Kuntoutussäätiö

Kuntoutussäätiö

Kuntoutussäätiö on kuntoutuksen

tutkija, kehittäjä, arvioija, kouluttaja

ja tiedottaja. Osaamisalueitamme

ovat kuntoutusjärjestelmän toimi-

vuuteen, kuntoutustarpeeseen, toi-

mintakykyyn, työhyvinvointiin sekä

osallisuuteen ja työllistymisen tuke-

miseen liittyvät kysymykset.

Kuntoutussäätiö

Pakarituvantie 4–5PL 39, 00411 HelsinkiPuh. (09) 53041www.kuntoutussaatio.fi

Kuntoutussäätiö

1

Tutkimus-, kehittämis- ja arviointihankkeet 2013

Kuntoutussäätiö

2

Julkaisija: Kuntoutussäätiö Pakarituvantie 4-5, PL 39, 00411 Helsinki www.kuntoutussaatio.fi Helsinki 2013 ISBN 978-952-5961-19-5 ISBN 978-952-5961-20-1 (pdf) Painopaikka: Unigrafia Oy Kannen kuva: Pixmac

3

Esipuhe Tässä kirjassa esitellään Kuntoutussäätiön tutkimus-, kehittämis- ja arviointihankkeita ja

julkaisuja vuodesta 2011 vuoden 2013 alkupuolelle. Tavoitteenamme on tuottaa kansa-

laisten työ- ja toimintakyvyn sekä elämänlaadun ja osallisuuden näkökulmasta merkityk-

sellistä tutkimukseen pohjaavaa tietoa ja toimivia käytäntöjä. Kehitämme myös toimenpi-

teitä, joilla voidaan oikea-aikaisesti ja tehokkaasti parantaa tai ylläpitää vajaakuntoisten

toiminta- ja työkykyä sekä elämänlaatua. Lisäksi arvioimme muiden toimijoiden kehittä-

mien käytäntöjen toimivuutta ja vaikutuksia. Näiden keskeisten tavoitteidemme avulla

voidaan edistää ihmisten työllistymistä ja ehkäistä syrjäytymiseen johtavia prosesseja

sekä kehittää selviytymistä tukevia ja osallisuutta edistäviä toimintaympäristöjä.

Pyrimme tarttumaan ajankohtaisiin ja yhteiskunnallisesti keskeisiin toimintakyvyn ja

osallisuuden edistämisen teemoihin hyödyntämällä samalla pitkäaikaista ja vahvaa ko-

kemustamme edellä mainittujen alueiden tutkimuksessa, arvioinnissa ja kehittämistyössä.

Monien tässä kirjassa esiteltyjen hankkeiden aihepiirit ja näkökulmat limittyvät toisiinsa ja

muodostavat laajempia yhtenäisiä asiakokonaisuuksia. Tavoitteemme on että tuotta-

maamme tietoa voidaan hyödyntää kaikessa yhteiskunnallisessa toiminnassa, niin kun-

toutuksen suunnittelussa ja päätöksenteossa kuin asiakastyössä ja asiantuntijakoulutuk-

sessa.

Kuntoutussäätiö saa merkittävän osan toimintaresursseistaan Raha-automaattiyh-

distyksen kohdennettuina toiminta-avustuksina ja projektiavustuksina. Muita tärkeitä

rahoittajia ovat Kansaneläkelaitos, Euroopan sosiaalirahasto, eri ministeriöt, kunnat ja

muu julkinen sektori sekä säätiöt ja muu kolmas sektori. Läheisiä yhteistyötahoja ovat

yliopistot ja korkeakoulut, eri tutkimuskeskukset, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työter-

veyslaitos, Eläketurvakeskus, Työsuojelurahasto, useat terveydenhuollon yksiköt sekä

muut julkiset, yksityiset ja kolmannen sektorin toimijat.

Keskeisimmät käynnissä olevat Kuntoutussäätiön tutkimuksen, kehittämisen ja arvi-

oinnin hankkeiden tiedot esitellään seuraavilla sivuilla. Julkaisun loppuun on koottu Kun-

toutussäätiön julkaisusarjojen raportit sekä Kuntoutussäätiön hankkeista muiden toimijoi-

den julkaisusarjoissa ilmestyneet raportit vuosilta 2009–2013.

Olemme aktiivisesti mukana kuntoutuksen kehittämisessä yhdessä muiden toimijoi-

den kanssa. Helsingissä 22.3.2013 Erja Poutiainen tutkimusjohtaja

4

5

Sisällys TUTKIMUSHANKKEET MS-tautia sairastavien kuntoutustarpeen tunnistaminen, työkyky ja työssä jaksaminen 9 Nuorten aikuisten lukivaikeuden neuropsykologinen kuntoutus – tuloksellisuuden arviointi 10 Nuorten syrjäytymisen ehkäisytoimien vaikuttavuus 12 Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kuntoutuksen nykytila ja kehittämistarpeet 13 Työvalmennuksen nykytila ja kehittämistarpeet 14 Vaikeasti työllistyvät pitkäaikaistyöttömät helsinkiläiset 16 Yhteinen Sävel: Musiikki- ja kielellis-kognitiivisen kuvapuhelinavusteisten harjoitusohjelmien ja ryhmäohjauksen vaikutus muistisairaiden toimintakykyyn 18 KEHITTÄMISHANKKEET ARTSI – Arviointi ja tiedon tuottaminen systemaattiseksi sosiaali- ja terveysalojen järjestöihin 23 Ikääntyvien työntekijöiden kuntoutustarpeeseen vaikuttavat tekijät ja tukea tarvitsevien ryhmien tunnistaminen 25 Kolmannen ja julkisen sektorin palveluyhteistyö monitahoisessa kuntoutuksessa (KoJu) 27 Kompassi – ammatillisesta kuntoutuksesta kohti avoimia työmarkkinoita 29 Kuntoutukseen liittyvän tiedon popularisointi (KUTIPOP) : Sydänkuntoutuksen vaikuttavuus 31 Lasten perhekuntoutuksen kehittämishankkeen pilottivaiheen arviointitutkimus (LAKU) 32 Maahanmuuttajien syrjäytymisen ehkäisy Helsingissä – ammatillisen kuntoutuksen toimintamallin kehittämisprojekti 34 Nuorten ja aikuisten oppimisvaikeudet 36 Selvitystyö Kuntoutussäätiön tutkimus- ja kehittämistyössä tehtävän järjestöyhteistyön edellytyksistä ja mahdollisuuksista 37 Tutkimuksellinen tuki nuorisotakuun toimeenpanon seurannassa ja vaikuttavuuden arviointiin käytettävien indikaattorien kehittämisessä nuorisotakuun 1. toimeenpanovuonna 2013 39 Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen (TK2) kehittävä arviointi, palveluntuottajan näkökulma 41 Työkyvyn tuki vuokratyössä 42 Työurien jatkamisen tuki (JAMIT) 43 Valtimoterveyden edistäminen 45 ARVIOINTIHANKKEET ESTER – Etelä-Suomen terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen -hankkeen arviointi 49 Klubitalot-hankkeen kehittävä arviointi 50 Valtakunnallisen Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisopiskeluun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden ESR- kehittämisohjelman arviointi 51 Valtakunnallisen työvoiman maahanmuuton ESR-kehittämisohjelman arviointi 53 Kuntoutussäätiössä tehdyistä hankkeista julkaistut raportit 2009 - 2013 55

6

7

TUTKIMUSHANKKEET

8

9

MS-tautia sairastavien kuntoutustarpeen tunnistaminen, työkyky ja työssä jaksaminen (2012 - 2013) Chronic disease, work and rehabilitation – Perspectives of young adults with multiple sclerosis and of employers with such employees (2012 - 2013) Vastuuhenkilö Mika Ala-Kauhaluoma Tutkija Suvi-Maaria Niemi Yhteistyötaho Suomen MS-liitto Rahoitus Rauha-automaattiyhdistyksen toiminta-avustus, Suomen MS-liitto (osarahoitus) Tausta Pitkäaikaissairaiden, osatyökykyisten ja vammaisten työllistäminen on 2010-luvun ajan-kohtainen aihe, joka on osa Jyrki Kataisen hallituksen periaatepäätöstä työmarkkinoiden toimivuuden ja työvoiman tarjonnan turvaamisesta. Tutkimuksen näkökulma on pitkäai-kaissairaan nuoren aikuisen työssä pysyminen ja jaksaminen. Tutkimuksessa selvitetään työssä jaksamisen, työtä tukevan kuntoutuksen ja esimiehen tuen realisoitumista käytän-nössä. Pitkäaikaissairauksista käytetään esimerkkinä MS-tautia.

MS-tauti ilmenee tavallisesti 20 - 40 vuoden iässä ja on merkittävä työkyvyttömyys-eläkkeen syy kaikkein nuorimpien joukossa. Taudin eteneminen on yksilöllinen ja vaike-asti ennustettavaa. Se vammauttaa yleensä asteittain mutta voi pysyä oireettomana koko elämän ajan tai voi edetä nopeasti. MS-tautia sairastavien pitkäaikainen työssä jaksami-nen vaatii yleensä moniammatillisesti suunniteltua lääkinnällistä ja ammatillista kuntou-tusta. Tavoite Tutkimushankkeen tavoitteena on MS-tautia sairastavien henkilöiden kuntoutuksen oi-kea-aikaisuuden paikantaminen ja kuntoutuksen kehittäminen tukemaan entistä parem-min työssä jatkamiseen. Samalla tutkimus tuottaa yleisempää tietoa kuntoutuksen toteu-tumisesta ja merkityksestä, kuntoutettavien työntekijöiden ja työnantajien yhteistyöstä sekä kuntoutuksen sisällöllisestä kehittämisestä. Tutkittavina ovat avoimilla työmarkki-noilla työssä käyvät MS-tautia sairastavat nuoret aikuiset sekä esimiehet, joilla on tai on aikaisemmin ollut MS-tautia sairastava alainen. Toteutus Hanke on laadullinen haastattelututkimus. Haastatteluaineistosta tehdään sisällön analyy-si, jossa kuvataan tutkittavien kokemuksia työelämästä ja kuntoutuksesta. Haastateltavat valikoituvat MS-liiton sekä Kuntoutussäätiön verkostojen kautta.

10

Tulokset Kaikki tutkimukseen osallistuneille sairastuneet halusivat pysyä työelämässä sairastumi-sensa jälkeen, vaikka osa sairastuneista pohti, kuinka realistinen mahdollisuus työelämän ulkopuolisuus tai työkyvyttömyyseläke heille on. Kaikki esimiehet toivoivat alaisen mah-dollisimman avoimesti kertovan sairaudestaan, jotta sairauden piilottelu ei johtaisi vääriin johtopäätöksiin. Kuitenkin kaikki sairastuneet jakoivat kokemuksen siitä, että sairaudesta kertominen esimiehelle voi olla riski. Tärkeimmät sairastuneiden työssä jaksamista tuke-vat tekijät olivat esimiehen ihmislähtöisyys, hyvä esimiestyöskentely ja työilmapiiri. Esi-miehet tarvitsivat tietoa yhteiskunnan tarjoamista tuista pitkäaikaissairaan työssä jaksa-misen tukemisessa.

Työssä käyvien nuorten pitkäaikaissairaiden kuntoutuksen pääongelmia olivat pal-velujärjestelmän monimutkaisuus, moniammatillisen yhteistyön vaikeus terveydenhuol-lossa ja suhteessa ammatillisen kuntoutuksen toimijoihin, lääkäreiden ja muiden tervey-denhuollon ammattilaisten vaihtuvuudesta johtuva hoitoketjujen katkonaisuus sekä puut-tuvat kuntoutussuunnitelmat. Sairastuneilta puuttui myös tietoa ammatillisesta kuntou-tuksesta ja sairastuneet ja esimiehet ymmärsivät, että työhön tukeva kuntoutus tapahtuu työpaikan ulkopuolella. Tiedon saatavuus kuntoutuksesta ei ollut keskeinen ongelma, vaan sairastuneiden kyky ja mahdollisuudet käsitellä tietoa sairaudesta ja tuista, joihin he ovat oikeutetut. Sairastuneet tarvitsisivat varhaiskuntoutuksena psykologista tai psyko-sosiaalista ammattiapua sairauden käsittelemiseen, jotta he voisivat ottaa paremmin vas-taan tietoa sekä olla aktiivisia kuntoutusprosessinsa eteenpäin viejiä. Avainsanat työssä jaksaminen, työhyvinvointi, kuntoutus, kuntoutustarve, moniammatillisuus, pitkä-aikaissairaus, vammaisuus, osatyökykyisyys ja MS-tauti Julkaisu Niemi S-M, Pitkäaikaissairaus, työelämä ja kuntoutus – MS-tautiin sairastuneen nuoren aikuisen ja työnantajan näkökulma. Ilmestyy Suomen MS-liiton raporttisarjassa vuonna 2013. Nuorten aikuisten lukivaikeuden neuropsykologinen kuntoutus – tuloksellisuuden arviointi (2012 - 2016) Effectiveness of neuropsychological rehabilitation of young dyslexic adults (2012 - 2016) Vastuuhenkilö Erja Poutiainen Muu työryhmä Johanna Nukari (Kuntoutussäätiö), Marja Laasonen (HUS), Marja-Leena Haapanen (HUS), Eva Arkkila (HUS)

11

Yhteistyötaho HUS Foniatrian yksikkö Rahoitus Kansaneläkelaitos Tausta Lukivaikeus ilmenee noin 5–10 %:lla väestöstä vaikeuttaen opiskelua, työtä ja jokapäi-väistä elämää. Hoitamattomana lukivaikeus voi aiheuttaa merkittävää haittaa yksilölle opinnoissa, työllistymisessä ja työtehtävien menestyksekkäässä hoitamisessa. Lukivai-keus voi altistaa myös mm. itsetunnon ja mielenterveyden ongelmille, työuupumukselle sekä päihteiden väärinkäytölle. Aikuisten lukivaikeudet ovat huonosti tunnistettuja, eikä niiden hoitamiseksi ole riittävästi palveluja tarjolla.

Aikuisten lukivaikeuden kuntoutuksen vaikuttavuudesta ei ole olemassa korkea-tasoista kansainvälistä tai kotimaista tutkimusta. Tietoa lukivaikeuden kuntoutuksen vai-kuttavuudesta tarvitaan, jotta mahdollisesti toimiviksi osoittautuvat kuntoutusmallit voitai-siin sisällyttää osaksi palvelujärjestelmää. Tavoite Tutkimushankkeen tavoitteena on arvioida nuorten aikuisten kehityksellisen lukivaikeu-den neuropsykologisen kuntoutuksen tuloksellisuutta. Tutkimuksessa verrataan satun-naistetulla, kontrolloidulla tutkimusasetelmalla yksilöllistä neuropsykologista kuntoutusta ja ryhmämuotoista neuropsykologista kuntoutusta toisiinsa sekä kontrollitilanteeseen, jossa kuntoutusta ei tarjota lainkaan (= odottavan ryhmän asetelma). Menetelmät/aineisto/toteutus Tutkimusasetelman avulla selvitetään, voidaanko käyntimäärältään tiiviillä (12 x kaksois-aika) neuropsykologisella interventiolla saada aikaan kuntoutettavien elämänlaadun ja selviytymisen kannalta relevantteja tuloksia. Kohderyhmänä ovat 18–35-vuotiaat nuoret aikuiset, joilla on kehityksellinen lukivaikeus, joka haittaa heidän kiinnittymistään opintoi-hin, opintojen loppuun saattamistaan tai työllistymistään. He täyttävät Kelan harkinnanva-raisen kuntoutuksen myöntämisen edellyttämät kriteerit. Tutkimukseen on tavoitteena saada yhteensä 120 osallistujaa, 40 kuhunkin ryhmään. Osallistujat rekrytoidaan HUS:n Foniatrian yksiköstä, kielellisten oppimisvaikeuksien vuoksi tutkimuksiin tulleista poti-laista. Lukivaikeusdiagnoosi tehdään neuropsykologisen ja foniatrin tutkimuksen perus-teella Foniatrian yksikössä. Tämän jälkeen satunnaistamisen mukainen kuntoutus toteu-tetaan Kuntoutussäätiöllä. Viisi ja viisitoista kuukautta kuntoutuksen päättymisestä toteu-tetaan seurantatutkimus kuntoutusvaikutuksen pysyvyyden arvioimiseksi. Odotusajan jälkeen odottaneet satunnaistetaan yksilö- tai ryhmäkuntoutukseen ja heidän osaltaan arvioidaan vielä uudelleen kuntoutusmuotojen tuloksellisuutta. Avainsanat neuropsykologinen kuntoutus, lukivaikeus, yksilökuntoutus, ryhmäkuntoutus

12

Nuorten syrjäytymisen ehkäisytoimien vaikuttavuus (2012 - 2013) Study on preventive measures’ efficacy against social exclusion of young people (2012 - 2013) Vastuuhenkilö Veijo Notkola Projektipäällikkö Sari Pitkänen Muu työryhmä Kuntoutussäätiössä Jaakko Harkko, Jouni Puumalainen, Matti Tuusa, Pirjo Lehtoranta, Henna Harju, Mika Ala-Kauhaluoma Yhteistyökumppanit Matti Rimpelä, Juha Hämäläinen, Riitta Vornanen, Eila Kankaanpää Leena Ehrling (Suomen Mielenterveysseura) Rahoitus Eduskunnan tarkastusvaliokunta Tausta Nuorten syrjäytyminen on laaja ja monitahoinen ongelma-alue ja syrjäytymiseen johtavat prosessit ovat monimutkaisia. Ongelma-alueen monitahoisuus vaikeuttaa syrjäytymisen tehokasta ehkäisyä. Kun syrjäytymisen ehkäisyä on toteutettu monilla hallinnonaloilla ja myös poikkihallinnollisesti, on seurauksena ollut, etteivät ehkäisytoimenpiteiden kokonai-suus ja koordinaatio ole riittävästi jäsentyneet. Koska ehkäisytoimenpiteitä on rahoitettu hyvin monista rahoituslähteistä, ei myöskään ehkäisytoimiin kohdistetun taloudellisen panostuksen kokonaisuus ole riittävästi hahmottunut. Tutkimus on viides tutkimusaihe, josta eduskunnan tarkastusvaliokunta tilaa ulkopuolisen ja riippumattoman asiantuntijata-hon tutkimuksen. Tavoite Tarkastusvaliokunnan tutkimuspyynnön pääkysymyksenä on, millä edellytyksillä syrjäy-tymisen ehkäisytoimien vaikuttavuutta, tuloksellisuutta ja kustannustehokkuutta voidaan parantaa. Nuorten syrjäytymistä aiheuttavien ongelmien monitahoisuus vaikeuttaa syr-jäytymisen tehokasta ehkäisyä. Myös rahoitusta ja hallinnon alojen yhteistyötä koskevien tietojen puuttuminen vaikeuttaa taloudellisten panostusten ja vaikuttavuuden arviointia. Tarkastusvaliokunta haluaa selvittää, millä edellytyksillä syrjäytymisen ehkäisytoimien vaikuttavuutta voidaan parantaa. Päämääränä on saada nykyistä selkeämpi vastaus, mitä nuorten syrjäytymisellä ilmiönä tarkoitetaan, mikä on syrjäytyneiden määrä ja mitkä tekijät vaikuttavat syrjäytymiseen.

Toisena keskeisenä lähtökohtana on syrjäytymisen ehkäisyhankkeiden ja toimenpitei-den arviointi eli miten syrjäytymisen ehkäisyhankkeita ja niiden tuloksellisuutta voidaan arvioida. Tutkimuksella halutaan myös nostaa esille syrjäytymistä ehkäisevien toimien hyviä käytäntöjä sekä arvioida, miten niitä voidaan hyödyntää nykyistä laajemmin. Valtion

13

ja kuntien työnjaon ja vastuiden lisäksi valiokunta haluaa tarkastella, mikä merkitys kol-mannella sektorilla ja vapaaehtoistoiminnalla on syrjäytymisen ehkäisemisessä. Menetelmät/aineisto/toteutus Tutkimus toteutetaan yhteistyössä laajan konsortion kanssa, jonka vetovastuu on Kun-toutussäätiöllä. Tutkimuksessa käytettävät aineistot saadaan asiakirjoista, haastatteluista, työpajatyöskentelystä ja kyselyistä. Avainsanat nuoret, syrjäytyminen, ennaltaehkäisy, tuloksellisuus, vaikuttavuus, toimintamallit, kolmas sektori, vapaaehtoistyö, hankkeet, tutkimus Julkaisu Tutkimuksen loppuraportti julkaistaan syksyllä 2013. Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kuntoutuksen nykytila ja kehittämistarpeet (2012 - 2014) Present state and need for development of rehabilitation for the youth with increased risk of exclusion (2012 - 2014) Vastuuhenkilö Mika Ala-Kauhaluoma Muu työryhmä Jaakko Harkko, Tuula Lehikoinen, Sarita Lehto Yhteistyötahot Kansaneläkelaitos, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Lastensuojelun keskusliitto Rahoitus Kansaneläkelaitos Tausta Yhteiskuntapoliittisessa keskustelussa korostuu huoli nuorten syrjäytymisestä ja lasten-suojelun asiakasmäärien kasvusta. Nuorten yhteiskunnallisen osallisuuden näkökulmasta etenkin siirtyminen koulutukseen tai työelämään muodostaa kriittisen vaiheen nuoren elämänkulussa. Nuorilla, joilla on sosiaalisia ongelmia tai vajaakuntoisuutta, on kohonnut riski jäädä pysyvästi työmarkkinoiden marginaaliin ja ulkopuolelle. Tähän liittyy myös työmarkkinasiirtymien yksisuuntaisuuden sekä varhaisen työkyvyttömyyseläkkeelle siir-tymisen ehkäisyyn liittyvät haasteet. Nuorena työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen muo-dostaa keskeisen riskin yksilön myöhemmän työuran ja syrjäytymisen kannalta. Palvelu-järjestelmät eivät tällä hetkellä tue riittävän tehokkaasti marginaalissa olevien koulutus- ja työelämäintegraatiota. Toimintamallit ovat pääasiassa reaktiivisia ja vastuu palvelujen toteuttamisesta jakautuu usealle julkisen sektorin toimijalle.

14

Tavoite Valtakunnallisen tutkimushankkeen kohderyhmänä ovat nuoret, joiden riski ajautua am-matillisen koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle on keskimääräistä suurempi. Tutkimuk-sen tavoitteena on muodostaa kokonaiskuva tämän kohderyhmän suuruudesta, palvelu-tarpeista ja -prosesseista sekä elämänvaiheen kannalta olennaisista hyvinvointiin liitty-vistä tekijöistä. Tutkimus tuottaa tietoa, jonka perusteella nuorille voidaan kohdentaa työelämäosallisuutta tukevia ja kuntouttavia toimintamalleja. Menetelmät/aineisto/toteutus Tutkimus muodostuu kahdesta toisiaan täydentävästä vaiheesta. Ensimmäisen vaiheen kohderyhmänä ovat kodin ulkopuolelle sijoitettuina olevat ja lastensuojelun avohuollon asiakkaana olevat nuoret. Huomio kohdistuu etenkin tuen tarpeeseen ja kohderyhmälle suunnattuihin kuntoutuspalveluihin sekä muihin työmarkkinasiirtymiä tukeviin palveluihin. Tutkimuksen toisen vaiheen kohderyhmänä ovat syrjäytymisvaarassa olevat nuoret, erityisesti alle 25-vuotiaana työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet. Tiedonkeruussa yhdistyy ennaltaehkäisevä näkökulma nuorten työelämästä syrjäytymiseen ja nuorena työkyvyt-tömyyseläkkeelle siirtymiseen. Aineistonkeruu perustuu kysely-, haastattelu- ja rekisteri-aineistoihin. Avainsanat nuoret, osallisuus, syrjäytyminen, kuntoutus, palvelujärjestelmät, työkyvyttömyyseläkkeet, lastensuojelu Työvalmennuksen nykytila ja kehittämistarpeet (2009 - 2012) Present state and need for development of job coach services (2009 - 2012) Vastuuhenkilö Kristiina Härkäpää (Kuntoutussäätiö/Lapin yliopisto) Muu työryhmä Jaakko Harkko, Tuula Lehikoinen Yhteistyötahot Kansaneläkelaitos, työ- ja elinkeinoministeriö Rahoitus Kansaneläkelaitos, työ- ja elinkeinoministeriö Tausta Ammatillinen kuntoutus kohdistuu yleensä henkilöihin, joiden riski syrjäytyä työmarkki-noilta – joko työkyvyttömyyseläkkeelle tai pitkäaikaistyöttömyyteen – on sairauden tai vajaakuntoisuuden takia tavallista suurempi. Yhden ammatillisen kuntoutuksen toimenpi-dekokonaisuuden muodostaa työhönvalmennus, joka sisältyy sekä Kelan että työ- ja

15

elinkeinohallinnon palveluvalikoimaan. Vuosittain em. tahojen järjestämään työhönval-mennukseen osallistuu noin 1500 - 2000 kuntoutujaa. Työhönvalmennuksen työllisyysvai-kutukset ovat tutkimusten mukaan olleet sangen vaatimattomia. Tavoite Tutkimuksen yleisenä tavoitteena oli selvittää työhönvalmennuksen nykytilaa ja kehittä-mistarpeita Suomessa, erityisesti työhönvalmennuspalveluiden 1. määrää, laatua ja sisältöä (asiakkaat ja palvelun tuottajat, toimeenpanon muodot,

toiminnan sisältö, palveluihin ohjautuminen) 2. asiakkaistoa (asiakaskunnan rakenne, sosiodemografiset tiedot, diagnoosit, työttömyyden kesto, palvelujen käyttö, palvelun tarkoituksenmukaisuus) 3. työllistymistuloksia ja palveluun osallistumisen hyötyjä, 4. palvelun tuottajien ja asiakkaiden käsityksiä palvelujen kehittämistarpeista ja 5. työhönvalmennustoimintaan osallistuneiden työnantajien käsityksiä toiminnasta.

2. Tutkimuksen tavoitteena oli lisäksi selvittää työllistyvän asiakkaan ja palvelun tuottajan näkökulmasta, mitkä tekijät edistävät tai estävät avoimille työmarkkinoille sijoittumista sekä erityisesti palvelun tuottajien näkemyksiä pitkäjänteisen työpaikkayhteistyön toteuttamisen haasteista.

Menetelmät/aineisto/toteutus Tutkimusaineistot koostuivat rekisteritiedoista, työhönvalmennukseen osallistuneille suun-natusta lomakekyselystä ja syventävistä haastatteluista, työhönvalmennusta toteuttaville palveluntuottajille tehdystä lomakekyselystä sekä työnantajahaastatteluista. Näkökulma oli monimetodinen.

Rekisteritiedot koskivat vuosina 2007-08 Kelan työhönvalmennukseen (n=653) ja vuo-sina 2007-09 TE-hallinnon työhönvalmennukseen osallistuneet henkilöt (n=2096), joiden palvelujen käyttöä ja mm. työssäoloa selvitettiin sekä ennen että jälkeen työhönvalmen-nusjakson.

Lomakekyselyyn vastasi 341 Kelan ja 626 TE-hallinnon asiakasta. Kuntoutujien loma-kekyselyssä, joka kohdistetaan em. henkilöille, selvitettiin mm. kokemuksia työhönval-mennuksesta, sen koettuja hyötyjä, työllisyystilannetta, käsityksiä työllistymistä edistävis-tä tai estävistä tekijöistä, työllistymiseen tai muuhun elämään liittyviä yksilöohtaisia tavoit-teita ja motivaatiotekijöitä, palvelujen käyttöä ja tuen tarvetta sekä arvioita palvelun kehit-tämistarpeista. Osa kyselyn saaneista kutsuttiin henkilökohtaiseen haastatteluun, jonka tavoitteena oli syventää tietoa asiakkaiden kokemuksista työhönvalmennuksesta ja sen merkityksestä omassa elämäntilanteessa.

Palveluntuottajien lomakekysely suunnattiin 87 palveluntuottajalle. Palvelutuottajien lomakekyselyssä selvitettiin mm. työhönvalmennuksen toimeenpanoa ja sisältöä, asiaka-skuntaa, työnantajayhteistyön muotoja, avoimille työmarkkinoille työllistymistä edistäviä ja estäviä tekijöitä sekä arvioita palvelun kehittämistarpeista.

Palveluntuottajien lisäksi kerättiin tietoa työhönvalmennustoiminnasta työnantajien näkökulmasta sekä aikaisempien aineistojen että muutamien keskeisten työnantajien haastattelujen muodossa. Haastattelussa selvitettiin työhönvalmennusta koskevia myön-teisiä ja kielteisiä kokemuksia sekä ehdotuksia toiminnan kehittämiseksi työnantaja-näkökulmasta. Työnantajahaastatteluihin osallistui 11 työpaikkaa.

16

Tulokset Kelan työhönvalmennukseen osallistuneista pääosa oli ollut ennen valmennusta työvoi-man ulkopuolella. TE-hallinnon valmennukseen osallistuneista puolet oli vajaakuntoisia työnhakijoita, puolet ns. vaikeasti työllistyviä. TE-hallinnon asiakkaista noin 70 % arvioi työkykynsä vähintään kohtalaiseksi, kun taas Kelan asiakkaista valtaosa arvioi työky-kynsä alentuneeksi. Asiakkaiden taustat, ammatilliset valmiudet ja työkyky vaihtelivat suuresti eri palvelumuotojen sisällä. Kaikille palvelumuodoille oli tyypillistä osallistujien tavoitteiden moninaisuus: ne vaihtelivat elämänhallinnan kohentamisesta avoimille työ-markkinoille työllistymiseen. Yleiset arviot valmennuksen hyödyllisyydestä olivat ensisi-jassa myönteisiä. Työllistymistulokset olivat kauttaaltaan vaatimattomat sekä Kelan että TE-hallinnon työhönvalmennuksen osalta. Asiakkaat raportoivat kuitenkin monenlaisia muita hyötyjä. Työmarkkinasiirtymiä ennustivat asiakkaiden koulutustaso ja aikaisempi elämäntilanne, koettu työkyky, pystyvyys ja osallistumismotivaatio. Keskeyttäneiden osuus oli suuri kaikissa valmennusmuodoissa. Puutteita ilmeni yksilöllisessä ohjaukses-sa, kuntoutussuunnitelman seurannassa, koulutuksen ja työllistymisen tukemisessa sekä valmennuksen jälkeisessä tuessa, siirtymävaiheiden varmistamisessa ja jatkosuun-nitelmien toteutumisen seurannassa. Tulokset viittaavat siihen, että työllistymisen, kou-lutuksen ja työssä selviytymisen tukeminen olisi syytä eriyttää esiammatillisesta, yleiseen elämänhallintaan liittyvästä valmennuksesta omaksi toimintalohkokseen. Jos työhönval-mennustoiminnasta halutaan kehittää aidosti työllistymistä tukevaa toimintaa, olisi työ-elämätavoitteita selkiytettävä ja palveluntuottajien kompetensseja vahvistettava yksilölli-sen ohjauksen, työnantajayhteistyön ja työn etsinnän alueilla. Avainsanat työhönvalmennus, mielenterveyskuntoutujat, vajaakuntoiset työnhakijat, työllistyminen Julkaisu Härkäpää K, Harkko J, Lehikoinen T. Työhönvalmennus ja sen kehittämistarpeet. Ilmestyy Kelan Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia -sarjassa vuonna 2013. Vaikeasti työllistyvät pitkäaikaistyöttömät helsinkiläiset (2011 - 2012) Evaluation of long-term unemployment in Helsinki (2011 - 2012) Vastuuhenkilö Mika Ala-Kauhaluoma Muu työryhmä Jaakko Harkko, Tuula Lehikoinen Rahoitus Helsingin kaupungin henkilöstökeskus

17

Tausta Vaikka pitkäaikaistyöttömien osuus väestöstä on Suomessa kansainvälisessä vertailussa suhteellisen pieni, suomalainen työttömyys on luonteeltaan pitkäkestoista. Työttömyyden on myös todettu keskittyvän samoihin henkilöihin, jotka joutuvat erilaisten työvoimapoliit-tisten toimenpiteiden tai muiden interventioiden jälkeen taas työttömiksi ja joiden työttö-myyden kestot ovat pitkiä. Tavoite Tutkimushankkeen taustalla oli Helsingin kaupungin työllistämistoimikunnan aloite. Ta-voitteena oli selvittää rekisteritietojen avulla vaikeasti työllistyvien helsinkiläisten työnha-kijoiden työmarkkina-asemaan liittyviä taustatekijöitä ja laatia tulosten perusteella suosi-tuksia työllistämisen toimenpiteistä. Myös toimenpiteiden tarkoituksenmukainen koh-dentaminen oikeille kohderyhmille mahdollisimman varhaisessa vaiheessa oli keskeinen tavoite. Menetelmät/aineisto/toteutus Tutkimuksen kohderyhmän muodostivat kunnan osarahoittamaa työmarkkinatukea saa-neet helsinkiläiset. Kohderyhmää kutsutaan ”vaikeasti työllistyviksi” laissa julkisista työ-voimapalveluista. Kunta rahoittaa osan vaikeasti työllistyvien työmarkkinatuesta työttö-myysturvalain perusteella. Tutkimus on kokonaistutkimus lokakuussa 2010 Helsingin kaupungin osarahoittamaa työmarkkinatukea saaneista ja aineiston koko oli 5267 hen-kilöä. Tutkimusta varten kerättiin Tilastokeskuksen, työ- ja elinkeinohallinnon, Kelan ja Helsingin kaupungin sosiaalitoimen rekistereistä tietoja henkilöiden sosiodemografisista taustatekijöistä, pääasiallisesta toiminnasta, eri palveluiden käytön historiasta, vajaa-kuntoisuudesta, pitkäaikaissairastavuudesta ja toimeentulosta. Tulokset Vaikeasti työllistyvien osuus helsinkiläisistä työnhakijoista oli lokakuussa 2010 vajaa neljännes. Helsinkiläisiin vaikeasti työllistyviin kuului väestöosuuksiin verrattuna keski-määräistä enemmän miehiä, iäkkäitä henkilöitä sekä vieraskielisiä työnhakijoita. Kohde-ryhmästä oli vieraskielisiä kolmannes ja he erosivat kotimaankielisistä vaikeasti työllisty-vistä muun muassa iän ja perheellisyyden osalta. Suurella osalla vaikeasti työllistyvistä työttömyys oli pitkäkestoista tai toistuvaa. 12 prosentilla kohderyhmästä oli tuorein työs-säolomerkintä 1990-luvulta, 18 prosentilla vuosilta 2000 - 2004 ja 54 prosentilla vuosilta 2005 - 2010. Tilastokeskuksen ja Työministeriön rekisteritietojen perusteella 15 prosentil-la ei ollut ollut työsuhdetta lainkaan. Niistä, joilla oli työmarkkinahistoria vuodesta 1990 alkaen, viidennes oli ollut työttömänä vähemmän kuin viisi vuotta ajanjaksolla 1990 - 2010. Osalla vaikeasti työllistyvistä oli työttömyyden ohessa vähintään väliaikaista työtä, 26 prosentilta kohdehenkilöistä löytyi jokin työllisyystietomerkintä vuosilta 2009 - 2010 ja 15 prosentilta vuodelta 2010. Kohderyhmän verotettavista tuloista työmark-kinatuki muodosti valtaosan. Lisäksi useimmilla oli tarve täydentää toimeentuloa muiden tuki muotojen avulla. Vaikeasti työllistyvistä 67 prosenttia sai asumistukea ja 60 pro-senttia oli hakenut toimeentulotukea vuoden 2010 aikana. Vajaakuntoiseksi työnhakijaksi oli vaikeasti työllistyvistä luokiteltu neljännes. Kuitenkin sekä Kelan kuntoutuspalveluiden käyttö että eläkehakemusten määrä olivat suhteellisen matalia (6 - 8 %)

18

Avainsanat vaikeasti työllistyvät, pitkäaikaistyöttömät, arviointi, tulokset Julkaisu Harkko J, Lehikoinen T, Ala-Kauhaluoma M (2012) Vaikeasti työllistyvät helsinkiläiset. Rekisteritutkimus kunnan osarahoittamaa työmarkkinatukea saaneista helsinkiläisistä työttömistä. Tutkimuksia 2012: 4. Helsingin kaupungin tietokeskus. Helsinki. Yhteinen Sävel: Musiikki- ja kielellis-kognitiivisen kuvapuhelin-avusteisten harjoitusohjelmien ja ryhmäohjauksen vaikutus muistisairaiden toimintakykyyn (2012 - 2015) Mutual Tone: Effectiveness of music and linguistic-cognitive based tablet-PC assisted rehabilitation programs on functional performance in dementia (2012 - 2015) Vastuuhenkilö Erja Poutiainen Muu työryhmä Johanna Nukari (KS), Pirjo Vantanen (KS), Merja Kurki (MSS), Laura Teittinen (MSS), Helena Launiainen (MSS), Pekka Rantanen (Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskus) Yhteistyötaho Miina Sillanpään Säätiö Rahoitus Miina Sillanpään Säätiö Tausta Neuropsykologisen tutkimuksen avulla on kyetty osoittamaan että muistisairaille kohden-netuilla kognitiivisesti painottuneilla interventioilla samoin kuin musiikkia hyödyntävillä interventioilla on vaikutusta muistisairaan toimintakykyyn. Tutkimusnäyttö on kuitenkin vielä vähäistä. Tavoite Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, voidaanko musiikkiterapeuttisten ja kielellis-kognitiivisten kuntoutusohjelmien sekä tablet-tietokoneella käytettävien kuvapuheluiden avulla tukea muistisairaan hyvinvointia ja kielellis-kognitiivisia taitoja tai jopa kohentaa niitä verrattuna muistisairaisiin kontrollihenkilöihin ja miten nämä mahdolliset muutokset ovat yhteydessä muistisairaan ja hänen läheisensä mielialaan ja elämänlaatuun. Tutki-musasetelman avulla pyritään myös selvittämään, eroavatko kielelliseen vuorovaikutuk-seen pohjautuva ja musiikkiterapeuttinen interventiomuoto vaikuttavuudeltaan ja miten tämä tulee esille muistisairaiden kognitiivisessa suoritusprofiilissa kuntoutusjakson ja seurannan myötä.

19

Menetelmät/aineisto/toteutus Tutkimuksessa arvioidaan muutoksia muistisairaiden kognitiivisessa toimintakyvyssä ja emotionaalisessa tilassa kuntoutusprosessin aikana. Neuropsykologiseen seuranta-tutki-mukseen osallistuu yhteensä 9 pienryhmää, yhteensä 45 sairauden alkuvaiheessa ole-vaa muistisairasta. Tutkittavat jakautuvat kahteen erityyppistä interventiota saavaan tutki-musryhmään, kolmeen erillistä kielellis-kognitiivista kuntoutusta saavaan ryhmään ja kol-meen musiikkiterapeuttiseen ryhmään. Lisäksi tutkitaan yhteensä 15 kontrollihenkilöä, jotka ohjataan tutkimusperiodin jälkeen em. interventioihin. Alkuarvio tehdään ennen pienryhmäkokoontumisten alkua, väliarvio niiden päätyttyä (2 kk) ja loppuarvio ryhmän-ohjaajien seurantajakson päätyttyä (6 kk kuluttua ensimmäisestä tutkimuksesta). Kus-sakin pienryhmässä on mukana 5 muistisairasta sekä heidän läheisensä. Aineiston ke-rääminen on aloitettu helmikuussa 2013 ja se saadaan kerättyä vuoden 2014 kevään aikana. Analysointi ja tulosten raportointi tapahtuu syksyn 2014 aikana. Avainsanat muistisairaus, musiikkikuntoutus, kielellis-kognitiivinen kuntoutus, kuvapuhelinavusteinen ohjaus, kotiharjoittelu

20

21

KEHITTÄMISHANKKEET

22

23

ARTSI – Arviointi ja tiedon tuottaminen systemaattiseksi sosiaali- ja terveysalojen järjestöihin (2013 - 2016) Systemizing Evaluation and Data Acquisition in NGOs in Social and Health Sector (2013 - 2016) Vastuuhenkilöt Outi Linnolahti, Henna Harju Rahoitus Raha-automaattiyhdistys Tausta Arviointitoiminta on lisääntynyt määrällisesti samalla, kun vaikuttavuuden osoittaminen on tullut myös kolmannen sektorin toimijoille entistä tärkeämmäksi viime vuosien aikana. Järjestöjen voidaan ajatella olevan tilivelvollisia järjestön ja sen toiminnan luonteen mukaan erityisesti jäsenistölleen, rahoittajilleen sekä muille sidosryhmille. RAY:n uuden seurantajärjestelmän myötä arvioinnin merkitys sosiaali- ja terveysalan järjestöjen kes-kuudessa tulee jatkossa kasvamaan entisestään.

Suurelta osalta järjestöjä puuttuvat kuitenkin konkreettiset välineet ja toimintatavat arviointi- ja seurantatietojen keräämiseen ja analysointiin. Myös oman toiminnan kriittinen ja systemaattinen tarkastelu on usein puutteellista. Järjestöt tarvitsevat oman tiedontuot-tamisen ja palautteenkeruun kehittämiseksi konkreettista ja käytännönläheistä tukea, jossa huomioidaan ennen kaikkea järjestöjen omat tarpeet ja lähtökohdat suhteessa toimintaa rahoittavan tahon asettamiin vaatimuksiin. Projektissa on tarkoitus kehittää ja räätälöidä konkreettisia ja järjestöjen tarpeet huomioivia arviointikäytäntöjä kullekin koh-dejärjestölle. Päätavoite Projektin päätavoitteena on lisätä sosiaali- ja terveysalan järjestöjen valmiuksia oman toiminnan ja sen laadun systemaattiseen kehittämiseen ja samalla luoda edellytykset toiminnan tuloksia ja vaikutuksia koskevan seurantatiedon tuottamiseen RAY:n linjausten mukaisesti. Välillisesti tavoitteena on tehostaa RAY:n myöntämien avustusten käyttöä eli parantaa rahoitettavan toiminnan laatua. Osatavoitteet Projektin ensimmäisenä osatavoitteena on kehittää kohdejärjestöjen tarpeista lähtevät mallit ja käytännöt järjestöjen toimintaa ja sen tuloksia koskevan tiedon tuottamiseen, arvioimiseen, seurantaan ja hyödyntämiseen. Käytännössä jokaisen kehittämisprojektin kohteena olevan järjestön kanssa kehitetään tiiviissä yhteistyössä konkreettiset mallit itsearvioinnin toteuttamiseen sekä tiedon keräämiseen järjestöjen toimintaa toteuttavilta tahoilta, asiakkailta/toiminnan kohderyhmiltä kumppaneilta/sidosryhmiltä sekä vapaa-ehtoisilta. Toisena osatavoitteena on integroida arvioiva ajattelu ja toimintatavat kiinteäksi osaksi kohdejärjestöjen toimintaa. Kolmas ja edelliseen liittyvä osatavoite on arvioin-tikäytäntöjä ja arviointitiedon hyödyntämistä koskevan tietouden lisääminen yleisemmin sosiaali- ja terveysalan järjestöjen keskuudessa. Neljäntenä osatavoitteena on nimetä ku-

24

hunkin kohdejärjestöön arvioinnin ja seurannan vastuuhenkilöt yhdessä kohdejärjestön kanssa. Menetelmät/aineisto/toteutus Projektin toteutus etenee vaiheittaisena prosessina vuosien 2013 - 2016 välisenä aikana. Kehittämisprojektin ensisijaiseksi kohderyhmäksi valitaan avoimen haun perusteella 30 sosiaali- ja terveysalan järjestöä eri puolilta Suomea. Kohdejärjestöt ovat henkilöstö-määrältään pieniä, alle 10 työntekijän järjestöjä.

Projektin toteutus perustuu tiiviiseen yhteistyöhön kohdejärjestöjen kanssa. Projektin aikana rakennetaan kehittämiskumppanuus kohdejärjestöjen ja projektin toteuttajien kesken. Projektin toteutuksessa keskeisimmät kumppanit ovat kohdejärjestöt sekä RAY:n arvioinnista ja seurannasta vastaavat henkilöt.

Projektin tuloksista ja vaikutuksista raportoidaan RAY:lle vuosittain sekä loppuraportin yhteydessä. Tulokset Projektin tuotoksena syntyy jokaiselle kohdejärjestölle mallit ja välineet oman toiminnan itsearvioinnin toteutukseen sekä tuloksellisuus- ja vaikuttavuustiedon keräämiseen RAY:n vaatimusten mukaisesti. Konkreettisena tuotoksena on myös opas, johon kootaan ja kuvataan projektin aikana syntyneet mallit ja hyvät käytännöt.

Projektin tuloksena kohdejärjestöjen valmiudet oman toiminnan systemaattiseen kehittämiseen ovat lisääntyneet suhteessa projektia edeltäneeseen aikaan. Samoin kohdejärjestöt osaavat kerätä aikaisempaa paremmin toiminnan kehittämisen ja tulok-sellisuuden kannalta oleellisia tietoja, jotka ovat myös linjassa RAY:n raportointivaa-timusten kanssa. Lisäksi järjestöille on nimetty arvioinnista sekä seurannasta vastaavat henkilöt.

Projektin aikana kehitetyt tiedonkeruunmallit ja käytännöt kuvataan ja kirjataan oppaaksi, joka on suunnattu kolmannen sektorin toimijoille. Oppaan valmistuttua se on saatavilla perinteisenä julkaisuna sekä sähköisessä muodossa Kuntoutussäätiön verk-kosivuilta. Opasta levitetään myös sähköisesti RAY:n järjestörekisteriä hyödyntäen. Avainsanat arviointi, itsearviointi, seuranta, tuloksellisuus- ja vaikuttavuusselvitys, toiminnan laadun kehittäminen, järjestö, kolmas sektori, RAY Julkaisu Projektin aikana kehitetyt tiedonkeruunmallit ja käytännöt kuvataan ja kirjataan oppaaksi, joka on suunnattu kolmannen sektorin toimijoille. Oppaan valmistuttua se on saatavilla perinteisenä julkaisuna sekä sähköisessä muodossa Kuntoutussäätiön verkkosivuilta. Opasta levitetään myös sähköisesti RAY:n järjestörekisteriä hyödyntäen.

25

Ikääntyvien työntekijöiden kuntoutustarpeeseen vaikuttavat tekijät ja tukea tarvitsevien ryhmien tunnistaminen Factors affecting the need for rehabilitation among the aging employees and identification of the groups in need for support Vastuuhenkilö Erja Poutiainen Muu työryhmä Riikka Shemeikka, Piia Pietilä, Hanna Rinne Rahoitus Raha-automaattiyhdistyksen toiminta-avustus Tausta Väestörakenteen muutoksen myötä ikääntyneitä työntekijöitä tarvitaan työelämässä entistä pidempään. Työolojen ja työhyvinvoinnin parantaminen on olennaista ja erityisesti ikääntyvien ihmisten hyvinvointiin, toimintakykyyn ja terveyteen tulisi kiinnittää huomiota. Esimerkiksi ikääntymisen fyysisistä ja kognitiivisista muutoksista voi aiheutua ongelmia työelämässä, ellei niitä oteta huomioon, lisäksi osa ikääntyneistä kohtaa työssään myös ikästereotypioista johtuvaa ikäsyrjintää. Terveyden ja toimintakyvyn tukeminen sekä huono-osaisuuden kasautumisen ehkäiseminen olisi tärkeää erityisesti ikääntyvillä mie-hillä. Ikääntyvien naisten tilannetta puolestaan saattaa vaikeuttaa esimerkiksi aiemmasta lastenhoidosta johtuva miehiä lyhyempi työura, alhaisempi palkka ja työllistymisvaikeudet sekä se, että he kantavat usein päävastuun iäkkäiden vanhempien omaishoidosta. Eri-tyistä tukea tarvitsevien riskiryhmien tunnistaminen on tärkeää, jotta heille kohdistettujen tukitoimenpiteiden kehittäminen olisi mahdollista. Kuntoutus on yksi tärkeistä keinoista, joilla pystytään tukemaan ikääntyneiden toimintakykyä ja terveyttä, samoin kuin edistä-mään työssä jaksamista ja työurien pidentämistä. Tavoite Hankkeen päätavoitteena on selvittää 50-vuotiaiden ja sitä vanhempien työntekijöiden kuntoutustarpeeseen vaikuttavia tekijöitä ja tunnistaa niitä väestöryhmiä ja riskiryhmiä, joiden toimintakyky tarvitsee erityistä tukea. Tavoitteena on myös selvittää onko tässä suhteessa tapahtunut muutoksia ajanjaksolla 2003 - 2008. Erityisenä tavoitteena on selvittää 1) Missä väestöryhmissä kuntoutustarve on suurinta suhteessa toiminta- ja työkykyyn ja miten psyykkinen tai somaattinen oireilu lisäävät kuntoutustarvetta 2) Miten työssä jaksaminen (työmotivaatio, työtyytyväisyys) on yhteydessä kuntoutustarpeeseen 3) Miten tasa-arvo, oikeudenmukaisuus sekä työn ja perheen yhteensovittaminen liittyvät kuntoutustarpeeseen 4) Lisäksi selvitetään työstä poissaolojen syitä ja niiden yhteyttä kuntoutustarpeeseen

26

Hankkeen yhtenä päämääränä on tukea hankkeen aihepiiriin liittyvien järjestöjen, esimerkiksi mielenterveysjärjestöjen ja omaishoitajien sekä ikääntyvien etujärjestöjen vaikuttamistyötä tuottamalla tietoa järjestöjen toiminnan tueksi. Menetelmät/aineisto/toteutus Aineistona käytetään työolotutkimuksia vuosilta 2003 ja 2008. Aineistot ovat Tilasto-keskuksen keräämiä ja Kuntoutussäätiö ollut mukana niiden suunnittelussa ja toteu-tuksessa. Aineisto koostuu palkansaajaväestöstä ja se on kerätty reilun tunnin mittaisina käyntihaastatteluina. Osa käytettävän aineiston taustatekijöistä saadaan Tilastokeskuk-sen työvoimatutkimuksista. Vuonna 2008 kyselyssä haastateltiin 4392 vähintään 10 tuntia viikossa työskentelevä palkansaajaa ja vuonna 2003 mukana oli 4104 vähintään 5 tuntia viikossa työskentelevää palkansaajaa. Työolotutkimus on vuonna 1977 aloitettu tutkimus-sarja, jonka haastattelut toistetaan vertailtavuuden vuoksi lähes samankaltaisina muu-taman vuoden välein.

Kuntoutustarpeeseen vaikuttavia tekijöitä tarkastellaan 50-vuotiaiden ja sitä van-hempien työntekijöiden osalta eri sosiodemografisissa ryhmissä. Kuntoutustarpeeseen vaikuttavien tekijöiden selvittämiseksi ja erityisten riskiryhmien tunnistamiseksi tuloksia kuvataan ristiintaulukoimalla sekä raportoimalla prosenttijakaumia, keskiarvoja ja kes-kihajontoja. Ryhmien välisten erojen merkitsevyyksiä testataan luokiteltujen muuttujien osalta χ2 -testillä, jatkuvien muuttujien osalta t-testillä ja ykssuuntaisella varianssi-analyysillä. Muuttujien välisiä yhteyksiä tarkastellaan myös Pearsonin tulomoment-tikertoimen avulla jatkuvien muuttujien osalta ja luokiteltujen muuttujien osalta χ2 -testillä. Vuosien 2003 ja 2008 välillä mahdollisesti tapahtuneiden muutosten tarkastelussa käytetään lineaarisia malleja. Tilastolliset analyysit suoritetaan STATA-tilasto-ohjelmis-tolla. Tulokset Hankkeen tulosten avulla tunnistetaan erityistä tukea tarvitsevat riskiryhmät ja ongelma-kohdat tulevien kehityshankkeiden tueksi. Tulosten levittämisen ja hyödyntämisen helpottamiseksi ne julkaistaan pääraportin lisäksi yleistajuisena tiivistelmänä. Hankkeen tuloksia hyödynnetään myöhemmissä AK- ja erillishankkeissa. Hankkeessa tuotetut tiedot tukevat hankkeen aihepiiriin liittyvien järjestöjen, esimerkiksi mielenterveysjärjestöjen ja omaishoitajien sekä ikääntyvien etujärjestöjen toimintaa ja vaikuttamistyötä. Hankkeen päätuotokset julkaistaan vuonna 2014.

Avainsanat työolotutkimus, ikääntyminen, kuntoutustarve, toimintakyky, työkyky, työhyvinvointi, työ-motivaatio, työtyytyväisyys, ikäsyrjintä, työolot, työsuhde, työn kuormittavuus, työyhteisöt, työ ja perhe, sairauspoissaolot, oikeudenmukaisuus, tasa-arvo

27

Kolmannen ja julkisen sektorin palveluyhteistyö monitahoisessa kuntoutuksessa (KoJu) (2010 - 2013) Co-operation between non-governmental organizations (NGOs) and public sector in multidimensional rehabilitation (2010 - 2013) Vastuuhenkilö Pirjo Lehtoranta Muu työryhmä Minna Mattila-Aalto, Outi Hietala, Timo Saarinen (2/2013 saakka), Mikko Henriksson (12/2012 saakka), Iris Sandelin (12/2012 saakka), Mika Ala-Kauhaluoma (12/2011 saak-ka), Louna Hakkarainen (syksy 2011) Rahoitus Raha-automaattiyhdistys Tausta Kolmas sektori on noussut kunnan ja muun julkisen sektorin ohella keskeiseksi kuntou-tuspalveluiden tuottajaksi. Koska kuntoutus muodostuu monen eri tahon palveluista ja etuuksista, sen ongelmat liittyvät usein eri järjestelmien ja toimintaperiaatteiden rajapin-toihin ja yhteistoimintaan (Järjestöbarometri 2010). Järjestöillä on ollut perinteinen eri-tyistehtävä ja rooli kuntoutuspalveluiden kehittäjänä. Ne tuottavat myös noin 20 % sosiaa-lialan palveluista (STM 2011:5). Järjestöjen rooli on muuttunut kunnan kanssa yhteistyötä tekeväksi palveluntuottajaksi ja kumppaniksi samaan aikaan kun kuntoutus on laajentu-nut ja sen organisointi ja rahoitus tulleet monimutkaisemmiksi. Kaiken kaikkiaan näyttää siltä, että kolmannen sektorin rooli kuntoutuspalveluiden kehittäjänä ja julkisen sektorin palveluiden täydentäjänä tulee tulevina vuosina olemaan tärkeä. Tavoite Hankkeen tavoitteena (1) on tutkia ja kehittää sosiaali- ja terveysalan järjestöjen sekä julkisen sektorin kuntoutusyhteistyötä, (2) edistää eri toimijoiden paikallisia yhteistyöval-miuksia kuntoutuspalveluiden tuottamisessa sekä (3) hahmottaa yhteistyötä edistäviä ja estäviä tekijöitä. Menetelmät/aineisto/toteutus Hanke koostuu kartoituksesta, syventävästä - sekä kehittämisvaiheesta. Hankkeen kar-toitusvaiheessa on kerätty tietoa kuntoutusta harjoittavista kolmannen sektorin toimijoista kuntoutuksen alueen asiakirjoista, rekistereitä ja tilastoista. Järjestöjen ja kunnan kun-toutuksen palveluyhteistyötä on kartoitettu järjestöille suunnatulla valtakunnallisella kyse-lyllä, jossa on tarkasteltu kuntoutuksen toteutusta ja rahoitusta sekä kokemuksia eri sek-toreiden yhteistyöstä ja kehittämistarpeista. Vastaavan tyyppinen kartoitus on tehty kun-tasektorille. Syventävässä vaiheessa on paneuduttu järjestöjen ja julkisen sektorin kans-sa tehdyn yhteistyön paikallisiin piirteisiin. Eri puolella Suomea on haastateltu järjestöjen ja julkisen sektorin yhteistyöverkostoja. Näistä on valittu mielenterveys- ja päihdekun-toutusta ja kyläyhdistysten kuntouttavaa työtoimintaa käsittelevät tapausesimerkit. Kehittämisvaiheessa hyödynnetään aiempia järjestön ja kunnan yhteistyötä käsitteleviä

28

tutkimuksia, selvityksiä ja haastatteluja sekä jäljitetään yleisempiä kuntoutuksen yhteis-työn kehittämisen kannalta lupaavia edellytyksiä ja reunaehtoja. Tavoitteena on kehittää toimintarakenteita järjestöjen ja kuntasektorin kuntoutuksen palveluyhteistyöhön yhdessä kunta- ja järjestötoimijoiden sekä asiakkaiden kanssa. Kehittäminen tapahtuu erilaisina kehittämisinterventioina, kuten työpajatyöskentelynä ja kehittämispalavereina, joissa etsi-tään yhteistoiminnallisesti matalan kynnyksen ratkaisuja asiakaslähtöiseen yhteistyöhön. Hanke päättyy eri toimijoita yhteen kokoavaan seminaariin. Projektista tuotetaan loppu-raportti, johon yhdistetään kaikkien vaiheiden aikana saatu tieto ja kokemus. Tulokset KoJu-hanke tuottaa viranomaisille ja poliittisille päätöksentekijöille ajantasaisen käsityk-sen kolmannen ja julkisen sektorin kuntoutuksen palveluyhteistyön nykytilasta. Hanke jä-sentää kolmannen ja julkisen sektorin välistä yhteistyötä keskittyen erityisesti mielenter-veys- ja päihdekuntoutukseen. (Hanke jäsentää kolmannen ja julkisen sektorin välisen yhteistyön osapuolet sekä yhteistyön erilaiset muodot toiminnan eri tasoilla keskittyen eri-tyisesti mielenterveys- ja päihdekuntoutuksen yhteistyöhön.) Lisäksi hanke tuottaa tietoa yhteistyön keskeisistä esteistä ja mahdollisuuksista sekä siitä, kuinka yhteistyötä voidaan edelleen kehittää. Hanke nostaa esiin ja kehittää kolmannen ja julkisen sektorin yhteis-työhön hyviä käytäntöjä ja niihin liittyviä reunaehtoja työikäisten kuntoutuksessa. Hyviä käytäntöjä levitetään mm. seminaareissa pidettävien tietoiskujen avulla ja julkaisemalla aihetta käsitteleviä artikkeleita ja muuta materiaalia (nettisivut ja Kuntoutusportti.fi). Tu-losten juurruttaminen tapahtuu tukemalla paikallisen yhteistyön edellytysten syntymistä erityisesti päihde- ja mielenterveystyössä ja saattamalla nämä kokemukset laajemminkin julkisen ja kolmannen sektorin tietoisuuteen kunnan ja järjestöjen sosiaali- ja terveyden-huollon kehittämistä koskevissa julkaisuissa ja tapahtumissa. Avainsanat työikäisten kuntoutus, kolmas sektori, julkinen sektori, yhteistyö Julkaisut Saarinen T, Henriksson M, Ala-Kauhaluoma M (2012) Kuntoutus ja kolmas sektori. Sel-vitys järjestöjen, yhdistysten ja säätiöiden työikäisille kohdennetuista kuntoutustoimin-noista. Kuntoutus 35, 3, 21-28. Mattila-Aalto M (2012) Järjestöt ja sosiaalinen kuntoutus: Järjestöjen ja julkisen sektorin yhteistyö työikäisten kuntoutuksessa. Kuntoutus 35, 4, 71-76. Sandelin I, Mattila-Aalto M, Lehtoranta P (2012) Vaikutelmia monimuotoisesta kuntou-tusasiakkuudesta. Kuntoutus 35, 3, 29-31.

29

Kompassi – ammatillisesta kuntoutuksesta kohti avoimia työmarkkinoita (2009 - 2013) Kompassi – Through vocational rehabilitation to the open labour market (2009 - 2013) Vastuuhenkilö Juha Perttula (projektin vastuullinen johtaja, Lapin yliopisto), Kristiina Härkäpää (tieteelli-nen johtaja, Lapin yliopisto) Vastuuhenkilö Kuntoutussäätiössä Mika Ala-Kauhaluoma Projektipäällikkö Anne-Mari Arola (Lapin yliopisto) Muu työryhmä Tiina Outila (LaY), Atte Alapuranen (LaY), Tarja Juopperi (LSHP), Johanna Sirviö (ILKK), Matti Tuusa (KS) Yhteistyötahot Lapin yliopisto, Lapin keskussairaala, Invalidiliiton Lapin kuntoutuskeskus, Rovaniemen kaupunki, Kuntoutussäätiö Rahoitus Euroopan sosiaalirahasto, Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Tausta Ammatillista kuntoutusta ja työllistymiseen tähtäävää toimintaa toteutetaan Suomessa muun muassa Kansaneläkelaitoksen, työeläke- ja vakuutuslaitosten, työ- ja elinkeinohal-linnon ja työvoiman palvelukeskusten sekä yksityisten palveluntuottajien toimintana ja yhteistyönä. Työkyvyn ja kuntoutusmahdollisuuksien arviointia toteutetaan eri muodoissa terveydenhuollossa, työterveyshuollossa sekä Kelan tai työeläkelaitosten kustantamana kuntoutuslaitoksissa ja yksityisillä palveluntuottajilla. Suomessa osatyökykyisillä on kui-tenkin vaikeuksia pysyä työelämässä, ja terveysongelmaisten henkilöiden siirtymiseen ulos työmarkkinoilta on monia syitä. Menetelmät/aineisto/toteutus Projektin tavoitteena on kehittää nykyistä toimivampia yhteistyömalleja työkyvyttömyyden uhkan tai pitkittyvän työttömyyden uhkan havaitsemiseksi, ammatillisen kuntoutusproses-sin käynnistämiseksi ja toteuttamiseksi sekä työssä pysymisen ja työllistymisen tukemi-seksi. Muita kehittämistavoitteita ovat työpaikkojen ja kuntoutustahojen yhteistyön lisää-minen, vajaakuntoutusten henkilöiden kuntoutuksen ja työllistyminen parissa työskentele-vien henkilöiden ammatillisten valmiuksien vahvistaminen koulutuksen avulla sekä esi-miehille suunnatun koulutuksen monipuolistaminen.

30

Menetelmät/aineisto/toteutus Asiakastyö. Projektin asiakastyö on suunnattu 1) työttömille työnhakijoille, jotka vajaa-kuntoisuutensa takia tarvitsevat tukea työvalmiuksien selvittämisessä, sopivan työn etsi-misessä ja räätälöinnissä, työhön sijoittumisessa ja työssä selviytymisessä 2) sairauslo-malta työhön palaaville ja työnhakijoille, jotka eivät vajaakuntoisuutensa takia enää jatka entisessä työssään ja jotka tarvitsevat tuekseen ammatillista kuntoutusta ja työllistämis-palvelua, ja 3) kuntoutustuelta tai työkyvyttömyyseläkkeeltä paluuta työelämään yrittäville henkilöille.

Asiakkaat tulevat Lapin sairaanhoitopiirin kuntoutuspoliklinikan, Rovaniemen kau-pungin sosiaalitoimen, työterveyshuollon ja työvoiman palvelukeskuksen sekä Inva-lidiliiton Lapin kuntoutuskeskuksen kautta. Projektiin osallistuu vuosien 2010 - 2012 aikana yhteensä 106 asiakasta. Asiakkaiden kanssa työskentelee kolme kuntoutusneu-vojaa.

Asiantuntijakoulutus. Projekti järjestää asiantuntijakoulutusta vajaakuntoisten asiak-kaiden työ- ja toimintakyvyn arvioinnin ja ammatillisen kuntoutuksen sekä työllistymisen parissa työskenteleville ammattilaisille (arviolta 106 henkilöä Lapin alueelta). Koulutus toteutetaan Lapin yliopiston, Lapin keskussairaalan ja Kuntoutussäätiön yhteistyönä.

Esimieskoulutus. Esimieskoulutuksessa kehitetään osallistujien valmiuksia monimuo-toiseen johtamiseen ja työssä jaksamisen ongelmien käsittelyyn. Koulutukseen kutsutaan esimiehiä Lapin kuntien eri toimintayksiköistä ja yrityksistä.

Arviointitutkimus. Arviointiin perustuva toiminnan kehittäminen ja ammatillisen kuntou-tuksen kumppanuusverkosto. Arvioinnin, seurannan ja verkostoitumisen avulla tuotetaan tietoa, joka palvelee asiakasprosesseja, auttaa kehittämisen suuntaamista ja tukee hank-keeseen osallistuneiden yhteistä oppimista. Verkoston työn tulokset otetaan osaksi asi-antuntijakoulutuksen materiaalia. Avainsanat työhönpaluu, työllistyminen, ammatillinen kuntoutus Julkaisu Järvikoski A, Vaara M-L, Härkäpää K, Juopper, T, Matinmikko P (2011) Työ kuntoutuk-sen tavoitteena. Kompassi-projekti Lapin palveluverkostossa. Teoksessa: Järvikoski A, Lindh J & Suikkanen A (toim.) Kuntoutus muutoksessa. Lapin yliopistokustannus, Rova-niemi, 102-117.

31

Kuntoutukseen liittyvän tiedon popularisointi (KUTIPOP): Sydän-kuntoutuksen vaikuttavuus Popularizing scientific research of rehabilitation interventions (KUTIPOP): effectiveness of cardiac rehabilitation Vastuuhenkilö Erja Poutiainen Muu työryhmä Jaana Kuoppala (1/2013 sakka), Tuula Lehikoinen Rahoitus: Raha-automaattiyhdistyksen toiminta-avustus Tausta Kehitysprojektien suunnittelun ja toteutuksen tarpeisiin tarvitaan koottua tietoa tutkimuk-sista sekä tehdyistä ja käynnissä olevista kehityshankkeista sekä niiden tuloksista ja tu-loksellisuudesta. Kansallisen ja kansainvälisen tutkimustiedon hakeminen on aikaa vie-vää. Tutkimusjulkaisut on laadittu ammattilaisille ja niiden ymmärtäminen ja oikeanlainen tulkitseminen vaativat kyseisen alan koulutusta. Tietoa on paljon, hyviä käytäntöjä on ja uutta tietoa ja osaamista tuotetaan jatkuvasti, mutta tieto ja niiden tarvitsijat eivät usein kohtaa toisiaan. Tavoite Hankkeen tavoitteena on koota tutkittua tietoa järjestöjen käyttöön esimerkiksi järjestöjen kuntoutustoiminnan tueksi sekä perheiden ja omaisten tukemiseksi ja elämänlaadun edis-tämiseksi. Hankkeessa tuotetaan testattu toimintamalli, jonka mukaisesti kuntoutukseen liittyvää tutkimustietoa arvioidaan Kuntoutussäätiössä ja tulokset saatetaan järjestöjen ulottuville julkaisemalla ne Kuntoutusportissa lukijaystävällisessä muodossa. Hankkeen kohderyhmänä ovat ensisijaisesti järjestöt ja tavalliset kansalaiset. Muita hyödynsaajia ovat kuntoutuksen ammattilaiset sekä alan tutkijat. Ensimmäiseksi koeluonteiseksi koh-teeksi valittiin julkaistuun tutkimustietoon perustuva sydänkuntoutuksen vaikuttavuuden näytön arviointi ja kootun tiedon popularisointi. Tässä pilottihankeessa tehdyn mallinta-misen pohjalta on seuraavaksi tarkoitus koota ja popularisoida myös muiden sairausryh-mien kuntoutuksen vaikuttavuustietoa. Menetelmät/aineisto/toteutus Tieteellisen tutkimusnäytön arviointi perustui systemaattiselle ja kattavalle kirjallisuuden haulle. Sydänkuntoutukseen liittyvät alkuperäisartikkelit, systemoidut katsaukset sekä tar-vittaessa muita katsauksia ja yksittäisiä artikkeleita on haettu tärkeimmistä aiheeseen liittyvistä tietokannoista. Selvityksessä on käsitelty myös näytön vahvuuteen, tutkimusten laatuun ja tulosten laatuun liittyviä asioita. Kirjallisuushaussa ja näytön arvioinnissa on noudatettu WHO:n suositusten mukaisesti PICOS-periaatetta.

Kohdejoukkona olivat sydänpotilaat, joilla on joko sepelvaltimotauti tai sydämen vajaatoiminta. Tuloksellisuuden vastemuuttujana käytettiin muutosta toimintakyvyssä ja elämänlaadussa, työhön paluuta, sairaalahoitojen tai sydäninfarktin uusiutumista sekä

32

kuolleisuutta. Tarkasteltavat kuntoutustyypit olivat liikuntapainotteinen kuntoutus sekä psykososiaalinen ja moniammatillinen kuntoutus eri painotuksin. Tulokset Suurimmassa osassa tarkastelun kohteena olevista tutkimuksista kuntoutus koostui liikunnasta tai oli liikuntapainotteista. Moniammatillinen kuntoutus, jossa harjoitettiin ohja-tusti sekä liikuntaa että psykososiaalisia keinoja oli vaikuttavampaa useammin kuin muut kuntoutusmuodot. Vaikutus oli suuruudeltaan kohtalainen tai pieni. Tarkastelun kohteena olleet sydänkuntoutustutkimukset olivat varsin heterogeenisiä, jonka vuoksi näytön vah-vuus jäi toimintakyvyn osalta useimmiten kohtalaiseksi, ja joiltain osin heikoksi ja vain poikkeuksellisesti vahva. Näytön yksityiskohtaisempi analyysi antaisi täsmällisemmän kä-sityksen siitä, minkälaisiin tutkimuskysymyksiin kannattaisi uusissa tutkimuksissa kes-kittyä.

Järjestöjen kuntoutustoiminnan kannalta tuloksissa oli keskeistä se, että ohjattu liikun-ta ja psykososiaalinen painotus moniammatillisessa sydänkuntoutuksessa osoittautui keskimääräistä useammin vaikuttavammaksi kuin muut kuntoutusmuodot.

Tulevaisuudessa myös muiden sairausryhmien kuntoutuksen vaikutuksista kertynyttä tutkimustietoa kootaan ja popularisoidaan edellä kuvatussa pilottihankkeessa kehitetyn toimintamallin mukaisesti. Avainsanat sydänkuntoutus, vaikuttavuus, tutkimustiedon kokoaminen, tutkimustiedon popularisointi Julkaisut Kuoppala, J, Lehikoinen T, Kuntoutukseen liittyvän tiedon popularisointi (Kutipop): Sydän-kuntoutuksen vaikuttavuus. Loppuselvitys, Kuntoutussäätiö, Tutkimus ja kehittäminen. Helsinki 2013. Julkaisematon erillisraportti ja digitaalinen raportti. Sydänkuntoutuksen vaikutttavuustiedon kansalaisille suunnattuyhteenveto ilmestyy Kun-toutusportissa (www.kuntoutusportti.fi) kevään 2013 aikana. Lasten perhekuntoutuksen kehittämishankkeen pilottivaiheen arviointitutkimus (LAKU) (2010 - 2012) Evaluation of the pilot of SII development programme for children’ family rehabilitation (2010 - 2012) Vastuuhenkilö Asko Suikkanen (Lapin yliopisto) Vastuuhenkilö Kuntoutussäätiössä Pirjo Lehtoranta

33

Muu työryhmä Ritva Linnakangas (LaY), Ullamaija Seppälä (HY), Hanna Ebeling (OYS), Tiina Lautamo (JAMK) Yhteistyötahot Lapin yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Rahoitus Kansaneläkelaitos Tausta Lasten ja nuorten tunne-elämän, tietojen, taitojen ja sosiaalisen kehityksen tasapainoi-suus ja hyvä mielenterveys ovat olleet ajankohtaisia kysymyksiä 2000-luvulla. Tutkimuk-set osoittavat, että lähes viidesosalla kouluikäisistä lapsista on jonkinasteisia mielenter-veyden ongelmia. Lasten ja nuorten mielenterveyden edistämiseksi on valtakunnan tasol-la luotu useita erilaisia kehittämisohjelmia. Kelan rooli lasten ja perheiden kuntoutuksessa on terveydenhuollon järjestelmää täydentävä.

Kela järjesti harkinnanvaraisena kuntoutuksena (2005 - 2009) lasten ja nuorten psy-kiatrista perhekuntoutusta (nk. LN-hanke), jota toteutti 12 palveluntuottajaa eri puolilla Suomea.

Lasten perhekuntoutuksen kehittämishanke (LAKU-hanke) on jatkoa Kelan monimuo-toisen perhekuntoutuksen kehittämiselle. LAKU-hankkeeseen kuuluu arviointitutkimus, jossa arvioidaan Kelan vakiintuneeseen kuntoutustoimintaan soveltuvia kohderyhmiä ja kuntoutusmalleja lasten mielenterveyskuntoutuksen kentässä. Tavoite LAKU-kehittämishankkeen arvioinnin tavoitteena on Kelan moduulimallisen perhekun-toutuksen palvelu- ja yhteistyöprosessien sekä kuntoutuksen vaikuttavuuden arviointi. Ar-viointitutkimuksen pilottivaiheen (2010 - 2012) osatutkimuksessa 1, jossa arvioitiin palve-lu- ja yhteistyöprosesseja, vastasivat Lapin yliopisto ja Kuntoutussäätiö. Tavoitteena oli selvittää perhekuntoutuksen tarpeen havaitsemista ja kuntoutuksen käynnistymistä, suunnitellun moduulimallin toimivuutta ja kehittämistarvetta ja sidosryhmäyhteistyön toi-mivuutta. Palvelujen vaikuttavuuteen liittyvässä osatutkimuksessa 2 tavoitteena oli selvit-tää, mitkä tutkimusmenetelmät soveltuvat parhaiten selvitettäessä perhekuntoutuksen vaikutuksia lapsen hyvinvointiin ja perheiden arkeen. Yksilö- ja perhetasoista vaikutta-vuutta koskevasta arviointitutkimuksesta vastasivat Oulun yliopistollinen sairaala ja Jy-väskylän ammattikorkeakoulu. Menetelmät/aineisto/toteutus Arvioinnissa käytettiin määrällisiä ja laadullisia aineistoja. Tietoa tuottivat perhekuntou-tuksen toteuttajat (palveluntuottajat), kuntoutukseen osallistuvat perheet (vanhemmat ja lapset), lapsia kuntoutukseen lähettävät tahot sekä sidosryhmät (päiväkoti, koulu). Tulokset Kuntoutuksen toimeenpanoa tarkastelevassa osuudessa nousi esille kaikkien perhekun-toutuksessa mukana olevien yhteistyön tärkeys. Yhteistyön rakentaminen erityisesti lap-sia kuntoutukseen lähettävien tahojen ja päiväkodin / koulun kanssa on perhekuntoutuk-

34

sen palveluntuottajille vaativa tehtävä, ja toimiakseen se edellyttää konkreettisia työväli-neitä. Tämänmuotoisen perhekuntoutuksen yhtenä tehtävänä on toimivan yhteistyöver-koston luominen ja sen selkiyttäminen, mitä kukin verkostoon osallistuva tekee ja mistä vastaa kuntoutusprosessissa. Myös perhekuntoutuksen sisällön määrittely on tärkeää, jos perhekuntoutuksesta tulee Kelan vakiintunutta toimintaa. Määrittely auttaa perhekuntou-tuksen palveluntuottajia tiedottamaan paremmin toimenpiteistään, ja lähettäjätahoja oh-jaamaan ne lapset ja perheet kuntoutukseen, jotka siitä eniten hyötyvät.

Kuntoutuksen vaikuttavuutta tarkastelevassa arvioinnissa tulee esille lasten kuntou-tusta edeltäneiden tutkimusten vaihtelevuus. Kuntoutuksen tuloksellisuuden arvioimiseen tarvitaan riittävän yhdenmukaisesti kattavat ja laajat tiedot kuntoutettavan lapsen tilan-teesta. Tulosten mukaan kuntoutus auttoi lapsen käyttäytymisen ongelmissa sekä lisäsi vanhempien jaksamista. Kuntoutuksen tavoitteen asettelua lisäävä menetelmä näytti edistävän sekä kuntoutuksen toteutusta että seurantaa. Tuloksia on suunniteltu julkaista-vaksi 2013. Avainsanat perhekuntoutus, lasten mielenterveys, arviointi, vaikuttavuus Maahanmuuttajien syrjäytymisen ehkäisy Helsingissä: Ammatillisen kuntoutuksen toimintamallin kehittämisprojekti Prevention of social exclusion of immigrants in Helsinki. Development of vocational rehabilitation model Vastuuhenkilö Mika Ala-Kauhaluoma Projektipäällikkö Marjo Mäki (2/2013 saakka) Muu työryhmä Veli-Pekka Valkonen, Seija Jokinen (Avire-Kuntoutus Oy) Yhteistyötaho Avire-Kuntoutus Oy Rahoitus Raha-automaattiyhdistyksen toiminta-avustus, Avire-Kuntoutus Oy Tausta Tarve maahanmuuttajien yleiset ja yksilölliset tarpeet huomioon ottaville ammatillisen kuntoutuksen ja työllistymisen palveluille lisääntyy maahanmuuttajien määrän ja nuoriso- ja maahanmuuttajatyöttömyyden kasvun vuoksi. Asiakaskunnan moninaistuminen haas-taa palvelujärjestelmän ja kaikki siinä toimivat asiantuntijat arvioimaan nykyisiä toiminta-tapoja ja kehittämään uusia. Tämän projektin keskeisenä toimeenpanevana voimana on

35

ollut havainto siitä, että maahanmuuttajien työllistymisen ja kuntoutumisen kehittämiseksi tarvittavat palvelurakenteet ovat jo olemassa, eikä toimeenpano vaadi kokonaan uusien palvelujen kehittämistä tai raskaan infrastruktuurin rakentamista. Aiemmissa tutkimus- ja kehittämishankkeissa on kehitetty maahanmuuttajien kuntoutuksen ja työllistymisen hyviä käytäntöjä ja hankkeiden toimintamallien vaikutuksista ja toimivuudesta on myös ole-massa jonkin verran tutkimustietoa. Toimintamallit eivät kuitenkaan ole riittävästi vakiin-tuneet osaksi toimivaa käytäntöä määräaikaisen projektiryhmän lopetettua toimintansa ja projektirahoituksen loputtua. Tavoit Projektin yleisenä tavoitteena on kehittää olemassa olevia palvelurakenteita ja rahoitus-mallia hyödyntäen toimintapa maahanmuuttajien työllistymisen tukemiseksi ja syrjäytymi-sen ehkäisemiseksi. Projektin kohderyhmänä ovat TE-toimistossa työttöminä työnhaki-joina olevat 1) nuoret (alle 25-vuotiaat) maahanmuuttajat ja 2) kotoutumisvaiheen vii-meisellä kolmanneksella olevat maahanmuuttajat, jotka tarvitsevat erityistä tukea työl-listymiseen tai toimintakykyyn, terveyteen ja elämänhallintaan liittyvien tekijöiden sel-vittämistä ja kuntoutuspalvelutarpeen arviointia. Toteutus Valmisteluvaiheessa kootaan aihealueesta julkaistu tutkimustieto ja laaditaan siihen pe-rustuva suositus toimintatavasta, jolla ehkäistään kohderyhmänä olevien maahan-muuttajien syrjäytymistä ja edistetään työllistymistä. Laaditun suosituksen perusteella ke-hitetään uusi kuntoutuksen ja työllistymisen toimintatapa, jonka toimivuutta arvioidaan projektin asiakastyövaiheessa sekä asiakasvaikuttavuuden että toimintamallin toimivuu-den näkökulmista. Toimintatavan kehittämisen lisäksi kartoitetaan Avire-Kuntoutuksen arviointipalvelujen, ammatillisen kuntoutuksen ja työkeskuksen henkilökunnan osaaminen ja valmiudet maahanmuuttaja-asiakkaiden kuntoutus- ja työllistymispalveluihin sekä laa-ditaan ammatillisen osaamisen kehittämissuunnitelma ja toteutetaan siihen liittyvät toi-menpiteet ennen kehittämisvaiheen asiakastyön alkamista. Toimintamallin vakiinnuttami-seksi laaditaan juurruttamissuunnitelma, jonka mukaisesti toteutetaan kehitetyn toiminta-mallin vakiinnuttaminen osaksi toimivaa käytäntöä. Avainsana maahanmuuttajat, syrjäytyminen, kuntoutus, työllistyminen, toimintamalli Julkaisu Marjo Mäki, Mika Ala-Kauhaluoma, Sektorirajat ylittävä palveluprosessi maahanmuutta-jien työllistymisen tukemisessa. Julkaistaan vuonna 2013.

36

Nuorten ja aikuisten oppimisvaikeudet Learning disabilities (LD) in youth and adults Vastuuhenkilö Erja Poutiainen Muu työryhmä Johanna Nukari, Johanna Korkeamäki Rahoitus Raha-automaattiyhdistyksen toiminta-avustus Tausta Suurta osaa aikuisten oppimisvaikeuksista pidetään tunnistamattomina. Oppimisvaikeu-det jatkuvat kuitenkin aikuisuuteen ja voivat aiheuttaa ongelmia koulutuksessa, työelä-mässä ja arjessa. Tutkimuksissa on raportoitu oppimisvaikeuksiin liittyvistä erilaisista kielteisistä seurannaisvaikeuksista, kuten työttömyydestä ja mielenterveyden ongelmista.

Nuorten ja aikuisten oppimisvaikeuksiin liittyvää ohjausta ja tukea on kehitetty monella eri sektorilla ja eri rahoituksilla, mutta kokoavaa tietoa ei juuri ole. Tutkimustietoa nuorten ja aikuisten oppimisvaikeuksista on vähän.

Kuntoutussäätiössä on pitkä perinne oppimisvaikeuksiin liittyvästä tutkimus- ja kehittä-mistoiminnasta. Rayn oppimisvaikeusohjelmaan kuulunut Opi oppimaan -projekti (2006 - 2010) kehitti uusia kuntoutuspalveluita nuorten ja aikuisten oppimisvaikeuksiin. Kuntou-tussäätiön aikaisempia oppimisvaikeuksiin liittyviä kehittämisprojekteja ovat olleet muun muassa aikuisten ryhmämuotoinen lukikuntoutuskokeilu ja työpaikkaohjaajille tarkoitettu koulutus. Kuntoutussäätiö on vastannut myös Lukki-, Lukibussi- ja Lukineuvola-hankkei-den arvioinnista. Tavoite Toiminnan tavoitteena on tuottaa ja levittää tietoa nuorten ja aikuisten oppimisvaikeuk-sista, hyvistä ohjauskäytännöistä ja selviytymiskeinoista. Toteutus Kuntoutussäätiö järjestää nuorten ja aikuisten oppimisvaikeuksiin liittyviä koulutuksia, julkaisee tutkimuksia, selvityksiä ja yleistajuisia kirjoituksia sekä osallistuu nuorten ja aikuisten kuntoutuksen kehittämiseen.

Kuntoutussäätiö ylläpitää Oppimisvaikeus.fi-verkkopalvelua, joka avattiin tammi-kuussa 2013. Verkkopalvelussa on tietoa oppimisvaikeuksista ja niiden tunnistamisesta, apukeinoja oppimisvaikeuksia kokeville ihmisille sekä heitä ohjaaville ammattilaisille. Sivustolle on koottu nuorten ja aikuisten oppimisvaikeuksiin liittyviä projekteja. Ammatti-laisten on mahdollista liittyä sivuston ammattilaisverkostoon. Avainsanat oppimisvaikeudet, lukihäiriö, nuoret, aikuiset, koulutus, verkkopalvelu

37

Julkaisut Korkeamäki J (2010) Aikuisten oppimisvaikeudet. Näkökulmia selviytymiseen. Kuntou-tussäätiön tutkimuksia 83. Helsinki. Korkeamäki J, Reuter A, Haapasalo S (2010) Aikuisten oppimisvaikeuksien tunnistami-nen, arviointi ja kuntoutus. Kuntoutussäätiön työselosteita 40. Helsinki. Nukari J (2010) Aikuisten oppimisvaikeuksien psykologinen arviointi. Kuntoutussäätiön työselosteita 39. Helsinki. Selvitystyö Kuntoutussäätiön tutkimus- ja kehittämistyössä tehtävän järjestöyhteistyön edellytyksistä ja mahdollisuuksista (2012 - 2013) The preconditions and possibilities for cooperation with social and health NGOs in rehabilitation research and development activities of the Rehabilitation Foundation (2012 - 2013) Vastuuhenkilö Erja Poutiainen Muu työryhmä Jonna Oksanen, Pirjo Lehtoranta, Minna Mattila-Aalto, Riikka Shemeikka, Mika Ala-Kauhaluoma Rahoitus Raha-automaattiyhdistyksen toiminta-avustus Tausta Kuntoutussäätiön ja sen tutkimus- ja kehittämistoiminnan tavoitteena on vahvistaa yhteistyötä sosiaali- ja terveysalan (sote) järjestöjen kanssa. Tavoitteen saavuttamiseksi on tärkeää selvittää millaisia tarpeita ja tavoitteita sote-järjestöillä on omassa tutkimus ja kehittämistoiminnassaan ja millaista yhteistyötä järjestöt toivovat Kuntoutussäätiön tutkimus- ja kehittämistoiminnalta.

Tutkimus- ja kehittämisyhteistyö kuntoutuksen järjestöjen kanssa ei ole Kuntoutussää-tiössä uusi asia. Aiempina vuosina ja vuosikymmeninä säätiössä on tehty vahvaa, jopa uraauurtavaa, yhteistyötä etenkin sairausryhmäkohtaisten järjestöjen kanssa kuntoutus-mallien kehittämisessä ja kuntoutettavien ryhmien seurannassa. Selvityksen taustalla oli myös yleinen, kolmannen sektorin toimijoita yhteistyökumppaneina korostava yhteis-kunnallinen kehitys Suomessa. Tavoite Selvitystyön tarkoituksena oli löytää uusia keinoja ja järjestökumppaneita Säätiön kun-toutuksen tutkimus- ja kehittämistyössä tehtävään järjestöyhteistyöhön. Selvityksessä tuotetun, selvityksen tulokset esittelevän raportin tarkoitus on toimia tietopohjana, josta

38

käsin konkreettiseen Kuntoutussäätiön tutkimus- ja kehittämistoiminnassa tehdyn järjes-töyhteistyön kehittämiseen on hyvä lähteä. Toteutus Uusia järjestöyhteistyökumppaneita kartoitettiin kyselyllä, joka tiedusteli kuntoutuksen järjestöjen yhteistyöhalukkuudesta sekä niiden kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämistoi-mintaan liittyvistä tarpeista. Kysely lähetettiin yhteensä 91:lle sosiaali- ja terveysalan järjestölle, jotka järjestävät kuntouttavaa tai toimintakykyä ylläpitävää toimintaa. Yhteis-työkyselyssä sosiaali- ja terveysalan järjestöiltä tiedusteltiin myös, tekevätkö ne kuntou-tukseen liittyvä tutkimus- ja kehittämistoimintaa, ja jos tekevät, mitä se käytännössä sisäl-tää.

Selvityksessä etsittiin myös uudenlaisia toimintamalleja Kuntoutussäätiön tutkimus- ja kehittämistyössä tehtyyn järjestöyhteistyöhön koko Suomesta. Järjestöyhteistyön hyviä käytäntöjä ja järjestöjen rooleja yhteistyössä tiedusteltiin muun muassa vertailukelpoisista kuntoutusalan tutkimusta tekevistä organisaatiosta, keskussairaaloiden kuntoutusta ke-hittävistä yksiköistä ja kuntoutusalan koulutusohjelmia järjestävistä ammattikorkeakou-luista. Tietoa haettiin lisäksi esimerkiksi valtakunnallisilta terveyden ja hyvinvoinnin toimi-joilta kuten THL:ltä ja Kelalta, kuntoutukseen liittyvää tutkimusta tekevistä yliopistoista sekä erinäisiltä terveys- ja sosiaalialojen toimijoilta.

Aiempaa Kuntoutussäätiön tutkimus- ja kehittämistoiminnassa tehtyä järjestöyhteis-työtä selvitettiin tutkimus- ja kehittämistoiminnan henkilöstön haastatteluin ja dokumentti-analyysin avulla. Tulokset Kuntoutusalan järjestöille suunnattuun kyselyyn vastasi 31 järjestöä. Vastausprosentti oli 34. Vastanneista järjestöistä 26 oli halukkaita lähtemään yhteistyöhön Kuntoutussäätiön tutkimus- ja kehittämistoiminnan kanssa. Kyselyssä selvisi, että kuntoutuksen tutkimus-toimintaa ei ollut ollenkaan puolessa vastanneista järjestöistä, kun taas kuntoutuksen ke-hittämistoiminta puuttui kolmasosasta järjestöjä.

Suurin osa yhteistyöhön halukkaista järjestöistä toivoi yhteistyössä toteutettavaksi erilaisia selvityksiä ja tutkimuksia kuntoutuksen vaikutuksista ja uusien kuntoutusmallien ja kuntoutusvaikutusten seurantamenetelmien kehittämistä. Kuntoutuksiin liittyvien tutki-musten tekoon järjestöt kaipasivat tiedollista avustamista tutkimuksen koko elinkaaren ajaksi – tutkimusaiheen hahmottamisesta ja rajaamisesta tutkimusmenetelmien valintaan ja aina itse tutkimuksen tekemiseen.

Kuntoutuksen tutkimuksessa ja kehittämisessä tehdystä järjestöyhteistyöstä saatiin kiitettävästi tietoa eri toimijoilta. Muualta löydettyjä kuntoutuksen tutkimuksen ja kehittä-misen järjestöyhteistyökäytäntöjä voidaan hyödyntää Kuntoutussäätiön tutkimus- ja kehit-tämistoiminnan järjestöyhteistyön kehittämisessä. Avainsanat järjestöyhteistyö, tutkimus- ja kehittämisyhteistyö, kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämis-toiminta, sosiaali- ja terveysalan järjestöt, kolmas sektori Julkaisu Oksanen J (2013) Kuntoutussäätiön järjestöyhteistyökyselyn tulokset. Raportti järjestö-yhteistyökyselyn tuloksista. Kuntoutussäätiö. Helsinki. Erillisraportti.

39

Tutkimuksellinen tuki nuorisotakuun toimeenpanon seurannassa ja vaikuttavuuden arviointiin käytettävien indikaattorien kehittämises-sä nuorisotakuun 1. toimeenpanovuonna 2013 The Research Support for the Youth Guarantee. Evaluation and monitoring of the effectiveness of the youth guarantee during the first implementation year 2013. Development of the monitoring and evaluation indicators. Vastuuhenkilö Matti Tuusa Muu työryhmä Sari Pitkänen, Henna Harju, Riikka Shemeikka, Johanna Korkeamäki, Pirjo Lehtoranta ja Mika Ala-Kauhaluoma Yhteistyötaho Diakonia-ammattikorkeakoulun Sosiaali- ja terveystalouden tutkimuskeskus (Aija Kettunen, Keijo Piirainen, Marjo Pulliainen) Rahoitus Työ- ja elinkeinoministeriö Tausta Nuorisotakuu tuli voimaan vuoden 2013 alusta lukien. Nuorisotakuu varmistaa, että nuo-ret löytävät polun koulutukseen ja työhön ja pääsevät siten osalliseksi yhteiskuntaan. Tavoitteena on, että kaikille nuorille luodaan realistiset mahdollisuudet suorittaa perusas-teen jälkeinen tutkinto ja työllistyä. Samalla kiinnitetään huomiota siihen, että nuoret eivät ajaudu liian pitkään jaksoon ilman minkäänlaista aktiivista toimintaa.

Nuorisotakuun avulla tarjotaan koulutus-, harjoittelu-, työpaja-, kuntoutus- tai työpaik-ka alle 25-vuotiaille ja alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille kolmen kuukauden kuluessa työttömyyden alkamisesta. Jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan koulutuspaikka lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, oppisopimuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin.

Nuorisotakuun toimeenpano jakaantuu sekä työ- ja elinkeinoministeriön että opetus- ja kulttuuriministeriön toimialoille. TE-hallinto tehostaa nuorille suunnattujen tieto-, neu-vonta- ja ohjauspalvelujen sekä työvoimapoliittisten toimenpiteiden käyttöä. Nuorisota-kuuseen kuuluvan koulutustakuun ja syrjäytymisen ehkäisyn toteuttamiseksi kaikille pe-rusasteen päättäville taataan tosiasialliset mahdollisuudet siirtyä välittömästi jatkokoulu-tukseen. Koulutustakuu koskee vuoden 2013 alun jälkeen perusasteen päättäviä nuoria. Ministeriö kohdentaa määrärahan sellaisiin toimenpiteisiin, joilla parannetaan koulutuksen saatavuutta ja tehostetaan nuorten ohjaus- ja palveluverkoston toimintaa. Lisäksi koulu-tustakuuta täydennetään nuorten aikuisten osaamisohjelmalla, jonka erillisen määrärahan avulla lisätään ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavan koulutuksen sekä oppi-sopimuskoulutuksen paikkoja ja tehostetaan ohjaus- ja neuvontapalveluja.

40

Tavoite Kuntoutussäätiö toimii tutkimuksellisena tukena nuorisotakuun käynnistysvaiheessa. Tutkimuksellisen tuen avulla seurataan ja arvioidaan nuorisotakuun ensimmäisen vuoden toimeenpanoa ja kehitetään sen vaikuttavuuden arvioinnissa jatkossa käytettävät indi-kaattorit. Kuntoutussäätiön arviointi- ja koulutusyksikkö toteuttaa työ- ja elinkeinoministe-riön tilaaman hankkeen maaliskuun 2013 ja maaliskuun 2014 välisenä aikana. Alihankki-jana työssä toimii Diakonia-ammattikorkeakoulun Sosiaali- ja terveystalouden tutkimus-keskus. Menetelmät/aineisto/toteutus Tutkimuksellisen tuen avulla analysoidaan nuorisotakuun ja siihen sisältyvien eri toimen-pidekokonaisuuksien lähtötilanne ja määritellään keskeiset toimintaa kuvaavat ja seuran-nan välineinä käytettävät tunnusluvut. Tämän tutkimustiedon pohjalta kehitetään helppo-käyttöiset ja ymmärrettävät indikaattorit nuorisotakuun toimintamallin seurantaan ja arvi-ointiin. Kehitettävän seuranta- ja arviointimallin avulla voidaan seurata takuutoimenpiteitä ja niiden vaikuttavuutta, ja hyödyntää tätä vaikuttavuustietoa takuutoimenpiteiden kehit-tämisessä. Hankkeen toteutus rakentuu neljän pääkysymyksen alle: 1. Miten nuorisotakuun toteuttamiseen käytettäviä resursseja ja kustannuksia tulisi mi-tata? 2. Miten nuorisotakuun vaikuttavuutta tulisi mitata? 3. Millainen on helppokäyttöinen ja ymmärrettävä tapa seurata ja arvioida nuorisotakuun toimintamallia, joka mahdollistaa käytettyjen resurssien ja vaikuttavuuden välisen suhteen arvioinnin? 4. Miten käytössä olevien resurssien määrä vaikuttaa palvelujen tarjoamiseen ja palvelu-jen vaikuttavuuteen? Hanke toteutetaan kehittävän arvioinnin otteella, ja siinä hyödynnetään monipuolisesti erilaisia tutkimusmenetelmiä: kirjallisen aineiston analyysiä, rekisteritutkimusta, kyselyjä ja haastatteluja sekä kehittämistyöpajoja. Hankkeen ohjausryhmässä ovat mukana työ- ja elinkeinoministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön edustajat. Tulokset Hankkeen tuloksia raportoidaan työ- ja elinkeinoministeriölle kolmesti vuoden 2013 aikana. Loppuraportti valmistuu maaliskuussa 2014. Avainsanat nuoret, syrjäytyminen, työttömyys, ammatillinen koulutus, työpajat, tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut, etsivä nuorisotyö, indikaattorit, kehittävä arviointi

41

Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen (TK2) kehittävä arviointi, palveluntuottajan näkökulma (2012 - 2014) Rehabilitation Supporting Integration into Work: A Development Project by the Social Insurance Institution of Finland. Evaluation of the Project, Service Provider’s View 2012 - 2014 Vastuuhenkilö Mika Ala-Kauhaluoma Projektipäällikkö Sari Nyholm Muu työryhmä Mikko Henriksson, Matti Tuusa Yhteistyötahot Kansaneläkelaitos, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos Rahoitus Kansaneläkelaitos Tausta Hanke koskee työhön kuntoutuksen toisen vaiheen (TK2) kehittämishanketta arviointi-kohteena. Kysymyksessä on Kelan kuntoutusta työssä oleville työikäisille henkilöille (16–67-vuotiaat). Työhönkuntoutus sisältää sekä ASLAKin eli ammatillisesti syvennetyn lääketieteellisen kuntoutuksen, joka on ennaltaehkäisevää ja luonteeltaan varhaiskuntou-tusta että työkykyä ylläpitävän kuntoutuksen TYKin, joka on tarkoitettu työntekijöille, joiden työkyky ja ansiomahdollisuudet ovat sairauden, vian tai vamman vuoksi olennai-sesti heikentyneet tai joilla on työkyvyttömyyden uhka lähivuosina.

Arvioitavana on kuntoutusmalli, joka perustuu aiemmasta kehittämistyöstä saaduille tuloksille sekä kuntoutusta koskevalle tietämykselle. Tätä mallia testataan ja kehitetään viidessä kuntoutuspalveluja tuottavassa laitoksessa vuosina 2012 - 2014. Tavoitteena on siis malli, joka voidaan siirtää kehittämishankkeen päätyttyä vakiintuneeseen kuntoutus-toimintaan toimintaa ohjaavan standardin välityksellä. Tavoite Työhön kuntoutuksen kehittämishankkeen toista vaihetta arvioidaan neljästä näkökul-masta. Kuntoutussäätiö vastaa TK2-hankkeen kehittävästä arvioinnista palveluntuottajan näkökulmasta. Kuntoutussäätiön osuus arviointitutkimuksesta on kiinteä osa TK2-hank-keen kokonaisarviointia, johon kuuluvat lisäksi kuntoutujan (THL), työterveyshuollon (TTL) ja työnantajan näkökulmat (Kela). Menetelmät/aineisto/toteutus Hankkeen kokonaisarviointi perustuu vuorovaikutteisen käyttäjälähtöisen arvioinnin peri-aatteelle. Keskeistä on hankkeen aikana tuotetun tiedon hyödyntäminen. Tämä edellyttää tiivistä yhteydenpitoa TK2-hankkeen muiden arvioitsijoiden sekä Kelan edustajien kes-

42

ken. Arviointitutkimuksessa hyödynnetään rinnakkain sekä määrällisiä että laadullisia aineistoja ja menetelmiä. Tulokset Kuntoutussäätiön arviointitutkimuksen tulokset raportoidaan osana TK2-hankkeen arviointitutkimuksen raportteja. Avainsanat kuntoutus, arviointi Julkaisut Arviointitutkimuksen ensimmäinen raportti alkuvaiheen tuloksista julkaistaan syksyllä 2013. Työkyvyn tuki vuokratyössä (2012 – 2013) Agency work and work ability support (2012 – 2013) Vastuuhenkilö Veijo Notkola Projektipäällikkö Kimmo Terävä Työryhmä Kuntoutussäätiössä Pirkko Mäkelä-Pusa, Erja Poutiainen Työryhmän muut henkilöt ja yhteistyöorganisaatiot Pirjo Juvonen-Posti (Työterveyslaitos) sekä Barona, Staffpoint, Terveystalo, Henkilöstö-palveluyritysten liitto, Palvelualojen ammattiliitto PAM, Erityisalojen toimihenkilöliitto ERTO ja Työsuojelurahasto Rahoitus Työsuojelurahasto, Raha-automaattiyhdistyksen toiminta-avustus Tausta Vuokratyö on vakiintunut osaksi suomalaista työelämää. Henkilöstöpalveluyritysten liiton arvion mukaan runsas prosentti Suomessa tehtävästä työstä on tällä hetkellä vuokra-työtä.

Vuokratyössä on tietyt erityispiirteensä kuten se, että vuokratyöntekijä työskentelee muun kuin varsinaisen työnantajansa eli henkilöstöpalveluyrityksen tiloissa ja tämän johdon ja valvonnan alaisuudessa. Esimiestyössä, työturvallisuudessa, työhyvinvoinnissa ja työterveyshuollossa onkin omanlaisia haasteita, joiden ratkaisemiseksi on rakennetta-va juuri vuokratyöhön sopivia työkyvyn tukemisen malleja ja ratkaisuja.

43

Merkittävä haaste vuokratyössä on mm. jaettu työsuojeluvastuu henkilöstöpalveluyri-tyksen ja käyttäjäyrityksen välillä. Tämän vuoksi yhteistyö yritysten välillä on ensiarvoisen tärkeää, jotta kaikki perehdytykseen ja työturvallisuuteen liittyvät asiat, kuten suojava-rusteet hoidetaan lainmukaisesti ja työsuojelu huomioiden. Tavoite Työkyvyn tuki vuokratyössä -hankkeen keskeisenä tavoitteena on kehittää työterveys-huollon ja esimiestyön toimivuutta vuokratyössä ja siten parantaa vuokratyöntekijöiden asemaa, työhyvinvointia ja työssä jaksamista sekä organisaatioiden käytäntöjä työkyvyn tukemisessa. Menetelmät/aineisto/toteutus Hankkeen aluksi haastateltiin n. 20 vuokratyön parissa toimivaa henkilöä niin henkilöstö-palveluyrityksistä, asiakasyrityksistä kuin myös työterveyshuollosta. Haastattelujen ja muun materiaalin pohjalta rakennettiin selvitys, jossa kuvattiin tämän hetkistä tilannetta vuokratyössä liittyen erityisesti työkyvyn tukeen, esimiestyöhön ja työsuojeluun. Tämän jälkeen tehtiin kehittämistyötä kahden yhteistyöyrityksen kanssa. Sekä selvityksen että kehittämistyön tuloksena kertyneestä materiaalista koostettiin Työkyvyn tuki vuokratyössä -opas, jossa on huomioitu niin henkilöstöpalveluyrityksen, asiakasyrityksen kuin vuokra-työntekijänkin näkökulma. Tulokset Hankkeessa tehdyn selvityksen mukaan työhyvinvoinnin ja työsuojelun näkökulmasta keskeisiä haasteita vuokratyössä ovat jakautunut esimiestyö, tiedonkulun varmistaminen kaikkien osapuolten kesken, työterveysyhteistyön toimivuus ja se, että henkilöstöpalvelu-yritys saa riittävät tiedot asiakasyrityksen työolosuhteista, sen kuormitustekijöistä ja ter-veysvaatimuksista. Työkyvyn tuki vuokratyössä -oppaassa rakennettujen mallien ja lo-makkeiden avulla henkilöstöpalvelu- ja asiakasyritykset pystyvät paremmin turvaamaan vuokratyöntekijän työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin. Avainsanat vuokratyö, työkyvyn tuki, esimiestyö, työhyvinvointi, työsuojelu, työterveyshuolto Julkaisut Terävä K (2012) Selvitys työkyvyn tuen malleista ja työterveyshuoltoyhteistyöstä vuokra-työssä. Helsinki 12.12.2012. Julkaisematon erillisraportti. Terävä K (2013) Työkyvyn tuki vuokratyössä. Kuntoutussäätiö. Tampere. Painossa. Työurien jatkamisen tuki (JAMIT) (2012 - 2014) Supporting working careers (2012 – 2014) Vastuuhenkilö Pirkko Mäkelä-Pusa

44

Vastuuorganisaatio Kuntoutussäätiö Muu työryhmä Marja Heikkilä, Pauliina Juntunen, Raija Tiainen, Jaana Kuoppala (1/2013 asti), Emilia Koivunen, Annika Laisola-Nuotio (6/2013 asti) Kuntoutussäätiö, Riitta-Liisa Larjovuori, Liisa Hakala (5/2012 asti) ja Marja-Liisa Manka Tampereen yliopiston Johtamiskor-keakoulun Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos Yhteistyötahot Avire-Kuntoutus Oy, Tampereen yliopiston Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos ja Härmän Kuntokeskus (hankkeen toteuttajakumppanit) sekä viisi kunnallista työ-terveyshuoltoa ja niiden asiakasyrityksiä Uudeltamaalta ja Etelä-Pohjanmaalta. Rahoitus Sosiaali- ja terveysministeriö ja Euroopan sosiaalirahasto Tausta Työurien jatkaminen on yhteiskuntapolitiikassa keskeisiä tavoitteita. Tavoitteen toteut-taminen edellyttää, että varhaisen tuen ja työkyvyn tuen käytännöt saadaan käyttöön kaikilla työpaikoilla. Pienissä työpaikoissa työskentelee työvoimasta puolet. Hanke kes-kittyy metalli- ja hoiva-alan sekä kuntatyöpaikkojen työkyvyn tukemisen käytäntöjen ja työpaikkojen yhteisöllisyyden kehittämiseen.

Pientyöpaikoilla resurssit ja osaaminen erilaisten henkilöstöasioiden hoitoon vaihtele-vat runsaasti samoin työterveysyhteistyö Pientyöpaikoilla uudistuminen (PUNK) hank-keessa todettiin, että työkyvyn tukikäytäntöjen toteuttaminen pientyöpaikoilla vaatii aktii-vista yhteistyötä työterveyshuoltojen kanssa. Toisaalta monet pientyöpaikat ovat kunnal-listen työterveyshuoltojen asiakkaita ja näiden mahdollisuudet vastata palvelutarpeeseen voivat olla rajalliset. Hankkeessa pyritään edistämään yhteistyötä kuntoutustoimijoiden ja työterveyshuoltojen kesken. Myös osatyökykyisten mahdollisuuksia jatkaa työelämässä halutaan edistää yhteiskunnassa ja tässä hankkeessa haetaan käytäntöjä, jotka edistävät tätä tavoitetta. Tavoite Tavoitteena on edistää työhyvinvointia ja työkyvyn tuen käytäntöjä, osatyökykyisten työssä jatkamista ja mahdollisuuksia tarjota pien- ja pk -työpaikoille laadukkaita työterve-yshuoltopalveluja verkottumalla muiden toimijoiden kanssa. Hankkeen osatavoitteet liittyvät 1) työpaikkojen terveys- ja turvallisuuskäytäntöjen kehit-tämiseen ja työjoustojen käyttöönottoon sekä 2) työterveyshuollon ja kuntoutuksen yhteistyöhön ja 3) Osatyökykyisten työkyvyn tukemisen käytäntöjen kehittäminen.

Menetelmät Kehittämistyö käsittää kolme osa-aluetta. Työpaikkakohtaisen terveys-turvallisuustyön käytäntöjen kehittämisen kautta tuotetaan malleja pientyöpaikoille. Työpaikkojen yhteisöl-lisyyttä ja työkulttuuria kehitetään. Kehittämistyöhön tulevat työpaikat rekrytoidaan hank-keessa mukana olevien työterveyshuoltojen asiakaskunnasta. Osatyökykyisen ohjaami-nen ja sijoittuminen kestävästi työelämään kehittämistyötä tehdään tapausesimerkkien

45

avulla. Työterveyshuolto ja kuntoutuspalveluntuottaja verkostokokeilu toteutetaan viiden työterveyshuollon kanssa. Toteutuksen sisältö tuotetaan yhteissuunnittelulla ja kaksivuo-tinen kokeilu arvioidaan. Avainsanat työhyvinvointi, työterveys, työterveysyhteistyö, työsuojelu, kuntoutuspalveluntuottaja, osa-työkykyinen, työpaikkayhteistyö Julkaisu Manka M-L, Larjovuori R-L, Yhteisöllisyydellä menestykseen. Opas sosiaalisen pääoman ja yhteisöllisyyden kehittämistä työpaikoilla. Jamit-hanke, Kuntoutussäätiö. Lahti 2013. www.kuntoutussaatio.fi/jamit Valtimoterveyden edistäminen Promotion of Vascular Health Vastuuhenkilö Erja Poutiainen Muut työryhmä Juhani Julkunen, Mila Gustavsson-Lilius, Piia Pietilä Rahoitus Raha-automaattiyhdistyksen toiminta-avustus Tausta Sydän- ja verisuonitaudit ovat edelleen suurin kuolleisuutta aiheuttava yksittäinen sai-rausryhmä Suomessa. Ne ovat myös merkittävä toimintakykyä ja itsenäistä selviytymistä rajoittava sekä usein laitoshoitoa vaativa sairausryhmä.

Yksi Kuntoutussäätiön tutkimus- ja kehittämistyön pitkäaikaisimmista teemoista on ollut valtimoterveyden edistäminen. Aihetta on lähestytty muun muassa sepelvaltimopoti-laiden kuntoutuksen tuloksellisuuden, laitos- ja avomuotoisen sydänkuntoutuksen ke-hittämisen sekä naisten sydänterveyden edistämisen ja varhaiskuntoutuksen näkökul-mista. Vuonna 2012 päättyneessä hankkeessa puolestaan kehitettiin avokuntoutusmalli yli 60-vuotiaille sepelvaltimotautia sairastaville henkilöille. Tavoite Tavoitteena on hyödyntää ja syventää saatuja tuloksia ja kokemuksia valtimoterveyden edistämisessä sekä hyvien käytäntöjen juurruttamisessa yhteistyössä terveydenhuollon toimijoiden ja järjestökentän kanssa.

46

Toteutus Aiemmin toteutettujen sydänkuntoutuksen kehittämistä ja sydänterveyden edistämistä koskeneiden hankeaineistojen jatkotyöstämisellä selvitetään muun muassa psykososiaa-listen tekijöiden yhteyttä terveyskäyttäytymiseen ja valtimosairauksien vaaratekijöihin. Lisäksi kartoitetaan työuupumukselle altistavia ja siltä suojaavia tekijöitä valtimoterveyden näkökulmasta. 1990-luvun puolivälissä toteutetun sydänkuntoutuksen kehittämishank-keen seurantatutkimuksella selvitetään kolmen eri kuntoutusmallin pitkän aikavälin vai-kuttavuutta muun muassa työurien kestoon ja sairauden ennusteeseen.

Yli 60-vuotiaiden sepelvaltimotautipotilaiden kuntoutuspalveluja kehittäneen hank-keen tuloksia täydennetään rekisteriseurannan avulla vuonna 2014. Seurannassa tar-kastellaan hankkeeseen osallistuneen 286 henkilön erikoissairaanhoidon palvelujen käyttöä kahden vuoden aikana kuntoutuksen päättymisen jälkeen. Tulokset Aiemmin päättyneiden valtimoterveyden edistämistä kehittävien hankkeiden tuloksia on levitetty sekä kotimaisissa että kansainvälisissä julkaisuissa ja tutkimus- ja kehittämistu-losten ympärille rakennetuissa seminaareissa. Selvityksissä tuotettua materiaalia on hyödynnetty laajasti myös kuntoutuksen asiantuntijoiden täydennyskoulutuksessa. Avainsanat sydän- ja verisuonitaudit, vaaratekijät, terveyteen liittyvä elämänlaatu, preventio, tervey-den edistäminen Julkaisut Julkunen J, Pietilä P, Gustavsson-Lilius M, Sala R, Sauliala T, Notkola V (2012) Yli 60-vuotiaiden sepelvaltimotautia sairastavien avokuntoutuksen kehittäminen ja vaikuttavuu-den arviointi (Sydän 60+). Kuntoutussäätiön tutkimuksia 85. Helsinki. Rantanen P, Julkunen J, Vanhanen H (2009) Naisten sydänterveyden edistäminen ter-veysneuvonnan ja varhaiskuntoutuksen keinoin. Satunnaistettu vaikuttavuustutkimus. Kuntoutussäätiön tutkimuksia 82. Helsinki. Rantanen P, Julkunen J, Vanhanen H (2006) Promoting Women's Health by Screening for Vascular Risk Factors Among Middle-Aged Women: Methods and Baseline Results from a Preventive Trial. Vascular Disease Prevention, 2009, 6, 17-24.

47

ARVIOINTIHANKKEET

48

49

ESTER – Etelä-Suomen terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen -hankkeen arviointi (2011- 2013) Evaluation of ESTER – aiming to reduce the health and wellbeing inequalities in Southern Finland (2011 - 2013) Vastuuhenkilö Sari Nyholm, Tuomas Koskela (8/2012 saakka) Muu työryhmä Matti Tuusa, Sari Pitkänen, Pauliina Juntunen, Elina Vedenkannas , Outi Linnolahti Rahoitus ESTER-hanketta rahoittavat sosiaali- ja terveysministeriö (75 %) ja mukana olevat kunnat (25 %). Hanketta hallinnoi Espoon kaupunki, joka on tilannut arviointitoimeksiannon Kun-toutussäätiöltä. Tausta ESTER-hanke on yksi yhdeksästä Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämis-ohjelmaa (KASTE) toteuttavista hankkeista, joille on myönnetty valtionavustus vuosille 2011 - 2013. Hanke päättyy lokakuussa 2013. Hankkeeseen osallistuu kaksitoista kun-taa tai toimijaa: Askola, Espoo, Kirkkonummi, Kotka, Kouvola, Loviisa, Porvoo, Sipoo, Vantaa, perusturvakuntayhtymä Karviainen, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS).

Arviointiyhteistyö Kuntoutussäätiön kanssa on käynnistynyt elokuussa 2011. Arviointi toteutetaan kehittävän arvioinnin periaatteella. Arvioinnissa yhdistetään sekä ulkoista että itsearviointia. Arviointia toteutetaan koko hankkeen elinkaaren ajan. Kehittävän arvioinnin periaatteen mukaisesti arvioinnissa tuotetaan konkreettisia ehdotuksia tavoitteiden ja kohderyhmien valinnan täsmentämiseksi, varsinaisten toimenpiteiden kehittämiseksi ja ennen kaikkea tulosten juurruttamisen tueksi. Tavoite ESTER-hankkeen päämääränä on kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja Etelä-Suomen alueella juurruttamalla hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisen näkökulma kuntien rakenteisiin, päätöksentekoon ja johtamiseen sekä kohdistamalla interventiota erityisesti haavoittuvammassa asemassa oleviin ryhmiin. Hankkeen ylätason tavoitteina on: 1) yhtenäistää hyvinvointi- ja terveyserojen seurantaa ja raportointia hankealueella ja ot-taa ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi (IVA) käyttöön, 2) kehittää strategista ja ammatillista osaamista sekä yhteistyörakenteita hyvinvointi- ja terveyserojen kaven-tamiseksi ja 3) kehittää ja ottaa käyttöön menetelmiä kohderyhmien (nuoret pudokkaat, maahanmuuttajat, ikäihmiset) hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Hankkeessa on viisi osakokonaisuutta, joista jokaiselle on määritelty kolmesta viiteen tavoitetta. Kussakin osakokonaisuudessa on mukana kahdesta yhdeksään kuntaa tai toimijaa, jotka päättävät itsenäisesti siitä, millä toimenpiteillä tavoitteisiin tähdätään.

50

Menetelmät/aineisto/toteutus Toimeksiantoon on sisältynyt syksyllä 2011 toteutettu konsultointi ja itsearviointimene-telmien kehittäminen, joiden lisäksi arviointi kohdentuu hankkeen toimeenpanon ja toteutuksen onnistuneisuuteen, tuotoksiin ja tuloksiin, vaikutuksiin sekä hyötyyn, kes-tävyyteen ja juurtumisen edellytyksiin. Tulokset Arvioinnin tulokset on raportoitu tilaajalle väliraporteissa 2011 ja 2012. Loppuraportti val-mistuu lokakuussa 2013. Avainsanat itsearviointi, kehittävä arviointi, hyvinvointi- ja terveyserot, sähköinen hyvinvointikertomus, ihmisiin kohdistuvien vaikutusten (IVA) arviointi, sosiaalityön osaaminen lääkärikoulutuk-sessa, verkostoituminen, vertaisryhmätoiminta, nuoret pudokkaat, maahanmuuttajat, ikäihmiset, Intoa elämään Klubitalot-hankkeen kehittävä arviointi (2013 - 2016) Developmental evaluation of Clubhouse-project (2013 - 2016) Projektipäällikkö Kimmo Terävä Muu työryhmä Mika Ala-Kauhaluoma, Henna Harju, Sari Pitkänen, Jouni Puumalainen Rahoitus Nuorten Ystävät ry Tausta Nuorten Ystävät ry:n Klubitalo -hankkeessa on tarkoitus perustaa kolme uutta Klubitaloa Pohjois-Suomeen; Ouluun, Kajaaniin ja Rovaniemelle. Toiminnassa on kaksi keskeistä innovatiivista elementtiä: 1) Klubitalon jäseneksi voivat tulla muutkin kuin mielenterveys-kuntoutujat eli toiminta on avointa kaikille osatyökykyisille (lähinnä kyseeseen tulevat työkyvyttömyyseläkkeellä olevat) ja 2) aiempaa enempää painotetaan tuetun työllistymi-sen mallin mukaan ottamista Klubitalojen toimintaan. Tavoite Arviointi kohdistuu Klubitalot-hankkeeseen ja siinä kehitettävään toimintamalliin. Projekti rakenteineen toimii kehittämisen välineenä, joten kehittämiskohteena oleva toimintamalli on arvioinnin keskiössä. Tarkoitus on toimia Nuorten Ystävät ry:n kehittämiskumppanina hankkeen toteutuksessa.

51

Menetelmät/aineisto/toteutus Hieman perinteisestä projektiarvioinnista poiketen arvioinnin painopistettä on siirretty pro-jektin rakenteista ja organisoitumisesta uuden toimintamallin kehittämiseen ja juurrut-tamiseen. Arvioinnin viitekehyksen mukaisesti arvioinnissa tarkastellaan seuraavia arvi-ointi-alueita: 1) Tavoitteen asettelu, 2) Organisointi ja toimeenpano ja 3) Tulokset ja vai-kuttavuus. Arviointi toteutetaan kehittävän arvioinnin periaatteella. Jatkuva palautteenan-to ja dialogi arvioinnin kohteen ja arvioitsijan välillä mahdollistavat arviointitiedon maksi-maalisen hyödyntämisen. Tulokset Kehittävän arvioinnin tuloksista valmistuu väliraportti vuosina 2014 ja 2015. Arvioinnin loppuraportti valmistuu 2016 syksyllä. Avainsanat klubitalo, mielenterveys, kuntoutus, kehittävä arviointi Valtakunnallisen Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisopiskeluun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden ESR- kehittämisohjelman arviointi (2009 - 2013) Evaluation of ESF-funded National Development Programme on Usefulness and Needs as the Basis in Adult Training and Education, Using a National Development Programme on Information, Guidance and Counseling Services (2009 - 2013) Vastuuhenkilö Henna Harju Muu työryhmä Elina Vedenkannas, Outi Linnolahti, Kimmo Terävä, Sari Nyholm, Matti Tuusa, Mona Särkelä-Kukko (6/2012 saakka), Tuomas Koskela (8/2012 saakka), Janne Jalava (1/2011 saakka) Yhteistyökumppani Juho Saari Rahoitus Työ- ja elinkeinoministeriö Tausta Arvioinnin kohteena on Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisopiskeluun tieto-, neu-vonta- ja ohjauspalveluiden valtakunnallisella kehittämisohjelmalla (OKATNO) 2007 - 2013. OKATNO on Manner-Suomen ESR-ohjelman yksi kehittämisohjelma, johon kuuluu vajaa 50 alueellista ja valtakunnallista projektia. Projektien kestot ja aloitusajankohdat vaihtelevat, ja osa ohjelmaan kuuluvista projekteista on jo päättynyt. Lisäksi arvioinnissa

52

tarkastellaan valtakunnallisen Elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmän, eli kehittämisoh-jelman ohjausryhmän, toimintaa ja roolia kehittämisohjelmassa.

Kuntoutussäätiön arviointi- ja koulutusyksikkö toteuttaa ohjelman ulkoisen arvioinnin kehittävän arvioinnin periaatteiden mukaisesti. Osana ulkoista arviointia on lisäksi luotu alueellisten projektien sekä kehittämisohjelman käyttöön soveltuvat itsearviointimallit. Mallit on otettu käyttöön vuonna 2010. Kuntoutussäätiö toteuttaa ohjatun/tuetun itsearvi-oinnin periaatteen mukaisesti itsearviointeja kehittämisohjelmassa sekä projekti- että ohjelmatasolla vuosina 2010 - 2013. ESR-kehittämisohjelma on organisoitu sillä tavalla, että ohjelmaan kuuluvat projektit toteuttavat kehittämisohjelman tavoitteita. Tästä syystä kehittämisohjelman ulkoiseen arviointiin on koettu tärkeäksi kytkeä projektituki, jolla voi-daan tukea kehittämisohjelman tavoitteiden saavuttamista. Tavoite Kehittämisprojektin aikana pyritään antamaan konkreettisia ehdotuksia projekti- sekä laajemmin koko ohjelmatoiminnan kehittämiseksi. Viitekehyksen mukaisesti arvioinnin tavoitteena on tuottaa tietoa valtakunnallisen kehittämisohjelman ja siihen kuuluvien projektien:

Koherenssista (tavoitteiden, toimintasuunnitelmien sekä osittain myös toimenpiteiden sisällöllinen yhteneväisyys keskenään sekä suhteessa kansal-lisiin politiikkoihin ja politiikkaohjelmiin, hallinnonalakohtaisiin strategioihin ja toimintasuunnitelmiin)

Relevanssista (tavoitteiden ja toimintasuunnitelmien vastaavuus ja tarkoi-tuksenmukaisuus suhteessa kohderyhmän edustajien (erityisesti alueiden edustajat, projektitoimijat, yksilöt sekä työnantajat) tarpeisiin)

Toimenpiteistä ja prosesseista Tuotoksista ja tuloksista Vaikuttavuudesta Hyödystä ja kestävyydestä

Menetelmät/aineisto/toteutus Arvioinnin kohdentumista ja tarkastelunäkökulmia ohjaa viitekehys, joka sisältää ele-menttejä Euroopan komission yleisestä ohjelma-arvioinnin viitekehyksestä, Euroopan laatupalkintomalleista (EFQM ja CAF) sekä Evert Vedungin vaikutusarviointimallista. Vii-tekehyksen mukaisesti ohjelmaan kuuluvien projektien toimintaa tarkastellaan suhteessa ohjelmatason tavoitteisiin.

Arviointiprojektin aikana kehitetyt itsearviointimallit nojaavat ohjelma-arvioinnin viite-kehykseen. Arviointi toteutetaan kehittävän arvioinnin periaatteiden mukaisesti ja aineis-toina hyödynnetään sähköisiä kyselyitä, haastatteluita, työpajoja sekä kirjallisia aineistoja. Tulokset Ulkoisen arvioinnin tuloksia raportoidaan työ- ja elinkeinoministeriölle kaksi kertaa vuo-dessa kirjallisen arviointiraportin muodossa. Lisäksi kehittävän arvioinnin periaatteiden mukaisesti on toteutettu jatkuvaa palautteenantoa. Kehittämisohjelma-arvioinnin puit-teissa toteutettujen projektitason itsearviointien tulokset jäävät ainoastaan projektien itsensä käyttöön, ja niitä hyödynnetään vain välillisesti ulkoisessa arvioinnissa.

53

Avainsanat aikuisohjaus, tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut, itsearviointi, kehittävä arviointi, ohjelma-arviointi, Euroopan Sosiaalirahasto Sähköiset julkaisut Kehittämisohjelman kehittävän arvioinnin väliraportit 2009–2013 ovat saatavilla: https://www.opinovi.fi/index.php?option=com_docman&Itemid=1057&lang=en Valtakunnallisen työvoiman maahanmuuton ESR-kehittämis-ohjelman arviointi (2009 - 2013) Evaluation of ESF-funded National Development Programme on Work- based Immigration (2009 - 2013) Vastuuhenkilö Henna Harju Muu työryhmä Elina Vedenkannas, Outi Linnolahti, Sari Pitkänen, Sari Nyholm, Tuomas Koskela (8/2012 saakka) ja Janne Jalava (1/2011 saakka) Yhteistyökumppani Mika Raunio

Rahoitus Työ- ja elinkeinoministeriö Tausta Arvioinnin kohteena on Eurooppalaisen yhteistyön lisääminen työvoima-, koulutus- ja elinkeinopolitiikassa edistämällä työperusteista maahanmuuttoa valtakunnallisella kehit-tämisohjelmalla (työvoiman maahanmuuton kehittämisohjelma). Työvoiman maahan-muuton kehittämisohjelma on Manner-Suomen ESR-ohjelman yksi kehittämisohjelma, johon kuuluu noin 40 alueellista ja valtakunnallista projektia. Projektien kestot ja aloi-tusajankohdat vaihtelevat, ja osa ohjelmaan kuuluvista projekteista on jo päättynyt.

Kuntoutussäätiön arviointi- ja koulutusyksikkö toteuttaa ohjelman ulkoisen arvioinnin kehittävän arvioinnin periaatteiden mukaisesti. Kehittämisohjelman ulkoisen arvioinnin tarkoituksena on tukea kehittämisohjelman tavoitteiden saavuttamista. Tavoite Kehittämisprojektin aikana pyritään antamaan konkreettisia ehdotuksia projekti- sekä laajemmin koko ohjelmatoiminnan kehittämiseksi. Koska kehittämisohjelmarakenne on organisoitu sillä tavalla, että ohjelmaan kuuluvat hankkeet toteuttavat ohjelmalle asetet-tuja tavoitteita, on arviointi kohdennettu sillä tavalla, että projektien toimintaa tarkastellaan suhteessa ohjelmatason tavoitteisiin. Arvioinnin viitekehyksen mukaisesti arvioinnin ta-

54

voitteena on tuottaa tietoa valtakunnallisen kehittämisohjelman ja siihen kuuluvien pro-jektien:

Koherenssista (tavoitteiden, toimintasuunnitelmien sekä osittain myös toimenpiteiden sisällöllinen yhteneväisyys keskenään sekä suhteessa kansal-lisiin politiikkoihin ja politiikkaohjelmiin, hallinnonalakohtaisiin strategioihin ja toimintasuunnitelmiin)

Relevanssista (tavoitteiden ja toimintasuunnitelmien vastaavuus ja tarkoituksenmukaisuus suhteessa kohderyhmän edustajien tarpeisiin)

Toimenpiteistä ja prosesseista Tuotoksista ja tuloksista Vaikuttavuudesta Hyödystä ja kestävyydestä

Menetelmät/aineisto/toteutus Arvioinnin kohdentumista ja tarkastelunäkökulmia ohjaa viitekehys. Viitekehys sisältää elementtejä Euroopan komission yleisestä ohjelma-arvioinnin viitekehyksestä, Euroopan laatupalkintomalleista (EFQM ja CAF) sekä Evert Vedungin vaikutusarviointimallista. Arviointi toteutetaan kehittävän arvioinnin periaatteiden mukaisesti ja aineistoina hyödyn-netään sähköisiä kyselyitä, haastatteluita ja työpajoja. Tulokset Ulkoisen arvioinnin tuloksia raportoidaan työ- ja elinkeinoministeriölle kerran vuodessa kirjallisen arviointiraportin muodossa. Lisäksi kehittävän arvioinnin periaatteiden mukai-sesti on toteutettu jatkuvaa palautteenantoa. Avainsanat työperusteinen maahanmuutto, kehittävä arviointi, ohjelma-arviointi, Euroopan sosiaali-rahasto Verkkojulkaisut Vuosittain ilmestyvät arvioinnin sähköiset väliraportit 2010 - 2012 löytyvät osoitteesta: http://www.tem.fi/index.phtml?s=5298

55

Kuntoutussäätiössä tehdyistä hankkeista julkaistut raportit 2009 - 2013 Kuntoutussäätiön julkaisusarjoissa tai internetsivuilla ilmestyneet Haapasalo S, Korkeamäki J (toim.) (2009) Kuntoutuspalveluita aikuisten oppimisvaikeuk-siin. Opi oppimaan -projektin väliraportti. Kuntoutussäätiön työselosteita 38. Helsinki. Harju H, Koskela T, Linnolahti O (2012) Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk) -hankkeen ulkoinen arviointi. Teoksessa: Mäkelä-Pusa P, Harju H (toim.) (2012) Pientyöpaikkojen työ-kyvyn tuki. Kuntoutussäätiön työselosteita 44. Helsinki. http://www.kuntoutussaatio.fi /files/873/ pientyopaikkojentyokyvyntuki.pdf Jalava J, Koskela T (2009) Naisten sydänterveyden edistäminen -hankkeen arviointi. Kun-toutussäätiön arviointiraportteja 2. Helsinki. Jalava J, Vaittinen E (2010) Kuntoutuspalveluohjauksen haasteet ja hyödyt. Itellan kuntou-tuspalveluohjaus -hankkeen arviointi. Kuntoutussäätiön arviointiraportteja 4. Helsinki. Jalava J, Vaittinen E, Harju H, Saarela I (2010) Kidutettujen kuntoutuspalvelut -projektin vai-kuttavuuden arviointi. Kuntoutussäätiön arviointiraportteja 3. Helsinki. Julkunen J, Pietilä P, Gustavsson-Lilius M, Sala R, Sauliala T, Notkola V (2012) Yli 60-vuotiaiden sepelvaltimotautia sairastavien avokuntoutuksen kehittäminen ja vaikutta-vuuden arviointi (Sydän 60+). Kuntoutussäätiön tutkimuksia 85. Helsinki. Juntunen P, Puumalainen J, Mäkelä-Pusa P (2012) Perustuksia valamassa. Pientyöpaik-kojen työterveysyhteistyö. Kuntoutussäätiön työselosteita 43. Helsinki. Järvikoski A, Hokkanen L, Härkäpää K (toim.) (2009) Asiakkaan äänellä. Odotuksia ja arvi-oita vaikeavammaisten lääkinnällisestä kuntoutuksesta. Kuntoutussäätiön tutkimuksia 80. Helsinki. Korkeamäki J, Aikuisten oppimisvaikeudet (2010) Näkökulmia selviytymiseen. Kuntoutus-säätiön tutkimuksia 83. Helsinki. Korkeamäki J, Reuter A, Haapasalo S (2010) Aikuisten oppimisvaikeuksien tunnistaminen, arviointi ja kuntoutus. Opi oppimaan -hankkeen toimeenpano ja tulokset. Helsinki: Kuntou-tussäätiön työselosteita 40. Helsinki. Koskela T, Vedenkannas E, Linnolahti O (2012) Sydän 60+ -hankkeen ulkoisen arvioinnin loppuraportti. Kuntoutussäätiö. http://www.kuntoutussaatio.fi/files/ 843/Sydan_60_arviointiraportti.pdf Mattila-Aalto M (2009) Kuntoutusosallisuuden diagnoosi. Tutkimus entisten rappiokäyttäjien kuntoutumisen muodoista, mekanismeista ja mahdollisuuksista. Kuntoutussäätiön tutkimuk-sia 81. Helsinki.

56

Mäkelä-Pusa P, Harju H (toim.) (2012) Pientyöpaikkojen työkyvyn tuki. Kuntoutussäätiön työselosteita 44. Helsinki. Mäkelä-Pusa P, Terävä K, Manka M-L (2011) Yrittäjien työhyvinvointi, työkyky ja kuntou-tus. Selvitysraportti pienyrittäjien ja maatalousyrittäjien työkyvystä, hyvinvoinnista, työky-vyntuen ja kuntoutuksen tarpeesta. Kuntoutussäätiön työselosteita 41. Helsinki. Nukari J (2010) Aikuisten oppimisvaikeuksien psykologinen arviointi. Kuntoutussäätiön työ-selosteita 39. Helsinki. Pensola T, Kesseli K, Shemeikka R, Rinne H, Notkola V (2012) Kuntoutukseen? Sosio-ekonomiset tekijät Kelan kuntoutukseen hakemisessa ja myönnöissä. Kuntoutussäätiön tutkimuksia 86. Helsinki. Pensola T, Shemeikka R, Kesseli K, Laihiala T, Rinne H, Notkola V (2012) Palkansaaja, yrittäjä, työtön. Kuolleisuus Suomessa 2001 - 2007. Kuntoutussäätiön tutkimuksia 84. Helsinki. Rantanen P, Julkunen J, Vanhanen H (2009) Naisten sydänterveyden edistäminen terveys-neuvonnan ja varhaiskuntoutuksen keinoin. Satunnaistettu vaikuttavuustutkimus. Kuntoutussäätiön tutkimuksia 82. Helsinki. Shemeikka R, Iipinge S, Indongo N, Siiskonen H, Torkko T, Notkola V (2009) Reproductive health in southern Africa: Government policies and changes in sexual and reproductive health and rights. Final report. Rehabilitation Foundation, Evaluations Reports 1. Helsinki. Terävä K (2012) Selvitys työkyvyn tuen malleista ja työterveyshuoltoyhteistyöstä vuokra-työssä. Kuntoutussäätiö. http://www.kuntoutussaatio.fi /files/1096/selvitys_tyokyvyn_tuen_ malleista.pdf Tiainen R, Oivo M, Puumalainen J, Korkeamäki J (2011) Tukea masennuksen jälkeiseen työhön paluuseen. Työhön paluu -projektin loppuraportti ja arviointi. Kuntoutussäätiön työselosteita 42. Helsinki. Julkaisumme löytyvät myös osoitteesta: www.kuntoutussaatio.fi/julkaisut Muiden toimijoiden julkaisusarjoissa tai internetsivuilla ilmestyneet

Ala-Kauhaluoma M, Henriksson M (2011) Akateemisten pätkätyöläisten hyvinvointi ja kuntoutus. TUULI-kehittämishankkeen arvioinnin loppuraportti. Kela, Sosiaali- ja terveys-turvan selosteita 77. Tampere. Buchert U, Vuorento M (2012) Suomalaisten hyvinvointipalveluiden ammattilaisten nä-kemyksiä maahanmuuttajien ammatillisen ja mielenterveyskuntoutuksen haasteista ja ratkaisuista. Kela, Sosiaali- ja terveysturvan selosteita 8. Tampere.

57

Gould R,l Härkäpää K, Järvikoski A (toim.) (2012) Toimiiko työeläkekuntoutus? Eläketur-vakeskuksen tutkimuksia 01. Helsinki. Harju H, Juntunen P (2012) Yhdessä työhön -hankkeiden vaikutusten arvioinnin loppura-portti. Kirkkopalvelut ry. http://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=1&ved=0CC4QFjAA&url=http%3A%2F%2Fwww.kirkkopalvelut.fi%2Fyhdessa%2Fimages%2Fstories%2FYhdess_tyhn_arvioinnin_loppuraportti__261112.pdf&ei=PiVQUavRJIn24QTOrIGYBQ&usg=AFQjCNG87CWjaYru73Y0MpbW8HAd-675kw&bvm=bv.44158598,d.bGE&cad=rja Harju H, Tuusa M (2012) Innovaatioassistentti-projektin toiminnan ja vaikuttavuuden arvioinnin loppuraportti. Julkaisussa Milena Fayt (toim.) Innovaatioassistentti. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu.C:69. Joensuu. Harju H, Tuusa M, Hietanen H, Linnolahti O (2012) Maaraportit Suomen, Viron, Ruotsin, Tanskan, Latvian ja Liettuan osalta sekä tapaustutkimukset Suomen ja Viron osalta. Teoksessa: Study on a comprehensive overview on traineeship arrangements in Member States Final Synthesis Report. DG Employment, Social Affairs and Equal Opportunities, European Comission 2011 - 2012. Luxembourg: Publications Office of the European Union, 2012. Harju H, Tuusa M, Nyholm S, Juntunen P (2012) Kaakon Sote-Into 2 -hankkeen ulkoisen arvioinnin loppuraportti. Kouvolan kaupunki. Hietala O (2013) A-klinikan asiakaskahvilassa: Etnografinen tutkimus asiakkaiden juomi-selle ja ammattiavulle antamista merkityksistä. Diakonia-ammattikorkeakoulun julkaisuja A Tutkimuksia 37. Tampere. Koskela T (2012) Kehittämishankkeiden arvioinnin tila. Motiivit ja arviointitiedon hyödyn-täminen sosiaali- ja terveysalojen järjestöissä. Avustustoiminnan raportteja 28. Raha-automaattiyhdistys. Kuopio. Koskela T, Linnolahti O (2012) Suomen Golfliiton harrastaja- ja terveysprofiili. Kuntoutus-säätiö yhteistyössä Golfliiton kanssa. http://www.golf.fi/documents/10162/17421/terveys- ja_harrastajaprofiili_2012.pdf Tuusa M, Vedenkannas E, Koskela T, Särkelä-Kukko M, Linnolahti O (2012) Päijät-Hä-meen kuntien työvoimapolitiikan tilanne ja toimenpideselvitys. Päijät-Hämeen liitto. http://www.paijat-hame.fi/easydata/customers/paijathame/files/aluekehitys/ hanketoi-minta/ paijat-hameen_kuntien_tyollisyysselvitys_loppuraportti.pdf Valkonen J, Henriksson M, Tuulio-Henriksson A, Autti-Rämö I (2011) Psykoterapeutit Suomessa. Psykoterapiapalvelut ja niiden järjestäminen. Kela, Sosiaali- ja terveysturvan selosteita 74. Tampere.

58

Kuntoutussäätiö

Kuntoutussäätiö

Kuntoutussäätiö on kuntoutuksen

tutkija, kehittäjä, arvioija, kouluttaja

ja tiedottaja. Osaamisalueitamme

ovat kuntoutusjärjestelmän toimi-

vuuteen, kuntoutustarpeeseen, toi-

mintakykyyn, työhyvinvointiin sekä

osallisuuteen ja työllistymisen tuke-

miseen liittyvät kysymykset.

Kuntoutussäätiö

Pakarituvantie 4–5PL 39, 00411 HelsinkiPuh. (09) 53041www.kuntoutussaatio.fi

Kuntoutussäätiö