1

University of Helsinki Centre for Research on Addiction, Control and

Governance (CEACG)

VUOSIRAPORTTI 2017

Anna Alanko & Matilda Hellman

VIITE: Alanko, Anna & Hellman, Matilda (2017) Vuosiraportti 2017: University of

Helsinki Centre for Research on Addiction, Control and Governance (CEACG).

2

SISÄLLYS

Sisällys ....................................................................................................2

1 JOHDANTO ....................................................................................... 3

1.1 Tausta ........................................................................................ 3

1.2 Ryhmän rakenteellinen kehys 2017 .......................................... 5

1.3 Rahoitustilanne ......................................................................... 5

1.4 Vuorovaikutus ja näkyvyys ....................................................... 7

2 TUTKIMUS ....................................................................................... 9

2.1 Temaattiset kokonaisuudet...................................................... 9

2.1.1 Suomalainen yhteiskunta: politiikka ja kontrollimekanismit ......................................................................... 9

2.1.2 Markkinointi ja kaupalliset intressit: alkoholi, tupakka, rahapeli ja ruokaa ............................................................................ 11

2.2 RAHAPELITUTKIMUS .......................................................... 13

2.2.1 Rahapelitarjonnan tehtävä ja julkisuuskuva Suomessa ...... 14

2.2.2 Kansainväliset rahapelitutkimushankkeet .......................... 16

3 JULKAISUT 2016-2018 ................................................................... 18

2018 ...................................................................................................... 18

2017 ...................................................................................................... 19

2016 ...................................................................................................... 21

3

1 JOHDANTO

1.1 TAUSTA

Riippuvuuksien, yhteiskunnallisen sääntelyn ja hallinnan tutkimuskeskus

(CEACG) on Helsingin yliopiston täysin ulkopuolisesti rahoitettu

sosiaalitieteiden laitoksella toimiva tutkimusryhmä, joka tutkii

poikkitieteellisesti elämäntapoihin, addiktioihin sekä mielenterveyteen

liittyviä kontrolli- ja sääntelymekanismeja. CEACG käy parhaillaan läpi

tärkeää rakenteellista muutosta, kun ryhmästä tulee uudessa tiedekunnassa

tutkimusyksikkö 1.1.2018 alkaen.

Vuonna 2017 ryhmään kuuluu 12 tutkijaa (2 tutkimusavustajaa; 4 jatko-

opiskelijaa; 5 post docia; 2 dosentin tasoista yliopistotutkijaa, 1 professori

emeritus). Vuoden aikana ryhmässä on lisäksi työskennellyt kaksi

harjoittelijaa, Tuulia Lerkkanen ja Emmi Kauppila.

CEACGilla on pohjarahoitus, joka tulee Terveyden ja hyvinvoinnin

laitoksen (THL) yhteistyösopimuksen kautta. Rahat ovat peräisin Arpajaislain

52 pykälän mukaisesta velvoitteesta, jonka mukaan ”Arpajaisiin

osallistumisesta aiheutuvia haittoja on seurattava ja tutkittava. Haittojen

seurannasta ja tutkimuksesta sekä niiden ehkäisyn ja hoidon kehittämisestä

vastaa sosiaali- ja terveysministeriö.”

Vuoden 2017 aikana yhteistyösopimuksen perusrahoitus on käytetty

osittain ryhmän johtajan sekä koordinaattorin palkkoihin. Sopimuksen

budjetti on myös osittain korvannut yhden post doc rahapelitutkijan osa-

aikaisen työnteon (noin 7 kk.). Kaikki kolme osallistuvat sekä CEACG-

sopimuksen rahapelitutkimuksen analyyseihin, että PUBFUNC-hankkeen

toimintaan (materiaalin keräys ja analyysit). Kaikkien näiden kolmen

henkilöiden palkkaa maksettiin myös muista lähteistä (toiset CEACG:in

tutkimushankkeet). Budjettia on myös käytetty kahden kesäharjoittelijan

työntekoon. Harjoittelijat ovat keränneet kaksi laajaa tutkimusaineistoa:

median rahapelaamisen voittotarinat (kv. materiaali, yli 560=N), sekä

suomalaisen valtamedian rahapelaamisaiheesta raportointia 1990-2017

(1042). Harjoittelijat ovat myös valmistelleet fokusryhmähaastatteluja

PUBFUNC-hankkeessa (ks. 2.2.1.). Perusbudjetti on myös korvannut kahden

tutkijoiden osallistumisen kansainväliseen konferenssiin, sekä kolmen

tutkijan osallistumisen kansanväliseen konferenssiin, joka järjestettiin

Helsingissä. CEACG on myös järjestänyt Alkoholi- ja huumetutkijain seuran

kevätseminaarin, joka käsitteli laajemmin riippuvuustutkimuskenttää, johon

myös rahapelitutkimuskenttä sisältyi.

Nykyinen sopimuskausi kattaa vuodet 2016–2019. Ryhmän johtaja,

dosentti Matilda Hellman, toimii yhteistyötahona THL:n ja Sosiaali- ja

terveysministeriön (STM) kanssa. Yhteistyösopimus edellyttää, että CEACG

JOHDANTO

4

tuottaa rahapelihaittoja koskevaa tutkimusta. Ryhmän koordinaattorina

toimii VTT Anna Alanko.

CEACG:in tarkastelukulma on yhteiskuntatieteellinen. Suomalaisen ja

kansainvälisen rahapelipolitiikan ja -järjestelmän tarkastelu on sekä

ajankohtainen että tärkeä aihe. Suomen rahapelipolitiikka käy parhaillaan läpi

suuria muutoksia, kun kolme rahapeliyhtiötä yhdistettiin vuoden 2017 alussa

yhdeksi monopoliksi.

Tutkimusryhmä tarkastelee tätä muutosta kriittisesti ja sitoutumattomasti,

ja on myös saanut lisärahoitusta tätä varten (”Rahapelitarjonnan tehtävä ja

julkisuuskuva Suomessa” -hanke [PUBFUNC], ks. kohta 2.2.1. tässä

raportissa). Rahapelitoiminnan sääntelyyn liittyy monimutkaisia taloudellisia

ja poliittisia intressejä sekä reunaehtoja, jotka laajasti vaikuttavat

yhteiskuntaan muun muassa siksi, että rahapelitoiminta on lukuisten sosiaali-

ja kulttuuripalveluiden rahoituslähde. Rahapeliongelmat ovat yhteydessä

muihin elämäntapaongelmiin, erityisesti lääkkeiden/päihteiden käyttöön

sekä muuhun riippuvuuskäyttäytymiseen, ja niiden hallinta ja käsittely

sijoittuvat suureksi osaksi sosiaalisen kontrollin piiriin. Sosiaalisen kontrollin

ja hallinnon rakenteet vaikuttavat pelitoiminnan järjestämiseen, haittojen

muodostumiseen sekä niiden käsittelyyn yhteiskunnassa.

CEACG on ainoa tutkimuskeskus Suomessa, joka tarkastelee

elämäntapaongelmia (kuten rahapeleihin, päihteisiin, riippuvuuksiin ja

mielenterveyteen liittyviä ongelmia) sekä niitä koskevaa järjestelmää ja

toimintapolitiikkaa laajasta yhteiskuntatieteellisestä näkökulmasta.

Myös kansainvälisestä näkökulmasta katsottuna ryhmän tarkastelutapa on

ainutlaatuinen. Antropologi David Moren johtama australialainen National

Drug Research Institute ja sosiologi Gerda Reithin johtama Gambling

Research Group Glasgow Yliopistossa muistuttavat CEACGia yhteiskunta- ja

kulttuuritieteellisen tutkimusotteen osalta. Nämä tutkimusryhmät ovat

molemmat temaattisesti orientoituneet tiukemmin ja eksplisiittisesti joko

huumetutkimukseen (NDRI) tai rahapelitutkimukseen (Glasgow). CEACG

jatkaa suomalaista sosiologista perinnettä, jossa elämäntapoja ja päihteitä,

etenkin alkoholia, on tutkittu laajemmassa kehyksessä sosiaalisina ja

yhteiskunnallisina ilmiöinä.

CEACG, joka perustettiin vuonna 2011, on kuluneen vuoden aikana

vakiinnuttanut asemansa, paitsi osana kotimaista yliopistomaailmaa myös

rahapelitutkimusta harjoittavana yksikkönä sekä Suomessa että ulkomailla.

CEACGin lähestymistavassa tyypilliset yliopiston tehtävät kuten

perustutkimus, opetus ja tieteenalan kehittäminen yhdistyvät niin sanotun

sektoritutkimuksen ajankohtaisuuteen ja käytännönläheisyyteen. Helsingin

yliopisto on tarjonnut riippumattoman työympäristön, jossa tutkimusta on

voitu kohdistaa käyttäytymiseen, sen syihin ja hallintaan yhteiskunnassa.

Tämä raportti kuvaa CEACGin toimintaa vuoden 2017 aikana.

5

1.2 RYHMÄN RAKENTEELLINEN KEHYS 2017

CEACG-ryhmän rakenne on kansallisesti ja kansainvälisesti ainutlaatuinen.

Ryhmällä on tiiviit suhteet sosiaali- ja terveysministeriöön, mikä laajentaa

ryhmän erikoisasiantuntemusta ja suo mahdollisuutta vaihtaa näkemyksiä

muutoksista, joita tällä hetkellä on käynnissä sosiaali- ja terveyssektoreilla.

Yhteistyösopimus THL:n kanssa tarkoittaa, että ryhmä on integroitunut

valtiolliseen osaamisen ja tiedon tuotantoon terveys-, sosiaali- ja

hyvinvointisektorilla. Samaan aikaan CEACG on itsenäinen ja kriittinen

akateeminen tutkimusryhmä. Ryhmä on kansainvälisesti tunnettu ja

arvostettu, ja se on muun muassa toiminut yhteistyötahona kolmessa EU-

rahoitteisessa hankkeessa. Ryhmä on myös parhaillaan mukana EU-

komission niin sanotussa tenderissä (syksy 2017).

THL:n kanssa tehtävä yhteistyö on toiminut erinomaisen hyvin. Sen myötä

CEACG on osallistunut vuoden 2016 Rahapelikyselytutkimukseen. Tämän

yhteistyön puitteissa toimii myös oma hanke ”Rahapelitarjonnan tehtävä ja

julkisuuskuva Suomessa (”PUBFUNC”). Rahapelijärjestelmän uudistusta

tarkastellaan yhdessä THL-tutkijoiden kanssa eri analyyseissa. Yhteistyöstä

kerrotaan lisää kohdassa ”Rahapelitutkimus” (ks. 2.2.).

Mahdollisuus ryhmän asemasta keskustelemiseen ja sen

vakiinnuttamiseen avautui syksyllä 2017, kun valtiotieteellinen tiedekunta

päätti, että CEACGista tulee tiedekunnan tutkimusyksikkö 1.1.2018 alkaen.

1.3 RAHOITUSTILANNE

CEACG on vuonna 2017 onnistunut rahoituksen keräämisessä. Kun mukaan

lasketaan kaikki tutkijoiden nykyiset hankkeet (Suomen Akatemian

rahoittamat tutkimushankkeet, apurahat ja rahoitussopimus THL:n kanssa),

CEACG-ryhmän kokonaisbudjetti on neljän vuoden tasolla noin 2,0 miljoonaa

euroa. Tämä osoittaa ryhmän olevan kykeneväinen hyödyntämään sekä

kasvattamaan sille myönnettyä perusrahoitusta tehokkaasti. Vuonna 2017

myönteisiä rahoituspäätöksiä on tullut seuraavasti:

CEACG sai lisärahoituksen uuden THL-yhteistysopimuksen puitteissa

tutkimukselle ”Rahapelitarjonnan tehtävä ja julkisuuskuva Suomessa” (The

public image and function of gambling provision in Finland: Scrutinising a

policy system”, PUBFUNC). Hanke pyrkii kartoittamaan suomalaisten

näkemyksiä rahapelaamisesta. Loppuvuodesta 2017 on kerätty PUBFUNC-

hankkeen puitteessa intensiivisesti ryhmähaastatteluita. Noin 60 henkeä on

haastateltu, ja ryhmähaastatteluita jatketaan alkuvuodesta 2018.

Tarkoituksena on kerätä yhteensä noin 80–100 henkilöä

ryhmähaastatteluihin. Osallistujat on rekrytoitu erilaisten pelitottumusten

perusteella. Hanke kuvataan tarkemmin otsikon 2.2.1. alla.

CEACG on myös saanut ERA-NET Elsa-rahoitusmuodon kautta

asiantuntijoiden puoltavan suosituksen hankkeelle ”Addiction in the brain:

JOHDANTO

6

Ethically Sound Implementation in Governance” (A-BRAIN). Kyseessä on

kolmivuotinen hanke (2018–2020), joka tutkii riippuvuutta koskevan

aivotutkimuksen soveltamista käytännössä ja politiikassa. Hanke tulee

tuottamaan suosituksia sisältävän kirjan. Kumppaneita hankkeessa ovat

kanadalainen Centre for Addiction and Mental Health (CAMH, Toronto),

University of Montreal, saksalainen Leibniz Institute for Prevention Research

and Epidemiology (BIPS, Bremen). CEACG koordinoi ja johtaa hanketta

kokonaisuutena. Rahoitus on kokonaisuutena 600 000 euron suuruinen

(lisäksi yleiskustannusosuus), josta Helsingin yliopiston osuus on noin

200 000 euroa. Vuonna 2018 CEACG pyrkii myös kytkemään hankkeeseen

yhden väitöskirjahankkeen sekä yhden post doc-hankkeen. A-BRAINin

sisarhanke tutkii, miten toimijuutta ymmärretään riippuvuuden aivomallin

kautta. FT Susanne Uusitalo ja VTM Petteri Koivula osallistuvat

sisarhankkeeseen.

Syksyllä 2017 tutkimusryhmällä oli myös huomattava menestys

Alkoholitutkimussäätiön rahoituksenjakopäätöksissä rahapelitutkimuksen

osalta:

VTT Virve Marionneau sai rahoituspäätöksen hankkeelle “Best practice

policies in the regulation of online gambling: A comparative study of

European gambling regimes”. Hanke kysyy miten online-rahapelaamisen

säätely kannattaisi järjestää tehokkaimmin haittojen vähentämisen ja

markkinoiden säätelyn kannalta.

CEACGin ranskalainen yhteistyökumppani Sebastien Berret sai

rahoituksen hankkeelle “The evolution of European Gambling industry since

1990 through the notion of Responsible Gambling and Problem Gambling. A

qualitative analysis of Gambling in France, Finland and Hungary since

1990”. Tällä hankkeella Berret kytketään osaksi CEACG-tutkimusryhmää.

FT dosentti Janne Nikkinen sai rahoituksen hankkeelle ”Political economy

of gambling – Developing model for comparison”. Hankkeessa Nikkinen

tarkastelee rahapeleistä saatavien tuottojen asemaa kansantaloudessa, niihin

liittyviä eettisiä kysymyksiä sekä järjestelmien vertailtavuutta.

VTT Johan Svensson, yhteistyöpartneri ruotsalaisessa Karolinska

Institutetissa, sai rahoituksen Matilda Hellmanin kanssa hankkeelle, joka

tutkii rahapelien markkinointia Ruotsissa. Rahoitus tulee Ruotsin Sosiaali- ja

terveysministeriön alaiselta FORTE:lta. Hanke kerää rahapelien

markkinointia koskevaa aineistoa ja tarkastelee sen sisältöä ja levittämistä.

Sama hanke sai myös rahoituksen ruotsalaiselta kansalliselta

rahapelitutkimusneuvostolta, Svenska Spels Forskningsrådetilta keväällä

2017. CEACGissa on tarkoitus aloittaa samanlainen tutkimus Suomessa.

Hanke kuuluu CEACGin temaattiseen kokonaisuuteen, joka käsittelee

markkinointia (ks. luku 2).

CEACG on myös edustettuna työryhmässä, joka sai Koneen säätiön

rahoituksen yhteiskuntatieteitä ja yhteiskunnallista analyysia

yleistajuistamaan pyrkivälle hankkeelle ”Suomi, sosiologia ja mielikuvitus –

sosiologian verkkoalustan kehityshanke”.

7

Vuonna 2017 ryhmä on jättänyt ennätysmäärän, viisi, hakemusta Suomen

akatemialle (yksi hankehakemus, kaksi akatemiatutkijahakemusta sekä kaksi

tutkijatohtorihakemusta). Lisäksi hakemuksia on lähetetty eri säätiöille

(Alkoholitutkimussäätiö, Koneen säätiö sekä Suomen Kulttuurirahasto).

1.4 VUOROVAIKUTUS JA NÄKYVYYS

Ryhmä toimii asiantuntijana eri yhteyksissä. Pekka Sulkunen on toiminut

puheenjohtajana Sosiaali- ja terveysministeriön asettamassa

Rahapelihaittojen arviointiryhmässä. Janne Nikkinen osallistui työryhmään,

joka kirjoitti julkilausuman rahapeleistä ja Anu Katainen on ollut eduskunnan

sosiaali- ja terveysvaliokunnan kuultavana alkoholilainsäädännön

muutoksesta. Anu Katainen toimii myös Alkoholi- ja huumetutkijain seuran

puheenjohtajana.

Ryhmä on järjestänyt erilaisia tapahtumia seuraavasti: Toukokuussa 2017

yhteistyössä Alkoholi- ja huumetutkijain seuran kanssa seminaari ”Kuuluuko

päihdetutkijan ääni?”, lisäksi CEACG oli mukana ensimmäisen

pohjoismaisen rahapelikongressin “The 1st Gambling Policy Conference:

Global Prospects, Nordic Perspectives” järjestelyissä marraskuuussa 2017.

Kongressi järjestettiin yhteistyössä THL:n, NVC:n, Alkoholitutkimussäätiön

sekä Pelisäätiön kanssa. CEACGin tutkijat olivat järjestelytoimikunnassa

mukana ja olivat myös näkyvästi läsnä ohjelmassa kuudella eri esitelmällä.

Vuonna 2017 CEACG järjesti myös kaksi kansainvälistä kongressisessiota

teemalla ”Brain Disease Model of Addiction”. Sessiot järjestettiin

Contemporary Drug Problems -kongressissa Helsingissä ja Lisbon Addictions

-kongressissa Lissabonissa lokakuussa 2017. CEACG on osallistunut runsaasti

julkiseen keskusteluun sekä perinteisessä mediassa että blogeissa. Ryhmän

tutkimuksista on keskusteltu televisiossa, radiossa sekä kymmenissä

lehtiartikkeleissa. Keskustelua on koskenut erityisesti seuraavista

tutkimustuloksista: hyvinvointivaltion eetoksen muuttumista

hallitusohjelmissa koskeva tutkimus (Hellman, Monni, Alanko 2017). Tätä

tutkimusta koskevaa uutistiedotetta jaettiin yliopiston lehdistötiedotteiden

sivulta ennätyksellinen määrä, yhteensä 1500 kertaa. Muita esimerkkejä

hankkeista, jotka ovat saaneet median huomiota, ovat seuraavat: ”Vanha Liitto

– Kovien huumeiden käyttäjät 1960–1970 -lukujen Helsingistä -

kokoelmateos, joka kertoo keski-ikään selviytyneiden huumeidenkäyttäjien

selviytymisestä Suomessa (Rönkä, Perälä), nuorten alkoholinkulutus

(Katainen), useat rahapeleihin liittyvät tutkimukset (Sulkunen, Hellman,

Egerer, Nikkinen, Kankainen), Alangon väitöskirja mielenterveyspolitiikan

muutoksesta, sekä Obstbaum-Federleyn väitöskirja vankien

päihdekuntoutuksesta, joka oli esillä myös ruotsinkielisessä mediassa.

Alangon väitöstutkimuksesta tehtiin uutisjuttu YLE:n pääuutisiin ja lisäksi

pienempiä juttuja mm. Lääkärilehteen. Obstbaum-Federleyn väitös oli

JOHDANTO

8

suomenkielisen median (mm. Mediuutiset ja Keskipohjanmaa-lehti) lisäksi

esillä myös ruotsinkielisessä mediassa (mm. ruotsinkielinen YLE).

Muutama esimerkki media-artikkeleista: Pekka Sulkunen Helsingin

sanomissa ”Rahapelaaminen on tulonsiirtoa köyhiltä ja

mielenterveysongelmaisilta hyväosaisille, väittää uusi tutkimus –

”Peliautomaatteja on kaikkialla, ja ne ovat kaikista pahimpia rosvoja”

(25.10.2017) Anna Alanko Ylen uutisissa ”Psykiatrinen avohoito keksittiin

potilaan parhaaksi – sitten siitä tuli keino säästää” (21.9.2017).

Lisäksi ryhmän internet-sivusto sekä sosiaalisen median sivu ja tutkijoiden

omat blogit ovat aktiivisesti tiedottaneet ajankohtaisista kysymyksistä ja

tutkimusryhmän toiminnasta ja tutkimustuloksista. Hellman toimi Addiction

Research and Theory-lehden vierailevana toimittajana erikoisnumerossa,

joka käsitteli rahapelipolitiikkaa (6/2017). Hän toimii myös kansainvälisen

vertaisarvioudun Nordic Studies on Alcohol and Drugs (NAD)-lehden

päätoimittajana (keväästä 2017 lähtien). Lisäksi Hellman on mukana

kansainvälisen International Society for Addiction Journal Editors (ISAJE)

järjestön toiminnassa.

9

2 TUTKIMUS

2.1 TEMAATTISET KOKONAISUUDET

2.1.1 SUOMALAINEN YHTEISKUNTA: POLITIIKKA JA

KONTROLLIMEKANISMIT

Tutkimusryhmässä on vuonna 2017 tarkasteltu suomalaista

hyvinvointivaltiota ja sen muutoksia kehyksenä riippuvuuksien ja

mielenterveyden ongelmille ja näiden hoidolle. Analyysit ovat saaneet

runsaasti mediahuomiota.

Sosiaali- ja terveyspolitiikan asemaa suomalaisissa hallitusohjelmissa

vuosina 1950–2015 tarkastettiin artikkelissa ”Declaring, Shepherding,

managing: The welfare state ethos in Finnish government programmes, 1950-

2015” lehdessä Research on Finnish Society (Hellman, Monni & Alanko,

2017).

Analyysin tulokset poikkeavat tulkinnoista, joita suomalaisesta

hyvinvointipolitiikasta on esitetty aiemmissa tutkimuksissa. Kun muihin

aineistoihin pohjautuva aiempi tutkimuskirjallisuus on painottanut sitä, että

suomalainen hyvinvointipolitiikka on poikennut pohjoismaisen

hyvinvointivaltion arvoista jo 1990-luvulta alkaen, hallitusohjelmien analyysi

näyttää, että pohjoismaisen hyvinvointivaltion arvoihin on pyritty pitkälle

2000-luvulle. Vasta aivan viime vuosina tasa-arvo ja universalismi ovat

hävinneet myös hallitusohjelmista. Tarkastelu on ajankohtainen siksi, että se

sivuaa ajankohtaista sote-uudistusta, jota on laajasti kritisoitu niin

demokratian kuin tasa-arvonkin sivuuttamisesta.

CEACG on osallistunut myös keskusteluun päihteiden käyttöön liittyvistä

kysymyksistä yhteiskunnassa. Paljon huomiota saanut Yaira Obstbaum-

Federleyn helmikuussa 2017 tarkastettu väitöskirja käsitteli päihdeongelmia

ja päihdekuntoutusta vankiväestön keskuudessa. Aineistona on käytetty

vankilarekistereitä ja vuosina 1985, 1991 ja 2006 toistettuja

vankiterveystutkimuksia. Vankien päihdeongelmat ovat 1985–2006 välisenä

aikana jälkeen lisääntyneet huomattavasti ja instituutioiden välisessä

työnjaossa vastuu vaikeista päihdeongelmista siirtynyt vankilalle. Vankiloissa

päihdeongelmiin pyritään puuttumaan, sillä ne nähdään riskinä rikoksen

uusimiselle. Kuitenkin osa päihdeongelmista jää huomaamatta eikä kaikkiin

havaittuihin päihdeongelmiin voida vankilassa puuttua. Molemmat ilmiöt

ovat yleisimpiä lyhtyaikaisvankien keskuudessa.

Uusia yhteiskunnallisia haasteita liittyy myös sekä laittomien huumeiden

että reseptilääkkeiden väärinkäyttöön ja niiden muutostrendeihin. Näitä

trendejä sekä näihin liittyviä kuolemia käsitellään VTM Sanna Röngän

väitöskirjatutkimuksessa, joka valmistuu vuonna 2018. Väitöskirja yhdistää

laadullisia ja määrällisiä menetelmiä. Röngän poikkitieteellinen tutkimus

TUTKIMUS

10

muun muassa osoittaa huumeiden käytön lääkkeellistymiseen liittyen, että

laillisilla henkilölle itselleen määrätyillä reseptilääkkeillä ja huumekuolemilla

on yhteys. Toiseksi nettiyhteisöjen huumekeskusteluissa jaetaan paljon

haittoja vähentävää huumetietoa, mutta seurauksena voi olla myös

kompetenssiharha: käsitys siitä, että hallitsee sekakäyttämisen eri riskit, mikä

voi osaltaan vaikuttaa myrkytyskuolemiin. Yksi osa Röngän väitöskirjasta on

yllä mainittu Vanha Liitto. Kovien huumeiden käyttäjät 1960–1970 -lukujen

Helsingistä -kirja, jossa on tutkittu ainutlaatuisen haastatteluaineiston avulla

ikääntyneiden kovien huumeiden käyttäjien ja ex- käyttäjien elämää, joka

toisaalta nivoutuu myös niinkutsuttuun suureen muuttoon ja

kaupungistumiseen 1960-luvun Suomessa, jonka osaksi ensimmäinen

huumeaalto Suomessa muodostui.

Mielenterveys ja erityisesti suomalaisessa terveyspolitiikassa esiintyvät

käsitykset siitä, miten mielenterveyden ongelmia tulisi hoitaa, olivat Anna

Alangon syyskuussa 2017 puolustaman väitöskirjan aihe. Väitöskirja

tarkastelee mielenterveyspolitiikan muutoksesta aikana, jolloin psykiatrista

sairaalahoitoa on ohjelmallisesti vältetty. Tänä aikana

mielenterveyspolitiikassa on esitetty toistuvasti samoja ehdotuksia, joiden

julkilausuttuna tavoitteena on ollut mielenterveyden ongelmista kärsivien

hoidon ja aseman parantaminen. Suunnitelmissa on kuitenkin jätetty

muuttuva yhteiskunnallinen ja hyvinvointivaltiollinen konteksti

huomioimatta. Työntekoa, avohoitoa ja kansalaisen autonomiaa painottanut

mielenterveyspolitiikka on tutkimusajanjaksolla ottanut painotuksia, jotka

ovat johtaneet parempiosaisten ja kyvykkäämpien kansalaisten auttamiseen

ja huonompiosaisten unohtamiseen.

Eräs CEACGin tutkimuskokonaisuuksista käsittelee sitä, miten

yhteiskunta on historiallisesti suhtautunut käytökseen, jota nykyisin

säännellään lailla. VTT Riikka Kotasen Suomen akatemian rahoittama

tutkijatohtorihanke tarkastelee vanhempien lapsiinsa kohdistamaa väkivaltaa

lainsäädännön ja valtiollisen kontrollin näkökulmista 1970-luvulta

nykypäivään. Hanke analysoi väkivallan uhrin autonomian, vanhempien

oikeuksien ja perheen yksityisyyden suojelun välistä ristiriitaa sekä valtion

kaksijakoista roolia tämän suojelun tarjoajana. Hankkeessa tutkitaan lapsiin

kohdistuvan väkivallan kriminalisoinnin perusteluja ja lainsäädännön

myöhempää kehitystä sekä sitä, millaisia vaikutuksia kriminalisoinnilla on

ollut lasten suojeluun tähtäävässä sosiaalityössä. Hankkeen tarkoituksena on

tarjota myös ratkaisuja lainsäädännön ja sen käytännön toteutuksen välisiin

ongelmiin ja jännitteisiin erityisesti yksityisissä tiloissa ja perhesuhteissa

tapahtuvaan väkivaltaan liittyen. Kotanen on tällä hetkellä Oxfordin

yliopistossa vierailevana tutkijana.

Rahapelipolitiikkaa käsitelevää tutkimusta esitetään pääasiallisesti luvussa

2.2.

11

2.1.2 MARKKINOINTI JA KAUPALLISET INTRESSIT: ALKOHOLI,

TUPAKKA, RAHAPELI JA RUOKAA

CEACG:in toimintaan kuuluu myös hiljattain kasvanut kokonaisuus, joka

tarkastelee terveydelle haitallisten tuotteiden markkinointia. Vuonna 2017

suurin tämän teeman hankkeista on ollut ”Regulation of online alcohol

advertising: Is it possible and is it relevant from a public health perspective?”

(’OMA’, 2016–2018, rahoitus: Suomen Akatemia, Alkoholitutkimussäätiö,

Ruotsin Systembolagets Forskningsråd, Svenska Spel sekä Forskningsrådet

för hälsa, arbetsliv och välfärd FORTE).

Suomalaiselle kehitys- ja tutkimushankkeelle ”Nuorten

alkoholimielikuviin vaikuttaminen: Evaluaatio alkoholimainonnan

strategioista ja uuden alkoholimainontalain vaikutuksista

verkkoympäristöissä” myönnettiin kahden vuoden n.s. kärkihankerahoitus

Suomen Akatemialta VTT Anu Kataiselle ja VTT dosentti Matilda Hellmanille.

Vuonna 2015 Suomessa tuli voimaan uusi laki, joka rajoittaa

verkkoympäristöissä tapahtuvaa alkoholimainontaa tarkoituksena suojella

erityisesti lapsia ja nuoria. Tutkimushanke tuottaa ensimmäisen

vaikutusarvion tästä kansainvälisesti ainutlaatuisesta laista ja kehittää

toimivia menetelmiä nuorten päihteidenkäytön ehkäisyyn koskien erityisesti

verkkomainonnan strategioita. Yhteistyöpartnerit ovat EHYT ry ja STM.

Hanke perustuu kahdelle aikaisemmalle nuorten alkoholimielikuvia ja nuoriin

kohdistuvaa alkoholimainontaa tarkastelleelle tutkimushankkeelle.

Lakimuutokset vaikutusten arvioimiseksi projekti käyttää

vertailumateriaalia Ruotsista. Nuorten alkoholimielikuvia tarkasteleva hanke

onkin osa kansainvälistä tutkimushanketta ”Regulation of online alcohol

advertising: Is it possible and is it relevant from a public health perspective?”

(2017–2018). Tälle hankkeelle myönnettiin kahden vuoden rahoitus

Alkoholitutkimussäätiöltä. VTM Mikaela Lindeman toimii tutkijana 2017–

2018. Hanke sai myös myönteisen rahoituspäätöksen ruotsalaisen

Systembolagetin Forskningsrådetista joulukuussa 2016 sekä jatkoa

joulukuussa 2017. Ruotsalaiset yhteistyöpartnerit ovat Centralförbundet för

alkohol och narkotikaupplysning (CAN) sekä tutkimusryhmä Karolinska

Institutetissa.

Hankkeen tutkijoita ovat Anu Katainen, Matilda Hellman, Emmi Kauppila,

Mikaela Lindeman ja Johan Svensson. Hankkeen aineistonkeruu alkoi vuoden

2016 lopussa ja se valmistui keväällä 2017. Aineistoksi on kerätty kaikki

alkoholiin liittyvät julkaisut kaikilta merkittävimmiltä alkoholivalmistajilta

Suomessa ja Ruotsissa kolmena eri ajankohtana, vuosi ennen lakimuutosta ja

kahtena ajankohtana lakimuutoksen jälkeen. Aineiston koodaus valmistui

syksyn alussa, jonka jälkeen koodaus on arvioitettu kahdeksalla suomalaisella

ja ruotsalaisella asiantuntijalla Delphi-menetelmää hyödyntäen. Tutkimuksen

päätulokset koskien lakimuutoksen vaikutuksia julkaistaan alkuvuodesta

2018. Hankkeen tuloksia on esitetty: vuosittaisessa Systembolagetin

seminaarissa toukokuussa, Kettil Bruun Societyssä Sheffieldissä sekä

TUTKIMUS

12

pienemmissä pohjoismaisissa kongresseissä. Pohjoismaiset sosiaali- ja

terveysministerit ovat olleet erittäin kiinnostuneita hankkeesta.

Vuoden 2017 lopussa CEACG osallistui niin kutsuttuun tenderiin, joka

toimitettiin Euroopan komissiolle. Kyse oli uudesta hanke-ehdotuksesta, joka

arvioisi epäterveellisen ruuan markkinointia lapsille ja nuorille Euroopassa.

Hanketta johtaa kaupallinen tutkimusinstituutti Ecorys Hollannissa.

Hankkeessa on tarkoitus käyttää ruuan markkinoinnin tutkimiseen samoja

menetelmiä kuin OMA-kokonaisuudessa on käytetty alkoholi- ja

rahapelimarkkinoinnin tutkimiseen.

Uudessa kirjassa ”Promoting vices. An introduction to research on the

advertising of coercive products” (2017) Matilda Hellman vetää yhteen

tutkimusta, joka on tarkastellut epäterveellisten tuotteiden markkinointia

käyttäen esimerkkejä alkoholi- tupakka, rahapeli- ja epäterveellisen ruuan

markkinointia koskevista tutkimuksista. Kirja käsittelee myös yleisempiä

markkinointitrendejä, ja se on suunnattu opiskelijoille, tutkijoille ja kaikille,

jotka ovat kiinnostuneet siitä, miten kaupalliset tahot lähestyvät potentiaalisia

kuluttajia markkinoidakseen tuotteitaan.

Kuva 1 Kirjan ”Promoting vices” (2017) kansikuva. Piirros: Elias Wulff

Kaupallisia intressejä käsittelee myös dosentti Janne Nikkisen Helsingin

Yliopiston kolmen vuoden määrärahoituksen saanut hanke ”Responsible

investment and the food industry – Socio-ethical reflections” 2016–2018,

joka tarkastelee ruokateollisuuden eettisiä aspekteja. Hanke yhdistää

taloustieteen, vastuullisen sijoittamisen tutkimuksen, sosiaalietiikan ja

elintarviketieteiden näkökulmat. Nikkinen on vuoden 2017 aikana kirjoittanut

myös tieteellisen artikkelin siitä, miten teollisuuden intressit kannabista ja

13

pelejä koskevissa kysymyksissä poikkeavat hiukan toisistaan, mutta ovat

perustaltaan samanlaisia.

2.2 RAHAPELITUTKIMUS

CEACGin rahapelitutkimus on ainutlaatuista sekä näkökulman

(yhteiskuntatieteellinen) että riippumattomuuden puolesta. Siinä vallitsee

ainutlaatuinen yhdistelmä akateemista itsemääräämisoikeutta sekä

yhteistyösopimus valtiollisen tahon kanssa. Rahapelijärjestelmää ja

rahapelien asemaa yhteiskunnan perusteissa käsittelevä tutkimus ovat

alitutkittuja tutkimusalueita. Ottaen huomioon valtavat summat joita

rahapelit tuottavat ja niiden kanavointiin ja jakoon liittyvät valtavat

periaatteelliset kysymykset, on merkittävää huomata, että tätä aluetta ja näitä

rakenteita on tutkittu yhteiskuntatieteessä hyvin vähän.

Kolme suomalaista rahapeliyhtiötä – Veikkaus, RAY ja Fintoto –

yhdistetään vuoden 2017 alusta uudeksi rahapelimonopoliksi. Keväällä 2016

Sosiaali ja terveysministeriö, Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos (THL) sekä

HY:n CEACG näkivät yhdessä tarve seurata järjestelmämuutosta, ja ministeriö

perusti prosessia tutkivan ns. kärkihankkeen. Kärkihankkeen puitteissa on

toteutettu laaja väestökysely, joka selvittää, miten paljon suomalaiset pelaavat

ja miten paljon heillä on ollut rahapeliongelmia ennen ja jälkeen fuusion.

Hankkeen johtaja on TT, dosentti Anne Salonen. Matilda Hellman on

hankkeen toimeenpanoryhmässä.

THL julkaisu 1.12 kaksi raporttia hankkeen tuloksista (Salonen 2017a;

Salonen 2017b). Lisäksi hankkeesta julkaistaan myös englanninkielinen

katsaus Nordic Studies on Alcohol and Drugs-lehdessä vuonna 2018 (Castrén

et al 2018)

Monopolifuusiota tarkastellaan HY-THL yhteistyössä

politiikkadokumenttien sekä mediarepresentaatioiden kautta. Tutkijat tässä

tarkastelussa ovat: Jani Selin /THL) Matilda Hellman (HY), Tuulia Lerkkanen

(HY) sekä Virve Marionneau (HY). Tekeillä on kolme tieteellistä artikkelia: 1.

kansainvälinen, jossa vertaillaan politiikkadokumentteja ja mediakeskustelu

(submitattu kansainväliseen lehteen marraskuussa 2017) (Selin, Lerkkanen,

Hellman) 2. suomenkielinen versio, jossa prosessin yksityiskohtia

tarkastellaan enemmän kuin kansainvälisessä artikkelissa (arvioitavaksi YP-

lehteen vuoden 2018 alussa) Selin, Lerkkanen, Hellman), ja, 3. suomalainen

analyysi, jossa vertaillaan julkista keskustelu alkoholi-, junaliikenne- ja

rahapelimonopolista samasta ajanjaksosta (2015–2017) (Marionneau ja

Hellman, arvioitavaksi vuoden 2018 aikana.).

CEACGin rahapelitutkijat osallistuvat myös uuteen kirjahankkeeseen

rahapelaamisesta, joka tekee kriittisen katsauksen siitä, miten

rahapeliongelmia määritellään ja tutkitaan. Kirjan toimittajat ovat Turun

Yliopiston Susanne Uusitalo ja Valtteri Arstila

TUTKIMUS

14

Types of problem gambling (2015–) hankkeessa (Egerer, Marionneau)

tarkastellaan ns. toimijaverkkoteorian avulla rahapelaajan ja rahapelaamisen

välineiden suhdetta ja näistä muodostuvia rahapelaamisen käytäntöjä

kahdessa toisistaan poikkeavassa kulttuurisessa ja lainsäädännöllisessä

ympäristössä.

CEACG järjestää ”Peliverkko”-seminaaria yhteistyössä THL:n kanssa

(Egerer & Selin). CEACG on ollut näkyvästi esillä eri kongresseissa:

The International Association of Gaming Regulators (IAGR), 16-

19.10.2017, Johannesburg, Etelä-Afrikka, dosentti Janne Nikkinen osallistui

pääpuhujana.

Rapahelikongressi “Symposium Glücksspiel 2017” Universität Hohenheim

(Germany)”. Michael Egerer (kutsuttu puhuja). National Association for

Gambling Studies (NAGS) konferenssi (Melbourne Marraskuu 2017): Jani

Selin esittelee monopolianalyysia (Hellman ja Lerkkanen kanssakirjoittajia).

Liitteessä 1 näkyy sekä vuoden CEACG-perussopimuksen, että PUBFUNC-

sopimuksen budjettien erittelyt

2.2.1 RAHAPELITARJONNAN TEHTÄVÄ JA JULKISUUSKUVA

SUOMESSA

Vuonna 2017 alkanut hanke ”Rahapelitarjonnan tehtävä ja julkisuuskuva

Suomessa” (PUBFUNC) tarkastelee suomalaisten näkemyksiä

rahapelaamisen sääntelystä. Hankkeessa tutkitaan laadullisilla

instrumenteilla suomalaisten kansalaisten näkemyksiä rahapelaamisesta ja

rahapelipolitiikasta ja –järjestelmästä, rahapelimonopolin toiminnasta ja

siitä, miten rahapelaaminen tulisi järjestää. Haastatteluprotokolla koskee

rahapelimonopolin mainoksia, rahapelien tarjontaa, niiden järjestäjää,

rahapelaamisen hallintatyökaluja, rahapelitulojen jakomallia ja

haastateltavien käsityksiä sopivista avustuskohteista rahapeleille.

Loppuvuodesta 2017 julkaistun Rahapelikysely 2016 kautta on THL:n ja

tilastokeskuksen avulla rekrytoitu osallistujia ryhmähaastatteluihin.

Rekrytointi on sujunut hyvin ja noin puolet tavoitellusta haastattelumäärästä

on saatu kerättyä joulukuun 2017 aikana. Varsinaiseen tutkijaryhmään

kuuluvat: Matilda Hellman (PI), Johanna Järvinen-Tassopoulus (THL),

Michael Egerer (CEACG), ja Anna Alanko (CEACG)., Tuulia Lerkkanen

(CEACG)

Alustavien tulosten mukaan suomalaisilla on melko voimakas suhde

kansainvälisesti voimakkaaseen monopoliin, että sen roolia

hyväntekeväisyysyhtiönä pidetään ristiriitaisena, hallintakeinoja osin

sopimattomina ja lisäksi monet katsovat, että rahapelituotot eivät sovellu

kaikkein tärkeimpien palveluiden rahoituskeinoksi.

Hankkeesta julkaistaan raportti syksyllä 2018 ja lisäksi siitä julkaistaan

vertaisarvioitavaksi toimitettavia kansainvälisiä artikkeleita.

15

Kuva 2 PUBFUNC-hankkeen tutkijoita: Tuulia Lerkkanen, Anna Alanko, Matilda Hellman, Michael Egerer. Kuvasta puuttuu Johanna Järvinen-Tassopoulos.

Pubfunc-hankeessa työskentelevä Tuulia Lerkkanen on myös samalla tehnyt

alkuvuonna 2018 valmistuvan Pro Gradu-työn. Työ käsittelee

rahapelaamisesta käytyä keskustelua Helsingin Sanomissa vuosina 1990–

2016. Työssä keskitytään erityisesti ajankohtiin, jolloin rahapelipolitiikassa on

tapahtunut muutoksia, jotka ovat heijastuneet kirjoittelun sisällössä ja sen

määrissä. Lerkkanen osoittaa analyysissaan muun muassa, että

rahapelaamista käsittelevä sanomalehtikirjoittelu keskittyy erityisesti

rahapelaamisen sääntelyyn. Lerkkanen tulee syventämään analyysinsa

tulevassa väitöskirjan hankkeessa.

Kesän 2017 aikana kerättiin aineisto kansainvälisestä rahapelivoittoja

koskevista uutisista (Hellman, Kauppila, Alanko). Alustavia havaintoja tästä

aineistosta olivat se, että rahapelivoitoista kertovat tarinat olivat hyvin

sukupuolittuneita. Lisäksi niiden rooliin liittyi ristiriita: julkisuudessa

liikkuvat tarinat rahapelivoitoista saattavat toimia tahattomasti tehokkaana

mainontana rahapeleille. Keskusteltaessa siitä, kuinka joku on voittanut

huikean summan rahaa, on hyvin vähän sijaa sille enemmistölle, joka on

hävinnyt rahaa samoissa peleissä.

Rahapelimarkkinoinnin eettisiä kysymyksiä tarkkaillaan analyysissa, jossa

tutkitaan rahapelimarkkinointia ja –mainoksia tutkivaa

tutkimuskirjallisuutta. Uusin aiheesta julkaistu kirjallisuus keskustelee paljon

rahapelien ja arjen sekoittumisesta, erityisesti jatkuvasti saatavilla olevan

internetin välittämänä. Tähän hankkeeseen sisältyy myös yhteistyö Karolinska

Institutetin Johan Svenssonin (Ruotsi) kanssa, hankkeessa joka tutkii

rahapelimainonnan sääntelyä sosiaalisessa mediassa.

Kansalaisjärjestöt ja suomalainen rahapelipolitiikka – (2016-2020,

Kankainen, Hellman, Sulkunen, Egerer) hankkeessa tutkitaan suomalaisten

kansalaisjärjestöjen suhdetta rahapelaamiseen ja siitä saatuihin avustuksiin,

jotka ovat merkittävä taloudellinen tuki suomalaiselle

kansalaisyhteiskunnalle.

TUTKIMUS

16

2.2.2 KANSAINVÄLISET RAHAPELITUTKIMUSHANKKEET

Suomen Akatemian rahoittamassa hankkeessa Gambling Policy In European

Welfare Regimes (GPE) (2014–2018) (joht. prof. Pekka Sulkunen) on kolme

osaa: (1) pelitoiminnan järjestelyjen perustelut; (2) järjestelyjen arviointi; sekä

(3) peliongelmien laatu. Ajatuksena on, että rahapelaaminen aiheuttaa

yhteiskunnallisia haittoja, jotka aiheuttavat kustannuksia ja siten painetta

pelituottojen lisäämiseen. Tuotot synnyttävät toisaalta monien

yhteiskunnallisten toimijoiden riippuvuuksia pelitoiminnasta, ja siten ne

vaikuttavat kulttuuri- ja sosiaalipalvelujen, osittain myös terveydenhuollon

järjestämiseen. Tutkimuksessa ovat mukana Suomen lisäksi Ruotsi, Norja,

Italia, Ranska ja Saksa. Hankkeen johtajana toimii Pekka Sulkunen ja

tutkijoina Janne Nikkinen, Michael Egerer ja Virve Marionneau.

Hankkeen tutkijat (Egerer, Marionneau ja Nikkinen) solmivat vuoden 2017

aikana kustannussopimuksen Palgrave MacMillanin kanssa.

Rahapelijärjestelmiä Euroopassa vertaileva kirja ”Gambling Policies in

European Welfare States: Current Challenges and Future Prospects”

ilmestyy vuoden 2018 puolella. Kirjassa on mukana rahapelitutkijoita

yhteensä kahdestatoista eri maasta (Suomi, Ruotsi, Norja, Iso-Britannia,

Puola, Itävalta, Slovenia, Saksa, Ranska, Italia, Espanja, Kanada). Tutkijat

osallistuivat kutsuttuina puhujina vuoden aikana aktiivisesti mm. aihealueen

eri kv-tapahtumiin: Michael Egerer Hohenheimin yliopiston

rahapelitutkimuskeskuksen symposiumiin maaliskuussa Saksassa, Virve

Marionnaeu Pariisin Descartes -yliopiston CERMES-keskuksen

tutkimuspäiville kesäkuussa, Janne Nikkinen Int. Association of Gambling

Regulators -konferenssiin lokakuussa Johannesburgissa. Nikkinen,

Marionneau ja Egerer olivat myös kutsuttuja puhujia THL:n pohjoismaiseen

rahapelitutkimuskokoukseen marraskuussa Helsingissä. Lisäksi hankkeen

tutkijat (Marionneau ja Nikkinen) yhdessä Pekka Sulkusen kanssa

valmistelivat uuden Akatemia-hakemuksen ”Political economy of gambling”,

joka sai jo osarahoitusta Alkoholitutkimussäätiöltä joulukuussa (1. vuodeksi

Janne Nikkiselle).

Virve Marionneau valmisteli henkilökohtaisen Akatemian-hakemuksen

myös aiheesta ”Best practice policies in the regulation of online gambling”.

Myös tälle hankkeelle on myönnetty jo vuodeksi rahoitusta

Alkoholitutkimussäätiöltä. Edellisten lisäksi Janne Nikkinen osallistui THL:n

rahapelihaittojen ehkäisytyöryhmään (STM:n raportti nro 43 ”Sääntelyyn

perustuvat rahapelihaittojen ehkäisytoimet ja niiden soveltuvuus Suomen

rahapelijärjestelmään”, joka luovutettiin ministeri Annika Saarikolle 8.11.).

Virve Marionneau antoi asiantuntijalausunnon Sosiaali- ja

terveysministeriössä virtuaalivedonlyönnistä elokuussa 2017.

Edelliseen hankkeeseen liittyy prof. Thomas Baborin (University of

Connecticut) ja prof. Pekka Sulkusen johtama kansainvälinen hanke

Gambling, Science And Public Policy. Alkoholitutkimussäätiön rahoittama

hanke tuottaa ensisijaisesti päättäjille, virkamiehille ja rahapeliongelman

parissa toimiville suunnatun kirjan, joka koostuu ehkäisevän politiikan

17

mahdollisuuksien ja rajoituksien tarkastelusta nykyisen rahapelitutkimuksen

antaman tiedon nojalla.

Liitteessä 2. löytyy vuoden 2018 pelitutkimuksen suunnitelmat.

JULKAISUT 2016-2018

18

3 JULKAISUT 2016-2018

2018

Selin, Lerkkanen, Hellman (submitted) Founding a monopoly in the name of competition! Gambling policy representations of the great Finnish gambling monopoly merger. Critical Public Health

Castrén S, Hellman M, Latvala T, Salonen AH (2018) Finnish Gambling Harms Survey 2016: Gambling, gambling-related harm and opinions on gambling marketing: in a clinical and population sample. Nordic studies on alcohol and drugs

Bujalski, M., Hellman, C. M. E., Moskalewicz, J., Beccaria, F. & Rolando, S. (2018) Depolitizing addiction: Who has a saying in European press reporting 1991-2011? Nordic Studies on Alcohol and Drugs.

Katainen A: Social Class Differences in the Adolescents’ Meaning-Making of Alcohol: An Analysis of Identity Performances in Focus Groups. Submitted to Journal of Youth Studies (November 2017).

Hellman M, Katainen A, & Seppänen, J. (in review): Gender stereotypes in beer advertising: Exposing citizen hegemonies as a way of discerning ethical dilemmas. Contemporary Drug Problems (October 2017)

Seppänen J, Hellman M & Katainen A: Just a joke. Humour in alcohol advertisements. Submitted to Scandinavian Psychoanalytic Review (August 2017)

Katainen A & Härkönen J (2018) Miten suomalaiset perustelevat raittiuttaan? Suomi juo 2. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Alanko, Hellman, Kauppila (2018) Hitting the Jackpot! Accounts of winning by gambling in the US mass media. Critical Public Health.

Egerer, M. & Hellman, M. (in review) Strategies for assessing researchers’ intuition in qualitative addiction research. Qualitative Health Research.

Egerer, M., Kankainen, V., & Hellman, M. (2018) Governing the public good. Civil society as beneficiary of gambling revenues in Finland. Journal of Civil Society.

Egerer, M., Marionneau, V., & Nikkinen, J. (eds.) (2018). Gambling policies in European welfare states – Current challenges and future prospects. London: Palgrave Macmillan. Forthcoming.

Heiskanen, M. & Egerer, M. (forthcoming). The Conceptualization of Problem Gambling in Social Services: Email Interviews with Finnish Social Service Directors. Nordic Social Work Research.

Hellman, M., Nikkinen, J. & Alanko, A. (December 2017) ‘What is the problem with gambling advertising? Dilemmas as construed in recent marketing studies ’ Journal of Health communication

Järvinen-Tassopoulos, J. & Marionneau, V. (forthcoming) Ongelmapelaaja perheenjäsenenä: vanhempien ja aikuisten lasten rahapelaaminen läheisten kertomana. Janus.

Marionneau, V. & Berret, S. (2018). Gambling for the State: Collection and Redistribution of Gambling Proceeds in France. In Egerer, M., Marionneau, V. & Nikkinen, J. (Eds). Gambling Policies in European Welfare States – Current Challenges and Future Prospects. London: Palgrave McMillan. Forthcoming.

19

Marionneau, V. & Nikkinen, J. (in review) Tangible and intangible substitutionary effects of gambling industries: Socio-cultural perspectives on cannibalisation. Journal of Gambling Issues.

Marionneau, V., Nikkinen, J., & Egerer, M. (2018). Gambling for European Welfare: Conclusion: Justifications, alibis, and the common good. In Egerer, M., Marionneau, V. & Nikkinen, J. (Eds). Gambling Policies in European Welfare States – Current Challenges and Future Prospects. London: Palgrave McMillan. Forthcoming.

Nikkinen, J., Egerer, M. & Marionneau, V. (2018). Introduction: Gambling regulations and the use of gambling revenues in European welfare states. In Egerer, M., Marionneau, V. & Nikkinen, J. (Eds). Gambling Policies in European Welfare States - Current Challenges and Future Prospects. London: Palgrave McMillan. Forthcoming.

Sulkunen, Pekka, Babor, Thomas, Cisneros Örnberg, J, Egerer, M, Hellman, M, Livingstone, C., Marionneau, V., Nikkinen, J., Orford, J, Room, Robin, Rossow, I, Sulkunen P (2018). Setting Limits: Gambling, Science and Public Policy. Oxford: Oxford University Press. Forthcoming.

2017

Egerer, M. (2017). Glücksspielpolitik unter dem Blickwinkel des Gemeinwohls. Zeitschrift für Wett- und Glücksspielrecht. August 2017, Sonderbeilage 3: 27-31.

Kainulainen, H., Savonen, J. & Rönkä, S. (toim.). Vanha liitto - Kovien Huumeiden käyttäjät 1960-70-lukujen Helsingistä. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Vuosikerta SKS:n toimituksia 1433

Hellman, M. (2017) Välfärden – från uppbyggnad till nedmontering. Ny Tid, 73(12): 18-22.

Alanko A (2017) Improving mental health care: Finnish mental health policy rationale in the era of dehospitalisation. Helsinki: University of Helsinki, Faculty of Social Sciences.

Alanko, A. (2017) Lectio praecursoria. Mielenterveysohjelmat mielenterveystyötä parantamassa. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti. 2017, 4

Alanko, A. and Hellman, M. (2017) Service users and experts in Finnish mental health policies: Three phases of expansion and inclusion. Sosiologia 54(4): 361-376.

Anderson P, Braddick F, Conrod P, Gual A, Hellman M, Matrai S, Miller D, Nutt D, Rehm J, Reynolds J and Ysa T. (2017) New Governance of Addictive Substances and Behaviours. Oxford: Oxford University Press.

Anderson, P., Berridge, V., Conrod, P., Dudley, R., Hellman, C. M. E., Lachenmeier, D. W., Lingford-Hughes, A., Miller, D., Rehm, J., Room, R., Schmidt, L., Sullivan, R., Ysa, . T. & Gual, A. Mar (2017) Reframing the science and policy of nicotine, illegal drugs and alcohol – conclusions of the ALICE RAP Project F1000Research. 6, 289

Hellman, Cisneros-Örnberg, Livingstone (2017) Gambling policy studies: a field that is growing in size and complexity. Addicton Research and Theory 25 (6): 433-435

Lerkkanen, T. M. M. & Hellman, C. M. E. 23 okt 2017 Kuka on riittävän hyvä pakolainen? Alusta. Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden verkkolehti.

JULKAISUT 2016-2018

20

Hellman, C. M. E. (2017) Lyssnar vi på rusmedelsforskaren? 9 maj 2017 I : popNAD webbplats.

Hellman, M Monni, M. & Alanko, A. (2017) Declaring, shepherding, managing: The welfare state in Finnish Government Programmes, 1950-2015. Research on Finnish Society 10(1):9-22.

Hellman, M. (2017) Promoting vices: An introduction to research on advertising of coercive products. Publications of the Faculty of Social Sciences. Helsinki: Unigrafia.

Hellman, C. M. E. 2017 Agency as a structuring principle.Nordic Studies on Alcohol and Drugs. 34, 5, s. 359-361

Hellman, C. M. E. (2017) Exploring new substance use settings. Nordic Studies on Alcohol and Drugs. 34, 3, s. 192-195

Hellman, C. M. E. & Kettunen, T. (2017) Nordic Alcohol Statistics 2010-2015

Nordic Studies on Alcohol and Drugs. 34, 3, s. 267-282

Hellman, C. M. E. (2017) Scientific progress: The role of innovative qualitative inquiries Nordic Studies on Alcohol and Drugs. 34, 3, s. 192-195

Hellman, C. M. E. (2017) Thirty-three years later: Still a new-old journal Nordic Studies on Alcohol and Drugs. 34, 2

Jani Selin, Jenni Simonen, Hannu Alho, Sari Castrén, Johanna Järvinen-Tassopoulos, Thomas Karlsson, Janne Nikkinen, Anne Salonen & Katariina Warpenius (2017) Sääntelyyn perustuvat rahapelihaittojen ehkäisytoimet ja niiden soveltuvuus Suomen rahapelijärjestelmään: Tutkimustietoon ja asiantuntija-arvioihin perustuva selvitys 1.6.2017

Järvinen-Tassopoulos, J. & Marionneau, V. (forthcoming) Ongelmapelaaja perheenjäsenenä: vanhempien ja aikuisten lasten rahapelaaminen läheisten kertomana. Janus.

Katainen A (2017) Global and local contexts of smoking. Sosiologia 54, 4.

Katainen, A. H. & Maunu, A. O. 2017 Muutakin kuin tietoa: terveyskäyttäytymisen sosiaaliset ja kulttuuriset ulottuvuudet. Terveyssosiologian linjoja. Karvonen, S., Kestilä, L. & Mäki-Opas, T. (toim.). Helsinki: Gaudeamus, s. 143-157

Kinnunen, J., Pere, L., Raisamo, S., Katainen, A. H., Ollila, H. & Arja, R. 2017 Nuorten terveystapatutkimus 2017: nuorten tupakkatuotteiden ja päihteiden käyttö sekä rahapelaaminen. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. 108 Sivumäärä (Raportteja ja muistioita; nro 2017:28)

Kotanen, Riikka & Kronstedt, Johanna (submitted) Attribution of Responsibility for Sexual Crime beyond Individual Actors –- Intertwined Responsibilities of Offenders, Victims and Society in a Finnish Newspaper. International Journal of Comparative and Applied Criminal Justice.

Kotanen, Riikka (submitted) Establishing laws and policies on parental violence towards children in Finland 1965 ̶ 1984. Children & Society.

Kotanen, Riikka (submitted) The Rise of the Crime Victim and Punitive Policies? Changes to the Legal Regulation of Intimate Partner Violence in Finland. Violence against Women.

Leppo, Anna & Perälä, Riikka (2017): Remains of Care. Opioid substitution treatment in the post-welfare state. Sociology of Health and Illness.

Lerkkanen, T. and Hellman M. (in review) Construing oppositions, demarcating a we-ness: Political work in a live TV-debate on the refugee crisis. European Journal of Cultural Studies.

Marionneau, V. & Järvinen-Tassopoulos, J. (2017) Consumer protection in licensed online gambling markets in France: the role of responsible gambling tools. Addiction Research and Theory 25:6: 436-43.

21

Marionneau, V. & Nikkinen, J. (in review) Tangible and intangible substitutionary effects of gambling industries: Socio-cultural perspectives on cannibalisation. Journal of Gambling Issues.

Marionneau, V. K. & Nikkinen, J. T. 2017 Market cannibalisation within and between gambling industries: A systematic review. Journal of Gambling Issues. 37

Nikkinen (2017) The legalization of dangerous consumption: a comparison of cannabis and gambling policies in three US states. Addiction Research and Theory 25(6): 476-484.

Perälä, J & Kinnunen, A. (2017) "Jonkun sortin rosvopäälliköitä” - Vanhan liiton huumemarkkinat. Teoksessa Vanha liitto: Kovien huumeiden käyttäjät 1960–1970-lukujen Helsingissä. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

Perälä, J, Kinnunen, A. & Kainulainen, H. (2017) ”Lusimassa”. Teoksessa Vanha liitto: Kovien huumeiden käyttäjät 1960–1970-lukujen Helsingissä. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

Rönkä, S. (2017). ”Kaikki oli ihan keltasii” – pistämisestä ja yliannostuksista. Teoksessa Vanha liitto: Kovien huumeiden käyttäjät 1960–1970-lukujen Helsingissä. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

Rönkä, S. M. & Katainen, A. H. 2017 Non-medical use of prescription drugs among illicit drug users: A case study on an online drug forum. International Journal of Drug Policy. 39, s. 62-68

Rönkä, S. M. ”Kaikki oli ihan keltasii” – Pistämisestä ja yliannostuksista

Rönkä, S. M., Karjalainen, K., Martikainen, P. T. & Mäkelä, P. 2017 Social determinants of drug-related mortality in a general population. julkaisussa : Drug and Alcohol Dependence. 181, s. 37-43

Savonen J. & Rönkä, S. (2017) ”Epilogi”. Teoksessa Vanha liitto: Kovien huumeiden käyttäjät 1960–1970-lukujen Helsingissä. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

Savonen, J. & Rönkä, S. M. Epilogi 2017 Vanha liitto - Kovien Huumeiden käyttäjät 1960-70-lukujen Helsingistä. Kainulainen, H., Savonen, J. & Rönkä, S. (toim.). Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Vuosikerta SKS:n toimituksia 1433

2016

Alanko A, Outinen S. (2016) Dualising activation: Responses to unemployment and mental health-related disability retirement in Finland at the turn of the millennium. European Societies 18, 5, s. 417–437.

Barratt Monica J., Gary R.Potter, Marije Wouters, Chris Wilkins, Bernd Werse, Jussi Perälä, Michael Mulbjerg Pedersen, Holly Nguyen, Aili Malm, Simon Lenton, Dirk Korf, Axel Klein, Julie Heyde, Pekka Hakkarainen, Vibeke Asmussen Frank, Tom Decorte, Martin Bouchard, Thomas Blok (2015) Lessons from conducting trans-national Internet-mediated participatory research with hidden populations of cannabis cultivators. The International Journal of Drug Policy 26: 3, 238-249.

Egerer M., Hellman M, Rolando S, Bujalski M. (2016) General practitioners’ position on problematic gambling in three European welfare states. In Hellman M, Berridge V, Duke K, Mold A, (eds) Concepts of Addictive Substances and Behaviours across Time and Place. Oxford University Press, p. 169-192.

JULKAISUT 2016-2018

22

Hakkarainen, Pekka & Perälä, Jussi (2016) Green green grass of home - Small-scale cannabis cultivation and social supply in Finland. In: European views on social supply, self-supply and small-scale drug trade. Werse, Bernd & Bernard, Christiane (eds.). Springer.

Hellman, M. & Majamäki, M. (2016) Ordinary men with extra-ordinary skills?: Masculinity constructs among MMORPG-gamers. Journal of Research in Gender Studies 6(2):90-106.

Hellman, M. (2016). Premieras produktivitet inom akademin i Finland?. Curie: en tidning från vetenskapsrådet.

Hellman, M., & Katainen, A. H. (2016) Yttrandefrihet och alkohol – en gemensam tematik hos nyliberaler och nationalnostalgiker. Ikaros : tidskrift om människan och vetenskapen, 13(1-2), 13-14.

Hellman, M. Karjalainen, S., & Majamäki, M. (2016) “Present yet absent”: Negotiating commitment and intimacy in life with an excessive online role gamer. New Media & Society. E-pub ahead of print

Hellman, M., & Katainen, A. (2016) Alkoholipoliittinen liberalismi nettiraivon aikakaudella – Tapaus #viski. Yhteiskuntapolitiikka, 81(4), 447-454.

Hellman, M., Katainen, A., Alanko, A., Egerer, M., & Koski-Jännes, A. (2016) Beyond the sociological imagination: A Festschrift in Honor of Professor Pekka Sulkunen. (1 ed.) Publications of the faculty of social sciences. Helsinki: University of Helsinki, Faculty of Social Sciences.

Hellman, M., Berridge, V., Duke, K., & Mold, A. (Eds.) (2016) Concepts of Addictive Substances and Behaviours across Time and Place. Oxford: Oxford University Press.

Hellman, M., Hakkarainen, P., & Sæbø, G. (2016) Underpinnings of tobacco policy: An epistemic governance perspective. In M. Hellman, V. Berridge, K. Duke, & A. Mold (Eds.), Concepts of Addictive Substances and Behaviours across Time and Place, pp. 334-349. Oxford University Press.

Obstbaum, Y., Tyni, S., Mattila, A., Vartiainen, H., Viitanen, P., Wuolijoki, T., & Joukamaa, M. (2016). Not All Substance Dependence Problems are Recognized as Risks – Comparing a Medical Health Study with Prison Assessments. European Journal On Criminal Policy & Research, 22(1), 189-210.

Kotanen, Riikka (2016) From a parenting measure to a crime? Prohibiting parental corporal violence in Finland. Konferenssijulkaisus: NSfK’s 58. Research Seminar: New challenges in criminology; can old theories be used to explain or understand new crimes?. S. 285-290.

Kotanen, Riikka (2016) Seksuaalirikosten sääntelyn perusteet eläneet ajan mukana. Oikeusministeriö: Haaste 2/2016, s. 18-19.

Maunu, A., Katainen, A., Ojajärvi, A. & Perälä, R. (2016) Terveys ja sosiaaliset erot: mitä on tutkittu ja mitä vielä tarvitsee tutkia? Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 3(53), 189-201.

Marionneau, V. (2016) Le jeu problématique : une pathologie, un échec d’autorégulation ou une question sociale ? Magma – Revue internationale en sciences humaines et sociales 14 (1).

Pitkänen, Tuuli & Perälä, Jussi & Tammi, Tuukka (2016) Huumeiden käyttäjiä on monenlaisia: kahdensadan helsinkiläisen huumeiden käyttäjän elämäntilanne ja päihteiden käyttö. Tietopuu: tutkimussarja, 1.

Perälä, Jussi & Ruuska, Arto (2016) Rikollinen talous ja järjestäytynyt yhteiskunta. Teoksessa: Talous ja moraali. Sari Kivistö, Sami Pihlström & Mikko Tolonen (toim.) Helsinki:Gaudeamus.

23

Rolando, S. & Scavarda, A. (2016). Gambling Policy in European Welfare Regimes. A European research project on the profitability of gambling. Italian report. Publications of the Faculty of Social Sciences, 30/2016. Helsinki: Unigrafia.

Rönkä, S. M., Katainen, A. H. (2016) Non-medical use of prescription drugs among illicit drug users: A case study on an online drug forum. International Journal of Drug Policy (epub ahead of print).

Sulkunen, P. (2016) The Saturated Society. 2nd Edition. Helsinki: Unigrafia.

JULKAISUT 2016-2018

24