vav viesti 2/2011

VAV 2. 2011 1

VAV OY: N A S U K A S L E H T I ! 2 .2011

www.vav.fi

Hyvää kesää!

2

ekovinkki

sisällysVAV Asunnot Oy:n kotisivu:

www.vav.!VAV-viesti ilmestyy neljä kertaa vuodessa ja se jaetaan VAV Asunnot Oy:n asuntoihin, johtaville luottamushenkilöille sekä yhteistyökumppaneille. Seuraava numero ilmestyy syksyllä 2011

Julkaisija: VAV Asunnot Oy, PL 39, 01301 VANTAAPäätoimittaja: Teija OjankoskiToimitussihteeri: Tuomas AlhoToimituskunta: Tuomas Alho, Timo Karén, Sanna Lesch, Jorma Manner, Tuula Montonen, Liisa Kälvälä, Erkki Nikkanen, Liisa Holmberg, Sari Pulkkinen jaJukka Halonen (Mediataju Oy)Kustantaja/Toteutus: Mediataju OyPL 20, 01391 VANTAAPuh: 040-550 5657jukka.halonen@mediataju.!Kansikuva: Mediataju Oy 2011Taitto: Matti Halonen, Mediataju OyKirjapaino:Kirjapaino Uusimaa, PorvooPainos: 10 500Osoitteenmuutokset:VAV Asunnot Oy

Asuinrakennuksen lämmitysenergian kulutuksesta jopa kolmannes menee käyttöveden lämmitysvedestä, kertoo Motiva. Siispä toimiin lämpimän veden säästämiseksi. Pesukone on yksi sellainen.

-koneet kuluttavat vettä vain puolet verrattuna 15 vuotta vanhoihin koneisiin. Myynnissä olevista pesukoneista löydät tietoa myös niiden energiatehokkuudesta.

kone on täynnä silloin, kun käsi mahtuu vielä pyykin päälle. Näin kone ottaa vähemmän vettä suhteessa pyykin määrään.

enemmän energiaa kuin että pesisit 40 asteessa. Tosin pyykinpesuko-

se myös tappaa mahdolliset bakteerit.

Energiaystävällistä pyykkäystä

2 Ekovinkki 3 Pääkirjoitus 4 Kaupunginjohtaja Paajanen eläkkeelle ”Vantaalla vahva tulevaisuus”

6 Löydä oma luottamushenkilösi 9 YTE-puheenjohtajiston yhteystiedot10 VAV:n hallitukseen asukasjäsenet Liisa Tilander ja Jari Keränen varsinaisiksi jäseniksi

12 Kerrostaloasukkaan tarkistuslista Mitä on hyvä huomioida kevään koittaessa?

14 Viertolaan uusi palvelutalo16 Riimukujalla panostetaan lasten turvallisuuteen18 Sahatien perusparannus valmistui Energiakulut laskevat puoleen

20 Käy kirpputorilla! Aarteita voi löytää tosi edullisesti

22 Vinkkejä yhteistilojen käyttöön23 Nimitysuutiset24 Isännöitsijöiden yhteystiedot

pääkirjoitussisällys

VAV 2. 2011 3

Asumista tutkitaan monelta eri kantilta. Mielenkiin-toinen tutkimussarka on asumisterveys, joka tutkimusmaailmassa on melko uusi termi. Asumis-terveydellä viitataan siihen, miten asuminen vaikuttaa suoraan terveyteen tai koettuun tervey-teen. Homekeskustelu on tästä varmasti ikävin ja tutuin esimerkki. Vuosikymmenten keskustelu hometaloista tai sienikasvustojen tuhoamista rakennuksista tai esimerkiksi liian kylmistä tai kuumista asunnoista ja niiden vaikutuksesta hyvinvointiin on saanut tutkijat tarttumaan aiheeseen ja etsimään faktoja keskustelun ja väitteiden tueksi tai kumoamiseksi. Asumisterveys on tärkeä asia, sillä jos asunto aiheuttaa merkittäviä terveyshaittoja, vaikutukset ulottuvat muillekin elämän ja yhteiskunnan alueille.

Kuopion yliopistossa on julkaistu aiheesta mielen-kiintoinen tutkimus, jossa verrattiin asumisterveyt-tä kerrostaloissa ja omakotitaloissa sekä sen mukaan oliko asunto omistus- vai vuokra-asunto ja sijaitsiko se keskusta-alueella vai sen ulkopuolella. Asumisterveyttä mitattiin seuraavilla asioilla: tilan kokeminen riittäväksi, kuinka usein asuntoa siivottiin, minkälaiseksi kokee sisäilman, asunnon lämpöolosuhteet talvella ja kesällä, liikenteen aiheuttama meluhaitta, vesi-, kosteus- ja homevau-riot sekä asunnossa tupakointi. Eli osa tutkittavista asioista oli sellaisia, joihin pystyi itse vaikuttamaan ja osaan taas ei.

Muutamat poiminnot tutkimuksesta tuovat esiin sekä asenne- että elämäntapaeroja eri asumis- ja hallintamuotojen välillä. Koko tutkimuksesta käy ilmi, että haja-asutusalueen omakotitaloissa ja omistusasunnoissa asuvat kokivat asumistervey-tensä parhaimpana. Asunnot koettiin talvella lämpimämmiksi ja kesällä viileämmiksi kuin kerros- ja vuokrataloissa asuvat ilmoittivat koke-vansa. Näissä myös siivottiin enemmän kuin muissa asunnoissa, eikä liikenteen melu häirinnyt elämää.

Asumisterveys oli silti hyvä myös vuokrataloissa, sillä Suomessa asutaan yleisesti hyvin ja jos tarkastelun laajentaa koskemaan koko maailmaa, niin asumme erinomaisesti. Yhteinen huolestuttava piirre kuitenkin oli sisäilman laatu: vain alle puoles-sa asunnoista se koettiin hyväksi ja vuokrakerrosta-loissa se oli kaikkein heikoin. Tutkimus ei kerro syitä

tilanteelle, mutta antaa aihetta tarkempaan tarkasteluun. Kiinteistön hyvällä huollolla ja hoidolla tilannetta voidaan vähän parantaa, mutta joskus syitä on vaikea löytää tai poistaa. Usein syynä on rakennustekninen ongelma, jonka kanssa on elettävä niin kauan kunnes vastassa on perus-korjaus tai rakennuksen purku. Sen verran jokainen voi kuitenkin vaikuttaa sisäilman laatuun, että pyyhkii pölyt useammin, imuroi ja lopettaa tupakoinnin sisätiloissa. Näissä asioissa vuokrata-loissa asuvat ovat tutkimuksen mukaan lepsumpia kuin omistusasunnossa asujat.

Lopuksi esitän lämpimät onnittelut kaikille vastava-lituille luottamushenkilöille! Olette tervetulleita tekemään yhteistyötä henkilökuntamme kanssa. Samalla kiitän kaikkia viime kaudella toimineita luottamushenkilöitä. Yhteistyö on sujunut hyvin, vaikka kaikkiin toiveisiin emme aina ole voineet-kaan vastata. Asukasdemokratia on ensisijaisesti asukkaiden keskinäistä yhteistyötä oman asumis-viihtyvyytensä ylläpitämiseksi ja parantamiseksi. VAV antaa sille eväitä ja tukea, mutta ei voi sitä asukkaiden puolesta toteuttaa. Toivotan kaikille luottamushenkilöille intoa ja iloa alkaneelle toimikaudelle! Tulevana kautena on luvassa monenlaista koulutusta sekä kaikille asukkaille että vain luottamushenkilöille, joten kannattaa seurata ilmoitustauluja, nettisivujamme ja tämän lehden myöhempiä julkaisuja.

Lämmintä ja miellyttävää kesää kaikille VAV:n asukkaille ja lukijoille!

Teija Ojankoski

Asumisen terveysvaikutuksia

4

!Teksti: Jukka Halonen!Kuva: Henrik Kettunen

VAV 2. 2011 5

”Vastapäätä istuu hyväntuulinen mies. Vantaan kaupunginjohtaja Juhani Paajasella on viimeinen työpäivä. Hän siirtyy kahdeksan vuoden urakan jälkeen eläkkeelle. Työura Vantaalla alkoi jo 1974 kaupunkisuunnittelun ja kunnallisteniikan suunnittelun parissa vuoteen 1990.”Silloin tulin ohjelmoimaan rakentamista

Vantaalle ja oikeastaan olen ollut siitä lähtien rakentamisen kanssa tekemisissä ja asuntorakentamisella on siinä ihan keskeinen rooli.””Vantaalla focus oli 1970 ja 80luvuilla

asuntorakentamisessa. Olin itse valmistemassa noin 7080 000 asukkaan aluerakentamissopimuksia, joilla Vantaata rakennettiin 1970, 1980 ja 1990 luvuilla. Silloin Vantaa oli lähiökaupunki. Tänne tultiin asumaan ja käytiin muualla töissä.”

Muuttunut kehityskuva

Vuonna 2003 kaupunginjohtajana aloittanut Paajanen sanoo, että nyt kehityskuva on muuttunut. 2000luvulla Vantaa on kasvanut isoksi ja vahvaksi kaupungiksi. Focus on siirtynyt työpaikkojen puolelle. Vantaan kehityksen kannalta elinkeinoelämän kehitys ja työpaikat on päällimmäisenä.”Asuntotuotannon tavoite on, että meillä

on jatkuva ja vakaa uusasuntotuotanto, joka on 2000 uuden asunnon vuosiluokkaa. Se tavoite on meille realistinen. Siitä merkittävä osa on ARAtuotantoa ja samalla keskeinen rooli VAV Asunnot Oy:llä, joka on se kaupungin oma asuntorakentaja. VAV voi keskittyä asuntojen rakentamiseen ja hoitamiseen sekä vastaamaan kaupungin roolista asuntotuotannossa. Ja hyvin siellä on asiat hoidettu.”

Eläkkeelle jäävä kaupunginjohtaja Juhani Paajanen:

Eläkkeelle jäävä Vantaan kaupunginjohtaja Juhani Paajanen uskoo vahvasti kaupungin tulevaisuuteen. Täällä tulee ole-maan sekä työpaikkoja että asuntoja. Vantaalla on vahvat

kasvun merkit.

”Vantaan kaupungillaon vahva tulevaisuus”

Rajoittavat tekijät

Tulevia vuosikymmeniä pohdittaessa Paajanen muistuttaa, että Vantaalla on useita ns. rajoitteita rakentamisessa. Lentokentän ja kaupungin halki menevien valtakunnan pääteiden melualueista ei päästä eroon. Myös luontokohteet rajoittavat rakentamista; lännessä Vantaanjokilaakso, idässä Sipoonkorpi.”Tulevaisuudessa meidän asuntotonttitarjontamme on rajallisempaa kuin esimerkiksi Espoossa. Tässä suhteessa Vantaa muuttuu entistä enemmän lähiökaupungista työpaikkakaupungiksi. Meillähän työpaikkaomava

raisuus on jo nyt 108 prosenttia meillä ja se nousee Suomen kaupungeista eniten tällä hetkellä.””Kehärata vielä parantaa tilannetta. Sekä radan varren uudet ja vanhat asemat ja niiden vaikutusalueet tulevat olemaan erittäin vahvoja asuntoalueita. Näille alueille pitää saada tasapuolinen asuntojakakautuma, että siellä on sekä omistus että vuokraasumista, jotta sosiaalinen ympäristö pysyy monipuolisena eikä tule minkäänlaisia keskittymiä. Me olemme onnistuneet tässä jo nyt aika hyvin.”Paajanen myös muistuttaa, että Vantaalla on vahvoja kaupunginosakeskuksia ja tuleva raideverkko yhdistää ne entistä paremmin toisiinsa yhtenäiseksi kaupungiksi.

”Kilpailukykyinen kaupunki”

Kun tonttimaata on rajoitetusti, pitäisikö siis rakentaa ylöspäin? Paajanen vastaa kyllä, erityisesti asemien lähialueilla. Siellä on rakennettava tehokkaasti, kauempana voi sitten olla väljempää. Vantaalla asumisen kirjo on varsin monipuolinen. Sotien jälkeen rakennettiin omakotialueita, sitten kerrostalolähiöitä, nyt balanssi on hyvä ja molempia rakentamalla se säilyy.”Liike kulkee nykyään myös niin, että

väen vanhetessa moni haluaa omakotitaloista kerrostaloihin lähelle palveluja.”Paajanen sanoo, että kaupunginjohtaja

työskentelee 24 tuntia vuorokaudessa ja 365 päivää vuorokaudessa. Kalenteri on joka päivä täynnä. Paajanen sanoo, että kaupunginjohtajalla on paljon valtaa nimenomaan valmistelupuolella. Se liittyy budjettiin ja strategiaan, jotka tapahtuvat kaupunginjohtajan valmistelussa. Toki valtuusto sitten päättää, raamien mukaan.”Tarvitaan luottamusta sekä poliittisen

järjestelmän että virkamiesten kanssa. Organisaatiossa on 12 000 työntekijää. Siinä täytyy osata delegoida asioita toimialajohtajille. Kaupunginjohtaja seuraa tätä kaikkea tietysti paljon.””Vantaa on vahva kaupunki. Jos euroop

palainen kehitys jatkuu, niin meidän asemamme on vahva ja tulevaisuus hyvä. Olemme kilpailukykyinen alue.””Nyt toteutettavat hankkeet, kehärata,

kehä kolmonen ja MarjaVantaa ovat varmistamassa ja vahvistamassa tulevaisuutta. Niiden avulla voidaan rakentaa kasvua, joka turvaa hyvinvointiyhteiskunnan säilymisen. Saadaan työtä ihmisille ja uusia asuntoja.” "

”Kaupunginjohtajanhomma on olluttyötä vuorotta”

6

osoite luottamushenkilö varaluottamushenkilö

Aamutie 8 / Iltatie 16 & 18 Leena Peltomaa Ari Makkonen

Ainonkuja 2 Marja Manninen Minna-Taina Keränen

Andersinkatu 2 Kalevi Kavander Jarmo Luostarinen

Antaksentie 21 Jarmo Luotonen Petri Leskelä

Apajakuja 7 Tapani Elo Raija Anttila

Arinatie 7 Erkki Nikkanen Kirsi Härmälä

Arinatie 9 Tea Virta Ei valittu.

Asolantie 22 Kari Tikka Hannu Parkkonen

Asterintie 24 Sami Hokkanen Johanna Turunen

Avaintie 2 Outi Nyman Tiina Kolehmainen

Eppiläntie 1–3 Kerstin Karpale Piia Tahvanainen

Esikkotie 3 Ei valittu. Ei valittu.

Esikkotie 7 Arja Kupias Airi Karlenius

Et.Rastitie 11 Ari Kinnunen Tuula Vivolin

Evästie 5, Konttitie 4 & 6, Paimenenkatu 19 Liisa Tilander Leila Palo-oja

Hakopolku 4 Ei valittu. Ei valittu.

Hakunilantie 58 Dragana Vuk"evi# Ali Taimouri

Hansinkatu 1–3 Eino Torikka Hannu Jukonen

Harppuunapolku 1 Pasi Kivimäki Maritta Kröger

Helmikuja 1 Ei valittu. Ei valittu.

Heporinne 1 Jari Lindh

Herttuantie 6 Kari Heinänen Arto Hurme

Huddingenpolku 2 Raili Outinen Niina Toivonen

Hyrräkuja 10 Jouni Matero Ei valittu.

Ilolantie 2 & 4 Jan-Erik Pirhonen Päivi Holmberg

Immonkuja 2 / Kylli-kintie 29 Seppo Toukkari Kauko Honkanen

Jäniksenkäpälä 11 Anna Poutanen Jaana Malinen

Kallioimarteentie 10 Anki Luukinen Mikko Kinnunen

Kalliotie 2 / Kimaratie 3 & 5 / Tukkilaisentie 22

Jorma Vilkman Mirja Torala

Kannuskuja 10 Esko Kekkonen Heli Vihanto

Kannuskuja 5 Rantasalmi Raimo Ei valittu.

Kannuskuja 8 Johanna Kallio Pekka Pietikäinen

Karhunkierros 1 a Ville Korhonen Lauri Kojo

Kastanjakuja 1 a Ei valittu. Ei valittu.

Keikarinkuja 2 Päivi Pietikäinen Sari Akiki

Kerkkäkuja 3 Marko Heikkilä Janne Lehtonen

Kerokuja 2 Hannu Ahonen Reijo Sipponen

Kerokuja 7 Anne Heikkinen Ei valittu.

Kielotie 25 Ei valittu. Ei valittu.

Kiitäjäntie 2–6 / Ko-rennontie 39 / Mehi-läisenpolku 17

Mirja Zacheus Kirsi Majoinen

Kirvelitie 2 Jorma Päivinen Raine Heinonen

Kirvisenkuja 1 Janne Vintturi Jaana Piitulainen

Kivikirveenkuja 4 Helinä Virtala Pirjo Tiilikainen

Knaapinkuja 6 Ei valittu. Ei valittu.

Koisotie 1 Ei valittu. Ei valittu.

luottamushenkilösi

VAV 2. 2011 7

Kolohonganreitti 4 / Merkkipuuntie 14 Hannele Jokela Teija Kosonen

Kortetie 1 Ei valittu. Ei valittu.

Krakankuja 2 Reijo Väänänen Martti Hongisto

Krakankuja 4 Jari Lahin Ei valittu.

Kukinkuja 8 Rauha Bollström Kauko Miettinen

Kuninkaanmäentie 104 Eija Eskelinen Ei valittu.

Kunnaantie 20 Ei valittu. Ei valittu.

Kylväjänkuja 7 Tuula Lindqvist Ei valittu.

Kyläkaskentie 2–6 Ei valittu. Ei valittu.

Kylämiehenkuja 2 Sari Vaahtokoski Jaana Karhu

Laaksotie 20 Hannele Raistakka Minna Kannusmäki

Lauhatie 7 Jukka Saarikoski Ei valittu.

Laukkarinne 8 Hanna Mäyrä Ei valittu.

Laulurastaanpolku 1–2 Rainer Niemistö Ei valittu.

Laurantie 11 Anita Lindeman Kari Rytimaa

Laurintie 41 Tuula Granlund Minna Raatikainen

Lautamiehentie 22–24 Jaana Ruuska Mati Mild

Lehmuspolku 3 Pentti Vihavainen Ei valittu.

Leikkitie 1 Pauli Järvinen Ilkka Rantanen

Leikkitie 2 Jukka Pennanen Arto Ruuth

Leiritie 6 Marjatta Parviainen Juhani Niemi

Liljatie 12 Anette Blomqvist Anne Väyrynen

Lippukuja 2 Miia Heikkinen Hannele Kukkanen

Linnustajankuja 1 Jari Keränen Raimo Suominen

Loikkokuja 1 Ari Larikka Ei valittu.

Luhtimäki 1 Ei valittu. Ei valittu.

Luhtimäki 2 Pirjo Suomalainen Juha Isosalo

Lummetie 11 Juhani Olenius Mirja Behm

Maalinauhantie 13 & 15 Riitta Ruohosto Ei valittu.

Maalinauhantie 14 Seija Uitto Pirjo Oravainen

Maalinauhantie 8 Seija Hänninen Kalevi Hintikka

Maalinauhantie 10 Tiina Sjövall Anne Viljamaa

Maalinauhantie 19 / Rajakentänkuja 5 Saastamoinen Tuula Liisa Viinanen

Maarinkunnaantie 13 Tiina Karvinen Pirjo Laakkonen

Maarinkunnaantie 19 Anne Sinkkonen Pirjo Ovaskainen

Maarukanrinne 5 Ei valittu. Ei valittu.

Maauuninkuja 2 Mervi Aunola Marko Turunen

Maitikkapolku 10 Irja Reinikainen Arja Pöntynen

Malvatie 1 & 4 Eija Hautamäki Katri Salin

Maratonkuja 6 Satu Nieminen Krista Laamanen

Markkulantie 24 Kristiina Vuolio Ei valittu.

Marsinkuja 1 & 4 Maija-Liisa Wessman Maarit Tuominen

Meripihkatori 2 Lauri Siljoranta Merja Ojala

Merjantie 10 Ei valittu. Ei valittu.

Merkkipuuntie 2 Merja Maukonen Christine Hedman

Metsolantie 3 Reijo Valo Kari Rekonius

Metsotie 25 Yhdyshenkilö: Tanja Koskela Ei valittu.

Metsänhoitajankuja 2 Maija Jalkanen Silja Siukola

Mikaelintie 11 Marja-Leena Viskuri Suvi Clarén

Mikaelintie 4 Jenni Koskinen Ei valittu.

Mikaelintie 7-9M a i re L i p p o n e n , (asukastoimikunnan puheenjohtaja)

Ei valittu.

Minkkitie 11 Maarit Koivula Irja Ekman

Minkkitie 16 Kaija Hakkarainen Eeva Laakkonen

Minkkitie 9 Eeva Saarinen Lea Kuutti

Mäyräkuja 4 Ei valittu. Ei valittu.

Mäyräkuja 6 Pirjo Valo Heikki Ihalainen

Niittäjäntie 13 Jarmo Haverinen Ei valittu.

Nissaksentie 15 Laura Falck Jami Lavonen

Norkkokuja 2 Arto Kukko Anneli Oittinen

Normannikuja 6 Ei valittu. Ei valittu.

Nyyrikintie 1 / Vella-monkuja 1 & 2 Sari Kärkkäinen Tuula Ojanen

Nyyrikintie 7 Arja Liukko Pirkko Vuori

Näätäkuja 1 Sirpa Frondelius Heli Heinänen

Näätäkuja 4 Ei valittu. Ei valittu.

Ohratie 1 Otto Meriläinen Ei valittu.

Ohratie 12 Kadi Luukkonen Tarmo Laakso

Ojahaantie 1 Alma Vanhala Petri Haapa-Aho

Ollaksentie 29–31 Ville Mantila Ei valittu.

Orvokkirinne 4 Kaija Lindberg Taimi Paananen

Osmankäämintie 25 Ei valittu. Ei valittu.

Otavantie 9 Sven-Olof Sontag Seija Haverinen

Otavantie 11 Jaana Merilahti Britta Hiltunen

Otavantie 20 Marita Korp Katja Ahvenainen

Pallastunturintie 3 b Marika Laakkonen Henry Ivano$

Peijaksentie 15 Merja Ikonen Kristiina Kilpeläinen

Peijaksentie 31 Pentti Tiittanen Maire Pirinen

Peijaksentie 67 / Vii-dakkokuja 4 Seppo Kainulainen Erkki Kanalanmäki

Peijaksentie 69 Kaarina Burgman Ei valittu.

Ponikuja 4 Ei valittu. Ei valittu.

Punamultapolku 3 Ei valittu. Ei valittu.

Pyykuja 1 Terttu Pihlaja Ei valittu.

Pähkinärinteentie 22, 24 & 26

Tapani Keurulainen Minna Isomäki

Raikukuja 12 Jari Kemiläinen Sami Salonen

Raikukuja 14 Ulla Nissi Heli Pyykkönen

Rautkallionkatu 10 Juho Friman Jukka Komppa

Rautkalliontie 3 Kari Marjanen Juha Mantila

Riimukuja 4, 6, 8 & 13 Juha Salonen Elvi Lindström

Rosendalinrinki 1 Kirsi Pasanen Maj-Britt Qvarnberg

Rumpalintie 4 Arja Niemelä Paula Sarka-Alho

Ruukkukuja 1 Ei valittu. Ei valittu.

Ruukuntekijäntie 8 Heikki Seppälä Iris Tikkaniemi

Ruukuntekijäntie 10 Orvokki Kaskela Margit Pulkstén-Elik-ci

Ruukuntekijäntie 12 Anne Räisänen Anneli Korkalainen

Ruusuvuorenkuja 3 Heli Kuikka Jaana Tolonen

Saagatie 9 Mari Hakulinen Niina Koljonen

Sahatie 2 Raija Toivonen Kari Komulainen

Santamäentie 20 Mona Sylander Marja Tolvanen

Saturnuksenkuja 2 & 4 Timo Suutari Markku Ahola

Siilitie 28–30 Arja Enberg Indrek Prits

Sorakuja 4 Eija Finnberg Yrjö Peura

Suitsikuja 1 Ei valittu. Ei valittu.

Tahtitie 24 Ulla Mikander Hanni Piilola

Takojantie 1 Feija Nyman Ilse Juvonen

Talvikkirinne 4 Päivi Pakkanen Kaarina Helenius

Talvikkirinne 9 Satu Villanen Liisa Sontag

Tammistonkatu 9 Jani Piekkanen Marika Mäkelä

Tammistonkatu 25 Ei valittu. Ei valittu.

Tanhukuja 4 Eija Pohjasniemi Kirsi Oksanen

Tanhurinne 5 Kirsti Turunen Marja-Leena Jutila

Tanssijantie 2 Niina Heikkilä Miia Hakkarainen

Tarhurintie 1 & 3 Stig Sandström Timo Sallasvuori

Terhotie 6 Risto Tiihonen Julija Penkovskaja-Ilola

Tukkilaisentie 9 Hilppa Saariniva Seppo Hiltunen

Tykkikuja 5 Anri Kärki Nina Leinonen

Tykkikuja 9 Anette Ruusuhovi Ei valittu.

Urheilutie 10 a Jessica Raitio Karita Lavi-Granroth

Uudentuvantie 6 Matti Salonen Heidi Immonen

Uusiniityntie 1 Matti Majuri Ei valittu.

Uusiniityntie 6 Jouko Vuorinen Reima Miettinen

Uusiraja 13Yhdyshenkilö: Heik-kinen Natalia

Ei valittu.

Vaijeritie 1 Kirsi Manner Tarja Matkoski

Vainiotie 2 Irja Kuusela Seppo Vasikkola

Vallikuja 6 Ari Hallamaa Ei valittu.

Valtuustokatu 1 Matti Pelkonen Mauri Riikonen

Vanha Nurmijärventie 46

Juha Savolainen Malla Tapio

Vankkurikuja 6 Satu Hiiva Ei valittu.

Varpusenkuja 1 Ilkka Patjas Taina Raitanen

Vartiokuja 1Saastamoinen Maija-Liisa

Pirjo Nokka

Vaskikuja 2 Mellu Lindgren Ei valittu.

Vaskivuorentie 20 Pekka Lahtinen Regina Berg

Vaunukalliontie 2 Anu Jussila Sisko Hiiva

Veturitie 7 Teemu Räty Sari Vainio-Jumppa-nen

Viherkummuntie 6 Reija Jalkanen Ei valittu.

Viidakkokuja 3 Kari Walden Risto Koponen

Viidakkokuja 5 Mirja Lanamäki Nina Uskola

Viidakkokuja 7 Kari Anttilainen Leena Laine

Viikinkikuja 2 Marja Kousa Anna-Liisa Manninen

Viikinkikuja 3 Tarja Salo Heidi Söderman

Viikinkitie 6 Olavi Peltoniemi Keijo Martelin

Viljo Sohkasen katu 16 Päivi Järvinen Niina Posti

Virsupolku 1Eila Timonen, (asu-kastoimikunnan pu-heenjohtaja)

Ei valittu.

Luottamushenkilöt valitsivat edustajat YTE-puheenjohtajistoon toukokuussa.

8

YTE puheenjohtajisto

Erkki NikkanenYTE 3 Keski-Vantaa

PuheenjohtajaArinatie 7 C 39

puh. 0400-725 [email protected]

Tapani KeurulainenYTE 1 Pähkinärinne

PuheenjohtajaPähkinärinteentie 24 A 19

puh. 044-262 [email protected].!

Heikki SeppäläYTE 2 MyyrmäkiPuheenjohtaja

Ruukuntekijäntie 8 C 30puh: 050-306 6994

[email protected]

Jari KeränenYTE 9 Pohjois-Korso

Puheenjohtajiston 2. varapj.Linnustajankuja 1 A 1

Puh: 0400-793 558keris@kolumbus.!

Marja KousaYTE 10 Nissas

PuheenjohtajaViikinkuja 2 E 43

puh: 0400-461 [email protected]

Anu JussilaYTE 11 HakunilaPuheenjohtaja

Vaunukalliontie 2B 17puh. 040-767 1684

Hannu AhonenYTE 12 Länsimäki

PuheenjohtajaKerokuja 2 A 10

puh. 045-7731 2429hannu.ahonen@tul.!

Liisa TilanderYTE 7 Rekola

Puheenjohtajiston puheenjohtajaPaimenenk atu 19 A 25

puh: 050-535 [email protected]

Sven-Olof SontagYTE 8 Korso

PuheenjohtajaOtavantie 9 A 10

puh: 040-726 9377u"e@kolumbus.!

Arja NiemeläYTE 6 Länsi-Rekola, Ilola

Puheenjohtajiston 1. varapj.Rumpalitie 4 C 13

puh: 040-512 5585arja.niemela.lh@vantaa.!

Irja KuuselaYTE 4 TikkurilaPuheenjohtajaVainiotie 2 C 11

puh: 040-573 0287

Anne SinkkonenYTE 5 Tikkurilan ymp.

PuheenjohtajaMaarinkunnaantie 19 G 39

puh: 040-835 8199anneli.sinkkonen@mehilainen.!

VAV 2. 2011 914


Erkki Nikkanen

YTE 3 Keski-VantaaPuheenjohtajaArinatie 7 C 39


Kirsi Manner

YTE 1 PähkinärinneVaijeritie 1 E 34

puh. 040-5433 205

Alma Vanhala

YTE 2 MyyrmäkiPuheenjohtaja

Ojahaantie 1 C 64puh: 050-369 5369

alma.vanhala@helsinki.!

Jari Keränen

YTE 9 Pohjois-KorsoPuheenjohtaja

Linnustajankuja 1 A 1Puh: 0400-793 558keris@kolumbus.!

Marja Kousa

YTE 10 NissasPuheenjohtaja

Viikinkuja 2 E 43puh: 0400-461 518

[email protected]

Pekka Ojala

YTE 11 HakunilaPuheenjohtaja

Vaunukalliontie 2 D 3401200 Vantaa

puh. 040-858 8662

Hannu Ahonen

YTE 12 LänsimäkiPuheenjohtajaKerokuja 2 A 10


Liisa Tilander

YTE 7 RekolaPuheenjohtajiston 2. varapj.

Paimenenkatu 19 A 25puh: 050-535 8481

[email protected]

Sven-Olof Sontag

YTE 8 KorsoPuheenjohtaja

Otavantie 9 A 10puh: 040-726 9377u"e@kolumbus.!

Arja Niemelä

YTE 6 Länsi-Rekola, IlolaPuheenjohtajiston 1. varapj.

Rumpalitie 4 C 13puh: 040-512 5585

arja.niemela.lh@vantaa.!

Riitta Laaksonen

YTE 4 TikkurilaPuheenjohtajaVeturitie 7 C 33

puh: 040-831 2422riitta.laaksonen@vantaa.!

Anne Sinkkonen

YTE 5 Tikkurilan ymp.Puheenjohtaja

Maarinkunnaantie 19 G 39puh: 040-835 8199

anneli.sinkkonen@mehilainen.!

14


Erkki Nikkanen



Kirsi Manner


puh. 040-5433 205

Alma Vanhala




Jari Keränen



Marja Kousa



[email protected]

Pekka Ojala



puh. 040-858 8662

Hannu Ahonen



Liisa Tilander



[email protected]

Sven-Olof Sontag



Arja Niemelä




Riitta Laaksonen



Anne Sinkkonen




14


Erkki Nikkanen



Kirsi Manner


puh. 040-5433 205

Alma Vanhala




Jari Keränen



Marja Kousa



[email protected]

Pekka Ojala



puh. 040-858 8662

Hannu Ahonen



Liisa Tilander



[email protected]

Sven-Olof Sontag



Arja Niemelä




Riitta Laaksonen



Anne Sinkkonen




14


Erkki Nikkanen



Kirsi Manner


puh. 040-5433 205

Alma Vanhala




Jari Keränen



Marja Kousa



[email protected]

Pekka Ojala



puh. 040-858 8662

Hannu Ahonen



Liisa Tilander



[email protected]

Sven-Olof Sontag



Arja Niemelä




Riitta Laaksonen



Anne Sinkkonen




14


Erkki Nikkanen



Kirsi Manner


puh. 040-5433 205

Alma Vanhala




Jari Keränen



Marja Kousa



[email protected]

Pekka Ojala



puh. 040-858 8662

Hannu Ahonen



Liisa Tilander



[email protected]

Sven-Olof Sontag



Arja Niemelä




Riitta Laaksonen



Anne Sinkkonen




14


Erkki Nikkanen



Kirsi Manner


puh. 040-5433 205

Alma Vanhala




Jari Keränen



Marja Kousa



[email protected]

Pekka Ojala



puh. 040-858 8662

Hannu Ahonen



Liisa Tilander



[email protected]

Sven-Olof Sontag



Arja Niemelä




Riitta Laaksonen



Anne Sinkkonen




10

VAV Asunnot Oy:n hallitukseen valittiin toukokuussa kaksi varsinaista asukasjäsentä ja heille kaksi varajäsentä. Valin-nan tekivät YTE-puheenjohtajat ja VAV:n yhtiökokous vah-visti päätökset. Valituiksi tulivat vasemmalta lukien Liisa Tilander ja Jari Keränen varsinaisiksi jäseniksi. Hallituksen asukasjäsenten varajäseniksi valittiin Tapani Keurulainen ja Anna Sinkkonen.

VAV:n hallitukseenuudet asukasjäsenet

!Teksti: Antti Halonen!Kuva: Kari Lopperi

Muut VAV:n hallituksen jäsenet kaudella 2011–2013

Jukka Peltomäki, puheenjohtajaVesa Nevander, 1. varapuheenjohtajaHanna Valtanen, 2. varapuheenjohtajaKaisa OlinTuula LaukkanenVisa TammiMarja HeikkinenMerja-Liisa VasarainenMarko VaralahtiMaija HurriArja NiemeläKurt EklundTuula Saastamoinen

VAV 2. 2011 11

Toinen hallituksen varsinainen asukasjäsen on Jari Keränen. Helsingissä syntynyt Keränen on asunut Vantaalla miltei koko ikänsä, yli 40 vuotta. Keränen asuu perheensä ja kultaisen noutajan kanssa Vallinojalla, ItäVantaan pohjoiskolkassa.Asukasdemokratiaasioista Keräsellä on

yli kymmenen vuoden kokemus. Kiinnostusta on ollut paljon, ja se on myös säilynyt.”Kun muutin Saturnuksenkujalta nykyi

seen kotiini keväällä 1997, menin asukaskokoukseen ja minusta tehtiin kohteen ympäristöekspertti. Sitä kautta vastuutehtäviä alkoi kertyä enemmän, ja painottua luottamushenkilön ja puheenjohtajan tehtäviin.”Keränen on toiminut oman asukastoimi

kuntansa puheenjohtajana ja luottamushenkilönä yli kymmenen vuotta. Hän on YTEalueensa puheenjohtaja, ja istuu puheenjohtajistossa nyt neljättä kautta.VAV Asunnot Oy:n hallituksen asukasjä

senten tärkeimmiksi tehtäviksi Keränen nostaa asukasdemokratian toteutumisen valvomisen ja kehittämisen.”Valvomme esimerkiksi sitä, että asiat

hoidetaan asukashallintalainsäädännön kirjaimen mukaan.”Toiseksi merkittäväksi asiaksi Keränen

nostaa yhtiön talouden seuraamisen.”Tehtävämme on valvoa mihin meidän

vuokralaisten rahoja käytetään – ja miten. Puutumme epäkohtiin, jos sellaisia havaitsemme, ja valvomme että esimerkiksi huoltoyhtiöiden kilpailutukset tapahtuvat oikein.”Keräsen mukaan asukasdemokratia on

toiminut VAV:ssa pääpiirteittäin hyvin.”Asukasdemokratiaa on viime vuosina

kehitetty hyvin paljon, mutta esimerkiksi tiedottamisessa on vielä puutteita. Asukkaiden pitäisi saada enemmän tietoa, miten asiat hoituvat.” "

VAV Asunnot Oy:n hallitukseen valittu asukkaiden edustaja Liisa Tilander on asunut Vantaalla jo 40 vuotta. VAV:n taloon hän muutti vuonna 1994.

Jari Keränen toivoo VAV:ssaparempaa tiedottamista

Liisa Tilander arvostaa korkealleasukkaiden vapaaehtoistoimintaa

”Vuonna 1995 erehdyin menemään asukastoimikuntamme kokoukseen, ja sillä tiellä olen edelleen”, Tilander naurahtaa.Havukoskella asuva Tilander on oman

asukastoimikuntansa puheenjohtaja, luottamushenkilö, ympäristöekspertti, viherhoidon yhdyshenkilö ja YTEalueensa puheenjohtaja. Tilander toimii toista kautta YTEpuheenjohtajiston puheenjohtajana.”Edellisellä hallituksen kaksivuotiskau

della toimin asukasedustajien varajäsenenä, joten varsinaiseksi jäseneksi valinta on sille tavallaan luonnollista jatkumoa.”

Asukasdemokratia tärkeimpänä

VAV:n hallituksen asukasedustajana Tilander aikoo pitää kiinni asukasdemokratian toteutumisesta, ja pitää huolta, että se kirjataan myös yhtiön hallituksen ohjelmaan.”Jos asukkaat haluavat tehdä vuokran

määritysyksikössään jotain, yhtiön ja isännöitsijöiden tulee tukea toimintaa, eikä lyödä kapuloita rattaisiin.”Tilander muistuttaa, että asukasaktiivien

toiminta on täysin vapaaehtoista, jonka pää

määränä on hyvä asuminen. Sitä vapaaehtoisuutta tulee arvostaa.”Asukasaktiivien toiminta tuo säästöä

asumiskuluihin, pitää paikat siistinä ja ehkäisee turhia korjaustöitä.”Tilander sanoo olevansa tyytyväinen VAV

Asunnot Oy:n tämänhetkiseen asukasdemokratian toteutumiseen, mutta painottaa sen toteutumisen valvonnan osuutta.”Asukasdemokratian valvonnan pitää

toimia, jotta se toteutuu. Jos siitä ei itse pidä kiinni ja alkaa lepsuilemaan, kaikki ei välttämättä mene kuten pitää.”Tärkeimmäksi asiaksi Tilander nostaa sen,

että hallituksen asukasjäsenet edustavat koko VAV:n asukaskantaa, eivätkä pelkästään omaa aluettaan.”Alueellisia asioita ei hallituksessa juuri

käsitellä. Pyrimme pitämään huolta siitä, että uudistuotannon kustannukset eivät nouse hirvittävän korkeiksi ja vuokrankorotukset pysyvät maltillisina. Vastaavasti vanhan asuntokannan korjaukset pitää toteuttaa järkevästi.”

!Teksti: Antti Halonen!Kuva: Kari Lopperi

1212

Ker

rost

aloa

sukk

aan

Tark

istu

slis

tato

uko

talk

oot

ww

w.t

ou

ko

talk

oo

t.in

fo

1/2

Asun

to-o

sake

yhtiö

ssä

asuk

kaan

tule

e ta

rkis-

taa

yhtiö

n ja

osa

kkaa

n ku

nnos

sapi

tova

stuu

n ra

jat s

ekä

yhtiö

n yh

tiöjä

rjest

ys, k

oska

kun

nos-

sapi

dost

a on

voi

tu y

htiö

järje

styk

sess

ä so

pia

eri t

aval

la, k

uin

mitä

asu

nto-

osak

eyht

iöla

issa

on m

äärit

elty

.

Asun

non

huol

toto

imet

kuu

luva

t myö

s vuo

k-ra

laise

lle. V

uokr

alai

sen

asem

assa

tark

ista,

mitä

vu

okra

sopi

muk

sess

a sa

nota

an o

ikeu

ksist

asi/

velv

ollis

uuks

istas

i asu

nnon

huo

lloss

a.

Teke

mäl

lä a

sum

isen

per

ushu

olto

toim

et sä

ännö

llise

sti p

aran

nat

asum

isen

muk

avuu

tta,

terv

eelli

syyt

tä ja

turv

allis

uutt

a.

Alo

ita la

ittei

den

huol

to-o

hjei

sta

ja k

äy se

n jä

lkee

n lis

ta lä

pi

sove

ltuvi

n os

in.

!Ta

rkis

ta, e

ttä

kaik

kien

laitt

eide

n kä

yttö

- ja

huo

lto-o

hjee

t ov

at t

alle

ssa

ja h

elpo

sti s

aata

villa

.

toim

enpi

deto

teut

us-

ajan

koht

ata

rkas

tett

ava

se

uraa

van

kerr

anko

mm

entit

1. Tu

rval

aitt

eet

palo

varo

itin

– Ta

rkist

a, e

ttä

laitt

eita

on

riitt

äväs

ti (v

ähin

tään

1/k

erro

s ja

1/60

m2 ) j

a ne

on

asen

nett

u oi

kein

kat

toon

. Ta

rkist

a te

stip

aini

kkee

sta

laitt

een

toim

ivuu

s.

alku

sam

mut

usvä

linee

t – Ta

rkist

a, e

ttä

sam

mut

uspe

ite/

käsis

amm

utin

on

kunn

ossa

ja h

elpo

sti s

aata

villa

.

Vie

käsis

amm

utin

huo

ltolii

kkee

seen

tarv

ittae

ssa

ja v

ähin

tään

ka

hden

vuo

den

väle

in.

2. S

ähkö

laitt

eet

jääk

aapp

i, pa

kast

in, p

esuk

onee

t, tv

– V

arm

ista,

ett

ä la

ittei

lla o

n rii

ttäv

ä ilm

anki

erto

tila

ja p

idä

laitt

eide

n ta

usta

t pu

htai

na ja

pöl

yttö

min

ä.

Han

ki su

oja-

alla

s jää

kaap

in, a

stia

npes

ukon

een

ja m

uide

n po

tent

iaal

isest

i vuo

tavi

en k

eitt

iön

kone

iden

alle

.

Jos j

ääka

apin

tai a

stia

npes

ukon

een

valu

ma-

alta

asee

n ta

i lai

ttee

n al

le o

n va

lunu

t vet

tä, n

iin se

lvitä

vuo

don

syy.

Puhd

ista

pesu

kone

en n

ukka

suod

atin

ja ta

rkist

a le

tkut

.

sähk

öase

nnuk

set –

Tark

ista,

ett

ä pi

stor

asia

t ja

kytk

imet

su

ojak

ansin

een

ovat

ehj

ät ja

hyv

in k

iinni

tety

t eik

ä pi

stor

asio

issa

ole

mus

tum

ia. M

ustu

ma

on m

erkk

i pal

orisk

istä

sekä

niid

en

toim

inta

.

jatk

o- ja

liitä

ntäj

ohdo

t – Ta

rkist

a, e

ttei

johd

oiss

a ol

e m

ekaa

nisia

vi

koja

: esim

. joh

timia

näk

yviss

ä ta

i tai

vutu

ssuo

ja ri

kkoo

ntun

ut

laitt

een

sisää

nmen

okoh

dass

a.

sähk

ökes

kus –

Tark

ista,

ett

ä su

lakk

eet o

vat e

hjät

ja

oike

anko

koise

t, ja

ett

ä ne

on

mer

kitt

y as

ianm

ukai

sest

i.

Pidä

sähk

ökes

kus l

aitt

eine

en k

unno

ssa

ja k

esku

ksen

edu

sta

vapa

ana.

vika

virt

asuo

jaky

tkin

– Te

staa

sään

nölli

sest

i käy

ttöo

hjee

n m

ukaa

n la

ittee

n to

imiv

uude

n va

rmist

amise

ksi.

vala

isim

et –

Tark

ista,

ett

ä va

laisi

met

ja n

iiden

kuv

ut o

vat

ehjiä

ja p

aiko

illaa

n, ja

ett

ä la

mpu

t ova

t oik

eant

ehoi

sia.

Käyt

ä en

ergi

ansä

ästö

lam

ppuj

a, m

utta

mui

sta,

ett

eivä

t kai

kki

niist

ä so

vi k

äyte

ttäv

iksi

him

men

timen

kan

ssa.

Toim

ivat

ja h

uolle

tut l

aitt

eet v

ähen

tävä

t ene

r-gi

akul

utus

ta, p

iden

tävä

t lai

ttee

n kä

yttö

ikää

ja

lisää

vät t

urva

llisu

utta

.

Sähk

ölai

ttei

den

korja

usto

imen

pite

et o

vat a

m-

mat

tilai

sen

työt

ä. K

orja

uta

vial

liset

laitt

eet j

a ni

iden

osa

t. Li

sätie

toja

: ww

w.sa

hkoa

la.!

Vain

toim

iva

laite

turv

aa.

vika

virt

asuo

ja =

Suo

jala

ite, jo

ta kä

ytet

ään

sula

kkee

n lis

änä

tiloi

ssa,

joiss

a sä

hköi

skus

ta

aihe

utuv

a va

ara

on ta

valli

sta

suur

empi

. Suo

ja o

n yl

eens

ä sij

oite

ttu sä

hkök

esku

ksee

n, -l

aitte

esee

n

tai l

isäla

ittee

ksi p

istor

asia

an. H

uom

aa, e

ttä u

usiss

a as

unno

issa

vika

virt

asuo

jia o

n us

eita

.kä

ännä

VAV 2. 2011 13

Ker

rost

aloa

sukk

aan

Tark

istu

slis

tato

uko

talk

oot

ww

w.t

ou

ko

talk

oo

t.in

fo

toim

enpi

deto

teut

us-

ajan

koht

ata

rkas

tett

ava

se

uraa

van

kerr

anko

mm

entit

3. V

esi-

ja v

iem

äröi

ntila

ittee

tla

ttia

kaiv

on k

ansi

ja su

odat

in

– Irr

ota

ja p

uhdi

sta

liast

a, e

sim. h

iuks

ista.

lavu

aari

t – P

aran

na v

irtau

sta

kaat

amal

la v

iem

äriin

ne

stem

äist

ä vi

emär

inau

kaisu

aine

tta.

vesi

sulu

t - S

elvi

tä a

sunn

on v

esisu

lkuj

en si

jain

ti, jo

tta

vesiv

ahin

gon

satt

uess

a vo

it no

peas

ti ka

tkai

sta

vede

ntul

on.

4. Il

man

vaih

to

(kon

eelli

nen

tulo

- ja

poist

oilm

a)

Ilman

vaih

toko

neyl

eisk

unto

–

Silm

äile

kon

een

puht

aus,

ulko

asu

ja k

iinni

tyks

et.

suod

attim

et –

Tark

ista

suod

attim

en p

uhta

us se

kä

pesu

mah

dolli

suus

huo

lto-o

hjee

sta,

vai

hda

tarv

ittae

ssa.

läm

mön

talte

enot

toke

nno,

jälk

iläm

mity

spat

teri

–

Tark

ista

ja k

atso

tarv

ittae

ssa

puhd

istus

ohje

va

lmist

ajan

huo

lto-o

hjee

sta.

kond

enss

ives

i –

Kats

o, e

ttei

kon

een

pohj

alla

ole

seiso

vaa

vett

ä.

Tark

ista,

ett

ei p

oist

oyhd

e ol

e tu

koss

a ka

atam

alla

hie

man

ve

ttä

alta

asee

n.

kesä

/tal

vias

etus

–

Tark

ista,

ett

ä as

etus

on

vuod

enaj

an m

ukai

nen.

puha

llin

– Ko

keile

eri

puha

llinn

opeu

ksie

n to

imiv

uus

ja ta

rkist

a pu

halli

nsiip

ien

puht

aus.

Tulo

- ja

pois

toilm

alai

ttee

tve

nttii

li/sä

leik

kö –

Tark

ista

puht

aus j

a ki

inni

tyks

et.

Vent

tiilin

/säl

eikö

n as

ento

a ja

ase

tuks

ia e

i saa

muu

ttaa

.

ilmav

irta

us –

Tark

ista

ilman

virt

ausli

ike

pitä

mäl

lä

A4-p

aper

ia k

iinni

poi

stoi

lmal

aitt

eess

a. Jo

s pap

eri p

ysyy

pa

ikal

laan

, on

poist

oilm

a rii

ttäv

ä.

Lies

ikup

u ta

i -tu

ulet

into

imin

ta –

Tark

ista

valo

n to

imiv

uus,

koke

ile li

esitu

ulet

timen

er

i puh

allin

teho

t.

suod

atin

– K

atso

puh

dist

us k

äytt

ö- ja

huo

lto-o

hjee

sta.

Hyv

ä sis

äilm

a eh

käise

e sa

irauk

sia, k

uten

alle

rgio

i-ta

ja p

itää

vire

ysta

son

kork

eam

mal

la. S

e eh

käise

e ho

meo

ngel

mia

ja k

oste

usva

urio

ita.

Hyv

in to

imiv

at v

iem

ärit

enna

ltaeh

käise

vät

vesiv

ahin

koja

ja v

ähen

tävä

t haj

uja.

Tark

ka il

mam

äärä

mitt

aus j

a sä

ätö

on a

ina

am

mat

tilai

sen

teht

ävä.

Ilman

vaih

don

toim

ivuu

dest

a ke

rtoo

huu

rtum

a-to

n ta

i väh

äise

ssä

mää

rin h

uurt

uva

peili

pint

a

kost

eiss

a til

oiss

a.

2/2

lisät

ieto

ja: w

ww

.touk

otal

koot

.info

tulo

- ja

poist

oilm

alai

ttee

t = S

eini

ssä

tai k

atos

sa o

le-

via

neliö

n- ta

i ym

pyrä

nmuo

toisi

a la

ittei

ta, jo

ista

joko

po

istet

aan

tai t

uoda

an il

maa

huo

netil

assa

.

Huon

eist

okoh

tain

en ko

neel

linen

ilm

anva

ihto

on

yl

eist

ymäs

sä u

usiss

a ke

rrost

aloa

sunn

oiss

a.

Korja

usto

imen

pite

et o

vat y

leen

sä a

mm

attil

aise

n

työt

ä. Ka

navi

en p

uhdi

stus

on

aina

am

mat

tilai

sen

te

htäv

ä.

kond

enss

ives

i = Il

mas

ta ti

ivist

ynyt

tä ve

ttä,

joka

poi

stet

aan

poist

oyhd

elet

kulla

.

Moduulirakentamisessa asunnot rakennetaan lähes valmiiksi tehtaalla ja kootaan yhteen rakennustyömaalla. Tekniikkaa on aiemmin hyödynnetty lähinnä pientaloissa, mutta nyt se on kehittynyt niin hyväksi, että myös kerrostaloja voidaan rakentaa samalla periaatteella. NEAPOn käyttämän teräs

kennomateriaalin on tutkittu

kuluttavan yli kolmanneksen vähemmän energiaa ja tuottavan yli puolet vähemmän hiilidioksidipäästöjä kuin perinteisessä kerrostalorakentamisessa.

Osa kehitystyötä

VAV Asunnot Oy:n keskeisin tavoite on tarjota vantaalaisille laadukkaita vuokraasuntoja, jotka

ovat samalla kohtuuhintaisia. "Viertolan rakennusprojektis

sa moduulirakentaminen osoittautui edullisimmaksi keinoksi tuottaa laadukkaita asuntoja", kertoo VAV:n toimitusjohtaja Teija Ojankoski.Vantaan kaupungin asunto

ohjelman mukaisesti VAV Asuntojen tulee myös kehittää vuokraasumista, ja uuden tekniikan

kokeileminen on osa tätä kehitystyötä. VAV rakennuttaa Viertolaan Vantaan ensimmäiset kokonaan moduulitekniikalla toteutetut kerrostalot yhteistyössä moduulirakentamiseen erikoistunut NEAPO Oy:n kanssa.NEAPOn missio on vastata

pääkaupunkiseudun krooniseen asuntopulaan innovatiivisella ja ympäristöystävällisellä modu

Tältä uudessa Viertolan palvelutalossa tulee näyttämään, kun rakennustyöt on tehty. Ne alkavat kesällä ja valmista pitäisi tulla ensi vuoden tammi-kuun lopussa.

Viertolaan palvelutalouudella tekniikalla

VAV rakennuttaa yhteistyössä NEAPO Oy:n kanssa kerrostaloja Viertolaan uuden-tyyppisellä moduulitekniikalla. Uusi tekniikka on perinteisiä rakentamistapoja kustannustehokkaampi ja ympäristöystävällisempi keino rakentaa kerrostaloja.

14

VAV 2. 2011 15

laarisella rakennustavalla. Asuntojen rakentaminen hallituissa, kuivissa ja tasalämpöisissä olosuhteissa tuo toimitusvarmuutta aikataulun, laadun ja kustannusten suhteen, säästä ja vuodenajasta riippumatta. Lisäksi ympäröivää asutusta on ajateltu puristamalla rakennusaika poikkeuksellisen lyhyeksi.Viertolaan, osoitteeseen Os

mankäämintie 28, valmistuu kolme kerrostaloa ja yksi piharakennus. Taloissa on yhteensä 53 huoneistoa, ja ne valmistuvat erityisasuntokäyttöön. Kiinteistöjohtaja Timo Karén kertoo, että tontti ja vanhat rakennukset olivat aiemmin tilakeskuksen omistuksessa, jolta VAV osti ne uuteen käyttöön.Talojen rakentaminen paikan

päällä alkaa kesä–heinäkuussa 2011 ja niiden arvioidaan valmistuvan tammikuun 2012 lopussa. Osmankäämintie 28 on ensimmäinen VAV:n uuden tytäryhtiön VAV Palvelukodit Oy:n hallintaan valmistuva asuntokohde. "

VAV:n toimitusjohtaja Teijan Ojankoski ja NEAPO Oy:n toimitusjohta-ja Olli Vuola allekirjoittivat yhteistyösopimuksen maaliskuussa.

Kaivinkoneet myllersivät Viertolassa Osmankäämintien tontilla vielä huhtikuussa. Uutta nousee vanhan tilalle.

The leaking toilets are the main reason for the increasing water consumption. Remember to notify your maintenance company

of any leaking faucets or toilets. The repair cost is included in the maintenance contract and is therefore free for the habitants. Did you know, that even the smallest leaks of toilets can be

detected by putting a piece of paper on the inner surface of the toilet and monitoring wheather it gets wet or not, when no #ushing

has occured.A continuous leaking toilet can cause you, your family or your

leasing facilities a totally unnecessary annual surcharge.

THE LEAKING TOILETS

Helsingin seudun ympäristöpalvelut on avannut verkossa palvelun, jonka avulla kotitaloudet voivat arvioida vuosittaisia jätemääriään ja niiden aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä.Konstajätelaskurin avulla voi

myös verrata jätemääriään muiden kotitalouksien jätemääriin. Palvelu !"#$##%&'&($$))'$*%+&,'$*-.'#-/- Suomen ympäristökeskus on

laskenut Konstassa käytetyt eri jätejakeiden kasvihuonekaasujen päästökertoimet. Taustatiedot on saatu YTV jätehuollon vuonna 2006 tekemästä tutkimuksesta, jossa 500 pääkaupunkiseudun kotitaloutta punnitsi jätemääränsä kolmen viikon ajan ja vastasi tausta ja kulutustietokyselyyn. Konstajätelaskurin pohjana on käytetty tutkimuksesta saatuja jätemäärien kertoimia. HSY:n tavoitteena on Konsta

jätelaskurin avulla ohjata asukkaita jätteiden vähentämiseen ja lajitteluun sekä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen. Konsta kysyy laskurin käyttäjältä tietoja muun muassa kodin kulutustottumuksista, lajitte

lusta ja kierrätyksestä. Niiden avulla Konsta arvioi kodin jätemäärät ja niiden kasvihuonekaasupäästöt. Jätemäärälaskuri tuo lisäarvoa

muihin vastaavantyyppisiin kasvihuonekaasujen päästölaskureihin, joissa jäteasioita ei ole aiemmin pystytty tällä tarkkuudella arvioimaan. Jätteiden aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt ovat kulutuksen päästöissä vain jäävuoren huippu, mutta niiden avulla päästään lähemmäksi yhä tarkempaa laskentaa pääkaupunkiseudun päästöistä. Kun tavaroiden tuotanto ja kulu

tus lisääntyvät, kasvavat myös jätemäärät ja päästöt. Tuotteiden pitkäikäisyys ja aineettomien elämysten kulutus pienentävät jätemääriä. Tuotannon jätemääriä voidaan vähentää käyttämällä luonnonvaroja tehokkaammin. Konstajätelaskuri on tehty osa

na Julia 2030 ilmastonmuutoshanketta, joka saa rahoitusta EU:n Life+ ohjelmasta. "

Uusi laskuri arvioi kodin jätemäärät

viherpeukalo

Turvallisuus leikkimisessä on parempi kuin leikkiminen turvallisuudella. Nissaksen Riimukujalla paranneltiin toukokuisten kevät-talkoiden yhteydessä piha- ja leikkialueiden turvallisuut-ta. Kevään tullen pienokaiset lähtevät mielellään tem-meltämään oman pihan ulkopuolelle, eivätkä välttämättä tule ajatelleeksi kaikkia vaaroja.

Riimukujan asukasaktiivi ja 2-vuotiaan Olivia-tytön ylpeä isä Juha Salonen sanoo, että lasten turvallisuus on ollut kevätpuuhastelun tärkein teema.

”Taloyhtiössämme asuu paljon Olivian ikäluokan lap-

sia, ja tietysti ihan vaippaikäisiä taaperoitakin. Turvalli-nen piha-alue helpottaa lasten elämää – ja tietysti mei-dän vanhempienkin, ettei tarvitse koko ajan vahtia sydän syrjällä.”

Salonen kertoi puuhastelleensa leikkialueen aitojen parissa. Mies askarteli näppärästi pienen aidanpätkän varastorakennuksen seinustan viereen erottamaan leik-kialueen parkkipaikasta.

”Lapset potkivat usein palloa varastorakennuksen sei--

vat juosta sen perään parkkipaikalle.”Salonen huomauttaa, että aidan tulisi olla höylätystä

Lasten leikkialue turvalliseksi Riimukujalla

16

Turvallinen leikkialue helpottaa niin lasten kuin vanhempien elämää, Juha Salonen sanoo.

VAV 2. 2011 17

ja painekyllästetystä puusta. Tällöin aita ei pääse lahoa-maan, kestää rajunkin pallonpotkun ja mikä tärkeintä, lapset eivät saa tikkuja pieniin käsiinsä.

Turva-aita takapihalleRiimukujan taloyhtiö on mukavasti metsän reunassa. Ta-pion valtakunta viehättääkin monia lapsia, mutta piha-alueen rajalla on jyrkkä pudotus. Salonen tilasi tomeras-ti parkkipaikalle lautakasan, ja puuhasteli naapurinsa kanssa turva-aidan paikalleen.

”Tarkoituksena on estää pienimpien lasten putoami-nen mäkeä pitkin alas”, Salonen sanoi.

Työnteko kävi kätevästi omilla työkaluilla ja naapurikir-vesmiehen sirkkelillä. Talkoopäiväksi sattui vieläpä oikein mainio sää. Jatkoroikat löytyivät naapureilta, ja kytkivät mielellään sirkkelin johdon omaan pistorasiaansa.

”Näin asioiden pitikin hoitua. Joka talosta löytyy jonkun alan ammattilainen”, Salonen sanoi.

Omatoiminen siivous säästää

Riimukuja on yksi harvoista vuokranmääritysyksiköistä, jotka ovat onnistuneet säilyttämään vuokrankorotuksen-sa nollatasolla. Salonen kertoi syyn piilevän siinä, että

yhtiössä ei juuri ole yhteisiä piha-alueita, joten asukkaat hoitavat itse siivouksensa.

”Kun taloissamme ei ole rappuja, siivouspalvelua ei ole. Jokainen vastaa omasta talostaan ja pihastaan.”

”Piha-alueella ei ole suuria puita, joten lehtiä ei tule juuri lainkaan. Taloyhtiömme oma-aloitteisuus on poik-keuksellisen suuri”, Salonen kehaisi naapureitaan.

Asukkaiden vastuulla on oman huushollin ja pihan li-säksi ainoastaan kuivaushuone, siivoushuone, käytävät ja muutama muu yhteinen alue. Yhteisten tilojen siivous sujuu hyvässä naapurustossa kuitenkin ongelmitta, ei-vätkä hommat jää hoitamatta.

Varsinaisissa kevättalkoissakaan ei tehtävää juuri ollut, sillä asukkaat olivat haravoineet piha-alueita kuolleesta kasvustosta ja talven hiekoitushiekasta omalla ajallaan etukäteen. Talkoista selvittiin roskisten ja käytävien tyh-jennyksellä, ja tietysti lasten turvallisuuden parantami-sella. "

!Teksti: Antti Halonen!Kuvat: Henrik Kettunen

Kaksivuotias Olivia on turvallisissa käsissä. Siitä huolehtivat tietysti ennen muuta vanhemmat, mutta myös Riimukujalla yhteisesti rakennetut turvatekijät.

1818

Laajassa perusparannuksessa uusittiin muun muassa talon vesikatto, julkisivut, ilmanvaihtojärjestelmä, sähkö ja telejärjestelmä, vesi ja viemärijohdot sekä ikkunat ja keittiökalusteet. Seiniin ja kattoon tuli uusi maalipinta, lattioihin laitettiin uudet matot ja parvekkeet lasitettiin. Perusparannus rahoitettiin Asumisen ra

hoitus ja kehittämiskeskus ARA:n korkotukilainalla, ja sen kustannukset olivat noin 1400 euroa neliöltä.

Perusparannuksen vaiheet

Sahatien perusparannuksen toteutti NCC Rakennus Oy. Urakkasopimus NCC:n kanssa allekirjoitettiin joulukuussa 2009, minkä jälkeen alkoi parannuksen suunnitteluvaihe. Rakennuslupa perusparannukselle myönnettiin helmikuussa 2010, ja työt Sahatie 2:ssa alkoivat kaksi kuukautta myöhemmin, 12. huhtikuuta. Tuolloin alkoivat sisäpuoliset parannus

työt Sahatie 2:n A ja Bportaissa sekä ulkopuoliset työt koko kohteessa. A ja Bportaiden asukkaat muuttivat huhtikuussa VAV:n heille järjestämiin tilapäisasuntoihin.Sahatien A ja Bportaiden sisäpuoliset

parannukset valmistuivat lokakuun 2010 alussa, jolloin asukkaat pääsivät muuttamaan takaisin perusteellisesti uusittuihin koteihinsa. Samaan aikaan sisäpuoliset työt alkoivat C ja Dportaissa, joiden asukkaat muuttivat vastaavaan tapaan tilapäisasuntoihin. Nämä

Energiatehokkuutta lisäävä perusparannus valmistui

VapaalassaVapaalassa osoitteessa Sahatie 2 sijaitsevan VAV:n vuokratalon perusparannus valmistui lopullisesti toukokuun 2011 lopussa. Vuonna 1972 rakennettu Sahatie 2 koki perusparannuksen myötä täydellisen muodonmuutoksen. Lisäksi talon lämmitysenergia-kulutus on nyt noin puolet siitä, mitä se oli ennen parannusta.

VAV 2. 2011 19

asukkaat pääsivät takaisin uusvanhoihin koteihinsa 18. helmikuuta 2011. Lopullisesti perusparannus oli valmis

toukokuun lopussa, kun viimeiset talon ulkopuoliset työt oli tehty. Edellä mainittuihin töihin kuuluivat muun muassa pihapiirin istutusten ja aitojen uusiminen sekä asfaltin korjaaminen.

Energiatehokkuus kasvaa merkittävästiPerusparannuksessa Sahatie 2:een tehtiin rakennuksen vaipan lisälämmöneristäminen ja asennettiin tehokas, lämmön talteenotolla varustettu ilmanvaihtojärjestelmä. Laskelmien mukaan nämä muutokset puolittavat talon lämmitysenergian tarpeen. Laskelmien paikkansapitävyys selviää

käytännössä siinä vaiheessa, kun kohteen ensimmäisen täysi lämmityskausi on ohi vuoden 2012 päätyttyä.Sahatien perusparannusta voidaan jatkos

sa käyttää mallina myös muille samana aikakautena valmistuneiden kerrostalojen remonteille, mikäli niiden tavoitteena on energiatehokkuuden selkeä parantaminen. Sahatie 2 on yksi pohjoismaisen SURE

hankkeen kohteista Suomessa. Hankkeen tavoitteena on hankkia ja koota yhteen tietoa pohjoismaisista hyvistä korjausrakentamisen menetelmistä ja tuottaa niiden pohjalta kansallista ohjeistusta. Hankkeessa ovat olleet mukana myös

Valtion teknillinen tutkimuskeskus VTT, teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes sekä ARA. "

!Teksti: Tuomas Alho!Kuvat: Kari Lopperi

VAV Asunnot Oy:n asukastilintarkastajaksi kaudelle 2011-2013 valitti in Heidi Vierros. Asukastilintarkastajan tehtävänä on tarkastella yhtiön taloutta VAV:n asukkaiden näkökulmasta.

Heidi Vierros tuli KPMG Wideri Oy Ab:n palvelukseen toukokuussa 1988. Heidi suoritti KHT-tutkinnon syksyllä 1994. Hän on osallistunut KPMG Widerin Audit Process -kehitystyöhön sekä yhtiön sisäiseen julkaisuja koulutustoimintaan.

Heidillä on runsaasti kokemusta yleis-hyödyllisten yhteisöjen tarkastuksesta liittyen mm. elokuva-alaan ja tekijänoike-uksiin sekä maatalous- ja opiskelijajärjes-töihin. Heidi on toiminut tilintarkastajana laajasti eri toimialojen yrityksissä, jotka ovat edustaneet mm. teollisuutta, kirjapai-noalaa, kustannustoimintaa, vähittäis-kauppaa sekä kiinteistö- ja vakuutustoi-mintaa.

Tilintarkastustoimeksiannoissa Heidi on keskittynyt erityisesti kirjanpitolain säännösten noudattamiseen siten, että kyseistä kirjanpitovelvollista koskevan erityislainsäädännön vaatimukset tulevat huomioon otetuiksi. Heidin tarkastustyös-sä on tavoitteena yhdessä asiakkaan kanssa konsultoiden löytää tilanteen ja toimialan mukainen hyvä kirjanpitotapa yleisellä tasolla sekä erityiskysymyksissä.

Heidi on ollut vahvasti vaikuttamassa kirjanpitolainsäädännön ja hyvän kirjan-pitotavan kehittämiseen toimimalla kir-janpitolautakunnan konserniyleisohjetyö-ryhmän sihteerinä. Lisäksi Heidi on toimi-nut KHT-yhdistyksessä KHT-koulutuksen kehittämistyöryhmässä ja koulutus-toimi-kunnan puheenjohtajana. Hän toimii myös kouluttajana useiden koulutuspal-veluita tarjoavien yritysten kursseilla.

Yleishyödyllisten yhteisöjen osalta Heidi on kirjoittanut artikkeleja sekä yhti-ön sisäisissä että ulkoisissa julkaisuissa sekä toiminut alustajana KPMG:n yleis-hyödyllisten yhteisöjen koulutus- ja asia-kastilaisuuksissa. KPMG:llä Heidi vastaa ns. NonPro!t –toimialan liiketoiminnan sekä sisäisen osaamisen kehittämisestä. "

Ossi Lahtinen NCC:ltä kertoi Sahatien asukkaille miten kerrostaloasumisessa voi säästää energiaa.

Asukkaita kiinnostivat remontin myönteiset lopputulokset.

Asukastilin-tarkastajaksi

KHT Heidi Vierros

20

Taantuma lisäsi kirp-pisshoppailun suosio-ta myös Vantaalla. Vanhojen tavaroiden joukosta etsitään eri-tyisesti astioita, sisus-tustarvikkeita, lasten-vaatteita ja -tavaroita.

Isomyyrin kauppakeskuksen tuntumassa sijaitsevalla Myyrin kirppiksellä tuoksuu vanhalle tavaralle. Torilta kantautuu haitarin soittoa, joka tekee tunnelmasta entistä nostalgisemman. Ovesta virtaa sisään ja ulos tasaisena vanana väkeä. Toiset ryntäävät suoraa päätä ostoksille, jokunen taas nautiskelee kodik

kaassa kahvilassa munkin ja kahvin.Kannelmäessä asuva Piia

Svahn on matkalla töistä kotiin.”Kirpputoreilla tulee par

haimmillaan käyty 2–3 kertaa viikossa. Myyrin kirppis on sopivasti työmatkani varrella”, Svahn juttelee tutkiessaan pöytien valikoimaa.

Hänelle kirpputorit ovat harrastus, joissa käydään silloin kun sellainen sattuu osumaan kohdalle.Tältä kirppiskierrokselta nai

nen ei löydä mitään ostettavaa. Useimmiten Svahn etsii kirpputoreilta sisustustarvikkeita ja astioita. Saattaa mukaan tarttua jokunen löytö myös lähisukulaisille tai tuttavillekin.

Kirppis kätkee sisälleen aarteita

Myyrin Kirppiksen myymälänhoitaja Sami palvelee päivittäin satoja ihmisiä.

VAV 2. 2011 21

Vaatteita Svahn ei yleensä osta käytettynä, vaikka kirpputoreilla erityisesti lastenvaatevalikoima on erinomainen.

Siisti pöytä houkuttaa

Svahn kiertää kaukaa ne pöydät, joiden tavarat näyttävät käyttämättömiltä tai liian kuluneilta.”Jos tuote näyttää huonokun

toiselta, myyjän kannattaa miettiä, haluaako kukaan ostaa sitä”, Svahn toteaa.Todelliset löydöt ovat vuosien

varrella harventuneet. Svahnista syykin on ilmeinen: ihmiset ovat ymmärtäneet esimerkiksi astioiden arvon, mikä näkyy hintalapuissa.”Siinä kohtaa, kun kolhuinen

Arabian kuppi maksaa melkein yhtä paljon kuin uusi, hinta on liian kova”, Svahn napauttaa.

Tuhat asiakasta päivässäLähes viisi vuotta sitten perustettu Myyrin kirppis on itsepalvelukirpputori, josta voi varata pöydän myytäville tavaroille.Kirpputorin valikoimissa on

muun muassa elokuvia, pelejä, vaatteita, koruja, laukkuja ja kenkiä. Löytyy tavaranpaljoudesta myös tarroja, tyhjiä vihkoja, astioita sekä leluja.Myymälänhoitajana työsken

televän Samin mukaan päivittäin kirpputorilla käy satoja ja parhaimmillaan yli tuhat ihmistä.”Täältä etsitään erityisesti

lastenvaatteita, tarvikkeita ja leluja”, hän luettelee. Kirppispöydän vuokraamista

suunnittelevan kannattaa muistaa

Myyrin Kirppiksen myymälänhoitaja Sami palvelee päivittäin satoja ihmisiä.

Kirppispöytää Rekolassa pitävä Lea Äikää löysi kotiinviemisiksi satukirjan.

Piia Svahn harmittelee, että halvat löydöt ovat viime vuosina vähentyneet.

tuoda myyntiin vain puhtaita, ehjiä ja siistejä tuotteita. Lisäksi asettelussa kannattaa huomioida se, että huomiota herättävät esineet ja tavarat houkuttavat ihmisiä myös vaatteostoksiin.

Kirppiksiä joka makuunHuono taloudellinen tilanne on lisännyt kirpputorien suosiota. Rekolan Tavaratalon omistaja Arto Heinosesta uudet alan yritykset ovat tervetulleita. Joukosta erottaudutaan halvoilla pöytävuokrilla, kahvilatoiminnalla ja kodikkaalla sisustuksella. Kirppiksien sesonkiaikaa ovat

kevät ja syksy.Vantaalta löytyy ainakin pari

kymmentä kirpputoria. Repertuaariin mahtuu niin lastentarvikkeisiin ja vaatteisiin erikoistuneita liikkeitä, kierrätyskeskus, lähetystori ja useita itsepalvelukirpputoreja.Piia Svahn kiertää mielellään

kirpputoreja, joissa tuotteista käydään kauppaa myyjän kanssa.”Silloin tiedän, mistä tuote on

peräisin ja hinnasta voi keskus

tella”, hän pohtii.Tällaiseen mahdollisuuden

tarjoaa esimerkiksi MyyrmäkiHallin kirppis. Piha ja parkkikirpputoreja taas järjestetään kesäisin esimerkiksi Tammistossa.

Uusi ja vanha käsikkäin

Kivenheiton matkan päässä Rekolan asemasta sijaitsee Rekolan Tavaratalo. Kirpputorin tiloista kolmannes on varattu uudelle tavaralle ja kaksi kolmannesta itsepalvelukirpputorille. Toimitusjohtaja Arto Heino

sesta uuden ja vanhan tavaran yhdistäminen ei ole haasteellista. Hänen mukaansa vain makeiset on pidettävä tiukasti erillään kirpputoritavaroista.Vantaalainen Lea Äikää kier

telee kirppispöytiä kädessään satukirja. Silmään ovat juuri osuneet vanhat LPlevyt.”Täältä voi löytää hyvää van

haa musiikkia. Huonekaluja kannattaa mennä etsimään ehkä ennemmin Helsingin vanhoilta legendaarisilta kirpputoreilta”, hän neuvoo.Kirppisvimma iskee naiseen

satunnaisesti.”Yleensä järjestän itselleni

pöydän kirpputorilta, kun olen muuttamassa. Silloin tulee myös kierreltyä etsimässä löytöjä.”

Halpoja harvinaisuuksia

Pöytien ja rekkien seassa parveilee ihmisiä. On vanhuksia, työläisiä, odottavia äitejä ja lapsiakin. Millainen sitten on tyypilli

nen kirpparikävijä?Siihen Heinonen ei osaa vas

tata. Muunlaista jakoa hän ei osaa tehdä kuin, että eläkeläiset käyvät päivällä, nuoret ja työssäkäyvät viikonloppuisin.”Nuoret etsivät täältä muoti

vaatteita halvoilla hinnoilla. Lelut, työkalut ja astiat kuuluvat myös parhaiten meneviin tuotteisiin.” Kirpputorien hintojen koho

amista yrittäjä ei henkilökohtaisesti allekirjoita.”Tänäänkin myimme Riihi

mäen Lasin tuopin, joka maksoi euron.” "

!Teksti ja kuvat: !Virvamaria Toikka

Pääkaupunkiseudulla kolme vuotta toimi-nut 4V-hanke on päättynyt, mutta sen tulokset ovat nyt hyödynnettävissä. Hankkeen nettisivuil-ta löytyy runsaasti ideoita mm. yhteisti-lojen käytöstä.

4Vhanke syntyi sanoista Välitä, Vaikuta, Viihdy, Voi hyvin. Hankkeessa kehitettiin mahdollisuuksia kestävään, viihtyisään ja vastuulliseen kaupunkiasumiseen yhdessä asukkaiden, asuinkiinteistöjen, koulujen, päiväkotien ja yhdistysten kanssa. Hankkeen toiminta keskittyi Vantaan kohdalla Korson ja Länsimäen kaupunginosiin sekä niiden lähialueille.Vaikka hanke on päättynyt,

mutta sen tuottamat julkaisut, ohjelmamallit ja hyvät käytännöt ovat kaikkien käytettävissä. Osoitteesta www,4v.fi löytyy todella paljon arvokasta tietoa asukastoimikuntien hyödynnettäväksi.

Yhteistilat tehokäyttöönAivan esimerki omaisesti voi poimia vaikkapa ideoita yhteistilojen käyttöön. Tavoitteena on lisätä asukkaiden mahdollisuutta hyödyntää yhteistiloja, tavata toisiaan ja harrastaa edullisesti.Toiminta lisää yhteisten tilo

jen käyttöä ja yhteisöllisyyttä. Asukasosallisuus lisääntyy, kun asukkailla itsellään on mahdollisuus päättää kerhotoiminnan sisällöstä. Lisäksi voidaan valita teema, joka lisää asukkaiden ympäristötietoisuutta. Toiminta on edullista ja siten tasaarvoista myös vähävaraisille.

4v-hankkeesta poikirunsaasti ideoita

Yhteisissä tiloissa järjestettävät kerhot voivat olla ohjattuja tai vapaamuotoisempia ajanvietto ja kohtaamistilaisuuksia. Kerholaiset voivat kokoontua kerran tai montakin kertaa viikossa tarpeen mukaan. Yhdessä sovittu ajankohta on hyvä pitää säännöllisenä. Kerhokerran pituus voi olla tunnista muutamaan tuntiin. Myös osallistujaryhmät voivat viikoittain vaihdella esimerkiksi kohderyhmän iän mukaan. Toisinaan toiminta ikään katsomatta on paikallaan.Vastuu kerhon järjestämisestä

kannattaa jakaa useammalle, jotta työtaakka ei koidu liian suureksi. Jotta toiminnan järjestäminen uusiutuisi ja jotta se ei jäisi pitkäksi aikaa vain muutaman harteille, kannattaa houkutella mukaan uusia toimijoita. Kerhon ei tarvitse välttämättä jatkua useita vuosia; jo muutama kerhokerta voi tuoda suurta iloa.

Kokemuksia

Senioreiden kerhot: Iäkkäämpien asukkaiden aktivoimiseksi on

järjestetty oman talon eläkeläiskerhoja Helsingissä Kontulankujalla ja Ounasvaarankujalla. Tarkoituksena on järjestää myös liikunnallisesti rajoittuneille mahdollisuus tavata ikätovereita lähellä omaa kotia. Kerhoon voivat tulla eläkkeellä olevat asukkaat kahvittelemaan, laulamaan yhdessä tai visailemaan. Usein astiat tuodaan itse ja osallistujat haluavat leipoa. Kahvi keitetään vuorotellen tai sitä varten kerätään pieni maksu (20 snt/kerta). Osallistujia on ollut Kontulankujalla 15–20 ja Ounasvaarankujalla 8–14. Avoin asukaskerho kaiken

ikäisille: Vantaalla Varpusenkujalla on toiminut avoin asukaskerho useita vuosia. Kerho on avoinna joka viikko tiettyyn aikaan, jolloin paikalle voi tulla kuka vain talon asukas ikään katsomatta. Kerhossa voi jutella, lueskella, pelailla ja katsella televisiota. Lapsille on usein ohjattua askartelua ja piirtämistä. Vetäjän tulee olla säännöllisesti paikalla ja huolehtia, että tila on kunnossa. Asukkaat ovat järjes

täneet myös elokuvailtoja ja diskoja alueen nuorisolle. Yön yli kestävä kerho on ollut jännittävä kokemus pienimmille asukkaille.Laihduttamista, taiteilua, tuu

nailua: Kerhon teema voi olla mikä tahansa kädentaidoista laihdutukseen. Seuraavat esimerkit ovat Helsingistä. Kontulankujalla on toiminut noin kymmenen asukkaan laihdutuskerho. Kerholaiset tapaavat toisiaan kerran viikossa, jolloin sovitaan liikuntamuodoista ja päivistä sekä keskustellaan ruokavinkeistä ja suoritetaan viikoittainen punnitus. 4Vhankkeen tuella on pidetty taidekerhoa Aarteenetsijänkujalla sekä kokeiltu tuunaus ja askartelukerhoa Prinskan kerhossa, Prinsessatiellä. Taidekerhon osallistujista suurin osa on ollut miehiä – toiminnan ideoinnissa voi siis unohtaa ennakkoluulot. "

4v

Riimukujan kerhohuone näyttää tällaiselta.

NIMITYSUUTISIA

Isännöitsijä Hanna PölkkiHanna Pölkki aloitti työt VAV:n Korson alueen isännöitsijänä 1.5.2011. Hän vastaa kaikista Terhi Toppinen-Häyrisen aikaisemmin isännöi-mistä kohteista. Pölkki on työskennellyt aiemmin kiinteistöalalla, ja hän on valmistunut ammattikorkeakoulusta toimitilapalvelujen kou-lutuslinjalta. Pölkin yhteystiedot löydät lehden takasivulta.

Asiakaspalvelusihteeri Sami LiuhtoSami Liuhto aloitti työt VAV:n asiakaspalvelusihteerinä 20.4.2011. Liuhto on valmistunut tradenomiksi Laurea-ammat-tikorkeakoulusta.

Isännöitsijä Kasonen äitiyslomalleHämeenkylän ja Pähkinärinteen alueen isännöitsijä Susanna Kasonen jäi äitiyslomalle 23.5.2011. Ka-sosen äitiysloman ajan hänen kohteitaan isännöi Jukka Mäki, joka on aiemmin toiminut VAV:lla asu-misoikeuskohteiden isännöitsijänä. Jukka Mäen yhteystiedot löydät lehden takasivulta.

Viimevuotiseen tapaan VAV:n toimisto noudattaa kesällä 2011 lyhennettyjä palveluaikoja. Toimisto on kesällä auki seuraavasti:

Ma–to: klo 9–15Pe: toimisto suljettu koko päivän

Toimiston puhelinpalvelun palveluajat ovat kesällä seuraavat:

Ma–to: klo 9.00–12.00 ja klo 13.00–15.00Pe: puhelinpalvelu suljettu koko päivän

Kesäaikataulu on voimassa 30.5.–26.8.2011.

Toimiston palveluajat kesällä

Seuraava ilmestyy syksyllä.

Isännöitsijä Jorma MannerAlue: Nissas, Päiväkumpu,Itä-Hakkila, MikkolaP. (09) 8392 6524 / 0400-688 037 Sähköposti: jorma.manner@vav.!

Isännöitsijä Maarit RantsiAlue: Tikkurila, Tikkurilan ympäristöP. (09) 8392 6529 / 0400-688 035 Sähköposti: maarit.rantsi@vav.!

Isännöitsijä Maria UronenAlue: Hakunila, LänsimäkiP. (09) 8392 6522 / 0400-688 039 Sähköposti: maria.uronen@vav.!

Isännöitsijä Hanna PölkkiAlue: Korso, NikinmäkiP. (09) 8392 6526 / 0400-688 036 Sähköposti: hanna.polkki@vav.!

Isännöitsijä Jukka MäkiAlue: Pähkinärinne ja Sorakuja 4, Esikkotie 3, Kallioimarteentie 10, Kielotie 25, Maitikkapolku 10, Orvokkirinne 4, Takojantie 1.P. (09) 8392 6534 / 0400-939 016 Sähköposti: jukka.maki@vav.!

Isännöitsijä Katri VatanenAlue: Rekola, Havukoski, Ilola, AsolaP. (09) 8392 6531 / 0400-764 332 Sähköposti: katri.vatanen@vav.!

Isännöitsijä Jaana OksanenAlue: Martinlaakso, Myyrmäki, Pakkala, SeutulaP. (09) 8392 6520 / 0400-427 312 Sähköposti: jaana.oksanen@vav.!

Löydä oma isännöitsijäsiIsännöitsijät palvelevat asukkaita arkisin, ma-to klo 8.15-16.00 ja perjantaisin 8.15-14.00

FAKSINUMERO KAIKILLE (09) 8392 6541

VAV PALVELEE

VAV Asunnot Oy, Pl 39 01301, Vantaa, Veturitie 7, 01300 VANTAA, www.vav.fi

ASUKASVALINTAe-mail [email protected] faksi 09 8392 0226 hakuohjeet : www.vav.fi VUOKRAVALVONTApuhelinaika:ma-to klo 10.00-14.00, pe klo 10.00-13.00 e-mail [email protected] puhelin 09 8392 5226 faksi 09 8392 6542

ma-to klo 8.15-16.00 pe klo 8.15-13.00Puhelinaikama-to klo 9.00-12.00 ja 13.00-15.00pe klo 9.00-12.00e-mail [email protected]

puhelin 09 8392 6540ASIAKASPALVELU

asumisneuvonta@vav.!

vav viesti 2/2011

Documents