teknologiateollisuuden...

EnnakointikamariYritysselvitys tulevaisuuden osaamistarpeista

Teknologiateollisuuden

5.11.2014

1

Johdanto

Helsingin seudun kauppakamari koordinoima Ennakointikamari on Uudellamaalla toimivien koulutuksenjärjestäjien sekä elinkeinoelämän yhteinen foorumi, jonka tavoitteena on turvata osaavan työvoiman saatavuus Uudellamaalla tulevaisuudessa. Yhteistyössä ja toiminnan rahoittajina on 14 ammatillisen koulutuksen järjestäjää Uudeltamaalta, Uudenmaan liitto sekä Helsingin seudun kauppakamari.

Ennakointikamari on toiminut vuodesta 2008, ja toiminta kokoaa yhteen eri alojen asiantuntijoita niin

oppilaitossektorilta kuin elinkeinoelämän puolelta. Ennakointikamari-tapahtumia suunnitellaan alakohtaisissa työryhmissä. Toimintaa tukevat yrityksillä teetettävät selvitykset tulevaisuuden osaamistarpeista. Selvityksillä tuotetaan tietoa alueen yritysten osaamistarpeista ja ammatillisen koulutuksen kehittämisestä.

Tämän teknologiateollisuuden yrityksille suunnatun yritysselvityksen tavoitteena oli selvittää mm. seuraavia asioita:

• Yritysten kokemukset oppilaitosyhteistyöstä • Yritysten näkemykset tulevaisuuden osaamistarpeista ja tarvittavien taitojen toteutuminen henkilökunnan ja

vastavalmistuvien osaamisessa • Rekrytointitarpeiden kehitys seuraavan viiden vuoden aikana • Alan kehitys ja trendit

Yritysselvityksen toteutti Ennakointikamarin pyynnöstä T-Media. Selvitys on luonteeltaan laadullinen

tapaustutkimus.

Tutkimuksen toteutus

• Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää teknologiateollisuuden toimijoilta alan tulevaisuuden koulutus- ja työvoimatarpeita sekä alan yleisiä tulevaisuuden näkymiä.

• Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella 5.-30.9.2014.

• Tutkimukseen vastasi määräaikaan mennessä yhteensä 90 henkilöä.

• Tutkimusotos on koostettu Helsingin seudun kauppakamarin sekä AEL:n asiakasrekistereistä.

• Tutkimuksen on toteuttanut Helsingin seudun kauppakamarin koordinoiman Ennakointikamarin toimeksiannosta T-Media Oy.

5.11.2014

2

Vastaajien taustatiedot Toimintasektori %

Elektroniikka- ja sähköteollisuus

26

Kone- ja metallituoteteollisuus

23

Suunnittelu ja konsultointi 18

Tietotekniikka-ala 17

Metallien jalostus 3

Muu 13

Yrityksen koko/henkilömäärä

%

1-50 henkilöä 49

51-100 henkilöä 6

101-250 henkilöä 10

251-500 henkilöä 14

Yli 500 henkilöä 21

Tehtävä %

Johto ja hallinto 64

Huolto ja asiakastuki 12

Tuotanto: työnjohto 8

Myynti ja markkinointi 4

Tuotanto: muu kuin työnjohto

4

Tutkimus ja tuotekehitys 1

Hankinnat, logistiikka 1

Muu 4

Kunnossapito Alihankintapaja, metallin työstö Energian tuotanto ja jakelu Energiateollisuus Kemian ja biotekniikan alan mittaukset Kiinteistön talotekniikka- ja huolto- ja kunnossapitoala Rakennuttaminen, kaavoitus ym. Suurkeittiö Teknologiateollisuus Tukkukauppa Valtio

Muu toimintasektori:

Kaikki edellä mainitut Henkilöstöhallinto Tuotanto, logistiikka, huolto, hankinnat, kiinteistö Yrittäjä

Muu asema:

Oppilaitosyhteistyö

5.11.2014

3

Koulutuskenttä tunnetaan kohtalaisesti,

oppilaitosyhteistyö selvästi yleisempää suuremmissa yrityksissä

• Selvitimme vastaajilta tekniikan alan koulutuskentän tuntemukseen ja

oppilaitosyhteistyöhön liittyviä kysymyksiä.

• Tekniikan alan koulutuskenttää tunnetaan vastaajien keskuudessa parhaiten

ammattikorkeakoulutuksen osalta. Vastaajista 57 prosenttia ilmoittaa tuntevansa

koulutuskentän ammattikorkeakoulutuksen osalta erittäin tai melko hyvin. Toisen

asteen ja yliopistokoulutuksen osalta koulutuskentän tuntemus sen sijaan on hieman

heikompi. Hieman vajaa puolet vastaajista ilmoittaa tuntevansa koulutuskentän näiden

koulutustasojen osalta erittäin tai melko hyvin.

• Kaksi kolmesta vastaajasta ilmoittaa edustamansa yrityksen tehneen

oppilaitosyhteistyötä. Henkilöstömäärältään suuremmissa yrityksissä

oppilaitosyhteistyö on selvästi yleisempää kuin pienemmissä yrityksissä.

• Kokemukset oppilaitosyhteistyöstä ovat lähes yksinomaan vain myönteisiä.

• Vastaajien mielestä parhaita oppilaitosyhteistyön muotoja ovat työharjoittelut,

opinnäyte- tai lopputyöt sekä oppisopimuskoulutus.

5.11.2014

4

Koulutuskentän tuntemus yrityksen toimialan mukaan:

Oppilaitosyhteistyötä ei olla tehty esimerkiksi yrityksen pienen koon tai huonon työtilanteen takia, tai oppilaitosyhteistyö ei muuten vain ole tullut mieleen.

5.11.2014

5

Kokemukset oppilaitosyhteistyöstä myönteisiä:

Vuorovaikutusta ja yhteydenpitoa kehittämällä entistä

korkeampaan tyytyväisyyteen

Kysyimme myös mitä oppilaitosyhteistyössä tulisi entisestään kehittää. Vastausten mukaan

yhteistyöltä kaivataan erityisesti parannuksia kommunikaatiossa: yritykset toivovat parempaa

vuoropuhelua ja yhteydenpitoa oppilaitosten kanssa. Myös käytännönläheisyyttä pidetään

tärkeänä, ja aikataulutukseen toivotaan kiinnitettävän enemmän huomiota.

”Parempi vuoropuhelu/vuorovaikutus oppilaitos- ja työyhteisöjen kesken.” (Tietotekniikka-ala, 1-50 hengen yritys)

5.11.2014

6

Yhteistyön muodot

• Vastaajien mielestä parhaita oppilaitosyhteistyön muotoja ovat

työharjoittelut, opinnäyte- tai lopputyöt sekä oppisopimuskoulutus.

• Erityisesti opintojen loppuvaiheessa olevia opiskelijoita toivotaan töihin

yrityksiin esimerkiksi kesätöiden tai harjoittelujen kautta. Myös erilaisten

projektien ja vierailujen toteuttaminen oppilaitosten kanssa nähdään

toimivana yhteistyömuotona.

”Tarjoamme työharjoittelupaikkoja kesäajaksi. Näin saamme pienellä vaivalla yleensä motivoituneita nuoria sähköalaa tuntevia ihmisiä kesätöihin ja etu on molemminpuolinen.” (Elektroniikka- ja sähköteollisuus, 1-50 hengen yritys)

”Taustalla on hyvä olla molemminpuolinen kiinnostus ja tavoite luoda uutta tulevaisuutta, työtapoja ym. Paikan päällä tapahtuvat lyhyet tai pidemmät yhteiset vuorovaikutussuhteet ja tekemiset, työelämään tutustumispäivät, harjoittelut, henkilö-tehtäväkierrot ym.” (Valtio, yli 500 hengen yritys)

Mikä on mielestänne paras oppilaitosyhteistyön muoto?

5.11.2014

7

Osaaminen ja

Rekrytointi

Rekrytointitarpeen arvioidaan lisääntyvän eniten

tekniikan alan yliopistokoulutuksen osalta

• Selvitimme vastaajilta myös rekrytointitarpeisiin liittyviä asioita.

• Kaikkien koulutusasteiden osalta enemmistö (56-61%) vastaajista arvioi tekniikan

alan rekrytointitarpeensa säilyvän ennallaan.

– Eniten rekrytointitarpeen (27 %) arvioidaan lisääntyvän tekniikan alan

yliopistokoulutuksesta, 56 prosenttia arvioi tarpeen säilyvän ennallaan.

– Ammattikorkeakoulutuksesta rekrytoinnin lisääntymistä ennakoi joka viides vastaaja.

– Rekrytointitarpeiden lisääntymiseen yliopistokoulutuksesta ja

ammattikorkeakoulutuksesta uskovat erityisesti tietotekniikka-alan ja suunnittelu- ja

konsultointialan yrityksiä edustavat vastaajat.

– Toisen asteen ammatillisen koulutuksen osalta yhtä suuri osuus vastaajista arvioi

rekrytointitarpeen lisääntyvän kuin vähenevän.

5.11.2014

8

Rekrytointitarpeen kehitys eri koulutusaseteilta yrityksen toimialan mukaan:

5.11.2014

9

Osaaminen ja taidot

• Tärkeimmiksi tulevaisuuden yleisosaamisalueiksi arvioidaan joustavuus ja kyky reagoida muutoksiin sekä ongelmanratkaisutaidot. Ongelmanratkaisutaitojen nähdään toteutuvan hyvin henkilökunnan osaamisessa myös tällä hetkellä. Sen sijaan joustavuudessa ja kyvyssä reagoida muutoksiin tämänhetkisten taitojen nähdään olevan heikommalla tasolla.

• Ammatillisista osaamisalueista tärkeimmiksi tulevaisuudessa kokonaistasolla arvioidaan huolto ja kunnossapito, laadunvalvonta ja sähkötekniikan osaaminen. Näkemykset kuitenkin poikkeavat toimialojen eroavuuksista johtuen toimialoittain: – Elektroniikka ja sähköteollisuuden edustajat nostavat tärkeimmäksi ammatilliseksi

osaamisalueeksi tulevaisuudessa sähkötekninen osaamisen

– Kone- ja metalliteollisuudessa työskentelevät näkevät tärkeimpinä kone-, laite- ja automaatioasennukset sekä kone- ja metalliteollisuuden valmistustekniikat

– Tietotekniikka-alalla eniten mainintoja saa ohjelmistojen kehittäminen ja ylläpito

– Suunnittelu- ja konsultointi-alalla kärkeen nousee mobiilit järjestelmät

• Avoimista vastauksista käy ilmi, että muun muassa moniosaamisen uskotaan olevan tärkeää tulevaisuudessa ja alan ammattilaisten tulisi pystyä omaksumaan uusia asioita nopeasti. Myös asiakaspalvelun, tiimityöskentelyn ja vuorovaikutustaitojen nähdään painottuvan tulevaisuuden osaamistarpeissa.

Kielitaito, mikä/mitkä kielet?

• Englanti (10 mainintaa)

• Englanti, kaikki muut plussaa

• Ruotsi (4 mainintaa)

• Saksa (2 mainintaa)

• Venäjä

5.11.2014

10


1. Joustavuus ja kyky reagoida

muutoksiin 77%

2. Ongelmanratkaisutaidot 55%

3. Laadun ymmärtäminen 50%

4. Aloitteellisuus 36%

5. Asiakaspalvelutaidot 32%

Yleisosaamisen tarpeissa yhtäläisyyksiä eri toimialojen välillä

Mikä yleisosaaminen korostuu yrityksessänne ammatillisen pohjakoulutuksen tehtävissä seuraavan viiden vuoden aikana? (Valitse 3-5 tärkeintä)



2. Laadun ymmärtäminen 55%



muutoksiin 50%

5. Vuorovaikutus- ja viestintätaidot 40%

Tietotekniikka-ala


muutoksiin 67%

2. Tietotekniikkataidot 67%



5. Asiakaspalvelutaidot 40%

Suunnittelu ja konsultointi


muutoksiin 67%

2. Vuorovaikutus- ja viestintätaidot 53%


4. Tietotekniikkataidot 47%

5. Kielitaito 40%

5.11.2014

11

Selvitimme myös heikosti toteutuvien taitojen kohdalla, olisiko niihin voitu vaikuttaa opiskeluvaiheessa ja miten. Joissakin avoimissa vastauksissa tulee esille yleisten taitojen, kuten myyntiosaamisen ja tiimityöskentelytaitojen tärkeys. Myös esim. hankalien tilanteiden hallintaan, ongelmanratkaisuun ja asiakaspalveluun toivotaan panostettavan opiskeluvaiheessa.

Osaamisen tärkeys -prosenttiosuus kertoo niiden vastaajien osuuden, jotka ovat valinneet osaamisen kolmen tärkeimmän joukkoon. Osaamisen toteutuminen -prosenttiosuus kertoo, kuinka moni vastaaja katsoo osaamisen toteutuvan erittäin tai melko hyvin.

(% vastaajista valitsi kolmen tärkeimmän joukkoon)

(% v

asta

ajis

ta a

rvio

i to

teu

tuva

n e

ritt

äin

tai

mel

ko h

yvin

)

5.11.2014

12

Selvitimme heikosti toteutuvien taitojen kohdalla, olisiko niihin voitu vaikuttaa opiskeluvaiheessa ja miten. Avoimissa vastauksissa toivotaan erityisesti käytännön osaamiseen panostamista esimerkiksi työharjoitteluiden kautta. Oppilaitoksilta toivotaan myös mm. uusien tekniikoiden opetusta ja korkeampaa teoreettista koulutustasoa, jota osattaisiin soveltaa myös käytännössä.

Ammatillisten osaamisalueiden tärkeydessä on toimialakohtaisia eroja

Mitkä ammatilliset osaamisalueet korostuvat yrityksessänne seuraavan viiden vuoden aikana ammatillisen pohjakoulutuksen tehtävissä?

(Valitse 3-5 tärkeintä)


1. Sähkötekniikan osaaminen 64%

2. Huolto- ja kunnossapito 55%

3. Laadunvalvonta 55%

4. Cadcam ja 3D-valmistus-

tekniikat 32%

5. Kone-, laite- ja

automaatioasennukset 27%

5. Materiaalituntemus 27%


1. Kone-, laite- ja automaatioasennukset 58%

1. Kone- ja metalliteollisuuden

valmistustekniikat 58%


4. Huolto- ja kunnossapito 42%

4. Työpiirustusten laatiminen ja tulkitseminen 42%

Tietotekniikka-ala

1. Ohjelmistojen kehittäminen ja

ylläpito 71%

2. Ohjelmointitaito 57%

3. Ratkaisumyynti 50%

4. Pilvipalveluiden käyttöönotto 43%

5. Mobiilit järjestelmät 36%


1. Mobiilit järjestelmät 40%

2. Graafinen osaaminen 27%

2. Käyttäjien tuki 27%


2. Ohjelmistojen kehittäminen ja ylläpito 27%

2. Pilvipalveluiden käyttöönotto 27%

2. Sähkötekniikan osaaminen 27%

5.11.2014

13

Tärkeimpien (TOP 5) ammatillisten taitojen toteutuminen henkilökunnan osaamisessa toimialoittain


(% v

asta

ajis

ta a

rvio

i to

teu

tuva

n e

ritt

äin

tai m

elko

hyv

in)


Elektroniikka- ja sähköteollisuus: TOP 5 tärkeintä ammatillista osaamisaluetta

5.11.2014

14


(% v

asta

ajis

ta a

rvio

i to

teu

tuva

n e

ritt

äin

tai

mel

ko h

yvin

)


Kone- ja metalliteollisuus: TOP 5 tärkeintä ammatillista osaamisaluetta


(% v

asta

ajis

ta a

rvio

i to

teu

tuva

n e

ritt

äin

tai m

elko

hyv

in)


Tietotekniikka: TOP 5 tärkeintä ammatillista osaamisaluetta

5.11.2014

15


(% v

asta

ajis

ta a

rvio

i to

teu

tuva

n e

ritt

äin

tai

mel

ko h

yvin

)


Suunnittelu ja konsultointi: TOP 5 tärkeintä ammatillista osaamisaluetta

Tulevaisuudessa moniosaajat arvostettuja ja

asiakaspalvelu- ja vuorovaikutustaitojen merkitys kasvaa

teknologiateollisuuden alan työtehtävissä

• Asiakaspalvelun, tiimityöskentelyn ja vuorovaikutustaitojen nähdään painottuvan

tulevaisuuden osaamistarpeissa. Tekniikan alan ammatilliselta koulutukselta toivotaankin

erityisesti asiakaspalveluun ja vuorovaikutukseen liittyvää opetusta.

• Myös ohjelmointi-, tietotekniikka- ja mobiilitaidot nähdään tärkeinä tulevaisuuden trendeinä,

ja osassa vastauksista toivotaan panostettavan niiden opetukseen tekniikan alan

ammatillisessa koulutuksessa.

• Vastauksissa korostuu myös käytännön osaamisen ja ongelmanratkaisukyvyn tarve, ja

käytännön harjoituksia esim. työharjoittelun muodossa toivotaankin lisää.

• Moniosaamisen uskotaan olevan tärkeää tulevaisuudessa ja alan ammattilaisten tulisi

pystyä omaksumaan uusia asioita nopeasti.

5.11.2014

16

Minkälaisten trendien näet painottuvan teknologiateollisuuden

alan työtehtävissä ja osaamistarpeissa tulevaisuudessa?

Vastavalmistuneiden ammattitaito

• Alle puolet vastaajista kokee tekniikan alan vastavalmistuneiden ammattitaidon

vastaavan yritysten tarpeisiin hyvin. Noin viidennes vastaajista ei osaa arvioida

vastavalmistuneiden ammattitaidon vastaavuutta yritysten tarpeisiin.

– Parhaiten ammattitaidon nähdään vastaavan yritysten tarpeita

ammattikorkeakoulusta valmistuneilla ja heikoiten toisen asteen ammatillisesta

koulutuksesta valmistuneilla.

• Alan koulutustarjonnan katsotaan kuitenkin yleisesti ottaen vastaavan

suhteellisen hyvin yritysten osaamistarpeisiin.

– Koulutustarjonta vastaa yritysten osaamistarpeita parhaiten

ammattikorkeakoulutuksen osalta ja heikoiten toisen asteen ammatillisen

koulutuksen osalta.

• Avoimissa vastauksissa koulutukseen toivotaan lisää käytännön taitojen

opettamista.

5.11.2014

17

Toisen asteen koulutuksesta valmistuneiden ei koeta suoraan soveltuvan alan tehtäviin. Soveltuvan koulutuksen puuttuessa yritykset saattavat joutua kouluttamaan työntekijöitään itse.

5.11.2014

18

Mitkä ovat pääsyyt siihen, että vastavalmistuneiden ammattitaito vastaa

yrityksenne tarpeisiin huonosti?

”Liikaa teoriaa, liian vähän käytännön osaamista. Hyviä koodareita tulee toki yliopistostakin, mutta harva sieltä valmistunut tuntee kutsumusta nojata näppäimistöön tositarkoituksella.” (Tietotekniikka-ala, 1-50 hengen yritys)

Kysyimme myös perusteluja sille,

miksi nuorten ammattitaidon nähdään

vastaavan huonosti yrityksen

tarpeisiin.

Yleisin syy on joko käytännön taitojen

vähäisyys tai sopivan

koulutuksen/tutkinnon puuttuminen

Suomesta.

Osa vastaajista kertoo, että toisen

asteen tutkintoja vastaavaa työtä ei

käytännössä löydy yrityksestä.

Toisaalta yliopistotasoisen

koulutuksen nähdään olevan liian

teoreettista.

”Tarvitaan nuoria työntekijöitä jotka osaavat käytännöntyön.” (Kone- ja metallituoteteollisuus, 1-50 hengen yritys)

”Ei ole ollenkaan suunnittelualalle soveltuvia tutkintoja, ainakaan sähkötekniikan osalta.” (Suunnittelu ja konsultointi, 1-50 hengen yritys)

5.11.2014

19

Miksi alan koulutustarjonta vastaa huonosti yrityksenne osaamistarpeisiin?

”Voisin sanoa että mitä koulussa käydään läpi on se peruspohjaltaan hyvä siis perusasiat, mutta käytännössä asiat ovat todella erilaiset.” (Kone- ja metallituoteteollisuus, yli 500 hengen yritys)

Kysyimme perusteluja sille, miksi alan

koulutustarjonnan nähdään vastaavan

huonosti yrityksen tarpeisiin.

Monet kertovat, että Suomessa ei ole

tarjolla työn tarpeisiin soveltuvaa

koulutusta. Käytännön tarpeet eroavat

siitä mitä koulutus tällä hetkellä

sisältää.

Lisäksi AMK- ja erityisesti

yliopistotason koulutuksen kerrotaan

olevan liian teoriapainotteista.

”Täsmäosaaminen tietyistä teknologioista, pakko ulkoistaa osaamisen puutteen tähden.” (Tietotekniikka-ala, 1-50 hengen yritys)

”Meidän alalla tarvitaan käsistään taitavia ja tarkkoja työmiehiä tuotantoon ja asennukseen, ei niinkään ammattikorkeakoulutuksen omaavia teoriaihmisiä.” (Kone- ja metallituoteteollisuus, 1-50 hengen yritys)

5.11.2014

20

• myös erikoistuminen lisääntyy, samoin syvällisen osaamisen tarve

• asiakkaan luona palvelu

Moniosaajien tarve kasvaa toimenkuvien laajentuessa Mitkä ovat suurimmat muutokset yrityksenne toimialalla ammatillisen pohjakoulutuksen tehtäviä ajatellen seuraavan viiden vuoden aikana? (voit valita

useamman vaihtoehdon)


1. Moniosaajien tarve kasvaa 86%

2. Toimenkuvat laajentuvat 59%

3. Asiakaspalvelun tarve kasvaa 50%




3. Tekninen osaaminen korostuu 68%

Tietotekniikka-ala



3. ICT-osaamisen tarve kasvaa 47%



2. Asiakaspalvelun tarve kasvaa 57%

3. Tekninen osaaminen korostuu 57%

5.11.2014

21

Työturvallisuuskoulutukset Ennakointi Toimintaympäristön monitorointi Oman alamme asiantuntijuus Monikulttuurivalmennus Energia, automaatio, projektinjohto Viranomaissäännösten seurantakoulutus Sisäiset koulutukset Oman työn hallinta sen esimiehenä Myynti Laatukoulutusta

Muu koulutus:

Pyysimme tekniikan alaan liittyvän koulutustarpeen ilmaisseita

tarkentamaan, mille tekniikan alan täydennys- tai jatkokoulutukselle

yrityksellä on tarvetta:

• Asiakaspalvelu

• Automaattisten metallintyöstökoneiden ohjauksien tuntemisosaajia; Fanuc,Siemens,Mitsubishi

• Alumiinisten sovellusten kehittämiseen

• Elektroniikan huolto

• Esim. erikoisammattitutkinnot

• Laitteistojen ja ohjelmistojen valmistajien antama erikoiskoulutus

• Lähinnä se on koneiden ja laitteiden toiminnan ymmärtämiseen liittyvää koulutusta, jota me itse suoritamme tai saamme siihen apua päämiehiltämme

• Mekaniikka/materiaali

• Ohutlevytekniikka

• Ohjelmointi

• Ohjelmointi

• Pintakäsittelytekniikka

• Pölynpoistotekniikka teollisuudessa

• Rakentamiseen liittyvä sähkö-, valaistus-, tele- ja turvatekniikka

• Sähkö- ja prosessitekniikka

• Sähkö

• Sähkö/elektroniikka

• Sähkö, tele, turvatekniikka

• Sähkötyöturvallisuus, elektroniikan juotoskoulutus

• Sähkösuunnitteluun liittyvää koulutusta

• Lean, six sigma, toc jne.

• Voimalaitosputkistot

• Valaistus/led-tekniikka

• Uusimman teknologian tuntemukselle

5.11.2014

22

Teknologiateollisuuden

tulevaisuus

Teknologiateollisuuden kehitys ja trendit • Selvitimme vastaajilta myös näkemyksiä alan tulevaisuudesta, mahdollisuuksista ja

haasteista.

• Eniten kasvuodotuksia on suunnittelu- ja konsultointialan ja tietotekniikka-alan kohdalla, joiden noin 60% vastaajista odottaa kasvavan vähintään jonkin verran. Vain 5-6% näkee näiden alojen supistuvan seuraavien viiden vuoden aikana.

• Pyysimme myös arviota siitä, millaisiin tehtäviin suurin rekrytointitarve lähitulevaisuudessa kohdistuu. Vastauksissa esiintyy osaajien tarve erityisesti erilaisiin asennuspalvelu-, ohjelmointi-, myynti-, tuotanto- ja suunnittelutehtäviin. Ohjelmointiosaamisen tarve korostuu erityisesti tietotekniikka-alalla, mutta sitä kaivataan myös muilla teknologiateollisuuden toimialoilla.

• Teknologiateollisuuden alan keskeisimmiksi menestystekijöiksi nähdään tulevaisuudessa joustavuus, uuden omaksuminen, innovatiivisuus ja muutosvalmius. Myös myyntiin ja laatuun panostaminen mielletään menestystekijöiksi.

• Alan haasteina nähdään muun muassa talouden taantuma, kansainvälisen kilpailukyvyn parantaminen, kustannustason nousu. Toisaalta myös teollisuuden maine ja sen hallinta nähdään haasteina.

5.11.2014

23

Alan menestystekijät Alan haasteet

”Joustavuus, uuden omaksuminen, oikea asenne.”

”Kilpailukyky , hyvä tekninen osaaminen, asiakaspalvelu ,

myynti , hyvä kielitaito.”

”Kustannustehokkuus, innovatiivisuus.”

”Myyntiin ja laatuun panostaminen.”

”Osaaminen, johtaminen ja globaali mind-set.”

”Aiemmassa kysymyksessä listatut menestystekijät ovat

samalla suurimmat haasteet.”

”Kansainvälisen kilpailukyvyn parantaminen.”

”Kustannustason nousu.”

”Muutosten läpikäynti huolellisesti ja hallitusti. Lisäksi

eläköitymisen aiheuttamat paineet osaamisen

siirtämisessä nuoremmille sukupolville.”

”Oman osaamisen myynti ja markkinointi, sekä

teollisuuden maine ja sen hallinta.”

”Talouden taantuma, ulkomaalaisen työvoiman

käyttö>hintakilpailu.”

”Joustava henkilöstö, joka ymmärtää oman osuutensa

kokonaisuudessa. Muutosvalmius.”

”Suurin haaste on saada yritysten laatu ja tuottavuus

kilpailukykyiselle tasolle verrattuna muihin maihin.”

5.11.2014

24

Kaikkien vastaajien näkemys vs. ko. toimialan yritysten näkemys:

Teknologiateollisuuden tulevaisuus

Kysyimme vastaajilta, millaista hyötyä he

näkevät teknologiateollisuuden liiketoiminnan

tuottavan yhteiskunnalle nyt ja

tulevaisuudessa.

Vastauksissa toistuu teknologiateollisuuden

tärkeys Suomen vientitulojen kannalta. Monet

uskovat myös teknologiateollisuuden

tarjoavan lisätyöpaikkoja.

” Suurin ala joka työllistää nyt ja tulevaisuudessa paljon ihmisiä.” (Elektroniikka- ja sähköteollisuus, 251-500 hengen yritys)

”Teknologiateollisuus suurin viejä, kauppataseen kannalta aivan keskeinen.” (Kone- ja metallituoteteollisuus, 1-50 hengen yritys)

”Suomi pysyy kiristyvässä kilpailussa vain huippu teknologian osaamisen ansiosta josta on hyötyä yhteiskunnalle. (Kone- ja metallituoteteollisuus, yli 500 hengen yritys)

5.11.2014

25

• Tekniikan alan koulutuskenttä tunnetaan vastaajien keskuudessa kohtuullisen hyvin, parhaiten ammattikorkeakoulutuksen osalta. Koulutuskentän tunnettuudessa on kuitenkin parantamisen varaa kaikkien koulutusasteiden osalta – eniten toisen asteen koulutuksen sekä yliopistokoulutuksen kohdalla, joita ei tunne tai tuntee vain huonosti noin joka neljäs vastaaja.

• Oppilaitosyhteistyö on vastaajayritysten keskuudessa melko yleistä. Selvästi yleisintä yhteistyö on suurissa, yli 250 henkilöä työllistävissä yrityksissä, joista neljä viidestä on tehnyt oppilaitosyhteistyötä.

• Kokemukset oppilaitosyhteistyöstä ovat lähes yksinomaan myönteisiä. Tätä tietoa kannattaa jakaa niille yrityksille, jotka eivät ole oppilaitosyhteistyötä vielä tehneet.

• Tärkeimmiksi tulevaisuuden yleisosaamisalueiksi teknologiateollisuuden alan yrityksissä arvioidaan joustavuus ja kyky reagoida muutoksiin sekä ongelmanratkaisutaidot. Myös aloitteellisuus, laadun ymmärtäminen ja vuorovaikutus- ja viestintätaidot nähdään tärkeinä. – Tärkeimmiksi nähdyistä taidoista eniten puutteita henkilöstön nykyisessä osaamistasossa

koetaan olevan vuorovaikutus- ja viestintätaidoissa sekä joustavuudessa ja kyvyssä reagoida muutoksiin.

• Avoimista vastauksista nousee esiin myös asiakaspalvelun ja tiimityöskentelyn merkitys tulevaisuuden osaamistarpeissa. Lisäksi käy ilmi, että tulevaisuudessa tarvitaan moniosaajia toimenkuvien laajentuessa.

Yhteenveto

Yhteenveto

• Kun tarkastellaan toimialakohtaisesti tärkeimpiä ammatillisia osaamisalueita, Cadcam- ja 3D -valmistustekniikoiden, ratkaisumyynnin ja materiaalituntemuksen arvioidaan toteutuvan nykyisellä henkilökunnalla hieman heikommin. Näihin kannattaa panostaa oppilaitoksissa.

• Tekniikan alan koulutustarjonta vastaa yritysten tarpeisiin melko hyvin. Sen sijaan vastavalmistuneiden osaamisessa nähdään puutteita erityisesti toisen asteen ammatillisesta koulutuksesta valmistuneiden osalta. – Koulutukseen toivotaan lisää käytännön taitojen opettamista. Myös toimivalla

oppilaitosyhteistyöllä voisi osaltaan helpottaa tätä ongelmaa.

• Lähitulevaisuuden rekrytointitarpeissa korostuu osaajien tarve erilaisiin asennuspalvelu-, ohjelmointi-, myynti-, tuotanto- ja suunnittelutehtäviin. Ohjelmointiosaamisen tarve korostuu erityisesti tietotekniikka-alalla, mutta sitä kaivataan myös muilla teknologiateollisuuden toimialoilla.

• Viidestä teknologiateollisuuden toimialasta kasvua ennustetaan eniten suunnittelu- ja konsultointi- sekä tietotekniikka-alalle.

• Teknologiateollisuuden alan keskeisimmiksi menestystekijöiksi nähdään tulevaisuudessa korkea osaaminen, innovatiivisuus, joustavuus ja kilpailukyky.

5.11.2014

26

Sari Maunula

Tutkimusjohtaja

[email protected]

m. 050 4091543

T-Media Oy on osa Taloudellista tiedotustoimistoa yhdessä Finnfactsin kanssa.

www.t-media.fi

Tekijätiimi: Sari Maunula, Joonas Tarpila, Nina Rantalankila

mailto:[email protected]



http://www.t-media.fi




HELSINGIN SEUDUN KAUPPAKAMARI

Kalevankatu 12, 00100 HELSINKIp. 09 228 [email protected] [email protected] www.kauppakamarikauppa.fi

Ennakointikamarin perustajat ja rahoittajat

• Helsingin kaupunki • Vantaan kaupunki • Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia • Ami-säätiö • Kauppiaitten kauppaoppilaitos Oy • Helmi Liiketalousopisto Oy • Helsinki Business College Oy • Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda • Länsi-Uudenmaan ammattikoulutuskuntayhtymä Luksia • Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä • Ammatinedistämislaitossäätiö • Haaga Instituutti-säätiö • Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö • Seurakuntaopisto • Helsingin seudun kauppakamari • Uudenmaan liitto

Helsingin seudun kauppakamari ja Uudellamaalla toimivat ammatillisen koulutuksen järjestäjät ovat sopineet seudullisen ennakoinnin toteuttamisesta. Ennakointikamari on kehittynyt vakiintuneeksi yhteistyömuodoksi, joka tuo elinkeinoelämän ja koulutuksen järjestäjät yhteiseen pöytään.

teknologiateollisuuden...

Documents