Vammaisten ihmisoikeudet

pääsihteeri Pirkko Mahlamäki

Vammaisfoorumi ry

Vammaisfoorumi ry.

Vammaisjärjestöjen yhteinen ääni

28 kansallisen vammaisjärjestön ja niiden

320.000 vammaisen jäsenen muodostama yhteistyöelin

Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry Aivovammaliitto ry Autismi- ja Aspergerliitto ry

Epilepsialiitto ry Förbundet De Utvecklingsstördas Väl rf Finlands Svenska Handikappforbund rf

Förbundet Finlands Svenska synskadade rf

Harvinaiset-verkostoHengitysliitto Heli ryHeta-liitto ryInvalidiliitto Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Kehitysvammaliitto ry Kuuloliitto ry

Vammaisfoorumin jäsenet

Kuurojen Liitto ry Kynnys ry Lihastautiliitto ry Me itse ry

Mielenterveyden Keskusliitto ry Näkövammaisten Keskusliitto ry

Psoriasisliitto rySotainvalidien Veljesliitto ry Suomen CP-liitto ry Suomen Diabetesliitto ry Suomen Kuurosokeat ry Suomen MS-liitto ry Suomen Polioliitto ry Suomen Reumaliitto ry

Toimintatarkoitus

• edistää vammaisten ihmisten tasa-arvoa ja yhdenvertaisen osallistumisen mahdollisuuksia yhteiskunnassa vammaisjärjestöjen yhteistyön avulla

• edustaa Suomen vammaisjärjestöjä kansallisessa ja kansainvälisessäyhteistyössä

Foorumin toimintaa

• tiedonvälittäjä /• vaikuttaja• kootaan resurssit /verkostoituminen• keskeiset yhteiset teemat

Muuttuva vammaisuuskäsite

• mitä on vammaisuus ?

• paradigman muutos – medikaalinen ja sosiaalinen näkökulma

• kohti vammaisuuden käsittelyä ihmisoikeuskysymyksenä

• täysi osallistuminen ja tasa-arvo politiikan tavoitteena

yhdenvertaisuus – yhdenvertaisten mahdollisuuksien turvaaminen

• KESKENERÄISTÄ YHDENVERTAISUUTTA

• esteellisyys ja asenteet

• Asenteista ja tietämättömyydestä johtuvaa syrjintää ja eriarvoiseen asemaan asettamista esiintyy

Haasteet

• Alueellinen eriarvoisuus

• tulkinnanvaraisuus

• määrärahavaje ja alibudjetointi – vammaisia koskevan lainsäädännön

toteutuksessa, – yleisissä palveluissa, vammaispalveluissa,– työllisyysasioissa, koulutukseen,oppimiseen

ympäristön esteellisyyteen liittyvissä asioissa.

Lisää haasteita

• pakottavan lainsäädännön tarve ja siihen liittyen

• sanktioiden tarve

Pakottavan lainsäädännön puute vaikeuttaa esteettömyyden ja saavutettavuuden toteutumista.

Asenteista

• Asenneilmastossa on tapahtunut muutosta• Vammaisten ja vammattomien lasten ja

nuorten kohtaamiset päiväkodeissa, kouluissa ja vapaa-aikana ovat muuttaneet asenteita positiivisesti.

• Koulujen suvaitsevaisuuskasvatuksella on ollut vaikutusta myönteisemmän asenteen muodostumisessa vammaisia ihmisiä kohtaan.

vielä paljon tehtävää

• Vammaisia henkilöitä pidetään edelleen ”kohteina” ja ihmisinä, jotka viihtyvät pelkästään omissa ryhmissään. Vammaisista ihmisistä on stereotyyppinen ja homogeeninen kuva. Heidät nähdään yhdenmukaisena ryhmänä.

• Vammaisia ihmisiä ei nähdä yksilöinä tarpeineen, ominaisuuksineen, rooleineen ja elämäntilanteineen.

• Asenneilmapiirissä tapahtui notkahdus 90-luvun laman myötä.

Avainkäsitteitä

Vammaisuus- Vammaisten henkilöiden mahdollisuuksien

yhdenvertaistamista koskevat yleisohjeet, Standard Rules, hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa(20.12.1993)

- YK:n yleiskokous hyväksyi New Yorkissa vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen ja sen yksilövalitusta koskevan valinnaisen pöytäkirjan (13.12.2006)

- Euroopan neuvoston vammaispoliittinen toimintaohjelma (2006)

Vammaisyleissopimus

• YK:n yleiskokous hyväksyi vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen sekä lisäpöytäkirjan tekstit 13. 12.2006

• Sopimus on ensimmäinen 2000-luvulla tehty kattava ihmisoikeussopimus

• Sopimus avattiin allekirjoituksille 30.3.2007. Tällä hetkellä 144 jäsenvaltiota on allekirjoittanut ja 85 ratifioinut sen.

• Valinnaisen lisäpöytäkirjan on allekirjoittanut 88 ja ratifioinut 52 jäsenvaltiota

• 20 jäsenvaltion ratifiointi tarvitaan ennen sopimuksen astumista voimaan – tapahtui 3.5.2008

YK:n vammaisyleissopimuksen merkitys?

” tämä on sopimus, jota ei olisi pitänyt tarvita, koska vammaisilla henkilöillä on samat oikeudet kuin kenellä muulla tahansa.”

Ad Hoc kokouksen puheenjohtaja suurlähettiläs Don MacKay

Todellisuus on jotain muuta

• Vammaiset henkilöt niin Suomessa kuin kaikkialla muuallakin Euroopassa ja maailmassa kohtaavat jatkuvasti syrjintää ja epätasa-arvoista kohtelua elämän kaikilla alueilla.

• Yleisissä palveluissa, vammaispalveluissa, terveydenhuollossa, työllisyysasioissa sekä koulutukseen, oppimiseen ja ympäristön saavutettavuuteen liittyvissä asioissa.

Yleissopimuksen lähtökohdat

• täydentää jo voimassaolevia YK:n ihmisoikeussopimuksia

• vahvistaa jo olemassa olevien oikeuksien toteutumista vammaisten henkilöiden osalta

• syrjinnän kielto

• positiivinen erityiskohtelu on hyväksyttävää tasa-arvon saavuttamiseksi

Ihmisoikeusasiakirja – sosiaalinen kehitys on vahvasti mukana

• Sopimuksella vahvistetaan, että kaikki ihmisoikeudet ja perusvapaudet kuuluvat kaikille vammaisille henkilöille ja heidän on voitava nauttia niistä.

• Sopimuksen kautta selkeytetään sitä miten kaikki oikeudet koskevat myös vammaisia henkilöitä ja tunnistetaan alueita, joilla mukautukset ovat tarpeen, jotta vammaiset henkilöt voivat myös tehokkaasti käyttää heille kuuluvia oikeuksia ja vapauksia.

• Sopimuksessa tunnistetaan niitä alueita, joilla vammaisten henkilöiden oikeuksia on loukattu ja

• oikeuksien turvaamista on vahvistettava.

1 - TARKOITUS

Edistää, suojella ja taata

kaikille vammaisille henkilöille täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti kaikki ihmisoikeudet ja perusvapaudet,

sekä edistää vammaisten henkilöiden synnynnäisen arvon kunnioittamista.

3 - Yleiset periaatteet

• Henkilöiden synnynnäisen arvon, yksilöllisen itsemääräämisoikeuden, mukaan lukien vapaus tehdä omat valintansa, ja riippumattomuuden kunnioittaminen

• Yhdenvertaisuus• Täysimääräinen ja tehokas osallistuminen ja

osallisuus yhteiskuntaan• Erilaisuuden kunnioittaminen ja vammaisten

henkilöiden hyväksyminen osana ihmisten monimuotoisuutta ja ihmiskuntaa

Yleiset periaatteet - jatkoa

• Mahdollisuuksien yhdenvertaisuus

• Esteettömyys ja saavutettavuus

• Miesten ja naisten välinen tasa-arvo

• Vammaisten lasten kehittyvien kykyjen ja sen kunnioittaminen, että heillä on oikeus säilyttää identiteettinsä

Toteutuksen haasteet

- esteettömyys

- tukitoimien tarve

- kohtuulliset mukautukset

- asenteiden muutos

Muutostarpeet Suomessa

• Tarvitaan lainmuutoksia useisiin sopimuksen tarkoituksen toteutumisen kannalta keskeisiin artikloihin liittyen.

• Korostettava sopimuksen viidessä ensimmäisessä artiklassa, erityisesti artikloissa 4 - yleiset velvoitteet - sekä 5 – tasa-arvo ja yhdenvertaisuus – olevia periaatteita ja lähtökohtia. Ne on otettava huomioon, kun tarkastellaan lainmuutostarpeita sekä niitä keinoja, joita on käytettävissä tietoisuuden lisäämiseen vammaisten henkilöiden oikeuksista ja sitä kautta myös asenteiden muuttamiseen myönteisemmiksi vammaisuutta kohtaan.

Paradigman muutos

• Yleissopimuksen kautta asenteet ja lähestymistavat vammaisia kohtaan muuttuvat.

• Vammaiset henkilöt eivät enää ole pelkästään hyväntekeväisyyden, lääkehoidon tai sosiaaliturvan kohteita;

• oikeuksien haltijoita “subjekteja”, jotka voivat vaatia oikeuksiaan ja tehdä omaa elämäänsä koskevia päätöksiä vapaasti ja tietoon perustuvan suostumuksen nojalla, oman yhteiskuntansa aktiivisia jäseniä.

• Yleissopimuksella tunnustetaan vammaisten henkilöiden luovuttamaton ihmisarvo.

Mitä vammaisuus on?

• Yleissopimus ei määrittele vammaisuutta • Johdantolausekkeessa todetaan:

– ‘vammaisuus on kehittyvä käsite ja että vammaisuus on seurausta vuorovaikutuksesta vammaisten henkilöiden sekä asenteista ja ympäristöstä johtuvien esteiden välillä, joka estää näiden henkilöiden täysimääräisen ja tehokkaan osallistumisen yhteiskuntaan yhdenvertaisesti muiden kanssa’

• Yleissopimuksen 1. artiklassa todetaan: – ‘Vammaisiin henkilöihin kuuluvat ne, joilla on sellainen pitkäaikainen

ruumiillinen, henkinen, älyllinen tai aisteihin liittyvä vamma, jonka vuorovaikutus erilaisten esteiden kanssa voi estää heidän täysimääräisen ja tehokkaan osallistumisensa yhteiskuntaan yhdenvertaisesti muiden kanssa’.

Vammaisuuskäsitteestä

• Määritelmä on artiklassa yleinen tarkoitus • Se ei ole kattava, suljettu lista – vammaisiin henkilöihin

“kuuluvat” – ainoastaan minimi• Kansallisesti voidaan käyttää laajempaa määritelmää:

– sisällyttää ajallisesti lyhyemmän keston tilanteet– sisällyttää erillinen viittaus esim. psykososiaalisiin vammoihin

• Yleissopimuksen fokus on syrjinnän torjumisessa. Esimerkiksi vammaton äiti, joka kokee syrjintää siksi että hänellä on vammainen lapsi voi saada suojaa syrjinnältä yleissopimuksen mukaan. (läheissyrjintä)

Vuorovaikutuksen seurauksena vammaisuutta

• Vammaisuus syntyy vuorovaikutuksen seurauksena ei-inklusiivisen yhteisön ja yksilön välillä :– Pyörätuolia käyttävillä voi olla vaikeuksia

työnsaannissa, kun rakennetun ympäristön esteet ovat tiellä

– Hyvin likinäköinen henkilö, joka ei saa käyttöönsä näkökykyä korjaavia linssejä, ei ehkä kykene selviytymään arjen toiminnoista. Jos hänellä olisi lasit käytössään, rajoitteita ei olisi.

Yleiset periaatteet:osallistuminen ja osallisuus

• Ovat tärkeitä siksi, että yksilön erityistarpeet tunnistetaan oikein ja hän voimaantuu

• Täysimääräinen ja tehokas osallistuminen ja osallisuus yhteiskuntaan tunnustetaan:– Yleisenä periaatteena (3. artikla)– Yleisenä velvoitteena (4. artikla)– Erillisenä oikeutena (29. ja 30. artiklat)

Yleiset periaatteet: syrjinnän kielto

• Ensisijaisesti suojaa syrjinnältä vammaisuuden perusteella

• Kielletty syrjintä sisältää välittömän ja välillisen syrjinnän

• Kohtuullisia mukautuksia on tehtävä: ‘’ tarvittaessa yksittäistapauksessa toteutettavia tarpeellisia ja asianmukaisia muutoksia ja järjestelyjä, joilla ei aiheuteta suhteetonta tai kohtuutonta rasitetta, ja joilla varmistetaan vammaisten henkilöiden mahdollisuus nauttia tai käyttää kaikkia ihmisoikeuksia ja perusvapauksia yhdenvertaisesti muiden kanssa

Esteettömyys ja saavutettavuus

• Tärkeä keinona inkluusion saavuttamiseen • Sekä yleinen periaate että itsenäinen artikla (9. artikla)• Esteettömyys ja saavutettavuus on turvattava mm:

– Oikeusjärjestelmän saavutettavuus (13. artikla)– Eläminen itsenäisesti ja osallisuus yhteisössä (19. artikla)– Tiedonsaanti (21.artikla)– Koulutus ( 24. artikla)– Terveys (25. artikla)– Kuntoutus (26. artikla)– Työ ja työllistyminen (27. artikla)– Rittävä elintaso ja sosiaaliturva (28. artikla )– Osallistuminen poliittiseen ja julkiseen elämään (29. artikla)– Osallistuminen kulttuurielämään, virkistys- ja vapaa-ajantoimintaan ja

urheiluun (30. artikla)

Täytäntöönpanon kansallinen valvonta - 33 artikla

Voimassa oleva lainsäädäntö huolimatta useista syrjinnänkielloista ei turvaa riittävällä tavalla vammaisten ihmisten oikeuksia eikä takaa riittäviä ja toimivia keinoja syrjintä- ja oikeuksien loukkaamistapauksiin puuttumiseksi. Tämän vuoksi tarvitaan lainsäädännön uudistamista ja yhtenäistämistä sekä valvonnan kehittämistä.

Keinoja valvonnan tehostamiseen

• Rikoslain täydentäminen

• Valvontaelin– Asiantuntemus – Resurssointi– Sopimuksessa velvoite osallistaa ja ottaa

mukaan vammaiset henkilöt ja heidän järjestönsä valvontaprosessissa täysimääräisesti.

Lisätietoa yleissopimuksesta:

United Nations Secretariat for the Convention on the Rights of Persons

with Disabilities

www.un.org/disabilitieswww.ohchr.org

enable@un.org

Kiitos !

Yhteystietoni:

• Posti: Vammaisfoorumi ry/ PL 30, 00030 IIRIS

• S-posti: pirkko.mahlamaki@nkl.fi

• Puh: GSM +358 44 567 9077

• Verkkosivu: www.vammaisfoorumi.fi

Työryhmä : Vammaisten ihmisoikeudet

Miten yleissopimuksen edustama muutos –

vammaisten osallistaminen ja osallisuuden edistäminen

Oikeuksien tehokas toteutuminen –

Miten nämä voisivat käytännössä näkyä siinä tavassa jolla muotoilemme vammaistutkimuksen kysymyksiä?

Osallistaminen ja osallisuus

• Ihmisoikeusnäkökulma esille – miten?

• Osallistava tutkimus

• Järjestöyhteistyö tutkimuksen saralla