uudet pohjoismaiset ravitsemussuositukset...

UUDET POHJOISMAISETRAVITSEMUSSUOSITUKSET

KANSALLISET SUOSI-TUKSET JA RUOKAVALIO-OHJEISTUKSET

AJANKOHTAISTA SOKERISTA JA RAVITSEMUKSESTA TOUKOKUU 2014

2 Perspektiivi toukokuu 20142

Uudet Pohjoismaiset ravitsemus-suositukset 2012 – huomio ruokavalion kokonaisuuteen ja ruoan laatuun

Perspektiivi (Perspektiv), aikakauslehti sokerista ja ravitsemuksesta, toukokuu 2014. ISSN: 0906-5253 Painos: 9 000 kpl Tanskassa, 25 000 kpl Ruotsissa ja 3 700 kpl Suomessa. Julkaisija: Nordic Sugar, Langebrogade 1, 1014 Kööpenhamina. Toimitus: Vastaava toimittaja, Senior Marketing Manager Angela Everbäck, tuotekehityspäällikkö Kyllikki Kilpi,

Manager Nutrition Communication Anne-Mette Nielsen, Nordic Sugar, GCI Mannov. Ulkoasu: Katrine Boelsgaard. Taitto: Suomessa Ad Helena Oy. Kuvat: Christina Bull. Paino: Erweko Oy, Helsinki. 5.2014 Puheenvuoroja, artikkeleita ja kommentteja voi lähettää Nordic Sugarille. Toimitus ei kuitenkaan vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta.

Perspektiivissä esitetyt näkemykset ovat kirjoittajien omia eivätkä välttämättä vastaa julkaisijan ja toimituksen kantaa. Jälkipainos ja lainaaminen sallitaan, mikäli lähde mainitaan. Otteita kirjoituksista voi kuitenkin käyttää ja jäljentää vain toimituksen suostumuksella.

Sähköposti: [email protected] Käy myös kotisivuillamme: www.perspektiv.nu

Pohjoismaisten ravitsemussuositusten, NNR 2012, uudistamiseen on osallistunut yli 100 asiantuntijaa. Uusissa suosituksissa tarkastellaan ruokavaliota kokonaisuutena, mutta mukana on myös suosituksia eräiden elintarvikeryhmien käytöstä ja myös muita suosituksia, joiden tavoitteena on parantaa kansanterveyttä sekä lyhyen että pitkän ajan kuluessa.

Professori Wulf Becker, Livsmedelsverket, Tukholma, NNR 2012 työryhmä 4

Ravitsemussuositukset ja ruokavalio:

Kansalliset, pohjoismaiset vai eurooppalaiset?Pohjoismaissa on keskenään erilaisia ruoankäyttöön liittyviä tapoja ja tottumuksia, saatavilla on erilaisia elintarvikkeita ja ruokakulttuureissakin on kansallisia vivahteita. Elintarvike-teol lisuuden toiveena olisi, että ravitsemussuositukset, joihin ruokavalio-ohjeet pohjautuvat, perustuisivat enimmäkseen yhteiseen eurooppalaiseen näkökulmaan ja tutkimusten tul-kintaan.

Konsultti Lina Roodro ja toimitusjohtaja Ebbe Kristiansen, Mannov, Malmö ja Aarhus 10

Perspektiivi toukokuu 2014 3

Pitkäksi venähtävä prosessi

Uudet Pohjoismaiset ravitsemus -suositukset (NNR 2012) ja niiden pe-rusteella Pohjoismaissa uudistetut kansalliset suositukset ovat pitkän ja perusteellisen työn tulosta. Suositus-ten päivittäminen on ollut mittava urakka ja vaatinut paljon resursseja sekä pohjoismaisella että kansallisel -la tasolla.

Kuten tämän lehden artikkeleissa kerrotaan, Pohjoismaat ovat laatineet ravitsemussuosituksia yhdessä jo 20 vuoden ajan. Näkökulma on laajen-tunut vuosien aikana ravintoaineista ruokavalion kokonaisuuteen, elin-tarvikkeiden valintaan ja fyysiseen aktiivisuuteen. Uudistuksen väestö-tasoisiin terveysvaikutuksiin vaikuttaa ratkaisevasti, miten tämä viesti käy-tännössä viedään tavallisille kulutta-jille.

Tavoitteena on, että suosituksia käyte-tään ruokavalion pitkäaikaiseen suun-nitteluun. Mediassa ja yleisessä kes-kustelussa huomio kohdistuu usein kokonaisuuden sijasta pieniin yksi-tyiskohtiin ja suosituksia voidaan tul-kita niin, että ne kieltäisivät joidenkin tuotteiden nauttimisen kokonaan. Vaikka tästä ei olekaan kyse, suosituk-set saattavat lisätä keskustelua hyvistä

ja huonoista elin tarvikkeista ja aiheut-taa kuluttajille hämmennystä.

Ravitsemussuositusten noudattamis -ta elintarvikevalintoja tehdessä tulee helpottamaan uuden EU-Elintarvike-tietoasetuksen myötä pakolliset ravin-tosisältömerkinnät. Vastaisuudessa ravintosisältötiedoissa on aina ilmoi-tettava hiilihydraattien lisäksi myös sokereiden määrä sekä rasvan mää-rästä tyydyttynyt rasva. Myös suolan määrä on ilmoitettava ja siihen vai-kuttaa paitsi tietysti lisätty suola myös elintarvikkeen luontaisesti sisältämä natriumpitoisuus.

Sokerien määrä koskee sekä lisättyjä että luontaisia sokereita. Sen sijaan ravitsemussuosituksissa huomio koh-distuu edelleenkin ainoastaan lisät-tyjen sokerien määrään, joita saisi olla enintään 10 % päivittäisestä energias-ta. Kulutta jien saattaa olla vaikea ym-märtää sokerien kokonaismäärän ja lisätty jen sokerien määrän välistä eroa. Kuluttaja ei myöskään ymmärrä, miksi suositukset eri maissa ovat eri-laisia, vaikka kansanterveyden paran-taminen on niiden yhteinen tavoite.

Tulee olemaan hyvin pitkä prosessi, jotta Pohjoismaisille suosituksille,

kansallisille ohjeille ja EU:n elintarvike-lainsäädännölle saataisiin yhdenmu-kaiset tavoitteet ja yhteneväiset keinot niiden saavuttamiseksi. Eri tahojen – viranomaisten, ammattilaisten, teol-lisuuden ja kuluttajien – näkökulman huomioiminen on aikaa vievää ja työ-lästä.

Voimme vain aavistella, että tulevien vuosikymmenten uusissa suosituksis-sa ja ohjeissa ajattelutapa tulee ehkä muuttumaan. Mikäli esimerkiksi ym-päristönäkökulmaan tullaan kiinnit-tämään entistä enemmän huomiota, suosituksista tulee yhä mutkikkaam-pia. Käsityksemme terveydestäkin saattaa muuttua.

Toisaalta, kun verrataan vaikka kan-sallisia ravitsemussuosituksia Euroo-pan eri maissa, huomataan, että nii-den väliset oleelliset erot ovat pieniä. Pohjimmiltaan kyse on järkevästä energiatasapainosta, sopivasta aktiivi-suudesta ja tasapainosta elämän eri osatekijöiden välillä.

Ehkäpä tulevaisuudessa painopiste siirtyykin terveen maalaisjärjen käyt-töön ja muutamille erityisryhmille annetaan yksittäisiä lisäohjeita.

Mukavia lukuhetkiä!Suomen Sokeri Oy

3

Uusissa Pohjoismaisissa

ravitsemussuosituksissa

(Nordic Nutrition Recom-

mendations, NNR 2012)

annetaan suosituksia

ravintoaineiden saannille ja

ruokavalinnoille. Fyysinen

aktiivisuus vaikuttaa ravin-

non tarpeeseen ja siksi myös

se huomioidaan suosituk-

sissa. Suositusten avulla

pyritään vähentämään riskiä

sairastua sydän- ja veri-

suonisairauksiin, ylipainoon,

aikuistyypin diabetekseen

ja syöpään.

Professori Wulf Becker, Livsmedels-verket, Pohjoismaisten suositusten NNR 2012 työryhmä

Välipalat vaikuttavat ruoka-valion terveellisyyteen.

Perspektiivi toukokuu 2014 5 5

Uudet Pohjoismaiset ravitsemussuositukset 2012 – huomio ruokavalion kokonaisuuteen ja ruoan laatuun

Taulukko1

Pohjoismaisten ravitsemussuositus-ten viides versio, NNR 2012, julkistet-tiin lokakuun 2013 alussa Kööpen-haminassa pidetyssä seminaarissa. Tilaisuudessa esitettiin uudistuspro-sessin työvaiheet ja suositukset pää-piirteittäin sekä näytettiin edellisiin vuodelta 2004 olleisiin suosituksiin tehtyjä muutoksia. Uudistustyö alkoi jo vuonna 2009. Työtä ohjanneen poh-joismaisen työryhmän toimintaa on rahoittanut Pohjoismaiden ministeri-neuvosto. Lisätietoa projektista ja sen taustoista löytyy englanniksi projektin omilta nettisivuilta (www.nnr5.org ja www.norden.org/nnr).

Tausta

Uudistuksen tavoitteena oli tehdä laa-ja selvitystyö edellisten suoritusten NNR 2004 jälkeen julkaistuista tutki-muksista ja sen perusteella arvioida tarve muutoksiin. Huomio kohdistet-tiin erityisesti niihin ravitsemuksen osa-alueisiin, joista on julkaistu uutta tutkimustietoa ja joilla katsottiin ole-van erityinen merkitys Pohjoismaiden ravitsemus- ja terveysongelmissa. Tällaisia aiheita ovat mm. rasvan ja hiilihydraattien laatu, proteiinit, alko-holi, D-vitamiini, kalsium, folaatti (foolihappo), jodi ja rauta. NNR 2012 suo situksissa painopiste kohdistuu aiempaa enemmän ruokavalion koko-naisuuteen ja muutamiin tiettyihin elintarvikkeisiin sekä niiden merkityk-seen terveydelle. NNR 2012 suosituk-sia annetaan eri ravintoaineiden saan-

nille ja ruokavalinnoille. Lisäksi suosituksissa huomioidaan fyysisen aktiivisuuden merkitys, mikä vaikut-taa ravinnontarpeeseen ja voi vähen-tää riskiä sairastua sydän- ja verisuoni-sairauksiin, ylipainoon, aikuistyypin diabetekseen ja syöpään.

Prosessin eteneminen

Suosituksia on ollut tekemässä yli 100 pohjoismaista asiantuntijaa. Uudista-minen perustuu laajaan tieteelliseen selvitystyöhön. Sitä varten on pereh-dytty erityisesti ruoan ja terveyden välisiin yhteyksiin ja kiinnitetty huo-miota mm. ravinnonsaantiin, eri elin-tarvikkeiden kulutukseen, ruokatot-tumuksiin ja ruokakulttuuriin.

Sellaisten ravintoaineiden osalta, joilla on aivan erityistä merkitystä Pohjoismaissa tai joista on julkaistu paljon uutta tutkimustietoa, tehtiin systemaattinen kirjallisuuskatsaus (systematic review SR). Muiden ravin-toaineiden suhteen uudistus toteutet-tiin pienimuotoisemmin. Systemaat-tiset kirjallisuuskatsaukset annettiin ulkopuolisten asiantuntijoiden arvioi-taviksi ja joihinkin erityiskysymyksiin pyydettiin vielä tieteellisen asiantun-tijaryhmän näkemys.

Systemaattinen kirjallisuuskatsaus

Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen avulla voidaan laajamittaisesti selvit-tää tietyn tutkimuskysymyksen, kuten ruokavaliotekijän ja sairastumisriskin

välistä yhteyttä, kokoamalla, arvioi-malla ja luokittelemalla aiheesta teh-tyjä tieteellisiä tutkimuksia. NNR 2012 uudistukset tehtiin tätä varten laadittujen systemaattisten kirjalli-suuskatsausten perusteella. Pohjois-maiset asiantuntijat kokosivat tietty-jen sovittujen aiheiden osalta vuosien 2000–2012 aikana julkaistut tieteelli-set tutkimukset ja kirjoittivat niistä systemaattisia kirjallisuuskatsauksia työryhmän laatiman SR-ohjeistuksen mukaisesti. Edelliset Pohjoismaiset suositukset NNR 2004 arvioitiin sa-malla tavalla. Suosituksia varten laadi-tut systemaattiset kirjallisuuskatsauk-set on julkaistu tieteellisessä Food & Nutrition Research -lehdessä ja ne ovat maksutta kaikkien saatavilla säh-köisinä versioina lehden internet-sivuilta.

Arviointiprosessi / tarkastusprosessi

Työryhmän ulkopuoliset asiantuntijat arvioivat kaikki systemaattiset kirjal-lisuuskatsaukset ja suositusluonnok-set. Asiantuntijakommenttien huo-mioimisen jälkeen suositusluonnokset laitettiin avoimesti muiden kommen-toitaviksi. Tässä vaiheessa kenellä tahansa oli mahdollisuus esittää kom-mentteja luonnoksista internet-pohjaisen lomakkeen avulla. Suositus-työryhmä arvioi myös näin saadun palautteen ja huomioi sen viimeistel-lessään suosituksia. Prosessin läpi-näkyvyyttä tulee vielä lisäämään se, että työryhmän kannanotot saatuihin

Lisää

Kasvikset

Palkokasvit

Hedelmät ja marjat

Kala ja muut merenelävät

Pähkinät ja siemenet

Vaihda

Vaaleat viljavalmisteet täysjyväviljavalmisteet

Voi ja voita sisältävät levitteet kasviöljyt ja kasviöljypohjaiset levitteet

Rasvaiset maitovalmisteet vähärasvaiset tai rasvattomat maitovalmisteet

Vähennä

Lihavalmisteet

Punainen liha

Lisättyjä sokereita sisältävätjuomat ja ruoat

Suola

Alkoholijuomat


Rentoutumiseen ja hyvään ruokaan yhdistetään usein alkoholi, jolla voi olla suuri merkitys energiansaantiin ja yleensäkin terveyteen.

kommentteihin ja niiden perusteella tehdyt tekstimuutokset tullaan myös julkaisemaan. Tämän pitkän ja moni-portaisen prosessin aikana suositus-luonnos on muokkautunut asteittain vaihe vaiheelta lopulliseen muotoonsa.

Mitä uutta NNR 2012 toi?

NNR 2012 korostaa ruokavalion kokonaisuutta sekä antaa suosituksia ravintoaineille ja fyysiselle aktiivisuu-delle, mikä edistää hyvää terveyttä ly-hyen ja pitkän ajan kuluessa. Ravitse-mustutkimuksissa on perinteisesti haluttu löytää yksittäisten ravintoai-neiden ja terveysvaikutusten välisiä yhteyksiä ja niitä selittäviä mekanis-meja. Yksittäisen elintarvikkeen mer-kitys terveyteen muodostuu kuitenkin kaikkien sen sisältämien ravintoainei-den ja muiden bioaktiivisten kompo-nenttien yhteisvaikutuksista. Siksi NNR 2012 suosituksissa kiinnitetään huomio yksittäisten elintarvikkeiden sijasta laajempiin elintarvikekoko-naisuuksiin ja ruokavalintoihin sekä niiden vaikutuksiin terveyteen ja hyvinvointiin.

Ruokavalinnat

Ruokavalintoja voidaan arvioida tie-teellisten tutkimusten avulla ja havai-ta niissä terveellisiä ja vähemmän terveellisiä piirteitä. Tämä auttaa huo-maamaan tarvittavia muutoskohteita, jotta kokonaisuus muodostuisi aiem-paa terveellisemmäksi.

Ravintoaineet

Edellisten suositusten (NNR 2004) jäl-keen on julkaistu paljon uusia tieteel-lisiä tutkimuksia. Asiantuntijat ovat perehtyneet niihin huolellisesti päivit-täessään suosituksia. Tutkimusten mukaan näyttää siltä, että useimpien edellisen version suositusten taustalla oleva tieteellinen näyttö on vahvis-tunut. Muutamissa tapauksissa on havaittu riittävän vankkoja perusteita suositusten muuttamiseen. Tärkeim-mät muutokset ovat:

Rasvojen ja hiilihydraattien osalta huomio siirtyy määrästä niiden laa-tuun ja siihen minkälaisista elintarvik-keista niitä saadaan.

Kertatyydyttymättömien rasvojen, joita on esimerkiksi oliivi- ja rapsi-öljyissä sekä pähkinöissä, osuus koko-naisenergiasta voi olla aiempaa suu-rempi. Suositus on muuttunut 10–15 energiaprosentista (E%) 10–20 E%:in. Tämän vuoksi vaihteluväli rasvojen kokonaismäärälle laajennettiin 25–35 E%:sta 25– 40 E%:in.

Hiilihydraattien saantisuositus muuttui 50– 60 E%:sta 45–60 E%:in.

Proteiineille annetaan suositus sekä energiaprosentteina että grammoina henkilön painokiloa kohden. Ikään-tyneiden saantisuositusta nostettiin 10–20 E%:sta 15–20 E%:in.

D-vitamiinin saantisuositusta yli kaksivuotiaille lapsille ja aikuisille nostettiin 7,5 mikrogrammasta 10 mikrogrammaan vuorokaudessa ja


Suurempi D-vitamiinin tarve on yksi NNR 2012 suosituksissa esiin nostettu asia. Pohjoisilla leveysasteilla voi olla vaikea saada riittävä määrä D-vitamii-nia auringonvalon vaikutuksesta tai ruoasta, kuten kalasta.

yli 75-vuotiaille suositellaan 20 mikro-grammaa vuorokaudessa.

Seleeniä suositellaan naisille 50 µg vuorokaudessa (aiemmin 40 µg) ja miehille 60 µg vuorokaudessa (aiemmin 55 µg).

Rasva

Kertatyydyttymättömien rasvojen osuutta lisättiin. Tutkimuksissa on todettu, että tyydyttyneen rasvan osit-tainen korvaaminen kasvikunnan tuotteista saatavalla kertatyydyttymät-tömällä rasvalla pienentää riskiä sai-rastua sydän- ja verisuonisairauksiin. Sama on osoitettu myös monityydyt-tymättömien rasvojen suhteen, mutta niiden suositus pidettiin kuitenkin en-nallaan eli 5–10 E%:ssa, joista vähin-tään yksi energiaprosentti tulisi olla n-3-sarjan rasvahapoista. Tyydytty-neen rasvan määrä olisi hyvä rajoittaa enintään 10 E%:in, ja transrasvojen määrä pitää niin pienenä kuin mah-dollista. Rasvojen kokonaissaantisuo-situs huomioi lähtökohtaisesti neljän rasvahappotyypin erilliset suoritukset ja niiden suosituksille annettujen vaihteluvälien rajojen summan mu-kaisesti vaihteluväli rasvojen koko-naissaannille muutettiin 24–40 E%:in.

Hiilihydraatit

Hiilihydraattien vaikutukset tervey-teen riippuvat hiilihydraattien laadus-ta ja niistä elintarvikkeista, joista hiili-hydraatteja saadaan. Suurin osa

hiilihydraateista tulisi saada täys-jyväviljasta, kokonaisista hedelmistä, vihanneksista ja palkokasveista sekä pähkinöistä ja siemenistä.

Suositus ravintokuidun saannille on pääosin ennallaan eli vähintään 3 g / MJ. Suosituksissa korostetaan, että ravintokuitua tulisi saada luontai-sesti kuitupitoisista tuotteista kuten vihanneksista, täysjyväviljasta, hedel-mistä ja marjoista, palkokasveista, pähkinöistä ja siemenistä.

Lisättyjen sokerien kokonaismäärän raja, enintään 10 E%, säilyi ennallaan. Tämä turvaa hyvän ravintoaine-tiheyden ja riittävän vitamiinien, kivennäisaineiden ja ravintokuidun saannin sekä edistää terveellisiä ruoka-tottumuksia. Tällä on erityisen suuri merkitys lapsille ja muille, joilla on pieni energiantarve. Sokeripitoisten juomien nauttiminen on yhdistetty lisääntyneeseen ylipainon riskiin ja sairastumiseen aikuistyypin diabetek-seen. Usein nautittuna sokeripitoiset elintarvikkeet lisäävät myös hammas-karieksen riskiä. Suositus sokerin kokonaismäärän rajoittamisesta on yhteneväinen sokeripitoisten juo-minen ja muiden runsaasti sokereita sisältä vien elintarvikkeiden käytöstä annetun suosituksen kanssa.Glykeemiselle indeksille ei annettu suositusta, koska tieteellistä näyttöä sen merkityksestä ei pidetty riittävänä.


Ruokavalion kokonaisuus, ja sen merkitys terveydelle, muodostuu pitkän ajan ruo-kavalinnoista.

Hiilihydraattien osuus kokonaisener-giasta (E%) voi vaihdella aiempaa suu-remmissa rajoissa. Ennen suositus hiilihydraattien määrälle oli 50–60 prosenttia kokonaisenergiasta, mutta nyt se on 45–60 E%. Tämä muutos johtuu osittain siitä, että suositusta rasvojen osuudesta kokonaisenergian-saannista laajennettiin. Mutta muutos on yhteneväinen myös terveyttä edis-tävien suositeltavien ruokavalintojen kanssa. Suositus hiilihydraattien ko-konaismäärästä riippuu siis muistakin tekijöistä, kuten siitä minkälaisista elintarvikkeista niitä saadaan ja ruo-kavalion rasvahappojen osuuksista.

Fyysinen aktiivisuus

Liikkumalla päivittäin voidaan pitää yllä ja edistää terveyttä aivan kuten ruokavalionkin avulla. Passiivisuus, kuten istuminen paikoillaan päivittäin pitkiä aikoja, lisää sairastumisriskiä. Siksi päivittäisen istumisen määrää pitää vähentää. Aikuisten tulisi olla fyysisesti aktiivisia vähintään 150 mi-nuuttia viikossa kohtuullisen kuor-mittavalla teholla tai vähintään 75 minuuttia rasittavalla teholla. Painonnousun riskiä voidaan pienen-tää liikkumalla suositusta enemmän. Lasten tulisi olla fyysisesti aktiivisia päivittäin vähintään 60 minuutin ajan sisältäen sekä kohtuullisen kuormit-tavaa että rasittavaa liikuntaa. Liikku-malla suosituksia enemmän terveys-hyöty lisääntyy.

Suositusten käyttö

Suosituksissa on huomioitu pohjois-mainen ruoankäyttö, paikalliset elin-tarvikevalikoimat ja niiden vaikutus keskeisiin terveysongelmiin. Suosituk-silla on monia erilaisia käyttökohteita. Ne on tarkoitettu avuksi etenkin eri väestöryhmien ruoankäytön suunnit-teluun ja arviointiin. Suosituksissa on kokonaisen kappaleen verran ohjeita ja ideoita erilaisista käyttökohteista ja -tavoista. Esimerkkeinä mainitaan mm. ateriapalveluiden ruokalistojen

suunnittelu, väestöryhmien ruoan-käytön ja ravintoaineiden saannin arviointi, elintarvikkeiden täydentä-minen eri ravintoaineilla, elintarvik-keiden tuotekehitys, opetus sekä neuvontatyö.

Julkaiseminen

Kööpenhaminassa pidetyssä tilaisuu-dessa julkaistiin suositusten ensim-mäinen osa, jossa on yhteenveto suo-situksista, kuvataan niiden periaat teet ja käyttötarkoitukset. Lopullinen julkaisu on laajempi. Siitä löytyvät yksityiskohtaiset perustelut kustakin suosituksesta tieteellisine viitteineen. Pohjoismainen ministerineuvosto julkaisee suositukset sekä perinteises -ti kirjan muodossa että sähköisenä versiona.

Vertailuja muihin kansainvälisiin suosituksiin

Taulukossa 2 verrataan NNR 2012 suosituksia energiaravintoaineiden saannin suhteen muutamiin muihin kansainvälisiin suosituksiin.

Rasva ja rasvahapot

Kaikissa suosituksissa ohjataan vä-hentämään tyydyttyneen rasvan ja transrasvan määrää ruokavaliosta. Yhdysvaltalaiset Dietary guidelines for Americans 2010 -suositukset, jotka sisältävät suosituksia sekä elintarvik-keiden valinnalle että ravintoaineiden saannille, rajoittavat tyydyttyneen ras-van määrän enintään 10 E%:in ja kor-vaavat sitä kertatyydyttymättömillä ja monityydyttymättömillä rasvoilla. Suositus monityydyttymättömien rasvojen saannista on 5–10 E%. Suosi-tuksissa tärkeä osa on n-3 sarjan rasva-hapoilla, joita saadaan sekä linoli-happona lähinnä kasviöljyistä että pitkäketjuisina n-3 rasvahappoina mm. kalasta. Määrälliset ohjeet moni-tyydyttymättömien rasvahappojen osuuksista ovat hiukan erilaiset eri suosituksissa. Yhdysvaltaiset viite-arvot n-6- ja n-3-sarjan rasvahapoille


LÄHTEITÄNordic Nutrition Recommendations 2012 Part 1: summary, principles and use. www.norden.org/en/publications/publikationer/nord-2013-009.

Dietary Guidelines for Americans 2010. U.S Department of Health and Human Services, U.S. Department of Agriculture, 2010. www.cnpp.usda.gov/dietaryguidelines.htm.

WHO. Diet, nutrition and the prevention of chronic diseases. Report of the WHO/FAO Joint expert consultation. WHO Techn Rep Ser 916, Geneva: 2003.

Artikkelin täydellinen lähdeluettelo saatavissa osoitteessa www.perspektiv.nu

NNR 2012 USA 2006a WHO EFSA

Rasva E% (energiaprosentti) 25 – 40 20 – 35 20 – 35 20 – 35

Tyydyttyneitä rasvahappoja <10 Mahdollisimman vähän < 10 Mahdollisimman vähän

Transrasvaa Mahdollisimman vähän Mahdollisimman vähän < 1 Mahdollisimman vähän

Kertatyydyttymättömiä rasvahappoja 10 – 20 – –b

Monityydyttymättömiä rasvahappoja 5 –10 6 –11

n-6 rasvahappoja 4 5–10 2,5 –9 4

n-3 rasvahappoja 1 0,6–1,2 0,5 –2 0,5

Hiilihydraatteja E% 45 – 60 45 – 65 50 –75 45 – 60

Lisättyjä sokereitac < 10 < 25 < 10 –

Ravintokuitua, g / vrk 25 – 35 25 – 38 > 25d > 25

g / MJ 3 3,4 –

Proteiinia E% 10 –20 10 –35 10 –15

a AMDR: acceptable macronutrient distribution range, b jäljelle jäävien rasvahappojen määrän mukaisesti, c Lisättyihin sokereihin kuuluvat sakkaroosi, glukoosi, fruktoosi, tärkkelyssiirapit (glukoosisiirappi, glukoosi-fruktoosisiirapit) jne. WHO sisällyttää lisättyihin sokerihin myös hunajan ja siirappien, hedelmämehujen ja mehutiivisteiden sisältämät luontaiset sokerit. d Ravintokuitua täysjyväviljatuotteista, hedelmistä, vihanneksista ja palkokasveista

Taulukko 2. Esimerkkejä energiaravintoaineiden saantisuosituksista.

perustuvat mm. yhdysvaltalaisista ja kanadalaisista ravintotutkimusten mukaisiin tietoihin aikuisten saanti-määristä. Sen sijaan Pohjoismaiset ja WHO:n suositukset perustuvat sellai-siin monityydyttymättömien rasva-happojen määriin, joiden on osoitettu vähentävän sydän- ja verisuonisai -rauk sien riskiä. Suosituksissa rasvan kokonaismäärä vaihtelee 20–40 E%:n välillä.

Hiilihydraatit

Suosituksissa hiilihydraattien määrä vaihtelee 45–60 E%:n välillä. WHO:n suositusta on tarkennettu sen julkis-tamisen jälkeen niin, että hiilihydraat-tien kokonaismäärä voi olla 50–75 E%, jos niistä pääosa saadaan täysjyvävil-jatuotteista, kokonaisista hedelmistä, vihanneksista ja palkokasveista.

NNR 2012 suositus rajoittaa lisättyjen sokerien kokonaismäärää enintään 10 E%:in. WHO:n suositus painottaa sokerien merkitystä energiatiheyden indikaattorina. Yhdysvaltalaisissa suosituksissa sen sijaan sanotaan, että sokereita saisi olla kokonaisenergiasta enintään 25 E%, sillä muutoin muiden

ravintoaineiden saanti voi jäädä liian niukaksi. Pohjoismaisissa tutkimuk-sissa on osoitettu, että sokerien osuu-den kasvaessa ravintotiheys pienenee. Näin tapahtuu myös ravintokuidun osalta. Tilanne voi olla Yhdysvalloissa erilainen, sillä siellä on tapana täy-dentää runsassokerisia tuotteita vita-miineilla ja kivennäisaineilla. NNR 2012 huomio myös uudempia tutki-muksia, joissa on osoitettu yhteys sokerin saannin ja sokerilla makeutet-tujen juomien ja lisääntyneen ylipai-non sekä tyypin 2 diabeteksen välillä.Suositus ravintokuidun saannille vaihtelee 25–35 grammaa päivässä. Yhdysvaltalaisissa ja kanadalaisissa suosituksissa ei anneta viitearvoja ruokavalion suunnitteluun eri väestö-ryhmille, vaan suositus koskee lähin-nä yksilön kuidun saantia. Suosituk-sen uusimmassa painoksessa on kuitenkin tehty tarkennuksia joiden-kin ravintoaineiden osalta. Sen mu-kaan kiinteiden rasvojen ja lisättyjen sokerien eli nk. SoFAS (Solid Fats and Added Sugars) määrää pitäisi rajoittaa. Määrä, joka sopii terveelliseen ruoka-valioon, on suurusluokaltaan 12–14 E%. Kiinteillä rasvoilla suosituksessa tar-

koitetaan sellaisia rasvoja, jotka ovat huoneenlämmössä kiinteitä ja joissa on tavallisesti suuri määrä tyydytty-nyttä rasvaa ja transrasvaa.

Pohjoismaisissa suosituksissa ener-giaravintoaineiden vaihteluvälit ovat suuria ja niiden käyttö sellaisenaan esimerkiksi ateriasuunnittelussa on hankalaa. Proteiinin, rasvan ja hiili-hydraattien osalta voi suunnittelun apuna käyttää vaihteluvälin ala- ja ylärajan keskiarvoja, tyydyttyneen ras-van ja sokerien osalta suositus tarkoit-taa enimmäismäärää ja ravintokuidun osalta päivittäistä vähimmäismäärää.

Uudet Pohjoismaiset

ravitsemussuositukset,

vuoden 2012 ravit-

semussuositukset,

julkaistiin vuoden

2013 lokakuun alussa.

Ne ovat vuoden 2004

suositusten päivitetty

versio. Ravitsemus-

suositukset on tarkis-

tettu joka kahdeksas

vuosi 1980-luvulta

lähtien. Kaikissa Poh-

joismaissa on hieman

erilaiset ruokavalio-

suositukset, vaikka

ne kaikki pohjautuvat

yhteisiin ravitsemus-

suosituksiin. Erot

johtuvat kansallisista

ruokatot tumuksista

ja siitä, että niitä

toteutetaan eri tavoin

eri maissa.

Lina Roodro, viestintäkonsultti ja Ebbe Kristensen, toimitusjohtaja, Mannov, Malmö ja Århus

Ruoan kasvanut tar-jonta, sen helpompi saatavuus ja yleistynyt ulkona syöminen muut-tavat ruokatapoja ja ruokakulttuuria.


Ravitsemussuositukset ja ruokavalioneuvot:

Kansalliset, pohjoismaiset vai eurooppalaiset?Edellisillä sivuilla Wulff Becker kertoi vuoden 2012 Pohjoismaisten ravitse-mussuositusten eroista edellisiin eli vuoden 2004 suosituksiin. Lyhyesti sanottuna olennaisinta vuoden 2014 suosituksissa on, että niissä painote-taan rasvojen ja hiilihydraattien laatua eikä niinkään määrää. Lisäksi D-vita-miinin ja seleenin päivittäisiä saanti-suosituksia on suurennettu.

Vaikka Pohjoismaissa on yhteiset ra-vitsemussuositukset, jokaisessa maas-sa annetaan hieman erilaisia neuvoja ruokavalion koostamiseen. Elintarvi-keviranomaisten ja asiantuntijakomi-teoiden laatimissa kansallisissa ruoka-valiosuosituksissa otetaan huomioon maan olosuhteet, kuten raaka-ainei-den saatavuus, nykyiset ruokatottu-mukset ja ruokakulttuuri.

Ravitsemussuositukset toteutuvat ruokavaliosuosituksia noudattamalla.Mutta onko sillä käytännössä merki-tystä, että kansalaisille ohjenuoraksi annetut neuvot ruokavalion koostami-seen ovat hieman erilaisia eri maissa?

Tässä artikkelissa käymme läpi, min-kälaisia kansallisia neuvoja Pohjois-maisten ravitsemussuositusten poh-jalta on annettu, miten suosituksista kerrotaan kansalaisille ja mikä on vi-ranomaisten ja muiden toimijoiden rooli suositusten jalkauttamisessa. Katsomme ravitsemussuosituksia, ruokavalioneuvoja ja kuluttajien valis-tamista myös elintarviketeollisuuden eli elintarvikkeiden valmistajien näkö-kulmasta. Näkemystä laajennetaan Pohjoismaista myös laajemmin Eurooppaan, koska Euroopan Unioni vaikuttaa vahvasti elintarvikelainsää-däntöön ja terveysasioihin.

Ruotsi: Nuoret naiset ovat halutto-mimpia noudattamaan suosituksia

Ruotsissa Livsmedelsverket vastaa kansallisista ruokavaliosuosituksista ja niiden tiedottamisesta. Neuvonta-

osastolla työskentelevä Anna Karin Lindroos pitää Pohjoismaisia ravitse-mussuosituksia tärkeänä lähtökohta-na ruotsalaisille ruokavalio-ohjeille. Ohjeet ovat eräänlainen ravitsemus-suositusten ruotsinnos konkreettisiksi neuvoiksi, mitä ruokia pitäisi valita, jotta ravitsemussuositukset toteutuvat.

”Ruotsalaiset ruokavalioneuvot poh-jautuvat Pohjoismaiden ravitsemus-suosituksiin sekä tietoon siitä, miten Ruotsissa syödään. Uudet ravitsemus-suositukset vahvistivat käsityksiämme, mutta käytämme tilaisuutta hyväk-semme ja käymme ruokavaliosuosi-tukset läpi vuoden 2014 aikana. Lisäk-si käymme läpi elintarvikkeiden D-vitaminointia, koska D-vitamiinia on hankala saada riittävästi ruoasta muuten.”

Viranomaiset selvittävät säännöllisin väliajoin ruokatottumuksia. Selvitys-ten mukaan noin 80 prosenttia kyse-lyyn osallistuneista ruotsalaisista tun-tee ruokavaliosuositukset. Riksmaten 2010–2011-tutkimuksen mukaan nuo-ret naiset ovat haluttomimpia noudat-tamaan suosituksia. Jotta nykyistä useampia yhteiskuntaluokkia saadaan syömään terveellisesti, ohjeita voisi vielä täsmentää ja soveltaa eri ihmis-ryhmille sopivammaksi. Nykyisin rää-tälöityjä ohjeita tehdään jo imeväisil-le, pikkulapsille, raskaana oleville, imettäville sekä koululaisille ja van-hustenhuoltoon.

”Tiedon muokkaaminen eri ihmis-ryhmille on kyllä hyvä ratkaisu, mutta meidän täytyy miettiä entistä enem-män myös keinoja viestin perille saa-miseen. Pelkkä tiedon jakaminen siitä, miten tulisi syödä, ei riitä. Vaikka Livs-medelsverket kantaa vastuun hyvistä ruokatottumuksista tiedottamisesta, emme tosiaankaan voi tehdä sitä yk-sin. Meidän tulee tehdä yhteistyötä muiden organisaatioiden ja toimijoi-den kanssa, joiden tavoitteena on pa-

rantaa kansanravitsemusta, kuten Folkhälsoinstitutet, Landstingen ja ruoan tai terveyden parissa työsken-televät ammattilaiset.”

Nykyisin Livsmedelsverket välittää tie-toa hyvistä ruokatottumuksista ennen kaikkea verkkosivuillaan sekä ruoka- ja terveysammattilaisten välityksellä. Myös hyvä vuoropuhelu teollisuuden ja tuottajien kanssa koetaan tärkeänä, ja yhteistyön toivotaan keskustelun myötä edelleen vahvistuvan.

Yhteistyötä voisi olla nykyistä enemmän monella saralla

Projektinvetäjä, fi losofi an kandidaatti Trine Enevold Grönlund Tanskan elintarvikevirastosta kertoo, että eri Pohjoismaiden viranomaiset tekevät jatkuvasti hyvin tiivistä yhteistyötä, etenkin Pohjoismaisten ravitsemus-suositusten vuoksi, mutta myös Avainmerkki-merkinnän vuoksi.

”Sen jälkeen kun vuonna 2012 ker-roimme ensi kertaa tulevista Pohjois-maisista ravitsemussuosituksista, olemme vaihtaneet kokemuksia ja todenneet, että olemme kaikki saman-laisten haasteiden edessä: miten vies-tittää suosituksia kansalaisille, jotta ne olisivat helppo ymmärtää?”

Trine Enevold ei pidäkään huonona ideana, että Pohjoismaat työstäisivät yhdessä myös kansallisten ruokavalio-suositusten taustoja. Koska kansallis-ten suositusten yhteisenä pohjana ovat Pohjoismaiset ravitsemussuositukset, kansallisten ruokavaliosuositusten pohjatyön tekeminen yhdessä hyödyn täisi resursseja paremmin.

”Pohjoismaissa pitää kuitenkin olla eri ruokavaliosuositukset kuhunkin maahan, koska ruokailutavat ja ruoka-kulttuurit poikkeavat toisistaan”, Enevod Grönlund alleviivaa ja mainit-see esimerkiksi norjalaisten suhteelli-sen suuren kalan kulutuksen sekä sen,


Voisi olla tarpeen tehdä koko Euroopan kattavat ravitsemussuositukset

että Ruotsissa ja Suomessa syödään kaksi lämmintä ateriaa päivässä: lou-nas ja päivällinen.

Tanska: Tärkeämpää on noudattaa suosituksia kuin osata luetella ne

”Meitä on arvosteltu siitä, että olem-me lisänneet käytännön ruokavalio-ohjeiden lukumäärää kahdeksasta kymmeneen, koska oletettavasti nii-den muistaminen on nyt hankalam-paa kuin ennen. Mutta ei ole tärkeää muistaa niitä kaikkia, kunhan noudat-taa niitä niin paljon kuin mahdollista ja pitää mielessään kaikkein tärkeim-mät neuvot: syö monipuolisesti, mut-ta ei liikaa. Lisäksi olisi hyvä muistaa liikkua. Sen jälkeen jokainen voi sitten paneutua muihin ohjeisiin, jotka kos-kevat esimerkiksi lihan tai kalan syö-mistä.

Ruokavalio-ohjeilla on todella merki-tystä. Trine Grönlund mainitsee esi-merkiksi suolan, joka ei ollut mukana

Tanskan ruokavaliosuosituksissa vuonna 2005. Siitä seurasi, että am-matikseen ruoan kanssa tekemisissä olevatkaan eivät pitäneet suolan mää-rää terveydelle merkittävänä.

”Suola on terveysongelma eikä vähi-ten sen vuoksi, että sen saantia on vaikea rajoittaa. Tanskassa jopa 70 prosenttia ruokavalion mukana tule-vasta suolasta tulee valmiista elin-tarvikkeista”, Trine Grönlund sanoo.

Nykyään eri maiden ruokavalio-ohjei-den lukumäärä poikkeaa suurestikin. Trine Grönlund ei pidä mahdottoma-na sitäkään ajatusta, että Tanskassa olisi jatkossa vielä enemmän ohjeita kuin nykyiset kymmenen.

”Uutta ja entistä yksityiskohtaisempaa tietoa tulee koko ajan lisää, ja siitä pitäisi kertoa. Viranomaisina meidän pitäisi pitää huoli siitä, että kuluttajille kerrotaan mahdollisimman hyvin ja tieteelliseen tietoon pohjautuen, miten voi elää terveemmin. Kun jotain uutta ilmenee, se pitäisi ottaa huo-mioon. Kehitystä onkin tapahtunut ajan myötä. Otetaan esimerkiksi vaikka

Perspektiivi toukokuu 2014 13

13

Taulukko 3. Neljän Pohjoismaan ruokavaliosuositukset

Pohjoismaiset ravitsemussuositukset. Aluksi suositukset käsittivät yksistään ravintoaineita, mutta nykyisin niissä puhutaan ennemminkin elintarvike-ryhmistä.”

Vuoden 2012 suosituksissa koroste-taan seleenin ja D-vitamiinin saannin lisäämisen merkitystä. Niissä kum-massakin on haasteita.

”Tavoitteeseen on monta tietä. Yksi keino on täydentää tiettyjä elintarvik-keita D-vitamiinilla, koska meidän leveysasteillamme kansalaiset saavat tarpeeksi D-vitamiinia vain kalasta tai auringonvalosta.”

Födevarestyrelsen – Tanskan Livs-medels verket – on hyvin tietoinen, että erilaisille ryhmille tarvitaan räätälöity-jä ohjeita, jotta he tietäisivät keskeisim-mät ruokavalio-ohjeet ja noudattaisi-vat niitä. ”Ohjeita pitäisi räätälöidä vähän koulutetuille miehille, tietyille nuorisoryhmille sekä etnisille ryhmil-le. On tärkeää luoda heihin kontakte-ja, jotta voi ymmärtää ryhmien omia lähtökohtia noudattaa ohjeita.”

Lopuksi Trine Grönlund toteaa, että voisi alkaa harkita, pitäisikö ruoka-valio-ohjeita kutsua ennemminkin terveysohjeiksi, koska liikuntakin kuu-luu suosituksiin. Jotkut ovat muistut-

taneet, että pitäisi lisätä myös ohjeita unesta, alkoholista, tupakoinnista ja stressistä, vaikka ne menevätkin hie-man tanskalaisen elintarvikeviran-omaisen työsaran ulkopuolelle.

Elintarviketeollisuus: Katso asiaa Euroopan mittakaavassa

Tanskassa Suomen Elintarviketeol-lisuusliittoa vastaava Dansk Industri Födevarer esittää, että on aika arvioi-da toisin ravitsemussuosituksia ja niistä johdettuja kansallisia ruoka-valiosuosituksia. Johtava konsultti Mette Peetz-Schou luettelee tähän useita syitä: ”Tällä hetkellä eri maissa ja alueilla arvioidaan tieteellistä näyt-

(Tanska julkisti uusimmat suosituksensa jo hieman ennen Pohjoismaisten ravitsemussuositusten julkistusta, Ruotsin ja Suomen ohjeet pohjautuvat niihin. Norjan suositukset ovat vuodelta 2010.)

Ruotsi (www.slv.se/grupp1/Mat-och-naring/Kostrad/)

1. Syö paljon hedelmiä ja vihanneksia, mielellään 500 grammaa päivässä. Se tarkoittaa esimerkiksi kolmea hedelmää ja kahta reilua kourallista vihanneksia.2. Valitse etupäässä täysjyväistä, kun syöt leipää, hiutaleita, suurimoita, pastaa ja riisiä.3. Valitse mielellään Avainmerkki-tunnuksella merkittyjä tuotteita.4. Syö usein kalaa, kernaasti kaksi-kolme kertaa viikossa.5. Suosi ruuanlaitossa juoksevaa margariinia tai öljyä.

Jos haluaa saada kaikki elimistön tarvitsemat ravintoaineet ilman että paino nousee, ruokavaliossa ei ole paljon tilaa virvoitus-juomille, makeisille, leivonnaisille, jäätelölle ja napostelutuotteille. Nykyisin keskivertoruotsalainen syö näitä ns. ”tyhjiä kaloreita” kaksi kertaa niin paljon kuin oikeastaan olisi varaa syödä.

Koko keho toimii paremmin ja on helpompi syödä kohtuullisen kokoisia annoksia, jos syö säännöllisesti: aamupala, lounas, päiväl-linen ja jotain välipalaa siinä välissä.

Yhtä tärkeää kuin syödä hyvin on liikkua joka päivä. Käytä hy väk -sesi kaikki arjen tuomat mahdollisuudet liikkua: kulje portaita äläkä aja hissillä, käytä julkisia kulkuneuvoja autoilun sijaan tai pyöräile töihin, osallistu lapsen leikkiin, jne. Myös siivoaminen, asioilla käyminen, ruohonleikkuu ja lumen luonti ovat liikuntaa.

Norja

1. Pidä ruokasi energiamäärä ja energiankulutuksesi tasapainossa.2. Syö vähintään 5 annosta vihannek sia, hedelmiä ja marjoja joka päivä.3. Syö vähintään 4 annosta täysjyvä tuotteita joka päivä.4. Syö kalaruokaa päivälliseksi 2 –3 kertaa viikossa.5. Käytä vähärasvaisia maitovalmisteita osana jokapäiväistä ruokavaliotasi.6. Valitse vähärasvaista lihaa ja vähä rasvaisia lihavalmisteita ja rajoita punaisen ja prosessoidun lihan syömistä.7. Valitse öljyä, juoksevaa ja pehmeää margariinia mieluummin kuin kovaa margariinia ja voita.8. Valitse janon sammuttajaksi vettä.9. Rajoita lisätyn sokerin saantia.10. Rajoita suolan saantia.11. Liiku vähintään 30 minuuttia päivässä.

Tanska

1. Syö monipuolisesti, syö kohtuudella ja liiku.2. Syö hedelmiä ja paljon vihanneksia.3. Syö enemmän kalaa.4. Valitse täysjyväviljaa.5. Valitse vähärasvaista lihaa ja lihaleikkeleitä.6. Valitse vähärasvaisia maitovalmisteita.7. Syö vähemmän tyydyttynyttä rasvaa.8. Syö vähemmän suolaa sisältävää ruokaa.9. Syö vähemmän sokeria.10. Juo vettä.

SuomiKatso Terveyttä ruuasta – suomalaiset ravitsemussuositukset 2014, sivu 18 www.ravitsemusneuvottelukunta.fi /fi les/attachments/fi /vrn/ravitsemussuositukset_2014_fi _web.2.pdf

Lisää• kasviksia, erityisesti juureksia. • palkokasveja (herneitä, papuja, linssejä).• marjoja ja hedelmiä.• kalaa ja muita mereneläviä.• pähkinöitä ja siemeniä.

Vaihda• vaaleat viljavalmisteet täysjyväisiin.• voi ja voita sisältävät levitteet kasviöljyihin ja kasviöljypohjaisiin levitteisiin.• rasvaiset maitovalmisteet vähärasvaisiin tai rasvattomiin.

Vähennä• lihavalmisteita, punaista lihaa.• lisättyä sokeria sisältäviä ruokia ja juomia.• suolaa.• alkoholijuomia.

Katso myös Kuluttajaliiton hanke www.syohyvaa.fi , jossa ravitse-mussuosituksia jalkautetaan.


Syynäämme tarkkaan tuotteita, joita valitsem-me syötäväksi, mutta emme aina ole yhtä tarkkoja siitä, mitä itse ruokiin lisäämme.

töä eri menetelmin. Se tulee kalliiksi, koska sama työ tehdään samanaikai-sesti monissa maissa. Tulokset voivat olla aivan erilaiset sen mukaan, mitä menetelmää on käytetty. Sen jälkeen, kun ensimmäiset pohjoismaiset ravitse-mus suositukset saatiin aikaan vuonna 1980, kansainvälinen yhteistyö on muuttunut uskomattoman paljon, ja voisi olla itsestäänselvää antaa Euroopan elintarviketurvallisuus-virasto EFSAn tuottaa Eurooppalaiset ravitsemussuositukset. Silloin kansal-listen ja alueellisten ruokavaliosuosi-tusten tieteellinen pohja olisi sama koko Euroopassa eikä yksistään Poh-joismaissa. Euroopan yhteiset ravit-semussuositukset olisivat siltäkin kannalta Pohjoismaiden yhteisiä suo-situksia tarkoituksenmukaisemmat, kun ajatellaan, miltä alueelta syö-mämme elintarvikkeet tulevat ja min-ne maassamme tuotetut elintarvik-keet myydään. Tällä hetkellä yli 50 prosenttia elintarvikkeistamme tulee Pohjoismaiden ulkopuolelta ja saman verran elintarvikkeiden viennistä menee Pohjolan ulkopuolelle.”

Mette Peetz-Schoun mukaan suosi-tusten euroopanlaajuinen näkökulma voisi helpottaa myös elintarvikepoli-tiikan ja lainsäädännön välisen yhtey-den luomista ja tehdä siitä loogisem-paa, esimerkkinä ravintoarvojen ilmoittaminen ja elintarvikkeiden muut pakkausmerkinnät. Nykyisin suurin osa elintarvikelainsäädännöstä on eurooppalaista. Jotta ravitsemus-suositukset ja lainsäädäntö saadaan sovitettua mahdollisimman hyvin yhteen, ne pitäisi työstää Euroopan tasolla. Esimerkiksi sokerin merkitse-misestä on olemassa erilaisia ohjeita Euroopan alueella.

”Uuden lainsäädännön mukaan yri-tysten on ilmoitettava tuotteen kaik-kien sokereiden määrä riippumatta siitä, ovatko sokerit lisättyjä vai raaka-aineiden luontaisia sokereita.


Sen sijaan Pohjoismaisissa ravitse-mussuosituksissa puhutaan vain lisä-tystä sokerista. Se ei ole tarkoituksen-mukaista, koska se hämärtää kuluttajan käsitystä siitä, mikä on tär-keää”, Mette Peetz-Schou kiteyttää. Ruotsi: Pohjoismaisesta tutkimuk-sesta hyötyy teollisuuskin

Elisabet Rytter vastaa tutkimus- ja ravitsemusasioista elintarvikeyrityksiä edustavassa liitossa Ruotsissa (Livs-medelsföretagen, vrt. Suomessa Elin-tarviketeollisuusliitto). Hän kertoo, että Ruotsissa on puhuttu yhteiseu-rooppalaisista ravitsemussuosituksis-ta. Vaikka Euroopan yhteisissä ravit-semussuosituksissa nähdään selkeitä etuja, kestäisi aikansa, ennen kuin ne saavuttaisivat saman aseman, joka Pohjoismaisilla ravitsemussuosituk-silla nyt on.

”Yhteiseurooppalaiset suositukset yksinkertaistaisivat elintarvikkeiden myyntiä Euroopan markkinoille. Mutta tähän mennessä Euroopasta puuttuu yhteinen traditio ja itsestään selvä yhteinen katsantokanta, mitä suosituksiin pitäisi kuulua. Sen lisäk-si pohjoismaiset suositukset ovat täy dellisempiä kuin muualla ja otta-vat huo mion alueen erityisominai -suudet.”

Elisabet Rytter mainitsee myös, että Pohjoismaiset ravitsemussuositukset kokoavat Pohjoismaissa tehdyn ravit-semustutkimuksen, jotka pääsevät esiin suosituksista kerrottaessa. Siitä voi olla myönteisiä seurauksia.

”Pohjoismaiden tutkijoiden koko-aminen yhteen voi vahvistaa alueen rav it semustutkimusta ja johtaa siihen, että teollisuuskin pääsee siitä osal-liseksi. On niin paljon helpompaa työskennellä maantieteellisesti samal-la alueella asuvien tutkijoiden kans-sa, vaikka meillä teollisuudessa onkin kansainvälistä yhteistyötä.”

Ruotsin elintarviketeollisuuden suu-rin ongelma ei liity kuitenkaan suosi-tusten sisältöön, vaan pakkausmer-kintäsääntöihin.

”Nykyään teollisuudella ei ole mitään mahdollisuuksia kertoa kuluttajille ruokavaliosuosituksista. Livsmedels-verket on tulkinnut Euroopan Unionin ravitsemus- ja terveysväiteasetusta siten, että ruokavaliosuosituksista saa kertoa vain myymälässä ja että se pitää liittää tiettyyn tuoteryhmään. Yksittäisiä tuotteita ei saa liittää suo-situksiin.”

Eri maissa on mahdollista tulkita ase-tuksia omalla tavallaan. Se johtuu ase-tusten luonteesta. Ne ovat raamit, joi-den puitteissa jokainen maa saa tehdä omia tulkintojaan.

”Ravitsemustutkimusta ja sen sovel-tamista käytäntöön edistävä Swedish Nutrition Foundation tekee töitä yh-dessä Ruotsin Elintarviketeollisuus-liiton (Livsmedelsföretagen) ja päivit-täistavarakauppaa palvelevan organi-saation (Svensk dagligvaru handel) kanssa, jotta ravitsemus- ja terveys-väitteet saadaan paremmin käyttöön myös Ruotsissa. Perustamisestamme lähtien vuodesta 2010 olemme teh-neet koko joukon toimia helpottaak-semme niiden käyttöä. Viimeisessä neuvonpidossa saimme jälleen kieltä-vän vastauksen, kun pyysimme lupaa käyttää ruokavaliosuosituksia yksit-täisissä tuotteissa. Mutta jatkamme työtä, jotta tämä olisi sallittua myös Ruotsissa. Se on sallittua muissa mais-sa, kuten Suomessa ja Iso-Britannias-sa”, Elisabet sanoo päätteeksi.

Suomi: Oikeansisältöistä viestintää

Suomessa teollisuus, järjestöt ja viran-omaiset ovat jo pitkään tehneet tiivis-tä yhteistyötä. Siitä oiva esimerkki on Sydänmerkki, jonka Suomen Sydän-liiton ja teollisuuden yhteistyö mah-dollisti.

Johtaja Marleena Tanhuanpää Suo-men Elintarviketeollisuusliitosta to-teaa, ettei uusien ja aiempien Pohjois-maisten ravitsemussuositusten välillä ole suurta sisällöllistä eroa. Tärkeintä on, miten suosituksista kerrotaan.

”Esimerkiksi ei ole sama, syökö vä-hemmän punaista lihaa vai välttääkö syömästä kaikkea lihaa. Mediat kär-jistävät asioita mielellään. Siksi myös ravitsemusasiantuntijoiden tulee olla selkeitä ja tarkkoja viestiensä sävystä, jotta kuluttajat ymmärtävät sanoman oikein.”

Elintarviketeollisuusliitto kommen -toi suomalaisia tammikuussa 2014 jul kistettuja ruokavaliosuosituksia käyttäen omia kanaviaan, mutta var sinainen kuluttajavalistus kuuluu muille tahoille.

Marleena Tanhuanpää lisää vielä, että asiantuntijat ovat tehneet valta-van työn, joka on arvokasta myös teollisuudelle. ”On tärkeää, että kes-kitytään kertomaan ruokavaliosta kokonaisuutena eikä yksittäisistä tuotteista. Kaikesta voi nauttia, kun määrät ovat kohtuullisia.”

”Ympäristöasioista puhuminen osana Pohjoismaisia ravitsemussuosituksia, pitäisi pohjautua tieteelliseen näyt-töön, kuten ravintotietokin.”

”On tunnustettu tosiasia, että ”kes-tävän kehityksen” elintarvikkeiden kriteereitä on vaikea luoda, koska elintarvikkeiden ympäristövaikutuk -sia on vaikea mitata. Elintarvikkeiden ympäristövaikutusten perusteella on hyvin vaikea luoda tasapainoista, sopusuhtaista ja tieteeseen pohjau-tuvaa kokonaisnäkemystä. Eikä asiaa tee yhtään helpommaksi, jos siinä pitäisi vielä ottaa huomioon ravit-semusasiat, Marleena Tanhuanpää sanoo.

Palautusosoite:Suomen Sokeri OySokeritehtaantie 2002460 Kantvik

Sokerit elintarvikkeiden pakkausmerkinnöissä ja ravitsemussuosituksissaElintarviketietoasetus uudistaa ravintoarvomerkinnät. Hiilihydraat-tien määrän lisäksi vastaisuudessa on aina ilmoitettava myös sokerien osuus. Taloustutkimuksen (2014) tekemän tutkimuksen mukaan vajaa kolmannes (30 %) suomalaisista ku-luttajista kiinnittääkin eniten huo-miota elintarvikkeiden ravintosisäl-tötietoja lukiessaan juuri tuotteen sokeri pitoisuuteen. Edes energian määrä ei ole olennaisesti kiinnos-tavampi kuin sokeria kos kevat mer-kinnät. Eniten huomiota osakseen saa rasvan määrä (43 %), mutta ei niinkään sen laatu (13 %).

Sokeri-sanalla on monta merkitystä

Ainesosaluettelossa ilmoitetaan valmistusaineina käytetyt sokerit ja sana sokeri on ”varattu” elintarvik-keisiin yleisimmin lisätylle sokerille, sakkaroosille. Muut lisätyt sokerit ilmoitetaan omalla nimellään, esimerkiksi fruktoosi tai glukoosi.

Ravintosisältömerkinnöissä kaikki elintarvikkeen sisältämät mono- ja

disakkaridit luokitellaan sokereiksi. Pakkausmerkinnöissä sanan sokeri merkitys siis muuttuu, kun sitä käyte-tään monikkomuodossaan! Kuluttajan kannalta on myös hämmentävää, että ravintosisältömerkinnöissä ei erotella luontaisia tai lisättyjä sokereita. Niinpä esimerkiksi maidossa on hiilihydraatte-ja 4,9 g/100 g, joista sokereita 4,9 g/100 g. Maitoon ei luonnollisestikaan lisätä sokeria, vaan kyseessä on maidon oma luontainen sokeri eli laktoosi.

Luontaista vai lisättyä?

Lainsäätäjä on nähnyt paljon vaivaa, jotta kuluttaja saisi pakkausmerkin-nöistä kaiken elintarvikkeesta tarvit-semansa tiedon. Elintarviketeollisuus puolestaan vastaa merkintöjen oikeel-lisuudesta. Mutta kuinka hyvin kulut-taja lopulta osaa tulkita esimerkiksi sokeria koskevia pakkausmerkintöjä? Alla oleva esimerkkijogurttimme sisältää ravintosisältötietojen mukaan 12 g sokereita/100 g, joihin siis sisältyy paitsi lisätty sokeri (sakkaroosi) myös maidon laktoosi ja mansikoiden glu-koosi, fruktoosi ja sakkaroosi (kuva).

Suurin osa kuluttajista (68 %) kuiten-kin olettaa, että ravintosisältömer-kinnät kertovat jogurttiin lisätyn so-kerin määrän ja 10 % kulut tajista ei osaa ottaa kantaa lainkaan.

Ravitsemussuositukset lisätyille sokereille

Elintarvikkeen sisältämiä lisättyjä ja luontaisia sokereita ei voi analyyt-tisesti erottaa toisistaan. Myöskään elintarviketietoasetuksen mukaiset ravintosisältömerkinnät eivät tee eroa lisättyjen ja luontaisten soke-rien välillä.

Tilanne on kuluttajan kannalta risti-riitainen, sillä mer kintöjen perus-teella on hankala noudattaa ravit-semussuosituksia, joissa 10 E%:n enimmäissuositus koskee ainoas-taan lisättyjen soke rien määrää. ”Lisätty sokeri” ravit semussuosituk-sissa on ”sakkaroosi, fruktoosi, glu-koosi, tärkkelysperäiset makeuttajat (glukoosi- ja fruktoosisiirapit) ja muut niiden kaltaiset sokerivalmis-teet, joita käytetään sellaisenaan tai lisätään elintarvikkeisiin valmistuk-sen aikana.”

Suositusten noudattamisessa aut-taneekin terve maalaisjärki ja huo-mion kiinnittäminen eri sokeri-lähteiden käyttömääriin ja ravinto-sisältöön, olivatpa sitten kyseessä lisätyt tai luontaiset sokerit.

Kyllikki Kilpi, tuotekehityspäällikkö, Suomen Sokeri Oy

Lähde: Taloustutkimus Oy, 2014

Ainesosat

Pastöroitu maitoSokeriMansikka (6 %)Muunnettu perunatärkkelysSakeuttamisaine (pektiini)AromitVäri (punajuuriväri)Hapate

Ravintosisältö / 100 g

Energia 330 kJ / 80 kcal

Rasva 2 g, josta tyydyttyneet rasvahapot 1,2 g

Hiilihydraatit 12 g, josta sokerit 12 g

Proteiini 3,3 gSuola 0 g

Jogurtin pakkausmerkinnät Taloustutkimus Oy:n kyselylomakkeessa (n=1000).

uudet pohjoismaiset ravitsemussuositukset...

Documents