valtion työnantajakuva 2009työnantajakuva+2009_korkeasti... · valtio sijoittuu vertailun...

Valtion työnantajakuva 2009: Korkeasti koulutettujen nuorten näkemyksiä ja arvioita valtiosta työnantajana

1

Valtion työnantajakuva 2009: Korkeasti koulutettujen nuorten näkemyksiä ja arvioita 1. JOHDANTO Tässä raportissa esitetään keskeiset tulokset tutkimuksesta, jolla on selvitetty korkeasti koulutettujen nuorten käsityksiä ja mielikuvia valtiosta työnantajana. Tavoitteena on mitata valtion kilpailukykyä työnantajana ja identifioida siihen myönteisesti ja kielteisesti vaikuttavia tekijöitä. Tutkimushanke on toteutettu Valtiovarain-ministeriön toimeksiannosta. Valtion työnantajakuvaa hahmotetaan raportissa useasta näkökulmasta. Tar-kasteltavina näkökohtina ovat mm. valtion työpaikkojen puoleensavetävyys, valtion palvelussuhteen vahvuu-det ja heikkoudet sekä valtion palveluksessa työskentelyn sosiaalinen arvostus. ‘Valtiotyön’ kuvaa hahmo-tetaan paitsi yleisellä tasolla, myös toimialoittain. Perimmäisenä pyrkimyksenä on luodata valtion mahdollisuuksia menestyä rekrytoinnin kilvassa. Onko työ-elämän muidenkin sektorien jahtaamilla ns. nuorilla osaajilla tulevaisuudessa riittävää kiinnostusta valtio-työnantajaa kohtaan? Millaisin henkilöstöpoliittisin linjanvedoin valtionhallinnon kilpailukyky ja vetovoima voidaan turvata? Vaikka valtion palveluksessa työskentelevien osuus koko palkansaajakunnasta on erilaisten rakenneuudis-tusten myötä supistunut (nykyiseen noin 120 000 henkilöön), kyse on merkittävästä, yhteiskunnan toiminta-kokonaisuuden ja hyvinvoinnin kehityksen kannalta strategisesta henkilöstöstä. Raportti sisältää yhden keskeisen vertailuasetelman. Korkeasti koulutettujen nuorten käsityksiä verrataan keskimääräisväestön muodostamiin mielikuviin, ja mitataan näiden välistä etäisyyttä. Nuoria koskeva tutki-musaineisto koottiin toukokuussa 2009 TNS Gallup Oy:n internetpaneelissa. Näytteeseen kuului yhteensä 525 nuorta. Vastaajat edustavat 18-30 vuotiaita vähintään ylioppilastutkinnon tai alemman korkea-asteen tutkinnon suorittaneita nuoria sekä opiskelijoita, jotka tähtäävät vähintään alemman korkea-asteen tutkinnon suorittamiseen. Väestöä edustava vertailuaineisto kerättiin tammikuussa TNS Gallup Oy:n mikrotietokoneperusteisen Gal-lupKanava -tiedonkeruujärjestelmän avulla. Näytteeseen kuuluu yhteensä 1242 vastaajaa. Se edustaa koko maan 15-70 -vuotiasta väestöä (pl. Ahvenanmaa). Tutkimuksen raportointi sisältää kaksi osaa. Käsillä oleva raportti on perusraportti, jossa verbalisoidaan ja visualisoidaan tutkimuksen päätuloksia. Graafisten kuvioiden osuus raportissa on suuri, koska tutkittavat asiat ovat konkreettisia ja kuviot pitkälti itseselitteisiä. Erillisessä tilastoraportissa esitetään osa-aineistoa koskevat tutkimustulokset yksityiskohtaisessa taulukkomuodossa. 2. TYÖPAIKAN VALINNAN TÄRKEIMMÄT KRITEERIT Tutkimuksen pääteemaa, arvioita ja käsityksiä valtiosta työnantajana, lähestyttiin kartoittamalla ensin yleisiä työtä ja työelämää koskevia tavoitteita ja preferenssejä. Näiden tunteminen on tarpeen paitsi työelämää kos-kevien arvostusten ja niissä tapahtuneiden muutosten kartoittamiseksi, myös varsinaisen tutkimusongelman kannalta. Pyrittäessä luomaan kattava kuva valtion palvelussuhteen vahvuuksista ja heikkouksista, ei riitä että luetellaan nämä, vaan on myös tiedettävä, minkä painoarvon mikin tekijä saa nuorten arvostuksissa. Vastaajilta tiedusteltiin, kuinka tärkeitä eri tekijät heille olisivat, jos he joutuisivat harkitsemaan työpaikan valitsemista tai vaihtamista. Arvioitavia tekijöitä oli kaksikymmentäviisi. Kutakin niistä tuli arvioida erikseen viisiportaisen asteikon avulla. 2.1. Yleiskuva arvostuksista Työn mielenkiintoisuus ja työpaikan hyvä henki ovat kaikista tärkeimmät asiat Laajasta listasta nousee esille erityisesti kolme asiaa. Tekijöiksi, joiden painoarvo on ylitse muiden, osoit-tautuvat työn mielenkiintoisuus (59% pitää erittäin tärkeänä, 32% melko tärkeänä), työpaikan hyvä henki (58%+33%) sekä työpaikan pysyvyys (51+36%). Nämä seikat saavat ainoina nuorten enemmistöltä kor-keimman prioriteetin ('erittäin tärkeä'). Suhteellisen korkeasti koulutettujen nuorten työtä koskevissa odotuk-sissa avainsanoiksi nousevat työn sisältö, turvallisuus ja työyhteisön sosiaalinen toimivuus.

2

Myös hyvien työolosuhteiden ja -välineiden (32%+52%) sekä itsensä kehittämismahdollisuuksien (41%+40%) merkitys saa vertailussa keskimääräistä suuremman painon. Vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ja hyvä palkka kuuluvat myös, jollei nyt kärkeen niin lähelle listan kärkipäätä. Hyvä palkka ja palkka-kehitys ei ole kaikkein tärkein asia (29%+50%) mutta melko keskeinen kuitenkin. Jos kohta myös palkkata-soa pidetään selvästi tärkeänä, tulos ei tue niitä käsityksiä, joiden mukaan taloudelliset kriteerit olisivat nuorten valinnoissa ensisijaisia. Työn kansainvälisyys houkuttaa vajaata viidesosaa nuorista koulutetuista Vähämerkityksisimmiksi koettujen asioiden listalta löytyy erityyppisiä aineksia. Työn kansainvälisyyden sel-keä jumbosija (4%+14%) antaa sellaisenaan suomalaisista hyvin koulutetuista nuorista lievästi omintakeisen kuvan. Tulosta selittänee se, että todellisuudessa vain harvat korkeampaa koulutusta vaativat työt ovat luonteeltaan aidosti kansainvälisiä tai niitä laajalti edes tavoiteltaisiin. Nuorten työpaikkavalintoja ei myös-kään suuremmin ohjaa halu vaikuttaa laajemmin yhteiskuntakehitykseen (7%+22%). Tämä ei kuitenkaan tarkoita, ettei organisaation arvoilla olisi merkitystä nuorten keskuudessa: Kaksi kolmesta (25%+41%) edel-lyttää että työnantajan toiminta vastaa eettisesti ja moraalisesti hänen omia arvojaan. Melko vaisun vastaanoton saa myös työnantajan yleinen maine tai arvostus; vaikka koulutetut nuoret tuskin himoavat suoranaisesti huonomaineista työnantajaa, niin hyvä maine painaa sittenkin vähemmän puntarissa kuin työn luonne, sosiaaliset suhteet tai hyvä palkkaus. Vaikutusvallan ja vastuunoton merkitys työtä koskevissa odotuksissa jää niin ikään huomiota herättävän vähäiseksi. Jos kohta ‘vallanhimon’ ja vähäisemmänkin pomotteluhalun julkituominen törmää vastaamisessa tiettyyn sosiaalisen suotavuuden seinään, jakaumat sisältävät selkeän viestin. Nuoret valitsevat työn ensisi-jassa sen kiinnostavuuden ja perusturvallisuuden näkökulmasta. 2.2. Nuoret koulutetut verrattuna väestö Kehittyminen ja eteneminen tärkeätä Verrattaessa nuorten koulutuettujen näkemyksiä koko väestön arvioihin huomataan tulosten piirtyvän (jopa hämmästyttävän) samansuuntaisiksi. Molemmissa ryhmissä tärkeistä tärkeimmät asiat ovat samoja, ei ihan samassa järjestyksessä mutta kuitenkin. Avainasioita ovat työn sisältö, turvallisuus ja työyhteisön sosiaalinen toimivuus. Nämä ovat tietynkaltaisia peruskriteereitä työpaikan valinnassa silloin kun on mahdollisuus valita useamman työpaikan välillä. Vähemmän arvostusta saavat asiat piirtyvät molemmissa ryhmissä myös samansuuntaisiksi. Vain pieni osa odottaa työltään kansainvälisyyttä, palkkausta työsuorituksen mukaan, valtaa ja vastuuta. Kuitenkin eräissä työtä koskevissa odotuksissa ilmenee eroja nuorten koulutettujen ja väestön välillä. Mer-kittävimmät erovaisuudet voidaan kirjata seuraavasti. Nuoret koulutetut pitävät tärkeämpänä kuin kansalaiset:

- Mahdollisuudet ammattitaidon ja itsensä kehittämiseen - Mahdollisuudet uralla etenemiseen - Työn mielenkiintoisuus - Työtehtävien vaihtelevuus ja monipuolisuus - Työn kansainvälisyys

Nuoret koulutetut pitävät vähemmän tärkeänä kuin kansalaiset:

- Työnantajan yleinen maine tai arvostus - Työpaikan pysyvyys ja varmuus - Palkkaus työsuorituksen mukaan - Työn itsenäisyys

3

Merkillepantavaa nuorten koulutettujen vastauksissa on se, että palkkaus työsuorituksen mukaan ei suu-remmin innosta. Ero koko väestön näkemyksiin on tuntuva. Ero saattaa osaksi selittyä sillä, että nuorilla on huonoja kokemuksia opiskeluajoiltaan ns. suoritepalkkauksesta. 3. MIELIKUVAT VALTION TYÖPAIKOISTA Tärkeyspainojen etsinnästä kysely eteni kysymyssarjaan, jossa vastaajien tuli arvioida valtion töitä ja työ-paikkoja erilaisten ominaisuuksien suhteen. Valtiotyönantajalle tuli antaa arvosana yhteensä neljästäkym-menestä asiasta. 3.1. Arvosanat valtiotyönantajalle Nuoret arvioivat valtion turvalliseksi työnantajaksi ja arvostavat valtion henkilöstön ammattitaitoa Jo yleissilmäys tuloksiin antaa paljon tietoa valtion palvelussuhteen vahvuuksista ja heikkouksista. Joskin tiettyjä yksiselitteisen positiivisia näkökohtia voidaan identifioida, tuloksiin havaitaan sisältyvän myös paljon kritiikkiä. Tätä tulosta - kuten muitakin vastaavia tuloksia - tulkittaessa tulee muistaa että kyse on käsityk-sistä ja mielikuvista. Siihen, ovatko nämä käsitykset oikeita vai vääriä, tutkimus ei kykene vastaamaan. Mielikuvien tunteminen on kuitenkin tärkeää riippumatta siitä vastaavatko ne objektiivista todellisuutta, sillä ne vaikuttavat käyttäytymiseen ja valintoihin. Valtiolle annettu yleisarvosana muodostuu verrattain hyväksi nuorten koulutettujen keskuudessa (68% hyvä, 17% huono). Vaikka jakauma painottuu selvästi positiivisten arvioiden suuntaan, siihen voi nähdä sisältyvän tiettyä varauksellisuutta: erittäin hyviä yleisarvosanoja an-netaan varsin kitsaasti. Parhaan arvosanan valtiotyönantaja saa työpaikkojen varmuudesta (71% antaa hyvän arvosanan) ja henki-löstön ammattitaidosta (64%). Selvästi positiiviseen suuntaan vinoja ovat myös arvosanat jotka koskevat lomaetuja (60%), sukupuolten tasa-arvoa (57 %) sekä valtion yleistä mainetta ja arvostusta työnantajana (56%). Keskimääräistä positiivisemmiksi piirtyvät myös mm. työoloja, henkilöstön sitoutumista ja ammattitai-don kehittämisen mahdollisuuksia koskevat arvosanat. Tuloskokonaisuuden tulkinnassa tulee huomata, ettei arvioitava tekijälista ole täysin optimaalinen valtiotyön-antajan kannalta. Kun mainittua asiajoukkoa verrataan edellisessä luvussa esitettyihin tuloksiin tärkeimpinä pidetyistä työn ja työpaikan määreistä, voidaan todeta, että kaksi valtiotyönantajan vahvuuksista, työpaikko-jen pysyvyys ja varmuus sekä hyvät työolosuhteet ja -välineet, koetaan ensiarvoisen tärkeäksi työpaikan valintakriteeriksi. Huonon arvosanan valtio saa etenkin palkitsemiskäytännöistä (hyvän työsuorituksen palkitseminen (20%/52%), henkilöstön vaikutusmahdollisuuksista omaan työhönsä (22%/53%), mahdollisuuksista hyödyn-tää joustavia työtapoja (25%/43%) sekä toiminnan tehokkuudesta (27%/53%). Vaikutusmahdollisuuksia omaan työhön koulutetut nuoret pitivät tärkeänä työpaikan valintakriteerinä ja valtiolla asian nähdään toteu-tuvan heikosti. 3.2. Nuoret koulutetut vs. kansa Nuoret koulutetut arvioivat valtion johtamiskäytäntöjä myönteisempään sävyyn kuin kansa Verrattaessa nuorten koulutettujen ja koko väestön arvioita keskiarvoina (prosentuaalista vertailua haittaa tasoero vailla kantaa olevien osuuksissa) toisiinsa, saadaan esille eroja. Melko positiivisiin yleisarvosanoihin ei synny eroa, lukuisiin yksittäisiin tekijöihin sitäkin enemmän. Erotusprofiilin positiivinen pää - tekijät joista koulutetut nuoret antavat paremman arvosanan - viittaa siihen, etteivät he pidä valtion johtamiskäytäntöjä lainkaan niin huonoina kuin väestö keskimäärin otaksuu. Nuorten mielestä esimiestoiminta ja johtaminen on parempaa kuin kansalaiset otaksuvat. Työtehtävät ovat myös haasteellisempia ja itsenäisempiä nuorten mielestä. Myös henkilöstöä kohdellaan tasapuolisemmin kuin mitä keskivertokansalaiset arvioivat.

4

Nuorten koulutettujen kuva valtiolla työskentelevien loma- ja henkilökuntaeduista, palkkatasosta sekä työ-aikojen joustavuudesta on vähemmän ruusuinen kuin kansalaisilla keskimäärin. 4. VALTIO vs. YKSITYINEN TYÖNANTAJA: VERTAILEVAT ARVIOT Edellä valtion työnantajakuva on suhteutettu sekä yleisiin työelämää koskeviin odotuksiin että 'itseensä', so. tarkasteltu valtiotyönantajan saamien arvosanojen absoluuttista tasoa ja keskinäistä järjestystä. Tutkimuksen seuraavassa vaiheessa valtion työnantajakuvaa verrattiin ulkopuoliseen kohteeseen, yksityisen työnantajan kuvaan. 4.1. Valtiotyönantajan vahvuudet ja heikkoudet Valtion ja yksityisen työnantajan imagojen suorassa vertailussa vastaajille esitettiin yhdeksäntoista erilaista työn ja työyhteisön ominaisuutta. Vastaajia pyydettiin arvioimaan näitä palkansaajan kannalta ja ilmoitta-maan kunkin kohdalla erikseen, toteutuuko kyseinen ominaisuus heidän nähdäkseen nykyisin paremmin valtion vai yksityisen työnantajan palveluksessa. Tutkimusasetelmasta on huomattava, että se on väistä-mättä yleispiirteinen ja yleistävä: niin yksityisiä kuin valtiollisiakin työpaikkoja ja töitä on kovin monenlaisia. Täten vertailu voi paikantaa vain 'pääsääntöisiä' eroavuuksia ja kuvata sitä, minkä suuntaisia eroja vertailta-vien työpaikkakategorioiden välillä yleensä nähdään esiintyvän. Valtio alakynnessä töiden mielenkiintoisuudessa ja mahdollisuuksissa ammattitaidon kehittämiseen Vertailun tulos tuo esille paljolti samat asiat kuin edellinenkin tarkastelu. Valtiotyönantajalla on joitakin vah-vuuksia suhteessa yksityiseen työnantajaan, mutta kokonaisuutena valtio jää alakynteen. Useiden sellaisten tekijöiden kohdalla, joiden painoarvo työpaikan yleisinä valintakriteereinä todettiin edellä suureksi, ero muo-dostuu verrattain selväksi. Valtion vahvuus on näin arvioiden ennen muuta työpaikkojen varmuus ja pysyvyys (valtiolla paremmin 66%/yksityisellä paremmin 3%). Myös yhteiskunnalliseen kehitykseen vaikuttamisen nähdään onnistuvan jonkin verran paremmin valtion töissä (44%/6%). Koska kyseisen näkökohdan painoarvo työn valintakritee-rinä todettiin edellä likimain mitättömäksi, kyse ei ole erityisestä valtiotyön houkuttimesta. Samaan suuntaan painottuvat myös sukupuolten tasa-arvoa koskevat näkemykset; tekijä toteutuu hieman useampien mielestä valtiolla paremmin (30%/10%). Kiireen hallintaa ja työssä jaksamista koskeva vertailu päätyy käytännössä tasapeliin. Myös työhyvinvoinnin toteutumisessa tasapeli on hyvin lähellä. Muiden näkökohtien nähdään olevan yksityisellä työnantajalla joko selvästi tai ainakin jonkin verran paremmin. Tuloksen tulkinnassa tulee luonnollisesti ottaa huomioon että vastaukset eivät kerro sitä, paljonko paremmin tai huonommin tiedustellut asiat kilpailevilla sektoreilla ovat (vaan ainoastaan sen monenko mielestä ne ovat joko paremmin tai huonommin). Täten pienikin mielikuva-ero voi viedä pisteet toiselle siten, ettei 'hyvä kakkonen' saa ansaitsemaansa kiitosta. Kokonaisuutena vertailun tulos valtion kannalta ei ole ainakaan erinomainen. Niin kauan kuin yksityisen työnantajan kilpailuetuna on nuorten koulutettujen mielikuvissa mm. töiden mielenkiintoisuus (2%/42%), palkkaus ja palkkakehitys (6%/71%), mahdollisuudet ammattitaidon kehittämiseen (6%/45%) henkilöstön työmotivaatio (3%/49%) ja työilmapiiri (5%/31%), valtiotyönantajalla voi olla vaikeuksia kilpailla menestyksel-lisesti pätevästä työvoimasta yksityisen sektorin kanssa. 4.2. Nuoret koulutetut vs. kansa Valtion työpaikat ovat nuorten koulutettujen mielestä turvatumpia kuin, mihin kansa uskoo Verrattaessa koulutettujen nuorten näkemyksiä koko väestön näkemyksiin havaitaan arviointien peruslo-giikka samaksi molemmissa ryhmissä. Ryhmien näkemykset noudattelevat suurilta linjoiltaan pääosin toisi-aan; valtion ja yksityisen sektorin vahvuudet näyttäytyvät molemmille varsin samanlaisina. Eräitä painotuseroja on kuitenkin havaittavissa. Nuoret arvioivat valtion työpaikat väestöä useammin valtion erityiseksi vahvuudeksi verrattuna yksityiseen sektoriin. Mahdollisuuksissa vaikuttaa laajemmin yhteiskun-nalliseen kehitykseen nuoret arvioivat valtiota myönteisempään sävyyn.

5

Koulutetut nuoret suosivat väestöä selvästi useammin yksityistä sektori kun kyse palkkauksesta, työaikojen joustosta, henkilöstön työmotivaatiosta ja palvelukyvystä. 5. VALTION VETOVOIMA TYÖNANTAJANA Astetta vielä yksityiskohtaisempi kuva valtiotyönantajan puoleensavetävyydestä saadaan tarkastelusta, jossa valtion vetovoimaa työnantajana mitataan suhteessa työelämän muihin toimialasektoreihin. Luvun lopussa arvioidaan myös kysymystä siitä, mitä valtion työnantajakuvan osatekijöitä tulisi parantaa valtiotyönantajan vetovoiman lisäämiseksi. 5.1. Suhtautuminen eri aloilta tarjottuihin työpaikkoihin Valtio päihittää muut toimialat paitsi yksityiset palvelut vetovoimassa työnantajana Konkreettista vertailutietoa valtiotyönantajan suosiosta suhteessa muun tyyppisiin työnantajiin tarjoaa kysy-myspatteri, jossa vastaajilta tiedusteltiin, kuinka halukkaita he olisivat ottamaan vastaan eri toimialoilta tarjo-tun työpaikan. Työelämän alat oli luokiteltu viiteen eri perustyyppiin. Tulosten myötä raportoinnissa saavu-taan kohtaan, jossa valtion kilpailukyky työnantajana osoittautuu varsin hyväksi. Valtio sijoittuu vertailun kak-kossijalle, ei voimakkaasti muista erottuen mutta kaikin kriteerein kiistattomasti. Kokonaisuutena eri alojen väliset erot ovat aika selkeitä. Lähes kaksi nuorta koulutettua kolmesta (63%) ottaisi varmasti tai melko varmasti työpaikan yksityisistä pal-veluista. Reilu neljännes (27%) tuntee kovasti houkutusta palvelualoja kohtaan. Valtion houkuttaa enem-mistöä (58%) nuorista koulutetuista ja noin viidennes (19%) tuntee suurta kiinnostusta tällä mittarilla. Yksityi-nen teollisuus, kunnat ja järjestösektori jäävät valtion taakse vetovoimaisuudessa. Ylioppilaat ja opiskelijat tuntevat houkutusta astua valtion leipiin Keitä sitten valtio erityisesti houkuttelee nuorten keskuudessa? Keskimäärää enemmän kiinnostusta ilmenee ylioppilastutkinnon suorittaneiden ja opiskelijoiden keskuudessa. Tämä on hyvä tulos valtiotyönantajan kan-nalta, koska näihin ryhmiin kuuluvat nuoret etsivät vielä paikkaansa työelämässä. Jonkin tason korkeakou-lututkinnon suorittaneet ovat keskimäärää useammin jo työelämässä ja siten perusratkaisunsa jo tehneitä. Verrattaessa nuorten koulutettujen näkemyksiä väestön arvioihin havaitaan, että nuoret arvostavat väestöä selvästi enemmän yksityisiä palveluita. Myös valtion kohdalla nuorten kiinnostus on hieman suurempaa kuin väestön parissa keskimäärin. Valtio houkuttaa keskimäärää enemmän luonnontieteellisen, sosiaali- ja terveysalan, kulttuuri- ja humanisti-sen alan tutkinnon suorittaneita tai niihin tutkintoihin tähtääviä. Tällä ei tarkoiteta sitä etteivätkö yhteiskunta- talous- ja oikeustieteilijät olisi kiinnostuneita valtion töistä. Aiemmin mainitut ovat vain keskimäärää innos-tuneempia. Yhteiskunta- talous-, oikeus- ja luonnontieteilijöiden katse suuntautuu keskimäärää voimak-kaammin yksityiselle sektorille, etenkin yksityisiin palveluihin. Tekniikan alan koulutuksen saaneet ja siihen tähtäävät ovat kiinnostuneita etenkin teollisuudesta, mikä aivan ymmärrettävää. 5.2. Miten valtion houkuttelevuutta työnantajana voitaisiin parantaa Nuoret koulutetut peräänkuuluttavat työssä viihtymistä Tutkimukseen sisältyi myös kysymys jossa vastaajilta tiedusteltiin mitä valtion työnantajakuvan osa-alueita heidän mielestään tulisi erityisesti parantaa, mikäli valtion houkuttelevuutta työantajana haluttaisiin lisätä. Arvioitavaksi annettiin laaja lista (39 kpl) erityyppisiä tekijöitä, joista vastaajat saivat nimetä niin monta kuin halusivat. Jos kohta vastaukset hajoavat paljon, joitakin kipukohtia kohoaa selvästi ylitse muiden. Kaksi kolmesta (64%) katsoo valtion palkkatason vaativan parannusta. Vaikka keino saattaisi vaikuttaa, on sen toteutus työnantajalle vaateliaisuudessaan toista luokkaa kuin jokin kosmeettinen kasvojenkohotus.

6

Muut profiilin kärkeen kipuavat asiat ovat työssä viihtymiseen ja sitä kautta motivaatioon vaikuttavia. Kohen-nusta kaipaaviksi nimetään merkittävän usein mm. työviihtyvyys sellaisenaan (47%) ja henkinen ilmapiiri (41%). Työssä viihtymisen keskeisin elementti nuorten koulutettujen parissa on töiden mielenkiintoisuus. Töiden tulee olla mielekkäitä, työpaikan ilmapiirin ja olosuhteiden kunnossa ja työpaikan varmuuden oltava taattu. Työn kansainvälisyyden jääminen lähes vähiten kaivatuksi kohennuskeinoksi vahvistaa raportin alussa saa-tua kuvaa myös nuorten koulutettujen työorientaation korostuneen ’kotikutoisesta’ luonteesta. Myöskään työtehtävien itsenäisyys tai haasteellisuus ei ole asioita, joiden avulla valtion houkuttelevuutta uskottaisiin voitavan parantaa. Mielenkiintoinenkaan työ ei merkitse nuorille koulutetuille kaikkea Kun nuorten koulutettujen ja väestön näkemyksiä verrataan toisiinsa tekijäkohtaisina erotuksina käy ilmi, että nuoret esittävät perusväestöä useammin valtion työnantajakuvan parannuskeinoiksi työssä viihtymistä, työ-tehtävien mielenkiintoisuutta, lomaetuuksia ja mahdollisuuksia joustavasti yhteensovittaa työ- ja yksityiselä-män vaateet. Erot kielivät siitä, että työ ei ole nuorille koulutetuille arvo sinänsä. Sen on oltava kiinnostavaa ja jättävän tilaa myös muulle yksityiselämälle. Nuorista koulutetuista väestöä selvästi pienempi osa vaatii parannuksia valtion esimiestyön parantamiseen. Osaksi tulos saattaa selittyä myös sillä, että nuorilla ei ole juurikaan kokemuksia tai tietoa valtion johtamis-käytännöistä. 5.3. Valtion eri toimialojen vetovoima työnantajana Yliopistot ja korkeakoulut on selvästi houkuttelevin valtion toimiala Tutkimuksessa valtion vetovoimaa työnantajana tiedusteltiin myös toimialoittain eriteltynä. Kohdehenkilöiden tuli valita kahdeksasta toimialasta kaikki ne, jotka ovat houkuttelevia työnantajina. Toimialat asettuvat nuorten koulutettujen tuloksissa selkeään järjestykseen. Ykkössijan saavuttavat yliopistot ja korkeakoulut (58%). Tämän jälkeen muita houkuttelevia ovat ministeriöt (42%), valtion liiketoimintayksiköt (34%) ja poliisi (30%). Varautuneimpia nuoret ovat valtiovarainhoitoa (mm. verolaitos) kohtaan (18%). Vain seitsemän prosenttia ilmoittaa, että mikään toimiala ei houkuta. Vaikka arviointitehtävä on ollut vaikea, niin tulokset kielivät kuitenkin mielikuvista siitä, minkälaisia töitä eri toimialoilla on tarjota koulutetuille nuorille. Luultavasti ykkössijan saaneen korkeakoululaitoksen kohdalla siintävät kiinnostavat työt, jotka mahdollistavat itsensä ja ammattitaidon kehittämisen. Kriteereinä toimialava-linnoissa on luultavasti pidetty juuri niitä asioita, joita nuoret keskeisesti korostavat työtä koskevissa odotuk-sissaan. Nuorten koulutettujen ja väestön toimialavalinnat ovat samansuuntaisia lukuunottamatta yhtä. Nuorten kou-lutettujen keskuudessa korostuu voimakkaasti korkeakoululaitoksen houkutusvoima. Tämän takia on syytä tarkastella myös sitä, miten nuorten koulutettujen näkemykset poikkeavat yleensä keskivertonuorten käsityk-sistä. Nuoret koulutetut pitävät keskivertonuoria useammin houkuttelevina seuraavia toimialoja:

- Ministeriöt + 17 % - yksikköä - Yliopistot ja korkeakoulut + 15 % - yksikköä - Valtion liiketoimintayksiköt + 14 % - yksikköä

Nuoret koulutetut eivät ole samassa määrin kiinnostuneita poliisialasta kuin nuoret keskimäärin maassamme. Tämä tulos selittyy pitkälle sillä, että koulutetut nuoret opiskelevat tai ovat opiskelleet tutkintoja, joiden kytkös poliisialaan voi olla etäinen.

7

Koulutusala vaikuttaa toimialavalintoihin Koulutusala sanelee aika paljon, mikä valtion toimiala houkuttaa. Luonnontieteitä, kulttuurialaa ja humanisti-sia tutkintoja opiskelleet tai niihin tähtäävät tuntevat erityisesti houkutusta yliopistoihin ja korkeakouluihin. Ministeriöt vetoavat etenkin yhteiskunta-, talous- ja oikeustieteilijöihin sekä humanisteihin. Tekniikan alan nuoret sekä yhteiskunta- talous- ja oikeustieteilijät ovat kiinnostuneita myös valtion liiketoimintayksiköistä. Vertailun hännille jäänyt valtiovarainhoito ei suinkaan ole lohduttomassa tilanteessa. Yhteiskunta- talous- ja oikeustieteilijöistä enemmän kuin kaksi kolmesta pitää toimialaa houkuttelevana. Ilmeisesti se on monille koulutetuille tavallaan eräänlainen houkutteleva kakkos- tai kolmosvaihtoehto, koska kaikki eivät voi olla töissä yliopistoissa tai korkeakouluissa.

Työn mielenkiintoisuusTyöpaikan hyvä henki

Työpaikan varmuus ja pysyvyysHyvät työolosuhteet ja -välineet

Mahdollisuudet ammattitaidon ja itsensä kehittämiseenVaikutusmahdollisuudet omaan työhön

Hyvä palkka ja palkkakehitysMahd. joustavasti yhteensovitt. työ- ja yksityiselämän vaatim.

Työnantaja panostaa työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseenTyötehtävien vaihtelevuus ja monipuolisuus

Sopiva työpaikan sijaintiTuloksen aikaansaaminen ja kykyjen käyttäminen

Työnant. toiminta vastaa eettisesti ja moraalisesti omia arvojaMahdollisuudet uralla etenemiseen

Työaikojen joustavuusHyvät lomaedut

Työtehtävien haasteellisuusTyön itsenäisyys

Hyvät henkilökuntaedutMahdoll. hyödyntää joustavia työtapoja esim. etätyömahdoll.

Työnantajan yleinen maine tai arvostusRiittävästi valtaa ja vastuuta

Palkkaus työsuorituksen mukaanMahdollisuus vaikuttaa laajemmin yhteiskunnall. kehitykseen

Työn kansainvälisyys0 25 50 75 100

59

58

51

32

41

29

29

34

2834

22

22

25

25

19

16

1210

9

13

9

9

10

7

4

32

33

36

52

40

51

50

45

5143

48

48

41

38

40

43

4642

40

35

38

33

27

22

14

1

1

1

1

1

2

1

1

12

1

2

2

2

1

2

23

1

2

1

2

5

4

4

7

7

11

14

16

17

17

17

1818

24

25

22

27

32

31

3234

34

32

40

36

34

37

26

1

1

1

1

2

2

2

3

23

4

3

10

8

7

9

811

15

18

13

20

24

30

52

Valtion työnantajakuva 2009

TNS Gallup Oy 2009 PGraphics

ERITTÄINTÄRKEÄ

EI OSAASANOA

JOSSAINMÄÄRIN

EI KOVINTÄRKEÄ

MELKOTÄRKEÄ

N

Kuvio n1. MITEN TÄRKEITÄ ERI TEKIJÄT OLISIVAT, JOS JOUTUISI HARKITSEMAAN TYÖPAIKAN VALITSEMISTA TAI VAIHTAMISTA (nuoret koulutetut, %).

NUORVÄES

NUORVÄES

NUORVÄES

NUORVÄES

NUORVÄES

NUORVÄES

NUORVÄES

NUORVÄES

NUORVÄES

NUORVÄES

NUORVÄES

NUORVÄES

NUORVÄES

NUORVÄES

NUORVÄES

NUORVÄES

NUORVÄES

NUORVÄES

NUORVÄES

NUORVÄES

0 25 50 75 100

2930

912

1618

3430

2517

4130

915

5157

2934

1018

42

2224

1921

5853

1021

912

5950

2223

3237

3429

5048

4038

4338

4345

3839

4047

3843

3631

5148

2742

1411

4846

4041

3335

4244

3334

3240

4847

5248

4546

12

12

22

22

22

12

12

12

22

54

45

12

12

12

32

23

12

23

12

12

1717

3436

3133

1820

2730

1618

4032

118

1714

3425

2627

2423

3229

79

3427

3636

77

2524

1412

1719

23

1512

99

34

812

23

138

11

22

2411

5256

45

77

11

116

2015

11

34

11

33


Valtion työnantajakuva 2009N/V

ERITTÄINTÄRKEÄ

EI OSAASANOA

JOSSAINMÄÄRIN

EI KOVINTÄRKEÄ

MELKOTÄRKEÄ

Hyvä palkka ja palkkakehitys

Hyvät henkilökuntaedut

Hyvät lomaedut

Työtehtävien vaihtelevuus ja monipuolisuus

Mahdollisuudet uralla etenemiseen

Mahdollis. ammattitaidon ja itsensä kehittämis.

Työnantajan yleinen maine tai arvostus

Työpaikan varmuus ja pysyvyys

Vaikutusmahdollisuudet omaan työhön

Palkkaus työsuorituksen mukaan

Työn kansainvälisyys

Sopiva työpaikan sijainti

Työaikojen joustavuus

Työpaikan hyvä henki

Työn itsenäisyys

Riittävästi valtaa ja vastuuta

Työn mielenkiintoisuus

Tuloksen aikaans. ja kykyjen käyttäminen

Hyvät työolosuhteet ja -välineet

Mahd. joustavasti yhteensov. työ- ja yksityisel.

MITEN TÄRKEITÄ ERI TEKIJÄT OLISIVAT, JOS JOUTUISI HARKITSEMAAN TYÖPAIKAN VALITSEMISTA TAI VAIHTAMISTA: NUORET KOULUTETUT vs. KOKO VÄESTÖ (%).

Kuvio n1v1.

NUORVÄES

NUORVÄES

NUORVÄES

NUORVÄES

NUORVÄES

0 25 50 75 100

2522

75

1216

2833

1316

4145

2221

4645

5146

3533

23

44

22

12

23

2223

3742

3230

1817

3233

106

3028

86

22

1815


ERITTÄINTÄRKEÄ

EI OSAASANOA

JOSSAINMÄÄRIN

EI KOVINTÄRKEÄ

MELKOTÄRKEÄ

Työtehtävien haasteellisuus


MITEN TÄRKEITÄ ERI TEKIJÄT OLISIVAT, JOS JOUTUISI HARKITSEMAAN TYÖPAIKAN VALITSEMISTA TAI VAIHTAMISTA: NUORET KOULUTETUT vs. KOKO VÄESTÖ (%).

Työnant. toiminta vastaa eettisesti ja moraa-lisesti omia arvoja

Työnantaja panostaa työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen

Mahdollisuus vaikuttaa laajemmin yhteiskun-nalliseen kehitykseen

Kuvio n1v2.

Mahdollisuus hyödyntää joustavia työtapoja esim. etätyömahdollisuudet.

-0,12

-0,1

0,02

0,02

0,03

0,07

0,080,09

0,1

0,1

0,15

0,150,16

0,19

0,2

0,22

0,220,22

0,23

0,26

0,27

0,270,27

0,350,65Työnant. toiminta vastaa eettisesti ja moraalisesti omia arvoja

Työnantaja panostaa työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseenHyvät työolosuhteet ja -välineet

Työtehtävien vaihtelevuus ja monipuolisuusMahdollisuudet ammattitaidon ja itsensä kehittämiseen

Mahdollisuus vaikuttaa laajemmin yhteiskunnall. kehitykseenTyöpaikan hyvä henki

Työn mielenkiintoisuusMahd. joustavasti yhteensovitt. työ- ja yksityiselämän vaatim.

Työnantajan yleinen maine tai arvostusSopiva työpaikan sijainti

Työtehtävien haasteellisuusHyvät lomaedut

Vaikutusmahdollisuudet omaan työhönTuloksen aikaansaaminen ja kykyjen käyttäminen

Työaikojen joustavuusTyöpaikan varmuus ja pysyvyys

Työn kansainvälisyysTyön itsenäisyys

Mahdoll. hyödyntää joustavia työtapoja esim. etätyömahdoll.Hyvät henkilökuntaedut

Riittävästi valtaa ja vastuutaMahdollisuudet uralla etenemiseen

Palkkaus työsuorituksen mukaanHyvä palkka ja palkkakehitys

-1 -0,75 -0,5 -0,25 0 0,25 0,5 0,75 1



Kuvio n1sx.

N

ERI TEKIJÖIDEN TÄRKEYS TYÖPAIKAN VALINTAKRITEEREINÄ: MIEHET vs.NAISET (asteikkokeskiarvojen erotukset).

Pitää tärkeämpänä:

NAISETMIEHET

-0,26

-0,22

-0,15

-0,14

-0,07

-0,05

-0,03

-0,02

-0,01

-0,01

0

0,02

0,03

0,04

0,05

0,08

0,09

0,1

0,1

0,11

0,11

0,15

0,19

0,19

0,2Työn kansainvälisyysMahdollisuus vaikuttaa laajemmin yhteiskunnall. kehitykseen

Työnant. toiminta vastaa eettisesti ja moraalisesti omia arvojaTuloksen aikaansaaminen ja kykyjen käyttäminen

Mahdollisuudet uralla etenemiseenTyönantaja panostaa työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen

Työnantajan yleinen maine tai arvostusTyötehtävien vaihtelevuus ja monipuolisuus

Työpaikan varmuus ja pysyvyysSopiva työpaikan sijaintiTyön mielenkiintoisuusTyöpaikan hyvä henki

Mahd. joustavasti yhteensovitt. työ- ja yksityiselämän vaatim.Hyvät henkilökuntaedut

Hyvät työolosuhteet ja -välineetHyvä palkka ja palkkakehitys

Mahdollisuudet ammattitaidon ja itsensä kehittämiseenMahdoll. hyödyntää joustavia työtapoja esim. etätyömahdoll.

Hyvät lomaedutRiittävästi valtaa ja vastuutaTyötehtävien haasteellisuus

Vaikutusmahdollisuudet omaan työhönTyöaikojen joustavuus

Työn itsenäisyysPalkkaus työsuorituksen mukaan

-1 -0,75 -0,5 -0,25 0 0,25 0,5 0,75 1



N

Pitää tärkeämpänä:

Kuvio n1xi.

YLI 24V ALLE 25 V

ERI TEKIJÖIDEN TÄRKEYS TYÖPAIKAN VALINTAKRITEEREINÄ: ALLE 25-VUO-TIAAT vs.YLI 24-VUOTIAAT (asteikkokeskiarvojen erotukset).

Yleisarvosana valtiolle työnantajana

Valtion työpaikkojen pysyvyys ja varmuusHenkilöstön ammattitaito

Lomaedut valtion palveluksessaSukupuolten tasa-arvon toteutuminen

Mahdoll. vaikuttaa laajemmin yhteiskunnall. kehitykseenValtion yleinen maine ja arvostus työnantajana

Työolosuhteet ja -välineet yleensäHenkilöstön sitoutuminen työpaikkaan ja työtehtäviin

Mahdollisuudet ammattitaidon ja itsensä kehittämiseenTyötehtävien haasteellisuus

Eri ikäisten työntekijöiden tasapuolinen kohteluHenkilöstön palvelukyky ja työn laatu

Henkilökuntaedut valtion palveluksessaTyötehtävien itsenäisyys

Uralla etenemismahdollisuudet valtion palveluksessaTyötehtävien mielenkiintoisuusTyöhyvinvoinnin toteutuminen

Henkilöstön tasapuolinen kohteluTyötehtävien kansainvälisyys

Esimiestoiminta ja johtaminenMahdoll. tuloksen aikaansaamiseen ja kykyjen käyttöön

Riittävästi valtaa ja vastuutaTyöviihtyvyys

Mahd. joustavasti yhteens. työ- ja yksityiselämän vaat.Henkilöstön samaistuminen työpaikan tavoitteisiin

Työtehtävien vaihtelevuus ja monipuolisuusPalkkataso valtiolla

Kyky houkutella henkilöstöä palvelukseensaTyötehtävien henkinen palkitsevuus

Henkinen ilmapiiriViestintä valtiosta työnantajana

Valtion työaikojen joustavuusKiireen hallinta, työssä jaksaminen

Esimiespalautteen saaminen työssäTyönantajan ja henkilöstön neuvottelusuhteet

Toiminnan tehokkuusMahd. hyödyntää joustavia työtapoja e. etätyömahdollis.

Henkilöstön vaikutusmahdollisuudet omaan työhönsäHyvän työsuorituksen palkitseminen

0 25 50 75 100

3

26

7

11

11

11

76

54

4

7

3

7

3

5

4

2

5

7

5

3

2

23

4

3

4

4

2

1

23

22

2

2

3

1

2

65

45

57

49

46

45

4949

4645

45

41

45

40

44

42

41

43

39

37

38

38

39

3835

34

34

31

29

30

30

2726

2726

26

25

22

21

18

14

14

20

25

22

22

1419

2422

27

24

24

22

28

22

22

27

26

23

27

27

30

3030

29

22

14

21

31

32

2920

3143

32

21

33

24

29

16

12

14

14

18

20

2623

2325

23

25

25

25

23

29

30

26

26

30

27

28

27

2726

30

37

45

41

34

34

3644

3627

37

38

36

42

44

1

2

2

1

3

2

42

13

1

4

4

5

2

2

2

2

5

4

3

3

2

25

3

4

6

6

4

3

67

52

4

15

7

11

8



EI OSAASANOA

ERITTÄINHYVÄ

MELKOHYVÄ

MELKOHUONO

ERITTÄINHUONO

N

Kuvio n2. ARVOSANAT VALTION TYÖPAIKOILLE ERÄISTÄ ASIOISTA (nuoret koulutetut, %).

NUORVÄES

NUORVÄES

NUORVÄES

NUORVÄES

NUORVÄES

NUORVÄES

NUORVÄES

NUORVÄES

NUORVÄES

NUORVÄES

NUORVÄES

NUORVÄES

NUORVÄES

NUORVÄES

NUORVÄES

NUORVÄES

NUORVÄES

NUORVÄES

NUORVÄES

NUORVÄES

0 25 50 75 100

34

43

710

1124

32

54

45

78

2619

11

21

74

34

11

33

22

42

32

65

34

6567

3141

4044

4950

3437

4241

4547

4952

4552

2123

1820

3738

2630

3036

4439

3933

4144

3830

4955

3533

1412

1412

2216

2514

2219

2218

2218

1412

1412

2419

2922

2320

2020

3224

2822

3022

2221

2721

1918

3023

1616

4540

2526

1411

3738

2932

2527

2626

1215

4248

4449

3032

4438

3433

2333

2736

3031

2842

2319

2636

11

65

55

11

43

24

33

43

22

118

88

45

78

35

23

26

23

35

22

55


Yleisarvosana valtiolle työnantajana

Palkkataso valtiolla

Henkilökuntaedut valtion palveluksessa

Lomaedut valtion palveluksessa

Työtehtävien vaihtelevuus ja monipuolisuus

Valtion yleinen maine ja arvostus työnantajana

Valtion työpaikkojen pysyvyys ja varmuus

Hyvän työsuorituksen palkitseminen

Työtehtävien kansainvälisyys

Valtion työaikojen joustavuus

Henkinen ilmapiiri

Työtehtävien itsenäisyys

Riittävästi valtaa ja vastuuta

Työtehtävien mielenkiintoisuus

EI OSAASANOA

ERITTÄINHYVÄ

MELKOHYVÄ

MELKOHUONO

ERITTÄINHUONO

Uralla etenemismahd. valtion palvel.

Henkilöstön vaikutusmahd. omaan työhönsä

Mahd. tuloksen aikaans. ja kykyjen käyttöön

Mahdollis. ammattitaidon ja itsensä kehitt.

Työolosuhteet ja -välineet yleensä

Mahd. joustavasti yhteensov. työ- ja yksityisel.


Kuvio n2v1.

N/V

ARVOSANAT VALTION TYÖPAIKOILLE: NUORET KOULUTETUT vs. KOKOVÄESTÖ (%).

NUORVÄES

NUORVÄES

NUORVÄES

NUORVÄES

NUORVÄES

NUORVÄES

NUORVÄES

NUORVÄES

NUORVÄES

NUORVÄES

NUORVÄES

NUORVÄES

NUORVÄES

NUORVÄES

NUORVÄES

NUORVÄES

NUORVÄES

NUORVÄES

NUORVÄES

NUORVÄES

0 25 50 75 100

115

52

43

76

43

22

53

22

21

33

1111

75

43

22

22

32

55

21

22

22

4534

3834

2934

5763

3441

2633

3937

3842

3028

4548

4648

4144

4542

4343

2526

2223

4650

2628

2731

2728

2221

2723

2117

2015

2924

3226

2623

3023

3126

2420

2217

2420

2722

2723

2119

3328

2420

4330

2923

3125

2036

2735

4141

1414

3031

3734

2631

2730

3439

2525

1818

2526

2330

2629

3841

3639

2321

2735

3636

3638

24

37

66

21

32

46

56

23

45

43

35

44

14

23

1512

79

13

25

68

56


EI OSAASANOA

ERITTÄINHYVÄ

MELKOHYVÄ

MELKOHUONO

ERITTÄINHUONO

Esimiestoiminta ja johtaminen

Kyky houkutella henkilöstöä palvelukseensa

Henkilöstön ammattitaito

Työnantajan ja henkilöstön neuvottelusuhteet

Henkilöstön tasapuolinen kohtelu

Työviihtyvyys

Työtehtävien henkinen palkitsevuus

Henkilöstön palvelukyky ja työn laatu

Sukupuolten tasa-arvon toteutuminen

Eri ikäisten työntekijöiden tasapuolinen kohtelu

Työtehtävien haasteellisuus

Työ hyvinvoinnin toteutuminen

Toiminnan tehokkuus

Esimiespalautteen saaminen työssä

Viestintä valtiosta työnantajana

Kiireen hallinta, työssä jaksaminen

Henkilöstön samaistuminen työpaikan tavoitt.

Mahd. hyödyntää joustavia työtapoja e. etätyö

Henkilöstön sitoutuminen työpaikkaan ja työteht.

Mahd. vaikuttaa laajemmin yhteisk. kehityks.


ARVOSANAT VALTION TYÖPAIKOILLE: NUORET KOULUTETUT vs. KOKOVÄESTÖ (%).

Kuvio n2v2.

-0,21

-0,09

-0,07

-0,06

-0,05

-0,05

-0,05

-0,04

-0,04

-0,03

-0,02

-0,02

-0,02

-0,01

0

0

0

0,01

0,01

0,03

0,03

0,03

0,03

0,05

0,06

0,07

0,07

0,07

0,08

0,1

0,11

0,11

0,14

0,14

0,16

0,19

0,190,22

0,33

-0,02Yleisarvosana valtiolle työnantajana

Mahdoll. vaikuttaa laajemmin yhteiskunnall. kehitykseenEsimiestoiminta ja johtaminen

Mahdoll. tuloksen aikaansaamiseen ja kykyjen käyttöönRiittävästi valtaa ja vastuutaTyötehtävien haasteellisuus

Työtehtävien itsenäisyysEsimiespalautteen saaminen työssä

Henkilöstön tasapuolinen kohteluValtion työpaikkojen pysyvyys ja varmuus

Työtehtävien kansainvälisyysTyöhyvinvoinnin toteutuminen

Mahd. joustavasti yhteensov. työ- ja yksityiselämän vaat.Uralla etenemismahdollisuudet valtion palveluksessa

Työtehtävien henkinen palkitsevuusMahd. hyödyntää joustavia työtapoja e. etätyömahdollis.

Sukupuolten tasa-arvon toteutuminenTyöviihtyvyys

Eri ikäisten työntekijöiden tasapuolinen kohteluKiireen hallinta, työssä jaksaminen

Työtehtävien mielenkiintoisuusHenkinen ilmapiiri

Henkilöstön sitoutuminen työpaikkaan ja työtehtäviinHenkilöstön ammattitaito

Viestintä valtiosta työnantajanaHyvän työsuorituksen palkitseminen

Mahdollisuudet ammattitaidon ja itsensä kehittämiseenHenkilöstön samaistuminen työpaikan tavoitteisiin

Henkilöstön palvelukyky ja työn laatuTyötehtävien vaihtelevuus ja monipuolisuusKyky houkutella henkilöstöä palvelukseensa

Valtion yleinen maine ja arvostus työnantajanaToiminnan tehokkuus

Työnantajan ja henkilöstön neuvottelusuhteetHenkilöstön vaikutusmahdollisuudet omaan työhönsä

Työolosuhteet ja -välineet yleensäHenkilökuntaedut valtion palveluksessa

Valtion työaikojen joustavuusPalkkataso valtiolla

Lomaedut valtion palveluksessa-1 -0,75 -0,5 -0,25 0 0,25 0,5 0,75 1



Paremman arvosanan antavat:

ARVOSANAT VALTION TYÖPAIKOILLE: NUORET KOULUTETUT vs. KOKO VÄES-TÖ (asteikkokeskiarvojen erotukset).

NUORETVÄESTÖ

N/V

Kuvio 2vx.

-0,35

-0,23

-0,13

-0,1

-0,09

-0,04

-0,03

-0,03

-0,02

-0,01

0,01

0,03

0,04

0,05

0,05

0,08

0,1

0,11

0,11

0,11

0,11

0,13

0,14

0,14

0,15

0,15

0,15

0,16

0,16

0,17

0,19

0,2

0,21

0,21

0,21

0,22

0,220,24

0,28

0,07Yleisarvosana valtiolle työnantajana

Toiminnan tehokkuusTyötehtävien kansainvälisyys

Mahd. hyödyntää joustavia työtapoja e. etätyömahdollis.Työtehtävien vaihtelevuus ja monipuolisuus

Palkkataso valtiollaHenkilöstön palvelukyky ja työn laatuHyvän työsuorituksen palkitseminen

Henkilöstön ammattitaitoUralla etenemismahdollisuudet valtion palveluksessa

Työtehtävien haasteellisuusMahdoll. tuloksen aikaansaamiseen ja kykyjen käyttöön

Henkilökuntaedut valtion palveluksessaEsimiestoiminta ja johtaminen

Henkilöstön sitoutuminen työpaikkaan ja työtehtäviinHenkilöstön samaistuminen työpaikan tavoitteisiin

Mahdollisuudet ammattitaidon ja itsensä kehittämiseenTyöolosuhteet ja -välineet yleensä

Työtehtävien mielenkiintoisuusTyötehtävien itsenäisyys

Kyky houkutella henkilöstöä palvelukseensaTyötehtävien henkinen palkitsevuus

Työnantajan ja henkilöstön neuvottelusuhteetHenkilöstön vaikutusmahdollisuudet omaan työhönsä

Riittävästi valtaa ja vastuutaTyöviihtyvyys

Työhyvinvoinnin toteutuminenHenkinen ilmapiiri

Viestintä valtiosta työnantajanaValtion työaikojen joustavuus

Valtion yleinen maine ja arvostus työnantajanaMahdoll. vaikuttaa laajemmin yhteiskunnall. kehitykseen

Lomaedut valtion palveluksessaEsimiespalautteen saaminen työssä

Mahd. joustavasti yhteensov. työ- ja yksityiselämän vaat.Kiireen hallinta, työssä jaksaminen

Henkilöstön tasapuolinen kohteluValtion työpaikkojen pysyvyys ja varmuus

Eri ikäisten työntekijöiden tasapuolinen kohteluSukupuolten tasa-arvon toteutuminen

-1 -0,75 -0,5 -0,25 0 0,25 0,5 0,75 1




N

NAISETMIEHET

ARVOSANAT VALTION TYÖPAIKOILLE: MIEHET vs. NAISET (asteikkokeskiarvo-jen erotukset).

Kuvio 2xs.

-0,4

-0,26

-0,25

-0,23

-0,21

-0,21

-0,2

-0,2

-0,19

-0,19

-0,18

-0,17

-0,17

-0,15

-0,14

-0,14

-0,13

-0,13

-0,12

-0,11

-0,11

-0,07

-0,07

-0,07

-0,07

-0,05

-0,04

-0,04

-0,02

-0,01

-0,01

0,02

0,02

0,02

0,06

0,07

0,080,13

0,18

-0,05Yleisarvosana valtiolle työnantajana

Lomaedut valtion palveluksessaValtion työpaikkojen pysyvyys ja varmuus

Valtion työaikojen joustavuusSukupuolten tasa-arvon toteutuminen

Henkilöstön tasapuolinen kohteluKiireen hallinta, työssä jaksaminen

Eri ikäisten työntekijöiden tasapuolinen kohteluHenkinen ilmapiiri

Valtion yleinen maine ja arvostus työnantajanaTyötehtävien mielenkiintoisuus

Työolosuhteet ja -välineet yleensäHenkilöstön vaikutusmahdollisuudet omaan työhönsä

Mahdoll. vaikuttaa laajemmin yhteiskunnall. kehitykseenMahd. joustavasti yhteensov. työ- ja yksityiselämän vaat.

TyöviihtyvyysMahdollisuudet ammattitaidon ja itsensä kehittämiseen

Uralla etenemismahdollisuudet valtion palveluksessaHenkilökuntaedut valtion palveluksessa

Riittävästi valtaa ja vastuutaTyötehtävien itsenäisyys

Työtehtävien haasteellisuusTyöhyvinvoinnin toteutuminen

Työtehtävien henkinen palkitsevuusTyötehtävien vaihtelevuus ja monipuolisuusKyky houkutella henkilöstöä palvelukseensa

Henkilöstön ammattitaitoEsimiestoiminta ja johtaminen

Henkilöstön palvelukyky ja työn laatuMahdoll. tuloksen aikaansaamiseen ja kykyjen käyttöön

Viestintä valtiosta työnantajanaEsimiespalautteen saaminen työssä

Henkilöstön sitoutuminen työpaikkaan ja työtehtäviinMahd. hyödyntää joustavia työtapoja e. etätyömahdollis.

Palkkataso valtiollaTyönantajan ja henkilöstön neuvottelusuhteet

Henkilöstön samaistuminen työpaikan tavoitteisiinTyötehtävien kansainvälisyys

Hyvän työsuorituksen palkitseminenToiminnan tehokkuus

-1 -0,75 -0,5 -0,25 0 0,25 0,5 0,75 1




N

ARVOSANAT VALTION TYÖPAIKOILLE: ALLE 25-VUOTIAAT vs.YLI 24-VUOTI-AAT (asteikkokeskiarvojen erotukset).

Kuvio 2xi.

YLI 24V ALLE 25 V

Työpaikkojen varmuus ja pysyvyysMahdollisuus vaikuttaa laajemmin yhteiskunnall. kehitykseen

Sukupuolten tasa-arvon toteutuminenHenkilöstön sitoutuminen työpaikkaan ja työtehtäviin

Kiireen hallinta, työssä jaksaminenTyötehtävien kansainvälisyys

Mahd. joustavasti yhteensovittaa työ- ja yksityis-elämän vaat.Työhyvinvoinnin toteutuminen

Työaikojen joustavuusEsimiestoiminta ja johtaminen

Mahdoll. hyödyntää joustavia työtapoja e. etätyömahdollis.Palkkaus ja palkkakehitys

Mahdollisuudet ammattitaidon ja itsensä kehittämiseenTyöilmapiiri

Esimiespalautteen saaminen työssäHenkilöstön palvelukyky ja työn laatu

Henkilöstön työmotivaatioTyötehtävien mielenkiintoisuus

Toiminnan tehokkuus0 25 50 75 100

6644

30

16

15

14

14

11

8

6

6

6

6

5

4

33

22

2027

42

35

42

30

24

45

26

39

22

11

36

44

36

3431

3922

1023

18

18

27

18

15

23

14

24

22

12

13

20

32

1717

1716

36

10

31

16

38

47

22

52

30

50

71

45

31

28

4749

4260



VALTIOL-LA PA-

REMMIN

EIOSAA

SANOA

YKSITYI-SELLÄ PA-REMMIN

YHTÄ HY-VIN

Kuvio n3.

N

VALTIO vs. YKSITYINEN TYÖNANTAJA: KUMMAN PALVELUKSESSA ERI TEKIJÄTTOTEUTUVAT PAREMMIN (%).

Palkkaus ja palkkakehitysToiminnan tehokkuus

Työaikojen joustavuusMahdoll. hyödyntää joustavia työtapoja e. etätyömahdollis.

Henkilöstön työmotivaatioMahd. joustavasti yhteensovittaa työ- ja yksityis-elämän vaat.

Henkilöstön palvelukyky ja työn laatuMahdollisuudet ammattitaidon ja itsensä kehittämiseen

Työtehtävien mielenkiintoisuusTyötehtävien kansainvälisyys

TyöilmapiiriHenkilöstön sitoutuminen työpaikkaan ja työtehtäviin

Esimiestoiminta ja johtaminenEsimiespalautteen saaminen työssä

Työhyvinvoinnin toteutuminenKiireen hallinta, työssä jaksaminen

Sukupuolten tasa-arvon toteutuminenMahdollisuus vaikuttaa laajemmin yhteiskunnall. kehitykseen

Työpaikkojen varmuus ja pysyvyys0 25 50 75 100

62

8

6

3

14

3

6

2

14

5

16

6

4

11

1530

4466

1122

26

22

31

24

34

36

39

30

44

35

39

36

45

4242

2720

1216

14

22

17

15

17

13

17

18

20

18

24

32

23

2718

2310

7160

52

50

49

47

47

45

42

38

31

31

30

28

22

1610

63



VALTIOL-LA PA-

REMMIN

EIOSAA

SANOA


YHTÄ HY-VIN

Kuvio n3.

N

VALTIO vs. YKSITYINEN TYÖNANTAJA: KUMMAN PALVELUKSESSA ERI TEKIJÄTTOTEUTUVAT PAREMMIN (%).

NUORVÄES

NUORVÄES

NUORVÄES

NUORVÄES

NUORVÄES

NUORVÄES

NUORVÄES

NUORVÄES

NUORVÄES

NUORVÄES

NUORVÄES

NUORVÄES

NUORVÄES

NUORVÄES

NUORVÄES

NUORVÄES

NUORVÄES

NUORVÄES

NUORVÄES

0 25 50 75 100

65

1414

6658

610

812

55

23

1411

67

33

33

3029

4434

1112

22

67

1619

44

1516

1121

2427

2029

3643

2630

4446

3943

3036

3943

3138

3440

4244

2736

4550

2225

2224

3533

3643

4253

1211

1513

1010

1313

1412

2017

1714

1816

2417

1715

1713

1814

2323

2316

1612

2218

1815

3220

2718

7162

4747

33

4534

5246

3131

4240

3837

3033

4944

4744

1014

68

2222

6061

5051

3132

2833

1614


VALTIOL-LA PA-

REMMIN

EIOSAA

SANOA


YHTÄ HY-VIN



Työhyvinvoinnin toteutuminen

Toiminnan tehokkuus

Henkilöstön sitoutuminen työpaikkaan ja työtehtäviin



Palkkaus ja palkkakehitys

Työpaikkojen varmuus ja pysyvyys


Työilmapiiri




Henkilöstön työmotivaatio

Mahdollis. ammattitaidon ja itsensä kehittämiseen

Mahdoll. vaikuttaa laajemmin yhteiskun. kehitykseen

Mahdoll. hyödyntää joustavia työtapoja e. etätyöm.

Mahd. joustavasti yhteensov. työ- ja yksityiselämän v.


Kuvio n3v. VALTIO vs. YKSITYINEN TYÖNANTAJA: NUORTEN KOULUTETTUJEN JA KOKO VÄESTÖN ARVIOT(%).

NAISETMIEHET

NAISETMIEHET

NAISETMIEHET

NAISETMIEHET

NAISETMIEHET

NAISETMIEHET

NAISETMIEHET

NAISETMIEHET

NAISETMIEHET

NAISETMIEHET

NAISETMIEHET

NAISETMIEHET

NAISETMIEHET

NAISETMIEHET

NAISETMIEHET

NAISETMIEHET

NAISETMIEHET

NAISETMIEHET

NAISETMIEHET

0 25 50 75 100

74

1315

6272

66

611

38

23

1316

58

15

15

2439

4049

815

22

57

1616

17

1417

1210

2129

2217

3339

2527

4444

4334

3426

4138

3033

3828

4638

2924

4347

2518

2123

3535

3734

4143

1310

1713

128

1511

1612

2217

1717

1916

2621

1717

1814

1817

2520

2519

2011

2419

2017

3529

2824

6775

5043

42

4644

5450

3231

3846

3543

2833

5245

4353

126

67

2320

5368

4951

2932

2630

1615


VALTIOL-LA PA-

REMMIN

EIOSAA

SANOA


YHTÄ HY-VIN



Työhyvinvoinnin toteutuminen

Toiminnan tehokkuus

Henkilöstön sitoutuminen työpaikkaan ja työtehtäviin



Palkkaus ja palkkakehitys

Työpaikkojen varmuus ja pysyvyys


Työilmapiiri




Henkilöstön työmotivaatio

Mahdollis. ammattitaidon ja itsensä kehittämiseen

Mahdoll. vaikuttaa laajemmin yhteiskun. kehitykseen

Mahdoll. hyödyntää joustavia työtapoja e. etätyöm.


Kuvio n3s.

N

VALTIO vs. YKSITYINEN TYÖNANTAJA: MIESTEN JA NAISTEN ARVIOT (%).

Mahd. joustavasti yhteensov. työ- ja yksityisel. v.

64

47

41

35

34

34

34

33

32

32

31

31

31

30

30

29

27

27

26

26

25

25

25

24

24

23

22

21

17

16

16

15

15

15

14

13

11

8

7

0

12

Palkkataso valtiollaTyöviihtyvyys

Henkinen ilmapiiriUralla etenemismahdollisuudet valtion palveluksessa

Valtion yleinen maine ja arvostus työnantajanaMahdollisuudet ammattitaidon ja itsensä kehittämiseen

Hyvän työsuorituksen palkitseminenKyky houkutella henkilöstöä palvelukseensa

Henkilöstön vaikutusmahdollisuudet omaan työhönsäTyötehtävien vaihtelevuus ja monipuolisuus

Henkilökuntaedut valtion palveluksessaValtion työaikojen joustavuus

Työtehtävien mielenkiintoisuusMahd. joustavasti yhteensovittaa työ- ja yksityiselämän vaat.


Henkilöstön tasapuolinen kohteluEri ikäisten työntekijöiden tasapuolinen kohtelu

Työtehtävien henkinen palkitsevuusValtion työpaikkojen pysyvyys ja varmuus

Toiminnan tehokkuusSukupuolten tasa-arvon toteutuminen

Mahdollisuus hyödyntää joustavia työtapoja e. etätyömahd.Viestintä valtiosta työnantajana

Työolosuhteet ja -välineet yleensäEsimiestoiminta ja johtaminen

Lomaedut valtion palveluksessaTyönantajan ja henkilöstön neuvottelusuhteet

Henkilöstön samaistuminen työpaikan tavoitteisiinHenkilöstön palvelukyky ja työn laatu

Henkilöstön sitoutuminen työpaikkaan ja työtehtäviinRiittävästi valtaa ja vastuuta

Esimiespalautteen saaminen työssäHenkilöstön ammattitaito

Mahdollis. tuloksen aikaansaamiseen ja kykyjen käyttöönTyötehtävien haasteellisuus

Työtehtävien itsenäisyysTyötehtävien kansainvälisyys

Mahdollisuus vaikuttaa laajemmin yhteiskunn. kehitykseenEi mitään

Ei osaa sanoa0 20 40 60 80



MITÄ VALTION TYÖNANTAJAKUVAN OSA-ALUEITA PITÄISI ERITYISESTI PARANTAA, JOTTA SE OLISI HOUKUTTELEVAMPI (monivalintakysymys, %).

N

Kuvio n4.

-9

-7-3

-3-2

-1

-1-1

-1-1

-1

-10

11

1

12

22

22

2

23

33

3

33

44

5

55

55

6

99

10TyöviihtyvyysTyötehtävien mielenkiintoisuus

Lomaedut valtion palveluksessaMahd. joustavasti yhteensovittaa työ- ja yksityiselämän vaat.

Sukupuolten tasa-arvon toteutuminenTyöolosuhteet ja -välineet yleensä

Henkilökuntaedut valtion palveluksessaTyötehtävien vaihtelevuus ja monipuolisuus

Henkinen ilmapiiriPalkkataso valtiolla

Kyky houkutella henkilöstöä palvelukseensaMahdollisuus vaikuttaa laajemmin yhteiskunn. kehitykseen

Työtehtävien kansainvälisyysMahdollisuudet ammattitaidon ja itsensä kehittämiseen

Eri ikäisten työntekijöiden tasapuolinen kohteluTyötehtävien henkinen palkitsevuus

Viestintä valtiosta työnantajanaKiireen hallinta, työssä jaksaminen

Uralla etenemismahdollisuudet valtion palveluksessaMahdollisuus hyödyntää joustavia työtapoja e. etätyömahd.

Valtion yleinen maine ja arvostus työnantajanaValtion työaikojen joustavuus

Valtion työpaikkojen pysyvyys ja varmuusTyöhyvinvoinnin toteutuminen

Toiminnan tehokkuusHenkilöstön sitoutuminen työpaikkaan ja työtehtäviin

Riittävästi valtaa ja vastuutaTyötehtävien haasteellisuus

Henkilöstön tasapuolinen kohteluHenkilöstön samaistuminen työpaikan tavoitteisiin

Hyvän työsuorituksen palkitseminenTyötehtävien itsenäisyys

Henkilöstön palvelukyky ja työn laatuHenkilöstön ammattitaito

Työnantajan ja henkilöstön neuvottelusuhteetEi mitään

Ei osaa sanoaHenkilöstön vaikutusmahdollisuudet omaan työhönsä

Mahdollis. tuloksen aikaansaamiseen ja kykyjen käyttöönEsimiestoiminta ja johtaminen

Esimiespalautteen saaminen työssä-40 -30 -20 -10 0 10 20 30 40



Mainitsee useammin:

Kuvio n4v.

N/V

MITÄ VALTION TYÖNANTAJAKUVAN OSA-ALUEITA PITÄISI ERITYISESTI PA-RANTAA: NUORET KOULUTETUT vs. KOKO VÄESTÖ (asian maininneiden osuuk-sien erotukset, %).

NUORETVÄESTÖ

-3

-2-2

-1-1

-1

00

23

3

33

44

4

45

55

67

7

79

910

10

1011

1112

12

1315

1617

18

1924

24Eri ikäisten työntekijöiden tasapuolinen kohteluSukupuolten tasa-arvon toteutuminen


Henkilöstön vaikutusmahdollisuudet omaan työhönsäHenkilöstön tasapuolinen kohtelu

Mahdollisuudet ammattitaidon ja itsensä kehittämiseenMahd. joustavasti yhteensovittaa työ- ja yksityiselämän vaat.

Työolosuhteet ja -välineet yleensäHenkinen ilmapiiri

Mahdollisuus hyödyntää joustavia työtapoja e. etätyömahd.Valtion työpaikkojen pysyvyys ja varmuus

Työtehtävien vaihtelevuus ja monipuolisuusHenkilökuntaedut valtion palveluksessa

Työtehtävien henkinen palkitsevuusTyöviihtyvyys

Valtion yleinen maine ja arvostus työnantajanaTyötehtävien mielenkiintoisuus

Työnantajan ja henkilöstön neuvottelusuhteetValtion työaikojen joustavuus

Viestintä valtiosta työnantajanaMahdollisuus vaikuttaa laajemmin yhteiskunn. kehitykseen

Lomaedut valtion palveluksessaTyötehtävien haasteellisuus

Henkilöstön sitoutuminen työpaikkaan ja työtehtäviinHenkilöstön samaistuminen työpaikan tavoitteisiin

Riittävästi valtaa ja vastuutaHenkilöstön palvelukyky ja työn laatu

Esimiestoiminta ja johtaminenUralla etenemismahdollisuudet valtion palveluksessa

Kyky houkutella henkilöstöä palvelukseensaHenkilöstön ammattitaito

Mahdollis. tuloksen aikaansaamiseen ja kykyjen käyttöönEsimiespalautteen saaminen työssä

Toiminnan tehokkuusPalkkataso valtiolla

Hyvän työsuorituksen palkitseminenEi mitään

Työtehtävien itsenäisyysEi osaa sanoa

Työtehtävien kansainvälisyys-40 -30 -20 -10 0 10 20 30 40



Mainitsee useammin:

Kuvio n4s.

N

MITÄ VALTION TYÖNANTAJAKUVAN OSA-ALUEITA PITÄISI ERITYISESTI PA-RANTAA: MIEHET vs. NAISET (asian maininneiden osuuksien erotukset, %).

NAISETMIEHET

-11

-8-8

-7-7

-6

-6-6

-5-5

-4

-3-3

-3-2

-2

-1-1

-10

00

0

00

11

1

23

34

4

56

66

6

1011

11Henkinen ilmapiiriKiireen hallinta, työssä jaksaminen

Sukupuolten tasa-arvon toteutuminenValtion yleinen maine ja arvostus työnantajanaEri ikäisten työntekijöiden tasapuolinen kohtelu

Henkilöstön tasapuolinen kohteluTyötehtävien vaihtelevuus ja monipuolisuus

Ei osaa sanoaTyöhyvinvoinnin toteutuminen

Mahdollisuus vaikuttaa laajemmin yhteiskunn. kehitykseenTyöolosuhteet ja -välineet yleensä

Mahdollisuudet ammattitaidon ja itsensä kehittämiseenTyötehtävien henkinen palkitsevuus

Riittävästi valtaa ja vastuutaHenkilöstön ammattitaito

Valtion työpaikkojen pysyvyys ja varmuusValtion työaikojen joustavuusTyötehtävien haasteellisuus

TyöviihtyvyysHenkilöstön palvelukyky ja työn laatu

Työtehtävien mielenkiintoisuusEi mitään

Työtehtävien kansainvälisyysEsimiestoiminta ja johtaminen

Lomaedut valtion palveluksessaMahdollis. tuloksen aikaansaamiseen ja kykyjen käyttöön

Mahd. joustavasti yhteensovittaa työ- ja yksityiselämän vaat.Henkilöstön samaistuminen työpaikan tavoitteisiin

Uralla etenemismahdollisuudet valtion palveluksessaHenkilöstön vaikutusmahdollisuudet omaan työhönsä

Työnantajan ja henkilöstön neuvottelusuhteetEsimiespalautteen saaminen työssä

Mahdollisuus hyödyntää joustavia työtapoja e. etätyömahd.Henkilökuntaedut valtion palveluksessa

Toiminnan tehokkuusViestintä valtiosta työnantajana

Kyky houkutella henkilöstöä palvelukseensaTyötehtävien itsenäisyys

Henkilöstön sitoutuminen työpaikkaan ja työtehtäviinHyvän työsuorituksen palkitseminen

Palkkataso valtiolla-40 -30 -20 -10 0 10 20 30 40



Mainitsee useammin:

N

Kuvio n4i.

YLI 24V ALLE 25 V

MITÄ VALTION TYÖNANTAJAKUVAN OSA-ALUEITA PITÄISI ERITYISESTI PA-RANTAA: ALLE 25-VUOTIAAT vs.YLI 24-VUOTIAAT (asian maininneiden osuuksien erotukset, %).

Yksityiset palvelutValtio

Yksityinen teollisuusKunnat

Järjestöt, säätiöt tai vastaav.0 25 50 75 100

27

19

22

16

12

36

39

27

32

23

4

3

7

4

8

30

37

30

40

45

2

2

14

8

12



OTTAISI VAR-

MASTI

MELKO VAR-

MASTI

EIOSAA

SANOA

SAAT-TAISI

OTTAA

EI OT-

TAISI

Kuvio n5. SUHTAUTUMINEN ERI ALOILTA TARJOTTUIHIN TYÖPAIK-KOIHIN (nuoret koulutetut, %).

N

NUORVÄES

NUORVÄES

NUORVÄES

NUORVÄES

NUORVÄES

0 25 50 75 100

1619

1921

128

2216

2717

3232

3933

2323

2730

3632

46

35

89

77

46

4034

3734

4543

3031

3037

810

27

1216

1416

28


OTTAISI VAR-

MASTI

MELKO VAR-

MASTI

EIOSAA

SANOA

SAAT-TAISI

OTTAA

EI OT-

TAISI

Kunnat

Valtio

Järjestöt, säätiöt tai vastaavat

Yksityinen teollisuus

Yksityiset palvelut


Kuvio n5v. SUHTAUTUMINEN ERI ALOILTA TARJOTTUIHIN TYÖPAIKKOI-HIN: NUORET KOULUTETUT vs. KOKO VÄESTÖ (%).

N/V

NAISETMIEHET

NAISETMIEHET

NAISETMIEHET

NAISETMIEHET

NAISETMIEHET

0 25 50 75 100

2110

2116

158

1925

3122

3727

4235

2817

2431

3735

18

15

511

68

18

3646

3442

4347

3130

2832

610

22

817

197

23


OTTAISI VAR-

MASTI

MELKO VAR-

MASTI

EIOSAA

SANOA

SAAT-TAISI

OTTAA

EI OT-

TAISI

Kunnat

Valtio


Yksityiset palvelut


N

Kuvio n5s.

Järjestöt, säätiöt tai vast.

SUHTAUTUMINEN ERI ALOILTA TARJOTTUIHIN TYÖPAIK-KOIHIN: MIEHET vs. NAISET (%).

ALLE 25VYLI 24V

ALLE 25VYLI 24V

ALLE 25VYLI 24V

ALLE 25VYLI 24V

ALLE 25VYLI 24V

0 25 50 75 100

1516

1918

1113

1825

2727

3927

4237

2523

3025

4430

44

42

96

86

44

3743

3342

4743

3031

2436

510

31

815

1513

23


OTTAISI VAR-

MASTI

MELKO VAR-

MASTI

EIOSAA

SANOA

SAAT-TAISI

OTTAA

EI OT-

TAISI

Kunnat

Valtio


Yksityiset palvelut


N

Kuvio n5i.

Järjestöt, säätiöt tai vast.

SUHTAUTUMINEN ERI ALOILTA TARJOTTUIHIN TYÖPAIK-KOIHIN: ALLE 25-VUOTIAAT vs. YLI 24-VUOTIAAT (%).

58

42

34

30

29

23

22

18

7

6

Yliopistot ja korkeakoulutMinisteriöt

Valtion liiketoimintayksikötPoliisi

Maanpuolustus- ja rajavartiointiTyövoima- ja elinkeinopalvelutTuomioistuimet (oikeuslaitos)

Valtiovarainhoito (mm. verolaitos)Ei mikään ole houkutteleva

Ei osaa sanoa0 20 40 60 80



MITKÄ VALTION TOIMIALAT OVAT HOUKUTTELE-VIA TYÖNANTAJINA (monivalintakysymys, %).

N

Kuvio n6.

116

127

1918

2222

2323

3029

2830

3434

3742

4158Yliopistot ja korkeakoulut

Ministeriöt

Valtion liiketoimintayksiköt

Poliisi

Maanpuolustus- ja rajavartiointi

Työvoima- ja elinkeinopalvelut

Tuomioistuimet (oikeuslaitos)

Valtiovarainhoito (mm. verolaitos)

Ei mikään ole houkutteleva

Ei osaa sanoa

0 20 40 60 80



Kuvio n6v.

N/V

NUORETVÄESTÖ

MITKÄ VALTION TOIMIALAT OVAT HOUKUTTELE-VIA TYÖNANTAJINA: NUORET KOULUTETUT vs. KOKO VÄESTÖ (%).

66

77

2214

3623

1826

1528

4526

2932

4540


Ministeriöt

Poliisi







Ei osaa sanoa

0 20 40 60 80


Valtion työnantajakuva 2009N

Kuvio n6s.

NAISETMIEHET

MITKÄ VALTION TOIMIALAT OVAT HOUKUTTELE-VIA TYÖNANTAJINA: MIEHET vs. NAISET (%).

67

77

2015

2024

2125

3025

2634

4028

4340


Ministeriöt


Poliisi






Ei osaa sanoa

0 20 40 60 80


Valtion työnantajakuva 2009N

Kuvio n6i.

ALLE 25VYLI 24V

MITKÄ VALTION TOIMIALAT OVAT HOUKUTTELE-VIA TYÖNANTAJINA: ALLE 25-VUOTIAAT vs.YLI 24-VUOTIAAT (%).

Nuoret koulutetut

Nuoret koulutetut

Nuoret koulutetut

Nuoret koulutetut0 25 50 75 100

9

29

3

2

42

41

20

18

35

20

39

54

13

8

31

20

1

2

7

5

TÄYSINSAMAAMIELTÄ

JOKSEEN-KIN SAMAA

MIELTÄVAIKEASANOA

JOKSEEN-KIN ERIMIELTÄ

TÄYSINERI

MIELTÄ

A)

B)

C)

D)


"VALTION PALVELUKSEEN ON VAIKEA PÄÄSTÄ, MUTTA HELP- POA OLLA" (%)

"SANONTA 'VALTION LEIPÄ ON PITKÄ JA KAPEA' EI PIDÄ ENÄÄ TÄYSIN PAIKKAANSA, SILLÄ PALKKATASO VALTIOLLA ON KÄY- TÄNNÖSSÄ YHTÄ KORKEA JA TYÖSUHDETURVA YHTÄ EPÄ- VARMA KUIN YKSITYISELLÄKIN SEKTORILLA" (%)


SUHTAUTUMINEN VALTIOTYÖNANTAJAA KOSKEVIIN VÄITTÄMIIN (%).

"MONET VALTION VIRASTOT JA LAITOKSET TARVITSEVAT LI- SÄÄ HENKILÖSTÖÄ, JOTTA NE VOISIVAT PALVELLA KANSALAI- SIA PAREMMIN" (%)

"VALTIO ON ESIMERKILLISEN HYVÄ TYÖNANTAJA HENKILÖS- TÖPOLITIIKAN TOTEUTTAMISESSA JA HENKILÖSTÖN KOHTE- LUSSA" (%)

N

Kuvio n7.

NuoretVäestö

NuoretVäestö

NuoretVäestö

NuoretVäestö

0 25 50 75 100

912

2923

39

23

4242

4141

2032

1821

3532

2022

3927

5446

1313

812

3127

2023

11

22

76

56

TÄYSINSAMAAMIELTÄ

JOKSEEN-KIN SAMAA

MIELTÄVAIKEASANOA


TÄYSINERI

MIELTÄ

A)

B)

C)

D)







N/V

Kuvio n7v. SUHTAUTUMINEN VALTIOTYÖNANTAJAA KOSKEVIIN VÄITTÄMIIN: NUORET KOULUTETUT vs. KOKO VÄES-TÖ (%).

NaisetMiehet

NaisetMiehet

NaisetMiehet

NaisetMiehet

0 25 50 75 100

611

3323

24

22

4736

4141

2317

1818

3436

2119

4334

5553

1215

513

3031

2119

11

3

213

37

TÄYSINSAMAAMIELTÄ

JOKSEEN-KIN SAMAA

MIELTÄVAIKEASANOA


TÄYSINERI

MIELTÄ

A)

B)

C)

D)







N

Kuvio n7s. SUHTAUTUMINEN VALTIOTYÖNANTAJAA KOSKEVIIN VÄITTÄMIIN: MIEHET vs. NAISET (%).

Alle 25vYli 24v

Alle 25vYli 24v

Alle 25vYli 24v

Alle 25vYli 24v

0 25 50 75 100

610

3127

33

31

4242

4338

2121

2116

4031

2120

4731

5554

1016

313

2436

1723

21

22

49

45

TÄYSINSAMAAMIELTÄ

JOKSEEN-KIN SAMAA

MIELTÄVAIKEASANOA


TÄYSINERI

MIELTÄ

A)

B)

C)

D)







N

Kuvio n7i. SUHTAUTUMINEN VALTIOTYÖNANTAJAA KOSKE-VIIN VÄITTÄMIIN: ALLE 25-VUOTIAAT vs.YLI 24-VUO-TIAAT (%).

valtion työnantajakuva 2009työnantajakuva+2009_korkeasti... · valtio sijoittuu vertailun...

Documents