Tulevaisuus 4.0

taustoja

• Otavan Opisto http://www.otavanopisto.fi

• Metodix http://www.metodix.com

• Internetix -työpajat http://paja.internetix.fi

• Delfoi-yhteisö http://edelfoi.ning.com

• eDelfoi http://www.edelphi.fi

• Nettilukio http://www.nettolukio.fi

• Nettiperuskoulu http://www.nettiperuskoulu.fi

• Blogi http://oraakkeli.blogspot.com

• Flickr http://www. flickr.com/photos/oraakkeli/ Hannu Linturi 12.10.2009

Mielen maisema

Mielen maisema

Teemat

1. Tulevaisuusorientaatio

• Yhteisöt

• Uskomukset

2. Tulevaisuusmetodit

• Työkalut (käsitteet)

• Tekniikat (metodit)

3. Caseja

• Metsä ja Suomi

• Laadullinen ennakointi (barometrit)

• Ammattikeittiön tulevaisuus

• Asiantuntijuus

• Pitkä tulevaisuus: kolme näkökulmaa

TULEVAISUDEN TUTKIMUSKESKUS

TULEVAISUDEN

VERKOSTOAKATEMIA

TULEVAISUDEN

TUTKIMUKSEN SEURA

Delfoi –kehittäjäyhteisö

Herakleitos (535-474 eaa)

Ajasta: ”Ei ole mahdollista astua kahta kertaa samaan virtaan, sillä kaikki koko ajan hajoaa ja yhdistyy ja lähenee ja loittonee.”

Ristiriidasta: ’Vastaanhangoitteleva yhteensopiva’ syntyy niistä voimista, jotka pyrkivät eri suuntiin, mutta jotka kuitenkin liittyvät yhteen. Tästä liitosta kehittyy kaunein harmonia.

Harmoniasta: Herakleitos sätti ihmisiä, jotka eivät ymmärrä, miten siinä missä vedetään eri suuntiin, ollaankin sopusoinnussa. Arvokas harmonia on ’vastahakoista’ ja jännitteistä kuin jousi tai lyyra.

Paradoksista: Maailman kehityksen melodiana on vastakkaisuuksien ryskyminen ja sulautuminen. Kaiken muuttumisen taustalla on kuitenkin pyrkimys homeostasikseeneli tasapainoon.

Kulttuurievoluutio

”Ne tavattomat erot, jotka ilmenevät pukeutumisessa ja seurustelutavoissa,

elinympäristössä ja miellemaailmassa, aiheutuvat kulttuurievoluutiosta.

Suunnilleen samalla tavoin kuin mutaatiot muuttavat biologista perintöainesta,

mullistavat uudet ajatukset, löydöt ja keksinnöt kulttuuriperintöä.

Sukupuoliyhteyttä biologisen perintöaineksen edelleen siirtämisessä vastaavat

kulttuurin kehityksessä kasvatus, opinnot ja koulutus. --- Aatteet (ideat)

puolestaan ovat erilaisia ajatusrakennelmia. Ne toimivat eräänlaisina kulttuurin

perinnöllisyysmekanismin ’geeneinä’. Tässä sanan laajassa merkityksessä on

kaikilla kansoilla ’kulttuuri’, koska ihmiset eivät yleensä voi elää yhdessä

vaikuttamatta toistensa käyttäytymiseen. Jokainen kulttuuri kehittyy –

vaihtelevan nopeasti – ja jokainen kulttuuritaso edustaa yhtä sivilisaatiota,

sivistysmuotoa.”

–Gerholm & Magnusson 1972, 5-6

Paolo Freire ja ajan teemat

Teemat ilmaisevat kussakin ajassaratkaistavia tehtäviä ja ongelmia. Ihmisen humanisaatio riippuu siitä, kuinka hyvin hän kykeneeratkaisemaan aikakauden teemat jaintegroitumaan ajan henkeen. Aikakaudet täyttyvät sitä mukaa, kun ihmiset käsittävät sen teemat jaratkaisevat sen tehtävät. Aikojenmurroksessa vaihtuvat paitsi teematmyös ajan järki.

Paolo Freire 1970-luvun alussa

Kummastelua

• Mistähän on kyse, kun oppilaitoksia koko ajan yhdistetäänyhä suuremmiksi yhtymiksi ja mitä tapahtuu sen jälkeen, kun se tie tulee päätepisteeseensä? Koulun tarina?

• Mitä kummaa on tapahtunut ja tapahtumassa maataloudessa, kun se on niin meillä kuin muuallakin moninkertaistunuttuotantonsa sotien jälkeen samaan aikaan, kun sen elättämäväki on supistunut murto-osaan. Silti maatalous elää vain tukiaisten voimin?

• Miten on muuttunut aika, media, identiteetti?

BIFURKAATIO

murros

metsästys,

paimentolaisuus

maatalous

teollisuus

informaatio

Tofflerilaiset aikakaudet

Kain ja Abel

Kain ja Abel

Ralf Kerbach Ks. www.poll-berlin.de/.../polleditionen/grafiken/

Pantheon

Kruppin valtakuntaa

Teollista vapaa-aikaa

Enemmän enemmästä

Enemmän erilaista uudella tavalla tuotettuna

INDUSTRIALISMI

Teollinen yhteiskunta

n. 1970 n. 2020-40

Enemmän ja parempaa

vähemmästä

Myöhäisteollinen murrosaika

INFORMATIONALISMI

Tieto-yhteiskunta

Verkosto-yhteiskunta ?

Tuotannon periaate

Yhteiskunnantoimintalogiikka

Yhteiskunnanmalli

Lähde: Malaska 1998; Aaltonen & Wilenius 2002, Linturi 2008

Murroksen kehityskaari

Rakenneideat

Järkien pyramidi

Yhteiskunta 3.0

Konerationalisointi: massatuotanto, suuruuden ekonomia

Standardi: samuus ja samuuden laatu, erilainen on hukka

Materiaalinen: luonnonvarat perustana, tavaran logiikka ja logistiikka, oleminen muuttuu omistamiseksi, hyvinvointi

Luokkaidentiteetti: yhteiskuntaluokat, professiot, asiantuntijuuden paradoksi

Asiantuntijuus: erikoistumisen logiikka, illichlainenparadoksi

Yhteiskunta 3.0: edustuksellinen demokratia, kulutusyhteiskunta, sosialistinen ja kapitalistinen versio

Y 3.5: dekonstruktio

Konerationalisointi: antiteesi?

Standardi: antiteesi?

Materiaalinen: antiteesi?

Luokkaidentiteetti: antiteesi?

Asiantuntijuus: antiteesi?

Yhteiskunta 3.5: antiteesi?

Y 3.5: dekonstruktio

Konerationalisointi: palvelujen rationalisointi!

Standardi: samuuden standardista erilaisuuden standardiin

Materiaalinen: aineeton, simuloituminen

Luokkaidentiteetti: yksilö/yhteisöidentiteetti

Asiantuntijuus: jakava ja yhteistuotannollinen asiantuntijuus

Yhteiskunta 3.5: suora demokratia

Meemit

John Langrish (1999) luokittelee kolme meemityyppiä, joiden nimet

kuvaavat niiden luonnetta:

• reseptimeemi (recipememe),

• valintameemi (selecteme) ja

• selitysmeemi (explaneme).

Reseptimeemit kertovat, miten joku asia tehdään. Valintameemit

tarjoavat vaihtoehtoja toiminnan haluttavasta lopputulemasta ja

selitysmeemit kertovat, mitkä ovat toiminnan kantavat perusideat.

Selitysmeemit auttavat valitsemaan ja valintameemit rajaavat

hyväksyttävät reseptimeemit.

- John Langrish 1999. Different Types of Memes: Recipemes, Selectemes and Explanemes.

Journal of Memetics. Evolutionary Models of Information Transmission, 3. Saatavilla internetissä:

http://www.cpm.mmu.ac.uk/jom-emit/1999/vol3/langrish_jz.html

Teemat

1. Tulevaisuusorientaatio

• Yhteisöt

• Uskomukset

2. Tulevaisuusmetodit

• Työkalut (käsitteet)

• Tekniikat (metodit)

3. Caseja

• Metsä ja Suomi

• Laadullinen ennakointi (barometrit)

• Ammattikeittiön tulevaisuus

• Asiantuntjuus

• Pitkä tulevaisuus: kolme näkökulmaa

Tulevaisuusmetodit

Futu –menetelmät tähtäävät usein käytännön ratkaisuihin. Tässä suhteessa

menetelmiä käytetään enimmäkseen normatiivisesti (normative) eli etsitään

tietoa siitä, mikä tulevaisuudentila (futurible) on sekä haluttava että

mahdollinen. Menetelmätekniikat sallivat myös puhtaan tutkimuskäytön

(exploratory) , jolloin tutkitaan mitä tahansa mahdollisia tulevaisuuksia.

Normatiivisuus-tutkimuksellisuus -jaottelun lisäksi tulevaisuusmenetelmät

ovat luonteeltaan laadullisia (qualitative) tai määrällisiä (quantitative).

Jälkimmäisiä ovat useimmat ekonometriset, systeemiset ja tilastolliset

mallinnukset, indeksoinnit ja trendivaikutusanalyysit. Delfoi -tekniikka on

laadullinen, mutta mahdollistaa myös ennustetyyppiset kyselytutkimukset,

joita usein käytetään varsinkin teknologian diffuusioarvioinneissa

(technology forecasting).

Glenn, Jerome G. (2008) Introduction to the Futures Research Methods Series.

Futures Research Methodology – V2.0. AC/UNU Millennium Project.

Futures Research Methodology

V2.0

1. Introduction & Overview 15. Simulation and Games

2. Environmental Scanning 16. Genius Forecasting, Vision, and Int.

3. Delphi 17. Normative Forecasting

4. Futures Wheel 18. S&T Road Mapping

5. Trend Impact Analysis 19. Field Anomaly Relaxation (FAR)

6. Cross-Impact Analysis 20. Text Mining for Technology Foresight

7. Structural Analysis 21. Agent Modeling

8. Systems Perspectives 22. SOFI

9. Decision Modeling 23. SOFI Software

10.Statistical Modeling 24. The Multiple Perspective Concept

11.Technological Sequence Analysis 25. Tool Box for Scenario Planning

12.Relevance Trees and Morph. Analysis 26. Causal Layered Analysis

13.Scenarios 13.5 Interactive Scenarios 27. Integration, Comparisons, and

14.Participatory Methods Frontiers of Futures Research Methods

11.10.2009 31

Mahdolliset ja todennäköiset

tulevaisuudet

NYKYHETKI

Kaikki mitä voimme

kuvitella (science fiction,

myytit, sadut, tarinat, unet,

jne.)

Kaikki mikä on

mahdollista(rajoina mm.

luonnonlait jne.)

Kaikki mikä on

todennäköistä

Toivottavat

asiat

Vältettävät

asiat

Neutraalit

asiat

11.10.2009 32

• tapahtumista, trendeistä ja ilmiöiden välisistä

suhteista saatavan tiedon hyödyntämistä ja

käyttöä organisaation toimintaympäristön

mahdollisten muutosten selvillesaamiseksi;

• tarkastelun kohteena myös sisäiset ja ulkoiset

muutosvoimat;

• tavoitteena kehittää tehokkaita tapoja turvata

oma tuleva tilanne ja/tai vaikuttaa muutoksen

suuntaan.

Toimintaympäristön tarkastelu

11.10.2009 33

Toimintaympäristön tarkastelun

edut

Toimintaympäristön muutoksen tarkastelun avulla voidaan• välttää yllätyksiä,• tunnistaa uhkia ja mahdollisuuksia,• parantaa osaamista,• saavuttaa kilpailuetua ja• parantaa sekä pitkän että lyhyen aikavälin strategiatyöskentelyn laatua ja

tuloksia.

11.10.2009 34

suuntaus, virtaus, muutoksen kaava;

pitkän ajanjakson kuluessa tapahtuva

tarkasteltavan ilmiön yleinen kehityssuunta.

Trendit ohjaavat päätöksentekoa vaikuttamalla

valintoihin, makuun, arvostuksiin jne. Trendit voivat

myös olla megatrendien osia.

Trendit

11.10.2009 35

Syklit ja muutos

xMUTTA:

Äkillinen muutos

toimintaympäristössä

Aika

NYT

Kun tunnetaan

kehityskulku n

määrätyssä ajassa,

voidaan tulevaa

kehitystä ennustaa

puolet niin pitkä aika

eteenpäin (n/2)

> kehitys muuttuu

ennustamattomaksi

Syklien pituus on ennustettava (pysyy aina samana):

esim. ns. Kondratieffin taloudellinen sykli kestää 55

vuotta.

11.10.2009 36

Trendien ennakointi

Trendiekstrapolaatio on tulevaisuuden

ennakoimista, joka perustuu oletukseen, että tietyt

ilmiöt todennäköisesti jatkuvat tulevaisuudessa.

Ennakoimisessa selvitetään myös ilmiön suunnan

dynamiikkaa (suunnan ja vauhdin mahdollisia

muutoksia). Trendit voivat olla siis nousevia,

laskevia, murtuvia (=päättyviä) tai muuttumattomia.

Esim: Muotivirtaus, mm. minihame

Uutiset joka puolen tunnin välein

Väestön ikääntyminen

11.10.2009 37

NOUSEVA

LASKEVA

VAKAA

x

Aika

MURTUVA

MUUTTUVA

Trendien lajit

11.10.2009 38

Heikko signaali on ensimmäinen ilmaus

muutoksesta tai se voi olla juuri se sysäys, joka

muuttaa tapahtumien kulkua ratkaisevasti erilaiseen

suuntaan.

Sen yhteyttä tulevaan tilanteeseen ei välttämättä

voida perustella tilastollisesti uskottavalla

jatkuvuudella kuten historiallisella aikasarjalla.

Heikot signaalit

11.10.2009 39

Heikkojen signaalien jäljittäminen ja erilaisten

ilmiöiden ymmärtäminen heikoiksi signaaleiksi

muodostaa yhden haastavimmista

tulevaisuudentutkimuksen osa-alueista.

Heikon signaalin jäljitys edellyttää useiden erilaisten

ilmiöiden tai ilmiöalueiden tuntemusta ja tarkastelua,

jossa on erotettava subjektiivisesti ja objektiivisesti

uudet ilmiöt.

Synonyymi englanninkieliselle termille ”Emerging

issues”

Heikot signaalit ja

tulevaisuudentutkimus

11.10.2009 40

Yllättävästi ilmaantuvia muutostekijöitä, jotka muuttavat

tapahtumisen kehityskulun äkillisesti epävarmaksi.

Villin kortin ominaisuudet:

sen tapahtumisen todennäköisyys on matala, mutta

jos/kun se tapahtuu, sen vaikutukset tulevaan kehitykseen

ovat huomattavat.

villillä kortilla ei ole historiaa, ts. sen tapahtumista ei voida

ennakoida minkäänlaisten historiallisten tai aikasarjoihin

liittyvien ilmiöiden tai lainomaisuuksien avulla.

Esimerkki: äkillinen geenimuunnos; maanjäristys; 11.9. WTC, New York

Villit kortit (wild cards)

11.10.2009

Megatrendejä kutsutaan usein myös kriittisiksi

trendeiksi.

Megatrendit muodostuvat useista samaan suuntaan

kehittyvistä trendeistä -- ne ovat ikään kuin trendien

kimppuja.

Megatrendin määritys tieteellisen täsmällisesti on

vaikeaa – pikemminkin ne ovat arkiajattelun työkaluja.

Megatrendit

Megatrendit ovat kehityksen suuria

aaltoja tai linjoja ja ilmiöiden

tunnistettavia ja havaittavan historian

omaavia yhtenäisiä kokonaisuuksia,

joilla on selkeä kehityssuunta.

11.10.2009

Silti niistä muodostuvalla kokonaisuudella voidaan nähdä

oma kehityssuunta, jonka uskotaan usein jatkuvan

samansuuntaisesti myös tulevaisuudessa.

Megatrendin luonne

Megatrendin suuntaa ei voida määritellä pelkästään tarkastelemalla yksittäisiä toimijoita tai tekijöitä, vaan megatrendi on makrotason ilmiöiden ja tapahtumakuvausten laaja kokonaisuus, joka sisältää useita erilaisia ja jopa toisilleen vastakkaisia alailmiöitä ja tapahtumaketjuja.

Tulevaisuustermit ja -metodit

MEGATRENDIT ILMENEMISMUODOT, VAIKUTUKSET

• Verkostoituminen (yhteispeli)‏ • Yritys- ja kansalaistoiminnan & hallinnon tavat ja ohjaavat

ideat• Teknologinen kehitys (the

net, tietokoneet)‏

• Tietokoneistuminen, bioteknologia, energiateknologiat,

verkottuminen, teknologioiden konvergenssi

• Individualismi ja

privatisoituminen (the self)‏

• Identiteetin jatkuva tekeminen, räätälöidyt ja brändätyt

palvelut

• Monitieteisyys ja

tieteidenvälisyys

• Ongelmien ratkaisuun ja teorioiden kehittelyyn tarvitaan

useiden asiantuntijuuksien ja tiedonalojen yhdistelyä

• Informaation lisääntyminen,

nopeutuminen, reaaliaikais-

tuminen, mediallistuminen

• Jatkuva informaation ja uutisten virta, ”pullistuva” nykyhetki,

infoähky, elinikäinen oppiminen, näkemystiedon ja

valintakriteerien tarve

• Työn murros, globalisaatio • Siirtymä teollisesta informaatiovaiheeseen, pätkätyöt, kahdet

työmarkkinat, osaamisen uudistumiskierre, glob. tuotanto ja

raha• Joustavuus, säätelyn purku • Suunnittelutalouksien hajoaminen, kaupan rajojen

poistuminen• Suureneminen ja integraatio • Alueiden ja kulttuurien integroituminen (EU, tutkinnot)‏

• Pieneneminen • Nanoteknologia, mobiili multimedia

• Simuloituminen,

abstraktisuus

• Internet, simulaatiot, rooli- ja elämyspelit, chat

• Läpinäkyvyys • Politiikan ja toiminnan avautuminen, subsidiariteettiperiaate

• Turvattomuus • Ekologiset uhat, terrorismi, lähiturvattomuus

• Globaali etiikka • Kulttuuriset ja ideologiset arvokonfliktit

• Kestävä kehitys • Ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen toiminnan

ympäristökestävyys

11.10.2009 44

Perususkomukset

Sellaisia päätöksenteon ja valintojen taustalla

vaikuttavia asioita ja ilmiöitä, joita ei kyseenalaista

päätöksiä tehtäessä.

Toimivat pääosin tiedostamattomalla tasolla

valintojen taustalla.

Ääneen lausumattomia, yhteisesti

hyväksyttyjä “itsestäänselvyyksiä”.

Eivät kuitenkaan välttämättä jatku

tulevaisuudessa.

• Esim. ns. luonnonlait; ajan palautu-

mattomuus; kuolema

11.10.2009 45

Muutoksen tunnistaminen

Nykyisen tilanteen analyysi:

Syklit, muutosvoimat, uskomukset

Trendit, megatrendit

Heikot signaalit

Villit kortit

Tarkastele ympäristöäsi

Havainnoi mahdollisen muutoksen tarve

Paikallista mahdollisen muutoksen lähde

Määritä ja nimeä mahdollinen muutosilmiö

Arvioi sen tapahtumisen todennäköisyys

Monitoroi sen kasvua

Ennakoi sen leviämistä

11.10.2009 46

Heikon signaalin / villin kortin

muuttuminen trendiksi

aika

hallinnoninstituutiot

Esiintymien lukumäärä;

ilmiöstä

tietämisen

määrä

tiedemiehet, taiteilijat, radikaalit,hullut

asiantuntijat, tieteelliset julkaisut ja web-sivut

tieteen populaarilehdet, web-sivut, tv-dokumentit

sanomalehdet, uutiset, aikakauslehdet

globaalisti levinnyt ilmiö, muuttunut trendiksi ja/tai osaksi megatrendiä

useita havaittuja tapauksia, muuttumassatrendiksi

VILLI

KORTTI

vain pari paikallista tapausta;

Delfoi -metodi

The Delphi method is a systematic, interactive forecasting method which relies on a panel of independent experts. The carefully selected experts answer questionnaires in two or more rounds.

After each round, a facilitator provides an anonymous summary of the experts’ forecasts from the previous round as well as the reasons they provided for their judgments.

Thus, experts are encouraged to revise their earlier answers in light of the replies of other members of their panel.

Wikipedia http://fi.wikipedia.org/wiki/Delfoi-metodi

Tunnusmerkit

1. Asiantuntijuus: oletetaan että asiantuntijat pääsevätparempaan tulokseen kuin satunnainen joukko vastaajia

2. Paneli: kommunikatiivinen asiantuntijoista koostettutiedonmuodostusyhteisö

3. Anonyymisyys: panelistit vastaavat ja argumentoivatanonyymisti, vaikka tietävät ketkä kuuluvat paneliin

4. Iteraatio; delfoissa toteutetaan kaksi tai useampia kysely-ja argumentointikierroksia

5. Managerialisuus: tutkimuksen managerin tai manageristonrooli on keskeinen tutkimuksen kaikissa vaiheissa

6. Palaute: paneli saa palautetta vastauksistaan kierrostenvälissä ja mahdollisesti myös aikana

Prosessi

1. Tutkimusongelman ja –tavoitteen määritys (kiistak.)2. Tutkimusryhmän kokoaminen3. Pohja- ja esitiedon hankinta (avaininformantit)4. Asiantuntijoiden valinta ja sitouttaminen (paneli)5. Kyselylomakkeen laatiminen ja testaus (t-väitteet)6. Ensimmäinen kierros (lomake tai haastattelu)7. Analyysi (argumenteista teesejä)8. Toinen kierros (argumentointi)9. Analyysi (perustelujen ”kuoriminen”)10. Kolmas kierros (fokusointi)11. Analyysi ja raportointi12. Julkaisu

Kiistakysymys

• Riitakysymys, kiistakysymys (”a matter that is in dispute between two or more”1)

• Julkinen ja ratkaisematon keskusteluaihe (”a vital or unsettled matter”)

• Ratkaisuaan odottava asia, ongelman tai ratkaisunlopputulema (outcome)

• (Tulevaisuus)anti, emissio, painos (issue)• Teema (aihepiiri, osio, topic, ”the subject of a

discourse or of a section of a discourse”)

1 Merriam-Webster´s Collegiate Dictionary. Encyclopaedia Britannica 2005

Väite, arvio ja perustelu

• Tulevaisuusväite, teesi (statement)• Asteikkokysymykset, vuosiarviot, trendiarviot,

avoimet kysymykset• Argumentti, syy (argument, reason)• Vasta-argumentti, lisäperustelu

Paneli

• Asiantuntija (tiedontuottaja): ekspertti (tietää), spesialisti (osaa), generalisti (ymmärtää), maallikko (soveltaa) (vaihtuvat roolit)

• Asianosainen (tiedonintressi): kiinnostus, toiminta, sitoutuminen

• Argumentoivuus ja dialogisuus, katalyyttisyys• Tulevaisuusorientaatio: tulevaisuuden tekijä,

mahdollisuuksien näkijä, uhkien tunnistaja, sivustaseuraaja (Amaran roolit)

http://www.eDelphi.fi

eDelfoi 3.0

Definition of a Scenario:

A scenario is a story with plausible cause and effect links that connects a future condition with the present, while illustrating key decisions, events, and consequences throughout the narrative.

Classic Herman Kahn Scenarios

• Surprise-free, business-as-usual, reference, base-case scenario is a simple extrapolation of current trends and their interplay

• Worst case scenario based on mismanagement and bad luck

• Best case scenario based on good management and good luck.

“Scenario Space” defined by

Axes

Axes Define

“Scenario Space”

Global Political

Stability

Global Political

Turmoil

Many HighTech

Breakthroughs

Scenario 1 Scenario 2

Few HighTech

Breakthroughs

Scenario 3 Scenario 4

60

1. Problem situation (un-structured)

3. Core concepts of meaningful

systems

2. Problem situation

(verbalized)

4a. Formal

systems model

4b. Other systems

thinking

4. Conceptual models

TRUE WORLD

SYSTEMS THINKING

5. Comparison

of phases 2-4

6. Possible, desirable changes

7. Action to solve the problem situation

The world as a systemic model

Teemat

1. Tulevaisuusorientaatio

• Yhteisöt

• Uskomukset

2. Tulevaisuusmetodit

• Työkalut

• Tekniikat

3. Caseja

• Metsä ja Suomi

• Laadullinen ennakointi (barometrit)

• Ammattikeittiön tulevaisuus

• Asiantuntijuus

• Pitkä tulevaisuus: kolme näkökulmaa

Valtavirta ja vaihtoehdot

– metsäsektorin strategiset valinnat

Suomessa

Jakob Donner-Amnell

Metsäalan tulevaisuusfoorumi/Joensuun yliopisto

Sisältö

Minkälainen Suomen metsäsektorin tilanne/toimintaympäristö on ja millä eväillä

metsäsektori voi pärjätä seuraavat 15-20 vuotta?

Minkälaiset erilaiset metsäsektoriin vaikuttavat kehityskulut, tekijät ja riskit

ovat tällä ajanjaksolla mahdollisia?

Minkälaiset tekijät olisi joka tapauksessa syytä huomioida Suomen

metsäsektoria koskevissa strategisissa linjauksissa?

Tausta

Esitys pohjautuu tekeillä olevaan selvitykseen ”Suomen metsäsektorin

menestystekijät ennen, nyt ja tulevaisuudessa” ja foorumin muuhunkin

työhön

Aineistona raportit, haastattelut ja 2-vaiheinen asiantuntijakysely (52

osallistujaa)

Johtopäätökset ovat vasta alustavia, tarkennuksia tulevissa julkaisuissa

Globalisaatio-

skenaariot

S1..S4

Metsäsektorin

menestystekijät

ennen, nyt ja

tulevaisuudessa

M1 .. Mn

Delfoi-kysely

(tulevaisuus)

Haastattelut,

selvitykset ym.

(ennen ja nyt)

Globalisaation suunta ja metsäalan vaihtoehdot –julkaisu 8/2007

Globalisaatiokehityksen vaihtoehdot ja vaikutukset Suomen metsäsektoriin

Globaalikehityksen

ennakointi

Analyysi Suomen metsäsektorin

menestystekijöistä

Laaja ja

asiantunteva

joukko ihmisiä

metsäalan sisältä ja

liepeiltä osallistui

aktiivisesti delfoi-

kyselyyn

Media - Juha Aaltoila (Maaseudun Tulevaisuus), Antti Blåfield (HS)

T&K-toiminta - Markku Auer (VTT), Christine Hagström-Näsi (Tekes), Jukka Kilpeläinen, KCL/ StoraEnso

Tutkimus - Kimmo Alajoutsijärvi (OY), Pertti Haaparanta (HKKK), Lauri Hetemäki, (Metla), Ari Jokinen (Pirkanmaan ympäristökeskus), Erno Järvinen (PTT), Markku Kanninen (CIFOR), Paula Kivimaa (SYKE), Kari Lilja (HKKK), Mirja Mikkilä (JoY), Juha Ojala (Oulun kaupunki), Pekka Ollonqvist (Metla), Risto Päivinen (EFI), Ulla Ritola (JoY/Matkailualan verkostoyliopisto), Risto Seppälä (Metla), Annukka Valkeapää (HY)

Eturyhmät - Anne Brunila (Metsäteollisuus ry), Simo Jaakkola (Koneyrittäjien liitto), Harri Karjalainen (WWF), Juhani Karvonen (Suomen Metsäyhdistys), Jyrki Ketola (Meto), Ilpo Kuronen (SLL), Markus Lassheikki (MTK), Esa Mäisti (Paperiliitto), Marcus Walsh(BirdLife),

Metsäteollisuus - Lars Gädda (M-Real), Pauli Hänninen (UPM), Antti Jääskeläinen (Stora Enso), Jukka-Pekka Ranta (Suomen Sahat)

Valtionhallinto - Ilkka Kajaste (VVM), Jouni Lind (MMM), Maarit Lindström (VNK), Liisa Saarenmaa (MMM), Hannes Toivanen (KTM), Pauli Wallenius (Metsähallitus)

Konsultointi - Olli Haltia (SavcorIndufor), Heikki Hassi (SciTech-ServiceOy), Jyrki Kettunen, Sari Kuvaja, Silja Siitonen (Accenture), Lauri Palojärvi (LIP Consulting), Markku Simula (Ardot), Petri Vasara (Jaakko Pöyry Consulting)

Konepajat - Tapani Kiiski (Raute), Pekka Rahkila (Andritz), Markku Salo (Metso), Jouko Yli-Kauppila (Metso)

Rahoitus- ja sijoitustoiminta - Harri Taittonen (Nordea)

Rohkeat

panostukset

nostivat Suomen

metsäsektorin

johtavaan asemaan

1980-90-luvuilla

Missä nyt mättää –

purevatko omat

koirat, netti, jenkit

vai kiinalaiset?

FOKUSOINNILLA ETUMATKAA – JA RISKEJÄKIN

Metsäteollisuus Suomessa teki suuren loikan hieno-

ja painopaperivetoiseen tuotantorakenteeseen

1970-luvun lopulta alkaen – muissa maissa ei

tehty vastaavaa

”Painopaperistrategian” osia ovat olleet mm. suuret

koneet, korkea tuottavuus, runsas energia,

tehokas puunkäyttö, ns. rönsyjen myynti,

kansainvälistyminen, kysynnän kasvu,

markkinoiden hallinta ja yhteiskunnan tuki

Kritiikkiä ja vaikeuksia esiintyi, mutta Suomen

metsäsektori pärjäsi silti hyvin 2000-luvulle asti

ja metsäyhtiöt kasvoivat johtaviksi alallaan

Mistä nykyvaikeudet johtuvat – virhearvioista,

USA:sta/dollarista, Suomen kustannustasosta

vai maailman metsäsektorin murroksesta?

Suomen metsäklusterin tutkimusstrategia tavoittelee metsäklusterin

tuotteiden ja palvelujen arvon kaksinkertaistamista vuoteen 2030

mennessä. Puolet arvosta syntyisi uusista tuotteista.

18 %

43 %

32 %

7 %

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 %

4 = erittäin

epätodennäköistä

3 =

epätodennäköistä

2 = todennäköistä

1 = erittäin

todennäköistä

Kuinka todennäköisenä pidät sitä, että uusien tuotteiden avulla ylletään

tuotannon kaksinkertaistamiseen vuoteen 2030 mennessä? (delfoikysely

12/2006, 43 vastaajaa)

MIKSI OMAAN VISIOON EI METSÄSEKTORILLA USKOTA?

- alan uusiutumisen esteitä Suomessa:

Yrityksille riittävän suuret (=moninkertaiset) lisäpanokset eivät nykytilanteessa ole

mahdollisia ja/tai pääoma/huomio on kiinni nykykoneistossa, josta vielä syntyy katetta

Julkiselta vallalta ei helpolla liikene merkittävää lisärahoitusta metsäsektorille, ei

varsinkaan jos sektorin näkymät eivät selvästi parane eivätkä yhteiskunnalle koituvat hyödyt

pysy/kasva

Metsäsektorilla on vakava pula tuoteideoista, joista voisi pian syntyä suuren mittakaavan

liiketoimintaa (nykyisiä päälohkoja vastaavaa) – pienempiä ituja toki on

Metsäsektorin ja metsäpolitiikan nykyrakenteet ovat osin esteitä uusille mahdollisuuksille,

yrityksille ja julkishyödyille metsien käytössä

Välitilinpäätös uusiutumisesta:

Nykylinja jatkuu Suomessa – osin uusin perusteluin ja maustein

Suurten yritysten päästrategia on kasvu nykytuotteissa muualla

Maailman ja

metsäalan tuleva

kehitys: paljon

epävarmuutta ja

yllätystekijöitä

ilmassa

• Monet erilaiset kehityskulut ovat mahdollisia

• Monet ”metsäsektorin perustulkinnan” keskeiset

taustaoletukset – vapaakaupan voittokulku, sääntelyn

vähäisyys, energian halpuus, etelän kuidun saatavuus -

ovat epävarmalla pohjalla

• Maailmassa on näkyvillä monia merkkejä toisenlaisista

kehitysurista – mm. nationalismin/regionalismin

noususta (Venäjä, Aasia, Etelä-Amerikka),

kansainvälisen sääntelyn kasvusta (ilmastopolitiikka),

energian/biomassan ja ympäristöasioiden

korostumisesta

• Jos osa uusista tekijöistä voimistuu, metsäsektorin

toimintaympäristö voi muuttua olennaisesti ja alan

nykylinja osoittautua riskialttiiksi

• Metsäsektorilla on varauduttava muihinkin kuin

”vanhoihin tuttuihin” haasteisiin ja riskeihin!

Kotipesä

(eristäytyminen)

Maailmanparlamentti

(globaali sopimuksellisuus)

McWorld

(taloudellinen avoimuus)Zapatista

(tempoilevuus)

Onko tempoileva globalisaatio:

0 %

5 %

61 %

34 %

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 %

4 = mahdoton

3 = epätodennäköinen

2 = mahdollinen

1 = todennäköinen

Tarve uudistaa metsäsektoria suuri

Tarve uudistaa metsäsektoria pieni

Näkökulma metsäsektoriin

yhteiskunnallinen

Näkökulma metsäsektoriin

liiketaloudellinen

Maltilliset kehittäjät: maailma on kova, mutta ennakoitava paikka, Suomen metsäsektori pärjää lisäämällä tehokkuutta, yhteistyötä ja t&k-panoksia

Suomi-vetoiset säilyttäjät: toiminta maailmalla on epävarmalla pohjalla, vakaata Suomea on suosittava ja metsäsektorin ”strategiset resurssit” on pidettävä omissa käsissä

Moniarvoiset: kestävä kehitys korostuu jatkossa, metsäsektori voi pärjätä jos muokkautuu tätä tukevaksi alaksi; metsien käyttöä pitää avartaa ja tuotteiden pitää olla pitkäikäisiä

Markkinahenkiset uudistajat: metsäsektorin mahdollisuudet ovat uusilla markkinoilla ja uudessa liiketoiminnassa, johon on siirrettävä voimavaroja ja jonka tieltä on purettava esteitä. Takertuminen vanhaan on suurin riski.

Eri

kehityskuluista

löytyy samojakin

tekijöitä

Onko Suomella ja

metsäsektorilla

malttia varautua?

• Mihin on syytä jatkossa varautua?

• Monilla metsälähtöisillä tuotteilla/hyödyillä on kasvavaa

kysyntää maailmalla ja ne voivat olla tärkeitä myös

metsäsektorin vetovoiman ja hyväksyttävyyden kannalta

• Sekä perinteisiin että uusiin tuotteisiin liittyy myös

epävarmuutta (mm. tuotannontekijöistä) ja riskejä

• Energia- ja ilmastokysymykset korostuvat ja voivat vaikuttaa

syvällisesti metsäsektorin toimintaan; metsä/biomassa voi

muuttua ”strategiseksi resurssiksi”

• Suomessa voi olla syytä kohdistaa kehityspanoksia ja

politiikkaa uudelleen – jotta paremmin näkisimme ”metsän

paperilta”

• Metsien eri käyttömuotojen yhteensovittaminen on yhä

tärkeämpää ja vaatii uusia välineitä – metsien

monopolisointia on hillittävä

• Metsäsektorin uusiutuminen edellyttää uudenlaista

kumppanuutta eri tahojen välillä ja monialaista ennakointia

kalliiden riskien/virheiden välttämiseksi

Suomen polku 1997

Suomen polku 2007

Tietoyhteiskunta

1. Tietoyhteiskunnan toteutuminen kärjistää eroa menestyjien ja putoajien välillä.

2. Tietoyhteiskuntaa rakennetaan teknologian markkinoijien ehdoilla.

3. Tietoverkkojen sisällöt amerikanisoituvat.

4. Opettajien ammatin merkitys tietoyhteiskunnassa lisääntyy.

5. Teledemokratian mahdollisuudet toteutuvat ensisijassa paikallisella tasolla

6. Tietoverkkojen sisällöt ovat yhä enemmän eurooppalaisia.

7. Tietoyhteiskunnan teknologia ennen muuta avustaa ihmiset tiedollista, henkistä, eettistä ja

luovaa toimintaa.

8. Tietoyhteiskunnan tietoverkkojen ulkopuolelle jää koko ajan kasvava joukko ihmisiä.

9. Tietotekniikan kehitys mahdollistuu siirtymisen edustuksellisesta demokratiasta kohti suoraa,

osallistuvaa (tele)demokratiaa, joka perustuu tietoverkkojen avulla tapahtuvaan ja jatkuvasti

vireillä olevaan kansanäänestykseen.

10. Teledemokratian mahdollisuudet toteutuvat ensisijassa valtakunnallisella tasolla.

11. Tulevaa tietoyhteiskuntaa rakennetaan humanismin ja tekniikan yhdistävästä näkökulmasta ja

yhteiskuntavetoisesti.

12. Tietoverkkojen sisällöt ovat yhä enemmän kansallisia, suomalaisia.

13. Tietoyhteiskunnassa kannetaan vastuuta tietoverkkojen ulkopuolelle jäävien oikeuksista.

Tietoyhteiskunta

1. Tulevaisuudessa "poikkiopetussuunnitelmallisten taitojen" kehittäminen (oppimaan oppiminen, sosiaaliset taidot,

kommunikaatiotaidot, ongelmanratkaisutaidot jne.) korostuu.

2. Elinikäisen oppimisen perustaa vahvistetaan parhaiten siten, että koulut tukevat yksilöllisiä oppimistyylejä ja -tarpeita.

3. Elinikäisen oppimisen toteutumisen kannalta olennaista on rohkaisevan ja positiivisen mielipideilmaston syntyminen.

4. Elinikäisen oppimisen toteuttamiseksi löydetään uusia yhteistyön muotoja oppilaiden, heidän perheidensä, opettajien,

muun yhteisön ja valtion välillä.

5. Elinikäisen oppimisen rahoitus toteutuu tulevaisuudessa aikaisempaa selvemmin yksityisen sektorin panostuksin.

6. Elinikäisen oppimisen keskeinen taustaideologia on henkilökohtaisen kehittymisen ja demokraattisten arvojen

vahvistumisen turvaaminen.

7. Pragmaattinen, käytännönläheinen näkökulma tietoon korostuu: korostetaan aikaisempaa enemmän teoreettisen

tiedon käytännöllisen soveltamisen merkitystä.

8. Elinikäisen oppimisen keskeinen taustaideologia on innovaatioiden, tuottavuuden ja taloudellisen kasvun edistäminen.

9. Elinikäisen oppimisen ydinkonteksti on työelämä, työssä oppiminen.

10. Ammatillisten kvalifikaatioiden mittaamisessa ja vertailussa mennään liiallisuuksiin.

11. Ammatillisten kvalifikaatioiden mittaamisessa ja vertailussa edistytään.

12. Elinikäinen oppiminen rajautuu eliitin yksinoikeudeksi.

13. Elinikäinen oppiminen jää tyhjäksi iskusanaksi.

14. Elinikäisen oppimisen rahoitus toteutuu tulevaisuudessa aikaisempaa selvemmin julkisen sektorin panostuksena.

Elinikäinen oppiminen

Elinikäinen oppiminen

1. Kommunikaatiovalmiudet?

2. Muutoksen sietokyky?

3. Oppimiskyky?

4. Ekologisuus?

5. Erilaisuuden sietokyky (kulttuurin kompetenssi)?

6. Globaali vastuu- ja tulevaisuusajattelu?

7. Ihmissuhdetaitojen osaaminen?

8. Tietointensiivinen ammattiosaaminen?

9. Usean kielen hallinta?

10.Ammatti- ja alaspesifi tietotaito

11.Eettisyys (arvo-osaaminen, tietoinen suhde ideologioihin, uskontoihin)?

12.Tiedeosaaminen?

13.Fyysinen kuntoisuus?

14."Käden taidot”

15.Esteettisyys?

Avaintaidot

Avaintaidot

Sivistys

Viestintäympäristö

• ”Nykysuomen sanakirja kuvaa asiantuntijan tietäjäksi, ”jolla on asiantuntemusta, erikoisia, tavallista perusteellisempia (ammatti)tietoja joltakin alalta”.

• Delfoi-käyttöön sopii hyvin sanakirjan tarkentava määre: ”erikoistuntija, ekspertti, varsinkinkutsuttuna antamaan lausuntonsa jostakin alaansa kuuluvasta asiasta”. Sanakirjakuvauson staattinen, mutta Wikipedia ennakoi muutosta.

• Murtumasta kertoo jo se, että Wikipedia määrittelee asiantuntijuuden (expert) muttaEncyclopedia Britannica ei. Wikipediakin lähtee perinteisesti siitä, että asiantuntijantunnistaa luotettavan tiedon, tekniikan tai taidon hallinnasta. Eksperttiasiantuntija (expert) eroaa spesialistiasiantuntijasta (specialist) siinä, että spesialisti kykenee ratkaisemaanongelman, kun taas ekspertti tietää ratkaisun. Ekspertin vastakohta on maallikko (layman) ja spesialistin yleistietäjä (generalist). Wikipedian tiedossa on myös, että yksilöt ovat useinasiantuntijoita joillakin aloilla ja maallikkoja toisilla.

• Kiinnostavaa Wikipedian määrittelyssä on vihje siitä, että asiantuntijuuden laadut ovatmurroksessa. Täydentävän näkökulman mukaan asiantuntijuus ei enää ole niinkäänyksilön kuin yhteisöjen ja verkostojen ominaisuus. Tieto ei perimmiltään ole saavutettavissa staattisena vaan se kiinnittyy erottamattomasti sosiokulttuuriseenkehitykseen. Tietäminen (tiedon muodostus) on sosiaalinen ilmiö, joka on sidottuyhteistoimintaan, käytäntöihin ja kieleen.

Asiantuntijuus?

Bereiter 2002, 174–210, Tuomi 1999, 411–416)

”Tower of Test and Generate”

Daniel C. Dennettinevoluutiotorni

Kolme informaatiovirtaa

NEURO-

KULTTUURINEN

INFORM AATIO

GENEETTI-

NEN INFOR-

MAATIO

Evoluutio ja

informaatiovirrat

EXOSOMAATTINEN

INFORM AATIO

3870 MILJ.

VUOTTA

SITTEN

250.000 VUOTTA

SITTEN

100 VUOTTA

SITTEN