vaarallisia kemikaaleja käsittelevien ja/tai varastoivien

Vaarallisia kemikaaleja käsittelevienja/tai varastoivien laitostenonnettomuuksien vaikutuksienarviointi kaavoituksen näkökulmastaVeromiehen ja Pakkalan alueella

1.6.2015

Tuomas Raivio, Jatta Aho, Iiro Immonen, Venla Kontiokari

Gaia Consulting Oy

1

SISÄLLYSLUETTELO

1 Johdanto .............................................................................................. 21.1 Tausta ja tavoitteet .......................................................................................................... 21.2 Työn toteutus ................................................................................................................... 2

2 Suuronnettomuudet ja maankäytön suunnittelu ................................ 42.1 Seveso-direktiivin toimeenpano Suomessa ................................................................... 42.2 Oikeustapauksia .............................................................................................................. 52.3 Viranomaisohjeistus vaaran huomioimiseksi ............................................................... 52.4 Työssä sovellettavat linjaukset ....................................................................................... 62.5 Vaikutuskuvauksia .......................................................................................................... 7

3 Aviapoliksen alue ja sen kehitystavoitteet ...........................................8

4 Suunnittelualueelle mahdollisesti vaaraa aiheuttavat kohteet ......... 104.1 Toiminnanharjoittajien yleiskuvaukset ....................................................................... 104.2 Pelastuslaitoksen valvonnanalaiset yritykset .............................................................. 22

5 Tulokset ............................................................................................. 235.1 Mallinnusmenetelmät ................................................................................................... 235.2 Onnettomuusskenaarioiden vaikutus maankäytön mahdollisuuksiin ...................... 255.3 Pelastustoimen mahdollisuudet toimia onnettomuustilanteessa .............................. 535.4 Mahdollisuudet vähentää haavoittuvuutta teknisin tai kaupunkisuunnittelunkeinoin ....................................................................................................................................... 555.5 Kemikaalikuljetusten vaikutukset ................................................................................ 56

6 Yhteenveto ......................................................................................... 58

Liite 1: Pelastustoiminnan valvonnanalaiset yritykset ......................... 59

2

1 Johdanto1.1 Tausta ja tavoitteetAviapoliksen alue Vantaalla Helsinki-Vantaan lentoaseman tuntumassa on voimakkaastikehittyvä työpaikka-alue. Vantaan kaupunki on laatimassa alueelle yleiskaavaa täsmentävää,asemakaavoitusta ja erillishankkeita ohjaavaa kaavarunkoa. Tavoitteena on jopa 60000 työ-paikan ja 20000 asukkaan sijoittuminen suunnittelualueelle.

Suunnittelualueella ja sen lähialueilla sijaitsee useita vaarallisia kemikaaleja käsitteleviä taivarastoivia laitoksia. Laitokset ovat Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin valvonnassa, jaosalle niistä on määritelty ns. konsultointivyöhyke. Ryhdyttäessä vähäistä merkittävämpäänmaankäytön muutokseen konsultointivyöhykkeellä tulee kaavatyön yhteydessä pyytää asian-tuntijalausunto pelastuslaitokselta ja edelleen Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesilta.Vaarojen arviointia ohjaa käytännössä asetus 856/2012 ja Tukesin opas ”Tuotantolaitostensijoittaminen” 1.

Tämän selvityksen tavoitteina on

1) tuottaa kaavarunkotyöhön riittävän arviointipohjan antava perusteltu näkemys alu-een Seveso-laitosten ja mahdollisten muiden vaaraa aiheuttavien toimintojen onnet-tomuusriskien ulottuvuuksista ja vaikutuksista kyseessä olevalle suunnittelualueelle.

2) esittää, miten nykyinen toiminta ja tuleva maankäyttö alueella sovitetaan yhteen sel-vittämällä, mille etäisyyksille ja millä edellytyksillä erilaiset toiminnot voivat sijoittuavaaraa aiheuttavien kohteiden lähelle.

1.2 Työn toteutusTyö on toteutettu seuraavasti:

1. Yhteistyössä tilaajan, Tukesin ja pelastustoimen kanssa on tunnistettu hankkeenkannalta merkitykselliset Tukesin tai pelastustoimen valvonnassa olevat toiminnan-harjoittajat. Tarkastelualueelle vaaraa aiheuttavia kohteita ovat tarkastelualueella jasen lähiympäristössä olevat kohteet, joiden konsultointivyöhyke leikkaa tarkastelu-aluetta, sekä kohteet tarkastelualueella ja sen ympäristössä, joista voidaan muutenarvioida olevan vaaraa tarkastelualueelle. Tyypillisesti edelliset ovat Tukesin valvon-nassa olevia lupa-, toimintaperiaateasiakirja- tai turvallisuusselvitysvelvollisia laitok-

1 Tukesin kanssa käytyjen keskustelujen perusteella on huomattava, että tuotantolaitoksen sijoittami-nen on jossain määrin eri asia kuin asutuksen sijoittaminen tuotantolaitoksen lähelle.

3

sia ja jälkimmäiset pelastustoimen valvonnassa olevia kohteita. Valvonnan luokkamääräytyy asetuksessa 855/2012 esitetystä kemikaalimäärien laskentakaavasta.2

2. Toiminnanharjoittajien toimintaan on perehdytty. Hankkeessa on haastateltu kunkintoimijan edustaja, tutustuttu toimijoiden olemassa oleviin turvallisuusmateriaaleihinsekä käyty paikan päällä tutustumassa kohteeseen.

3. Alueen toiminnanharjoittajat eivät ole turvallisuusselvitysvelvollisia laitoksia, jotenne eivät ole toimittaneet viranomaisille riskianalyyseihin perustuvia keskeisiä suur-onnettomuusskenaarioita. Maankäytön suunnittelun kannalta relevantit periaattees-sa mahdolliset onnettomuusskenaariot on valittu ja mitoitettu yhteistyössä toimin-nanharjoittajien kanssa toiminnanharjoittajien tietojen pohjalta. Skenaariot on valit-tu ja mitoitettu laitoksen ominaisuuksien perusteella. Valintaa kuvataan luvussa 5.1.

4. Laskennassa käytettävät lähtöolettamukset sekä yksinkertaistukset on valittu. Las-kennan lähtöoletukset voidaan jakaa tarkasteltavan skenaarion oletuksiin ja itse las-kennan oletuksiin. Tarkasteltavan skenaarion keskeisin oletus laskennan kannalta onse, millainen määrä tarkasteltavaa kemikaalia osallistuu onnettomuusskenaarioon.Tämä on selvitetty skenaarion mitoituksen yhteydessä. Matemaattisessa mallintami-sessa joudutaan aina tekemään yksinkertaistuksia ja oletuksia. Keskeisiä oletuksia jayksinkertaistuksia ovat mm. seuraavat:

· Kaasupilven yksityiskohtaista leviämistä esimerkiksi rakennusten välissä eikäytännössä pystytä mallintamaan – pinnanmuotojen vaikutus voidaan huo-mioida vain parametrisesti.

· Räjähdyksen huippuylipaine pystytään mallintamaan ja monet vaikutusku-vaukset perustuvat siihen. Todellisuudessa myös paineaallon kesto ja paine-aallon jälkeinen alipaine vaikuttavat seurauksiin.

· Heitteiden leviämistä räjähdyksessä pystytään arvioimaan vain tilastollisesti.

5. Yhteistyössä tilaajan, Tukesin ja pelastustoimen kanssa on valittu onnettomuuksienvaikutusten arviointiin käytettävät kriteerit. Onnettomuusvaikutukset voivat tyypilli-sesti olla haitallisen aineen pitoisuus ilmassa, räjähdyksen paineaalto, heitteet ja tuli-palon lämpösäteily. Tukes on linjannut, että vaaraa aiheuttavien laitosten tulipalojensavukaasuja ei huomioida maankäytön suunnittelussa, koska kaikkien tulipalojen sa-vukaasut ovat vaarallisia. Vaikutuskriteerit perustuvat Tukes-oppaalle ”tuotantolai-tosten sijoittaminen” (ks. luku 2.3) ja ne kuvataan luvussa 2.4.

6. Onnettomuudet on mallinnettu ja seuraukset laskettu, mistä tuloksena on saatu valit-tuja kriteereitä vastaavat etäisyydet. Mallinnusta kuvataan tarkemmin luvussa 5.1.

2 Kemikaalilaitosten toiminta jaetaan laitoksella olevien kemikaalien määrän ja vaarallisuuden mu-kaan kahteen ryhmään: laajamittaiseen ja vähäiseen. Laajamittaisten kemikaalilaitosten valvonnastavastaa Tukes ja vähäiseksi luokiteltavien kemikaalilaitosten valvonnasta pelastusviranomainen. Laa-jamittaiseksi luokiteltava vaarallisten kemikaalien käyttö ja varastointi on Tukesin luvanvaraista jalaitokset jaetaan lainsäädännöllisten velvoitteiden perusteella kolmeen eri luokkaan: 1) Lupalaitokset:toiminta edellyttää lupaa, tarkastukset tehdään 5 vuoden välein. 2) Toimintaperiaateasiakirjalaitokset:toiminta edellyttää toimintaperiaateasiakirjan luvan saamiseksi, tarkastukset tehdään kolmen vuodenvälein 3) Turvallisuusselvityslaitokset: toiminta edellyttää turvallisuusselvityksen luvan saamiseksi,tarkastukset tehdään vuoden välein.

4

7. Tulokset on tulkittu maankäytön suunnittelun näkökulmasta.

2 Suuronnettomuudet ja maankäytönsuunnittelu

2.1 Seveso-direktiivin toimeenpano SuomessaSeveso-direktiivi on EU-direktiivi vaarallisista aineista aiheutuvien suuronnettomuusvaaro-jen torjunnasta. Tällä hetkellä on voimassa Seveso II-direktiivin mukainen kansallinen lain-säädäntö. Suomessa Seveso-direktiivi on pantu toimeen maankäyttö- ja rakennuslailla132/1999 sekä kemikaaliturvallisuuslailla L390/2005. Seveso III-direktiivi on julkaistu, jakansallisen lainsäädännön tulee olla sen mukainen 1.6.2015 mennessä. Muutokset eivät oletämän hankkeen kannalta merkittäviä.

Suomessa maankäytön suunnittelujärjestelmään kuuluvat valtakunnalliset alueidenkäyttö-tavoitteet, maakuntakaava, yleiskaava ja asemakaava. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL;132/1999) 9 § mukaan kaavojen tulee yleisesti perustua riittäviin selvityksiin.

Onnettomuusriskin huomioon ottaminen kaavoituksessa yleisesti sisältyy valtakunnalliseenalueidenkäyttötavoitteeseen 4.3: ”Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu”3.Tämä ohjaa suuronnettomuusriskin huomioinnin suhteen osaltaan mm. maakuntakaavanlaadintaa.

Yleiskaavan sisältövaatimusten4 mukaisesti on yleiskaavaa laadittaessa otettava huomioonmahdollisuudet turvalliseen ja terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseenelinympäristöön ja ympäristöhaittojen vähentäminen.

Asemakaavan sisältövaatimuksissa puolestaan esitetään5: ”Asemakaava on laadittava siten,että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelu-jen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle.”

Seveso-laitoksia ympäröivässä maankäytössä huomioon otettavista suojaetäisyyksistä sääde-tään maankäyttö- ja rakennusasetuksen 57§:ssä seuraavasti: Harkittaessa rakennushank-keen sijoittamista ja rakennuspaikan soveltuvuutta on huolehdittava vaarallisista aineistaaiheutuvan suuronnettomuusvaaran torjumiseksi riittävistä suojaetäisyyksistä.

Ympäristöministeriön ohjekirjeessä 26.9.2001 kuvataan menettelyitä maankäytön suunnit-telulle Seveso-kohteiden läheisyydessä: ” Jos tuotantolaitosta ympäröivän, nk. konsultointi-vyöhykkeen sisäpuolelle jäävälle alueelle laaditaan kaava tai sen muutos, jonka toteuttami-

3 ”Alueidenkäytössä kiinnitetään erityistä huomiota ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja ris-kien ennalta ehkäisemiseen ja olemassa olevien haittojen poistamiseen.”4 MRL 39 § 2. momentin kohdat 5 ja 75 MRL 54 § 2. ja 3. momentti

5

nen saattaisi merkitä suuronnettomuusriskille altistuvien henkilöiden määrän vähäistä mer-kittävämpää kasvamista, kaavaa laadittaessa on tarpeen selvittää tuotantolaitoksen toimin-taan liittyvät riskit onnettomuusvaaran kannalta.” Ohjekirjettä ollaan paraikaa uusimassa.

2.2 OikeustapauksiaKHO:n päätöksissä 2323/1/05 (asutuksen sijoittaminen pelastustoimen valvonnassa olleenammoniakkia käyttävän pakastamon läheisyyteen) sekä 3589/1/08 (toimitilarakennustensijoittaminen maanpäällisen nestekaasuvaraston läheisyyteen) on kumottu kaava onnetto-muusvaaran takia. Päätöksissä linjataan lainkäyttöä mm. seuraavasti:

· Tarkasteltavia vaaranaiheuttajia ei ole rajattu hallinnollisin perustein; Myös muutkuin turvallisuusselvitysvelvolliset laitokset voivat aiheuttaa vaaratilanteita ja onnet-tomuuksia.

· Suuronnettomuuden vaikutukset ovat merkittävämmässä roolissa kuin todennäköi-syys

· Suojaetäisyyksien vähimmäisvaatimuksen täyttyminen ei riitä.

Sittemmin KHO on kumonnut kaavan vastaavin perustein Oulun vihreäsaaressa ja vahvista-nut Uudenmaan (ent. Itä-Uudenmaan) maakuntakaavassa Kilpilahden maankäytön rajoi-tukset tehdyn esityksen6 mukaisesti. Suuronnettomuuksien mahdollisuus on siis otettavahuomioon maankäytön suunnittelussa mahdollisuuden aiheuttajasta riippumatta kaikillakaavatasoilla, ja maankäyttösuunnitelmien tulee perustua riittäviin selvityksiin myös onnet-tomuusmahdollisuuden osalta.

2.3 Viranomaisohjeistus vaaran huomioimiseksiTukes-opas Tuotantolaitosten sijoittaminen (jatkossa Tukes-opas tai opas) on tarkoitettuuuden laajamittaisesti tai vähäisesti kemikaaleja käsittelevän laitoksen sijoittamisen tueksi.Opas ohjaa sitä, miten uuden laitoksen mahdollisia onnettomuusvaikutuksia ympäröivillealueille arvioidaan ja miten hyväksyttävä uuden laitoksen sijoittamispaikka on. Opas toteaakuitenkin, että suositusten mukaisesti lasketut etäisyydet, samoin kuin valmiit suojaetäisyys-suositukset tulisi nähdä suuntaa-antavina ja tiettyihin lähtöolettamuksiin perustuvina janiitä on hyvä tarkastella aina yhdessä muiden turvallisuuteen vaikuttavien tekijöiden kanssa.

Opasta voidaan hyödyntää myös käänteisesti maankäytöllisten toimintojen sijoittamiseentoiminnassa olevien laitosten läheisyyteen. Tällöin on huomioitava kuitenkin se, että monetoppaassa esitetyt skenaarioiden valintatavat tähtäävät uuden laitoksen mitoitusratkaisujenohjaamiseen edellyttämällä pahimpien mahdollisten onnettomuuksien analysointia. Toimi-vassa laitoksessa pystytään arvioimaan pahimpien mahdollisten onnettomuuksien realisti-

6 Raivio, Tuomas & Gilbert, Ylva & Lonka, Harriet (2007) Suuronnettomuusriskien huomioiminenmaankäytön suunnittelussa Kilpilahden teollisuusalueella, Itä-Uudenmaan liiton julkaisuja.

6

suutta, joten tarkasteluun otettavien skenaarioiden ei välttämättä tule olla pahimpia mah-dollisia vaan onnettomuuden vaikutuksia hillitsevien toimintojen voidaan olettaa toimivan.Käytännön työssä voidaan tarkastella esimerkiksi pahinta realistisesti mahdollista skenaa-riota (so. skenaariota, jolle voidaan osoittaa jokin syyketju tai jota asiantuntija-arvion mu-kaan pidetään periaatteessa mahdollisena) tai tyypillistä onnettomuusskenaariota (so. ske-naariota, jolle voidaan osoittaa jokin uskottava syyketju tai jota asiantuntija-arvio pitää tie-tyssä toimintaketjussa riittävän mahdollisena).

2.4 Työssä sovellettavat linjauksetYhteistyössä viranomaisten kanssa on sovittu seuraavista linjauksista:

· Haavoittuvien hitaasti evakuoitavien toimintojen (koulut, päiväkodit,sairaalat, hoitolaitokset, massatapahtumat yms.) sijoittaminen: Ainepitoi-suus korkeintaan AEGL-2 [60 min]7, huippuylipaine alle 5 kPa, lämpösäteilyn inten-siteetti alle 1.5 kW/m2

· Haavoittuvien muiden toimintojen (asuminen, palvelut, virkistysalueetyms.) sijoittaminen: Ainepitoisuus korkeintaan AEGL-2, huippuylipaine alle 5kPa, lämpösäteilyn intensiteetti alle 3 kW/m2

· Työpaikkatoimintojen (toimistot, konttorit, joissa ei merkittäviä asiakas-virtoja ja työntekijät koulutettavissa ja evakuoitumiskykyisiä) sijoittami-nen: Ainepitoisuus korkeintaan AEGL-3 (edellytetään hälytysjärjestelmää ja pysäy-tettävää ilmanvaihtoa), huippuylipaine alle 5 kPa (asemakaavan suunnittelumää-räyksin alle 15 kPa), lämpösäteilyn intensiteetti alle 5 kW/m2, poistumisteiden koh-dilla kuitenkin alle 3 kW/m2; hälytysjärjestelmiä, suojautumiskoulutusta ja -harjoittelua edellytetään

· Teollisen toiminnan (tuotanto, jossa ei asiakasvirtoja) sijoittaminen: Ai-nepitoisuus korkeintaan AEGL-3 (edellytetään hälytysjärjestelmää ja pysäytettävääilmanvaihtoa), huippuylipaine alle 15 kPa (edellytetään suunnittelumääräyksiä ase-makaavaan), lämpösäteilyn intensiteetti alle 5 kW/m2 paitsi poistumisteiden kohdillaalle 3 kW/m2; hälytysjärjestelmiä, suojautumiskoulutusta ja -harjoittelua edellyte-tään. Toiminnan tulee olla mahdollista sijoittua alueelle Tukes-oppaan käytänteitänoudattaen.

· Lisäksi tulee huomioida Tukes-oppaan ohjeet liikenneväylien ja vastaavien sijoitta-misesta tarvittaessa.

7 Ks. luku 2.5.1

7

2.5 Vaikutuskuvauksia

2.5.1 Haitallisen kaasun vaikutukset ihmiseen

EPA:n (USA:n Environment Protection Agency) AEGL (Acute Exposure Guideline Levels):pitoisuudet perustuvat 10, 30 tai 60 minuutin altistukselle ja pitoisuuksissa on huomioitukoko väestö (myös hengityselinsairauksista kärsivät):

· AEGL-3 (x min) -pitoisuus ilmassa saattaa aiheuttaa kuoleman x minuutin mittaisessaaltistuksessa

· AEGL-2 (x min) -pitoisuus ilmassa saattaa aiheuttaa pysyvän haitan x minuutin mittai-sessa altistuksessa.

Lähteestään huolimatta rajapitoisuusjärjestelmät ovat maailmanlaajuisessa käytössä.

2.5.2Huippuylipaineen vaikutuksia

Paineaalto pienenee karkeasti suhteessa räjähdysetäisyyden neliöön. Paineaallon huippuyli-paineen vaikutuksia on kuvattu kuvassa 1 alla. 0.3 bar (30 kPa) ylipaine rikkoo kantavia ra-kenteita, joiden rikkoutuminen aiheuttaa ihmisten kuoleman. 0.15 bar (15 kPa) ylipaine rik-koo rakenteita osittain, rikkoutuvat rakenteet aiheuttavat vakavia vammoja ihmisille. 0.05bar (5 kPa) rikkoo suuren osan ikkunoista ja aiheuttaa ohimenevän kuulovaurion. Lisäksiikkunoiden sirpaleet aiheuttavat vahinkoja. Räjähdys aiheuttaa myös heitteitä, so. lentäviäkappaleita, jotka aiheuttavat vaaraa.

Kuva 1. Paineaallon vaikutuksia (Lähde Tukes-opas Tuotantolaisten sijoittaminen)

2.5.3Lämpösäteilyn vaikutuksia

Kuvassa 2 alla on esitetty tulipalon lämpösäteilyn vaikutuksia. Lämpösäteily pienenee etäi-syyden neliöön verrannollisesti liikuttaessa palosta poispäin. Auringonpaiste kirkkaana hel-lepäivänä tuottaa noin 1.5 kW/m2 lämpösäteilyn intensiteetin. Alle 3 kW/m2 lämpösäteilyssäpelastustoimi pystyy toimimaan lyhyitä aikoja. Yli 5 kW/m2 lämpösäteilyn arvioidaan estä-vän suojautumisen. Yli 8 kW/m2 lämpösäteily saattaa sytyttää helposti syttyvät rakennukset.

8

Kuva 2. Tulipalon lämpösäteilyn vaikutuksia (Lähde: Tukes-opas Tuotantolaisten sijoittaminen)

3 Aviapoliksen alue ja senkehitystavoitteet

Aviapolis on pääkaupunkiseudun voimakkaimmin kasvava työpaikka-alue, jonka kehittämi-seen Vantaan kaupunki on sitoutunut elinvoimaohjelmassaan. Alueen kaavarunkoa on tehtykaupungin ja alueen toimijoiden yhteistyöllä päämääränä alueen kasvun ja kehityksen var-mistaminen. Kaavarungon visiona on houkutteleva ja kestävä kaupunki, joka elää ympärivuorokauden. Aviapoliksesta on tuleva Euroopan halutuin yritysalue ja kiinnostava asuin-paikka. 8

Aviapoliksen suuralue on kooltaan noin 42 neliökilometriä. Se käsittää seuraavat kaupun-ginosat: Lentokenttä, Viinikkala, Veromies, Ylästö, Pakkala ja Tammisto. Veromiehen luo-teislaidalle sijoittuu Kehäradan Aviapoliksen asema. Vantaan kaupunkisuunnittelussa ontekeillä Aviapoliksen kaavarunko Veromiehen kaupunginosaan, joka on kooltaan n. 3,5 km2

(Kuva 3). Tämä arviointi on laadittu pääasiassa kyseisen kaavarunkotyön suunnittelua var-ten, vaikka arvioinnin tarkastelualue onkin rajattu laajemmaksi (Kuva 5).

8 Aviapolis kaavarunko – Lähtökohdat ja tavoitteet, Vantaan kaupunki, kaupunkisuunnittelulautakun-ta 18.8.2014

9

Kuva 3. Aviapoliksen kaavarunkoalue

Alueen hyvä saavutettavuus tarjoaa hyvät mahdollisuudet asukkaille ja yrityksille. Aviapolik-sen keskus sijoittuu lentoaseman läheisyyteen, liikennevirtojen solmukohtaan, uuden Kehä-radan vaikutusalueelle. Lentoasema tuo alueelle matkailijoita ja kauttakulkua, jonka ennus-tetaan kasvavan edelleen. Nopeat tie- ja raideyhteydet muualle Suomeen palvelevat matkaili-joiden lisäksi paikallisia asukkaita ja työntekijöitä.

Suunnittelun lähtökohtana on metropolin muodostuminen Helsingin seudulle. Tarkoitukse-na on, että Aviapolis kasvaa ja monipuolistuu nopeammin kuin muu pääkaupunkiseutu. Alu-eelle onkin jo noussut uusia toimistorakennuksia. Suunnitelmissa on luoda puitteet 60 000työpaikan sijoittumiselle Aviapoliksen alueella. Tarkoitus on lisätä vaihtoehtoja erilaisilleliiketoiminnoille ja synnyttää tiheä työpaikkakeskittymä hyvine verkostoitumismahdolli-suuksineen.

Visiona on tehdä autokaupungista käveltävä ja luoda mahdollisuuksia viihtymiseen ja viipy-miseen. Alueen tehokkuutta nostetaan ja kaupunkikuvasta tehdään houkutteleva. Uudisra-kentaminen tehdään laadukkaasti. Alueen eri-ikäisille ja –kuntoisille varasto- ja logistiikka-halleille kaavaillaan myönteistä kaupunkikehitystä tukevia väliaikaistoimintoja, kuten kahvi-loita ja konsertteja. Väliaikaistoiminnot elävöittävät keskeneräistä ja vähitellen rakentuvaakaupunkiympäristöä.

Tieliikenne- ja lentomelu on otettava suunnittelussa huomioon. Ympäristöhäiriöt asettavatrajoitteita sille, mitkä alueet voidaan ottaa asumiskäyttöön. Tavoitteena on houkutella alu-eelle 20 000 asukasta. Kaupunginosat rakennetaan omailmeisiksi ja yhteisöllisiksi. Asukkai-

10

den kautta alueelle luodaan hyvät puitteet palveluille ja edelleen lisätään alueen kiinnosta-vuutta työnantajien näkökulmasta.

Aviapoliksesta on tarkoitus kehittää kohtaamispaikka, jonne tullaan toimintojen ja tapahtu-mien vuoksi kauempaakin. Alueen kaupan ja vapaa-ajan keskittymää on tarkoitus vahvistaaluomalla Jumbolle vastapari Aviapolis-aseman ympärille. Keskittymien väliin sijoitetaanurbaaneja kortteleita ja miellyttäviä pääkatuja. Suunnittelualueen keskelle syntyy näin ke-hämäinen rakenne, jossa yhdistyvät kävelyetäisyyksien päässä olevat monipuoliset palvelut.

Kaavarungon on tarkoitus olla valmis syksyllä 2015. Suunnittelun rinnalla tehdään alueenmarkkinointia ja brändäystä (Kuva 4). Suunnitelmille haetaan kansainvälistä näkyvyyttä jahankkeen etenemisestä tiedotetaan laaja-alaisesti.

Kuva 4. Aviapolis 2050 -visio

4 Suunnittelualueelle mahdollisesti vaaraa aiheuttavat kohteet

4.1 Toiminnanharjoittajien yleiskuvauksetHankkeessa tarkasteltiin Aviapoliksen kaavarunkoaluetta laajempaa aluetta, jonka rajaus onesitetty karttakuvassa 5. Karttaan on merkitty myös hankkeen kannalta merkitykselliset Tu-

11

kesin valvonnassa olevat lupa- ja toimintaperiaateasiakirjalaitokset. Näiden toiminnanhar-joittajan laitostyyppi sekä valvonnan peruste on esitetty taulukossa 1.

Kuva 5. Hankkeen aluerajaus ja tarkastellut toiminnanharjoittajat

Taulukko 1. Tarkastellut toiminnanharjoittajat

Kohde Laitostyyppi Valvonnan syy

Finnair Technical ServicesOy

Lupalaitos Kemikaalien käyttö vähentynyt merkit-tävästi, poistuu Tukesin valvonnasta

Posti Oy, Tikkurilantie 148 Lupalaitos Kemikaalien kappaletavaravarasto

Postnord Oy Lupalaitos Kemikaalien kappaletavaravarasto

Vantaan Energia Oy Toimintaperiaateasiakirjalaitos Raskas polttoöljy 6000 t, kevyt 8 t (Tu-lee vaihtumaan kokonaan kevyeen polt-toöljyyn 2015 aikana)

ST1 Avifuels Lupalaitos Lentopetroli 2400 t

Neste Oil Oyj, Aviation Sales Lupalaitos Lentopetroli 3500 m3, bensiini 24 t

Shell Aviation Finland Oy Toimintaperiaateasiakirjalaitos Lentopetroli 2610 t, kevyt polttoöljy 5.6

12

t, diesel 12 t

Okmetic Oyj Toimintaperiaateasiakirjalaitos Fluorivetyhappo 10.5 tn, typpihappo 7.5tn, rikkihappo 8 tn, syöv. 106 tn, happi34 tn, vety 250 kg/200 l (2 x 1800 Nm3)

HKScan Oyj Lupalaitos Ammoniakki 42 t, kevyt polttoöljy 100t

Alueen tuntumassa toimiva Finavia jätettiin perehtymiskäynnin jälkeen pois tarkemmastaselvityksestä, koska Finavian kemikaalien käsittely ja varastointi on vähentynyt lämpölaitok-sen sulkemisen jälkeen merkittävästi, eikä yritys ole enää Tukesin valvonnassa.

HKScan Oyj:lle laaditaan oma erillinen selvityksensä. Selvitys ei ehtinyt valmistua tämänraportin aikataulussa.

Kunkin laitoksen toimintaa, kemikaalien käsittelyä, turvatoimia sekä tulevaisuuden suunni-telmia on kuvattu lyhyesti alla. Tunnistettuja onnettomuusskenaarioita sekä niiden vaiku-tuksia käsitellään kappaleessa 5.

4.1.1 Finnair Technical Services Oy

Toiminnan yleiskuvaus

Finnair Technical Services Oy:n toimintaan kuuluu lentokoneiden huolto- ja korjaustoimin-not.

Tukes-valvonnan peruste

Finnair Technical Services Oy on tällä hetkellä Tukesin valvonnanalainen lupalaitos, muttakemikaalien käyttö- ja varastointimäärät ovat vähentyneet merkittävästi, ja yritys tulee siir-tymään pelastustoimen valvontaan. Yritys varastoi mm. jäänpoistonesteitä, erilaisia palavianesteitä, pesuaineita, öljyjä, voiteluaineita, rasvoja sekä kaasuja (happi, typpi, hiilidioksidi,argon ja asetyleeni). Lisäksi varastoidaan vaarallisia jätteitä. Yrityksellä on myös polttoaine-jakeluasema, joka on siirtynyt erillisenä toimintona Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksenvalvontaan.

Vaarallisten kemikaalien käsittely ja varastointi

Kemikaalit varastoidaan kappaletavaravarastoissa pääasiallisesti 0,5 – 50 litran astioissa tai200 litran tynnyreissä. Nesteet varastoidaan erillään muista kemikaaleista lentokonehalli7:ssä (Leko 7). Lisäksi pesuaineille sekä öljyille, voiteluaineille ja rasvoille on erilliset varas-tot. Teknisellä alueella on kaksi palavien nesteiden säiliötä, joista toinen on liuotinjätteille(maanalainen säiliö) ja toinen vesikerosiinijätteelle (betonisuojattu).

Kaasupulloja säilytetään Leko 6:ssa ja Leko 7:ssä. Kaikki paineelliset pullot säilytetään niillesuunnitelluissa ja merkityissä paikoissa ja suurin keskittymä sijaitsee Leko 6:ssa (n. 12 hap-pipulloa).

13

Vaarallisten jätteiden varastoon kerätään vaarallisia jätteitä ennen niiden toimittamistaeteenpäin jätteenkäsittelylaitokseen. Varastoina toimii kaksi vaatimustenmukaisesti merkit-tyä, allastettua ja lukittua varastokonttia.

Turvallisuus ja varotoimet

Varastot on varustettu alkusammutuskalustolla. Lentokonehalleissa tulipalolta on suojau-duttu sprinklerijärjestelmin ja vaahtotykein. Myös toimistorakennus, joka sijaitsee samassarakennuksessa kuin palavien nesteiden varasto, on sprinklattu. Sammutusvesien talteenot-toon voidaan käyttää alueella olevia imuautoja ja välivarastopaikkana ennen asianmukaistahävitystä glykolivesille tarkoitettua noin 150 000 m3 varastoallasta.

Teknisellä alueella sijaitsevien palavien nesteiden säiliöt ovat allastettuja. Yhteen sopimat-tomat kemikaalit varastoidaan toisistaan erillään.

Tulevaisuuden suunnitelmat

Finavia tulee laajentamaan omaa toimintaansa Finnair Technical Services Oy:n nykyisilletoimipaikoille. Finnair Technical Services Oy:n toiminnot Leko 6:ssa ja Leko 7:ssa tulevatsiirtymään toisaalle viimeistään vuonna 2019. Tarkkaa tietoa uudesta sijainnista ei vielä ole.

4.1.2 Posti Oy


Posti Oy:n Voutilan varaston toimitilat koostuvat varastointi- ja lajittelutiloista, rekkojenlastaus- ja purkuasemista sekä toimistotiloista. Suurin osa varastossa säilytettävistä tuotteis-ta on vaarattomiksi luokiteltuja tavaroita, kuten vaatteita, elektroniikkaa, autonosia, työkalu-ja ja astioita.


Postin Voutilan varastolla varastoidaan myös useita erilaisia vaarallisia kemikaaleja. Määräl-lisesti eniten varastoidaan ärsyttäviä ja haitallisia kemikaaleja, jotka ovat pääasiassa pesuai-neita. Toiseksi suurin ryhmä on alkoholijuomat, joista suurin osa on mietoja viinejä. Palavis-ta nesteistä suurimman osan muodostavat etanoli-pohjaiset puhdistusaineet, joiden lisäksivarastoidaan mm. parfyymituotteita, propanoli-pohjaisia puhdistusaineita ja liimoja.

Voutilan varasto on Tukesin valvonnanalainen lupalaitos, mutta varastolle ollaan hakemassa2015 isompaa toimintaperiaateasiakirjalupaa. Lupahakemuksessa lupamäärät eri kemikaali-ryhmille tulevat alustavasti olemaan:

· Palavat nesteet ja helposti syttyvät 8t· Nestekaasu 3t· Ärsyttävät ja haitalliset kemikaalit 2851t· Muut (mm. hapettavat ja syövyttävät) 19t· Ympäristölle vaaralliset 22t· Aerosolit (Deodorantit) 120t

14

· Alkoholijuomat 1110t


Varastolla vaarallisia kemikaaleja puretaan kuormista, viedään hyllyyn, kerätään varastoistaja lastataan. Erittäin helposti syttyvät ja helposti syttyvät tuotteet on varastoitu VAK-varastoon. Postilla on toimipisteessään lisäksi kolme erillistä VAK-lohkoa, joissa säilytetäänpelkästään aerosoleja. Aerosoleille on keruupaikkoja myös VAK-varaston puolella. Syövyttä-vät, happamat ja emäksiset kemikaalit varastoidaan erillään. Suurin pakkauskoko on n. 20 Lpesuaineissa ja palavissa kappaletavaroissa n. 1L.


Kaikissa halleissa on sprinkleri- ja paloilmoitusjärjestelmät. Varastohallien välissä on palo-ovet. Aerosolivarastoihin on tulossa myös kaasuilmaisimet. Aerosolivarastot on suunniteltusiten, että paine suuntautuu räjähdyksessä ulospäin rikkoen ensimmäisenä ulkoseinän.


Tässä puheena oleva varasto on hakemassa toimintaperiaateasiakirjalupaa 2015 aikana. Ke-mikaalien varastointimäärät vaihtelevat suuresti sesonkien mukaan, mutta uusien luparajo-jen päivittämisen jälkeen ei suurta merkittävää kemikaalien varastointimäärän kasvua olelähitulevaisuudessa nähtävissä.

4.1.3 Postnord Oy


Postnord Oy on kansainvälinen logistiikkaan erikoistunut yritys, joka hoitaa kuljetusten li-säksi väliaikaista varastointia. Vantaan toimipisteessä on varastointitilaa, rekkojen lastaus-ja purku asemat sekä toimistotiloja. Suurin osa varastossa säilytettävistä tuotteista on vaa-rattomiksi luokiteltuja tavaroita, kuten esimerkiksi autojen varaosia ja elintarvikkeita. Noin2000 neliömetrin suuruinen alue varastohallin keskeltä on varattu vaarallisille aineille.


Postnord Oy on Tukesin valvonnanalainen lupalaitos. Se varastoi palavia nesteitä, aerosoleja,myrkyllisiä kemikaaleja ja happoja. Varastoittavaksi hyväksyttyjen eri ryhmiin kuuluvienkemikaalien kokonaismäärä on n. 1058 tn. Varastoitavien kuljetuspakkausten ja IBC-konttien enimmäiskoko on 1 m3. Varastoitavien tuotteet määräytyvät päämiesten vali-koimien mukaisesti. Palavien nesteiden varastossa varastoitavista kemikaaleista n. 75 % ontyypillisesti maaleja. Maalien lisäksi varastoidaan mm. erilaisia tiivistysmassoja, tuulilasin-pesunesteitä ja maataloudessa käytettäviä torjunta-aineita keskimäärin 50–100 lavaa. Va-raston täyttöaste on keskimäärin 70 %. Uretaania ja muita rakentamisen ponnekaasullisiaaerosoleja varastoidaan ympäri vuoden suhteellisen tasaisesti.

15


Vaarallisille aineille ja kemikaaleille on varattu tilaa hallin keskiosasta yhteensä 2058 m2.Tilat on jaettu kahteen osaan, joista toinen on palaville nesteille ja toinen erikseen verkollaeristetylle aerosolivarastolle. Eri kemikaalien varastopaikat on sijoiteltu huomioiden kemi-kaalien mahdolliset reaktiot keskenään.

Lisäksi logistiikkakeskuksen pohjoispäädyssä väestönsuojassa on pysyväksi räjähdevarastok-si luokiteltu varastotila. Tilassa voidaan varastoida lupaehtojen mukaisesti 1.000 kg luok-kaan 1.4S kuuluvia räjähteitä (työkalujen kaasupatruunoja). Räjähdevarasto ei ole tällä het-kellä käytössä ja se on vuokrattu alivuokralaiselle. Räjähdeainevaraston luvat ovat vielä voi-massa. Voidaan kuitenkin arvioida, että vaikka varasto otettaisiin käyttöön, sen sijainti väes-tönsuojassa on riittävä tae sille, että mahdollisen räjähdyksen painevaikutukset eivät suun-taudu lähialueille.


Vaarallisten aineiden varastossa varastoidaan mm. syttymisluokitukseltaan erittäin helpostija helposti syttyviä nesteitä, sekä syttyviä nesteitä. Palavien nesteiden varaston kattoon onasennettu osoitteelliset savuilmaisimet sekä vaahdotusjärjestelmä. Varastossa on alkusam-mutuskalustona 12 kg:n ja 50 kg:n käsisammuttimet ja pikapalopostit. Räjähdysvaarallisenilmaseoksen esiintymistodennäköisyyttä pienentää varastojen lämpötila, joka pyritään pitä-mään alle 15 ºC. Maksimilämpötilaksi on arvioitu 17 ºC. Varaston alle on sijoitettu allaskaivotsamoin kuin lastauslaiturin alle.

Aerosolivarastossa varastoitavat tuotteet on sijoitettu metalliverkkojen sisään. Aerosoliva-rastossa paloturvallisuuteen on varauduttu sekä kattoon asennetulla savunilmaisimella ettäalkusammutuskalustolla. Aerosolivarastossa ei ole sprinklereitä eikä vaahdotusta.


VAK toiminta on pysynyt vuosia vakiintuneella tasolla, noudattaen asiakkaiden muuttuviatarpeita.

4.1.4 Vantaan Energia


Vantaan Energian lämpökeskusta käytetään lentokentän lämmöntarpeisiin esimerkiksi ko-villa pakkasilla tai jos kaukolämpöverkossa on häiriöitä. Lämpökeskusta on käytetty senolemassaolon aikana erittäin vähän, keskimäärin n. muutama sata tuntia vuodessa. Jatkuvakäyttö on luonnollisesti mahdollista.

Säiliöitä ei pidetä täysinä, vaan niitä täytetään markkinatilanteen mukaan. Normaalitilan-teessa ei polttoöljyä välttämättä osteta ollenkaan lisää vuoden aikana. Jos poikkeustilantees-sa olisi turvattava lentokentän lämmönsaanti usean kuukauden ajan, talvikuukausina säili-öissä oleva polttoaine riittäisi todennäköisesti 1-1,5 kk. Tällöin polttoainetta jouduttaisiin

16

ajamaan lisää säiliöihin markkinatilanteesta riippumatta, talvikuukausina n. kolme autolas-tia polttoöljyä arkipäivinä. Usean viikon kireä pakkasen kautena määrä voisi jopa kaksinker-taistua 5-6 autolastiin per arkipäivä. Yhden tyhjän säiliön täyttämiseen tarvitaan 60 täyttärekkakuormaa eli noin 3000 t polttoöljyä.


Vantaan Energian lentokentän lämpökeskus on Tukesin valvonnanalainen toimintaperiaa-teasiakirjalaitos. Luokan perusteena on lämpökeskuksen polttoaine raskas polttoöljy 6000t.Lisäksi myös kevyttä polttoöljy 8 t. Raskas polttoöljy tulee vaihtumaan kokonaan kevyeenpolttoöljyyn 2015 aikana. Lisäksi laitoksella on pieniä määriä nestekaasua sekä voitelu- jamuuntajaöljyjä.


Laitoksella varastoidaan polttoöljyä kahdessa 3000 m3 öljysäiliössä. Öljysäiliöt on sijoitettuerilliseen maan sisään louhittuun tilaan, joka on 12 m syvä pihan tasosta mitattuna.


Vuoto säiliöstä tai säiliön ylitäyttö on hyvin epätodennäköistä. Säiliön pintaa seurataan ko-koajan säiliön täytön aikana ja lisäksi kohomittauksella. Vuototilanteessa kaikki säiliöissäoleva öljy mahtuu vallitilaan. Jos molemmat säiliöt tyhjenisivät vallitilaan, nestepinta nousi-si vain n. 5 m korkeuteen. Vallitila on katettu betonivalukatolla, jossa räjähdysluukut. Allas-palo vuototilanteessa on käytännössä mahdoton, koska tilassa on katto.

Öljypumpuissa on automaattinen CO2-sammutus, joka toimii etäohjauksella. Hallin seiniinon kiinnitetty vaahdotussyöttöpisteet ja vaahtosäiliöt. Laitoksella on jatkuva kulunvalvontasekä kameravalvonta.


Kun polttoaine muuttuu raskaasta kevyeksi polttoöljyksi, laitoksen käynnistyskynnys nouseeentisestään, koska kevyt polttoöljy on kalliimpaa.

4.1.5 Avifuels


Avifuels Oy on lentokentän läheisyydessä toimiva polttoainevarasto, jossa puretaan, varas-toidaan ja lastataan lentopetrolia. Lentopetroli tuodaan varastolle säiliöautokuljetuksinaPorvoon jalostamolta. Säiliöautoista lentopetroli puretaan varastosäiliöihin, joista se toimi-tetaan lentokoneille. Jalostamokuljetukset hoitaa yksityinen sopimusliikennöitsijä lokeroi-mattomilla tankkiautoilla. Lentokoneiden tankkauskuljetukset hoidetaan yhtiön omillatankkausajoneuvoilla. Tällä hetkellä lentopetrolin menekki on noin 600 000 litraa vuoro-kaudessa. Tämä vastaa liikennemäärältään noin 12 rekkaa vuorokaudessa.

17


Avifuels Oy on Tukesin valvonnanalainen lupalaitos, perusteena polttoainevarasto lentopet-rolille 3000 t. Alueella on lisäksi 5 m3 maanpäällinen lämmityspolttonestesäiliö.


Alueella on neljä lentopetrolille varattua säiliötä. Säiliöt S04 ja S05 ovat tilavuudeltaan 320m3 Säiliöt S06 ja S08 ovat tilavuuksiltaan 1100 m3 ja 1300 m3. Kaikki varastosäiliöt sijaitse-vat allastetuissa vallitiloissa, jotka on viemäröity uuteen öljynerotuskaivoon. Vallitilojen poh-jat ovat osittain kalliota ja reunat betonia. Säiliöt S04 ja S05 ovat samassa 390 m3 vallitilassa.Säiliöiden S06 ja S08 vallitila on osittain yhteinen, mutta tiloja erottaa matala väliseinä.Vallitilan yhteenlaskettu tilavuus on 1550 m3. Lisäksi varastosäiliöiden lähellä on lentopetro-lin vesityssäiliö (makaava maanpäällinen säiliö, 3 m3).


Säiliöautojen purkupaikka sijaitsee pumppaamon ja varastointisäiliöiden vieressä. Purku-paikka on betonilaatta, jota reunustaa öljynerottimeen viemäröity ylivuotokouru. Purkupai-kalla on hätäpysäytyspainike. Varastosäiliöt on varustettu ylitäytön estolla ja ylärajahälytti-mellä. Onnettomuuden varalta varastosäiliöt on varustettu vaahdotusputkilla, vesivalullasekä vallitilan vaahdotusjärjestelmällä.

Tankkausautojen täyttökatoksen alue on betonoitu sekä varustettu betonikouruilla, jotkajohtavat öljynerotuskaivoon. Öljynerottimen keräyskapasiteetti on 30 m3. Autot on varustet-tu ns. Interlock-järjestelmällä, joka estää auton liikkeelle lähdön, mikäli se on kytkettynätankkausletkuun. Lisäksi autosäiliöissä on kylkimittarit täyttöasteen seuraamista varten sekäitsenäiset ylitäytön estäjät. Tankkauksessa käytetään myös ns. kuolleen miehen kytkintä,joka lopettaa tankkauksen, mikäli kytkintä ei paineta säännöllisin väliajoin.


Tulevaisuudessa ei ole näköpiirissä merkittävää kasvupotentiaalia toiminnalle ja oletuksenaon, että toiminta jatkuu samankaltaisena.

4.1.6 Neste Oil Oyj, Aviation Sales


Neste Oil on lentokentän välittömässä läheisyydessä toimiva polttoainevarasto, jossa pure-taan, varastoidaan ja lastataan lentopetrolia. Lentopetroli tuodaan varastolle säiliöautokulje-tuksina Porvoon jalostamolta. Säiliöautoista lentopetroli puretaan maanpäällisiin varastosäi-liöihin, joista se toimitetaan lentokoneille tankkausajoneuvoilla. Lentopetrolin käsittelyynsisältyy pumppausten ja varastoinnin yhteydessä suodatus ja veden erotus.

18


Neste Oil on Tukesin valvonnanalainen lupalaitos, perusteena polttoainevarasto lentopetro-lille yhteensä 3500 t.


Alueella on kolme lentopetrolisäiliöitä, säiliöt FB 2 ja FB3, molemmat 1500 m3, sekä säiliöFB1, 500 m3. Yhteensä varastointikapasiteetti on 3500 m3. Lisäksi on selkeyttämiseen janäytteenottoon 30 m3 ja 1 m3 säiliöt. Varastosäiliöt FB1 ja FB2 ovat teräksisiä maanpäällisiäyksivaippaisia lieriömäisiä pystysäiliöitä. Uusin säiliö (FB3) on rakennettu betoniseen valliti-laan ja rajoitettu matalammalla välivallilla (korkeus 1 m) muista säiliöistä. Uuteen vallitilaanmahtuu 240 m3 ennen tuotteen leviämistä säiliön FB2 vallitilan puolelle. Teoreettinen yhtei-nen vapaa vallitila säiliöille on 1980 m3.

Alueella on lisäksi tankkausajoneuvoja varten 2 dieseljakelumittaria ja 7 m3 kokoinen diesel-säiliö, lämmitykseen kevyttä polttoöljyä 7 m3 kokoisessa säiliössä sekä jäteöljysäiliö (2,5 m3).Kaksi ensiksi mainittua ovat maanalaisia säiliöitä, jäteöljysäiliö on maanpäällinen.

Kuva 6. Ilmakuva alueesta


Varastoalue on asfaltoitu ja säiliöalueen, pumppaamon sekä lastauspaikan osalta betonoitusekä viemäröity kahden sarjassa olevan öljynerottimen (PEK3 ja PEK1) kautta IlmailulaitosFinavian sadevesiviemäriin.

Jokainen säiliö on varustettu pinnanvalvontajärjestelmällä sekä lämpötilanmittauksella.Säiliön purkaus- ja lastauspuolen putkilinjat on varustettu paineilmakäyttöisillä sulkuvent-tiileillä ja suojattu ylipaineen varalta varoventtiileillä, jotka purkavat korkean paineen suo-raan varastosäiliöön tai sulkuventtiilin toiselle puolelle.

Varastosäiliöt on varustettu omilla kiinteillä manuaalikäyttöisillä vesivaleluputkistoilla. Ve-sivalelulinjoja voidaan käyttää joko yksittäin tai kaikkia samanaikaisesti. Lisäksi jokaisenvarastosäiliön vallitila on varustettu omalla kiinteällä manuaalikäyttöisellä vaahdotusputkis-tolla, pois lukien säiliöt FB-1, FA-1, DF-1 ja DF-2, joilla on yhteinen vaahdotusjärjestelmä.

19

Varastosäiliöissä on myös kiinteät manuaalikäyttöiset säiliöiden sisäiset vaahdotusputkistot.Vaahdotuslinjoja voidaan käyttää joko yksittäin tai kaikkia samanaikaisesti.

Tankkauksessa käytetään myös ns. kuolleen miehen kytkintä, joka lopettaa tankkauksen,mikäli kytkintä ei paineta säännöllisin väliajoin.


Varastointikapasiteettia ei olla lisäämässä ainakaan lähitulevaisuudessa.

4.1.7 Shell Aviation Finland Oy


Shell Aviation on lentokentän läheisyydessä toimiva polttoainevarasto, josta toimitetaanlentopetrolia sopimuslentoyhtiöiden lentokoneille. Lentopetroli tuodaan toiminnanharjoitta-jan säiliöihin Porvoon jalostamolta. Tällä hetkellä petrolin menekki on noin 800 000–900000 litraa vuorokaudessa, mikä vastaa liikennemäärältään noin 15–20 rekkaa vuorokaudes-sa. Suurimmillaan petrolin menekki on ollut lähes 1,5 miljoonaa litraa vuorokaudessa.


Toiminnanharjoittaja on toimintaperiaateasiakirjavelvollinen, perusteena lentopetroli mak-simissaan 2610 tonnia. Lisäksi alueella on tankit kevyelle polttoöljylle noin 5,6 tonnia ja die-selille 12 tonnia sekä n. 3 m3 jäteöljysäiliö.


Alueella on kolme lentopetrolin varastointiin tarkoitettua säiliötä, joiden kunkin tilavuus on1000 m3. Yksi säiliö on aina täyttö-, lastaus- tai selkeytysvaiheessa. Lentopetrolisäiliöstä uu-sin (säiliö 10) on rakennettu vuonna 2008, säiliö 9 on noin vuodelta 1990 ja vanhin säiliö 6vuodelta 1974. Lisäksi alueella on pienemmät 8 m3 ja 50 m3 säiliöt näytteenottoon ja selkeyt-tämiseen sekä kaksi vedenerotuskäytössä olevaa säiliötä. Kuvassa 7 on ilmakuva alueesta,jossa säiliö 10 sijaitsee kuvan oikeassa yläkulmassa. Säiliöiden vasemmalla puolella sijaitseekatettu lastaus- ja purkualue, jossa on yksi purkupaikka ja neljä lastauspaikkaa.

Polttoaine otetaan säiliöiden pinnalta kelluvan imuputken avulla. Säiliöissä ei ole kelluvaakattoa.

20

Kuva 7. Ilmakuva alueesta


Lastaus- ja purkualue on betonoitu sekä varustettu betonikouruilla, jotka johtavat öljynero-tuskaivoon. Öljynerottimen keräyskapasiteetti on 30 m3.

Säiliöt on varustettu vesivalelulla ja sisäpuolisella vaahdotusmahdollisuudella. Lisäksi valliti-lassa on vaahdotuslinja.

Lastaus- ja purkupaikalla ei ole erikseen sprinkleri- tai vaahdotusjärjestelmää, mutta ylitäyt-tö on estetty kolmikertaisella varmistuksella. Lisäksi autoissa on interlock-järjestelmä, jokaestää autojen liikkeellelähdön, mikäli jokin liitin on vielä kiinni autossa. Autosäiliöissä onkylkimittarit täyttöasteen seuraamista varten sekä itsenäiset ylitäytön estäjät. Tankkauksessakäytetään myös ns. kuolleen miehen kytkintä, joka lopettaa tankkauksen, mikäli kytkintä eipaineta säännöllisin väliajoin.


Mitoitukseltaan alue on maksimikapasiteetissään eikä laajennuksia ole näköpiirissä. Toi-minnan arvioidaan vakiintuvan noin tasolle 1000 m3 vuorokaudessa.

4.1.8 Okmetic Oyj


Teknologiayhtiö Okmetic Oyj toimittaa asiakaskohtaisesti räätälöityjä piikiekkoja anturi- japuolijohdeteollisuudelle. Okmeticilla on maailmanlaajuinen asiakaskunta ja myyntiverkosto,tehtaat Suomessa ja Yhdysvalloissa sekä sopimusvalmistusta Japanissa ja Kiinassa.


Okmetic Oyj on Tukesin valvonnanalainen toimintaperiaateasiakirjalaitos, keskeisinä perus-teina seuraavat vaaralliset kemikaalit:

21

· Fluorivetyhappo 10.5 tn· Typpihappo 7.5 tn· Rikkihappo 8 tn· Muut syövyttävät kemikaalit n. 106 tn· Happi 34 tn,· Vety 1 x 1700 Nm3


Tämän selvityksen kannalta keskeisiä kemikaaleja ovat ulkona käsiteltävät tai varastoitavatkemikaalit. Näitä ovat fluorivetyhappo, typpihappo, rikkihappo, suolahappo, etikkahappo,happi, vety ja ammoniakkivesi. Muita kemikaaleja käsitellään sisätiloissa tai niitä on tehtaal-la vain pieniä määriä. Sisällä tapahtuvat kemikaalionnettomuuksissa sisätiloihin vapautu-neet kaasut voidaan todennäköisesti (ainakin erityisjärjestelyin) käsitellä tehtaan omilla kaa-sunpesureilla.

Haitallisuutensa ja leviämisominaisuuksiensa kannalta tärkeimmät kemikaalit ovat fluorive-tyhappo (50% ja 70%), happi, vety, ammoniakkivesi (25%) sekä ns. sekahappojäte, joka si-sältää fluorivetyhappoa, typpihappoa, etikkahappoa ja syövytystuotteita. Fluorivetyhappoa jaammoniakkivettä käsitellään 200 litran astioissa. Happi varastoidaan 30,4 m3 (maksimi tek-ninen täyttömäärä 25 t) nestemäisen hapen varastosäiliössä tehtaan ns. kaasupihalla. Vetyvarastoidaan traileripullokontissa kaasupihalla.

Nestemäinen happi tuodaan tehtaalle säiliöautolla n. kerran vuodessa. Vetyvarastoja täy-dennetään noin kerran kuussa. Myös fluorivetyhappovarastoa täydennetään n. kerran kuu-kaudessa, jolloin tuodaan noin 3,5–4,8 t (50% + 70%). Ammoniakkivesitoimituksia on 9-10kpl/v eli noin 10 t/kuljetus.


Tehdasrakennus on palonkestävä ja jaettu paloteknisiin osastoihin sekä suojattu automaatti-sella palonilmaisinlaitteistolla. SOI-osastolla tehtaan eteläpäädyssä on savukaasun näytteen-ottolaitteisto palonilmaisuna, joka ilmaisee alkavan palon tavanomaista palonilmaisinta ai-kaisemmassa vaiheessa.

Tehtaalla on kaasunvuotoilmaisimet, jotka automaattisesti sulkevat kaasusäiliöiden venttiilitja laukaisevat hälytyksen. Lisäksi kaikki kaasusyötöt voidaan katkaista hätäseis-painikkeilla.Tiloissa, joissa käytetään terveydelle haitallisia kaasuja, on käytössä kyseisten kaasujen kaa-sunvuotoilmaisimet. Prosessikaasujen käsittelyä varten tehtaalla on kaasunpesurit. Pesurei-den kapasiteetti ei riitä suuressa onnettomuustilanteessa, mutta suuri sisällä tapahtuva ke-mikaalipäästö voidaan todennäköisesti pitää sisätiloissa ja käsitellä pesureiden avulla erityis-järjestelyin.


On mahdollista, että yhtiöllä tulee tarve nykyisen tehtaan laajentamiseen tai pidemmällätähtäyksellä toisen tehtaan rakentamiseen nykyisen viereen.

22

4.2 Pelastuslaitoksen valvonnanalaiset yrityksetTarkastelualueella on useita pelastuslaitoksen valvonnanalaisia yrityksiä, joiden kemikaalienkäyttö tai varastointi jää alle Tukesin rajojen. Pelastuslaitoksen valvonnanalaisia yrityksiäalueella on merkattu karttaan kuvassa 8. Yritykset on listattu liitteessä 1. Lisäksi lentoase-man alueella on joitakin pelastustoiminnan valvonnanalaisia toimijoita, esimerkiksi Finavi-an ja Finnairin jakeluasemat. Nämäkin ovat kuitenkin aluerajauksen ulkopuolella.

Kemikaaleja käsittelevät ja/tai varastoivat rakennukset ovat palovaarallisia ja ne tuleemaankäyttö- ja rakennusasetuksen 895/1999 mukaisesti sijoittaa vähintään 15 metriä toisenomistamasta tai hallitsemasta maasta ja vähintään 20 metriä toisen omistamalla tai hallit-semalla maalla olevasta rakennuksesta.

Pelastuslaitoksen valvonnanalaisten yritysten mahdollisten onnettomuuksien vaikutuksetovat paikallisia. On kuitenkin huomioitava, että lähialueille voi aiheutua vaaraa esimerkiksitulipalojen ja niissä muodostuvien savukaasujen seurauksena.

Kuva 8. Tarkastelualueella olevat pelastuslaitoksen valvonnan alaiset yritykset

23

5 Tulokset5.1 Mallinnusmenetelmät

5.1.1 Skenaarioiden valinta

Työssä kuvatut skenaariot on valittu yhdessä toiminnanharjoittajien kanssa. Tavoitteena onollut valita pahimpia realistisesti mahdollisia tilanteita, so. tilanteita, joihin johtavat tapah-tumaketjut ovat periaatteessa mahdollisia ilman liian epätodennäköisiä ulkopuolisia aiheut-tajia. Liian epätodennäköisenä on pidetty esimerkiksi skenaarioiden tarkoituksellista aiheut-tamista. Toisaalta on etsitty skenaarioita, jotka ovat nimenomaan kemikaalispesifejä ja joillaon merkitystä maankäytön suunnittelulle. Pienet ainepäästöt, pieninä määrinä varastoitujenaineiden päästöt ja rakennuspalot sekä savukaasujen mallintaminen on jätetty tarkastelunulkopuolelle.

Koska lähtökohtana on käytetty yksittäisen toiminnanharjoittajan tarkastelua, tarkasteltujenskenaarioiden todennäköisyydet eri toiminnanharjoittajilla ovat keskenään suhteellisen eri-laisia. On kuitenkin lähdetty siitä, että mitään absoluuttista tarkastelun todennäköisyysrajaaei ole olemassa, ja toisen toiminnanharjoittajan olemassaolo ei voi aiheuttaa toisen toimin-nanharjoittajan tietyn skenaarion jättämistä pois tarkastelusta. Lisäksi KHO:n päätöstenperusteluissa on järjestelmällisesti todettu, että pelkkä onnettomuuden mahdollisuus riittää.Selvityksen tueksi skenaarioiden todennäköisyyttä on kuitenkin hahmotettu seuraavallakolmiportaisella asteikolla:

· Hyvin epätodennäköinen = sekä juuritapahtuma että skenaarion kehittyminen edel-lyttävät useita virheitä

· Epätodennäköinen = juuritapahtuma edellyttää useita virheitä mutta skenaario ke-hittyy heti juuritapahtuman jälkeen

· Harvinainen = juuritapahtuma edellyttää 1-2 virhettä

5.1.2 Mallit

Lammikkopalojen mallintaminen

Lammikkopalot mallinnettiin ns. kiinteän liekin mallilla (solid flame model9), jossa arvioi-daan ensin lammikon koon ja palavan aineen ominaisuuksien perusteella liekin koko ja pin-taemissio sekä liekin kääntymä ja siirtymä tuulen alapuolelle. Lämpösäteily kohteeseen las-ketaan olettamalla liekki sylinterin muotoiseksi, jolloin lämpösäteily tietyssä pisteessä onsylinterin näkötekijän, ilman transmissiivisuuden ja pintaemission tulo. 10 Nelikulmaisenpalon tapauksessa säteilevä pinta oletetaan kääntyneeksi tasoksi. Rajoittamattoman lam-

9 ks. esim. Anon: Guidelines for Vapor cloud explosion, pressure vessel burst, BLEVE and Flash FireHazards, CCPS, 2010.10 Assael, M., Kakosimos, K.:Fires, Explosions and toxic gas dispersions, CRC Press 2010.

24

mikkopalon lammikko oletetaan pyöreäksi. Lammikon halkaisija määräytyy ehdosta ettäpalonopeus lammikossa ja virtausnopeus lammikkoon ovat yhtä suuria. Rajattu lammikko-palo on annetun alueen kokoinen. Laskelmat suoritettiin Breeze Incident Analyst -ohjelmistolla.

Mallin luotettavuus: Malli on semiempiirinen. Tulokset ovat varsin luotettavia, muttariippuvat voimakkaasti liekin pintaemissiosta, johon vaikuttaa palamisen nokisuus ja sa-vunmuodostus.

Kaasupäästöjen ja lammikkohaihdunnan mallintaminen

Kaasupäästöjen leviämistä arvioitiin SLAB-ohjelmistolla11 sekä Aloha-ohjelmistolla, joka onyksinkertaistettu versio DEGADIS-ohjelmistosta12. SLAB ja DEGADIS ovat laajasti validoitu-ja ilmaa raskaampien tai neutraalisti kelluvien kaasujen leviämismallinnukseen tarkoitettujaohjelmistoja. Lammikkotarkasteluja varten molemmat mallit sisältävät moduulin, joka arvioihaihtumisnopeutta lammikosta lammikon koon, aineen ominaisuuksien, lämpötilan, tuulenja auringon säteilypaineen funktiona. Ohjelmistot pystyvät määrittämään myös massavirranannetusta aukosta säiliössä tai putkessa. Jos päästötyyppi ja -nopeus ovat tiedossa, niitä voi-daan käyttää suoraan. SLAB-ohjelmiston käyttöliittymänä käytettiin Breeze Incident Analyst-ohjelmistoa.

Mallin luotettavuus: Lähdetermimallit ovat varsin luotettavia. Leviämistulokset ovat ajanyli keskiarvotettuja todennäköisiä pitoisuuksia. Mallit eivät huomioi eksplisiittisesti pin-nanmuotoja tai rakennuksia. Erityisesti korkeat rakennukset ja pitkät ilmaa läpäisemättömätesteet saattavat vaikuttaa tuloksiin.

Kaasupilviräjähdysten mallintaminen

Räjähdykset mallinnettiin TNO-monienergiamenetelmällä13 olettaen joko tietty kaasumäärätai sokkeloisen/rajatun alueen täyttyminen seoksella jossa hiilivetypitoisuus on alemman jaylemmän syttymisrajan keskiarvo. Menetelmässä arvioidaan räjähdysenergia seoksen läm-pöarvon perusteella ja paineaallon maksimiylipaine ns. räjähdyskäyrien avulla. Räjähdys-voimakkuudeksi valittiin 7, joka on kaasupilviräjähdyksissä yleensä käytetty arvo. Laskuissaoletettiin, että sokkelon ulkopuolisen pilven kontribuutio räjähdykseen on merkityksetön.

Mallin luotettavuus: Menetelmien arvioidaan ennustavan todellista suurempia huippu-ylipaineita. Energian absorboituminen rakenteiden hajottamistyöksi ja heitteiden liike-energiaksi on tulkinnanvaraista. Rakenteiden painetta ohjaavat vaikutukset ovat hankaliaarvioida.

Paineastiaräjähdykset

11 http://www.epa.gov/scram001/models/nonepa/SLAB.PDF12 http://response.restoration.noaa.gov/sites/default/files/ALOHA_Tech_Doc.pdf13 esim. Anon: Guidelines for Vapor cloud explosion, pressure vessel burst, BLEVE and Flash FireHazards, CCPS, 2010.

25

Räjähdykset mallinnettiin arvioimalla räjähdysenergia joko muista lähteistä tai sisällönenergiamuutoksen perusteella ennen ja jälkeen räjähdyksen. Pintaräjähdysten jakautuminenvain toiseen puoliavaruuteen huomioitiin kertomalla räjähdysenergia kahdella. Paineaallonmaksimiylipaine määriteltiin ns. Baker-Tang -räjähdyskäyrien avulla.13 Koska räjähdys-käyrät on määritelty pallonmuotoiselle paineastialle, lopputulosta korjattiin kertoimella,joka huomioi säiliön muodon. Sisällön palamisen aiheuttaman tulipallon koko ja nousukor-keus arvioitiin empiirisen tiedon perusteella, ja tulipallon lämpösäteilyn vaikutukset lasket-tiin. Heitteiden lentomatka arvioitiin empiirisen datan perusteella. Pienissä räjähdyksissä(vetypullo, nestekaasupullo) heitteiden vaikutusalue on merkittävämpi kuin paine- ja läm-pösäteilyvaikutusten. Isoissa räjähdyksissä (kattilaräjähdys) painevaikutusten merkitys kas-vaa.

Mallin luotettavuus: Menetelmien arvioidaan ennustavan todellista suurempia huippu-ylipaineita. Energian absorboituminen rakenteiden hajottamistyöksi ja heitteiden liike-energiaksi on tulkinnanvaraista. Rakenteiden painetta ohjaavat vaikutukset ovat hankaliaarvioida.

5.1.3 Mallinnusolosuhteet

Jos ei muuta ole mainittu, mallinnukset on suoritettu seuraavissa Tukes-oppaan mukaisissaolosuhteissa:

· Ilman suhteellinen kosteus 50 %· Lämpötila +20 °C· Stabiilisuusluokka D ja/tai F14

· Auringon säteily: pilvinen kesäpäivä (D) tai yö (F)· Tuulen nopeus 2 m/s (F) tai 5 m/s (D).

5.2 Onnettomuusskenaarioiden vaikutus maankäytönmahdollisuuksiin

Toiminnanharjoittajakohtaiset onnettomuusskenaariot on esitetty taulukoissa, joissa kuva-taan skenaarion synty, lähtötiedot, seuraukset ja arvio todennäköisyydestä, mallin lähtötie-dot, tulokset, vaikutukset sekä arvio vaikutuksista maankäytön suunnitteluun (Taulukko 2).Vaikutuksiltaan suurimmista skenaarioista on lisäksi esitetty karttakuva.

14 Kemikaalien leviämiseen ilmakehässä vaikuttaa mm. tuulen suunta, nopeus, ilman lämpötilaerot erikorkeuksilla tai auringon säteilyn määrä. Ilmakehän sääoloja kuvaamaan on kehitetty stabiilisuus-luokkia, joilla tietyn tyyppiset ilmakehän sääolot voidaan sijoittaa omiin luokkiinsa. Tarkempaa tietoaPasquillin stabiilisuusluokista: Tukes-opas Tuotantolaisten sijoittaminen.

26

Taulukko 2. Esimerkki tulostaulukosta

Skenaariokuvaus Yleiskuvaus tilanteesta

Lähtötiedot Laskentaa varten tarvittavia tietoja

Ensisijaiset seuraukset Kuvaus seurauksista

Arvio todennäköisyy-destä

Karkea arvio todennäköisyydestä seuraavalla luokittelulla:

· hyvin epätodennäköinen = sekä juuritapahtuma että skenaarion kehitty-minen edellyttävät useita virheitä

· epätodennäköinen = juuritapahtuma edellyttää useita virheitä mutta ske-naario kehittyy heti juuritapahtuman jälkeen

· harvinainen = juuritapahtuma edellyttää 1-2 virhettä

Mahdolliset muut seu-raukset

Kuvaus mahdollisista muista seurauksista

Mallinnus Mallinnusmenetelmä ja mallin lähtötiedot

Tulokset Mallinnetut tulokset

Muut vaikutukset Kuvaus mahdollisten muiden seurausten vaikutuksista

Arvio vaikutuksistahankealueen maan-käytön suunnittelun

Luokittelulla:

· paikallinen, maankäytön rajoituksia vain lähiympäristössä

· alueellinen, edellyttää maankäytön rajauksia kohteen ympäristössä

· merkityksellinen, edellyttää maankäytön rajauksia suunnittelualueella

5.2.1 Finnair Technical Services Oy

Finnair Technical Services Oy:n toiminnassa keskeiseksi onnettomuusskenaarioksi tunnis-tettiin VAK-varaston palo. Varasto sijaitsee keskellä isoa lentokoneiden huoltohallia. PelkälläVAK-varastopalolla ei ole vaikutuksia rakennuksen ulkopuolelle. Vaikka palo leviäsi laajem-maksi hallipaloksi, ei tulipalolla olisi vaikutuksia maankäyttöön. Hallipalosta aiheutuu kui-tenkin vaikutuksia lähialueille palossa muodostuvista savukaasuista kuten normaalissa ra-kennuspalossa.

5.2.2Posti Oy

Posti Oy:n toiminnassa keskeisiksi onnettomuusskenaarioiksi tunnistettiin kolme eri tulipa-loskenaariota:

1. VAK-varaston palo (selvitetään poikkeaako lämpösäteily rakennuspalosta merkittä-västi)

2. Kuorma-auton räjähdys/palo

3. Aerosolivaraston palo ja mahdollinen räjähdys

27

Skenaario 1. VAK-varaston palo

Skenaariokuvaus Tulipalo VAK-varastossa

Lähtötiedot Tarkastellaan tilannetta, jossa VAK-varasto (43 x 90 m2) osallistuu rakennuspa-loon, ensisijaisena palavana kemikaalina etanoli (määrällisesti eniten palavistanesteistä tilassa varastoidaan etanolipohjaisia puhdistusaineita)

Ensisijaiset seuraukset Lämpösäteily (ja savukaasut)


Hyvin epätodennäköinen


Tulipalon leviäminen suureksi rakennuspaloksi

Mallinnus Rajoitettu lammikkopalomalli, liuotinta kuvattu heptaanin ominaisuuksilla, lam-mikon koko 42.5 x 21 m2

Tulokset · 8 kW/m2: 60 metriä varaston pitkästä reunasta· 5 kW/m2: 61 metriä varaston pitkästä reunasta· 3 kW/m2: 75 metriä varaston pitkästä reunasta· 1.5 kW/m2: 99 metriä varaston pitkästä reunasta

· 8 kW/m2: 12 metriä varaston lyhyestä reunasta· 5 kW/m2: 28 metriä varaston lyhyestä reunasta· 3 kW/m2: 48 metriä varaston lyhyestä reunasta· 1.5 kW/m2: 81 metriä varaston lyhyestä reunasta

Muut vaikutukset Savukaasut (ei huomioida tässä tarkastelussa)


Tarkastelu osoittaa, että VAK-varasto ei palossa aiheuta erityistä muusta raken-nuspalosta paljon poikkeavaa lämpösäteilyä.

Vaikutus paikallinen, maankäytön rajoituksia vain lähiympäristössä

Skenaario 2. Kuorma-auton räjähdys/palo

Skenaariokuvaus Aerosolilastin vahingoittuminen kuljetuksen aikana. Ponnekaasuvuoto (aerosolit)ja lastin syttyminen ja räjähdys

Lähtötiedot Maantiekuljetuksessa aerosolipulloja on rikkoutunut ja auton kuormatilaan onmuodostunut räjähdyskelpoinen kaasuseos. Umpilavan tilavuus on 30 m3 ja puolettilavuudesta on tavaraa.

Ensisijaiset seuraukset Tulipalo ja räjähdys


Epätodennäköinen


Mallinnus Kaasupilviräjähdys, räjähtävää kaasua 1.6 kg (ilmatilaa on 15 m3). Oletetaan, ettäpropaania on ylemmän ja alemman syttymisrajan keskiarvon verran eli noin 6 tila-

28

vuusprosenttia. Tämä määrä on 0.9 m3, joka painaa noin 1.6 kg 15)

Tulokset · 0.3 bar: 10 m· 0.15 bar: 20 m· 0.05 bar: 40 m

Räjähdys rikkoo terminaalin ovirakenteita ja aiheuttaa vammoja lähellä olevilletyöntekijöille sekä aiheuttaa todennäköisesti terminaalin kattorakenteiden tulipa-lon. Mahdollinen sprinklaus tai vaahdotus ei todennäköisesti sammuta autoa taitilan kattorakenteita.

Muut vaikutukset Mahdolliset aerosoliheitteet saattavat lentää palavana ympäristöön.


Paikallinen, maankäytön rajoituksia vain lähiympäristössä

Skenaario 3. Aerosolivaraston palo/räjähdys

Skenaariokuvaus Aerosolivaraston tulipalo ja räjähdys

Lähtötiedot Aerosolivaraston tulipalo voisi syttyä esimerkiksi tilanteessa, jossa varastossa mah-dollisesti oleva ei-Ex -luokiteltu trukki ajaa lattialla olevan pullon tai pullojen yli jasytyttää vuotaneen ponnekaasun.



Epätodennäköinen (räjähdys)


Heitteitä

Mallinnus Höyrypilviräjähdys: Varastossa voi tapahtua räjähdys joko höyrypilviräjähdyk-senä (ts. syttymättömän kaasun vuoto useasta pullosta, pilven jälkisyttymä ja rä-jähdys)16 tai yksittäisten pakkauksien räjähdyksinä, jotka voivat periaatteessa ollalähes samanaikaisia.

Esitettyjen mallinnusten perusteella isossa varastossa ulkopuolinen tulipalo ei riitänostamaan lämpötilaa niin että höyrypilviräjähdys olisi mahdollinen, ja palon va-raston sisäpuolella lattiatasossa sammuttaa tai sitä hillitsee sprinklaus. Oletammeettä höyrypilviräjähdys ei ole mahdollinen.

Pakkausten räjähtäminen: Oletetaan vaikutusarvioinnin tueksi eräänlainenpahimman tapauksen skenaario, jossa pakkausten täysin yhtaikaiseen räjähdyk-

15 Tämän määrän saamiseksi autoon voidaan arvioida, että pakkauksen koosta riippuen muutamienkymmenien aerosolipakkausten tulee hajota. Tämä on periaatteessa mahdollista.16 Höyryräjähdyksen eräänä syntymekanismina on esitetty, että varaston ulkopuolella tai varastossaalhaalla käynnissä oleva palo aiheuttaa varaston yläosaan sellaisen kuumuuden, joka rikkoo aerosoli-pullot mutta ei sytytä propaani-butaani -seosta. Seos kertyy varastoon ja räjähtää. Höyrypilviräjähdysvoi periaatteessa olla erittäin voimakas. http://www.hse.gov.uk/research/rrpdf/rr916.pdf

29

seen osallistuisi sellainen pullomäärä, että räjähtävä ponnekaasumäärä olisi 20 kg,(satoja aerosolipulloja) ja että räjähdys on luonteeltaan kaasupilviräjähdys17. Mal-linnetaan räjähdys monienergiamenetelmällä ja (oletetaan räjähdysvoimakkuus 6).

Tulokset Avoin kenttä ilman suojaavia seiniä:

· 0.3 bar: 20 m· 0.15 bar: 40 m· 0.05 bar: 100 m

Jos oletetaan, että rakenteiden rikkoutumisen ja paineaallon ohjautumisen vuoksimaanpinnan suunnassa etenisi vain kolmannes räjähdysenergiasta, saadaan seu-raavat tulokset:

· 0.3: 15 m· 0.15: 25 m· 0.05: 70 m

Aerosolivaraston tulipalo on raju ja nopea ison palokuorman ja sinkoilevien aero-solipakkausten vuoksi. Sprinklaus hillitsee paloa mutta ei välttämättä sammutasitä. Aerosolivaraston palo ei aiheuta aluksi lämpösäteilyä ympäröiville alueille,koska varasto sijaitsee rakennuksen keskellä.

Muut vaikutukset Rakenteet ympärillä ja varaston verkot estävät palavien aerosolipullojen lentämi-sen lähialueille kunnes vaurioituvat palossa. Räjähdys saattaa aiheuttaa kuitenkinrakenteiden heitteitä.

Savukaasuja (ei tarkastella tässä).



17 Yksittäisten pakkausten räjähdyksiä ei voida ennustaa. Todennäköisesti isokin aerosolipakkaustenyhtaikainen räjähdys on seurauksiltaan pienempi kuin yhden vastaavankokoisen ison pakkauksenräjähdys, sillä deflagraatiossa tai detonaatiossa palorintama etenee yli äänen nopeudella, kun taassyttymisen välittyminen pullosta toiseen etenee paljon hitaammin. Erillisten pakkausten lähes yhtai-kainen räjähdys ei siis nosta räjähdyksen paineaallon huippuylipainetta niin korkeaksi kuin yksi isoräjähdys.

30

Kuva 9. Kuorma-auton ja aerosolivaraston räjähdysten vaikutusalueet

5.2.3Postnord Oy

Postnord Oy:n toiminnassa keskeisiksi onnettomuusskenaarioiksi tunnistettiin kolme eritulipaloskenaariota:

1. VAK-varaston palo (selvitetään poikkeaako lämpösäteily rakennuspalosta merkittä-västi)

2. Kuorma-auton räjähdys/palo

3. Aerosolivaraston palo ja mahdollinen räjähdys

Skenaario 1. VAK-varaston palo

Skenaariokuvaus Tulipalo VAK-varastossa

Lähtötiedot Tarkastellaan tilannetta, jossa VAK-varasto (42.5 x 21 m2) osallistuu rakennuspa-loon, ensisijaisena palavana kemikaalina maalien liuottimet.

Ensisijaiset seuraukset Lämpösäteily (ja savukaasut)




Tulipalon leviäminen suureksi rakennuspaloksi

31

Mallinnus Rajoitettu lammikkopalomalli, liuotinta kuvattu heptaanin ominaisuuksilla, lam-mikon koko 42.5 x 21 m2

Tulokset · 8 kW/m2: 20 metriä varaston pitkästä reunasta· 5 kW/m2: 32 metriä varaston pitkästä reunasta· 3 kW/m2: 57 metriä varaston pitkästä reunasta· 1.5 kW/m2: 73 metriä varaston pitkästä reunasta

· 8 kW/m2: 20 metriä varaston lyhyestä reunasta· 5 kW/m2: 37 metriä varaston lyhyestä reunasta· 3 kW/m2: 55 metriä varaston lyhyestä reunasta· 1.5 kW/m2: 69 metriä varaston lyhyestä reunasta

Muut vaikutukset Savukaasut (ei huomioida tässä tarkastelussa)


Tarkastelu osoittaa, että VAK-varasto ei palossa aiheuta erityistä muusta raken-nuspalosta paljon poikkeavaa lämpösäteilyä.

Vaikutus paikallinen, maankäytön rajoituksia vain lähiympäristössä

Skenaario 2. Kuorma-auton räjähdys/palo

Skenaariokuvaus Aerosolilastin vahingoittuminen kuljetuksen aikana. Ponnekaasuvuoto (aerosolit)ja lastin syttyminen ja räjähdys

Lähtötiedot Maantiekuljetuksessa aerosolipulloja on rikkoutunut ja auton kuormatilaan onmuodostunut räjähdyskelpoinen kaasuseos. Umpilavan tilavuus on 30 m3 ja puolettilavuudesta on tavaraa.



Epätodennäköinen


Mallinnus Kaasupilviräjähdys, räjähtävää kaasua 1.6 kg (ilmatilaa on 15 m3). Oletetaan, ettäpropaania on ylemmän ja alemman syttymisrajan keskiarvon verran eli noin 6 tila-vuusprosenttia. Tämä määrä on 0.9 m3, joka painaa noin 1.6 kg 18)


Räjähdys rikkoo terminaalin ovirakenteita ja aiheuttaa vammoja lähellä olevilletyöntekijöille sekä aiheuttaa todennäköisesti terminaalin kattorakenteiden tulipa-lon. Mahdollinen sprinklaus tai vaahdotus ei todennäköisesti sammuta autoa tai

18 Tämän määrän saamiseksi autoon voidaan arvioida, että pakkauksen koosta riippuen muutamienkymmenien aerosolipakkausten tulee hajota. Tämä on periaatteessa mahdollista.

32

tilan kattorakenteita.

Muut vaikutukset Mahdolliset aerosoliheitteet saattavat lentää palavana ympäristöön. Kokeisiin pe-rustuva karkea arvio etäisyydelle on useita kymmeniä metrejä.



Skenaario 3. Aerosolivaraston palo/räjähdys

Skenaariokuvaus Aerosolivaraston tulipalo ja räjähdys

Lähtötiedot Aerosolivaraston tulipalo voisi syttyä esimerkiksi tilanteessa, jossa varastossa mah-dollisesti oleva ei-Ex -luokiteltu trukki ajaa lattialla olevan pullon tai pullojen yli jasytyttää vuotaneen ponnekaasun.



Epätodennäköinen (räjähdys)


Heitteitä

Mallinnus Höyrypilviräjähdys: Varastossa voi tapahtua räjähdys joko höyrypilviräjähdyk-senä (ts. syttymättömän kaasun vuoto useasta pullosta, pilven jälkisyttymä ja rä-jähdys)19 tai yksittäisten pakkauksien räjähdyksinä, jotka voivat periaatteessa ollalähes samanaikaisia.

Riittävänä ehtona sille että höyrypilviräjähdys ei ole mahdollinen, pidetään sitä ettäaerosolipakkaukset ovat pahvilaatikoissa. Pahvi estää lämmön siirtymistä pakkauk-siin kunnes syttyy itse ja sytyttää vuotavat kaasut. Postnordin aerosolit ovat pahvi-laatikoissa. Oletamme, että höyrypilviräjähdys ei ole mahdollinen.

Pakkausten räjähtäminen: Oletetaan vaikutusarvioinnin tueksi eräänlainenpahimman tapauksen skenaario, jossa pakkausten täysin yhtaikaiseen räjähdyk-seen osallistuisi sellainen pullomäärä, että räjähtävä ponnekaasumäärä olisi 20 kg,(satoja aerosolipulloja) ja että räjähdys on luonteeltaan kaasupilviräjähdys20. Mal-linnetaan räjähdys monienergiamenetelmällä ja (oletetaan räjähdysvoimakkuus 6).

Tulokset Avoin kenttä ilman suojaavia seiniä:

19 Höyryräjähdyksen eräänä syntymekanismina on esitetty, että varaston ulkopuolella tai varastossaalhaalla käynnissä oleva palo aiheuttaa varaston yläosaan sellaisen kuumuuden, joka rikkoo aerosoli-pullot mutta ei sytytä propaani-butaani -seosta. Seos kertyy varastoon ja räjähtää. Höyrypilviräjähdysvoi periaatteessa olla erittäin voimakas. http://www.hse.gov.uk/research/rrpdf/rr916.pdf20 Yksittäisten pakkausten räjähdyksiä ei voida ennustaa. Todennäköisesti isokin aerosolipakkaustenyhtaikainen räjähdys on seurauksiltaan pienempi kuin yhden vastaavankokoisen ison pakkauksenräjähdys, sillä deflagraatiossa tai detonaatiossa palorintama etenee yli äänen nopeudella, kun taassyttymisen välittyminen pullosta toiseen etenee paljon hitaammin. Erillisten pakkausten lähes yhtai-kainen räjähdys ei siis nosta räjähdyksen paineaallon huippuylipainetta niin korkeaksi kuin yksi isoräjähdys.

33

· 0.3 bar: 20 m· 0.15 bar: 40 m· 0.05 bar: 100 m

Jos oletetaan, että rakenteiden rikkoutumisen ja paineaallon ohjautumisen vuoksimaanpinnan suunnassa etenisi vain kolmannes räjähdysenergiasta, ovat tulokset:

· 0.3: 15 m· 0.15: 25 m· 0.05: 70 m

Skenaario on jossain määrin epärealistinen, mutta jos oletetaan, että pahvipak-kaukset huolehtivat siitä, että höyrypilviräjähdyksiä ei synny, se antanee jonkinas-teisella luottamuksella ylärajan odotettavissa oleville räjähdysten suuruusluokille.

Tulipalo: Aerosolivarastopalojen saatavilla olevien kuvausten mukaan ei-sprinklatussa varastossa palo etenee erittäin nopeasti ja propaani huomattavanapalokuormana aiheuttaa räjähdysmäisen tulipalon. Postnordin aerosolivarastosijaitsee keskellä rakennusta. Aerosolivaraston tulipalo sinänsä ei aiheuta läm-pösäteilyä ympäröiville alueille mutta sytyttää varaston.

Muut vaikutukset Rakenteet ympärillä ja varaston verkot estävät palavien aerosolipullojen lentämi-sen lähialueille kunnes vaurioituvat palossa. Räjähdys saattaa aiheuttaa kuitenkinrakenteiden heitteitä.

Savukaasuja (ei tarkastella tässä).



34

Kuva 10. Kuorma-auton ja aerosolivaraston räjähdysten vaikutusalueet

5.2.4Vantaan Energia

Vantaan Energian toiminnassa keskeisiksi onnettomuusskenaarioiksi tunnistettiin:

1. Säiliöautopalo

2. Voimalan kattilaräjähdys.

Tulipesäräjähdystä pidettiin myös mahdollisena, mutta seurauksiltaan varsin paikallisena.

Skenaario 1. Säiliöautopalo

Skenaariokuvaus Säiliöauto-onnettomuus, jonka seurauksena vuoto ja syttyminen

Lähtötiedot Tarkastellaan tilannetta, missä polttoainekuljetuksen yhteydessä säiliöautolle (20m3 + 30 m3) sattuu liikenneonnettomuus, jossa auton säiliön kylkeen tulee halkai-sijaltaan 10 cm suuruinen reikä, mistä alkaa valua polttoöljyä maahan. Polttoöljysyttyy palamaan muodostaen lammikkopalon.

Ensisijaiset seuraukset Lammikkopalo


Harvinainen


Vaikka säiliöauton säiliörakenne on itsekantava osassa kalustoa, ei paineen arvioi-da pystyvän nousemaan säiliössä niin korkeaksi, että BLEVE olisi mahdollinen.Lisäksi pelastustoimen arvioidaan kykenevän sammuttamaan lammikkopalon sel-laisessa ajassa, että säiliön paine ei nouse.

35

Mallinnus Rajoittamaton lammikkopalo. N. 10 cm reiästä vuotaa polttoöljyä noin 40 kg/s,mikä aiheuttaa halkaisijaltaan maksimissaan 6,5 m suuruisen ympyränmuotoisenlammikon.

Tulokset · 8 kW/m2: 54 metriä lammikon keskipisteestä· 5 kW/m2: 61 metriä lammikon keskipisteestä· 3 kW/m2: 70 metriä lammikon keskipisteestä· 1.5 kW/m2: 87 metriä lammikon keskipisteestä

Muut vaikutukset Tyynellä säällä polttoöljyn kuumuus todennäköisesti nostaa savun korkealle, jossase laimentuu. Tuulisella säällä savukaasut painuvat alemmas.

Laajemmat seuraukset ovat epätodennäköisiä, koska lentoaseman pelastustoimellaja Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella on hyvä toimintavalmius alueella.



Skenaario 2. Kattilaräjähdys

Skenaariokuvaus Kattilaräjähdys

Lähtötiedot Kummankin kattilan vesitilavuus on 33 m3 ja niiden maksimi käyttöpaine on 16bar. Kummankin kattilan poltinteho on 49 MW ja vesiteho 46 MW.

Tarkastellaan tilannetta, jossa yhden kattilan kaikki turvatoimet pettävät, veden-kierto pysähtyy ja polttimet palavat täydellä teholla. Tällöin paine kattilassa nou-see, kunnes kattila jossain vaiheessa räjähtää.

Ensisijaiset seuraukset Räjähdys, paineaalto


Hyvin epätodennäköinen, turvatoimena on useita suojalaitteita.


Tulipaloja, mikäli räjähdys rikkoo polttoaineputkistoja

Mallinnus Paineastiaräjähdys. Oletetaan, että vapautuva energia on 1000 MJ21 ja paine katti-lassa/lieriössä on räjähdyshetkellä 20 bar luokkaa.


Tulokset ovat konservatiivisia, sillä osa räjähdysenergiasta absorboituu kattilanrepeämiseen ja rakennuksen sortumiseen.

Muut vaikutukset Heitteitä lieriöstä ja voimalarakennuksesta, suuntaa ja etäisyyttä käytännössä hy-vin vaikea arvioida. Karkea arvio maksimietäisyydelle on 150 m.

21 http://www.hel.fi/hel2/ksv/Aineistot/kalasatama/Riskikartoitusraportti.pdf

36



Kuva 11. Säiliöautovuodosta aiheutuvan lammikkopalon lämpösäteilyvaikutukset sekä tuli-pesäräjähdyksen painevaikutukset. Säiliöauto on sijoitettu kuvitteellisesti purkupaikalle, mutta on-nettomuus voi tapahtua myös muualla.

Lämpölaitoksella varastoidaan myös pieniä määriä nestekaasua, enintään 4 x 11 kg kerral-laan. Nestekaasun varastointiin liittyen mahdolliseksi onnettomuusskenaarioksi tunnistet-tiin kaasupullojen altistuminen tulipalolle. Tulipalossa kaasupullot räjähtävät, ja suurin vaa-ra aiheutuisi räjähdyksessä syntyvistä heitteistä, jotka voivat lentää n. 100 metrin päähän.

5.2.5 Avifuels

Avifuels Oy:n toiminnassa keskeisiksi onnettomuusskenaarioiksi tunnistettiin:

1. Säiliöautopalo

2. Vallitilapalo

37



Lähtötiedot Tarkastellaan tilannetta, missä polttoainekuljetuksen yhteydessä säiliöautolle (53m3) sattuu onnettomuus. Onnettomuudessa auton säiliön kylkeen tulee halkaisijal-taan 10 cm suuruinen reikä, mistä alkaa valua lentopetrolia maahan. Lentopetrolisyttyy palamaan muodostaen lammikkopalon.



Harvinainen


Vaikka säiliöauton säiliörakenne on itsekantava osassa kalustoa, ei paineen arvioi-da pystyvän nousemaan säiliössä niin korkeaksi, että BLEVE olisi mahdollinen.Lisäksi pelastustoimen arvioidaan kykenevän sammuttamaan lammikkopalon sel-laisessa ajassa, että palo ei leviä itse säiliöön.

Mallinnus Rajoittamaton lammikkopalo. N. 10 cm reiästä vuotaa lentopetrolia noin 40 kg/s,mikä aiheuttaa halkaisijaltaan maksimissaan 6,5 m suuruisen ympyränmuotoisenlammikon.

Oletetaan, että suhteellinen ilman kosteus on 50 %, lämpötila +20 ºC ja tuulennopeus 3 m/s.


Muut vaikutukset Tyynellä säällä palon kuumuus todennäköisesti nostaa savun korkealle, jossa selaimentuu. Tuulisella säällä savukaasut painuvat alemmas. Palo täyttöpaikalla saat-taa johtaa täyttöpaikan paloon. Laajemmat seuraukset ovat epätodennäköisiä, kos-ka lentoaseman pelastustoimella ja Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella on hyvätoimintavalmius alueella.



38

Kuva 12. Säiliöautovuodosta aiheutuvan lammikkopalon lämpösäteilyvaikutukset

Skenaario 2: Vallitilapalo

Skenaariokuvaus Vuoto säiliöstä esim. säiliöautolle tapahtuneen onnettomuuden tai ylitäytön seu-rauksena. Vuoto syttyy vallitilassa. Vesivalelu ei jostain syystä toimi. Palo vahin-goittaa säiliötä, jolloin lisää lentopetrolia valuu vallitilaan. Myös viereiset säiliötvahingoittuvat, ja lisää polttoainetta valuu vallitiloihin ja se syttyy. Koko vallitila-alue palaa.

Lähtötiedot Alueella on neljä lentopetrolisäiliötä 2 x 320 m3 (So4 ja So5) sekä 1100 m3 (So6) ja1300 m3 (So8). Yhteensä säiliökapasiteetti on n. 3000 m3.

Säiliöiden S04 ja S05 yhteinen vallitila 390 m3. Säiliöiden S06 ja S08 vallitila onosittain yhteinen, mutta jaettu matalalla väliseinällä kahtia. Yhteinen vallitila on1550 m3.

Säiliöiden So6 ja So8 vallitilan pituus on 36,5 m ja lyhempi pääty 20 m sekä pi-dempi pääty 26 m (kulmia ja vinoja seiniä ei huomioitu). Säiliöiden S04 ja So5vallitilan mitat on 20,5 m x 11 m. Vaikka todellisuudessa vallitilat ovat erillään toi-sista, oletetaan skenaariossa yhteinen vallitila, joka keskimäärin vastaisi yhtä yhte-näistä tilaa. Lyhemmän päädyn pituudeksi on arvioitu kahden erillisen tilan pääty-jen pituuden keskiarvo. Tällöin tulokseksi saadaan rajattu allaspalo, jonka koko onn. 57 m x 18,5 m. Altaan korkeudeksi oletetaan 1.7 metriä.

Ensisijaiset seuraukset Vallitilapalo



Skenaario edellyttää isoa vuotoa, syttymää, vesivalelun toimimattomuutta sekämahdollisesti sammutustoimien viivästymistä tai epäonnistumista.

39


Palon leviäminen viereisen toimijan säiliöihin tai lähialueille palavan lentopetrolinylivuodon seurauksena

Mallinnus Rajoitettu lammikkopalo, palavana aineena JET-A1 -lentopetroli.

Tulokset · 8 kW/m2: 50 metriä altaan pitkästä reunasta· 5 kW/m2: 59 metriä altaan pitkästä reunasta· 3 kW/m2: 68 metriä altaan pitkästä reunasta· 1.5 kW/m2: 88 metriä altaan pitkästä reunasta

· 8 kW/m2: 27 metriä altaan lyhyestä reunasta· 5 kW/m2: 37 metriä altaan lyhyestä reunasta· 3 kW/m2: 49 metriä altaan lyhyestä reunasta· 1.5 kW/m2: 65 metriä altaan lyhyestä reunasta

Muut vaikutukset Tyynellä säällä palon kuumuus todennäköisesti nostaa savun korkealle, jossa selaimentuu. Tuulisella säällä savukaasut painuvat alemmas. Paikalliset virtauksetsaattavat levittää savukaasuja lähialueille.

Vaikka tässä tarkastelukorkeudessa lämpösäteily ei vaaranna Shellin säiliöitä, oneteläisin säiliö yläosastaan liekkikosketuksessa hyvin todennäköisesti etelätuulella.Mikäli säiliötä ei saada jäähdytettyä riittävän tehokkaasti, saattaa palo levitä myössinne.

Vallitilojen kokonaistilavuudet eivät riittäisi pitämään sisällään vallitiloissa oleviensäiliön lentopetrolimäärää onnettomuudessa, jossa kaikki lentopetroli valuisi valli-tilaan. Ylivuodon sattuessa palava lentopetroli valuisi vallitilan ulkopuolelle levittä-en paloa. Valumasuunnat ovat etelään pysäköintialueelle ja kohden Ilmakehä-tietä.Ylivuotoa ja sen vaikutuksia käsitellään yksityiskohtaisemmin kappaleessa 5.2.9.



40

Kuva 13. Vallitilapalon lämpösäteilyvaikutukset

5.2.6Neste Oil Oyj, Aviation Sales

Neste Oilin toiminnassa keskeisiksi onnettomuusskenaarioiksi tunnistettiin:

1. Säiliöautopalo

2. Vallitilapalo



Lähtötiedot Tarkastellaan tilannetta, missä polttoainekuljetuksen yhteydessä säiliöautolle (50–60 m3) sattuu onnettomuus. Onnettomuudessa auton säiliön kylkeen tulee halkai-sijaltaan 10 cm suuruinen reikä, mistä alkaa valua lentopetrolia maahan. Lentopet-roli syttyy palamaan muodostaen lammikkopalon.



Harvinainen



Mallinnus Rajoittamaton lammikkopalo. N. 10 cm reiästä vuotaa lentopetrolia noin 40 kg/s,mikä aiheuttaa halkaisijaltaan maksimissaan 6,5 m suuruisen ympyränmuotoisen

41

lammikon.


Muut vaikutukset Tyynellä säällä lentopetrolin kuumuus todennäköisesti nostaa savun korkealle,jossa se laimentuu. Tuulisella säällä savukaasut painuvat alemmas. Palo täyttöpai-kalla saattaa johtaa täyttöpaikan paloon. Laajemmat seuraukset ovat epätodennä-köisiä, koska lentoaseman pelastustoimella ja Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksel-la on hyvä toimintavalmius alueella.





Skenaariokuvaus Vuoto säiliöstä esim. säiliöautolle tapahtuneen onnettomuuden tai ylitäytön seu-rauksena. Vuoto syttyy vallitilassa. Palo vahingoittaa säiliötä, jolloin lisää lentopet-rolia valuu vallitilaan. Myös viereiset säiliöt vahingoittuvat, ja lisää polttoainettavaluu vallitiloihin ja se syttyy. Koko vallitila-alue palaa.

Lähtötiedot Alueella on 2 x 1500 m3 (FB 2 ja 3) sekä 500 m3 (FB1) lentopetrolin varastosäiliötä,yhteensä 3500 m3.

Säiliön FB3 vallitilan tilavuus on 604 m3 ja se rajoitettu matalammalla väli-vallilla

42

(1 m) muista säiliöistä. Säiliön FB3 vallitilaan mahtuu 240 m3 ennen tuotteen le-viämistä toisen vallitilan puolelle, jonka tilavuus on 1590 m3. Vallitilojen kokonais-tilavuus on 2194 m3.

Tarkastellaan tilannetta, missä polttoainevaraston säiliöstä on valunut lentopetro-lia vallitilan muodostamaan altaaseen ja petroli on syttynyt palamaan. Mallinnuk-sessa vallitila-alueelle käytettiin karkeasti mittaa 71 m x 18 m. Altaan korkeudeksioletetaan 1.7 metriä.






Palon leviäminen lähialueille palavan lentopetrolin ylivuodon seurauksena




Muut vaikutukset Tyynellä säällä palon kuumuus todennäköisesti nostaa savun korkealle, jossa selaimentuu. Tuulisella säällä savukaasut painuvat alemmas. Paikalliset virtaukset jaesimerkiksi tehdasrakennuksen tuulta pyörteittävä vaikutus saattavat levittää sa-vukaasuja lähialueille.

Käytetyssä tarkastelukorkeudessa lämpösäteily ei leviä naapuritoimijoiden alueelle.Korkeammalla tilanne saattaa olla toinen - vaikutuskartoista ei voi vetää johtopää-töksiä esim. vesivalelun tarpeen suhteen.

Suoja-altaiden kokonaistilavuus on noin 2194 m3 mikä ei riittäisi pitämään sisäl-lään kaikkien kolmen täynnä olevan säiliön, yhteensä 3500m3, lentopetrolimäärääonnettomuudessa, jossa kaikki lentopetroli valuisi vallitilaan. Ylivuodon sattuessapalava lentopetroli valuisi vallitilan ulkopuolelle etelään (Siipi-tie/Liikelentokuja/Ilmakehän alikulku) levittäen paloa. Ylivuotoa ja sen vaikutuk-sia käsitellään yksityiskohtaisemmin kappaleessa 5.2.9.



43


5.2.7 Shell Aviation Finland Oy

Shell Aviation Finland Oy:n toiminnassa keskeisiksi onnettomuusskenaarioiksi tunnistettiin:

1. Säiliöautopalo

2. Vallitilapalo



Lähtötiedot Tarkastellaan tilannetta, missä polttoainekuljetuksen yhteydessä säiliöautolle (50m3) sattuu onnettomuus. Onnettomuudessa auton säiliön kylkeen tulee halkaisijal-taan 10 cm suuruinen reikä, mistä alkaa valua lentopetrolia maahan. Lentopetrolisyttyy palamaan muodostaen lammikkopalon.



Harvinainen



44

Mallinnus Rajoittamaton lammikkopalo. N. 10 cm reiästä vuotaa lentopetrolia noin 40 kg/s,mikä aiheuttaa halkaisijaltaan maksimissaan 6,5 m suuruisen ympyränmuotoisenlammikon.


Muut vaikutukset Tyynellä säällä palon kuumuus todennäköisesti nostaa savun korkealle, jossa selaimentuu. Tuulisella säällä savukaasut painuvat alemmas. Palo täyttöpaikalla saat-taa johtaa täyttöpaikan paloon. Laajemmat seuraukset ovat epätodennäköisiä, kos-ka lentoaseman pelastustoimella ja Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella on hyvätoimintavalmius alueella.





Skenaariokuvaus Vuoto säiliöstä esim. säiliöautolle tapahtuneen onnettomuuden tai ylitäytön seu-rauksena. Vuoto syttyy vallitilassa. Vesivalelu ei jostain syystä toimi. Palo vahin-goittaa säiliötä, jolloin lisää lentopetrolia valuu vallitilaan. Myös viereiset säiliötvahingoittuvat, ja lisää polttoainetta valuu vallitiloihin ja se syttyy. Koko vallitila-alue palaa.

Lähtötiedot Lentopetrolisäiliöiden tilavuus on 1000 m3 ja niitä on 3 kpl. Säiliöiden S6 ja S9

45

vallitila on 1100 m3, säiliön S10 vallitila on 1112 m3.

Tarkastellaan tilannetta, missä polttoainevaraston säiliöstä on valunut lentopetro-lia vallitilan muodostamaan altaaseen ja petroli on syttynyt palamaan. Mallinnuk-sessa vallitila-alueelle käytettiin karkeasti mittaa 72,5 m x 17 m. Altaan korkeudeksioletetaan 1.7 metriä.






Palon leviäminen viereisen toimijan säiliöihin tai lähialueille palavan lentopetrolinylivuodon seurauksena




Muut vaikutukset Tyynellä säällä palon kuumuus todennäköisesti nostaa savun korkealle, jossa selaimentuu. Tuulisella säällä savukaasut painuvat alemmas. Paikalliset virtauksetsaattavat levittää savukaasuja lähialueille.

Allaspalo myös lämmittää muita säiliöitä nopeasti sekä haurastuttaa metallisiarakenteita. Pohjoistuulella ST1:n pohjoisin säiliö on todennäköisesti liekkikoske-tuksessa.

Vallitilan kokonaistilavuus on noin 2200 m3 mikä ei riittäisi pitämään sisälläänkaikkien kolmen 1000 m3 säiliön lentopetrolimäärää onnettomuudessa, jossa kaik-ki lentopetroli valuisi vallitilaan. Ylivuodon sattuessa palava lentopetroli valuisivallitilan ulkopuolelle levittäen paloa. Valumasuunnat ovat ST1:n suuntaan ja edel-leen etelään pysäköintialueelle ja kohden Ilmakehä-tietä. Ylivuotoa ja sen vaikutuk-sia käsitellään yksityiskohtaisemmin kappaleessa 5.2.9.



46


5.2.8 Okmetic Oyj

Okmetic Oyj:n toiminnassa maankäytön suunnittelun kannalta keskeisiksi onnettomuusske-naarioiksi tunnistettiin:

1. Nestehappivuoto2. Yhden fluorivetyhappoastian rikkoutuminen3. Vetypullon räjähdys tulipalossa

Myös sekahappojäte- ja ammoniakkivesiastioiden rikkoutumista ulkona tutkittiin, muttaleviävät päästöt todettiin merkityksettömiksi verrattuna tässä esitettyihin skenaarioihin.

Skenaario 1. Nestehappivuoto

Hapelle ei ole määritelty AEGL-rajapitoisuuksia. EIGA:n (European Industrial Gases Asso-ciation) alainen International Harmonisation Committee on julkaissut 2006 kannanoton ,jonka tarkoituksena oli yhdenmukaistaa kohonneiden happipitoisuuksien ohjearvot. Näidenarvojen mukaan ilman happipitoisuus 35 % voi aiheuttaa kuolemantapauksen (mekanisminaon tällöin yllättävä kohonneesta happipitoisuudesta johtuva räjähdys tai tulipalo, lisäksivuodon läheisyydessä saattaa esiintyä alle -40C ilman lämpötila). Käytämme seuraavassaAEGL-3 -pitoisuutta vastaavana kynnysarvona ilman happipitoisuutta 35 %.

47

Edelleen kannanoton mukaan alueelle, jolla ilman happipitoisuus on 25 %, ei tule mennäilman turvallisuusohjeita (koska syttymän vaara on merkittävästi kohonnut). Käytämmetältä pohjalta ilman happipitoisuutta 25 % vastaamaan AEGL-2 -kynnysarvoa.

Skenaariokuvaus Nestehappivuoto runkolinjasta siten että säiliö tyhjenee

Lähtötiedot Vuoto nestehappisäiliön runkolinjasta (venttiili, putki tai sauma pettää syystä taitoisesta ja koko happisäiliö tyhjenee vuodon seurauksena). Runkolinja on DN25.

Ensisijaiset seuraukset Kaasupilvi


Epätodennäköinen


Tulipaloja ja räjähdyksiä

Mallinnus Leviämismallintaminen. Lautkaski22 esittää laskelmat päästöetäisyyksille saman-laisesta säiliöstä katkenneesta DN50 runkolinjasta olettaen avoimen maaston.Toistamalla laskelmat DN25 -linjalle ja kaupunkimaiselle ympäristölle saadaanpahimman tapauksen (Pasquill F2) etäisyydet.

Tulokset · Ominaisuuksiltaan karkeasti AEGL-3 -tasoa vastaava happipitoisuus 35 %:31 m

· Ominaisuuksiltaan karkeasti AEGL-2 -tasoa vastaava happipitoisuus 25 %:54 m

Muut vaikutukset Tehtaan henkilöstön altistuminen kohonneelle tulipaloriskille


Paikallinen, edellyttää maankäytön rajauksia vain kohteen lähialueella.

22 Ammoniakin, hapen ja AN:n vaaraetäisyydet, Risto Lautkaski 2010

48

Kuva 18. Nestehappivuodon vaikutusalueet

Skenaario 2. Fluorivetyhappoastian rikkoutuminen

Skenaariokuvaus Yhden 70 % fluorivetyhappoastian (200 l) hajoaminen lastin purussa tehtaan ovel-le.

Lisäksi toiminnanharjoittajan omaan selvitykseen pohjautuen mallinnettiin myöskolmen astian yhtäaikaista hajoamista (600 l), mutta tällainen tapaus on mahdolli-sesti viranomaisten mielestä jopa turhan epätodennäköinen.

Lähtötiedot Tarkastellaan tilannetta jossa 200 l 70 % fluorivetyhappoa lammikoituu kesäpäivä-nä asfaltille. Oletetaan, että lammikko on keskisyvyydeltään noin 5 mm, jolloinsyntyy halkaisijaltaan noin 7 metrin lammikko.

Ensisijaiset seuraukset Myrkyllinen kaasupilvi


Epätodennäköinen


Mallinnus Leviämismallintaminen. Kun arvioidaan, että pelastustoimi vaahdottaa lammikonpuolessa tunnissa, voidaan käyttää 30 minuutin AEGL-pitoisuuksia. TarkasteluTukes-ohjeen mukaisella stabiilisuusluokalla F ei ole tässä relevantti, koska luokkaedellyttää yöaikaa, jolloin kuljetusastioita ei siirretä. Pahimpana ohjeen mukaisenatapauksena voidaan pitää tuulen nopeutta 5 m/s ja ilmakehän stabiilisuusluokkaaD (puolipilvinen päivä), jolloin etäisyydet ovat:

49

Tulokset · AEGL-3 (30 min): 80 m· AEGL-2 (30 min): 110 m· AEGL-2 (60 min): 130 m

Muut vaikutukset Tehtaan henkilöstön altistuminen kaasupilvelle.



Skenaario 3. Vetyvuoto/Vetypullon räjähdys

Vetypullon räjähdyksen ja tulipallon vaikutukset laskettiin, mutta ne jäävät muutamaankymmeneen metriin. Maankäytön suunnittelun kannalta keskeinen vaara ovat heitteet, jotkalentävät räjäytyskokeiden23 perusteella maksimissaan noin 100 metriä. Todettakoon, ettäyksittäisen vetypullon räjähdysaika yo. kokeissa oli alle 7 minuuttia. Pullokorissa aikojenepäillään olevan vielä nopeampia.

Kuva 19. Fluorivetyhappoastian rikkoutumisen ja vetypullon räjähdyksestä aiheutuvien heitteidenvaikutusalueet

23 Tolonen, P: Korkeapaineisten happi-, argon ja vetypullojen käyttäytyminen tulipalojen yhteydessä,Pelastusopisto. http://www.spek.fi/loader.aspx?id=4f386589-f041-4f1b-b7cb-cd2c163aef58

50

5.2.9 Avain logistiikka

Hankkeen myöhemmässä vaiheessa tuli ilmi, että alueella on vielä yksi vastikään Tukesinvalvonnanalaisuuteen tullut lupalaitos, Avain Logistiikka Oy. Avain Logistiikan toiminnassamaankäytön suunnittelun kannalta keskeiseksi onnettomuusskenaarioksi tunnistettiin yh-den 70% fluorivetyhappoastian (200l) rikkoutuminen, vastaava kuin Okmetic Oyj:llä (ks.Okmetic Oyj:n Skenaario 2. Fluorivetyhappoastian rikkoutuminen). Skenaarion vaikutusalu-eet on esitetty kartalla kuvassa 20.

Kuva 20. Fluorivetyhappoastian rikkoutumisen vaikutusalueet (Avain Logistiikka Oy)

5.2.10 Lentopetrolitoimijoiden ylivuodot

Lentopetrolitoimijoiden vallitilojen kokonaistilavuudet eivät riitä pitämään sisällään valliti-loissa olevien säiliön lentopetrolimäärää onnettomuudessa, jossa kaikki lentopetroli valuisivallitilaan. Ylivuodon sattuessa palava lentopetroli valuisi vallitilan ulkopuolelle levittäenpaloa. Laserkeilausaineistoon perustuen voidaan karkeasti arvioida, että valumasuunnatovat etelään päin (Kuva 21). Nesteeltä lentopetroli valuisi kohti Siipitietä ja edelleen Liike-lentokujaa pitkin kohti Ilmakehän alikulkua. Avifuelsilta ja Shelliltä valumasuunta on kohtietelässä olevaa pysäköintialuetta ja Ilmakehä-tietä.

51

Kuva 21. Arvioitu lentopetrolin valuminen ylivuodossa (keilausaineisto). Vaaleat alueet ovat mata-lia, tummat korkeampia.

Kuvassa 22 on esitetty karkeasti 1.5 kW/m2 lämpösäteilyn vaikutusalueet tilanteessa jossapalavaa lentopetrolia on valunut Ilmakehä-tien alikulun alueelle sekä Shellin ja Avifuelsineteläpuolella olevalla pysäköintialueella. Jos alueen läheisyyteen halutaan sijoittaa toiminto-ja, erityisesti herkkiä kohteita, palavan polttoaineen lammikoituminen on syytä analysoidatarkemmin.

52

Kuva 22. Lämpösäteilyn 1.5 kW/m2 vaikutusalueet palavan lentopetrolin ylivuototilanteessa

5.2.11 Yhteenveto

Tarkastellut skenaariot ovat Aviapoliksen kaavarunkotyön kannalta varsin paikallisia eivätkäaiheuta merkittäviä alueen suunnittelua ohjaavia paineita lukuun ottamatta HKScan Oyj:tä.On kuitenkin huomioitava, että esitettyjen karttakuvien vaikutusalueiden rajat ovat suuntaa-antavia, ja esimerkiksi herkkien toimintojen sijoittamista aivan rajojen läheisyyteen tuleevälttää. Lisäksi normaalin kaavasuunnittelun mukaisesti on pidettävä huolta siitä, että pelas-tustoimella on mahdollisuus lähestyä kaikkia kemikaaleja käsitteleviä laitoksia kahdelta erisuunnalta. Mikäli lentoaseman polttoainehuollon tuntumaan halutaan sijoittaa toimintoja,polttoaineen lammikoituminen ja lämpösäteily ylivuototilanteessa tulisi mallintaa tarkem-min.

Tarkastelu edellä on keskittynyt hankkeen linjausten mukaisesti pahimpiin normaaliolosuh-teissa mahdollisena pidettäviin skenaarioihin. Poikkeusoloissa vaikutukset olisivat todennä-köisesti varsin samansuuntaisia. Suurimmat erot saattaisivat syntyä siitä, että kaasupäästötvoisivat olla huomattavasti tässä kuvattuja isommat.

53

5.3 Pelastustoimen mahdollisuudet toimia onnetto-muustilanteessa

5.3.1 Pelastustoiminta alueella

Aviapoliksen alueella on varsin hyvä pelastusvalmius. Keski-Uudenmaan pelastuskeskus onaivan alueen tuntumassa ja pelastuslaitoksen kemikaalionnettomuusvalmius on alueen ris-keihin (kemikaalimääriin) keskimääräistä korkeammalla tasolla.

Alueella on n. 90 % asukkaista kattava kiinteä väestöhälytinjärjestelmä (Kuva 23). Täydentä-vä hälyttäminen pystytään hoitamaan liikuteltavilla hälyttimillä. Väestöhälyttimien sijoitus-periaatteena on, että ne kattavat sekä normaali- että poikkeusolojen tarpeet ja 9o % I-riskialueista ja 80 % II-riskialueista ulkona oleville henkilöille.

Lentokentän alueella toimii Keski-Uudenmaan pelastustoimen lisäksi myös Finavian omapelastustoimi, joten lentokentän alueella on kalustoa käytettävissä tarvittaessa erittäin pal-jon. Esimerkiksi kerosiinisäiliöalueen toimijoiden onnettomuustilanteisiin pystytään rea-goimaan nopeasti. Finavian pelastustoimi hoitaakin ensisijaisesti kerosiinisäiliöalueelta tu-levat hälytykset ja pääsee paikan päälle 2 minuutissa.

Vaikka pelastustoimen toiminnan painopistettä siirretään jatkuvasti onnettomuuksien eh-käisemiseen, on sillä edelleen ratkaiseva rooli onnettomuuksien torjunnassa ja seuraustenrajoittamisessa. Pelastustoimi pystyy rajoittamaan tulipalojen leviämistä, sulkemaan kemi-kaalipäästöt ja rajaamaan vesiliukoisten kaasujen leviämistä mm. sumusuihkuin.

Ensimmäisenä onnettomuuspaikalle tulee sammutusyksikkö, jolla on kemikaalisukellusval-mius. Nykytilanteessa kemikaalisukeltaja olisi onnettomuustilanteessa toimintavalmiinaarviolta n. 15 minuutin kuluttua hälytyksestä. Mahdollisen vuodon tukkimiseen kuluisi vä-hintään n. 30 minuuttia. Ylimääräistä kalustoa saadaan tarvittaessa myös pk-seudun yhtei-sestä kemikaaliyksiköstä, joka pääsee nykyisestä sijainnistaan onnettomuuspaikalle n. 12minuutissa. Kemikaaliyksikkö voi tulevaisuudessa sijaita kauempana, jolloin valmiusaikapitenee. Tarvittaessa myös puolustusvoimien kalustoa voidaan ottaa käyttöön. On kuitenkinhuomioitava, että toimintavalmiusajat voivat erilaisista poikkeustilanteista johtuen olla pal-jon pidempiäkin kuin yllä esitetyt ja esimerkiksi siihen, että vuoto on saatu tukittua, saattaakulua tilanteesta riippuen jopa useita tunteja.

Normaaliolojen onnettomuuksissa ja vaaratilanteissa suojaamiskeinot ovat suojautuminenasuin- tai muihin sisätiloihin sekä evakuointi. Kemikaali- ja kaasupäästöjen ollessa kyseessäyleensä ensisijainen suojaamiskeino on sisäsuojautuminen, mutta myös evakuointi voi tullakyseeseen. Myös läheisen tulipalo- tai räjähdysvaaran takia saatetaan ryhtyä lähialueidenevakuointiin. Laajempi evakuointi toteutetaan useiden eri viranomaisten ja toimijoiden, mu-kaan lukien riskintuottaja, yhteistoimintana. Vastuut evakuointiin varautumisesta ja sentoteuttamisesta jakautuvat usealle taholle. Pelastuslaitoksen kyky suuren ihmismäärän kii-reelliseen evakuointiin vaativassa onnettomuustilanteessa on rajallinen. Ensiarvoisen tärke-

54

ää on toiminnanharjoittajan ja riskintuottajan ennakointi, omatoiminen varautuminen jatoimenpiteet onnettomuustilanteessa.

Vaara-alueilla, jotka ovat syntyneet ennen Seveso-direktiivin toimeenpanoa, eräs keino pa-rantaa turvallisuutta on rakennusten vähintään manuaalisesti pysäytettävä ilmanvaihto, käy-tön kouluttaminen sekä vaaran huomioiminen sisäisessä pelastussuunnitelmassa.

Kuva 23. Aviapoliksen alueen kiinteät väestöhälyttimet

5.3.2Eräitä tunnistettuja pelastustoiminnan haasteita

5.3.2.1 Vallitilojen ylivuodot

Palavana leviävä lentopetroli vaikeuttaisi lentopetrolialueen lähestymistä Siipitien suunnasta,mutta pelastustoimi pääsee alueelle myös pohjoissuunnasta lentokentän kautta. Tarvittaessaalueen evakuointi ja pelastustoiminta voidaan myös hoitaa lentokentän kautta.

5.3.2.2 Aerosolivarastopalot

Aerosolivarastojen tulipalot saattavat erityisesti ei-sprinklatussa varastossa edetä erittäinnopeasti ja propaani huomattavana palokuormana voi aiheuttaa räjähdysmäisen tulipalon.Palon leviämiseen vaikuttaa lisäksi se, että aerosolipakkaukset levittävät tulta räjähtäessäänja sinkoutuessaan palavana ympäristöön.

Palon leviämisnopeus ja evakuointiajan lyhyys tuottavat haasteita pelastustoimelle ja aero-soleja varastoivissa laitoksissa suunnitelmat ja harjoitukset onnettomuustilanteita vartenovat erityisen tärkeitä.

55

Eräässä aerosoleja varastoivassa logistiikkakeskuksessa Englannissa keskellä päivää alkanutpalo levisi niin nopeasti, että pelastustoimen tultua paikalle todettiin, että palo ei ollut enääsammutettavissa. Noin 20 minuuttia syttymisestä varaston rakenteet antoivat periksi ja lo-pulta koko varasto paloi maan tasalle. Palo sai oletettavasti alkunsa yhdestä aerosolilavastasiten, että suojaamaton trukki sytytti aerosolipulloista karanneen kaasun. Varastossa ei ollutsprinklereitä.24

5.4 Mahdollisuudet vähentää haavoittuvuutta teknisintai kaupunkisuunnittelun keinoin

Haavoittuvuutta voidaan vähentää pienentämällä laitosten aiheuttamaa riskiä, erityisestiriskien vaikutuksia ja toisaalta kaupunkisuunnittelun keinoin voidaan luoda suojaa onnet-tomuusvaikutuksilta. Kuitenkaan varautuminen pelkin rakennus- tai taloteknisin keinoin eikäytännössä ole herkissä toiminnoissa mahdollista, sillä Tukes on todennut, että se ei voiantaa herkkien toimintojen kaavoista lausuntoja, joissa herkiltä toiminnoilta edellytetäänmassiivisia varautumistoimien suunnittelumääräyksiä. Tällaisia lausuntoja edellyttävienkaavojen ei voida katsoa olevan terveellisiä tai turvallisia. Pysäytettävää ilmanvaihtoa taipienen ylipaineen kestäviä paineenkestäviä ikkunoita on herkiltä kohteilta katsottu voitavanvaatia.

Lähialueiden haavoittuvuuden vähentämiseksi teknisinä keinoina laitosten alueilla voi-daan esimerkiksi:

· korvata toiminnanharjoittajan käyttämiä kemikaaleja vähemmän vaarallisilla

· siirtää riskiä aiheuttavia kohteita sopivampaan paikkaan toiminnanharjoittajan ton-tilla tai kokonaan muualle

· lisätä suoja- ja turvalaitteita riskin pienentämiseksi.

Koska toiminnanharjoittajat toimivat olemassa olevilla luvilla, tällaiset turvallisuuden paran-tamisen kustannukset lankeavat yleensä ympäröivän maankäytön muutosten tekijöidenmaksettaviksi, eikä toiminnanharjoittajalla ole selvää velvollisuutta ryhtyä turvallisuuttaparantaviin lisätoimiin. Toisaalta asetus 856/2012 edellyttää toiminnanharjoittajien saatta-van jollain tähtäyksellä riskit hyväksyttäviksi ympäröivien alueiden kannalta (mitään konk-reettista toimintamallia tälle ei tosin ole vielä olemassa). Toiminnanharjoittajat usein myösvierastavat herkkien toimintojen siirtymistä niiden lähelle, sillä vastuu riskistä ei siirry.Myös normaalitoiminnan haitat (melu, valo, pöly yms.) korostuvat toiminnanharjoittajienlähialueilla, jolloin on mahdollista, että niistä aletaan valittaa myöhemmin.

Asemakaavatason riskienhallinnalla kaupunkisuunnittelun keinoin, esimerkiksi raken-nuksia ja rakenteita sijoittelemalla, voidaan lisäksi lisätä kohdekohtaista turvallisuutta ja

24 Fire and explosions at an aerosol storage warehouse: http://www.aria.developpement-durable.gouv.fr/accident/43344_en/?lang=en

56

mahdollisesti poiketa kappaleen 2.4 linjauksista. Esimerkiksi umpiseinäisellä pysäköintita-lolla voidaan jossain määrin rajoittaa myrkyllisten tai palavien kaasujen leviämistä. Tulipalo-jen tapauksessa suojarakenteita voisivat myös olla esimerkiksi lämpösäteilyä absorboivatmaavallit. Myös korkea kasvillisuus suojaa lämpösäteilyltä kunnes syttyy itse palamaan.Metsä suojaa myös paineaallolta, mutta paineaalto saattaa kaataa puita, mistä aiheutuu lisä-vaaraa.

Tässä raportissa käsitellyt skenaariot ovat vaikutuksiltaan sellaisia, että erityisiä riskienhal-linnan keinoja ei juurikaan tarvita. Skenaarioiden vaikutukset kohdistuvat kohteiden lähi-alueille, joille tuskin oltaisiin sijoittamassa herkkiä toimintoja muutenkaan.

5.5 Kemikaalikuljetusten vaikutuksetKemikaalikuljetukset eivät varsinaisesti kuulu Seveso-tarkasteluihin, mutta maankäyttö- jarakennuslain hengessä on kuitenkin syytä tarkastella myös niiden turvallisuusvaikutuksia.

Liikenne sinänsä muodostaa aina omat haittansa kuten melu, pöly ja tärinä. Myös tietty on-nettomuusmahdollisuus hyväksytään yhteiskunnassa hiljaisesti osana normaalin liikenteenvaikutuksia.

Kaavarunkoalueella normaalista liikenteestä poikkeavan liikenteen muodostaa kuitenkinlentoaseman polttoainehuolto, joka edellyttää jopa 60 täysperävaunullisen säiliöauton (1/25min) liikennettä vuorokauden ympäri. Tällainen säiliöautoliikennetiheys ja sen mukanaantuoma onnettomuusvaara poikkeavat merkittävästi muun liikenteen vaaroista. Kuvassa 24on esitetty edellä kuvatun auto-onnettomuuden lammikkopalon lämpösäteilyn vaikutusalu-eet Aviapoliksen alueen lentopetrolin kuljetusreitillä. Vaikka Tukes-opas ei suoraan annaohjeita kuljetusten onnettomuusvaikutusten huomioimiseen, on ilmeistä, että kuljetuksetreitillä vertautuvat riskitasoltaan kiinteisiin laitoksiin.

57

Kuva 24. Lentopetrolisäiliöauto onnettomuuden lämpösäteilyn vaikutusalueet kuljetusreitillä

58

6 Yhteenveto

Tässä hankkeessa on tarkasteltu Vantaan Aviapoliksen kaavarungon suunnittelualueellemahdollisesti suuntautuvia suuronnettomuusvaaroja Tukesin ja pelastustoimen valvonnassaolevista kohteista. Kohteet on tunnistettu ja skenaariot valittu sekä tulokset tulkittu yhteis-työssä tilaajan ja viranomaisten kanssa. Tarkastelu on liittynyt laitosten Seveso-luonteeseen,eikä työssä ole erikseen selvitetty esimerkiksi tavallisia rakennuspaloja tai savukaasujen le-viämistä.

Yhteenvetona voidaan todeta, että tässä raportissa tarkasteltujen skenaarioiden vaikutuksetovat luonteeltaan varsin paikallisia eivätkä käytännössä ylety kaavarunkoalueelle lentopetro-lin valumista ja kuljetuksia sekä HKScan Oyj:tä lukuun ottamatta. Näin ollen kaavarunko-alueelle ei aiheudu myöskään merkittäviä maankäytön rajoituspaineita. Vaikutukset koske-vat toiminnanharjoittajien ympäristössä sellaisia alueita, joille todennäköisesti ei sijoitettaisiminkään maankäyttöperiaatteiden mukaan sellaisia toimintoja, joiden sijoittumista nämätulokset rajoittaisivat. Näillä vaikutusetäisyyksillä myös tulosten virhemarginaalit ovat sel-laisia, että tarkkoja tulkintoja maankäytöstä kohteiden vieressä ei ole syytä esittää. Tarvitta-essa tuloksia voidaan käyttää tapauskohtaisesti asemakaavoituksen tukena.

Mikäli lentoaseman polttoainehuollon tuntumaan halutaan sijoittaa toimintoja, polttoaineenlammikoituminen ja lämpösäteily ylivuototilanteessa tulisi mallintaa tarkemmin. Lisäksitulisi huomioida polttoainekuljetusten riskivaikutukset sopivalla tavalla.

59

LIITE 1: PELASTUSTOIMINNANVALVONNANALAISET YRITYKSET

1. K-Rauta Vantaanportti (Silvastintie 2)2. Awtools Oy (Rälssitie 7b)3. Autokeskus Oy (Silvastintie 4)4. Europcar Oy (Perintötie 8)5. Ahlsell Oy (Silvastintie 1)6. Puuilo Oy (Virkatie 7)7. Jakeluasema (Antaksentie 4)8. Posti Oy (Pakkalantie 21)9. Assistor Oy (Pakkalantie 27)10. Flamingospa Oy (Tasetie 8)11. Neste Markkinointi Oy jakeluasema (Toinensavu 8)12. Fortum (Neste) (Toinensavu 8)13. Lassila & Tikanoja Oyj (Valimotie 33)14. Jakeluasema (Vantaanportinkatu 2)15. Jakeluasema (Virkatie 7)16. Neste Markkinointi Oy (Teknobulevardi 1)17. GA Telesis Engine Services Oy, pintakäsittelylaitos (Helsinki-Vantaan lentoasema)18. VV-Autotalot Oy / Audi Center Airport (Tikkurilantie 123)19. VV-Autotalot Oy (Kiitoradantie 2)20. Lämpötukku Oy (Kiitoradantie 6)21. Teboil Oy (Manttaalitie 7)22. Palmia (Pakkalantie 30)

vaarallisia kemikaaleja käsittelevien ja/tai varastoivien

Documents