Hybrid rugosaRosa rugosaNorja

’Ran’

POHJOISMAISET

RUUSUT-projekti

2019

Projektin tavoitteena on edistää pohjoismaisten, ter-veiden ja viljelynarvoisten ruusulajikkeiden ja löytöruu-sujen tunnettavuutta. Pohjoismaiset ruusut on vii-den kansallisen ruususeuran yhteistyöprojekti Islannissa, Norjassa, Ruotsissa, Suomessa ja Tanskassa. Yhteistyö alkoi v. 2012 Pohjoismaisen ruususeuran puitteissa. Ko-koelman ruusuja esiteltiin ensimmäisen kerran v. 2018 näyteviljelyissä ruusutarhoissa ja julkisissa puutarhoissa.

Toivomme, että projektin myötä sekä ruusujen kasva-tus, pohjoismaiset ruusulajikkeet, kansalliset ruusuinven-toinnit että Pohjoismaiden ruususeurat tulevat parem-min tunnetuiksi.

Tanska

1.

2. 3.

Astrid Lindgren (Floribunda-ryhmä) Poulsen, Tanska 1991. Vaaleanroosat–lohenpunaiset, puolikerratut maljamai-set kukat tertuissa, jatkuva kukinta. 1,2–1,5 × 0,9 m. Vyöhy-ke 2. Kuva Inger Kring

Ghita Renaissance (Teehybridi-ryhmä) Poulsen, Tanska 1997. Kerrattu roosa kukka, vahva tuoksu, jatkuva kukinta. 1–1,5 × 0,8 m. Vyöhyke 1. Kuva Jens Otto Pedersen

Ellen Poulsen (Polyantha-ryhmä) Poulsen, Tanska 1911. Roosanpunaiset puolikerratut kukat tertuissa, jatkuva kukinta. 60 × 60 cm. Vyöhyke 2. Kuva Inger Kullberg

1.

2.

3.

’Menja’ (Moschata-ryhmä) Valdemar Petersen, Tanska, 1960. Vaaleanroosat yksinkertaiset kuppimaiset kukat hyvin isoissa tertuissa, jatkuva kukinta. 1,5–2 × 1,5 m. Vyöhyke 1. Kuva Jens Otto Pedersen

’Lykkefund’ (Helenae-ryhmä) Aksel Olsen, Tanska 1930. Puolikerratut, kellertävänvalkoiset kukat isoissa tertuis-sa, kukkii heinäkuussa, lähes piikitön. 5–7 x 4 m. Vyöhyke 1. Kuva Henny Johansson

’Aicha’ (Spinosissima-ryhmä) Valdemar Petersen, Tanska 1959. Yksinkertaiset maljamaiset keltaiset kukat, näyttävä hedekiehkura, tuoksuva. Pääkukinta kesä–heinäkuu, kukkii uudestaan myöhemmin kesällä. 2,5 × 2,5 m. Vyöhyke 4. Kuva Inger Kring

4.

5.

6.

4.

5. 6.

7.

8. 9.

’Konigin von Danemark’ (Alba-ryhmä) Booth, Holsteinissa 1800-luvun alkupuoli, silloin Tanskan vallan alla. Vaalea roosa, tiiviisti kerrattu, tuoksuva, kukinta heinäkuussa. 1,5 × 1,5 m. Vyöhyke 3. Kuva Henny Johansson

Ingrid Bergman (Teehybridi-ryhmä) Poulsen, Tanska 1983. Tummanpunaiset kerratut, kookkaat kukat, jatkuva kukinta. Noin 80 × 80 cm. Vyöhyke1. Kuva Poulsen Roser

’Rødhætte’ (Floribunda-ryhmä) Poulsen, Tanska 1912. Kirsikanpunaiset kerratut kukat tertuissa, jatkuva kukinta. 70 × 60 cm. Vyöhyke 3. Kuva Jens Otto Pedersen

7.

8.

9.

10.

11.

’Fru Dagmar Hastrup’ (Rugosa-ryhmä) Hastrup, Tanska 1914. Yksinkertaiset, maljamaiset, vaaleanpunaiset, hyvin tuoksuvat kukat. Keltaiset heteet. Jatkuva kukinta. 1,2 × 1,2 m. Vyöhyke 4. Kuva Jens Otto Pedersen

’Fenja’ (Davidii-ryhmä) Valdemar Petersen, Tanska 1965. Yksinkertaiset vaaleanpunaiset kukat kesäkuussa, myöhemmin kauniit päärynänmuotoiset kiulukat. 3 × 2,5 m. Vyöhyke 3. Kuva Jens Otto Pedersen

10.

11.

Rosa spinosissima ’Plena’ (Spinosissima-ryhmä) löytöruusu, juhannusruusu. Kukkii juhannusaikaan, kerrattu valkoinen kukka, keltaiset heteet, hyvin tuoksuva. 1,5–2 × 1,5 m. Vyöhyke 8. Kuva Henny Johansson

’Pappilan Neito’ (Rugosa-ryhmä) löytöruusu Leske-län kylästä, Suomi. Valkokukkainen ’Hansa’, puhtaan valkoi-nen, kerrattu ja hyvin tuoksuva, jatkuva kukinta. 1–2 × 1,2 m. Vyöhyke 5. Kuva Inger Kullberg

’Lumo’ (Puistoruusu-ryhmä) Joy, Kahila & Kangaspunta 1993, Suomi. Isot vaalean roosat kukat, keltaiset heteet, heikko tuoksu, kukkii kesä–heinäkuu. 2 × 1,5 m. Vyöhyke 3. Kuva Inger Kullberg

1.

2.

3.

Suomi

1.

2. 3.

4.

5. 6.

’Merveille’ (Gallica-ryhmä) Pirjo Rautio 2005, Suomi. Kerrattu, ensin tumman purppuranpunainen, sitten sametti-maisen kimaltava tumma violetti, kukkii heinäkuussa. 0,9 × 0,9 m, voi kasvaa isommaksi. Vyöhyke 3. Kuva Inger Kullberg

’Olkkala’ (Gallica-ryhmä) Löytöruusu Olkkalasta Vihdistä 1991, Suomi. Roosa yksinkertainen kukka, kukkii heinäkuussa. 1,5–2,5 × 1,2 m. Vyöhyke 4. Kuva Inger Kullberg

’Tove Jansson’ (Spinosissima-ryhmä) Peter Joy, Suomi 1990, (‘Poppius’ × ’Red Nelly’). Yksinkertaiset, tummat kar-miininpunaiset samettimaiset kukat. 1,5 × 1,5 m. Vyöhyke 5. Kuva Inger Kullberg

4.

5.

6.

7. ’Iitin Tiltu’ (Gallica-ryhmä) löytöruusu Iitin kirkon-kylästä, Suomi. Ruusunpunaiset yksinkertaiset isot kukat, vahva tuoksu. 1–2 × 1 m. Vyöhyke 4. Kuva Inger Kullberg

’Kerisalo’ (Spinosissima-ryhmä) löytöruusu Joroisista Kerisalosta, Suomi. Vaaleanpunaiset kerratut kukat, kukkii kesäkuussa. 1,5 × 2,0 m. Vyöhyke 5. Kuva Inger Kullberg

’Ilo’ (Puistoruusu-ryhmä) Joy, Kahila & Kangaspunta 2010, Suomi, (’John Davis’ × (Rosa × malyi)). Kukat vaaleanpunaiset –lohenpunaiset, puolikerratut. Kukinta kesä–heinäkuu. Remon-toi usein syksyllä, jonkin verran pieniä punaisia kiulukoita. 2 × 2 m. Vyöhyke 4. Kuva Inger Kullberg

8.

9.

7.

9.8.

’Sointu’ (Rugosa-ryhmä) Joy, Kahila & Kangaspunta, Suomi 2008, (Snow Pavement × ’Angel Rose’). Kukat vaaleanroosat, puolikerratut, isoissa tertuissa. Kukinta alkaa kesäkuun lopul-la ja jatkuu koko heinäkuun, remontoi elo-syyskuussa, hyvä tuoksu. 1,2 × 1,2 m. Vyöhyke 4. Kuva Inger Kullberg

’Ristinummi’ Peter Joyn löytöruusu ratapenkereeltä Ristinummelta, Suomi, (Rosa spinosissima × rugosa). Ruusun on arvioitu olevan pimpinellan ja rugosan risteytys, isot yksinkertaiset vaalean roosan väriset kukat, 12 cm, hyvin tuoksuva. 2–3 × 1,5 m. Vyöhyke 5. Kuva Inger Kullberg

10.

11.

10.

11.

Islanti

1.

2. 3.

’Lovisa’ (Spinosissima-ryhmä) Olafur Sturla Njalsson, Islanti n. 1970, Rosa spinossisima var. altaican siementaimi, varhain 1970-luvulta Natthagin taimistosta. Yksinkertaiset valkoiset kukat, kukkii kesä–heinäkuussa. 1,0–1,2 × 1,0–1,2 m. Vyöhyke 4–5. Kuva Vilhjalmur Luðviksson

’Katrin Viðar’ (Spinosissima-ryhmä) Islanti, Rosa spinosissima var. altaican siementaimi Reykjavikin puutarhan taimistosta n. 1965. Yksinkertaiset valkoiset kukat. Kukkii kerran hyvin runsaasti kesä–heinäkuussa. 1,0–1,2 × 1,0–1,2 m. Vyöhyke 4–5. Kuva Vilhjalmur Luðviksson

’Fonn’ (Rugosa-ryhmä) Johann Palsson, Islanti 1997, (’Lo-gafold’ × Schnee-Eule). Voimakas kasvu, isot valkoiset kerra-tut kukat, jatkuva kukinta, syysvärejä ja muodostaa kiulukoi-ta. 1–1,2 × 1,5 m. Vyöhyke 4–5. Kuva Vilhjalmur Luðviksson

1.

2.

3.

’Guðfinna’ (Rugosa-ryhmä) Johann Palsson, Islanti 1999, (’Logafold’ × ’Prairie Dawn’). Voimakas, korkea ja pysty kasvu tapa. Runsaskukkainen, kukkii heinä–elokuussa, vaalean punaiset puolikerratut kukat. 1,8–2,3 × 0,8–1,2 m. Vyöhyke 4. Kuva Vilhjalmur Luðviksson

’Skotta’ (Rugosa-ryhmä) Islanti, siementaimi Wageninge-nista. Hyvin voimakkaasti kasvava ruusu, runsas kukinta, ker-rattu roosa kukka. Kukkii heinä–syyskuussa. 0–1,3 × 1,2–1,5 m. Vyöhyke 5. Kuva Vilhjalmur Luðviksson

’Hilda’ (Rugosa-ryhmä) Johann Palsson, Islanti 2000, (‘Hadda’ × Rosa pendulina). Vahva pystykasvuinen, hyvin run-saasti kukkiva, isot kerratut punaiset kukat, kukkii uudelleen, muodostaa kiulukoita. 1,5–2,5 × 1,2–1,5 m. Vyöhyke 4. Kuva Vilhjalmur Luðviksson

4.

5.

6.

4.

5. 6.

7.

8. 10.

9.

’Hrefna Kristin’ Johann Palsson, Islanti 1997, (‘Lo-gafold’ × ‘Frankfurt’). Kukkii heinä–elokuussa, puolikerratut kukat, vaalea roosa. 0,6–0,8 × 1,2–1,5 m. Vyöhyke 3–4. Kuva Vilhjalmur Luðviksson

’Yndisros’, Siementaimi Reykjavikin kasvitieteellisestä puutarhasta 1960-luvulta. Kerratut vaaleanpunaiset kukat, kukkii heinäkuussa. 1,0–1,5 × 1,0–1,2 m. Vyöhyke 4. Kuva Vilhjalmur Luðviksson

7.

8.

’Logafold’ (Rugosa-ryhmä) Johann Palsson, Islanti 1994, ‘Charles Albanelin’ siementaimi. Vaalean punaiset kerratut ku-kat, jatkuva kukinta heinäkuusta alkaen, muodostaa kiulukoita. 0,8–1,0 × 0,8–1,2 m. Vyöhyke 4. Kuva Vilhjalmur Luðviksson

’Drifa’ (Rugosa-ryhmä) Johann Palsson, Islanti 1997, (’Logafold’ × ’Henry Hudson’). Siitepölyvanhemman näköiset lehdet ja kukka, mutta isommat kukat ja korkeampi kasvu. Puolikerratut valkoiset kukat, jatkuva kukinta heinäkuusta alkaen, kellertävän punaiset kiulukat. 0,6–0,8 × 0,8–1,2 m. Vyöhyke 4–5. Kuva Vilhjalmur Luðviksson

9.

10.

’Emelie’ (Kordesii-ryhmä) Lennart Mellbye, Norja 1963. ‘Leverkusenin’ silmumutaatio Mjösan taimistosta Oslosta pohjoiseen. Vaalean lohenpunainen puolikerrattu kukka, uudestaan kukkiva, tumman vihreä lehvistö, heikko tuoksu. 3 × 2 m. Vyöhyke 2. Kuva Dag Lyngar

’Elle’ (Rugosa-ryhmä) Arne Lundstad, Norja 1980, (’Schneezwerg’ × ’Frankfurt’). Tummanroosa kukka, ker-rattu, maljamainen, kerran kukkiva. 1,5–2 m. Vyöhyke 4–5. Kuva Alf Andresen

’Ran’ (syn. ’Arne’) (Rugosa-ryhmä) Arne Lundstad, Norja 1972, (Rosa rugosa × ’Hybrida’). Hento roosa, kerrattu kuk-ka, näyttävät heteet. Jatkuva kukinta kesä–syyskuu. 2–2,5 × 2,5 m. Vyöhyke 3. Kuva Halldis Myhre Tvete

1.

2.

3.

Norja

1.

2. 3.

4.

5. 6.

’Sekel’ (Puistoruusu-ryhmä) Arne Lundstad, Norja 1984, (‘Lichterloh’ × ‘Zitronenfalter’). Vaaleankeltainen–roosa, kerrattu, hento tuoksu, remontoi. 1,2 × 0,7 m. Vyöhyke 2. Kuva Dag Lyngar

’Totenvik’ (Spinosissima-ryhmä) Norja, löytöruusu To-tenista Taralrödistä. Valkoinen puolikerrattu, heikko tuoksu, sinertävän vihreä lehvistö, kerran kukkiva. 2–2,5 × 2,5 m. Vyöhyke 5. Kuva Dag Lyngar

’Skogul’ (Puistoruusu-ryhmä) Arne Lundstad, Norja 1969, (‘Lichterloh’ × ‘Lumina’). Tumma roosa, puolikerrattu, jatkuva kukinta. 50 × 50 cm. Vyöhyke 2. Kuva Alf Andresen

4.

5.

6.

’Erik’ (syn. ’Tjømerosa’) Norja. Erik Amundsenin v. 1883 Tjømestä löytämä ruusu. Tumma karmiininpunainen, ker-rattu, hieno tuoksu, kerran kukkiva, 1,5 × 1,5 m. Vyöhyke 3. Kuva Dag Lyngar

’Frigg’ (Rugosa-ryhmä) Arne Lundstad, Norja 1969, (‘Schneezwerg’ × Rosa nitida). Roosa, kerrattu, kiiltävät pitkulaiset lehdet, uudelleen kukkiva. 0,70 × 1,0 m. Vyöhyke 5. Kuva Alf Andresen

’Syr’ (Puistoruusu-ryhmä) Arne Lundstad, Norja 1977, (’Stadt Rosenheim’ × ’Sangerhausen’). Punainen, puolikerrat-tu, lähes tuoksuton, jatkuva kukinta. 1,0 × 1,8 m. Vyöhyke 4. Kuva Dag Lyngar

7.

8.

9.

’Hurdal’ (Villosa-ryhmä) Löytöruusu, alun perin Saksas-ta, mutta hyvin tavallinen Norjassa. Voimakas kasvu, roosa–tumma roosa, kerrattu, harmahtavan vihreä lehvistö, kerran kukkiva. 2–2,5 × 4,5 m. Vyöhyke 3. Kuva Mona Vestli

10.

7.

8. 10.

9.

1.

2. 3.

Ruotsi

’Svea’ (Damascena-ryhmä) POM (Programmet för odlad mangfald), esiteltiin Ruotsissa 2017, Västergötland 1930–40-luku. Lämmin vaaleanpunainen, yleensä 12–14 teräleh-teä. Kukkii heinäkuussa, 1,5–1,8 × 1,2–1,5m. Vyöhyke 4. Kuva Helena Verghese Borg

’Ydrerosen’ (Puistoruusu-ryhmä) Roland Hermansson, Ruotsi 2008. Voidaan käyttää köynnösruusuna. Vaaleanpu-naiset puolikerratut kukat tertuissa. Jatkuva kukinta kesä–syyskuu. 1,5–2 × 1,5 m. Vyöhyke 2. Kuva Mathias Hukseth

’Vaplan’ (Spinosissima-ryhmä) POM, esiteltiin Ruotsissa 2017, Jämtland ennen 1970. Valkoinen, joskus punertava vivahde, kerrattu kukka. Kukkii kesäkuussa. 2–3,5 × 1,8–3 m. Vyöhyke 4–5. Kuva Helena Verghese Borg

1.

2.

3.

’Freja’ (Puistoruusu-ryhmä) (Sympathie × nimetön sie-mentaimi) Ulrika Carlson-Nilsson, Ruotsi 2001. Vaalean-punainen, puolikerrattu. Jatkuva kukinta kesäkuu–syyskuu. 1,5–2 × 1,5 m. Vyöhyke 3. Kuva Henny Johansson; ’Freja’, ’Irma’ ja ’Anna’ Rosenlundin rosariossa 2014

’Blomsterhult’ (Bourbon-ryhmä) POM, esiteltiin Ruotsissa 2017, Södermanland ennen 1929. Vaaleanpunainen, versoissa usein 10–20 runsaasti kerrattua kukkaa, 7–9 cm, jopa 100 terälehteä, kukkii kesäkuussa. 3 × 3 m. Vyöhyke 2. Kuva Bjorn Kalin

’Ortrask’ (Rugosa-ryhmä) Todennäköisesti Ruotsi, esiteltiin Ruotsissa 1990-luvulla. Roosa, puolikerrattu, jatkuva kukinta kesäkuu–syyskuu. 2,5–3 × 2,5 m. Vyöhyke 6. Kuva Henny Johansson

4.

5.

6.

4.

5. 6.

’Anna’ (Puistoruusu-ryhmä) Ulrika Carlson-Nilsson, Ruotsi 2001, (Friesia × nimetön siementaimi). Roosa, kerrat-tu, jatkuva kukinta kesä–syyskuu. 1,5–2 × 1,5 m. Vyöhyke 3. Kuva Henny Johansson

’Mauritzberg’ (Spinosissima-ryhmä) POM. Lämmin vaaleanpunainen, puolikerrattu–kerrattu, kukkii kesäkuussa. 0,8–1,3 × 0,6–1 m. Vyöhyke 4. Kuva Helena Verghese Borg

’Oviken’ (Spinosissima-ryhmä) POM, esiteltiin Ruotsis-sa. Vaalea roosa, puolikerrattu, kukkii kesäkuussa. 1,7–2,5 × 1,5–2,2 m. Vyöhyke 4. Kuva Helena Verghese Borg

7.

8.

9.

7.

8. 9.

10.

11.

’Valdemarsvik’ (Spinosissima-ryhmä) Balsgard-projekti/POM, esiteltiin Ruotsissa 2015, Östergötland 1910-luku. Aluksi vaalean kellertävän valkoinen, lopuksi valkoinen, puoli-kerrattu. Kukkii kesäkuussa, 0,9–1,4 × 1,2–1,8 m. Vyöhyke 4. Kuva Helena Verghese Borg

’Irma’ (Puistoruusu-ryhmä) Ulrika Carlson-Nilsson, Ruotsi 2001. (Friesia × nimetön siementaimi). Vaalea roosa, kerrattu. Jatkuva kukinta kesä–syyskuu. 1,8 × 1,5 m. Vyöhyke 3. Kuva Henny Johansson

10.

11.

Tradgardsforeningen i Goteborg (SVE)Göteborgin rosario on Pohjois-Euroopan suurin ja perustet-tiin 1980-luvulla. Perustana olivat ruusujen kerääjän rovasti Göte Haglundin ruusut. Rosario sijaitsee Göteborgs träd-gardsföreningin puistossa, joka on yksi parhaiten säilyneistä 1800-luvun puistoista. Puiston keskellä on palmutalo. Pääsisäänkäynnin osoite: Slussgatan 1, Goteborg.Kotisivu: http://www.tradgardsforeningen.seKuva Henny Johansson

Rosenlunds rosarium, Jonkoping (SVE) Rosenlundin rosario sijaitsee kauniissa paikassa lähellä Ro-senlundin kartanoa Jönköpingin ja Huskvarnan välillä, kävely-matkan päässä Vätternistä, joka on yksi Ruotsin suurimmista järvistä. Rosenlundin kartano rakennettiin 1788. Rakennus sijaitsee puistossa, jossa on kauniita istutuksia. Rosariossa on 500 erilaista ruusua. Puistossa on myös perennoja, kärhöjä ja daalioita.Kotisivu: https://www.jonkoping.se/upplevagora/fri-luftslivochmotion/parker/rosenlundsherrgardochrosa-rium.4.5f09206f16a0c918bf82450.html Kuva Henny Johansson

1.

2.

Puutarhoja

1.

2.

3.

4.

Dømmesmoen, Grimstad (NO)Dømmesmoen on vanha hyvin säilynyt puisto Grimstadin lähellä Etelä-Norjassa. Vanha kulttuurimaisema, hautakum-mut ja kivetykset kantavat todisteita muinaisajan asutuksesta. Kirjallisia lähteitä voidaan jäljittää 1600-luvulle. Kun valtion puutarhakoulu perustettiin 1923, alue kehittyi edelleen puis-toksi. Paikalla on puutarhamuseo, vanhoja puita, pensaita, ruusuja, perennoja sekä näytepuutarhoja, kuten Ibsenin yrtti-maa; kokoelma lääkintäkasveja ajalta, jolloin Henrik Ibsen oli apteekkarin oppipoikana Grimstadissa.Osoite: Fjæreveien 35, 4885, Grimstad. Kotisivu: https://www.gbm.no/norsk-hagebruksmuseum/no/Kuva Karin Engh

4.

Ringebu Prestegard (NO)Ringebun vanha pappila vuodelta 1743 ei ole enää v. 1991 jälkeen toiminut papin asuinrakennuksena ja puutarha pääsi villiintymään. 2005 Ringebun kunta otti vastuun pappilasta. Vapaaehtoiset, joissa oli mukana Norjan ruususeuran jäseniä, entisöivät puutarhan. Vuodelta 1876 olevat kartat ovat poh-jana historiallisesti oikealle entisöinnille. Gudbrandsdalenin ruususeura on kerännyt ja rekisteröinyt yli 60 ruusua, joista monet kasvavat Prestegardissa. Puutarhassa on myös niitty, jolla on jo vuosisatoja kasvanut rugosaristeymiä sekä ala, jossa pohjoismaiset ruusut kasvavat.Osoite: Vekkomsvegen 433, N-2630 Ringebu.Kotisivu: https://ringebustavkirke.no/prestegardshagen/Kuva Halldis Myhre Tvete

3.

Valby Rosenhave (DK)Valbyn puistossa on laajoja avoimia tiloja, luontoleikkipuisto, ruusutarha ja muita teemapuutarhoja. Ruusutarha on ainut-laatuinen. Siinä on n. 12 000 ruusua, 176 erilaista lajiketta, moderneista englantilaisista ruusuista villiruusuihin. Perennat, vahvistavat elämystä. Suuri ja vaikuttava pyöreä ruusutarha on läpimitaltaan 140 m ja pinta-alaltaan yli 1,5 ha. Valbyn puiston tunnusmerkkejä ovat 17 pyöreää teemapuutarhaa.Osoite: Hammelstrupvej 100, 2450 København SVKotisivu: https://www.kk.dk/valbyparkenKuva Helle Nebelong.

Arboretet Meltunga, Kopavogur (IS)(Groðrarstöðin Mörk, Stjörnugrof, Reykjavik).Osoite: Stjornugrof 18, 108 Reykjavik (Mork taimiston eteläpuolella). Kuva Vilhjalmur Luðviksson.

5.

6.

6.

5.

7.

8.

Wohlsin Kartano, Kirkkonummi (FI)Wohlsin kartanon säätiö on entisöinyt vanhan Wohlsin kartanon, jossa voi ihailla pohjoismaisia ruusuja loivassa rinteessä kartanosta järven suuntaan.Osoite: Volsintie 605 B, 02400 Kirkkonummi. Kotisivu: https://www.wohlsgard.fi/sv/wohlsgard/parken/Kuva Inger Kullberg.

Frognerparken, Oslo (NO)Frogner-puistossa on Vigeland-puisto, Frogner-kartano, Frogner-kylpylä sekä Frognerbekkdalen. Puistossa on Nor-jan suurin ruusukokoelma, jossa on 14 500 ruusua, 180 eri lajiketta. Se on ensimmäinen Norjan kulttuuriperintölain perusteella suojeltu norjalainen puisto (helmikuu 2009). Kesällä 2018 perustettiin ensimmäinen pohjoismaisten ruusujen istutus, jossa on ruusuja Norjan lisäksi Islannista, Ruotsista, Suomesta ja Tanskasta. Frogner-puistoon on vapaa pääsy ympäri vuorokauden.Pääsisäänkäynnin osoite: Kirkeveien/Middelthuns gate, 0268 Oslo.Kotisivu: https://www.oslo.kommune.no/natur-kultur-og-fritid/tur-og-friluftsliv/parker-og-friomrader/frognerparken/

7.

8.

Produced for internet by Swedish Rose Society

www.svenskros.se/en/

Layout: Iris Anne OsenProduction & print: RisbergsAdbox