tinja lääveri tutkimustuloksia yksityissektorin tuotemerkeistä

Tutkimusryhmä

– Suomen Lääkäriliitto: Jukka Vänskä, Tinja Lääveri, Suvi Vainiomäki

– Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Hannele Hyppönen

– Aalto-yliopisto: Johanna Kaipio

– Oulun yliopisto: Jarmo Reponen

– Sosiaali- ja terveysministeriö on rahoittanut tutkimuksen toteuttamista.

Tutkimuksen tavoite

• Saada ajantasaista tietoa potilastietojärjestelmien nykytilasta.

• Selvittää lääkärien kokemuksia järjestelmien käytöstä ja käytettävyydestä.

• Nostaa esiin tietojärjestelmien keskeisiä ongelmia ja toisaalta hyviä toiminnallisuuksia, sekä seurata tuotemerkeittäin tapahtunutta kehitystä.

Tutkimuksen toteutus

• Kohdejoukko: Suomessa asuvat (alle 65v.) potilastyötä tekevät lääkärit

• Sähköinen kyselytutkimus: kouluarvosanat ja väittämät

• Kyselylomake ja muu tutkimusmateriaali verkossa:

http://www.laakariliitto.fi/tutkimus/

• Tutkimus on osa laajempaa sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäpalveluiden arviointikokonaisuutta:

http://www.thl.fi/sotetietojarjestelmakyselyt






Tutkimuksen teemoja

• Potilastietojärjestelmien ja niiden keskeisten toiminnallisuuksien käytettävyys (uutena sähköinen resepti)

• Järjestelmien keskeisimmät kehittämiskohteet ja hyvin toimivat ominaisuudet

• Tiedonkulku eri henkilöstöryhmien ja organisaatioiden välillä

• Lääkärien osallistuminen tietojärjestelmien kehitystyöhön

• Työhyvinvointi

• Tietojärjestelmät johtamisen tukena

• Potilasturvallisuus

• Erillisosio koskien radiologian järjestelmiä

Mikä on potilastietojärjestelmä?

1. Potilastietojen talletuspaikka

2. Laaja hoitoprosessien toiminnanohjausjärjestelmä

– Päätöksenteon, työnkulkujen sekä hoitoketjujen tuki ja ohjaus

– Resurssien ohjaus

– Raportoinnin ja laatutiedon hyödyntäminen (laatumittarit)

– Toiminnan seuranta

3. Monipuolinen potilasportaali sähköistä asiointia ja palveluja varten

Taustaa

• Potilastietojärjestelmien käyttäjäkokemusten seurantaa tehdään kansainvälisestikin vähän

• Suomalaista yksityissektoria vastaavaa vertailukohtaa ei potilastietojärjestelmänäkökulmasta löydettävissä

• Ensimmäisen kerran tutkimus 2010, uusittiin helmi-maaliskuussa 2014

• Tulokset Suomen lääkärilehti 23/2015

Kyselyt käytettävyystutkimuksessa

• Vakiintunut käytettävyyden arviointimenetelmä

• Erittäin hyvä keino mitata käyttäjän subjektiivisia näkemyksiä ja kokemuksia

• Saadaan selville objektiivisesti vaikeasti mitattavia asioita kuten käyttäjän tyytyväisyyttä ja mahdollista turhautumista

• Luotettava menetelmä, kun se toistettaessa samanlaisessa ympäristössä samankaltaisten käyttäjien testaamana antaa samoja tuloksia

(Nielsen, 1993; Kirakowski, 2000)

Kouluarvosanat 2014

Potilastieto- järjestelmä N Arvosana

95% luottamusväli

arvosana 4 tai 5

arvosana 9 tai 10

arvosana 2010

Acute (ent. TT2000) 63 6,5 6,2-6,8 25 % 5 % 6,4

Dynamic Health (ent. Doctorex)

390 7,3 7,2-7,4 6 % 11 % 7,2

Medicus 25 8,1 7,7-8,5 0 % 25 % 8,3

Softmedic 95 7,0 6,7-7,3 15 % 10 % 7,3

Kaikki* 712 7,1 7,0-7,2 12 % 12 % 7,1

2014 samaa mieltä

(%)

Muutos vuodesta 2010

(%-yks)

Järjestelmä on tekniseltä toimivuudeltaan vakaa (ei kaatuile, ei käyttäkatkoksia)

Acute 69 3

Dynamic Health 72 -3

Medicus 83 -11

Softmedic 75 5

Järjestelmä reagoi nopeasti käskyihin

Acute 56 8


Medicus 83 -11

Softmedic 79 -2

”Tekninen” käytettävyys

• ”Käytettävyyden ensimmäinen edellytys on, että järjestelmä on käytettävissä”

• Hitaus ja käyttökatkot eivät nousseet minkään tuotemerkin keskeiseksi kehittämiskohteeksi, toisin kuin

julkisella sektorilla

2014 samaa mieltä

(%)


(%-yks)

Näkymissä (ikkunoissa)

kentät ja toiminnot on

sijoiteltu loogisesti

Acute 47 4

Dynamic Health 66 10

Medicus 86 1

Softmedic 59 -13

Järjestelmä kertoo minulle

selkeästi mitä kulloinkin

tapahtuu (esimerkiksi

tietojen tallentuminen)

Acute 28 0

Dynamic Health 50 4

Medicus 82 9

Softmedic 48 -6

Terminologia (esimerkiksi

toimintojen nimet ja

otsikointi) on selkeää ja

ymmärrettävää

Acute 41 -5

Dynamic Health 61 0

Medicus 86 -4

Softmedic 61 -4

Käyttöliittymäsuunnittelu

2014 samaa mieltä

(%)


(%-yks)

Kirjatut tiedot häviävät toisinaan tietojärjestelmästä

Acute 33 -15


Medicus 4 -7

Softmedic 16 -1

Kirjatut tiedot häviävät toisinaan tietojärjestelmästä

• Varsinaista tallennetun tiedon katoamista tietokannasta tapahtunee harvoin… • Tiedon häviämisen kokemusta voidaan pitää äärimmäisenä käytettävyysongelmana eli käyttäjä:

• kirjaa väärään paikkaan • ei osaa tallentaa kirjattua tietoa oikein • ei tiedä, mistä etsiä kirjattua tietoa

• Ovatko käyttäjät oppineet tulemaan toimeen järjestelmien virheansojen kanssa? • Tätä ”käytettävyysongelmien kanssa pärjäämään oppimista” tapahtunee niin paljon, että niin

järjestelmätoimittajat, tietohallinnot kuin kouluttajatkin usein uskovat olevan kyseessä ”tyhmät ja laiskat käyttäjät”, vaikka kyseessä on edelleen käytettävyysongelma!

2014 samaa mieltä

(%)


(%-yks)

Potilastietojärjestelmän

käyttö ei vaadi pitkää ja

perusteellista perehdytystä

Acute 38 -9


Medicus 88 -4

Softmedic 47 -28

Potilastietojärjestelmän käyttö ei vaadi pitkää ja perusteellista perehdytystä

• Opittavuus! • Toiminnallisuuksien määrä on kasvanut, joten opittavaakin enemmän • Toisaalta perehdytykseen kuuluu yhä enemmän toiminta- ja käyttötapojen opettelua eli vaikka

järjestelmä olisi kuinka intuitiivinen, käyttäjien pitää käyttää sitä tietyllä tavalla. • On usein mahdotonta ja epätarkoituksenmukaistakin suunnitella ohjelmisto niin, että vain yksi

toimintapolku on mahdollinen. • On kuitenkin mahdollista suunnitella ohjelmisto niin, että ”oikea ja tarkoituksenmukainen”

toimintapolku on samalla myös helpoin • Toisaalta, jos pitää muistaa yhdeksän muistisääntöä e-reseptin kirjaamiseen… Huonoa käytettävyyttä ei voi (eikä saisi edes yrittää) korjata muistisäännöillä!

2014 samaa mieltä

(%)


(%-yks)

Rutiinitehtävien suorittaminen on suoraviivaista ja onnistuu ilman ylimääräisiä valintoja

Acute 31 6


Medicus 73 -15

Softmedic 58 -16

Rutiinitehtävien suorittaminen on suoraviivaista ja onnistuu ilman ylimääräisiä valintoja

• Rutiinitehtävä= usein toistuva tehtävä. • Ei ole aina täsmälleen samanmuotoinen esim. lääkitys, diagnoosin kirjaaminen,

jatkohoitomääräykset, kertomusmerkinnät, ajanvaraukset jne • Kuinka hyvin tietojärjestelmäsuunnittelussa on tunnistettu keskeisimmät ja

useimmin toistuvat tehtävät?

2014 samaa

mieltä

(%)

Muutos vuodesta

2010

(%-yks)

Potilastietojärjestelmä tuottaa

sellaisen yhteenvetonäkymän

jonka perusteella on helppoa

muodostaa kokonaiskuva

potilaan tilanteesta

Acute 18 0


Medicus 27 -26

Softmedic 21 1

Potilastietojärjestelmä tuottaa sellaisen yhteenvetonäkymän (esim. "kuumekurvan" tai hoitotaulukon), jonka perusteella on

helppoa muodostaa kokonaiskuva potilaan tilanteesta

• Tilanne ei ole parantunut (oli 2010 yksi keskeisimmistä kehittämiskohteista!) • 50% mielestä toiminnallisuus puuttuu kokonaan

• Yhteenvetonäkymien muokattavuus ja tiedon aito rakenteisuus ovat avainelementtejä • Koopman ym (2011) diabeetikon yhteenvetonäkymä vähensi diabeteksen seurannassa tarvittavien

tietojen hakuun kulunutta aikaa 5,5->1,3min ja klikkausten määrää 60-> 3

2014 samaa mieltä

(%)


(%-yks)

Potilastietojen tilastointi vie

kohtuuttomasti aikaa

Acute 52 6


Medicus 33 18

Softmedic 25 -6

Potilaan sähköisesti toimittamat

mittaustulokset (potilas- tai

omahoitoportaali) auttavat

parantamaan hoidon laatuauusi

Acute 40 n/a

Dynamic Health 27 n/a

Medicus 20 n/a

Softmedic 12 n/a

Tietojärjestelmät tukevat hyvin

yhteistyötä ja tiedonkulkua

lääkärin ja potilaiden välillä

Acute 11 3


Medicus 38 3

Softmedic 12 -2

2014 samaa mieltä (%)

Muutos vuodesta 2010 (%-yks)

Julkinen sektori

2014 (%)

Potilastietojen saaminen toisesta organisaatiosta vie usein liikaa aikaa

Acute 83 11 Sairaala: 81

Dynamic Health 79 6

Medicus 65 6 Tk 75

Softmedic 79 12

Tietojärjestelmät tukevat hyvin yhteistyötä ja tiedonkulkua eri organisaatioissa toimivien lääkärien välillä

Acute 10 7 Sairaala 18

Dynamic Health 10 4

Medicus 5 -5 Tk 19

Softmedic 4 0

Tietojärjestelmät auttavat turvaamaan hoidon jatkuvuuden


Dynamic Health 56 11

Medicus 64 -12 Tk 47

Softmedic 51 -5

Organisaatioiden välinen tiedonvaihto (1)

2014 samaa mieltä (%)

Muutos vuodesta 2010 (%-yks)

Julkinen sektori

2014 (%)

Radiologiset tutkimustulokset ovat alueellisesti helposti saatavilla

Acute 19 n/a Sairaala 52


Medicus 21 n/a Tk 57

Softmedic 30 n/a

Laboratoriotulokset ovat alueellisesti helposti saatavilla ja loogisesti esitetty

Acute 24 n/a Sairaala 59


Medicus 35 n/a Tk 51

Softmedic 37 n/a

Tietojärjestelmät auttavat välttämään päällekkäisten tutkimusten tekemistä


Dynamic Health 47 6

Medicus 55 -15 Tk 37

Softmedic 51 5

Organisaatioiden välinen tiedonvaihto (2)

2014 samaa

mieltä (%)

Muutos

vuodesta 2010

(%-yks)

Julk. sektori

2014 (%)

Tieto muista organisaatioista

määrätyistä lääkkeistä on

helposti saatavilla

Acute 10 5 Sairaala: 9

Dynamic Health 10 6

Medicus 0 -12 Tk: 11

Softmedic 6 2

Potilaan ajankohtainen

lääkelista on esitetty

selkeässä muodossa

Acute 11 -7 Sairaala: 40

Dynamic Health 17 6


Softmedic 24 21

Tietojärjestelmät auttavat

estämään lääkitykseen

liittyviä virheitä

Acute 31 -5 Sairaala: 42

Dynamic Health 33 4


Softmedic 37 9

Lääkitystieto

2014 samaa mieltä

(%)


(%-yks)

Järjestelmän virheellinen toiminta on

aiheuttanut tai ollut lähellä aiheuttaa

vakavan haittatapahtuman potilaalle

Acute 17 3

Dynamic Health 7 -6

Medicus 0 -2

Softmedic 4 -2

Potilasturvallisuuden vaarantuminen?

• Selvästi harvinaisempaa kuin julkisella sektorilla! • Syitä analysoidaan jatkossa. Voisiko syynä olla:

• Potilasmateriaali? • Paremmat tietojärjestelmät? • Tekninen vakaus ja nopeus? • Potilasturvallisuuskulttuuri julkisella puolella kehittyneempää eli

tunnistetaan tilanteet herkemmin?

Hyviä toiminnallisuuksia (yli 30% mainitsi, sai valita niin monta kuin halusi)

Acute • Fraasien ja/tai suosikkireseptien/määräyksien

tallennus (45%) • Työ-, vastaanotto- tai ajanvarauslistojen hallinta

(42%) • Sähköinen resepti (e-resepti) (41%) • Potilastiedon saatavuus lääkärin sijainnista

riipumatta (39%)

Dynamic Health • Työ-, vastaanotto- tai ajanvarauslistojen hallinta

(60%) • Potilastiedon saatavuus lääkärin sijainnista

riipumatta (47%) • Sähköinen resepti (e-resepti) (40%) • Fraasien ja/tai suosikkireseptien/määräyksien

tallennus (38%) • Tulosposti/muistilista (esim. laboratoriotuloksille)

(37%)

Medicus • Työ-, vastaanotto- tai ajanvarauslistojen hallinta

(60%) • Fraasien ja/tai suosikkireseptien/määräyksien

tallennus (44%) • Mahdollisuus kerätä eri erikoisalojen tekstejä

kronologiseksi kertomukseksi (32%)

Softmedic • Työ-, vastaanotto- tai ajanvarauslistojen hallinta

(55%) • Potilastiedon saatavuus lääkärin sijainnista

riipumatta (45%)

Korjattavaa (5 eniten mainintoja kerännyttä, sai valita 5 tärkeintä)

Medicus • Aluetietojärjestelmän huono käytettävyys (80%) • Sähköisen reseptin (e-resepti) toteutuksen huono

käytettävyys (48%) • Sähköisen päätöksenteon tuen puuttuminen

(huomautteet, muistutteet ja linkit hoitosuosituksiin) (48%) • Sähköinen kommunikointi potilaan kanssa puuttuu tai on

vaivalloista (32%) • Lomakkeet eivät ole älykkäitä ja itse täydentyviä (esim.

lähetteet, todistukset) (32%)

Acute • Aluetietojärjestelmän huono käytettävyys (50%) • Potilastiedon haun hitaus ja hankaluus (48%) • Lomakkeet eivät ole älykkäitä ja itse täydentyviä (esim.

lähetteet, todistukset) (46%) • Epäloogisuus (polkuja joutuu opettelemaan ulkoa) (42%), • Sähköisen päätöksenteon tuen puuttuminen

(huomautteet, muistutteet ja linkit hoitosuosituksiin) (34%)

Dynamic Health • Aluetietojärjestelmän huono käytettävyys (61%) • Järjestelmät eivät auta estämään virheitä (38%) • Sähköisen päätöksenteon tuen puuttuminen (huomaut-

teet, muistutteet ja linkit hoitosuosituksiin) (37%) • Sähköinen kommunikointi potilaan kanssa puuttuu tai on

vaivalloista (34%) • Lomakkeet eivät ole älykkäitä ja itse täydentyviä (esim.

lähetteet, todistukset) (34%)

Softmedic • Lomakkeet eivät ole älykkäitä ja itse täydentyviä (esim.

lähetteet, todistukset) (46%) • Aluetietojärjestelmän huono käytettävyys (41%) • Epäloogisuus (polkuja joutuu opettelemaan ulkoa) (40%) • Sähköinen kommunikointi potilaan kanssa puuttuu tai on

vaivalloista (37%) • Yhteenvetonäkymän (esim. "kuumekurvan" tai

hoitotaulukon) puuttuminen (33%)

Yksi keskeisimmistä ongelmista: organisaatioiden välinen tiedonvaihto

• Aluetietojärjestelmät käytännössä vain julkisen sektorin käytettävissä – Suurempi osa yksityislääkäreistä käytti paperia ja faksia

• Terveydenhuoltolaki sallii yhteisrekisterin julkiselle sektorille, mutta yksityiselle tarvitaan nimenomainen potilaan lupa

• Julkisella sektorilla sähköinen resepti ei näyttänyt ratkaisseen muissa organisaatioissa määrätyn lääkitystiedon ongelmaa

• Edellisen tutkimuksen perusteella viitetietokanta- tyyppinen aluetietojärjestelmä oli käyttäjien mielestä selvästi huonompi kuin saman käyttöliittymän kautta tarkasteltavat toisten organisaatioiden tiedot

• Alueellista tiedonhakua ei kansainvälistenkään tutkimusten mukaan käynnistetä erillisen käyttöliittymän kautta (Johnson ym. Am Med Inform Assoc. 2011, Ben-Assuli ym, BMC Med Inf Decis Mak.2013, Vest ym. J Med Syst 2012) – Yhteenvetonäkymät parantavat organisaatioiden välisen tiedonhaun käyttöastetta (Gadd ym. J Am

Med Inform Assoc. 2011)

• Potilastiedon sähköisen arkiston Tiedonhallintopalvelu pyrkii vastaamaan tähän haasteeseen

• Potilaan sähköiset palvelut (ei pelkkä ajanvaraus) – Yksityislääkärit pitivät tärkeämpänä kehittämiskohteena kuin julkisen

sektorin lääkärit

– 19% mielestä tietojärjestelmät tukivat lääkärin ja potilaan välistä kommunikaatiota (julkisella 9%)

• Potilastiedon arkiston hyödyntäminen – Julkisen sektorin merkintöjen saatavuus

• Onko markkinarakoa ”second opinionia” hakeville?

– Toisaalta potilaiden ”omistajuus” heikompaa, eli myös omat merkinnät muiden saatavissa

Tulevaisuus?

Kiitos!

tinja lääveri tutkimustuloksia yksityissektorin tuotemerkeistä

Healthcare