1

Vaasan lyseon lukioVuosikirja 2014-2015

Taas kotivoitto: Lyskan ylioppilaat jäähallissa. Kuva keväältä 2014.

2

Vuosikirja 2014–2015

Muutosten vuosi .........................................................................................................................................3Opiskelijakunnan hallituksen vuosikertomus ...............................................................................................5Lyseossa pikkupojasta lähtien ......................................................................................................................6Sähköä ilmassa ...........................................................................................................................................8Kouluun, kouluun oppimaan ....................................................................................................................10Juniorit toisilleen tutuiksi ...........................................................................................................................12Kouluruoasta kotiruokaan .........................................................................................................................16Lyskalaiset tarttuivat ideaan .......................................................................................................................17Vaasan lyseon lukion Erasmus+ -hanke ....................................................................................................18Tansanialaiseen avustusjärjestöön tutustumassa .........................................................................................20Koulutusta lyseolaisille ..............................................................................................................................21Uniworld Day ...........................................................................................................................................22Lyseo tutuksi .............................................................................................................................................24Musisointia yhdessä ..................................................................................................................................26Itsenäisyys- ja lakkiaisjuhla 2014 ...............................................................................................................28Gladiaattori ..............................................................................................................................................30Elokuvia, eläviä kuvia – kuvia elämästä .....................................................................................................30Lucia, Valotar ............................................................................................................................................31Iloista mieltä ja hauskanpitoa ....................................................................................................................32Joulujuhla .................................................................................................................................................34Opiskelijakunnan pikkujoulut ...................................................................................................................36Joulukahveista läksiäiskahvit ......................................................................................................................38Eläkejuhlat ................................................................................................................................................40Vanhempainilta Lyseolla............................................................................................................................42Neljäs vuosi katosi ....................................................................................................................................43Abien penkkaripäivä .................................................................................................................................44Tanssijalan vipatusta ..................................................................................................................................48Verkkolehti FUUSIO matkalla ...................................................................................................................52Menestyksen avaimia ................................................................................................................................54About my exchange year ..........................................................................................................................56Vaasalaisia rehtoreita ................................................................................................................................57Tulevaisuus ...............................................................................................................................................58Kuvataiteen lukiodiplomi 2014–2015 .......................................................................................................60Harrastusten ja opiskelun välinen valtataistelu ...........................................................................................62Liikunnassa tapahtunutta ..........................................................................................................................62Lisää itsevarmuutta pukeutumiseen ..........................................................................................................63Suomen Odd Fellow -veljeskunnan järjestämä kirjoituskilpailu .................................................................64Suvaitsevaisuus nuoren näkökulmasta .......................................................................................................65Sierra Leone -projekti ...............................................................................................................................66Kirjoituskilpailuja ja osallistumisia ..............................................................................................................68Sota vailla loppua .....................................................................................................................................68Ystävyyskouluvierailu Kieliin ......................................................................................................................69Energiatekniikka – Energiteknik .................................................................................................................70Oppitunnilla – ja koukussa? ......................................................................................................................71Kirjallisuuskurssilaiset koolla ......................................................................................................................71Vaalit ........................................................................................................................................................72In memoriam Marianne Svanbäck ............................................................................................................72Kanslia tiedottaa .......................................................................................................................................73Lukiokoulutuksen neuvottelukunta ...........................................................................................................73Oppilaskunnan hallitus .............................................................................................................................73Vaasan lyseon lukion vaiheita ....................................................................................................................73Opettajat ja muu henkilökunta .................................................................................................................75Opiskelijaluettelot 2014–2015..................................................................................................................76Ryhmäkuvat..............................................................................................................................................80Vaasan lyseon lukion ylioppilaat ................................................................................................................94Stipendien lahjoittajat ...............................................................................................................................95Vaasan lyseon lukion aikuislinja ................................................................................................................97Aikuislinjan opettajat ja henkilökunta ........................................................................................................98Aikuislinjan opiskelijat 2014-2015 ............................................................................................................98Aikuislinjan opettajat testissä .....................................................................................................................99Ilmoitusasioita .........................................................................................................................................100

Kansi: Emilia Laitila

3

Kulunut lukuvuosi Vaasan lyseon lukiossa on merkinnyt yhden aika-

kauden päättymistä. Rehtori Kari Kuk-kohovi siirtyi 1.4. eläkkeelle. Kukko-hovin kymmenvuotisen rehtorikauden aikana ja hänen johdollaan Vaasan ly-seon lukio muodostui sellaiseksi kuin se nyt on: vuodesta 2006 alkaen Vaa-san ainoaksi suomenkieliseksi lukioksi, joka jatkaa 1880 aloitettua lukiokoulu-tuksen pitkää ja ansiokasta perinnettä. Kukkohovin aikana Vaasan kaupungin suomenkielinen lukiokoulutus on ollut jatkuvassa muutoksessa.

Karin aloittaessa rehtorina 2005 Vaasan lyseon lukio ja Vaasan yhteislu-kio yhdistettiin Vaasan lyseon lukioksi. Kahta erilaista toimintakulttuuria nou-dattavan koulun yhdistäminen oli teh-tävä, joka vaati rehtorilta hyvää johta-mista ja henkilöstöltä henkistä joustoa, sopeutumiskykyä ja tahtoa tehdä työ-tä yhteiseksi hyväksi. Kaikkea tätä on löytynyt. Yhdistämisprosessin jälkeen 2009 aloitettiin Kirkkopuistikon kiin-teistön remontin suunnittelu ja sitten varsinainen peruskorjaus, mikä merkit-si opetuksen siirtämistä osin väistötiloi-hin. Peruskorjauksen yhteydessä Vasa gymnasiumille rakennettiin omat tilat kiinteistön uudempaan siipeen.

Peruskorjauksen valmistuttua 2012 Vaasaan syntyi Suomen ensimmäinen kaksikielinen lukiokampus Lykeion. Kahden itsenäisen koulun toiminta sa-

Muutosten vuosi

massa kiinteistössä on ollut sekä haaste että mahdollisuus. Lukioiden yhteistyö on luonut kaksikielisen oppimisympä-ristön, ja on pystytty hyödyntämään sen tarjoamia mahdollisuuksia ja on avattu opiskelijoille tilaisuus opiskella molemmilla kotimaisilla kielillä.

Vaasassa on hieno lukiokampus

Tänä päivänä Vaasan lyseon lukio on yksi Suomen suurista lukioista. Opis-kelijamäärän arvioidaan ylittävän 800 opiskelijaa ensi syksynä. Lukiomme tarjoaa opiskelijoille opinahjon, jos-sa voi valita lähes 800 kurssista ja jo-ka tarjoaa mahdollisuuden opiskella myös toisella kotimaisella kielellä, mahdollisuuden osallistua kansainväli-siin projekteihin, osallistua oppilaskun-nan toimintaan tai toimia tutorina.

Tavatessani opiskelijakunnan hal-lituksen ennen virkatehtävieni aloit-tamista maaliskuussa oli miellyttävä kuulla, että täällä viihdytään. Opiskeli-jat nostivat esille erityisen myönteisinä asioina kaksi seikkaa: Suuri lukio tarjo-aa paljon mahdollisuuksia tehdä itselle sopivia valintoja. Lisäksi Vasa gymna-siumin toiminta samassa kiinteistössä koettiin hyväksi asiaksi. Suuressa luki-ossa on mahdollisuus tutustua ja luoda ystävyyssuhteita, myös yli kielirajojen.

Suuressakaan lukiossa kaveria ei jätetä. Opiskelijoita tukee hyvinvointi-

ryhmä, joka laaditun hyvinvointisuun-nitelman mukaisesti tarjoaa tukea opis-kelijalle, kun opiskelijatoverin, opetta-jan tai henkilökunnan huoli herää.

Muutosten aika ei ole ohi

Lukiokoulutus on edelleen suurten haasteiden edessä. Taloudellisesti tar-kastellen suurin haaste on rahoituksen leikkaus. Vuonna 2015 valtio leikkasi yli 7 % yksikköhintaa. Euroissa se tar-koittaa noin 300 000 euron leikkausta Lyseon budjettiin. Opiskelijamäärän kasvu kompensoi menetyksen, mutta käytännössä sopeutus tarkoittaa ryh-mäkokojen kasvua.

Ensi lukuvuonna lukiomme on tartuttava tosissaan digitalisoinnin tar-joamaan haasteeseen. Tulevana syk-synä aloittavat opiskelijat suorittavat ensimmäisenä ikäluokkana osan yli-oppilaskirjoituksista sähköisesti. Siksi opetuksessa ja kokeiden suorituksissa on hyödynnettävä jo alusta alkaen tie-totekniikkaa.

Opettajakunta tulee työstämään lukiollemme uuden opetussuunnitel-man. Aikataulu muodostuu tiukaksi. Kun opetussuunnitelman perusteet valmistuvat syksyllä, valmista pitäisi ol-la jo keväällä.

Töitä ja haasteita siis tulee riittä-mään ensi lukuvuotenakin. Niistä sel-vitään, kun tekemässä on oiva joukko

4

Vaasan lyseon lukio kiittää kaikkia toimintaamme tukeneita yhteisöjä, yhteistyökumppaneita ja yk-

sityisiä henkilöitä.

Kuva

: KM

ä

Kiitokset

Vaasalainen energiatekniikka hyödyttää kaikkia.

Vuosikirjan toimitus toivottaa kaikille energistä ja kaikin puolin HYVÄÄ KESÄÄ!

opettajia, jotka ovat tottuneet otta-maan vastuuta ja toimimaan tiimissä.

Kiitokset

Vaasan lyseon lukion uutena rehtori-na esitän Kari Kukkohoville kiitokset vaasalaisen lukiokoulutuksen ja sen opiskelijoiden hyväksi tehdystä pit-kästä päivätyöstä ja toivotan hänelle hyviä eläkepäiviä. Samoin kiitän syk-

syllä eläkkeelle jäänyttä lehtori Vesa Härmää. Hän oli aikoinaan opettajani ollessani lukiolainen silloisessa Yhteis-koulussa. Vesa toi nuorena historian-opettajana kouluumme uusia pedago-gisia tuulia. Historiaa ei vain päntätty päähän vaan asioita polemisoitiin ja niitä opeteltiin tarkastelemaan eri näkökulmista. Opeteltiin siis ajattele-maan, kuten nykyään sanottaisiin.

Kiitän myös kaikkia moniin projek-

teihin osallistuneita työpanoksestanne opiskelijoiden hyväksi tehdystä työstä. Kiitokset kaikille siitä, että olette otta-neet uuden rehtorin joukkoonne. Täs-tä on hyvä jatkaa.

Jaakko PerttuVaasan lyseon lukion rehtori

5

OKH:lla on taas takana aktiivinen ja tapahtumarikas vuosi. Perin-

teiseen tapaan lukuvuosi aloitettiin uusien jäsenien valinnalla ja tällä ker-taa mukaan valittiin Martta Heikkilä, Iren Ranjkesh, Petra Rothovius, Eli-sa Korpela, Maria Varonen ja Oskari Välimäki. Toisen vuoden opiskelijoista jatkoivat hallituksessa Anni Kalliomaa, Emma Rantamäki, Sara Lintala, El-li Uusi-Kokko ja Santeri Sinkkonen. Abeista mukana olivat vielä myös Kalle Kumpula, Emma Lawast, Ja-ber McBreen, Sami Hasunen ja Essi Tuomikoski. Tänä vuonna sihteeriksi valittiin Petra Rothovius, varapuheen-johtajaksi Jaber McBreen ja puheen-johtajaksi Santeri Sinkkonen.

Tänä lukuvuonna olemme järjes-täneet teemapäiviä Halloweenina, ys-tävänpäivänä, vappuna, sekä totta kai jouluna pidimme perinteisen OKH:n puurojuhlan. Olemme myös pitäneet yhteistyössä Vasa gymnasiumin kanssa tiistaikahvilaa, joka on toiminut hyvin. Tapasimme myös uuden rehtorimme

Opiskelijakunnan hallituksen vuosikertomus

ja olemme keskustelleet hänen kans-saan jo ensi vuodesta. Uskon, että ensi vuonna pystymme parantamaan toi-mintaamme ja että vaikutusmahdol-lisuutemme säilyvät yhtä hyvinä kuin aikaisemminkin.

Hallituksellamme on myös hyvät vaikutusmahdollisuudet muuallakin kuin lukiossamme. Meillä on edustus Vaasan nuorisovaltuustossa, toisen as-teen koulutuslautakunnassa ja vapaa-aikalautakunnassa. Olemme myös ak-tiivisesti mukana vaikuttamassa kaikkia Suomen lukiolaisia koskeviin asioihin osallistumalla Suomen Lukiolaisten Liiton toimintaan. Esimerkkinä tästä olemme osallistuneet keväällä Water-opiskelijakuntafestivaaleille, joka on opiskelijakuntatoimintaan keskittyvä koulutustapahtuma. Tämän toiminnan ansiosta olemme voineet luoda suhtei-ta muihin opiskelijoihin ympäri Suo-mea ja olemme oppineet enemmän opiskelijakuntatoiminnasta. Paras esi-merkki valtakunnallisesta vaikuttami-sesta on se, että hallituksemme jäsen

Sami Hasunen toimii puheenjohtajana ja Kalle Kumpula toimii varapuheen-johtajana Suomen Lukiolaisten Liiton Pohjanmaan piirissä. Osallistuimme myös Lukiolaisten Liiton Liittokokouk-seen, jossa päätetään kaikki SLL:n ta-voitteet ja suunnitelmat ensi vuodelle. Toivon, että hallituksemme toiminta ja vaikuttaminen jatkuu yhtä laajana kuin aikaisemminkin sekä koulussamme et-tä sen ulkopuolella.

Haluan vielä onnitella lakkinsa saa-neita ja toivottaa muillekin lyskalaisille rentouttavaa kesälomaa!

Santeri SinkkonenOpiskelijakunnan hallituksen

puheenjohtaja

Opiskelijakunnan hallitus ja ohjaavat opettajat Ville Hujanen ja Heli Koskinen

6

Lyseon henkilökunta kokoontui 30.5. keväisissä tunnelmissa lukuvuoden

päättäjäiskahveille. Olihan kahvitteluun li-säksi oma erityinen syynsäkin. Rehtori Kari Kukkohovin pitämän edellisen lukuvuo-den vaiheita käsitelleen puheen jälkeen juhlistettiin historian ja yhteiskuntaopin lehtorin Vesa Härmän eläkkeelle lähtöä.

Vesa Härmä aloitti koulutiensä Vaa-san lyseon lukiossa jo vuonna 1960, sillä hänestä tuli tuolloin Vaasan poikalyseon ensimmäisen luokan oppilas. Pikkupojan koulunkäynti jatkui samassa koulussa yli-oppilaaksi , 1960-luvun loppuun saakka.

Vesa Härmän opettajanura alkoi Vaasan yhteiskoulussa 1979, ja Vaasan lyseon luki-oon hän tuli historian ja yhteiskuntaopin vanhemmaksi lehtoriksi vuonna 1981. Täs-tä virasta Vesa Härmä jäi eläkkeelle kevääl-lä 2014. Kertyihän siinä kouluvuosia lyseo-laiselle yhteensä 43.

Rehtori Kari Kukkohovi kertoi puhees-saan yhteisistä vuosista Vesa Härmän kolle-gana ja muisteli yhdessä pelattuja tiukkoja tennismatseja. Vesa Härmä muistetaan hauskana, innostavana ja työhönsä heittäy-tyvänä opettajana. Varsinkin filosofiasta tuli vuosien myötä hänelle läheinen oppiaine. Hän värväsi tehokkaasti lyseolaisia myös Vaasan yliopiston filosofian kursseille. Opiskelijoille laajan kokonaiskuvan välit-täminen historiasta ja yhteiskunnasta sekä länsimaisen ajattelun perinteestä oli hänen mielestään tärkeää.

Eläkepäivät 36-vuotisen opettajauran jälkeen kuluvat Vesa Härmällä maailman tapahtumia ja urheilua seuratessa, lueskel-lessa, tennistä pelatessa, mökkeillessä ja matkustellessa.

AKu

Lyseossa pikkupojasta lähtien – historiaa, yhteiskuntaoppia ja filosofiaa

Kollegat hyvästelivät lähtijän.

7

Myös sijaisia muistettiin vuoden päätteeksi, vuorossa Nina Kangasniemi.

8

Wikipediaa lainaten: ”Sanan sähkö keksi 1840-luvul-la suomen kielen kehittäjä, lääketieteen ja kirurgian

tohtori Samuel Roos. Hän sanoi, että kyseessä on ”sähähtä-mällä säkenöiminen”. Samoihin aikoihin Elias Lönnrot eh-dotti elektrisiteetin suomenkieliseksi vastineeksi sanaa lieke, joka ei kuitenkaan vakiintunut käyttöön.” [1]

Hauskana yhteensattumana mainittakoon, että kun yli-oppilastutkintolautakunta teki alkuvuodesta 2013 päätök-sen, jonka mukaan ylioppilaskirjoitukset tehdään lähitule-vaisuudessa tietokoneella, alkoivat opettajat kautta maan sähähdellä ja säkenöidä. Kouluissa heräsi suuri pelko, epä-varmuus ja epäily. Mistä saadaan rahaa tietokoneisiin? Kuka kouluttaa opettajat tietotekniikan käyttöön ja perehdyttää heidät yo-kirjoituksissa sallittujen ohjelmien ominaisuuk-siin? Mitä teknisiä taitoja opiskelijalta vaaditaan kokeessa? Kuka rakentaa ja kustantaa tarvittavat uudet tietoverkot ja sähköjärjestelmät? Miten kirjoituspaikkoina toimiviin juh-la- ja liikuntasaleihin asennetaan muutama kilometri verk-kokaapeleita ja sähköjohtoja? Mitä tapahtuu kokeessa, kun jokin kone hajoaa tai viallinen verkkojohto aiheuttaa yhtey-den katkeamisen? Entä jos tulee sähkökatko? Ja miten kaik-kea tätä harjoitellaan kurssikokeissa?

Tätä kirjoitettaessa pahin paniikki lienee jo väistynyt. Yo-kirjoitusten vastausjärjestelmästä on ilmestynyt ensimmäi-nen testiversio, jota on käytetty Vaasan lyseon lukiossa re-aaliaineiden kokeissa. Kirjoituksissa sallittavat ohjelmat ovat paria poikkeusta lukuun ottamatta ilmaisohjelmia, jotka jokainen voi asentaa omalle tietokoneelleen ja hyödyntää niitä normaalissa työskentelyssä. Kustannukset taas kaatu-vat valitettavasti suureksi osaksi opiskelijoiden ja huoltajien niskaan: yo-kokeeseen otetaan oma kannettava tietokone mukaan. Toki koulukin joutuu investoimaan: tarvitaan kaksi palvelintietokonetta jokaista kirjoitustilaa kohti, kaapeleita, langallisen verkon kytkimiä, varasähköjärjestelmä ja niin edelleen. Tietokoneita voi käyttää jatkossa sujuvammin myös oppitunneilla, sillä Lyseon kauniisti sanottuna vaihte-levasti toiminut langaton verkko on luvattu rakentaa huip-pukuntoon kesällä 2015.

Millainen tietokone tarvitaan?

Ellei kannettavaa tietokonetta vielä satu omistamaan, joutuu lukioon tuleva opiskelija sellaisen hankkimaan. Oppitun-neilla selviytyy varsin monenlaisilla laitteilla ja jaksokokeita-

Sähköä ilmassaSähköiset yo-kirjoitukset tulevat, oletko valmis?

kin voidaan tehdä osittain atk-luokissa, mutta yo-kirjoituksiin tarvitaan kuitenkin perinteinen kannettava: se on voitava käynnistää USB-muistitikulta ja siinä on oltava langallisen verkon (Ethernet) liitäntä, joko valmiina koneessa olevana tai

USB-liittimeen kytkettävän sovittimen kautta. Lisäksi konee-seen on saatava liitettyä kuulokkeet ja mikrofoni. Jos haluaa erillisen hiiren ja/tai näppäimistön, on niillekin oltava vapaat USB-liittimet, koska langattomat Bluetooth-lisälaitteet eivät ole sallittuja. Koneen ei tarvitse olla viimeisintä mallia; vanha ja hidaskin kone riittää tarkoitukseen. Viralliset vähimmäis-vaatimukset selviävät joko Digabi-sivuilta [2] tai Ylioppilas-tutkintolautakunnan sivuilta [3]. Näillä sivustoilla on muuten-kin kaikki julkistettu tieto sähköisistä kirjoituksista.

Koneen käynnistäminen

Yo-kirjoituksissa koneeseen ladataan muistitikulta tutkintolau-takunnan Digabi-käyttöjärjestelmä, joka estää koneen omien tiedostojen käyttämisen tai julkiseen internetiin pääsyn. Tieto-konetta ei siis tarvitse tyhjentää. Hyvä asia on myös se, että kai-killa on samanlainen ohjelmisto käytössään. Käynnistämisen vaiheet riippuvat koneesta, ja ne on ehdottomasti kokeiltava useampaan kertaan ennen yo-kirjoituksiin saapumista. Abit-ti-sivuilta voi käydä lataamassa ohjelman, jolla käynnistystikul-le kirjoitetaan tarvittavat tiedostot [4]. Tämän jutun kirjoittajan omassa työkoneessa (HP:n kannettava) käynnistäminen toimii sen jälkeen yksinkertaisimmillaan seuraavasti:• sammutetaan kone• työnnetään käynnistystikku vapaaseen USB-liittimeen• painetaan virta päälle koneeseen, pidetään F9-näppäintä

pohjassa• ruutuun tulevasta valikosta valitaan USB-muistiin liittyvä

kohta (rivi 3 alla olevassa kuvassa)• digabi-käyttöjärjestelmä käynnistyy

Kaikilla tietokoneilla asia ei ole aivan näin suoraviivainen. Vinkkejä löytyy Abitti-sivustolta [5]. Koneen voi halutessaan määritellä käynnistymään automaattisestikin USB-muistilta, silloin kun sellainen on koneeseen liitetty.

Uusissa kannettavissa tietokoneissa on niin sanottu secu-re boot -ominaisuus, jolla valmistaja voi estää muiden käyt-töjärjestelmien kuin Windowsin käynnistämisen. Tähän asti

USB-muistitikku

Ethernet-liitin

9

ominaisuuden on voinut kytkeä pois, mutta ennakkotieto-jen mukaan tulevissa Windows 10 -kannettavissa ei ehkä voi käyttää vaihtoehtoisia käyttöjärjestelmiä [6]. Tätä ei to-ki pidä ymmärtää arvosteluna Microsoftia kohtaan (firman lakimiesbudjetti on 900 miljoonan dollarin luokkaa… [7]).

Miten sähköinen yo-koe sitten etenee?

Koetilaisuuteen tullaan siis oma läppäri kainalossa (tai sylis-sä, vrt. engl. laptop). Opiskelija saa koulun vastuuhenkilöi-den tekemän muistitikun, jolla kone käynnistyy. Kone ottaa itsestään yhteyden koulun palvelimeen, josta koekysymyk-set siirtyvät automaattisesti opiskelijalle. Valvojan annettua luvan opiskelija klikkaa painiketta, joka aloittaa kokeen. Kysymykset ilmaantuvat ruudulle, ja vastausta voi alkaa na-putella sille varattuun tilaan. Pitempiä tekstejä voi kirjoittaa myös järjestelmään sisältyvällä tekstinkäsittelyohjelmalla, ja valmiin tekstin voi kopioida sille varattuun paikkaan. Vasta-ukset tallentuvat järjestelmään automaattisesti. Kun opiske-lija arvelee olevansa valmis, hän klikkaa Lopeta-painiketta, sammuttaa koneensa ja palauttaa muistitikun. Siinä se.

Tämänhetkisessä koejärjestelmän ensimmäisessä kokei-luversiossa on mahdollisuus vain pelkkään tekstiin, sekä ky-symyksissä että vastauksissa. Lopullisessa kokeessa tehtävät tulevat sisältämään myös kuvia, ääntä, videota ynnä muu-ta lähdemateriaalia, ja vastaukseen voi ja monissa aineissa pitääkin liittää myös piirroksia. Matemaattisten aineiden kaavojen kirjoittaminen on oma hankaluutensa, ja siihen liittyviä ohjelmistoja ei ole vielä lyöty lukkoon.

Tietotekniikka oppitunneilla

Entä miten opetusta on lähdetty digitalisoimaan? Liikkeel-le lähdettiin kunnolla syksyllä 2009, kun saimme Vaasan-puistikolle neljä Smartboard-älytaulua. Älytaulu toimii iso-na kosketusnäyttönä, ja oppitunnilla sillä voidaan esittää kaikki materiaali (kuvat, videot, kaavat, …) ja opettaja voi muokata materiaalia suoraan älytaululle. Esimerkiksi fysii-

kan lehtorit Inkeri Hyvärinen ja Kari Mäkinen laativat kaiken opetusaineistonsa Smartboard-ohjelmistolla. ”Parin vuoden vapaa-ajat siinä meni, mutta samalla tuli kehitettyä materiaa-lia ja omaa ammattitaitoa”, kertoo lehtori Mäkinen.

Älytaulut asennettiin vuonna 2009 myös kemian ja kuva-taiteen luokkiin. Luonnontieteiden puolella Vaasanpuistikolla biologian ja maantieteen opettajatkin ovat laatineet huomat-tavan paljon digitaalista aineistoa. Myöhempien remonttien yhteydessä suunnilleen kaikki koulumme luokat molemmis-sa kiinteistöissä on varustettu jonkinlaisilla älytauluilla, joten kaikki mahdollisuudet ovat avoimina.

Keväällä 2014 alettiin miettiä myös internetissä toimivan opetusta ja oppimista tukevan ohjelmiston (LMS = Learning Management System) käyttöönottamista. Monet opettajat al-koivat tehdä materiaalia koulussamme vierailleen viestinnän asiantuntijan suosittelemaan ilmaiseen Eliademy-palveluun, ja Vaasaan on hankittu myös Office365-ohjelmisto. Sähköiset oppikirjat ovat tulossa, ja ainakin fysiikassa ja terveystiedossa kokeillaan ensi vuonna Tabletkoulun oppimateriaaleja ensim-mäisillä kursseilla. Esimerkiksi yliopistojen suosima Moodle-ohjelmistokin on luvattu asennettavaksi käyttöömme syksyyn 2015 mennessä.

Se, että opiskelija käyttäisi tietokonetta kaikkeen tunti-työskentelyyn, ei toistaiseksi liene realistista. Tuntimuistiin-panojen tekemiseen kynä ja paperi ovat edelleen nopein yhdistelmä, varsinkin jos täytyy piirtää kaavioita tai kirjoittaa matemaattisia kaavoja. Ja uusimpien tutkimusten mukaan muistiinpanojen tekeminen käsin johtaa parempaan oppi-miseen: kynällä kirjoittavat opiskelijat keskittyvät enemmän opetettavaan asiaan [8, teksti englanniksi].

Paljon uutta on siis tullut ja on tulossa. Onneksi. Vierivät kivet eivät sammaloidu.

KMä

Lähteet/linkit:

[1] http://fi.wikipedia.org/wiki/S%C3%A4hk%C3%B6[2] https://digabi.fi/tekniikka/kokelaan-paatelaite/[3] https://www.ylioppilastutkinto.fi/images/sivuston_tiedostot/Ohjeet /Digabi/fi_ytl_paatelaiteohje_2013.pdf[4] http://www.abitti.fi/fi/ohjeet/usb-tikkujen-kopiointi/[5] http://www.abitti.fi/fi/ohjeet/tietokoneen-kaynnistaminen-usb-muistilta/[6] http://www.mbnet.fi/artikkeli/tietokoneet/microsoftin_windows_10_n_asennus_saattaa_estaa_linuxin_toiminnan_kokonaan[7] http://www.businessinsider.com/microsoft-cuts-legal-budget-by-15-2009-10?IR=T[8] http://www.boston.com/health/2014/06/05/take-note-this-handwritten-notes-are-more-effective-than-typed-ones/Ypp4ahKuX2Zd0OtUqBw79H/story.html[9] https://digabi.fi/digabi/projektin-aikataulu/

Sähköisen yo-tutkinnon aikataulu [9]

Yo-kokeessa käytettävät ohjelmistot:

LibreOffice (tekstinkäsittely, taulukkolaskenta, esitysgrafiikka, vektorigrafiikka)GIMP (kuvankäsittely)Pinta (kuvankäsittely)InkScape (vektorigrafiikka)Dia (vektorigrafiikka)wxMaxima (symbolinen laskenta)Texas Instruments TI-Nspire CAS (symbolinen laskenta)Casio ClassPad Manager (symbolinen laskenta)Geogebra (mm. kuvaajat)LoggerPro (kuvaajat)MAOL-digitaulukot (Otava)

10

Lämmin kesä oli lopuillaan, kun uu-det ja vanhat lyseolaiset kokoon-

tuivat tiistaiaamuna 12.8. Vaasan kirk-koon aloittamaan uutta lukuvuotta. Ti-laisuuden alkajaisiksi rehtori Kari Kuk-kohovi toivotti kaikki tervetulleiksi.

Virsi 484 ”Totuuden henki johda sinä meitä” viritti läsnäolijat kuuntele-maan pastori Sami Saharisen sanoja. Hän kertoi Matteuksen evankeliumissa kuvatuista ahtaista ja avarista porteista. Hän kyseli, millaisista porteista kuulijat ovat astuneet ja millaisia ovia avanneet kesän aikana. Osa niistä on varmas-ti ollut helppoja ja osa vaikeita. Jee-sus tunsi reittien ja porttien valinnan vaikeuden. Hän kehotti valitsemaan

Kouluun, kouluunoppimaanUusi lukuvuosi 2014–2015 alkaa

Aahh... mitä kaikkea kesällä tapahtuikaan...

Kieltenopettajat haluttiin viedä alttarille.

Tyyntä myrskyn edellä

11

kapean ja vaivalloisen tien. Opiske-luissakin joudumme valitsemaan mo-nis ta eri vaihtoehdoista. Koulussa ke h itämme omaa osaamistamme ja persoonaamme ja koemme opiskelun palkitsevaksi. Jumalan palveleminen tuo merkityksen elämällemme ja myös palkitsee. Puheensa lopuksi pastori Sa-mi Saharinen toivotti kaikille Jumalan siunausta.

Urkusoolon ja virren jälkeen rehto-ri Kari Kukkohovi kertoi, että Lyseossa on nyt tämän syyslukukauden alkaessa noin 760 opiskelijaa ja opettajia yli 50. Hän totesi, että jälleen on valittavana runsaasti kursseja ja että myös Vasa gymnasiumin tarjoamia kursseja voi suorittaa. Suvaitsevaisuus on tämän lukuvuoden teema. Lyseo on julistettu syrjinnästä vapaaksi alueeksi.

Rehtorin puheen jälkeen koulun opettajat astelivat kirkon etuosaan esittäytymään aineryhmittäin. Henki-lökunnan esittäytymisen jälkeen Ly-seon apulaisrehtori Vesa Neste aloitti puheensa viittaamalla sata vuotta sit-ten syntyneeseen Tove Janssoniin ja lainasi tämän ex libriksen lausetta ”Tee työtä ja rakasta.” Apulaisrehtori Neste puhuu työn tavoitteista ja kyselee, mil-laisia lupauksia kukin on antanut itsel-leen. Työhyvinvointi tarkoittaa muun muassa turvallisuutta ja siihen voi vai-kuttaa. Omaa elämää voi havainnoida ja voi pohtia, miten voi lisätä hyvää ja mistä luopua. Puheensa lopuksi apu-laisrehtori Neste toivotti kaikille me-nestystä. ”135. työvuosi on alkanut.”

Teksti: AKuKuvat: KMä

Arvoitus: kuka opettaja saa puu tässä ensimmäisten joukossa? Lihasvoima...

...vastaan fossiiliset

poltto-aineet.

Vesa Neste Mikä luokka, mikä ro?

Ja päivän ohjelma oli?Ruuhkaa vyöhykkeellä 4.

12

Perjantaina 22.8. koululla näkyi erilaisiin hippi-asuihin pukeutuneita junioreita, Lyseon ja Vasa

gymnasiumin ykkösluokkalaisia. Muun muassa tu-torit olivat järjestäneet koko päiväksi monenlaista ohjelmaa. Aluksi kokoonnuttiin juhlasaliin kuun-telemaan henkilökunnan ja oppilaskunnan infoa. Ruokailun jälkeen sitten marssittiin kaikki yhdessä Hietalahden Villan puistoon, jossa oli monenlaisia tehtäväpisteitä. Juniorit muistelevat päivän tapahtu-mia ja tekemisiä:

”Elokuun 22. päivänä vietimme junnupäivää. Päivä näytti sateiselta, mutta onneksemme se kään-tyi aurinkoiseksi. Kävelimme koululta Hietalahden Villalle, jossa aloitimme huutokilpailulla. Siitä ete-nimme eri pisteille. Tehtäväpisteitä oli yhteensä kymmenen. Meidän mielestä kivoin piste oli vesipis-te, jossa saimme heittää vettä toisten päälle. Päivä päättyi VG:n ja Lyseon tutoreiden köydenvetoon. Päivä oli kiva, ja saimme tutustua luokkatovereihim-me paremmin.”

”Vietimme junnupäivää aurinkoisena elokuun päivänä. Tutorit olivat jäjestäneet meille kivan päivän Hietalahden Villalla. Tätä ennen olimme kuitenkin koululla ja pukeuduimme teema-asuihimme. Myös Vasa gymnasium vietti teemapäivää kanssamme.”

Miia, Kani, Babil

Juniorit toisilleen tutuiksi

Fuusion edustajat Mika Jokiaho ja Tiina Kankkonen tomerina

Keittiön väen terveiset

13

”Tulimme koululle klo 8.30 ja aloi-timme päivän juhlasalissa kuuntele-malla henkilökunnan ja oppilaskunnan infoa. Sen jälkeen menimme luokkaan pukeutumaan. Teemanamme oli hippi. Lähdimme tunnushuutoa huudellen kohti Villaa. Siellä meitä odotti mon-ta eri tehtäväpistettä, ja paras niistä oli meidän mielestämme kananmunaheit-tely. Sää oli vaihteleva, ja kaikki olivat väsyneitä päivän lopuksi.”

Aino, Manu, Laura

”Päivä alkoi liian aikaisin. Jou-duimme istumaan salissa liian kauan. Panostin liian paljon asuuni. Ja silti lai-toin koko vartalon peittävän roskasäkin päälleni. Onneksi ruoka oli hyvää, ja sain nauraa kaverieni asuille ruokalassa. Hietalahden Villan puistossa suoritim-me erittäin monta rastia. Hauskinta oli, että sain tutustua moneen luokkalaisee-ni ja että tajusin, että he eivät olekaan niin pahoja.”

”Junnupäivänä meillä kaikilla oli en-nakkoluuloja siitä, mitä meille tehdään. Mieleen nousi kaikenlaisia ajatuksia, kuten että päällemme heitetään kuraa ja kuinka meidät laitetaan tekemään kaikenlaista, mitä emme normaalisti tekisi. Ennakkoluuloja oli todellakin pal-jon, mutta päästyämme paikalle mie-lemme rauhoittuivat. Suorittaessamme monenlaisia rasteja huomasimme, että tärkeintä oli luokan yhdessäolo, ja tu-tustuimme muihin. Loppujen lopuksi päivä oli mahtava ja hauska.”

Alzber, Resmija, Iines ”Oli tosikivaa leikkiä vesileikkejä

toisten lukiolaisten kanssa. Puistossa meininki oli ylihyvä. Jee!”

”Päivä oli mukava. Ryhmähenki ko-hosi paljon hauskojen leikkien myötä.”

”Kaikki olivat panostaneet hienos-ti pukuihin. Parasta oli vedellä kastelu. Leikit olivat kivoja. Yhteishenkeä jakset-tiin pitää hyvin yllä.”

Mariella, Amir

”Oli aurinkoinen päivä ja ryhmissä kävelimme kohti tapahtumapaikkaa. Hauskin hetki oli, kun ryhmät joutuivat olemaan piirissä ja muut ryhmät yritti-vät kastella meidät. Kasvoilleni heitettiin merivettä, joka oli aivan kylmää.”

”Yhdessä oli kiva tehdä asioita ja yh-dessä me selvittiin hankalista tehtävistä!”

Laura ja Susanna

AKu

Tulkaa pidättämään minut!

14

15

Voiman ja vastavoiman laki (Newtonin 3. laki)

16

Palveluvastaava Maija-Liisa Ala-Aho teki pitkän uran Vaasan kau-

pungin ruokahuollossa. Hän tuli työ-hön vuonna 1984 Onkilahden kou-luun, siirtyi sieltä vuonna 1988 Hie-talahden koulukeittiölle ja sitten 1996 Vaasan ly seoon. Eläkejuhlat vietettiin 5.9.2014 Lyseolla. Kahviteltiin ja muis-teltiin men neitä keittiön kollegoiden ja kaupungin ruokahuollon edustajien kanssa yhdessä.

AKu

Kouluruoastakotiruokaan

Klik. Viimeinen ruokatilaus lähti nyt.

Kahvia ja mehua

Koko spice girls -ryhmä koollaHallinnon kiitokset

17

Lyskalaiset tarttuivat ideaanInnokampuksen kehittämä Tartu

Ideaan -kisa haastoi suomalaisia toi-sen asteen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijoita ja oppilaitoksia innovoi-maan. Kisassa oikeat yritykset antoivat opiskelijoille haasteita, joiden pohjalta nuoret kehittivät innovaatioita. Kisan tavoitteena oli lähentää opiskelijoita yritysten ja työelämän kanssa.

Vaasan lyseon lukiosta kisaan osal-listui yritystietokurssin kolmisenkym-mentä opiskelijaa. Kurssilla lähdettiin pienissä ryhmissä kehittelemään inno-vaatioita Oulun yliopiston antamaan esineiden internetiä koskevaan tehtä-vään. Keksinnön tuli liittää esineitä in-ternetin välityksellä toisiinsa ja keksiä niihin uusia toiminnallisuuksia. Aluksi tehtävä tuntui vähän hankalalta, mutta lopputuloksena saatiin aikaan hyvinkin ainutlaatuisia ja innovatiivisia keksintö-jä. Innovaatioissa esineiden internetiin kytkeytyivät mm. kynä, ratsastusväli-neet, auto, sormus, avain jne.

Lyseolla kisan aluekarsinta järjes-tettiin 8. lokakuuta, jolloin Innokam-puksen agentit saapuivat paikalle. Ryhmät pitchasivat eli möivät suorassa

weblähetyksessä ideansa Oulussa istu-valle tuomarille, joka pisteytti esitykset ja antoi palautetta. Jokainen ryhmä sai vielä kehittää ideaansa palautteen pohjalta eteenpäin ja käydä teke-mässä uuden pitchauksen tuomarille. Jokainen joukkue pystyi hienosti voit-tamaan jännityksensä ja parantamaan vielä omaa suoritustaan. Vaikka kyse oli kisasta, joukkueet kannustivat hie-nosti toisiaan.

Lyseon joukkueiden ideoiden ta-sosta kertoo paljon se, että kolme ryh-mää selvisi ensimmäiselle sijalle alue-karsinnassa. Lopulta tuomarin päätös ratkaisi ja Lyseon voittajajoukkueeksi nousi Moebius Machinea, johon kuu-luivat Pyry Tuominen, Lasse Ruhkala ja Joni Alanen. Pisteillään he olivat alueensa ykkösiä, mutta myös koko valtakunnan tasolla paras joukkue. Tästä hyvästä pojat saivat palkinnoksi älyrannekkeet. Aluekarsinnan voittaji-na he pääsivät myös edustamaan Vaa-san lyseon lukiota Helsinkiin kilpailun finaaliin 28. marraskuuta DNA-talolle. Kisareissua pojat luonnehtivat upeak-si kokemukseksi, vaikka tällä kertaa

ei aivan kolmen kärkeen päästykään. Mutta tärkeintähän on tarttua ideaan ja yrittää parhaansa!

Tartu Ideaan -kisaan osallistuminen poiki jatkoa myös kevätlukukaudella, kun vastaavanlainen paikallinen kilpai-lu toteutettiin Vaasan lyseon lukion ja Vasa gymnasiumin taloustiedonkurs-sien opiskelijoille. Kisa toteutettiin yh-teistyössä kahdella kielellä paikallisen ohjelmistoyrityksen Gambit Groupin kanssa. Yrityksen perustaja ja toimi-tusjohtaja kävi vierailemassa tunnilla ja kertomassa yrittäjän arjestaan ja työstä sekä tämän päivän työelämävaatimuk-sista. Samalla hän haastoi opiskelijoita innovoimaan ja kehittämään sovelluk-sia ja uusia keksintöjä. Lyseon ja Gym-nasiumin opiskelijat vastasivat haas-teeseen, ja kaksikielisissä ryhmissä he kehittivät innovaatioita, jotka esitettiin lopuksi tuomaristolle ja muille opiske-lijoille. Kolme parasta ryhmää pääsi palkintona yritysvierailulle Runsoriin Gambit Groupin tiloihin.

Teksti ja kuva: Mika Jokiaho

18

Lyskalaiset ovat kuluvan vuoden aikana osallistuneet Erasmus+

-hankkeeseen, johon osallistuvat kou-lut Espanjasta, Italiasta, Islannista, Kreikasta ja Sloveniasta. Hanke on kaksivuotinen, eli se jatkuu myös lu-kuvuonna 2015–2016. Erasmus+ on Euroopan unionin koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelma, joka toimi aiemmin nimellä Comenius.

Hanke käynnistyi syksyllä, kun en-simmäinen kokous järjestettiin Vaasas-sa marraskuussa. Kyseessä oli koordi-naattoreiden ensimmäinen tapaami-nen, ja aika kului lähinnä kaksivuotisen hankkeen suunnitteluun, joten paikal-la oli vain opettajia. Heitä oli vastassa Vaasaan saapuessa räntäsademyrsky, joka illan aikana muuttui lumisempaan suuntaan. Aamulla maata peittikin jo jääkerros, johon kaikki vierailijat eivät ainakaan kenkävalinnoissaan olleet osanneet varautua. Pääsimme kuiten-kin hotellilta koululle vahingoittumat-tomina, ja kokous alkoi rehtoreiden tapaamisella. Kokoustamisen lisäksi opettajat osallistuivat koulussa peda-gogisille kahveille, Vasa gymnasiumin järjestämiin Svenska Dagen -juhlalli-suuksiin ja oppitunneille. Vierailimme myös Pohjanmaan museolla, jossa tu-

Vaasan lyseon lukion Erasmus+ -hanke”Involve me & I learn”

tustuttiin Merenkurkun luontoon. Hankekokousten aikana suunni-

tellaan tulevia projektitöitä sekä esi-tellään ja arvioidaan tehtyjä projekti-töitä. Mukana kokouksissa on yleensä 1–2 opettajaa ja muutama opiskelija. Nykyisen hankkeemme aikana toteu-tetaan 12 erilaista projektia, joita esi-tellään hankkeen kotisivuilla, blogissa, wikissä, koulujen Facebook-sivuilla, paikallisissa medioissa ja kouluissa. In-volve me & I learn -hankkeen tavoit-teena on kehittää ja kokeilla uusia työ-tapoja, joissa hyödynnetään tieto- ja viestintätekniikkaa. TVT:n käytöllä py-ritään myös motivoimaan opiskelijoita paremmin ja opettamaan heille työ-elämässä tärkeitä tietoteknisiä taitoja.

Talven aikana opiskelijat osallistui-vat eri aineiden oppitunneilla neljään eri projektiin. Kuvataiteen tunneilla suunniteltiin hankkeelle logoa, kielten tunneilla tehtiin PowerPoint-esityksiä projektin osallistujamaista ja yksi ryh-mä piti Skype-kokouksen kreikkalaisen opiskelijaryhmän kanssa, ilmaisutai-don ryhmä suunnitteli ja toteutti eng-lanninkielisen esittelyvideon Lyskasta.

Heti hiihtoloman jälkeen osallis-tuimme toiseen hankekokoukseen Triestessä, Italiassa ja Ljubljanassa, Slo-

veniassa. Mukana oli kaksi opettajaa ja kolme opiskelijaa. Kokoustamisen lisäksi kouluilla oli runsaasti ohjelmaa esimerkiksi oppilastöiden esittelyjä, luentoja, työpajoja. Opiskelijat olivat sekä Triestessä että Ljubljanassa val-mistelleet kiertokävelyt, joiden aika-na saimme kuulla kattavat selvitykset kaupunkien historiasta. Matkan koho-kohtia olivat myös vierailut Venetsiaan, Bled-järvelle ja Skocjanin luolastoon, joka on Unescon maailmanperintö-kohde. Oppilaat asuivat isäntäperheis-sä ja pääsivät näin tutustumaan arki-elämään niin Italiassa kuin Sloveniassa.

Hanke jatkuu keväällä muun mu-assa kouluaiheisen wikin laatimisella ja työelämätaitojen kartuttamisella. Lyskan vastuulla on kerätä Future Fun -päivässä saatua tietoa työnhausta ja esimerkiksi ansioluettelon kirjoittami-sesta yhteen ja laatia tästä opas eng-lanniksi kaikille osallistujamaille jaet-tavaksi. Syksyllä on vuorossa seuraava hankekokous Reykjavikissa, Islannissa, ja ensi vuonna kokoukset järjestetään vielä Kreikassa ja Espanjassa.

Paula Kelttohankkeen koordinaattori Lyseolla

Erasmus+ -ryhmäkuva Sloveniasta

19

Erasmus+ -opettajat Vaasassa

Erasmus+ -opiskelijat Vilma Kallio, Deborah Bongu ja Mariella Järvi Bledin linnassa

Projektin kotisivut:sites.google.com/site/

involvemeilearn/

20

Globaalikasvatuksen verkkokurssin myötä pääsin osallistumaan lokakuussa 2014 OPH:n rahoittamalle Tansanian-matkal-le. Matkan tarkoituksena oli tutustua avustuskohteisiin Moshissa ja myös hankkia tietoa lukiolaisten mahdollisuuksista

osallistua vapaaehtoistyöhön. Ryhmämme koostui kolmesta lukion ja neljästä ammattiopiston opettajasta sekä yhdestä lukio-opiskelijasta. Lisäksi matkaan lähti kaksi lähihoitajaharjoittelijaa, jotka jäivät Raun päiväkotiin seitsemäksi viikoksi suorittamaan työharjoitte-luaan. Tanzania Volunteers -järjestö järjestää työpaikkoja työharjoitte-lijoille päiväkodeista, sairaaloista, katulapsikeskuksesta ja muista apua tarvitsevista paikoista ja tarjoaa ma-joituksen ja ylläpidon vapaaehtoisille korvausta vastaan.

Vierailimme ensiksi suomalaisen Sama aurinko ry:n tukemassa Raun päiväkodissa ja HIV-positiivisten naisten keskuksessa. Päiväkodin lap-set tulevat köyhistä perheistä, joiden vanhemmat ovat HIV-positiivisia. Veimme lapsille Suomesta kerättyjä vaatteita ja leluja ja naiset saivat ompelutarvikkeita. Lyskan opettajat lahjoittivat myös ruoka-apua näille perheille.

Seuraavan aamun vierailu lasten vankilaan jätti meidät länsimaiseen hyvinvointiin tottuneet sanattomiksi. Vankilassa asuu pikkurikoksiin syyllistyneitä 12–18-vuotiaita lapsia odottamassa oikeudenkäyntiä. Jos käytettävissä oli vapaaehtoistyöntekijöi-tä, lapset pääsivät ulos pelaamaan jalkapalloa ja opiskelemaan oppitunneille. Kolmas kohteemme Msamarian katulapsikes-kus huolehtii orvoista lapsista, joista nuorimmat ovat vasta 5-vuotiaita. Lapset aloittavat päivänsä varhain aamulla siivoamalla ja tekemällä muita askareita, minkä jälkeen he saavat lähteä kouluun. Iltapäivisin katulapsikeskuksessa on yleensä vapaaeh-toisia ulkomaalaisia nuoria leikkimässä ja pelaamassa lasten kanssa.

Muita vierailukohteitamme olivat paikallinen sairaala ja Sungu Secondary School -lukio. Lukiossa opiskellaan englanniksi isoissa ryhmissä ja erittäin alkeellisis-sa olosuhteissa.

Vierailujen jälkeen meillä oli mahdollisuus osallistua patikka-retkelle Kilimanjarolle ja safarille Tarangiren ja Ngorongoron luon-nonpuistoihin. Nämä kokemukset olivat unohtumattomia, ja suositte-len lämpimästi kaikille vierailua Tan-saniassa, vaikkapa vapaaehtoistyön merkeissä. Nuorten parissa suosit-tuja paikkoja ovat päiväkoti, lasten vankila ja katulapsikeskus. Jotta pää-sisi vapaaehtoistyöhön suomalaisen Hanna Metson omistaman Tanzania Volunteersin kautta, ei tarvitse olla alan koulutusta vaan reipas ja avoin mieli riittää. Lukiolainenkin voi läh-teä hankkimaan työ- ja varsinkin elämänkokemusta ainutlaatuiseen Afrikkaan.

Elina Mykkänen

Tansanialaiseen avustusjärjestöön tutustumassa

21

Viime vuonna Lyseon opiskelijoille ja henkilökunnalle suunnattu koulutus,

jonka aiheena olivat päihteet, jatkui tänäkin vuonna 26.11. Alun kahvitilaisuuden jäl-keen asiantuntijana aluekoordinaattori Anne Salovaara-Kero Irti Huumeista ry:stä kertoi päihderiippuvuudesta tutkimustiedon ja oman ammattipätevyytensä näkökulmasta. Päihderiippuvuus on kliinisesti todettu kroo-ninen sairaus, joka johtaa kuolemaan.

Anne Salovaara-Kero valotti päihderiip-puvuuteen johtavia syitä ja kertoi sen tun-nusmerkeistä. ”Päihderiippuvuus ei ole ke-nenkään syy”, sillä vaikuttavia tekijöitä on paljon. Sairastunut usein aluksi kieltää oman ongelmansa, mutta oman tahdon selviyty-miseen synnyttyä alkaa toipuminen. Tästä sairaudesta voi toipua – siihen tarvitaan vain aikaa ja apua. Hoidon ja lopetuksen jälkeen ihminen muuttuu entiselleen.

Asiantuntijapuheenvuoron jälkeen päih-deriippuvuuden hallintaansa saanut koke-musasiantuntija ja vapaaehtoistyöntekijä Jarno Högfors kertoi oman koskettavan selviytymistarinan sa. Päihteet muuttivat hä-nen persoo nallisuutensa itsekeskeiseksi. Hän ha keu tui hoitoon monta kertaa, ja lopulta vertaistukiryhmät olivat pelastus. Hänen mu-kaansa toipumisessa täydellinen päihteettö-myys on ainoa vaihtoehto. Riippuvuus pysyy läpi elämän. Sitä täytyy kontrolloida koko ajan.

AKu

– aiheena päihteet

Koulutusta lyseolaisille

Anne Salovaara-Kero

Jarno Högfors

22

Lyseon kampuksella vietettiin Lyseon lukion ja Vasa gymnasiumin yhteistä Unesco-teemapäivää perjan-

taina 24.10. klo 9.30 alkaen. Päivä oli myös YK:n päivä, jolloin Suomen lippu liehui salossa myös Lyseon piha-maalla.

Uniworld Dayn alkajaisiksi opiskelijat kokoontuivat Kirkkopuistikon kiinteistön juhlasaliin. Lyseon lehtori Karoliina Saharinen ja Vasa gymnasiumin apulaisreh-tori Tomas Brännkärr toivottivat kaikki tervetulleiksi ja kertoivat, miten Lyseosta on tullut Unesco-koulu. Tee-mapäivän tarkoituksena on tutustuttaa opiskelijoita eri kulttuureihin ja totuttaa elämään monikulttuurisessa ympäristössä. Puhutaanhan koulussamme kotimaisten kielten lisäksi 18:aa eri kieltä. Avaussanojen jälkeen opiskelijoille esitettiin junioreiden tekemiä suvaitsevai-suudesta kertovia lyhytelokuvia (Älä ole rasisti, We`re Different and The Same).

Elokuvaesitysten jälkeen oppilaskuntien hallitusten puheenjohtajat Sanna Neovius ja Santeri Sinkkonen kertoivat siitä, mitä tarkoittaa syrjinnästä vapaa lukio-kampus. Tänäkin vuonna hallitusten puheenjohtajat ju-listavat koulumme syrjinnästä vapaaksi alueeksi. ”Tule itsenäsi osaksi meitä matkalla mahdollisuuksien maail-maan.”

Yhteistyössä Suomen Pakolaisavun kanssa järjeste-tyssä Sierra Leone -projektissa mukana olleet ja Sierra Leonessa vierailleetkin opiskelijat Aaro Kumpulainen, Miika Kaunismäki, Sanni Majamaa sekä Rasmus Genas esittivät aluksi matkallaan kuvaamansa videon. Esityksen jälkeen Miika Kaunismäki kertoi afrikkalaisten ystävällisyydestä ja onnellisuudesta sekä köyhyydestä.

Sanni Majamaa esitteli lukutaitokampanjaa ja näytti päätteeksi videon aikuisille suunnatusta lukutaitokoulu-tuksesta. Oppitunneilla opetetaan myös laskemista se-kä jaetaan tietoa yleisistä asioista, terveydenhoidosta ja maanviljelystä.

Rasmus Genas kertoi, että matkalla olijat olivat käyneet tutustumassa Sierra Leonessa ammattikoulu-tukseen ja työharjoitteluun. Pakolaisapu rahoittaa am-mattikoulutusta. Lopuksi Miika Kaunismäki kertoi, mitä suomalainenkin voi tehdä ebolaepidemian pysäyttämi-seksi. (Ks. www.pakolaisapu.fi)

Puolenpäivän aikoihin ja Lyseon kuoron esityksen jälkeen teemapäivään osallistuvat ykkösluokkalaiset lähtevät ryhmittäin kiertelemään ja tutustumaan eri kulttuureja esitteleviin toiminnallisiin työpajoihin. Af-rikkalaisen kulttuurin esittelypaikassa kerrottiin afrikka-laisesta taiteesta, musiikista ja tanssista. Kaikki vierailijat saivat tanssia. Myös Lähi-idän kulttuureja esittelevässä työpajassa vierailijat tanssivat yhdessä – ja maistelivat erilaisia mausteita. Lisäksi työpajoissa esiteltiin Latinalai-sen Amerikan kulttuuria – suomalaista ja suomenruotsa-laista elämänmenoa unohtamatta.

AKu

Uniworld DayErilaiset kulttuurit tutuiksi

Karo

liina

Sah

arin

en ja

Tom

as

Brän

nkär

r to

ivot

tava

t osa

llist

ujat

te

rvet

ulle

iksi

.

Sierra Leone -projektiin osallistuneet kertovat kokemuksistaan.

Suom

en P

akol

aisa

vun

esitt

elyä

Amer

ikka

laist

a ku

lttuu

ria

23

Mausteita maistelemaan! Esittelijöinä Samuel Aga

ja Marko Saari.

Lähi-idän mausteita

Hab

ibi H

äzhi

n

Mira

Oks

akar

i ja

Iida

Puro

nvar

si es

ittel

evät

suo

mal

aist

a ku

lttuu

ria.

Mon

serr

at V

illar

roel

Shima Gaber, Godwill George ja Nairun Ombela

Afrikkalainen kulttuuri tutuksi

24

Lyseon avoimien ovien päivänä ja Vaasan ja Mustasaaren yläkoulujen

yhdeksäsluokkalaisille tarkoitettuna vie-railupäivänä peruskoulunsa keväällä päät tävät nuoret kävivät tutustumassa lu-kio-opiskeluun. Tuona perjantaina 7.11. Lyseon opiskelijoilla oli taksvärkkipäivä, joten opettajat saattoivat keskittyä kou-lun ja oman oppianeensa esittelyyn.

Yhdeksäsluokkalaiset koottiin alkuun-sa Kirkkopuistikon kiinteistön juhlasaliin kuuntelemaan yleistä esittelyä, jossa Ly-seon apulaisrehtori Juha-Pekka Rauhala kertoi Lyseosta ja lukio-opinnoista yleen-sä. Alkuesittelyyn kuului myös Lyseon tu-toreiden opastama kierros lukiokampuk-sen molemmissa rakennuksissa.

Tunnista kasvilajeja. Mitä tarkoittaa sana filosofia? Kuka kirjailijoistamme sai kirjallisuuden Nobel-palkinnon? Mikä on Sveitsissä hiukkastutkimuspaikka? Mitä vieraita kieliä Lyseossa voi alkaa opiskella alusta alkaen? Montako pakollista kurssia on pitkässä matematiikassa? Tunnista eri maiden lippuja. Muun muassa edellisten kaltaisiin kysymyksiin ja tehtäviin yhdek-säsluokkalaiset saivat etsiä vastauksia. Li-säksi leikkimielisiä ja vakaviakin tehtäviä oli kaikissa eri oppiaineiden esittelypis-teissä. Opiskelijakunnan hallituksen jä-senet pyysivät tunnistamaan joukostaan kuka kukin on muun muassa kysymällä, kuka ajoi vastaan tulevien kaistalle mo-pokoulun ensimmäisenä ajotuntina tai kenen perheessä ei ole mikroa.

Opettajien ja opiskelijakunnan hal-lituksen jäsenten esittäytymisen lisäksi myös muut Lyseon toimijat halusivat kertoa työstään. Kerrottiin Urheiluakate-miasta, yrityskasvatuksesta, aikuislinjasta, Lyseon kansliasta, oppilaanohjauksesta, tutoreista, Lyseon toiminnasta Unesco-kouluna, eri projekteista ja kansainväli-syydestä ja koulun verkkolehdestä Fuu-siosta – unohtamatta terveydenhoitoa ja kuraattorin työtä.

Kaiken informaatiotulvan jälkeen yh-deksäsluokkalaiset saivat vähän hengäh-tää ennen lähtöä ja katsella ala-aulassa tanssiesityksiä ja kuunnella musiikkia ja samalla syödä munkkia ja juoda mehua.

AKu

Lyseo tutuksiyläkoulun yhdeksäsluokkalaisille

Vilsk

että

käy

tävä

lläKe

mia

n la

bra

Neu

votte

lut m

enos

sa

25

Saisinko ostaa vokaalin, vaikkapa a:n? Frau Kankkonen

Madame Seppä-

Cascarino

Bändiä odotellessa...

This site uses cookies.

... ja bändi saapui.

Hand of God

J-P

esiin

tym

ässä

Liikuntaa

26

Bändikurssin esitys järjestettiin tiistaina 18.11. Yhtyesoittokurssilaiset pitivät rock-painotteisen konsertin K-puolen juhlasalissa. Yleisö oli alusta alkaen mukana.

Kuvat: Ville Hujanen

Musisointia yhdessä

Rasmus Svahn

Susanna Vierula

Nemo Koski

Juha Luukkanen

Vieraileva solisti IB-lukiosta

27

Riku Mykkänen,Marek Popov,Santeri Julin,Patrik Jantunen,Michael Abdallah

Hermanni Honkanen,Oskari Kurkela,Ville Lehtola

Jimmy Varhama,Samu Prusi,Kim Smedlund,Tuomas Suokko,Timo Kinnunen,Jere Hasunen

28

5.12. oli erityinen päivä Vaasan Ly-seon lukiossa. Silloin lyskalaiset ni-

mittäin kokoontuivat Vaasan kaupungin kirkkoon sekä juhlistamaan maamme it-senäisyyttä että seuraamaan, kun syksyl-lä ylioppilaiksi kirjoittaneet saivat painaa valkolakin päähänsä.

Tilaisuus oli juhlava. Aluksi lakitet-tavat saapuivat paikoilleen kirkon etu-osaan odottamaan lakitusta ja seuraa-maan kaikkea sitä, mitä oli odotettavissa sitä ennen. Airuet toivat Suomen lipun sisään, ja sitten kajahti yhteislauluna Lippulaulu. Lyseolta lähti seppelepartio viemään Lyseon tervehdystä maamme itsenäisyyttä puolustaneiden sankarei-den haudoille. Abit luovuttivat vapau-den viestin senioreille eteenpäin ker-rottavaksi, ja sen jälkeen apulaisrehtori Vesa Neste piti tervehdyspuheen. Juh-lapuheen piti Vaasan Sotaveteraanipiirin toiminnanjohtaja Tuula Harjunpää, joka muisti puheessaan erityisesti lottia ja hei-dän merkitystään sodan aikana. Rehtori Kari Kukkohovi piti viimeistä kertaa pu-heen Lyskan rehtorina itsenäisyysjuhlas-sa, ja vuoden 2014 syksyllä kirjoittaneet ylioppilaat olivat viimeiset Vaasan lyseon lukiosta, aikuislinjalta ja yhdistelmätut-kinnon suorittaneista, jotka Kukkohovi lakitti.

Juhlassa saimme kuulla myös mu-siikkiesityksiä ja runonlausuntaa. Lippu-laulun lisäksi lauloimme juhlan lopuksi Maamme-laulun yhteislauluna. Kuulim-me urku- ja pianomusiikkia. Urkurina toimi Jimi Järvinen, ja Jean Sibeliuksen Capricen soitti pianolla Eemil Viljamaa. Aino Hautala lauloi musiikinopettaja Ja-ri Ojalaisen säestyksellä Sun särkyä an-na mä en. Runoja meille lausuivat Salla Niemi ja Michaela Lampinen.

Itsenäisyys- ja lakkiaisjuhla oli oikein kaunis ja mieleenpainuva juhla, varsin-kin lakkinsa saaneille ylioppilaille. He ovat saavuttaneet elämässään yhden taitekohdan. Nyt he voivat valita uuden suunnan ja kulkea kohti uusia unelmia.

Tärkeä on myös muistaa, miksi vie-tämme itsenäisyysjuhlaa. Suomi itsenäis-tyi 97 vuotta sitten, ja vaikka maamme oli sodassa muutamia vuosikymmeniä myöhemmin, säilytimme itsenäisyytem-me. Siitä saamme kiittää sotiemme ve-teraaneja, taisteluissa kaatuneita urheita sotilaita ja lottia, joihin Tuula Harjunpää niin kauniisti puheessaan viittasi. Suomi on meidän kaikkien täällä asuvien koti-maa, ja on hyvä muistaa, että saamme asua vapaassa isänmaassa.

Teksti: Ella LinnaKuvat: KMä

Itsenäisyys- ja lakkiaisjuhla 2014

29

Aino Hautala

Taru Hukkanen noutaa ylioppilastodistuksen.

Hilla Ryytty palkittiin Sinikka Kuntsin stipendillä.

Martta Heikkilä, Santeri Sinkkonen ja Iren Rajnkesh

Matti Myllyaho pitää uuden ylioppilaan puheen.

Lakitushetki

Tuula Harjunpää

Michaela Lampinen ja Salla Niemi

30

Ridley Scottin ohjaama vuonna 2000 ilmestynyt elokuva Gladiaattori on ehdottomasti edelleenkin yksi kaikkien

aikojen mahtavimmista antiikin aikaan sijoittuvista elokuvis-ta. Pääroolia, Rooman sotakenraalia Maximus Decimus Me-ridiusta näyttelee Russell Crowe, ja gladiaattorin rooli on yksi hänen merkittävimmistä rooleistaan hänen omassa näytteli-jähistoriassaan. Elokuva on lähes kolmetuntinen, ja juonessa on monta erilaista yllättävää käännettä, jotka pitävät katsojan silmät liimautuneena ruutuun.

Tarina kertoo Rooman legioonan kenraalina toimivasta Maximuksesta, joka keisarin kuoltua joutuu kokemaan mitä hirveintä epäoikeudenmukaisuutta, kun tämän poika Com-modus nousee uudeksi keisariksi. Commodus kadehtii Maxi-musta katkerasti, sillä hänen isänsä, edesmennyt keisari Mar-cus Aurelius suosi kenraaliaan niin paljon, että hän oli valmis nostamaan tämän valtaan seuraavana keisarina. Tästä syystä Commodus vapauttaa Maximuksen tämän virasta, lähettää hänet maanpakoon ja antaa käskyn surmata tämän perheen. Myöhemmin Maximus löytää itsensä kaapattuna orjaksi, jol-loin rahanahne ja kunnianhimoinen orjagladiaattoriomistaja Proximo ostaa hänet omaan kaartiinsa. Lukuiset voitokkaat areenataistelut johtavat Maximuksen lopulta Rooman Colos-seumille, jolloin hän kohtaa arkkivihollisensa, keisari Com-moduksen, molempien viimeisessä taistelussa.

Gladiaattori on myös julkisesti palkittu elokuva. Se on voittanut viisi Oscaria ja ollut seitsemässä ehdokkaana. Filmi sisälsi siihenastisen elokuvahistorian pisimmän yhtäjaksoisen taistelukohtauksen, joka kesti seitsemän minuuttia. Elokuva oli myös uuden genren suunnannäyttäjä, joka inspiroi muun muassa Troijan, Kuningas Arthurin, Aleksanterin ja 300:n tuottamisessa. Näin elokuvakurssin käyneenä ja taisteluelo-kuvien suurkuluttajana suosittelen Gladiaattoria suuresti, vaikkei olisikaan genren tarmokas kannattaja.

Joel Olli

Gladiaattori – antiikkinen mestariteos

Elokuvien katselu virkistää syyslukukauden pimeimpänä aikana. Siksipä Lyseon elokuvakurssi ÄI 15 järjestetään toisen jakson kuluessa loka–marraskuussa. Syksyn 2014 aikana koulussa pidettävien oppituntien lisäksi kurssilaiset katsoi-

vat useita elokuvia Vaasan ammattiopiston Parcos-auditoriossa Ruutikellarintie 2:ssa. Vaasan kaupungin nuoriso-osaston nuorisosihteeri Anna Seppänen järjesti elokuvien esittämisen ja esityspaikan.

Kurssin mahdollistaa ensi sijassa opetus- ja kulttuuriministeriön tukema valtakunnallinen IhmeFilmi-projekti (www.ih-mefilmi.fi) – Klassikkoelokuvia nuorille.

Syksyn 2014 IhmeFilmi-projektin elokuvien teemana oli nuorten kapina. Esitettäviä elokuvia oli monenlaisia: ame-rikkalaisia klassikkoelokuvia, kuten Nuori kapinallinen; suomalaisia Täältä tullaan elämä!, Ariel, Joutilaat, Pojat; animaa-tio Porco Rosso; ruotsalainen Kimpassa; ranskalaisia Luokka ja 400 kepposta. Teoriaopetuksen lisäksi opiskelijoilla oli mahdollisuus enimmillään katsoa yhdeksän elokuvaa.

IhmeFilmi-projektin rahoitus jatkuu lukuvuonna 2015–2016. Esitettävistä elokuvista ja vuoden teemasta ei vielä ole tietoa.

AKu

Elokuvia, eläviä kuvia – kuvia elämästä

31

Joulun odotus alkaa Lucia-juhlasta. Vasa gymnasiumin henkilökunta ja opiskelijat kokoontuivat hämyisenä

perjantaina 12.12. Kirkkopuistikon juhlasaliin viettämään Lucia-juhlaa. Perinteiden mukaan kynttilöin seppelöity Lucia-neito seurueineen toi valon juhlasalin joulukuiseen pimeyteen. Sen jälkeen laulettin ja esitettiin runoja.

Lucia-juhlassa yleisön joukossa oli myös Lyseon luki-on opiskelijoita. Äidinkielen luovan kirjoittamisen kurs-sille osallistuneet kirjoittivat runoja juhlan tunnelmasta vaikuttuneina.

AKu

Lucia, Valotar– valoa pimeyteen

Neidot valkeat kulkueessaantähän yöhön pitkään ja pimeäänvaloa tuovat tullessaan.Toivoa, onnea sydämessäänjakavat kaikille matkallaan.He laulavat kuorossa armostaja ikuisesta jouluntaiasta. Lucia pimeään valoa tuo,joulurauhan mieleemme suo.Ilmassa leijuu rauhallinen hiljaisuus,joulu on ihmeiden aikaa, uusi tilaisuus. Lucia valottaremmevaloa tuo pimeyden poistaa ja toivoa luo. Pimeys joskus onneaan koittaa,silti valo sen aina voittaa.

Felicia Anderson Elin Marins

32

Iloista mieltä ja hauskanpitoa

Siitä on junioreiden pikkujoulut tehty

Jokavuotisen perinteen mukaisesti reippaat tutorit olivat jälleen kutsu-

neet juniorit viettämään pikkujouluja, yhteisen syyslukukauden päätteeksi.

Tilaisuuden aluksi luokkien tutorit jakoivat jokaiselta luokalta yhdelle op-pilaalle tsempparipalkinnon. Kuulimme kauniita joululauluja, kuten kosketta-van Sydämeeni joulun teen,joka osoit-ti jälleen, kuinka lahjakkaita oppilaita

koulussamme on. Näimme lisäksi muun muassa tanssiesityksen Macarenan tahtiin. Muutama ryhmä piti hauskoja tietovisoja, joissa tuli kysymysten perusteella pohtia, kuka luokan oppilaista voisi olla kyseessä. Yksi luokka piti hupaisan ilmapalloleikin.

Kun jokainen junioriluokka oli esiinty-nyt, oli tutoreiden kiitosten vuoro. Joului-nen tilaisuus päättyi siihen, kun he kertoi-vat, kuinka tulevat ikävöimään ryhmiään, mutta totesivat kuitenkin, että onneksi koulun käytävillä voi aina tavata toisiaan ja moikata! Raikuvien aplodien saattelemana tutorit ja junnut suuntasivat hymyssä suin kohti kotejaan.

Helena ja Nadja

33

Junioriryhmät esiintyvät

14C

14A

14G

14E

14C

Jouni Kolvanki

34

JoulujuhlaVaasan kirkossa

Kuva

t: KM

ä

Elli Uusi-Kokko

Rehtorin joulupuhe

35

Vaasan lyseon lukion joulujuh-laa vietettiin Vaasan kirkossa

19.12.2014. Opiskelijat kokoon-tuivat kirkkoon odottavaisin mie-lin. Juhla alkoi kello yhdeksän, jolloin Santeri Sinkkonen, Mart-ta Heikkilä ja Iren Ranjkesh toi-vottivat oppilaat tervetulleiksi.

Tervehdyssanojen jälkeen kir-kossa raikuivat iloiset joululaulut. Ensimmäisenä laulettiin yhteis-lauluna ”En etsi valtaa loistoa” Jimi Järvisen säestämänä uruil-la. Seuraavaksi Julia Hirsimä-ki, Leevi Alahäivälä sekä Kalle Taimisto lauloivat kauniisti laulut ”Jouluyön hymni” ja ”Sydämeeni joulun teen”. Viimeisenä oli vielä Jimi Järvisen säestämänä sekä so-vittamana ”Joulupotpuri”

Hartaiden musiikkiesitysten jälkeen opiskelijakunnan halli-tus luovutti koulumme keräämät taksvärkkirahat lastenosaston koordinoivalle osastonhoitajal-le Jaana Aholalle. Yhteensä ra-haa oli saatu kerättyä yli neljän tuhannen euron verran! Tänä vuonna lahjoitus tehtiin Vaasan keskussairaalalle.

Seuraavaksi saimme kuulla lisää kauniita lauluja opiskelijoi-den esittämänä. Elli Uusi-Kokko ja Petra Rothovius esittivät mi-tä kauneimman laulun ”Snow”. Tämän jälkeen laulettiin ”Enkeli taivaan” 1. ja 2. säkeistö yhdessä. Alttarille kokoontui myös Vaasan lyseon lukion säihkyvä enkeli-kulkue. Kynttilät toivat kirkkoon valoa, ja hetki loi hyvän joulu-mielen.

Musisointia seurasi Emilia Laitilan ja Helmi Seralan lau-sumana Jouluevankeliumi. Sen jälkeen Pastori Tuuli Kela esit-ti joulupuheen. Tämän jälkeen kirkkoon kokoontuneet opiske-lijat sekä henkilökunta nousivat seisomaan ja laulamaan yhdessä ”Enkeli taivaan” säkeistön 10, jota seurasi myös toinen yhteis-laulu ”Maa on niin kaunis”. Seu-raavaksi pois jäävä rehtorimme Kari Kukkohovi piti viimeisen puheensa Vaasan lyseon joulu-juhlaväelle sekä lausui jouluter-vehdyksiä. Lopuksi Jimi Järvinen esitti uruilla loppusoiton, jonka aikana opiskelijat siirtyivät hiljal-leen lomamielin kohti ulko-ovea.

Jessica Iso-Oja

Jaana Ahola

Julia Hirsimäki, Kalle Taimisto ja Leevi Alahäivälä

Iren Rajnkesh, Martta Heikkilä ja Santeri Sinkkonen

36

Opiskelijakunnan jäsenet järjes-tivät perinteiset pikkujoulut V-

puolen liikuntasalissa heti joulukirkon jälkeen, ja paikalle kerääntyikin run-saasti opiskelijoita. Ohjelmassa oli pal-jon nauruhermoja kutkuttavia leikkejä ja kisailuja, kuten tuolileikki, jossa tuo-leja vedettiin opiskelijarykelmän alta yksi kerrallaan, ja lopulta oltiinkin vain kummallisessa asennossa toisten käsi-en ja jalkojen varassa, kauiten pystys-sä pysynyt joukkue voitti, lihastreeniä kerrakseen! Kaikki kisoihin ja leikkkei-hin osallistuneet saivat palkinnoksi suklaata. Tilaisuudessa myös kiitettiin eläkkeelle jäävää rehtoriamme kukki-en kera. Hän teki hienoa työtä kou-lumme eteen. Pikkujoulujen jälkeen opiskelijat suuntasivat ansaitulle ja kauan kaivatulle joululomalle.

Nadja & Helena

Opiskelijakunnan pikkujoulut 19.12.2014

Suklaata suun täydeltä

Minne tuolit katosivat?

Tuolileikki alkaa.

37

Minne tuolit katosivat?

Akro

batia

a ilm

an o

mia

käs

iäJoulupukki, joulupukki!

Osk

ari K

urke

la ja

San

teri

Julin

leik

kim

ielis

inä

Santeri Julin ja Aleksi Siirtola jatkavat leikkiä.

Elli Uusi-Kokko

Missä se joulupukki on?

38

Torstai-iltapäivänä 18.12. Vaasan lyseon lukion ja Vasa gymnasiumin henkilökunta kokoontuu yh-

teen nauttimaan joulukahvit ja samalla myös rehtori Kari Kukkohovin eläkkeelle läksiäiskahvit.

Tilaisuuden aluksi eläkkeelle lähtevä rehtori Ka-ri Kukkohovi toivottaa syyslukukauden päätöksen mallin mukaisesti kaikki tervetulleiksi yhteiseen kah-vitilaisuuteen. Rehtori Kukkohovi kertailee syksyn tapahtumia ja kertoo yhteistyöstä Vasa gymnasiumin kanssa. Vaasanpuistikon kiinteistön tiloihin muun muassa tehtiin sähköistetty luokka. Hän myös viittaa uuden rehtorin valintaan ja lopuksi kiittää kaikkia syksyn aherruksesta. Samanlaisen kiitospuheen pi-tää myös Vasa gymnasiumin rehtori Anne Levonen ja toivottaa kaikille rauhallista joulua.

Apulaisrehtori Juha-Pekka Rauhalanpuhe Kari Kukkohoville

Juha-Pekka Rauhala osoittaa puheensa nyt eläk-keelle lähtevälle Lyseon rehtorille Kari Kukkohoville. Hän kertoo, että Kukkohovi on kotoisin Muhokselta ja opiskeli Oulussa. Työura jatkui Vaasan yhteiskou-lussa opettajana ja jatkui sittemmin lukioiden yhdis-tyttyä apulaisrehtorina ja rehtorina. Rauhala kertoo, että Lyseon henkilökunta luonnehtii Kukkohovia esi-miehenään rauhalliseksi, luotettavaksi, tyylikkääksi, huumorintajuiseksi, rennoksi, välittömäksi, ystävälli-seksi ja urheilulliseksi. Rauhala toteaa myös, että Ka-ri Kukkohovi on opettanut hänelle hänen työssään paljon ja kulkenut rinnalla. Lopuksi hän kiittää kulu-neista vuosista ja sanoo, että nyt eläkkeelle jäämisen jälkeen Kukkohovilla on aikaa perheelle ja rakkaille harrastuksille, kuten hiihtämiseen ja lenkkeilyyn se-kä matkailuun.

Rehtori Kari Kukkohovin läksiäispuhe

Lyseon rehtori Kari Kukkohovi kertoo tilaisuudessa pitämässään läksiäispuheessa, että tuli Vaasan yh-teiskouluun matematiikan ja fysiikan opettajaksi vuonna 1982. Vuonna 1994 muun muassa Yhteis-koulun ja Kirkkopuistikon lukiot yhdistettiin ja muo-dostettiin Yhteislukio. Kari Kukkohovista tuli aluksi Yhteislukion apulaisrehtori ja myöhemmin rehtori.

Yhdistymiset jatkuivat, ja samana vuonna 1994 Onkilahden lukio ja Vaasan lyseo aloittivat yhtei-sen taipaleensa samassa kiinteistössä entisen Lyse-on tiloissa Vaasanpuistikolla. Lopulta vuonna 2004 kaikki Vaasan kaupungin lukiot yhdistettiin, ja Kari Kukkohovista tuli uuden suurlukion rehtori. Tuolloin rehtorin työ muuttui osana toisen asteen kouluorga-nisaatiota, ja muutoksia oli vielä tulossa, kun vuonna 2009 alkoi Kirkkopuistikon kiinteistön peruskorjaus.

Joulukahveista läksiäiskahvitRehtori Kari Kukkohovi lähtee eläkkeelle

Viimeinen puhe henkilökunnalleRehtori Anne Levonen

39

Korjaustöiden valmistuttua vuodenvaihteessa 2011–2012 alkoi reh torin työssä Kukkohovin sanojen mukaan rauhallinen ja seesteinen aika. Puheensa lopuksi hän toivotti kaikille hyvää jatkoa.

Nyt on Lyseon henkilökunnan vuoro

Lyseon henkilökunta haluaa muistaa esimiestään reh-tori Kari Kukkohovia laulamalla yhdessä itse sanoitta-mansa kappaleen Lyskan rehtori, joka esitetään Lännen lokarin sävelellä. ”On kokoukset nyt käyty ja tuntijako nähty,/avaeltu monet tärkeät kuoret,/budjetit puitu, talousvaikeuksissa uitu/ja jututettu vanahat ja nuoret./Mut´kun kämpperin nokan etelään kääntää,/niin sillon se ilon päevä koettaa.” Kaikki lopulta päättyi opettajien esittämään serenadiin ja rehtorista kootun leikekirjan esittelyyn.

Teksti ja kuvat: AKu

Opettajien sekakuoro lauloi moniäänisesti.

Vihdoinkin vapaana!

Henkilökunnalta jäähyväiskukkaset

Leikekirjan luovutus

40

Lyseon rehtori Kari Kukkohovin vi-ralliset eläkejuhlat vastaanottoi neen

järjestettiin 19.12.2014 klo 12.30 al-kaen. Vaasan kaupungin keskushal-linnon ja hallinnon edustajat sekä eri koulujen rehtorit ja opetusalan eri toimijoiden edustajat kävivät tervehti-mässä eläkkeelle lähtevää rehtori Kari Kukkohovia.

Teksti: AKuKuvat: KMä

Eläkejuhlat

Juomanlaskijoiksi valitut humanistit hallitsivat laskemisen erinomaisesti.

Vahdinvaihto tulossa

Vuosikirjan seurapiiri-toimittaja töissä

Toisen asteen hallinnon edustajia

Åsa Stenbacka Iiro Suksi

41

Herkkupöytä,Mikael vahtimassa

”Rakas joulupukki, tuo minulle selfiekeppi. T. Hanna”

Yliopiston tervehdys

Lisää lahjoja

Vaasan OAY:n edustajat

Christina Knookala

42

Lastensa tulevista lukio-opinnois-ta kiinnostuneet vanhemmat ko-

koontuivat keskiviikkoiltana 21.1. Kirkkopuistikon juhlasaliin kuunte-lemaan, mitä Lyseon apulaisrehtori Juha-Pekka Rauhalalla oli kerrotta-vaa.

Apulaisrehtori Rauhala valotti nykyisten perusasteen yhdeksäs-luokkalaisten vanhemmille Vaasan lyseon lukion historiaa ja perintei-tä. Sitten esiteltiin, miksi lukioon ylipäätään kannattaa tulla opiskele-maan. Rauhala kertoi lyhyesti Lyse-on kurssitarjonnasta, lukujärjestyk-sestä, koeviikoista ja yleensä opin-tojen kulusta. Käytännön koulutyön esittelyn jälkeen Rauhala puhui Lyseon ohjeellisista painotuksista, kansainvälisyydestä ja yhteistyöta-hoista.

Ennen lukio-opiskelun yleistä esittelyä vanhemmat kahvittelivat ja kiertelivät tutustumassa Lyse-on opettajien järjestämiin oppiai-nenäyttelyihin. Opettajat vastailivat oppiaineitaan koskeviin kysymyk-siin ja keskustelivat vanhempien kanssa lukio-opiskelusta yleensä.

AKu

Vanhempain-ilta

Lyseolla

Kuva

t: KM

ä

Petra Rothovius

Elli Uusi-Kokko

43

No, minkälainen tie tämä sitten on ollut? Kirjoitin kaikki neljä ylioppilaskoetta niin sanotusti vasta

tänä lukukautena. Olen jälleen yhden kokemuksen rikkaampi, sillä melko harva käy lukiota neljässä vuodessa, tai ainakaan niin että olisi vielä sitä en-nen käynyt 10-luokankin. Mutta nyt alkavat kurssit olemaan kasassa, ja lähden innolla kohti uusia seik-kailuja.

Paljon on muuttunut tämän neljän vuoden aika-na, niin koulun tilojen kuin myös ihmisten suhteen, joihin olen päässyt tutustumaan näinä vuosina. Kun tulin lukioon, olivat abiturientit vuonna -93 synty-neitä, ja nyt kun täältä lähden, ovat juniorit -98 syn-tyneitä. Siihen väliin mahtuu aika monta eri-ikäistä opiskelijaa. Jos siis ajattelet, että abiturientit ovat mielestäsi jo vanhoja, voit vain kuvitella, miltä mi-nusta tuntuu olla varmasti yksi koulun vanhimmista opiskelijoista (sillä opettajiin minulla sentään on vie-lä hieman matkaa).

Koulun tiloissa muutos näkyy siinä, että aloittaes-sani Vaasan lyseon lukiossa vuoden 2011 syksynä ei tilanne ollut sama kuin tällä hetkellä. Ensimmäisenä päivänäni lukiolaisena olimme Kirkkopuistikolla X-puolella, joka tällä hetkellä ei taida muille meidän koulun oppilaille sanoakaan oikeastaan mitään. V-puolella oli edelleen pääasiassa matemaattiset aineet, ja siksi X- ja V-puolen väliä kuljettiinkin ah-kerasti. Vuoden 2012 tammikuussa valmistuivat K-puolen uudet tilat, joissa tälläkin hetkellä opiskelet. Silloin astuessani ensimmäisen kerran joululoman jälkeen uudelle K-puolelle, jossa en siis koskaan ai-emmin ollut käynyt, oli jännittävä tilanne. Kaikki oli uutta, ja muutkin opiskelijat tuntuivat olevan hie-man hukassa. Tällä hetkellä voisin ehkä jopa sanoa osaavani kulkea K-puolella jo hieman paremmin näin neljän vuoden jälkeen.

Olen ehkä enemmänkin tupla-abi, kuin niin sanotusti tavallinen abiturientti. Tosin tänä vuonna en enää osallistunut penkkareihin enkä abiristeilyl-le, enkä edes penkkareiden jatkoille, koska niissä on jo muutamaan otteeseen tullut käytyä. Jokainen vanhenee, halusi sitä tai ei, siksi onkin tärkeä elää hetkessä. Tästä syystä neuvonkin sinua ottamaan kaiken ilon irti näistä vuosista, jotka lukiossa vietät, sen jälkeen on nimittäin viimeistään aika aikuistua.

Monella saattaa lukiovuosien aikana vahvistua tieto siitä, mitä isona haluaa tehdä, minne haluaa opiskelemaan ja mikä on se unelma-ammatti, jonka eteen on valmis tekemään paljon töitä. Jos et kuiten-kaan ole vielä varma, mitä tulevaisuudeltasi haluat, niin älä murehdi. Sillä jos jotain olen näiden vuosien aikana oppinut, on se, että asioilla on taipumus jär-jestyä. Toki unelmiensa eteen on tärkeää tehdä töitä, mutta joskus asiat loksahtavat paikoilleen muuten-kin. Kaikki stressaavat joskus, jotkut tosin enemmän kuin toiset. Siksi onkin tärkeää levätä ja ottaa omaa aikaa itselle. Tehdä sitä mistä nauttii.

Lyyti Mäkiniemi

Neljäs vuosi katosiRakkaita muistoja herättävä salaperäinen

X-kiinteistö, Kirkkopuistikko 12-14

K-puolen jugend-aula oli syksyllä 2011

tämän näköinen.

Tarvitseeko rehtori oikeasti ikkunaa?

Kuvat: AKu, KMä

44

Abien penkkari-päivä

Tänä vuonna Vaasan lyseon lukiossa vietettiin penkkareita 12.2. Erilaisiin asuihin pukeutuneet abiturientit kokoontui-

vat ensimmäiseksi V-liikkasaliin katsomaan opiskelijoiden te-kemää abileffaa. Abileffa toi mieleen paljon hauskoja muistoja opettajista sekä muusta henkilökunnasta. Leffan jälkeen luvas-sa oli hauskoja kilpailuja. Kilpailuja oli sekä ryhmissä että yksin. Kilpailuista oli mahdollisuus voittaa juomalipuke illan jatkoille Fontanaan sekä karkkia. Myös abiturienttien ryhmänohjaajille oli järjestetty kilpailu, jonka voitti Kasperi Lemmetty. Tilaisuu-dessa jaettiin myös titteleitä oppilaille. Lopuksi myös tanssittiin.

Penkkariohjelman jälkeen kokoonnuttiin ryhmänohjaajan tunnille, jossa ryhmänohjaajat toivottivat onnea ja menestystä abiturienteille ja jakoivat jaksotodistukset. Lukion viimeisen ro-tuokion jälkeen oli aikaa käydä syömässä ja viimeistellä asuja ennen rekkaan lähtöä. Rekkojen tullessa harjoiteltiin erilaisia huutoja sekä kiinnitettiin opiskelijoiden tekemät lakanat.

Viimein abit pääsivät ajelulle. Rekat kiersivät ympäri kes-kustan aluetta, ja ihmisiä oli paljon katsomassa ja vilkuttele-massa. Varsinkin suuri joukko oli kokoontunut torille ja Rewell Centerin ympärille. Ajelun jälkeen rekat palasivat takaisin kou-lulle, josta abit lähtivät valmistautumaan kohti illan jatkoja.

Jessica Iso-Oja

45

Kari Kukkohovin eläkkeelle jäänti abileffan teemana

Penkkaripäivänä 12.2. keräännyimme jälleen katsomaan vuo-sittaista abileffaa. Kuten tavallisesti, leffassa seikkailivat koulum-me opettajat ja muu henkilökunta nuorten näytteleminä. Tänä vuonna kuitenkin suurimmassa roolissa toimi eläkkeelle jäävä rehtori Kari Kukkohovi, jota näytteli Mikael Niemi.

Elokuva on humoristinen kertomus Kari Kukkohovin ja tulevan rehtorin Jaakko Pertun välisestä ”kilpailusta”. Jaakko Perttua esittää taidokkaasti Jere Hasunen. Leffan alussa tuleva rehtori valtaa Kukkohovin toimiston, ja tästä alkaa jopa hieman petomainen reviiritaistelu. Kukkohovi on ensin hyvin katkera siitä, kuinka hänet noin vain korvataan uudella miehellä, mutta lopuksi hän hyväksyy kohtalonsa ja lähtee juhlistamaan eläke-päiviään kahvin merkeissä.

Myös muita opettajia kuvaillaan leffassa humoristiseen sä-vyyn, ja heidän eleitään ja käyttäytymistään matkitaan moit-teettomasti. Lisäksi keittäjien persoonallisuudet on saatu osu-vasti esille. Koulun yhteisiä vitsejä lauotaan abileffassa paljon, esimerkkinä mahdottomat ruokajonot. Nämä saivat koko kou-lun nauramaan vedet silmissä.

Leffassa on käytetty taidokkaasti paljon efektejä, jotka kiin-nittävät katsojan huomion. Leffaan oli lisätty myös tekstitykset, jotka helpottivat katsomista. Käsikirjoittajana toimi Eero Lauri-la, editoinnissa Tuure Tuhkanen ja kuvaajana Jaakko Hakala. Myös muita abeja oli innokkaasti osallistunut leffan tekoon.

Minnamari Kuusisto

46

Kiirettä ennen muotinäytöstä

Ryhmänohjaajat pukeutuvat sadeasuihin.

Virkaveljet

47

12B

Hola, amigos!

Kaupunkikyyditys

48

Perjantaina 13.2. jännitettiin senioreiden vanhojen tansseja sa-malla, kun abit suuntasivat Turkuun risteilylle. Vaikka tanssit

sijoittuivat epäonnen päivälle (perjantai 13.), sujuivat ne moitteet-tomasti. Kello kolmelta nuoret alkoivat kerääntymään saliin, ja ken-raaliharjoitukset lähtivät käyntiin livebändin soittaessa.

Tansseja harjoiteltiin joulukuusta lähtien liikunnanopettajien johdolla. Ongelmilta ei kuitenkaan vältytty, sillä tanssiharjoituksia jouduttiin karsimaan opettajien sairastumisten vuoksi. Mathias Ek-lund yritti kuitenkin puurtaa parhaansa mukaan nuorten parissa, jotta sujuva esitys saataisiin toteutettua. Kolmentoista tanssin opet-teleminen tuotti vaikeuksia vähäisten harjoituskertojen vuoksi. Li-säksi kaksoistutkintolaisten ja urheiluakatemialaisten aikataulujen sovittaminen vaati ponnisteluja. Monserrat Cartes Villarroel, Milja Blom, Riia Rantala, Roosa Westerholm, Jenna Järvenpää ja Net-ta Ahonen suunnittelivat kaiken stressin lisäksi myös senioreiden oman tanssin. Tanssi oli energinen ja hauska, mikä sai yleisön suu-pielet nousemaan.

Mekkoja ja pukuja saalistettiin jo paljon ennen tanssiaisia, kam-pausaikoja sovittiin ja asusteita suunniteltiin. Tanssiaispäivä sai monen seniorin perhoset heräämään vatsassa. Monet parit sopivat keskenään toisiinsa sointuvan mekon ja kravatin. Tanssiaispäivänä nähtiin huikei-ta pukuja, näyttäviä kampauksia ja komeita nuoria herrasmiehiä.

Vihdoin koitti se odotettu päivä, jolloin seniorit juhlistivat kou-lun vanhimmiksi pääsyään. Kenraaliharjoitukset jännittivät monia, ja mokiakin sattui. Kuitenkin, kun kaikkein vaikeimmaksi arvioitu Avaustanssi lähti käyntiin, jännitys laski, ja nuoret nauttivat tilai-suudesta täysin siemauksin. Tanssit sujuivat kuin sujuivatkin täysin moitteettomasti vastoinkäymisistä huolimatta.

H-hetken jälkeen opiskelijat pääsivät Silveriaan nauttimaan am-mattiopistolaisten tekemää herkullista kolmen ruokalajin juhlaillal-lista. Vatsa täynnä nuoret jatkoivat matkaansa Palosaaren järjestöta-lolle viettämään jatkoja.

Minnamari Kuusisto

Tanssijalan vipatusta

Kenraaliharjoitukset menossa, kenraalina Kati Sandvik.

Kuvat AKu, KMä

49

50

51

Tutorit Aatu Mäenpää, Mikko Mäki-Lohiluoma, Isabella Tefilovikj, Mira Kallioinen ja Oskari Mäki hoitivat narikkaa.

52

FUUSIO on Vaasan lyseon lukion opiskelijoiden oma verkkolehti,

jota on julkaistu keväästä 2006 al-kaen osoitteessa http://fuusio.vaasa.fi – tämä lukuvuosi oli siis jo 10. toi-mintavuosi! Verkkolehteä tehdään Mediapajassa, jossa kenellä tahansa journalismista kiinnostuneella lyska-laisella on mahdollisuus opiskella ja harjoitella toimittajan työn perustei-ta eli erilaisten juttujen kirjoittamista, valokuvaamista sekä grafiikan, piirros-ten, sarjakuvien ja lyhyiden videoiden tekemistä. Mediapajatyöskentelyyn osallistumalla opiskelija voi suorittaa soveltaviin kursseihin laskettavia jul-kaisutoiminnan kursseja; suoritustavat sovitaan yhdessä ohjaavien opettajien kanssa, mutta tahdin voi kukin opiske-lija määritellä itse.

Lukuvuoden 2014–2015 aikana Mediapajaan ja verkkolehden tekemi-seen osallistui aktiivisesti parisenkym-mentä opiskelijaa kahden ohjaavan opettajan johdolla. Kokoontumisia toi-mituskunnalla oli kerran joka jaksossa; yleensä ne ajoittuivat jakson alkuun ja lähes poikkeuksetta 8-palkille. Näissä tapaamisissa ideoimme ja suunnitte-limme tulevia juttuja ja tapahtumia. Kokeilimme myös mediapajapedago-giikan hyödyntämistä ja yhteisöllistä kirjoittamista laatimalla juttukokonai-suuksia yhdessä.

FUUSIOssa julkaistavat jutut ovat opiskelijoiden itsensä tekemiä ja hei-dän näköisiään. Useimmat jutut jul-kaistiin tänäkin lukuvuonna ”Koulussa tapahtuu” -osiossa, jossa kerrotaan ni-men mukaisesti koulun ajankohtaisista tapahtumista, esim. eri teemapäivis-tä, juhlista, kouluviestikarnevaaleista, penkkareista, vanhojentansseista yms., ja ”Unesco-koulu”-osiossa, jossa puo-lestaan julkaistaan koulun kansainväli-syyshankkeisiin liittyviä juttuja. ”Elämä ja minä” sekä ”Kulttuuri-ilmiöitä”-osioissa aiheet sen sijaan valikoituvat opiskelijoiden mielenkiinnonkohtei-den mukaan ja niin juttujen aiheet kuin tekstilajitkin vaihtelevat laidasta laitaan; kuluneen lukuvuoden aikana juttuja (uutisia, kolumneja, komment-teja, haastatteluja yms.) julkaistiin mm. huvilakauden päättäjäisistä, nuorten ulkonäköpaineista, maanantaiaamu-jen ankeudesta, jouluvalmistelujen

Verkkolehti FUUSIO matkalla kohti 10-vuotisjuhlavuotta

aikaistumisesta ja Walkers-kahvilatoi-minnasta. FUUSIO osoitti myös uudis-tumiskykyään tarjoamalla tänä luku-vuonna lukijoilleen oikeiden kulttuu-rilehtien tapaan myös kaunokirjallista luettavaa julkaisemalla Sulon runoja.

Erilaisilla kuvilla on verkkolehdessä keskeinen merkitys. Juttujen yhtey-dessä on paljon kuvallista materiaalia, esim. valokuvia ja videonpätkiä eri ta-pahtumista sekä kuvituskuvina piirros-kuvia useammalta taitavalta nuorelta taiteilijalta. Lisäksi lehdessä julkaistiin kuluneena lukuvuonna Koulussa-nimistä sarjakuvasarjaa sekä kouluun arkeen ja tapahtumiin liittyviä, lajityy-pillisesti kantaa ottavia pilakuvia.

FUUSIO on vuosien saatossa teh-nyt säännöllisesti yhteistyötä alueen sanomalehtien kanssa – niin myös tänä lukuvuonna. Joulukuun alussa FUUSIOn vieraaksi saapui Pohjalaisen ja Ilkan koululinkki Elina Manninen

kertomaan uutisverstastyöskentelystä, erilaisista lehtijuttutyypeistä ja niiden tekemisestä. Elina oli innostava koulut-taja, ja koulutustilaisuus oli monellakin tavalla erittäin antoisa. Sen seuraukse-na Pohjalaisessa julkaistiin 2.1.2015 ”Pohjalainen tänään” -osiossa FUUSI-On toimittajinakin kunnostautuneiden Juulia Järvisen, Jenna Järvenpään, Roosa-Maria Westerholmin ja Netta Ahosen kirjoittama ja Nemo Kosken kuvittama lähes koko sivun mittainen

juttu ”Oletko Mopojonne vai Hissuk-ka?”, jossa lyskalaiset listasivat viisi tyypillistä vaasalaisnuorta ja näiden tapoja viettää vapaa-aikaa. Vastaavan-laista yhteistyötä Pohjalaisen kanssa on tarkoitus tehdä jatkossakin.

FUUSIO oli kuluneena lukuvuon-na läsnä myös sosiaalisessa medias-sa. Verkkolehden Facebook-sivulla julkaistiin puffeja ja linkkejä ilmesty-neisiin juttuihin sekä tietoa tulevista toimitusmiiteistä ja muista ajankohtai-sista asioista. Jatkossa somea voitaisiin hyödyntää entistä enemmän myös juttuvinkkien keräämisessä ja yhtei-söllisessä kirjoittamisessa. Uusien toi-mittajanalkujen rekrytoinnissa somella voi myös olla merkitystä. Kuluneena lukuvuonna rekrytointi tapahtui vie-lä perinteisin keinoin: verkkolehteä tehtiin tunnetuksi niin junnupäivässä, 9.-luokkalaisten teemapäivässä kuin 9.-luokkalaisten vanhempainillassakin.

Verkkolehden tekeminen on varsin opettavaista ja antoisaa puuhaa – myös näin ohjaavien opettajien kannalta. Ei-vätkä fuusiolaiset juttujaan pelkästään aivan omaksi ilokseen kirjoita: touko-kuun 2015 alkuun mennessä sivuston artikkeleja on avattu jo yli 350 000 kertaa. On hienoa olla mukana teke-mässä jotakin näin näkyvää – ja vielä-pä aivan parhaassa seurassa!

Teksti ja kuvat: Tiina Kankkonen ja Mika Jokiaho

53

Lehteä voi lukea osoitteessa http://fuusio.vaasa.fi Fuusion Facebook-sivut löytyvät osoitteesta http://www.facebook.com/fuusio.vaasa.fi

54

Lyseolaiset saivat torstaina 20.3. arvovaltaisen vieraan luennoimaan mahdollisuuksista menestyä. Vieraaksi saapui Yhdysvaltain Suomen-

suurlähettiläs Bruce Oreck. Ensimmäinen yleisölle esitetty kysymys oli: How is your image? Suurlähettiläällä oli mukanaan pussillinen appel-siineja. Opiskelijoiden täytyi asettua jonoihin käytävälle ja sitten laittaa yksi appelsiini leukansa alle. Hedelmä täytyi antaa vierustoverille kos-kematta hedelmään käsin. Tällä tempulla suurlähettiläs Bruce Oreck halusi todistaa, kuinka leikki vaati kekseliäisyyttä, rohkeutta sekä pois-tumista omalta mukavuusalueeltaan. Kaikilla oli vielä lisäksi hauskaakin.

Suurlähettiläs Bruce Oreckin mielestä täytyy osata olla ennakkoluu-lottomia ja rohkeita ja pitää osata kertoa tarinoita. Tarinoiden avulla opetellaan luovuutta ja itseluottamusta, sillä niiden avulla syntyy onnis-tunutta markkinointia ja myyntiä. Hän haluaa kannustaa suomalaisia esiintymään. Aika kuluu nopeasti, mutta tietomäärä lisääntyy vieläkin nopeammin. Kaikkea ei pysty hallitsemaan, mutta nuoret kyllä ymmär-tävät muutoksen ja voivat muuttaa maailmaa.

Suurlähettiläs Bruce Oreck esitti ohjelmansa, jonka avulla hänen mukaansa voi muuttaa suomalaisia ja tehdä Suomesta menestyväm-män valtion. Aluksi täytyy olla innovatiivinen ja tulla ulos omalta muka-vuusalueelta, sillä siellä elämä alkaa. Seuraavaksi täytyy luopua asioista, joita ei voi kontrolloida. Kolmanneksi pitää ajatella itse ja elää elämään-sä omilla ehdoilla, ei kenenkään muun. Siten syntyy onnellisuutta ja voimaa. Neljänneksi ei saa muiden antaa tyrmätä keksittyjä omia ide-oita, sillä tyrmäys pysäyttää kehityksen. Sitten täytyy ottaa riskejä. Kuu-denneksi suurlähettiläs Bruce Oreck kehottaa rikkomaan sääntöjä, sillä kaikkea ei saa hyväksyä. Maailman suurilla menestyjillä ei ollut sääntö-jä. He loivat jotain uutta. ”Nyt on teidän aikanne muuttaa maailmaa.”

Teksti: AKu, kuvat: KMä

Menestyksen avaimia – muuttakaa maailmaa

Vuosikirjan poliittinen toimittaja tarkkaavaisena

Suurlähettiläs Bruce Oreck

55

Lopuksi vieraalle annettiin korvapuusti.

Anteeksi, en kuullut...

Appelsiinit ja luova ongelmanratkaisu

Ei ollutkaan niin helppoa kuin miltä näytti.

Yleisökysymykset saivat avustajankin mietteliääksi.

56

I still remember when I came to Fin-land. Everything was so amazing and

different from my home city. I came here last August. At that time, the sun never goes down. And also my home city in Japan is surrounded by a lot of mountains so I was glad to be able to stay in a seaside city. Everything was new to me so I couldn’t stop to be calm.

Then, I started to go to school. I was excited, and I was a bit scared. I didn’t have any friends, and I didn’t know anybody. I had no idea where I should go. I had classes but first I couldn’t find my classroom. That happened quite a few times. But when I had stayed here for one month, I started getting used to spending my time in school. Then I got some friends, and very kind teachers, I started to communicate with them. Actually I still remember the first day of my school in Finland. Some students talked to me and in-troduced themselves to me. That real-ly brought me relief. I still appreciate those friends of mine. And also, in the P.E class, we played beach volley and other sports as well. I managed to get nice friends there. But anyway, I had a really nice start for my exchange year in this school.

So I started enjoying my school as well. But in September, I got some in-formation from the P.E. teacher about a running competition. We had a big relay race event in another city (if I re-member correctly, it was in Seinäjoki) and I took part in that event. I was kind of afraid to be there because almost all the students were strangers to me. But at least we practised many times and I could get very nice friends there too! And on the day of the event our school won a lot of races! Actually my team got silver medals! I still keep mine on the wall. That was an amazing memo-ry. I still appreciate my friends and the teacher. Thank you for inviting me to the event.

Around three months had passed since I arrived in Finland. I noticed how excellent education Finland has. At that time I already had several Eng-lish courses. I couldn’t catch up with English. It was hard for me to handle English listening tests, writing essays

About my exchange year

and so on. In Japan, we start learning English in the 7th grade. Then we start to learn how to write a, b, c, d, e, f, g... So, yeah, I was kind of shocked how weak Japan is at English. But actually that was the reason why I came to Fin-land.

Everybody kept asking me, ”Why did you come to Finland, Kohsuke?” I had been wondering how many people asked me this question (lol). The reason why I came to Finland is ”edu cation”. When I was in Japan, since I was in the 9th grade, I hated Japanese education. In Japan, you have to remember everything. Even math formulas, and you can’t bring a calcu-lator to class, and in the English class, the teacher never speaks English. What we do is writing, grammar, and listen-ing. That’s it. We never try to ”speak” but here, in the Finnish curriculum you have to give presentations, and have discussions. The teacher teaches you in English, and that is very nice edu-cation. I wanted to stay in one of the most edu cational countries all over the world. And actually that was awesome.

Other reasons were Finnish nature and climate. I was wondering how I could survive Finnish winter with al-most -30°C temperatures. In Japan, we have a climate of opposites. In sum-mer time the temperature goes to over +40°C. Can you imagine this temper-ature? It’s difficult. Right? But anyway, it was such a cold winter and so much,

too much darkness. That was a hard time. Like a marathon. A long, long time. Only one hour of light. Or less than one hour. You can’t see the sun in the daytime. I could feel the reason why Finland has the name of ”one of the most depressing countries” (I mean, just a joke ;p) but actually that was cool, in a Japanese opinion. We never have the situation that we would go to school in darkness. And even in day time. That was kind of fun.

Then, Santa brought happiness to us! At Christmas, I was staying with my host family. And Santa brought me lots of presents! That’s was a bit dif-ferent from Japan. In Japan, you can’t see Santa. Like the American Santa. He comes to you while you are sleep-ing. But here, Santa comes to you and gives presents to you. Of course, there should be someone to be ”Santa” but it is still a really good thing for chil-dren. So I was able to spend a very nice Christmas in Finland. Actually, I have been to Lapland once. I stayed one week there. We were traveling around. Then I could meet Santa! That was a really nice memory :-)

In February we had one of the biggest events, vanhain tanssit. That was such a beautiful day. Every single girl had a kaunis dress and boys were wearing very cool tuxe-does. And we were dancing, and had dinner to gether. That was one of the most beautiful days and beauti-ful memories I have ever had. I also appreciate my partner. Thanks to her I could take part in this event. Thank you so much again.

And also, I appreciate every single one of my friends in Vaasan lyseon lukio. Thanks to you, I could have a very very very good time and had a nice exchange year. I will miss my friends. We had lunch together, we played billiards, bowling, pesäpallo, computer games, talked a lot, went around in Vaasa, I can’t write every-thing. But I remember everything and will never forget it in my entire life. That was a nice experience. Thank you for helping me, opettajat. I appre-ciate everything. Thank you so much.

Kohsuke Yoshimura

Vaihto-opiskelijamme Japanista, Kohsuke Yoshimura

57

Kauko Kultalahti oli syntynyt 4.10.1930 Evijärvellä. Hän tuli 1958 silloiseen Vaasan keskikouluun biologian opettajaksi ja

toimi vuodesta 1959 lähtien ko. koulun, Onkilahden yhteiskoulun ja lukion rehtorina yhteensä 31 vuotta. Vaasan keskikoulu perus-tettiin vuonna 1957 ja sen ensimmäisenä rehtorina toimi Anna-Liisa Palomäki. Koulu sijaitsi alkujaan Kirkkopuistikko 1:ssä.

Myöhemmin koulun nimi muuttui 1960 Onkilahden Yhteis-kouluksi. Koulun uusi päärakennus valmistui 1961 Vöyrinkaupun-gille Myllykadun varteen ja lisärakennukset 1964 ja 1971. Perus-koulu-uudistuksen myötä koulu jakaantui yläasteeksi ja lukioksi vuonna 1975, jolloin Kauko Kultalahti jatkoi lukion rehtorina aina eläkkeelle siirtymiseensä 30.4.1990 saakka. Hänen jälkeensä luki-on rehtoriksi valittiin Markku Rintanen.

Kauko Kultalahden aikana Onkilahden Yhteiskoulu ja Onkilah-den lukio saavuttivat ja säilyttivät paikkansa Vaasan perinteisten koulujen rinnalla vetovoimaisena oppilaitoksena, josta ensimmäi-set ylioppilaat valmistuivat vuonna 1965. Kauko itse joskus ker-toikin, että kun kouluun oli sitkeän aherruksen tuloksena hakenut eniten uusia oppilaita, nostettiin Suomen lippu tankoon juhlan kunniaksi.

Rehtorina Kauko Kultalahti oli hyväntahtoinen ihminen, joka pyrki toimimaan koulunsa parhaaksi ottamalla huomioon oppilai-den ja opettajien lisäksi myös koulun muun henkilökunnan.

Kauko Kultalahti kuoli 18.2.2013 Vaasassa. Häntä jäivät kai-paamaan Leena-vaimo ja lapset perheineen sekä laaja ystäväpiiri.

Markku Rintanen

Rehtori Kauko Kultalahti

Rehtori Kultalahti leirikoulumatkalla Ylläksellä 1986.

Vaasalaisia rehtoreita

Matti Panula-Ontto syntyi Kurikassa vuonna 11.10.1937. Ylioppilastutkinnon hän suoritti Kauhajoella ja valmistui filosofian maisteriksi vuonna 1963. En-

nen Vaasaan tuloa Panula-Ontto oli muun muassa ruotsin ja englannin opettajana. Matti Panula-Ontto toimi Kirkkopuistikon lukion rehtorina vuodesta 1980 al-

kaen. Vaasan yhteiskoulun ja Kirkkopuistikon lukioiden yhdistyttyä Matti Panula-Ontto jatkoi rehtorina silloisessa Vaasan yhteislukiossa ja jäi eläkkeelle vuonna 1995.

Kansainvälisyys oli rehtori Matti Panula-Ontolle tärkeää, ja Kirkkopuistikon lu-kio olikin vuodesta 1984 mukana Unescon Aspro-projektissa. Koululla oli kontak-teja lukuisien eri maanosissa olevien maiden kanssa.

Matti Panula-Ontto kuoli 2.4.2014.AKu

Rehtori Matti Panula-Ontto

58

Mikä minusta tulee isona? Kysymys pyörii varmasti monen Lyseon

opiskelijan mielessä. Niinpä Lyseon opinto-ohjaajat organisoivat 23.4. Fu-ture Fun -päivän, johon osallistuivat kaikki opiskelijat ja joka ehkä tarjosi vastauksia ammatinvalintakysymyk-seen. Opiskelijat valitsivat eri alojen esittelyistä sen suuntausvaihtoehdon, johon kuuluvia kouluttajia ja ammatti-laisia he menisivät kuuntelemaan. Va-littavina olivat seuraavat alat: sosiaali – terveys – liikunta, tekniikka – luonnon-tieteet, kaupallinen, humanistinen, kasvatus, oikeustiede, yhteiskunta.

Päivä ei ollut pelkkää esittelystä toiseen kulkemista vaan mukana oli myös fun-osuus, jossa lyseolaiset sai-vat esiintyä. Tilaisuuden aluksi Lyseos-sa huhtikuussa työnsä aloittanut uusi rehtori Jaakko Perttu esittäytyi lyhyesti salin täydelle opiskelijoita. Hän kertoi olevansa kotoisin Vaasasta ja olleensa oppilaana Keskuskoulussa ja sittemmin Vaasan yhteiskoulussa. Rehtori Perttu puhuu lukio-opiskelusta ja motivaati-osta sekä toteaa, että meillä on hyvä koulu, jossa on runsaasti eri kursseja tarjolla. Lopuksi hän toivottaa kaikille hyvää keväänjatkoa.

Rehtorin esittäytymisen jälkeen Leevi Alahäivälä aloitti musiikkiosuu-den laulamalla Täällä Pohjantähden alla -kappaleen. Seuraavaksi esiintyi-vät Julia Hirsimäki, Kalle Taimisto ja Leevi Alahäivälä kaikki yhdessä. Muita esiintyjiä olivat Marek Popov, Isabel-la Tefilovikj, Iren Ranjkesh, Maija Kankaanpää, Petra Rothovius ja Elli Uusi-Kokko. Musiikkiesitysten jälkeen seurasi näytelmä Kolme pientä yliop-pilasta, jonka olivat tehneet ilmaisu-taidon kurssilaiset yhdessä ohjaajansa äidinkielenopettaja Elsi Viitasen joh-dolla.

Hakuammuntana päivän koulutus-ja ammattiesittelyjä

Haluanko hoitoalalle?Vaasan ammattiopiston opettaja Anne Widemo ja kuraattori Hanna Tuomi-virta kertoivat ylioppilaspohjaisesta lähi-hoitajakoulutuksesta. Widemon mu kaan

Tulevaisuus – monien mahdollisuuksien maailma

koulutukseen kuuluu teoriaopintojen lisäksi paljon harjoittelua ja opiskelija voi halutessaan hakeutua harjoitteluun jopa ulkomaille. Lähihoitajaksi kou-luttautunut voi tietenkin vielä jatkaa opiskeluaan, mutta myös tarjoutuvat eri työtehtävät ovat moninaisia. Voi ryhtyä hammashoitajaksi, lähihoitajaksi, vastaanottovirkailijaksi, kuntouttajak-si, koulunkäynninavustajaksi tai ryhtyä mielenterveys- tai päihdetyöhön tai en-sihoitotyöhön tai sijoittua päiväkerhoi-hin ja iltapäiväkerhoihin ja ryhtyä vaik-kapa perhepäivähoitajaksi. Valittavana on monenlaisia vaihtoehtoja.

Tulisiko minusta merikapteeni?Pitkän työuran merenkulussa tehnyt merikapteeni Teijo Seppelin kertoi elävästi, millaista merikapteenin työ on. Hän kertoi merialan koulutuksesta, harjoittelusta ja merikapteenin työstä yleensä. Merikapteenikirjan saaminen vaatii työskentelyä laivalla eri tehtä-vissä ja sitten opiskelua, johon kuuluu muun muassa navigointi- ja ohjaustai-

tojen sekä kuljetustekniikan opiskelua sekä johtamis- ja esimieskoulutusta. Lisäksi täytyy tuntea laivan tekniikka ja tietää paljonkin meteorologiasta. Eng-lannin kielen taito lienee itsestäänsel-vyys. Merikapteenin työ on tiimityös-kentelyä, vaikka kapteeni yksin kaikes-ta laivassa vastuussa onkin.

Miten luon muista erottuvan CV:n?Jotta työelämään sitten joskus pääsisi, täytyy osata laatia hyvä ja muista erot-tuva työhakemus ja CV. Sen tekemi-seen antoivat ohjeita mainostoimisto C2 ADVERTISINGIN edustajat Hanna Sjöberg ja Heidi Smedlund. Heidän mukaansa ensiksikin oma some pitää ”siivota”. Työnhaussa täytyy hyödyntää verkostoja. Hakemuksessa voi tuoda omat vahvuudet esille, ei saa vähätellä omia taitoja ja pitäisi luoda oma brän-di, jolla erottuu muista. Täytyy unel-moida, olla rohkea ja uskoa itseensä. Työhakemus voi olla vaikkapa video-hakemus.

AKu

Kuvat: Iida Vilkuna, AKu

59

Opiskelijan elämää draaman keinoin

Ilmaisutaito on aine, jonka harvat mutta onneksi yleensä sitäkin motivoituneemmat opiskelijat valitsevat. Yksi syy saattaa olla kurssien sijoittuminen aamutuimaan 7-palkkiin, mutta ilmaisutaidon tunneilla kyllä piristyy, jos niille tulee. Ykköskurssi koostuu lähinnä perusharjoituksista, joiden tu-los ei välttämättä näy ulospäin. Kakkoskurssin tavoitteena sen sijaan on valmistaa esitys jokakeväisen Future Fun -päi-vän Fun-osuuteen. Niin tänäkin vuonna.

Kurssi sijoittuu yleensä neljänteen jaksoon. Ryhmä in-nokkaita opiskelijoita kokoontui aamuisin ideoimaan tä-mänvuotista näytelmää. Kurssin alkupuolella saatiin vielä varsin lyhyellä varoitusajalla toimeksianto tehdä koulusta esittelyvideo Erasmus-projektiin. Haasteeseen tartuttiin ja jonkinlainen video saatiinkin viikossa kuvattua ja editoitua. Tämän jälkeen oli aika tarttua näytelmäprojektiin toden teolla.

Päätettiin ottaa tarinan pohjaksi tuttu satu kolmesta pienestä porsaasta ja sijoittaa se opiskelumaailmaan. Kol-me erilaista ylioppilasta valmistautui pääsykokeisiin kukin tavallaan. Näytelmän susi olikin tavallaan opiskelijoiden pään sisäiset äänet, ”demonit”, jotka riivasivat heitä ja yrit-tivät murtaa heidät henkisesti iskemällä heidän heikkoihin kohtiinsa. Kahden ensimmäisen ”porsaan” kohdalla se on-nistui, mutta kolmas oli niin tasapainoinen, ettei susi saanut murrettua häntä. Kolmas opiskelija puolusti vielä kaverei-taankin ja voitti ”suden” kaksintaistelussa. Lopussa molem-mat kärjistetyt henkilöt muuttuivat lähemmäksi keskivertoa ja löysivät myös tasapainon elämäänsä.

Ryhmäläiset kehittelivät pitkälti itse hahmojaan ja rep-liikkejään sekä kohtausten sisältöjä. Varsinaista sanasta sa-naan kirjoitettua käsikirjoitusta ei tehty missään vaiheessa, vain runko. Repliikit tulivat improvisoiden, vain tiettyjä iskusanoja oli sovittu. Siksi dialogi olikin ehkä helppo op-pia, koska sitä ei tarvinnut erityisesti opetella ulkoa. Liikettä saatiin mukaan hidastetun taistelun ja lemmikkikoiran tans-sin (jonka tärkein tehtävä oli täyttää vaatteiden vaihtoon kuluva aika ja samalla viihdyttää) muodossa. Musiikkeja valittiin yhdessä ja rekvisiitoiksi jokainen toi sitä, mitä kotoa tai tuttavapiiristä löytyi. Koulussahan ei ole mitään erityistä rekvisiittavarastoa tai puvustoa, joten on yleensä tyydyttävä viitteellisiin lavasteisiin ynnä muihin. Näytelmässä esimer-kiksi päiväpeitolla peitetty kolmen tuolin rivi oli nyt ”leikis-ti” sohva.

Future Fun -päivä järjestetään yleensä viidennessä jak-sossa, vaikka ilmaisutaidon kurssi kestää vain neljännen jak-son ajan. Joka kerran on pidetty noin kerran viikossa vielä ylimääräiset harjoitukset, että tuntuma esitykseen säilyy ja varmenee. Tänä vuonna paketti oli kasassa jo varsin pian, joten ainakin ohjaaja odotti esityksiä turvallisin mielin. Il-man suurempia kommelluksia ne menivätkin, ja yleisön naurahdukset ja muut reaktiot olivat paras palaute. Kiitos panostuksesta ja mukavista tunneista Lauralle, Tialle, Ilo-nalle, Kallelle ja Sulolle! Ryhmä kiittää myös Kari Mäkistä musiikkien editointiavusta ja Ville Hujasta valo- ja ääni-miehen työstä. Toivottavasti saamme nähdä näytelmän ensi vuonnakin!

EVi

60

Kuvataiteen lukiodiplomi on vapaaehtoinen näyttö omasta kuvataiteellisesta ja visuaalisesta

tiedosta ja taidosta. Jotta diplomin voi kuvaama-taidossa suorittaa, on opiskelijalla oltava vähintään neljä kuvaamataidon kurssia suoritettuna.

Opetushallituksen laatima lukiodiplomi koos-tuu kuudesta eri tehtävästä, joista osa on jaettu kahteen eri kohtaan. Tehtävistä valitaan mieluisin vaihtoehto. Aiheina olivat tänä vuonna ”Eläin sym-bolina”, ”Tapoja, rituaaleja ja riittejä”, ”Kirjainten taide”, ”Maailmankaikkeus”, ”Olen kuvassa – olen olemassa” sekä ”Lokeroimaton Tove”, joka osoit-tautui koulumme suosituimmaksi valinnaksi ja jos-ta myös itse lähdin rakentamaan ideaani. Aiheet olivat laajoja, joten jo pelkässä tiedonhankinnassa tarvittiin kärsivällisyyttä. Toteutustekniikka oli kai-kissa tehtävissä vapaavalintainen, mikä tuotti lisää päänvaivaa.

Osalle syy diplomin tekemiseen oli kiinnostus ja harrastuneisuus kuvataiteita kohtaan, kun toi-sille se merkitsi mahdollisuutta päästä helpom-min opiskelemaan kuvataidealaa. Diplomista voi nimittäin saada lisäpisteitä korkeakoulujen ja yli-opistojen yhteishaussa tai se voi korvata ennakko-tehtävän.

Kuvataiteen lukiodiplomi koostuu kahdesta osasta: itse työstä sekä portfoliosta. Tein omaa työ-täni hyvin itsenäisesti, kuten suurin osa diplomin tekijöistä. Käytin sekä portfolion että työni teke-miseen koulun varaamat tunnit sekä suurimman osan vapaa-ajastani. Työtä tuntui riittävän loput-tomiin, eikä lähestyvä deadline sitä helpottanut. Osalla suorittajista oli selvä visio ja suunnitelma omasta työstä. He alkoivat heti työstää portfolioita ja siirtyivät nopeasti itse työntekoon. Toisilla idea kehittyi ja usein myös muuttui työn tekemisen yh-teydessä. Itse työstin ideaani melko kauan.

Tunnelma koululla oli jakson aikana keskit-tynyt, ahkera ja luova. Koimme sekä pettymystä että turhautuneisuutta, kun kaikki eivät menneet suunnitelmien mukaan. Mutta koimme myös on-nistumisen tunnetta, ylpeyttä ja helpotusta, kun valmiit työt portfolioineen oli ripustettu pääkirjas-toon näytteille. Itse myös rentouduin uppotuessani työhöni.

Olin päättänyt tehdä kuvataiteen lukiodiplomin jo ennen kuin saavuin lukioon. Olin siis odottanut kurssin suorittamista jo useamman vuoden. Huoli-matta stressistä ajan suhteen sekä monista kymme-nistä tunneista, joita teokseeni käytin, oli kaikki työ vaivan arvoista. Itselleni tämän kurssin suorittami-nen oli lukioaikani tärkeimpiä saavutuksia.

Heidi Kangasluoma

Kuvataiteen lukiodiplomi 2014–2015

Osa Amanda Tuomiston portfolion sivua

Ida Gallianon triptyykin yksi osa, teos aiheesta ”Eläin symbolina”

61

Eveliina Kosola: ”Matka”, akvarelli, akryyli, puuvärit

Noora Kojonen: ”Taivaiden jumalatar”, akryyli

Jenni Ollikkala: ”Maailman-kaikkeuden jumalatar,

triptyykin yksi osa, lyijykynä

Veera Jekunen: tehtävä ”Maailman-kaikkeus”, sekatekniikka

Heidi Kangasluoma: ”Pako todellisuu-desta”, sekatekniikka

Julius Rinne: yksityiskohta teos-sarjasta ”Elerawian”, akvarelli

62

Nykyarkielämä on kiireistä. Itselle ei tunnu löytyvän aikaa, ja tauon paikkaa ei ole löytyä missään välissä. Koulunkäynti on lukiolaisen päätyö, jonka ympärille muut askareet usein päivän aikana sijoittuvat. Monet lapsuuden harrastukset voivat

jäädä menneisyyteen, kun aikaa koulunkäynnin, läksyjen, kokeisiin lukemisen ja yo-kirjoituksiin valmistautumisen ohessa ei enää olekaan. Jotta jaksaisimme kolmevuotisen rupeaman jälkeen vielä aloittaa korkeakoulujen pääsykokeisiin lukemisen, on meidän suotava aikaa myös itsellemme ja harrastuksillemme. Koulun ja vapaa-ajan yhteensovittaminen voi aika ajoin tuntua haastavalta. Onneksi kuitenkin kultaisen keskitien voi löytää.

Itselleni pitkään tärkeänä harrastuksena on ollut kuntosali. Kuten mikä tahansa tavoitteellinen harrastus, kuten jääkiekko, instrumentin soitto tai vaikkapa yhdistys- tai seuratoiminta, myös minun harrastukseni ottaa oman aikansa ja vaatii säännöl-lisyyttä, esimerkiksi ruokavalion suhteen. Tämän takia olen henkilökohtaisesti kohdannut haasteita koulun ja harrastukseni yhteensovittamisessa.

Aluksi tuntui, että en pysty millään taipumaan molempiin suuntiin toisen asian kärsimättä. Kuitenkin elämä tulee aina ole-maan velvollisuuksien ja vapaa-ajan harrasteiden välistä tasapainottelua, joten pyrin löytämään tasapainon jo tulevaisuuttakin ajatellen. Lukion helppous on se, että voit itse vaikuttaa työjärjestykseesi. Itse koin hyppytunnit erittäin hyödyllisiksi. Niiden aikana pystyin joko käymään salilla tai tekemään läksyt ja muut koulutehtävät, jottei niitä kertyisi myöhemmälle ajankohdal-le. Lisäksi aikataulujen salliessa pyrin valitsemaan kursseja sellaisilta palkeilta, etteivät ne ”syö” aikaa iltapäivistäni. Kiireisessä rytmissä myös lepo on tärkeää. Oli harrastus sitten tarkkaan aikataulutettu joukkuelaji, omatoiminen harrastus tai mikä vain, on jaksamisen kannalta elintärkeää myös muistaa huilata välillä.

Harrastamaan pääsee myös kursseilla. Vaasan lyseon lukio tarjoaa lukuisia taide- ja taitoaineiden kursseja. Kasvavaan kuntosali-innostukseen lukio antaa ensiapua muun muassa kuntosalikurssin muodossa. Jos mielenkiinto on kuvataiteen tai musiikin parissa, on koulun kurssitarjonnassa useita molempien aineiden syventäviä ja soveltavia kursseja. Jos motivaatio riittää, voi myös suorittaa lukiodiplomin kuvataiteesta, musiikista tai liikunnasta.

Vaikka harrastuksia karsiutuisi matkan varrella, on jokaisen itse tehtävä päätös, mihin pystyy ja mitä jaksaa. Harrasta sel-laisia asioita, joista saat iloa ja elinvoimaa tasapainoksi välillä raskaalta tuntuvan lukio-opiskelun ohessa.

Joel Olli

Harrastusten ja opiskelun välinen valtataistelu

Liikunnassa tapahtunuttaTyttöjen liikunnassa on osallistuttu Koululiikuntaliiton järjestämiin kilpailuihin jalkapallossa, lentopallossa, salibandyssä ja

Power Mover oman tanssin kisassa. Hyvällä asenteella ja positiivisella mielellä on kaikkiin sarjoihin osallistuttu. Finaalipai-kat jäivät tänä vuonna niukasti saamatta, mutta aluefinaalien hopeasijoja saatiin.

Tyttöjen jalkapallojoukkueessa pelasivat: Erica Silo-rinne, Jenna Mylläri, Sonja Hemming, Emmi Murtomäki, Saara Saha, Pipsa Lahtinen, Sanni Sillanpää, Ilona Assila, Salla Talonpoika, Enni Kortesniemi ja Elli-Milli Rintanen.

Tyttöjen lentopallojoukkue: Emilia Kangasvieri, Jenni-fer Nguyen, Iida Kuusela, Elsa Peltola, Suvi Tyni, Roosa Sulkakoski, Emma Rantamäki ja Riina Koivusaari.

Tyttöjen salibandyjoukkue: Sanni Sillanpää, Elli-Milli Rintanen, Ilona Assila, Noora Salmela, Saara Tulimaa, Jeanette Prinkkilä, Erika Kangasmuukko, Tiia Puska, Jen-na Mylläri, Veera Ahola, Juulia Järvinen, Jenna Järvenpää ja Julia Hirsimäki.

Power Mover oman tanssin kisan tanssijat: Melissa Linsa, Roosa-Maria Westerholm, Lotta Salomäki, Ida Nie-mi ja Isabella Klemets.

Liikuntadiplomin ovat suorittaneet Pauliina Latva-Ran-ta, Emma Pullola, Lotta Saarenpää, Jasmin Takala, Ju-

lia Tuuri, Julia Uusihauta, Lauri Suomela, Aatu Kapiainen, Rasmus Genas, Aaro Kumpulainen, Valtteri Wolff, Johan Hannuksela ja Joona Takkula.

Lyskan Power Mover -kilpailujoukkue

63

Jos katselet ympärillesi ja kiinnität huomiota nuorten tyttöjen pukeutumiseen, voit huomata, ettei pukeutumisessa ole paljonkaan eroa. Nykypäivänä nuoret

tytöt pukeutuvat hyvin tavanomaisesti, sen enempää huomiota herättämättä. Tun-tuu, että kaikilla on ne valkoiset Converset, niiden kaverina mustat Dr. Denim -merkkiset jegginsit (eli farkkulegginsit, jotka ovat tavallisia farkkuja venyvämmät ja istuvammat päällä) sekä joko aito tai ns. feikki Michael Korsin laukku, näin kär-jistettynä esimerkkinä.

Monet haluaisivat ehkä erottua enemmän joukosta, kuitenkin käyttämällä melko neutraaleja perus vaatteita. Merkkivaatteet ovat yhä suositumpia jo nuorten keskuudessa, ja toki hinta-laatu-suhde kannattaa muistaa vaatteita ostaessa. Mak-saako tuotteessa vain siihen painettu merkki, vai onko esimerkiksi kangasvalinta oikeasti sen arvoinen, että siitä kannattaa maksaa enemmänkin?

Vaatteita ostetaan yhä useammin verkkokaupoista, jolloin käyttöön saadaan myös vähän persoonallisempiakin vaatekappaleita ja asusteita, joita ei ketjuliik-keistä niin vain saa. Verkkokaupoista tilatessa kannattaa myös miettiä ekologista puolta, kun tavaroita kuljetetaan ympäri maailmaa koko ajan. Huono puoli pai-kallisesti taas on yleensä monipuolisten vaateliikkeiden vähyys, sillä ihmisiä on suhteessa vaateliikkeisiin melko paljon enemmän, minkä vuoksi monilla ihmisillä on samanlaisia vaatteita. Varsinkin kun nuoret ostavat yleensä kaikki vaatteen-sa yleisimmistä pohjoismaisista ketjuliikkeistä, esimerkkeinä H&M, Gina Tricot ja BikBok.

Myös blogeilla on suuri vaikutus nuorten tyttöjen pukeutumiseen. Ja koska blogeja lukevat niin monet, ei tyyleistä tule niin persoonallisia, vaan enemmänkin kopioita alkuperäisestä.

Tietenkin poikkeuksiakin näissä tyyliasioissakin löytyy. Mutta jos haluaa siihen omaan tavalliselta tuntuvaan asuun tuoda jotain persoonallisempaa esille, voi sen tehdä asusteiden avulla: käyttämällä koruja, panostamalla kenkiin, laukkuun tai muihin haluamiinsa yksityiskohtiin asussa. Jo meikillä saa paljon aikaan. Kouluun voi esimerkiksi laittaa hieman punaa huulille, vaikka ei muuta meikkiä olisikaan, mieluummin kuin iltameikkiä muistuttavan paksun kerroksen kaikkea, mitä meik-kipussista löytyy.

Koulussa olisi hyvä pitää käytännöllisiä vaatteita, sillä istumista on paljon. Jos haluat laittaa ne uudet kaikkein tiukimmat pillifarkut, jotka kaapista löydät, on hyvä miettiä muutamaan kertaan, onko niissä oikeasti mukava olla vai keskitytkö loppupäivän ajan enemmän niiden epämukavuuteen ja siihen, kuinka haluaisit olla niitä laskemassa tai nostamassa joka kerta kun nouset.

Oman tyylin löytäminen on tärkeää, sillä se kohottaa itsetuntoa sekä lisää itse-varmuutta. Esimerkiksi esitelmää pitäessä koko luokalle voi ehkä hieman miettiä etukäteen, mitä pukee ylleen. Tavallisemmin ihmiset eivät välttämättä kiinnitä niin paljon huomiota toisten ihmisten vaatevalintoihin ja ulkonäköön, mutta siinä ti-lanteessa, kun olet esimerkiksi huomion keskipisteenä luokan edessä yrittämässä tehdä esityksestäsi vakuuttavan niin aiheesta kuin itsestäsikin, on hyvä panostaa hieman omaan ulkonäköönkin.

Lukioikäisenä on saattanut jo hieman löytää sen itselle sopivimman tyylin. Ylä-asteella kokeillut rajut tyylimuutokset vuosien varrella ovat tehneet tulosta ja alat jo tietämään, mikä on se sinun juttusi, mistä pidät ja mikä sopii sinulle.

Vaatteilla ja asusteilla voi tehdä paljon. Jo kiinnittämällä huomiota vaatteiden siisteyteen ja istuvuuteen antaa täysin erilaisen kuvan kuin kulkiessa resuisissa tai liian isoissa vaatteissa. Kaiken ei tarvitse tietenkään olla kalleinta ja uusinta uutta muotia. Tärkeintä on, että itse viihdyt omassa asussasi ja tunnet olosi itsevarmaksi.

Tyylillä voi tuoda persoonaa esiin monilla tavoilla. Mustan käyttäminen ei aina tarkoita sitä, että se kuvaisi, millainen persoona olet, eikä myöskään värien käyt-täminen. Kyse on siitä, miten kannat itsesi ja miten sisäinen itsevarmuutesi tulee esille luontaisesta olemuksestasi.

Lyyti Mäkiniemi

Lisää itsevarmuutta pukeutumiseen

64

Lyseon toisen vuosikurssin opiske-lijat saivat osallistua Suomen Odd

Fellow -veljeskunnan UNP-toimikun-nan järjestämään kirjoituskilpailuun. Parhaan tekstin kirjoittaja palkitaan kahden viikon vierailulla Amerikkaan, jolloin käydään muun muassa New Yorkissa, YK-talossa, Niagaran putouk-silla, Broadwayllä. Samalle matkalle osallistuu useita nuoria eri maista.

Lyseon kilpailuun osallistuneiden parhaaksi tekstiksi valittiin Aino Hau-talan kirjoitus, jonka otsikkona on Su-vaitsevaisuus nuoren näkökulmasta. Aino Hautala lähtee Amerikan-matkal-le ensi kesänä noin kymmenen muun suomalaisnuoren kanssa.

AKu

Suomen Odd Fellow -veljeskunnan järjestämä kirjoituskilpailu

Pentti Pitkänen, Aino Hautala ja Matti Nurmi

Rehtori Markku RIntanen onnittelee Aino Hautalaa.

65

Syntyessään jokainen meistä on kuin tyhjä, valkoinen kangas. Uusi ihmisenalku ilman huolia, ennakkoluuloja ja pelkoja, valmiina maalattavaksi elämän väreillä. Jos meiltä kysyttäisiin tuolla nimenomaisella hetkellä, mitä mieltä olemme ho-

moseksuaaleista, maahanmuuttajista tai siitä omalaatuisesta tytöstä rinnakkaisluokalla, emme varmasti keksisi mitään pahaa sanottavaa. En väitä näin sen perusteella, että vastustaneet eivät osaa puhua, vaan perustan ajatukseni siihen, että pieni lapsi on hyvin suvaitsevainen ja avoin uusille asioille ennen kuin oppii arvoja ja normeja ympäristöstään.

Kun tarkastellaan suvaitsevaisuutta nuoren näkökulmasta, kolme seikkaa nousee merkitykseltään muiden ylitse. Ensinnä-kin perhe ja kasvuympäristö jättävät syvän jäljen ihmiseen myös suvaitsevaisuuden suhteen. Jos on pienestä pitäen kuullut kotona esimerkiksi rasistisia tai uskonnonvastaisia puheita, ovat alkuasetelmat vaikkapa muslimin kohtaamiselle aivan erilai-set kuin nuorella, jolle on opetettu erilaisista ihmisistä ja uskonnoista neutraalimpaan sävyyn. Toinen hyvä olennainen tekijä on ystäväpiiri ja sen suhtautuminen suvaitsevaisuuteen. Surullinen fakta on, että suvaitsevaisuutta ei kaikissa ystäväpiireissä suvaita. Voi olla vaikeaa, jopa mahdotonta, tukea seksuaalivähemmistöjä ja niiden oikeuksia, jos lähimmät ystävät ovat ho-mofobisia. Viimeisenä, mutta ei läheskään vähäisimpänä tekijänä nuoren suvaitsevaisuuteen tai suvaitsemattomuuteen, on omat tiedot ja aikaisemmat kokemukset. Useimmiten juuri tuntemattomat asiat pelottavat meitä eniten: se kuuluu ihmis-luontoon. Tätä kolmatta tekijää ei saa missään nimessä aliarvioida, sillä parhaassa tapauksessa se voi avartaa kapeakatseisessa ympäristössä varttuneen mielen.

Olennaista on suvaita tai olla suvaitsematta asioita ja ilmiöitä omasta tahdostaan ja pitäen omat perustelut mielessä. Nykypäivänä nuorten keskuudessa suvaitsevaisuus tuntuu leviävän trendin tavoin, mikä on sinänsä positiivinen asia, mutta uhkaa samalla suvaitsevaisuuden syvintä olemusta. Jos ihmiset päättävät alkaa olla suvaitsevaisia ja avarakatseisia muodon vuoksi, ”jos muutkin, niin minäkin” -logiikalla, ollaan loppujen lopuksi päädytty takaisin aloitusruutuun. Suvaitsevaisuuden tulisi kummuta syvemmältä kuin ryhmäpaineen tottelemisesta. Tällöin voi helposti käydä niin, että kohteesta, jolle omaa suvaitsevaisuutta todistellaan, tulee ikään kuin eläintarhan eläin. Voin omakohtaisesti sanoa, että pari vuotta sitten innostuin, kun tutustuin poikaan, jota epäilin homoksi. En innostunut läheskään yhtä paljon kyseisen pojan luonteesta kuin siitä ajatuk-sesta, että minulla olisi homoystävä. Ihan kuin televisiosta. Nyt, kun ajattelen asiaa ”vanhempana ja viisaampana”, ymmärrän, etteivät motiivini ystävyydelle olleet ehkä täysin rehelliset. Sitä paitsi pojalla olikin tyttöystävä. Lähtökohtana suvaitsevaisuus trendinä voi loppujen lopuksi olla todella hyväkin asia. Jos minusta ja olettamastani homopojasta olisi tullut läheisiä ystäviä, olisin todennäköisesti ennemmin tai myöhemmin ymmärtänyt, että hän ja minä olemme pohjimmiltamme samanlaisia. Täs-sä vaiheessa olisin voinut hyväksyä hänet todella, sellaisena kuin hän on. Ihmisenä.

Uskon vahvasti, että nuoren suvaitsevaisuuteen vaikuttaa voimakkaasti se, kasvaako nuori kaupungissa vai maalla. Auto-maattisesti turkulainen ei tietenkään tarkoita avomielistä suvaitsevuuden perikuvaa, joka muodostaa ystäväpiirinsä ihonväriin tai seksuaaliseen suuntaukseen katsomatta. Sama pätee myös toisin päin. Maalla kasvaminen ei tee kenestäkään rasistia, uusnatsia eikä koulukiusaajaa. Kaupungeissa kuitenkin kohtaa erilaisuutta enemmän ja useammin; matemaattiset toden-näköisyydetkin puoltavat tätä sen takia, että kaupungeissa on enemmän ihmisiä kuin maaseudulla. Kun maahanmuuttajat kuuluvat katukuvaan, eikä ole kummallista nähdä kahta tyttöä käsi kädessä, oppii helpommin olemaan pelkäämättä ihmisiä heidän erilaisten piirteidensä takia. Maalla usein sekä etnisen taustan omaavat ihmiset että sateenkaarikansaan kuuluvat ovat lähes tabumaisessa asemassa. Mielipiteitä voi kyllä olla, mutta valitettavan usein ne eivät perustu todellisuuspohjalle. Tällai-sessa tilanteessa suvaitsevaisuudesta tulee eräänlainen huono vitsi. Kaverit homottelevat toisiaan, mutta entä jos kaveri olisi-kin oikeasti homo? Luultavasti hän ei olisi kaveri enää kauaa. Itse maalla varttuneena voin kokemuksen syvällä rintaäänellä sanoa, että ainakaan omalla pikku kunnallani oman tien seuraaminen ja valtaväestön tavoista poikkeaminen eivät johtaneet suureen suosioon.

Monessa suhteessa juuri nuorilla on parhaat edellytykset suvaitsevaisen asenteen omaksumiseen. Olemme pienestä pi-täen varttuneet globalisoituvassa maailmassa, ja ilman vahvoja ennakkoluuloja opimme helposti hyväksymään erilaisia asen-teita, ajatuksia ja ihmisiä, kun kohtaamme niitä päivittäin. Suvaitsemattomuus hankaloittaakin nykynuoren elämää melko paljon. Vaasalaisena asun kaupungissa, jossa suomenruotsalaiset ovat suuri vähemmistö. Luokallani ja koulussani on maahan-muuttajia ja pakolaisia kaikista maailman kolkista Suomeen tulleina. Läheinen ystäväni tuli juuri ulos kaapista. Ensimmäisenä mainittua lukuun ottamatta, esimerkiksi 1940-luvulla syntyneellä isoisälläni voisi olla vaikeuksia hyväksyä edellämainitut asiat. Maahanmuuttajia oli hänen nuoruudessaan paljon vähemmän ja väestö oli homogeenisempää kuin nykyään. Homo-us taas oli rikos vielä vuoteen 1971 asti ja sairaus kymmenen vuotta senkin jälkeen. Uskoisin, että globalisaatio ja internet omalta osaltaan antavat nykynuorille hurjan määrän tietoa ja ymmärrystä erilaisuudesta ja sen suvaitsemisesta nykypäivänä. Pelkästään internet välineenä antaa loistavat edellytykset suvaitsevaisen asenteen oppimiseen.

Suvaitsevaisuus itsessään on huono sana, sillä se sisältää ennakko-oletuksen jostakin, mikä suvaitaan, ja jostakin toisesta, joka suvaitsee ja joka on suvaittavan yläpuolella. Hyväksyminen voisi olla parempi sana. Loppujen lopuksi terminologia ei kuitenkaan ole tärkeintä, vaan se, että jokainen sisäistää, että me kaikki olemme ihmisiä, ja se tekee meistä arvokkaita ja tasavertaisia.

Aino Hautala

Suvaitsevaisuus nuoren näkökulmasta

Aino Hautalan kilpailukirjoitus

66

Vaasan lyseon lukion ja Vasa gym-nasiumin Suomen Pakolaisavun

kanssa toteuttama yhteinen Sierra Leo-ne -projekti vietiin kuluvana lukuvuon-na päätökseen. Hankkeen tavoitteena on ollut syventää kehityskumppanuut-ta pohjoisen ja etelän nuorten välillä ja auttaa nuoria kasvamaan maailman-kansalaisina. Hanke on saanut lukio-koulutuksen kansainvälistämiseen ra-hoitusta Opetushallitukselta.

Sierra Leone -projekti on mahdol-listanut globaalin vastuun ottamisen ja kantamisen ruohonjuuritasolla. Hank-keessa nuoret ovat myös nähneet, miten globaalilla tasolla toimiva kan-salaisjärjestö toimii ja miten kerättyjä varjoja jalkautetaan kehitysmaiden nuorten elämään. Samalla ymmärrys kehitysavun tärkeydestä ja merkityk-sestä on lisääntynyt. Lisäksi ymmärrys koulutuksen ja yrittäjyyden merkityk-sestä ratkottaessa köyhyyteen liitty-viä ongelmia on kasvanut. Hanke on konkretisoinut myös sitä, miten nuoret omalla työllään ovat voineet edistää Suomen ja Euroopan unionin kehitys-poliittisten päämäärien toteutumista eli edistää ihmisoikeuksien, tasa-arvon ja kestävän kehityksen toteutumis-ta maailmanlaajuisesti. Sierra Leone -projekti on hienolla tavalla palvellut sekä globaalikasvatuksen että yrittä-jyyskasvatuksen tavoitteita.

Hanke alkoi syksyllä 2013 varain-hankintakampanjan suunnittelulla. Ke-

Aaro Kumpulainen ja Miika Kaunismäki ojentavat Suomen Jalkapalloliiton lahjoittamaa jalkapalloa Pelewahun kyläkoulun opettajalle. Koko kylä oli ottamassa palloa innolla vastaan.

kunnialla finaaliinSierra Leone -projekti

räsimme varoja kymmenen sierraleo-nelaisen nuoren opintojen tukemiseksi ja kahdeksan vaasalaisen lukiolaisen Sierra Leonen matkaa varten. Samal-la valmistauduimme huolella tulevaa Sierra Leonen matkaa varten ja opis-kelimme hyödyllisiä tietoja maasta ja sen kulttuurista. Projektin ehdoton hui-pennus olikin Sierra Leoneen 26.3.–5.4.2014 tehty matka, jonka aikana tutustuimme Suomen Pakolaisavun toimintaan. Vierailimme Bossa nuor-ten työharjoittelupaikoilla ja yrityksissä. Pääsimme tutustumaan myös ammat-tikouluun ja sen yhteydessä toimivaan päiväkotiin, jonne kouluun tulevat äidit toivat lapsiaan hoitoon. Lisäksi vierailimme Bon lähellä Pelewahun ky-lässä seuraamassa aikuisten lukutaidon opetusta ja osallistuimme kyläjuhlaan. Matkalla saimme myös nähdä ja kokea kehitysmaan monet kasvot ja afrikka-laisen kulttuurin vieraanvaraisuuden.

Kuluvana lukuvuonna olemme keskittyneet kertomaan muille näke-mästämme ja kokemastamme. Tässä vertaisoppimisessa ajatuksena on ollut, että nuoret oppivat toisiltaan ja kerto-vat ja välittävät tietoa ja kokemuksia toisilleen. Vaasan lyseon lukion ja Va-sa gymnasiumin yhteisessä Uniworld Day -teemapäivässä 24.10.2014 hankkeen opiskelijat pitivät koulujen ensimmäisen vuoden opiskelijoille Terveisiä Sierra Leonesta -luennon. Toisen ja kolmannen vuoden opiske-

lijoille järjestettiin vielä Unesco-luento 30.10.2014 samasta teemasta. Tapah-tumien yhteydessä toimeenpantiin tekstiviestikeräyksenä varainhankinta-kampanja, jolla kerättiin varoja Suo-men Pakolaisavun ebolan vastaiseen työhön Sierra Leonessa ja Liberiassa.

Pohjalaisen kanssa yhteistyönä teh-ty uutissivu julkaistiin kansainvälisenä lukutaitopäivänä 8.9.2014. Samana päivänä Vaasan lyseon lukiossa tutus-tuttiin eri oppiaineiden tunnilla uutis-sivun avulla lukutaidon ja koulutuksen merkitykseen kehitysyhteistyössä. Pro-jektijulkaisu valmistui lopulta marras-kuussa 2014 I-Print Oy:n painosta ja jaettiin yhteistyökumppaneille. Hank-keen pohjalta on tehty myös Let´s get global -malli. Lisäksi projektin aikana on pidetty blogia, josta löytyy päivityk-siä projektin vaiheista ja kertomuksia ja videoita hankematkalta.

Sierra Leone -projektin parasta antia ovat olleet yhdessä tekemisen li-säksi kohtaamiset paikallisten nuorten kanssa. Vierailu kehitysmaassa on ollut monella tavalla avartava ja opettavai-nen ja ihmistä muuttava kokemus. Hankkeessa mukana olleet opiskelijat kuvasivatkin hanketta ja matkaa yh-deksi elämänsä merkittävimmistä ko-kemuksista ja ajattelivat, että tulevat jollain tavalla tekemään tulevaisuudes-sa työtä kehitysyhteistyön parissa.

Teksti ja kuva: Mika Jokiaho

67

10 Maanantaina 8. syyskuuta 2014

LUKUTAITOPÄIVÄ

Puh: 06 247 7504 • toimitus@pohjalainen.fi • FACEBOOK: www.facebook.com/Pohjalainen.fi • TWITTER: @PohjalaisenToim • Luetuimmat jutut netissä: www.pohjalainen.fi

AARO KUMPULAINEN RASMUS GENAS MICHAELA VUORENMAABO Sierra Leonessa monet nuo-ret ovat menettäneet lapsuuten-sa veritimanteilla rahoitetun si-sällissodan vuoksi.

Konfliktin aikana kaksi kol-masosaa maan asukkaista joutui pakenemaan kodeistaan. Monet jäivät orvoiksi ja näkivät sodan raakuuden läheltä.

Sisällissodan muistot näkyvät vieläkin nuorten kasvoilla. Kol-mannes maan väestöstä on nuo-ria, ja vain harvalla on ollut mah-dollisuus käydä koulua. Suomen Pakolaisapu tukee nuorten kou-lutusta sekä auttaa sodan vuok-si syrjäytyneitä nuoria työllisty-mään.

– Sodan aikana sissit hyök-käsivät kyläämme ja jouduim-me pakenemaan. Paetessamme jouduimme erilleen vanhem-mistamme ja löysimme toisem-me vasta yli kymmenen vuoden päästä, muistelee tapaamamme automekaanikkoharjoittelija Ab-dul K. T. Konneh.

– Sota keskeytti koulunkäyn-timme. Unelmani on tehdä töitä ja olla omatoiminen. Toivon, et-tä muutkin nuoret saavat saman mahdollisuuden, jonka itse olen saanut Pakolaisavun kautta.

Koulutuspaikat suunnataan kaikkein huonoimmassa asemas-sa oleville nuorille.

Pakolaisavun kautta koulu-tuksen ovat saaneet monet enti-set lapsisotilaat, prostituutioon ajautuneet tytöt ja kadulla elä-vät nuoret. Koulutuksen avulla nuoret pystyvät parantamaan asemaansa ja elättämään itsen-sä ja perheensä.

– Olen nyt toiveikas elämän suhteen, koska minulla on am-matti, joka pitää minut pystyssä, sanoo Hulimatu Barrie, joka on työharjoittelussa ompelimossa.

– Koulutuksen ansiosta tiedän oikeuteni. Tästä lähtien taistelen oikeuksieni puolesta, jos niitä yri-tetään rajoittaa.

– Nyt voin ansaita elantoni. Haaveeni on tulla toimeen omil-lani. Toivon, että lapseni voivat opiskella yliopistoon saakka, haa-veilee ompelimossa harjoittelu-aan suorittava Haja Jalloh.

Ammattikoulutus kestää 1,5 vuotta ja sisältää ammattiopin-tojen lisäksi lukutaitoa, matema-tiikkaa ja yritystoiminnan oppe-ja. Lopuksi opiskelijat ovat työ-harjoittelussa neljä kuukautta. He voivat valmistua muun muas-sa kampaajiksi ja rakennusmie-hiksi. Viime vuonna yli 350 nuor-ta valmistui ammattiin Sierra Leonessa Suomen Pakolaisavun koulutusohjelmasta.

– Työ on hyödyllistä, koska sil-lä saa paremman tulevaisuuden ja mielekästä tekemistä, toteaa automekaanikoksi kouluttautu-va Mohamed Lansana.

– Lukutaito antaa sisältöä elä-mään, toteaa Mohamedin opiske-lutoveri Tejan Pessima, joka ha-luaa päästä autonkuljettajaksi ja

perustaa joskus oman yrityksen. – Lukutaidottomille töiden saa-

minen on vaikeampaa.

Suomen Pakolaisapu tukee yritystoiminnan aloittamisessa esimerkiksi antamalla työkalu-ja. Ompelijaopiskelija Mammy Kanneh haluaa perustaa oman yrityksen ja luoda työpaikkoja.

– Toivon, että sierraleonelai-set voisivat toimia enemmän yh-teiskunnan hyväksi. Ilman kou-lutusta nuorilla ei ole tätä mah-dollisuutta.

Bossa asuvat nuoret ovat kii-tollisia Suomen Pakolaisavulle ja lahjoittajille saamastaan tues-ta. He kertovat arvostavansa sitä suuresti ja haluavat rohkaista jär-jestöä jatkamaan työtään.

Koulutus ja lukutaito antavat toivoa nuorille Sierra Leonessa

SANNI MAJAMAAPELEWaHU Takana on yli kah-den tunnin kuoppainen matka pieneen Bon lähellä sijaitsevaan Pelewahun mende-kylään.

Taivaalta paistaa polttava au-rinko, ilma on hiostava ja täynnä hiekkapölyä. Kylä koostuu savi- ja bambumajoista, kaukana nä-kyy kuivaa metsää silmänkan-tamattomiin. Saavumme myö-hässä pieneen, vastarakennet-tuun bambumajaan, joka toimii kylän kouluna. Majassa parisen-kymmentä aikuista tekee tilaa. Olemme saapuneet seuraamaan opetusta Suomen Pakolaisavun aikuisten lukutaitoryhmään.

Ensimmäisellä luokalla aikuiset opiskelevat aakkosia ja lukutai-toa, toisella matematiikkaa. Lii-tutaulun ääressä on kaksi opetta-jaa. Opiskelijat luettelevat aakko-sia ja numeroita englanniksi. Jo-kainen saa suorituksen jälkeen luokassa ja luokkahuoneen ul-kopuolella kuuntelevilta kylä-läisiltä kannustavat taputukset.

– Lukutaito on avain hyvään elämään, kertoo kylän opettaja Ernest Lappia Cole.

– Lukutaitoinen saa hyvän työn. Lukutaitoiselta ei helposti varasteta eikä häntä huijata.

Kylässä opiskellaan pari tun-tia päivässä, loppuaika käytet-tään työhön viljelyksillä. Opis-kelijat osallistuvat opetukseen säännöllisesti. Vain harva on lo-

pettanut opiskelun kesken. Opet-taja on valittu ja koulutettu kylä-läisten joukosta.

– Kyläläisille mahdollisuus kou-lutukseen on siunaus, kaikkein suurin lahja, kertoo kylän opet-taja ylpeänä oppilaistaan.

Kehitysmaissa satsataan lasten koulutukseen, että he oppisivat taidot pienestä pitäen ja opettai-sivat lapsilleen opintojen merki-tyksen. Näin halu käydä koulua siirtyy sukupolvelta toiselle.

Sierra Leonessa tuo ketju kat-kesi vuosien 1991−2001 välillä, kun maa kärsi raa’asta sisällisso-dasta. Kokonainen sukupolvi jäi ilman minkäänlaista koulutusta.

– Tehtävää riittää, sillä sierra-leonelaisista nuorista ja aikuisis-ta 60 prosenttia on lukutaidotto-mia. Naisten keskuudessa ja maa-seudulla lukutaidottomuus on vieläkin yleisempää, kertoo Suo-men Pakolaisavun varainhankin-tapäällikkö Johanna Huurre, jo-ka matkusti kanssamme.

Suomen Pakolaisapu tukee ai-kuisten luku- ja laskutaidon ope-tusta Sierra Leonessa yhteensä yli 70 lukutaitoryhmässä. Esi-merkiksi vuonna 2013 järjestön tukemana 900 sierraleonelais-ta pääsi lukutaitokoulutukseen.

Opetuksessa hyödynnetään REFLECT-menetelmää, jossa vuorovaikutuksella ja oppilailla itsellään on tärkeä rooli. Opettaja etsitään yhteisön sisältä, ja opis-keltavat asiat suunnitellaan toi-veiden ja opiskelijoiden arkeen

liittyvien aiheiden pohjalta.– Kyse ei ole pelkästään luku- ja

laskutaidon opetuksesta, Johan-na Huurre kertoo.

– Koulutuksessa opiskelijat saa-vat tietoa niin sairauksien ehkäi-systä, hygieniasta, maanviljelys-tä kuin ihmisoikeuksista ja kon-f liktinratkaisusta. Lukutaito-ryhmissä ihmiset ovat oppineet ratkaisemaan riitansa rauhan-omaisesti. Perheväkivalta on vä-hentynyt, kun ryhmissä on käsi-telty naisten ja lasten oikeuksia. Lukutaidon myötä naisten itse-tunto on parantunut ja asema yhteisössä on vahvistunut.

Kun aikuiset hankkivat perus-tiedot ja taidot todeten ne hyö-dyllisiksi, he haluavat laittaa lap-sensa kouluun. Näin arvostus koulutukseen siirtyy.

– Opetustoiminta kylässä on jatkunut senkin jälkeen, kun Pa-kolaisapu ei ole enää tukenut toi-mintaa, paljastaa Huurre.

– Koulutus on levinnyt oma-aloitteisesti myös naapurikyliin.

Oppitunti päättyy ja poistum-me luokkahuoneesta takaisin au-ringon alle. Kyläläiset ovat järjes-täneet meille tervetuliaisjuhlan mendeheimon perinteisten ritu-aalien mukaan.

Aikuisetkin käyvät koulua Sierra Leonessa

Kuvittelepa hetkeksi itsesi sai-raan lapsen äidiksi. Kävelet pitkän matkan peloissasi sai-raalaan hakemaan apua. Olet kuullut, että sieltä saa apua.

Kävelet sisälle, ja sinulle an-netaan jonotusnumero: lap-pu, jossa on kaksi yksinker-taista numeroa. Mutta sinä et ymmärrä niitä. Et koskaan saa lapsillesi hoitoa siksi, ettet osannut numeroita.

Lukutaito on kallein lahja, jonka kehitysmaan asukkaal-le voi antaa. Raha ja ruoka aut-tavat vain hetkeksi, mutta taito lukea ja laskea voi muuttaa ko-ko elämän.

Lukutaito on kallein lahja

Lähdin Sierra Leoneen kysymysmerkki silmissäni. Halusin sel-vittää, tekeekö korkea elintaso ihmisestä onnellisen. Kannoin mukanani liutaa länsimaisia stereotypioita, joitain niistä tie-dostamattanikin. Ajattelin olevani matkalla onnen tyyssijasta kurjuuden kehtoon.

Olisiko todella niin, että pääsisimme vain todistamaan tätä surkeutta, voivottelisimme ja karistaisimme mokoman paikan pölyt jaloistamme kiirehtimällä lentokoneeseemme?

Onneksi huomasin pian, ettei vastaus kysymykseeni ollut näin yksioikoinen. Ensivaikutelma ihmisistä oli muutamilla sanoilla kuvaten lämmin, ystävällinen ja välittävä. Jo ensim-mäisten maassa vietettyjen tuntien aikana koin afrikkalaisen ilmapiirin erittäin sydämelliseksi ja ihastuttavaksi.

Kanssaihmiset kuljeskelivat katuja lähes poikkeuksetta iloi-sen oloisesti, tervehtivät ja tulivat juttelemaan.

Mieleeni hiipi toisenlainen kysymys. Olisiko tämä avoimuus ja ystävällisyys pelkkää ulkokuorta, jolla he pyrkivät miellyt-tämään ja antamaan positiivisen kuvan itsestään? Päätin jat-kaa pidemmälle vastauksen saamiseksi.

Matkan edetessä maan köyhyys totta kai näkyi ja kuului. Hökkelimajojen rivistöt ja ruuan perässä päämäärättömästi kulkevat äidit tekivät selväksi, että afrikkalainen elämänfilo-sofia voidaan jakaa kahteen osa-alueeseen. Ensinnäkin perus-tavanlaatuinen ystävällisyys ja positiivisuus ovat niin syväl-le juurtuneita täkäläiseen kulttuuriin, että ne ovat väkisinkin osa paikallisten elämää, oli heidän taloudellinen tilanteensa mikä hyvänsä.

Toiseksi päästäänkin ihmisten toimeentuloon. Huomasim-me, että taloudellinen tilanne todella vaikuttaa ihmisten on-nellisuuteen. Panimme merkille, että vaikka haastateltavam-me vastailivat iloisesti kysymyksiimme, paistoi heidän vas-tauksistaan rivien välistä kurjuus ja epätoivo. Viimeistään näi-den ihmisten kohtaamisten jälkeen minulle on tullut selväksi, että sisäinen ja ulkoinen onnellisuus eivät ole sama asia.

Seurueeseemme lyöttäytynyt norjalainen naislääkäri sanoi viisaasti: Ollakseen onnellinen ei tarvitse omistaa paljon, mut-ta riittävästi.

Sierraleonelaisittain kyseisen virstanpylvään saavuttami-seksi voisi listata esimerkiksi katon pään päälle sekä ruokaa muutaman kerran päivässä, unohtamatta yhtä tärkeimmistä asioista, mitä täkäläisessä yhteiskunnassa voi omistaa, nimit-täin lukutaitoa.

Monet tapaamistamme ihmisistä eivät olleet saavuttaneet tätä tasoa. Heillä ei ollut tarpeeksi. Siksi en voi väittää heidän olevan onnellisempia kuin esimerkiksi minä itse, vaikka he kuinka vaikuttaisivat olevan tyytyväisiä elämäänsä.

Suurimman vaikutuksen tekivät kuitenkin ihmiset, joilla oli juuri tarpeeksi tullakseen toimeen. He vaikuttivat olevan on-nellisia sekä sisältä että ulkoa.

Afrikkalaiset saavat pisteet myös länsimaalaisilta unohduk-siin vaipuneesta idyllisestä elämäntyylistä, jossa läheisillä ih-missuhteilla ja muun muassa uskonnolla on elämän keskellä suuri merkitys.

Mielenkiintoisesti matkan lopulla huomasin lähteväni muka-nani enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Jäin miettimään, tulisinko itse toimeen sillä, mitä afrikkalaiset pitävät riittävä-nä. Todennäköisesti en. Joka tapauksessa voin sanoa varmak-si, että afrikkalainen elämänasenne jätti lähtemättömän vai-kutuksen ihmeellisyydellään.

Tuoko varallisuus onnea?

SANNI MAJAMAAEbola-virus on levinnyt räjäh-dysmäisesti Länsi-Afrikassa, pääasiassa Liberiassa, Guineas-sa ja Sierra Leonessa.

Suomen Pakolaisavun mu-kaan suurin syy taudin leviämi-seen on tiedon puute. Väärä tie-to leviää kylissä ja kaupungeis-sa ja ilman lukutaitoa on asiois-ta vaikeaa ottaa selvää.

Koska tautia ei ole aikaisem-min tavattu Länsi-Afrikassa, ei-vät ihmiset tiedä, miten tartun-taa voi välttää. Näissä maissa itää yhä vahva kieltäminen ja pelko sairaudesta.

Sierra Leonessa ja Liberias-sa Pakolaisapu on järjestänyt

Ebolan vastaisen tiedotuskam-panjan kylien lukutaitoryhmien kautta. Näissä kampanjan kou-lutuksissa keskustellaan taudis-ta ja siitä, miten sen leviämisen voi pysäyttää. Lukutaitoryhmis-sä tiedon jakaminen onnistuu hyvin, koska osallistavien me-netelmien kautta tiedon käsitte-leminen on tuttua ryhmäläisille.

Pakolaisavulla on menossa parasta aikaa varojen keräys Ebolan vastaiseen tiedotuskam-panjaan. Varoja käytetään luku-taitopiirien opetusmateriaalei-hin ja opettajien täydennyskou-lutukseen sekä Bossa sijaitsevan radioaseman Ebola-ohjelmien tuottamiseen.

Tiedolla Ebolaa vastaan

Lukutaito...

1. helpottaa arkea. Pystyt lukemaan esimerkiksi tuotteiden etikettejä, viimeiset käyttöpäivät, katujen nimikylttejä, kelloa, lääkereseptejä, vuoronumeroita ja kirjoittamaan oman ja läheisten ihmisten nimen.

2. takaa, ettet joudu huijatuksi. Tiedät, mitä viranomaisten lomak-keissa kysytään eikä sinua huijata markkinoilla kauppaa tehdessä.

3. tuo toimeentuloa ja parem-paa elintasoa, koska se helpottaa työllistymistä.

4. helpottaa yrittäjänä toimi-mista. Laskutaidon avulla taas vaihtorahan antaminen oikein ja sadon sekä tuoton laskeminen helpottuvat.

5. auttaa toimimaan aktiivisena yhteiskunnan jäsenenä. Luku-taito mahdollistaa kansalais-vaikuttamisen ja poliittisen osallistumisen, kuten esimerkiksi äänestämisen.

6. mahdollistaa tiedonhan-kinnan ja oppimisen. Pystyt lukemaan valistuskylttejä ja -mainoksia esimerkiksi Aidsista tai Ebolasta.

7. vähentää sairauksia perheis-sä, kun vanhemmat osaavat lukea etikettien viimeiset käyttöpäivä-määrät ja pystyvät hankkimaan tietoa sairauksien ehkäisemisestä sekä hygieniasta.

8. luo koulutusta. Voit auttaa lastasi läksyjenteossa. Laitat todennäköisemmin lapsesi kou-luun ja kannustat häntä käymään koulua.

9. parantaa itsetuntoa . Koet itsesi tärkeäsi. Pystyt paremmin puolustamaan itsesi ja lastesi oikeuksia.

10. takaa rauhan . Lukutaito mahdollistaa työllistymisen ja köyhyyden kierteen katkeamisen ja vie pohjaa sodan syiltä. Luku-taito auttaa puolustamaan myös omia oikeuksia, mikä torjuu korruptiota.

Kymmenen syytä osata lukea

Vaasan lyseon lukion ja Vasa gymna-siumin Sierra Leone -projektin opis-kelijat keräsivät yhteistyössä Suomen Pakolaisavun kanssa vaasalaisilta yrityksiltä ja yksityisiltä lahjoittajilta rahaa kymmenelle sierraleonelaiselle nuorelle ammattiopintojen suorittami-seen ja oman yrityksen perusta-

miseen. Keväällä 2014 vaasalaiset lukiolaiset matkustivat Sierra Leoneen tutustumaan Suomen Pakolais-avun työhön. Matkan aikana nuoret tutustuivat aikuisille suunnattuun lukutaitokoulutukseen ja nuorten ammattikoulutukseen sekä vierailivat nuorten perustamissa yrityksissä.

Lisätietoa Sierra Leone -projektista löytyy hankkeen blogista. Opettajat voivat hyödyntää tätä kansainvälisen lukutaitopäivän teemasivua opetuk-sessaan. Suomen Pakolaisavun ja Sa-nomalehtien liiton lukutaito-teemaan tekemiä tehtäviä ja opetusvinkkejä on Pakolaisavun verkkosivuilla.

Vaasalaiset nuoret valloittivat Sierra Leonen

Hanna K. Lahai (keskellä) suorittaa työharjoittelunsa autokorjaamossa. – Ennen koulutusta minulla ei ollut mitään mahdollisuuksia päästä elämässä eteenpäin, pohtii Hanna K. Lahai. – Nyt tiedän, että pärjään. Aion erottautua hyvällä asiakaspalvelulla ja laadukkaalla työllä. KUVA: JULIA LINDE

Mammy Kanneh viihtyy töissä, koska sillä hän saa elätettyä itsensä ja vuoden ikäisen tyt-tärensä. KUVA: SANNI MAJAMAA

Aikuisten lukutaitoryhmä Sierra Leonessa. Mukana on sekä miehiä että naisia. KUVA: JULIA LINDE

Aids-valistuskyltti Sierra Leonesta Bosta. KUVA: MIKA JOKIAHO

KOLUmnI

MIIKA KAUNISMÄKIKirjoittaja on lukiolainen

Tuskin maailmassa on ainut-takaan ihmistä, joka kokisi ky-vyn lukea tai laskea turhaksi. Niiden myötä elämä hahmottuu selkeämmin. Omiin asioihin voi vaikuttaa, kun ymmärtää kart-taa, kelloa ja tienvarsikylttejä sekä saa apua, kun osaa lukea jonotuslapun numeroita.

KOmmenTTI

SANNI MAJAMAAKirjoittaja on lukiolainen

Sodan aikana sissit hyökkäsivät kyläämme ja jouduimme pakenemaan. Paetessamme jouduimme erilleen vanhemmistamme ja löysimme toisemme vasta yli kymmenen vuoden päästä. Abdul K. T. Konneh

Lisätietoa projektista ja hankkeen vaiheista: https://sierraleoneprojekti.wordpress.com/Sanni Majamaan matkaraportaasi Sierra Leone matkasta löytyy FUUSIOsta: http://fuusio.vaasa.fi/unesco-koulu/257-sierra-leonessa-ei-hymyiltae-ja-kyyneliltae-vaeltytty

68

Pohjanmaan Maanpuolustuskillan kirjoituskilpailu

Pohjanmaan Maanpuolustuskilta järjesti syksyllä 2014 Jr 61 Perinneyhdistyksen nimeä kantavan kirjoituskilpailun, joka oli suunnattu kaikille Vaasan lukioiden opiskelijoille sekä Vaasan ja Mustasaaren yläkoulujen ylimpien luokkien oppilaille. Lukio-sarjassa palkittiin parhaana kirjoituksena Vasa gymnasiumin Nanna Heinon teksti Hur börjar ett krig? Lisäksi Vaasan lyseon lukion opiskelijan Jere Hasusen teksti Sota vailla loppua palkittiin lukiosarjan erinomaisena kirjoituksena. Erinomaisena kir-joituksena palkittiin myös Vasa övnigskolanin IB-linjalla opiskelevan Johan Blomfeldtin teksti Krigsspel och hur de påverkar ens syn på krig. Palkinnot jaettiin Pohjanmaan Maanpuolustuskillan Tammisunnuntain arvokkaassa juhlassa, joka oli Vaasan kaupungintalon juhlasalissa 25.1.2015.

Puheviestintätaitojen päättökoe

Vuoden 2015 abiturientit saivat osallistua valtakunnalliseen puheviestintätaitojen päättökokeeseen, joka järjestettiin 21.1.2015. Tämän Opetushallituksen laatiman kokeen suorittivat Salla Niemi ja Sami Hasunen. Kokeen järjestivät ja suori-tukset arvioivat äidinkielenopettajat Helena Ingo ja Arja Kujanpää.

AKu

Sota vailla loppuaKaukaisuudesta kantautuu tykistötulen kumu. Taivaanrannassa näkyvät välähdykset morsettavat saapuvan kuoleman vies-

tiä. Hetken päästä kuuluu kranaatin vihellys ilman halki. Räjähdystä ei ehdi kuulemaan paineaallon rikkoessa tärykalvot ja paiskatessa ruumiin juoksuhaudan reunaa vasten. Lopulta pimeys valtaa mielen.

Sota on ihmiskunnan keksinnöistä raaimpia ja vanhimpia, ja syyt sodan aloittamiseen mitä monimuotoisimpia. Milloin viereisen kylän miehet tapetaan lehmän varastamisen takia. Milloin ihmisiä tapetaan heidän rukoiltuaan erinimistä jumalaa. Armeijat vyöryvät toisiaan kohden huutaen Jeesus Kristusta tai Allah akbaria. Milloin teurastetaan vallan, kunnian tai jopa rakkauden tähden. Taistellaan loukatun kuninkaan kunnian puolesta. Taistelua toisia ihmisiä vastaan, ihmisiä joilla on täysin samanlaiset motiivit omassa järjettömässä taistelussaan. Taistelua ei käydä armeijoita, kasvottomia massoja vastaan. Vaan isiä, veljiä, poikia, äitejä, sisaria ja tyttäriä vastaan. Sodassa kuolevia ihmisiä vastaan, joiden ainoa toive olisi elää ja nähdä rakkaan-sa vielä kerran. Viettää joulua vielä kerran heidän kanssaan. Ihmisiä, joiden taistelu ei ole kuninkaan tai kunnian puolesta, vaan oman kodin puolesta. Sen puolesta, että heidän perheensä saisivat nähdä seuraavan aamunkoiton, jota kaatuneitten veri punertaa.

Sotiminen ei lopu koskaan. Sota on alati muuttuva ja kehittyvä. Sota on kuin tarujen ja myyttien hirviömäinen hydra. Kuten tämä monipäinen hirviö, joka kasvatti kaksi uutta päätä yhden katkaistun tilalle, sotakin kehittää uusia keinoja ja syitä teurastukselle, jos yksi keino evätään. Sota on aina kehittynyt. Aina miehistä keihäineen, linnojen piirityskoneista, sotilasri-vistöihin kivääreineen ja käskyyn ”Lataa! Tähtää! Ammu!” asti. Sodassa on nähty itsemurhapommittajia, liekinheittimiä ja siviilejä uhreinaan käyttäviä terroristeja. Uudet kauheudet odottavat käyttöönottoa. Lopulta jäljellä on enää kirkas välähdys ja sienipilven heittämä valtaisa varjo palanutta maankamaraa vasten, jota täplittävät hiiltyneet möykyt: ihmiskunnan viimeisten jäsenten surkeat ruumiit.

Emme pohdi sotaa käydessämme, kuinka arvokas on ihmishenki. Kuinka paljon maksaa vastasyntynyttä lasta sylissään pitävän äidin onni? Kuinka paljon maksaa ylpeän isoisän hymy isoisän katsellessa pihamaalla leikkiviä lapsenlapsiaan? Kuinka paljon maksaa nuorten rakastavaisten ensisuudelma, kun nuoret painautuvat toisiaan vasten kuutamoisena yönä? Liipaisimen painalluksen verranko, kun rynnäkkökivääri lähettää tappavan luodin kohti äidin onnea? Tykistön kranaatin verranko sen osuessa pihamaalle sammuttaen isoisän hymyn? Miljoonan dollarin ohjuksen verranko sen lähtiessä hävittäjästä kohti rakasta-vaisten ensimmäistä ja viimeistä suudelmaa? Kaikkein arvokkaimmat asiat maailmassa tuhotaan maallisilla teoilla arvottomien ideologioiden, aatteiden ja ahneuden takia.

Loppujen lopuksi, ketä vastaan me sodimme? Loputtomat ruumiskasat mätänevät ihmiskunnan vanavedessä läpi histo-rian, kun ihmiskunta tappaa… ihmiskuntaa. Miljoonat ja taas miljoonat ihmiset kuolevat ideologian ja kansallisten rajojen illuusion tähden. He kuolevat, koska ihmiskunta ei ole yhtenäinen. Ei ole aatetta, joka yhdistäisi kaikki kansat ja kokoaisi ih-miskunnan yhden yhteisen suvaitsevaisuuden ja ystävyyden viirin alle. Silti ihmiskunta käsitteenä kattaa kaikki ihmiset, kaikki uskonnot ja kaikki valtiot. Se ei erottele värin, rodun, uskonnon, iän, sukupuolen tai seksuaalisen suuntauksen perusteella. Silti ihmiskunta teurastaa itseään juuri näiden symbolisten arvojen ja mitäänsanomattomien arvottomien kosmeettisien puo-lien takia. Niin kauan, kun ihmiskunta on hajanainen ja vailla yhteistä päämäärää tai yhdistävää tekijää, joudumme sotimaan sotaamme vailla loppua.

Jere Hasunen

Jere Hasusen kirjoitus Pohjanmaan Maanpuolustuskillan kirjoituskilpailussa

Kirjoituskilpailuja ja osallistumisia

69

Ei viidessä päivässä ehdi saavuttaa täydellistä kielitaitoa – eikä se on-

neksi ole kansainvälisten projektien päällimmäinen tarkoituskaan. Maail-mankansalaisena maailmalle -kurssin lisäksi ystävyyskouluvaihtoon osallis-tuvat saavat paljon muutakin: he op-pivat tuntemaan vierasta kulttuuria, näkemään jokapäiväistä elämää oppi-kirjatekstien takana, havaitsemaan ja ymmärtämään kulttuurienvälisiä eroja, tulemaan toimeen uusissa tilanteissa ja uusien ihmisten kanssa – kenties jopa vieraalla kielellä. Sen lisäksi, jos hyvin käy, opiskelija oppii myös jotakin uut-ta omasta itsestään ja omasta tavastaan nähdä ja käsitellä asioita.

Kiel on Vaasan ystävyyskaupunki ja Kielin Humboldt-Schule on Vaasan lyseon lukion ystävyyskoulu, jonka kanssa on tehty opiskelijavaihtoa jo vuodesta 1993. Lähes vuosittain jouk-ko lyskalaisia on lähtenyt käymään vieraisilla Kielissä, ja kieliläiset ovat yhtä ahkerasti vierailleet Vaasassa tu-tustumassa suomalaiseen kouluun ja elämänmenoon.

Kiitos Yhteiskouluyhdistyksen myön-tämän matka-avustuksen, saatoimme toteuttaa ystävyyskouluvierailun myös kuluneena lukuvuonna. Tänä keväänä opiskelijavaihtoon osallistui 10 Vaasan lyseon lukion opiskelijaa. Näistä 9 oli junioreita ja yksi seniori; 9 tytön mat-kaan uskaltautui yksi rohkea junnupoi-ka. Saksan kielen taito ei ole vaihtoon osallistumisen edellytys, mutta tällä kertaa kaikki osallistujat olivat B2- ja B3-saksan lukijoita, joista osa pääsi ensimmäistä kertaa eläissään kokeile-maan saksan kielen taitojaan käytän-nössä. Matka-ajankohdaksi valikoitui huhtikuun kolmas viikko: matkalle

lähdettiin 21.4. ja takaisin kotikonnuil-le palattiin 25.4. Viiden päivän vierai-lun ajan opiskelijat (ja mukana ollut opettaja) asuivat saksalaisissa isäntä-perheissä ja pääsivät näin näkemään saksalaisperheiden arkirutiineja ja to-teamaan, ettei saksalais- ja suomalais-nuorten elämä loppujen lopuksi niin paljoa eroa toisistaan.

Meille oli järjestetty vierailun ajaksi monenlaista ohjelmaa: Osallistuimme isäntiemme ja emäntiemme kanssa kahtena päivänä normaaleille oppi-tunneille, kävimme yhdessä syömäs-sä, pelasimme pelejä, tutustuimme Kieliin ja sen nähtävyyksiin kaupunki-kiertoajelulla, matkustimme yhdessä Hampuriin ja vietimme muutenkin kaiken liikenevän ajan yhdessä vaih-toon osallistuvien kieliläisnuorten kans sa. Isäntämme olivat kovasti ylpei-tä saadessaan esitellä meille kaunista merenrantakaupunkiaan ja etenkin kaikkea sitä, mitä siellä on mahdollista harrastaa: matkasimme kahteen ottee-seen lautalla, kävimme kävelemässä hiekkarannalla (jotkut kävivät heittä-mässä talviturkin hyisessä meressä!) ja näimme purjehtijoita ja leijalautailijoi-ta, joita on siis todistetusti muuallakin kuin Panorama Deutsch -oppikirjasar-jassa. Onneksi säät suosivat meitä: ko-ko vierailun ajan sää oli aurinkoinen ja elohopea lämpömittarissa lähenteli 20 astetta.

Näin opettajan näkökulmasta oli erinomaisen hyödyllistä, että lyskalai-set pääsivät seuraamaan saksalaislukio-laisten koulunkäyntiä lähietäisyydeltä. Vaikka aivan kaikkea ei näytelmäana-lyysistä tai ilmastonmuutosesitelmästä olisi ymmärtänytkään, jo pelkästään oppituntien havainnointi varmasti pis-

ti nuoret ajattelemaan erilaisten käy-tänteiden merkitystä. Koulumme ovat melkein saman kokoisia (Humboldt-Schulessa on noin 60 opettajaa ja 700 opiskelijaa, joista nuorimmat, 5.-luok-kalaiset, ovat 11-vuotiaita ja vanhim-mat 19–20-vuotiaita), mutta monet asiat ovat meillä aivan eri lailla kuin Saksassa. Varsinkin saksalaisopiskeli-joiden tuntiaktiivisuus ja motivaatio herättivät opiskelijoissamme ihmetys-tä. Erilaista oli myös se, että koulussa ei käytetty juurikaan sähköisiä apuvä-lineitä: luokissa oli toki uudet laitteet, mutta silti niiden sijasta liitutaulu ja piirtoheitin olivat ahkerassa käytössä. Tietokoneita, älypuhelimia sen enem-pää kuin muitakaan mobiililaitteita ei opiskelijoilla näkynyt. 45 minuutin op-pitunneilla keskityttiin olennaiseen.

Opimme matkalla monenlaista tulevaisuudenkin kannalta enemmän ja vähemmän hyödyllistä: Liikenne-merkit ovat eri värisiä kuin meillä. Saksassa opettajia todellakin edelleen teititellään. Uimarannalle ei voi noin vain lompsia tarkistamatta, onko sinne pääsymaksu. Wc-kopissa ei kannata hätääntyä, jos ovi ei aukea – Saksas-sa ovet usein aukeavat sisäänpäin. Ja kuten Lyskan tytöt riemuiten totesivat: Milka-suklaavalikoima on Saksassa huomattavasti vaasalaisten ruokakaup-pojen valikoimaa laajempi.

Lyskalaiset pitivät Kielin-vaihdosta matkapäiväkirjaa, joka on luettavissa koulumme verkkolehden FUUSIOn sivuilla osoitteessa http://fuusio.vaasa.fi. Sivuilla on myös paljon matkakuvia. Kannattaa käydä katsomassa ja luke-massa!

Teksti: Tiina KankkonenKuva: Christine Bethke

Ystävyyskouluvierailu Kieliinon paljon enemmän kuin pidennetty saksantunti

70

Tämän pilottikurssin tarkoitukse-na oli antaa opiskelijoille käsitys

Vaasan energiaklusterista ja alan työ-paikoista sekä innostaa opiskelemaan energiatekniikkaa, jonka osaajista on pulaa Vaasan seudulla. Kuten ni-mestäkin voi päätellä, haluttiin myös rohkaista opiskelijoita kaksikieliseen opetukseen ja mahdollisesti tulevaa työhön energiaklusterissa.

Osallistujia oli Lyskalta, VG:lta ja Övikseltä. Kurssin suunnittelivat fysii-kan opettajat Inkeri Hyvärinen Lyskal-ta ja Kenneth Åberg VG:lta. Kyseessä oli siis kaksikielinen energiatekniikan kurssi, jossa tehtiin yhteistyötä myös VAMK:n (Vaasan ammattikorkeakoulu) ja teknologiakeskus Merinovan kanssa.

Kurssi alkoi EnergyWeek-tapahtu-malla maaliskuussa, jaksossa 4. Silloin kävimme kaupungintalolla kuuntele-massa englanninkielisen luennon tuu-livoiman käytöstä ja tutustuimme yri-tysten standeihin.

Samalla viikolla oppilaat tutustui-vat Lyskalla suomeksi ja VG:llä ruot-

Energiatekniikka – Energiteknikkeväällä 2015

siksi Vaasan energia-alan yrityksiin ja energialähettilään toimintaan ja teki-vät CV:n. Parhaan CV:n tehnyt sai pal-kinnoksi pääsyn päiväksi yritysjohtajaa ”varjostamaan”: JobShadow. Lyskalta varjostajaksi VEO:lle valittiin Niko Yli-Kuivila. Valinnan teki aluepäällik-kö Inger Aaltonen (YES-Pohjanmaa). JobShadow-päivän päätös tapahtui Pohjalaisen Monitorilla, jossa keskus-teltiin koulujen ja yritysten yhteistyös-tä jatkossa ja jaettiin diplomit. Kurssin opettajatkin pääsivät keskustelemaan yritysalan varjostettujen johtajien kans-sa.

Huhtikuussa eli 5. jaksossa kurssi jatkui VG:n tiloissa, oppitunnit olivat ruotsinkielisiä Kenneth Åbergin laati-mia, Inkeri Hyvärinen toimi suomen-kielisenä apuopettajana. Kurssilla kä-siteltiin energiaa ja tehoa ja erilaisia energiatuotantomuotoja. Oppilaat te-kivät ryhmissä raportin valitsemastaan uusiutuvan energian tuotannosta. Ra-portit sai tehdä omalla äidinkielellään.

JobShadow-päivään liittyen myös

koko ryhmä sai palkinnoksi yritysvie-railun VEO:lle 24.4.

Huhtikuussa alkoivat myös ener-gian tuotantoon liittyvät laboroinnit VAMK:lla eli Vaasan Ammattikorkea-koululla suomeksi. Laborointeja oli yh-teensä neljä kertaa.

Tämä kurssi kiinnosti Vaasan yli-opiston ruotsinkielen professoria Nina Pilkettä kielen käytön kannalta, ja hän kävikin muutaman kerran seuraamassa oppitunteja ja oli myös VAMK:lla vide-oimassa assistenttinsa kanssa yhden kaksikielisen ryhmän työskentelyä.

Ryhmätöiden esittely oli perjantai-iltapäivällä 8.5. Kommentaattorina oli Novian Wolffintien yksikön johtaja Jo-nas Waller (Novia on Vaasan ruotsin-kielinen ammattikorkeakoulu), ja Inke-ri kommentoi suomeksi opiskelijoiden esityksiä.

Inkeri Hyvärinen

71

Palasin helmikuussa Lyskaan ja löysin luokastani opiskeli-joita, jotka ovat mieluummin kännyköillään kuin seuraa-

vat opetusta. Tunneillani on nyt tällaista:

• opettaja joutuu jatkuvasti toistamaan ohjeita, koska opiskelija ei ole “kuullut” niitä

• kännyköillä roikkuminen aiheuttaa järjestyshäiriöitä, sillä dataa täytyy jakaa kaverin kanssa

• opetusryhmien opiskelumotivaation sekä yhteishen-gen ja luottamuksellisen ilmapiirin kehittyminen näivettyvät, koska oppitunneilla ei olla enää yhdessä. Näkyy tuntiaktiivi-suuden romahtamisena ja opetusmetodien kirjon kaventu-misena.

• opettajan ammatti-identiteetti on jatkuvasti koetuk-sella, sillä kännyköillä viihtyvät opiskelijat viestivät nonver-baalisti: “Ei kiinnosta.”

• moraali löystyy: samat opiskelijat, jotka roikkuvat tun-neilla netissä, ottavat muitakin erivapauksia koulunkäyntiin: myöhästelevät ja ovat luvatta poissa tunneilta, jättävät tehtä-viä tekemättä

• oppimistulokset heikkenevät ja opiskelijat alisuoriutu-vat – todennäköisesti myös yo-kirjoituksissa

Oppitunnilla – ja koukussa?Joukko opiskelijoita ja opettajia kommentoi kännyköiden

käyttämistä oppitunneilla näin:• “Kännykät vievät oppilailta oppimismahdollisuuden

tunneilla heti, kun niihin sortuu koskemaan. Monet sortuvat. Myös minä.” Nimim. Tattimaan prinssi

• “Jos opiskelija tietoisesti käyttää tuntinsa mieluummin kännykän näpertämiseen kuin opetukseen keskittymiseen, on se mielestäni ihan okei.” Nimim. @lukiolainen

• “Tulevaisuuden visio: Kaikilla oppilailla on käytettä-vissä nettiin pääsevä kännykkä / laite, jota voitaisiin käyttää opetuksen ohessa. Sen käyttö tapahtuu ainoastaan, kun opettaja sallii sen.” Nimim. KL

• “Kännykät ovat pilanneet koulunkäyntini. Tiedostan asian mutta en osaa tehdä sille mitään.” T. Itä-Melaniemen tiikeri

• “Minusta tuntuu, etteivät opiskelijat saa sitä kaikkea oppitunneilta, mitä voisivat oppia. He tuhoavat omia jatko-opintojaan, kun eivät ole henkisesti läsnä.” Nimim. Zombie ope

Mervi Potka

Kirjallisuuskurssilaiset koollaÄidinkielenopettaja Ville Hujasen ohjaaman kirjallisuuskurssin opiskelijat kokoontuivat lukuvuoden viimeiseen tapaami-

seen. Luvassa oli teetä ja sympatiaa ja herkuteltiin kevyillä kevätkirjoilla.

72

In memoriam Marianne Svanbäck

Marianne Svanbäck

Lyseon opintosihteeri Marianne Svanbäck kuoli 27.1.2015. Hän toimi Vaasan yhteiskoulun lukion osa-aikaisena kanslistina vuodes-ta 1983 ja oli samaan aikaan Opetusvirastossa toimistovirkailijana vuosina 1984 ja 1985. Vuoden 1985 jälkeen Marianne Svanbäck jatkoi Yhteiskoulun lukion kanslistina ja sitten Kirkkopuistikon luki-on kanslistina. Lukioiden yhdistyttyä Vaasan yhteislukioksi Svanbäck teki työtään Kirkkopuistikon kiinteistössä ja sittemmin taas Vaasan yhteislukion ja Vaasan lyseon lukion yhdistyttyä jatkoi työtään yh-distyneen lukion opintosihteerinä kuolemaansa saakka.

AKu

Eduskuntavaalien äänestystä harjoiteltiin Vaasan lyseon lukiossa keskiviikkona 8.4. Alle 18-vuotiaat saivat ää-

nestää Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry:n Nuoriso-vaaleissa. Valtakunnalliset ja vaalipiirien tulokset julkistet-tiin ennen varsinaisia kevään eduskuntavaaleja. Lyseolla opiskelijakunnan hallituksen jäsenet olivat vaalitoimitsijoi-na, kuvassa Iren Ranjkesh.

VHu

Vaalit

73

Kanslia tiedottaaLukuvuosi 2014–2015

Lukiokoulutuksen neuvottelukunta

Oppilaskunnan hallitus

Vaasan lyseon lukion vaiheitaVaasan lyseon vaiheita 1880 Vaasan suomalainen poikalyseo aloitti toimintansa Etelä-Pohjanmaan ensimmäisenä suomenkielisenä oppikouluna osoitteessa Kirkkopuistikko 27 eli nykyisen Kirkkopuistikon toimipisteemme paikalla. Koulu toimi ensimmäisinä vuosina myös osoitteissa Koulukatu 20 ja Kauppapuistikko 9. 1898 Nykyinen koulurakennus Vaasanpuistikko 8:ssa valmistui (arkkitehtina J. Ahrenberg). 1940 Lisärakennus valmistui (arkkitehtina A. Ortela). 1973 Lyseosta tuli Vaasanpuistikon yhteislyseo. Kouluun perustettiin iltalinja. 1975 Peruskoulu-uudistus: keskikouluosasta muodostettiin Vaasanpuistikon yläaste, lukiosta Vaasan lyseon lukio ja iltalinjasta Vaasan lyseon lukion iltalinja. 1990 Vaasanpuistikon yläaste muutti Vanhaan Vaasaan (Variskan koulu). 1994 Onkilahden lukio (perustettu 1957 Onkilahden keskikouluksi, vuodesta 1962 Onkilahden yhteiskoulu) liitettiin Vaasan lyseon lukioon. Iltalinjan nimeksi tuli Vaasan lyseon lukion aikuislinja. Myös Vaasan yhteiskoulun lukio ja Kirkkopuistikon lukio yhdistettiin, nimeksi Vaasan yhteislukio.

Vekara Timo, puheenjohtajaAikkola Riitta

Höglund BirgittaMäntymaa Jukka

Pohjala LasseRintamäki KariRögärd Ing-Britt

Wallin Jens

Santeri Sinkkonen 13B, puheenjohtajaJaber McBreen 12G, varapuheenjohtaja

Petra Rothovius 14C, sihteeriSami Hasunen 12FMartta Heikkilä 14BAnni Kalliomaa 13EElisa Korpela 14C

Kalle Kumpula 12AEmma Lawast 12 H

Sara Lintala 13EIren Ranjkesh 14F

Emma Rantamäki 13 DEssi Tuomikoski 12AElli Uusi-Kokko 13AMaria Varonen 13iOskari Välimäki 13J

74

1995 Lyseorakennuksen saneerauksen ajaksi päivälukio oli sijoitettuna Onkilahden yläasteen ja Opistotalon tiloihin, ja ai-kuislinja toimi Yhteislukiossa. 1996 Lyseorakennuksen saneeraus (arkkitehtina A. Schütz) valmistui.1.1.2006 Vaasan lyseon lukio ja Vaasan yhteislukio yhdistyivät Vaasan lyseon lukioksi.Koulun nimiä vuosien saatossa:Vaasan Suomenkielinen Yksityislyseo 1880–1882, Vaasan Suomalainen Lyseo 1882–1886, Vaasan Yksityislyseo ja Alkeis-koulu 1884–1892, Vaasan Reaalilyseo 1892–1914, Vaasan Suomalainen Lyseo 1914–1950, Vaasan Lyseo 1950–1973, Vaa-sanpuistikon yhteislyseo 1973–1975, Vaasan lyseon lukio 1975–, (Vaasanpuistikon yläaste 1975–90), (Vaasan lyseon lukion ilta/aikuislinja 1975– ) Rehtorit

Eliel Levón 1880–1920, Edvard Hammarstöm 1920–1927, Frans Vihtori Saukko 1927–1928, Karl Gunnar Tuominen 1928–1943, Ilmari Vainio 1943–1959, Unto Ahjopalo 1959–1960, Olavi Niemi 1960–1974, Matti Ylipoti 1974–1994, Tarja Martimo (yläaste) 1975–1990 (jolloin yläaste muutti Vanhaan Vaa-saan), Markku Rintanen 1994–2005, Kari Kukkohovi 2005–2015, Jaakko Perttu 2015–

Onkilahden yhteiskoulun vaiheita

Kirkkopuistikko 1:ssä 1957–1961, Myllykatu 2–6:ssa 1961–1999Päärakennus 1961, arkkitehti Osmo SipariEnsimmäinen lisärakennus 1964, toinen lisärakennus 1971Koulun nimet: Vaasan keskikoulu 1957–60, Onkilahden yhteiskoulu 1960–75, Onkilahden lukio 1975–94, Onkilahden yläaste 1975–99, Vaasan lyseon lukio ja Onkilahden lukio yhdistyivät Vaasan lyseon lukioksi 1994, Vuorikadun yläaste ja Onkilahden yläaste yhdistyivät Vöyrinkaupungin kouluksi 1999.

Rehtorit

Liisa Palomäki 1957–59, Kauko Kultalahti 1959–90, Markku Rintanen 1990–94, Jorma Löytymäki (yläaste) 1975–77, Arja Lindholm (yläaste) 1977–97, Paula Hauru (yläaste) 1997–99

Vaasan tyttölyseon vaiheita

Cannelin talossa Rastuvankatu 14 1891–1893, Koulukatu 2:ssa 1893–1895Kirkkopuistikko 21:ssä 1895–1898, Koulukatu 20:ssä 1898–1909Arkkitehti A.W. Stenforsin piirtämä koulutalo valmistui, Kirkkopuistikko 27 1909–Lisärakennus valmistui 1959.Koulun nimet: Vaasan suomalainen tyttökoulu 1891–1951, Vaasan tyttölyseo 1951–1971, Vaasan yhteislyseo 1971–1975, Kirkkopuistikon yläaste ja lukio 1975–1994, Vaasan yhteiskoulun lukio ja Kirkkopuistikon lukio yhdistyivät Vaasan yhteislu-kioksi 1994–2005.

Rehtorit

Naemi Ingman 1891–1927, Impi Koskimies 1927–1945, Hellä Saarelma 1945–1954, Väinö Suominen 1954–1962,Tauno Kuusimäki 1962–1979, Kaija Strandström 1975–1994 (yläaste), Matti Ylipoti 1979–1980,Matti Panula-Ontto 1980–95, Pentti Rossi 1994–96, Antti Ylimäki 1996–2001, Kari Kukkohovi 2001–2005

Vaasan yhteiskoulun vaiheita

Koulukatu 20:ssä 1923–28Oma rakennus valmistui, Kirkkopuistikko 33 1928–.Lisärakennukset 1960 ja 1970Yksityisenä oppikouluna 1923–1970, Vaasan yhteiskoulun lukio ja yläaste 1970–1994, Vaasan yhteislukio 1994–2005

Rehtorit

J. Fr. Antola 1923–59, Timo Larjontie 1959–64, Ensio Järvinen 1964–73, Pentti Rossi 1973–1994,Juhani Lehtonen (yläaste) 1975–1994

75

Opettajat ja muu henkilökunta

SAo Ahola Satu, lehtori, matematiikka, kemiaKAk Ala-Kaukola Katriina, lehtori, biologia, maantiedeABo Borén Anu, lehtori, ruotsi, venäjäMEk Eklund Mathias, lehtori, liikunta, terveystietoRFa Faezi Roberto, tuntiopettaja, italiaSHa Hairedin Sainur, lehtori, ruotsi, opinto-ohjausVHu Hujanen Ville, tuntiopettaja, äidinkieli, historiaIHy Hyvärinen Inkeri, lehtori, fysiikkaHIn Ingo Helena, lehtori, äidinkieliMJo Jokiaho Mika, lehtori, historia, filosofia, yhteiskuntaoppi, yrittäjyyskasvatusHJu Juupaluoma Helena, lehtori, englantiJJu Juupaluoma Jarmo, lehtori, englantiTKa Kankkonen Tiina, tuntiopettaja, äidinkieli, saksaVKa Karhu Veli, tuntiopettaja, matematiikka MKa Karjala Maija, lehtori, opinto-ohjausEKa Katajamäki Eija, lehtori, biologia, maantiedePKe Keltto Paula, tuntiopettaja, englantiTKe Kervinen Tuomas, tuntiopettaja, äidinkieli 5.2.2015 saakkaHKo Koskinen Heli, lehtori, ruotsiLKu Kujanen Lasse, tuntiopettaja, uskonto, matematiikkaAKu Kujanpää Arja, lehtori, äidinkieliKKu Kukkohovi Kari, rehtori 31.3.2015 saakkaKLm Lemmetty Kasperi, lehtori, matematiikka, fysiikkaHLi Lindqvist Hannu, lehtori, opinto-ohjausSLi Linna Sanna, lehtori, ruotsiSLu Lundström Susanna, tuntiopettaja, historia, yhteiskuntaoppi 11.3.2015 saakkaJMi Mikola Jari, lehtori, biologia, maantiedeEMy Mykkänen Elina, lehtori, englantiJMy Mylläri Jaana, lehtori, biologia, maantiedeKMä Mäkinen Kari, lehtori, fysiikka, tietotekniikkaMMä Mäkitalo Marita, lehtori, matematiikkaVNe Neste Vesa, apulaisrehtori, opinto-ohjausMNy Nybäck Mikael, lehtori, historia, filosofia, yhteiskuntaoppiTNy Nygård Tiina, tuntiopettaja, uskontoJOj Ojalainen Jari, lehtori, musiikkiHPe Perhiö Hanna, lehtori, englantiJPe Perttu Jaakko, rehtori 1.4.2015 alkaenMPo Potka Mervi, lehtori, äidinkieliSPu Puikkonen Saija, tuntiopettaja, historia, et, yhteiskuntaoppiHPu Puronvarsi Helena, lehtori, psykologiaRPM Pääjärvi-Myllyaho Riitta, lehtori, liikunta, terveystietoJPR Rauhala Juha-Pekka, apulaisrehtori, historiaJRy Ryytty Jorma, lehtori, englantiKSh Saharinen Karoliina, lehtori, uskontoMSa Saikkonen Marjatta, lehtori, opinto-ohjausKSa Sandvik Kati, lehtori, liikunta, terveystietoRSC Seppä-Cascarino Riitta, lehtori, ranska, espanja RSe Seppänen Raija, tuntiopettaja, ruotsi HSi Sivonen Heikki, lehtori, matematiikkaKTu Tuhkanen Kaisa, tuntiopettaja, ruotsiJTo Tuomisto Juha, lehtori, matematiikka, fysiikkaAUl Ulvinen Arja, lehtori, matematiikka, kemia, fysiikkaUVa Vapola Ulla, lehtori, kuvataideEVi Viitanen Elsi, lehtori, äidinkieli ja kirjallisuus, ilmaisutaitoMVi Vilenius Maarit, lehtori, psykologiaMZa Zamora Pelegrin Martha, tuntiopettaja, espanjaHÖM Öhman-Mäki Hilkka, lehtori, matematiikka

Opintosihteerit: Hahto Seija Kerrman Katri Salo Minna Svanbäck Marianne † 27.1.15

Kiinteistönhoitaja: Ruuhinen Heikki

Siivoojat: Lulic Delva Nurmilahti Helen Pada Helena Riipi Pauliina Sandelin Marja-Leena

Keittiöhenkilökunta: Ala-Aho Maija-Liisa 5.9.14 saakka Lahti Helena Makkonen Tarja Pastuhov Ritva Sillanpää Tiina Hietanen Carita 5.1.15 saakka Vihanto Minna 7.1.15 alkaen

Terveydenhoitaja: Hämäläinen Päivi Hannuksela Helena

Koulukuraattori: Ramsila Anu

Erityisopettaja: Rämäkkö Jouni

Psykologi: Ek-Lönnqvist Annika 16.12.14 saakka Kero Hanna 17.12.14 alkaen

Tietohallintoasiantuntija: Linna Janne

76

Opiskelijaluettelot 2014–201514A Ryhmänohjaaja Inkeri Hyvärinen

Assila IlonaAurala OskariHaavisto KasseHakala SofiaHatunen LauriHintikainen JereJoutsi JanicaJunnola VeeraKantola MatiasKiiskilä IisaKonttas LoviisaKorkeamäki OskariKortesniemi EnniLahtinen PipsaMäki OskariMäki-Lohiluoma MikkoOjala JoniPeltokorpi EemuPeltola ElsaPhillips SophiaPihlajasaari JoelPuska AnniinaRothovius RoopeSaari EmmaSalmela NooraSaukkoranta OlliSiljamäki JuriSuistala EllaTuominen SakariWolff MarkusÄmmälä Iivo

14B Ryhmänohjaaja Mika Jokiaho

Aho EeroArola HenriBehr JanitaHagelberg NicoHeikkilä MarttaHietala SarianneHölsö SonjaKankaanpää MaijaKivioja SallaKoivisto MiisaKoivunen KiaLaaksoharju RebeccaLepistö ErikaLinjamäki MarkusMuhonen AnniMäenpää AatuOhra-aho SonjaPaasiviita IirisPalola Matias

Pape AnnaPeräsalo AleksiRantala JustusRönning JohannaSalokorpi AnnaSarivuo AnetteSillanpää SanniStarck ValtteriSuikkanen EmmaSuoraniemi HannuVirrankoski Atte

14C RyhmänohjaajaHeli Koskinen

Airaksinen AnniAukee HenriForsman EelisHalla-aho MarkusHannula MillaHuhta JosefiinaIskala JarkkoJärvensivu LauraJärvimäki HennaJärvinen MirellaKaatikko ValtteriKangasluoma WilmaKorhonen EemilKorpela ElisaKossila IidaKärkkäinen EllaLaitila ElmeriLinsa MelissaLintamo AnniNiinistö AnnaNåhls NeeaPajari EmmiPesonen ElliPiironen InkaPulkkinen KaroliinaPuskala NicoRajala RoosaRothovius PetraSavolainen JesperSutinen ReettaTeittinen LiisaTyni Suvi

14D RyhmänohjaajaSanna Linna

Aalto AinoAlanko SamuBåtman JesseDahlbo JuuliaGuya DerekHakamaa Lassi

Helin EeroHolm AleksiHukkanen TeresaHämäläinen AmandaJärvenpää NicoJärvinen MikkeJääskä RikuKalliokoski EveliinaKangasvieri EmiliaKivimäki JoonasKoski MiikkaLaukkanen EssiLehmusvirpi AnttiLimam JeminaMetsola NiklasMäkinen NooraNguyen JenniferNiemistö EmiliaNorrena ValtteriNummi VictoriinaOjajärvi JessikaPaalanen ReetuPeltonen JoonatanPerälä Miia

14E RyhmänohjaajaKati Sandvik

Ala-Lähdesmäki AnnooraAppelgren LauraBondén RoopeGranholm EmiliaHaanpää EnniHautala ArtturiJakobsson AnttoniJärvi MariellaKangas MikoKatajamäki OlliKeisala AnniKeski-Ruismäki MaijuKoivunen EmiliaKuusela IidaKuusinen SusannaMartin MillaMartin PauliinaOjala OttoPaloniemi AinoPerkkiö AadaPerälä MandiPienimäki OskuPöllänen LindaRintanen Elli-MilliRistimäki MatiasSaari EssiSelin AkseliSillanpää Sanna

Svahn SeamusVettenranta IidaViitasalo TuomoVähäkangas Verneri

Eronnut:Lahtinen Linnea, 15.8.14

14F RyhmänohjaajaKaroliina Saharinen,Tiina Nygård

Hussein NuurPaski JuliaPerälä MillaPerälä SusannaPetell RiikkaPettersson AadaPrinkkilä JeanettePriz CamillaPuuskamäki AmisaQeyt IdirisRajamäki JuliaRanjkesh IrenRantanen HennaRintamäki EmiliaRokka RikuSalmi JesseSarr AlhagieSykkö VeeraSyri JennyTalonpoika SallaTammisto SamuelTedro AntonioTiensuu ChristianTornikoski NooraTulimaa SaaraVainionpää RikuVierula SusannaViitala SanttuYli-Mäenpää Ida

Eronnut:Hakola Mira, 24.9.14

14G RyhmänohjaajaKaisa Tuhkanen

Albino EmmanuelAngalo AlzberBongu DeborahFinne EmmaHaka SonjaHannula JasmineHarju JankoHellbom MatildaHämäläinen Iines

77

Ibishi KrenareKallioinen MiraKangasmuukko ErikaKarvinen TaruKaukola EllaKhaledi KaniKolvanki JouniKuoppala NiklasLammi MeriLyyski PinjaMalassu AnnaMasanen AinoMuhonen EveliinaMäkinen Katariina, 12.8.14 alkaenMännistö NikoNouchti LeilaOmbela BabilTefilovikj ResmijaWargh Emmi, 11.12.14 alkaen

Eronnut:Laitinen Laura, 27.8.14

14H RyhmänohjaajaArja Ulvinen

Aga SamuelAndre AndresCela AlbinaForslund Robert, 20.8.14 alkaenHaarala JuliusIllikainen IdaKnuutti OskariKoukkari JoonaKuokkanen RiikkaLaaksonen KasperLaaksonen JoonasLehtimäki JosefiinaMoradi AmirMäenpää NikoNiemelä ViiviNouchti JonasNuutinen EinoOjanen JariPaananen VilmaRiipi PatriciaRiissanen AuroraRinta JoelRintala JoelSaari MarkoSaukko VilhelmiinaSyrjälä EmmiTapio EmiliaTapio JoonasValli Ville

Eronnut:Farzaneh Kari Nico, 6.3.15

13A RyhmänohjaajaMarita Mäkitalo

Aaltonen LauriByholm MatildaChaiyatha PiaHalkola JoonaHirviniemi VilleIkola ToniJulin SanteriJuntunen SädeKangas SaaraKankaanpää KatariinaKero KaisaKuitunen JarnoLiedes Veli-PetteriMarsch AtteMuhonen EmmaMykkänen RikuMäättälä SiniNieminen JuliaPohjala SusannaPutaala TatuRiihiluoma JuliaSalovaara EllaSuomela JenniTaimisto KalleTuominen SanniUusi-Kokko ElliViljamaa EemilWargelin TiitusYlipulli EeroYlönen Akseli

13B RyhmänohjaajaElsi Viitanen

Ahmadi RuinAlamylläri LauraHakamäki SofiaJärvenpää JennaJärvinen JuuliaKetonen PietariKurkela OskariLehtola VilleMattila AleksiMeidzof DaniMielty AnniinaMäkisalo JoonaMäntylä ArttuOlli AleksiPelkonen OskariPrimetta AleksiRaikio RikuRanjkesh NegarSantala SannaShahidiar NatalieSiirtola AleksiSinkkonen SanteriTolonen JohannesValtari SusannaVanhamäki IlariYuliwas Isabelle

Zavari SajadÖsterberg Veera

13C RyhmänohjaajaLasse Kujanen

Billing AleksiEngman SasuEtelämäki SailaIsomöttönen TiinaKaarto TeemuKapiainen OlliKarhunmaa VilmaKorpi SamuliKristola JaakkoKyttä JenikaKähtävä TommiLaaksoharju MikkoLähdesniemi NicoMajamaa SanniMattila JonneMyllykangas LindaMyllykoski MariMäkitalo TomiNummelin EllaPeltomäki VeeraPuska EveliinaRissanen PinjaSand KristofferSeppänen AleksiSundell EerikaThölix JonTran MaisiWesterholm Roosa-MariaWingren Oliver

13D RyhmänohjaajaRiitta Pääjärvi-Myllyaho

Blom MiljaGhanadi SalisaHaanpää VeraHautamäki MariaHeikkilä SamuliHemminki IinaIhamäki TeresaJantunen PatrikKangas Tomi-PekkaKetola PauliinaLaitila WaltteriLuukkanen JuhaMalin Aino-MariaMartin HennaMatikainen Emma-JuliaMontin SamuliOksala SannaPajakko ArturParkkari PauliinaRantamäki EmmaRaunio BenjaminRönty Riina-MaariaSalomäki LottaSilorinne Erica

Sulkakoski RoosaTaipalus ValtteriTekoniemi EllaUppgård Alina

13E RyhmänohjaajaPaula Keltto

Ahola VeeraAla-Honkola NooraAlahäivälä LeeviAndrejeff OonaAntila LauraBertell JennyBjörk AleksandraHaapanen MikaelHabibi Zarabad HäzhinHissa MiraHonkanen HermanniHonkonen EmiliaHurtig OliverKallio VilmaKalliomaa AnniKlemets IsabellaKoistinen Julia-MarieLintala SaraMylläri JennaNiemenpää SaraNurullina LiiaSilvonen AtteVirolainen Anni

Eronnut:Ashak Hanan, 12.8.14Levonen Anna-Mai, 1.3.14Mäkiniemi Jaakko, 10.3.15Palannut Saksaan:Sorg Benedikt, 5.9.14

13F RyhmänohjaajaJorma Ryytty

Ahopelto HannaAla-aho KatriFlöjt TiaFogde IdaHalmesaari NeaHartman TiinaHeikkinen NeaKabene Buhemdwa BenjaminKallio JaakkoKangas ErikaKaukonen HeidiKyntäjä ElisLaitila EmiliaLindgård ClarissaNiemi IdaNurmimäki SusannePettissalo JennaRiihiluoma MiljaSerala HelmiSinisalo Tuomas

78

Smedlund EmilSvahn LottaTeräväinen EmmaTrujillo Guedes MelissaVan den Broek AishaVirtanen SallamariWard SofiaYoshimura Kohsuke, Japanista

13G RyhmänohjaajaSaija Puikkonen

Aalto AnnikaAaltonen RasmusAbdallah MichaelBirhane MerhawiHakala-Ranta EveliinaHeikkilä ArtturiHirsimäki JuliaHuhtanen VeronicaHyytinen TiiaJekunen VeeraJussila AdaKarvonen EeroKatajisto SanteriKauppi ArttuKhaledi MahabadKhalifa RufailKorpikaija JennaKoski LottaLaakso JuliaRanto SamuliSarivuo AnillaTörmä JoonasWichachu SupalakYlinen Juuso

Eronnut:Kalliokoski Milja, 18.8.14Kallionpää Ville, 15.1.15Mylläri Emilia, 1.12.14Mäenpää Sara, 12.8.14

13H RyhmänohjaajaMikael Nybäck

Laurila AnniinaLepistö TatuLuoto SaaraMarjamäki RiaMuhonen EmiliaMurtomäki EmmiMäkelä JoelNabb OliverNuutinen IidaPakarinen HannaPerälä MinttuPopov MarekPylkkä SonjaRantala RiiaRantanen TiiaRoukus Miro

Räsänen MariSaar DanielSaarimaa ArttuSaarimäki JosefiinaSalmi Henni

Eronnut:Lyttinen Sakari, 4.8.14Peltomäki Samu, 3.3.15Rajala Sami, 4.8.14Roschier-Holmberg Inka, 12.8.14

13I RyhmänohjaajaKatriina Ala-Kaukola

Berg NeemaDolinina AlexandraHamedi NavidKoski NemoLaaksonen KristaLeppänen Siiri, 12.8.14 alkaenLindholm JosefinaMo HsumehNiemelä JanicaOmbela NairunPaloniemi MariaRautiainen Asko-Ilari, 18.8.14 alkaenRuohonen HannaSandqvist ArttuSihvonen MillaSinikallio RoosaSmigowska DariaSvahn RasmusTsakuhhin MeriliiTsatsoulis StefanoUppgård JaninaVaronen MariaVekara KatriinaVillarroel Cartes GuillermoVillarroel Cartes Monserrat

Eronnut:Tapio Netta, 11.8.14

13J RyhmänohjaajaJari Mikola

Ahonen NettaHakala MeijuHallasmaa TuuliHautala AinoHellbom NicklasJussila LauraKangasluoma AnniinaKatajamäki MilaKivilahti OonaKorkeamäki AnttiKotilainen TopiasKuula Taavetti, 12.8.14 alkaen

Kuusisto JennaLaitinen HannaLinna EllaMarttila NestoriMäki IlonaMäkkylä HennaPinta JohannesPuska TiiaRaiski SamuSuoraniemi VilleTakalo JenniVälimäki OskariYli-Kuivila Niko

Eronnut:Halonen Samuli, 11.11.14Hamran Danial, 5.8.14Kuitunen Riikka, 30.9.14Suorsa Lasse, 14.4.15

12A RyhmänohjaajaTiina Kankkonen

Ahopelto JenniAla-Aho JuusoAnttila ArttuEkström AleksiHannula RobertHyyriö AleksandraHöglund EllaJokela JennaJärvinen JimiKeskinen StiinaKiviluoma RasmusKoho TommiKoivisto KaisaKumpula KalleLaine VeeraLammi MiljaLaukka SofiaLehto NuuttiOjajärvi JannikaRönnqvist Ann-SofieSaarinen MiroTuomikoski Essi

12B RyhmänohjaajaArja Kujanpää

Ahlblad JerusaHemming SonjaKoivisto NadjaLatvasalo IdaLehtonen JoonasMatintupa IdaNorrgård JennaOjanperä LottaPuronvarsi IidaPyykkö EmiliaRajala ErikaRoivanen NikoRosing EleonoraRönnqvist Helena

Saarela TyttiSaari JenniSalo Juha-MattiSarlin Suvi-TuuliSpoof JoniSuomela LauriTuuri JuliaVesterlund AnnikaVilkuna IidaWolff Valtteri

12C RyhmänohjaajaMaarit Vilenius

Hanka JohannaIso-Oja JessicaJantunen IdaKoivikko NelliKujanen IirisLaitinen AinoMarjeta HennaMäkynen RoosaNiemistö ElisaNuutinen ArttuPaloluoma RiikkaPaski JoniPeltola SofiaPihlajamäki JohannaRanta SusannaSuokas LiisaTakala JasminTankka OonaVahtera JoonasViljanen Riia

12D RyhmänohjaajaJaana Mylläri

Haapala PatrikHakala JaakkoHakomäki JaniHannuksela JohanHarjula SamiHeinänen SanniKalliokoski MillaLeppälä KiraLuhtala LeeviLuoma OssiMikkonen JoniNorrgran MiiaPajakko AleksisPalmu AnniPuuronen AmandaSeppänen SuviSmedlund KimSvenns ElisaTalvitie AnnukkaTammenpää TiiaTuhkanen TuureTuominen NadjaTuominen NeaTurunen JennaUdelius Alex

79

Vaaranmaa SallaVesavuori Arttu

12E RyhmänohjaajaTuomas Kervinen,Mervi Potka

Azarakhsh ArezuKapiainen AatuKeltto TiiaKinnunen TimoKoivusaari RiinaKorajoki EmiliaKosola EveliinaKujanpää JimiLahti OlliLaitamäki JuhoLalli JaniLatvala SanteriLaurila EeroLeppänen JoonatanLuhtala LauraMarttila MillaMasanen Elli-MaijaMyllymäki AnttiNyqvist VeeraOllikkala JenniPalani ZohraPuska JoonasRantamäki JesseRintala LauriSaine MatiasTakkula Joona

Eronnut:Annila Joni, 28.10.14

12F RyhmänohjaajaHelena Puronvarsi

Auranen PauliGustafsson JasminHasunen JereHasunen SamiHautala MiikaIivarinen MikkoJaakkola AleksiKangasluoma HeidiKuokkanen JarkkoKuokkanen JonneKuusisto MinnamariLuoma MerikeMuurimäki NineeNybäck MeriOrava SanteriPalokangas EmmiPrusi SamuRinnasto IidaSaihovaara VeraSiimesvaara RiikkaSuikkanen AkiSuokko TuomasToropainen Rosa

Valli IinaVarhama Jimmy

Eronnut:Hakola Taina, 17.9.14Viita Silja, 31.5.14

12G RyhmänohjaajaUlla Vapola

Hakala JennaHirsimäki JussiKatajamäki FanniKinnunen VeeraKojonen NooraKorpela AnttiKotanen KatariinaLaasanen IidaLeimola JohannaMajaharju JennaMcBreen JaberOksakari MiraPalojärvi JonneRajala LisaSaarenpää LottaSaha SaaraSaranpää AmandaSinimäki JohannaUusihauta JuliaVirkkala SannaYuliwas Patricia

Eronnut:Lamminen Ville, 17.6.14

12H RyhmänohjaajaHanna Perhiö

Aurala AinoGaliano IdaGonsalves NicoleIso-Oja MikaJantunen JoonaJaskari MikkoKeski-Ruismäki MikaKortelainen EmmiLawast EmmaLeimola JaakkoLindholm MarkusMäenpää OonaNiemi MikaelPieniluoma JoniPääkkönen JoonasRuhkala LasseSaarela MikkoSuomela AnssiSyrjälä AnniinaVesaaja JereYli-Mäenpää Linda

EronnutGelichi Alexandra, 2.9.14Rantala Saara, 25.10.14

12I RyhmänohjaajaKasperi Lemmetty

Alanen JoniGenas RasmusHaapanen HenryHissa JennyHuhta AkiJoki-Hollanti EmmiKakkuri IirisKaunismäki MiikaKumpulainen AaroLampinen MichaelaLatva-Ranta PauliinaLeikas AnttiMäkinen OlliNiemi SallaPaunonen AleksiPullola EmmaRainio TuukkaRajamäki RoniRinne JuliusSkogberg NooraSuikkanen AnnaTuominen PyryTuomisto AmandaVihla PanuVirtanen AnnuYliportimo Hermanni

11A RyhmänohjaajaAnu Borén

Alahäivälä LassiFrangén HenriGaber ShimaGranö TeemuHelin LauriKannasto NikoKohonen KiiraKurki JamiMäkiniemi LyytiOlli JoelSiltanen JuliusTammilehto EssiTikka Tommi

Eronnut:Jääskeläinen Antti, 7.8.14Kivistö Emma, 7.1.15Riippi Hanna, 12.8.14Suoraniemi Raija-Liisa, 4.9.14Walker Ryan, 12.12.14

Päättötodistus 5.12.14:Auranen ViliAutio SaijaGeorge GodwillKorkmaz YaseminKoskinen AnniinaLuhta MiikaMyllyaho MattiMyllyaho Ville

Mäki JoniSavolainen JuliusSchaffter Jan

Päättötodistus 16.2.15:Rekinen Jenni (ent. Xu Zhenning)

80

14A

14B

81

14C

14D

82

14E

14F

83

14G

14H

84

13A

13B

85

13C

13D

86

13E

13F

87

13G

13H

88

13I

13J

89

12A

12B

90

12C

12D

91

12E

12F

92

12G

12H

93

12I

11A

94

Vaasan lyseon lukion ylioppilaat

Syksy 2014 Kevät 2015Vaasan lyseon lukio

Auranen ViliBoshnjaku MergimeGeorge GodwillHiirikoski JoniHukkanen TaruJärvinen InaKorkmaz YaseminKoskinen AnniinaLuhta MiikaMyllyaho MattiMyllyaho VilleMäki JoniOja-Kaukola IraSavolainen JuliusSchaffter JanVuorinen Elina

Vaasan lyseon lukio/yhdistelmätutkinto

Jawanmiri FerishtaMäntysalo MarianneOksala Jaakko

Vaasan lyseon lukion aikuislinja

Jousmäki Eveliina

Vaasan lyseon lukio

Ahopelto JenniAla-Aho JuusoAlahäivälä LassiAlanen JoniAnttila ArttuAurala AinoAutio SaijaAzarakhsh ArezuEinola MariEkström AleksiFrangén HenriGaber ShimaGaliano IdaGenas RasmusGonsalves NicoleGustafsson JasminHaapala PatrikHaapanen HenryHakala JaakkoHakala JennaHanka JohannaHannuksela JohanHarjula SamiHasunen JereHasunen SamiHeinänen SanniHelin LauriHemming SonjaHirsimäki JussiHissa JennyHuhta AkiHyyriö AleksandraHöglund EllaIivarinen MikkoIso-Oja JessicaIso-Oja MikaJaakkola AleksiJantunen IdaJantunen JoonaJaskari MikkoJokela JennaJoki-Hollanti EmmiJärvinen JimiKalliokoski MillaKangasluoma HeidiKannasto NikoKapiainen AatuKatajamäki FanniKaunismäki Miika

Keltto TiiaKeskinen StiinaKeski-Ruismäki MikaKinnunen VeeraKoho TommiKohonen KiiraKoivikko NelliKoivisto KaisaKojonen NooraKorajoki EmiliaKorpela AnttiKortelainen EmmiKotanen KatariinaKujanen IirisKumpula KalleKumpulainen AaroKuokkanen JarkkoKurki JamiKuusisto MinnamariLaasanen IidaLaine VeeraLaitinen AinoLammi MiljaLampinen MichaelaLatvala SanteriLatva-Ranta PauliinaLaukka SofiaLaurila EeroLehto NuuttiLehtonen JoonasLeikas AnttiLeimola JaakkoLeimola JohannaLeppälä KiraLindholm MarkusLindqvist DanielLuhtala LauraLuhtala LeeviLuoma OssiMajaharju JennaMarjeta HennaMarttila MillaMasanen Elli-MaijaMatintupa IdaMcBreen JaberMikkonen JoniMyllymäki AnttiMäenpää OonaMäkinen OlliMäkiniemi LyytiMäkynen Roosa

95

Niemi MikaelNiemi SallaNiemistö ElisaNorrgran MiiaNorrgård JennaNybäck MeriNyqvist VeeraOjajärvi JannikaOjanperä LottaOksakari MiraOlli JoelOllikkala JenniOmbela FairusOrava SanteriPalmu AnniPalojärvi JonnePalokangas EmmiPaloluoma RiikkaPaski JoniPaunonen AleksiPeltola SofiaPieniluoma JoniPihlajamäki JohannaPrusi SamuPullola EmmaPuronvarsi IidaPuska JoonasPuuronen AmandaPyykkö EmiliaPääkkönen JoonasRainio TuukkaRajala ErikaRajamäki RoniRanta SusannaRinnasto IidaRinne JuliusRintala LauriRoivanen NikoRosing EleonoraRuhkala LasseRönnqvist Ann-SofieRönnqvist HelenaSaarela MikkoSaarela TyttiSaarenpää LottaSaari JenniSaha SaaraSaihovaara VeraSalo Juha-MattiSaranpää AmandaSarlin Suvi-Tuuli

Seppänen SuviSiimesvaara RiikkaSiltanen JuliusSinimäki JohannaSkogberg NooraSmedlund KimSpoof JoniSuikkanen AkiSuikkanen AnnaSuokko TuomasSuomela AnssiSuomela LauriSvenns ElisaSyrjälä AnniinaTakala JasminTakkula JoonaTalvitie AnnukkaTammilehto EssiTankka OonaTikka TommiTolppi JereToropainen RosaTuhkanen TuureTuomikoski EssiTuominen NadjaTuominen PyryTuomisto AmandaTurunen JennaTuuri JuliaUdelius AlexUusihauta JuliaValli IinaVarhama JimmyVesaaja JereVesterlund AnnikaVihla PanuViljanen RiiaVirkkala SannaVirtanen AnnuWolff ValtteriYli-Mäenpää LindaYliportimo HermanniYuliwas Patricia

Vaasan lyseon lukio/yhdistelmätutkinto

Ala-Hynnilä ElinaAla-Hynnilä MattiGaber WahidaHaapaniemi Jonna

Haavisto MillaHautaviita EveliinaHautio NettaHurmerinta LauraHölsö JanikaJawanmiri ZilaJokela PetraJunnola JasminKangas JyryKartano AnnikaKatajamäki MaijaKelmendi LeunoraKoukkari LauriKuivalainen JyriKujanpää JosefinaLaulaja JonneMyllyniemi ArttuMäenpää JennaMäntyniemi JanicaNorrback FrejaNorrgård RamonaRahimi ZähraRaja-aho ViiviRekola MinneRintapää ValtteriSaimala JenniSaukko ValtteriSavola NooraSchöning OskariSimilä IdaSuomela JesseTammi AtteUus-Leponiemi KiiaVuorenmaa EllaVuorinen VilleVälimäki Linnea

Vaasan lyseon lukion aikuislinja

Ekström JessicaKujala JaniMartin MikkoRiippi HannaSalomäki WaltteriSuoraniemi Raija-Liisa

Stipendien lahjoittajatVuosikirjan mennessä painoon stipendirahoja tai -palkintoja ovat lahjoittaneet seuraavat yhdistykset ja liikelaitokset:Aktia Säätiö, Asianajotoimisto Näsman & Båsk, Pohjola-Norden, Saksan Suurlähetystö, Sverigekontakt i Finland, Tyyne Kulta-virran rahasto, Vaasan Entiset Lyseolaiset ry (VELy), Vaasan lyseon lukion stipendirahasto, Vaasan Suomi-Amerikka Yhdistys ry, Vaasan Venäjä-Seura ry, Vaasan yhteiskouluyhdistys, Valeo, Vähänkyrön Lions Club, Zonta Club of Vaasa

96

Vaas

an ly

seon

luki

on h

enki

löku

nta

syks

yllä

201

4

97

Vaasan lyseon lukion aikuislinjaVAASAN LYSEON LUKION AIKUISLINJA

AIKUISLINJA

VAASAN

LYSEO

1880

1973

OpiskelijamääriäKursseja suorittaneiden opiskelijoiden lukumäärät

naiset miehet yhteensä

Perusaste 1 1

Lukio 37 23 60

Koko koulu 38 23 61

Kulunut lukuvuosi oli Vaasan lyseon lukion aikuislinjalla 42. kouluvuo-

si. Tänä lukuvuotena varsinaisia opis-kelijoita on ollut runsas 60. Lukua voi pitää varsin tyydyttävänä.

Aikuislinja perustettiin päivälukion yhteyteen vuonna 1973. Koulu toimi 2000-luvun alussa muutaman vuoden itsenäisenä nimellä Vaasan lyseon ai-kuislukio, kunnes se palasi takaisin päiväkoulun suojiin. Lukiokoulutuksen rehtori Kari Kukkohovi jäi eläkkeel-le huhtikuun alussa ja uudeksi lukion rehtoriksi valittiin Jaakko Perttu. Ka-rille suuri kiitos kuluneesta vuosikym-menestä koulun johdossa, ja Jaakolle menestystä alkaneelle taipaleelle! Elä-keiän saavutti myös vahtimestarimme Jaakko Rajala. Hyviä eläkepäiviä myös hänelle.

Aikuislinjalla opiskelu muodostuu lähiohjaustunneista ja opettajan oh-jauksessa tehtävistä verkkotehtävistä. Lähiohjaustunneille osallistuminen on tärkeää, koska se tuo tarvittavaa tehok-kuutta opiskeluun ja auttaa oleellisesti itsenäisessä opiskelussa. Merkillepan-tavaa on, että sosiaalisten suhteiden luominen edesauttaa huomattavasti oppimista.

Länsi-Suomen alueella toimivat aikuislukiot ja lukioiden aikuislinjat

muodostavat yhdessä etälukioverkos-ton. Yhteistyöoppilaitokset järjestävät verkko-opiskeluna lähinnä reaaliai-neiden valtakunnallisia syventäviä ja soveltavia kursseja, mutta tarjolla on lisäksi jonkin verran muidenkin ainei-den lukiokursseja.

Varsinaisilla opiskelijoilla ei ole ollut aikuislinjalla lukukausimaksua. Aineopiskelijoilta peritään ilmoittautu-mismaksu ja kurssikohtainen osallistu-mismaksu, jotka molemmat ovat 40 €.

Aikuislinjalle otetaan uusia opis-kelijoita jatkuvasti. Ilmoittautumi-nen tapahtuu kansliassa.

Erityinen ilmoittautumistilaisuus on tiistaina 11.08.2015 klo 16–18 Vaasan lyseon tiloissa, Kirkkopuis-tikko 27, 65100 Vaasa.

Tilaisuuksissa on paikalla eri ainei-den opettajia, joilta on mahdollisuus saada opinto-ohjausta.

Ilmoittauduttaessa on oltava muka-na viimeinen koulutodistus (päättö- tai erotodistus) alkuperäisenä ja jäljen-nöksenä. Todistukset muista opinnois-ta on myös syytä olla mukana erityisesti silloin, kun aiotaan anoa aikaisempien opintojen hyväksilukemista.

Aikuislinjan opiskelijaksi voidaan ottaa painavasta syystä myös alle 18-vuotias henkilö, jos rehtori antaa luvan.

Varsinainen koulutyö alkaa maa-nantaina 31.08.2015 työjärjestyksen mukaisesti.

Uusien opiskelijoiden info on sa-moin maanantaina 31.08.2015 klo 17.00.

Mahdollisista poisjäämisistä tulee ilmoittaa kansliaan hyvissä ajoin.

Vesa Nesteapulaisrehtori

Kanslian tiimi auttaa aina.

98

Borén Anu ruotsiJuupaluoma Helena englantiKujanen Lasse uskontoLundström Susanna historia, yhteiskuntaoppi Mylläri Jaana biologia, maantiedeMäkinen Kari ATK-tuki, AV ja ATK-laitteiden hoitoNeste Vesa apulaisrehtori, opinto-ohjausNybäck Mikael historia, filosofia

Aikuislinjan opettajat ja henkilökuntaOjala Harri kemiaSalovaara Anne äidinkieliTuomisto Juha matematiikka, fysiikkaVilenius Maarit psykologia Hahto Seija opintosihteeriKerrman Katri opintosihteeriStröm Börje vahtimestari

Aikuislinjan opiskelijat 2014-2015Ablullahi Adan MuhaAbramova DianaAbuukar AbdullahiAbuukar AhmedAhde AnnukkaAla-Hynnilä MattiAli HawaAli MahameaAniste SusannaAnttila ToniAro VesaArpiainen SusannaAskari YasinBorisov NikiCeesay JanicaEinola MariEkström JessicaElg-Lehtimäki NadjaFriman ToniGaber ShimaGelichi AlexandraGustafsson IdaHakala NooraHallikainen HennaHauru SamuHautio StellaHavusela JesseHedlund Ann-SofieHennola MarikaHietamäki JessicaHuhtanen MarkusHäyry IiroHögander LottaHöglund JohannaJama MedinaJantunen JohannaJunttila JohannesJuoperi MerjaJussila MaijuJääskeläinen AnttiKarjalainen JoonasKarppinen SofiaKhakimova KumushKirvesmäki AnnaKoiranen AleksiKoivisto Richard

Koivukangas AnttiKoivula KrisseKoivuranta NinnaKopra SannaKorhonen KaisaKorpihete EliasKorpijärvi SaanaKoski AnniKoski JaakkoKuitunen RiikkaKuivalainen JyriKujala JaniKulojärvi SannaKunnas MichelleKuula TaneliKuusaru KetyKällström KalleLahti MikaLehtilä Marja-TuuliaLeino KariLillback JennyLinna EllaLuhtala PekkaLukkarila MillaLänsivirta EmiliaMannelin Sari-AnneMartin MikkoMoilanen MoosesMuhonen JunnuMyllymäki EetuMyllyniemi ArttuMäenpää SaraMäkelä VeeraMäki LassiNabu LauraNevala IdaNgandu JackNyiramana PacifiqueOhlis MikkeOhlsson CaritaOjala GabrielOjala IidaOlad AbdirahmanOmbela FairusPaavola JoakimPerälä Joonatan

Piirainen NiinaPlukka TuomoPulkki IdaPulkkinen SebastianPöllänen LindaPöllänen LottaRahimi ZubaidaRajala LisaRajaniemi SuviRapila TiitusRauniolahti EmiliaRauvola ElinaRiippi HannaRunsas MinkaRåback SannaSaariketo TomasSalomäki JooseSalomäki WaltteriSamira NajjiShyaka ClaudeSimilä IdaSinikallio SaraSipiläinen JesseSorvari EveliinaSuoraniemi Raija-LiisaSvahn SamuelTikkanen MikkoTsikala Tumba AsiaTurunen PiiaTömisevä JannikaUusitalo MarkusValtamäki ReetaVanhanen SergeiViertola TiinaViita-aho JimiViitala TuijaViitanen WiljamVilén LauraVähäsarja JoniVälkky Vesa-MattiVästilä MeeriYaghinali AliYaghinali SaharYahye Ali

99

Suomalaiset ihmettelevät aina sitä, kuinka Suomea ei tunneta maailmalla. Kuinka ne eivät Amerikassa edes tiedä, missä Suomi sijaitsee? Tai kuinka jossain päin maailmaa ei ole Suomesta kuultukaan! Tätä täytyy testata – toisinpäin. Miten suomalaiset pärjäävät? Lukiokoulutus on yleissivistävää, mikä tarkoittaa, että opiske-

lijoilla täytyisi ylioppilasjuhlien aikaan olla päässään melko suuri määrä sivistystä. Vielä enemmän sitä on varmasti opettajilla, joten laitetaanpa kaksi heistä testiin.

Aikuislinjan biologian ja maantieteen opettaja Jaana Mylläri sekä uskonnon opettaja Lasse Kujanen suostuvat mukaan. Tarkoituksena on selvittää, kuinka hyvin suomalaiset, sivistyneet opettajat ovat perillä maapallon asioista – sen valtioista, tarkkaan ottaen.

Esimerkiksi Afrikassa, joka on maailman toiseksi suurin maanosa, on 54 valtiota. Se on paljon. Euroopassa niitä on vain 50. Nyt katsotaan, montako niistä Mylläri ja Kujanen muistavat. Internetistä löytyy siihen helppo testi. 12 minuutissa pitää kirjoittaa ylös niin monta maata, kuin vain muistaa. Tunnistamisen mukaan karttapallo ruudulla värjääntyy maa kerrallaan keltaisesta vihreäksi. Keltaiset kohdat kartalla näyttävät, mitkä maat ovat vielä tunnistamatta.

Mylläri ja Kujanen istuvat koneiden ääreen ja aloittavat testin. Aika alkaa. 12 minuuttia on lyhyt aika, ja molemmat kir-joittavat vauhdilla. Kujanen nimeää järjestelmällisesti ensin Euroopan maita ja saa lähes kaikki oikein. Kun aikaa on jäljellä 8 minuuttia, hän siirtyy Afrikkaan ja sieltä nopeasti Amerikkoihin. Etelä-Amerikankin maita hän nimeää nopeasti. ”Jalkapallon takia muistan paljon Etelä-Amerikan ja Afrikan maita”, Kujanen selittää samalla, kun nimeää uusia maita.

Mylläri on aloittanut rauhallisemmin, ja kun aikaa on jäljellä 5 minuuttia, hän on nimennyt vasta kolme Afrikan maata: Egyptin, Marokon ja Etelä-Afrikan. Nyt on jo kiire. ”Tätä pitäisi treenata useammin”, hän kommentoi ja ottaa melkoisen lop-pukirin. Kun aikaa on enää minuutti jäljellä, hän nimeää vielä Viron, Somalian, Tunisian ja Bulgarian.

Kujaselta loppuu aika kesken. Minuutin kohdalla hän miettii vielä Afganistanin nimeä ja saa sen juuri ja juuri kirjoitettua. Aika loppuu, ja Kujanen vaikuttaa pettyneeltä. ”Helppoja maita jäi puuttumaan”, hän kommentoi. ”Esimerkiksi Armenia. Nopeasti ajatellen ennen testiä olisi voinut kuvitella, että puolet saan oikein.” Nyt ihan siihen asti hän ei kuitenkaan yltänyt. Hän osasi nimetä 81 maata 196:sta. Se on 41 prosenttia.

Myllärin tulos on 63 maata ja 32 prosenttia. ”Aika loppui kesken, sillä otin alun liian rauhallisesti”, Mylläri selittää. Häneltä jäi Afrikka täysin kesken, ja sieltä nimeämättä peräti 44 maata. ”Aika hassu testi”, Mylläri kuitenkin kommentoi. Kujanen vaikuttaa olevan tyytyväinen ainakin johonkin: ”Suurin syy siihen, että sain näinkin paljon maita nimettyä, on urheilu. Jalka-palloa pelataan ympäri maailmaa. Muistin ne maat, joihin minulla on jokin kytkös urheilun kautta.”

Miten sinä pärjäisit? Tee testi osoitteessa http://www.jetpunk.com/user-quizzes/33598/maailman-valtioiden-nimet-suo-meksi ja selvitä, miten hyvä yleissivistyksesi on.

Anne Salovaara

Aikuislinjan opettajat testissä

100

IlmoitusasioitaKANSLIA, Kirkkopuistikko 27. Palveluaika kesäaikana klo 9–15. Kanslia on suljettu 1.7.–26.7.2015

UUDET OPISKELIJATOpiskelupaikan varmistaminen:Vaasan lyseon lukioon syksyllä 2015 hyväksyttyjen nimilistat ovat nähtävissä Vaasan lyseon lukion ovessa, Kirkkopuistikko 27 aikaisintaan torstaina 11.6.2015. Opiskelupaikan varmistamiseksi ilmoittaudutaan Vaasan lyseon lukion kansliaan, Kirkko-puistikko 27 (2.kerros) 11.–15.6.2015 klo 9.00–15.00. Ota mukaasi perusopetuksen päättötodistus tai sen oikeaksi todistettu jäljennös.

LAKKIAISJUHLA Vaasa Arenassa (jäähalli) Rinnakkaistie 1 lauantaina 30.6.2015 klo 10.00.

UUSI LUKUVUOSIUusi lukuvuosi alkaa tiistaina 11.8.2015 klo 9.00 yhteisellä tilaisuudella Vaasan kaupunginkirkossa. Tervetuloa!

INFOAVaasan lyseon lukion Internet-sivuilta: http://www.vaasanlyseo.fiKoulun sähköpostiosoite: lyseonkanslia@vaasa.fi

Vaasan lyseon lukioKirkkopuistikko 27, kanslia 325 3323 / 325 3302 (talousasiat)

Lukiokoulutuksen rehtori Kari Kukkohovi 325 3321, 040-568810031.3.2015 saakka kari.kukkohovi@vaasa.fi Aleksanterinkuja 1 B 21, 65100 VAASA

Lukiokoulutuksen rehtori Jaakko Perttu 325 3321, 040-51395171.4.2015 alkaen jaakko.perttu@edu.vaasa.fi Loikkatie 4, 65300 VAASA

Apulaisrehtori Vesa Neste 325 3320, 040-1903785 vesa.neste@edu.vaasa.fi Rantakatu 8 A 17, 65100 VAASA

Apulaisrehtori Juha-Pekka Rauhala 3253301, 040-8406108 juha-pekka.rauhala@edu.vaasa.fi Majakkakatu 8 B, 65200 VAASA

SYKSYN 2015 KIRJOITUSTEN AIKATAULU Syksyn ylioppilaskirjoituksiin osallistuvat ilmoittautuvat kansliaan, Kirkkopuistikko 27 viimeistään perjantaina 5. kesäkuuta 2015

Kuullunymmärtämiskokeetma 7.9. toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimääräti 8.9. vieras kieli, pitkä oppimäärä ke 9.9. vieras kieli, lyhyt oppimäärä

Kirjalliset kokeetpe 11.9. äidinkieli, suomi ja ruotsi, tekstitaidon koema 14.9. psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologiake 16.9. vieras kieli, pitkä oppimääräpe 18.9. toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimääräma 21.9. äidinkieli, suomi ja ruotsi, esseekoe suomi toisena kielenä -koeke 23.9. matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimääräpe 25.9. uskonto, elämämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveystieto ma 28.9. vieras kieli, lyhyt oppimäärä

TUTKINTOMAKSUTPerusmaksu 14 €, koekohtainen maksu 28 €, maksu tarkistusarvostelusta 50 €.Perusmaksu maksetaan jokaiselta tutkintokerralta.”Todistuksen antaminen edellyttää, että tutkintokertoihin ja kokeisiin osallistumisesta säädetyt maksut on suoritettu. (L 672/2005, 12 §)”