Uniuutiset 3-2013

Uniliitto ry:n jäsen- ja tiedotuslehti

2 Uniuutiset 1-2013 Uniuutiset 1-2013 3

PÄÄKIRJOITUSSuomi missä menet - elämmekö feodaaliyhteiskunnassa?Kansisivu (lähde: www.photo-libre.fr) ................................... 1

Yhteystiedot – Unishop .......................................................... 2Pääkirjoitus; In Memoriam; Kiitos ................................... 3Syksy, vireys ja yhteenkuuluvuus; Vertaistukiryhmät ............ 4 Uni ja terveys; Unentaidot kirja-ilmoitus ........................... 5 Haastattelu ............................................................................... 6Miksi teinit tarvitsevat ylimääräistä aikaa vuoteessa .............. 6Haikon Kartanon ilmoitus ...................................................... 7Voitko kouluttaa itsesi tulemaan toimeen vähemällä unella? . 8LJ/RLS kansainvälinen tiedotuspäivä ..................................... 8Syljen melatoniinimääritykset unettomuuden hoidossa .......... 9Lab-TEch ilmoitus .................................................................. 9Jäsenkertomukset .................................................................. 10 Tarina uniapneasta ........................................................... 10 Narkolepsia, lääkkeet ja liikunta ...................................... 10 Minun tarina narkolepsiasta ............................................. 11Tempur ilmoitus .................................................................... 12

JULKAISIJA:Uniliitto ry, Sitratori 3 - 00420 HelsinkiY-tunnus: 1559876-2Puh.: 010 292 8080sähköposti: uniliitto@uniliitto.fiinternetissä: www.uniliitto.fi

LEVIKKI:5000 kpl Paino ja taitto: KTMPISSN 1457-6406

JAKELU:Jäsenistö, sairaalat, terveyskeskukset, lääkäriasemat, työterveys-asemat, apteekit ja Uniliiton postituslistalla olevat neurologit, tutkijat, terveydenhoitohenkilöt ja muita asiasta kiinnostuneita.

LEHDEN TOIMITUS:Päätoimittaja: Pentti FriToimituskunta: Rose-Marie Kjellberg, Jaana Honkonen, Mika HuhtakangasTaitto: Anne Teisseire

TEKNISET TIEDOT:Väri: 4/4 Lehden koko: A4 Lehden laajuus: 12 - 18 sivua

LEHDEN ILMESTYMISAJAT:Uniuutiset 4/2013 ilmestyy marraskuussa.

MATERIAALIEN TOIMITUSAJAT:30.10.2013 mennessä

MAINOKSET JA MATERIAALI:Mainoskoot:1/1 sivu on A4 (+ bleedit 3mm)1/2 sivua vaaka 184x1331/2 sivua pysty 90x2721/4 sivua vaaka 184x641/4 sivua pysty 90x13

PANKKIYHTEYS: FI55 6601 0001 0316 32MAKSUEHTO: 8 vrk

Digitaalinen aineisto:PDF-tiedostona tai kuvauskelpoisina paperioriginaaleina sisäl-täen tekstityyppi- ja 4-värimääritykset. Kuvat paperikopioina, dioina tai tiedostoina tulosteineen.

Uniuutiset 3/2013 YHTEYSTIEDOT

Helsingin Uniyhdistys rySitratori 3, 00420 HelsinkiPuh: 010 292 8080sähköposti: uniliitto@uniliitto.fi

Levottomat Jalat – Restless Legs rySitratori 3, 00420 HelsinkiPuh: 010 292 8080sähköposti: uniliitto@uniliitto.fi

Suomen Unettomat ry Sitratori 3, 00420 HelsinkiPuh: 010 292 8080sähköposti: uniliitto@uniliitto.fi

Vantaan Uniyhdistys ry Sitratori 3, 00420 HelsinkiPuh: 010 292 8080sähköposti: uniliitto@uniliitto.fi

Suomen Uniapneayhdistys rySitratori 3, 00420 HelsinkiPuh: 010 292 8080sähköposti: uniliitto@uniliitto.fi

Suomen Narkolepsiayhdistys ryPL 93, 15101 Lahti,gsm 040-058 5005sähköposti:narkolepsia.yhdistys@kolumbus.fi

Pirkanmaan Uniyhdistys ryc/o Tampereen Seudun Vertaiskeskus ryMustanlahdenkatu 19, 33210 TamperePuh. (03) 211 0200

Satakunnan Uniyhdistys c/o Satakunnan Yhteisökeskus Isolinnankatu 16, 28100 PoriPuh. 040 131 4166.

Turun Uniyhdistys ryPintelikatu 1, 20660 LittoinenPuh. 02 275 5555 gsm 040 534 5555

UNISHOPUniliitto palvelee jäsenistöään välittämällä

uneen liittyviä tuotteita:

- 10 % jäsenalennus Tempur tuotteista!- Philips Respironics, ResMed ja Weinmann maskeja- Torkkupeitto-Rentoutus-ja Uni- CD - Terve Uni, Unikoulu aikuisille ja Unen Taidot kirjat

Toimitus tapahtuu suoraan toimittajalta, joka perii toimituskulut.

Lisätietoja: www.uniliitto.fi/fi/UNISHOP/Hinnasto.htmlKyselyt ja tilaukset Uniliiton toimistolta:Sitratori 3, 4. krs, 00420 HelsinkiPuh.: 010 292 8080 / uniliitto@uniliitto.fi

Sisältö

Suomi ei ole ainakaan menneisyyden vanki muun muas-sa vanhat hyvät tavat, hyvä käytös, yhteisöllisyys, toisis-ta välittäminen, häpeän tunne ja oma kulttuuriperinteen vaaliminen ovat vaihtuneet.

Poliitikot ovat näyttäneet mallia taitamattomuudessa ja päättömissä päätöksissä. Tuntuu siltä, kuin olisi kanoil-ta/kukoilta katkaistu päät ja kohelletaan siihen malliin. Poliittisille päättäjille tuntuu olevan ensisijaisen tärkeä-tä hoitaa aina vaalien jälkeen omat palkan korotukset. Puhutaan tulopolitiikassa kolmikannasta, mutta mukaan pitää ottaa yksi tärkeä kulmakivi – yritykset ja laitokset. Näiden toiminnoilla on hyvin suuret vaikutukset kansan-talouteen, työllisyyteen ja kansalaisten ostokykyyn.

Yritykset ovat jo kauan sitten unohtaneet toiminta- ajatuksensa ja tilalla on vain toiminnan tuottavuus ja tu-loksen teko. Yritysten ja laitoksien johtajat ja hallitukset

IN MEMORIAM – IRMELI TAKALA

Markku Partinen kiittää kaikkia tukijoita, joiden taloudellisella tuella hänen professuuriutensa toteutui.Beddit Oy, Resmed Finland Oy, Tempur Suomi Oy Uniliitto ry ja Vitalmed Oy

Pitkään hallituksen jäsenenämme ollut Irmeli Takala on nukkunut pois 17.8.2013 vaikean sairauden murtamana.

Muistamme lämmöllä Irmeliä monien yhteisten vuosien varrelta. Irmeli ilahdutti usein anteliaisuudellaan, saimme nauttia hallituksen kokouksissa Irmelin tuomia hienoja kakkuja. Muistan myös Uniliiton keväisiä tilaisuuksia Kampissa, jonka jälkeen yleensä poikkesimme kahville, olimme molemmat syntyneet samana päivänä maaliskuussa ja Irmeli halusi tarjota kahvit sen kunniaksi.

Irmeli oli erittäin velvollisuudentuntoinen ja otti tehtävänsä vakavasti. Hän osallistui kaikkiin tilaisuuksiin, Unikeonpäiville, Terveysmessuille, Unilääketieteen koulutuspäiville ym. Irmeli toimi vapaaehtoisena tilaisuuksissa ja jakoi tietoa unettomuudesta ja levottomista jaloista. Vielä viime syksynä hän jaksoi tulla unilääketieteen koulutuspäiville, vaikka sairaus oli vienyt hänen voimavarojaan.

Kiitollisena muistaen,Rose-Marie Kjellberg, Pentti Fri, Uniliitto ry:n hallitus ja henkilökunta

ym. ovat työntekijöitä kuten muutkin, mutta ovatko nämä oikeasti palkkansa, bonuksensa, lisäpalkkiot ja eläke-etuudet ansainneet? Veroparatiiseihin ohjatut varat eivät tue millään tavoin työllisyyttä ja kansantaloutta – näillä on todella kielteinen vaikutus, koska varat ovat poissa yrityksien investoinneista, työllistämisestä ja koko kan-santaloudesta. Verotusta tulee todella kiristää suurissa palkka-, palkkio-, osinko-, eläke- ja bonustuloissa, koska nämä varat eivät mene kulutukseen ja siten lisää työpaik-koja ja – palveluita.

Saadut varat tulee ohjata pienituloisille, yhteiskunnan avustuksien varassa eläville ja lapsiperheille, koska suu-rin osa heidän tuloistaan ja avustuksista menee kulutuk-seen ja siten suoraan luovat tarpeen palveluille ja työpai-koille.

Pentti FriUniliitto ry:n puheenjohtaja

4 Uniuutiset 1-2013 Uniuutiset 1-2013 5

SYKSY, VIREYS JA YHTEENKUULUVUUS Kesän jälkeen olemme toivottavasti saaneet lepoa ja virkistystä. Kesällä voimme hyvällä omallatunnolla ottaa rennommin ja moni julkinen paikka onkin suljettuna ja kurssit ym. aktiviteetit alkavat vasta syyskuussa.

Auringosta saamamme D-vitamiinin pitäisi riittää, jotta jaksaisimme siirtyä syksyn vireämpään toimintaan.

Uniliitto on ollut myös kesätauolla, mutta Hyvä Uni erikois-numero valmistui, koska valmistavat työt oli tehty ennen lo-malle lähtöä. Edellinen erikoisjulkaisu ilmestyi 2010. Syksyllä Uniliitossa alkavat taas ohjatut terapiaryhmät unettomille sekä Unitupa, vertaistukiryhmä kaikista unihäiriöstä kärsiville. Pai-kalla Unituvassa on myös Uniliiton edustajia ja molemmissa ryhmissä tarjotaan pientä välipalaa ja teetä. Unitupaan voivat osallistua myös omaiset, eli vanhemmat jotka ovat huolissaan nuorten ja lasten unihäiriöistä voivat tulla keskustelemaan ja saamaan vinkkejä.

Uuden oppiminen on suosittua syksyllä, monenlaiset kurssit alkavat ja niistä saa tiedon lisäksi myös kontakteja kanssaih-misiin. Yksinäisyys on yhteiskunnallinen ongelma, varsinkin varttuneempien keskuudessa ja jos asumismuotona on tavalli-nen kerrostalo, ei yleensä juurikaan kontakteja toisiin synny.

Olin ottanut talteen pari lehtiartikkelia yksinäisyydestä. Ar-tikkeleissa mainittiin John. T. Cacioppon teos: Loneliness- Human Nature and the Need for Social Connection. Kirjassa kerrotaan, että vaikka länsimaissa arvostetaankin itsenäisyyttä, niin seurankaipuu on meillä synnynnäinen tunne. Yhteys mui-hin tuottaa elimistössämme mielihyvähormoneja. Kaipaamme lajitovereidemme hyväksyntää ja yhteenkuuluvaisuuden tun-

netta. Kirjassaan Cacioppo väittää, että yksinäisellä on yhtä suuri riski sairastua tai kuolla ennenaikaisesti kuin tupakoit-sijoilla tai ylipainoisilla. Vuodelta 2007 on tilastotietoa yksi-näisistä Suomessa - joka viidennes suomalaisista koki yksinäi-syyttä. Kuitenkaan suomalaiset ja pohjoismaalaiset eivät olleet niin yksinäisiä kuin etelä- ja itäeurooppalaiset. Yksinäisyys kulkee usein käsi kädessä masennuksen ja sairauksien kans-sa, niin myös unihäiriöiden. Valvotut yöt estävät päivävirey-den ja siten voi helposti joutua eristykseen, sekä itsensä että muiden kanssa. Useimmille sairauksille löytyy vertaistukea, jossa voi jakaa omat ongelmat ja saada voimia ryhmästä. So-siaalinen media on myös keino saada ystäviä ja kannanottoja. Se on hauska yhteisö parhaimmillaan, mutta ei vastaa elävää kontaktia, päinvastoin se voi jopa kääntyä itseään vastaan pa-himmillaan.

Vuodenajan vaihtumiseen liittyy usein haikeutta, rento, läm-min kesä jää taakse ja voi aiheuttaa joillekin jopa masennusta. Itselleni syksy on kuitenkin ollut tervetullut ja olen sitä odotta-nut innokkaasti. Ainoana lapsena olin kesäisin paljon itsekseni ja maailma tuntui olevan pysähdyksissä. Kouluunmeno edusti henkistä selkärankaa ja menin sinne mielelläni. Nyt aikuisena olen ilmoittautunut venäjän kielen kurssille, pitkällinen haa-veeni on ollut oppia toisen naapurimaamme kieltä. Toinen mie-lessä pyörivä ajatus on mennä liikuntaryhmään, asia joka ei ole toteutunut - vielä. Itsestä huolen pitäminen on tärkeä asia ja fyysinen suoritus lisää hyvinvointia. Jostain syystä vanhana koiranomistajana uloslähtö ei tunnu mielekkäältä ilman koiraa, tarkoitus kävellä vain omaksi hyvinvoinniksi ei tunnu riittä-vän. Jos lisään siihen esimerkiksi sienten keräämisen, tuntuu liikunta houkuttelevammalta.

Oma elämäni olisi melko lailla yksinäistä, jos en olisi jo vuosia sitten löytänyt yhdistystoimintaa. Uniliittoon olen jo kuulunut toistakymmentä vuotta ja nyt myös toiseen suomenruotsalai-seen yhdistykseen. Tunnen olevana tervetullut ja saan paljon voimia tavatessani henkilökuntaa ja muita jäseniä. Kotiin tul-lessa huomaa, että olo ei olekaan niin yksinäinen, vaikka siellä ei ole nyt edes lemmikkiä. Syksyssä on myös se hyvä puoli, että kun illat pimenevät niin huonounisen, kuten minä, on hel-pompi nukkua. Hyvää Syksyä!

Rose-Marie KjellbergSuomen Unettomat ryLähteet: Kauneus ja Terveys nro 12/2012 ja HS Lauantai/Tiede 26.1.2013

Lisätietoa John Cacioppon kirjasta: www.igsb.org/news/ sivuilta:25.1.2011: Ppsychologist J. Cacioppo explains why loneliness is bad for your healthLyhennelmä pdf-muodossa: http://psychology.uchicago.edu/people/faculty/cacioppo/jtcreprints/ch09.pdf

UNI JA TERVEYS

Dos Christer HublinApulaisylilääkäri, Työterveyslaitos, Helsinki

Ihminen nukkuu elämästään lähes kolmanneksen. Uni on ihmisen hyvinvoinnin ja toi-mintakyvyn kannalta välttä-mätöntä - miksi, sitä emme aivan tarkkaan pysty tieteel-lisesti selittämään vaikka kaikki sen kokemusperäisesti tietävät.

Unen perustehtävät liittyvät todennäköisesti muistin toi-mintaan, mielenterveyteen, soluvaurioiden korjaamiseen

ja aivojen energiavarastojen ylläpitoon. Uniongelmat ovat yleisiä kaikenikäisillä. Erilaiset kuormitustekijät ja muut sai-raudet heijastuvat herkästi uneen ja vireystilaan. Pitkittyneet oireistot heikentävät elämänlaatua ja toimintakykyä, ja voivat lisätä riskiä sairastua muihin sairauksiin tai estää olemassa olevan sairauden hoidon onnistumista. Jotta kykenee nukah-tamaan kohtuullisessa ajassa ja sen jälkeen pysymään unessa kolmen perusedellytyksen tulisi täyttyä.

Ensiksikin unen tarpeen täytyy olla riittävä eli unta edeltäen pitää olla tarpeeksi pitkä valvejakso. Jos on nukkunut puolille-päivin tai pitkät päiväunet voi seuraava unijakso siirtyä tunteja tavallista myöhemmäksi.

Toiseksi unijakson täytyy olla oikeaan aikaan sisäisen vuoro-kausirytmin kannalta. Jos esimerkiksi päivän jälkeen valvoo yön ja menee vasta aamulla nukkumaan, unijakso jää yleensä tavallista lyhyemmäksi huolimatta ”ylisuuresta” unentarpees-ta, koska sisäiset rytmit ovat aamusta alkaen vahvasti aktivaa-tion puolella ja ”jyräävät” unen. Kolmanneksi tulee toteutua riittävä deaktivaatio, ts. ennen nukahtamista on tärkeää ko-konaisvaltaisesti rauhoittua, jotta unta ylläpitävät mekanismit alkavat toimia valvetta ylläpitävien sijaan. Jos esim. mielessä pyörii huoli, kipu jäytää kehoa tai naapuri metelöi voi uni jäädä tulematta koska elimistön aktivaatiotaso on unta ajatellen liian korkealla tasolla.

Liian vähäinen uni vaikuttaa sekä kehoon että mieleen. Se ai-heuttaa fysiologisia muutoksia (esim. stressimekanismit akti-voituvat, sokeri- ja rasva-aineenvaihdunta sekä vastustuskyky heikentyvät), tapaturmariski kasvaa, mieliala ja suorituskyky alenevat ja valppaus heikentyy. Valvomisen vaikutusta ihmisen suoritus-kykyyn on verrattu alkoholin vaikutukseen. Suoritus-kyky on heikoin noin 22 tunnin valvomisen jälkeen ja vastaa noin yhden promillen alkoholivaikutusta. Unenpuutteen sieto on yksilöllistä. Toistomittauksissa osalla suorituskyky säilyy hyvänä jopa 40 tunnin valvomisen aikana, mutta monet alkavat tehdä 20 tunnin valvomisen jälkeen enemmän virheitä.

Unen puutteella on itsenäinen vaikutuksensa psyykkisten ja elimellisten sairauksien synnyssä. Unenpituuden ja terveyden välinen U-muotoinen yhteys (pienin riski keskimittaisia 7-8 tunnin unia nukkuvilla) kuvattiin jo 1960-luvulla, ja se on sit-temmin osoitettu kuolleisuuden ja monien sairauksien osalta. Toistaiseksi selkein näyttö on unenpituuden ja myös unenlaa-dun U-muotoisesta yhteydestä tyyppi 2 diabetekseen, sekä ly-hyen unen ja ylipainon välillä nuorilla ihmisillä. Ilmiön taus-talla olevia mekanismeja ei tunneta eikä ole varmuutta onko kyse syy-seuraussuhteesta. On syytä huomata, että yhteydet on osoitettu väestötasolla, mutta vaikutuksia yksilötasolla on vai-kea arvioida ja ovat voimakkuudeltaan vähäisempiä kuin esim. tupakoinnin riskit.

Hyvä uni on yksi hyvinvoinnin ja toimintakyvyn peruspilari. Sen saavuttaminen ei kaikille ole helppoa erilaisten oireiden ja sairauksien takia, mutta myös terveiden joukossa on sekä hyvä- että huonounisia. Kroonisen oireen tai sairauden hyvä hoito on parasta ”unilääkettä”, ja varsinaisia unilääkkeitä ei pitäisi käyttää säännöllisesti niiden monien haittojen takia (mm. väsymys, muistivaikeudet ja lisääntynyt tapaturmariski seuraavana päivänä). Jos kärsii uniongelmista yleisimmistä eli unettomuusoireista kannattaa ensin miettiä, onko unenhuolto (unihygienia) kohdallaan: usein esim. nukkumaanmeno- ja ylösnousuajankohtien säännöllistäminen, pidättyvyys nautin-toaineiden käytössä ja nukkumisolosuhteiden (makuuhuoneen lämpötila ja pimennys, jos melua korvatulppien käyttö jne.) korjaaminen helpottavat merkittävästi ongelmia. Pitkäkes-toisten oireiden yhteydessä on syytä keskustella omalääkärin kanssa ja perehtyä lääkkeettömiin hoitomenetelmiin, joista on julkaistu itsehoito-oppaita myös suomeksi.

Vapaudu nukkumista vaikeuttavista ajattelumalleista. Opi uusia itsetuntoa ja elämänhalua lisääviä toimintatapoja. Luo mieleesi tyyneyttä, lempeyttä sekä joustavuutta ja saavuta hyvä uni.

Unentaidot keskittyy lääkkeettömään hoitoon. Sen kymmenet käytännölliset ohjeet ja harjoitukset pohjaavat uusimpaan kognitiiviseen psykoterapiaan ja tietoisen lasnaolon menetelmiin. Se sopii unettomuudesta kärsiville ja kaikille huonosti nukkuville itsehoitoon ja käytettäväksi terapian yhteydessä. Kirjan kirjoittajilla Susan Pihlillä ja Anna-Mari Arosella on pitkäaikainen kokemus unitutkimuksista ja unihäiriöiden hoidosta.

UNENTAIDOT - Voita unettomuus ja uniongelmat ilman lääkkeitä!

VERTAISTUKIUnitupa on tarkoitettu kaikille unihäiriöistä kärsiville. Vertais-tukiryhmät ehkäisevät syrjäytymistä tehokkaasti, koska yhtei-söllisyys lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta ja kaikilla on ryh-mässä vapaa sana. Vertaistukiryhmässä on mahdollisuus jakaa uniongelman herättämiä ajatuksia ja tunteita muiden samassa

tilanteessa olevien kanssa. Tapaamisten tarkoituksena on an-taa mahdollisuus tutustua muihin samankaltaisista ongelmista kärsiviin. Ryhmäläisillä on mahdollisuus vaihtaa yhteystietoja ja olla yhteydessä toisiinsa myös tapaamisten välillä, jolloin vertaistuki on puhelinsoiton päässä joka päivä.

Helsingin Unitupa Uniliiton toimistollaLisätietoja: 010 292 8080 (Mika Huhtakangas) / uni@kolumbus.fiSeuraava tapaaminen: to 26.9.2013 klo 14-16

Vantaan UnitupaViola - Orvokkirinne 4 - 01300 VantaaLisätietoja: 040-777 1785 (Eero Eronen)Seuraavat tapaamiset: ke 4.9, 2.10., 30.10. ja 27.11. klo 14-16

Levottomat Jalat vertaistukiryhmä HelsingissäSeuraavat tapaamiset:Levottomat Jalat tiedotuspäivänä 23.9 klo 16 Kampin palvelukeskuksessa (Salomonkatu 21 B, 00100 Helsinki)ma 21.10. klo 17 ja ma 25.11. klo 17Lisätietoja: 010 292 8080 (Mika Huhtakangas) / uni@kolumbus.fi

Pirkanmaan Uniyhdistys ry:n vertaisillat TampereellaJokaisen kuukauden kolmas keskiviikko klo 17 Tampereen Seudun Vertaiskeskuksessa Mustanlahdenkatu 19 - 03210 Tampere.Lisätietoja: Matti Mustajärvi 0400-622 144

6 Uniuutiset 1-2013 Uniuutiset 1-2013 7

Edun arvo

50 €/hlö

Hotelli Haikon KartanoPorvoo, p. 019 576 01hotelli.haikko@haikko.fi www.haikko.fi

Nuku hyvin ja paranna hyvinvointiasi Haikon Kartanossa

Nuku hyvin ja paranna hyvinvointiasi Haikon Kartanossa! Unen aikana elimistö korjaa itseään ja rakentaa uutta. Hyvän levon varaan rakentuu koko päiväaikainen aktiivisuutemme – se minkä koemme elämänä. Hyvinvointi alkaa siis unesta! Haikon Uni -huoneeessa nukut levollisemmin. Beddit unianalyysi yhdessä Haikon Sleep Coachin kanssa auttaa Sinua nukkumaan paremmin ja voimaan hyvin!

Hyvä Uni -lehden lukijoille Nuku HyviN -paketti 149 €/hlö/ 2hh (norm. 199 €)

• 1 yön majoitus 2hh (tulo ma–pe)• Aamiaisbuffet Kartanossa• Beddit-unenmittaus sisältäen henkilökohtaisen alkuohjauksen ja unianalyysin• Huippukylmähoito -110°C TAI ääniaaltorentoutus• Kylpylän HyvänOlon altaat ja saunat• Fitness Studion käyttö (1-hengen lisämaksu + 40 €)

Etu voimassa uusiin varauksiin 31.12.2013 asti (poislukien juhlapyhät) Mainitse varaustunnus UNIM13 Varaukset: Haikon myyntipalvelu puh. 019 57601

MIKSI TEINI-IKÄISET TARVITSEVAT YLI-MÄÄRÄISEN VUOTEESSA VIETETYN TUNNIN

Koulujen ja yhteiskunnan on herättävä ymmärtämään nuorten aikuisten erityinen unen tarve.Ihmisen unen ajoitus muuttuu iän myötä. Kun puberteetti al-kaa, nukkumaanmeno- ja heräämisaika lykkääntyvät. Tämä trendi jatkuu naisilla 19,5 ikävuoteen ja miehillä 21 ikävuo-teen saakka. Sen jälkeen trendi kääntyy. 55 vuoden ikäisinä heräämme suurin piirtein samoihin aikoihin kuin ennen puber-teettia. Heräämisaika on keskimäärin kaksi tuntia aikaisemmin kuin nuoruudessa. Tämä tarkoittaa, että teini-ikäisille kello 7 aamulla vastaa kello 5:ttä aamulla 50-vuotta täyttäneelle.

Teini-ikäisten unen määrä vaihtelee maittain, alueittain ja yh-teiskuntaluokan mukaan. Kaikki tutkimukset kuitenkin osoit-tavat, että teini-ikäiset menevät myöhemmin nukkumaan eivät-kä siksi saa riittävästi unta, koska koulu alkaa aikaisin.

Professori Russell Forsterin * tutkimusten mukaan eräässä Li-verpoolissa sijaitsevassa koulussa teini-ikäiset saivat unta vain viisi tuntia koulupäivinä. Ei ihme, että opettajat kertoivat opis-kelijoiden torkkuvan luokassa.

Todisteita unen merkityksestä on yllin kyllin. Tutkimukset ovat osoittaneet unen kriittisen roolin muistiin painamisessa sekä kyvyssämme saada aikaan innovatiivisia ratkaisuja mo-nimutkaisiin ongelmiin. Unen hajanaisuus lisää stressihormoni kortisonin tasoa. Samalla tavoin lisääntyy impulsiivinen käyt-täytyminen sekä empatian ja huumorin puute.

Tutkimukset ovat myös antaneet viitteitä siitä, että pitkään jatkunut unen puute on merkittävä tekijä, joka altistaa ihmisiä diabetekselle, ylipainolle sekä kohonneelle verenpaineelle.

Nuoret aikuiset käyttävät lisääntyvässä määrin stimulantteja korvaamaan univajetta, jolloin kofeiinia ja sokeria sisältävät juomat ovat tavanomainen valinta. Kofeiini vaikutus kestää 5:stä 9:ään tuntiin. Siksi myöhään nautittuna kofeiinia sisäl-tävä juoma viivästyttää yöunta. Väsymys myös lisää tupakan-polttoa.

Vuonna 2009 Newcastlessa sijaitseva Monkseatonin lukio otti koulutyöhön käyttöön uudeksi alkamisajaksi kello 10. Uudis-tuksen seurauksena oppimistulokset paranivat.

Myöhempi ajankohta ei kuitenkaan riitä. Yhteiskunnan yleen-sä ja teini-ikäisten erityisesti pitäisi ottaa uni vakavasti. Uni ei ole ylellisyyttä vaan perustavaa laatua oleva biologinen tarve, joka edistää luovuutta, tuottavuutta, hyvää mielialaa sekä ky-kyä toimia yhdessä muiden kanssa.

Pentti Honkanen.*Russell Forster on Oxfordin yliopiston professori.

Hän on toinen kirjoittaja teoksessa ”Sleep – A Very Short Introduction”

HAASTATTELU – Salla Lamusuo

Salla Lamusuo on neurologian erikoislääkäri ja toimii osa-ai-kaisena neurologian apulaisylilääkärinä Salon aluesairaalassa. Unilääketieteen erityispätevyyden hän sai viime vuonna. Salla asuu perheen kanssa Turussa, mutta kotoisin on Hyvinkäältä. Tampere on taas tullut tutuksi opiskeluvuosilta.

Sinun erityismielenkiinnon kohteet ovat unenaikaiset koh-taukselliset oireet. Voisitko kertoa lisää?Olen tehnyt väitöskirjani epilepsiasta ja työskennellyt TYKS:n epilepsiapoliklinikalla. Tämän poliklinikan vastuuseen kuului myös unihäiriöpotilaat. Unenaikaisten kohtauksellisten oirei-den selvittelyssä täytyy usein miettiä onko unenaikaisen koh-taus uneen liittyvä vaiko epileptinen. Tässä selvittelyssä käyte-tään usein tutkimusmenetelmänä video-EEG:tä, jolloin siis po-tilaan unenaikainen oire videoidaan ja samanaikaisesti rekiste-röidään aivosähkökäyrää, jolloin sekä kohtauksen kuvauksen ja aivosähkökäyrän perusteella voidaan yleensä sitten arvioida kummasta tilanteesta on kyse. Unenaikaisten kohtauksellisten oireiden diagnostiikassa joutuu siis käyttämään sekä uni- että epilepsiatietämystä.

Mitä mieltä olet unilääketieteen koulutuksesta Suomessa? Unilääketieteen koulutusta pitäisi saada ”markkinoitua” enem-män niin, että unilääketieteen erityispätevyyden omaavien määrä Suomessa lisääntyisi ja siten tietenkin unihäiriöiden diagnostiikka paranisi ja tulisi koko Suomessa yhtenäisem-mäksi. Unilääketieteen opetusmäärä myös lääketieteen opiske-lijoille tulisi lisätä, samoin kuin hoitaja- ja psykologikoulutuk-sessa.

Mitä mieltä olet unihäiriöiden hoidosta Suomessa? Hoidossa olisi paljon parannettavaa, vaikka edistymistäkin on jo pikku hiljaa tapahtunut. Esimerkiksi unettomuuden hoitoon-han on viime vuosina järjestetty koulutustilaisuuksia, joihin on mm. työterveyslääkäreitä ja psykologeja osallistunut. Mutta unettomuus varsinkin on niin tavallinen unihäiriö, ettei kaikki siitä kärsivät varmasti saa vielä asianmukaista hoitoa. Uniap-nea on toinen tavallinen unihäiriö, jopa kansantauti. Lisäksi on paljon unihäiriöitä, joihin vain harva antaa hoitoa tai oheistusta kuinka ongelman kanssa tulisi toimia (esim. uni-valve rytmin häiriöt).

Entä mitä mielestäsi ovat hoitamattomien unihäiriöiden riskit ja merkitys?Lääkäreiden ja hoitajienkin pitäisi oppia kysymään unesta use-ammin, Hoitipa lääkäri sitten potilaan verenpainetta, diabetes-ta, erilaisia kiputiloja tai jotain työkykyä uhkaavaa sairautta. Huono yöuni vaikuttaa moniin sairauksiin ja oireisiin ja en-nustaa niistä toipumista. Tähän asti on keskitytty hoitamaan vain päiväsaikaisia oireita.Hoitamaton unihäiriö vaikuttaa mo-niin sairauksiin, laskee työkykyä ja elämänlaatua. Jos potilasta haluaa hoitaa kokonaisvaltaisesti, tähän hoitoon kuuluu myös unen hoito.

Mitä neuvoja haluaisit antaa lukijoillemme?Unihäiriöitä puhuminen ja tiedottaminen on mielestäni erittäin tärkeää. Se ensinnäkin auttaa tietenkin toisia samasta ongel-masta kärsiviä, mutta lisää myös unilääketieteen tärkeyttä.

8 Uniuutiset 1-2013 Uniuutiset 1-2013 9

VOITKO KOULUTTAA ITSESI TULEMAAN TOIMEEN VÄHEMMÄLLÄ UNELLA?

Margaret Thatcher pystyi samoin Salvador Dali. He selvisivät päivästä vain muutaman tunnin unilla. Kysymys kuuluukin, voitko pakottaa itsesi tekemään samoin. Tuhlaamme kolman-neksen elämästämme nukkumalla - tai niin jotkut ihmiset nä-kevät sen. Kun tuntuu, etteivät tunnit riitä päivässä, kaipaat olevasi kuin entinen pääministeri Margaret Thatcher jonka sa-nottiin tulevan toimeen vain neljän tunnin yöunilla tai taiteilija Salvador Dali joka tahtoi hukata aikaa mahdollisimman vähän nukkumalla.

On melkoinen tuntimäärä minkä haluamme nukkua. Jim Horne kirjoittaa kirjassaan Sleepfaring, että 80 % ihmisistä tulee toi-meen 6-9 h yöunilla, 20 % nukkuu vähemmän. Kuinka helppoa on vaihtaa päivittäinen aikataulusi? Jos pystyt pakottamaan it-sesi nousemaan sängystä, muutamaa tuntia aikaisemmin joka päivä tottuuko vartalosi siihen? valitettavasti ei.

On runsaasti todisteita siitä, että univaje vaikuttaa haitallisesti. Emme yksinkertaisesti pysty sopeutumaan siihen että lyhyellä aikavälillä se vähentäisi meidän keskittymistä. Se saa meidät äärimmäisen sekavaksi ja ahdistuneeksi. Tämä tekee meistä ns. huonoja kuljettajia, ja sen vastine on kuin ajaisi humalas-sa. Pitkällä aikavälillä tulokset ovat huolestuttavia. Toistuvasti vähemmällä unella kuin olet tarvinnut vuosikymmenten ajan, siihen liittyy suurentunut riski lihavuuteen, diabetekseen, kor-keaan verenpaineeseen sekä sydän- ja verisuontitauteihin.

Mutta entä ne ihmiset jotka antavat sen kuvan, että pärjäävät helposti muutaman tunnin yöunilla kuin muut? Miksi heidän toimita kyky ei kärsi univajeesta?

Ensiksi voit lohduttautua sillä asialla, että on paljon myyttejä kansojen rohkeista väitteistä. Napoleonin väitetään sanoneen, että uni on heikkoja varten, mutta tosiasiassa hän itse nukkui paljon. On olemassa muutamia hyvin harvinaisia yksilöitä, jotka voivat pärjätä vain viiden tunnin yöunilla kokematta haitallisia vaikutuksia. Heitä kutsutaan ”unettomien eliitiksi”. 2009 johtava genetiikan tutkija Ying-Hui Fu Californian yli-opistosta San Franciscosta löysi äidin ja tyttären jotka meni-vät nukkumaan todella myöhään ja nousivat aikaisin aamulla virkeinä. Vaikka viikonloppuisin kun heillä oli mahdollisuus

SYLJEN MELATONIINIMÄÄRITYKSET UNETTOMUUDEN HOIDOSSA

Hollanti on Euroopan johtava maa unettomuuden hoidossa, ja Hollannissa unihormoni melatoniinin määrityksiä on tehty jo vuosikymmeniä. Tämä siksi että henkilökohtainen melato-niinin määrityskuvaja antaa ratkaisevaa tietoa unihäiriön luon-teesta sekä itse diagnoosin että unihäiriön hoidon kannalta. Gelderse Vallei sairaalassa käy vuosittain 3000-4000 potilas-ta joilta määritetään melatoniinin erityskuvaja. Nämä potilaat vierailevat klinikalla pääasiassa 1-2 kertaa ja heistä 85 % on joko tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä saamaansa hoitome-netelmään. Sleep Check menetelmässä potilas ottaa 5 sylki-näytettä itsenäisesti kotonaan tunnin välein noin 5 h ennen ole-tettua nukahtamisaikaa. Näytteet hän lähettää normaalin postin kautta laboratorioon ja tulokset tulevat hoitavalle lääkärille. Mikäli melatoniini tulee hoitomuodoksi, sen käyttö määrätään yksilöllisen melatoniinin erityskuvajan perusteella tiettyyn ajankohtaan.

Suurin osa unihäiriöpotilaista kärsii viivästyneen unijakson syndroomasta jossa melatoniinipitoisuudet nousevat hyvin myöhään illalla/yöllä, kun taas seuraavaksi yleisin ryhmä kär-sii liian varhaisesta unen tulosta. Kummankin potilasryhmän melatoniinipitoisuutta voidaan säätää ja unijaksoa ylläpitää melatoniinilisällä, joka parhaassa tapauksessa (säännöllisesti ajoitetun käytön jälkeen) voidaan jopa osassa tapauksista pik-kuhiljaa lopettaa. Parhaat unettomuuden hoidon tulokset mela-toniinilla saavutetaan kun melatoniinia annostellaan henkilö-kohtaisen määrityskuvajan tulosten mukaisesti [1]. Kun potilas nukahtaa myöhään tai hänellä on vaikeuksia aamuheräämises-sä, ja oma melatoniinin tuotanto nousee myöhään, melatonii-nin lisä aikaistaa unijaksoa tehokkaimmin kun se otetaan 5 h ennen kuin oma melatoniinin eritys syljessä alkaa nousta (2-5 pg/ml). Toinen vaihtoehto melatoniinin sijasta on kirkasvalo-hoito aikaisin aamulla. Jos potilas nousee ylös hyvin aikaisin aamulla tai nukahtaa liian aikaisin illalla, melatoniini hidastaa unijaksoa eniten kun sitä otetaan 10 h oman melatoniinipitoi-suuden nousun jälkeen. Vaihtoehtoinen tehokas hoito tässä ai-kaistuneessa valverytmissä on valohoito 15-30 min ennen kuin oma melatoniini tuotanto nousee.

Tästä huolimatta kaikkia unihäiriöpotilaita ei voida auttaa tällä menetelmällä tai hoito ei sovi kaikille koska unihäiriö ei ole melatoniinista kiinni. Lisäksi on henkilöitä joilla on erittäin matala tai poikkeuksellisen korkea melatoniinitaso läpi koko vuorokauden. Yllättäen on myös löydetty henkilöitä joilla onkin poikkeavaa maksan entsyymien toimintaa, ns. P 450 entsyymin, CYP1A2:n geenien poikkeavuutta eli polymorfis-

mia. Osalla potilaista kyse on hidastuneesta metaboliasta eli aineenvaihdunnasta ja heidän ongelmansa on se, että itse tuo-tettu tai pillerinä käytetty melatoniinin määrä puoliintuu 35-45 min sijasta yli 2 h ajan. Tästä on näyttöjä kehitysvammaisten ja autistien kohdalla [2, 3]. Heillä normaaliannos melatoniinia aluksi auttaa, mutta muutaman viikon käytön jälkeen pahen-taa unihäiriötä sekä lisää päiväaikaista levottomuutta. Tämä ei estä melatoniinihoitoa annostusta pitää vain laskea esimerkiksi 10-kertaisesti. Tämän ongelman selvittämisessä melatoniinin määritykset ovat vieläkin tärkeämpiä. Hitaasti melatoniinia metaboloivat henkilöt (joille siis pitäisi määrätä vain pieniä annoksia melatoniinia) voidaan diagnostisoida mittaamal-la syljen melatoniinia päivän aikana (klo 9, 11, 13, 15 ja 17) edellisen illan melatoniiniannoksen jälkeen. Kun melatoniinia metaboloidaan normaalisti, seuraavan päivän syljen melatoni-inipitoisuus pitäisi olla lähes perustasolla. Jos korkeita syljen melatoniinitasoja löydetään seuraavan päivän näytteistä, on annos ollut liian korkea ja annosta pitäisi laskea.

Muita potilasryhmiä, joilla voisi olla poikkeuksellinen mela-toniiinin metabolia, voisivat olla ADHD:ta, kroonisen väsy-mysoireyhtymää ja narkolepsiaa sairastavat henkilöt. Mielen-kiintoista olisi myös tietää onko metabolia erilaista esimerkiksi vanhuksilla ja teini-ikäisillä, vaihdevuosista kärsivillä tai le-vottomien jalkojen oireyhtymän potilailla.

Huomautettakoon vielä että esimerkiksi kolarissa päähän koh-distunut raipanisku on tekijä, joka on voinut siirtää unijaksoa kenellä tahansa, jolla ei ole aineenvaihdunnallisia taustateki-jöitä. Biologisen kellon väärää ajastusta esiintyy myös hen-kilöillä jotka ovat olleet syntymästään saakka täysin sokeita. Tietyt ruoka- ja lääkeaineet nopeuttavat tai hidastavat melato-niinin metaboliaan juuri maksan entsyymien kautta (joista tär-keimmät ovat CYP 1A2 ja CYP 1A1), näistä merkittävin mela-toniinin metaboliaa häiritsevä ulkopuolinen tekijä on kofeiini.

Tarjoamme melatoniinimäärityksiä unettomuuden diagnoosiin ja hoitoon. Määritykset ovat saaneet KELA-korvattavuuden 2012 syksyllä. Näytteiden keräys voidaan tehdä potilaan ko-tona ja näytteet voidaan lähettää laboratorioon postitse. Mää-rityksiin on myös tarvittaessa saatavissa konsultaatiolausunto unilääketieteen erityispätevyyden saaneelta Gabriele Svediltä (Vitalmed klinikan neurologian erikoislääkäri).

Kirsi Vaali, dosentti, Lab-Tech AS,Yhteystiedot: 050-550 1331 tai kirsi@lab-tech.no

Kirjallisuus:1. Nagtegaal, J.E., et al., Delayed sleep phase syndrome: A placebo-controlled cross-over study on the effects of melatonin administered five

hours before the individual dim light melatonin onset. J Sleep Res, 1998. 7(2): p. 135-43.2. Braam, W., et al., Loss of response to melatonin treatment is associated with slow melatonin metabolism. J Intellect Disabil Res, 2010. 54(6): p. 547-55.3. Braam, W., et al., CYP1A2 polymorphisms in slow melatonin metabolisers: a possible relationship with autism spectrum disorder?

J Intellect Disabil Res, 2012.

jäädä sänkyyn lepäämään he eivät, jääneet makaamaan. Testi osoitti sekä äiti että tytär molemmat kantavat mutaatio geeniä nimeltä HDEC2.

Kun tutkijat istuttivat saman geenin hiiriin ja kärpäsiin he huo-masivat, että ne alkoivat myös nukkua vähemmän. Kun hiiriä estettiin nukkumasta, ne eivät näyttäneet tarvitsevansa niin paljon unta. Tämä osoittaa, että genetiikka peilaa ainakin osin unen tarvetta, koska tällä hetkellä olemme jumissa näissä gee-neissä mitä meillä on (se on minun tekosyyni) kun se ei ehkä ole mahdollista kouluttaa itseään nukkumaan vähemmän.

Tutkijat tekevät yhteistyötä armeijan kanssa ja ovat havain-neet, että voit tallettaa unta etukäteen hyvissä ajoin. Walter Reed armeijan instituutin tutkimuskeskuksessa, oli ihmiset mennyt nukkumaan pari tuntia aikaisemmin kuin normaalisti joka ilta viikon ajan. Kun heidät annettiin nukkua, he eivät kär-sineet yhtä paljon kuin ihmiset, joilla ei ollut mahdollisuutta siihen. Tähän ei liity niin paljon vaivaa. Yleensä mitä sinun tarvitsee tehdä, on selvittää oma unen tarpeesi ja yrittää pitää kiinni siitä. Kirjassaan Laske lampaita Paul Martin kuvaa tätä työskentelytapaa.

Suositeltavaa on tehdä kun olet lomalla. Esimerkiksi käytä sa-maa rytmiä joka ilta ja aamu niin kuin arkena. Mennä nukku-maan samaan aikaan ja herätä samaan aikaan ilman herätyskel-loa. Kun olet nukkunut univelkaasi pois ja herännyt virkeänä, niin olet löytänyt ihanteellisen yöunen pituuden.

Voit pettyä kun huomaat, että tarvitset enemmän unta kuin olit toivonut, mutta et koe sitä ajanhukkana. Unentarpeesi on ar-vokasta aikaa kropalle ja mielelle toimia hereillä olon aikana. Poliitikko jonka unirytmi kiinnostaa on Winston Churchill, joka ei pitänyt paheksuttavana sitä, ettei noussut sängystä vaan työskenteli ja otti vieraita vastaan makuuhuoneessa aamupäi-vän ajan.

Jaana Honkonen

23.9. vietetään levottomat jalat kansainvälistä tiedotuspäivää

ET OLE YKSIN! Oireyhtymä, joka usein tulee muuten terveelle henkilölle, ei ole psykologinen tai emotionaalinen häiriö. Levottomista jaloista kärsii Suomessa 5-10 % ihmisistä. Kyseessä on siis sairaus, joka on yhtä yleinen kuin migreeni!

Lisätietoa:www.unilitto.fi > Levottomat Jalat-RLS ry:n kotisivutwww.earls.eu > European Alliance for RLSwww.eurlssg.org > European R L S Study Group

Lähde: http://www.bbc.com/future/Can you Train Yourself to Get by on less Sleep?, Claudia Hammond

10 Uniuutiset 1-2013 Uniuutiset 1-2013 11

JÄSENKERTOMUKSET

Narkolepsia, lääkkeet ja liikunta

Oma tarinani narkolepsian kanssa on alkanut jo vuosikym-menet sitten ja lääkitysten kanssa olen tehnyt tuttavuutta yli kymmenen vuoden ajan. Toimiva lääkitys on ensisijaisen tär-keä narkoleptikon toimintakyvyssä ja elämänlaadussa, joten mistään pienestä asiasta ei ole kyse.

Olin jo ehtinyt unohtaa millaista elämä oli ennen toimivaa lää-kitystä, olinhan syönyt kymmenen vuotta samaa hyvin toimi-vaa lääkettä, jonka avulla olen myös valmistunut yliopistosta ja käynyt täysipäiväisesti töissä.

Tämä päivieni pelastus alkoi kuitenkin viime keväänä tulla tiensä päähän: teho heikkeni ja sivuvaikutuksista jatkuvat ryt-mihäiriöt haittasivat elämääni huomattavasti. Vaihtoehtoja ei enää ollut ja tämä lääke oli jätettävä pois. Olin jo aiemmin ko-keillut useampaa narkolepsian hoidossa käytettävistä lääkkeis-tä huonoin kokemuksin. Teho on ollut joko huono tai surkea ja olin hieman epätoivoinen aloittaessamme lääkekokeiluja jälleen.

Elämääni palasi sumu, väsymys, masentuneisuus, syöminen, painajaiset, unihalvaukset, katapleksiat ja kiukkuisuus... Inho-sin itseäni ilman lääkitystä, se en ole oikea minä. Yksi lääke aiheutti hankalana sivuvaikutuksena varpaiden nahkojen kuo-riutumisen, toinen sellaisen migreenin johon mitkään mig-reenilääkkeeni eivät tehonneet. Kaiken kaikkiaan kokeiluihin aikaa kului 4-5kk kunnes päädyimme nykyiseen lääkitykseen. Näitä en voi syödä niin paljon kun tarvitsisi (sanotaan että pää ja maha eivät kestä sitä mitä naama vaatisi)! Mutta toimintaky-kyni on kuitenkin kohtuullinen ja elämäni ei ole yhtä sumua.

Minun tarina

Kun kirjoitan tätä, mietin onko edes aiheellista omia ajatuk-sia kirjata paperille?Teen sen kuitenkin, kun aiheena on narkolepsia, joka on tul-lut nyt kovin esille.Narkolepsia on sairaus, jota itse sairastan. Sairauteni alkoi ja noin 12 vuotiaana.Oikean diagnoosin ja nimen sairaudelleni sain noin 25 vuo-tiaana.Olen nyt jälkeenpäin ajattelut, kuinka yksin olin sairauteni kanssa.Ajattelin sitä kyllä silloinkin, kirjoitin siitä tuntemuksia jo silloin päiväkirjaani – onneksi!Sillä on helppo löytää sieltä ihmettelyni ja pohtimiseni muuttuneeseen tilanteeseen.Kävin kyllä lääkärissä, mutta ei minusta vikaa löydetty. Tiesin kyllä itse, että paljon on minussa pielessä, mutta ei asialle mitään oikein voinut tehdä.Elämäni muuttui silloin paljon.

Oma järkeni saneli minulle käyttäytymissääntöjä:

- Älä anna naurulle valtaa, sillä menet veteläksi ja lysähdät!!!

- Älä heitä käsillä seisontaan voimistelussa, sillä saatat lysähtää ja niska katkeaa.

- Älä osallistu hauskoihin pallopeleihin, sillä saatat lysähtää.

- Älä suutu, äläkä pahoita mieltäsi, vaikka opettajat jatkuvasti rankaisevat sinua tunnilla nukahtelusta nostamalla sinut luokan perälle seisomaan – sillä jalkasi saattaa pettää kesken seisomisen ja lysähdät maahan.

En pysynyt hereillä, nukahtelin, milloin missäkin!!

Koulumenestykseni laski, olin siitä pahoillani, mutta enem-män suretin isän mielipahaa, kun hän maksoi kallista koulua ja odotti hyviä numeroita kokeista, eikä niitä tullut. Vaikka yritin monella tavalla, illalla kopioida naapurin tytön läksy-jä, nukuin illatkin. Isä yritti maksaa matikan yksityistunteja, nukuin sielläkin. Serkkuni yritti auttaa englannin läksyissä, nukahdin sielläkin.

Totesin, että en pysty suoriutumaan oppikoulusta, joten oli pakko saada jokin todistus, joten takaisin kansakouluun.

Tiesin silloin, että en voi mitään toteuttaa niistä asioista, joi-ta olin suunnitellut ammatin ja harrastusten suhteen.

Kirjoitin asiasta silloin päiväkirjaani. Sen aikuiset ajastuk-seni. Kyllä sieltä löytyy tarkkaan kuvattuina.

Se miksi nyt kirjoitan, on siitä yksinäisyydestä outojen tun-temusten kanssa. En voinut niistä kenenkään kanssa kes-kustella.

Paljon nukahtelusta ja nukkumisesta johtuen näin hirveän pahoja painajaisia, sairaalloisia unia, hallusinaatioita ja len-tounia.

Järkeni sanoi, että älä kerro kenellekään, sillä ainakin isäni ja äitini olisi lähettänyt minut Kellokoskelle, siellä oli mie-lisairaala. Ei tullut kyllä mieleenkään häiritä parhaiten ystä-vien mielenrauhaa omituisuudellani.

Sitten isäni kuoli, en ollut pääsyt ripillekään. Muistan vaan sen, kun kaikki itkivät - äitini, siskoni, veljeni ja muut su-kulaiseni. En itkenyt. En osannut. Olin niin hyvin oppinut hallitsemaan tunteilua sen lysähtämisen pelossa. Ajattelin, että minun on mentävä heti koulun loputtua töihin ja muu-tettava pois kotoa, etten olisi äitini rasitteena rahallisesti. Hänelle kun jäi kaksi koulutettavaa. Siskoni, joka menestyi koulussa. Hänestä tuli opettaja, jonka hän jo lapsena esitti toiveammatikseen. Veljeni ei halunnut oppikouluun, joten hänen koulunsa ei maksanut.

Kenen kanssa oikeasti olisin voinut puhua oudosta viastani? En luottanut siihen, että minua olisi ymmärretty, sillä isoäi-tini, ihana ”mamma”, joka tuli meille huushollerskaksi isän kuoleman jälkeen äidin mennessä ansiotyöhön, suuttui ja loukkaantui minulle, kun nukahdin ruokapöytään haarukka ja veitsi kädessä. Havahduin hereille hänen sanoessa: ”On niin huonoa ruokaa, että pitää ihan nukkua syödessä.” Huh huh, mitäs siihenkään selittäisi? Paras oli olla hiljaa. Se sii-tä omaisten ja sukulaisten ymmärryksestä, joten olin yksin. Lähtiessäni kotoa en kuvitellutkaan kenenkään ymmärtävän tai tukevan minua mitenkään. Enemmän olin tottunut ran-gaistuksiin ja arvosteluihin väsymyksestä.

Osasia lapsuuteni varhaisesta ajasta. Arki oli kotona vanhempieni ja nuorempien sisarusten seu-rassa. Oli hyvin tavallista työläisperheen elämää. Äiti oli kotiäiti, kuten muutkin sen alueen perheiden äidit. Oma-kotitalot oli rakennettu jaetuille rintamamiestonteille, joten siellä kasvoi sodan jälkeinen sukupolvi, johon minäkin kuu-lun, vuonna -46 syntyneenä.

Jokaisella on tietysti oma luonteensa, mutta mikä muokkaa asenteita ja näkemystä asioista ja elämästä, on mielestäni kotikasvatus, elinympäristö ja ajan henki. Pieni tehtaan ym-pärille muodostunut kylä oli turvallinen paikka elää. Koti-kasvatus oli normaalia sen ajan hengen mukaista. Vanhem-pia piti kunnioittaa. Valehdella, varastaa ja kirota ei saanut. Jos niitä teki ja jäi kiinni, heti rangaistiin.

Muuten ei paljoa vahdittu leikkejä ja tekemisiä. Varhais-lapsuuden pihakaverit olivat vilkkaita poikia, osa minua vanhempia ja saman ikäisiä. Heidän perässä pysyminen ja seurassa oleminen vaati nöyrtymistä ja alistumisista poi-kien määräämiin sääntöihin päästäkseen mukaan leikkiin, kun olin heille ”likka”, vaikka olihan minulla etunimi Mai-ja. Monta kertaa kokiessani vääryyttä tai kiusantekoa me-nin parkuen itku kurkussa äidille kantelemaan. Aina sama vastaus: ”Mitäs menet heidän mukaan, pysy poissa omalla pihalla.” En kyllä ollut yksin viihtyvää tyyppiä jos oli leik-kikavereita tiedossa, joten ei kannattanut mennä hakemaan äidiltä myötätuntoa tai lohdutusta pahaan mieleen. Ei kun toteuttamaan poikien asettamia ehtoja päästäkseni likkana leikkiin mukaan, jotka olivat kyllä kaukana helpoista nuk-keleikeistä. Jos mikä, niin tämä kyllä muokkasi omaa asen-nettani arjen elämässä. ”Oo sä hiljaa ja tyydy kohtaloosi”

Maria

Pienenä ”sivumausteena” koko vuoden projektissa on ollut pai-non nousu, josta olen aiemmin vain kuullut muilta narkolepti-koilta. Vuodessa voi tulla 20kg lisää, ja itselläni tuon syksyn aikana painoa tuli entisten kilojen päälle 7kg lisää. Keväällä puntarissa oli sama lukema kun odottaessani kuopusta viimei-silläni. Narkoleptikkojen ylipaino-ongelmat, jotka johtuvat hy-vin pitkälti sekä sairaudesta että väsymyksestä, ovat todellinen haaste meille kaikille. Sairautemme lisäksi ylipaino ja liikku-mattomuus sekä väärät ruokailutottumukset lisäävät väsymys-tämme ja painoamme ja tarvitsisimme tähän apua. Painon hal-linta on yksi osa sairautemme hoitoa, mutta kuka lääkäri on kirjoittanut tähän kuntoutusta tai mistä saamme apua? Yksin harvempi jaksaa lähteä läskejään sulattelemaan ja ilman toimi-vaa lääkitystä liikkuminen voi tuntua mahdottomalta.

Nyt olen saanut sulateltua 9 kg viime vuosien syötyä ylipainoa, mutta vielä on haastetta jäljellä. Toivon että kaikki uniongel-mien kanssa painivat kiinnittäisivät liikuntaan ja ylipainoon huomiota ja lähtisivät edes pari kertaa viikossa reippailemaan!

Itselläni olo on huomattavasti parempi, nukun paremmin, tar-vitsen vähemmän lääkettä ja mielikin on iloisempi kuin ennen oman liikuntaprojektin aloitusta. Ottakaa rohkeasti yhteyttä vaikkapa paikalliseen kuntosaliin, lähtekää ”zumbaamaan” ke-sänurmikoille tai uimahallille polskimaan.

Johanna Saukkonen

Kirjoita Uniuutisiin!

Kerro oma tarinasi tai mielipiteesi vaikka nimimerkillä. Lehtemme kaipaa jäsentemme kirjoituksia.Tarinan voi lähettää meille kirjeitse tai sähköpostitse:Uniliitto ry, Sitratori 3, 00420 Helsinkiuniliitto@uniliitto.fi

Tarina uniapneasta

Minulla todettiin vaikea uniapnea vuonna 1993, oltuani Laak-son sairaalassa unitutkimuksissa. Toisin sanoen kävin Laak-sossa nukkumassa ”piuhat” kehossa ja ”pyykkipoika” sormes-sa. Muistan että yö Laaksossa maksoi 60 mk ja hintaan kuului iltapala, sekä aamiainen. Olin 29-vuotias, enkä oikein tiennyt sairaudestani mitään. Lääkärini ehdotti hoidoksi laihdutusta ja cpap laitteen käyttöä. Leikkausta hän ei pitänyt hyvänä vaih-toehtona, koska olin erittäin yli-painoinen (178 cm ja 142 kg).

Laitehoito aloitettiin 1994 ja alkuvaikeuksien jälkeen aloin tottua laitteeseen. Motiivia käyttää epämukavaa laitetta lisäsi kohonnut päiväaikainen vireystila, painokin putosi muutamia kiloja. Vuodet vierivät ja hoito jatkui, cpap laitteiden muuttu-essa yhä kevyemmiksi ja paremmiksi. Sairastuin myöhemmin verenpainetautiin ja kakkostyypin diabetekseen.

Vuonna 2010 osallistuin laihdutusryhmään, joka järjestettiin Laakson sairaalassa sairaanhoitajien valvonnassa. Laihdutus-ryhmän jäsenten ruokavaliossa ateriat korvattiin niukkaenergi-sillä pussikeitoilla, jotka sisälsivät vitamiineja ja hivenaineita. Lisäksi sai syödä määrättyjä juureksia ja vihanneksia. Hedel-mät olivat pannassa. Juomana sai olla sokeriton mehu, vesi tai kahvi. Maitoa kahviin ei saanut laittaa. Mietin pääni puhki mikä vihannes sopisi kahvin kanssa. Päädyin jättiherkkusie-neen raakana, muistuttihan se etäisesti pullaa. Kuuria jatkettiin kymmenen viikkoa ja paino putosi 140 kilosta 116 kiloon. Nyt vuonna 2013 painoni noussut 125 kiloon ja yritän jatkuvasti kamppailla painonhallinnan kanssa.

Kaiken kaikkiaan olen ollut tyytyväinen cpap hoitoon. Nykyai-kaiset laitteet on helppo ottaa mukaan matkoille, vaikka ulko-maillekin ja niiden käyttömukavuus on parantunut.

Eräs uniapneetikko

12 Uniuutiset 1-2013

NIMI:

OSOITE:

PUHELINNUMERO:

Tilaan seuraavat TEMPUR-tuotteet ilman muita kuluja (UNILIITTO maksaa toimituskulut)

TEMPUR-patjatarjous, esim. nämä koot:__TEMPUR Original tai Cloud -patja +sijauspatja 19×80×200+5 cm (1945 €) VAIN 1349 € HINNASTA POIS 596 €__ TEMPUR Original tai Cloud -patja +sijauspatja 19×180×200+5 cm (3997 €) VAIN 2898 € HINNASTA POIS 1099 €__ TEMPUR Original, Cloud tai Sensation -patja +sijauspatja 21/22×180×200+5 cm (4757 €) VAIN 3658 € HINNASTA POIS 1099 €__ TEMPUR Original, Cloud tai Sensation -patja +sijauspatja 25/27×180×200+5 cm (5685 €) VAIN 4586 € HINNASTA POIS 1099 €

TEMPUR Cloud -tyyny erikoispehmeää Tempur Extra Soft -materiaalia__ Cloud 179 € + SISUSTUSTYYNYT KAUPAN PÄÄLLE! Arvo 45 €

TEMPUR Millennium -tyyny sopii kylki- ja selinmakuulla nukkujille __ Millennium S 129 € + SISUSTUSTYYNYT KAUPAN PÄÄLLE! Arvo 45 €__ Millennium M 139 € + SISUSTUSTYYNYT KAUPAN PÄÄLLE! Arvo 45 €__ Millennium L 149 € + SISUSTUSTYYNYT KAUPAN PÄÄLLE! Arvo 45 €__ Millennium XL 159 € + SISUSTUSTYYNYT KAUPAN PÄÄLLE! Arvo 45 €

TEMPUR asiakaspalvelu puh. (09) 5868 360Tilaa helposti tällä kupongilla tai soittamalla.

Olen jäsen

Liityn jäseneksi

Tutkitusti tyytyväisimmät asiakkaatKoska jokainen kokee mukavuuden yksilöllisesti, TEMPURilla on kolme ensituntumaltaan erilaista patjamallistoa: tuttu vahvan tuen tunteen ORIGINAL, ylellisen pehmeä CLOUD ja joustava SENSATION. TEMPUR sopii kaikille! Ostaessasi TEMPUR-sinkkupatjapaketin (80/90×200 cm) saat HINNASTA POIS 596 € ja TEMPUR-parivuoteen patjapaketin (160/180×200 cm) saat HINNASTA POIS 1099 €.

TEMPUR -parivuode-patjapaketeista

HINNASTA POIS YLI 1000€

Tutkitusti tyytyväisimmät asiakkaatKoska jokainen kokee mukavuuden yksilöllisesti, TEMPURilla on kolme ensituntumaltaan

HINNASTA POIS YLI1000€

TEMPUR-tyynyn, -petarin, -peiton tai ergonomisen tuen ostajalle

SISUSTUSTYYNYT KAUPAN PÄÄLLE!

tai ergonomisen tuen ostajalle

SISUSTUSTYYNYT KAUPAN PÄÄLLE!

EDUN ARVO45 €

Jäsenetutarjoukset voimassa 17.11.2013 asti. Tilaamalla TEMPUR-tuotteet Uniliiton kautta tuet yhdistyksen toimintaa!UNILIITTO JÄSENETU -tarjous

Uniliittomaksaa

postimaksun

Uniliitto ry

Vastauslähetys

Tunnus 5015671

00003 Vastauslähetys