Lähijohtamisen harjoittelu

Satu Harsu

RaporttiHuhtikuu 2019Sosiaali- ja terveysalaSosionomi (AMK)

1

Sisältö

1 Johdanto................................................................................................................2

2 Lähijohtaminen kulttuuripaja Luoteessa................................................................3

3 Henkilöstöjohtaminen...........................................................................................4

4 Työssä jaksaminen.................................................................................................5

5 Yhteistyö, viestinä ja markkinointi.........................................................................6

6 Itsearviointi............................................................................................................7

Lähteet..........................................................................................................................8

Liitteet...........................................................................................................................9

Liite1. Kehittämistehtävä..........................................................................................9

Liite2. Harjoittelun arviointi....................................................................................12

Liite3. Harjoittelutunnit...........................................................................................13

2

1 Johdanto

Suoritin lähijohtamisen harjoitteluni TURVALINKKI RY:n alaisuudessa toimivassa

kulttuuripaja Luoteessa. Luode aloitti toimintansa hankkeena Kuopiossa syksyllä 2017

ja sai jatkorahoitusta toiminnalle vuoteen 2021 saakka.

Kulttuuripaja Luode on kaikille täysi-ikäisille tarkoitettua avointa kansalaistoimintaa,

mutta toimintaa on suunnattu erityisesti syrjäytymisvaarassa oleville henkilöille.

Esimerkiksi päihde- ja mielenterveyskuntoutujat ja jollain tavalla omaa suuntaansa

elämässään etsivät asiakkaat kuuluvat Luoteen asiakasryhmiin. Kulttuuripaja Luoteen

tavoitteina on edistää osallisuutta ja yhteisöllisyyttä, edistää sosiaalisia taitoja ja

elämänlaatua sekä tarjota mielekästä tekemistä yhteisistä mielenkiinnon kohteista ja

kulttuurisisältöisestä toiminnasta käsin. (Kulttuuripaja Luode 2018, 3-4.)

Kulttuuripaja Luoteen toiminta perustuu vertaisohjaajuuteen. Kuka tahansa voi

toimia vertaisohjaajana osallistuen toimintaan omien voimavarojensa ja

mielenkiinnon kohteidensa mukaan esimerkiksi osallistuen vaikkapa markkinointiin ja

viestintään tai viikoittaisen ryhmän ohjaamiseen. Viikoittaisten ryhmien lisäksi

Luoteessa pyörii erilaisia projekteja esimerkiksi harrastelijateatterista

bändiprojekteihin. Toiminta pyrkii olemaan rentoa, osallistujista itsestään

kumpuavaa matalan kynnyksen toimintaa. (Kulttuuripaja Luode 2018, 4-5, 25.)

3

2 Lähijohtaminen kulttuuripaja Luoteessa

Tarkastelen kulttuuripaja Luoteen perustehtävää kahdesta näkökulmasta. Ensinnä

työntekijän perustehtävänä Vornasen (2019) mukaan on tukea osallistujia ja

vertaisohjaajia sekä omalla toiminnallaan edistää luovuutta ruokkivaa ilmapiiriä,

yhteisöllisyyttä ja osallisuutta sekä siten vaikuttaa yhteiskunnallisesti syrjäytymisen

ennaltaehkäisyyn ja huonompiosaisten hyvinvoinnin ja toimintakyvyn lisäämiseen.

Toisaalta taas vapaaehtoistoiminnan kautta toteutuvat vertaisohjatut ryhmät

edellyttävät, että myöskin vertaisohjaajilla on perustehtävät sisäistettynä.

Vertaisohjaajilla työn perustehtävä on Vornasen (2019) mukaan omista

mielenkiinnon kohteista kumpuava yhteisen toiminnan ohjaaminen ja jokainen

osallistujan tasavertainen kohtelu sekä toimintaan kannustaminen. Myös

kulttuuripajan ohjaaja, joka toimii lähijohtajana vertaisohjaajille, toteuttaa

vertaisohjaajien perustehtävää tuuratessaan vertaisohjaajia tarpeen mukaan sekä

ottaessaan esimerkiksi uusia toimintaan tutustujia vastaan. Kulttuuripajan ohjaaja on

vertaisohjaajille taustatuki, joka auttaa tarpeen vaatiessa vertaisohjaajia omien

perustehtäviensä toteuttamisessa.

Salmisen (2017, 21, 28) mukaan tiimissä yksilövastuun sijaan korostuu yhteisövastuu

ja yhteisen päämäärän saavuttaminen, sekä tiimin tarjoama tuki yksittäisille

jäsenilleen. Tämän ajatuksen perusteella voidaan siis sanoa, että kulttuuripaja

Luoteen toiminta on tiimivetoista esimiesjohtoisen toiminnan sijaan. Toisaalta taas

Salminen (2017,22-23) kuvaa, kuinka tiimityössä yksilöjohtamista ei juurikaan

tapahdu vaan tiimiä johdetaan kokonaisuutena. Tämä puolestaan on hieman

ristiriidassa kulttuuripaja Luoteen toimintamallien kanssa, sillä vertaisohjaajien

yhteisjohtamisen lisäksi keskitytään myös yksilöohjaukseen ja yksilösuorituksiin.

Kulttuuripaja Luoteen lähijohtamisen voitaisiin ehkäpä nähdä olevan jotain tiimi- ja

esimieskeskeisen johtamisen välimaastosta.

4

Kulttuuripajatoiminta perustuu yhteisöllisyyteen, osallisuuteen, toiminnallisuuteen

sekä vahvuus- ja voimavarakeskeisyyteen. Toiminnan kuntoutuksellinen näkökulma

perustuu toiminnallisuuteen ja siihen, että kun ihminen pääsee yhteisöön ja itselle

mielekkään tekemisen pariin pääsee hän paremmin käsiksi myös omiin

voimavaroihinsa ja vahvuuksiinsa. Kulttuuripaja Luoteen ensimmäisen hankevuoden

aikana selvitettiin, että toiminnan kautta osallistujat ovat kokeneet saavansa

esimerkiksi sisältöä arkeen, mielekästä tekemistä, uusia sosiaalisia ja merkityksellisiä

suhteita, yhteisön, johon kuulua, tulevaisuuden kuvioiden selkiytymistä sekä

mielialan kohentumista ja itsevarmuutta. (Kulttuuripaja Luode 23-24, 33-34, 38;

Vornanen 2019.)

Kulttuuripaja Luoteen johtamistyössä kuntoutuksellisuutta huomioidaan

näkemyksieni mukaan siten, että kulttuuripaja Luoteen vaikuttavuutta tutkitaan ja

mitataan jatkuvasti, sekä pyritään tuomaan kulttuuripajan vaikuttavuutta näkyväksi

yhteiskunnallisesti sekä paikallisesti sidosryhmien keskuuteen.

3 Henkilöstöjohtaminen

Näkemyserot voivat luoda helposti kitkaa yhteisöön. Niinpä avoin, keskusteleva ja

luottamuksellinen ilmapiiri on tärkeä työhyvinvointia edistävä tekijä. Hälytysmerkkejä

luottamusvajeesta työyhteisössä voivat olla esimerkiksi syyttely, itsekkyys, ivallisuus,

kiusanteko tai syrjintä. Johtajan on tärkeää pystyä katkaisemaan tällaiset ikävät

merkit ja pyrittävä vaalimaan yhteishenkeä ja yhteisöllisyyttä. (Juuti & Vuorela 2015,

45-46, 48)

Kuten aiempana on jo todettu, on harjoitteluraportin näkökulmana henkilöstöstä

puhuttaessa vertaisohjaajat. Vertaisohjaajille järjestetään tarpeen mukaan, kuitenkin

vähintään kerran puolessa vuodessa niin ryhmätyönohjausta, kuin myös

yksilötyönohjausta. Työnohjauksissa pyritään paneutumaan vertaisohjaajien itse

esille nostamiin aiheisiin sekä laadittujen tavoitteiden toteutumisen arviointiin,

omasta jaksamisesta keskusteluun sekä mahdollisin hankaliin tai haastaviin

tilanteisiin (Vornanen 2019).

5

Työn tuomien haasteiden kohtaaminen ja itsensä, sekä omien tavoitteidensa

tarkastelu opettavat parhaiten työntekijää kehittymään työssään. Esimieheltä

saatava ohjaava tuki omien suoritusten ja haasteiden tarkasteluun on tärkeää. Jotta

tällaista tukea voisi saada, on esimiehen luo oltava helppoa mennä, ja häneltä on

pystyttävä saamaan myös kokemus empatiasta. (Juuti & Vuorela 2015, 69-70.)

Kulttuuripaja Luoteessa ilmapiiri pyritään pitämään avoimena, ja sellaisena, että

vertaisohjaajat kokevat voivansa luottaa kulttuuripajan ohjaajaan eli omaan

lähiesimieheensä.

Kulttuuripajaverkosto on Suomessa melko tiivis yhteisö, jossa keskustelu ja

tiedonjako on aktiivista ja avointa. Vertaisohjaajat vierailevatkin toisilla

kulttuuripajoilla tutustuen siten muihin vertaisohjaajiin ja kulttuuripajoihin ja jakaen

tietoa ja osaamista sekä käytänteitä puolin ja toisin. Näin ylläpidetään omalta

osaltaan myös vertaisohjaajien osaamista ja motivaatiota. (Vornanen 2019.)

4 Työssä jaksaminen

Kulttuuripaja Luoteessa vertaisohjaajat ohjaavat omista mielenkiinnon kohteistaan

kumpuavaa kulttuurisisältöistä toimintaa. Juuti ja Vuorela (2015, 81) toteavatkin, että

jokaisen työntekijän tulisi voida työskennellä sellaisessa tehtävässä, jonka kokee

mieluisaksi ja omaksi, jotta pystyy tuntemaan itsensä hyväksi, tarpeelliseksi ja

osaavaksi myös toisten silmissä.

Palautteen antamisella on myös merkitystä työhyvinvoinnin kannalta. Positiivinen

palaute voi antaa voimavaroja kohdata haastavammatkin kulmat työssä. Myös

tiimitoiminnan lisääminen voi antaa työntekijöille sosiaalista tukea ja voimavaroja.

(Juuti & Vuorela 2015, 81-82.) Harjoitteluni aikana kiinnitin huomiota siihen, että

palautetta vertaisohjaajat saavat varsinaisesti vain ohjauskeskusteluissa, ja palautetta

olisi syytä antaa ehkä jopa aktiivisemminkin juuri voimaantumisen näkökulmaa

ajatellen. Tiimiltä, eli toisilta vertaisohjaajilta he kuitenkin saavat helposti ja

luonnollisesti tukea ja palautetta. Myös haastavista tilanteista pystyttiin

6

kulttuuripajalla avoimesti keskustelemaan työntekijöiden ja vertaisohjaajien kesken

ja saamaan kaikkia tyydyttäviä ratkaisuja aikaiseksi.

Kulttuuripaja Luoteen vertaisohjaajilla on käytössään yhteinen Whats App -ryhmä,

jossa he melko itsenäisesti keskustelevat vertaisohjaajuuteen liittyvistä teemoista,

sekä sopivat keskenään esimerkiksi toisen vertaisohjaajan ryhmän tuuraamisesta,

mikäli ryhmän alkuperäinen ohjaaja on estynyt itse saapumaan paikalle.

Kokemukseni mukaan vertaisohjaajat muodostavat tiiviin yhteisön, jossa jokaista

autetaan ja tuetaan vastavuoroisesti. Lisäksi vertaisohjaajilla on joka kevät

virkistyspäivä, jonka he yhdessä suunnittelevat ja toteuttavat.

5 Yhteistyö, viestinä ja markkinointi

Kulttuuripaja Luode tekee tiivistä yhteistyötä erityisesti muiden sosiaali- ja

terveysalan toimijoiden kanssa. Kulttuuripaja Luoteelle ohjautuu paljon asiakkaita

esimerkiksi sekä paikallisista mielenterveys- ja päihdepalveluista. Luode vierailee

yhteistyötahojen luona esittelemässä toimintaa niin asiakkaille, kuin myös

työntekijöille, jotta ammattilaiset osaisivat ohjata omia asiakkaitaan Luoteeseen.

Lisäksi kulttuuripaja Luoteen yhteistyötahoja ovat erilaiset oppilaitokset sekä

kulttuuritoimijat kuten pääkirjasto, jossa järjestetään säännöllisesti kulttuuripaja

Luoteen toimesta näyttelyitä ja yhteislaulutapahtumia. (Vornanen 2019.)

Kulttuuripaja Luode pyrkii olemaan aktiivinen sosiaalisessa mediassa ja tuomaan

toimintaa näkyviin erityisesti Facebookin ja Instagramin kautta. Harjoitteluni aikana

tein esimerkiksi erilaisten vertaisohjattujen ryhmien mainoksia, sekä levitin niitä niin

paperisina kuin myös sähköisinäkin versioina esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.

Lisäksi pääsin mukaan esittelemään toimintaa Päihdepalvelusäätiöön, nuorten

mielenterveyspalveluiden yksikköön, Vamokselle sekä aikuissosiaalityön

tiimipalaveriin. Näissä esittelyissä pyrimme siihen, että yhteistyötahot sisäistävät

kulttuuripajan toimintaideaa ja saisivat parempaa käsitystä kulttuuripaja Luoteen

tarjonnasta ja voisivat siten ohjata tehokkaammin myös omia asiakkaitaan Luoteen

toimintaan.

7

6 Itsearviointi

Määrittelin harjoittelun alussa henkilökohtaisiksi tavoitteikseni seuraavat:

Yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja osallisuuden sekä kulttuuripaja Luoteen

arvojen ja tavoitteiden edistäminen omalla toiminnalla.

Markkinointi ja yhteistyö sidosryhmien kanssa. Edellä mainittujen

merkityksen sisäistäminen toiminnan kannalta. Käytännön harjoittelun kautta

oppiminen, kuinka tehdä yhteistyötä sidosryhmien kanssa ja markkinoida

toimintaa. Palveluiden yhteensovittaminen tarvelähtöisesti.

Vertaisohjaajien johtamisen keskeisen sisällön hahmottaminen ja

ymmärtäminen: ryhmä – ja yksilötyönohjauksen keskeiset tavoitteet ja

sisältö, ohjaajien jaksamisesta huolehtiminen, kommunikointi, tiedottaminen,

hankalien tilanteiden käsittely jne.

Harjoittelun alussa tehdyssä itsearvioinnissa totesin, että uskon oppimiseni

painottuvan henkilöstöjohtamiseen sekä markkinointiin ja verkostoitumiseen

liittyviin tehtäviin, ja näin kävikin. Koen, että lyhyen harjoittelun myötä valmiudet

johtamistyöhöni ovat vielä melko vähäiset, mutta pääsin kuitenkin saamaan

arvokasta kokemusta erityisesti juuri henkilöstöjohtamisen näkökulmasta sekä

pohtimaan sitä, millainen merkitys omalla käytöksellä on koko työyhteisölle ja työn

tuloksellisuudelle.

Havaitsin harjoitteluni aikana, että itseni oli todella helppo vetäytyä omiin oloihini, ja

tekemään itsenäistä työtä, kuten toteuttamaan tiedottamista sosiaalisessa mediassa,

tai ottamaan yhteyttä yhteistyötahoihin sähköpostitse. Introvertti puoli minussa

halusikin tehdä hiljaisia toimistotöitä, kun taas samaan aikaan tiedostin, että

lähijohtajuutta ajatellen tulisi minun olla enemmän läsnä myös työyhteisössä ja

perustehtävän toteutuksessa, sekä osoittaa tukeni ja läsnäoloni vertaisohjaajille.

Tämän havaittuani pyrinkin tuomaan itseäni tietoisesti enemmän läsnäolevaksi ja

8

aktiiviseksi toimijaksi vertaisohjaajien keskuuteen. Osallistuin heidän vetämiinsä

ryhmiin, ja vietin muutenkin aikaa heidän kanssaan työpäivän aikana. On myös

selvää, että pääsin paremmin osaksi yhteisöä, sekä loin luottamusta ympärilleni

ollessani avoimempi ja aktiivisempi heidän joukossaan.

9

Lähteet

Vornanen, M. 2019. Kulttuuripaja Luoteen ohjaaja, TURVALINKKI RY. Haastattelu 25.3.2019.

Kulttuuripaja Luode. 2018. Hankkeen loppuraportti.

Salminen, J. 2017. Onnistu tiimityössä. Helsinki: J-Impact.

Juuti, P. & Vuorela, A. 2015. Johtaminen ja työyhteisön hyvinvointi.

10

Liitteet

Liite1. Kehittämistehtävä

Kulttuuripaja Luode arvioi ja kehittää toimintaansa säännöllisesti. Rahoittajalle

lähetettävissä toimintaraporteissa, sekä tuloksellisuus- ja vaikutusselvityksissä on

pystyttävä kuvaamaan toiminnan tavoitteiden toteutumista sekä menetelmiä, joilla

tavoitteisiin on päästy. Toiminnan kehittämisen kannalta on tärkeää selvittää myös

sidosryhmien mielipiteitä ja kokemuksia kulttuuripaja Luoteen palveluista.

Kehittämistyönäni tein kulttuuripaja Luoteen sidosryhmille suunnatun verkkokyselyn,

jonka tarkoituksena on tuottaa tietoa sidosryhmien kokemuksista kulttuuripaja

Luoteen suhteen. Sidosryhmällä tarkoitetaan sellaista tahoa, jonka toiminnalla voi

olla vaikutusta organisaation toimintaan. Parhaiten yhteiskunnallisia tai paikallisia

tarpeita vastaavia palveluita organisaatio pystyy tuottamaan kuulemalla

sidosryhmiään. (Koipijärvi & Kuvaja 2017, 120.)

Kyselyssä on 12 kysymystä. Ensimmäisten kysymysten avulla pyritään selvittämään

millaista organisaatiota ja mitä palvelua kyselyyn vastaaja edustaa. Esimerkiksi onko

kyseessä kunta, yritys, yhdistys vai jonkin muu taho. Kyselyyn vastaajalta halutaan

myös selvittää, onko tämä koskaan ohjannut asiakkaita kulttuuripaja Luoteeseen, ja

millaiset tekijät toimintaan ohjaamiseen ovat vaikuttaneet.

Sidosryhmäkyselyssä on kysymykset myös sille, kuinka merkityksekkääksi vastaaja

kokee kulttuuripajatoiminnan, ja mitä hyvää tai mitä kehitettävää näkee toiminnassa.

Kyselyssä selvitetään myös vastaajan näkemys siihen, onko kulttuuripaja Luoteesta

saatavilla vastaajan mielestä riittävästi tietoa, sekä pyydetään perustelua

vastaukselle. Lisäksi monivalintakysymyksen avulla pyritään selvittämään vastaajan

näkökulmasta keskeisimmät tiedotuskanavat. Tämän avulla pystytään kehittämään

myös markkinointia ja tiedottamista toivottuun suuntaan.

11

Sidosryhmiltä halutaan myös selvittää, kuinka hyvin kulttuuripaja Luoteen tavoitteet

ovat heidän näkökulmastaan toteutuneet. Kyselyssä on monivalintaruudukko, jossa

on väittämiä koskien kulttuuripaja Luoteen tavoitteita. Teemoja ovat esimerkiksi

osallistujan saama vertaistuki, sisältö arkeen, houkutteleva toiminta, yhteisöllisyys,

selkiintyneet jatkosuunnitelmat, mielekäs tekeminen, osallisuus ja luovuutta ruokkiva

ympäristö. Lopussa kyselyä on vapaa sana, jossa tiedustellaan mahdollisia toiveita

yhteistyön kehittämisen suhteen, sekä muuta palautetta kulttuuripaja Luoteelle.

Kysely lähetetään vuosittain sidosryhmille ja yhteenvedosta on helppoa analysoida

tilastoja sekä tietoa vastaajista.

Ei kuitenkaan riitä, että on valmis selvittämään sidosryhmien näkemyksiä, vaan täytyy

olla myös valmis toimimaan niiden mukaisesti. Hyvä sidosryhmätyöskentely

edellyttääkin avointa mieltä, dialogisuutta ja joustavuutta. Sidosryhmät ja heidän

näkemyksensä voidaan nähdä arvokkaana apuna yrityksen toimintaa kehitettäessä

sekä vastuullista ja läpinäkyvää toimintaa korostettaessa. (Koipijärvi & Kuvaja 2017,

121-122.)

Jotta sidosryhmätyöskentely olisi tarkoituksenmukaista on luonnollisesti

kartoitettava ja tunnistettava organisaation tärkeimmät sidosryhmät. Tämän lisäksi

näihin sidosryhmiin on luotava aktiivisia vuorovaikutussuhteita ja pidettävä niitä yllä.

(mts. 123.) Jokainen organisaatio määrittelee itse keskeiset sidosryhmänsä. Koipijärvi

ja Kuvaja (2017, 124) listaavat yleisesti organisaatioiden keskeisiksi sidosryhmiksi

esimerkiksi henkilöstön, sijoittajat, asiakkaat, median, kansalaisjärjestöt ja

paikallisyhteisöt.

Kulttuuripaja Luoteen sidosryhmäkysely on suunnattu pääasiassa muille sidosryhmille

paitsi yksittäisille asiakkaille, joille on kehitetty oma asiakaskyselynsä.

Sidosryhminään kulttuuripaja Luode näkee kuitenkin asiakkaat, henkilöstön,

yhdistyksen hallituksen, median, muut paikalliset järjestöt, sosiaali- ja terveysalan

organisaatiot ja oppilaitokset sekä tietyt yhteiskunnalliset yhdistykset. Sidosryhmiä

päivitetään vuosittain.

12

Sidosryhmätyöskentely on kokonaisvaltaista, ja kehittämistyöni, eli sidosryhmäkysely

on vain yksi osa kokonaisuudesta. Jotta sidosryhmätyö olisi systemaattista, on

suositeltavaa laatia organisaatiolle sidosryhmästrategia. Strategiassa on hyvä listata

sidosryhmät ja luokitella ne alaluokkiin, sekä priorisoida tärkeysjärjestykseen, eli

toisin sanottuna selvittää mitkä ovat ne sidosryhmät, joiden näkemykset ja toiveet

ovat organisaatiolle kaikkein suurimmassa roolissa. Lisäksi on listattava, kuinka

vuorovaikutusta toteutetaan kunkin sidosryhmän kanssa, sillä jokaisen tahon kanssa

ei ole tarkoituksenmukaista esimerkiksi tiivis kumppanuus tai yhteistyö, vaan

ainoastaan avoin tiedottaminen. Tärkeiden sidosryhmien listaaminen ja säännöllinen

yhteydenpito on osa sidosryhmätyötä, ja vuorovaikutusmenetelmien sekä

näkemysten kartoittamisen selvitys tapahtuu vuosittain toteutettavassa

selvitysraportissa. (mts. 132-133, 135.)

Lähde: Koipijärvi, T. & Kuvaja, S. 2017. Yritysvastuu. Johtamisen uusi normaali.

13

Liite2. Harjoittelun arviointi

14

Liite3. Harjoittelutunnit