Nuoren aivot ja tunteiden säätely

70-90 y90-2000 Z

Y-sukupolvi vaatii työelämässä tasapainoa työn ja vapaa-ajan välillä.

Työssä viihtyminen, työn mielekkyys ja yhteisö on tärkeää,

myös työssä kehittymistä arvostetaan.

Y-sukupolvi valitseekin työnantajansa usein tämän arvojen ja maineen perusteella.

Z-sukupolven edustajat

luokitellaan passiivisiksi

individualisteiksi. Siinä missä X-

sukupolvi halusi rakentaa toimivan yhteiskunnan ja Y-sukupolvi pelastaa

maailman ajatuksen voimalla, Z-sukupolven arvioidaan

käyttäytyvän passiivisemmin ja

ennemmin seuraavan yleisiä

normeja.

Nuoren aivot?

Juuri silloin, kun nuori on kaikkein rasittavin ja huolimattomin jääräpää, aivoissa tapahtuu jotain suurta ja korvaamatonta.

Murrosiässä käynnistyy aivojen korkeimman osan, etuotsalohkon rakennustyö. Alempien aivojen osien rakenteelliset ratkaisut on "lyöty lukkoon" jo ennen kymmenen vuoden ikää, mutta aivojen

etuotsalohko on vielä murrosiän alussa varsin sotkuinen remonttityömaa.

Etuotsalohko on aivojen viimeinen palikka, joka pitää saada paikoilleen. Alue säätelee päätöksentekoa, oman

toiminnan ohjausta, itsensä motivoimista sekä moraalisten näkemysten muodostamista, kertoo aivotutkija,

kognitiotieteen dosentti Minna Huotilainen Helsingin yliopistosta.

Harjoitellaan tavallaan samoja asioita kuin uhmaiässä ja välillä

harjoittelu menee överiksi.

Murrosikä on itsenäisyyden harjoittelua. Kaikkien asioiden

harjoitteluun kuuluu olennaisena osana virheiden tekeminen, nuoren on vaikea

päättää mistä taistella ja missä tyytyä aikuisten

tahtoon. Virheet treenaavat tehokkaasti aivojen

rakenteita.

Murrosikäisen käyttäytyminen on usein harkitsematonta. Kun hän kokee nahoissaan

impulsiivisuuden seuraukset, rakentavammat ja aikuismaisemmat

käyttäytymismallit alkavat kehittyä aivoissa.

Virheet treenaavat aivoja murrosiässä

cc Helena Rajalinna

Vanhempien pitää olla murrosikäiselle trampoliini, josta

voi ponnistaa itsenäisyyteen. Trampoliini ei saa olla liian

pehmeä, muuten sitä vasten ei voi hyppiä. Vanhemman pitäisi tyytyä olemaan murrosikäisen silmissä tyhmä ja jästipää. Jos

kotona ei saa kapinoida, kapinointi siirtyy kodin

ulkopuolelle ja siinä on riskinsä.

Kun lapsi on murrosikäinen, vanhemman kehitystehtävä on

siirtää lasta kauemmas itsestään ja päästä hänet hiljalleen irti lapsen roolista. Vanhemman täytyy hyväksyä uusi roolinsa aikuisena, joka katsoo vähän

kauempaa oman lapsensa yrityksiä ja erehdyksiä.

cc Helena Rajalinna

Murrosikäinen etsii omaa moraalia

Alakouluikäinen lapsi saattaa olla tunnetaidoissaan jo

lähellä aikuisen tasoa, mutta murrosiän kohdalla on

tutkimusten mukaan kuoppa, tunteiden tunnistamisen

taantumavaihe.

Murrosikäinen saattaa olla yllättävän kömpelö nopeissa

reagointitilanteissa, joissa pitäisi tunnistaa kasvoja ja

ilmeitä tai muistaa ihmisten nimiä.

Nuoret muun muassa saattavat sekoittaa

pelästyneet kasvonilmeet vihaisiin ja kärsimättömiin.

Tämä vaikuttaa osittain siihen, miksi murrosikäisillä

on usein vaikeuksia vuorovaikutustilanteissa.

cc Helena Rajalinna

Murrosikäinen etsii omaa moraalia

Vastavuoroisuus ja yhteisöllisyys kehittyvät

varhaislapsuudesta saakka, mutta yksilön isommat

moraaliset kannaotot alkavat muotoutua murrosiässä.

Murrosikäinen ei enää suostu nielemään sääntöjä. Hän

prosessoi niitä ja muovaa ne omikseen.

Kyseenalaistamisessa on kyse korkeamman tason

aivotoiminnasta. Kun nuori kyseenalaistaa sääntöjä, vanhemmat voivat olla

ylpeitä, sillä se on merkki aivotoiminnan kypsymisestä.

cc Helena Rajalinna

Aivot tarvitsevat rasvaa

Murrosikäisen aivot tarvitsevat paljon hyvää kasvirasvaa, jotta hermosolut saavat ympärilleen riittävästi rasvaeristettä eli myeliiniä.

Valitettavasti monille iskee 'sipsi ja pepsi' -vaihe päälle tässä iässä. Se on huono juttu, sillä murrosikäisen aivot tarvitsevat hyvää ravintoa eikä sitä voi korvata myöhemmän iän terveellisellä

syömisellä. Laadukkaat rasvat edistävät etuotsalohkon kehitystä ja oppimisprosesseja.

Rasvan tärkeyttä kuvaavat esimerkiksi eläinkokeet, joissa rotille ei annettu ravinnon mukana rasvaa lainkaan tai ainoastaan eläinrasvaa. Nämä rotat eivät päässeet eteenpäin labyrinteissa, ja niiden

aivot olivat selvästi pienemmät.

cc Helena Rajalinna

Aivot tarvitsevat unta

Kehittyvät aivot tarvitsevat myös paljon unta ja säännöllisen vuorokausirytmin. Nukkumisrutiinit ja ruokavalio ovat usein

murrosiässä vaakalaudalla, sillä monet murrosikäiset käyttävät juuri ruokaa ja valvomista kapinoinnin välineinä: "Mä en ole mikään

pikkulapsi, mä en mene näin aikaisin nukkumaan ja mä syön, mitä mä itse haluan ja silloin, kun mä haluan."

Jos murrosikäinen nukkuu riittävästi, mutta on silti unelias, nuokkuu pulpetissa ja nukkuu puolille päivin, kyse on todennäköisesti

etuotsalohkon kehittymiseen liittyvästä lisääntyneestä unentarpeesta sekä motivaation puutteesta.

Rauhallinen keskustelu että nalkuttaminen tekevät hyvää murrosikäisen aivoille.

Sopimuksista kiinnipitämisestä kannattaa jankuttaa, se on kehittyvän vastuuntunnon sparraamista.

Lähde: Minna Huotilainen, aivotutkija,Kognitiotieteen dosentti, Helsingin Yliopisto

Kuva: sleep by Sonij d88