OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ -HANKE

OHJEISTUS LASTENSUOJELULAIN MUKAISEN JÄLKIHUOLLON JÄRJESTÄMISESTÄ JA TYÖSKENTELYSTÄ

Jälkihuollon teemaryhmä

2

SISÄLLYSLUETTELO

1 JOHDANTO ......................................................................................................................................... 3

2 JÄLKIHUOLLON JÄRJESTÄMISVASTUU JA OIKEUS JÄLKIHUOLTOON ................................... 4

3 SUUNNITELMALLINEN JÄLKIHUOLTO........................................................................................... 6

4 JÄLKIHUOLLOLLINEN TUKI............................................................................................................. 8

5 ITSENÄISTYMISVARAT .................................................................................................................. 19

6 NUORTEN YSTÄVÄT –PALVELUT OY:N JÄLKIHUOLLON PALVELUPROSESSI ..................... 22

7 PELASTAKAA LAPSET RY:N JÄLKIHUOLLON PALVELUKUVAUS............................................. 23

LIITTEET............................................................................................................................................... 24

JÄLKIHUOLLON TYÖSKENTELYÄ TUKEVAA TIETOA JA LINKKEJÄ............................................ 26

3

1 JOHDANTO

Opas on Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön jälkihuolto-teemaryhmän tuot-tama ohjeistus lastensuojelun jälkihuoltoon. Teemaryhmätyöskentelyssä on ollut mukana

ohjaaja/vs. sosiaalityöntekijä Riitta Jurvansuu, Oulun lastensuojelun perhehoito sosiaalityöntekijä Tiina Hintsala, Pelastakaa Lapset ry sosiaalityöntekijä Riitta Kangas-Korhonen, Kempeleen kunta ohjaaja Anne Kolehmainen Nuorten Ystävät – palvelut Oy, lastenkoti Väliporras palveluesimies Janne Lehtimäki Nuorten Ystävät – palvelut Oy, Jälkihuolto- ja tu-kiasumispalvelut

sosiaalityöntekijä Salme Määttä, Oulun lastensuojelun perhehoito vs. sosiaalityöntekijä Pirjo Parkkinen, Oulun lastensuojelun perhehoito.

Osaan ryhmän kokoontumisista on osallistunut myös ohjaaja Mari Soronen Nuorten Ystä-vät -palvelut Oy:n jälkihuolto- ja tukiasumispalveluista, vs. ohjaaja Maiju Marttinen Ou-lun lastensuojelun perhehoidosta, sosiaalityön opiskelija Elina Rahko Lapin yliopistosta sekä opiskelija Elina Tyynelä Oulun seudun ammattikorkeakoulusta. Ryhmän vetäjänä on toiminut kehittäjä-sosiaalityöntekijä Tuula Kivistö-Pyhtilä Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikkö -hankkeesta. Jälkihuollon teemaryhmän tavoitteena on ollut jälkihuoltokäytäntöjen kuvaaminen: mitä suunnitelmallinen jälkihuoltoprosessi pitää sisällään, miten toteutuu perhesijoituksessa olleiden nuorten ja laitossijoituksessa olleiden nuorten jälkihuoltoprosessi ja mitä takaisin kotiin palaavien lasten jälkihuoltotyöskentely pitää sisällään. Ryhmän työskentelyssä ta-voitteena oli myös tutustua eri työvälineisiin ja – menetelmiin sekä tuottaa jälkihuolto-ohjeistus. Teemaryhmätyöskentelyssä kartoitettiin myös seudun kuntien jälkihuollon ke-hittämistarpeita erillisellä kyselyllä. Tämän oppaan tavoitteena on vahvistaa jälkihuollon paikkaa osana lastensuojelutyösken-telyä siten, että työskentely lapsen ja nuorten riittävään elämänhallinnan ja valmiuksien tukemiseen mahdollistuu huostaanoton ja sijoituksen jälkeenkin. Oppaan lähteinä on käytetty myös lastensuojelulakia (2007/417), Tapio Rädyn teosta Uusi lastensuojelulaki (2007), Kati Saastamoisen teosta Lapsen asema sijaishuollossa – Käsikirja arjen toimintaan (2008) sekä Etelä-Karjalan lastensuojelun jälkihuollon kehit-tämishankkeen loppuraporttia (2008). Liiteosioon on koottu linkkejä ja vinkkejä jälkihuol-toa käsittelevästä lähdemateriaalista.

4

2 JÄLKIHUOLLON JÄRJESTÄMISVASTUU JA OIKEUS JÄLKIHUOLTOON

Jälkihuollon tarkoituksena on tukea lasta tai nuorta tilanteessa, jossa hän on ollut pitkään sijaishuollon tai avohuollon sijoituksen piirissä. Jälkihuolto on lapsen ja nuoren kokonais-valtaista tukea, joka auttaa lasta tai nuorta saavuttamaan riittävät valmiudet omaan elämäänsä asumisen, koulutuksen, sosiaalisen ja psyykkisen toimintakyvyn, terveyden-huollon sekä toimeentulonsa suhteen. Jälkihuoltoa voidaan järjestää myös muulle lastensuojelun asiakkaana olleelle nuorelle. Tällöin kyse on kunnan harkinnassa olevasta tuesta lastensuojelun asiakkuudessa olleelle nuorelle. Nuoren oikeus jälkihuoltoon päättyy viimeistään, kun nuori täyttää 21 vuotta. Kunnan velvollisuus jälkihuollon järjestämiseen päättyy viiden vuoden kuluessa siitä, kun lapsi on ollut lastensuojelulain 75 § 1 momentissa tarkoitetun sijoituksen jälkeen viimeksi lasten-suojelun asiakkaana. Lapsen kodinulkopuolisen sijoituksen on täytynyt perustua huos-taanottoon tai vähintään kuusi kuukautta yhtäjaksoisesti kestäneeseen avohuollon sijoi-tukseen, joka on kohdistunut yksin lapseen. Kiireellisen sijoituksen tai hallinto-oikeuden väliaikaisen määräyksen nojalla toteutettu sijaishuolto ei oikeuta jälkihuoltoon. Jos lapsella ei ole ollut sijaishuollon tai avohuollon jälkeen minkäänlaista jälkihuollon tar-vetta, eikä lapselle tai hänen huoltajalleen ole järjestetty LsL 76 § mukaisia palveluja tai tukitoimia, eikä ole tehty tuen tarpeeseen perustuvaa sosiaalityötä ja viiden vuoden määräaika on kulunut umpeen, ei kunnalla ole enää ehdotonta velvollisuutta jälkihuollon järjestämiseen. Mikäli lapselle syntyy viiden vuoden jälkeen lastensuojelutarvetta, järjes-tetään palvelut kuten lastensuojelulaissa on säädetty ja lapsi huomioidaan ns. uutena asiakkaana. Jälkihuoltovelvoite katkeaa myös silloin, kun lapsi on huostaanoton päätty-misen jälkeen otettu huostaan toisen kunnan toimesta uudella perusteella. Mikäli alaikäinen lapsi kieltäytyy jälkihuollon vastaanottamisesta, on asian johdosta kuul-tava hänen huoltajaansa. Lapsella ja huoltajalla on molemmilla oikeus käyttää puheval-taa asiassa. Huoltaja voi hakea jälkihuollollista tukea lapselleen ja myös itselleen. Kunta ei voi evätä oikeutta jälkihuoltoon tutkimatta yksilöllistä jälkihuollon tarvetta ja perusteita. Nuoren avioliiton solmiminen ei katkaise kunnalle kuuluvaa jälkihuollon jär-jestämisen vastuuta. Avioliittolaki säätää kuitenkin puolisoiden elatusvelvollisuudesta, mikä voidaan ottaa huomioon nuoren jälkihuollon taloudellisen tuen määrää arvioitaessa. Myöskään tilanne, jossa lapsen huolto on siirretty perhehoitajille, ei katkaise kunnan jäl-kihuoltovelvoitetta. Lapsen jäädessä asumaan sijaisperheeseen on tuki lapselle järjestet-tävä LSL 46 §:n mukaisesti. Jälkihuoltovelvoitteeseen voi sisältyä myös lapsen tai nuo-ren mahdollisuus ylläpitää suhteitaan sijaishuoltopaikkaan. Jälkihuoltovelvoite voi keskeytyä tilanteissa, joissa lapsi tai nuori ei halua vastaanottaa jälkihuollollista tukea. Kunnan jälkihuoltovelvoite ei kuitenkaan pääty kieltäytymiseen, vaan lapsella tai nuorella on oikeus myöhemmin hakea jälkihuollollista tukea. Kieltäyty-

Jälkihuollon järjestämisvastuu on lastensuojelulain 75 § mukaan kunnalla. Lapselle tai nuorelle syntyy subjektiivinen oikeus jälkihuoltoon

- 40 §:ssä tarkoitetun huostaanoton ja sijaishuollon päättymisen jälkeen tai - 37 §:ssä tarkoitetun avohuollon tukitoimena tapahtuneen sijoituksen jäl-

keen, jos sijoitus on kestänyt yksin lapseen kohdistuvana vähintään puoli vuotta.

5

minen jälkihuollon palveluista ei estä myöskään lapsen huoltajaa myöhemmin hakemasta lapselle tai itselleen jälkihuollollista tukea. Tästä mahdollisuudesta on lasta ja huoltajaa myös informoitava.

6

3 SUUNNITELMALLINEN JÄLKIHUOLTO

Suunnitelmallisessa jälkihuoltotyöskentelyssä

jälkihuolto on tiedostettu lastensuojelun työskentelyn vaikuttavuuden kannalta oleelliseksi vaiheeksi lapsen ja nuoren elämässä.

jälkihuollon toteutuminen ja onnistuminen konkretisoi myös sitä, miten sijoituksen tavoitteet ovat toteutuneet. Ennakoiva työskentely alkaa jo lapsen ja nuoren si-jaishuollon aikana, hyvissä ajoin ennen sijoituksen päättymistä.

lapsen ja nuoren siirtymisen vaihe sijaishuollosta jälkihuoltoon ei aiheuta katkok-sia tukitoimissa.

huomioidaan lapsen ja nuoren vanhempien, huoltajien tai lapsen hoidosta ja kas-vatuksesta vastaavan henkilön tuen tarve

kiinnitetään huomiota nuoren kanssa työskentelyyn ja nuoren omaan sitoutumi-seen ja haluun vastaanottaa tukea, jotta sijaishuollon päättyminen ei näyttäytyisi nuorelle mahdollisuutena tehdä ”mitä vaan”, vaan mahdollisuutena vastuullisuu-teen ja itsenäiseen elämänhallintaan.

Jälkihuollon järjestäminen ja sen sisältö perustuvat lapsen tai nuoren kanssa laadittavaan kirjalliseen jälkihuoltosuunnitelmaan.1 Jälkihuollon asiakassuunnitelmassa määritellään lapsen ja nuoren tuen tarve eri osa-aluilla sekä määritellään käytettävissä olevat palvelut ja tukitoimet. Suunnitelmaan on kirjattava myös avun tai tuen järjestäminen lapsen tai nuoren vanhemmille, hänen huoltajilleen tai muille lapsen tai nuoren hoidosta ja kasva-tuksesta vastaaville henkilöille. Jälkihuollossa oleva täysi-ikäinen nuori on lähtökohtaises-ti itse vastuussa tilanteestaan ja tukea on annettava nuoren yksilöllisen tilanteen ja suos-tumuksen mukaisesti. Lastensuojelulain 30 §:n mukaisesti asiakassuunnitelma on laadittava yhteisymmärryk-sessä asianomaisten, lapsen ja hänen huoltajansa sekä tarvittaessa muun laillisen edus-tajan (edunvalvoja), vanhemman, muun lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavan (esim. vanhemman uusi puoliso) taikka lapselle läheisen henkilön sekä lapsen huoltoon keskeisesti osallistuvan tahon (lapsen sijoituspaikan edustaja tai perhehoitaja) kanssa. Asiakassuunnitelma on tarkistettava tarvittaessa, vähintään kerran vuodessa. Asiakas-suunnitelma on laadittava myös silloin, kun asianosaiset sitä vastustavat ja se on lähe-tettävä tiedoksi asianosaisina pidettäville henkilöille. Suunnitelmaan on kirjattava asian-osaisten eriävät näkemykset tuen tarpeesta ja palveluiden järjestämisestä. Jos asian-

1 Liiteosiossa on esimerkkinä Oulun kaupungin lastensuojelussa käytössä oleva jälkihuoltosuunnitelma-pohja.

Lastensuojelulain 76 § perusteella kunnan on järjestettävä jälkihuoltoa lapsen tai nuo-ren asiakassuunnitelmassa kirjattuun tuen tarpeeseen perustuen. Jälkihuollon tuki kat-taa tuen lapselle ja nuorelle itselleen, hänen vanhemmille ja huoltajille sekä henkilölle, jonka hoidossa ja kasvatuksessa lapsi tai nuori on, siten kuin lastensuojelulain avo-huollon tukitoimia koskevassa 7 luvussa, perhehoitajien tukemista huollon siirron jäl-keen koskevassa 46 § 2 momentissa, ihmissuhteita ja yhteydenpitoa koskevassa 54 §:ssä ja jälkihuollon sisältöä koskevassa 76 §:ssä säädetään. Jälkihuollon päättyessä sosiaalityöntekijän on tarvittaessa laadittava yhdessä nuoren kanssa suunnitelma, johon kirjataan jälkihuollon päättymisen jälkeen nuoren käytettä-vissä olevat palvelut ja tukitoimet.

7

omaiset kieltäytyvät vastaanottamasta jälkihuollollista tukea asiakassuunnitelmaan tulee kirjata, että oikeus jälkihuoltoon säilyy kieltäytymisestä huolimatta. Jälkihuollon asiakassuunnitelmassa tulee ilmetä:

� lapsen/nuoren henkilötiedot � lapsen/nuoren asioista vastaava sosiaalityöntekijä � suunnitelman aika ja paikka � suunnitelman tekoon osallistuneet henkilöt � lapsen/nuoren läheiset henkilöt: perhe ja tukiverkosto ja sen tukimahdollisuudet

lapselle/nuorelle � tarpeelliset taustatiedot mm. sijoituksesta ja sijoituksen tavoitteiden toteutumi-

sesta � lapsen/nuoren terveydentila, � muut kasvuolosuhteet: päivähoito/koulu, opinnot, työ ja toimeentulo, asuminen,

vapaa-aika ja harrastukset � lapsen / nuoren tuen tarve ja voimavarat � lapsen / nuoren huoltajan tai muun läheisen tuen tarve ja voimavarat � tavoitteet: eri osapuolten näkemykset: lapsi/nuori, huoltaja, muut läheiset, sosi-

aalityöntekijä � palvelut ja tukitoimet � suunnitelman arviointi ja tarkistamisen ajankohta

Jälkihuollon palvelut perustuvat aina lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän tai muun viranhaltijan tekemään päätökseen. Asiakassuunnitelmalla ei siis voi korvata vel-vollisuutta päätöksentekoon. Asianosaisia jälkihuoltoa koskevissa päätöksissä ovat lapsen huoltaja ja 12 vuotta täyttänyt lapsi. Jos jälkihuollon piirissä on 18 vuotta täyttänyt nuo-ri, asianosainen on ainoastaan nuori itse. Päätöksiin jälkihuollosta on muutoksen hakuoi-keus huoltajalla ja 15 vuotta täyttäneellä lapsella lukuun ottamatta sijoitusta jälkihuollol-lisena tukitoimena, jolloin muutoksenhakuoikeus on huoltajan lisäksi 12 vuotta täyttä-neellä lapsella. Mikäli jälkihuoltoa ei järjestetä asianomaisten hakemuksen tai vaatimuk-sen perusteella sen vuoksi, että jälkihuolto-oikeus on päättynyt (asiakkuudesta kulunut viisi vuotta) tai jälkihuoltoa ei järjestetä asianomaisen hakemuksen mukaisessa laajuu-dessa, on tehtävä kielteinen päätös, joka on muutoksenhakukelpoinen. Jälkihuoltoa kos-keva viranhaltijan päätös voidaan saattaa oikaisuvaatimuksena sosiaalihuollon toimieli-men käsiteltäväksi ja toimielimen päätöksestä voidaan valittaa hallinto-oikeuteen ja kor-keimpaan hallinto-oikeuteen. Jälkihuollon päättyessä on nuoren asioista vastaavan sosiaalityöntekijän tarvittaessa laa-dittava yhdessä nuoren kanssa suunnitelma, johon on kirjattu ne palvelut ja tukitoimet, joihin nuori voi tukeutua ja joita nuori voi hakea jälkihuollon päätyttyä. Suunnitelman laadinta on tärkeää etenkin silloin, jos nuoren itsenäistymisvaihe on vielä kesken.

8

4 JÄLKIHUOLLOLLINEN TUKI

Jälkihuolto- suunnitelman tekeminen

Työskennellään nuoren itsenäistymisen tukemi-seksi

Lapsi on kotiutumassa takaisin kotiin

JÄLKIHUOLLON VALMISTELUVAIHE • osa sijoitusta • suunnitelmallista työskentelyä jo sijoi-

tuksen aikana • määritellään työskentelyn suunta

Vaiheittainen siirtyminen jälkihuoltoon. Tuki nuorelle sijoituspaikasta siirtymävaiheen aikana sovitusti. Jälkihuoltosuunnitel-man tekeminen.

JÄLKIHUOLLON SIIRTYMÄ-VAIHE

JÄLKIHUOLLON TYÖSKENTELYVAIHE • Työskentely perustuu kirjalliseen jälkihuolto-

suunnitelmaan ja tarkistetaan vähintään kerran vuodessa.

Sovitut tukitoimet nuorelle ja huoltajalle.

Avohuollon tukitoimet lapselle ja perheelle kotiin jälkihuoltona

Jälkihuoltovelvoite 21 ikävuoteen saakka tai velvollisuus jälkihuollon

järjestämiseen päättyy viiden vuoden kuluessa siitä, kun lapsi on ollut las-tensuojelulain 75 § 1 momentissa tar-koitetun sijoituksen jälkeen viimeksi

lastensuojelun asiakkaana.

Oikeus jälkihuoltoon - huostaanoton ja sijoituksen päättyminen - avohuollon sijoitus lapseen yksin kohdistu-

vana yli 6 kk

JÄLKIHUOLLON PÄÄTTÄMINEN • tarvittaessa suunnitelma jälki-

huollon päätyttyä

Kuvio 1. Jälkihuoltotyöskentelyn prosessi

9

Takaisin biologiseen perheeseen palaavat lapset Jälkihuollollinen tuki jatkuu lapsen huostaanoton purkautuessa tai pitkän (yli 6 kk sijoitus lapseen yksin kohdistuneena) avohuollon sijoituksen päättyessä ja lapsen palatessa ko-tiin. Tuen sisältö määräytyy lapsen ja perheen tarpeiden pohjalta ja avohuollon tukitoi-min keinoin. Tuen ulottuvuudet:

psykososiaalinen tuki lapselle: lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän työs-kentely tai ohjaustyöskentely lapsen kanssa, kunnan muut sosiaali- ja terveyden-huollon palvelut

psykososiaalinen tuki vanhemmille: vanhemman tarvitsemien tukitoimien koor-dinointi, kunnan muut sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut

päivähoito / koulunkäynnin tukeminen: päivähoito avohuollon tukitoimena, kou-lunkäynnin tukeminen (verkostotyö), ammatillisen koulutuksen tukeminen

Pohdittavaa

- Miten jälkihuolto määrittyy osana lastensuojelutyöskentelyä kunnassa? Nähdäänkö se muutenkin kuin taloudellisena tukena?

- Miten varmistetaan lapsen ja nuoren osallisuus jälkihuoltoprosessissa? Miten varmistetaan lapsen ja nuoren oikeus tietoon jälkihuollon sisällös-tä?

- Miten varmistetaan huoltajan osallisuus ja oikeus tietoon jälkihuollon si-sällöstä?

- Miten lapsen ja nuoren kanssa työskennellään ennen sijoituksen päätty-

mistä ennakoiden jälkihuoltoon siirtyminen. Mitä itsenäistymistä tukevia keinoja sijaishuoltopaikassa on? Etenkin laitoksiin sijoitettujen nuoren kohdalla oman elämänhallinnan taitojen vahvistaminen on tärkeää.

- Miten työskentelyssä huomioidaan muutos sijoituksesta jälkihuoltoon niin että siirtymävaiheessa ei synny liian suurta kuilua sijoituspaikan ja sijoi-tuksen jälkeisen elämän välille? Työorientaatio lastensuojelulaitoksissa on kasvattava ja kontrolli eri muodoissaan (mm. ympärivuorokautinen val-vonta, sijaishuollon eri rajoitustoimenpiteet) on vahvasti läsnä. Jälkihuol-lossa työorientaatio on ohjaava ja se toimii myös osin kontrollin keinona. Onko nuorella jo sijoituksen aikana mahdollisuus kokeilla ja epäonnistua, ettei irrottautuminen sijoituksesta saa nuorta laittamaan ”luukkuja kiin-ni”?

- Löytyykö siirtymävaiheessa sijaishuollosta jälkihuoltoon läheisverkostoa vai jääkö nuori yksin? Miten työskentely läheisverkoston kanssa on toteu-tunut sijaishuollon aikana? Miten tukea lapsen / nuoren läheissuhteita ja mahdollistaa läheisten tuki lapselle / nuorelle sijoituksen jälkeen?

10

erityistuen tarve (terapiapalvelut, hoidollisen tuen järjestäminen)

lapsen läheissuhteiden ylläpitäminen (suhteet läheisverkostoon ja sukuun, yhtey-denpidon tukeminen sijaisperheeseen tai muuhun sijaishuoltopaikkaan)

taloudellinen tuki (lapsen harrastukset, perheleirit jne.)

Psykososiaali-nen tuki van-hemmille

Läheissuhtei-den tukemi-nen ja yhtey-denpito sijoi-tuspaikkaan

Taloudellinen tuki (harras-tukset, muu tarpeen mu-kainen tuki)

Päivähoito/ koulunkäyn-nin tukemi-

nen

Lapsen eritys-

tuki (terapia, eri-tyishoito jne,)

Psykososiaali-nen tuki lap-

selle

LAPSI

Kuvio 2. Lapsen jälkihuollollisen tuen ulottuvuudet

11

Itsenäistyvät nuoret Itsenäistyvän nuoren tuen tarvetta voidaan arvioida viisiportaisen asteikon2 pohjalta:

1. Lähtötilanne: Lapsi / nuori pärjää itsenäisesti ja on valmis ottamaan tukitoimia

vastaan. Lapsella tai nuorella on omia valmiuksia itsenäiseen selviytymiseen ja lapsen / nuoren läheisverkosto on hänen tukenaan tai se voidaan aktivoida tueksi nuorelle esim. läheisneuvonpidon kautta. Nuoren perusasiat ovat kunnossa. Hä-nellä on asunto, toimeentulo (opiskelupaikka, työharjoittelu tai nuori on työelä-mässä) tai ne ovat järjestymässä. Hän hallitsee raha-asioiden hoidon ja talouden-pidon. Nuorella ei ole huolestuttavaa päihteiden käyttöä.

Toimenpiteet: Nuoren tilanne on kartoitettava: nuoren omat ja läheisverkoston voimavarat tehdään näkyväksi ja asiakassuunnitelma kirjataan yhteistyössä asi-anosaisten (nuori, huoltaja, muut läheiset) kanssa. Asiakassuunnitelmassa huo-mioidaan taustatiedot ja – tilanne sijoituksen ajalta. Suunnitelma annetaan tie-doksi lapselle ja huoltajalle sekä tarvittaessa muille läheisille. Mikäli nuori on täy-si-ikäinen, annetaan suunnitelma tiedoksi nuoren huoltajalle ja muille läheisille hänen suostumuksellaan.

Tukitoimet: Tarvekartoituksen perusteella mahdollisia tukitoimia voivat olla esi-merkiksi:

� sosiaalityöntekijän ohjaus ja neuvonta � taloudellinen tuki � läheisverkoston tuen aktivointi nuoren tueksi (esim. läheisneuvonpito) ja sii-

tä yhteistyössä sovittu seuranta

2. Lähtötilanne: Lapsen / nuoren selviytymisestä on huolta joillakin tuen osa-alueilla, joillakin osa-alueilla nuorella on myös omia voimavaroja tai valmiuksia selviytymi-seen. Lapsella / nuorella voi olla erityistä tuen tarvetta vamman tai sairauden ta-kia. Nuori tarvitsee ohjausta ja neuvontaa säännöllisesti. Nuori tarvitsee jonkin verran myös kontrollia esim. rahankäytön tai arjen hallintaan. Nuoren läheisver-koston tuki on puutteellista. Nuoren tuen tarve ja kyky selviytyä voi olla myös epäselvää työntekijälle. Sijoituksen aikana nuoren tuen tarpeesta ei ole siirtynyt riittävästi tietoa tai tieto on ristiriitaista ja herättää ihmettelyä nuoren todellisesta tilanteesta. Lapsi / nuori on valmis ottamaan tukea vastaan.

Toimenpiteet: Lapsen / nuoren tilanne kartoitetaan huolella ja tuen tarve kirjataan näkyväksi. Samoin tehdään näkyväksi vahvuudet ja voimavarat. Asiakassuunni-telma tehdään yhteistyössä asianosaisten kanssa. Asiakassuunnitelmassa huomi-oidaan taustatiedot ja – tilanne sijoituksen ajalta. Suunnitelma annetaan tiedoksi lapselle ja huoltajalle sekä tarvittaessa muille läheisille. Mikäli nuori on täysi-ikäinen, annetaan suunnitelma tiedoksi nuoren huoltajalle ja muille läheisille hä-nen suostumuksellaan. Tukitoimet: Tarvekartoituksen perusteella mahdollisia tukitoimia voivat olla

� säännöllinen kontakti sosiaalityöntekijään tai � ohjaajaan (ohjauspalvelut) � tukihenkilö tai tukiperhe � suunnitelmallinen yhteistyö lapsen / nuoren asioissa olevien muiden toimi-

joiden kanssa

2 Asteikossa on sovellettu Etelä-Karjalan jälkihuollon kehittämishankkeessa määriteltyjä palvelutasoja sekä kotiin palaavien lasten että perhe- ja laitossijoituksessa olleiden itsenäistyvien nuorten palvelutarpeiden arvi-oinnin pohjaksi jälkihuollollista tukea suunniteltaessa. Asteikossa on hyödynnetty myös Arnkilin ja Erikssonin kehittämää huolen vyöhykkeistöä.

12

� läheisverkoston kartoittaminen ja aktivointi nuoren tueksi.

3. Lähtötilanne: Lapsella / nuorella on puutteita elämänhallinnassa ja selkeästi tuen tarvetta. Huolta nuoren tilanteesta tulee läheisiltä ja nuoren kanssa toimivilta muilta työntekijöiltä. Nuoren omat odotukset ja ajatukset selviytymisestään ja omista taidoistaan voivat olla epärealistiset. Epärealistisuus voi näkyä siinä, että nuori haluaa asua itsenäisesti, vaikka valmiudet siihen puuttuvat. Nuorella on on-gelmia kiinnittymisessä opiskeluun tai työelämään. Nuori tarvitsee ohjausta asu-misessa, arjen hallinnassa ja rahankäytössä. Nuorella on ongelmia päihteiden käytön suhteen. Lapsi / nuori on valmis ottamaan tukea vastaan, mutta voi sa-malla olla sitoutumaton sosiaalityöntekijän arvioimiin tukitoimiin.

Toimenpiteet: Lapsen ja nuoren tuen tarve on ollut nähtävissä jo sijoituksen aika-na ja siirtymävaiheessa jälkihuoltoon. Lapsen / nuoren tilanne kartoitetaan huolel-la ja tuen tarve kirjataan. Tueksi tarvitaan myös muita toimijoita ja asiakassuun-nitelmaan kirjataan nuoren kanssa toimivien verkostojen työskentely. Verkostotyö voi olla myös kontrollia esim. päihteiden käytön suhteen. Myös lapsen / nuoren omat vahvuudet ja voimavarat tehdään näkyväksi. Asiakassuunnitelma tehdään yhteistyössä asianosaisten kanssa. Asiakassuunnitelmassa huomioidaan taustatie-dot ja – tilanne sijoituksen ajalta Suunnitelma annetaan tiedoksi lapsen ja huolta-jalle sekä tarvittaessa muille läheisille. Mikäli nuori on täysi-ikäinen, annetaan suunnitelma tiedoksi nuoren huoltajalle ja muille läheisille hänen suostumuksel-laan. Tukitoimet: Tarvekartoituksen perusteella mahdollisia tukitoimia voivat olla

� säännöllinen kontakti sosiaalityöntekijään tai � ohjaajaan (ohjauspalvelut) � suunnitelmallinen verkostotyö lapsen / nuoren asioissa mukana olevien

muiden toimijoiden kanssa � tukiasuminen � asumisohjaus � tukiperhe � intervallijakso sijaishuoltopaikassa � päihdehoito � työvoimapalvelut (kuntouttava työtoiminta, valmentava ammatillinen koulu-

tus jne.). 4. Lähtötilanne: Lapsella / nuorella on runsaasti puutteita elämänhallinnassa ja pal-

jon tuen tarvetta. Huoli lapsen ja nuoren tilanteesta on jatkuvaa ja omat kyvyt ja valmiudet selviytyä ovat puutteelliset. Lapsella / nuorella voi olla mielenterveys-ongelmia ja/tai päihderiippuvuutta. Lapsi / nuori on valmis ottamaan tukea vas-taan, mutta voi samalla olla sitoutumaton sosiaalityöntekijän arvioimiin tukitoi-miin. Lapsi / nuori on myös itse epävarma kyvystään selviytyä itsenäisesti. Hänen näkemyksensä omista selviytymisen taidoistaan ja kyvyistään ovat epärealistiset, hän haluaa tarpeidensa tulevan täytetyksi ”tässä ja nyt”, eikä hänellä ole juuri-kaan näkyä tulevaisuuden suhteen.

Toimenpiteet: Lapsen ja nuoren tuen tarve on ollut nähtävissä jo sijoituksen aika-na ja siirtymävaiheessa jälkihuoltoon. Lapsen / nuoren tilanne kartoitetaan huolel-la ja tuen tarve kirjataan. Tueksi tarvitaan myös muita toimijoita ja erityispalve-luita. Asiakassuunnitelmaan kirjataan nuoren kanssa toimivien verkostojen työs-kentely. Verkostotyö voi olla myös kontrollia esim. päihteiden käytön suhteen. Myös lapsen / nuoren omat vahvuudet ja voimavarat tehdään näkyväksi. Asiakas-suunnitelmaan kirjataan lyhyen aikavälin tavoitteita (esim., asunnon saaminen, sitoutuminen päihdehoitoon) ja pitkäntähtäimen suunnitelmana on tukea nuorta riittävään itsenäistymiseen tukitoimien avulla.

13

Asiakassuunnitelma tehdään yhteistyössä asianosaisten kanssa. Asiakassuunni-telmassa huomioidaan taustatiedot ja – tilanne sijoituksen ajalta. Suunnitelma annetaan tiedoksi lapselle ja huoltajalle sekä tarvittaessa muille läheisille. Mikäli nuori on täysi-ikäinen, annetaan suunnitelma tiedoksi nuoren huoltajalle ja muille läheisille hänen suostumuksellaan. Tukitoimet: Tarvekartoituksen perusteella mahdollisia tukitoimia voivat olla

� säännöllinen kontakti sosiaalityöntekijään � suunnitelmallinen verkostotyö lapsen / nuoren asioissa mukana olevien

muiden toimijoiden kanssa � (laitos)sijoituksen jatkuminen jälkihuoltona � mielenterveys- ja päihdepalvelut ja/tai muut erityispalvelut � tuettu asuminen.

5. Lähtötilanne: Lapsi/nuori kieltäytyy jälkihuollosta.

Toimenpiteet: Lapsen / nuoren tilanne on kartoitettava ja asiakassuunnitelma kir-jataan. Asiakassuunnitelmassa huomioidaan taustatiedot (arvio sijoituksen tavoit-teiden toteutumisesta) ja tilanne sijoituksen päättyessä. Suunnitelma annetaan tiedoksi lapselle ja huoltajalle sekä tarvittaessa muille läheisille. Mikäli nuori on täysi-ikäinen, suunnitelma annetaan tiedoksi nuoren huoltajalle ja muille läheisille hänen suostumuksellaan. Nuoren oma näkemys siitä, miksi ei halua vastaanottaa jälkihuollollista tukea kirjataan asiakassuunnitelmaan. Asiakassuunnitelmaan kir-jataan myös lapsen / nuoren informointi siitä, että hänellä oikeutensa jälkihuol-toon säilyy ja hänellä on mahdollisuus myöhemmin halutessaan hakea tukitoimia. Asiasta informoidaan myös lapsen huoltajaa. Jälkihuollollisen tuen tarpeet ja tuki-toimet nuoren vanhemmille on arvioitava.

14

Koulutuksen ja työelämän tukeminen

Terveyden- huolto

Taloudellinen tuki

Vapaa-ajan tuki ja ohjaus

Asumisen tukeminen

Itsenäistymis- valmiuksien tukeminen

Nuoren per-he- ja läheis-suhteiden vahvistami-

nen

Psykososiaali-nen tuki

NUORI

Kuvio 3. Itsenäistyvän nuoren jälkihuollollisen tuen ulottuvuudet1

15

1. JÄLKIHUOLLON VALMISTELUVAIHE

o osa sijoitusta o suunnitelmallista työskentelyä jo sijoituksen aikana o määritellään työskentelyn suunta: työskennelläänkö itsenäistymi-

sen tukemiseksi, onko nuori palaamassa vielä takaisin kotiin ennen itsenäistymistään tai onko sijoitus vielä jatkumassa esim. sijais-perheessä?

Ennakointi: vuotta ennen varsinaista sijoituksen päättymistä asetetaan asiakassuunnitelmassa tavoitteet

� mihin suuntaan edetään: o minkälainen tie rakennetaan ulos laitoksesta, onko

edessä nuoren muutto toiselle paikkakunnalle, edetäänkö vaiheittain: itsenäistymisasuminen lai-toksen yhteydessä – tukiasuminen – omaan asun-toon

o perhesijoituksen jatkuminen Laitoksessa työntekijöiden kyky sietää myös nuoren epäonnistumisia.

� miten nuoren omat kokemukset sijoituspaikasta ovat tul-leet kuulluksi?

� onko nuorella ollut mahdollisuus työstää oman elämänsä kokemuksia?

� siirtyvätkö nuoren kokemuksiin liittyvä tieto seuraavalle työntekijälle?

Nuoren itsenäistymisvalmiuksien arviointi ja työstäminen yhdessä nuoren kanssa sijoituksen aikana Tuen eri ulottuvuudet, erityisesti huomioiden nuoren

o arjen taidot o rahankäyttö ja talouden hoitaminen o päihteet o koulu, työ, työharjoittelu o kaveripiiri o erityisen tuen tarve

Tieto jälkihuollosta � tiedon antaminen nuorelle jo sijoituksen aikana: mitä jäl-

kihuolto pitää sisällään � itsenäistymisvarat

Nuoren psyykkisten valmiuksien vahvistaminen � työstetään nuoren omia ajatuksia tuen suhteen, � onko nuorella halua ottaa tukea vastaan sijoituksen päät-

tyessä? � mitä toiveita nuorella itsellä on? � mitä pelkoja ja uskomuksia nuorella liittyy sijoituksen

päättymiseen ja ”vapauteen”? Nuoren oman vastuunoton ja toimimisen vahvistaminen

� itsenäistymisryhmät, leirit sijoituksen aikana � kotilomien lisääminen sijoituksen aikana � oma osallisuus, erilaiset vastuut ja käytännön tehtävät

nuorelle esim. asunnon hakemisen osalta Nuoren läheisverkoston kanssa työskentely sijoituksen aikana

� vanhempien ja nuorelle läheisten henkilöiden kanssa työskentely

� läheisverkoston kartoittaminen ja aktivoiminen nuoren tu-eksi jälkihuollon valmisteluvaiheessa (esim. läheisneuvon-pito työmenetelmänä)

Jälkihuollon työntekijään tutustuminen sijoituksen aikana � sovitut tutustumiskäynnit laitoksessa

16

2. JÄLKIHUOLLON SIIRTYMÄVAIHE

o nuoren sijoitus päättyy vaiheittain o nuoren sijoitus laitokseen on vielä voimassa ja nuori on ”laitoksen kirjoilla”

kuukauden ajan ennen sijoituksen päättymistä o tuki laitoksesta / sijaisperheestä nuorelle siirtymävaiheen aikana sovitusti

Käytännön asiat vireille, � mihin taloudellisiin etuuksiin ja tukiin nuori on oikeutettu (ensisijaiset etuu-

det, toimeentulotukioikeus) � asunnon hankkiminen ja siihen liittyvät asiat (vuokrasopimus, muuttoilmoi-

tukset, asumistuki jne.) � opiskelupaikan, työharjoittelupaikan tai työn järjestäminen sekä suunnitel-

mat niihin liittyen � nuoren oma vastuu asioiden toteutumisen suhteen: vastuutehtävät, joita

nuori hoitaa itse Nuoren terveydenhuolto

� milloin lapsen terveydentila on tutkittu sijoituksen yhteydessä? (LsL 51 §) � perusterveydenhuollon palveluihin ohjaaminen

Sosiaalityöntekijän vastuulla on verkoston kokoaminen ja työnjako yhteistyökump-paneiden kanssa nuoren tueksi

� nuori itse � vanhemmat, läheiset (18 vuotta täyttäneen nuoren suostumuksella) � sijoituspaikan työntekijä, perhehoitaja � opiskelupaikka � työvoimapalvelut � ohjauspalvelut � hoidolliset palvelut (mielenterveys- ja päihdepalvelut) � mitä tarvitaan lisää?

o esim. edunvalvonnan tarpeen arvio Työntekijän mahdollinen vaihtuminen (Oulussa nuorella vaihtuu asioista vastaava sosiaalityöntekijä jälkihuollon sosiaalityöntekijäksi, Nuorten Ystävillä laitoksessa jälkihuollossa vastaavat jälkihuoltopalveluiden työntekijät, kunnissa sama sosiaali-työntekijä vastaa jälkihuollosta)

� uusi työntekijä on tutustunut nuoreen jälkihuollon valmisteluvaiheen aikana � siirtymävaiheessa uusi ja vanha työntekijät työskentelevät työparina, tavoit-

teena on riittävä tiedon siirto nuoren asioissa � nuoren mahdollisuus tärkeiden suhteiden ylläpitämiseen

o onko nuorella mahdollisuus jatkaa suhteiden ylläpitämistä sijoitusyk-sikön työntekijöihin? suhteen virallisuus (määritelty tukisuhde) vai epävirallisuus

Jälkihuoltosuunnitelman kirjaaminen � jäsentääkö jälkihuoltosuunnitelma nuoren elämänkulkua

sijaishuollon päättymisen jälkeen? � ketä kaikkia tarvitaan jälkihuoltosuunnitelman tekemiseen?

o keskeistä nuoren oma osallisuus ja sitoutuminen Realistinen arvio nuoren tilanteesta: tarpeet palveluille näkyväksi

o nuoren itsenäistymistaidot hyvät, elämäntilanteessa ei ole erityisiä huolenaiheita

o nuorella itsenäistymistaitoja, mutta myös tuen tarvetta o nuorella on itsenäistymistaitoja, mutta hän tarvitsee erityistä tu-

kea sairauden, vamman tai muun syyn vuoksi o nuori pärjää itsenäisesti tiiviiden tukitoimien avulla, mutta hänellä

on ongelmia monilla eri elämänaluilla o nuoren itsenäinen selviytyminen puutteellista, hän tarvitsee paljon

tukea ja ohjausta monilla eri elämän osa-alueilla, mikä voidaan toteuttaa vain jatkuvan ohjauksen ja valvonnan turvin

17

3. JÄLKIHUOLLON TYÖSKENTELYVAIHE

o jälkihuollon työskentely perustuu kirjalliseen jälkihuoltosuunnitelmaan, jota tarkistetaan vähintään kerran vuodessa, suositus puolivuosittain

o tuen tavoitteena, että nuori kykenee riittävään, itsenäiseen selviytymi-seen jälkihuollon päätyttyä

Tieto jälkihuollosta � nuoren oikeudet ja velvollisuudet � itsenäistymisvarojen maksamiseen liittyvät käytännöt

Työskentely jälkihuoltosuunnitelman tavoitteiden pohjalta

Tukitoimet:

� toimistotapaamiset, kotikäynnit, puhelinkontaktit nuoreen � verkostotyö � ohjaus � tukihenkilö � tukiasuminen � tukiperhe � taloudellinen tuki (harrastuksen, opiskelukulut, yhteydenpidon tu-

keminen) � sijoitus esimerkiksi niin sanotut ankkuriviikonloput sijoituspaikas-

sa tai perhehoidon jatkuminen � leirit � kunnan muut palvelut: mielenterveystoimisto, lanu, REDI, Miepä,

Tyttöjen talo, Kintas-toiminta, neuvola jne. � tuki vanhemmille

Luottamuksellisen asiakassuhteen rakentuminen ohjaustyöskentelyssä Nuoren omien voimavarojen tukeminen arjessa ja tuki arkeen siihen, että nuori selviytyy itse arjessa

� nuoren siirtyessä sijoituspaikasta asumaan itsenäisesti arki reali-soituu vaiheittain ja nuori voi aluksi elää ”huumavaihetta”, halua toimia ilman tukea ja ohjausta, arjen alkaessa voi tuen tarve rea-lisoitua myös nuorelle itselleen

Nuoren oman identiteetin tukeminen ja oman paikan löytäminen

� lastensuojeluasiakkuuden työstämisen mahdollisuus � nuoren kokemukset lastensuojeluasiakkuudesta, sijoitusajasta

Jälkihuoltosuunnitelman tarkistaminen säännöllisesti

� nuoren oma osallisuus suunnitelman tekemisessä ja arvioinnissa keskeistä

� työskentelyssä mukana jatkuva arviointi

Nuoren suhteet sukuun ja läheisiin � työskentely puuttuvien suhteiden rakentamiseksi

18

4. JÄLKIHUOLLON PÄÄTTÄMINEN

o suunnitelmallisuus

Työntekijän henkilökohtainen kontakti jokaiseen nuoreen, jonka jäl-

kihuolto-oikeus päättyy

Nuoren ohjaus kotikuntansa jatkopalveluihin

Palaute nuorelta työskentelystä

� kotikäynti työskentelyn päätteeksi

Itsenäistymisvarojen myöntäminen sovitun suunnitelman mukaisesti

� sosiaalityöntekijä arvioi itsenäistymisvarojen myöntämisen

ajankohdan.

Kuvio 4. Itsenäistyvän nuoren jälkihuoltoprosessi

19

5 ITSENÄISTYMISVARAT

Lapsen vanhemmilla on elatusvastuu, joka säilyy myös sijaishuollon aikana. Asiakasmak-sulain 14 §:n mukaan kunnalla on oikeus periä maksu siltä ajalta, kun kunta on järjestä-nyt henkilölle laitoshoitoa tai huoltoa taikka perhehoitoa. Hoidon korvauksena perittävä maksu voidaan määrätä perittäväksi sekä lapsen vanhemmilta että lapselta itseltään, hänen tuloistaan ja varoistaan. Asiakasmaksulain 14 §:ssä tarkoitettuja lapsen tuloja, korvauksia ja saamisia ovat mm. lapselle tulevat jatkuvat etuudet, kuten elatusapu, ela-tustuki, eläkkeet, elinkorot, avustukset tai muut hänestä maksettavat jatkuvat tai kerta-kaikkiset tulot, korvaukset ja saamiset. Edellytyksenä on, että kysymyksessä olevat kor-vaukset ovat sellaisia, jotka on tarkoitettu lapsen hoitoon tai huoltoon ja ne maksetaan tätä tarkoitusta varten. Lapsilisä ei kerrytä itsenäistymisvaroja. Lapselle asiakasmaksua määrättäessä on siis huomioitava, että lapselle tulee varata myös hänen itsenäistymistään varten kalenterikuukausittain määrä, joka vastaa vähin-tään 40 % hänen tuloistaan, korvauksistaan tai saamisistaan, jotka on määritelty asia-kasmaksulain 14 §:ssä. Ennen 1.1.2008 itsenäistymisvaroja on varattu 30 % lapsen tuloista, korvauksista tai saamisista. Perintöä tai vastaavaa tuloa ei huomioida itsenäistymisvaroina, eikä näitä tuloja voida käyttää annetun hoidon korvaamiseen. Jos lapselle kuuluvat varat on siirretty toimieli-men haltuun säilytettäväksi, on ne luovutettava lapselle välittömästi hänen täytettyään 18 vuotta tai lapsen edunvalvojan vaatimuksesta. Jos lapselle / nuorelle on määrätty edunvalvoja, vastaa edunvalvoja lapsen varallisuuden hoitamisesta siihen saakka, kunnes nuori on täysi-ikäinen. Jos lapsen / nuoren etuuksista

Lastensuojelulain 77 § mukaan kun lapsi tai nuori on sijoitettu kodin ulkopuolelle sijoitusta avohuollon tukitoimena, 40 §:ssä tarkoitettua sijaishuoltoa tai jälkihuol-toa koskevien säännösten mukaisesti, hänen itsenäistymistä varten on kalenteri-kuukausittain varattava määrä, joka vastaa vähintään 40 prosenttia hänen sosiaa-li- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 14 §:ssä tarkoitetuista tu-loistaan, korvauksistaan tai saamisistaan. Määrää laskettaessa ei kuitenkaan lapsi-lisää oteta huomioon. Jollei lapsella tai nuorella ole sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista anne-tun lain 15 §:ssä tarkoitettuja tuloja, korvauksia tai saamisia taikka jos ne ovat riittämättömät, sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on tuettava sijoituksen päättyessä itsenäistymissä olevaa nuorta asumisen, koulutukseen ja muuhun it-senäistymistä liittyvissä menoissa tarpeellisilla itsenäistymisvaroilla. Sosiaalihuollosta vastaavalla toimielimellä on oikeus päättää itsenäistymisvarojen maksamisen ajankohdasta. Lähtökohtaisesti itsenäistymisvarat on annettava lap-selle tai itsenäistymässä olevalle nuorelle jälkihuollon päättyessä taikka lapsen tai nuoren itsenäistymisen tukemiseen tai turvaamiseen liittyvästä erityisestä syystä viimeistään hänen täyttäessään 21 vuotta. Sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on annettava selvitys itsenäistymisvarojen kertymisestä ja maksamisesta sijoituksen päättyä ja huoltajan, edunvalvojan tai 15-vuotiaan lapsen sitä pyytäessä myös sijoituksen aikana.

20

kerrytetyt itsenäistymisvarat on maksettu edunvalvojan hoitamalle lapsen / nuoren tilille, tilittää edunvalvoja kertyneen varallisuuden lapselle hänen täytettyään 18 vuotta. Jos lapsella ei ole asiakasmaksulaissa tarkoitettuja tuloja, korvauksia tai saamisia, joista itsenäistymisvaroja voisi kerryttää, sosiaalihuollon toimielimen on tuettava lasta tai nuor-ta asumiseen, koulutukseen ja muuhun itsenäistymiseen. Näin silloinkin, kun lapselle hänen omista varoistaan kertyneet itsenäistymisvarat ovat riittämättömät. Laissa ei ole säännöstä tarpeellisen suuruisten itsenäistymisvarojen enimmäismäärästä, vaan ne tulisi varata todellisuudessa aiheutuvien kulujen ja nuoren tarpeiden mukaisesti. Sosiaalitoimen toimielimellä on velvollisuus huolehtia siitä, että itsenäistymisvarat tosi-asiassa käytetään nuoren itsenäistymistä tukevaan toimintaan ja hankintoihin. Näitä me-noja ovat mm. asunnon kalustaminen, työpaikan saamista ja opintoja varten tarvittavat hankinnat. Hyväksyttäviä menoja voivat olla myös ajokortin hankinnasta aiheutuvat me-not. Kunnalla on myös velvollisuus huolehtia ennen itsenäistymisvarojen maksamista siitä, että lapsen tai nuoren perustarpeista esimerkiksi asumisen järjestämisestä huoleh-ditaan riittävällä tavalla, jos lapsella itsellään ei ole riittävästi varoja tai mahdollisuuksia asumisesta aiheutuviin kustannuksiin ja asumisen perushankintoihin. Mikäli jälkihuollossa oleva nuori on toimeentulotuen tarpeessa ja hakee toimeentulotu-kea, on arvioitava erikseen voidaanko itsenäistymisvaroja huomioida käytettävissä olevi-na tuloina toimeentulotukea määriteltäessä. Itsenäistymisvarat silloin, kun ne ovat toi-mielimen hallussa, eivät ole toimeentulotukilain tarkoittamassa mielessä jälkihuollossa olevan nuoren varoja, eivätkä siis nuoren käytettävissä olevia tuloja. Varoihin ei voida kohdistaa toimeentulotukilain 20 §:n tarkoittamaa perintää.

21

Jos lapsi / nuori ja sosiaalityöntekijä on eri mieltä itsenäis-tymisvarojen käy-töstä, asiasta on tehtävä muutok-senhakukelpoinen hallintopäätös.

Sosiaalityön-tekijän pää-tökset myönnetyistä itsenäisty-misvaroista.

Lapsen asioista vastaavalla sosiaali-työntekijällä on velvollisuus arvioida se ajankohta, jolloin nuoren voidaan katsoa olevan riittävän kypsä itse-näisesti päättämään asioistaan ja rahankäytöstään.

Kunnan selvitysvelvollisuutta it-senäistymisvarojen käytöstä helpot-taa, mikäli sosiaalityöntekijä tekee hallintopäätöksen tai muun toimek-siannon, mikäli itsenäistymisvaroista myönnetään tukea nuoren itsenäis-tymistä tukeviin hankintoihin jälki-huollon kestäessä.

Mikäli kyseessä on alaikäinen lapsi, edellyttää itsenäistymisvarojen myöntäminen huoltajan tai edunval-vojan suostumusta.

Perintäpäätös lapsen asiakas-maksulain mukaisista tuloista

Osa tuloista maksetaan toimielimelle perintäpää-töksen mukaisesti hoidon korvauksena.

Itsenäistymisvarojen kerryttämi-nen: vähintään 40 % lapsen /nuoren tuloista, varat maksetaan (voidaan maksaa esim. lapsen tai nuoren nimiin avattavalle) kunnan pankkitilille

Lapsi / nuori ja hänen huoltajansa / edunvalvoja arvioivat yhdessä sosiaalityöntekijän kanssa it-senäistymisvarojen käyttöä, itsenäistymisvarojen käytöstä tehdään suunnitelma.

Kunnalla on velvollisuus antaa selvitys itsenäistymisvarojen käytöstä sijoi-tuksen päätyttyä tai 15 vuotiaan lap-sen, huoltajan ja edunvalvojan sitä pyytäessä.

Itsenäistymisvarojen luovu-tus: jälkihuollon tai sijaishuollon päätyttyä silloin, kun lapsi täyt-tää 18 vuotta.

Itsenäistymisvarat on maksettava viimeistään nuoren täyttäessä 21 vuotta.

Kuvio 5. Menettely itsenäistymisvarojen käytöstä

22

6 NUORTEN YSTÄVÄT –PALVELUT OY:N JÄLKIHUOLLON PALVELUPROSESSI

Kuvio 6. Jälkihuollon palveluprosessi.

23

7 PELASTAKAA LAPSET RY:N JÄLKIHUOLLON PALVELUKUVAUS

Jälkihuoltoon valmistautuminen: Kotikäynnillä ennakoidaan tulevaa ja kerrotaan mitä huostaanoton päättyminen (nuoren täyttäessä 18 vuotta) merkitsee. Kerrotaan alusta-vasti jälkihuollosta, jälkihuoltosuunnitelmasta ja itsenäistymisvaroista. Keskustellaan nuoren ja sijaisvanhempien kanssa itsenäistymiseen liittyvistä asioista ja siihen tarvitta-vista taidoista. Tuetaan nuorta sijaiskotisijoituksen aikana muodostuneiden suhteiden säilymisessä ja suhteissa syntymävanhempiin. Jälkihuoltosuunnitelma: Vähintään hieman ennen nuoren 18-vuotispäivää kokoon-numme yhdessä sijoituksesta vastaavan kunnan sosiaalityöntekijän, nuoren, sijaisper-heen ja mahdollisuuksien mukaan syntymävanhempien kanssa tekemään jälkihuolto-suunnitelmaa. Suunnitelmassa määritellään kyseisen nuoren osalta ja hänen tarpeistaan lähtien, millaista tukea hän tarvitsee itsenäistymiseen ja kartoitetaan, mistä tukea on saatavilla. Suunnitelmapalaverissa päätetään jatkaako Pelastakaa Lasten sosiaalityönte-kijä myös jälkihuollon aikana vai päättyykö seuranta osaltamme. Mikäli jatkamme työs-kentelyä, sovimme mikä on meidän rooli jälkihuollon aikana (nuoren, sijoittavan kunnan ja sijaisvanhempien toiveet). Työskentely jälkihuollon aikana: Kunkin nuoren osalta tehdään suunnitelma hänen tarpeiden mukaan. Teemme kotikäyntejä sijaisperheeseen tai mikäli nuori asuu itsenäi-sesti, hänen omaan asuntoonsa. Lisäksi pidämme yhteyttä puhelimella. Tarjoamamme tuki on yleensä keskustelua nuoren ajankohtaisista asioista (koulu, työ, arjen taidot, ra-hankäyttö, päihteet, sosiaaliset suhteet jne). Tarjoamme ohjausta itsenäistymiseen vaa-dittavien taitojen hankkimisessa ja kartoitamme yhdessä nuoren kanssa, mistä hän saa tarvittaessa tukea asuinpaikkakunnalla tai sijoittavan kunnan kautta. Työmme voi olla myös keskustelutukea sijaisvanhemmille. Lähetämme nuoren asioita hoitavalle sijoitta-van kunnan työntekijälle seurantakertomuksen, jossa kuvataan nuoren kanssa työsken-telyä ja hänen tilannetta suhteessa jälkihuoltosuunnitelmassa esiin nostettuihin asioihin. Vähintään kerran vuodessa järjestetään asiakassuunnitelmaneuvottelu, jossa nuori, si-joittavan kunnan työntekijä, mahdollisesti sijaisperhe ja Pelastakaa lasten sosiaalityönte-kijä kokoontuvat tarkastelemaan jälkihuoltosuunnitelman toteutumista ja suunnittele-maan jatkoa. Nuoren toivoessa, jälkihuollon aikana voidaan käydä keskustelua huostaanottoon ja si-jaisperhesijoitukseen johtaneista asioista esim. häntä koskevia asiapapereita läpikäymäl-lä. Työntekijä voi tarpeen mukaan olla nuoren tukena yhteydenotossa/-pidossa biologis-ten sukulaistensa kanssa. Jälkihuoltotyön päättyminen: Jälkihuoltotyön päättymisestä Pelastakaa Lasten työn-tekijän osalta sovitaan kunkin nuoren tilanteen ja tarpeen mukaan. Sijoittava kuntaa jat-kaa jälkihuoltoa nuoren kanssa. Viimeistään yhteistyö päättyy nuoren täyttäessä 21 vuotta, jolloin kokoonnutaan vielä yhteen joko nuoren kotona tai toimistolla. Nuori ohja-taan jatkopalveluihin ja hänellä on mahdollisuus antaa palautetta jälkihuollosta ja koko sijoituksen ajalta.

24

LIITTEET

JÄLKIHUOLLON ASIAKASSUUNNITELMA Oulun kaupungin lastensuojelussa käytössä oleva asiakassuunnitelmapohja. Suunnitel-mapohjassa käytettävät otsikot on tummennettu

- luettelomerkinnät ohjaavat, mitä otsikon alle on kirjattava.

Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä Lapsen vanhemmat ja huoltajat

- jos lapsi on alaikäinen: lapsen vanhempien nimet ja syntymäaika - merkitään ketkä huoltajia, myös mahdolliset oheishuoltajat

Suunnitelman laatijat, aika ja paikka

- lapsi ja huoltajat/vanhemmat, läheiset - sijoituspaikan edustajat tarvittaessa - mukana olevat viranomaiset: nimet, virka-nimike ja työpaikka

Taustatiedot

- milloin huostaanotto on tehty - lapsen sijoituksen kesto ja sijoituspaikka - arvio sijoituksen tavoitteiden toteutumisesta

Lapsen/nuoren perhesuhteet ja suhteet läheisiin, tuki läheisverkostosta

- kuvaus lapsen/nuoren suhteistaan biologiseen perheeseen - lapsen/nuoren suhteet sijoituspaikkaan - kuvaus lapsen/nuoren kaverisuhteista - mitä tukimahdollisuuksia läheisverkostolla on

Lapsen/nuoren terveydentila

- milloin terveydentila tutkittu, mahdollinen hoidon tarve Kuvaus lapsen/nuoren tuen ja palveluiden tarpeesta

- kuvaus voimavaroista ja huolenaiheista

Lapsen/nuoren huoltajan tai muun läheisen tuen tarve ja voimavarat Jälkihuollon tarkoitus ja tavoitteet

- millä tavoin lapsen/nuoren tuen tarpeeseen pyritään vastaamaan Suunnitelma / selvitys itsenäistymisvarojen käytöstä Osapuolten eriävät näkemykset tuen tarpeesta, tavoitteista ja tukitoimien jär-jestämisestä

- lapsen/nuoren, huoltajan / vanhemman, läheisverkoston ja/tai viran-omaisten eriävät näkemykset

Suunnitelman arviointi

- arvioinnin ajankohta - lyhyt kuvaus arvioinnista; miten tavoitteet saavutettu - onko tarvetta laatia jälkihuollon päättymisen jälkeen suunnitelma

nuoren käytettävissä olevista palveluista ja tukitoimista

25

Jakelu

- pvm, jolloin suunnitelma annetaan - keille suunnitelma annetaan

Allekirjoitukset

- lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä - vanhempien ja lapsen/nuoren allekirjoitus on mahdollista pyytää,

mutta ei pakollista

26

JÄLKIHUOLLON TYÖSKENTELYÄ TUKEVAA TIETOA JA LINKKEJÄ

Hietaniemi Kirsi (toim.) (2002): Tupa-projekti. Jälkihuollon yhteistyöhanke. Väliraport-ti. Nuorten Ystävät ry. http://pasila2.verkkoasema.fi/uusi.nuorten-yst.fi/file.php?213. Laaksonen, Sari (toim.) Jälkihuolto-opas. Sijaishuollon neuvottelukunnan julkaisuja 17/ 2004. Lastensuojelun keskusliitto. Lastensuojelun käsikirja. Jälkihuolto-osio. http://www.sosiaaliportti.fi/fi-FI/lastensuojelunkasikirja/tyoprosessi/jalkihuolto/ Mattila Anna (2007): Sijais- ja jälkihuollon siirtymillä. Tupa-projektin loppuraportti. Nuorten Ystävät ry. http://www.nuorten-yst.fi/file.php?1216 Opas jälkihuollossa olevien nuoren vanhemmille. Suomen Kasvatus- ja Perheneu-vontaliitto ry. http://www.sosiaaliportti.fi/File/547bcd21-1a04-46f5-aff8-1a09e72edac5/j%C3%A4lkihuolto-opas%20vanhemmille.pdf Romppainen, Sanna (2008): Etelä-Karjalan jälkihuollon kehittämishanke 2006-2008. Loppuraportti. Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom. Lappeenranta.

Raportissa on hyödyllisiä liiteosioita: Liite 2. Jälkihuoltotyön prosessimalli itsenäistyville nuorille, Liite 3 Kohti omaa kotia. Opasvihkonen itsenäistyvälle nuorelle. Liite 4. Jälkihuollon asiakastietolomake. Liite 5. Jälkihuollon henkilökohtainen tilannearvio – lomake. Liite 7. Lastensuojelun jälkihuollon ohjeelliset palvelustandardit. http://socom.trans.neutech.fi/dokumentit/Julkaisut/EKLJK%20loppuraportti.pdf

Väinälä Anna (2008): Asiakastiedot lastensuojelun sijaishuollon ja jälkihuollon asiakas-tietojärjestelmissä. Tietokuvaukset. Sosiaalialan tietoteknologiahankkeen loppuraportte-ja. Sosiaali- ja terveysministeriö. http://www.sosiaaliportti.fi/File/423fd533-9f84-49ec-90c8-f8468ec2ccb7/Lastensuojelun+sijais-+ja+j%C3%A4lkihuollon+asiakastiedot.pdf Umbrella-työkirja. Lastensuojelun keskusliitto. ( Työkirjan painos on loppunut, mutta päivitettyä versiota työstetään Turun ammattikor-keakoulun sosiaalialan koulutusohjelmassa. Julkaisusuunnitelman mukaan se on saatavil-la loppukeväällä Turun ammattikorkeakoulun julkaisumyynnissä.) Työkirjaa saa lainaan Lapsitiedon keskuksesta osoitteesta http://www.lapsitieto.fi/?p=r&st=4&qtype=all&q=umbrella-ty%F6kirja&qlang=