NÄKYMÄTÖN VANHEMPI LASTENSUOJELUSSA Sirpa Kumpuniemi hankesuunnittelija Pirjo Kotkamo hanketyöntekijä Kirsi Riihimäki, ylilääkäri Vantaalaisen hyvä mieli-hanke 15.10.2012

Kirsi Riihimäki

Miksi?

• Vanhemman mielenterveys- ja päihdeongelmat vaikuttavat lapsen terveyteen sekä lapsuudessa että myöhemmin aikuisena. Ne ovat vahvin ennustaja lapsen omille mielenterveys- ja päihdeongelmille ja suurin syy huostaanottoihin.

• Masennussairaus on tavallisin mielenterveyden häiriö. Masentuneen vanhemman lapsista noin 40% sairastuu ennen 20:tä ikävuottaan ja noin 60% ennen 25:tä vuotta.

• Ongelmien ylisukupolvisuus on yleistä. Sen ehkäiseminen onkin nostettu yhdeksi Kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman (Mieli-2009) päätavoitteeksi.

Kirsi Riihimäki

Taustaa

• Lastensuojeluilmoituksia tehtiin v. 2011 Suomessa (6 suurinta kuntaa ) n. 7% lapsista ja joka toisen lastensuojelun piirissä olevan lapsen vastuuviranomainen on vaihtunut viimeisen vuoden aikana.

• Lastensuojelun työntekijöitä ei ole koulutettu tunnistamaan psykiatrisia häiriöitä.

• Heidän ei voida edellyttää arvioivan hoidon tarvetta eikä sen vaikutusta vanhemmuuteen. Lastensuojelussa tehdään kuitenkin isoja ratkaisuja koskien mm. lapsen asumista vanhempiensa luona.

Kirsi Riihimäki

Osallistuminen lastensuojelun asiantuntijaryhmään

• Hankkeen aikana psykiatri tai psykiatriset sairaanhoitajat ovat kukin vuorollaan osallistuneet Vantaalla viikottain kokoontuvaan lastensuojelun asiantuntijaryhmään ainoana aikuispsykiatrian edustajana.

• Asiantuntijaryhmässä lastensuojelun työntekijät tuovat käsittelyyn asiakastapauksia, joissa mietitään mahdollista huostaanottoa tai lastensuojelutyön lopettamista.

• Aikuispsykiatrian asiantuntemusta hyödynnetään pohdittaessa vanhempien mielenterveys- ja päihdepalvelujen tarpeellisuutta ja mahdollisuuksia sekä arvioitaessa käytettyjen palveluiden riittävyyttä ja tuloksellisuutta.

Kirsi Riihimäki

Kirsi Riihimäki

Lastensuojelulaki 30 §

Lastensuojelun asiakkaana olevalle lapselle on tehtävä asiakassuunnitelma:

Kirjataan ne olosuhteet ja asiat, joihin pyritään vaikuttamaan, lapsen ja hänen perheensä tuen tarve, palvelut ja muut tukitoimet.

Huostaanotettua lasta koskevaan asiakassuunnitelmaan kirjataan lisäksi:

erityisen tuen ja avun järjestäminen lapselle ja hänen vanhemmilleen, huoltajilleen tms. Suunnitelma laaditaan yhdessä muun sosiaali- ja terveydenhuollon kuten päihde- ja mielenterveyshuollon kanssa.

Perhekuntoutus / Vanhemmat

• 2 psykiatrista sairaanhoitajaa 1.9.2009 ja 1.2.2010

• Psykiatrian erikoislääkärin konsultaatiot Vantaa ja HUS

Tavoitteet:

- Mielenterveys- ja päihdetilanteen kartoitus

- Lievän oireilun hoito

- Itsehoito- ja palveluneuvonta

- Motivointi

- Hoidon järjestäminen, tiedon kulku

Kirsi Riihimäki

TUTKIMUS 1.1.-31.12.2010 Kuusela

• 141 vanhempaa

• Sh kaikissa alkuneuvotteluissa

• Yksilötapaaminen niille joilla ei toimivaa hoitoa

• Sh tapasivat 98 vanhempaa (70%), joista äitejä 63, ikä 19-52v ka 34v

• Kieltäytyi 15 ja keskeytti 8 vanhempaa

• BDI 82 ja AUDIT 76 kpl, käyttökelpoisia

• Vanhemmat ja muu henkilökunta pääosin tyytyväisiä

Kirsi Riihimäki

Kirsi Riihimäki

VANHEMMAT ensisijainen ongelma

Masennus 68

Kaksisuuntainen mielialahäiriö 6

Päihdehäiriö 10

Muu 13

Persoonallisuushäiriöitä todennäköisesti runsaasti

Suuri osa kärsi aiemmin tunnistamattomasta ja hoitamattomasta vakavasta MT-häiriöstä

Hoitosuositukset

• HUS psyk poliklinikka 40, psyk osasto 1

• Depressiohoitaja 10

• Perhetyö 9

• Perheneuvola 8

• A-klinikka 8, H-klinikka 5

• Perheasiain neuvottelukeskus 5

• Psykoterapia 4

• Työterveyshuolto 3

• Tukiasunto 1, Tukiperhe 1

Kirsi Riihimäki

HUS/ psykiatrian poliklinikka

• Akuuttipsykiatrian pkl lähetettiin 15,

joista 8 jäi hoitoon

• Mielialapkl 25, osa jo ennestään siellä hoidossa

Kirsi Riihimäki

Mitä tehdä?

• Moni vanhempi kärsii aiemmin tunnistamattomasta ja hoitamattomasta vakavasta mielenterveyden häiriöstä. Nämä vanhemmat ovat usein moniongelmaisia ja ongelmien ylisukupolvisuus on yleistä.

• Erityistä huomiota on kiinnitettävä hoitoonohjaukseen. Motivointia hoitoon ja asennemuokkausta tarvitsevat sekä vanhemmat että psykiatrian ammattilaiset.

• Vanhempien kyvyt osallistua psykiatriseen hoitoon ovat usein puutteellisia. Heillä on usein takanaan pettymyksiä ja kokemukseen perustuvaa epäluottamusta viranomaistahoja kohtaan.

Kirsi Riihimäki

Mitä tehdä?

• Lastensuojeluperheiden vanhempien oirekuva ja kokonaistilanne poikkeaa usein psykiatriassa totutusta. Heidän taustansa ja muut ongelmansa tekevät sen, että he eivät loksahda aikuispsykiatrian diagnoosilokeroihin.

• Psykiatrisen hoitojärjestelmän onkin kehitettävä toimintojaan kyetäkseen kohtaamaan nämä perheet. Psykiatriassa saatetaan ajatella, että lastensuojelu hoitaa mielenterveydellisetkin pulmat - ja toisaalta lastensuojelussa usko psykiatrian kykyyn auttaa saattaa olla epärealistisen toiveikas.

• Apua olisi tarjottava mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Toiminta on helposti laajennettavissa muuallekin lastensuojeluun ja muuhun sosiaalitoimeen esim. toimeentulotukeen. Oireiden ennaltaehkäisyä olisi myös lisättävä tarjoamalla apua perheiden omiin elinympäristöihin: neuvoloihin, päivähoitoon, kerhoihin, kouluihin.

Kirsi Riihimäki

Kirsi Riihimäki

Koulutusyhteistyö • Pilottialueen päivähoidon henkilöstö, äitiys- ja lastenneuvolan henkilökunta sekä seurakunnan lapsikerhojen ohjaajat, kotipalvelun työntekijät, lastensuojelun perhetyöntekijät (syksyllä 2012 lastensuojelun sosiaalityöntekijät)

Teemat:

• Miten lapsi kokee vanhemman mielenterveys-/päihde-

• ongelman?

• Ahdistuneisuushäiriö, kaksisuuntainen mielialahäiriö ja

• psykoosit

• Persoonallisuushäiriöistä

• Vanhemman masennus perheessä

Miksi?

• Vanhempien mielenterveys- ja päihdehäiriöiden vähentämisellä voidaan vaikuttaa lasten ennusteeseen. Hoitamatta jättäminen johtaa suuriin sekä inhimillisiin että taloudellisiin menetyksiin. Taloudellisten vaikutusten voidaan olettaa olevan huomattavia, jos lasten huostaanottoja ja psykiatrista sairastavuutta voidaan vähentää.

• Sosiaalityön ja psykiatrian on yhdistettävä voimansa ja ammattitaitonsa näiden perheiden auttamiseksi. Sosiaali- ja terveystoimen aito yhdistyminen voi tapahtua käytännön asiakastyössä erilaisten ammattiosaamisten täydentäessä toisiaan. Lastensuojelulaki edellyttää sitä.

Kirsi Riihimäki

Kirjallisuus

• 1 Solantaus, Tytti. Vanhemman mielenterveydenhäiriö ja lapset. Suomen Lääkärilehti 2005; 38: 3765-70

• 2 Erhola, Marianne, THL. Valtakunnallinen depressiofoorumi 6.9.2011

• 3 Kuusikkokunnat

• 4 Lastensuojelulaki 13.4.2007 www.finlex.fi

• 5 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma www.thl.fi/mielijapaihde

• Riihimäki Kirsi: Psykiatrisen osaamisen lisääminen lastensuojelun perhekuntoutuksessa, Vantaalaisen hyvä mieli-hanke, Vantaan kaupunki 2011

• Psykiatrisen osaamisen lisääminen lastensuojelun perhekuntoutuksessa http://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/74446_LSraportti_net.pdf

• Aikuispsykiatria lastensuojelussa -posteri http://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/74048_LS-posteri_net_c.pdf

Kirsi Riihimäki

www.vantaa.fi/hyvamieli/esitteet

Kirsi Riihimäki