Yritysrahoituksen ajankohtaiskatsaus

Vero- ja rahoitusryhmä 17.11.2016Veli-Matti Mattila

finanssiala.fi

Rahoitusta on tarjolla runsaasti• Pankkien mukaan ne pystyvät

rahoittamaan kaikki kannattavat hankkeet

• Pulaa on hyvistä investointi-ideoista, ei rahoituksesta

• Yritysten luotonkysyntä keskittyy käyttöpääomaan ja rahoituksen uudelleenjärjestelyihin

finanssiala.fi

Rahoituksessa on kuitenkin katvealueita• Uusi pankkisääntely luonut

rahoituksen katvealueita

• Kyse yleensä yrityksistä, jotka ovat• liian riskipitoisia pankeille• liian pieniä pääomamarkkinoille• haluttomia/kyvyttömiä laajentamaan

omistuspohjaansa

• Pankkien kannalta ongelmana yritysten omien pääomien ja vakuuksien puute

finanssiala.fi

Mikä ratkaisuksi?• Ei ole yhtä ”viisasten kiveä”

• Rahaa ei tarvita lisää vaan kanavia ja instrumentteja sen ohjaamiseksi yrityksiin

• Myös yritysten petrattava toimintaansa

• Pääomamarkkinaunioni pyrkii korjaamaan tilannetta EU-tasolla, Suomessa vireillä omia hankkeita

• Julkinen rahoitus paikkaa markkina-puutteita mutta se ei saa estää markkinoiden kehittymistä

finanssiala.fi

Luottolaitosten lainananto yrityksille* jatkanut kasvuaanMrd. EUR %

0

10

20

30

40

50

60

70

80

0,0

1,0

2,0

3,0

4,0

5,0

6,0

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

lainakannan keskikorko (oikea asteikko) valuuttalainat euromääräiset lainat yrityksille lainat asuntoyhteisöille

Lähde: Macrobond/Suomen Pankki * Ml. asuntoyhteisöt

finanssiala.fi

Yritysten luotonkysyntä piristynyt

Lähde: FK:n Pankkibarometri 3/2016

finanssiala.fi

Luottojen käyttökohteissa muutoksia

Lähde: FK:n Pankkibarometri 3/2016

finanssiala.fi

Uusien yritysluottojen marginaalit vakautuneet

0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

2,5

3,0

3,5

2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Enintään 1 miljoonan euron lainojen keskikorko - 3 kk EURIBORYli 1 milj. euron lainojen keskikorko - 3 kk EURIBOR

Lähde: Macrobond/Suomen Pankki

% (Laskennallinen marginaali, 12 kk:n liukuva keskiarvo)

*Pl. tili- ja korttiluotot ja valmiusluottolimiitit; yritykset ml. asuntoyhteisöt

finanssiala.fi

Uusien yritysluottojen koroissa suuria eroja maittain

1

2

3

4

5

6

7

8

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Greece Portugal Italy Ireland Spain Germany Netherlands Finland France

Lähde: Macrobond/ECB Composite Cost of Borrowing

%

finanssiala.fi

Yritystodistusten emissiot matalalla tasolla

0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016

Kanta Emissiot (brutto)

Lähde: Macrobond/Suomen Pankki

Mrd. euroa

finanssiala.fi

Myös JVK-puolella meno vaisua*

0

5

10

15

20

25

30

35

0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

2,5

3,0

1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Emissiot, bruttomääräisenä (oikea asteikko) Kanta (vasen asteikko)

Lähde: Macrobond/Suomen Pankki

Mrd. euroa

*Sisältää suomalaisten yritysten Suomessa ja ulkomailla liikkeeseen laskemat joukkovelkakirjalainat

finanssiala.fi

TyEL-lainaus polkee paikallaan

Lähde: TELA

Eläkevakuutusyhtiöiden uudet sijoitus- ja takaisinlainat

Yritysrahoitukseen vaikuttavia uusia sääntely- ja verohankkeita

CRR II / CRD V(Vakavaraisuusasetus / luottolaitosdirektiivi)

finanssiala.fi

Komissiosta tulossa päivityspaketti pankkisääntelyyn

• Lainsäädäntöehdotukset annettaneen 22.11.

• Todennäköinen sisältö:• Pysyvän varainhankinnan vaatimuksen viimeistely (NSFR) • Vähimmäisomavaraisuusastesääntelyn viimeistely (leverage ratio)• Pk-yritysvastuiden riskipainolievennyksen jatko (SME Supporting Factor)• Markkinariskin sääntelyn uudistaminen• Suurten asiakasvastuiden sääntelyn tarkistus• Suhteellisuusperiaatteen soveltaminen raportointivelvoitteissa• …

• Myös työn alla olevat pääomamarkkinaunionihankkeet vaikuttavat yritysrahoitukseen monella tavoin tulevaisuudessa

”Basel IV”

finanssiala.fi

”Basel IV” herättää huolta Euroopassa• Keskeinen sisältö:

• Luottoriskin laskennan standardimenetelmän uudistaminen• Sisäisten luottoriskimallien (IRBA) käytön rajoittaminen• Lattiasääntöjen määrittely sisäisille luottoriskimalleille• Operatiivisten riskien sääntelykehikon uudistaminen

• Ehdotukset hyväksyttäneen tammikuussa 2017

• Komission ensimmäiset lainsäädäntöehdotukset 2018?

finanssiala.fi

Ehdotusten vaikutukset voivat yllättää• Vakavaraisuuslaskenta muuttuisi vähemmän riskejä heijastavaksi

• Sisäisten mallien käyttöä rajoitettaisiin• Karkeat ”lattiasäännöt” menisivät sisäisten mallien tulosten edelle• Lattiasäännöt eivät ottaisi huomioon kansallisen konkurssilainsäädännön

toimivuutta, vallitsevaa lainanhoitokulttuuria ja esim. sosiaaliturvan merkitystä kotitalouksien lainanhoitokyvyn kannalta

• Toteutuessaan ehdotukset voisivat lisätä pankkien pääomavaatimuksia kymmeniä prosentteja

• Pohjoismaissa vaikutukset voisivat olla vielä suurempia

finanssiala.fi

Suurten ruotsalaispankkien pääomavaateet voisivat nousta lähes 80 %

finanssiala.fi

Vaikutukset eroavat paljon asiakasryhmittäin

Finanssiverohankkeet

finanssiala.fi

Ruotsiin ehdotetaan uutta finanssiveroa• Hallituksen asettama komitea esitti 7.11. finanssitoimintaveron

(Finansiell verksamhetsskatt) käyttöönottoa 1.1.2018• Verokanta 15 %• Veropohjana palkkasumma• Tuottoarvio 3,7… 7 mrd. SEK (noin 350-700 miljoonaa euroa) vuodessa

• Verolla paikataan finanssialan arvonlisäverottomuudesta aiheutuvia verotulomenetyksiä (arvio 18-19 mrd. SEK vuosittain)

• Veron odotetaan siirtyvän suurelta osin finanssipalveluiden hintoihin, myös veropohja voi kaventua

finanssiala.fi

Suomessa SDP ajaa finanssiveron käyttöönottoaSDP:n varjobudjetti, marraskuu 2016:”Myös finanssialan on syytä osallistua taloustalkoisiin, varsinkin kun se on vapautettu kaikkia muita aloja rasittavasta arvonlisäverosta. Finanssiyhtiöt jakavat vuosi vuoden perään korkeimpia osinkoja.”

”SDP esitti jo viime vuonna, että Suomessa valmistellaan ripeästi Ruotsin malliin yhtenevä rahoituslaitosten liiketoimintavero. Samoilla suhdeluvuilla Suomen tuottotavoitteeksi tulee 230 miljoonaa euroa vuodessa.”

finanssiala.fi

Arvonlisäveroverottomuus: hyöty vai haitta?• Finanssipalveluista ei peritä ALV:tä, mutta finanssialan yritykset eivät

myöskään voi vähentää omiin hankintoihinsa sisältyvää ALV:tä• Suomessa käytössä vakuutusmaksuvero, joka korvaa ALV:n eräissä

vakuutustuotteissa

• Kotitalousasiakkaat hyötyvät verottomuudesta mutta yritysasiakkaat kärsivät siitä (finanssipalveluiden piilevä ALV-rasite)

• Verottomuuden kokonaisvaikutus finanssialalle ei selvä a priori: ALV-

kustannusrasite vs. kotitalouksien suurempi finanssipalveluiden kulutus

finanssiala.fi

Pankit eivät ole ”ylikannattavia”• Pankkien oman pääoman tuotto on

Suomessa alle verrokkiyritysten keskiarvon

• Pankeilla keskimäärin 9,3 %, muilla 15,2 %

• Vaikka pankkien voitot ovat euromääräi-sesti suuria, niin ovat myös pääomat

• Ydinpääoma noin 24 mrd. euroa• Pääomat kasvaneet yli 6 mrd. eurolla

vuoden 2012 jälkeen• Vakavaraisuusvaatimukset kiristyneet

tuntuvasti viime vuosina, uusia vaatimuksia yhä tulossa

Lähteet: Finanssivalvonta, Kauppalehti, Nasdaq OMX, yritysten vuosikertomukset

Oman pääoman tuotto (ROE) vuonna 2015, %

Veli-Matti Mattila, pääekonomistiVeli-Matti.mattila@finanssiala.fiPuh. 020 793 4259 tai 050 344 3437