valitse hyvä asenne

EläkEuudistus vastaa Eliniän pidEntymisEEn

kEva Etsii uudEnlaisia kiintEistö sijoituskohtEita

sähköisEt palvElut yhdEssä paikassa

nEttipoliisi auttaa nuoria somEssa

Keva på svensKa s. 27

www.keva.fi4-14

Ihan jokaisella on vahva vaikutus työpaikan ilmapiiriin.

Minna tervaMäki

2 Keva 4-14

JulkaisiJa keva (32. vuosikerta) PäätoimittaJa tero manninen, tero.manninen@keva.fi, p. 020 614 2688, unioninkatu 43, pl 425, 00101 helsinki toimitusneuvosto keva: pekka alanen, toni pekka, Fredrik Forssell, Eija korhonen, jarmo helminen, ulla palmroos, jorma rautakoski, tapio ropponen, roman Goebel Fondamenta media oy: susanna Cygnel, helinä hirvikorpi ja kirsi poikolainen toimitus Fondamenta media oy, tarkk ampujankatu 4 a 40, 00140 helsinki toimitussihteeri susanna Cygnel, susanna.cygnel@fondamenta.fi ulkoasu marko von konow svensk översättning översättningsenheten vid keva Paino libris oy, helsinki issn 1455-4720, verkkojulkaisu issn 1979-5107 osoitelähde keva, lehtirekisteri tilaukset Ja osoitteenmuutokset keva-lehti@keva.fi

kannen kuva Carl Bergman kuvasi minna tervamäen

E läkeuudistus on ollut alkusyksyn kuu-ma peruna ja kyllä se vieläkin puhuttaa. Julkistamispäivänään syyskuisena per-jantaina #eläkeuudistus oli viiden tviita-

tuimman asian joukossa, edellä vain #bbsuomi, #liiga, #vainelämää ja #ff.

Uudistus koskee monia meistä, mutta jos olet eläk-keellä, siirtymässä eläkkeelle ennen vuotta 2017 tai syn-tynyt vuonna 1954 tai aiemmin, voit halutessasi lopet-

taa lukemisen tähän. Eläkeuudistus ei sinuun vaikuta.

Suurimpaan osaan meistä julkisella sektorilla työskentelevistä eläkeso-pimus vaikuttaa samalla tavalla kuin muillakin sektoreilla työskenteleviin. Eläkeiän alaraja nousee vähitellen nykyisestä 63:sta 65 vuoteen ja ylära-ja 68:sta 70 vuoteen. Jos elinikämme pitenee, kuten se on viimeiset vuodet tehnyt, voi eläkeikä olla vielä korke-ampi. Eläkeikä nousee, mutta omasta mielestäni ei ainakaan kohtuutto-masti, onhan eläkkeelle siirtymisen

jälkeen vielä odotettavissa nykyistä pidempi elonaika. Elinaikakerroin on ollut käytössä vuodesta 2010 ja

minulla se on jo oikeastaan nostanut eläkeikääni eliniä-nennusteen pitenemistä vastaavasti. Eläkeuudistuksen myötä puhummekin jatkossa tavoite-eläkeiästä, joka on jäänyt julkisuudessa vähälle huomiolle. Tavoite-eläkeikä on se ikä, johon mennessä elinaikakertoimen eläkettä leikkaava vaikutus kompensoituu. Eläketurva-keskuksen laskujen mukaan esimerkiksi vuonna 1975 syntyneellä tavoite-eläkeikä on 69 vuotta.

Vaikka julkisen sektorin eläketurvaa on lähennet-

ty viime vuosikymmeninen aikana yleistä eläketurvaa vastaavaksi, omia erityispiirteitä vielä on. Vuonna 2017, kun eläkeuudistus tulee voimaan, julkisella sektorilla on arviolta reilut 10 000 henkilöä, joilla on ammatilli-nen eläkeikä. Tämä ikä on yleensä alle 63 vuotta. Henki-lökohtainen eläkeikä on tällöin arviolta yli 100 000 jul-kisen sektorin työntekijällä. Henkilökohtaiset eläkeiät osuvat 63–65 vuoden haarukkaan.

Koska nämä henkilöt ovat jäämässä lähivuosina eläk-keelle, suurin kiinnostus julkisen alan työntekijöiden eläketurvassa on juuri näissä kysymyksissä. Niitä sel-vitetään sosiaali- ja terveysministeriön johdolla osana lainvalmistelua. Emme siis vielä tiedä, pysyvätkö am-matilliset ja henkilökohtaiset eläkeiät ennallaan vai tu-leeko niihin nousua, ja jos tulee, kuinka paljon.

Muitakin uudistuksia eläkeuudistus toi tullessaan. Niistä ja eläkeuudistuksen etenemisestä kannattaa lukea osoitteessa www.keva.fi/elakeuudistus tai seurata uudistuksen etenemistä Facebookissa Keva Eläkeneuvoja -sivulla.

twitter: @tajmanninen Tero ManninenPäätoimittaja

Eläkeuudistuksesta

Pääkirjoitus.

Eläkkeelle siirtymisen jälkeen on odotettavissa nykyistä pidempi elonaika.

4-14 Keva 3

12 VaikuttajaKun Minna Tervamäki jäi eläkkeelle tähtiballerinan työstä, hän jatkoi tanssimisen lisäksi monella muulla uralla. Nyt hän esimerkiksi auttaa ihmisiä ja työyhteisöjä löytämään voimavarojaan. Tärkeää on hänen mukaansa ajatella rakentavasti ja tehdä joka päivä oikeita valintoja.

16 ReportaasiEläkeuudistusta tarvittiin, koska elämme entistä vanhemmiksi. Aivan, eläkeikä nousee, mutta harmittelun sijaan voisimme kiittää elämän pidentymisestä. Moni pelkää, etteivät rahat riitä. Mutta kyllä ne riittävät, sillä pidempi elinikä tuo mahdollisuuksia.

2 pääKirjoitus

4 suomen Kuvia. saimaan lahja.

6 otteita. ammatillinen kuntoutus auttaa mahdollisimman pian takaisin töihin. suomi on eläkejärjestelmien kärkimaita. kevan varatoimitusjohtaja pekka alanen jää eläkkeelle. sairauspoissaolot vähenevät kunta-alalla edelleen kaikissa ammateissa, koska ongelmiin puututaan varhaisessa vaiheessa.

22 Kevan talous. keva haluaa entistä aktiivisemmaksi kiinteistösijoittajaksi.

24 elämää arjessa. vanhempi konstaapeli jutta antikainen partio somessa.

26 Kommuunisti povaa teollisen internetin nousua.

27 Keva på svensKa. ledaren. i lahtis betjänar den offentliga förvaltningen elektroniskt på ett enda ställe stjärnballerinan minna tervamäki hjälper människor att förstå sina resurser. pensionsreformen gjordes eftersom vi lever allt längre. keva vill vara en aktiv fastighetsplacerare.

Palstat

6 luottamuKsella. verohallinnon pääjohtaja pekka ruuhonen toivottaa paperilomakkeet historiaan.

9 näin sen teimme. lahden kaupunki kehitti sähköisen asiointialustan, jossa julkishallinnon organisaatiot palvelevat.

10 miten on? hannele kantanen kertoo omaishoitajan eläkkeestä.

11 tutKitusti. työolot vaikuttavat eläkkeelle jäämiseen joskus yhtä paljon kuin raha.

sisältö.

4 Keva 4-14

suomen kuvia.

4-14 Keva 5

saimaan lahjaAmmattikalastaja Markku Törrönen kiskoo muikkunuotan perää ylös Lappeenrannan Tiuruniemen selällä. Satunnaiset ohikulkijat parveilevat ihmettelemään kalastajan saalista, josta hän ei tee arvioita ennakkoon. Törrönen on yksi muutamasta ammattikalastajasta Suomen suurimmalla järvellä Saimaalla. Lajinsa viimeiset koettavat ansaita elantonsa ympäri vuoden suuren sinitaivaan alla, joka juuri nyt on tyyni ja levollinen. Pikkupakkanen ei juuri kiusaa karskin miehen sormia, joita liotetaan jääkylmässä vedessä tuon tuosta. Kalastaja elanto on haettava syksyn myrskyissä ja talven tuiverruksissa. Törrösen saaliit päätyvät perattavaksi kalasataman kautta ympäri Suomen. Kotimaista kalaa konkarikalastaja soisi syötävän enemmänkin, mutta tuontilohi vie monessa paikassa voiton kotimaisesta muikusta tai kalasta ylipäätään.– Valokuvaaja Mikko Nikkinen, Saimaanharju

suomen kuvia.

6 Keva 4-146 Keva 4-14

luottamuksella.

Paperiset lomakkeet siirtyvät muutamien vuosien päästä historiaan, lupaa Verohallinnon pääjohtaja Pekka Ruuhonen.Miten tärkeitä sähköiset palvelut ovat Verohallinnossa?

tavoitteemme on saada asiakkaat siirtymään käynti- ja puhelinasioinnista sähköisten palvelujen käyttäjiksi. sähköi-set palvelut ovat avoinna ajasta ja paikasta riippumatta ja ohjaavat asiakkaita toimimaan oikein, jolloin turhat virheet jäävät pois.

Milloin paperisista veroilmoituksista luovutaan kokonaan?tarjoamme pian sähköisen vaihtoehdon paperiselle veroil-

moituslomakkeelle. pakollinen sähköinen ilmoittaminen vaatii kuitenkin lakimuutoksen, joten 100 prosentin sähköisyyteen mennee vielä joitakin vuosia aikaa.

Esitäytetty veroilmoitus on valmiiksi oikein 75 prosentilla henkilöasiakkaista, joten heidän ei tarvitse tehdä tarvitse mitään. täydennyksistä tehdään jo nyt kolmasosa verkos-

- tärkeää olisi luoda sähköinen palvelu, josta asiakkaat saisivat näkymän kaikkien julkisten toimijoiden palveluihin, kertoo verohallinnon pääjohtaja Pekka ruuhonen.

veropalvelut vikkelästi verkossa

sa ja esimerkiksi nuorista aikuista jo 70 prosenttia käyttää sähköistä veroilmoituspalvelua. osakeyhtiöistä jo noin 70 prosenttia toimittaa veroilmoituksensa sähköisesti. 

Millaisia asioita asiakkaille suunnatuissa sähköisissä palveluissa pitää huomioida?

tärkeää on, että palvelut löytyvät helposti ja niitä on help-poa sekä turvallista käyttää. verohallinnon sähköiset palvelut ovat saaneet kiitosta juuri näistä asioista.

Mitä tulevaisuus tuo sähköisiin palveluihin? verohallinto pitää erittäin tärkeänä koko valtionhallin-

non kattavaa yhteistä palveluväylää, jonka avulla asiakkaat saisivat näkymän kaikkien julkisten toimijoiden palveluihin. verohallinto kehittää jatkuvasti omia palvelujaan: esimer-kiksi katso-tunnisteeseen on tulossa parannuksia keväällä 2015. yhteisöjen veroilmoituspalvelu avataan keväällä 2015 lopuillekin yhteisöille.

tavoitteena on tulevaisuudessa tarjota kaikille veronmak-saja-asiakkaille kokonaisnäkymä omiin asioihinsa, kertakirjau-tumismahdollisuus eri palveluihin, mahdollisimman helpot ja yksinkertaiset palvelut sekä turvallisen vuorovaikutuskana-van.

Olet ehdottanut, että verottajan pitäisi saada jokaisen palkansaajan ansiotulotiedot kuukausittain. Mitä hyötyä siitä olisi?

jos verohallinnolla olisi käytettävissään ajantasainen tieto palkansaajien ansiotuloista, verokorttien muutostar-ve vähenisi oleellisesti. nykyisin palkansaajat joutuvat itse ilmoittamaan muutoksista, mikä aiheuttaa heille vaivaa sekä työllistää verohallinnon asiakaspalvelua. myös monet muut viranomaiset tarvitsevat ajantasaisia tulotietoja. olisi kätevää, jos ne saataisiin suoraan yhteisestä rekisteristä.

valtiovarainministeriö asettaa lähiaikoina kansallisen tulo-rekisterin perustamishankkeen. tulorekisteriin on tarkoitus kerätä palkkatulojen ajantasaiset tiedot kaikkien niitä tarvit-sevien tahojen käytettäväksi. tulorekisteri pyritään saamaan käyttöön vuoden 2019 alussa. tEksti katariina kraBBE / kuva risto törrö

4-14 Keva 7

Työk yvyttömyyseläkehakemuksia on saapunut Kevaan edellisvuotta vähemmänuudet hakemukset 1–8/2013 1–8/2014 muutos%

täydet 4 116 3 786 -8,0työkyvyttömyyseläkkeet

osatyökyvyttömyys- 2 361 2 225 -5,8eläkkeet

Yhteensä 6 477 6 011 -7,2

otteita.

ensi vuoden alusta kevalla ja muilla työeläkelaitoksilla on velvollisuus antaa työkyvyttömyyseläkettä hakevalle henkilölle ennakkopäätös oikeudesta ammatilliseen kun-toutukseen, jos ammatillisen kuntoutuksen myöntämisen edellytykset täyttyvät. työeläkelaitokset siis antavat pää-töksen oma-aloitteisesti ilman kuntoutushakemusta.

– lakimuutoksella on tarkoitus korostaa ammatillisen kuntoutuksen ensisijaisuutta työkyvyttömyyseläkkeisiin nähden, perustelee kuntoutuspäällikkö ulla Palmroos kevasta.

– käytännössä tämä tarkoittaa, että työkyvyttömyyselä-kettä hakeva henkilö saattaa saada paluupostissa myön-teisen oikeuspäätöksen ammatillisesta kuntoutuksesta ja hylkäävän päätöksen työkyvyttömyyseläkkeestä.

monilla julkisen sektorin työpaikoilla on jo käytössä aktiivisen tuen mallit, jotka toimivat hyvin, ja suurin osa ammatillisen kuntoutuksen asiakkaista hakeutuu ammatilli-sen kuntoutuksen piiriin sairauspäivärahakaudella.

– Edelleen on kuitenkin myös niitä asiakkaita, joiden ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuuksia ei ole selvitet-ty, ennen kuin he ovat hakeneet työkyvyttömyyseläkettä. näille henkilöille työkyvyttömyyseläkkeen hakuvaihe on nyt ikään kuin tarkistuspiste ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuuksiin.

ihmisen mahdollisuus palata työelämään ammatillisen kuntoutuksen avulla paranee, kun ammatillisen kuntou-tuksen prosessi aloitetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

kevan tammi-sYYskuun sijoitusten tuotto oli 7,1 % eli 2 770 miljoonaa euroa. sijoitusten markkina-arvo oli syyskuun lopussa 41,1 miljardia euroa. viime vuonna vastaavaan aikaan sijoitusten markkina-arvo oli 36,6 miljardia euroa, eli keva on pysynyt parantamaan sijoitustulostaan pääomamarkkinoi-den myllerryksen keskellä.

sijoitustoiminnan markkina-arvoinen tuotto oli tammi-syyskuussa 7,1 %. noteerattujen osakkeiden ja osakerahastojen tuotto oli 9,5 %. korkosijoituk-set tuottivat 4,8 % ja kiinteistösijoitukset (mukaan lukien kiinteistörahastot) 4,3 %.

korkosijoitusten osuus kevan koko sijoitusvarallisuudesta oli 41,6 % (sisäl-täen johdannaisten vaikutuksen), noteerattujen osakkeiden ja osakerahas-tojen 40,2 % ja kiinteistösijoitusten 6,8 %. pääomasijoitusten osuus oli 5,8 %, hedgerahastojen 5,1 % ja hyödykesijoitusten 0,5 %.

– vuoden viimeisen neljänneksen alku on ollut pääomamarkkinoilla hyvin levoton. huolet maailmantalouden kehityksestä sekä muut levottomuutta herättäneet uutiset ovat laskeneet selvästi osakkeiden ja muiden riskipitoi-sempien sijoitusten arvostuksia. onkin mielenkiintoista nähdä, onko kysees-sä lyhyempiaikainen korjausliike vai pitempiaikainen käänne markkinoiden kehityksessä, kertoo sijoitusjohtaja ari huotari.

Kevalla vahva sijoitustulos

mahdollisimman pian takaisin töihin

Kevan luvut

suomi sijoittui neljänneksi melbourne mercer global Pension index -vertailussa, joka on vuo-sittain koottava kansainvälinen eläkejärjestelmien vertailu. suomi pärjäsi erityisesti eläkejärjestel-mien hallinnon ja sen läpinäkyvyy-den arvioinnissa. vertailussa oli mukana 25 maata ja suomi ensim-mäistä kertaa.

maailman parhaaksi arvioitu tanskan eläkejärjestelmä ylsi ainoana niin sanottuun a-luokkaan. suomi on sveitsin, ruotsin ja kana-

dan kanssa seuraavan kategorian kärjessä heti australian ja alanko-maiden jälkeen.

eläkejärjestelmiä arvioitiin vertaiussa eläkkeiden riittävyyden, järjestelmän kestävyyden ja hallin-non luotettavuuden näkökulmasta. vertailusta selviää myös, mikä parantaisi maiden asemaa indeksis-sä: suomen vähimmäiseläke voisi olla korkeampi ja rahastointia voisi lisätä. myös parempi ikääntyneiden työllisyysaste korottaisi suomen asemaa. 

suomi eläkkeiden kärkimaa

Lakimuutoksen tavoitteena on nopeuttaa henkilön pääsyä ammatilliseen kuntoutukseen.

Ku

VA

sh

uT

TE

Rs

To

cK

8 Keva 4-14

S illoin kaupungintalo, jota nyt uhkaa purkutuomio, loisti uutuuttaan kauniissa maalais-maisemassa Espoon vanhan kirkon vieressä, muistelee kevan

varatoimitusjohtaja Pekka alanen, 68. hän jää vuodenvaihteessa virallisesti eläk-

keelle kymmenen keva-vuoden jälkeen – tai edelsihän sitä 12 vuotta kevan hallituksessa. suomen kuntaliiton varatoimitusjohtajana alanen oli 12 vuotta ja suomen kaupunkilii-ton varatoimitusjohtajana 10 vuotta. alanen työskenteli myös pääministeri harri hol-kerin lähimpänä avustajana, pääministerin sihteerinä, eduskuntaryhmän pääsihteerinä ja kokoomuksen kunnallissihteerinä.

onpa alanen ehtinyt vaikuttamaan kau-niaisten kaupunginvaltuustossa ja -hallituk-sessakin sekä monissa kuntakenttää lähellä olevissa yhteisöissä ja toimielimissä.

– ilman työtä ei synny hyvinvointia. olen saanut itse elää terveenä ja tehdä paljon kiinnostavaa työtä, josta olen myös pitänyt, alanen kiittää.

alasen ura on painottunut vahvasti kau-punkien ja muiden kuntien toiminnan edis-tämiseen. hän on kiertänyt vuosia kunnissa ja oppinut ymmärtämään sekä arvostamaan sitä maailmaa, jossa ne tasapainoilevat isojen

vaatimusten ja tiukan talouden ristipaineessa. – meillä on hieno maa ja sillä hieno kuntien

verkosto. toimintaympäristön jatkuvasti muuttuessa emme voi jäädä paikoillemme, vaan koko ajan on etsittävä vaihtoehtoja palveluiden järjestämiseen nykyistä asiakas-lähtöisemmiksi. kaiken uudistamisen perus-taksi pitää päättää kuntien rooli ja työnjako valtion, kuntien, yksityisen sekä kolmannen sektorin kesken.

alasen mukaan tarvitaan nöyryyttä ja herkkyyttä ymmärtää kuntien erilaisia oloja ja kehitysvaiheita.

– Ei siellä ensin ajatella eläkkeitä, vaan palveluja ja uusia mahdollisuuksia niiden järjestämiseen sekä rahoittamiseen. meidän kevalaisten tehtävänä on tuoda esille palve-lu- ja kuntarakenteiden muutosten vaikutuk-set eläkemaksuihin, henkilöstön eläketurvaan ja järjestelmän yhteisvastuuseen.

kevassa alanen arvostaa erityisesti vank-kaa osaamista ja sitä, että asiakkaiden mer-kityksen ymmärrys on vahvistunut. kevan sisäistä yhteistyötä on syytä hänen mukaan-sa edelleen kehittää.

– oman porstuan pitää olla kunnossa, jotta pärjää uskottavasti myös talon ulkopuolella, hän toteaa. tEksti susanna CyGnEl / kuva Carl BErGman

”Tarvitaan herkkyyttä ymmärtää kuntia”

otteita.

sairauspoissaolot vähenevät kunta-alalla edelleen kaikissa ammateissa. viime vuonna kuntatyöntekijä oli pois-sa sairauden takia noin 16,7 päivää (vuonna 2008 19,4 päivää).

– kunnat ovat kehittäneet etenkin varhaista tukea osana aktiivisen tuen toimintatapaa. samalla työterveys-huollon ja lähiesimiesten välille on syntynyt luonteva yhteistyö: tulos on linjassa 30-60-90-mallin kanssa, ker-too kevan ylilääkäri lisbeth Forsman-grönholm.

hänen mukaansa varhaisen tuen toiminta oli monilla kuntatyöpaikoilla kunnossa jo kaksi vuotta sitten, ja nyt tulokset alkavat näkyä. tällä hetkellä keskitytään erityisesti työterveys-yhteistyön ja työhön paluun tuen kehittämiseen.

monissa kunnissa on otettu työhy-vinvointinäkökulma osaksi strategista johtamista. esimerkiksi tampereella käytetään niin sanottua työhyvin-vointimatriisia strategisen johtamisen tukena – pelkkä sairauspoissaolojen seuraaminen ei nimittäin kerro koko totuutta työhyvinvoinnin tilasta.

työhyvinvointimatriisi ohjaa tarkas-telemaan laajemmin työelämän laatua, johtamista ja henkilöstön työkykyä. sen kautta seurataan muun muassa sairauspoissaolojen, tapaturmien ja varhaiseläkemaksujen kehitystä sekä työyhteisön ilmapiiriä ja päätöksente-on oikeudenmukaisuutta.

– sairauspoissaolojen ja muiden tilastojen lisäksi pitäisi kiinnittää huo-miota hiljaisiin signaaleihin, kuten että työ ei luista, tulee vaikeuksia selvitä töistä tai työyhteisössä ilmenee risti-riitoja. näitä asioita selvitellään var-haisen tuen keskusteluissa, Forsman-grönholm huomauttaa.

lähde: työterveyslaitoksen kunta10-tutkimus

työhyvin voinnin nousu painaa sairaus poissaolot laskuunPekka Alanen paluumuuttaa

eläkeläiseksi Tampereelle, josta lähti 42 vuotta sitten Espoon kaupungille elinkeinosuunnittelijaksi.

– eläkkeellä ulkoilen, kun-toilen sekä vietän aikaa perheen ja kavereitten kanssa. olen enemmän mökillä, matkustelen ja käyn teatterissa, Pekka alanen suunnittelee.

kevan tietohallintopäällikkö Paula sivunen nimitettiin lokakuussa kevan it-johtajaksi. sivusella on pitkä kokemus kevan asiantuntijoiden johtamisesta ja hän on tehnyt myös tietohallintojohtajan sijaisuutta. sivunen valittiin tehtävään 130 hakijan joukosta.

uusi IT-johtaja

4-14 Keva 9

Lahden kaupunki kehitti säh-köisen asiointialustan, joka nimettiin kuntalaistiliksi.

sen avulla julkishallinnon organisaatiot pystyvät tarjoamaan turvallisia sähköisiä palveluja keskitetysti kuntalaisille, ulkopaikkakuntalaisille ja henkilöstölle. ajan-varaus, hakemusten lähettäminen ja tietojen katselu onnistuvat kätevästi verkossa, eikä aikaa kulu turhaan jonottamiseen.

– kuntalaistili-asiointialusta annetaan halukkaille kunnille asennuskulujen hinnalla, eli siitä ei peritä esimerkiksi lisenssimaksuja. kaikki mukaan tulevat organisaatiot saavat käyttöönsä toistensa kehittämiä ratkaisuja ja pääsevät kehittäjäjoukkoon. näin saadaan jaettua kustannuksia, eikä jokainen joudu keksimään tahoillaan samoja asioita. kanta-vana ajatuksena on tehdä ja saada yhdessä, kertoo lahden kaupungin sähköisen asioin-nin kehittämispäällikkö teemu kokkonen, yksi kuntalaistili-palvelun kehittäjistä.

kuntalaistilin ratkaisujen päälle pystytään kehittämään joustavasti uusia palveluja, kuten tänä vuonna julkaistu kompa-palvelu. se on lahden kaupungin teknisen toimialan kiinteän omaisuuden palvelu, joka sisältää muun muassa dokumentin- ja asianhallinnan sekä teklan karttarekisterit.

– kaikki käsitellyt asiakirjat on skannattu ja arkistoitu kompaan, joten sieltä voi hakea omistamaansa kiinteistöön tai taloon liittyviä julkisivukuvia, pohjapiirustuksia tai rakennus-lupia, kokkonen selittää.

aikaisemmin asiakkaiden piti kulkea asia-kaspalveluun saadakseen nämä palvelut. nyt ne löytyvät mihin vuorokauden aikaan tahan-sa omalta tietokoneelta, ja ne voi printata. näin kunta pystyy tarjoamaan nopeampaa ja parempaa palvelua sekä vapauttamaan asiakaspalvelun resursseja muihin tehtäviin.

– jos henkilö huomaa omia tietoja tarkas-tellessaan, että jokin on muuttunut, hän voi ottaa sähköisesti yhteyttä ja pyytää korjaa-maan tiedon. näin voi käydä esimerkiksi, jos on vaihtanut lämmitysmuodon öljylämmityk-sestä maalämpöön, mutta sitä ei ole ilmoitet-tu. kaupunki saa näin rekisterit ajan tasalle.

kaikki perustuu tarkasti syötettyyn tie-toon.

– jos tiedot ovat sekaisin, järjestelmä ei osaa noutaa pyydettyjä tietoja. siksi on tärkeää, että dokumentit nimetään yhden-mukaisesti. jo ylimääräinen tai puuttuva välilyönti tai pilkku tekee oikean kiinteistön löytymisen mahdottomaksi. siksi on tärkeää

Kiinteistöjen tiedot Kompassa

kuntalaistili kaikillle kunnille

• sähköinen asiointialusta kuntalaistili on tarjolla kaikille kunnille ilman lisenssimaksuja.

• kuntalaistilin päälle pystytään tekemään uusia palveluja, joista tuorein on kompa, lahden kaupungin teknisen toimialan kehittämä kiinteän omaisuuden palvelu.

• kompa-palvelusta voi hakea ja tulostaa omistamaansa kiinteistöön tai taloon liittyviä julkisivukuvia, pohjapiirustuksia tai rakennuslupia.

• kunta pystyy näin tarjoamaan nopeampaa ja parempaa palvelua sekä vapauttamaan asiakaspalvelun resursseja muihin tehtäviin.

lisätietoja: www.kuntalaistili.fi

näin sen teimme.

sähköisten palvelujen kehittäminen ja kokoaminen yhteen paikkaan vähentää asiointia eri toimipisteissä. Kompa-palvelussa voi jopa katsella omia dokumenttejaan.

– Julkishallinnon säh-köinen asiointialusta on tarjolla kaikille kunnille, ja ratkaisuja jaetaan organisaatioiden kesken, kertoo sähköisen asioinnin kehittämispäällikkö teemu kokkonen lahdesta.

valita yksi, yhteinen nimeämistapa, kokko-nen huomauttaa.

tulevaisuuden haasteista kokkonen mai-nitsee rajaamisen: mitä palveluita tuottaa

kunta ja mitä valtio. myös näiden palveluiden ajaminen yhteen paikkaan verkossa täytyy miettiä tarkoin. tEksti sari alhava / kuva Carl BErGman

10 Keva 4-1410 Keva 4-14

Koska omaishoitaja alkaa saada eläkettä?kYsYmYs: Missä iässä omaishoitajalle aletaan maksaa omaishoitotyöstä ansaittua eläkettä, kun hoidettava on siirtynyt ajasta ikuisuuteen?

vastaus: jos olet syntynyt ennen vuot-ta 1940, saat eläkkeen saa heti hoitotyön päätyttyä. on kuitenkin huomattava, että hoitotyöstä on karttunut eläkettä vain, jos se on alkanut ennen kuin hoitaja on täyttänyt 65 vuotta.

jos olet syntynyt 1940 tai myöhemmin, eläkkeen saaminen riippuu siitä, saatko jo jotakin eläkettä vai ei. vuonna 1940 ja sen jälkeen syntyneille eläkettä karttuu 68-vuoti-aaksi saakka.

Hoitaja ei saa eläkettä: jos olet kunta-työnantajan palveluksessa, omaishoidosta karttuneen eläkkeet saat samaan aikaan kun jäät muusta kuntatyöstä eläkkeelle. jos olet työssä muualla kuin kuntatyönantajal-la, omaishoidon eläkkeen saat täytettyäsi 63 vuotta. jos jäät työkyvyttömyyseläkkeelle muusta työstä, saat samalla omaishoidosta karttuneen eläkkeen.

Hoitaja saa vanhuuseläkettä: jos saat elä-kettä kuntatyön perusteella, omaishoidosta karttunen eläkkeen saat täytettyäsi68 vuotta. jos saat eläkettä muusta kuin kuntatyöstä, omaishoidon eläkkeen saat heti (aikaisintaan kuitenkin täytettyäsi 63 vuotta).

Hoitaja saa työkyvyttömyyseläkettä: jos saat eläkettä työkyvyttömyyden perusteella, päättyneestä omaishoidosta saat eläkkeen sitten, kun työkyvyttömyyseläke muuttuu vanhuuseläkkeeksi. se taas riippuu siitä, onko työkyvyttömyyseläke myönnetty 2005 voi-maan tulleen lain mukaan vai sitä aiemman lain mukaan.

kevan eläke tiedottaja hannele kantanen vastaa tällä palstalla lukijoiden kysymyksiin.

Hoitaja saa osa-aikaeläkettä: jos olet osa-aikaeläkkeellä, omaishoidon eläkkeen saat sitten kun siirryt osa-aikaeläkkeeltä vanhuus-eläkkeelle tai työkyvyttömyyseläkkeelle.

omaishoidosta karttunut eläke ei tule automaattisesti vaan sitä pitää hakea kuten muitakin eläkkeitä. jos omaishoito on päättynyt ja oikeus eläkkeeseen on, ha-kemus kannattaa tehdä viipymättä, koska eläke maksetaan takautuvasti vain kolmelta kuukaudelta.

Tehdäänkö valtion eläkkeestäni vähennys?kYsYmYs: Olen työskennellyt opettajana vuosina 1975–1997 eli olen ansainnut valtion eläkettä. Sen jälkeen en ole työskennellyt valtiolla. Täytän pian 61 vuotta ja ollut jo pidemmän aikaa sairauslomalla. Eläkeikäni on 65 vuotta ja eläkearviolaskelmista käy ilmi, että jos jään eläkkeelle ennen 65 vuoden ikää, valtion eläkkeeseen tehdään vähennys. Jos joudun jäämään työkyvyttömyyseläk-keelle ennen 65 vuoden ikää, jopa ennen 63 vuoden ikää, tehdäänkö valtion eläk-keeseeni myös silloin vähennys ja onko se samansuuruinen kuin jäädessäni normaalille eläkkeelle 63-vuotiaana?

vastaus: Eläkkeeseen tehtävässä ns. muuntovähennyksessä on kysymys siitä, että ennen vuotta 1995 karttunutta eläkettä pienennetään. valtion eläkettä on vuoden 1994 loppuun saakka karttunut 2 prosenttia palvelusvuotta kohden, mutta karttuma on sidottu 65 vuoden ikään. jos eläkkeen ottaa aiemmin, ennen vuotta 1994 karttunutta osuutta pienennetään. tämä pienennys koskee kuitenkin vain vanhuuseläkkeitä, jotka alkavat ennen 65 vuoden ikää.

Voinko jatkaa vielä?kYsYmYs: Olen osatyökyvyttömyyseläk-keellä ja täytän 63 vuotta ensi maaliskuussa. Haluaisin olla työssä toukokuun tai elokuun 2015 loppuun saakka, mutta olen kuullut, että olisi jäätävä eläkkeelle heti huhtikuun alussa? Onko tämä työnantajan vai minun päätet-tävissä ja jos voin jatkaa työssä, karttuuko eläkettä maaliskuun jälkeen?

vastaus: osatyökyvyttömyyseläke muut-tuu vanhuuseläkkeeksi 63 vuoden iässä, kun on kysymys vuonna 2006 tai sen jälkeen alkaneesta eläkkeestä. se ei ole kuitenkaan työsuhteen päättämisen syy vaan voit jatkaa entisessä osa-aikatyössä. Eläkettä karttuu ku-ten nytkin eli vuositasolla 1,5 % saamistasi an-sioista. Eläkkeen aikana karttuneen eläkkeen saat sitten, kun lopetat työt. muista kuitenkin, että tätäkin eläkettä pitää hakea erikseen.

miten on?otteita.

kevan omat eläketietosi -pal-velussa rikottiin kävijäennätykset syyskuun kahtena viimeisenä päivänä. Eläkeuudistus houkutteli sivuille 29. syyskuuta 2 537 kävijää. seuraava-na päivänä palvelussa vieraili 2 523 kävijää.

keva avasi lokakuun lopussa hämeenlinnassa moottoritien päälle rakennetun kauppakeskuksen, joka on saanut nimensä kaupungin oman pojan, irwin goodmanin mukaan.

– hämeenlinnassa ei ole ollut riittävää erikoisliiketarjontaa ja näin ollen merkittävä osa ostovoimasta on valunut muualle. odotamme uudelta kauppakeskukselta paljon: pitkä suun-nittelu ja rakennusprojekti on saatu päätökseen ja kauppakeskuksen elämä voi alkaa, kertoo kauppakeskuksen johtaja eeva Jauro.

Goodmanissa on tavaratalojen lisäksi, muodin, sisustuksen, urheilun ja vapaa-ajan liikkeitä sekä ravinto-loita ja kahviloita. pysäköintitilat on rakennettu 600 autolle.

kauppakeskus sijaitsee hämeenlin-nan keskustan läpi kulkevan moottori-tien tunnelin yllä kävelykadun päässä osoitteessa kaivokatu 7. kävijöitä odotetaan vuosittain 6,5 miljoonaa.

kevan eläkeneuvoJat kohtaavat kevan asaikkaita Facebookin keva Eläkeneuvoja -sivulla arkisin klo 8–16. kunta-alalla, valtiolla, kirkossa tai ke-lassa työskentelevät sekä jo eläkkeelle jääneet henkilöt kysyvät ja Eläkeneu-voja vastaa – jopa saman päivän aika-na. kevan naamakirjassa keskustellaan myös ajankohtaisista eläkeasioista ja annetaan vinkkejä. www.facebook.com/kevaelakeneuvoja

omien eläketietojen katsojaennätys

Goodman avattiin Hämeenlinnassa

Keva palvelee Facebookissa

4-14 Keva 114-14 Keva 11

Kun päätöksiä eläkkeelle jäämisestä tai työssä jatkamisesta tehdään, työolot voivat vaikut-taa yhtä paljon kuin eläkekarttuma.

– pitkään on puhuttu työn kuormitusteki-jöistä, kuten liiallisesta työnmäärästä, tai eläkkeelle vetävistä tekijöistä, kuten mielekkäistä harrastuksista. kokonaiskuvaan kuuluvat oleellisesti myös töihin kiinnittävät tekijät. Esimerkiksi toimivalla työyhteisöllä on valtava potentiaali kiinnittää ikään-tyvät työntekijät työhön, toteaa tutkimus- ja kehittämisasian-tuntija riku Perhoniemi kevasta.

työmotivaatiota ja innostusta tukevilla asioilla on merkitystä työurien pidentämisessä. tällaisia voimavaroja voivat olla esi-merkiksi parempi henkilöstöjohtaminen, lisääntyvät mahdolli-suudet vaikuttaa omaan työhön, työyhteisön yhteisten voima-varojen hyödyntäminen tai vaikka organisaation ikäohjelma.

rahallisten houkuttimien lisäksi ylempien toimihenki-löiden työssä jatkamista tukevat liikkumavara työssä, työyh-teisön sosiaalinen tuki, työn kohtuullinen määrä ja ikääntyvien huomioiminen erilaisin joustoin.

– suomalaisessa työelämässä on paljon muitakin kuin eri-tyisasiantuntijoita. Erityisesti duunareiden ja alempien toimi-henkilöiden jaksamista sekä motivaatiota pitäisi tukea entistä enemmän, jotta työuria saataisiin pidennettyä merkittävästi, perhoniemi sanoo.

työssä jatkamista edistää ihan joka hommassa se, että työ-kyky pysyy ja työmotivaatio säilyy.

– suurin osa työelämän laadun parantamisesta kannattaa kohdistaa kaikkiin ammatteihin, mutta myös tarkemmin suun-nattuja toimia pitäisi harkita, sanoo tutkimus- ja kehittämisasi-antuntija Pirjo saari kevasta.

– työn mielekäs sisältö vaikuttaa ylempien toimihenkilöi-den motivaatioon jatkaa työelämässä vahvemmin kuin muihin palkansaajiin. alemmille toimihenkilöille työaikajoustot näyt-tävät olevan merkittävämpi kannustin pidemmälle työuralle, kun taas työntekijät tarvitsevat lisää vaikutusmahdollisuuksia omaan työhönsä sekä esimiehen että työyhteisön, jotka kan-nustavat ja arvostavat eri-ikäisiä.

entä tYökYvYn Ja tYöoloJen yhteisvaikutus – mitkä tekijät työssä voivat pidentää niiden työntekijöiden työuraa, joiden työkyky on heikentynyt?

– hyvä ja integroiva henkilöstöpolitiikka luo uskoa työuran jatkumiseen työkyvyn rajoituksista huolimatta, kuten myös hyvä esimiestyö ja myönteiset kokemukset työyhteisön toimi-vuudesta. mahdollisuus lepohetkiin ja ylitöiden välttämiseen sekä vaikuttaminen omiin tulo- ja lähtöaikoihin voivat olla erityisen tärkeitä niille, jotka ovat menettäneet parhaan työky-kynsä, saari luettelee.

työolot eivät vaikuta pelkästään mahdollisuuksiin jatkaa työssä alentuneesta työkyvystä huolimatta, vaan myös moti-vaatioon pysyä töissä. tEksti katariina kraBBE / kuvitus anna-kaisa jormanainEn

Kestävä ura toimistossa ja rakennus-työmaillaTyöolot vaikuttavat siihen, millainen mahdollisuus ja motivaatio ihmisellä on jatkaa työssään pidempään.

tutkitusti.

mikä tutkimus? kevan pirjo saari ja riku perhoniemi tutkivat yhdessä Eläketurvakeskuksen noora Järnefeltin kanssa erilaisten työolotekijöiden yhteyttä eläkeaikeisiin ja eroja eri sosioekonomisten ryhmien välillä. tutkimuksen aineistona on tilastokeskuksen keräämä Työolotutkimus 2013. se on kerätty käyntihaastatteluina loppuvuodesta 2013. tutkimus julkaistaan Eläketurvakeskuksen raportteja -sarjassa.

12 Keva 4-14

Joutsen voimissaanTähtiballerina Minna Tervamäki oppi balettitanssijan urallaan taistelemaan

työkykynsä puolesta. Hän tietää, miten pitää itsensä kunnossa sisältä ja ulkoa niin,

että työ ja elämä maistuvat.tEksti susanna CyGnEl / kuvat Carl BErGman

T ähtitanssija minna tervamäki, 46, jäi Kansallisbaletista eläk-keelle kaksi vuotta sitten, jol-loin takana oli jo pitkä ura. Hän aloitti baletin seitsemänvuo-tiaana ja tuli valituksi Suomen Kansallisoopperan balettikou-luun teini-iässä. Parikymppi-senä Tervamäki kiinnitettiin

Suomen Kansallisbaletin tanssijaksi, ja siellä hänestä hioutui vuosien varrella todellinen tähti.

– Jos olisin antanut aiemmin periksi loukkaantumi-sille ja lopettanut ennen eläkeikää, parhaat työni baletti-tanssijana olisivat jääneet tekemättä, Tervamäki pohtii.

Hän on tehnyt valtavasti upeita rooleja, joista Jout-senlammen Odette lienee yksi mieleenpainuvimmista. Tervamäki on itsekin olemukseltaan kuin joutsen, pit-kä, kaunis, energinen – ja hyvin päättäväinen. Hän on myös hersyvän iloinen ja mutkaton persoona.

– Ihmiset joskus ihastelevat aikaista eläköitymisikää-ni, mutta asialla on monta puolta. Nelikymppisenä elä-misen kustannukset ovat usein korkeimmillaan, eikä eläkkeelle jääminen tässä vaiheessa ole välttämättä toi-vottu elämänmuutos.

Tervamäki tosin varautui aikaiseen eläkeikään hyvis-sä ajoin. Hän on koko ikänsä tottunut tekemään paljon töitä, ja siksi uuden elämänvaiheen luominen oli luonte-vaa. Tanssimisen tahti vain muuttui väljemmäksi, ajoi-tus omaan elämään istuvaksi ja valinnat omiksi. Uusia työtehtäviä tuli mukaan.

– Kaiken pohjana on edelleen tanssijan ammatti. Tähtitanssijuus merkitsee sitä, että olen omalla alalla-ni päässyt huipulle ja pysynyt siellä – palannut huipulle vammojen ja vaikeuksien jälkeen. Hyödynnän nyt kaik-kea oppimaani.

Jo ennen eläkkeelle jäämistä Tervamäellä oli paljon meneillään: omia projekteja, voimavarakouluttamista ja lukuisia suunnitelmia. Yksi niistä toteutui Minnan Me-todit -nimisenä kirjana, johon on koottu Tervamäen kei-not työkyvyn ylläpitoon ja huippusuorituksiin.

– Keräsin tietoa kirjaan koko tanssijaurani ajan, tie-dostamatta. Kävin New Yorkissa pilatestunneilla jo ennen kuin kukaan Suomessa hiiskui lajista. Olen joo-gaannut, käynyt kehonhallintatunneilla, fysioterapiassa ja työstänyt itsenäni monin tavoin tanssiharjoittelun lisäksi. Näistä opeista syntyi vuosien varrella työkalu-pakkini hyvään oloon.

– Tähän kokonaisuuteen kuuluvat vahvasti ajattelu-taidot, voimavarojen suuntaaminen ja energian hallinta, eli ne keinot, joilla palaudun esimerkiksi työstä, ja ruo-kavalio, jolla on aina ollut minulle iso merkitys.

Tervamäki kuulee usein, että keho on tanssijan työvä-line ja siksi fyysisestä terveydestä ja kunnosta huolehti-minen olisi hänelle tärkeämpää kuin muille.

– Näytä minulle se ihminen, jolle keho ei ole työväli-ne! Tai mieli. Kaikki voisivat suhtautua kehoonsa ja mie-leensä kuin huippu-urheilija.

tervamäen mukaan rakentava tapa ajatella ja koh-distaa ajatuksia antaa voimaa kestää arjen haasteita. Ly-tistävä ajattelutapa taas imee energiaa ja voi olla esteenä omalle kukoistukselle.

Hän nostaa esiin kaksi asiaa, joilla on suuri merkitys oman elämän kulkuun: mihin kiinnitän huomioni ja millaisia valintoja teen.

– Itsekriittisyys ja omien heikkouksien näkeminen on hyvä asia, kun se saa ihmisen tavoittelemaan omaa potentiaalinaan ja viemään kykykään sekä osaamistaan yhä pidemmälle. Mutta jatkuva itsekriittisyys ei ole ra-kentavaa, vaan lamaannuttavaa. Ajatukset kannattaa

vaikuttaja.

4-14 Keva 13

vaikuttaja.

14 Keva 4-14

kääntää myös omiin vahvuuksiinsa ja antaa itsensä huo-mata, että ”tässähän minä olen oikeastaan aika hyvä”.

– En tarkoita päälle liimattua myönteistä ajattelua, koska toisinaan on myös tärkeä osata olla kriittinen. Mutta omien vahvuuksiensa tuntemista saa voimaa.

Minna Tervamäki painottaa näkökulman muutta-mista pienissä arkisissa jutuissa. Joka päivä, joka het-ki ihminen tekee valintoja. Jatkuvasti itse kukin tulee pieneen tienhaaraan, jossa pitää valita, miten toimii tai jättää toimimatta. Hän ottaa tutun liikuntaesimerkin: ”Päätän mennä portaita. Ja menen samalla nuo toiset-kin portaat. No mennään taas portaat.”

– Tämä valinta vaikuttaa jopa omaan terveyteen, kun sen tekee joka päivä, joka viikko, joka vuosi. Tai kuinka monta ateriaa syömme päivässä, viikossa, vuodessa tai koko elämämme aikana – miten paljon ne valinnat vai-kuttavatkaan terveyteemme?

– Valinnat kertautuvat myös ajattelemisessa: jos teemme jatkuvasti valinnan nähdä enemmän huono-ja kuin hyviä asioita itsessämme tai maailmassamme, negatiivisuus kertautuu päivässä, viikossa, vuodessa ja koko elämässämme.

Tervamäki on itse opetellut ajattelemaan asioita uu-della tavalla. Hänen on ollut pakko.

– Ankara balettikoulutus ja suomalainen varovaisuut-ta korostava kotikasvatus tekivät minusta nuoren, joka suhtautuu itseensä kovin vakavasti.

tervamäki kouluttaa Kuudes aisti -valmennusyri-tyksessä teemanaan voimavarojen hyödyntäminen. Hänen lempiaiheensa on kaikkein vastuu työyhteisön ilmapiirin luomisessa. Johtamisella on toki iso merki-tys, sen Tervamäki myöntää, mutta hänen mielestään esimiehen vastuu ei vapauta työntekijää.

– Meillä kaikilla on vahva vaikutus ilmapiiriin. Ja meillä jokaisella on myös vastuu yleisestä ilmapiiristä, esimerkiksi työpaikalla, Tervamäki huomauttaa.

Kyse on jälleen pienistä valinnoista: aloittaako päi-vänsä päivittelemällä jotain epäkohtaa vai kehaiseeko työkaveria hyvin tehdystä työstä?

– Jotkut ihmiset tuovat joka aamu auringonpaisteen

harrastan laulamista. En laula hyödyntääkseni sitä joskus elämässäni, vaan se on ihan oikeasti minun oma juttuni, harrastus. minulla on hirveä rima laulaa julkisesti, eikä minua varmaan saisi karaokeen edes pakottamalla. tyk-kään laulaa itsekseni, esimerkiksi autossa cd-levyn soidessa.

olen käynyt laulutunneilla opiskelemassa klassista laulua enemmän tai vä-hemmän koko aikuisikäni ja tehnyt välillä kovastikin töitä kehittyäkseni laulaja-na. kävin jopa viikon laulukurssilla yhtenä kesänä. Erityisesti klassisen musiikin lauluharjoittelu kehittää kehoa ja lisää oman kropan tuntemusta. En tiennyt sellaisia lihaksi olevankaan!

raskausaikana kävin suzuki-laulutunneilla, jotta musiikki ja laulaminen tulisi-vat luontevaksi osaksi lapsen elämää. käymme nyt tyttären synnyttyä yhdessä laulutunneilla, vaikka hän ei ihan vielä laulakaan itse, eli laulan tällä hetkellä eniten lastenlauluja. suzuki-metodissa lapsi oppii laulua ja musiikkia leikin sekä kehonliikkeiden kautta.

kun jäin eläkkeelle, minun piti liittyä kuoroon, mutta se taitaakin nyt jäädä seuraavaan eläkevaiheeseen, koska elämässäni on monia asioita meneillään.

kuka: minna tervamäkimikä: suomen kansallisbaletista eläkkeelle jäänyt tähtitanssija, yrittäjä, voimavarakouluttaja, tanssija, koreografi ja tuottaja syntynyt: helsingissä 1968koulutus: suomen kansallisoopperan balettikoulumotto: kehu päivässä pitää lääkärin loitolla.

SivupErSoona

mukanaan ja aloittavat kohtaamisen sanomalla jotain ihanaa. Sitten on se toinen ääripää, jonka vaikutus on vastakkainen. Päätin kerran, että sanon ääneen, jos koen jostain toisesta hyvää, enkä pidä sitä omana tieto-nani. Se on palkitsevaa itsellekin nähdä, kun valo syttyy toisen kasvoille ja ryhti kohenee. Toisten kehumista ja kiittämistä voisimme tehdä niin paljon enemmän.

Kehujen vastaan ottaminen vaatii myös taitoa. Kau-niit kommentit luokitellaan helposti imarteluksi tai oman edun tavoitteluksi. Tai niitä väistellään vähätte-lemällä itseä.

– Ota hyvä palaute vastaan ja sano vaikka, että ”kiitos, teinkin kovasti töitä tämän asian eteen ja on kiva, että huomasit sen”, Tervamäki vinkkaa.

ihmisen kannattaisi tervamäen mukaan varautua siihen, että elämässä joutuu ehkä tekemään kaksikin uraa. Varsinkin, jos keho tai mieli ei kestä ensimmäistä työtä eläkeikään asti.

Tervamäki loukkaantui tanssijana monta kertaa ja joka kerta palaaminen estradille oli kovan työn takana. Leikkauksista toipuminen kesti ja vei voimia, välillä us-koakin.

– Olen käynyt luopumisen läpi monta kertaa, kun pa-luu balettitanssijaksi ei ole näyttänyt mitenkään varmal-ta. Selviytymiskeinoni on ollut tehdä varasuunnitelmia, joten olen mennyt vammojen aikana muun muassa om-pelukurssille, draamametodikurssille, valokuvauskurs-sille ravintoterapeuttikoulutukseen ja moneen muuhun. Useat kursseista olivat työväenopistonkursseja, eli kaik-kien ulottuvilla.

”Meillä kaikilla on vahva vaikutus ilmapiiriin. Ja myös vastuu.”

vaikuttaja.

4-14 Keva 15

mutta se ei vedä vertoja työtä tekevän äidin arjen orga-nisoinnille.

– Aikataulujen säätämisen määrä lisääntyi aivan älyt-tömästi, kun pikkuihminen ilmestyi elämääni. En ole ikinä elämässäni säätänyt näin paljon, Tervamäki kum-mastelee.

Äitiyden ja voimavaravalmentamisen lisäksi Terva-mäki tanssii ja harjoittelee esityksiä kolmisen tuntia päivässä eli fyysinen treeni on edelleen kiinteä osa hä-nen elämäänsä. Hän edelleen esiintyy tanssijana, mutta tekee myös koreografioita ja työskentelee tuottajana.

– Tuottaja tekee ihan kaiken markkinoinnista ja varo-jen keruusta, tiimin kasaamiseen, kahvin keittämiseen sekä pukujen pesuun. Olen ammatiltani tanssija, eikä minulla ole mitään koulutusta tuottamiseen. Mutta ih-minen oppii, jos on pakko. Olen pitänyt itseäni ihmise-nä, joka unohtaa kolmesta asiasta kaksi, mutta nykyään muistan ainakin kaksikymmentä asiaa yhtä aikaa.

– Meillä ihmisillä on uskomaton kyky oppia ja tehdä asioita, joihin emme itsekään uskoisi. Ihmisestä on pal-jon enempään kuin hän uskoo. En ole poikkeusyksilö, mutta olen pirun sinnikäs.

- kannattaa kokeilla myös asioita, jotka eivät aluksi tunnu omilta. Jo liikkeelle lähteminen avaa uusia ovia, minna tervamäki kannustaa.

vaikuttaja.

Tervamäki ei vähättele työkyvyttömyyden aiheutta-maa voimattomuutta tai epätoivoa. Hän haluaa kuiten-kin korostaa, että vaikka olisi kuinka syvissä vesissä, sieltä voi nousta.

– Itselleni tärkeintä on ollut tuntea, että minä olen elämässäni se toimija enkä odota, että asiat järjestyvät puolestani. En levitä käsiäni, vaikka asiat eivät sujuisi-kaan toivomallani tavalla. Joskus se on sohimista pime-ässä, mutta aina jotain tapahtuu - minulle esimerkiksi selvisi, ettei minusta ainakaan tule ompelijaa, Tervamä-ki nauraa.

– Aina ei tiedä, mikä elämässä nivoutuu yhteen ja mis-tä on myöhemmin hyötyä. Siksi kannattaa kokeilla myös asioita, jotka eivät aluksi tunnu omilta. Jo liikkeelle läh-tö ja toimiminen avaa uusia ovia. Ihminen verkostoituu, tapaa uusia ihmisiä ja saa ehkä uusia ideoita. Hän saat-taa löytää itsestään uusia kykyjä ja voimavaroja.

minna tervamäki sai eläkkeelle jäätyään lapsen, pie-nen tyttären, joka on muuttanut tähtitanssijan elämää melkoisesti enemmän kuin eläkkeelle jääminen. Balle-rinan elämä on äärimmäisen kurinalaista ja vaativaa,

16 Keva 4-14

reportaasi.

4-14 Keva 17

tEksti hElinä hirvikorpi / kuvat Carl BErGman ja risto törrö

Eläkeremontin pohja valettu

reportaasi.

Perusta eläkeuudistukselle on rakennettu. Moni asia vaatii lisää selvittelyä, kuten julkishallinnon eläkkeet. Lopulliset naulat ja ruuvit lyödään seiniin seuraavan eduskunnan ja hallituksen talkoissa.

E rityisesti julkisen hallinnon eli valtion, kuntien ja kirkon eläk-keet, joista Keva vastaa, saavat lopullisen muotonsa tarken-nuksissa ja jatkoselvittelyissä. Kevan johtava asiantuntija markku salomaa haluaa siksi

korostaa erityisesti niitä asioita, jotka eivät muutu.Eläkeuudistus ei vaikuta nykyisiin eläkkeisiin tai nii-

den eläkkeisiin, jotka jäävät eläkkeelle vuosina 2014–2016. Uusia käytäntöjä tulee voimaan vasta vuonna 2017. Vanhuuseläkeikä nousee portaittain vasta niillä, jotka ovat syntyneet vuonna 1955 ja sen jälkeen.

– Useimmat eläkeuudistuksen yksityiskohdat vaati-vat jatkovalmisteluja. Nyt julkisella sektorilla on muu-tamissa tehtävissä ammatillisia eläkeikiä, ja niistäkin päätetään tarkemmin jatkovalmisteluissa. Samoin työ-

uraeläke, osittainen varhennettu vanhuuseläke tai elä-kekarttumat vaativat kaikki jatkovalmisteluja, Salomaa sanoo

–Eläkesopimus on tyypillinen sosiaaliturvasopimus, jossa on sovittu päälinjaukset, mutta ei yksityiskohtia.

selkein soPimus on tehtY siitä, että eläkeikä nousee syntymävuoden mukaan. Tämä muutos tulee niille, joi-den eläkeikä on ollut 63–68 vuotta. Ei ole väliä, työsken-teleekö julkisella vai yksityisellä työnantajalla.

– Kuntien ja valtion vanhoilla eläkkeillä on poikkeavia määräyksiä ja niillä omanlaisensa historia. Jatkoneuvot-teluja on käytävä siitä, miten ne niveltyvät kokonaisuu-teen ja onko niihin tehtävä muutoksia, Salomaa arvioi.

Sosiaali- ja terveysministeriö pohtii yhdessä julkisen sektorin työnantajien ja työntekijöiden kanssa, miten elä-kejärjestelmä sovitetaan tähän yleiseen uudistukseen.

18 Keva 4-14

sa bruttokansantuotteeseen. Kestävyysvaje tarkoittaa valtiontalouden budjettialijäämän aiheuttamaa kestä-mätöntä velkaantumisnopeutta.

Toimitusjohtaja Jukka rantala Eläketurvakeskuk-sesta sanoo, että uudistus perustuu tutkittuun tietoon.

– Tietoa on kertynyt. Ja mitä enemmän aikaa on ku-lunut, sitä enemmän tietoa on kertynyt, ja tätä tietoa on käytetty hyväksi. ETK on koko uudistusprosessin ajan tuottanut tietoa sekä tehnyt erilaisia laskelmia ja vaiku-tusarvioita eri vaihtoehdoista.

Myös Kevassa on tuotettu tietoa julkisen puolen eläk-keistä ja tehty laskelmia eri vaihtoehdoista. Valtiova-rainministeriö teki tahollaan kestävyysvajelaskelmia.

Ihmisten elinikä on pidentynyt. Suomessa on eletty pelon ilmapiirissä, eikä suinkaan ole kiitetty pidenty-neestä elämän lahjasta. On pelätty, etteivät rahat riitä eläkkeisiin tai muuhunkaan sosiaaliturvaan. Kyllä ne sittenkin riittävät. Pidempi elinikä luo mahdollisuuksia, eikä ole piru seinällä.

ETK:n Rantalan mukaan kasvanutta elinaikaa käyte-tään eläkeuudistuksessa hyväksi kolmella tavalla: kuu-kausieläkkeet nousevat, menotaso eli maksutaso alenee ja ihmisten eläkkeelläoloaika pitenee. Hänen mieles-tään perusratkaisut kestävät ainakin ”jonkin aikaa”.

Akavan puheenjohtaja sture Fjäder arvioi, että kym-menen vuoden päästä pitää tehdä uusi eläkeratkaisu. Korkeasti koulutettujen keskusjärjestö ei hyväksynyt sopimusta, koska korotettu karttuma poistettiin ko-konaan eläkejärjestelmästä ja se lyö korvalle työuran pidentämistavoitteita. Akava ei vaatinut nykyistä su-perkarttumaa (4,5 %), vaan matalampaa lisäprosenttia työuran loppuvuosiin. Se vaatimus ei mennyt läpi. Sen sijaan sovittiin matalammasta lykkäyskorotuksesta.

– Eläkemeno kasvaa tulevaisuudessa hitaammin, kos-ka ikärajoja nostetaan ja eläkeläisiä on vähemmän. Näin myös eläkemaksun nousupaine pienenee, sanoo Eläke-turvakeskuksen kehityspäällikkö heikki tikanmäki ar-vioidessaan eläkeuudistuksen vaikutuksia.

Sukupolvivaikutukset ovat hänen mielestään pie-nehköjä. Naiset hyötyvät ehkä miehiä enemmän, koska elävät pidempään. Myös 1980-luvulla ja sen jälkeen syn-tyneet hyötyvät uudistuksesta, jos tarkastellaan elin-kaaren aikana maksettuja eläkemaksuja ja saatuja etuja.

tYöeläke on osa suomalaista sosiaaliturvaa. Sen uu-distaminen on iso remontti ja kannattaa tehdä kansa-laisten, eikä kansainvälisten sijoittajien ja luottoluokit-tajien tähden.

Edellinen eläkeuudistus tehtiin vajaat kymmenen vuotta sitten, vuonna 2005. Silloin siirryttiin eläkelas-kentaan, joka perustuu koko työuraan. Ihmisten elinai-ka on jatkanut pidentymistään ja laskelmissa eläkemeno nousee.

Nyt eläkejärjestelmä on valjastettu myös julkisen ta-louden ongelmien ratkaisuun ja työllisyyden paranta-miseen. Uudistamiselle löytyy ihan omiakin perusteita, mutta jos samalla kestävyysvaje pienenee prosenttiyk-siköllä, uudistus on onnistunut. Suomi ei ole ainoa Eu-roopan maa, jossa eläkejärjestelmiä uudistetaan ja elä-keikiä nostetaan.

Eläkeuudistukselle sovittiin heti alussa tavoitteet, että todellisen eläkkeelle siirtymisiän pitää nousta vä-hintään 62,4 vuoden tasolle vuoteen 2025 mennessä. Työurien täytyy pidentyä kahdella vuodella vuoden 2013 tasosta ja eläkeuudistuksen pitää pienentää julki-sen talouden kestävyysvajetta noin prosentilla suhtees-

reportaasi.

”Eläkemeno kasvaa

tulevaisuudessa hitaammin,

koska ikärajoja nostetaan.”

tYöeläkeuudistuksen Pääkohdat:Eläkettä karttuu 1,5 prosenttia vuosipal-

kasta 17-vuotiaasta alkaen. Eli nykyinen 1,9 prosentin karttuma 53-vuotiaasta alkaen sekä ikävuosien 63–68 korotettu karttuma (4,5 %) jäävät kokonaan pois. siirtymäaikaa on vuoden 2025 loppuun saakka, jolloin karttuma on 1,7 % ikävuosina 53–62.

Eläkeikä nousee vuoteen 2025 mennes-sä nykyisestä 63 vuodesta 65 ikävuoteen portaittain 3:n, 6:n ja 9 kuukauden jaksois-sa. Esimerkiksi vuonna 1955 syntyneiden alin eläkeikä on 63 v 3 kk, vuonna 1960 syntyneiden eläkeikä on 64 vuotta 6 kk ja

1962 syntyneiden eläkeikä 65 vuotta.ihmisten elinikä pitenee, joten vuoden

2025 jälkeen eläkkeen alaikärajoja tarkis-tetaan eliniänodotteen mukaan siten, että työssäoloajan ja eläkkeellä oloajan suhde säilyy entisellään.

niin työnantajien kuin työntekijöidenkin eläkemaksut pysyvät ennallaan (yhteensä 24,4 %). Eläkettä kertyy työntekijän koko palkasta, eli 5,55 – 7,05 prosentin työelä-kemaksua ei vähennetä siitä nykyiseen tapaan.

työkyvyttömyyseläke säilyy. uutena on mahdollista saada työuraeläkettä, jos

on ollut fyysisesti tai henkisesti raskaassa työssä vähintään 38 vuotta ja on täyttänyt 63. tämä eläke heikentää jonkin verran varsinaista vanhuuseläkettä.

osa-aikaeläke lopetetaan ja sen korvaa osittainen varhennettu vanhuuseläke, jonka alaikäraja on alussa 61 vuotta. sen voi ottaa osissa 25 % tai 50 %. tämä ei edellytä siirtymistä osa-aikatyöhön.

uudet eläkelait tulevat voimaan vuoden 2017 alussa. Ennen vuotta 2017 karttuneet eläkkeet säilyvät muuttumattomina, eikä eläkeuudistus vaikuta jo maksussa oleviin eläkkeisiin.

mikä muuttuu?

4-14 Keva 19

reportaasi.

uudet eläkeikärajat koskevat vuonna 1955 syntyneitä ja sitä nuorempia. ne otetaan käyttöön vuonna 2017. ikärajoja nostetaan 3 kk jokaista syntymävuosiluokkaa kohti kunnes vanhuuseläkkeen alaraja on 65 vuotta. vuonna 1962 syntyneet ovat ensimmäinen tällainen ikäluokka.

1955

2017 2025

1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962

65v63v 3kk 64v 9kk64v 6kk64v 3kk64v63v 9kk63v 6kk

eläKeiän siirtymäajat

elinaikakerroin määriteltiin vuoden 2005 eläkeuudistuksessa, ja se tuli käyttöön vuoden 2010 alusta. sillä varaudutaan elin-iän kasvuun. tilastokeskus seuraa kuolevuu-den kehitystä ja laskee väestöennusteiden mukaan kullekin ikäluokalle odotettavissa olevan eliniän. Eläketurvakeskus laskee siitä elinaikakertoimen. kerroin on sama miehille ja naisille. Elinaikakertoimen vahvistaa vuo-sittain sosiaali- ja terveysministeriö.

vuonna 1947 syntyneillä elinaikakerroin on yksi ja siitä lähtien kerroin muuttuu.

kullekin ikäluokalle kerroin määritellään erikseen 62 vuoden iässä käyttäen 5:n edellisen vuoden kuolevuustilastoja. tä-män vuoden 2014 kerroin on 0,97552. se pienentää 1952 syntyneiden kuukausieläk-keitä noin 2,4 prosenttia.

työntekijä on voinut kompensoida elinai-kakertoimen vaikutuksen työskentelemällä muutaman kuukauden pidempään palkas-ta riippuen. nuoremmilla ikäluokilla kerroin vähentää eläkettä paljon enemmän.

Eläkeleikkuria kuitenkin lievennetään

vuoden 2027 jälkeen. muutoin elinaikaker-roin leikkaisi 1970- ja 1980-luvuilla syn-tyneiden eläkkeitä jopa 10 - 20 prosent-tia. leikkurin arvellaan olevan noin viisi prosenttia.

uudistus lupaa, että jokainen saa työelä-keotteen jo viisi vuotta ennen eläkeikää ja siinä kerrotaan elinaikakertoimen vaikutus eläkkeeseen. tällöin tietää suunnitella etu-käteen, jos haluaa kompensoida elinaika-kertoimen eläkettä pienentävän vaikutuk-sen jatkamalla vielä työssä.

elinaikakerroin

20 Keva 4-14

reportaasi.

Lainsäädäntötyön valmistelu uudistuksen pohjal-ta alkoi heti. Tavoitteena on, että eläkeuudistus olisi ensi syksynä eduskunnan käsiteltävänä. Lakiteknisesti urakka on iso.

eläkeJärJestelmä ei voi toimia muusta kehityk-sestä irrallaan. Työeläkejärjestelmässä mikään asia ei muutu yhtäkkiä, vaan aina on siirtymäaikoja ja suoja-säännöksiä, kuten nytkin. Ne lisäävät monimutkaisuut-ta: tämä vaikuttaa sinun eläkkeeseesi, tämä taas minun eläkkeeseeni.

Järjestelmä ei liioin voi muuttua ihan jokaisen ilmiön perässä. Eläkejärjestelmästä oli tullut niin monimutkai-nen siksi, että pieniä yksityiskohtia oli muutettu tiheään tahtiin. Vuoden 2005 uudistus muutti kerta iskulla koko järjestelmää selkeämmäksi.

Vuonna 2017 voimaan tulevat muutokset ovat jatkoa vuoden 2005 uudistukselle. Työmarkkinajärjestöt ovat pohtineet uusia käänteitä koko tämän vuoden yhdessä asiantuntijoiden kanssa. Julkisuudessa puhuttiin kak-sikantaneuvotteluista, sillä valtio oli taustalla ja sopi-muksen solmivat työnantaja- sekä työntekijäjärjestöt. Siellä se valtio ja VM:n Jukka Pekkarinen kuitenkin vartioivat taustalla kestävyysvajeen toteutumista. Val-tion velan kestämätön nousu oli saatava kuriin ja Jukka Pekkarinen osallistui kokouksiin arvioidakseen, missä mennään.

– Ratkaisuja ei synny, ellei kaksi isoa asiaa saada so-vituksi: alimman vanhuuseläkerajan nosto tavalla tai toisella ja toisaalta rahoitus. Nykyinen maksusopimus on työmarkkinajärjestöjen välillä sovittu vuoteen 2016,

Eläkejärjestelmä ei voi muuttua ihan jokaisen ilmiön perässä.

eläkeuudistuksessa on sovittu, että vuoden 2025 jälkeen elinajanodote määrittelee eläkeikiä tiettyyn rajaan saakka. vuoteen 2027 mennessä vanhuuseläkeikä on noussut kaikilla 65 vuoteen.

tilastokeskuksen mukaan vuonna 2012 suomessa syntyvällä po-jalla oli tilastollista elinikää jäljellä 77,5 vuotta ja tytöllä 83,4 vuotta.

elinajanodote

4-14 Keva 21

reportaasi.

ETK:n toimitusjohtaja Jukka rantala sanoi jo viime syksynä.

Rahoituksen ja etuuksien oikea tasapaino on tärkeä, jotta järjestelmä pystyy takaamaan sosiaaliturvan. Elä-keturvan täytyy olla riittävä, mutta toisaalta järjestelmä ei saa olla liian raskas elinkeinoelämän, kuntien, valtion ja palkansaajien rahoitettavaksi. Uudistuksessa maksu-taso ei nouse.

– Kunnallinen eläkejärjestelmä on toteuttanut pe-rustehtäväänsä hyvin. Se on sopeutunut ja integroi-tunut muuhun työeläkejärjestelmään kuntasektorin erityispiirteet huomioiden. Eläkkeiden toimeenpanon prosessit ja työkyvyn ylläpitämistoimet ovat Kevan vah-vuusalueita, toteaa selvitysmies Jukka ahtela tämän syksyisessä raportissaan.

Julkisella sektorilla uudistus siis on vankalla pohjalla.

eläkesoPimus ei PalJon Puutu itse työelämään. Ihmisten pysyminen työssä pidempään ei ole eläkejär-jestelmän vallassa, vaan niihin päätöksiin vaikuttavat työpaikat: esimerkiksi johtaminen, jaksaminen ja työ-paikan ilmapiiri. Ja tietysti se, että työtä on.

Nythän kunta-alalla on valmisteilla oma työelämän kehittämisohjelma, Kunteko 2020, jonka tavoitteena on työelämän laadun ja samalla tuloksellisuuden paran-taminen. Innovatiivisten ratkaisujen ohella pienetkin arkiset parannukset on tarkoitus tehdä näkyväksi. Itse eläkesopimuksessa kiinnitettiin varsin vähän huomiota työelämäasioihin.

Alimman vanhuuseläkkeelle jäämisen ikäraja laskettiin viime uudistuksessa 63 vuoteen, kun se aiemmin oli 65. Oli järkevää palauttaa entinen eläkeikä, vaikka palaut-tamisesta ei juuri puhuta, vaan nostamisesta. Nyt siihen oltiin kypsiä; vielä viisi vuotta sitten kaikki nousivat taka-jaloilleen, kun asiaa ehdotettiin. Tosin julkisella sektorilla on ollut useita henkilökohtaisia ja ammatillisia eläkeikiä.

Julkisen sektorin eläkejärjestelmän valmistelu siir-rettiin vuoden 2012 alusta sosiaali- ja terveysministe-riöön. Samassa yhteydessä päätettiin, että rahoitusasiat jäävät valtiovarainministeriöön, kun kyseessä ovat val-tion eläkkeet.

Suomalaiset ovat asenteissaan valmiita, mutta todelli-set työurat pidentyvät sitten, kun kaikilla halukkailla on töitä. Myös yli 55-vuotiailla.

22 Keva 4-14

tEksti kirsi poikolainEn / kuva kEva

talous.

Lisää potkua kiinteistösalkkuunKeva kehittää kiinteistöomistustaan

aktiivisempaan suuntaan ja etsii ostettavakseen uudenlaisia kohteita.

K eva on Suomen seitsemänneksi suurin kiinteistösijoittaja. Sen omistuksessa on asuintaloja, toimistorakennuksia, kaup-pakeskuksia ja hotelleja suurimmissa

kaupungeissa sekä kasvukeskuksissa. Omistusten yhtei-sarvo on 2,1 miljardia.

Kevan omistuksessa ovat muiden muassa osa kaup-pakeskus Sellosta Espoossa, hotelli Ilves Tampereella, Hotel Vantaa, Stockmannin kiinteistö Turussa sekä asuintaloja ja julkisia rakennuksia Aurajoen rannalla. Kuopiossa Keva omistaa kauppakeskus Minnan ja sen viereisen viihdekeskuksen muodostaman kokonaisuu-den. Uusi merkittävä kohde, kauppakeskus Goodman avattiin Hämeenlinnassa viime kuussa.

− Tähän asti olemme ostaneet kiinteistöjä noin sadal-la miljoonalla eurolla vuosittain, mutta pyrkimyksem-me on kasvattaa ostojen määrää noin kaksinkertaiseksi, kertoo Kevan tuore kiinteistöjohtaja Petri suutarinen.

Kevan tavoite on, että kiinteistöjen osuus sijoitussal-kussa olisi 7,5 prosenttia, missä on hiukan kirittävää vielä. Osakurssien noustessa kiinteistöjen suhteellinen osuus jää helposti jälkeen tavoitteesta. Aiemmin tavoite oli vielä korkeampi, mutta sitä laskettiin viime keväänä uuden tavoiteallokaation myötä.

Markkinatilanne Suomessa on tällä hetkellä kiinteis-tösijoittajalle haastava: sijoittajat kilpailevat samoista kaupunkien keskustakohteista, mikä nostaa hintoja ja madaltaa tuottoja.

− Aika usein ulkomainen raha voittaa kilpailun näistä prime-kohteista, Suutarinen sanoo.

kevan Yksi vastaus tilanteeseen on laajentaa sijoitta-jana kotimarkkina-aluettaan Suomen rajojen ulkopuo-

kevan talous.

lelle. Joillakin hälytyskellot alkavat soida, sillä ulko-mailta ostetut kiinteistöt ovat aiemmin osoittautuneet monelle sijoittajalle, muun muassa suomalaisille pan-keille, kompastuskiveksi.

− Meillä ei ole kuitenkaan kiikarissa hotelleja Kari bialta tai muita eksoottisia kohteita, Suutarinen naurahtaa.

Mahdollisia kohteita ovat kiinteistöt Pohjoismaissa, lähinnä Ruotsissa.

− Olemme keväästä asti tutkineet Ruotsin yliopisto-kaupunkeja ja kasvukeskuksia, joissa on hyvät näkymät, kuten esimerkiksi Uppsala, Göteborg ja Malmö. Kiin-teistömarkkinoilla sijoituksia ei tehdä ensisijaisesti mai-hin, vaan kaupunkeihin. Ruotsin kiinteistömarkkinat ovat Suomeen verrattuna moninkertaisesti likvidim-mät: siellä kiinteistön myynti on helpompaa vaikeas-sakin suhdannetilanteessa.

− Reunaehtona meillä pitää olla paikallinen kumppa-ni, joka tuntee paikalliset olot.

Suutarinen tähdentää, että omistuksen hajauttami-nen eri markkinoille on myös järkevää riskien hallintaa. Kevan kiinteistöistä nyt 70 prosenttia sijaitsee pääkau-pungin metropolialueella, eli tässä omaisuuslajissa mu-nat ovat ehkä liikaakin yhdessä korissa.

toinen taPa kehittää kiinteistösalkkua on oma-aloit-teisuus.

– Se on parempi, kuin että odottaisimme vain, mitä meille tullaan tarjoamaan, Suutarinen kertoo.

Ruotsista voi tässäkin hakea esimerkkiä. Siellä on julki-sen sektorin kiinteistöillä noin 23 miljardin euron mark-kinat, joilla toimii 15 sijoitusorganisaatiota. Ne sijoittavat muun muassa terveyskeskuksiin, sairaaloihin, oppilai-toksiin, vankiloihin ja kuntien toimistorakennuksiin.

4-14 Keva 23

kevan talous.

”Kunnat voisivat kehittää aktiivista kiinteistöjensä omistajuutta yhdessä Kevan kanssa.”

− Suomessakin kunnat voisivat kehittää aktiivista kiinteistöjensä hallintaa ja omistajaroolia yhdessä mei-dän kanssamme.

Suutarinen viittaa siihen tosiseikkaan, että kuntien työntekijämäärä ja samalla kiinteistöneliöiden tarve vä-henee.

− Keva voisi tulla mukaan kuntien ja muiden julkis-yhteisöjen käytöstä poistuvien kiinteistöjen osaomis-tajaksi, mikäli kiinteistöt sijaitsevat hyvillä paikoilla ja ovat muuntelukelpoisia. Tämä on tärkeää, jotta niihin saadaan hyviä uusia vuokralaisia. Voisimme hankkia omistukseemme kohteita, jotka kiinnostaisivat myös ul-komaisia sijoittajia.

kuntakiinteistöJen omistukseen nivoutuvassa toi-mintamallissa Keva käynnistää yhteistyötä Kunta-rahoituksen tytäryhtiön Inspiran kanssa. Inspira on rahoitusneuvonantaja, joka toimii emoyhtiöstään riip-pumattomasti.

Inspiran erikoisalaa ovat julkiseen infrastruktuuriin, kuten teihin tai rakennuksiin, liittyvät hankkeet, ja kunnat ovat sen merkittäviä asiakkaita.

− Olemme muun muassa toimineet Espoon kaupungin

neuvonantajana mittavassa koulujen peruskorjausoh-jelmassa. Meillä on ollut toimitilainvestointihankkeissa yhteistyötä myös Oulun, Jyväskylän, Kuopion ja Kok-kolan kanssa, kertoo Inspiran toimitusjohtaja kimmo lehto.

Kuntien pulmana ovat usein ongelmat kiinteistöjen ylläpidossa ja sitä kautta rakennusten liian lyhyeksi jää-vä käyttöikä.

− Monessa kunnassa pohditaan myös, onko kunnan järkevää omistaa kiinteistöjä vai olisiko taloudellisem-paa ja tehokkaampaa toimia vuokratiloissa ja luopua ai-nakin osasta kiinteistöjä.

− Keva voi olla kuntien toimitiloissa ja kiinteistöissä mukana sijoittajana tai osaomistajana. Me voimme aut-taa Kevaa löytämään sopivia sijoituskohteita, jotka täyt-tävät Kevan niille asettamat sijoituskriteerit ja tuotto-vaatimukset. Tätä yhteisyössämme tavoitellaan, Lehto kertoo.

Osana uutta suuntautumistaan ja aktiivisuutaan kiinteistömarkkinoilla Keva uudistaa myös vuokra-kohteidensa nettisivut. Tekeillä oleva uudistus auttaa asiak kaita, vuokra-asuntojen ja toimitilojen etsijöitä löytämään Kevan kohteet nykyistä paremmin.

hämeenlinnaan avattu kauppakeskus goodman on uusi kevan kohde.

24 Keva 4-14

K enttäpoliisit hyppäävät vuoron alkaessa autoon ja lähtevät partioimaan kaupun-gin katuja. Vanhempi konstaapeli Jut-ta antikainen, 38, partioi sosiaalisessa

mediassa eli Facebookissa, IRC-galleriassa, Instagra-missa, Youtubessa, Kuvakkeessa sekä Hommafoorumin ja Demin keskustelupalstoilla. Välillä hän piipahtaa pi-lailusivusto Ylilaudalla tai Ask-palvelussa.

Omana itsenään esiintyvän ja puhekieltä käyttävän poliisin läsnäolo sosiaalisessa mediassa herättää luotta-musta. Varsinkin nuorten on helpompi lähestyä poliisia lähettämällä Facebook-viesti kuin soittamalla poliisilai-tokselle.

Kun Antikainen saa netin kautta ilmoituksen, hän pyrkii ensiksi selvittämään, onko asiassa tapahtunut ri-kosta. Yleisimpiä ovat kiusaamisrikokset, kunnianlouk-kaukset, yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen tai sukupuolisiveyttä loukkaavan materiaalin levittämi-nen. Toisinaan nettipoliisi törmää seksuaalirikoksiin.

– Reaalimaailman kiusaaminen jatkuu usein netis-sä. Kiusatusta saatetaan ottaa kuvia tai videoita, joilla luodaan profiileja erilaisiin palveluihin ja esiinnytään kyseisenä henkilönä. Esimerkiksi WhatsApp-viestipal-velussa saatetaan jakaa muokattuja kuvia herjaavien sanojen saattelemana. Kiusattu joko liitetään ryhmään todistamaan nöyryytystä tai hänet pidetään tarkoituk-sella pimennossa. Luokassa sitten kuiskitaan, nauretaan ja vihjaillaan, Antikainen kertoo.

Loukkaavaa materiaalia ei välttämättä saa koskaan poistettua. Vaikka se saataisiin tuomioistuimen pää-töksellä tuhottua yhdeltä palvelimelta, mehevät jutut ja kuvat on jo ehditty jakaa eri paikkoihin. Ulkomaisille palvelimille ei suomalaisella poliisilla ole yleensä lain-kaan asiaa.

antikainen tYöskenteli useita vuosia kenttäpolii-sina ja on myös tutkinut lasten sekä nuorten tekemiä rikoksia. Sitten heräsi ajatus poliisin läsnäolosta virtu-

aalimaailmassa. Ensimmäinen nettipoliisi aloitti toi-mintansa vuonna 2008 ja Antikainen liittyi tiimiin seu-raavana vuonna.

– Työssä on eduksi, että on tehnyt erilaisia poliisitöi-tä. Nettipoliisin pitää myös olla valmis antamaan itses-tään vähän enemmän, sillä netissä ei voi piiloutua virka-miehen roolin taakse.

Usein työ on lakipykälien kanssa painimista ja sen pohtimista, miten jokin pykälä soveltuu nettimaailmaan.

Antikainen saa päivittäin noin 50 yhteydenottoa so-siaalisen median palvelujen ja sähköpostin välityksel-lä. Kiusaamistapauksissa yhteyttä ottaa joko uhri itse, vanhemmat, opettaja tai joku keskusteluryhmän jäsen. Nettipoliisi ottaa yhteyttä molempiin osapuoliin ja al-kaa selvittää asiaa. Tarvittaessa hän on yhteydessä myös kouluun ja vanhempiin. Jos tapaus täyttää rikoksen tun-nusmerkit, Antikainen neuvoo lapsen vanhempia otta-maan yhteyttä paikalliseen poliisiin ja tekemään rikos-ilmoituksen.

Usein työ on keskustelua, ohjausta ja valistusta. Nuo-ret eivät tiedä, kuinka suojella itseään netissä. Ikävien ihmisten kanssa ei tarvitse olla tekemisissä ja palvelui-den asetuksista löytyy keinoja suojella yksityisyyttä.

– Tärkeintä on saada lapset ja nuoret ymmärtämään, että sosiaalisessa mediassa pätevät samat käyttäytymis-säännöt kuin reaalimaailmassa. Kiusaaja ei usein itse-kään ymmärrä, miten pahasti hän on toista loukannut.

Jutta Antikainen saa työssään parhaat onnistumisen tunteet, kun osapuolten välille syntyy keskusteluyhteys ja ikävä käytös loppuu.

– Siinä ei ehkä ole sellaista glamouria kuin jossain muussa poliisityössä, mutta tällaiset hetket ovat minul-le tärkeitä.

kuinka laPsia Ja nuoria voisi parhaiten suojella so-siaalisessa mediassa, sillä myös alaikäisen lähettämät viestit, sähköpostit ja tekstiviestit kuuluvat viestintäsa-laisuuden piiriin?

Poliisi somessatEksti virpi mEllEri / kuva risto törrö

elämää arjessa.

Sosiaalisessa mediassa partioiva nettipoliisi opettaa nuorille, että netissä pätevät samat

säännöt kuin oikeassa maailmassa.

4-14 Keva 25

– Omat lapseni ovat alle 13-vuotiaita ja katson velvol-lisuudekseni tutkia hakuhistoriaa ja seurata, missä he liikkuvat, minkälaisia profiileja he ovat luoneet ja min-kälaisia viestejä siellä on lähetetty, Antikainen kertoo.

– Vielä tärkeämpää on avoin keskustelu nuorten kans-sa. Netin vaaroista tulisi keskustella jo silloin, kun lapsi saa ensimmäisen älypuhelimensa. Esimerkiksi pelisi-vustoilla lasten pitää tietää, etteivät he koskaan paljasta

keitä ovat tai missä asuvat. Ahdistavasta tilanteesta pi-tää aina poistua välittömästi ja puhua aikuiselle.

Antikainen on opettanut lapsiaan myös miettimään, ennen kuin lataavat kuvia ja päivityksiä nettiin. Nettiin ei laiteta otoksia, joissa näkyy kotipiha, naapurin auto-jen rekisterinumerot tai tietoa, että lapset ovat illan yk-sin kotona. Netissä voi törmätä myös sellaisiin ihmisiin, jotka eivät halua sinulle hyvää.

monet nettipoliisi Jutta antikaisen auttamat lapset ja nuoret ovat nyt parikymppisiä ja pitävät edelleen yhteyttä.

elämää arjessa.

Nettipoliisi esiintyy somessa omana itsenään.

26 Keva 4-14

ku

vit

us

lo

tta

niE

min

En

kommuunisti.

kommuunisti on innovatiivinen taustavaikuttaja, joka ei kumartele kuvia. hän tuntee julkisen puolen työeläkejärjestelmän kuin omat taskunsa ja kokee velvollisuudekseen kyseenalaistaa.

mikä meni vikaan, kun talous ei kasva ja vel-kaannumme? Nokian tuoman vaurauden perään haikaillaan, mutta kuka osaisi katsoa eteenpäin ja ehdottaa ratkaisuja taloutemme ongelmiin?

Kommuunisti ilahtui suuresti Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun professorin matti Pohjolan Suomi uuteen nousuun -raportista. Pohjola analysoi kiihkottomasti maamme talouden lähihistoriaa ja – mikä vielä hienompaa – esittää uskottavia, myöntei-siä kehitysratoja taloutemme tulevaisuudelle.

Raportin keskeinen teesi on, että tietotekni-nen vallankumous ei ole ohi – jopa niin, että paras on vielä näkemättä. Pohjolan mukaan Suomi on nyt samanlaisessa tienhaarassa kuin 100 vuot-ta sitten, kun kansakunnan vaurastumisen perusta luotiin sähkövoiman hyödyntämisen varaan. Teollinen internet, eli valmistavan teollisuuden ja

internetin yhdistäminen, voi nostaa talouskasvun uudelle uralle ja luoda hyvinvointia.

suomella kävi 1990-luvun syvän laman jälkeen aikamoinen tuuri, kun Nokian vetämä elektroniik-kateollisuus kiskoi maamme ylös suosta. Matkapu-helinalan voimakas kasvu ajoittui juuri syvimpien lamavuosien perään. Vuosina 1997–2007 maamme talous kasvoi kumulatiivisesti 36 prosenttia. Tästä lähes kolmannes syntyi yksinomaan elektroniikka-teollisuudessa. Kasvu perustui kuitenkin suurelta osin laitteiden valmistukseen. Uutta kasvua on haet-tava tietotekniikan soveltamisesta ja palveluista.

Internet on jo yhdistänyt suuren osan maailman ihmisistä. Seuraavaksi teollinen internet yhdis-tää koneet ja palvelut. Digitalisaatio on vasta nyt niin halpaa, että se leviää kaikkialle. Jos iPad2-tabletin laskentateho olisi hankittu 1980-luvun Commodore 64 -tietokoneella, se olisi nykyrahas-sa maksanut neljä miljoonaa dollaria. Tietokoneet ja robotit ovat oppineet puhumaan, tekemään lää-ketieteellisiä diagnooseja ja ajamaan autoja.

Talouskasvua voidaan kiihdyttää lisäämällä tehtyjen työtuntien määrää tai parantamalla työn tuottavuutta. Suomen ikääntyvällä väestöraken-teella katse kohdistuu tässä yhtälössä työn tuot-tavuuteen, jonka keskeinen tekijä on teknologian hyödyntäminen.

nYkYisen laman ainutkertaisen ikävä piirre on se, että työn tuottavuuden kasvu näyttää pysäh-tyneen. Tämä kertoo tavanomaista suhdannevaih-telua vakavammista talouden rakenneongelmista.

Kansainvälisten vertailujen perusteella Suo-mella on erinomaiset valmiudet menestyä tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämisessä. Koulutus-järjestelmämme on tehokas ja tieto- ja viestintä-teknologian osaaminen ei vaikeuksista huolimatta ole maastamme kadonnut. Teollisuuden ja digitaa-lisen palvelutuotannon yhdistäminen voi muodos-taa talouteemme uuden kilpailuedun. Digitaalisen maailman rakentaminen alkaa koulujen ja oppi-materiaalien viemisestä nettiin.

Lopuksi Kommuunistin on pakko muistuttaa lu-kijoille, että talouden uuden kasvureseptin löyty-minen on myös eläkejärjestelmämme turvaamisen elinehto. Vain kasvu luo uutta työtä murroksessa katoavan työn tilalle. Uudet työpaikat ovat eläke-järjestelmän tuki ja turva.

Ai niin, muistakaa myös lukea Pohjolan raportti. Se löytyy netistä.

Anna Kommuunistille palautetta: kommuunisti@keva.fi

teollinen internet voi pelastaa suomen

Suomi on samanlaisessa tienhaarassa kuin 100 vuotta sitten.

Keva på svenska28 Ledaren28 I Lahtis betjänar den offentliga förvaltningen

elektroniskt på ett enda ställe.29 Stjärnballerinan Minna Tervamäki hjälper

människor att förstå sina resurser. 30 Pensionsreformen gjordes eftersom vi lever

allt längre.31 Keva vill vara en aktiv fastighetsplacerare.

BIL

d c

AR

L B

ER

gM

AN

28 Keva 4-14

om pensionsreformen

uppgifter om fastigheter i kompa

pensionsreformen var sensommarens heta samtalsämne och är det fortfa-rande. Då tweeteen #eläkeuudistus

skickades ut en fredag i september var den bland de fem mest omtwittrade nyheterna: endast #bbsuomi, #liiga, #vainelämää och #ff kom före den.

Reformen berör många av oss, men om du redan har gått i pension, ska gå i pen-sion före 2017 eller är född 1954 eller tidi-gare, kan du sluta läsa här. Pensionsrefor-men berör nämligen inte dig.

De flesta av oss som arbetar inom den of-fentliga sektorn berörs av pensions överens-kommelsen på samma sätt som anställda i andra sektorer. Pensionsålderns nedre gräns stiger från nuvarande 63 till 65 år och den övre gränsen från 68 till 70 år. Om tren-den håller i sig och vi lever allt längre kan pensionsåldern bli ännu högre. Pensions-åldern stiger men jag anser inte att det blir orimligt: efter pensioneringen lever man ju ännu mycket längre än nu.

Livslängdskoefficienten har tillämpats

sedan 2010 och för mig personligen betyder det att min pensionsålder redan har blivit längre i samma mån som min förväntade livslängd har ökat. I och med pensionsrefor-men kommer vi framöver därför att tala om målsatt pensionsålder som inte har fått nå-gon större uppmärksamhet i offentligheten. Målsatt pensionsålder innebär den ålder som man borde jobba till för att kompensera livslängdskoefficientens minskning av pen-sionen. Enligt Pensionsskyddscentralens beräkningar är den målsatta pensionsåldern till exempel 69 år för personer födda 1975.

Trots att pensionsskyddet inom den of-fentliga sektorn under de senaste årtion-dena har harmoniserats med det allmänna pensionsskyddet, har det fortfarande sina särdrag. När pensionsreformen träder i kraft 2017 finns det inom den offentliga sektorn uppskattningsvis drygt 10 000 personer med en yrkesbaserad pensionsålder. Denna ålder är i allmänhet under 63 år. Samtidigt upp-skattas över 100 000 arbetstagare inom den offentliga sektorn ha en personlig pensions-

ålder. Den personliga pensionsåldern är mel-lan 63 och 65 år.

Eftersom dessa personer kommer att gå i pension inom de närmaste åren, är det självfallet dessa frågor som väcker mest intresse i fråga om pensionsskyddet inom den offentliga sektorn. De utreds vid soci-al- och hälsovårdsministeriet som en del av lagberedningen. Med andra ord vet vi ännu inte om de personliga och yrkesbaserade pensionsåldrarna kommer att ändras eller inte, inte heller hurdana ändringar det i så fall blir fråga om.

Pensionsreformen har också fört med sig andra ändringar. Du kan läsa mer om de andra ändringarna och om hur pen-sionsreformen fortskrider på www.keva.fi/pensionsreformen. Information om pen-sionsreformen finns också på Kevas Face-booksida Eläkeneuvoja.

twitter: @tajmanninen Tero ManninenChefredaktör

ledaren

lahtis stad har utvecklat ett elektro-niskt serviceunderlag som kallas Kuntalaistili (Konto för kommunin-

vånare). Med hjälp av det kan organisatio-nerna inom den offentliga förvaltningen erbjuda trygga elektroniska tjänster kon-centrerat till kommuninvånarna, invå-narna i andra kommuner och de anställda. Att boka tid, att skicka ansökningar och att kolla uppgifter lyckas behändigt på nätet, och man spiller inte onödig tid på att köa.

– Serviceunderlaget Kuntalaistili ges till intresserade kommuner till priset av in-stallationskostnaderna, dvs. man tar inte ut t.ex. licensavgifter. Alla organisationer som deltar får tillgång till lösningar som utvecklats av de andra deltagarna och de får vara med i utvecklingsgruppen. På det sättet kan man fördela kostnaderna, och

samma saker utvecklas inte parallellt. Den bärande tanken är att samarbeta och upp-nå resultat tillsammans, berättar utveck-lingschefen för Lahtis stads elektroniska service teemu kokkonen, en av dem som varit med om att utveckla tjänsten Kunta-laistili.

Utifrån lösningarna på Kuntalaistili kan man flexibelt utveckla nya tjänster, så-som Kompa-tjänsten som lanserades i år. Den är en tjänst för Lahtis stads tekniska sektors fasta egendom, som bland annat omfattar dokument- och ärendehantering samt Teklas kartregister.

– Alla behandlade dokument har skan-nats och arkiverats i Kompa, så där kan man söka fasadbilder, planritningar eller byggnadslov för de fastigheter eller hus som man äger, förklarar Kokkonen.

Tidigare måste kunderna gå till kund-tjänsten för att få dessa tjänster. Nu finns de tillgängliga dygnet runt på den egna da-torn och man kan skriva ut dem. Så här kan kommunen erbjuda snabbare och bättre service samt frigöra kundtjänstens resur-ser för övriga uppgifter.

Allt baserar sig på noggrant inmatad in-formation.

– Om uppgifterna är i en enda röra, kan systemet inte ta fram de begärda uppgif-terna. Därför är det viktigt att dokumenten namnges enhetligt. Redan ett extra mel-lanslag, eller ett mellanslag eller ett kom-matecken som saknas, gör det omöjligt att hitta den rätta fastigheten. Därför är det viktigt att välja ett enda gemensamt namn-givningssätt, påpekar Kokkonen. tExt sari alhava

keva på svenska.

4-14 Keva 29

s tjärndansaren minna tervamäki, 46, gick i pension från Nationalba-letten för två år sedan, då hon re-

dan hade en lång karriär bakom sig. Hon började dansa balett som sjuåring och blev antagen till Finlands Nationaloperas Ba-lettskola som tonåring. Som 20-åring blev Tervamäki engagerad vid Finlands Natio-nalopera som dansare, och där finslipades hon under årens lopp till en verklig stjärna.

– Om jag hade gett upp tidigare för ska-dor och slutat före pensionsåldern, hade mina bästa arbeten som balettdansös blivit ogjorda, funderar Tervamäki.

Hon har gjort en mängd strålande roller, av vilka Odette i Svansjön torde vara en av de mest oförglömliga. Tervamäki är också själv till sitt väsen som en svan, lång, vack-er, energisk – och mycket bestämd. Hon är också en sprudlande glad och okomplice-rad person.

– Ibland avundas folk mig för min låga pensionsålder, men saken har flera sidor. I 40 års åldern är levnadskostnaderna ofta som högst, och att gå i pension i detta ske-de är inte nödvändigtvis en önskad livsför-ändring.

redan Före Pensioneringen hade Tervamäki många egna projekt på gång, resursutbildningar och otaliga planer. En av dem förverkligades i form av boken Minnan Metodit, i vilken Tervamäkis me-toder för att upprätthålla arbetsförmågan och nå topprestationer har samlats.

– Jag samlade uppgifter till boken under hela min karriär som dansare, omedvetet. Jag tog pilateslektioner i New York redan innan någon i Finland kände till grenen. Jag har gått på yoga, kroppskontrollträning, fy-sioterapi och jobbat med mig själv på flera olika sätt vid sidan om dansövningarna. Ut-ifrån dessa läror byggdes min verktygslåda för välbefinnande upp under årens lopp.

– Till denna helhet hör förmågan att tän-ka, att rikta resurserna rätt och att hantera energin, alltså de metoder genom vilka jag återhämtar mig t.ex. efter arbetet, liksom också kosten som alltid har haft en stor be-tydelse för mig.

enligt tervamäki ger ett konstruktivt sätt att tänka och rikta sina tankar styrka

att klara av utmaningarna i vardagen. Ett tillplattande tänkesätt åter suger energi och kan utgöra ett hinder för den egna blomstringen.

Hon lyfter upp två saker som har en stor betydelse för hur det egna livet löper: vad fäster jag min uppmärksamhet vid och hurdana val gör jag.

Minna Tervamäki poängterar byte av synvinkel när det gäller små vardagliga sa-ker. Varje dag, varje stund gör människan val. Ständigt kommer var och en till ett li-tet vägskäl, där man måste välja vad man ska göra eller låta bli att göra. Hon ger ett bekant rörelseexempel: ”Jag besluter mig för att ta trapporna. Och samtidigt tar jag också dom där andra trapporna. Nå, vi tar trapporna igen.”

– Detta val påverkar den egna hälsan, då man gör det varje dag, varje vecka, varje år. Eller hur många måltider vi äter per dag, per vecka, per år eller under hela vår livstid – hur mycket inverkar inte dessa val på vår hälsa?

En kraftfull svanstjärnballerinan Minna Tervamäki lärde sig under sin balettkarriär att kämpa för att behålla sin arbetsförmåga. hon vet hur man ska hålla sig i skick både invärtes och utvärtes så att arbetet och livet smakar.

– Valen upprepas också i tänkandet: om vi ständigt väljer att se flera dåliga än bra saker i oss själva eller i vår värld, upprepas det negativa per dag, per vecka, per år och under hela vårt liv.

tervamäki har som tema i coachingföre-taget Kuudes aisti -att utnyttja resurserna. Hennes älsklingstema är allas ansvar för att skapa en god atmosfär på arbetsplatsen. Ledarskapet har visserligen en stor bety-delse, det medger Tervamäki, men enligt hennes åsikt fritar inte chefens ansvar den anställda.

– Vi påverkar alla starkt atmosfären. Och vi bär också alla ansvar för den allmänna atmosfären, t.ex. på arbetsplatsen, påpekar Tervamäki.

Det är igen frågan om små val: börjar man dagen med att beskärma sig över nå-gon liten struntsak eller berömmer man arbetskamraten för ett bra gjort jobb? tExt susanna CyGnEl / Bild Carl BErGman

keva på svenska.

30 Keva 4-14

i synnerhet den offentliga förvaltning-ens, dvs. statens, kommunernas och kyrkans pensioner, för vilka Keva an-

svarar, kommer att preciseras vid fortsatt utredning. Kevas ledande expert markku salomaa vill därför speciellt poängtera de saker som inte ändras.

Pensionsreformen inverkar inte på de nuvarande pensionerna eller på pensioner-na för de personer som går i pension under åren 2014–2016. Ny praxis träder i kraft först år 2017. Pensionsåldern stiger stegvis för dem som är födda år 1955 eller senare.

– De flesta detaljerna i pensionsrefor-men kräver fortsatt beredning. Nu finns det yrkesbaserade pensionsåldrar i en del uppgifter inom den offentliga sektorn, och även beslut om dem fattas närmare vid den fortsatta beredningen. Likaså kräver ar-

betslivspensionen, den partiella förtida ål-derspensionen och pensionsintjäningarna fortsatt beredning, säger Salomaa.

– Pensionsavtalet är ett typiskt social-skyddsavtal där man avtalat om huvudlin-jerna, men inte om detaljerna.

det tYdligaste avtalet har ingåtts om att pensionsåldern stiger enligt födelseår. Denna ändring gäller personer vars pen-sionsålder har varit mellan 63 och 68 år. Det saknar betydelse om man arbetar hos en offentlig eller privat arbetsgivare.

– I kommunernas och statens gamla pensioner finns avvikande bestämmelser och de har en speciell historia. Fortsatta förhandlingar ska föras om hur de ankny-ter till helheten och om man måste göra ändringar i dem, bedömer Salomaa.

Social- och hälsovårdsministeriet fun-derar tillsammans med arbetsgivarna och arbetstagarna inom den offentliga sektorn på hur pensionssystemet ska anpassas till denna allmänna reform.

– Pensionsutgiften ökar långsammare i framtiden när åldersgränserna höjs och det finns färre pensionärer. Då minskar också trycket på att höja pensionsavgiften, säger Pensionsskyddscentralens utveck-lingschef heikki tikanmäki då han bedö-mer effekterna av pensionsreformen.

enligt tikanmäki är generationseffek-terna rätt små. Kvinnorna drar kanske mer nytta av reformen än männen, eftersom de lever längre. Också de som är födda på 1980-talet och senare gynnas av reformen, ifall man ser på de pensionsavgifter som

Grunden för pensionsreformen har gjutitsgrunden för pensionsreformen har byggts upp. Många frågor kräver ytterligare utredning, såsom pensionerna inom den offentliga förvaltningen. Arbetet slutförs av följande riksdag och regering.

keva på svenska.

4-14 Keva 31

Keva är Finlands sjunde största fast-ighetsplacerare. Keva äger bostads-hus, kontorsbyggnader, köpcen-

trum och hotell i de största städerna och tillväxtcentrumen. Det totala värdet av innehaven uppgår till 2,1 miljarder.

Keva äger bland annat en del av köpcen-tret Sello i Esbo, Hotell Ilves i Tammerfors, Hotel Vantaa, Stockmanns fastighet i Åbo samt bostadshus och offentliga byggnader vid Aura å. I Kuopio äger Keva en helhet som består av köpcentret Minna och en intill liggande nöjescentral. Ett nytt bety-dande objekt, köpcentret Goodman, öpp-nades i Tavastehus förra månaden.

− Hittills har vi köpt fastigheter för ca hundra miljoner euro årligen, men vår strävan är att öka antalet köp till omkring

det dubbla, säger Kevas färska fastighets-direktör Petri suutarinen.

Kevas mål är att fastigheternas andel av placeringsportföljen ska uppgå till 7,5 pro-cent, och för att uppnå detta måste man nog ännu snabba på lite. Då aktiekurserna stiger stannar fastigheternas relativa andel lätt under det uppställda målet. Tidigare var målet ännu högre, men det sänktes senaste vår till följd av den nya allokeringen.

Marknadsläget i Finland är för närva-rande utmanande för fastighetsplacerare: placerarna konkurrerar om samma centra-la objekt i olika städer, vilket höjer priserna och sänker intäkterna.

− Rätt ofta vinner den utländska valutan tävlingen om dessa prime-objekt, säger Suutarinen.

kevas svar På läget är att utvidga sin hemmamarknad och börja placera utanför landets gränser. För en del börjar larm-klockorna ringa, eftersom fastigheter som köpts från utlandet tidigare för många placerare, bland annat finska banker, har medfört problem.

− Vi har dock inte några hotell på Kari-bien eller andra exotiska objekt i kikaren, skrattar Suutarinen.

Möjliga objekt är fastigheter i de nord-iska länderna, främst i Sverige.

− Vi har sedan våren undersökt de uni-versitetsstäder och tillväxtcentrum i Sve-rige som har goda framtidsutsikter, såsom t.ex. Uppsala, Göteborg och Malmö. tExt kirsi poikolainEn

betalats och de förmåner som erhållits un-der livscykeln.

målet För PensionsreFormen stod klart från första början: den faktiska pen-sioneringsåldern måste stiga till minst 62,4 år fram till år 2025. Yrkeskarriärerna mås-te förlängas med två år från nivån år 2013 och pensionsreformen måste minska den offentliga ekonomins hållbarhetsgap med ca en procent i förhållande till bruttonatio-nalprodukten. Hållbarhetsgap innebär att budgetunderskottet i statsfinanserna leder till ohållbar skuldsättning.

Verkställande direktör Jukka rantala vid Pensionsskyddscentralen säger att re-formen baserar sig på forskning.

– Vi har samlat in information. Och ju mer tid som förflutit, desto mer informa-tion har insamlats, och denna information har tagits till vara. PSC har under hela förnyelseprocessen producerat informa-tion samt gjort olika slags beräkningar och konsekvensbedömningar av de olika alter-nativen.

Även hos Keva har man producerat in-formation om den offentliga sektorns pen-sioner och gjort beräkningar om olika al-ternativ. Finansministeriet har på sitt håll gjort beräkningar om hållbarhetsgapet.

Människorna lever allt längre. I Finland har man levt i en atmosfär av rädsla i stället för att glädja sig över att livet blivit längre. Man har varit rädd för att pengarna varken ska räcka till för pensionerna eller något

annat socialskydd. Nog räcker de till ändå. En längre livstid ger möjligheter, och är inte ett hot. tExt hElinä hirvikorpi /

BildEr Carl BErGman

keva på svenska.

Extra drive i placeringsportföljenKeva utvecklar sitt fastighetsinnehav i en mer aktiv riktning och satsar på nya slags objekt.

30 vuotta sitteneläkeikäkomitea antoi keväällä 1983 esityksensä joustavasta eläkeiästä. Joustava eläkkeellesiirtymisjärjestelmä koostuisi kolmesta toisiaan täydentävästä uudesta eläkemuodosta, jotka olisivat ammatillinen varhaiseläke, varhennettu vanhuuseläke sekä osa-aikaeläke.Pääkirjoitus, toimitusjohtaja Simo Lämsä

nytselkein soPimus on tehty siitä, että eläkeikä nousee syntymävuoden mukaan. Tämä muutos tulee niille, joiden eläkeikä on ollut 63–68 vuotta.Keva-lehti 4/2014