yliopistokeskuksen maakunnallinen vaikuttavuusyliopistokeskukset 2005 noin 1000 kokopäiväistä...
TRANSCRIPT
Yliopistokeskuksen maakunnallinen
vaikuttavuus
Pentti Malinen
Maakuntajohtaja
27.5.2014
Pentti Malinen/Kainuun liitto 224.3.2014
Kainuun Skenaariot 2035 – Jyrki Kettunen ja Tarja Meristö 2013
AIKA
Skenaario: D. Matkailu ja asuminen
Leppoisuus, hidas elämäntyyli, vähiten
syrjäytymistä, toimeliaisuus – kestävä tarjonta /
Talouskasvu ongelma
Skenaario: C. Kainuu rules.
Vaatii teknologisen tason ylläpitämistä ja
priorisointia / Talouskasvu ja hyvinvointi
molemmat hyviä tässä vaihtoehdossa
Skenaario: B. Venäjä ja Kiina ajureina
Kova businesshenkisyys, jossa suuret yritykset
hallitsevat / Talouskasvu parhaimmillaan hyvää
Skenaario: A. Ai mikä Kainuu?
Työvoimapula, ikärakenne vinoutuu,
terveyserot kasvavat, hyvinvointierot yleisellä
tasolla kasvavat / Talouskasvu mitätöntä
Pysty
akse
li: a
su
kka
ide
n h
yvin
vo
inti ja
ta
lou
ska
svu
(ko
ett
u, m
ita
tta
va
hyvin
vo
inti, h
ida
s e
läm
än
rytm
i ja
ta
lou
ska
svu
po
tentia
ali)
20252013 2035
Skenaarioiden hyvinvointi- ja talouskasvumahdollisuudet:
Kainuun skenariot -> maakuntaohjelman valinnat
Ai mikä Kainuu?
• Vähiten toivottu, mutta
todennäköisimmäksi
arvioitu kehitys!
Mikä on strateginen
johtopäätöksemme?
Meidän on selätettävä
ensin tämä skenaario…
• torjuntastrategia +
• olemassa olevien
vahvuuksien
vahvistaminen
Lähde: Moisio 2012
2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion
kehittämisestä hajautettuun kilpailuvaltioon ja kohti
metropolivaltiota…
27.5.2014 HK
1030
-180-272
-4518
-4-4
09
1-10
-3-8
-300 -250 -200 -150 -100 -50 0 50
0 - 4
10 - 14
20 - 24
30 - 34
40 - 44
50 - 54
60 - 64
70 - 74
Kokonaisnettomuutto Kainuussa ikäryhmittäin 2002 - 2012,
henkilöä keskimäärin vuode
27.5.2014 HK
0
1000
2000
3000
4000
5000
6000
7000
8000
1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030
20-24
60-64
Työmarkkinoille tuleva/poistuva ikäluokka
Vuonna 2015 keskimääräinen eläköityvä ikäluokka 6913/5=1383ja keskimääräinen työmarkkinoille tuleva ikäluokka 4164/5=833Erotus 1383-833=550 /v.!Tilanne jatkuu samankaltaisena 2020 saakka.(Lähde: Tilastokeskus, Statfin/Altika,Väestöennuste 2009)
Panostukset alueen elinvoimaan:
-> kuntien erilaisuus /
erilaiset vahvuudet
• Osaamispohjainen elinkeino-
kehittäminen keskittyy Kajaanin seudulle
• Kaivannaistoiminnan nopea
merkityksen kasvu
-> yhteisiä tekijöitä:
• Luonnonvarat erit.
metsävarat -> biotalous
• Matkailu
-> elinkeinojen kehittäminen
kytkeytyy läheisesti alueiden käyttöön
ja sen suunniteluun
6
Yritysinvestoinnit (huom. Maatalous ei sisälly
kuvassa tarkasteluun)
3. Hyvinvoiva Kainuu
1. Työllisyys ja toimeentulo
2. Terveys ja toimintakyky
3. Osallisuus
ja yhteisöllisyys
1. Elinvoimainen ja
uudistuva
elinkeinoelämä
1. Työpaikat
2. Osaaminen ja osuva
innovaatiotoiminta
3. Osaavan työvoiman
saatavuus
Kärkialoina:
biotalous ja kestävä
kaivannaistoiminta,
teknologia ja matkailu
4. Kainuu-kuva
”PEILI”
2. Sujuvan arjen ja
toimivien palvelujen
sekä yhteyksien
luonnonläheinen
ympäristö
1. Saavutettava, kestävä
alue- ja
yhdyskuntarakenne
2. Yhteistyö ja
uudistumiskyky
Osaaminen Kestävä kehitys
Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus Kansainvälisyys
Kulttuuri ja kainutlaatuisuus Digitaalisuus
Maaseutu Kolmas sektori
ARVOT (ohjaavat valintoja)
uudistuminen ja
luovuus;
kehitysmyönteisyys ja
rohkeus
positiivisuus ja
kannustavuus sekä
suvaitsevaisuus
työ ja yrittäjyys
HYVINVOIVA JA ELINVOIMAINEN KAINUU
27.5.2014 HK
OULUN YLIOPISTO
Kajaanin
kehittämiskeskus
Aluekehitys 20 vuotta
KEHITTÄMISKESKUKSEN
JUHLAVUOSI 2001
Aluekehitys 20 vuotta
– Pohjois-Suomen tutkimuslaitoksen
Kainuun yksikkö 1981 - 1994
Aikuiskoulutustoiminta 20 vuotta
– täydennyskoulutusyksikkö aloitti
opettajakoulutuslaitoksen yhteydessä
– yritys- ja kehittämiskoulutus erillisenä
projektina
Mittaustekniikka 10 vuotta
– sähkötekniikan osaston mittaustekn.lab.
Biotekniikka 5 vuotta
9
Suomen yliopistojärjestelmän
kolme ekspansiota (Tomi Turan mukaan)
1. ekspansio 1910-1930
• Suomen yliopistojärjestelmän synty
• Liittyi kansallisvaltion syntyyn sekä ammatti- ja tuotantorakenteen muutokseen
• Koordinoimaton, mutta julkisesti tunnistettu prosessi
2. ekspansio 1960-1980
• ”Maakuntayliopistojen” rakentuminen
• Oulun yliopiston perustaminen päänavaajana!
• Taustalla koko valtakunnan integraatio moderniin yhteiskuntaan
• Vahvasti valtiollisesti koordinoitu prosessi
3. ekspansio 1980-2005
• Alueellisten sivutoimipisteiden verkoston rakentuminen
• Koordinoimaton ja virallisessa järjestelmässä tunnistamaton prosessi, jota EU-rahoitus tuki ja vauhditti
• Kainuu on esimerkkinä: uudet yksiköt + Kajaanin korkeakoulustrategia (2000) -> 2004 yliopistokeskus
10
Mikä on yliopistokeskus
• yliopistokeskukset kokoavat eri yliopistojen toimintaa yhteisen sateenvarjon alle maakuntakeskuksissa, joissa ei ole omaa yliopistoa
• yliopistokeskukset perustettiin toteuttamaan ensisijassa yliopistojen kolmatta tehtävää: edistämään tutkimuksen ja koulutuksen alueellista vaikuttavuutta
– yliopistokeskukset toteuttavat kaikkia yliopistojen kolmea tehtävää: painotus on toinen yliopistojen pääpaikkakunnilla
• tavoitteena on tiivistää yliopistojen välistä yhteistoimintaa sekä kehittää yhteistyötä alueen ammattikorkeakoulujen, kehittäjäorganisaatioiden ja elinkeinoelämän kanssa
• Yliopistokeskuksella on ammattikorkeakoulun kanssa yhteinen aluestrategia
• osalla yliopistokeskuspaikkakuntia rakennetaan ns. konsortioyhteistyötä ammattikorkeakoulujen kanssa yleensä selvitysmiestyön pohjalta
11
Yliopistokeskukset 2005
noin 1000 kokopäiväistä työntekijää
3200 tutkinto-opiskelijaa
yhteensä lähes 25 000 opiskelijaa
kokonaisbudjetti yli 70 milj.€
organisaatiomalleina erillislaitos tai verkosto-organisaatio
yliopistokeskusmaakunnissa asuu 20 % maamme
väestöstä
osaaminen on aluekehittämisen ytimessä ->
yliopistokeskusten oikeutus tulee tästä!
Yliopistokeskusten toimintamalli otettiin käyttöön 2004
alusta, kun opetusministeriö ja eduskunta aloittivat keskusten
rahoittamisen. Tarkoitus ei ollut luoda yliopistokeskuksista
”uusia yliopistoja”, vaan vahvistaa eri yliopistojen keskinäistä
yhteistyötä sekä alueen ammattikorkeakoulujen ja
elinkeinoelämän kanssa. Rahoitus rakentui ns.
kolmikantaperiaatteelle: opetusministeriön, yliopistojen ja
alueen tulee osallistua osaltaan toiminnan perus-
rahoitukseen – suuren osan toimintarahoituksestaan
yksiköt hankkivat itse.
12
Uusi korkeakoulupoliittinen doktriini
1. Korkeakoulupoliittinen resurssienkeskitysteesi
• Korkeakoulutoimintaa ei ole syytä hajauttaa, vaan tehokkuus- ja laatuedut saavutetaan resursseja keskittämällä
• Tapahtuu sekä korkeakoulujen sisällä että niiden välillä
2. Tiedepoliittinen huippuyksikköteesi
• Moderni 2000-luvun yliopisto rakentuu keskeisesti kansainväliselle huipputasolle yltävien yksiköiden varaan
• Toiminnan tieteellisen laatutason korostaminen koko yliopiston tasolla
3. Yhteiskuntapoliittinen kasvukeskusteesi
• Suomen kehitys edellyttää muutamaa fokusoitunutta kasvukeskusta / innovaatiokeskittymää, jotka rakentuvat vahvan yliopistotoiminnan ympärille
• Yliopistojärjestelmän kehittäminen ei enää ensisijaisesti aluepolitiikkaa, vaan innovaatiopolitiikkaa
• Yliopistot eivät ensisijainen instrumentti koko maan palvelemiseen
• Aluepolitiikkaa suunnataan näiden innovaatiopolitiikan tavoitteiden suuntaan!
Osaajien tuottaminen
• Opiskelupaikkojen tarjonta -> opiskelija- rekrytointi on
aluesidonnainen prosessi
• Valmistuneiden sijoittuminen työelämään; myös tässä selkeä
alueellinen dynamiikka
• Aikuiskoulutus ja uusi opetusteknologia
-> voidaanko näillä tasapainottaa koulutuksen saatavuutta?
13
14
Opiskelijoiden rekry-
tointi on alueellista
• Kuva: Mistä Oulun yliopistoon on tultu 1998-2000?
• Oulun yliopisto on ”puolen Suomen” yliopisto opiskelijoiden ensisijaisen rekrytointialueen perusteella…(alueellisuus on OY:n vahvuus)
• Huom. pääkaupunkiseudun yliopistojenkin rekrytointialue keskittyy pääasiassa omaan maakuntaan ja sen lähialueisiin! (mikä ei tässä kuvassa)
15
Valmistuneet sijoittuvat
pääosin opinahjonsa
lähiseuduille (1)
• Kuva: Oulun yliopistosta 1970-2004 valmistuneiden osuudet väestöstä
• Oulu omassa luokassaan (7 % oululaisista on OY:n käyneitä)
• Pääasiallinen vaikutusalue selvästi nähtävissä ja on samanlaajuinen kuin opiskelijoiden rekrytointia-alue
Korkeakoulutetun työvoiman saatavuus koko maassa on keskeinen yliopistojen koulutuksen yhteis-kunnallinen ja alueellinen vaikutus
16
Valmistuneet sijoittuvat
pääosin opinahjonsa
lähiseuduille (2)
On havaittavissa yliopiston keskittävää vaikutusta
Monista Pohjois-Suomen kunnista on tullut enemmän väkeä kuin sinne palannut ja esim. pk-seutu, Tampere, Jyväskylä, Turku ja Kuopio voittajia
- Etäisyys on merkittävin muuttamisen kohdealuetta selittävä tekijä Oulusta pitkä matka muihin vastaaviin keskuksiin: lähtökynnys nousee
Kuva: Oulun yliopistosta 1970-
2004 valmistuneiden määrät
kunnittain 2005
Osaamisen tuottaminen
• Tieteellinen perustutkimus (yliopistojen ydintehtävä)
• Soveltava tutkimus
• t&k&i-toiminta
• globaalissa taloudessa osaaminen ja erityisesti innovaatioiden
tuottaminen ovat keskeisiä kilpailutekijöitä
• alueet eivät ole menettäneet merkitystään, sillä
innovaatioympäristöt ovat myös alue- ja paikkasidonnaisia
17
18
Innovaatiojärjestelmä on
laaja kokonaisuus
• Innovaatiojärjestelmä on kokonaisuus, jonka muodostavat tiedon ja osaamisen tuottajat, hyödyntäjät sekä näiden väliset moninaiset vuorovaikutussuhteet.
• Innovaatiojärjestelmän keskeiset osat ovat koulutus, tutkimus ja tuotekehitys sekä tietointensiivinen yritystoiminta.
• vuorovaikutusprosessi on
paikallinen -> edellyttää riittävää
läsnäoloa
• vuorovaikutusprosessia voidaan
tietoisesti kehittää (esim. Triple Helix;
oppiva alue)
•
korkeakoulut,
tutkimuslaitokset
välittäjä-
organisaatiot
Idea,
lähtökohta
innovaatiolle
projektin
suunnittelu
projektin
toteutus
tulosten siirto
tuotantoon
kaupallistaminen
Muut yritykset
19
Innovaatioiden edellytyksenä
hyvä innovaatioympäristöInnovaatiot ovat monen toimijan yhteistyön tulosta. Edellytykset yhteistyölle syntyvät hyvässä innovaatioympäristössä, jossa yrityssektori, tutkimuslaitokset ja julkinen sektori (välittäjä-organisaatiot) toimivat vuorovaikutuksessa.
• Innovaatioympäristö on tulevaisuudessa yhä selkeämmin osa globaalia innovaatiokeskittymien verkostoa.
• Menestyäkseen niiden on pystyttävä houkuttelemaan osaajia ja toimimaan tiiviissä yhteistyössä muiden kanssa.
20
T&k-toiminta on erittäin
keskittynyttä alueellisesti
• Paikallinen innovaatioympäristö
on keskeinen kilpailutekijä
globaalissa taloudessa
• T&k-toiminta on alueellisesti
hyvin keskittynyttä Suomessa
-> onko keskittämisestä enää
lisäarvoa?
-> onko innovaatiopotentiaalia
jäämässä hukkaan, pk-yritykset
eivät pääse t&k-toimintaan
mukaan…
• korkeakoulujen rooli korostuu
haasteellisimmilla alueilla* yksityinen voittoa tavoittelematon toiminta
Lähde: T ilastokeskus/T utkimus- ja kehittämistoiminta
000
615
526
364
259
185
1 307
1 261
1 037
369
59
1 092
Maakunnat:
Etelä-Karjala
Pohjois-Savo
Pohjois-Karjala
Kainuu
Etelä-Savo
Suuralueet:
Pohjois-Suomi
Etelä-Suomi
Länsi-Suomi
Itä-Suomi
Ahvenanmaa
Koko maa
0 200 400 600 800 1 000 1 200 1 400 1 600
Euroa/asukas
Yritykset Julkinen sektori+YVT * Korkeakoulusektori
Katse Pohjoiseen!
21
Pentti Malinen
Puh. 044-7970197
www.kainuunliitto.fi
Menestyksellistä tulevaisuutta
Kajaanin yliopistokeskukselle!