VAV ASUNNOT OY | ASUKASLEHTI | www.vav.fi | NUMERO 4 | 2014

-viesti

Vantaan asumispalvelutikäihmisille

Led-lamput säästävät rahaa

Kokataanuusia herkkujajoulupöytään

Valosta iloakaamokseenVuoden 2015vuokrat

VAV2

PÄÄKIRJOITUS

JOULUNAIKAAN vietetään viatto-mien lasten päivää, joka päivänä jää usein unohduksiin ja pyhien jälkeisten alennusmyyntien ja arkiaskareiden varjoon. Päivää vietetään kuitenkin kaikkien niiden lasten muistoksi, jotka Raamatun kertomuksen mukaan Herodes surmasi etsiessään vasta-

syntynyttä Jeesus-lasta. Samaisena päivänä muistellaan myös sitä,

kuinka Jeesuksen vanhemmat pa-kenivat lapsensa kanssa Egyptiin turvaan.

Vaikka ei tunnustaisikaan kristinuskoa tai olisi ollenkaan

uskonnollinen, viattomien lasten päivän vieton tarkoitus on armot-

toman ajankohtainen. Tänä vuonna on puhuttu erityisen paljon lapsiin kohdistuvasta huonosta kohtelusta

ja eritoten heihin kohdistuvasta väkivallasta. Lievimmässä

muodossa lasten oikeuk-sia poljetaan, kun heiltä

esimerkiksi kielletään leikki omalla kotipi-halla tai heille huu-dellaan epäasiallisia kommentteja ulkonä-östä tai perhetaustasta.

Näihin ovat sortuneet enimmäkseen aikuiset

naapurit.

Pahimpia ovat kuitenkin olleet väkivaltauutiset ja lastensurmat, joiden teke-miseen ovat syyllistyneet lasten läheiset. Hyvin-vointiyhteiskunnassakin Herodeksen julmuus voi löytyä lapsen omista vanhemmista tai muista

sukulaisista. Tätä on vaikea käsittää, eikä siihen saa tottua, vaikka uutisia viattomien lasten surmista kerrotaan melkein viikoittain.

Joulu on suurimmalle osalle meistä rauhan ja hyvyyden aikaa, mutta osa lapsista ja aikuisista odottaa sitä pelonsekaisin ajatuksin. Äitejä tai isiä lapsineen tai isoja sisaruksia pikku siskoineen ja veljineen pakenee taas tänäkin jouluna väkivaltaa, jos ei ihan Egyptiin, niin sukulaisiin tai turvako-tiin.

Riippumatta siitä, minkä ikäinen, uskontoinen tai värinen lapsi on, hänestä huolehtiminen kuuluu meille kaikille. Jos vanhemmat eivät pysty turvaamaan lapsen elämää, naapu-reina, ystävinä ja tuttavina meidän jokaisen velvollisuus on pitää kenen tahansa lapsen puolta, jos lapsen etu on uhattuna. Viranomaisetkaan eivät voi toimia, ellemme me muut aikuiset välitä heille tietoa.

Lapsista kasvaa hyviä ja omalle lapsel-leen turvan antavia aikuisia, jos heitä kohdellaan lapsesta saakka hyvin. Lasten pitää saada leikkiä pihoilla, heillä on oikeus hyviin ja ystävällisiin naapureihin ja ennen kaikkea turval-liseen kotiin. Viattomien lasten päivä on joka päivä.

Rauhaisaa ja turvallista joulunaikaa jokaiselle!

Teija Ojankoskitoimitusjohtaja

LAPSILLA ON OIKEUS TURVALLISEEN JOULUUN

KU

VA: VA

ULA

AU

NO

LA

VAV2

alennusmvarjoon. Pkaikkien jotka RaaHerodes s

syntynypäivä

kuinkentur

Vaikris

uskopäivä

tomanon puhkohdist

ja erivä

Meidän jokaisen velvollisuus on pitää

kenen tahansa lapsen puolta,

VAV 3

sisältö

4 20

8

VAV Asunnot Oy:n kotisivut: www.vav.fi

VAV-viesti ilmestyy neljä kertaa vuodessa ja se jaetaan VAV Asunnot Oy:n asuntoihin, johtaville luottamushenkilöille sekä yhteistyökumppaneille.

Julkaisija: VAV Asunnot Oy, PL 39, 01301 VANTAA.

Päätoimittaja: Teija OjankoskiToimitussihteeri: Tuomas Alho

Toimituskunta: Teija Ojankoski, Jukka Aalto, Tuomas Alho, Liisa Kälvälä, Marja Kousa, Tuula Montonen, Kari Nauska, Sari Pulkkinen ja Kari Martiala. (Omnipress Oy/Suomen Lehtiyhtymä)

Tuotanto: Omnipress Oy/Suomen Lehtiyhtymä, tuottaja Kari Martiala, Mäkelänkatu 56, 00510 Helsinki, Puh. 045 675 7122, kari.martiala@omnipress.fiKannen kuva: ShutterstockUlkoasu: Vaula Aunola (AD) | Minna PasanenKirjapaino: Kirjapaino Uusimaa, Porvoo, 2014Painos: 10 500 kpl

Osoitteenmuutokset: VAV Asunnot Oy

VAV-VIESTI 4 | 2014

2 Pääkirjoitus

4 Joulun valoloistoa energiatehokkaasti Energiatehokkaat ledit koristavat kotia joulunaikaan

7 Joulun muistilista

8 Monenlaista vanhuutta Vantaan asumispalvelut ikäihmisille

10 Marsinkuja 4:n remontti parantaa taloa merkittävästi Kiinteistöä remontoidaan myös energiatehokkammaksi

12 Uusia makuja joulupöytään Chili ja inkivääri kutittavat makuhermoja

14 Iloa ja uskallusta keittiöön! Eilisen rippeistä on helppo rakentaa uusia aterioita

16 Maltillinen vuokranmääritys

Talouspäällikön raportti

17 Vuokrat 2015

20 Kolme mittavan uran tehnyttä vavilaista jäi eläkkeelle Yhteensä näille kolmelle kertyi yli 60 työvuotta VAV:lla

22 Uudet isännöitsijät Korson ja Asolan alueille

23 Lyhyesti: Muista ilmoittaa asuntosi asukkaat talonkirjaan,

vakuusmaksu on asuntokohtainen, yleinen asumistuki muuttuu selkeämmäksi

14

VAV4

Perinteisten koristevalokaape-leiden ja led-valojen energian-kulutuksessa on yli kymmen-kertainen ero.

VAV 5

Talven valoloistoa energia-tehokkaasti

MEIDÄN KOTONA

TEKSTI: MIRKKA KORTELAINEN // KUVAT: SHUTTERSTOCK

Jouluvalojen historia juontaa juurensa 1800-luvulle asti. Kuusen oksiin kiinnitettiin pieniä tinaisia alustoja ja niissä poltettiin kynttilöitä. Tämä aikakausi kuulostaa suorastaan vakuutusyhtiöiden painajaiselta. Nyt energiatehokkaat ja oikein käytettynä turvalliset led-valot koristavat kotia läpi pimeän talven.

M oni tämän päivän ikäihminen muistaa hyvin aidot kynttilät kuusessa ja neulasille sulaneen steariinin. Nyt tunnelmallisia

sisustus- ja ulkovaloja käytetään lähes läpi vuoden.

– Jos valaistusta käytetään pidem-pään, kannattaa käyttää ajastinta, sanoo asiantuntija Päivi Suur-Uski Motivasta.

Joulun valaistus kannattaa toteuttaa niin, että se tuo juuri itselle ja läheisille hyvää mieltä ja on luonteva osa oman kodin henkeä ja harmoniaa. Pieneen yksiöön ei ehkä kannata hankkia mo-nen neliön valotaideteosta. Vilkkuvat valokaapelit eivät ole ehkä naapurille silmänilo – ainakaan silloin, kuin ne vilkkuvat läpi yön.

Valoilla on omat trendinsäJouluvalotrendit vaihtelevat lähes vuo-sittain. Vanhat ideat voivat putkahtaa esille uudessa muodossa, ja aina markkinoille ilmestyy myös aivan uusia tunnelmantekijöitä. Se, onko joulun väri kirkkaan keltainen vai joulun punainen, on jokaisen oma asia.

Tänä jouluna vanhanajan paperiset tähdet ovat todella trendikkäitä. Valkoi-sen sekä oranssin tähden lisäksi tarjolla on esimerkiksi musta-valkoisia, kuk-kakuvioituja tai vaikkapa Marimekko -henkeen koristeltuja tähtiä. Sähköiste-tyt tähdet ovat himmeässä loistossaan varsin kauniita ja nostalgisia.

Ledisarjoissa on helmiä, sydänkuvi-oita sekä tähtiä. Viime vuonna hiteiksi nousivat myös valokranssit, ja nyt niitä on saatavilla kylmän valkoisen sävyissä, sinisävyisenä sekä erilaisia havuefektein.

Ledit säästävät sähköäPäivi Suur-Uski kertoo, että sähkön-kulutuksessa on suuria eroja, ja vaikka joulua varten ei tekisikään erillistä va-laistussuunnitelmaa, niin muutama asia on hyvä muistaa.

Joulunajan valaistuksessa kannattaa keskittyä energiatehokkaisiin led-valo-sarjoihin. Valosarjojen pakkauksessa on led-merkintä. Ledit eivät kuumene,

VAV66 VAV

80 senttiä. Erot ovat siis melkoiset.Joulunaikaan erilaiset asetelmat ovat

suosittuja. Lasipurkkiin voi asetella kuk-kia, pähkinöitä, käpyjä ja valolähteen.

Huolehdi turvallisuudestaParvekkeelle tai terassille ei saa jättää elävää tulta vartioimatta. Myös ulkona risteilevien johtojen kanssa pitää olla erityisen tarkkana.

Kannattaa myös muistaa, että kaikki joulu- ja koristevalot sekä valosarjat, niin vanhat kuin uudet, palautetaan niiden rikkoutuessa SER-kierrätykseen. Sähkö- ja elektroniikkaromua ei saa heittää sekajäteastiaan.

Loisteliaimmankin jouluvalaistuksen keskellä itse joulun sanoma ja tunnelma on kaikista tärkein. Jos esimerkiksi naa-purin ikäihmisellä ovat ikkunat pimeinä, saattaa se olla merkki yksinäisyydes-tä. Vierailu voi tuoda valoa naapurin elämään.•

joilloin myös paloturvallisuus lisään-tyy. Moni pitää joulunajan valoloistoa ikkunoiden läheisyydessä, ja ledit jopa pitävät viileästä, Suur-Uski muistuttaa.

Ledit ovat pitkäikäisiä, sillä ne voivat toimia jopa kymmeniä tuhansia tunteja. Hyvä asia on sekin, että jos yksi lamppu hajoaa, se ei vielä pimennä koko valo-sarjaa. Laaduissa on silti suuriakin eroja: useimmiten tunnetut tuotemerkit ovat kestävimpiä.

Kuluttajat kysyvät usein Motivalta, kuluttaako ajastin paljon sähköä. Päivi Suur-Uski romuttaa heti tämän myytin.

– Ajastin ei ole sähköä kiskova energiasyöppö, joten sitä kannattaa käyttää. Valaistus kannattaa kytkeä myös pois päältä yöksi tai ainakin minimoida kulutus.

Suur-Uski muistuttaa myös, että on tärkeää käyttää valosarjan alkuperäistä verkkolaitetta, jotta sähköturvallisuus on taattu.

Matematiikkaa joulun allaMotivan esimerkkilaskelmissa järeä valokaapeli, joka valaisee ilman taukoja itsenäisyyspäivästä maaliskuun puolivä-liin, kuluttaa helposti yli 200 kilowatti-tuntia, eli yhteensä noin 35 euroa rahaa.

– Ajastimella ohjattu kahdeksan tun-nin paloaika pudottaa kulutuksen kym-meneen euroon. Käyttämällä 6 watin ledivalosarjaa on sähkönkulutus vastaa-valla ajalla vain kuusi kilowattituntia eli

Paperitähti on tämän talven jouluvalomuo-tia.

Lasipurkkiin tai maljakkoon voi asetella valojen lisäksi vaikka käpyjä.

Led-valoja saa myös paristokäyttöisinä

VAV 7VAV

Muista palovaroitin

Polta kynttilöitä turvallisesti

Ei rasvoja viemäriin

Joulun aikaan kuulee usein kynttilän aiheuttamista tulipaloista. Tulipalojen ehkäisemiseen on olemassa eräs ehdot-toman tärkeä apuväline: palovaroitin. Sen tärkeyden on ymmärtänyt myös lainsäätäjä, sillä Suomen lain mukaan jokaisessa asuinhuoneistossa tulee olla palovaroitin. Varoittimen hankkiminen ja huoltaminen on huoneiston asukkaan vastuulla.

Huhtikuussa 2009 voimaan tulleen asetuksen mukaan asunnon jokaisen kerroksen alkavaa 60 neliömetriä koh-den tulee olla vähintään yksi palovaroi-tin. Alle 60 neliön asunnoissa pitää siis olla ainakin yksi varoitin, sitä suurem-missa ainakin kaksi. Palovaroittimet sijoitetaan kattoon, noin puolen metrin etäisyydelle seinästä.

Useimmissa palovaroittimissa on testitoiminto, jonka avulla voi varmistaa että laite toimii. Varoittimen toimivuus kannattaa testata vähintään kerran kuukaudessa. Paristo kannattaa vaihtaa kerran vuodessa, hyvä päivä siihen on 11.2. Päivämäärä on helppo muistaa, sil-lä se on sama kuin yleinen hälytysnume-ro 112. Kannattaa aina pitää varastossa vähintään yksi palovaroittimeen sopiva paristo sen varalta, että laitteen paristo loppuu yllättäen.

Talviaikaan moni polttaa mielellään kynttilöitä. Kynttilät valaisevat kauniisti, mutta kannattaa muistaa, että niissä piilee aina tulipalon riski. Alla olevia ohjeita noudattamalla varmistat sen, että kynttilöiden käyttö on turvallista.

• Kynttilää ei saa koskaan polttaa ilman valvontaa. Älä jätä kynttilöitä pala-maan huoneeseen, jossa ei oleskele ketään. Jos poistut huoneesta tai asunnosta, sammuta kaikki kyntti-lät lähtiessäsi. Kynttilät kannattaa sammuttaa tukahduttamalla, niiden sammuttaminen vedellä tai puhalta-malla lisää tulipalon riskiä.

• Kynttilä tule sijoittaa riittävän kauas palavista materiaaleista, kuten verhoista, koristeista tai paperista. Kynttilän alustan tulee olla palama-tonta materiaalia, mielellään metallia, posliinia tai kiveä.

• Varmista, että kynttilä seisoo alustal-laan tukevasti, eivätkä ilmavirtaukset pääse huojuttamaan sitä. Älä laita kynttilää TV:n tai parvekkeen muovi-kalusteiden päälle.

• Jätä ainakin 1 senttimetri kynttilästä polttamatta, ettei se sytytä vahingossa alustaansa tuleen. Jos poltat useita kynttilöitä vierekkäin, niiden tulee olla riittävän kaukana toisistaan, muu-ten kynttilät alkavat sulattaa toisiaan ja niiden tulikuuma neste voi roihah-taa tuleen. Esimerkiksi tuikkukyntti-lät tulee sijoittaa vähintään 5 sentin päähän toisistaan.

Muistathan, että joulukinkun paisto-rasvoja ei tule kaataa viemäriin. Sinne ei saa myöskään laittaa mitään muita rasvoja, sillä ne jähmettyvät putkistos-sa ja aiheuttavat vähitellen viemärin tukkiutumisen. Paras paikka rasvalle on biojäteastia.

Rasvan laittaminen biojätteeseen on-nistuu joko kovettamalla sen pakkasessa tai imeyttämällä sen talouspaperiin. Sekajätteen joukossa rasva aiheuttaa vähiten riesaa pakattuna esimerkiksi tyhjään maitopurkkiin tai kertakäyttöi-seen pakasterasiaan.

Joulun muistilista

VAV TIEDOTTAA

VAV8

Vanhuus on hyvin yksilöllistä, samoin tarve muuttaa palvelutaloon. Kun tämä aika sitten koittaa, liikkeelle lähdetään laaja-alaisesta palvelutarpeen kartoituksesta, kotihoidon päällikkö Anne Aaltio Vantaan vanhus- ja vammaispalveluista kertoo.TEKSTI: MIRKKA KORTELAINEN // KUVA: TIMO PORTHAN

Monenlaista vanhuutta

P alvelutaloon hakeutu-minen ja muuttaminen on iso etappi ikääntyvän elämässä. Muuton mukana nykyinen koti muuttuu useimmiten pienemmäksi

ja tavaroistakin joutuu karsimaan. Tuttu ympäristö ja naapurit vaihtuvat uusiin. Vantaan vanhus- ja vammais-palveluissa työskentelevä kotihoidon päällikkö Anne Aaltio sanoo, että Vantaan kaupungin ensimmäisenä

toimintaperiaatteena on laaja-alainen palvelutarpeiden selvitys – eli ”noin vain” ei palvelutalon asukkaaksi voi hakeutua.

– Ikääntyneellä pitää olla hyvä elä-mä, ja hyvinvoinnin ylläpito on tärkeä asia. Näiden puitteiden on täytyttävä, hän sanoo.

Tarve ratkaisee asumismuodonAaltio toteaa, että koska ikääntyneen henkilön toimintakyvyssä tapahtuu

VANTAAN K AUPUNKI

9VAV

KYSY NEUVOAAsiakas tavoittaa seniorineuvonnan palveluohjaajan:

- Myyrmäen yhteispalvelupisteessä keskiviikkoisin klo 10.00–12.00- Puhelimitse arkisin klo 8.15–16.00 numerosta 09-8392 4202.

- Sähköpostitse osoitteesta palvelutarpeen.arviointi@vantaa.fi

Vantaalla on seitsemän palvelutaloa, joista kolmessa on henkilökuntaa ympäri vuorokauden.

VAV ASUNNOT OY:N rakennuttaman Malminiityn erityisryhmien asumis- ja palvelukeskuksen tilat toimivat Korson vanhustenkeskuksen peruskorjauksen ja laajennuksen väistötiloina vuosina 2015–2016.

Yksikkö tarjoaa tehostettua asumispalvelua, ja sen henkilöstö on paikalla joka päivä ympäri vuorokauden. Asukkaiden valinta tapahtuu Vantaan kaupun-gin vanhus- ja vammaispalvelujen määrittelemien kriteerien mukaan, kertoo erityisasiantuntija Kristiina Matikainen Vantaan kaupungin vanhus- ja vammais-palveluista.

Hän jatkaa, että tehostettuun asumispalveluun ei voi hakea, vaan päätös tehostetun asumispalvelun myöntämiseksi tehdään lääketieteellisten syiden ja hoivan tarpeen perusteella. Malminiityn asumis- ja palvelukeskukseen muuttaa remontoitavasta Metsonkodista 48 asukasta. Keskuksen palvelut tuottaa Van-taan kaupunki itse.

Malminiitty on tarkoitettu erityisryhmille

väistämättä muutoksia, on tärkeää sel-vittää henkilön kyky selviytyä kotona ja arjessa turvallisesti. Joskus kotona pärjätään pienillä kodin muutostöillä ja lisäavulla, mutta aina se ei kuitenkaan enää riitä.

– Meidän neuvontanumerostamme saa tietoa mieltä askarruttaviin kysy-myksiin. Usein myös lähiomaisilla on huoli ja tarve keskustella ikääntyneen pärjäämisestä omassa kodissaan. Esi-merkiksi laaja-alaiseen kartoitukseen tulevatkin lapset tai lähisukulaiset usein mukaan.

Aaltio kertoo, että asukkaan kodissa katsotaan esimerkiksi esteettömyyttä ja nykyisen asunnon soveltuvuutta.

– Muistisairaita on myös yhä enem-män, jolloin arjessa selviytyminen voi olla vaikeaa myös lähiympäristössä. Selvitämme myös asukkaan oman verkoston mahdollisuutta ja halua olla ikääntyneen apuna.

Odotusaika on noin kuukausiMyös tulo- ja varallisuusasiat selvi-tetään. VAV:n asukkaiden tiedot on jo selvitetty, joten he ovat tältä osin ”hakuputkessa”.

– Turvattomuuden tunteen tiedos-taminen on myös tärkeä huomioitava

asia, ja ennen kaikkea yksilöllinen tarve asumispalveluissa.

– Mottomme onkin, että ei ole yhtä vanhuutta. Ikääntyneen elämän koko kaari, elämänkokemus ja taustat on huomioitava.

Vanhuspalvelulain mukaan pal-velutaloon pitäisi kelpoisuusehdot täyttäneen hakijan päästä muuttamaan viimeistään kolmen kuukauden kulut-tua hakemuksen jättämisestä.

– Tämä aika saattaa olla hyvin myös paljon lyhyempi, ja pituuteen saat-taa vaikuttaa sekin, jos hakija haluaa johonkin tiettyyn palvelutaloon ja jonottaa sinne. Keskimäärin odotusaika on kesän 2014 tilastojen mukaan ollut 37 vuorokautta.

Lyhyimmillään prosessi on kestänyt kolme vuorokautta arvioimiskeskuste-lujen jälkeen. Kuluneen kesän aikana

palvelutaloihin jätettiin reilut parisataa hakemusta.

Omaishoito kiinnostaaPalvelutaloon muuttaminen ei ole ikääntyneen ainoa vaihtoehto, tai aina-kin muutto on siirrettävissä.

Omaishoito kiinnostaa Aaltion mu-kaan usein lähiomaisia, ja esimerkiksi maahanmuuttajataustaisilla perheillä on jo kulttuuriperimänä se, että ikään-tynyt pidetään mahdollisimman pit-kään perheen keskiössä. Omaishoidon tuesta saa myös tietoa, ja omaishoidon tuntimäärissä on paljon vaihtoehtoja.

– Laaja-alaiseen kartoitukseen on myös mahdollisuus saada tulkki mu-kaan. Meillä on myös paljon työnteki-jöitä ja erilaista kielten osaamista. Mei-dän johtava ajatuksemme onkin, että arvostamme yksilöllistä vanhuutta.•

– Joskus kotona pärjätään pienilläkin kodin muutostöillä ja lisäavulla kotihoidon päällikkö Anne Aaltio sanoo.

Mikkolassa sijaitsevan Marsinkuja 4:ssä on parhaillaan käynnissä laaja julkisivuremontti. 1970-luvulla rakennetun kerrostalon ulkokuori ja eristeet vaihdetaan kokonaan, ja samassa yhteydessä kiinteistö myös remontoidaan energiatehokkaammaksi. Talon julkisivu valmistuu uuden veroiseksi vuoden 2015 alkupuolella.

Marsinkuja 4:n julkisivuremontti parantaa taloa merkittävästi

RAKENTAMINEN

TEKSTI: TUOMAS ALHO // KUVAT: TAPIO ROSENGREN

11VAV

Asukkaat ovat voineet asua talossa koko työn ajan. Meluisimmat työvaiheet ovat nyt onneksi ohi, ja kohta asukkaat pääsevät nauttimaan uudesta julkisivusta ja remontoiduista parvekkeista.

S yksyllä 2013 VAV teki Marsinkuja 4:ssä laajat kuntotutkimukset, kun alkoi näyttää siltä, että kiinteistön julkisivun ul-kokuori oli elinkaarensa

loppupäässä. Tutkimuksessa todettiin, että talon ulkokuori ja parvekkeet eivät enää vastanneet tämän päivän teknisiä vaatimuksia, joten ne päätet-tiin uusia kokonaan. Myös vesikatossa havaittiin ikääntymisen merkkejä, minkä vuoksi se on järkevää uusia samalla kertaa.

Kuntotutkimusten perusteella VAV tuli siihen tulokseen, että Marsinkuja 4:n julkisivun kaikki vanhat betonit kannattaa vaihtaa. Samalla myös

julkisivun vanhat eristeet korvataan uusilla, jolloin talon eristysarvot saadaan samalle tasolle kuin nykyään rakennettavissa uusissa kiinteistöissä.

Uusien eristeiden lisäksi taloon asennetaan poistoilman lämpöpump-pu, joka kerää talteen hukkalämmön ja siirtää sen lämpöpatteriverkkoon. Näillä toimenpiteillä Marsinkuja 4:n energiatehokkuus tulee selvästi para-nemaan.

Energia- ja julkisivuremontin yhteydessä uusitaan myös kiinteistön salaojat sekä pelastustiet. Lisäksi talon hissi tullaan peruskorjaamaan myö-hemmin vuonna 2015. Kyse ei siis ole aivan perinteisestä julkisivuremontis-ta, vaan laajemmasta korjaustyöstä,

jolla halutaan parantaa talon viihtyi-syyttä ja teknistä kuntoa ja vähentää sen energiankulutusta.

Remontin laajuudesta huolimatta talon asukkaat ovat kyenneet asumaan koko ajan omissa asunnoissaan. Beto-nikuoren poistaminen piikkaamalla tosin aiheutti jonkin aikaa ikäviä meluhaittoja, mikä vaati asukkailta pitkää pinnaa. Tämä remontin me-luisin vaihe on onneksi kuitenkin jo ohi. Työn valmistuttua ensi vuoden puolella Marsinkuja 4:n asukkaat pää-sevät nauttimaan uudesta, entistäkin turvallisemmasta ja ympäristöystäväl-lisemmästä talostaan. •

VAV12

Monessa kodissa tehdään joulun herkut vanhojen ja perinteisten reseptien mukaan. Mikäli tutut maut kaipaavat seurakseen uusia tuulahduksia, kokeile oheisia ohjeita.

Uusia makuja joulupöytään

VAV12

RESEPTIT: KEITTIÖMESTARI HELENA LYLYHARJU //

KUVAT: SHUTTERSTOCK

MEIDÄN TALOSSA

TYYNENMEREN SAARTEN JOULUBROILERI

1 broileri2 appelsiinia5 valkosipulin kynttä1 sipuli½ dl soijakastiketta¼ tl valkopippuria1 kpl chilipaprika2 rkl inkivääriviipaleita

1. Sulata broileri ja huuhtele hyvin. Valele broilerin sisus soijakastikkeella. Kuori ja viipaloi inkivääri.2. Täytä broileri appelsiini-, valkosipuli-, sipuli-, chilipap-rika- ja inkivääripaloilla. 3. Laita broileri uunivuokaan ja lisää ylijäänyt täyte vuokaan. 4. Paista uunissa 150 asteessa, noin tunnin ajan. 5. Käännä broileria pari kertaa paistamisen aikana ja valele pintaa vuoassa olevalla paistoliemellä.

Kylmä kastike broilerin seuraksi:

2 dl soijakastiketta½ dl sitruunamehua1 chilipaprika5 valkosipulin kynttä1 punasipuli

1. Sekoita soija ja sitruunamehu. 2. Pilko chili, valkosipuli ja punasipuli pieniksi paloiksi ja lisää nesteeseen.

JOULUINEN POSSUN ULKOFILEE

1 porsaan ulkofilee2 tl suolaa1 tl mustapippuria1 tl paprikajauhetta1 rkl raastettua inkivääriä

1. Leikkaa porsaanfileestä nahka. Mausta filee suolalla, mustapippurilla ja paprikajauheella. 2. Paista miedossa uunissa, 130 asteessa noin 45 minuuttia.3. Anna fileen levähtää foliossa puoli tuntia. 4 Leikkaa ohuiksi viipaleiksi ja nosta uunivuokaan. Levitä pintaan luumusosetta, raastettua inkivääriä ja yrttiöljyä. 5. Laita folio vuoan päälle ja lämmitä uunissa 150 asteessa noin 30 minuuttia.

Monikäyttöinen yrttiöljy:

2 dl persiljaa3 kynttä valkosipulia½ tl suolaa¼ tl mustapippuria1 rkl hunajaa½ dl sitruunamehua2–3 dl rypsiöljyä

1. Sekoita ainekset sauvasekoittimella soseeksi.

Voit käyttää ulkofileen kanssa myös oheisen broilerireseptin kylmää kastiketta.

VAV 1313VAV

SAANAN JAUHELIHA-PUNAJUURILAATIKKO

300 g jauhelihaa2 sipulia1 kg punajuuria1 prk kermaviiliä2 tl suolaa1 tl mustapippuria

1. Paista jauheliha ja silputtu sipuli. Mausta suolalla ja mustapippurilla. 2. Keitä punajuuret kypsiksi, kuori ja soseuta. 3. Sekoita keskenään jauheliha-sipuliseos, punajuurisose ja kermaviili ja kaada seos uuninkestävään, voideltuun vuokaan. Ripottele päälle korppujauhot ja pinnalle pari nokaretta voita. 5. Paista uunissa 180 asteessa, noin 45 minuuttia.

JAANAN PUNAJUURIPAISTOS(Jaana Sara, Ylläksen Ravintola Pihvikeisari)

1 kg punajuuriavettä2 dl puuroriisiä2 dl vettä1 tl suolaa1 l täysmaitoa100 g sinihomejuustoa tai vuohenjuustoa, mieltymyksen mukaan.2 munaa1,5 dl korppujauhoja

1. Keitä punajuuret kypsiksi, kuori ja soseuta. 2. Keitä puuro miedolla lämmöllä kypsäksi. 3. Raasta tai paloittele juustot.4. Sekoita keskenään punajuurisose, puuro, munat ja juusto ja kaada seos uuninkestävään, voideltuun vuokaan. Ripot-tele päälle korppujauhot ja painele lusikalla kuvioita. Laita pinnalle vielä pari nokaretta voita. 5. Paista uunissa 180 asteessa, noin 50 minuuttia.

ÄIDIN JOULUPIPARKAKUT

285 g siirappia285 g fariinisokeria285 g voita2 munaa

2 tl neilikkaa2 tl kanelia ja kardemummaa1 tl pomeranssinkuorta

2 tl soodaa830 g vehnäjauhoja

1. Kattilaan laitetaan siirappi, sokeri ja mausteet. Lämmitä seosta kunnes sokeri sulaa.2. Lisää kylmä voi ja sekoita kunnes se sulaa. Samalla seos jäähtyy sopivasti.3. Vatkaa munat seokseen.4. Liuota ruokasooda tilkkaan haaleaa vettä. 5. Sekoita osa jauhoista seokseen, lisää liuotettu ruokasoo-da ja lisää loput jauhot.6. Laita taikina jääkaappiin vetäytymään seuraavaan päivään. 7. Leivo piparkakut ja paista uunissa, 200 asteessa noin 5 minuuttia.

Pomeranssinkuoren tilalla voit kokeilla inkivääriä.

JOULUNTUOKSUINEN HEDELMÄPAISTOS

2 omenaa3 päärynää1 rkl raastettua inkivääriä0,5 dl sokeria2 rkl kanelia

Hedelmien päälle

2,5 dl kaurahiutaleita2 dl sokeria100 g voita

1. Kuori ja paloittele omenat ja päärynät ja mausta ne kanelilla ja sokerilla.2. Kun hedelmät ovat maustuneet hetken, kaada ne uuni-vuokaan ja sekoita joukkoon raastettua inkivääriä.3. Tee kuorrute. Pehmennä voi mikrossa, älä sulata. Lisää sokeri ja suuret kaurahiutaleet, taputtele kuorrute hedelmi-en päälle. Paista uunissa 175 asteessa noin 20 minuuttia ja tarjoile jäätelön tai vaniljakastikkeen kanssa.

VAV14

Iloa ja uskallusta

keittiöön!

NAPOLILAINEN MINESTRONEKEITTO

Vähän nahistuneet kasvikset sopivat hyvin keittoihin. Kuullota kasvikset tai kovalehtiset yrtit ensin öljyssä, niin ne antavat keittoon täyteläisemmän maun. Tämä keitto on oikea pyttipannukeitto – voit käyttää kaikkia niitä kasviksia, joita jääkaapistasi löytyy.

Joulukinkkua (tai vaikka nakkeja)PorkkanoitaTomaattiaPaprikaaLehtikaaliaMakaroniaTimjamiaValkosipuliaMustapippuriaSuolaa

Kuullota kasvikset ja mausta mustapippurilla, timjamilla, valkosipulilla ja suolalla. Voit käyttää kaikkia jääkaapista löytyviä kasviksia, jo pehmenneitäkin.Lisää vesi ja halutessasi lihaliemikuutio ja anna kiehua noin 15 minuuttia.Lopuksi lisää keitetyt makaronit.Mausta valmis ruoka esimerkiksi basilikalla.

WAIKIKIN WOKKIBROILERI

Lapsiperheillä on usein tiivis aikataulu, ja nälkäiset lapset tarvitsevat nopeasti ruokaa. Wokkaamalla teet edelliseltä päivältä yli jääneestä kanasta, lihasta tai kalasta oivan ateri-an hetkessä. Mausteilla saat aterioihin erilaisia makuja.

Kypsää broileriaKeitettyä pastaaAnanaspalojaTimjamiaRosmariiniaSuolaaMustapippuriaCurryaBasilikaaÖljyä paistamiseen

Pilko broilerinlihat pieniksi kuutioiksi tai suikaleiksi ja ananas paloiksi.Kuumenna öljy wokissa ja lisää curry ja broilerinlihat. Pyö-räytä muutaman kerran.Lisää ananaspalat ja yrtit.Lisää pasta, suola ja mustapippuriLopuksi hienonnettu basilika.

K uka keksikään, että eilen ruoaksi valmistettu liha tai kala ei kelpaa enää tänään herkulli-sen aterian raaka-aineeksi? Tai että eilisestä ruoanlaitosta käyttämättä jääneitä raaka-ai-neita ei voisi enää yhdistää uuteen ruokaan? Meidän kokemuksemme perusteella tämän

päivän aterialta ylijääneet raaka-aineet ja valmiit ruoat ovat huomisen maistuvaa herkkua.

Kun huolehditaan raaka-aineiden ja valmiin ruoan oikeaoppisesta säilytyksestä ja käsittelystä, edellisinä päivinä käyttämättä jääneistä aineista on helppo rakentaa hienoja aterioita.

Jokainen suomalainen heittää roskikseen vuodessa 24 kiloa, eli 125 euron arvosta, ruokaa, josta suuren osan voisi käyttää hyödyksi.

Monissa perusruoissa keskeinen osa ruoanvalmistusta ovat jo aiemmin kypsennetyt raaka-aineet ja aterioiden rippeet. Näitä ovat esimerkiksi wokkiruoat, munakkaat, täytetyt ohukaiset, risotot, lämpimät leivät, monet keitot ja laatikkoruoat.

Kannustaaksemme sinua luovaan ruoanlaittoon, olem-me jättäneet näistä resepteistä tarkat raaka-ainemäärät mainitsematta aina, kun se on ollut mahdollista. Näin pystyt käyttämään luovasti ja monipuolisesti ruokakaap-pisi sisältöä.

Kaikkea voi ja kannattaa kokeilla, yhdistele uusia makuja – raaka-aineita, mausteita ja kastikkeita - ja saatat yllättyä iloisesti.

Hyviä ruokahetkiä toivottaen

Ulla Liukkonen, Helena Lylyharju ja Kari Martiala

Reseptit tammikuussa 2015 ilmestyvästä ruokakirjasta Ajatusta arkiruokaan – herkkuja rippeistä (Karisto).

VAV 1515

LEIPÄ AAMUPUUROSTA

Aamupuuroa kannattaa keittää vähän suurempi annos, sillä lopusta syntyy helposti maittavia leipää ja sämpylöitä. Kun käytät erilaisia puuroja, myös leipä on joka kerralla eri makuista.

Ylijäänyttä puuroaVehnäjauhojaHiivaaSokeriaSuolaaÖljyä

Lämmitä puuronloppu kädenlämpöiseksi.Lisää siihen hieman sokeria ja suolaa.Jos käytät kuivahiivaa, sekoita se osaan vehnäjauhoista.Tavallisen hiivan voit sekoittaa puuron sekaan. Sokeri aut-taa sen käymisessä.Puoleen litraan nestettä laitetaan 25 g tuoretta hiivaa tai 15 g kuivahiivaa. Kuivahiivaa käytettäessä muista, että nes-teen pitää olla noin 42 asteen lämpöistä.Lisää vehnäjauhot ja alusta taikinaa, kunnes syntyy sitko.Lisää taikinaan lopuksi öljyä.Helpointa on laittaa taikina vuokaan ja antaa nousta lämpi-mässä paikassa.Paista vuokaleipää uunissa 190 asteessa 30 minuuttia.Anna jäähtyä liinan alla.

JUNIORIN PARAS PIZZA

Kypsää joulukinkkua (tai jauhelihaa tai salamia)Pizzapohja taikinasta, tummaa tai vaaleaaKetsuppia tai tomaattimurskaaTomaattiaOreganoaJuustoraastetta

Voitele leipäviipaleet ketsupilla.Voit käyttää täytteeksi ylijääneitä joulukinkkua, lihapullia tai jauhelihapihvejä.Pilko täyteet pieneksi ja päällystä leivät kypsällä jauhelihamassalla.Laita päälle tomaatin viipaleita, oreganoa ja juustoraastetta.Paista uunissa 200 asteessa noin 10 minuuttia.

YMPÄRISTÖ

VAV

VAV TIEDOTTAA

YTE -aluepääoma-vuokra €/m2/kk

hoito-vuokra€/m2/kk

kokonais-vuokra1.3.2015

korotus€/m2/kk

1 Pähkinärinne 5,77 6,46 12,24 0,21 2 Myyrmäki 6,00 5,92 11,92 0,90 3 Keski-Vantaa 6,58 5,82 12,40 0,24 4 Tikkurila 5,53 6,43 11,96 0,36 5 Tikkurilan ympäristö 5,80 5,96 11,76 -0,16 6 Länsi-Rekola 5,63 6,45 12,08 0,28 7 Rekola 5,24 6,48 11,72 0,26 8 Korso 4,15 6,49 10,64 0,16 9 Pohjois-Korso 4,34 6,52 10,87 0,18 10 Nissas 5,31 5,93 11,24 0,13 11 Hakunila 4,44 6,79 11,23 0,48 12 Länsimäki 5,27 6,61 11,88 0,30

Keskiarvotietoja yte-alueilta

16

Kiinteistöjen hoitokulujen jakautuminen

Maltillinen vuokranmääritys VAV Asunnot Oy:n hallitus vahvisti 2.12.2014 uudet vuokrat kaudelle 1.3.2015–28.2.2016.

VAV:n vuokranmääritysperusteet ovat entiset. Vain suunnitelmallisten korjausten rahoitukseen tarvittiin uusia keinoja. Kiinteistöt, joissa korjauksia tehdään ensi vuonna, osallistuvat oman kiinteistönsä suunnitelmallisten korja-usten rahoitukseen yli yhden kuukau-den vuokrakertymällään. Myös kaikista asuinneliöistä perittävää määrärahaa korotetaan yhteen euroon neliölle.

VAV:n kiinteistöt vanhenevat ja niiden korjaustarve lisääntyy. Ylläpi-tokorjauksia arvioidaan tehtävän 22 % enemmän kuin kuluvana vuonna, ja suunnitelmallisia korjauksia 15 % enemmän. Yhteensä vuokratuotoilla korjataan kiinteistöjä 17,6 miljoonalla eurolla, eli 21 prosentilla vuokratuo-toista. Ensi vuonna ei toteuteta lainoi-tettavia peruskorjaushankkeita. Eniten suunnitelmallisia korjauksia toteute-taan edelleen asuntojen sisätiloihin, lähinnä kylpyhuoneisiin ja keittiöihin, yhteensä 5,6 miljoonalla eurolla.

Keskimääräinen korotus arava- ja korkotukirahoitteisissa kiinteistöis-sä on 2,4 %, ja vuokra maaliskuun alusta on keskimäärin 11,72 €/m2/kk. Vuokrien vaihteluväliksi muodostuu 9,28–14,60 €. Vuokra säilyy nykytasossa 15 prosentissa kiinteistöistä.

Vuokranmääritysyksiköiden luku-määrä kasvaa seitsemällä, ja asuntoja niissä on yhteensä 411. Kiinteistöjen keskimääräinen pääomavuokra pysyy matalan korkotason ansiosta kuluvan vuoden tasossa, ollen 5,40 €/m2/kk. Käyttökorvauksilla vähennetty hoito-vuokra on keskimäärin 6,32 €/m2/kk.

Yhtiö tasaa rakentamis- ja korjaus-lainojen kulut arava- ja korkotukikoh-teissaan. Tasauksen piirissä on yhteensä 174 vuokranmäärityskohdetta, joista 15:ssä ei ole asukastoimintaa. Asu-kastoimikuntien lausuntoja vuokran-määrityksestä palautui VAV:lle yh-teensä 109, joten palauttamatta jäi 50:n kiinteistön lausunnot. Palautetuista lausunnoista 60 % ei sisältänyt muutos-esityksiä, vaan laskelma hyväksyttiin niissä esityksen mukaisena.

Liisa KälväläTalouspäällikkö

Huoneistojen lkm

Osoite

TalotyyppiVuokra 1.3.2015 alkaen, €/m2

Korotus €

Huoneistojen lkm

Osoite

TalotyyppiVuokra 1.3.2015 alkaen, €/m2

Korotus €

    601 Tarhurintie 1 & 3 62 3 13,24 0,10610 Orvokkirinne 4 37 rivi 12,94 0,22611 Talvikkirinne 4 49 4 10,66 0,41613 Lummetie 11 48 5 11,57 0,20614 Veturikuja 7 120 3/7 11,39 0,40615 Esikkotie 7 30 3/4 11,64 0,25620 Ohratie 12 34 4 12,13 0,15621 Vainiotie 2 22 rivi 11,91 0,24622 Valtuustokatu 1 92 3/5 10,98 0,27623 Ohratie 1 44 2/3 11,18 0,38624 Metsänhoitajankuja 2 44 3 12,56 0,20625 Viljo Sohkasen katu 16 89 krs 12,58 0,71626 Urheilutie 10a 24 4 13,18 0,00630 Kortetie 1/Osmankää-

mintie 2511 rivi 14,07 0,09

631 Kirvelitie 2 21 4 13,02 0,23 

330 Knaapinkuja 6 24 rivi 11,37 0,17400 Ollaksentie 29–31 56 3 11,59 0,00401 Kerkkäkuja 3 29 rivi 12,56 0,59510 Krakankuja 2 60 5 11,39 0,50511 Krakankuja 4 55 3/4 12,15 0,16512 Arinatie 9 58 4 12,37 0,10513 Arinatie 7 42 3 12,42 0,07514 Tammistonkatu 9 58 4 12,71 0,12515 Tammistonkatu 25 28 4 13,33 0,00516 Herttuantie 6 68 4 12,66 0,08517 Keikarinkuja 2 57 7 12,79 0,12518 Rosendalinrinki 1 49 5 12,75 0,00519 Antaksentie 21 56 4/5 12,45 0,25520 Pakkalanrinne 6 35 4 13,40 0,00

VAV 17

110 Vaijeritie 1 54 rivi 12,66 0,04120 Pähkinärinteentie 22,

24 & 2681 3 11,50 0,06

121 Ainonkuja 2 22 rivi 12,97 0,13122 Kylväjänkuja 7 22 rivi 12,86 0,26123 Terhotie 6 43 3 11,63 0,29124 Santamäentie 20 17 rivi 12,97 0,02125 Karhunkierros 1a 94 5/6 11,96 0,09127 Lehtikallio 2 57 6 13,42 -130 Sahatie 2 42 3 11,96 0,03140 Luhtimäki 2 98 3 11,85 0,22141 Avaintie 2 29 rivi 11,99 0,22142 Niittäjäntie 13 31 rivi 13,27 0,24143 Luhtimäki 1 65 rivi 12,75 0,00201 Tukkilaisentie 9 39 2 11,65 0,00

Uudet vuokrat 1.3.2015

150 Kivikirveenkuja 4 71 7 11,62 0,36151 Vaskivuorentie 20 54 7 12,39 0,45152 Meripihkatori 2 63 7 12,60 0,00153 Ruukuntekijäntie 12 35 2/5 11,09 0,23154 Ruukuntekijäntie 10 37 2/5 11,05 0,14155 Leiritie 6 46 4 11,75 0,17156 Ruukuntekijäntie 8 46 2/5 11,43 0,07157 Huddingenpolku 2 70 2/6 11,09 0,19158 Apajakuja 7 50 5 11,57 0,29159 Helmikuja 1 52 3/4 12,10 0,13160 Vaskikuja 2 16 rivi 12,84 0,80161 Ruukkukuja 1 78 7 12,42 0,04162 Ojahaantie 1 68 5 12,58 0,12163 Husbackankuja 1 46 6 14,67 0,00170 Kukinkuja 8 67 3/7 10,68 0,31171 Raikukuja 12 31 3 11,61 0,26180 Aamutie 8/Iltatie

16–1856 rivi 12,45 0,66

181 Kauppalaivurintie 10 24 rivi 12,83 0,20230 Lippukuja 2 50 2 12,67 0,00

Pähkinärinteen YTE-alue

Myyrmäen YTE-alue

Keski-Vantaan YTE-alue

Tikkurilan YTE-alue

VAV18

Huoneistojen lkm

Osoite

TalotyyppiVuokra 1.3.2015 alkaen, €/m2

Korotus €

Huoneistojen lkm

Osoite

TalotyyppiVuokra 1.3.2015 alkaen, €/m2

Korotus €

730 Peijaksentie 31 59 3 11,67 0,06740 Virsupolku 1 30 5 11,29 0,29

741Evästie 5/Konttitie 4 & 6/Paimenenka-tu 19

138 3 10,80 0,48

742 Rautkalliontie 3 31 3 11,41 0,29743 Laurantie 11 36 6 11,21 0,36744 Rautkallionkatu 10 84 12 12,07 0,00745 Hakopolku 4 33 6 11,41 0,38746 Eteläinen Rastitie 11 41 6 11,69 0,36750 Immonkuja 2/Kyllik-

kintie 2965 rivi 12,22 0,00

751 Nyyrikintie 1/Vella-monkuja 1 & 2

82 rivi 12,39 0,41

752 Peijaksentie 15 48 1/2 11,79 0,31753 Laurintie 39 21 rivi 12,77 0,21755 Nyyrikintie 7 48 rivi 12,37 0,27

640 Takojantie 1 79 2/3 10,53 0,10641 Markkulantie 24 72 rivi 12,65 0,32650 Maitikkapolku 10 51 3 11,70 0,36651 Uusiniityntie 6 80 rivi 10,62 0,29652 Uusiraja 13 10 rivi 13,88 0,32653 Sorakuja 4 92 3/8 10,96 0,17654 Uusiniityntie 1 18 rivi 13,51 0,27655 Kallioimarteentie 10 44 2/3 12,05 0,16656 Asterintie 24 31 2 13,18 0,36657 Loikkokuja 1 32 2 12,90 0,41660 Kunnaantie 20 32 rivi 13,42 0,28661 Maarinkunnaantie 19 44 rivi 12,95 0,19662 Maarinkunnaantie 13 40 rivi 12,99 0,28671 Laaksotie 20 88 rivi 12,87 0,17672 Malvatie 1 & 4 25 rivi 13,75 0,24

Tikkurilan ympäristön YTE-alue

700 Norkkokuja 2 59 5/6 10,87 0,30701 Lehmuspolku 3 59 2 12,61 0,11710 Eppiläntie 1–3 43 rivi 12,28 0,40711 Tahtitie 24 25 1/2 12,20 0,22712 Tanssijantie 2 33 2 11,46 0,07713 Leikkitie 1 60 rivi 13,00 0,20714 Leikkitie 2 39 2 11,89 0,54715 Hyrräkuja 10 12 rivi 12,86 0,30716 Rumpalintie 4 32 rivi 10,61 0,28717 Satukuja 1 58 2 13,35 0,00720 Hansinkatu 1–3 81 4 10,43 0,25721 Mikaelintie 7 & 9 60 rivi 11,18 0,32722 Peijaksentie 69 67 3 11,44 0,28723 Asolantie 22 39 3 12,90 0,22724 Mikaelintie 4 12 rivi 13,32 0,09725 Mikaelintie 11 19 rivi 12,86 0,27726 Viidakkokuja 3 49 5 11,97 0,34727 Peijaksentie 67/

Viidakkokuja 462 5 12,63 0,37

729 Viidakkokuja 7 49 k/rivi 12,99 0,15

Rekolan YTE-alue

810 Maauuninkuja 2 52 3 10,84 0,26811 Tanhukuja 4 71 3/5 10,06 0,38812 Pyykuja 1 20 rivi 12,59 0,00813 Ruusuvuorenkuja 3 64 3 11,13 0,16814 Tanhurinne 5 66 3 10,98 0,00816 Laulurastaanpolku

1–2102 2 11,30 0,35

840 Jäniksenkäpälä 11 26 2 12,30 0,28842 Metsolantie 3 61 4/5 12,71 0,36

860Kiitäjäntie 2–6/Ko-rennontie 39/Mehi-läisenpolku 17

60 1/2 12,16 -0,11

880 Kirvisenkuja 1 88 3/4 9,84 0,15881 Linnustajankuja 1 68 1/2 11,21 0,06882 Varpusenkuja 1 113 3/5 9,28 0,16

Pohjois-Korson YTE-alue

820 Marsinkuja 4 25 5 10,96 0,44821 Saturnuksenkuja 2

& 4120 6 10,71 0,04

822 Maarukanrinne 5 39 3/5 11,95 0,00823 Marsinkuja 1 105 3 9,83 0,00830 Otavantie 20 75 3 10,52 0,28831 Otavantie 11 57 3/4 9,43 0,10832 Otavantie 9 44 3 9,83 0,20833 Näätäkuja 1 65 3 9,89 0,28834 Minkkitie 16 68 1/4 11,03 0,32835 Siilitie 28–30 132 3 9,91 0,00836 Minkkitie 9 47 4 10,33 0,16837 Minkkitie 11 66 3/4 10,83 0,13838 Näätäkuja 4 32 3 10,86 0,00839 Mäyräkuja 4 70 6/4 12,49 0,29841 Mäyräkuja 6 68 6 11,75 0,09

     

Korson YTE-alue

900 Maratonkuja 6 52 1/2 12,82 0,24910 Maalinauhantie 14 120 5 11,59 0,19911 Maalinauhantie 8 80 5 11,53 0,44912 Maalinauhantie 19/

Rajakentänkuja 590 3 11,57 0,33

913 Vartiokuja 1 32 1/2 11,75 0,43914 Tykkikuja 5 52 3/4 11,61 0,18915 Tykkikuja 9 55 3/4 12,11 0,06916 Vallikuja 6 20 rivi 13,05 0,39917 Kerokuja 2 21 4 11,45 0,49918 Pallastunturintie 3b 30 5 11,94 0,20919 Kerokuja 7 30 3 11,94 0,14920 Maalinauhantie 10 80 5 11,53 0,44921 Maalinauhantie 13

& 1552 11,19 0,46

930 Rajatie 5 A 37 2 14,35 -

Länsimäen YTE-alue

Länsi-Rekolan YTE-alue

VAV 19

104 Mantelipolku 2 30 5 13,06 0,48105 Hakamaankuja 3 38 4 14,22 0,12106 Pehtoorintie 11 32 5 13,67 0,29

      940 Kannuskuja 8 47 3 11,58 0,38941 Kannuskuja 5 36 3 11,60 0,42942 Kannuskuja 10 58 4/5 11,52 0,47943 Suitsikuja 1 57 3 10,42 0,59944 Vaunukalliontie 2 66 4 10,87 0,91945 Laukkarinne 8 41 6 10,84 0,41946 Ponikuja 4 56 8 10,53 0,37947 Vankkurikuja 6 19 rivi 13,09 0,20948 Hakunilantie 58 54 5 11,39 0,38950 Heporinne 1 49 6 12,16 0,21

Huoneistojen lkm

Osoite

TalotyyppiVuokra 1.3.2015 alkaen, €/m2

Korotus €

Huoneistojen lkm

Osoite

TalotyyppiVuokra 1.3.2015 alkaen, €/m2

Korotus €

Hakunilan YTE-alue Vapaarahoitteiset kohteet

960 Kuninkaanmäentie 104

22 1/2 12,72 0,00

970 Merkkipuuntie 2 49 1/2 10,06 0,37971 Kolohonganreitti 4/

Merkkipuuntie 1461 rivi 11,85 0,00

972 Kolohongankuja 6 33 2/3 12,94 0,00980 Viikinkitie 6 65 3 10,63 0,34981 Normannikuja 6 30 3 10,98 0,39982 Kyläkaskentie 2–6 85 3 10,39 0,28983 Kylämiehenkuja 2 40 3 9,90 0,00984 Nissaksentie 15 68 3 9,94 0,00985 Viikinkikuja 3 59 4/3 11,87 0,00986 Saagatie 9 55 4/3 12,24 0,00987 Viikinkikuja 2 53 3 12,06 0,00988 Riimukuja 4, 6, 8 &

1385 1/2 12,07 0,00

Nissaksen YTE-alue

31 Viherkummuntie 6 54 rivi 12,00 0,1232 Harppuunapolku 1 81 5 12,02 0,2333 Ilolantie 2 ja 4 22 rivi 12,81 0,3834 Andersinkatu 2 22 2 12,88 0,3335 Liljatie 12 43 4 13,07 0,0036 Lauhatie 7 17 3 13,12 0,1837 Lautamiehentie

22–2494 rivi 12,97 0,09

38 Talvikkirinne 9 42 4 12,44 0,1239 Kalliotie, Kimaratie,

Tukkilaisentie98 rivi 11,90 0,42

40 Punamultapolku 3 29 6 13,56 0,0641 Viidakkokuja 5 31 5/6 13,10 0,37

Korkotukikohteet (uudet vuokrat 1.5.2015 alkaen)

VAV20

HENKILÖKUNTA

Kolme mittavan uran tehnyttä vavilaista jäi eläkkeelle

Timo Karén, Maria Uronen

ja Katri Vatanen läksiäisjuhlassa.

PERJANTAINA 21.11. VAV:n toimistolla syötiin kakkua ja

juotiin kahvia poikkeuksellisis-sa merkeissä. Juhlan aiheena oli se, että kolme pitkään ta-

lossa työskennellyttä henkilöä oli jäämässä eläkkeelle. Nämä

kolme olivat VAV:n isännöit-sijät Katri Vatanen ja Maria

Uronen sekä entinen kiinteis-töjohtaja Timo Karén.

Kukin kolmesta eläkkeelle jäävästä ehti tehdä VAV:lla monivuotisen uran. Karén

aloitti työt yhtiössä vuonna 2000, Uronen vuonna 1991

ja Vatanen jo 1987 – heti VAV Asunnot Oy:n perustamisen jälkeisenä vuonna. Yhteensä

näille kolmelle kertyi yli 60 työvuotta VAV:n palvelukses-sa. Vatanen, Uronen ja Karén

olivat kaikki pidettyjä persoo-nia, jotka varmasti muistetaan VAV:n piirissä pitkään. Kolmi-kolle pitämässään puheessa

toimitusjohtaja Teija Ojan-koski muistuttikin, että uudet

pätevät työntekijät voidaan palkata heidän seuraajikseen,

mutta ihmisinä kaikki ovat ainutlaatuisia.

TEKSTI: TUOMAS ALHO JA TAPIO ROSENGREN // KUVAT: HARRI VIITALA

VAV 21

KIINTEISTÖJOHTAJA Timo Karén täytti 65 vuotta samana päivänä, kun hän vietti läksiäisiään VAVista. Viimei-set kaksi vuotta hän on ollut osa-aika-eläkkeellä. VAV:in palvelukseen hän tuli 1.5.2000.

Miltä aika osa-aikaeläkkeellä tuntui?

– Minusta se oli erittäin hyvä ratkai-su. Kerroinkin siitä läksiäisissä, miten se oli tavallaan sellainen pehmeä lasku eläkkeelle, ja suosittelenkin sitä myös muille. Tämä on hyvä tapa to-tuttautua siihen, kun onkin enemmän vapaa-aikaa käytössä.

Siirrytte eläkkeelle 1.1.2015. Miten aiotte viettää eläkepäiviä?

– Minulla on omakotitalo Vantaalla ja Kemiön saarella vapaa-ajan kiinteis-töjä. Eli kiinteistön huoltoa ja kiinteis-tötyötä tulee olemaan edelleen. Siellä riittää rakentamista, puiden pilkko-mista ja sellaista.

Millaisia muistoja teille on jäänyt mieleen VAV:n ajoista?

– Jos mietin päällimmäistä asiaa mitä minulle on jäänyt mieleen, niin vuodet ovat olleet hyvää aikaa ja mie-lenkiintoista työtä. Minusta oli hienoa tehdä VAV:lla töitä, koska meillä on niin ammattitaitoista henkilökuntaa ja tunsin, että johtoryhmä antoi aina hyvän tuen.

Toinen asia mistä pidin, koska olen

luonteeltani niin sosiaalinen ihminen, oli yhteistyön tekeminen asukkaiden kanssa. He olivat mukana kiinteistö-huollossa, talkootyössä ja myös viher-työssä. Pidän asukkaiden osallistumis-ta erittäin tärkeänä. Mitä enemmän asukkaat ovat itse aktiivisesti mukana kiinteistöhuollon tehtävissä, niin sitä vähemmän on painetta vuokrankoro-tuksille.

Haluaisinkin vielä sanoa siitä, että esimerkiksi kun on energiansäästä-mistarpeita ja muita vastaavia, niin minusta on tärkeää että asukkaat ovat mukana yhteistyössä. Se ei toimi niin, että joku esimies VAV:lta sanoo, että nyt säästetään energiaa, vaan pitää saada perustellusti asukkaat mukaan, jolloin säästötkin onnistuvat.

Olette seuranneet vuokralla asumista läheltä vuosia. Onko siinä tapahtunut muutosta?

– Ei oikeastaan paljoa asumisessa. Se tietysti on uutta, että meille on muuttanut viime vuosina enemmän maahanmuuttajia asumaan. Suurim-mat muutokset ovat tapahtuneet rakentamispuolella. Eli meillä tehtiin päätös 2000-luvun loppupuolella siitä, että emme rakenna enää saunallisia asuntoja. Saunoja ei juurikaan käy-tetty, joten oli järkevämpää rakentaa korkeatasoinen yhteinen saunatila. Vielä suurempi muutos on ollut

Asukkaiden osallistuminen on tärkeää

Mukavia muistoja

- Yhteistyössä asioiden tekeminen asukkaiden kanssa on ollut mukavaa, Timo Karén sanoo.

MARIA URONEN aloitti VAV:lla isän-nöitsijänä vuoden 1991 alussa. Hän isännöi pitkään VAV:n taloja Länsi- ja Keski-Vantaalla, ja siirtyi muutama vuosi ennen eläkkeelle jäämistään Länsimäen ja Hakunilan alueen isän-nöitsijäksi. Lähes neljännesvuosisadan ajan VAV:n isännöitsijänä toimiessaan Uronen on nähnyt monen asian muut-tuvan, niin hyvässä kuin pahassakin.

– Ihmiset vaativat nykyään enem-män isännöitsijältä ja tietävät oikeu-tensa, niin kuin heidän kuuluukin tietää, Uronen toteaa.

Uronen myös kokee, etteivät kaikki nuoret ole tänä päivänä täysin selvillä asumisen realiteeteista:

– Sellaiset asiat, jotka ovat vanhem-mille ihmisille itsestään selviä, eivät

välttämättä ole sitä juuri kotoa pois muuttaneelle.

Pitkälle isännöitsijän uralle mahtuu myös paljon erikoisia sattumuksia. Mieleenpainuvimmaksi tapaukseksi Maria Uronen mainitsee sen, kun eräästä kerrostaloasunnosta löytyi elävä lammas.

– Lammas oli vielä niin nuori, että sitä ei voinut syödä juhla-aterialla, ker-too Uronen.

– Siksi sitä pidettiin vielä elävänä.Yksittäisistä hankalista tapauk-

sista huolimatta Uroselle on jäänyt VAV:n asukkaista ja heidän kanssaan työskentelystä enimmäkseen hyviä muistoja.

– Ilman miellyttäviä asukkaita ja mukavia luottamushenkilöitä ei tätä

asuntojen koon pienentyminen. Koska vuokra-asuntojen hakijoista yli puolet on jo yksin asuvia, niin se tarkoittaa sitä, että yli puolet hakijoistamme ha-kevat vain yksiöitä tai pieniä kaksioita. Asuntojen keskikoko on näin pienen-tynyt reilun kymmenen neliötä.

Tähän lopuksi haluaisin vielä kiittää asukkaita ja henkilökuntaa hyvistä vuosista ja yhteistyöstä, ja toivotan kaikille oikein hyvää joulua sekä me-nestyksekästä uutta vuotta!

työtä olisi jaksanut tehdä, se on ollut työn suola.

Maria Uronen kiittelee myös VAV:ta hyvänä ja mukavana työnantajana. Hän kertoo arvostaneensa sitä, miten on isännöitsijänä voinut tehdä työtään omalla persoonallisella tavallaan, kunhan isännöitsijän vastuut hoidettu asiallisesti. Urosen persoonallinen tyyli onkin hänen 24 isännöintivuoten-sa aikana jäänyt monen asukkaan ja kollegan mieleen positiivisella tavalla. Eläkkeelle jäädessään Uronen haluaa vielä lähettää terveisensä kaikille VAV:n asukkaille:

– Tsempatkaa ja pitäkää huolta kodeistanne, niin asuminen VAV:lla on turvattu loppuiäksenne.

VAV22

VAV:n palveluksessa on aloittanut kaksi uutta isännöitsijää. Henri Kansonen aloitti Korson ja sen lähialueiden isän-nöitsijänä aiemmin tehtävässä toimi-neen Kirsi Lipposen siirryttyä toiseen työpaikkaan. Markus Herrainsilta alkaa puolestaan isännöimään Asolan ja Koivukylän lähialueita 20.12.2014 nykyisen isännöitsijän Katri Vatasen jäädessä eläkkeelle.

Kansonen on aiemmin työskennellyt VAV:lla isännöitsijäharjoittelijana, ja

Uudet isännöitsijät Korson ja Asolan alueille

Henri Kansonen aloitti Korson ja sen lähialueiden isännöitsijänä.

VAV TIEDOTTAA

Herrainsilta on tehnyt isännöintityö-tä muun muassa Lahden Talot Oy:n palveluksessa. Uusien isännöitsijöiden yhteystiedot löytyvät tämän lehden takasivulta sekä heidän isännöimiensä talojen ilmoitustauluilta. Ne voi myös tarkistaa VAV:n uusilta talosivuilta, jotka löytyvät tästä osoitteesta: www.vav.fi/talosivut

Markus Herrainsilta alkaa joulukuussa isännöimään Asolan ja Koivukylän lähialueita.

TEKSTI: TUOMAS ALHO // KUVAT: ANTERO AALTONEN

VAV 23

lyhyesti

Kun uudet asukkaat muuttavat VAV:n asuntoon, heitä pyy-detään viemään uuden asuintalon huoltoyhtiöön lomake, johon on kirjattu kaikki asuntoon muuttavat henkilöt. Lomakkeen perusteella asukkaat merkitään kiinteistön talonkirjaan, jota huoltoyhtiö pitää yllä. Huoltoyhtiölle on myös tärkeä muistaa ilmoittaa, jos joku asunnon asukas muuttaa pois tai uusi ihminen muuttaa siihen kirjoille, jotta huoltoyhtiö voi päivittää nämä tiedot talonkirjaan. Pelkkä muuttoilmoitus väestörekisteriin ei riitä, sillä huoltoyhtiö ei saa automaattisesti väestörekisteriltä tietoja muutoista.

Talonkirjan pitäminen ajan tasalla on tärkeää, koska vain sen perusteella huoltoyhtiö ja VAV tietävät, ketkä kaikki ovat tietyssä asunnossa kirjoilla. Jos esimerkiksi asunnon avain on unohtunut kotiin, huoltoyhtiö ei avaa ovea yleisavaimella muille kuin niille henkilöille, jotka talonkirjan mukaan asuvat kyseisessä asunnossa. Huoltoyhtiölle voivat myös jättää vi-kailmoituksia ainoastaan ne asukkaat, joiden nimet löytyvät talonkirjasta.

Vakuusmaksu on asuntokohtainen

Yleinen asumistuki muuttuu selkeämmäksi

Muista ilmoittaa kaikki asuntosi asukkaat talonkirjaan

VAV:n vuokravalvontaan tulee usein kyselyjä asunnon vakuusmaksusta, joka palautetaan vuokralaiselle kun hän muuttaa pois. On hyvä muistaa, että vakuusmaksu on aina asuntokoh-tainen, ei henkilökohtainen. Tämä tarkoittaa sitä, että VAV palauttaa vakuusmaksun vasta sitten, kun asunnon vuokrasopimus päättyy kokonaan.

Jos asunnossa on kaksi vuokralaista, mutta toinen heistä muuttaa esimerkiksi avioeron takia pois, ei vakuusmaksua tai osaa siitä voida kui-tenkaan palauttaa pois muuttavalle henkilölle. Vakuusmaksu palautetaan kokonaisuudessaan vasta siinä vaiheessa, kun myös toinen, asun-toon jäänyt vuokralainen muuttaa pois ja asunto tyhjenee kokonaisuudessaan.

Lisätietoja ja neuvoja vakuusmaksun pa-lautukseen liittyvissä asioissa voi kysyä VAV:n vuokravalvonnasta, yhteystiedot löytyvät tämän lehden takasivulta.

Kelan yleinen asumistuki uudistuu ensi vuoden alussa. Uudistus selkeyttää asumistukea, ja myös tuen hakeminen tulee helpommaksi. Uusi laki yleisestä asumistuesta astuu voimaan 1.1.2015.

Vuoden 2015 alusta lähtien hyväksyt-tyjen asumismenojen enimmäismäärään vaikuttavat ainoastaan asunnon sijainti-kunta ja ruokakunnan koko. Enimmäis-määrään eivät enää vaikuta asunnon valmistumis- tai perusparannusvuosi, pinta-ala eikä lämmitysjärjestelmä, eikä niistä tarvitse enää toimittaa Kelaan selvityksiä.

Uudistuksen myötä tuen määrä on helpompi ennakoida ja hakemusten käsittely Kelassa nopeutuu. Asunnon

Lisätietoa uudistuksesta saat Kelan kotisivuilta

www.kela.fi/asumistukisekä asumistuen

palvelunumerosta:p. 020 692 201 (ma–pe klo 8–18)

KYSY NEUVOA

sijaintiin perustuvat omavastuutaulukot poistuvat käytöstä, ja perusomavastuu määräytyy samalla tavalla koko maassa.

Asumistuki ei katkea vuodenvaih-teessa lainmuutoksen vuoksi, eikä sitä tarvitse hakea uudelleen. Asumistuki voidaan edelleen tuen saajan suostu-muksella maksaa suoraan vuokranan-tajan tilille. Suostumusta ei kuitenkaan tarvita silloin, jos vuokranmaksu on laiminlyöty kahden peräkkäisen kuu-kauden ajalta.

Kela tarkistaa asumistuen uuden lain mukaiseksi seuraavassa väli- tai vuosi-tarkistuksessa. Sitä ennen tukea makse-taan entisin perustein, jos tuen saajan olosuhteissa ei tapahdu muutosta.

Oma isännöitsijäsi

Toimiston asiakaspalveluMa–to: klo 9.00–15.00Pe: klo 9.00–13.00PuhelinajatMa–to: klo 9.00–12.00 ja 13.00–15.00Pe: klo 9.00–12.00Puhelin: 010 235 1450Sähköposti: info@vav.fiFaksi: 010 235 1451

AsukasvalintaAsunnonhaun ohjeet: www.vav.fi

VuokravalvontaPuhelinajatMa–to: klo 10.00–14.00Pe: klo 10.00–13.00Puhelin: 010 235 1460Sähköposti: vuokravalvonta@vav.fiFaksi: 010 235 1461

AsumisneuvontaPuhelinajatMa–to: klo 10.00–14.00Pe: klo 10.00–13.00Puhelin: 010 235 1470Sähköposti: asumisneuvonta@vav.fiFaksi: 010 235 1461

Isännöitsijä Jorma MannerAlue: Nissas, Päiväkumpu, Itä-Hakkila, Mikkola, RekolaP. 010 235 1482Sähköposti: jorma.manner@vav.fi

Isännöitsijä Maarit RantsiAlue: Tikkurila, Jokiniemi, Viertola, Simonkylä, Hakkila, RuskeasantaP. 010 235 1486Sähköposti: maarit.rantsi@vav.fi

Isännöitsijä Viola PetrovAlue: Hakunila, LänsimäkiP. 010 235 1447Sähköposti: viola.petrov@vav.fi

Isännöitsijä Henri KansonenAlue: Korso, Metsola, Mikkola, Kulomäki, Nikinmäki, VallinojaP. 010 235 1448Sähköposti: henri.kansonen@vav.fi

Isännöitsijä Susanna KasonenAlue: Hämeenkylä, PähkinärinneP. 010 235 1481Sähköposti: susanna.kasonen@vav.fi

Isännöitsijä Markus HerrainsiltaAlue: Asola, Ilola, Havukoski, KoivukyläP. 010 235 1440Sähköposti: markus.herrainsilta@vav.fi

Isännöitsijä Jaana OksanenAlue: Martinlaakso, Myyrmäki, Pakkala, Seutula, Tammisto, YlästöP. 010 235 1484Sähköposti: jaana.oksanen@vav.fi

Isännöitsijä Jukka MäkiAlue: Jukka Mäen kohteet voit tarkistaa talon ilmoitustaululta tai VAV:n kotisivuilta www.vav.fiP. 010 235 1483Sähköposti: jukka.maki@vav.fi

Isännöitsijöiden puhelinpäivystysVAV:n isännöitsijät päivystävät henkilökohtaisissa puhelinnumeroissaan maanantaista perjantaihin klo 9–11. Päivystysaikojen ulkopuolella isännöitsijän tavoittaa lähettämällä hänelle sähköpostia.

VAV palvelee

Puhelut VAV Asunnot Oy:n 010-alkuisiin puhelinnumeroihin maksavat matkapuhelinliittymästä soitettaessa 8,28 senttiä/puhelu + 17,04 senttiä/min ja lankapuhelinliittymästä soitettaessa 8,28 senttiä/puhelu + 5,95 senttiä/min.

Faksinumero kaikille isännöitsijöille: 010 235 1451