tvky.infotvky.info/.../2013/12/kaavamuistutus-lopullinen-kh.docx · web viewmittaukset on tehtävä...

RAAHEN ETELÄISTEN TUULIVOIMALA-ALUEIDEN OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSEN MUISTUTUS sivu /

RAAHEN ETELÄISTEN TUULIVOIMALA-ALUEIDEN TUULIVOIMAKAAVAEHDOTUKSEN MUISTUTUS

RAAHEN KAUPUNGINHALLITUKSELLE20.09.2013


Arvoisat Raahen kaupunginhallituksen jäsenet:Raahen kaupunginhallitus on hyväksynyt Raahen eteläisten tuulivoimala-alueiden kaavaehdotuksen sellaisenaan 19.8.2013 ilman mitään lisäyksiä. Kaupunginhallituksen, ei ainoastaan virkamiesten, vastuulla on se, että ELY-keskuksen YVA-lausunto huomioidaan kaavoitusta tehtäessä. Hankkeella on ennennäkemätön vaikutus raahelaisten elinympäristöön. Tämän kaavahuomautuksen/muistutuksen lopusta löytyy yhteenveto. Ennen siihen tutustumista on tarpeen tutustua tarkemmin myös 29.5.2013 julkaistuun ELY-keskuksen YVA-lausuntoon. SEN lopusta löytyy lausunnon yhteenveto ja johtopäätökset sekä myös liitteenä suuri määrä eri tahojen lausuntoja/kannanottoja, jotka myös on syytä ottaa huomioon.

1 MUISTUTUS RAAHEN OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA.............................................41.1 Yleistä...................................................................................................................................4

Tuulivoiman pysäytysmääräys tulee merkitä kaavaan sitovasti...........................................4 Tuulivoimaloiden tehon, korkeuden ja määrän pienentäminen...........................................5 Näyttövastuu rakentajalla.....................................................................................................5 Loma-ajan määrityksen ongelmat........................................................................................5

1.2 Kaavaehdotuksessa on huomioitava.....................................................................................5 Poikkeuksesta tulee sääntö...................................................................................................6 Suunnitteluvaiheessa ilmoitettujen haittojen toteaminen aliarvioiduiksi tuotantovaiheessa7

1.3 Kaavaehdotuksen laillisuudesta...........................................................................................7 1.4 Tuulivoimavaihemaakuntakaavassa hankkeelle on osoitettu pienempi alue.......................9

1.5 Kaavaehdotuksessa on tuulivoimala-alueiden yhteisvaikutus selvittämättä........................9 1.6 Tuulivoimaloille tarvitaan ympäristölupa näin lähellä asutusta.........................................10 1.7 Minimietäisyys asutukseen.................................................................................................10

Perustelut 2 km minimietäisyydelle...................................................................................11 1.8 Kaavaehdotuksen tuulivoimalat ovat Pyhäjoen kuntarajalla 12 1.9 Kaavoittajan tehtävänä on suojella asukkaita.....................................................................13 1.10 Meluvertailu Haminaan......................................................................................................13

1.11 Matalataajuisen melun häiritsevyys...................................................................................151.12 Kaavaehdotuksen melumallinnus on puutteellinen............................................................171.13 Kaavaehdotuksessa ei ole noudatettu Ympäristöministeriön ohjetta 4/2012 eikä tulevia

ohjeita 20 Luonnonhiljaiset alueet ja taustamelu...............................................................................21

1.14 Tuulivoimalamelu ja terveys..............................................................................................22 Tuulivoimaloiden melun häiritsevyys (kiusallisuus).........................................................23 Melun vaikutukset uneen....................................................................................................23 Välkevaikutus.....................................................................................................................23 Viitteet................................................................................................................................24

1.15 Tuulivoimalamelun mittaamisesta.....................................................................................24 Tuulivoimalan melupäästö (äänitehotaso) ja ympäristön melutaso...................................24

1.16 Tuulivoimalamelun analysointia........................................................................................241.17 Välke ja varjostus...............................................................................................................251.18 Lentoestevalojen häiritsevyys 26

1.19 Kaavaehdotuksen maisemaselvitys on puutteellinen 261.20 Kiinteistöjen arvo...............................................................................................................271.21 Verotuotto ja työllistäminen...............................................................................................27


1.22 Toiminnanaikainen seuranta...............................................................................................273 MUISTUTUKSEN ESITTÄJÄT...............................................................................................284 LÄHTEITÄ, LINKKEJÄ JA VIITTEITÄ.................................................................................28

Viitteitä.......................................................................................................................................29


1 MUISTUTUS RAAHEN ETELÄISTEN TUULIVOIMALA-ALUEIDEN OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA

Esitetty Raahen eteläisten tuulivoimaloiden osayleiskaavaehdotus (jatkossa lyhennettynä ’kaavaehdotus’) on mittakaavaltaan ja vaikutuksiltaan erittäin laaja hanke. Kyseisellä kaavaehdotuksella ei ole mitään tekemistä ”puiston” kanssa vaikka kaavaehdotus niin esittää, vaan kyseessä on energiantuotantoon tarkoitetun teollisuusalueen kaavaesitys. Kaavaehdotus aiheuttaisi mm. melua ja rajoittaisi alueen muuta käyttöä, esim. lähinaapureiden lisärakentamista omille tonteilleen. Tuulivoimaloiden kaavoittamista asutuksen sekaan houkuttelee tarvittavien teiden ja voimalinjojen läheisyys. Tuulivoimalat tulee kaavoittaa kauaksi asutuksesta ja rakentaa tarvittavat voimalinjat erikseen.

1.1 Yleistä

Tuulivoiman pysäytysmääräys tulee merkitä kaavaan sitovasti.

Kaavaehdotuksessa tulisi määrätä tuulivoimalan alue tv1-merkinnän yhteyteen, että voimaloiden aiheuttama melu tulee olla säädettävissä niin, että sen vaikutus ei ole kohtuuton.

Kuka päättää siitä, että tuulivoimalat määrätään pysäytettäväksi? Todennäköisesti ei kukaan. Pysäytyspäätös tulisi aiheuttamaan lukemattomia huomautuksia, mittauksia, valituksia, valituksen valituksia jne. Tästä on kokemusta jo Haminasta ja Barölandetista.

Esim. tuulivoimaloiden meluhaitoista oli Helsingin Sanomissa 28.8.2012 artikkeli "Tuulivoimalan melu kiusaa Haminassa". Suomen Voiman neljän tuulivoimalan koekäyttöä (käyttölupa oli voimassa viime vuoden loppuun) jouduttiin rajoittamaan arkisin klo 8-18 lähiseudun asukkaille aiheutuvien meluhaittojen vuoksi. Runsaan kahden kilometrin päässä lähimmästä tuulivoimalasta omakotitalossa asuva haminalainen Kalevi Suntio kuvaili neljän tuulimyllyn aiheuttamaa häiriötä: "Jatkuvaa kurnutusta konehuoneesta ja siipien vouhkaamista". Meluisat tuulivoimalat saavatkin aikaan merkittävää haittaa asumismukavuudelle, terveydelle ja aiheuttavat asuinalueen kiinteistöjen arvon alenemista. Korjausyrityksistä huolimatta kyseiset voimalat aiheuttavat edelleen meluhaittaa, ja asukkaat ovat valittaneet melusta kaupungin terveystarkastajalle (syyskuu 2013).

Asetettaessa tuulivoimalan käytölle rajoituksia, on viime kädessä haittaa kärsivän asukkaan voitava osoittaa rajoitusten rikkominen. Alkaa valitusprosessi. Sitten alkaa mahdollinen tutkintaprosessi, sitten korjausvaade, sitten uusi valitus jne. Ei ole uskottavaa, että tuulivoimayhtiö juristeineen kovin helposti rajaisi taloudellista toimintaansa. Mahdollinen loputon valitusprosessi tulisi työllistämään myös Raahen kaupunkia ja oikeuslaitosta.

Tämän välttämiseksi tuulivoimaloiden pysäytysmääräykset esim. lomakautena ja öisin, on sisällytettävä kaavaan jo etukäteen sitovina tai järkevintä olisi rakentaa tuulivoimalat niin kauaksi asutuksesta, että ne voivat tuottaa energiaa tauotta.


Tuulivoimaloiden tehon, korkeuden ja määrän pienentäminen

Alueelle on tulossa kymmenittäin 4.5 MW:n tuulivoimaloita. Vaihtoehtoisesti, haittavaikutusten pienentämiseksi, tuulivoimaloita voidaan kaavaehdotuksessa pienentää esim. 1-2 MW kokoluokkaan, niiden kokonaiskorkeutta vähentää alle 100 m ja määrää vähentää. Samalla pienenevät melu, välke, maisema ja lentoestevalojen aiheuttamat haitat sekä lumen ja jään lentäminen lavoista. Pienemmät 1 – 2 MW tuulivoimalat eivät myöskään tuota matalataajuista melua niin paljon kuin suuret teollisuusluokan tuulivoimalat. Suunnitteilla olevat 4,5 MW:n voimalat tuottavat varmasti matalataajuista melua, joten sisämeluarviointi on tehtävä ja melumallinnukseen on lisättävä +5 dB, kuten ELY- keskus velvoittaa. Kaavaehdotuksessa tulee tutkia ehdotettujen käyttörajoitusten lisäksi myös vaihtoehdot tuulivoimalatehojen, korkeuden ja määrän pienentämiselle.

Näyttövastuu rakentajalla

Kaavaesityksessä tulee mainita, että melun ja välkkeen ym. haittojen mittausvastuu on tuulivoimayhtiöllä. Tuulivoimayhtiön on heti toiminnan alettua teetettävä mittaukset ulkopuolisilla, puolueettomilla asiantuntijoilla naapuruston tonteilta sekä sisätiloissa. Näin on osoitettava, että Ympäristöministeriön ja Asumisterveysohjeen mukaiset raja-arvot alitetaan. Mittaus- ja näyttövastuu on toiminnanharjoittajalla, ei asukkailla.

Loma-ajan määrityksen ongelmat

Kuka määrittää mikä on loma-aika? Kaavoittajako? Entä, jos asunnoilla ja loma-asunnoilla ollaan kaavoittajan määrittelemän pysäytysajan ulkopuolella? Voivatko tuulivoimalat silloin häiritä asukkaita rauhassa, koska ei ole loma-aika? Omistusoikeuteen ja sen suojaan kuluu, että saa käydä omistamallaan kiinteistöllä milloin haluaa ilman riskiä ulkopuolisten tuottamasta terveydellistä vaarasta eikä vain virkamiehen määräämänä aikana. Jokaisella ihmisellä on myös oikeus terveelliseen elämään ja oikeus liikkua vapaasti. Myöskään maiseman ja alueen virkistyskäytön heikentäminen eivät ole hyväksyttävissä.

1) Loma-asuntoa on voitava käyttää säännöllisesti ympäri vuoden ja oman omaisuuden käyttöoikeutta tai lisärakentamista ei saa rajata tuulivoiman haitoin.

2) Asukkaiden elinympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta tai viihtyvyyttä ei saa heikentää.

3) Kaavaehdotus pilaa lähiympäristön melu-, välke- ja liikkuvilla varjoilla sekä ja valosaasteella (lentoestevalot). Lisäksi ongelmia aiheuttaa lumen ja jään lentäminen tuulivoimaloiden siivistä.

Kaavaehdotus pirstoo laajan ja yhtenäisen ekologisesti tärkeän metsäalueen ja täyttää nyt hiljaisen ja laajan metsäalueen melusaasteella.

1.2 Kaavaehdotuksessa on huomioitava, että:

a) Omistajat voivat käyttää loma-asuntoaan/asuntoaan säännöllisesti ympäri vuoden.b) Omistajat pidättävät itsellään oikeuden käyttää omaisuuttaan silloin kuin heille sopii,

eivätkä hyväksy sitä, että kunta, viranomaiset tai tuulivoimayhtiö rajoittavat sen käyttöä toisen, yksityisen edun takia (tuulivoimayhtiö). Kyseessä ei ole ns. julkinen etu.


c) Kaavoittajan (kunnan) ja viranomaisten velvollisuutena on laatia ja ohjata tuulivoimakaavaa tai – rakentamista siten, ettei se estä asukkaiden omaa maankäyttöä (esim. loma-asumista tai loma-asuntojen vuokratoimintaa) tai sen kehittämistä (esim. lisärakentamista) tai vaaranna asukkaiden elinympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta, viihtyvyyttä ja hyvinvointia.

d) Kaavaehdotuksen melurajoissa on huomioitava mahdollinen asuinrakennusten käyttötarkoituksen muutos loma-asunnoiksi, esim. muuton seurauksena asunto muutetaan loma-asunnoksi.

Poikkeuksesta tulee sääntö

Tuulivoimaloiden rakentamista on perusteltu sillä, että niiden avulla voitaisiin korvata fossiilisella energialla tuotetun sähköenergian tuottamista. Helsingin yliopiston Geotieteitten ja maantieteen laitoksen tutkija, tri Anders Siren osoitti 12.9.2013 pitämässään esityksessä, että tuulivoiman rakentaminen hiilidioksidipäästöjen estämiseksi on hyödytöntä. Sen sijaan tuulivoimalla tuotettu sähkö aiheuttaa valtiolle ja veronmaksajille 10-13 kertaiset kustannukset muihin vaihtoehtoihin verrattuna. Ainoa suuri hyötyjä on tuulivoimateollisuus, joka kerää valtavat voitot valtion tuella.

Tuulivoimaloiden säädöstä (lapakulmasäätö, pysäytysrajoitukset ja käynnin hidastaminen) näyttää olevan tulossa ensisijainen melun- ja välkkeentorjuntakeino, riittävän etäisyyden tai tuulivoimaloiden koon sijaan. Voidaan kysyä, miksi sähköenergian tuotantoon tarkoitetut tuulivoimalat pitää rakentaa niin lähelle asutusta, että niiden toimintaa joudutaan heti rajoittamaan ja sähkön tuotanto siten vähentämään tai kokonaan lopettamaan?

Ensin pitää käyttää kaikki muut kaavoitukselliset keinot. Ne ovat:

a. Alueen valinta (asutus, ympäristö ja muu maankäyttö huomioon)b. Kaava-alueen koko ja rajaus (koko vaikutusalue on otettava mukaan ja se on

yhteen sovitettava muun maankäytön sekä Haapajoki-Arkkukari osayleiskaavan kanssa. Tämän osayleiskaavan osalta tulee huomioida kaikki sinne kirjatut asiat, ei vain kaavan rajoja.)

c. Tuulivoimaloiden määrä ja sijoittelu (riittävä etäisyys asutuksesta, tuulivoimaloiden yhteisvaikutus)

d. Tuulivoimaloiden koko (voimaloiden koon ja yksikkötehon sopeuttaminen ympäristöön)

Tämä edellyttää, että on näistä on muodostettu todellisia vaihtoehtoja, on tehty avoin vaihtoehtotarkastelu ja valinta tehty selvillä asiallisilla kriteereillä. Tavoitteena pitää olla Ympäristöministeriön tuleva ohje sekä ohje YMLA 4/2012, jonka mukaan tuulivoimakaavat pitää lähtökohtaisesti tehdä niin, ettei ympäristölupia tarvita. Eli asukkaat voivat elää rauhassa ja riittävän etäällä olevat tuulivoimalat pyöriä täysillä ja tuottavasti.

Kaavaehdotuksessa on outoa kaavoittaa energiatuotannollinen teollisuusalue siten, että tuotantoa joudutaan lähtökohtaisesti ehkä rajoittamaan, jolloin tuotannon kannattavuus heikentyy. Ei ole hyvän kaavoitustavan mukaista, että kaavaehdotus julkaistaan, ennen kuin asuintonttien ja muiden maanomistajien kanssa on asiasta keskusteltu tai heitä


informoitu. Energiantuotannollisista syistä kai kaavaehdotus on tehty? Tuulivoimayhtiö tulisi todennäköisesti vastustamaan rajoituksia etenkin, jos ne olisivat ympärivuotisia.Tuulivoimaloiden sijainti tulee kaavoittaa siten, että ne voivat käydä täydellä teholla ympärivuorokautisesti vuoden jokaisena päivänä. Ehdotukset tuulivoimaloiden melumoodin käytöstä tai tuulivoimaloiden pysäyttäminen/osittainen käyttö tiettyinä ajankohtina ei kuulu melumallinnukseen, vaan ne ovat viimeisiä keinoja pienentää tuulivoimaloiden häiriötä, jos ongelmia tarkasta ja oikein tehdystä melumallinnuksesta huolimatta ilmenee. Kallista tuulivoimalaa ei kannata sijoittaa siten, että sen käyttöä joudutaan alusta asti jo lähtökohtaisesti rajoittamaan.

Suunnitteluvaiheessa ilmoitettujen haittojen toteaminen aliarvioiduiksi tuotantovaiheessa

Mikäli ympäristömelun suunnitteluarvot eivät vastaa todellisuutta, joudutaan tilanteeseen, jossa rakennettuihin, käynnissä oleviin tuulivoimaloihin tullaan tekemään meluselvityksiä, joista saattaa seurauksena olla tuulivoimaloiden käyttökieltoja tai – rajoituksia ja sähkötuotannon menetystä.

Mielestämme on selvää, että tuulivoimalalle YVA-selvityksessä/ kaavaehdotuksessa vaadittu säätömahdollisuus ei voi olla ensisijainen meluntorjuntakeino, eikä se myöskään ole oikeasti toimiva ratkaisu, jos sen piirissä on suuri määrä tuulivoimaloita ja suuri määrä asukkaita.

1.3 Kaavaehdotuksen laillisuudesta

Suomen perustuslain 10 §:n mukaan jokaisen kotirauha on turvattu. Lain 15 §:n mukaan jokaisen omaisuus on turvattu.

Lain 20 §:n mukaan vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön sekä mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon. Edelleen saman lain 22 §:n mukaan julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. On tietenkin selvää, että perustuslakiin otettuina nämä asiat ovat perustavanlaatuisia ja pyhiä oikeuksia.

Ympäristönsuojelulain 1 §:n mukaan lain tavoitteena on muun ohessa ehkäistä ympäristön pilaantumista ja turvata terveellinen ja viihtyisä sekä luonnontaloudellisesti kestävä ja monimuotoinen ympäristö.

Lain 3 §:n mukaan laissa tarkoitetaan ympäristön pilaantumisella sellaista ihmisen toiminnasta johtuvaa mm. melun, tärinän, säteilyn tai valon päästämistä ympäristöön, jonka seurauksena aiheutuu terveyshaittaa, haittaa luonnolle ja sen toiminnoille, ympäristön yleisen viihtyisyyden tai erityisten kulttuuriarvojen vähentymistä, ympäristön yleiseen virkistyskäyttöön soveltuvuuden vähentymistä, vahinkoa tai haittaa omaisuudelle taikka sen käytölle tai muu näihin rinnastettava yleisen tai yksityisen edun loukkaus.Saman lain 6 §:n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja että pilaantumista voidaan ehkäistä. Toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta


arvioitaessa on otettava huomioon muun ohessa toiminnan luonne ja pilaantumisen todennäköisyys sekä muut mahdolliset sijoituspaikat alueella.

Ympäristönsuojelulain 28 §:n 1 momentin mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan toimintaan on oltava lupa (ympäristölupa).

Luonnonsuojelulain 1 §:n mukaan lain tavoitteena on mm. luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen sekä luonnonkauneuden ja maisema-arvojen vaaliminen. Laissa on yksityiskohtaiset säännökset luontotyyppien, maiseman ja eliölajien suojelusta (29 – 49 §)Luonnonsuojelulain 58 §:n mukaan rangaistus vastoin tätä lakia tehdystä ympäristön turmelemisesta tai luonnonsuojelurikoksesta säädetään rikoslain 48 luvun 1-5 §:ssä. Luonnonsuojelurikkomuksesta laissa on säännökset 58 §:n 2 ja 3 momentissa.

Rikoslain 48 luvun 1 §:n mukaan joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta mm. saattaa, päästää tai jättää ympäristöön säteilyä tai muuta sellaista on tuomittava rangaistukseen ympäristön turmelemisesta. Saman luvun 2 §:n mukaan jos ympäristön turmelemisesta ympäristölle tai terveydelle aiheutettu vahinko tai tällaisen vahingon vaara on erityisen suuri ottaen huomioon aiheutetun tai uhkaavan vahingon pitkäaikaisuus, laaja ulottuvuus tai muut seikat ja rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksen tekijä on tuomittava rangaistukseen törkeästä ympäristön turmelemisesta. Samassa luvussa käsitellään myös ympäristörikkomus ja tuottamuksellinen ympäristön turmeleminen ja kuten yllä sanottu myös luonnonsuojelurikos.

Paitsi yllämainittuja lakeja yleiskaavan laatijan on huomioitava maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:ssä mainitut yleiskaavan sisältövaatimukset.

Ympäristön ja luonnonsuojelun kannalta ehkä suurimpia kysymyksiä ovat maisema-arvojen loukkaaminen sekä ympäristön pilaantuminen melun, tärinän ja valon päästämisellä ympäristöön sekä sitten vahinkojen aiheuttaminen alueen luonnon eläimistölle. Lisäksi toteutuessaan hanke aiheuttaisi vahinkoja omaisuuksien arvojen alentumisena. Koska suunniteltujen tuulivoimaloiden läheisyydessä on asutusta, asiassa on huomattava myös kotirauhasäännökset.

On käsittämätöntä esittää, että ympäristön pilaaminen olisi mahdollista tiettyinä kalenteri- tai kelloaikoina. Laki kieltää pilaamisen kaikkina aikoina. Lisäksi kirkkaiden, voimakastehoisten lentovalojen ympärivuorokautisen ja -vuotisen välkkeen eli siis valosaasteen leviämistä laajalle alueelle (30-40 km) ei voisi rajoittaa. Viranomaisselvityksissä myönnetään sentään, että laajalle näkyvät tuulivoimalapuiston voimalat muuttavat maisemakuvaa. Sen sijaan väite, että tuulivoimapuisto ei sijoitu ns. arvokkaille maisema- tai kulttuuriympäristölle on asia, jolle ainakaan laista ja Haapajoki-Arkkukarin osayleiskaavasta ei saa mitään tukea.

Kuten edellä on todettu, tätä asiakokonaisuutta on tähän asti käsitelty vain hallintoviranomaisiksi katsottavien tahojen osalta. Eri tahojen YVA-selostuksessa olevia eri tahojen lausuntoja ei ole käytännössä huomioitu lainkaan. Myös kaavaehdotuksen perustana ollutta ELY-keskuksen YVA-lausuntoa ei ole monilta osin noudatettu eikä asiantuntija- ja asukkaiden lausuntoja ole otettu huomioon lainkaan. Esim. melu- ja välkemallinnuksista puuttuu rakennusluvan saaneet Raahen Tuulivoima oy:n neljä Rautionmäen alueelle sijoittuvaa voimalaa, amplitudimoduloidun melun +5 dB lisäystä melun leviämisessä ei ole huomioitu eikä Digitan lausuntoon TV:n näkymisen ongelmista


alueella ole otettu kantaa ollenkaan. Kopsan 7 voimalasta jo tiedetään, että ne aiheuttavat television katselussa katkoksia ja häiriöitä lähialueella. Käsittelyissä on sivuutettu Suomessa voimassaolevat lait, samoin monilta osin valvovan viranomaisen ELY-keskuksen lausunto.

Tuulivoiman käyttäminen energian tuottamisessa saattaa ehkä olla kannatettava asia, mutta se edellyttää sellaisten vaihtoehtojen löytämistä, että lakien vaatimukset täyttyvät. Tällaisia vaihtoehtoja varmasti löytyisi esim. rakentamalla tuulivoimalat riittävän kauaksi asutuksesta, teollisuusalueille tai teiden varsille. Vaihtoehtoja ei tässä hankkeessa ole kuitenkaan haluttu perusteellisesti selvittää. Raahen eteläisten tuulivoimalapuistojen osayleiskaavaehdotus toteutuessaan myötävaikuttaisi lain vastaisten tuulivoimaloiden rakentamiseen ja kaavaehdotus sinänsä sisältää lain vastaisen asiantilan hyväksymistä.

Perustuslain 20 §:n ja alueen asukasluvun perusteella asianosaisten määrä on suuri.

Vaadimme, ettei asukkaita käytetä ”koekaniineina” kaavoittamalla teollisuusluokan tuulivoimaloita asutuksen läheisyyteen haittojen ollessa vielä tutkimattomia ja laillisesti epäselviä. Esimerkiksi Kopsassa jo nyt mm. tuulivoimalamelun suhteen on ongelmia ja niitä pitäisi seurata, jotta virheiltä vältyttäisiin ennaltaehkäisten. Missään Suomessa ei ole näin pitkällä olevaa suurta (määrä, koko, asutuksen läheisyys) tuulivoimalahanketta. Meluongelmat tulee ennen uusien hankkeiden eteenpäin viemistä saatikka hyväksymistä selvittää perinpohjaisesti. Pelkät selitykset eivät voi olla riittäviä ilman aukotonta ja puolueetonta asian tutkimista ja mittaamista. Tämän täytyy olla lähtökohtana kaupunginhallitukselle, virkamiehille ja tuulivoimayhtiöille suunniteltaessa hankkeen eteenpäin viemistä.

1.4 Tuulivoimavaihemaakuntakaavassa hankkeelle on osoitettu pienempi alue

Alueen tuulivoimavaihemaakuntakaavaluonnoksessa tuulivoimalle on Raahen alueella osoitettu selvästi pienempi alue kuin mitä osayleiskaavaehdotuksessa on esitetty. Mm. Rautionmäen ja Haapajärven alueelle ei maakuntakaavassa ole sijoitettu tuulivoimaloita (tilanne 10.9.2013 eli kaavaehdotuksen julkaisemisen jälkeen). Myös lentoestevalojen suuri määrä monen kylän keskellä tuo ennalta arvaamattomia ongelmia. Ennen kaavaluonnoksen julkaisemista olisi pitänyt odottaa viralliset ympäristöministeriön ohjeet ja maakuntakaavan seuraava vaihe. Kaavaehdotus tulee korjata alueeltaan vaihemaakuntakaavan mukaiseksi. On aiheellista kysyä, miksi kaavaluonnoksen ajoitus on juuri nyt, kun ELY-keskus velvoittaa ottamaan huomioon uudet ympäristöministeriön ohjeet tuulivoimarakentamisesta ja lisäksi pian julkaistavan maakuntakaavan ensimmäisen luonnoksen. Esimerkiksi kaupunki ei voi rakentaa kauppakeskusta, jos sitä ei ole maakuntakaavassa. Tuulivoimarakentamisen yhteydessä maakuntakaava on yhtä sitova.

1.5 Kaavaehdotuksessa on tuulivoimala-alueiden yhteisvaikutus selvittämättä Yhteisvaikutukset Raahen Tuulivoima Oy:n (juridisesti on selvää, että näillä voimaloilla on rakennuslupa, jota ei ole kumottu missään oikeusasteessa) neljästä Rautionmäelle sijoittuvasta tuulivoimalasta tulee tehdä yhteisvaikutusarviointi (melu, välke, varjo, lentoestevalot ja jään lentämisriski) mallinnuksin. Nyt niitä ei ole lainkaan käsitelty kaavaselostuksessa. ELY-keskuksen mukaan nämä mallinnukset tulee arvioida tarkemmin nyt meneillään olevassa kaavoitusvaiheessa ympäristöministeriön tulevat melun mallinnusohjeet huomioon ottaen. Erityisesti lentoestevalojen määrä monen kylän keskellä


lisääntyy. Ennen kaavaluonnoksen julkaisemista olisi pitänyt odottaa viralliset ympäristöministeriön ohjeet ja tuleva maakuntakaava. Myös Kuljunlahden voimalat tulee ottaa mukaan yhteisvaikutuksien arviointiin.

1.6 Tuulivoimaloille tarvitaan ympäristölupa näin lähellä asutusta

Tuulivoimalat on sijoitettu kaavaehdotuksessa asutuksen ja loma-asutuksen välittömään läheisyyteen, joka tulee nykytietämyksen mukaan aiheuttamaan melu- ja välkerasitusta asukkaille.

Katsomme, että ympäristölain mukaisesti lähimmät suunnitellut tuulivoimalaitokset ja niiden kaavaan merkityt alueet rajoittavat jopa seuraavien 50 vuoden aikaan maankäyttöä lähistön kiinteistöillä. Melu- ja välkehaitta voi estää kaavoituksessa lisärakentamisen omalle tontille ja siten rajoittaa oman tontin käyttöoikeutta.

Tehty asukaskysely oli mielestämme puutteellinen, koska arviolta suuri osa vastaajista (tai niistä jotka ovat kirjeen saaneet) asuu hankealueesta 2-10 km säteellä. On erikoista, että tuulivoimayhtiöt kyselevät YVA:n takia asukkailta aina 10 kilometriin asti mielipiteitä, mutta vähättelevät kuitenkin haittoja, vaikka asukkaita olisi melun ja muiden ympäristöhaittojen kannalta liian lähellä tuulivoimaloita. Asukkaiden edustajia ei ole pyydetty osallistumaan kaavoitustyöhön. Asukasyhteistyön voidaan katsoa näin ollen olleen puutteellista.

Tuulivoimakaavoituksessa tulee meluvaikutusten lähtöarvioinneissa kattavasti ottaa huomioon tuulivoimaloiden melun erikoispiirteet ja ymmärtää syvällisesti melun luonne.Tuulivoimaloiden paikkaa haettaessa pitää voimalat lähtökohtaisesti sijoittaa niin etäälle asutuksesta, että ympäristölupaa ei tarvita. Tämä on ympäristöministeriön lähtökohta tuulivoimaloiden sijoittamiselle. Järkevintä ja toimivinta on mielestämme haittojen minimoimiseksi yksinkertaisesti kaavoittaa tuulivoimalat riittävän etäälle, yli 2 km päähän asutuksesta ja muista herkistä kohteista. Joidenkin Kopsan asukkaiden kokemukset tuulivoimalamelusta osoittavat sen, että tämä 2 km ei ole riittävä etäisyys. Asia selviää tarkemmin kysymällä asiasta kaavoituspuolelta ja terveysviranomaisilta, joihin on oltu yhteydessä. Kopsan kokemusten perusteella matalataajuinen melu voi tunkeutua häiritsevänä meluna sisälle jopa 3 km päähän, jos talo sijaitsee mäellä.

1.7 Minimietäisyys asutukseen

Mm. Tuulivoima-kansalaisyhdistys suosittaa, jollei melusta eikä lentoestevalojen eikä varjojen välkkeen aiheuttamasta haitasta muuta johdu, tuulivoimaloiden minimietäisyys lähimmistä asunnoista tai vapaa-ajan asunnoista tulee olla lähtökohtaisesti yli 2 kilometriä, jos tuulivoimala on teholtaan 2-3 MW:ia ja voimaloita on vain yksi. Minimietäisyys pitäisi olla paljon suurempi, jos voimaloita on enemmän tai kyse on vapaa-ajanasunnoista tai jos voimalat ovat 3 MW:ia isompia tai jos lähistöllä on Natura-alue tai muu luonnonsuojelualue. Alueelle rakennettavat voimalat ovat teholtaan todella suuria, 4,5 MW, ne ovat jopa monen kylän keskellä (esim. Rautionmäen alue) ja niiden korkeus on yli 200 metriä.


Perustelut 2 km minimietäisyydelle

Tuulivoimaloiden lukumäärä ja niiden sijoittuminen asutukseen nähden on huomioitava melulaskennassa. Tuulivoimaloiden ääni on jaksollista, jolloin monen tuulivoimalan ääni ajoittain vahvistaa toisiaan. Modulaatiosyvyys voi olla jopa 9 dB, mikä tarkoittaa että melupäästö eli kuuloaistin aistima äänen energia saattaa vaihdella kymmenkertaisesti sekunnin välein, tehden tuulivoimamelusta erittäin häiritsevää.

Dr Christopher Hanning, 2010, suosittaa etäisyydeksi yli 2 km yli 2 MW turbiineille raportissaan: WIND TURBINE NOISE, SLEEP AND HEALTH:http://www.acousticecology.org/wind/winddocs/health/Hanning%202010_Wind%20turbine%20noise%20sleep%20and%20health%20November%202010.pdf.

”Tiedossa on, että tyypillinen 3 MW tuulivoimalan laskennallinen äänitaso ylittää 40 dB(A) vielä 1,5 km etäisyydeltä. Niinpä meluhaittojen lupamenettelyssä tulee vaatia tuulivoimaloiden sijoittamista vähintään 1,5 km etäisyydelle lähimmästä asumuksesta, kun kysymyksessä on 3 MW tuulivoimala.” Lähde: HS 22.3.2011 - ’Tuulivoimalat yli kilometrin päähän asutuksesta’, Vesa Viljanen Promethor Oy, johtava tutkija.

VTT:n Seppo Uosukainen: "Isoissa ja uusissa voimaloissa esiintyy lisäksi amplitudimodulaatiota, jonka ihmiset kokevat erityisen häiritseväksi".Tämä on tärkeä kommentti alan asiantuntijalta, sillä tuulivoimayhtiöiden markkinamiehet puhuvat päinvastaisesti "hiljaisista nykyaikaisista voimaloista".

Mm. Virossa käytetään minimietäisyytenä 1,5 km etäisyyttä. Saksa vaatii lainsäädännössään vähintään 2 km turvaväliä. Ison-Britannian Parlamentti on vahvistanut lain, jossa edellytetään 3 km turva-etäisyyttä tuulivoimalaan. Ranskassa on päädytty jo 2004 tutkimustiedon perusteella johtopäätökseen, että teollisuusluokan 200 metrisiä tuulivoimaloita ei pidä rakentaa alle 5 km (3,1 miles) etäisyydelle asutuksesta. Raahessa niitä ollaan rakentamassa jopa noin 1 km päähän asutuksesta! (Haapajärven voimalat/ Ketunperäntien asutus ja Rautionmäellä noin kilometrin päähän jopa loma-asutuksista).

Tuulivoimalaitoksen etäisyys tulee itse asiassa laskea tuulivoimalasta lähikiinteistöjen tonttirajaan eikä asuinrakennukseen. Kaavoitettaessa melurajat mallinnetaan asuinrakennukseen asti. Se tarkoittaa, ettei omalle tontilleen saa lisärakentaa, jos melurajat ylittyvät tontilla. Tällöin tontin rakennusoikeus on mitätön. On väärin mallintaa melurajat lähiasuinrakennuksiin, yli toisten omistaman maan. Melumallinnukset tulee toteuttaa siten, että koko melu- ja haitta-alue jää tuulivoimayhtiön oman tontin sisäpuolelle, ei naapureiden.

Ympäristöministeriö 2012: ”Tuulivoimaloiden tapauksessa keskeisin käytettävä meluntorjuntakeino on riittävä etäisyys tuulivoimalan ja tarkastelupisteen (kuten asutuksen) välillä”.

VTT/ Hannu Nykänen Tuulivoimarakentamisen neuvottelupäivä 21.12.2012: ”Yksinkertaisin tapa vähentää tuulivoimaloiden melun haittavaikutuksia on riittävä suojaetäisyys melulle altistuvaan kohteeseen. Äänen kuultavuus ja häiriövaikutus riippuvat etäisyyden lisäksi ennen kaikkea yksittäisen tuulivoimalan koosta (napakorkeus ja roottorin lapojen pituus) ja tyypistä, sen tuottaman melun aika- ja taajuusalueen ominaisuuksista sekä voimaloiden lukumäärästä tuulivoimapuistossa”.

http://www.acousticecology.org/wind/winddocs/health/Hanning%202010_Wind%20turbine%20noise%20sleep%20and%20health%20November%202010.pdf#_blank



Jos haittojen takia kaavoitus tuntuu vaikealta, niin on olemassa helpompi vaihtoehto. Määritetään pakollinen minimisuojaetäisyys siten, että tuulivoimalat sijoittuvat niin kauas asutuksesta, että edes ’worst case’ -meluarvot eivät voi ylittyä. Nykyhetken tiedon mukaan tämä tarkoittaa yli 2 km etäisyyttä metsäisessä maastossa. Toinen vaihtoehto on pienentää tuulivoimaloiden tehoa, korkeutta ja määrää.

Vaihtoehtoisesti tuulivoimaloita voi sijoittaa valmiiksi meluisaan ympäristöön tai valita niin pieniä tuulivoimaloita, että ne voidaan sijoittaa lähemmäksi asutusta. Tässä yhteydessä on myös syytä muistaa, että sekä lainsäädäntö, että hyvä kaavoituskäytäntö edellyttävät, että uusi maankäyttö pitää sopeuttaa ympäristöön, eikä päinvastoin.

Kaavoituksellinen lähtökohta: tavanomaisessa kaavoituksessa yleiskaavan jälkeen tulee asemakaava, jossa rakentaminen täsmentyy huomattavasti. Uuden lainsäädännön myötä rakennuslupa voidaan tietyissä olosuhteissa myöntää suoraan tuulivoimayleiskaavan perusteella. Tämä asettaa suurempia vaatimuksia yleiskaavan sisällölle. Se ei voi olla niin ylimalkainen kuin muiden maankäyttömuotojen osalta. JA ENNEN KAIKKEA VÄHIMMÄISVAATIMUS ON NOUDATTAA ELY-KESKUKSEN YVA-LAUSUNNON LINJAUKSIA.

On vaadittava, että lopulliset turbiinit, torni- ja siipivaihtoehdot tulevat olla tiedossa jo kaavoitusvaiheessa ja että melumallinnus tehdään kaikille vaihtoehdoille. Eli kaavassa mallinnettu turbiini, torni ja siipi on sitoutettu rakennuslupaan. Eli turbiinimallin vaihtuessa, prosessi alkaa alusta ja on tehtävä uusi mallinnus lupineen.

1.8 Kaavaehdotuksen tuulivoimalat ovat Pyhäjoen kuntarajalla

Selvitykset rajautuvat Pyhäjoen (Piehingin Sarvankangas) kuntaan. Koska kaavaehdotuksen tuulivoimalat on siirretty aivan kuntarajaan kiinni, niin kaikki samat selvitykset kuin Raahen puolella on tehtävä myös Pyhäjoen puolella; huomioiden melu, maisema, luonto, linnut, lepakot jne.

Voimalasuunnitelmat ovat muuttuneet rajatun asukaskyselyn jälkeen

On muistettava, että alun perin asukaskyselyn aikoihin 2010 Raahen hanke oli paljon pienempi tehoiltaan (=haitoiltaan). Hankkeen edetessä voimaloiden tehot ovat kasvaneet olennaisesti. Kaavaesityksestä puuttuu Haapajoki-Arkkukarin asukasluku, joka on joissakin yhteyksissä ollut noin 1000 asukasta. Kaavan jo rakennetut ja rakentamattomat asuinpaikat on saatettava ajan tasalle selkeän ja luettavan kartan avulla.

Uusien voimalinjojen rakentamisen kustannuksia optimoidaan huomioimatta hanke-alueen asutukselle aiheutuvaa haittaa. Kaavoittamalla tuulivoimala-alueet kauemmas voimalinjoista tulisi etsiä paremmin energian tuotantoon sopivia teollisuusalueita, joissa on vähemmän asutusta ja siten vähentää asutukselle aiheutuvaa haittaa.

.


Kuvasovitteet

Kaavaehdotuksessa ovat kyseessä jopa yli 200 m korkeat tuulivoimalat. Kuvasovitteet ovat alamittaisia ja liian kaukaa esitettyjä. Kuvasovitteissa tulee taustalla käyttää pilvetöntä taivasta, koska silloin vaaleat voimalat näkyvät siten kuin ne oikeasti näkyvät maisemaa hallitsevina aurinkoisella ilmalla. Kuvasovitteet tulee esittää tuulivoimalan juurelta, 1 km, 2 km, 5 km ja 10 km päästä (eli 0x, 5x, 10x, 25x ja 50x korkeus), jotta voimaloiden koosta saa kuvasovitteista oikean käsityksen. Myös yökuvien sovitteet tulee olla lentoestevaloineen edellä mainituilta etäisyyksiltä.

Nykyisellään kaavaehdotuksen kuvasovitteet eivät anna realistista kuvaa hankkeesta. Kuvasovitteet tulee korjata todellisten rakennettavaksi aiottujen tuulivoimaloiden korkuisiksi ja siipipituuden tulee olla sama kuin näillä. Lisäksi näkymiä tuulivoimaloiden alueelle tulee mallintaa asutusten näkökulmasta, ei vain esim. teiltä.

1.9 Kaavoittajan tehtävänä on suojella asukkaita

Kaavoittajan tehtävänä on ensisijaisesti vastata terveellisen ja viihtyisän asuinympäristön varmistamisesta kaavoituksen keinoin. Mutta nyt kaavaesityksessä esitetään tuotavaksi tuulivoimalat jopa noin kilometrin päähän asutuksesta. Onko kyse ollut tietämättömyydestä vai välinpitämättömyydestä? Kaavoittaja on sivuuttanut tärkeimmän tehtävänsä; kuntalaisten elinympäristön terveellisyydestä, turvallisuudesta, viihtyvyydestä ja hyvinvoinnista huolehtimisen. Miksi asunnolle tai loma-asunnolle on vaikea saada rakennuslupa, mutta tuulivoimaloille ei? Jatkossa nämä luvat muuttuvat lähes mahdottomaksi saada tuulivoimakaavan myötä. Kaikki eivät halua maaseutumaisen asumisen näkökulmasta melko pieniä jo kaavoitettuja tontteja. Asumisen laajeneminen pysähtyy vuosikymmeniksi, vaikka alueella on kouluja, vanhainkoti jne.

Viranomaisten ja kaupunginhallituksen tehtävänä olisi ollut tiedottaa kuntalaisia myös tuulivoiman haitoista ennen hankkeen alkua, eikä vain toteuttaa tuulivoimayhtiön toiveita. Lisäksi kaavoittaja on antanut kaavoitusvalmistelun (ja YVA), melunmittauksen ja – mallinnuksen saman tuulivoimalarakennuttajan palkkaaman konsultin (Pöyry Oy) tehtäväksi. Tämä ei ole puolueetonta toimintaa. Vaadimme, että kaavoittajan tulee puolueettomana tahona käyttää eri konsulttia kuin tuulivoimayhtiö.

Suomen perustuslain mukaan vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta sekäympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön sekä mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon (PL 20§). Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen (PL 22§).

Vai onko tehty poliittinen päätös, että tuulivoimalat ovat Raahen kuntalaisia tärkeämpiä?

1.10 Meluvertailu Haminaan

Vertailuna Haminan Mäkelänkankaalla, jossa on neljä 2 MW:n tuulivoimalaa eli yli puolta pienempiä kuin Raaheen kaavaillut 4,5 MW laitokset. Lähimmät voimalat sijaitsevat 500 metrin päässä asutuksesta ja ovat öisin käyntikiellossa lupa-arvon 45 dB(A) ylittävän


melun takia. Valituksia siipien ja vaihteiston aiheuttamasta melusta on tullut yli kahden kilometrin päästä voimaloista (HS 28.8.2012). Hankkeen meluselvityksen mukaan haittaa ei pitänyt olla!

Kuinka Raahen kaavaehdotus voi olettaa, että Raahen yli kaksi kertaa isommat ja kymmenen kertaa lukuisammat voimalat voisivat sijaita noin 1 km:n päässä asutuksesta, kun Haminan Mäkelänkankaalla ei 2 kilometriäkään riitä?

Yksi suurimmista ongelmista on tuulivoimaloiden matalataajuuksisen melun kuuluminen kiinteistöjen sisätiloissa. Esim. tuulivoimamelun pitkäaikaismittauksessa Haminan Petkeleen 3 MW:n tuulivoimalan melu ylitti n. 9 m/s tuulennopeuksilla STM:n asumisterveysohjeen 1/2003 raja-arvot 125 Hz:n taajuudella. Alhaisimmillakin tuulilla asukkaat häiriintyvät äänestä. Pidempiaikainen altistuminen aiheuttaa erilaisia stressireaktioita, kuten unettomuutta ja verenpaineen nousua. Tämä vahvistaa asukkaiden valitukset. STY (pj Tuuliwatin Jari Suominen) kirjallisuusreferaatissaan kertoi melurajan olevan raja stressille, tinnitukselle jne. Raahen eteläisten tuulivoima-alueiden melumallinnuksia EI OLE TEHTY OIKEIN (vrt mm ELY-keskuksen YVA-lausunto ja ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen ohjeet). Koska melumallinnuksia ei ole tehty oikein, kaavaehdotusta ei olisi tullut edes julkaista.

Asumisterveysohje 2003 (s. 35): ”Unenhäirintää alkaa esiintyä, kun unen tai levon aikainen L-Aeq-taso ylittää 25 – 35 dB(A).”Raahen kaavaehdotuksessa tulee huomioida myös matalataajuinen melu niin, että taataan ihmisten hyvinvointi omassa kodissaan Asumisterveysohjeen mukaisesti.

Tuulivoimaloiden äänispektri pitää antaa 10 - 12 m/s vastaavassa tuulessa ½ oktaavikaistoittain, jotta voidaan laskea melu terssikaistoittain sisätiloissa. Haminan melumittauksissa on selvitetty erilaisen talon ulkoseinien äänen vaimentavuutta, jota voi käyttää laskuissa hyväksi. Mallinnettuja arvoja voidaan sitten verrata mitattuihin arvoihin.Haminan Energia Oy haki jokin aikaa sitten lupaa pystyttää 3 MW:n tuulivoimala 600–700 metrin päähän Petkeleen asuinalueelta. Ympäristölautakunta ei antanut lupaa, sillä asukkaat ovat valittaneet asuinalueelta 1,1–1,5 kilometrin etäisyydellä olevien tuulivoimaloiden melusta.

Tuulivoiman ”esimerkkimaassa" Tanskassa lisääntyivät kansalaisten valitukset melusta kiivaasti entisten 0,5-1 MW:n tuulivoimaloiden koon kasvaessa 2-3 MW:n kokoisiksi(joita Suomessa suunnitellut kaikki ovat paljon isompia, Raahen kaavaehdotuksessa olevat 4,5 MW). Tanskassa on moni perhe sairastunut ja joutunut muuttamaan, kun moderni ns. teollisuusluokan tuulivoimala (yli >2 MW) on rakennettu 500–600 metrin päähän talosta. Ministeriö joutui tämän ja mm. Aalborgin yliopiston tutkijoiden tutkimusten perusteella tekemään vuonna 2011 ehdotuksen tuulivoimaloiden aiheuttaman sisämelutason kiristämisestä 20 dB(A) tasolle. Joten Tanskassa kiristettiin vuoden 2012 alussa uusien voimaloiden aiheuttaman sisämelun rajaa tasolle 20 dB. Pääsyynä on uusien 2-3 MW:n voimaloiden aiheuttama möyryävä, matala, kauas kantava, humahteleva bassomelu korkealta asutuksen yläpuolelta. Se tunkee läpi rakenteiden, häiritsee unta. Melu on todistettavasti monien sairauksien riskitekijä (esim. WHO, EU:n Ympäristödirektiivi, Suomen Lääkärilehti 2012; 36, 2445-50).

Haminan Petkeleen asukkaat ovat kertoneet matalataajuisen äänen häiritsevän yli 1,5 km päässä tuulivoimalasta. Melu aiheuttaa mm. stressiä, unesta heräämistä ja


nukahtamisvaikeuksia. Melu on epämiellyttävää, siihen ei totu, eikä sitä voi paeta mihinkään sisätiloissa. Riippuen huoneen koosta voi melu kuulua (resonoida) kovemmin eri huoneissa.

Kaavaehdotuksessa tulee huomioida vastaavanlaisten tuulivoimala-alueiden nykytietämys Suomessa ja ulkomailla. Tuulivoimarakentamisen viranomaisohjeistus on myös päivittynyt sitten Raahen hankkeen alun 2009 - 2010. Ja uusi päivitys sekä maakuntavaihe tulee nyt syksyllä. Jo olemassa olevista muista hankkeista kertyneet kokemukset tulee ottaa huomioon kaavaehdotuksessa.

1.11 Matalataajuisen melun häiritsevyys

Tuulivoimalan melua voisi kuvailla häiritseväksi, jos se rajoittuisi ainoastaan ulkoalueisiin. Tuulivoimalan bassomainen melu kuitenkin tunkeutuu sisätiloihin vain hieman vaimentuen ja aiheuttaa vakavan uhan terveydelle ja viihtyvyydelle. Lisäksi loma-asunnoissa ei ole yleensä kiinnitetty huomiota seinärakenteiden äänen eristykseen. Unen laatu kärsii; nukahtaminen vaikeutuu ja tuulivoimalan melu aika ajoin herättää nukkujan. Melu aiheuttaa stressireaktioita.

Raahen kaavaehdotuksessa lähiasukkaiden uneen, terveyteen ja viihtyvyyteen vaikuttavaa jaksottaisen matalataajuisen melun analyysia ei ole esitetty.

Mm. oheisen linkin tieteellisen julkaisun yhteenvedossa todetaan, että suurten (2,3 - 3,6 MW) tuulivoimaloiden kuuloalueella oleva matalataajuinen melu (kaistalla 20-200 Hz) on merkittävästi kovempaa kuin pienten tuulivoimaloiden. Ohessa linkki tieteelliseen julkaisuun ”Low-frequency noise from large wind turbines”: http://ebookbrowse.com/moller-pedersen-low-frequence-noise-large-wind-turbines-pdf-d298231153

Ympäristöministeriön 4/2012 ’Tuulivoimarakentamisen suunnittelu’ ulkomelutason suunnitteluohjearvot:

Tuulivoimamelun 40 dB taso vastaa häiritsevyydeltään 70 dB liikennemelua.

http://ebookbrowse.com/moller-pedersen-low-frequence-noise-large-wind-turbines-pdf-d298231153



Tuulivoimaloiden aiheuttamat ongelmat ovat lisääntyneet voimaloiden kasvaessa. Jaksottainen ja matalataajuinen melu on paljon liikennemelua häiritsevämpää; tuulivoimaloiden 40 dB(A):n taso vastaa 70 dB(A):n liikennemelua.

Myös vielä kuuloalueella olevaan matalataajuiseen meluun on liitetty terveysvaikutuksiatuulivoimaloiden ympäristössä. Riittävän voimakas matalataajuinen ääni voidaan kokea epämiellyttävänä, ja se voi myös vaikeuttaa nukahtamista. Asumisterveysohjeessaon annettu kyseiselle melulle yöajan ohjearvot sisätiloihin (Sosiaali- ja terveysministeriö 2003).

Raahen kaavaehdotuksen käyttämä, jopa vain 1 km on aivan liian lyhyt etäisyys asutukseen ja erityisesti loma-asutukseen. Etäisyys on muutettava vähintään 2 km:iin. Nähtävästi tarkoituksena on tuoda ihmisten asuinalueille teollisuutta kaavoituksen keinoin asukkaiden terveyden uhallakin. YVA:ssakin alueesta käytetään nimeä ”massiivinen energiantuotantoalue”.

Ääniasiantuntijoilla on myös tiedossa melun kanavoitumisilmiö, jossa tuulivoimalan melu voi siirtyä ilmakehän lämpökerrostumissa jopa kilometrien päähän, alueille jonne melun ei pitänyt melumallinnuksessa yltää ollenkaan.


1.12 Kaavaehdotuksen melumallinnus on puutteellinen ja virheellinen

Pöyry Oy:n tekemä melumallinnus on tehty seuraavasti:

Melun lähtöarvona on käytetty LW=107,5dB(A), oktaavikaistat Mallinnusalgoritmi: ISO 9613-2

Mallinnuksessa ei ole mitenkään perusteltu, MIKSI 4,5 MW:n voimalan ääni ei olisi amplitudimoduloitua, kapeakaistaistaista tai impulssimaista. Missä ovat turbiinivalmistajan lukuarvot näistä?

Tuloksia ei ole esitetty yksityiskohtaisesti oktaavi- tai terssikaistoittain, vaikka konsulttiyhtiö itse on aiemmin ilmoittanut, että yli puolet suurten tuulivoimaloiden melupäästöstä syntyy nimenomaan pieni- eli matalataajuisella ”bassoalueella” eli n. 20-200 Hz. Siten ulkopuolinen asiantuntija ei voi mitenkään tarkistaa melumallinnuksen oikeellisuutta.

Kansainvälinen standardi melumittauksista IEC 61400-11, viimeisin versio ed. 3, 2012, edellyttää yksiselitteisesti, että meluarvot esitetään myös vähintään oktaavikaistoittain. Tätä standardia joko ei ole melumallinnuksessa noudatettu, tai konsulttiyhtiö on tarkoituksella jättänyt luvut ilmoittamatta. Todennäköisesti niistä käy ilmi,


että meluarvot ylittyvät pientaajuisen melun kaistoilla, kun kyseessä ovat näin suuret eli 4,5 MW:n voimalat.

Äänitasoja ei myöskään voi mitoittaa vain korkeintaan tuulennopeudelle 8 m/s, vaan myös vähintään 10-12 m/s oleville tuulille, jolloin tuulivoimalat vasta saavuttavat nimellistehonsa (4,5 MW) ja melupäästö lisääntyy.

Koska melumallinnus vaikuttaa suuresti tuulivoimaloiden sijaintiin ja etäisyyteen asutuksesta, lopullinen tarkka mallinnus on tehtävä jo kaavoitusvaiheessa, eikä sitä voida jättää rakennuslupavaiheeseen.

Kaavaehdotuksessa ei ole osoitettu, ettei 3-5 MW:n voimaloiden melu olisi amplitudimoduloitua (= ajallisesti, nopeasti vaihtelevaa ja siksi erittäin häiritsevää). Meluselvityksessä olisi ehdottomasti pitänyt käyttää Ympäristöministeriön ohjeen ja ELY- keskuksen lausunnon mukaista korjausta +5 dB voimalan lähtömeluun.

Koska desibeliasteikko on logaritminen, tällä on merkittävä vaikutus äänen leviämisessä kauemmaksi. Desibeliasteikolla esim. lisäys 100 desibelistä 110 desibeliin on prosentuaalisesti pieni, mutta tarkoittaa logaritmisella asteikolla äänienergian 10-kertaistumista. Siksi oikeat ja taatut valmistajan lähtötiedot meluanalyysille ovat tärkeät.Kaavaehdotuksen melumallinnuksen puutteet on korjattava.

Tässä yhteydessä on tärkeää huomata mitä samainen konsulttiyhtiö lausui aiemmassa YVA-selostuksen melumallinnuksessa (YVA-selostus,Puhuri Oy ja TuuliWatti Oy, Raahen eteläiset tuulipuistot, marraskuu 2012):

YVA-selostus, s. 185:

”…Tuulivoimamelussa esiintyvän amplitudimodulaation (äänitason ajallinen lasku ja nousu) on todettu olevan merkittävä häiritsevyystekijä tuulivoimamelussa suhteessa muihin melulähteisiin (esim. tasainen teollisuusmelu tai tieliikennemelu) (VTT 2011). Häiritsevyyden on todettu kasvavan nopeammin kuin tieliikennemelun häiritsevyys alkaen jo alhaisilla äänitasoilla lähtien 35 Db (A):stä.

Sään vaikutus on merkittävä tekijä melun leviämisessä, jonka leviäminen ympäristöön riippuu maaston pinnanmuodoista, kasvillisuudesta ja sääoloista, kuten tuulen nopeudesta ja suunnasta, sekä lämpötilasta (Di Napoli 2007). Moderni tuulivoimala on varsin korkea äänilähde ja melun syntymekanismin vuoksi pääosa melusta emittoituu keski-määrin voimalan napakorkeudelta.

Voimaloiden ryhmittely suhteessa meluherkkään kohteeseen vaikuttaa melun leviämiseen. Esim. asuinkohteiden kanssa samansuuntaisessa rivissä olevat voimalat voivat aiheuttaa myötätuuliolosuhteissa suurempaa melua, sillä toimiessaan lähes samalla roottorin kierrosnopeudella voi amplitudimodulaation esiintyvyys kasvaa (synkroninen vaikutus). Tuulivoimamelun luonteeseen kuuluukin suuri ajallinen vaihtelevuus niin äänitasossa kuin äänen luonteessa.”


s. 185:

Melulaskennan parametrit on valittu siten, että ne noudattavat kansainvälisiä suosituksia tuulivoimaloiden melun leviämisen laskemiseksi voimaloista poispäin. Melun leviäminen on laskettu käyttäen pohjoismaista teollisuusmelumallia (General Prediction Method). Lavan jättöreunamelun sekä yleisesti lavasta emittoituvan aerodynaamisen melun suuntaavuudesta johtuen, meluemissio tapahtuu käytännössä aina vähintään voimalan napakorkeudelta, jolloin melun vaikutusalue ulottuu laajemmalle alueelle verrattuna ti-lanteeseen, jossa melulähde sijaitsisi matalammalla (esim. liikennemelun mallinnus).

Kansainvälisesti käytössä olevien melulaskentaohjeiden mukaisesti (mm. Bowdler & Leventhall 2011) melumallinnus on edellä mainitusta äänen suuntaavuudesta johtuen tehty käyttäen laskennassa kovaa maanpintaa (G=0) koko laskenta-alueella, vaikka maanpinta sinänsä ei ole alueella kauttaaltaan kovaa, vaan osin pehmeää. Toinen käy-tössä oleva vaihtoehto on käyttää puolipehmeää maanpintaa (G=0.5) siten että tuulivoi-malan takuutestin epävarmuus tai yleinen takuun virhemarginaali huomioidaan ensin kunkin mallinnetun yksikön äänitehotasossa (mm. Bowdler & Leventhall 2011).

s. 186:

”…Mallinnuksen tulokseen vaikuttavat varsin merkittävästi mallinnuksessa käytetyt para-metrit ja käytetty malli. Tässä työssä on valittu konservatiivinen lähestymistapa ja mal-linnus on tehty kansainvälisten tuulivoimamelulaskentaohjeiden mukaisesti. Mikäli mal-linnuksessa käytettäisiin puolikovaa maanpintaa (G=0.5), jäisi mallinnettu tulos noin 2- 3 dB pienemmäksi tässä mallinnuksessa esitetystä. Mikäli mallinnuksessa käytettäisiin ISO 9613-2 standardin mukaista teollisuusmallia (esim. WindPro), saataisiin mallinnuksesta noin 1 dB matalampi tulos samoilla mallinnusparametreillä. Jos siis käytetään puolikovaa maanpintaa ja edellä mainittua mallia, saadaan tulokseksi noin 3-4 dB tässä työssä käytettyä mallinnusta matalampi desibelitaso, joka käytännössä tarkoittaa monta sataa metriä suppeampaa leviämisvyöhykettä”.

Konsulttiyhtiö on nyt käyttänyt uudessa melumallinnuksessaan maanpinnan kovuuskertoimena G=0.4 ja mainittua ISO 9613-2-standardia.

Aiemmassa arvioinnissa melupäästöt 3 MW:n voimaloille olivat 106,5 dB(A), uudessa selvityksessä 4,5 MW:n voimaloille 107,5 dB(A).

Toisin sanoen, kuten yllä olevasta käy hyvin ilmi, uusi melumallinnus aliarvioi merkittävästi melun leviämistä, eikä sitä voi käyttää päätöksenteon perusteena.

Raja-arvot

Virkistysalueilla, joissa yövytään väliaikaisesti, tulisi suunnitteluohjearvona käyttää keskiäänitasoa LAeq 35 dB. Lukuarvo on tutkimuksissa pidetty raja-arvona melun univaikutusten syntymiseen. Mikäli tuulivoimalan äänen spektri sisältää melulle häiriintyvässä kohteessa tonaalisia tai kapeakaistaisia taajuuskomponentteja tai ääni on impulssimaista tai selvästi amplitudimoduloitua (äänen voimakkuus vaihtelee ajallisesti), lisätään laskenta tai mittaustulokseen 5 dB ennen suunnitteluohjearvoon vertaamista. Jo


nyt esimerkiksi Erkki Kettukankaan käyttämässä loma-asunnossa Korpiloukko Rn:o 17:26 ja Antero Siuvatin kesäasunnossa Balkinradan tiellä meluraja 35 dB ylittyy. Ylityksiä on myös Ketunperän suunnalla.

Tuulivoimalan melu on vaihtelevaa ja useamman voimalan kuuluessa samalle paikallesyntyy resonansseja, jotka lisäävät vaihtelevuutta ja amplitudimodulaatiota huomattavasti. Tästä syystä kaikkiin laskentatuloksiin on lisättävä 5 dB ennen vertaamista suositteluarvoihin.

Taustamelu

Tuulen nopeusero maanpinnan ja napakorkeuden välillä on suurimmillaan yöllä, jolloinmuut taustamelulähteet ovat yleensä hiljaisimmillaan. Alue on vähäistä liikenne- ja maatalousmelua lukuun ottamatta hiljaista, joten tuulivoimalan pientaajuinen melu erottuu suuren osan aikaa selkeästi.Edellä mainittu huomioiden kaavaehdotuksen meluselvitys ei anna luotettavaa kuvaa melutilanteesta.

JohtopäätöksetTuulivoimaloiden melutaso ylittää lähimmissä kohteissasuositusarvot huomattavasti, kun mukaan lasketaan ELY-keskuksen lausunnon mukaan huomioon otettavat Raahen Tuulivoima oy:n neljä tuulivoimalaa ja lisätään +5dB. Lisäksi tuulivoimalan melun erottuvuus ja sitä myötä häiritsevyys asuntokohteissa on selvityksen antamaa kuvaa huomattavasti suurempaa. On myös huomioitava, että tuulivoimakaava on talousmetsien alueilla ja metsien hakkaaminen muuttaa tilannetta huomattavasti.

1. Vaadimme, että kaavaehdotuksen melumallinnus korjataan matalataajuinen melu huomioiden. Tulokset on esitettävä vähintään oktaavikaistoittain. Maanpinnan kovuuskertoimen on oltava G=0 eli kovan maan kerroin, joka huomioi myös maanpinnan talviset (jäiset, lehdettömät) olosuhteet (viite: melututkija Denis Siponen, VTT, lausunto Kemiönsaaren valtuustokokouksessa 12.9.2013).

2. Kaavaehdotuksen melumallinnus korjataan oikeasti pystytettäväksi aiotun tuulivoimalan valmistajan takuuna antamiin melupäästötietoihin perustuvaksi.

3. Vaadimme, että kaavaehdotuksessa mallinnettua tuulivoimalaa käytetään kaavassa sitovasti myös rakennusvaiheessa.

4. Vaadimme, että kaikkiin kaavaehdotuksen melulaskentatuloksiin on lisättävä 5 dB Ympäristöministeriön ohjeen mukaisesti ennen vertaamista suositteluarvoihin.

1.13 Kaavaehdotuksessa ei ole noudatettu Ympäristöministeriön ohjetta 4/2012Kaavaehdotuksen meluselvitys, kun se tehdään oikein, ei täytä suosituksia suojaetäisyyden mitoittamiseen voimaloiden meluarvoille

Melussa on otettava huomioon myös sosiaali- ja terveysministeriön asumisterveysohjeen (2003:1) mukaiset melutasojen ohjearvot asunnoissa ja muissa oleskelutiloissa.

Kaavaehdotuksessa EI ole huomioitu kaikilta osin Ympäristöministeriön 4/2012 ’Tuulivoimarakentamisen suunnittelu’ – dokumentissa esille tuotuja meluasioita.


Ympäristöministeriön nykyisiä ja tulevia melun ohjearvoja ja suosituksia pitää ehdottomasti noudattaa.

Äänentaso voi vaihdella jopa muutamien minuuttien aikana rajusti. Pitkäaikaiskeskiarvoistaminen (9-13 tuntia) ei siten sovellu ollenkaan tuulivoimaloiden melusuunnitteluun. Asumisterveysohjeen äänitasoja mitataan 1 tunnin keskiarvolla. Tämä on mielestämme pisin sykli, jota voi käyttää myös ulkoarvoja laskettaessa.Tuulensuunta ja nopeus voi vaihdella muutaman tunnin sisällä rajusti.

Tuulennopeuksien kumulatiiviseen kertymään perustuva menetelmä ei sovellu käytettäväksi tunnista toiseen muuttuvan tuulen voimakkuuden takia. Tuulen huippuarvojen tasoittaminen johtaa siihen, että häiritsevyys yritetään saada keinotekoisesti poistettua keskiarvoistamalla se. Tuulivoimaloiden melu on amplitudimoduloitunutta ja sen luonteeseen kuuluu nopeat vaihtelut. Maaston kovuus on mallinnuksessa oletettava nollaksi (ei 0.4, mikä oli melumallinnuksessa) mikä vastaa tilannetta talvisin.

Myöskään sisätiloihin tulevasta matalataajuisesta äänestä ei ole minkäänlaisia arvioita. Melu, mukaan lukien matalataajuinen melu, pitää kaavaehdotuksessa arvioida uudelleen.

Dokumentti Ympäristöhallinnon ohjeita 4/2012 (s59) toteaa: ”Mikäli tuulivoimalan ääni on laadultaan erityisen häiritsevää eli ääni on tarkastelupisteessä soivaa (tonaalista), kapeakaistaista tai impulssimaista tai se on selvästi sykkivää (amplitudimoduloitua eli äänen voimakkuus vaihtelee ajallisesti), lisätään laskenta- tai mittaustulokseen 5 desibeliä ennen suunnitteluohjearvoon vertaamista.” Tätä ei ole huomioitu kaavaehdotuksessa.Tiedossa ei ole ainoatakaan teollisen kokoluokan (3 – 5 MW) tuulivoimalaa, jonka melu ei olisi ”impulssimaista, jaksollisesti vaihtelevaa tai ei sisältäisi kapeakaistaisia komponentteja", eli YM:n ohje koskee kaikkia isoja teollisuusluokan tuulivoimaloita, myös Raahea. Tämä ohjeistus on ollut tiedossa jo kaavaehdotusta tehtäessä, mutta se on ilmeisesti tarkoituksella jätetty kaavaehdotuksen meluselvityksissä huomioimatta, koska se siirtäisi tuulivoimaloita kauemmas asutuksesta, saattaisi harventaa niiden määrää ja siten vaikuttaisi tuulivoimala-alueen kannattavuuteen ja itse alueen soveltuvuuteen tuulivoimatuotantoon.

Luonnonhiljaiset alueet ja taustamelu

Yleisesti luonnonhiljaisena alueena pidetään aluetta, jolla luonnon äänet ovat vallitsevia alueen äänimaisemassa (Karvinen ja Savola, Suomen ympäristö 691) ja melutason tulisi olla alle 30–40 dB(A) (Pesonen, Suomen ympäristö 738).

YM:n ohjeistuksessa (s58) mainitaan, että: ”nykytietämyksellä tätä taustamelun vaikutusta suurten tuulivoimaloiden äänen havaittavuuteen ei pystytä riittävän luotettavasti ennakoimaan. Taustamelu voidaan kuitenkin ottaa huomioon sovellettaessa suunnitteluohjearvoja satama- ja teollisuusalueiden tai muiden melun kannalta vastaavien alueiden läheisyydessä”. Raahen hankealue ei ole satama- eikä teollisuusalue, joten ohjetta YM 4/2012 ei voida jättää noudattamatta.


Kaavaehdotuksessa annettuja meluarvioita voidaan pitää korkeintaan karkeasti suuntaa antavina. Kaavaehdotus ei anna luotettavaa selvitystä hankkeen meluvaikutuksista ja äänenpainetasojen ulottuvuudesta. Ison teollisen tuulivoimalan aaltoileva, matalaääninen ja humahteleva ympärivuorokautinen melu, ei ole verrattavissa liikennemeluun. Väite, että se hukkuisi ns. taustameluun tai olisi verrattavissa jääkaapin tasaiseen hurinaan, ei pidä paikkaansa.

Miksi YM on yleensä tehnyt tämän tuulivoimasuunnitteluohjeen ja antanut nämä melurajat, jos niillä ei ole mitään oikeudellista ja siten myös käytännön merkitystä Raahen kaavoittajalle ja kaupunginhallitukselle? Näiden tahojen tulee huolehtia siitä, että ELY-keskuksen YVA-lausunnon ohjeitusta noudatetaan. Nyt näin ei ole tapahtunut.

Meluvaikutusten arvioinnissa tulee selvittää sekä yksittäisen tuulivoimalan, että koko tuulivoimala-alueen melu. Sosiaali- ja terveysministeriön asumisterveysohjeessa (2003:1) on annettu melutasojen ohjearvot asunnoissa ja muissa oleskelutiloissa sekä päivä- että yöajalle. Asuntojen makuuhuoneisiin yöaikana kuuluvalle matalataajuiselle melulle on ohjeessa annettu erilliset ohjearvot.

1. Vaadimme, että YM:n 4/2012 ja tulevia ohjeita ohjetta noudatetaan myös Raaheen kaavaehdotuksessa.

2. Vaadimme kaavaesityksen korjatun melumallinnuksen valmistuttua, että Sosiaali- ja Terveysministeriön asumisterveysohjeessa (2003:1) annetut melutasojen ohjearvot asunnoissa ja muissa oleskelutiloissa sekä päivä- että yöajalla toteutuvat. Myös kaavaehdotuksen yöaikaisia melutasoja on korjattava siten, että Sosiaali- ja Terveysministeriön ohjearvot asuntojen makuuhuoneisiin yöaikana kuuluvalle matalataajuiselle melulle toteutuvat. Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän tulee antaa sisämelulausunto.

1.14 Tuulivoimalamelu ja terveys

Nykyaikaisten isojen tuulivoimaloiden melun vaikutus ihmisiin on edelleen tutkimatta. Tuntemattoman asian ollessa kyseessä, varoetäisyyden tulee olla huomattavan suuri, kunnes tieteellisesti voidaan toisin todistaa ja asettaa haitoille laillinen raja-arvo (vrt. säteilyannoksen turvarajojen kehitysprosessi aikoinaan). Kaavoittamalla isoja tuulivoimaloita vielä tuntemattomine haittoineen asutuksen keskuuteen jo ennakkoon tiedossa olevin lyhyin suojaetäisyyksin, syyllistytään ’ihmiskokeisiin’ asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin kustannuksella. Kaavaesityksessä tulisi päinvastoin pyrkiä korostetun suuriin etäisyyksiin asutukseen sen sijaan, että keinoja kaihtamatta tuulivoimaloita esitetään kaavoitettavaksi asutuksen lähelle. Kaavaesitys on korjattava tältä osin.

’Ympäristö ja Terveys’ -lehdessä 10/2012, johtava tutkija Timo Lanki ’Terveyden ja hyvinvoinnin’ -laitokselta kirjoittaa ”Tuulivoimatuotannon terveys- ja hyvinvointihaitat” artikkelissaan mm.:

”Teollisen tuulivoimatuotannon tärkeimmät haitat liittyvät melupäästöihin, voimaloidenaiheuttamaan vilkkuvaan varjostukseen, maiseman muuttumiseen, sekä rakentamisenaikaisiin melu- ja hiukkaspäästöihin. Suomessa ei ole vielä kokemuksia suurtenmaatuulivoimapuistojen vaikutuksista lähiseudun asukkaisiin.”


Tuulivoimaloiden melun häiritsevyys (kiusallisuus)

”Yleisimmin tuulivoimaloihin liitetyt haitat ovat kiusallinen melu sekä melun aiheuttamatunihäiriöt. Melun koettua häiritsevyyttä voidaan mitata kyselyjen avulla; pelkkienvalitusten perusteella ei tulisi päätellä meluhaittojen kokemista tuulivoimaloidenlähiympäristössä. Tuulivoimaloiden tuottamalle melulle on tyypillistä äänenpaineenajallinen vaihtelu (amplitudimodulaatio; roottorien pyörimiseen liittyvä suhahtavatai jyskyttävä ääni), sekä matalien taajuuksien esiintyminen. Nämä äänen piirteet selittävätainakin osin sen, miksi tuulivoimalamelu koetaan usein kiusallisempana kuinliikennemelu vastaavalla äänenpainetasolla. Tuulivoimaloiden melun häiritsevyyttälisää se, että päästöjä tapahtuu myös yöllä, jolloin taustamelutaso on matala ja meluerottuu hyvin; yöllä esiintyy myös sääolosuhteita, jotka edesauttavat melun kulkeutumista.”

”On epäselvää kuinka alhaisilla äänenpainetasoilla kiusallisuusvaikutukset alkavat,sillä tutkimuksia aiheesta on vähän, eivätkä tutkimusmenetelmät ole aina riittävästikuvattuja. Tämän vuoksi Suomessa tulisi kiinnittää erityistä huomiota ensimmäistensuurten maatuulivoimapuistojen melutasojen ja -vaikutusten seurantaan toiminnankäynnistyttyä”.

”Vaikka melutasot olisi tuulivoimapuistoa suunniteltaessa arvioitu asianmukaisesti,voi lähiasukkaiden melukokemuksia olla toisinaan vaikea ennakoida. Melun häiritsevyydentiedetään riippuvan vain kohtuullisen löyhästi melutasosta; esimerkiksi matalataajuinen melu saatetaan kokea vielä lähellä kuulokynnystä hyvin kiusalliseksi.”

Melun vaikutukset uneen

Myös tässä asiassa oikein tehtyjen melumallinnusten merkitys korostuu

”Vaikka tutkimuksia tuulivoimaloiden melun vaikutuksista uneen ei juuri ole, voidaan silti ennakoida mitä liian korkeille öisille melutasoille altistuminen tuulivoimaloiden läheisyydessä voi aiheuttaa. Liikennemelulle altistumisen on raportoitu (laboratoriotutkimuksissa) aiheuttavan esimerkiksi yöllisiä heräämisiä, nukahtamisen vaikeutumista, muutoksia eri unitilojen pituudessa sekä tiedostamatonta reagointia meluun (muutoksia verenpaineessa, kehonliikkeiden lisääntymistä jne.). Jo kohtuullisen lievät unihäiriöt voivat usein toistuessaan alentaa hyvinvointia vaikuttamalla esimerkiksi mielialaan ja keskittymiskykyyn. Jossain määrin meluun voi tottua, mutta tottuminen on yksilöllistä, ja tuulivoimaloiden melun ajallinen vaihtelevuus todennäköisesti vaikeuttaa tottumista.” (Halonen ym. 2012).

Välkevaikutus

”Riippuen voimalan koosta, sijainnista ja auringon kulmasta, ulottuu tämä välkevaikutusjopa 1–3 km etäisyydelle. Välke näkyy kuitenkin vain aurinkoisina päivinä ja tiettyinä kellonaikoina. Saatavilla on kaupallisia ohjelmia välkkeen vaikutusalueen arvioimiseksi; herkissä kohteissa mallinnus voidaan suorittaa tarkemmin ottaen huomioon myös esimerkiksi kasvillisuus. Suomessa ei ole raja-arvoa välkkeelle, mutta apuna suunnittelussa on käytetty muiden maiden ohjeistuksia. Esimerkiksi Tanskassa on sallittuvälke enimmillään 10 tuntia vuodessa ja Ruotsissa 8 tuntia. Ehkäistäessä meluhaitattuulivoimapuistojen ympäristössä riittävän suojaetäisyyden avulla, ehkäistään samallasuurin osa välkkeen aiheuttamista haitoista.”


Viitteet

Ellenbogen JM, Grace S, Heiger-Bernays WJ et al. for Massachusetts Department of Public Health. Wind Turbine Health Impact Study 2012: report of independent expert panel. http://www.mass.gov/dep/energy/wind/turbine_impact_study.pdf

Halonen JI, Vahtera J, Stansfeld S, et al. Associations between nocturnal traffic noise and sleep: the Finnish Public Sec-tor Study. Environ Health Perspect 2012; 120:1391–1396.

Sosiaali- ja terveysministeriö. Asumisterveysohje. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:1.

Ympäristöministeriö. Tuulivoimarakentamisen suunnittelu. Ympäristöhallinnon ohjeita 4/2012.

1.15 Tuulivoimalamelun mittaamisesta

Suomessa tuulivoimameluun on perehtynyt johtava puolueeton ääniasiantuntija Vesa Viljanen, (p. 040 500 7380, www.promethor.fi ). Oheiset melutiedot perustuvat hänen kirjoituksiinsa Mm. jo raportissa (19/2011) edellytetään, että tuulivoimala-alueen osoittaminen alle kahden (2 km) kilometrin etäisyydelle asutuksesta tai muusta meluvaikutuksille herkästä kohteesta tehdään yksityiskohtaisia selvityksiä jo yleispiirteisessä kaavoituksessa..

Tuulivoimalan melupäästö

Kaavaesityksessä suunnitteilla olevien tuulivoimaloiden tyypit eivät ole tiedossa, joten ei ole myöskään käytettävissä niiden valmistajien takuina antamia melupäästöjä, äänitehotasoja (LWA). Täten luotettavaa melumallinnusta ei voida tehdä ennen kuin tuulivoimaloiden äänitehotasot (melupäästöt) on käytettävissä.

Kaavaehdotuksen melumallinnuksessa on käytettävä suunnitteilla olevien tuulivoimaloiden valmistajien takuuna antamia melupäästöjä ympäristömelun mallintamiselle.

1.16 Tuulivoimalamelun analysointia

Lyhennelmä perustuu tekniikan lisensiaatti Jouni Nyqvistin tekstiin:Seuraavassa yhteenvedossa muutamia selvennyksiä äänestä ja melusta.

Matalien äänien osalta esim. 20 Hz:n kohdalla äänen tason tulee olla 70 dB korkeammalla, jotta ääni kuulostaisi samantasoiselta kuin 1000 Hz:n ääni. Äänen voimakkuuden kasvaessa korva epäherkistyy ja tuolloin kuullaan matalia ja korkeita ääniä lähes yhtä hyvin. Äänenpaineen ollessa 100 dB kuulokäyrän koko vaste mahtuu 30 dB:n ikkunaan.

Painotus dBA on yleisesti käytetty kaikissa melunormituksissa. Lisäksi on käytössä aikaan sidottu ekvivalentti meluannos tiettynä aikana esim. LAeq klo 7:00 – 22:00, mikä tarkoittaa päiväsaikaan mitattua meluannosta kyseisenä aikavälinä. Tämä mittaustapa on hyvin petollinen, koska se sallii ko. aikavälillä hetkellisiä melupiikkejä ja silti kokonaisannos mahtuu melunormiin. Tämä mittaustapa on tuulivoimayhtiöiden suosiossa.

Lisäksi nykyiset asumisterveysohjeen melurajat pienitaajuiselle sisämelulle (terssikaistoittain 20-200 Hz) ovat annettu tunnin keskiarvoina. Uusien melurajojen pitää olla verrattavissa näihin arvoihin. Ohjearvojen tärkeimpänä kriteerinä on se, että melu ei vaikeuttaisi nukahtamista.

http://www.promethor.fi/

http://www.mass.gov/dep/energy/wind/turbine_impact_study.pdf


Tuulivoimala tuottaa melua monella eri tavalla. Generaattori, vaihteisto ja tuulettimet tuottavat melua korkeammilla ja roottorin siivet matalilla taajuuksilla. Roottorin melu on dominoiva ja hyvin haitallinen sykkivän luonteensa vuoksi. Kun lapa ohittaa tornin, syntyy vahva painemuutos lavan ja tornin välille. Tämä paineisku saa roottorin lavan värähtelemään pituuteen verrannollisella ominaistaajuudella. Mitä pidempi lapa, sitä matalampi on taajuus. On odotettavissa, että voimaloiden tehon ja roottorin mittojen kasvaessa voimalat tuottavat yhä matalampitaajuisia infraääniä. Lapojen paineiskut ovat kestoltaan lyhyitä, jolloin äänen muodostuminen jää lyhyeksi. Kuulemisen kannalta tämä on hyvin haitallista, koska se on luonteeltaan ei-luonnollinen iskuääni, johon keho reagoi säikähtäen; tällöin stressitaso nousee. Koska ääni poikkeaa taustamelusta, herkistyy korva kuulemaan juuri näitä ääniä (äänen painevaihteluja).

Mutta ongelma on vielä luultuakin pahempi, koska paineisku synnyttää myös korvin kuulumatonta infraääntä. Tämä hyvin matalataajuinen ääni (5 – 20 Hz) etenee maastossa lähes vaimentumatta pitkiäkin matkoja. Infraäänet läpäisevät helposti rakennusten seinät. Vaikka korva ei kuule infraääniä niin keho tunnistaa painemuutokset. Ihmisen sisäinen hälytystaso matalille taajuuksille käynnistyy ja keho tuottaa stressivasteen (maanjäristysefekti). Pitkään jatkuessaan stressillä on terveysvaikutuksia. Melumittarin dBA -painotus ei tunnista infraääniä. Joka tapauksessa infraäänillä on stressivaikutus.

Kun tuulivoimalan melussa on mukana jaksollisia komponentteja, adaptoituu korva kuuntelemaan näitä taajuuksia. ja kun mukana on vielä tason amplitudimodulaatio, on korvan kuunteluherkistyminen näille taajuuksille varma tapahtuma. Melumittarilla ei saada mitään havaintoa ongelmasta, vaikka asukas ärsyyntyy jaksollisista toonisista äänistä ja pitää niitä vakavina meluhäiriöinä.

Jos asukas on herkkä aistimaan matalia taajuuksia, voi melun häiritsevyys olla vahva ärsytystekijä vaikka melumittari näyttäisi sallittuja alle 40 dBA lukemia. Tuulivoimalan pahin ongelma ovat juuri nuo jaksolliset ja tasoltaan vaihtelevat äänet, jotka saattavat kuulostaa hump-hump tai viuh-viuh-ääniltä ja niissä voi olla mukana 70 ... 140 Hz:n komponentteja tai muita taajuusosia.

Ruotsissa tehdyn tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että melun häiritsevyys hiljaisilla alueilla lisääntyy voimakkaasti melun äänenpaineen ylittäessä 35 db(A):ä. (Di Napoli Tuulivoimaloiden melun syntytavat ja leviäminen 2007).

Matalataajuisen melun täsmällistä häiritsevyyttä on vaikea määritellä jo senkin vuoksi, että huoneiden resonanssi, maaston muodot, vesistöt, ja eri vuodenajat (maan kovuuskerroin) yms seikat vaikuttavat siihen, että aivan täsmällistä äänitasoa on vaikea laskea. On myös havaittu, että tuulivoimaloiden annetut lähtötasot voivat olla todellisuudessa selvästi korkeampia. Siksi melumallinnuksessa pitää ottaa näiden aiheuttama epätarkkkuus (vähintään 3 dB) ja/tai määrittää suojavyöhyke esim. 35 dB(A) tonttirajan ja asuinrakennusten väliin.

1.17 Välke ja varjostus

Dokumentti Ympäristöhallinnon ohjeita 4/2012 (s61) toteaa:”Auringon paistaessa tuulivoimalan takaa aiheutuu valon ja varjon vilkkumista eli välkevaikutusta. Tällöin roottorin lapojen pyöriminen aiheuttaa liikkuvan varjon,


joka voi tuulivoimalan koosta, sijainnista ja auringon kulmasta riippuen ulottua jopa 1–3 kilometrin päähän tuulivoimalasta.”

Tuulivoimaloiden lavoista aiheutuvan varjostusvaikutuksen esiintymiselle ei ole Suomessa vielä määritelty raja- tai ohjearvoja (Saksassa ja Ruotsissa 8 h/a, Tanskassa 10 h/a).Kaavaselostuksessakin(s.70) on mainittu: ”Gamesa G128-voimalatyypille vilkunnan vaikutusetäisyyden on laskettu oleva 1 838m. Tämän mallinnuksen tulos muuttuu, kun mukaan otetaan ELY-keskuksen lausunnonkin mukaisesti myös Raahen Tuulivoima oy:n/SG-powerin 4 tuulivoimalaa, joille kaupunginhallitus on myöntänyt rakennusluvat Rautionmäen alueelle.

1.18 Lentoestevalojen häiritsevyys

Ilmailumääräyksen AGA M3-6 mukaan kaikki 150 metrin kokonaiskorkeuden ylittävät tuulivoimalat tulee varustaa suuritehoisilla B-tyypin kirkkailla lentoestevaloilla, välähdysnopeudeltaan 40–60 kertaa/ min ja teholtaan 100.000 kandelaa päivällä ja 2000 kandelaa yöllä. Trafi on lokakuussa 2012 antanut ohjeen, jonka mukaan roottorin lapa ei saa estää lentoestevalojen näkymistä, ja siksi vaaditaan koneiston päälle asennettavaksi kaksi 50.000 kandelan tehoista valoa. Pyörivät lavat katkovat koneiston päällä olevien välähtelevien valojen valosignaalia satunnaisesti, ja lisäksi noin sekunnin välein voimalan tornissa olevien kiinteiden punaisten valojen valosignaalia. Koska voimalat yleensä pyörivät eri tahtiin, tämä tekee pimeässä maisemasta erittäin rauhattoman.

Kaavaehdotuksen voimalat ovat yli 200 metrin korkuisia voimaloita. Välähtäviä tai liikkuvia valoja tulisi paljon. Tällainen valaistusilmiö näkyy selvänä havaintona aina 30-40 kilometrin etäisyydelle asti, lentoestevalot on tarkoitettukin lentäjien nähtäväksi. Yötaivas muuttuisi diskotaivaaksi kilometrien matkalta. Nyt kuitenkin kaikki ympäristön asukkaat joutuvat seuraamaan tätä varoitussignaalia, mutta ympärivuorokautisesti ja vuosikymmeniä. Kaavaehdotuksen alueella ei lisäksi ole muita valoja, joten tuulivoimaloiden lentoestevalot voidaan katsoa valosaasteeksi ja pilaavat rakentamattoman yömaiseman.

Lentoestevalojen näkyvyyden vaikutuksia ei ole kaavaehdotuksessa arvioitu ollenkaan vaikka niiden aiheuttama maisemallinen vaikutus on merkittävä. Lentoestevalot lisäävät öisin voimaloiden näkyvyyttä erityisesti maisemassa, jossa muuten on vähän valolähteitä. Paras ratkaisu lentoestevalojen valosaasteongelmaan, on mataloittaa tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus alle 150 metriin, jolloin erittäin häiritseviä ja kirkkaita lentoestevaloja ei enää vaadita. Kokonaiskorkeuden alentaminen vähentää samalla myös välkeongelman laajuutta.

1.19. Kaavaehdotuksen maisemaselvitys on puutteellinen

Tuulivoimarakentamisen maisemavaikutukset

1. Hankealueelle toteutettu tuulivoimalaryhmä esitetyillä tuulivoimalatyypeillä muuttaa alueen maiseman massiiviseksi teolliseksi tuotantomaisemaksi.

2. Päivämaiseman ohella myös alueen yömaisema tulisi muuttumaan huomattavasti

voimaloihin edellytettävien lentoestevalojen vaikutuksesta. Näitä vaikutuksia ei ole tarkasteltu havainnekuvissa lainkaan.


3. Tuulivoimarakentamiselle rajatut alueet sijoittuvat erittäin lähelle asutuksesta.

Lisäksi alue sijoittuu erittäin näkyvästi monien kylien keskelle.

Tuulivoimala-alueen rajauksessa valintakriteerit näyttävät painottuneen teknistaloudellisiin ja maanomistuksellisiin ominaisuuksiin. Tämä on varsin tyypillinen lähestymistapa, joka tuottaa maiseman kannalta kestämättömiä ratkaisuja.

Kaavaehdotuksesta voidaan todeta, ettei laadultaan ja laajuudeltaan riittäviä maisemaselvityksiä ja maisemavaikutusten arviointeja ole tehty. Maisemavaikutusten arviointi ja erityisesti kuvasovitteet ovat esitetyssä muodossaan hyvin suppeat ottaen huomioon osoitetulle rakentamisalueelle sijoittuvan tuulivoimalaryhmän maisemavaikutusten merkittävyyden ja alueen ominaisuudet.

Kaavaehdotuksen alue ei ole maisemallisesti soveltuva tuulivoimatuotantoon.

1.20 Kiinteistöjen arvo

ELY- ja YVA-prosessit eivät ole ottaneet mitään kantaa mahdollisiin kiinteistöiden arvonalenemisiin. Asukkaat jätetään yksin taistelemaan mahdollisista korvauksista tuulivoimayhtiön kanssa. Tiedossa ei ole Suomesta toistaiseksi korvaustapauksia. Tanskassa on vastaavia tapauksia jo ainakin 551. http://cphpost.dk/news/national/wind-turbine-compensation-stirring-discontent.Jälleen yksinkertaisin keino kiinteistöiden arvon alenemiskiistoja vastaan, on siirtää tuulivoimalat kaavaehdotuksessa pois asutuksen läheltä.

1.21 Verotuotto ja työllistäminen

Tuulivoimaloista maksetaan kiinteistöveroa, joka määräytyy perustusten jarakenteiden arvon perusteella. Vuosittaiset vähennykset (10%) pienentävät verotuoton olemattomiin seuraavien 10 vuoden aikana. Voidaankin siis todeta, että jo yksi kunnan lapsiperhe maksaa yhtä paljon veroja kuin yksi tuulivoimala ja ilman vuosittaisia vähennyksiä. Jos tuulivoimalan haittavaikutukset karkottavat siis yhden perheen muuttamaan pois kunnasta, koko tuulivoimalan verotuotto mitätöityy. Työllistämisen osalta voidaan todeta, että tuulivoimalarakenteet ja koneistot tulevat täysin ulkomailta ja pystytys tapahtuu turbiinivalmistajien omin ulkomaisin voimin. Pelkästään koneistojen kustannus voimaloiden pystytyksestä on 75 % ja työvoima huomioon ottaen 90 % tuulivoimarakentamisen kustannuksista menee ulkomaille (Vaasa Energia-insituutin jälkilaskenta). Voimalat hoidetaan etäohjauksella. Yhden 30-40 tuulivoimalan työllistävyys huoltotyöhön on konsulttiraporttien mukaan 1,5-2 miestyövuotta. Nämä ovat yhtiöiden omaa henkilökuntaa, jotka kiertävät paikkakunnalta toiselle.

1.22 Toiminnanaikainen seuranta

Toiminnanaikainen seuranta tulee toteuttaa asunto- ja loma-asuntokohtaisin puolueettoman tahon suorittamien mittauksin. Melun ja välkkeen osalta seuranta tulee suorittaa puolueettoman toteuttamana rakentajan tilaamana, kustantamana heti toiminnan alettua ja sen jälkeen vuosittain.

http://cphpost.dk/news/national/wind-turbine-compensation-stirring-discontent#_blank



Mittaukset on tehtävä välittömästi hankkeen käyttöönoton yhteydessä ja tarkistusmitattava vuosittain lähiasukkaille, sekä tarvittaessa vaikutusalueella (väh. 2 km) oleville asukkaille.Rakentajan on oltava näyttövelvollinen, että määräykset toteutuvat kaikilta osin. Esimerkiksi Kopsassa tuulivoimalan häiritsevät ulko- ja sisämeluvaikutukset yltävät yli kahden kilometrin päähän.

Rakentaja on velvoitettava kaavassa järjestämään mittaukset kustannuksellaan ja ryhtymään tarvittaessa viivyttelemättä niiden johdosta toimenpiteisiin.Mahdollisesti havaittuihin puutteisiin tulee viranomaisten puuttua välittömästi eikä vasta vuosien päästä kuten esimerkiksi Haminassa ja Barölandetissa. Barölandetissa viranomaisilta kesti yli 9 vuotta pysäyttää lakisääteiset melurajat ylittävä tuulivoimala. Osoittautui että voimalat (alun perin 3 kpl) oli pystytetty väärien melumallinnusten perusteella. Voimala toimii edelleen, koska voimalan omistaja on puolestaan valittanut päätöksestä.

Ei ole hyväksyttävää, että mahdollisiin melu- ja välkemittauksiin käytetään vuosia ja prosessia viivytetään. Kaavaehdotukseen on liitettävä suunnitelma miten ja missä ajassa havaittuihin puutteisiin reagoidaan ja kenen toimesta ja kustannuksella.

2 MUISTUTUKSEN ESITTÄJÄ

Haapajoki-Arkkukarin kyläyhdistys ry

pj Katja Viinikangas

3 LÄHTEITÄ, LINKKEJÄ JA VIITTEITÄ

- Tuulivoima-kansalaisyhdistys ry, http://tvky.info/Artikkelit: pj. Kalevi Nikula ja Jari Vihriälä- johtava ääniasiantuntija Promethor/Vesa Viljanen, p. 040 500 7380, www.promethor.fi - Bats struck by wind turbine blades:http://www.epaw.org/multimedia.php?article=b6&lang=es- Tanska ja tuulivoimakorvaukset:http://cphpost.dk/news/national/wind-turbine-compensation-stirring-discontent- Dr Christopher Hanning, 2010, suosittaa etäisyydeksi yli 2 km yli 2 MW turbiineille raportissaan: WIND TURBINE NOISE, SLEEP AND HEALTH:http://www.acousticecology.org/wind/winddocs/health/Hanning%202010_Wind%20turbine%20noise%20sleep%20and%20health%20November%202010.pdf- Tieteellinen julkaisu matalataajuisesta melusta ”Low-frequency noise from large wind turbines”: http://ebookbrowse.com/moller-pedersen-low-frequence-noise-large-wind-turbines-pdf-d298231153






http://www.epaw.org/multimedia.php?article=b6&lang=es

http://www.promethor.fi/

http://tvky.info/


Viitteitä

- Bakker RH, Pedersen E, van den Berg, et al. Impact of wind turbine sound on annoy-ance, self-reported sleep disturbance and psychological distress. Sci tot Environ 2012; 424:42–51.- Ellenbogen JM, Grace S, Heiger-Bernays WJ et al. for Massachusetts Department of Public Health. Wind Turbine Health Impact Study 2012: report of independent expert panel. http://www.mass.gov/dep/energy/wind/turbine_impact_study.pdf- Halonen JI, Vahtera J, Stansfeld S, et al. Associations between nocturnal traffic noise and sleep: the Finnish Public Sector Study. Environ Health Perspect 2012; 120:1391–1396.- Sosiaali- ja terveysministeriö. Asumisterveysohje. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:1.- World Health Organization. Night noise guidelines for Europe. WHO Regional Office for Europe 2009. - Ympäristöministeriö. Tuulivoimarakentamisen suunnittelu. Ympäristöhallinnon ohjeita 4/2012.

http://www.mass.gov/dep/energy/wind/turbine_impact_study.pdf

tvky.infotvky.info/.../2013/12/kaavamuistutus-lopullinen-kh.docx · web viewmittaukset on tehtävä...

Documents