vihreää draamaa, metsä, 2014, päivi yuval

4
VIHREÄÄ DRAAMAA - METSÄ TEEMA - METSIKÖSSÄ KUHISEE - YMPÄRISTÖKASVATUS - Karjalan Luontokoulu® Tavoite: Metsän eläimistöön ja erilaisiin metsiin tutustuminen, metsien suojelu ja omat elämätavat. Draamaa voidaan hyödyntää aiemmin opitun tukena. Draama vahvistaa myös ryhmätyötaitoja ja ongelmanratkaisukykyä. Pääkohderyhmä: 10-vuotiaista ylöspäin Kesto: noin 2 2 ½ tuntia Ryhmäkoko: 10-30 Yhdistäminen metsäkortteihin: Valmiita metsäkortteja voidaan käyttää silloin, kun halutaan kohdistaa opetusta tiettyyn (metsä)ekosystemiin. Tällöin rooliotossa käytetään vain ko. metsän kortteja. Muuta: Draama voidaan toteuttaa sisä- tai ulkotiloissa. Virittäytymis- ja lopetusharjoitukset: Vaihtoehtoisia harjoituksia virittäytymiseen ja koontiin on erillisessä liitteessä. a) Virittäytyminen teemaan ja tilaan 1. Metsänimet - tutustuminen, metsien eläimistön kartoitus Kaikki seisovat piirissä. Jokainen miettii jonkun metsän asukkaan, joka alkaa samalla kirjaimella kuin oma etunimi esim. Heli Hirvi. Tästä tulee ko. henkilön uusi ”sukunimi”. Jokainen piirissä oleva sanoo vuorollaan uuden ”sukunimensä” ja oman etunimensä ja tekee jonkin liikkeen. Muut toistavat yhdessä sekä nimen että liikkeen. Tätä voi vaikeuttaa siten, että jokainen toistaa kaikkien edellisten nimet ennen kuin omansa.

Upload: green-tourism-of-finland

Post on 07-Apr-2015

49 views

Category:

Documents


1 download

DESCRIPTION

Ympäristökasvatus vs. kestävän kehityksen kasvatusKestävä kehitys on dynaaminen käsite, jolla on monta ulottuvuutta ja tulkintamahdollisuutta. Sille ei ole olemassa yhtä ja ainoaa määrittelyä. Kestävä kehitys tulisikin käsittää jatkuvana muutosprosessina, ei niinkään stabiilina tilana (Pigozzi 2003). Ympäristökasvatuksen rinnalla on kestävä kehitys -käsitteen vakiintumisen myötä alettu käyttää termiä kestävän kehityksen kasvatus. Näiden kahden välinen suhde on vielä yksiselitteisesti määrittelemättä. Keke- kasvatus voidaan nähdä yhtenä ympäristökasvatuksen osa-alueena tai päinvastoin tai sitten molemmat voidaan ymmärtää erillisinä aloina, joilla kuitenkin on yhteisiä piirteitä. Neljäs tapa hahmottaa kestävän kehityksen ja ympäristökasvatuksen välistä suhdetta on nähdä Keke- kasvatus ikään kuin ympäristökasvatuksesta kehittyneenä ja siten edistyneempänä muotona (Hesselink ym. 2000). Niin tai näin, ainakin voidaan todeta molempien kasvatuksen muotojen olevan keskenään ristiriidattomia ja samankaltaisiin tavoitteisiin pyrkiviä.

TRANSCRIPT

Page 1: Vihreää draamaa, metsä, 2014, Päivi Yuval

VIHREÄÄ DRAAMAA - METSÄ TEEMA - METSIKÖSSÄ KUHISEE -

YMPÄRISTÖKASVATUS - Karjalan Luontokoulu® Tavoite: Metsän eläimistöön ja erilaisiin metsiin tutustuminen, metsien suojelu ja omat elämätavat. Draamaa voidaan hyödyntää aiemmin opitun tukena. Draama vahvistaa myös ryhmätyötaitoja ja ongelmanratkaisukykyä. Pääkohderyhmä: 10-vuotiaista ylöspäin Kesto: noin 2 – 2 ½ tuntia Ryhmäkoko: 10-30 Yhdistäminen metsäkortteihin: Valmiita metsäkortteja voidaan käyttää silloin, kun halutaan kohdistaa opetusta tiettyyn (metsä)ekosystemiin. Tällöin rooliotossa käytetään vain ko. metsän kortteja. Muuta: Draama voidaan toteuttaa sisä- tai ulkotiloissa. Virittäytymis- ja lopetusharjoitukset: Vaihtoehtoisia harjoituksia virittäytymiseen ja koontiin on erillisessä liitteessä. a) Virittäytyminen teemaan ja tilaan 1. Metsänimet - tutustuminen, metsien eläimistön kartoitus Kaikki seisovat piirissä. Jokainen miettii jonkun metsän asukkaan, joka alkaa samalla kirjaimella kuin oma etunimi esim. Heli Hirvi. Tästä tulee ko. henkilön uusi ”sukunimi”. Jokainen piirissä oleva sanoo vuorollaan uuden ”sukunimensä” ja oman etunimensä ja tekee jonkin liikkeen. Muut toistavat yhdessä sekä nimen että liikkeen.

Tätä voi vaikeuttaa siten, että jokainen toistaa kaikkien edellisten nimet ennen kuin omansa.

Page 2: Vihreää draamaa, metsä, 2014, Päivi Yuval

2. Mänty, moottorisaha ja paperi – keskittyminen, ajatuksien herättäminen Valitaan yhteisesti jokin valitussa metsässä asuva puu esim. mänty ja sille liike esim. jalat yhdessä ja kädet ylhäällä sivuilla. Moottorisahan liike on sahausliike ja ääni pärinä. Ihmisen liike ja ääni: Kädet puuskassa ja tarvitsen paperia (tai mitä ko. puusta saadaan).

Moottorisaha on suurempi kuin puu, koska sillä voi kaataa sen. Ihminen on suurempi moottorisaha, koska se päättää mitä kaadetaan. Ihmistä suurempi on kuitenkin puu, joka on ollut täällä jo ennen ihmistä ja jonka tuottamasta hapesta ihminen riippuvainen. Seistään rivissä ja ohjaaja tekee valitsemansa liikkeen ja äänen näistä kolmesta. Muiden pitää tehdä liike ja ääni, joka voittaa ohjaajan näyttämän. Halutessa väärin tehneet voidaan tiputtaa pelistä pois. 3. Ominaisuudet - tutustuminen Tehdään kaksi piiriä, sisä- ja ulkopiiri (jokaisella pitää olla aluksi pari). Piirit pyörivät eri suuntiin ja ohjaajan antamasta merkistä pysähtyvät. Ne, jotka ovat osuvat vastakkain, etsivät toisistaan yhteisiä tekijöitä. Ohjaajan merkistä piirit lähtevät uudestaan liikkeelle. 4. Metsän äänet ja kuvat – mielikuvan vahvistaminen (jos ei olla metsäympäristössä) Ollaan edelleen sisä- ja ulkopiirissä. Sisäpiiriläiset saavat pienen paperin ja liidun. He piirtävät paperiin oman metsänsä. Samaan aikaan ulkopiiriläiset sulkevat silmänsä ja tekevät metsän äänimaailman omalla kehollaan esim. naputellen, suhisten jne. Hetken kuluttua sisä- ja ulkopiiriläiset vaihtavat paikkaa ja tehtävää. Paperit jätetään piirin keskelle. 5. Ryhmiin jakautuminen Muodostetaan enintään kuusi ryhmää sen mukaan mitä yhteisiä ominaisuuksia ryhmäläisillä on esim. mustat sukat, pitkät hiukset jne. b) Aiheen käsittely 6. Metsän asukkaat – rooliotto, asukkaaseen tutustuminen a) Ryhmät valitsevat itselleen yhden metsän asukkaan, jonka näkökulmasta draamatarinaa työstetään. (tai he saavat sen metsäkorttien mukaan). b) Ryhmät piirtävät metsän asukkaansa paperille ja kirjaavat sen ympärille asukkaan elämäntapoja mm. asuinpaikan, ravinnon ja luonteen. Työt laitetaan kaikkien esille. c) Ryhmät toteuttavat taittelemalla, rypistelemällä tms. sanomalehdistä itselleen rooliasut tai kasvoväreillä maalaten. Ryhmä ja sen jäsenet ottavan oman eläimensä roolin. c) Liikutaan vapaasti tilassa. Kuljetaan ja äännellään kuten metsän asukas. d) Rooliottoa jatketaan suhteessa toisiinsa. Käyttäydytään kuten metsän eri asukkaat mm. saalistetaan toisia, ei viihdytä toisten seurassa jne.

Page 3: Vihreää draamaa, metsä, 2014, Päivi Yuval

d) Ryhmät muodostavat oman asukkiperheensä ja tekevät itsestään muille lyhyen esittelyn. 7. Yllättävä tapahtuma, kertomus – käänne, ongelmanratkaisu Ohjaaja valitsee jonkun tapahtuman joka yllättäen tapahtuu metsässä muuttaen elinympäristön täysin toisenlaiseksi ja kertoo sen lyhyesti tarinan muodossa osallistujille. Vaihtoehtoisia asioita voivat olla esim. rakentaminen: kauppakeskus, asuinalue, tie tai tulipalo, yleinen saastuminen ja metsän puiden sairastuminen, ilmaston lämpeneminen tai hakkuut ja mahdollisesti jonkun lajin tuhoutuminen. Miten tämä vaikuttaa metsän asukkaisiin. Malli: ” Eräänä aamuna metsän asukkaat heräävät omituiseen tärinään. - Mistä ihmeestä tämä syntyy, eläimet ihmettelevät. Aikaa ei kulu kauan kuin eläimet kuulevat kovaa moottorin pärinää ja ihmisten ääniä. Lauma keltaisia isoja koneita, ihmisiä karttoineen ja vempeleineen tulee metsää kohti. Varikset lähetetään kuuntelemaan ihmisten puheita. Takaisin saapuessaan heillä on tieto, että metsän läpi aiotaan rakentaa tie. Näin matka kaupungista toiseen lyhentyy viisitoista minuuttia. Saman tien koneet alkavatkin hommiin ja kaatavat valtavia määriä puita. Kamala meteli saattelee tuhotyötä. Metsän eläimet säikähtävät todenteolla. - Siellä meni minun pesäpuuni, huutaa varis. - Mitä me teemme? Tarinan aikamuotoa ja työn edistymistä voi vaihdella uhkakuvan mukaan. 8. Asukkaiden kokous Tavoistaan poiketen metsän asukkaat kokoontuvat yhteen pohtimaan tilannetta. Hajotetaan ryhmät niin, että joka ryhmässä on eri lajien edustusta. Ryhmät käyvät rooleissaan keskustelun eri vaihtoehdoista. Sen jälkeen palataan omaan ryhmään ja omassa perhekunnassa päätetään miten tilanteessa toimitaan. Ratkaisuista tehdään pantomiimiesitykset. 9. Kuuma tuoli Jokaisesta ryhmästä yksi saa tulla roolissa kertomaan, miksi he päätyivät siihen ko. ratkaisuun. Muut saavat kysellä. Ohjaaja vetää kertomuksen luonteisesti yhteen eläinten ratkaisut. 10. Roolista pois Liikutaan tilassa ja tervehditään muita kertoen oma nimi ja esim. horoskooppimerkki. Lopuksi ohjaaja sanoo numeron ja osallistujat menevät niin monen hengen ryhmään kuin numero on. 11. Metsä eilen, nyt ja huomenna – näkemykset metsän muuttumisesta Uudet ryhmät vaihtavat ajatuksia ja tunnelmiaan ja saavat tehtäväkseen tehdä tarinan äskeisestä metsästä tai todellisesta metsästä kuvasarjan, kolme still-kuvaa. Jotka ovat teemoiltaan metsä eilen, nyt ja huomenna.

Page 4: Vihreää draamaa, metsä, 2014, Päivi Yuval

12. Metsänhaltija – omat valinnat Seisotaan piirissä, yksi osallistujista on piirin keskellä. Hän on metsänhaltija. Metsänhaltija kiertää kysymässä haluamaltaan osallistujalta metsän suojeluun liittyvän kysymyksen. Esimerkiksi ”Hyvää päivää, olen Metsänhaltija. Säästän metsiä vähentämällä paperin käyttöä. Teetkö sinä näin?” Jos vastaus on ei, kaikki vaihtavat paikkaa. Metsänhaltija yrittää ottaa itselleen paikan piiristä. Tuttuun tapaan viereiselle paikalle ei voi siirtyä eikä palata takaisin omalleen. Ilman paikkaa jääneestä tulee uusi Metsänhaltija. Jos vastaus on kyllä, metsänhaltija siirtyy toisen osallistujan luo ja esittää hänelle joko uuden tai saman kysymyksen. Kysymyksen alku on aina sama, vain suojelukeino muuttuu. Harjoitus päättyy, kun Metsänhaltijat eivät enää keksi uusia keinoja tai kun ohjaaja niin haluaa. Harjoitukseen kannattaa käyttää aikaa niin paljon, että osallistujat alkavat keksiä mitä erikoisempia ja mielikuvituksellisia keinoja. 13. Toivomukset – ongelmanratkaisu, oma merkitys metsälle Jokainen ryhmä saa Metsänhaltijalta yhden toivomuksen, jolla voi vaikuttaa metsien suojeluun, käyttöön tms. Mikä olisi ryhmän toivomus? Toivomukset käydään yhteisesti läpi. 14. Puhuva kivi – tunnelmat Kivi kiertää ringissä ja se, jolla kivi on saa yhdellä sanalla kuvat tuntemuksiaan. KESTÄVÄ LUONTOMATKAILU – GREEN TOURISM OF FINLAND®