluista, 0,6 milj. euroa sekä rakentamispalveluista, 0,6 milj. euroa. Vuokrakuluihin on budjetoitu 1,2 milj. euroa, jotka muodostuvat pääasiassa tila-, kone- ja kuljetusvälinevuokrista. Muihin toimintakuluihin on varattu 0,8 milj. euroa, esim. kiinteistöveroihin.
Tulojen ja menojen jälkeen toimintakatteeksi jää 2,9 milj. euroa. Vuosikate rahoituserien jälkeen on 2,7 milj. euroa. Rakennuksiin kohdistuvia poistoja on talousarviossa 2,8 milj. euroa. Presidentinkatu 3:n kiinteistöjen myyntitulot on sisällytetty tilapalvelujen talousarvioon satunnaisina tuottoina, 1,7 milj. euroa. Tilikauden tulokseksi poistojen ja satunnaisten erien jälkeen on arvioitu 1 501 634 euroa.
5.6 Tuloslaskelmaosa
Tilikauden tulokseen vaikuttaa Presidentinkatu 3:n kiinteistöjen myyntitulot, jotka on tuloslaskelmassa käsitelty satunnaisina tuottoina, myyntituloja on arvioitu saatavan 1,660 milj. euroa. Kuntayhtymän tuloslaskelma vastaa esittämistarkkuudeltaan ja muodoltaan koko kuntayhtymän käyttötalousosaa muutoin paitsi, että tuloslaskelmassa esitetään tilikauden tuloksen jälkeen poistoeron vähennystä 358 502 euroa ja omaan pääomaan sisältyvää stipendirahaston käyttöä 7 000 euroa. Poistoeron ja rahaston purkamiset ovat ns. tuloksenjärjestelyeriä ja lisäävät tilikauden ylijäämää. Tilikauden ylijäämäksi muodostuu tuloksenjärjestelyerien jälkeen 1 463 652 euroa.
43
5.7 Rahoitusosa
Talousarvion rahoitusosa kuvaa sitä, miten investoinnit ja lainojen lyhennykset rahoitetaan. Kuntayhtymässä on yksi rahoitusosa, jossa toiminnan rahoituksen muodostaa tulosalueiden tulorahoitus eli vuosikatteet ja tulorahoituksen korjauserät. Kuntayhtymässä toiminnan rahavirrasta vähennetään kokonaisinvestointien nettomäärä sekä rahoitustoiminnan ja maksuvalmiuden muutosten nettomäärä. Laskelman lopussa on vuoden kassatilanteen (kassavarojen) muutos.
Vuodelle 2018 kuntayhtymälle on laadittu yksi yhteinen rahoituslaskelma. Kuntayhtymätasolla tarkasteltuna toiminnan rahoitus muodostuu vuosikatteesta, joka on yhteensä 3,0 milj. euroa sekä vuoden 2018 osuus Presidentinkatu 3:n kiinteistöstä saatavasta myyntitulosta, joka sisältyy laskelmassa tulorahoituksen korjauseriin, 1,7 milj. euroa. Vuoden 2018 nettoinvestoinnit ovat 3,1 milj. euroa. Tulorahoitus, 4,7 milj. euroa riittää nettoinvestointeihin, jotka jäävät 1,5 milj. euroa alle tulorahoituksen. Pitkäaikaisia lainoja lyhennetään 1 190 356 eurolla. Ottaen huomioon tulorahoituksen määrän, investoinnit ja lainojen lyhennykset, niin kassavarat riittävät investointeihin ja lainojen lyhennyksiin vuonna 2018. Talousarviovuonna 2018 uutta lainaa ei tarvitse nostaa.
Taloussuunnitelmavuonna 2019 uutta lainaa joudutaan ottamamaan investointeihin ja lainojen lyhennyksiin noin 5,3 milj. euroa. Vuonna 2019 toiminnan tulorahoitukseksi on arvioitu 8,6 milj. euroa, joka sisältää kiinteistön myyntituloja 3,9 milj. euroa. Nettoinvestointien määräksi on arvioitu 20,1 milj. euroa, ja lainojen lyhennetään 1,2 milj. eurolla. Kassavaroja vuonna 2019 käytetään toiminnan rahoittamiseksi 7,4 milj. euroa.
Suunnitelmavuodelle 2020 nettoinvestointien määräksi on arvioitu n. 25,0 milj. euroa, ja lainojen lyhennyksiin käytetään 1,1 milj. euroa. Tulorahoitusta on arvioitu saatavan 6,7 milj. euroa, joka sisältää kiinteistön myyntituloja 2,5 milj. euroa. Lisää lainaa nostetaan 18,5 milj. euroa, ja kassavaroja on käytettävissä enintään noin 1,0 milj. euroa.
Vuosien 2018- 2020 aikana lainoja lyhennetään 3,5 milj. eurolla, uutta lainaa otetaan 23,8 milj. euroa, joten lainamäärän arvioidaan kokonaisuudessaan lisääntyvän 20,3 milj. eurolla. Arvioitu lainamäärä vuoden 2020 lopussa on noin 26,9 milj. euroa.
5.8 Investointiosa
Savon koulutuskuntayhtymän investointihankkeeksi luetaan hankinta, jonka arvonlisäveroton hankintahinta on 15 000 euroa tai suurempi.
Kalusto- ja laitehankintoihin vuonna 2018 on budjetoitu 0,357 milj. euroa, rahoitusosuuksia kohdistuu investointeihin 23 678 euroa, joten vuonna 2018 kalusto- ja laiteinvestoinnit ovat arvion mukaan 0,333 milj. euroa (netto).
Rakennusinvestointeja on vuodelle 2018 suunniteltu 2,80 milj. euroa, josta korvausinvestointeja on 1,65 milj. euroa ja uusinvestointeja 1,15 milj. euroa. Koko suunnittelukaudella varaudutaan rakennusinvestointeihin 46,0 milj. eurolla, josta korvausinvestointeihin on suunniteltu 14,7 milj. euroa ja uusinvestointeihin 31,30 milj. euroa.
44
Seuraavaksi on esitetty suunnitelmissa olevat suurimmat rakennusinvestointikohteet.
5.8.1 Vuosien 2018 - 2020 rakennusinvestoinnit
Rakennusinvestointien osalta on ryhdytty toteuttamaan kuntayhtymälle vuonna 2016 laadittua kiinteistöjen toimitilastrategiaa. Vuoden 2016 aikana kuntayhtymän kiinteistöjen osalta laadittu toimitilastrategia perustuu vuonna 2015 valtuuston hyväksymiin strategisiin linjauksiin. Valmistuneen toimitilastrategin pohjalta on käynnistyneet toiminnalliset muutokset kaikissa kuntayhtymän toimipisteissä Kuopiossa, Siilinjärven Toivalassa, Muuruvedellä sekä Varkaudessa.
Vuosien 2018 - 2020 aikana on esitetty alkavaksi useita isoja investointihankkeita. Suurin näistä yksittäisistä investointihankkeista on Kuopion Savilahden alueelle sijoittuva yhteistyöhanke uudenlaisten oppimisympäristöjen toteuttamiseksi yhdessä Savonia AMK:n kanssa. Hankkeen kokonaiskustannukseksi on arvioitu lähes 90 milj. euroa, josta kuntayhtymän tiloihin kohdistuvan investoinnin osuus tulisi arvion mukaan olemaan n. 40 milj. euroa. Hankkeen osalta on vuosina 2015 - 2017 tehty tarkasteluja erilaisista toteutusmalleista ja vaihtoehdoista. Lopullisen toteutusmallin ja -vaihtoehdon valinta tullaan tekemään viimeistään vuoden 2018 alussa. Vaihtoehto (vuokrakohde, kiinteistöosakeyhtiö vai oma suoraomistus), joka lopullisesti valitaan, on erittäin merkittävä lopullisten investointikustannusten osalta. Talousarviossa ja taloussuunnitelmassa on Savilahden osalta varauduttu siihen, että osa tulevasta investoinnista tullaan rahoittamaan kuntayhtymän omalla pääomalla. Savilahden investointikustannuksiin on esitetty varattavaksi vuosille 2018 - 2020 noin 31 milj. euroa. Uusien toimitilojen rakentaminen on tarkoitus aloittaa aikataulun mukaan vuonna 2018.
Siilinjärven Toivalassa käynnissä olevat investointihankkeet päättyvät vuoden 2018 aikana. Opiskelijatyönä tehtävä asuntolarakennus valmistuu ja opintoalojen siirtoihin liittyen tehdään muutostöitä. Toivalaan on varattu yhteensä 3,2 milj. euroa. Varkauteen Osmajoentie 75 alueen rakennusinvestointeihin on vuoden 2020 loppuun mennessä arvioitu tarvittavan noin 11,0 milj. euroa. Iisalmen osalta suunnittelutyö yhteisen kampuksen toteuttamiseksi Ylä-Savon ammattiopiston kanssa on käynnissä. Ylä-Savon ammattiopisto maksaa rakennusinvestoinnista aiheutuvat kustannukset ja Savon koulutuskuntayhtymä vuokraa rakennettavat tilat 30 vuoden vuokrasopimuksella. Yhteisen kampuksen rakentaminen käynnistyy vuoden 2018 alussa. Iisalmessa uudet tilat on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2019 keväällä.
SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ
TALOUSARVIO 2018 JA -SUUNNITELMA 2019 - 2020
TULOSLASKELMAOSAUlkoiset ja sisäiset tulot ja menot
Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio TS 2019 TS 2020
2016 2017 2018
Toimintatuotot 93 312 280,93 79 810 915 86 651 795 86 792 000 86 990 000
Myyntituotot 80 084 223,59 67 521 539 64 169 006 64 362 000 64 560 000Maksutuotot 234 330,20 100 822 123 500 130 000 130 000Tuet ja avustukset 2 605 577,36 1 981 617 1 611 601 2 000 000 2 200 000Vuokratuotot 10 947 004,47 9 963 986 9 897 034 9 600 000 9 500 000Muut toimintatuotot -558 854,69 242 951 10 850 654 10 700 000 10 600 000
Toimintakulut 85 996 607,55 76 105 579 83 337 843 81 820 000 82 600 000
Henkilöstökulut 48 147 911,59 44 963 052 43 252 860 43 000 000 42 900 000 Palkat ja palkkiot 37 479 490,03 35 305 031 33 667 597 33 930 000 33 850 000 Henkilösivukulut 10 668 421,56 9 658 021 9 585 263 9 070 000 9 050 000 Eläkekulut 8 270 952,07 7 321 301 7 361 517 7 379 540 7 363 525 Muut henkilösivukulut 2 397 469,49 2 336 720 2 223 746 1 690 460 1 686 475Palvelujen ostot 16 123 391,45 11 640 535 10 511 613 10 070 000 11 300 000Aineet, tarvikkeet ja tavarat 6 620 841,14 6 083 407 5 762 470 5 680 000 5 800 000Avustukset 206 325,95 172 834 222 148 200 000 200 000Vuokrakulut 13 804 944,55 12 322 453 12 134 337 11 700 000 11 500 000Muut toimintakulut 1 093 192,87 923 298 11 454 416 11 170 000 10 900 000
Toimintakate 7 315 673,38 3 705 336 3 313 952 4 972 000 4 390 000
Rahoitustuotot ja -kulut -411 550,64 -328 368 -291 746 -275 000 -255 000
Korkotuotot 171,58 5 000 5 000 15 000 20 000Muut rahoitustuotot 131 636,12 124 260 114 407 114 000 110 000Korkokulut 252 196,21 212 278 175 259 170 000 160 000Muut rahoituskulut 291 162,13 245 350 235 894 234 000 225 000
Vuosikate 6 904 122,74 3 376 968 3 022 206 4 697 000 4 135 000
Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot 5 452 318,15 3 615 863 3 584 056 3 680 000 3 880 000
Satunnaiset erät
Satunnaiset tuotot 1 660 000 3 895 000 2 530 000
Tilikauden tulos 1 451 804,59 -238 895 1 098 150 4 912 000 2 785 000
Poistoeron lisäys (-) -314 516,13Poistoeron vähennys (+) 191 644,27 273 169 358 502 358 592 410 000Varausten lisäys (-)Varausten vähennys (+) 314 516,13Rahastojen vähennys (+) 6 230,00 7 000 7 000 7 000 7 000
Tilikauden ylijäämä 1 649 678,86 41 274 1 463 652 5 277 592 3 202 000
45
SAV
ON
KO
ULU
TUSK
UN
TAY
HTY
MÄ
TALO
USA
RV
IO 2
01
8 J
A -
SUU
NN
ITEL
MA
20
19
- 2
02
0
TULO
SLA
SKEL
MA
OSA
Tilin
pää
tös
Talo
usa
rvio
Talo
usa
rvio
20
18
TA 2
01
8TS
20
19
TS 2
02
02
01
62
01
7u
lko
ine
nsi
säin
en
yhte
en
sä
Toim
inta
tuo
tot
93
31
2 2
80
79
81
0 9
15
66
26
7 1
12
20
38
4 6
83
86
65
1 7
95
86
79
2 0
00
86
99
0 0
00
Myy
ntitu
otot
80 0
84 2
2467
521
539
64 0
05 9
2116
3 08
564
169
006
64 3
62 0
0064
560
000
Mak
sutu
otot
234
330
100
822
123
500
123
500
130
000
130
000
Tuet
ja a
vust
ukse
t2
605
577
1 98
1 61
71
611
601
1 61
1 60
12
000
000
2 20
0 00
0Vu
okra
tuot
ot10
947
004
9 96
3 98
623
7 80
09
659
234
9 89
7 03
49
600
000
9 50
0 00
0M
uut t
oim
inta
tuot
ot-5
58 8
5524
2 95
128
8 29
010
562
364
10 8
50 6
5410
700
000
10 6
00 0
00
Toim
inta
kulu
t8
5 9
96
60
77
6 1
05
57
96
2 9
53
16
02
0 3
84
68
38
3 3
37
84
38
1 8
20
00
08
2 6
00
00
0He
nkilö
stök
ulut
48 1
47 9
1244
963
052
43 2
52 8
6043
252
860
43 0
00 0
0042
900
000
Palv
eluj
en o
stot
16 1
23 3
9111
640
535
10 3
48 5
3316
3 08
510
511
618
10 0
70 0
0011
300
000
Aine
et, t
arvi
kkee
t ja
tava
rat
6 62
0 84
16
083
407
5 76
2 47
05
762
470
5 68
0 00
05
800
000
Avus
tuks
et20
6 32
617
2 83
422
2 14
822
2 14
820
0 00
020
0 00
0Vu
okra
kulu
t13
804
945
12 3
22 4
532
475
103
9 65
9 23
412
134
337
11 7
00 0
0011
500
000
Muu
t toi
min
taku
lut
1 09
3 19
392
3 29
889
2 04
710
562
364
11 4
54 4
1111
170
000
10 9
00 0
00
Toim
inta
kate
7 3
15
67
33
70
5 3
36
3 3
13
95
20
3 3
13
95
24
97
2 0
00
4 3
90
00
0
Rah
oit
ust
uo
tot
ja -
kulu
t-4
11
55
1-3
28
36
8-2
91
74
60
-29
1 7
46
-27
5 0
00
-25
5 0
00
Kork
otuo
tot
172
5 00
05
000
5 00
015
000
20 0
00M
uut r
ahoi
tust
uoto
t13
1 63
612
4 26
00
114
407
114
407
114
000
110
000
Kork
okul
ut25
2 19
621
2 27
817
5 25
917
5 25
917
0 00
016
0 00
0M
uut r
ahoi
tusk
ulut
291
162
245
350
121
487
114
407
235
894
234
000
225
000
Vu
osi
kate
6 9
04
12
23
37
6 9
68
3 0
22
20
60
3 0
22
20
64
69
7 0
00
4 1
35
00
0
Suun
nite
lman
muk
aise
t poi
stot
5 45
2 31
83
615
863
3 58
4 05
60
3 58
4 05
63
680
000
3 88
0 00
0
Satu
nnai
set t
uoto
t1
660
000
1 66
0 00
03
895
000
2 53
0 00
0
Tilik
aud
en
tu
los
1 4
51
80
4-2
38
89
51
09
8 1
50
01
09
8 1
50
4 9
12
00
02
78
5 0
00
Poist
oero
n lis
äys (
-)-3
14 5
16Po
istoe
ron
vähe
nnys
(+)
191
644
273
169
358
502
358
502
358
592
410
000
Vara
uste
n lis
äys (
-)Va
raus
ten
vähe
nnys
(+)
314
516
Raha
stoj
en v
ähen
nys (
+)6
230
7 00
07
000
7 00
07
000
7 00
0
Tilik
aud
en
ylij
ääm
ä1
64
9 6
78
41
27
41
46
3 6
52
01
46
3 6
52
5 2
77
59
23
20
2 0
00
46
SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ
TALOUSARVIO 2018 JA -SUUNNITELMA 2019 - 2020
TULOSLASKELMA Ulkoiset tulot ja menot
Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio
2016 2017 2018
Toimintatuotot
Myyntituotot 76 186 186,61 65 893 635 64 005 921Maksutuotot 232 432,20 100 822 123 500Tuet ja avustukset 2 605 577,36 1 981 617 1 611 601Muut toimintatuotot -399 861,00 412 970 526 090Toimintatuotot yhteensä 78 624 335,17 68 389 044 66 267 112
Toimintakulut
Henkilöstökulut -48 147 911,59 -44 963 052 -43 252 860 Palkat ja palkkiot -37 479 490,03 -35 305 031 -33 667 597 Henkilösivukulut Eläkekulut -8 270 952,07 -7 321 301 -7 361 517 Muut henkilösivukulut -2 397 469,49 -2 336 720 -2 223 746Palvelujen ostot -12 132 427,69 -9 951 330 -10 348 533Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana -6 558 047,16 -6 083 407 -5 762 470 Varaston muutos väh(+) lis (-) -39 987,71Avustukset -206 325,95 -172 834 -222 148Vuokrakulut -3 131 735,55 -2 589 787 -2 475 102Muut toimintakulut -1 092 226,14 -923 298 -892 047Toimintakulut yhteensä -71 308 661,79 -64 683 708 -62 953 160
TOIMINTAKATE 7 315 673,38 3 705 336 3 313 952
Rahoitustuotot ja -kulut -411 550,64 -328 368 -291 746
Korkotuotot 171,58 5 000 5 000Muut rahoitustuotot 13 176,29 5 800Korkokulut -252 196,21 -212 278 -175 259Muut rahoituskulut -172 702,30 -126 890 -121 487
VUOSIKATE 6 904 122,74 3 376 968 3 022 206
Poistot ja arvonalentumiset
Suunnitelman mukaiset poistot -5 452 318,15 -3 615 863 -3 584 056
Satunnaiset erät
Satunnaiset tuotot 1 660 000
TILIKAUDEN TULOS 1 451 804,59 -238 895 1 098 150
Poistoeron lisäys (-) -314 516,13Poistoeron vähennys (+) 191 644,27 273 169 358 502Varausten lisäys (-)Varausten vähennys (+) 314 516,13Rahastojen vähennys(+) 6 230,00 7 000 7 000
TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ 1 649 678,86 41 274 1 463 652
47
SAV
ON
KO
ULU
TU
SKU
NTA
YH
TYM
Ä
TALO
USA
RV
IO 2
01
8 J
A -
SUU
NN
ITEL
MA
20
19
- 2
02
0
KÄ
YTT
ÖTA
LOU
SOSA
Tilin
pä
ätö
sTa
lou
sarv
ioTa
lou
sarv
io 2
01
8TA
20
18
TS 2
01
9TS
20
20
20
16
20
17
ulk
oin
ensi
säis
etyh
teen
sä
Toim
inta
tuo
tot
10
2 1
02
68
99
0 4
36
66
26
6 2
67
11
22
0 3
84
68
38
6 6
51
79
58
6 7
92
00
08
6 9
90
00
0M
yynt
ituot
ot80
084
224
67 5
21 5
3964
005
921
163
085
64 1
69 0
0664
362
000
64 5
60 0
00M
aksu
tuot
ot23
4 33
010
0 82
212
3 50
012
3 50
013
0 00
013
0 00
0Tu
et ja
avu
stuk
set
2 60
5 57
71
981
617
1 61
1 60
11
611
601
2 00
0 00
02
200
000
Vuok
ratu
otot
10 9
47 0
049
963
986
237
800
9 65
9 23
49
897
034
9 60
0 00
09
500
000
Muu
t toi
min
tatu
otot
-558
855
242
951
288
290
288
290
300
000
300
000
Vyör
ytys
erä-
/Sis.
palv
elut
ulot
8 79
0 40
810
625
747
10 5
62 3
6410
562
364
10 4
00 0
0010
300
000
Toim
inta
kulu
t9
4 7
87
01
68
6 7
31
32
66
2 9
53
16
02
0 3
84
68
38
3 3
37
84
38
1 8
20
00
08
2 6
00
00
0He
nkilö
stök
ulut
48 1
47 9
1244
963
052
43 2
52 8
6043
252
860
43 0
00 0
0042
900
000
Palv
eluj
en o
stot
16 1
23 3
9111
640
535
10 3
48 5
3316
3 08
510
511
618
10 0
70 0
0011
300
000
Aine
et, t
arvi
kkee
t ja
tava
rat
6 62
0 84
16
083
407
5 76
2 47
05
762
470
5 68
0 00
05
800
000
Avus
tuks
et20
6 32
617
2 83
422
2 14
822
2 14
820
0 00
020
0 00
0Vu
okra
kulu
t13
804
945
12 3
22 4
532
475
103
9 65
9 23
412
134
337
11 7
00 0
0011
500
000
Muu
t toi
min
taku
lut
1 09
3 19
392
3 29
889
2 04
789
2 04
777
0 00
060
0 00
0Vy
öryt
yser
ä-/S
is.pa
lvel
umen
ot8
790
408
10 6
25 7
4710
562
364
10 5
62 3
6410
400
000
10 3
00 0
00
Toim
inta
kate
7 3
15
67
33
70
5 3
36
3 3
13
95
20
3 3
13
95
24
97
2 0
00
4 3
90
00
0
Rah
oit
ust
uo
tot
ja -
kulu
t-4
11
55
0-3
28
36
8-2
91
74
60
-29
1 7
46
-27
5 0
00
-25
5 0
00
Kork
otuo
tot
172
5 00
05
000
5 00
015
000
20 0
00M
uut r
ahoi
tust
uoto
t13
1 63
612
4 26
011
4 10
711
4 10
711
4 00
011
0 00
0Ko
rkok
ulut
252
196
212
278
175
259
175
259
170
000
160
000
Muu
t rah
oitu
skul
ut29
1 16
224
5 35
012
1 48
711
4 10
723
5 59
423
4 00
022
5 00
0
Vu
osi
kate
6 9
04
12
33
37
6 9
68
3 0
22
20
60
3 0
22
20
64
69
7 0
00
4 1
35
00
0
Suun
nite
lman
muk
aise
t poi
stot
5 45
2 31
83
615
863
3 58
4 05
60
3 58
4 05
63
680
000
3 88
0 00
0
Satu
nnai
set t
uoto
t1
660
000
1 66
0 00
03
895
000
2 53
0 00
0
Tilik
aud
en
tu
los
1 4
51
80
5-2
38
89
51
09
8 1
50
01
09
8 1
50
4 9
12
00
02
78
5 0
00
48
SAV
ON
KO
ULU
TU
SKU
NTA
YH
TYM
Ä
TALO
USA
RV
IO 2
018
JA -
SUU
NN
ITEL
MA
201
9 -
202
0
RA
HO
ITU
SOSA
Tilin
pää
tös
Ta ja
mu
uto
sTa
lou
sarv
ioTS
201
9TS
202
0
2016
2017
2018
Toim
inn
an r
ahav
irta
6 80
0 55
33
376
968
4 68
2 20
68
592
000
6 66
5 00
0
Vu
osik
ate
6 90
4 12
33
376
968
3 02
2 20
64
697
000
4 13
5 00
0
Tulo
raho
ituks
en k
orja
user
ät-1
03 5
701
660
000
3 89
5 00
02
530
000
Inve
sto
inti
en r
ahav
irta
-6 8
64 5
22-8
964
300
-3 1
32 8
51-2
0 0
71
400
-24
95
5 00
0
In
vest
oint
imen
ot-7
378
849
-9 8
11 0
00-3
156
529
-20
071
400
-24
955
000
Ra
hoitu
sosu
udet
inve
stoi
ntim
enoi
hin
460
987
846
700
23 6
78
Pysy
vien
vas
taav
ien
hyöd
ykk.
luov
ut.tu
lot
36 7
59
Kesk
.erä
inen
inv.
hank
e Ti
lapa
lvel
uihi
n16
581
Toim
inn
an ja
inve
sto
inti
en r
ahav
irta
-63
96
9-5
587
332
1 54
9 35
5-1
1 4
79
400
-18
29
0 00
0
Rah
oit
uks
en r
ahav
irta
Lain
akan
nan
mu
uto
kset
-1 1
90 3
56-1
190
356
-1 1
90 3
564
109
644
17 4
05 7
75
Pi
tkäa
ikai
sten
lain
ojen
lisä
ys5
300
000
18 5
00 0
00
Pitk
äaik
aist
en la
inoj
en v
ähen
nys
-1 1
90 3
56-1
190
356
-1 1
90 3
56-1
190
356
-1 0
94 2
25
Lyhy
taik
aist
en la
inoj
en m
uuto
s
Om
an p
ääo
man
mu
uto
kset
Om
an p
ääo
man
mu
uto
k.ra
han
a/ei
rah
ana
-6 2
300
00
0
Ra
hast
on m
uuto
s, v
äh.e
i rah
ana
-6 2
30
Mu
ut
mak
suva
lmiu
den
mu
uto
kset
-1 6
96 6
690
00
0
Toi
m.a
ntoj
en v
aroj
en ja
pää
omie
n m
uuto
kset
3 85
3 V
aiht
o-om
aisu
uden
muu
tos
982
939
Saa
mist
en m
uuto
s-1
372
548
Kor
ott.p
itkä-
ja ly
hyta
ik.v
elko
jen
muu
tos
-1 3
10 9
13
Rah
oit
uks
en r
ahav
irta
-2 8
93 2
55-1
190
356
-1 1
90 3
564
109
644
17 4
05 7
75
Kas
sava
roje
n m
uu
tos
-2 9
57 2
24-6
777
688
358
999
-7 3
69 7
56-8
84
225
Rah
avar
oje
n m
uu
tos
+
Rah
at ja
pan
kkisa
amise
t 31.
12
20 6
31 8
03
- R
ahat
ja p
ankk
isaam
iset 0
1.01
-23
589
027
Rah
avar
oje
n m
uu
tos
-2 9
57 2
24-6
777
688
358
999
-7 3
69 7
56-8
84
225
Ero
tus
00
00
0
49
SAVO
N KOULU
TUSK
UNTA
YHTY
MÄ
TALO
USA
RVIO 201
8 JA ‐S
UUNNITELMA 20
19 ‐ 20
20
OPP
IMISPA
LVELUJEN TULO
SALU
E, TULO
SLAS
KELM
A‐ JA
KÄY
TTÖTA
LOUSO
SA
Tilin
päätös*)
Talousarvio *)
Talousarvio 20
18TA
201
8TS 201
9TS 202
020
1620
17ulko
inen
sisäinen
YHTE
ENSÄ
Toim
intatuotot
77 908
707
68 020
964
64 464
182
134 50
064
598
682
65 227
000
65 617
000
Myy
ntitu
otot
75 900
610
65 989
805
62 870
181
134 50
063
004
681
63 300
000
63 500
000
Mak
sutu
otot
231 59
699
522
123 50
012
3 50
013
0 00
013
0 00
0Tu
et ja avu
stuk
set
2 28
4 71
61 62
0 36
61 17
2 11
11 17
2 11
11 50
0 00
01 69
0 00
0Vu
okra
tuot
ot90
709
70 320
67 000
67 000
67 000
67 000
Muu
t toimintatuotot
‐598
924
240 95
123
1 39
023
1 39
023
0 00
023
0 00
0
Toim
intaku
lut
74 650
726
67 582
433
44 304
703
20 030
931
64 335
639
63 470
000
63 388
000
Henk
ilöst
ökul
ut39
343
126
36 250
218
34 898
432
34 898
432
34 700
000
34 640
000
Palvelujen
ostot
10 915
087
7 26
6 13
25 59
5 39
912
6 23
05 72
1 62
95 61
2 00
05 64
0 00
0Aine
et, tarvikkee
t ja tavarat
3 30
4 74
02 52
1 03
72 42
1 52
02 42
1 52
02 38
5 00
02 50
5 00
0Av
ustu
kset
198 99
616
4 73
421
4 04
821
4 04
819
3 00
019
3 00
0Vu
okra
kulu
t11
831
757
10 625
997
1 07
1 69
89 34
2 33
710
414
035
10 080
000
10 010
000
Muu
t toimintaku
lut
266 61
112
8 56
810
3 60
710
3 60
710
0 00
010
0 00
0Vy
örytyserä‐/Sis.pa
lvelum
enot
8 79
0 40
810
625
747
10 562
364
10 562
364
10 400
000
10 300
000
Toim
intakate
3 25
7 98
143
8 53
120
159
479
‐19 89
6 43
126
3 04
31 75
7 00
02 22
9 00
0
Raho
itustuo
tot ja ‐kulut
‐26 83
3‐1 430
‐80
0‐80
00
Kork
otuo
tot
Muu
t rah
oitustuo
tot
3 22
0Ko
rkok
ulut
Muu
t rah
oituskulut
30 053
1 43
080
80
Vuosikate
3 23
1 14
843
7 10
120
159
399
‐19 89
6 43
126
2 96
31 75
7 00
02 22
9 00
0
Suun
nitelm
an m
ukaiset p
oistot
1 07
1 75
891
4 71
974
8 34
874
8 34
884
0 00
095
0 00
0
Tilikau
den tulos
2 15
9 39
0‐477
618
19 411
051
‐19 89
6 43
1‐485
385
917 00
01 27
9 00
0
Poistoe
ron lisäys (‐)
‐314
516
Poistoe
ron vähe
nnys (+
)16
585
31 452
51 452
51 452
51 542
51 542
Varausten lisäys (‐)
Varausten vähe
nnys (+
)31
4 51
6Ra
hastojen
väh
enny
s (+)
Tilikau
den ylijä
ämä
2 17
5 97
5‐446
166
19 462
503
‐19 89
6 43
1‐433
933
968 54
21 33
0 54
2
*)Tilin
päätös v. 2
016 ja ta
lousarvio v. 201
7:
Koulutuspa
lvelujen
ja Työ
eläm
äpalvelujen tulosaluee
t yhtee
nsä
50
SAV
ON
KO
ULU
TU
SKU
NTA
YH
TYM
Ä
TALO
USA
RV
IO 2
018
JA -
SUU
NN
ITEL
MA
201
9 -
202
0
KEH
ITY
SPA
LVEL
UJE
N T
ULO
SALU
E, T
ULO
SLA
SKEL
MA
- JA
KÄ
YTT
ÖTA
LOU
SOSA
LUO
TTA
MU
SHEN
K.H
ALL
. JA
KY
-JO
HTO
K
EHIT
YSP
ALV
ELU
TTi
linp
äätö
sTa
lou
sarv
ioTa
lou
sarv
io 2
018
Talo
usa
rvio
201
8TU
LOSA
LUE
TS 2
019
TS 2
020
2016
2017
ulk
oin
ensi
säin
enTA
201
8u
lko
ine
nsi
säin
enTA
201
8
YH
TEEN
SÄ
Toim
inta
tuo
tot
1 82
8 68
21
829
413
079
7 45
179
7 45
128
2 73
769
8 94
598
1 68
21
779
133
1 78
0 00
01
740
000
Myy
ntitu
otot
288
145
178
842
127
340
127
340
127
340
100
000
100
000
Mak
sutu
otot
Tuet
ja a
vust
ukse
t11
2 02
417
1 25
115
5 39
715
5 39
715
5 39
720
0 00
020
0 00
0Vu
okra
tuot
ot18
851
Muu
t toi
min
tatu
otot
535
Vyör
ytys
erä-
/Sis.
palv
elut
ulot
1 40
9 12
61
479
320
797
451
797
451
698
945
698
945
1 49
6 39
61
480
000
1 44
0 00
0
Toim
inta
kulu
t1
756
677
1 75
9 41
076
5 95
131
500
797
451
993
339
2 98
199
6 32
01
793
771
1 76
6 00
01
738
000
Henk
ilöst
ökul
ut1
148
276
1 12
6 30
838
4 02
138
4 02
178
7 08
978
7 08
91
171
110
1 16
0 00
01
140
000
Palv
eluj
en o
stot
521
103
568
122
338
970
31 5
0037
0 47
018
8 55
075
018
9 30
055
9 77
054
8 00
054
0 00
0Ai
neet
, tar
vikk
eet j
a ta
vara
t29
103
15 7
209
100
9 10
06
500
6 50
015
600
15 0
0015
000
Avus
tuks
et1
100
1 10
01
100
1 10
01
100
Vuok
raku
lut
41 9
3325
160
13 0
6013
060
8 10
02
231
10 3
3123
391
23 0
0023
000
Muu
t toi
min
taku
lut
15 1
6223
000
19 7
0019
700
3 10
03
100
22 8
0020
000
20 0
00
Toim
inta
kate
72 0
0570
003
-76
5 95
176
5 95
10
-71
0 6
0269
5 96
4-1
4 6
38
-14
63
814
000
2 00
0
Rah
oit
ust
uo
tot
ja -
kulu
t-1
1 60
90
00
00
00
00
0
Kork
otuo
tot
Muu
t rah
oitu
stuo
tot
Kork
okul
utM
uut r
ahoi
tusk
ulut
11 6
09
Vu
osi
kate
60 3
9670
003
-765
951
765
951
0-7
10
602
695
964
-14
63
8-1
4 6
38
14 0
002
000
Suun
nite
lman
muk
aise
t poi
stot
Tilik
aud
en t
ulo
s60
396
70 0
03-7
65
951
765
951
0-7
10
602
695
964
-14
63
8-1
4 6
38
14 0
002
000
Poist
oero
n lis
äys (
-)Po
istoe
ron
vähe
nnys
(+)
Vara
uste
n lis
äys (
-)Va
raus
ten
vähe
nnys
(+)
Raha
stoj
en v
ähen
nys (
+)
Tilik
aud
en y
lijää
mä
60 3
9670
003
-76
5 95
176
5 95
10
-71
0 6
0269
5 96
4-1
4 6
38
-14
63
814
000
2 00
0
51
SAV
ON
KO
ULU
TU
SKU
NTA
YH
TYM
Ä
TALO
USA
RV
IO 2
018
JA -
SUU
NN
ITEL
MA
201
9 -
202
0
YH
TEIS
TEN
PA
LVEL
UJE
N T
ULO
SALU
E, T
ULO
SLA
SKEL
MA
- JA
KÄ
YTT
ÖTA
LOU
SOSA
Tilin
pää
tös
Talo
usa
rvio
Talo
usa
rvio
201
8TA
201
8TS
201
9TS
202
0
2016
2017
ulk
oin
en
sisä
inen
YH
TEEN
SÄ
Toim
inta
tuo
tot
11 2
55 0
9810
662
619
1 17
3 50
09
094
553
10 2
68 0
5310
070
000
10 0
10 0
00
Myy
ntitu
otot
3 65
5 18
51
322
892
996
400
28 5
851
024
985
950
000
950
000
Mak
sutu
otot
2 73
41
300
Tuet
ja a
vust
ukse
t20
7 00
119
0 00
017
5 00
017
5 00
020
0 00
020
0 00
0Vu
okra
tuot
ot19
310
010
0M
uut t
oim
inta
tuot
ot8
703
2 00
02
000
2 00
0Vy
öryt
yser
ä-/S
is.pa
lvel
utul
ot7
381
282
9 14
6 42
79
065
968
9 06
5 96
88
920
000
8 86
0 00
0
Toim
inta
kulu
t10
857
384
10 5
28 4
029
852
507
294
961
10 1
47 4
689
981
000
9 91
7 00
0
Henk
ilöst
ökul
ut6
500
051
6 35
5 94
96
009
218
6 00
9 21
85
975
000
5 96
0 00
0Pa
lvel
ujen
ost
ot2
623
002
2 23
2 45
22
254
664
4 60
02
259
264
2 21
0 00
02
200
000
Aine
et, t
arvi
kkee
t ja
tava
rat
1 24
2 38
41
411
500
1 36
9 70
01
369
700
1 35
0 00
01
350
000
Avus
tuks
et6
230
7 00
07
000
7 00
07
000
7 00
0Vu
okra
kulu
t44
4 21
450
2 60
120
8 02
529
0 36
149
8 38
643
9 00
040
0 00
0M
uut t
oim
inta
kulu
t41
504
18 9
003
900
3 90
0
Toim
inta
kate
397
714
134
217
-8 6
79 0
078
799
592
120
585
89 0
0093
000
Rah
oit
ust
uo
tot
ja -
kulu
t-3
935
3 80
0-1
16
407
114
407
-2 0
009
000
15 0
00
Kork
otuo
tot
745
000
5 00
05
000
15 0
0020
000
Muu
t rah
oitu
stuo
tot
128
416
124
260
114
407
114
407
114
000
110
000
Kork
okul
ut1
471
Muu
t rah
oitu
skul
ut13
0 95
512
5 46
012
1 40
712
1 40
712
0 00
011
5 00
0
Vu
osi
kate
393
779
138
017
-8 7
95 4
148
913
999
118
585
98 0
0010
8 00
0
Suun
nite
lman
muk
aise
t poi
stot
55 1
5044
175
22 0
4622
046
25 0
0030
000
Tilik
aud
en t
ulo
s33
8 62
993
842
-8 8
17 4
608
913
999
96 5
3973
000
78 0
00
Poist
oero
n lis
äys (
-)Po
istoe
ron
vähe
nnys
(+)
Vara
uste
n lis
äys (
-)Va
raus
ten
vähe
nnys
(+)
Raha
stoj
en v
ähen
nys (
+)6
230
7 00
07
000
7 00
07
000
7 00
0
Tilik
aud
en y
lijää
mä
344
859
100
842
-8 8
10 4
598
913
999
103
539
80 0
0085
000
52
SAV
ON
KO
ULU
TUSK
UN
TAY
HT
YM
Ä
TALO
USA
RV
IO 2
01
8 J
A -
SUU
NN
ITEL
MA
20
19
- 2
02
0
TILA
PA
LVEL
UJE
N T
ULO
SALU
E, T
ULO
SLA
SKEL
MA
OSA
Tilin
pää
tös
Talo
usa
rvio
Talo
usa
rvio
TS 2
019
TS 2
020
2016
201
720
18
Liik
evai
hto
11 1
10
201,
67
9 92
3 66
610
005
927
9 71
5 00
09
623
000
Valm
iiden
ja k
eske
nerä
isten
tuot
teid
enva
rast
ojen
lisä
ys (+
) tai
väh
enny
s (-)
Valm
istus
om
aan
käyt
töön
Liik
etoi
min
nan
muu
t tuo
tot
11 1
10 2
01,6
79
923
666
10 0
05 9
279
715
000
9 62
3 00
0Tu
et ja
avu
stuk
set k
unna
lta/
kun
tayh
tym
ältä
Mat
eri
aalit
ja p
alve
lut
4 1
08 8
12,9
13
708
979
3 92
6 60
03
630
000
4 85
0 00
0
Ain
eet,
tarv
ikke
et ja
tava
rat
O
stot
tilik
aude
n ai
kana
2 04
3 81
6,26
2 13
5 15
01
955
650
1 93
0 00
01
930
000
Va
rast
ojen
lisä
ys (+
) tai
väh
enny
s (-)
797,
90 P
alve
luje
n os
tot
2 06
4 19
8,75
1 57
3 82
91
970
950
1 70
0 00
02
920
000
He
nki
löst
öku
lut
1 1
56 4
58,1
41
230
577
1 17
4 10
01
165
000
1 16
0 00
0
Pa
lkat
ja p
alkk
iot
811
102,
5091
5 39
488
5 47
689
0 00
089
0 00
0
Henk
ilösiv
ukul
ut
Elä
keku
lut
292
750,
7625
4 76
823
0 18
823
0 65
822
5 65
8
Muu
t hen
kilö
sivuk
ulut
52 6
04,8
860
415
58 4
3644
342
44 3
42P
ois
tot
ja a
rvo
nal
en
tum
ise
t4
325
409
,81
2 65
6 96
92
813
662
2 81
5 00
02
900
000
Suu
nnite
lman
muk
aise
t poi
stot
4 32
5 40
9,81
2 65
6 96
92
813
662
2 81
5 00
02
900
000
Arv
onal
entu
mise
tLi
ike
toim
inn
an m
uu
t ku
lut
2 2
56 9
56,5
01
921
525
1 96
0 26
51
808
000
1 54
7 00
0
Liik
eylij
ääm
ä (-
alijä
ämä)
-73
7 4
35,6
940
5 61
613
1 30
029
7 00
0-8
34 0
00
Rah
oit
ust
uo
tot
ja -
kulu
t-3
69 1
73,7
7-3
30 7
38-2
89 6
66-2
84 0
00-2
70 0
00
Kor
kotu
otot
97,3
4 M
uut r
ahoi
tust
uoto
t K
unna
lle/ k
unta
yhty
mäl
le m
akse
tut
kor
koku
lut
Mui
lle m
akse
tut k
orko
kulu
t25
0 72
5,06
212
278
175
259
170
000
160
000
Kor
vaus
per
uspä
äom
asta
Muu
t rah
oitu
skul
ut11
8 54
6,05
118
460
114
407
114
000
110
000
Ylij
ääm
ä (a
lijää
mä)
en
nen
sat
un
nai
sia
eriä
-1 1
06
609
,46
74 8
78-1
58 3
6613
000
-1 1
04 0
00
Satu
nn
aise
t tu
oto
t ja
-ku
lut
Satu
nnai
set t
uoto
t1
660
000
3 89
5 00
02
530
000
Ylij
ääm
ä (a
lijää
mä)
en
ne
n v
arau
ksia
-1 1
06 6
09,
4674
878
1 50
1 63
43
908
000
1 42
6 00
0
Po
istoe
ron
lisäy
s(-)/
vähe
nnys
(+)
175
059,
1024
1 71
730
7 05
030
7 05
035
8 45
8Va
paae
htoi
sten
var
aust
en li
s.(-)
väh
. (+)
Tilik
aud
en
ylij
ääm
ä (a
lijää
mä)
-931
550
,36
316
595
1 80
8 68
44
215
050
1 78
4 45
8
53
SAV
ON
KO
ULU
TUSK
UN
TAY
HTY
MÄ
TALO
USA
RV
IO 2
018
JA
-SU
UN
NIT
ELM
A 2
019
- 2
020
TILA
PA
LVEL
UJE
N T
ULO
SALU
E, T
ULO
SLA
SKEL
MA
OSA
Tili
np
äätö
s Ta
lou
sarv
ioTA
20
18
TS 2
01
9TS
20
20
20
16
20
17
ulk
oin
en
sisä
ine
nY
HTE
ENSÄ
Liik
eva
ihto
11
11
0 2
01
,67
9 9
23
66
63
46
69
39
65
9 2
34
10
00
5 9
27
9 7
15
00
09
62
3 0
00
Valm
iiden
ja k
eske
nerä
iste
n tu
otte
iden
vara
stoj
en li
säys
(+) t
ai v
ähen
nys (
-)Va
lmis
tus o
maa
n kä
yttö
önLi
iket
oim
inna
n m
uut t
uoto
t11
110
201
,67
9 92
3 66
634
6 69
39
659
234
10
00
5 9
27
9 71
5 00
09
623
000
Tuet
ja a
vust
ukse
t kun
nalta
/ k
unta
yhty
mäl
täM
ate
riaa
lit
ja p
alve
lut
4 1
08
81
2,9
13
70
8 9
79
3 9
26
60
00
3 9
26
60
03
63
0 0
00
4 8
50
00
0
Ain
eet,
tarv
ikke
et ja
tava
rat
O
stot
tilik
aude
n ai
kana
2 04
3 81
6,26
2 13
5 15
01
955
650
1 95
5 65
01
930
000
1 93
0 00
0
Vara
stoj
en li
säys
(+) t
ai v
ähen
nys (
-)79
7,90
Pal
velu
jen
osto
t2
064
198,
751
573
829
1 97
0 95
01
970
950
1 70
0 00
02
920
000
He
nki
löst
öku
lut
1 1
56
45
8,1
41
23
0 5
77
1 1
74
10
00
1 1
74
10
01
16
5 0
00
1 1
60
00
0
Pa
lkat
ja p
alkk
iot
811
102,
5091
5 39
488
5 47
688
5 47
689
0 00
089
0 00
0
Henk
ilösi
vuku
lut
E
läke
kulu
t29
2 75
0,76
254
768
230
188
230
188
230
658
225
658
M
uut h
enki
lösi
vuku
lut
52 6
04,8
860
415
58 4
3658
436
44 3
4244
342
Po
isto
t ja
arv
on
ale
ntu
mis
et
4 3
25
40
9,8
12
65
6 9
69
2 8
13
66
20
2 8
13
66
22
81
5 0
00
2 9
00
00
0
Suu
nnite
lman
muk
aise
t poi
stot
4 32
5 40
9,81
2 65
6 96
92
813
662
2 81
3 66
22
815
000
2 90
0 00
0 A
rvon
alen
tum
iset
Liik
eto
imin
nan
mu
ut
kulu
t2
25
6 9
56
,50
1 9
21
52
51
93
5 9
60
24
30
51
96
0 2
65
1 8
08
00
01
54
7 0
00
Liik
eyl
ijää
mä
(-al
ijää
mä)
-73
7 4
35
,69
40
5 6
16
-9 5
03
62
99
63
4 9
29
13
1 3
00
29
7 0
00
-83
4 0
00
Rah
oit
ust
uo
tot
ja -
kulu
t-3
69
17
3,7
7-3
30
73
8-1
75
25
9-1
14
40
7-2
89
66
6-2
84
00
0-2
70
00
0
Kor
kotu
otot
97,3
4 M
uut r
ahoi
tust
uoto
t K
unna
lle/ k
unta
yhty
mäl
le m
akse
tut
kor
koku
lut
Mui
lle m
akse
tut k
orko
kulu
t25
0 72
5,06
212
278
175
259
175
259
170
000
160
000
Kor
vaus
per
uspä
äom
asta
Muu
t rah
oitu
skul
ut11
8 54
6,05
118
460
114
407
114
407
114
000
110
000
Yli
jääm
ä (a
lijä
ämä)
en
ne
n s
atu
nn
aisi
a e
riä
-1 1
06
60
9,4
67
4 8
78
-9 6
78
88
89
52
0 5
22
-15
8 3
66
13
00
0-1
10
4 0
00
Satu
nn
aise
t tu
oto
t ja
-ku
lut
Satu
nnai
set t
uoto
t1
660
000
1 6
60
00
03
89
5 0
00
2 5
30
00
0
Yli
jääm
ä (a
lijä
ämä)
en
ne
n v
arau
ksia
-1 1
06
60
9,4
67
4 8
78
-8 0
18
88
89
52
0 5
22
1 5
01
63
43
90
8 0
00
1 4
26
00
0
Po
isto
eron
lisä
ys(-)
/väh
enny
s(+)
175
059,
1024
1 71
730
7 05
030
7 05
030
7 05
035
8 45
8Va
paae
htoi
sten
var
aust
en li
s.(-)
väh
. (+)
Tili
kau
de
n y
lijä
ämä
(ali
jääm
ä)-9
31
55
0,3
63
16
59
5-7
71
1 8
38
9 5
20
52
21
80
8 6
84
4 2
15
05
01
78
4 4
58
TALO
USA
RV
IO 2
01
8
54
SAVO
N KOULU
TUSK
UNTA
YHTY
MÄ
TALO
USA
RVIO 201
8 JA ‐S
UUNNITELMA 20
19 ‐ 20
20
TILA
PALV
ELUJEN TULO
SALU
E, KÄY
TTÖTA
LOUSO
SA
Tilin
päätös
Talousarvio
TA20
18TS 201
9TA
202
020
1620
17ulko
inen
sisäinen
YHTE
ENSÄ
Toim
intatuotot
11 110
202
9 92
3 66
634
6 69
39 65
9 23
410
005
927
9 71
5 00
09 62
3 00
0M
yynt
ituot
ot24
0 28
330
000
12 000
12 000
12 000
10 000
Mak
sutu
otot
Tuet ja avu
stuk
set
1 83
610
9 09
310
9 09
310
0 00
011
0 00
0Vu
okra
tuot
ot10
837
251
9 89
3 66
617
0 70
09 65
9 23
49 82
9 93
49 53
3 00
09 43
3 00
0Muu
t toimintatuotot
30 831
54 900
54 900
70 000
70 000
Toim
intaku
lut
7 52
2 22
76 86
1 08
17 03
6 66
024
305
7 06
0 96
56 60
3 00
07 55
7 00
0He
nkilö
stök
ulut
1 15
6 45
81 23
0 57
71 17
4 10
01 17
4 10
01 16
5 00
01 16
0 00
0Pa
lvelujen
ostot
2 06
4 19
91 57
3 82
91 97
0 95
01 97
0 95
01 70
0 00
02 92
0 00
0Aine
et, tarvikkee
t ja tavarat
2 04
4 61
42 13
5 15
01 95
5 65
01 95
5 65
01 93
0 00
01 93
0 00
0Av
ustu
kset
Vuok
raku
lut
1 48
7 04
11 16
8 69
51 17
4 22
024
305
1 19
8 52
51 15
8 00
01 06
7 00
0Muu
t toimintaku
lut
769 91
675
2 83
076
1 74
076
1 74
065
0 00
048
0 00
0
Toim
intakate
3 58
7 97
53 06
2 58
5‐6 689
967
9 63
4 92
92 94
4 96
23 11
2 00
02 06
6 00
0
Raho
itustuo
tot ja ‐kulut
‐369
174
‐330
738
‐175
259
‐114
407
‐289
666
‐284
000
‐270
000
Kork
otuo
tot
97Muu
t rah
oitustuo
tot
Kork
okul
ut25
0 72
521
2 27
817
5 25
917
5 25
917
0 00
016
0 00
0Muu
t rah
oituskulut
118 54
611
8 46
011
4 40
711
4 40
711
4 00
011
0 00
0
Vuosikate
3 21
8 80
12 73
1 84
7‐6 865
226
9 52
0 52
22 65
5 29
62 82
8 00
01 79
6 00
0
Suun
nitelm
an m
ukaiset p
oistot
4 32
5 41
02 65
6 96
92 81
3 66
22 81
3 66
22 81
5 00
02 90
0 00
0
Satunn
aiset tuo
tot
1 66
0 00
01 66
0 00
03 89
5 00
02 53
0 00
0
Tilikau
den tulos
‐1 106
609
74 878
‐8 018
888
9 52
0 52
21 50
1 63
43 90
8 00
01 42
6 00
0
TALO
USA
RVIO 201
8
55
SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ
TALOUSARVIO 2018 JA -SUUNNITELMA 2019 - 2020
INVESTOINTIOSA Tilinpäätös Kustannus- TA TA 2017
2016 arvio TA 2017 Muutokset Muut.jälkeen TA 2018 TS 2019 TS 2020
OPPIMISPALVELUJEN TULOSALUE
Kalusto- ja laiteinvestoinnit menot 1 238 431 2 182 929 1 436 000 1 436 000 356 529 1 471 400 355 000Rahoitusosuudet tulot -460 987 -23 678 -846 700 -846 700 -23 678 0 0Pysyvien vastaaavien myynti tulot -36 759 0Kaluston myynti tulot 0Yhteensä netto 740 685 2 159 251 589 300 589 300 332 851 1 471 400 355 000
YHTEISET PALVELUT TULOSALUE
Kalusto- ja laiteinvestoinnit menot 15 712 0 70 000 70 000 0 0 0
Rahoitusosuudet tulot 0 0 0
Yhteensä netto 15 712 0 70 000 70 000 0 0 0
TULOSALUEET YHTEENSÄ
Kalusto- ja laiteinvestoinnit menot 1 254 143 2 182 929 1 506 000 1 506 000 356 529 1 471 400 355 000
Rahoitusosuudet tulot -460 987 -23 678 -846 700 -846 700 -23 678 0 0
Pysyvien vastaaavien myynti tulot -36 759 0 0 0 0Kaluston myynti tulot 0
Kalusto- ja laiteinvestoinnit netto 756 397 2 159 251 659 300 659 300 332 851 1 471 400 355 000
TILAPALVELUT TULOSALUE Tilinpäätös Kustannus- TA TA 2017
2016 arvio TA 2017 Muutokset Muut.jälkeen TA2018 TS 2019 TS 2020
Kalusto- ja laiteinvestoinnit
Osmajoentie 75 Varkaus 5 044 30 000 30 000Siilinjärven yksikkö, Toivala 2 362 200 000 200 000Tilapalvelut, kalusteet 25 000 25 000Kalusto- ja laiteinvestoinnit 7 406 255 000 255 000 0 0 0
Rakennusinvestoinnit
Presidentinkatu 1, Kuopio 48 053 0 300 000 300 000Presidentinkatu 3, Kuopio 234 248 0 100 000 100 000Kuopio, Savilahti suunn.ja rakent. 29 920 31 000 000 800 000 800 000 1 000 000 11 000 000 19 000 000Sammakkolammentie 2, Kuopio 514 333 300 000 150 000 150 000 100 000 100 000 100 000Siilinjärven yksikkö, Toivala 3 739 841 3 200 000 1 550 000 1 550 000 350 000 350 000 2 500 000Siilinjärven yksikkö, asuntola 108 500 200 000 200 000 200 000 200 000Siilinjärven yksikkö, Maalämpö 100 000 100 000Asevelikatu 24, Iisalmi 200 000 50 000 150 000Muuruveden yksikkö, Muuruvesi 207 508 0 550 000 550 000Osmajoentie 75 Varkaus 1 234 898 11 000 000 1 900 000 1 900 000 1 000 000 7 000 000 3 000 000
0Rakennusinvestoinnit menot 6 117 301 46 000 000 5 550 000 5 550 000 2 800 000 18 600 000 24 600 000
Pysyvien vastaaavien myynti tulot 0 0 0 0 0
netto 6 117 301 46 000 000 5 550 000 5 550 000 2 800 000 18 600 000 24 600 000
sis.korvausinvestointeja 2 355 282 14 700 000 4 000 000 1 650 000 7 450 000 5 600 000
sis.uusinvestointeja 3 762 018 31 300 000 1 550 000 1 150 000 11 150 000 19 000 000
Osakkeet ja osuudet 2 500 000 2 500 000
Kiinteistöosakeyhtiö
TILAPALVELUT TULOSALUE YHT. menot 6 124 707 5 805 000 2 500 000 8 305 000 2 800 000 18 600 000 24 600 000
Pysyvien vastaaavien myynti tulot 0 0 0 0
netto 6 124 707 5 805 000 2 500 000 8 305 000 2 800 000 18 600 000 24 600 000
INVESTOINNIT YHT. BRUTTO menot 7 378 850 7 311 000 2 500 000 9 811 000 3 156 529 20 071 400 24 955 000
RAHOITUSOSUUDET tulot -460 987 -846 700 -846 700 -23 678 0 0
KALUSTON MYYNTI tulot 0
PYSYVIEN VASTAAVIEN MYYNTI tulot -36 759 0
INVESTOINNIT YHT. NETTO menot 6 881 104 6 464 300 2 500 000 8 964 300 3 132 851 20 071 400 24 955 000
56
SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ
TALOUSARVION 2018 YHTEENVETO
SitovuusBrutto/Netto Määrärahat Tuloarviot
KÄYTTÖTALOUSOSA
NettoyksikötOppimispalvelut N 263Luott.henk.hall. ja ky-johto N 0Kehityspalvelut N -15Yhteiset palvelut N 119
Muut taseyksikötTilapalvelut N 2 655
TULOSLASKELMAOSA
KorkotulotMuut rahoitustulotKorkomenotMuut rahoitusmenotSatunnaiset erät 1 660
INVESTOINTIOSA
NettoyksikötIrtaimistohankkeet N 357 24
Muut taseyksikötIrtaimistohankkeet NRakentamishankkeet N 2 800Pysyvien vastaavien myyntitulot
RAHOITUSOSA
Antolainauksen muutoksetAntolainaussaamisten lisäykset BAntolainaussaamisten vähennykset B
Lainakannan muutoksetPitkäaikaisten lainojen lisäys BPitkäaikaisten lainojen vähennys B 1 190Lyhyaikaisten lainojen muutokset N
Oman pääoman muutokset BVaikutus maksuvalmiuteen -359
LASKELMAN LOPPUSUMMA 4 347 4 347
57
SAVO
N KOULU
TUSK
UNTA
YHTY
MÄ
Työp
aikalla
tapa
htuv
a op
piminen
ja yritysyh
teistyö
Nim
i (raho
itusläh
de)
Omarah
oitus,
Sakky ko
ko
hank
eajalle
Sakkyn
bu
djetti
Han
kkee
n ko
kona
is‐
budjetti
Han
kkee
n tavo
ittee
na on
Alkamispä
ivä
Päättymispä
ivä
Työp
aikalla ta
pahtuu
(ESR
) 592
400
1 974
665
1 97
4 66
5 etsiä
ratkaisua Po
hjois‐Savo
n osaavan
työv
oiman
saatavuu
den turvaamise
en
kehittäm
ällä yhteistyö
ssä elinkeinoe
lämän
, op
iskelijo
iden
ja ammatillise
n ko
ulutuk
sen
kanssa kok
onaisvaltaista työp
aikalla
tapa
htuv
an opp
imise
n toim
intamallia.
1.4.20
1531
.7.201
8
Kestävää keh
itystä Po
hjois‐Savo
n yrity
ksiss
ä, KeP
oSa (EAK
R) 45
501
300
000
300
000
auttaa po
hjois‐savo
laisia pk
‐yrityksiä
ja
organisaatioita
kestävän kehityksen
ed
istäm
isessä, ympä
ristöasioiden
kartoittam
isessa ja ympä
ristöoh
jelm
ien sekä ‐
järje
stelmien ja ‐stand
ardien
käyttöö
notossa.
1.3.20
1631
.3.201
8
Kasvavan
biotaloud
en ta
rvitsem
a osaaminen
ja ty
övoima (Aiko, P‐S
liitto)
16
740
55 80
0 55
800
selvittää tä
män
hetkine
n mob
ilisoita
vissa
oleva ko
ne‐, ku
ljetus‐ ja ty
övoimakap
asite
etti,
selvittää m
uuttuv
at osaam
istarpe
et se
kä
selvittää ty
övoiman
lisääm
is‐ ja
koulutustarpee
t puu
raaka‐aine
logistiikan
keskeisillä osa‐alueilla.
1.8.20
1731
.3.201
8
Lähi‐ja
luom
uruu
an käytön
edistäm
inen
ja
hank
intaosaamise
n lisääminen
(M
MM)
37
500
187
500
187
500
edistää kok
o ruok
aketjun yh
teistyö
tä
EkoC
entrian tekemän
Han
kinn
an elin
kaari ‐
mallin
muk
aan ja lisätä tietäm
ystä uud
esta
hank
intalaista sekä se
n men
ettelytavo
ista.
1.4.20
1731
.12.20
18
Resurssiteh
okas M
aano
saaja
(Euroo
pan maaseud
un
kehittäm
isen maatalousraha
sto)
‐16
668
284
407
tarjota M
aano
saaja‐osaamista
tiedo
nvälity
ksen
keino
in erityisestI viljelijö
ille,
jollo
in heidä
n tie
tämys ilmasto‐ ja
ympä
ristökysymyksis
tä (v
esiensuo
jelu,
luon
non mon
imuo
toisu
us, u
usiutuva ene
rgia
ja ene
rgiateho
kkuu
s) lisään
tyvät.
1.5.20
1631
.5.201
8
Yhteen
sä 692
141
2 534
633
2 802
372
Liite 1
Työp
aikalla
tapa
htuv
a op
piminen
ja yritysyh
teistyö; jätetyt h
akem
ukset, joista ei o
le vielä ra
hoitu
spää
töstä
Nim
i (raho
itusläh
de)
Omarah
oitus,
Sakky ko
ko
hank
eajalle
Sakkyn
bu
djetti
Han
kkee
n ko
kona
is‐
budjetti
Han
kkee
n tavo
ittee
na on
Alkamispä
ivä
Päättymispä
ivä
VALTEK
– valmistavan
teollisuu
den kilpailukyvyn ja
kasvun
varmistam
inen
(ESR
)
59 865
399
100
92
5 31
0varm
istaa valmistavan
teollisuu
den
kilpailukykyä ja kasvu
a laajen
tamalla ja
syventäm
ällä hen
kilöstön
osaam
ista,
parantam
alla yritysten kilpailukykyä ja kasvu
n ed
ellytyksiä se
kä nostamalla
koulutusorganisaatioiden
osaam
ista.
1.1.20
1831
.12.20
19
Maaseud
un to
imijo
iden
ha
nkintaosaaminen
vah
vaksi
(MAH
VA), Man
ner‐Su
omen
maaseud
un keh
ittäm
isohjelma
2014
–202
0
0
151
580
777
800
lisätä pk
‐yrityksis
sä ja han
kintayksiköissä tie
toa
ja osaam
ista julkisista ha
nkinno
ista
maaseud
un yritysten kilpailukyvyn
lisäämise
ksi, luod
a ja vah
vistaa yhteistyö
tä ja
kumpp
anuu
ksia pk‐yrittäjien kesken
sekä
edistää m
arkkinavuo
ropu
helun syntym
istä pk
‐yrity
sten
ja han
kintayksiköide
n välillä.
1.1.20
18
30.6.202
0
Hyvinv
ointi‐ ja
terveyspalvelurobo
tiikan
osaamise
n ja kou
lutuksen
kehittäm
inen
(EAK
R, Savon
ia‐
amk)
34 998
116
660
68
6 01
1pilotoida vu
orov
aiku
tteisen teko
älyä
hyöd
yntävien
tekn
olog
ioiden
sovellu
ksia
saira
ala‐ ja palveluko
tiympä
ristöiss
ä sekä
kotona
asumise
n tukena
, lisä
tä te
koälyä
hyöd
yntävien
tekn
olog
ioiden
osaam
ista
oppilaito
ksiss
a ja yrityksis
sä, selvittää eri
valm
istajien IoT‐alustojen hy
ödyn
tämistä
inno
vaatioalustana
hyvinvo
inti‐ ja te
rveysalan
näkö
kulm
asta, kasvattaa aluee
lla to
imivien
yrity
sten
liiketoimintaa ja kilp
ailukykyä sekä
parantaa Sote‐alan
asia
kkaide
n pa
lveluja ja
eläm
änlaatua
.
1.12
.201
731
.12.20
19
Yhteen
sä 94
863
667
340
1 611
321
Työp
aikalla
tapa
htuv
a op
piminen
ja yritysyh
teistyö
hank
keet yhtee
nsä
787
004
3 201
973
4 41
3 69
3
Uud
et kam
pukset ja opp
imisym
päris
töt
Nim
i (raho
itusläh
de)
Omarah
oitus,
Sakky ko
ko
hank
eajalle
Sakkyn
bu
djetti
Han
kkee
n ko
kona
is‐
budjetti
Han
kkee
n tavo
ittee
na on
Alkamispä
ivä
Päättymispä
ivä
Metsäko
ne‐ ja
puuk
uljetuslo
gistiikan
op
pimisy
mpä
ristön
kehittäm
inen
(EAK
R)
74
2 12
6 2 120
360
2 312
884
keh
ittää m
etsä‐ ja pu
unku
ljetuslo
gistiikan
op
pimisy
mpä
ristöjä niin
, että
koulutuk
sella pystytään
vastaam
aan
elinkeinoe
lämän
jo lisään
tyne
esee
n ja
lähitulevaisu
udessa ede
lleen
lisään
tyvään
työv
oima‐ ja osaam
istarpe
esee
n.
1.5.20
1631
.3.201
8
Materiaalite
knolog
ian TK
I‐keskuk
sen ko
nsep
tointi ja
toim
inna
n käyn
nistäm
inen
Po
hjois‐Savo
ssa, Ylio
pisto
hallinn
oi (E
AKR)
28 00
0 280
000
995
000
verko
stoitua alue
en opp
ilaito
ksien ja
yrity
ksien kanssa m
ateriaalite
knolog
ian
alalla, jotta kou
lutusta, tu
tkim
usta ja
palveluita voida
an su
unna
ta
sidosryhm
iäkin pa
remmin hyö
dyttävällä
tavalla.
1.1.20
1631
.1.201
9
Savilahd
en avo
imen
TKIO‐
infrastruk
tuurin su
unnittelu
(Poh
jois‐Savo
n liitto)
10 12
5 45
000
214
924
laatia keh
ittäm
issuu
nnite
lma Savilahd
en
avoimesta, m
onialaise
sta ja
yhteisk
äyttöisestä TK
IO eli tutkim
us‐,
kehitys‐, inno
vaatio‐ ja
oppimisy
mpä
ristöstä.
1.1.20
1731
.7.201
8
S6 ‐ Av
oin kampu
s (Poh
jois‐Savo
n liitto)
97 14
7 323
826
1 130
476
tuottaa pe
rustee
t tilaratkaisujen
suun
nittelulle. Savilahd
en kam
puksen
suun
nittelutyö
n po
hjalta aloite
taan
Savo
nia‐am
k:n sekä Savon
ky:n
oppimisy
mpä
ristöinvestoinn
it.
17.5.201
731
.12.20
19
Yhteen
sä 87
7 39
8 2 76
9 18
6 4 65
3 28
4
Peda
gogiikan
keh
ittäm
inen
Nim
i (raho
itusläh
de)
Omarah
oitus,
Sakky ko
ko
hank
eajalle
Sakkyn
bu
djetti
Han
kkee
n ko
kona
is‐
budjetti
Han
kkee
n tavo
ittee
na on
Alkamispä
ivä
Päättymispä
ivä
OpsoD
iili Itä‐Suo
mi, Nuo
rten
op
pisopimusko
ulutuk
sen
toteutused
ellytysten
vahv
istam
inen
(Poh
jois‐Po
hjan
maan Ely)
25 22
7
126
130
42
2 30
1 ke
skittyä nuo
rten
opp
isopimustyöp
aikkojen
lisäämise
en, itäsuom
alaisen verkoston nu
orten
oppisopimusko
ulutuk
sen toim
intamallin
kehittäm
iseen
ja opp
isopimuk
sen alue
ellisen
viestin
nän kehittäm
iseen
.
1.5.20
1531
.3.201
8
Metsä‐ ja
puun
kuljetuslo
gistiikan
osaamise
n kehittäm
inen
(ESR
)
125
953
503
815
58
5 45
0 ke
hittää ja te
hostaa kuljettajakou
lutusta
luom
alla nykyaikaine
n sim
ulaattoriopp
imisy
mpä
ristö ja lisääm
ällä
mah
dollisuuk
sia ty
össä opp
imise
en aidossa
tuotan
toym
päristössä.
1.9.20
1631
.8.201
8
DigiSo
te ‐ eA
mmattilaiset
tulevaisu
uden
työe
lämässä,
YSAO
(ESR
)
12 07
5
40 24
8 34
4 13
9 tu
ottaa uu
tta tie
toa sosia
ali‐ ja
terveyde
nhuo
llon digitaalisista
tulevaisu
uksis
ta ja tu
nnistaa tu
levaisu
uden
e‐
ammattilaisuus ja siinä tarvittavat
osaamistarpe
et.
1.9.20
1631
.8.201
8
Älykäs erik
oistum
inen
am
matillise
ssa ko
ulutuk
sessa‐
ammatillinen
kou
lutus Itä‐
Suom
essa 202
0‐luvu
lla (E
SR)
20 240
67 469
24
5 13
6 ke
hittää älykkään erikoistum
isen toim
intatapa
itä
suom
alaiseen
ammatillise
n ko
ulutuk
sen
järjs
estämise
en ja ta
rjontaan
kysyntäläh
töise
llä, asia
kastarpe
isiin vastaavalla
ja sa
malla kustann
usteho
kkaalla ta
valla.
1.11
.201
631
.7.201
8
Yhteen
sä 183
495
737
662
1 59
7 02
6
Peda
gogiikan
keh
ittäm
inen
Nim
i (raho
itusläh
de)
Omarah
oitus,
Sakky ko
ko
hank
eajalle
Sakkyn
bu
djetti
Han
kkee
n ko
kona
is‐
budjetti
Han
kkee
n tavo
ittee
na on
Alkamispä
ivä
Päättymispä
ivä
PROFF (C
IMO)
‐ 231
354
23
1 35
4 ka
svattaa liikkuv
uutta määrällisesti ja
varm
entaa laatua
ECV
ET periaatteilla sekä
lisätä työp
aikalla ta
pahtuv
aa opp
imista.
1.6.20
1631
.5.201
8
Sotene
t goe
s with
Eurocom
20
16 Smart (Erasmus+)
‐ 139
756
13
9 75
6 ke
hittää so
siaali‐ ja te
rveysalan
perustutkinn
on, läh
ihoitajaop
iskelijo
iden
työssäop
pimism
ahdo
llisuuk
sia kan
sallisessa
verkostossa ja euroo
ppalaisessa Eu
rocom
Smart ‐verkostossa.
1.6.20
1631
.5.201
8
Sotene
t 201
7 (Erasm
us+)
‐ 166
307
16
6 30
7 ke
hittää so
siaali‐ ja te
rveysalan
perustutkinn
on, läh
ihoitajaop
iskelijo
iden
työssäop
pimism
ahdo
llisuuk
sia kan
sallisessa
verkostossa.
1.6.20
1731
.5.201
9
Erasmus+ for S
ecurity
E4S
‐ 21 14
0 22
1 66
9 ed
istää m
onikulttuu
risia ta
itoja
turvallisuu
salalla.
1.9.20
1631
.9.201
8
Naturi W
AB2 ‐stude
nts a
nd staff
abroad
(OPH
)‐
22 20
0 10
7 39
9 mah
dollistaa ammatillise
ssa
peruskou
lutuksessa ta
i ammattitutkintoo
n valm
istavassa kou
lutuksessa oleville
osallistumise
n ko
ulutus‐ ja
työssäop
pimisjaksoihin ulkom
ailla.
1.8.20
1731
.7.201
9
Yhteen
sä ‐ 580
757
86
6 48
5
Peda
gogiikan
keh
ittäm
inen
; jätetyt hakem
ukset, joista ei o
le vielä ra
hoitu
spää
töstä
Nim
i (raho
itusläh
de)
Omarah
oitus,
Sakky ko
ko
hank
eajalle
Sakkyn
bu
djetti
Han
kkee
n ko
kona
is‐
budjetti
Han
kkee
n tavo
ittee
na on
Alkamispä
ivä
Päättymispä
ivä
WelTe
ch ‐
Hyvinv
ointite
knolog
ian
koulutustuote: käyttöö
noton ja
käytön
kou
lutus
(ESR
, Savon
ia‐amk)
50 22
7
167
421
48
9 63
4 ke
hittää, koo
staa ja järje
stää
koulutusko
kona
isuuk
sia hoitohe
nkilö
kunn
alle
ja alan op
iskelijo
ille, pereh
tyä ja hyö
dyntää
uusin
ta te
knolog
iaa, tu
kea itsen
äistä asum
ista
ja helpo
ttaa hoitohe
nkilö
kunn
an ty
öskentelyä,
mad
altaa uu
den tekn
olog
ian käyttöön
ottoon
liittyvää kyn
nystä, kertoa käyttöön
liittyvistä
haasteista ja käyttöö
noton on
gelm
ista ja lisätä
hyvinv
ointite
knolog
ian ja siihen
liittyvien
palveluide
n käyttöä laajalla rintam
alla.
1.11
.201
731
.12.20
19
URA
OHJAU
S 20
20
(ESR
, Savon
ia‐amk)
42 51
1
141
708
43
8 50
0 luod
a ja pilo
toida Po
hjois‐Savo
n alue
en
ammatillise
n ‐ ja am
matillise
n ko
rkea
koulutuk
sen tarjo
ajien yh
teistyö
hön
perustuv
a op
iskelijo
iden
opintojen
aikaise
n urao
hjau
ksen
ja ty
öllistyvyyd
en tu
kemise
n pa
lvelum
alli.
1.1.20
1831
.7.202
0
Sosia
ali‐ ja te
rveyde
nhuo
llon
virtua
alise
t opp
imisy
mpä
ristöt
(ESR
, Savon
ia‐amk)
27 27
3
90 90
9 57
4 84
8 ke
hittää ja pilo
toida sosia
ali‐ ja
terveyde
nhuo
llon virtua
alisia
oppimisy
mpä
ristöjä ty
öntekijöiden
sekä
opisk
elijo
iden
pereh
tymise
n,
työh
önop
astuksen
, opp
imise
n ja re
krytoinn
in
tueksi, paran
taa op
iskelijo
iden
ja
työn
tekijöiden
tietotaitoa, tu
ottaa lisää tietoa
osan
a rekrytointiprosessia päätöksen
teon
tueksi ja kasvattaa aluee
lla to
imivien yrity
sten
liiketoim
intaa ja kilp
ailukykyä.
1.12
.201
731
.12.20
19
Parasta pa
lvelua
Itä‐Su
omi ‐
oppisopimusko
ulutuk
sen ja
koulutussopimuk
sen
toim
intaprosessin
keh
ittäm
inen
(OKM
)
‐ 278
000
76
5 63
0 sa
ada kaikille ko
ulutuk
sen järje
stäjille
yhde
nmuk
aine
n yh
teinen
opp
isopimus‐ tai
koulutussopimus to
iminta/palveluprosessi
yhteistyö
ssä asiakkaide
n ja
koulutuk
senjärjestäjien kanssa, vah
vistaa
oppilaito
shen
kilöstön
työe
lämäläh
töistä
osaamista sekä levittää ja vakiin
nuttaa
toim
intatapo
ja kou
lutuksen
järje
stäjien sis
ällä
ja ty
öelämälle.
1.11
.201
731
.12.20
19
LOISTE V (O
PH, P
kky)
4 73
5
17 50
0
ottaa käyttöön
valtaku
nnallin
en
palautejärjestelmä ja sisällyttää se
osaksi
koulutuk
senjärjestäjien
laad
unha
llintajärjestelmiä.
1.1.20
1831
.12.20
18
Yhteen
sä 124
746
695
538
2 268
612
Peda
gogiikan
keh
ittäm
inen
hank
keet yhtee
nsä
308
241
2 013
957
4 73
2 12
3
Muu
t jätetyt hakem
ukset, joista ei o
le vielä ra
hoitu
spää
töstä
Nim
i (raho
itusläh
de)
Omarah
oitus,
Sakky ko
ko
hank
eajalle
Sakkyn
bu
djetti
Han
kkee
n ko
kona
is‐
budjetti
Han
kkee
n tavo
ittee
na on
Alkamispä
ivä
Päättymispä
ivä
AOK‐Am
mattio
saam
isen
kartoitus (ESR)
21 29
4
212
940
21
2 94
0 ka
rtoittaa, tun
nistaa ja laatia lausun
to
kuop
iolaisten
pitk
äaikaistyö
ttöm
ien ja
rinna
steisie
n pitkäaikaistyö
ttöm
ien
ammattio
saam
isesta sekä ohjata he
itä
puuttuvan osaamise
n ha
nkkimise
en.
1.1.20
1831
.12.20
18
Yhteen
sä 21 29
4
212
940
21
2 94
0
KAIKKI YHTE
ENSÄ
1 99
3 93
78 19
8 05
614
012
040
Henkilöstösuunnitelma 2018
Liite 2
Sisällys
1. Johdanto .................................................................................................................................................... 1
2. Henkilöstö ................................................................................................................................................. 1
2.1. Henkilöstön määrä ja rakenne........................................................................................................... 1
2.2. Henkilöstön eläköityminen ................................................................................................................ 6
3. Periaatteet erilaisten palvelussuhdemuotojen käytöstä ........................................................................ 7
3.1. Palvelussuhteen luonne .................................................................................................................... 7
3.2. Osa-aikatyö ........................................................................................................................................ 7
3.3. Etätyö ................................................................................................................................................. 8
4. Henkilöstön työkyvyn tukeminen ............................................................................................................ 8
4.1. Työhyvinvointi ................................................................................................................................... 8
4.2. Työterveyshuolto ............................................................................................................................... 9
4.3. Työsuojelu ja työturvallisuus ............................................................................................................. 9
5. Henkilöstön ammatillinen osaaminen ................................................................................................... 10
5.1. Osaamisen johtaminen .................................................................................................................... 10
5.2. Osaamisen kehittäminen ................................................................................................................. 10
6. Työllistymistä edistävät toimintatavat .................................................................................................. 11
6.1. Työnantajan koulutusvelvollisuus tuotannollisilla tai taloudellisilla perusteilla irtisanotuille ........ 11
6.2. Tuotannollisilla tai taloudellisilla perusteilla irtisanotun työterveyshuolto .................................... 12
6.3. Irtisanotun henkilön oikeudet ......................................................................................................... 12
6.4. Työnantajan velvollisuudet ............................................................................................................. 12
7. Henkilöstön vaikutuskanavat ja yhteistoiminta .................................................................................... 12
8. Suunnitelman toteutumisen seuranta ................................................................................................... 13
1
1. Johdanto Henkilöstösuunnittelun lähtökohtana ovat Savon koulutuskuntayhtymän strategia ja taloudelliset suuntaviivat. Henkilöstön rakennetta ja määrää suunnitellaan samanaikaisesti taloussuunnittelun kanssa. Henkilöstön osaaminen, työhyvinvointi ja työpaikkojen turvallisuus ovat keskeisiä asioita työn sujuvuuden turvaamisessa. Vuoden 2018 alusta voimaan astuva reformilainsäädännön myötä opettajuuden ja opettajan työn muuttuminen ja uudistaminen on merkittävässä roolissa. Uusi toimintalaki rikkoo raja-aitoja nuorten ja aikuisten koulutuksen välillä. Tilanne tuo paineita myös työ- ja virkaehtosopimusneuvotteluihin, kun OVTES:ssä sovelletaan eri osioita nuorten ja aikaisten opettajien kesken. Kaikki virka- ja työehtosopimukset (KVTES, OVTES ja TS) ovat katkolla tammi – helmikuun vaihteessa 2018 ja sopimusneuvotteluja käydään parasta aikaa. Lisäksi vuoden 2018 Savon koulutuskuntayhtymän uusi organisaatiorakenne astuu voimaan. Henkilöstösuunnitelma on tehty uudella organisaatiorakenteella, henkilöstön määrä ja rakenne esitetään pääsääntöisesti tulosaluetasoisena. Uusi oppimispalveluiden tulosalue sisältää nykyiset koulutus- ja työelämäpalvelut.
2. Henkilöstö
2.1. Henkilöstön määrä ja rakenne Taulukoihin 1 - 5 on sijoitettu 1.9.2017 kuntayhtymän palveluksessa oleva päätoiminen henkilöstö tulosalueille sekä toiminnoittain, sopimusaloittain, toimipaikan mukaan ja ikäryhmittäin lajiteltuna.
Tulosalue Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä
Oppimispalvelut 569 55 624
Yhteiset palvelut 138 1 139
Tilapalvelut 23 1 24
Kehityspalvelut 13 3 16
Yhteensä 743 60 803
Taulukko 1: Henkilöstömäärä tulosalueittain 1.9.2017 (vakinaiset ja määräaikaiset/ei sijainen).
2
Kaavio 1: Henkilöstö tulosalueittain 1.9.2017.
Tulosalue Kokoaikaiset Osa-aikaiset Yhteensä
Oppimispalvelut 493 131 624
Yhteiset palvelut 128 11 139
Tilapalvelut 19 5 24
Kehityspalvelut 13 3 16
Yhteensä 653 150 803
Taulukko 2: Henkilöstömäärä tulosalueittain 1.9.2017 (kokoaikaiset ja osa-aikaiset).
78 %
17 %
3 %
2 %
Henkilöstö tulosalueittain 1.9.2017
Oppimispalvelut Yhteiset palvelut Tilapalvelut Kehityspalvelut
3
Kaavio 2: Henkilöstö kokoaikaiset/osa-aikaiset 1.9.2017.
Toiminto
Hlöstö-määrä %-osuus
Opetushenkilöstö 513 63,89 %
Opetuksen tuki 106 13,20 %
Opiskelija- ja toimistopalvelut 47 5,85 %
Opiskelijaruokailu 36 4,48 %
Kiinteistöt 23 2,86 %
Talous- ja materiaalihallinto 18 2,24 %
Tietohallintopalvelut 16 1,99 %
Kehittämistoiminta 15 1,87 %
Henkilöstöpalvelut 9 1,12 %
Ravintolatoiminta 7 0,87 %
Myynti- ja markkinointipalvelut 7 0,87 %
Johto 6 0,75 %
Yhteensä 803 100,00 %
Taulukko 3: Henkilöstö toiminnoittain 1.9.2017.
81 %
19 %
Kokoaikaiset Osa-aikaiset 1.9.2017
Kokoaikaiset Osa-aikaiset
4
Kaavio 3: Henkilöstö toiminnoittain 1.9.2017.
Paikallisesti sovittu opettajien vuosityöaikakokeilu alkoi 1.8.2017. Kokeilusopimus on
kolmevuotinen ja sen tarkoituksena on saada kokemuksia opettajille paremmin soveltuvasta
työajasta, työajan suunnittelusta, toteutuksesta ja seurannasta. KT ja OAJ neuvottelevat vuodelle
2018 pakottavasta sopimusmääräyksestä. Mikäli neuvottelutulos saavutetaan mahdollisesti
vuosityöaikakokeilun taustalla olevat sopimusliitteet sekä OVTES:n aikuiskoulutuskeskuksen osio
yhtenäistetään.
63,89%13,20%
5,85%
4,48%
2,86%
2,24%
Henkilöstö toiminnoittain 1.9.2017
Opetushenkilöstö Opetuksen tuki
Opiskelija- ja toimistopalvelut Opiskelijaruokailu
Kiinteistöt Talous- ja materiaalihallinto
Tietohallintopalvelut Kehittämistoiminta
Henkilöstöpalvelut Ravintolatoiminta
Myynti- ja markkinointipalvelut Johto
5
Sopimusala Hlöä %-osuus
OVTES vuosityöaikakokeilu/ paikallinen sopimus
363 45,21 %
KVTES 244 30,39 %
OVTES Aikuiskoulutuskeskus 97 12,08 %
TS 49 6,10 %
OVTES Osio C yhteiset 35 4,36 %
OVTES Lukio 14 1,74 %
OVTES Osio B yhteiset 1 0,12 %
Taulukko 4: Henkilöstö sopimusaloittain 1.9.2017.
Toimipaikka Hlöä %-osuus
Iisalmi 32 3,99 %
Juankoski 30 3,74 %
Kuopio 554 68,99 %
Siilinjärvi 72 8,97 %
Varkaus 115 14,32 %
Taulukko 5: Henkilöstö toimipaikoittain 1.9.2017.
6
Ikäryhmä Hlöä %-osuus
25-29 v. 13 1,62 %
30-34 v. 29 3,61 %
35-39 v. 51 6,35 %
40-44 v. 81 10,09 %
45-49 v. 121 15,07 %
50-54 v. 180 22,42 %
55-59 v. 182 22,67 %
60-64 v. 138 17,19 %
65- 8 1,00 %
Taulukko 6: Henkilöstö ikäryhmittäin 1.9.2017.
2.2. Henkilöstön eläköityminen
Henkilöstön eläköityminen perusteella voidaan arvioida luonnollisen poistuman vaikutuksia henkilöstön määrään tulevina vuosina.
Vanhuuseläkkeelle voi pääsääntöisesti jäädä 63 ja 68 ikävuoden välillä Vuonna 1959 ja sitä ennen syntyneillä viranhaltijoilla/työntekijällä on henkilökohtainen eläkeikä, jos palvelussuhde on alkanut ennen 1.1.1993 ja jatkuu eläkeikään saakka. Se lasketaan painotettuna päivän tarkkuudella 63 - 65 vuoden välille. Vanhuuseläkeikä on sitä lähempänä 63 vuotta mitä enemmän työvuosia henkilöllä on ollut ennen vuotta 1995. Vuoden 2017 eläkeuudistuksesta johtuen alimmat eläkeiät nousevat syntymävuoden mukaan portaittain. Kevan ennusteen mukaan vuosina 2018 – 2022 keskimääräinen vanhuuseläkeiän täyttämisvuosi on 63,7 – 64,1 vuotta. Vanhuuseläkeiän täyttämisvuosi perustuu vakuutettujen henkilökohtaisiin eläkeikiin tai joustavaan eläkeikään, jos henkilökohtaista eläkeikää ei ole. Eläkeikä ei välttämättä ole sama kuin eläkkeelle siirtymisikä.
Kaavion 3 ennusteessa kuvataan eläkevakuutettujen arvioitu eläköityminen aikasarjana vuosittain. Ennuste perustuu vuoden 2015 lopussa vakuutettuna olleiden työ- ja virkasuhteisten tilanteeseen
7
sekä vuoden 2017 alun organisaatiotilanteeseen. Ennusteessa on huomioitu vanhuus-, työkyvyttömyys- ja osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyvät henkilöt.
Vanhuuseläkkeet sisältävät varhennetut vanhuuseläkkeet, täydet työkyvyttömyyseläkkeet sisältävät kuntoutustuet ja osatyökyvyttömyyseläkkeet sisältävät osakuntoutustuet. Prosenttiosuudet on laskettu vertaamalla eläköityvien määrää vastaavaan edeltävänä vuotena palveluksessa 31.12. olevien henkilöiden joukkoon. Vuoden 2017 eläkeuudistusta ei ole vielä ennusteessa huomioitu.
Kevan ennusteen mukaan vuonna 2018 vanhuuseläkkeelle siirtyy 44 henkilöä, vuonna 2019 henkilömäärä on 47 ja vuonna 2020 ennuste on 26.
Kaavio 3: Kevan eläköitymisennuste vuosille 2017 – 2036
3. Periaatteet erilaisten palvelussuhdemuotojen käytöstä
3.1. Palvelussuhteen luonne
Pysyviin tehtäviin palkataan henkilöstö toistaiseksi voimassaolevaan palvelussuhteeseen.
Määräaikaisen palvelussuhteen perusteena pitää olla perusteltu syy, esimerkiksi sijaisuus.
Työsopimuksessa tai viranhoitomääräyksessä on aina ilmoitettava määräaikaisuuden syy.
Kuntayhtymän henkilöstöstä 92,5 % on toistaiseksi voimassa olevassa palvelussuhteessa.
3.2. Osa-aikatyö
Palvelussuhde voi olla osa-aikainen sopimuksen perusteella tai työnantajan päätöksellä. Viranhaltijalla/työntekijällä on tietyissä tilanteissa oikeus siirtyä osa-aikatyöhön, esimerkiksi osittaiselle hoitovapaalle. Savon koulutuskuntayhtymässä pyritään myös järjestämään mahdollisuus siirtyä osa-aikaeläkkeelle tai muuhun henkilöstökohtaiseen syyhyn perustuvaan osa-aikatyöhön.
8
Palvelussuhteen osa-aikaistaminen on mahdollista taloudellisilla ja tuotannollisilla irtisanomisperusteilla silloin, kun tarjolla oleva työ on vähentynyt eikä viranhaltijalle/työntekijälle voida enää tarjota kokoaikaista työtä. Palvelussuhteen osa-aikaistaminen on tällöin mahdollista irtisanomisaikaa noudattaen. Ennen kuin työnantaja päättää osa-aikaistamisesta on asiaa käsiteltävä yhteistoimintamenettelyssä. Mikäli työnantaja tarvitsee lisää työntekijöitä osa-aikatyöntekijälle sopiviin tehtäviin, on työtä tarjottava ensisijaisesti osa-aikatyöntekijälle. Lisätyön tarjoamisvelvollisuus osa-aikaiselle työntekijälle ohittaa taloudellisista ja tuotannollisista syistä irtisanotun takaisinottovelvollisuuden. Merkittävimmät syykoodit osa-aikatyön taustalla ovat osa-aikainen virka tai toimi, osa-aikaeläke, osittainen hoitovapaa, osatyökyvyttömyyseläke sekä osa-aikatyö omasta pyynnöstä.
3.3. Etätyö
Savon koulutuskuntayhtymän palvelussuhteessa tehtävään etätyöhön sovelletaan työlainsäädäntöä sekä kunnallisia virka- ja työehtosopimuksia. Kuntayhtymän etätyön pelisäännöt (7.2.2013) linjaavat periaatteet etätyösopimuksen solmimiseksi.
4. Henkilöstön työkyvyn tukeminen
4.1. Työhyvinvointi
TyHy-SIB työhyvinvoinnin kehittämisohjelma jatkuu vuonna 2018. Kehittämisohjelman viimeisenä
vuotena tavoitteena on työhyvinvoinnin johtamisen toimintojen vakiinnuttaminen organisaatioon.
Vuonna 2018 toimenpiteinä edelleen jatkuvat:
johdon ja esimiesten valmennus
työntekijöiden fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen työkyvyn kartoitus sekä työkyvyn
palauttamista tukevat kuntoutus- ym. toimet
terveyspuhelinpalvelu
esimiesten tukeminen johtamisessa
työterveyshuollon ja henkilöstöjohtamisen yhteistyön tehostaminen
terveysjohtamisen järjestelmän käyttö varhaisen välittämisen mallin tukena
TyHy-SIB on Sitran rahoittama kolmevuotinen julkisen sektorin työhyvinvointiohjelma, joka alkoi
kuntayhtymässä vuoden 2016 alusta.
Edellä mainituista toimista hankkeen aikana vastaavat Aino Health Management, Tietotaito Group,
Trainers’ House ja Headsted. Tavoitteena on saada kuntayhtymän sairauspoissaolopäivien määrä
laskemaan edelleen.
9
4.2. Työterveyshuolto Kuntayhtymän työterveyshuoltopalveluihin kuuluvat lakisääteinen ennaltaehkäisevä työterveyshuolto ja yleislääkäritasoinen sairaanhoito. Vuoden 2017 alussa uudistetaan työterveyshuollon palvelusopimus ja kohdennetaan erityisesti palveluita työkyvyn parantamiseen ja ennalta ehkäisevään työterveyshuoltoon. Työterveyshuollon sairaanhoito on yleislääkäritasoinen, jossa tehdään hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisesti yhteistyötä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja kuntoutuksen kanssa. Kroonisten sairauksien hoidossa on käytössä terveydenedistämisen ohjelmat.
4.3. Työsuojelu ja työturvallisuus
Työsuojelun tavoitteena on turvallisen ja häiriöttömän toiminnan, asioinnin ja työskentely- ja oppimisympäristön takaaminen. Työsuojelun toiminnassa painotetaan erityisesti ennalta ehkäisevää työsuojelua, vaarojen ja riskien arviointia, organisaation muutostilainteiden hallintaa sekä sisäilmaongelmien ratkaisuja. Erillistä työsuojeluntoimintaohjelmaa ei enää tehdä, vaan tarvittavat tiedot löytyvät tästä henkilöstösuunnitelmasta. Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajan riittävän järjestelmällisesti selvittämään ja tunnistamaan työstä ja työympäristöstä työntekijän terveydelle ja turvallisuudelle aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät. Kuntayhtymässä tehdään sähköisesti vaarojen tunnistamista ja arviointia. Näiden arviointien pohjalta laaditaan kehittämissuunnitelma, jokaiseen työyksikköön. Työtapaturmien ja läheltä piti -tilanteiden sattuessa käytetään tapaturman tutkintamallia. Tämän mallin avulla selvitetään yhteistyössä esimiesten, henkilöstön ja työsuojeluhenkilöstön kanssa, miten vaaratilanne tai tapaturma voidaan jatkossa estää. Vuoden 2018 tavoitteena on vähentää työstä johtuvia ja ennalta ehkäistä työmatkatapaturmia sekä hyödyntää tutkintamallin kautta saatuja tietoja tapaturmien ennaltaehkäisemiseksi ja tehostaa työtapaturmien käsittelyä osaamisalueittain. Häirinnän estämisen toimintamallin avulla puututaan työssä ilmenevään epäasialliseen kohteluun ja häirintään. Työpaikalla ja siellä tehtävässä työssä ei hyväksytä häirintää tai epäasiallista kohtelua. Työtovereiden odotetaan häirintää tai epäasiallista kohtelua havaitessaan ottavan sen puheeksi ja ilmoittavan asiasta esimiehille. Kuntayhtymään on perustettu sisäilmastotyöryhmä, jonka tavoitteena on koordinoida ja käsitellä rakennusten sisäilmaongelmatilanteita. Työryhmä kehittää myös yhteisiä toiminta- ja menettelyohjeita sisäilmastoasioiden käsittelyyn ja korjaamiseen. Erityistä huomiota halutaan kiinnittää ajantasaiseen sisäilmastoasioista tiedottamiseen esimiehille ja henkilöstölle. Vuonna 2018 tavoitteena on vähentää sisäilmaongelmista aiheutuvia poissaoloja.
10
5. Henkilöstön ammatillinen osaaminen
Digitaalisuuden lisääntyminen teollisuudessa ja palveluissa, uudet teknologiat ja muuttuvat
ammatit haastavat eri alojen osaamista ja opetusta. Ammatillisen opettajan työ on muuttumassa
oppilaitoskeskeisestä opetuksesta yhä enemmän työpaikalla ja työtilanteissa tapahtuvaan
oppimisen ohjaamiseen ja osaamisen arviointiin. Työelämä odottaa koulutuksen järjestäjältä
kokonaisvaltaisia osaamisen kehittämisratkaisuja ja opiskelijoiden odotuksena on henkilökohtaisten
ratkaisujen ja yksilöllisten opintopolkujen kehittäminen.
5.1. Osaamisen johtaminen
Osaaminen on asiantuntijaorganisaation tärkein resurssi ja siksi osaamisen johtaminen on yksi
hyvän johtamisen elementeistä kuntayhtymässä. Osaamisen johtaminen on systemaattista ja
ennakoivaa johtamistyötä, jolla varmistetaan henkilöstön osaamisen ajantasaisuus ja sen tehokas
hyödyntäminen niin, että strategiset tavoitteet saavutetaan.
Osaamisen merkitys korostuu, kun työ edellyttää yhä vaativampaa ajattelua, uusia toimintatapoja
ja jatkuvaa parantamista sekä oman työn sovittamista toisten työhön ja asiakkaiden tarpeisiin.
Opiskelijoiden erilaisten opintopolkujen toteutuminen ja koulutukselle asetettujen tavoitteiden
saavuttaminen lisää henkilökohtaisen ohjauksen tarvetta, vaatii kykyä tunnistaa erityisen tuen
tarpeet ja edellyttää uudenlaista ajattelutapaa ja hyviä ihmissuhde- ja vuorovaikutustaitoja.
Tietotekniikan käyttö opetuksessa lisääntyy ja se edellyttää tietoteknisiä taitoja ja ymmärrystä siitä,
miten tietotekniikkaa voidaan opetuksessa hyödyntää. Työpaikalla tapahtuvan oppimisen
lisääntyminen vaatii opettajilta työssäoppimisen ohjausosaamista ja kykyä tunnistaa työpaikan
oppimismahdollisuudet.
5.2. Osaamisen kehittäminen
Kuntayhtymän strategia linjaa ne keskeiset tehtävät, joiden toteuttamisessa tarvittava osaaminen
on kuntayhtymään varmistettava. Osaamisen kehittäminen voi olla osaamisen päivittämistä, sen
laajentamista, syventämistä tai kokonaan uudelleen suuntaamista. Jokaisella työntekijällä on vastuu
oman osaamisensa kehittämisestä ja ajankohtaisen tiedon hankkimisesta. Osaamista kehitetään
perehdytyksellä, hanketoiminnassa, tiimityöllä ja työparityöskentelyllä, osallistumalla
työelämäjaksoille tai hankkimalla lisä- tai täydennyskoulutusta.
HRM Osaaminen -osaamisenhallintajärjestelmä tukee kuntayhtymän henkilöstön osaamisen
kehittämistä. Henkilöstö kirjaa järjestelmään oman osaamisensa, tutkinnot, pätevyydet, muut
koulutukset ja työkokemuksen. Osaamiskarttoihin perustuva osaamisen arviointi kertoo mitä
osaamista on ja mitä tulee kehittää. Ammatillisen opettajan pedagogisen osaamisen ja
koulutusviennissä tarvittavan osaamisen osaamiskartat ovat uudistuneet ja tulevat käyttöön
vuoden alusta. Kehityskeskustelut käydään vuosittain ja niitä toteutettaessa on varmistettava, että
11
keskustelut ovat oikeasti työtä kehittäviä ja työntekijän osaamista tukevia. Kehityskeskustelussa
käydään läpi henkilön tehtävät ja vastuut, yhteistyö muiden toimijoiden kanssa, liittyykö työhön
työtovereiden ohjausta ja opastusta ja minkälaista päätöksentekoa tehtävään liittyy.
Kehityskeskustelussa asetetaan henkilökohtaiset tavoitteet ja tehdään tavoitteiden toteutumisessa
tarvittavan osaamisen arviointi.
Henkilöstökoulutukset suunnitellaan lukuvuodeksi kerrallaan. Tieto koulutustarpeista kerätään
kehityskeskusteluista sekä esimiehille suunnatusta kyselystä, joka toteutetaan helmikuussa. Näiden
tietojen perusteella laaditaan henkilöstön koulutussuunnitelma, jonka ajantasainen versio
julkaistaan Intrassa ja sitä päivitetään tarvittaessa uusiin koulutustarpeisiin perustuen.
Henkilöstön osallistuminen työelämäjaksoille on erinomainen tapa työntekijöiden osaamisen
ajantasaisuuden varmistamiseen ja samalla saadaan arvokasta tietoa alan näkymistä ja työelämän
uusista toimintatavoista ja osaamistarpeista. Opetushenkilöstön työelämäjaksojen toteuttamisen
tapa kuitenkin muuttuu, kun työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjaaminen vie henkilöstön luokista
ja omista toimipisteistä työpaikoille.
6. Työllistymistä edistävät toimintatavat
Työnantaja on yhteistoimintaneuvottelujen yhteydessä velvollinen esittelemään työllistymistä
edistävän toimintasuunnitelman tai toimintaperiaatteet (YTL 9 §).
6.1. Työnantajan koulutusvelvollisuus tuotannollisilla tai taloudellisilla perusteilla
irtisanotuille
Työnantaja tulee tarjota irtisanotuille tilaisuus osallistua työnantajan kustantamaan työllistymistä
edistävään valmennukseen tai koulutukseen, jos työnantajan palveluksessa on säännöllisesti
vähintään 30 henkilöä ja työntekijä/viranhaltija on ollut ennen palvelussuhteen päättymistä
yhdenjaksoisesti vähintään viisi vuotta työnantajan palveluksessa.
Työnantaja päättää valmennuksen tai koulutuksen sisällöstä sillä edellytyksellä, että koulutus on
työntekijän/viranhaltijan työllistymistä edistävää, ja että se vastaa arvoltaan yhden kuukauden
palkkaa. Arvo lasketaan irtisanotun työntekijän/viranhaltijan kuukausiansioista tai samassa
toimipaikassa työskentelevän henkilöstön keskimääräisestä kuukausiansiosta. Näistä
vaihtoehdoista valitaan suurempi. Valmennuksen tai koulutuksen tarjoamisesta ei synny
veronalaista tuloa työntekijälle/viranhaltijalle.
Pääsääntönä on, että valmennus tai koulutus on toteutettava kahden kuukauden kuluessa
irtisanomisajan päättymisen jälkeen. Painavista syistä valmennus tai koulutus voidaan toteuttaa
osittain tai kokonaan myöhempänäkin ajankohtana.
12
6.2. Tuotannollisilla tai taloudellisilla perusteilla irtisanotun työterveyshuolto
Työnantajan tulee järjestää irtisanotuille työterveyshuolto kuuden kuukauden ajaksi
työntekovelvollisuuden päättymisestä lukien, jos työnantajan palveluksessa on säännöllisesti
vähintään 30 henkilöä ja työntekijä/viranhaltija on ollut ennen työsuhteen päättymistä
yhdenjaksoisesti vähintään viisi vuotta työnantajan palveluksessa. Järjestämisvelvollisuus ei jatku
enää sen jälkeen, kun työntekijä on siirtynyt toisen työnantajan palvelukseen ja työterveyshuollon
piiriin.
6.3. Irtisanotun henkilön oikeudet
Irtisanomisaikana työntekijä/viranhaltija on oikeutettu palkalliseen vapaaseen, kun hakee töitä,
osallistuu työllistymissuunnitelman tekoon tai siinä sovittuihin toimenpiteisiin. Vapaan pituus, 5–20
päivää, määräytyy irtisanomisajan pituuden mukaan. Se ei saa aiheuttaa merkittävää haittaa
työnantajalle
6.4. Työnantajan velvollisuudet
Kun tuotannollisin tai taloudellisin perustein irtisanottuja on vähintään kymmenen, työnantaja
tekee henkilöstön kanssa työllistymistä edistävän toimintasuunnitelman. Kun irtisanottuja on alle
kymmenen, työnantaja kertoo toimintaperiaatteet, miten irtisanomisajan tukipalvelut toimivat.
Jos työnantaja palkkaa neljän kuukauden sisällä irtisanomisten jälkeen uutta henkilökuntaa, hänellä
on velvollisuus tarjota työtä ensin irtisanotuille työntekijöille. Jos irtisanotun työsuhde on kestänyt
12 vuotta, takaisinottoaika on kuusi kuukautta.
7. Henkilöstön vaikutuskanavat ja yhteistoiminta
Työyhteisön asioita hoidetaan yhteistoiminnassa, jonka perustana on keskinäinen luottamus ja avoin vuorovaikutteinen ilmapiiri. Yhteistoimintaa kuntayhtymässä säätelee laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa. Yhteistoiminnan osapuolia ovat kuntayhtymä työnantajana ja sen palveluksessa oleva henkilöstö, jonka edustajina toimivat luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut.
Välitön yhteistoiminta
Välittömässä yhteistoiminnassa on kysymys yksittäisen viranhaltijan/työntekijän vaikuttamismahdollisuuksista omaan työhönsä ja työyhteisöönsä ja näitä asioita käsitellään ensisijaisesti viranhaltijan/työntekijän ja esimiehen välillä. Välitöntä yhteistoimintaa on myös yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvien asioiden käsittely esimerkiksi työpaikkakokouksessa. Työntekijän/työntekijöiden pyynnöstä asioiden käsittelyyn voi osallistua myös henkilöstön edustajana luottamusmies ja/tai työsuojeluvaltuutettu.
13
Edustuksellinen yhteistoiminta
Kuntayhtymän edustuksellinen yhteistoiminta toteutetaan yhteistoimintaryhmässä, johon kuuluvat työnantajien ja työntekijöiden edustajat. Ryhmä toimii myös kuntayhtymän työsuojelutoimikuntana. Kuntayhtymässä toimii myös koulutusyksikkökohtaisia kehittämisryhmiä, jotka antavat henkilöstölle ja opiskelijoille vaikutusmahdollisuuksia omaa työtään ja työyhteisöään koskevien päätösten valmisteluun. Kehittämisryhmä käsittelee ja ottaa kantaa mm. työympäristöä, työskentelyoloja ja työterveyttä koskeviin asioihin.
8. Suunnitelman toteutumisen seuranta Henkilöstösuunnitelman toteutumista seurataan säännöllisesti sekä esimiestyössä että kuntayhtymän johtoryhmässä. Tuloskortissa henkilöstönäkökulman mittarit ovat yksi keskeinen seikka toteutumisen jatkuvassa seurannassa. Lisäksi vuosittain laadittavassa henkilöstökertomuksessa suunnitelman toteutumisesta raportoidaan, vertailutietoina aiempien vuosien toteutumatiedot sekä muiden koulutuksen järjestäjien vastaavia tietoja. Kuntayhtymässä käytetään sähköisiä työkaluja henkilöstöön, henkilöstön kehittämiseen ja koulutukseen liittyvän tiedon hallinnassa. Yhtenäisten toimintatapojen ja työvälineiden avulla tiedon keruu on luotettavaa ja ajantasaista.
Kuntayhtymän riskit
Näkökulmat Tavoitteet Tavoitteen saavuttamista mahdollisesti uhkaavat riskit
Talous Toimintatuotot Järjestämislupien täyttöaste alle 100 % Valtion lisäleikkaukset Kokonaisvaltaisten koulutus- ja palveluratkaisujen toteuttaminen Koulutuksen järjestäjän ammattitaito Työelämäpalvelujen onnistuminen myynnissä
Vuosikate Kustannusten sopeuttaminen vastaamaan tulorakennetta Miksi, mitä, missä, miten ja milloin -ratkaisut
Investoinnit Ennakointi Investointipäätökset Vaihtoehtolaskelmien tekeminen ja tarkastelu Toimitilojen kunto ja tarve
Asiakas Tutkintojen määrä Koulutuksen järjestäjän ammattitaito Työelämäyhteydet Oppimisympäristöt Digitalisaation ja uuden pedagogiikan mahdollisuuksien hyödyntäminen Henkilökohtaistaminen Työpaikalla tapahtuva oppiminen ja ammattiosaamisen näytöt Alueen työelämätarpeita palveleva tutkintorakenne Tutkintotilaisuudet
Opiskelijapalaute Palautteen kattava kerääminen Palautteen käsittely ja toimenpiteet Koulutuksen järjestäjän ammattitaito Oppimisympäristö Ilmapiiri ja hyvinvointi
Työelämäpalaute Palautteen kattava kerääminen, käsittely ja toimenpiteet Palautteen käsittely ja toimenpiteet Kokonaisvaltaisten koulutus- ja palveluratkaisujen toteuttaminen Koulutuksen järjestäjän ammattitaito Työelämäyhteistyö
Vetovoimaisuus yhteishaussa
Aloituspaikkojen kohdentaminen Alueen työelämätarpeita palveleva tutkintorakenne Koulutuksen järjestäjän ammattitaito Imago ja maine Viestintä ja markkinointi
Opiskelijavuodet Koulutuksen järjestäjän ammattitaito Henkilökohtaistaminen Työpaikalla tapahtuva oppiminen ja ammattiosaamisen näytöt /tutkintotilaisuudet Oppimisympäristöt Imago ja maine Viestintä ja markkinointi
Liite 3
Kuntayhtymän riskit
Näkökulmat Tavoitteet Tavoitteen saavuttamista mahdollisesti uhkaavat riskit
Prosessi Läpäisyaste Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Henkilökohtaistaminen Opetussuunnitelman noudattaminen Opetuksen laatu ja järjestelyt (tasalaatuisuus) Työssäoppimisen, ammattiosaamisen näyttöjen sekä tutkintotilaisuuksien laatu ja järjestelyt Opiskelijat huomioiva pedagogiikka Opiskelijahuolto
Keskeyttäminen Ryhmäytyminen Opiskelijahuolto Opetuksen laatu ja järjestelyt Oppimisympäristö Opiskelu- ja oppimisilmapiiri Positiivinen tulevaisuuskuva omalle elämälle Oikean alavalinnan varmistaminen Ammattialan arvostus Viestintä ja markkinointi
Työllistyminen valmistumisen jälkeen
Alueen työmarkkinat kohtaava koulutustarjonta Työmarkkinatilanne Työssäoppimispaikka Työelämävalmiudet ja osaaminen Yrittäjyysvalmiudet Koulutuksen järjestäjän maine Koulutuksen järjestäjän työelämäyhteydet
Henkilöstö Työolobarometri Johtaminen ja esimiestyö Tiedottaminen ja vuorovaikutus Työnhallinta ja vaativuus Työympäristö Työhyvinvointi Kustannusten sopeuttaminen vastaamaan tulorakennetta
Henkilöstön kehittämismenot
Taloustilanne Oppimistilaisuudet Kehittämisen kohdentaminen Kehityskeskustelujen toteuttaminen
Dokumentoidut kehityskeskustelut
Kehityskeskustelujen laatu Kehityskeskustelujen kattavuus Dokumentointi Sitoutuminen sovittuihin asioihin
Kuntayhtymän tuloskortin mittareiden trendit, toteuma vuosina 2013 ‐ 2016 (2017, jos toteuma jo tiedossa), tavoite vuodelle 2018
Talous
91,6 89,7
82,678,6
68,4 66,3
0,0
20,0
40,0
60,0
80,0
100,0
2013 2014 2015 2016 TA 2017 TA 2018
Toimintatuotot (M€, ulk.)
6,7
8,37,9
6,9
3,43,0
0,0
2,0
4,0
6,0
8,0
10,0
2013 2014 2015 2016 TA 2017 TA 2018
Vuosikate (M€)
Liite 4
Asiakas
3,4
1,2
3,5
6,96,5
3,1
0,0
1,0
2,0
3,0
4,0
5,0
6,0
7,0
8,0
9,0
10,0
2013 2014 2015 2016 TA 2017 TA 2018
Investoinnit (M€)
24352564
2896
26272420 2420
0
500
1 000
1 500
2 000
2 500
3 000
3 500
2013 2014 2015 2016 TA 2017 TA 2018
Tutkintojen määrä
3,89 3,91 3,90 3,99 3,90 3,95
1,0
1,5
2,0
2,5
3,0
3,5
4,0
4,5
5,0
2013 2014 2015 2016 TA 2017 TA 2018
Opiskelijapalaute
3,60
3,93 3,963,69
3,90
1,0
1,5
2,0
2,5
3,0
3,5
4,0
4,5
5,0
2013 2014 2015 2016 2017 TA 2018
Työelämäpalaute
Prosessit
1,42
1,071,00
0,90 0,881,01
0,0
0,4
0,8
1,2
1,6
2,0
2013 2014 2015 2016 2017 TA 2018
Vetovoimaisuus yhteishaussa
61,057,4
60,3 59,1 59,0 60,0
0,0
10,0
20,0
30,0
40,0
50,0
60,0
70,0
80,0
90,0
100,0
2013 2014 2015 2016 TA 2017 TA 2018
Läpäisyaste (%)
7,37,2
6,9
6,6
6,3 6,3
5,8
6,0
6,2
6,4
6,6
6,8
7,0
7,2
7,4
2013 2014 2015 2016 TA 2017 TA 2018
Keskeyttäminen (%)
61,855,7 57,8
66,0
59,060,0
0,0
10,0
20,0
30,0
40,0
50,0
60,0
70,0
80,0
90,0
100,0
2013 2014 2015 2016 TA 2017 TA 2018
Työllistyminen valmistumisen jälkeen (%)
Henkilöstö
3,563,45 3,44 3,52 3,59
1,0
1,5
2,0
2,5
3,0
3,5
4,0
4,5
5,0
2013 2014 2015 2016 2017 TA 2018
Työolobarometri
2,8
2,32,5
3,3
2,8 2,8
0,0
0,5
1,0
1,5
2,0
2,5
3,0
3,5
4,0
4,5
5,0
2013 2014 2015 2016 TA 2017 TA 2018
Henkilöstön kehittämismenot (%)
58,2
80,3
95,4 94,687,5 87,5
0,0
10,0
20,0
30,0
40,0
50,0
60,0
70,0
80,0
90,0
100,0
2013 2014 2015 2016 TA 2017 TA 2018
Dokumentoidut kehityskeskustelut (%)
Kuntayhtymän ja tulosalueiden tuloskorttien mittariseloste
Jos mittari koskee vain osaa tulosalueista, on tulosalueet lueteltu erikseen mittarin yhteydessä.
TALOUSNÄKÖKULMAN MITTARIT
Toimintatuotot (M€)
• mittari kertoo toiminnan volyymista ja sen kehittymisestä• mittariin lasketaan tuloslaskelman ulkoiset tulot
Vuosikate (M€)
• mittari kertoo toiminnan kannattavuudesta ja sen kehittymisestä• mittariin lasketaan tuloslaskelman vuosikate
Investoinnit (M€)
• mittari kertoo kyvystämme investoida tulevaisuuteen• mittariin lasketaan kuntayhtymän kaikki nettoinvestoinnit (ei käyttötalousmenoja)
ASIAKASNÄKÖKULMAN MITTARIT
Tutkintojen määrä
• mittari kertoo kyvystämme tuottaa opiskelijoillemme ammatillista osaamista sekäyleissivistävää osaamista
• mittariin lasketaan suoritetut ammatilliset perustutkinnot, ammattitutkinnot jaerikoisammattitutkinnot
• mittariin lasketaan suoritetut ylioppilastutkinnot• mittariin lasketaan oppisopimuksena kuntayhtymän ulkopuolella järjestämät tutkinnot
Opiskelijapalaute
• mittari kertoo opiskelijoiden tyytyväisyydestä järjestämäämme koulutukseen• mittari lasketaan ammatillisen perustutkintokoulutuksen päättökyselyn tuloksista,
lukiokoulutuksen päättökyselyn tuloksista ja työvoimakoulutuksen OPAL-palautejärjestelmän päättökyselyn tuloksista
• mittarin arvo muodostuu indekseihin kuuluvien väittämien keskiarvosta• opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen perustutkintokoulutuksen
päättökyselyn indeksejä ovat arviointi (5), henkilökohtaistaminen (3), ilmapiiri (3),opetuksen toteutus (8), ohjaaminen (3), oppimisympäristö (3), työelämäyhteydet (5),vaikuttavuus (5) ja yleisarvio (3)
• lukiokoulutuksen päättökyselyn indeksejä ovat arviointi (2), henkilökohtaistaminen(3), ilmapiiri (4), opetuksen toteutus (8), ohjaaminen (5), oppimisympäristö (3) jayleisarvio (2)
• OPAL-palautteen indeksejä ovat oppimisympäristö (3), koulutuksen toteutus jasisältö (5), ammattitaidon kehittyminen (2) ja yleisarvio koulutuksesta (1)
• suluissa on väittämien lukumäärä kussakin indeksissä• arviointiasteikko 1 (heikoin) – 5 (paras)
Liite 5
• Palautteen laskentaperusteet voivat muuttua kesken vuoden, jos Opetushallituksen suunnitelmissa oleva kaikille koulutuksen järjestäjille suunniteltu yhteinen koulutuspalaute otetaan käyttöön. Tässä tapauksessa tuloskortin opiskelijapalaute lasketaan vanhojen palautekyselyjen ja uuden palautekyselyn vastaajamäärällä painotettuna keskiarvona
Työelämäpalaute
Kehityspalvelut ja Yhteiset palvelut • mittari kertoo työ- ja elinkeinoelämän tyytyväisyydestä toimintaamme • mittari lasketaan työ- ja elinkeinoelämälle suunnattujen palautekyselyjen tuloksista
− Ulkopuolisen puhelinhaastatteluna 500 alueen yritykselle tekemä kysely - mittarin arvo muodostuu palautekyselyssä kysyttyjen väittämien (14)
keskiarvosta, joissa vastaaja on arvioinut kokemusten tai mielikuvien perusteella kuntayhtymää koskevia väittämiä
− Työelämäfoorumeille toteutettavan palautekyselyn tuloksista − Työssäoppimisen työpaikkaohjaajille toteutettavan palautekyselyn tuloksista
• arviointiasteikko 1 (heikoin) – 5 (paras)
Vetovoimaisuus yhteishaussa
• mittari kertoo opiskelijoiden halukkuudesta hakeutua alueen työelämän tarpeiden perusteella suunnattuihin ammatillisten perustutkintojen aloituspaikkoihin tai lukiokoulutuksen aloituspaikkoihin
• mittarin arvo muodostuu ensisijaisten hakijoiden määrästä suhteessa koulutuksen järjestäjän vahvistamaan aloituspaikkamäärään
• hakijamäärät perustuvat yhteishaun ilmoittamiin tietoihin
Opiskelijavuodet
• mittari kertoo opiskelijoiden halukkuudesta hakeutua alueen työelämätarpeiden perusteella suunniteltuihin koulutuksiin
• mittari sisältää oppisopimuskoulutuksen tietopuoliset opinnot • mittari ei sisällä hanketoiminnassa järjestettävää koulutusta • mittarin arvo muodostuu ammatillisen peruskoulutuksen, ammatillisen lisäkoulutuksen,
työvoimakoulutuksen, oppisopimuksen tietopuolisen koulutuksen, henkilöstökoulutuksen ja muun täydennyskoulutuksen määrästä opiskelijavuosina
Asiakastyytyväisyys Kehityspalvelut, Tilapalvelut ja Yhteiset palvelut
mittari kertoo henkilöstön tyytyväisyydestä Yhteisten palvelujen (osaamisalueet eriteltyinä), Tilapalvelujen ja Kehityspalvelujen toimintaan
mittarin arvo muodostuu sisäisen asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksista ja kullekin tulosalueelle lasketaan vastausten keskiarvo kyseiselle tulosalueelle kohdennetuista kysymyksistä
Ylläpitokustannukset (ka €/m²/kk) Tilapalvelut
• mittari kertoo toimitilojen ylläpitokustannusten keskineliöhinnan kuukaudessa • mittarin arvo muodostuu Tilapalvelujen toimintakuluista kuukaudessa jaettuna koko
kuntayhtymän toimitilojen määrällä (ns. yhtiövastike) Ylläpitokustannukset (ka €/opiskelija/v) Tilapalvelut
• mittari kertoo toimitilojen ylläpitokustannusten osuuden yhtä opiskelijaa kohti vuodessa • mittarin arvo muodostuu Tilapalvelujen toimintakuluista ja jakajana on kuntayhtymän
talousarvion mukainen opiskelijamäärä
PROSESSINÄKÖKULMAN MITTARIT
Läpäisyaste (%)
• mittari kertoo kyvystämme tuottaa tutkinnon perusteiden mukainen ammattitaito säännönmukaisessa ajassa
• mittarin arvo muodostuu kolmen vuoden aikana ammatillisen perustutkinnon tai kahden ja puolen vuoden aikana ammattitutkinnon ja erikoisammattitutkinnon suorittaneiden opiskelijoiden määrän suhteesta aloittaneisiin opiskelijoihin
Keskeyttäminen (%)
• mittari kertoo ammatillista perustutkintoa suorittavien opiskelijoiden koulutuksen keskeyttämisestä silloin kun opiskelija jää ”tuuliajolle” (=negatiivinen keskeyttäminen)
• mittarin arvo muodostuu niiden oppilaitoksesta eronneiden opiskelijoiden osuudesta koko opiskelijamäärästä, joiden eron seuraus luokitellaan negatiiviseksi (negatiivisiin eroihin ei lasketa ennen ensimmäistä laskentapäivää eronneita)
Työllistyminen valmistumisen jälkeen (%)
• mittari kertoo kyvystämme tuottaa ammattitaitoa alueen työelämän tarpeisiin • mittari lasketaan ammatillisen perustutkintokoulutuksen päättökyselyn väittämästä
”Todennäköinen tilanteeni valmistumisen jälkeen” − mittarin arvo muodostuu väittämän vaihtoehdoista ”koulutusta vastaavassa työssä”,
”muussa työssä” ja ”yrittäjänä” • mittari lasketaan työvoimakoulutusten OPAL-päättöpalautteen väittämästä ”Tilanteeni
työmarkkinoilla koulutuksen päättyessä. Tiedossani on” − mittarin arvo muodostuu väittämän vaihtoehdoista ”pysyvä työpaikka”,
”määräaikainen työpaikka”, harjoittelupaikka” ja ”ryhdyn yrittäjäksi” • Opetushallituksen suunnitteleman uuden palautekyselyn käyttöönoton yhteydessä
siirrytään käyttämään ko. kyselyssä olevan väittämän tietoja. Koko vuoden arvo saadaan vastaajamäärillä painotettuna keskiarvona.
Tyhjien tilojen määrä (hum²) Tilapalvelut
• mittari kertoo tyhjinä olevien tilojen määrän • mittarin arvo muodostuu sisäilmaongelmien vuoksi käyttökiellossa olevista tiloista ja
muutoin tarpeettomista ja purkupäätöstä odottavista tyhjillään olevista rakennuksista Ylläpitokustannukset (M€/v) Tilapalvelut
• mittari kertoo toimitiloihin kohdistuvat käyttökulut vuodessa ilman pääomakustannuksia (poistot ja korot)
• mittarin arvo muodostuu mm. vuotuisista energiakuluista, kiinteistöveroista, palkoista, rakennusten korjauskuluista jne.
Energiankulutus Tilapalvelut
• mittari kertoo omien tilojen vuotuisen sähkön ja lämmön kulutuksen suhteessa ylläpitokustannuksiin
• mittarin arvo muodostuu omien tilojen vuotuisista sähkö- ja lämpökuluista sekä ylläpitokustannuksista
HENKILÖSTÖNÄKÖKULMAN MITTARIT
Työolobarometri
• mittari kertoo, minkälaiseksi työyhteisö kokee työhyvinvointinsa mitatulla hetkellä • mittarin arvo muodostuu alkuvuodesta toteutettavan työolobarometrin indekseihin
kuuluvien väittämien keskiarvosta sekä kahdesta ennen kesää ja syksyllä toteuttavan vain työolobarometrin indeksiä kokonaisuutena mittaavan kyselyn tuloksista (6 väittämää/kysely)
• indeksejä ovat ergonomia (2), esimiestyö (5), optimaalinen kuormitus (3), tiedonkulku ja vuorovaikutus (10), työkyky (4) ja työn kehittävyys (5)
• suluissa on väittämien lukumäärä kussakin indeksissä • arviointiasteikko 1 (heikoin) – 5 (paras)
Henkilöstön kehittäminen (%)
• mittari kertoo henkilöstön ammattitaidon uudistamiseen, ylläpitämiseen ja hyvinvointiin käyttämistämme taloudellisista resursseista
• mittarin arvo muodostuu henkilöstön kehittämismenojen osuudesta kaikista henkilöstömenoista
• henkilöstön kehittämismenoihin otetaan mukaan liikunta-, virkistäytymis- ja työkyvyn ylläpitopäivät
Dokumentoidut kehityskeskustelut (%)
• mittari kertoo, kuinka aktiivisesti kuntayhtymässä on käyty kehityskeskusteluja • mittarin arvo muodostuu käytyjen kehityskeskustelujen määrän suhteesta koko henkilöstön
määrään • kehityskeskustelussa esimies ja työntekijä arvioivat vuorovaikutteisesti työssä onnistumista,
asettavat tavoitteita tulevaan, arvioivat osaamisen tasoa ja koulutustarpeita sekä kirjaavat sovitut asiat HRM/Osaaminen -järjestelmään
IISALMIAsevelikatu 24, 74100 Iisalmi
KUOPIOPresidentinkatu 1, 70100 KuopioPresidentinkatu 3, 70100 KuopioSammakkolammentie 2, 70200 KuopioKolmisopentie 7, 70780 KuopioSahakatu 2, 70800 KuopioViestikatu 1, 70600 KuopioHietapohjantie 926, 73460 Muuruvesi
SIILINJÄRVISiltasalmentie 450, 70900 ToivalaHaapamäentie 1, 70900 Toivala
VARKAUSOsmajoentie 75, 78210 Varkaus
VARKAUDEN LUKIOOsmajoentie 75, 78210 Varkaus
SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ PL 87, 70101 Kuopio Vaihde, p. 017 214 3000 Hakutoimisto: p. 044 785 3079 [email protected]
Talousarvio 2018Taloussuunnitelma 2018 - 2020
KOULUTUS TEKEE HYVÄÄ.LÄPI ELÄMÄN.
Koulutusyksiköt
W W W . S A K K Y . F I