Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveys –päivät

Helsingissä 15. -16.10.2012

Asumispalvelut päihde- ja mielenterveysongelmaisille

Oikeus päihdepalveluihin

Marjo Tervo päihdeasiamies

A- Kiltojen Liitto ry/ päihdeasiamiehen toimisto

www.paihdeasiamies.fi

1

päihdeasiamiestoiminta on:

• järjestöpohjaista edunvalvontaa; täydentää lakisääteistä potilas- ja

sosiaaliasiamiestoimintaa

• tehtävänä tukea asiakkaita perusoikeuksien ja muiden lakisääteisten

etuuksien ja oikeuksien toteutumisessa estäen siten palvelujen

väliinputoamistilanteita

• riippumaton kunnista ja palvelujen tuottajista

• sijoituspaikkana asiakasjärjestö A- Kiltojen Liitto ry

• toimialueena koko maa

• palvelut maksuttomia asiakkaille

• Raha- automaattiyhdistyksen tuella

2

oikeus sosiaaliturvaan:

• jokaiselle joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää

turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon (PL

19 § 1 mom)

- viimesijainen toimeentulotuki ja kiireellinen hoito ovat subjektiivisia

oikeuksia (esim päihtymyksen aiheuttama tajuttomuus, sekavuus)

• julkisen vallan on turvattava riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut siten

kuin tarkemmin laissa säädetään (PL 19 § 3 mom)

- kunnilla on sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvelvollisuus

• -> meneillään sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus osana

kuntauudistusta tavoitteena tarpeita vastaavat sosiaali- ja terveyspalvelut +

sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki

• -> yhdenvertainen kohtelu asuinpaikasta riippumatta

3

oikeus sosiaaliturvaan :

• normaalisuusperiaate: yleislait ensisijaisia mm

- sosiaalihuoltolaki (uudistamistyö meneillään; asiakkaan

aseman parantaminen; arvioidaan myös päihdehuoltolain

muutostarpeita; lausuntokierros meneillään ks www.stm.fi)

• terveydenhuoltolaki, kansanterveyslaki, erikoissairaanhoitolaki

• sekä tarvittaessa erityislainsäädäntö mm

- päihdehuoltolaki, mielenterveyslaki, lastensuojelulaki

(vanhuspalvelulaki valmisteilla) ; ks lait www.finlex.fi

4

päihdehuoltolakia täydentävää informaatio-ohjausta:

Päihdepalvelujen laatusuositukset (www.stm.fi oppaita 2002:3)

-> ohjaa ja tukee kaikkien sosiaali- ja terveyspalvelujen sisällä tehtävää

päihdetyötä

Alkoholi- (2005) ja huumeongelmaisen käypä hoito –suositukset (2006

www.kaypahoito.fi

-> tavoitteena parantaa ja selkeyttää alkoholi- ja huumeongelmien hoitoa ja

lisätä tietoa

Suositus päihdeasioiden käsittelystä työpaikoilla (2006)

-> ohjaa päihdeongelmien hoitamista työpaikoilla

http://www.ttk.fi/tyosuojelu/paihteet_tyoelamassa/

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2009-2015

-> korostaa matalakynnyksisiä peruspalveluita

http://www.thl.fi/fi_FI/web/neuvoa-antavat-fi/mielenterveys-ja-

paihdesuunnitelman-toimeenpano-puolessavalissa

5

oikeus hyvään hoitoon ja kohteluun:

• itsemääräämisoikeuden toteutuminen ensisijaista ja pakon

käyttö poikkeus

• ensin selvitettävä asiakkaan ja potilaan aseman ja oikeuksien

toteutuminen (ks tarkemmin valmisteilla olevaa

lainsäädäntöhanketta itsemääräämisoikeuden vahviastamisesta

ja sen rajoituksista sosiaali- ja terveydenhuollossa mm

päihdehuoltolain tahdonvastaiset säännökset raskaana olevien

naisten osalta)

http://www.stm.fi/vireilla/tyoryhmat/itsemaaraamisoikeus

• oikeus laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon/ terveyden- ja

sairaanhoitoon ja siihen liittyvään kohteluun (potilas- ja

sosiaalihuollon asikaslaki)

6

terveydenhuoltolaki:

• kuntien on järjestettävä alueensa asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin

edistämiseksi tarpeellinen päihdetyö

Päihdetyöhön kuuluu 28 §

• 1) terveydenhuollon palveluihin sisältyvä ohjaus ja neuvonta, joka koskee

päihteettömyyttä suojaavia ja sitä vaarantavia tekijöitä sekä päihteisiin

liittyviä terveyttä ja turvallisuutta vaarantavia tekijöitä sekä

• 2) päihteiden aiheuttamien sairauksien tutkimus-, hoito- ja

kuntoutuspalvelut

Terveydenhuollossa tehtävä päihdetyö on suunniteltava ja toteutettava siten

että se muodostaa toimivan kokonaisuuden muun kunnassa tehtävän

päihdetyön ja mielenterveystyön kanssa

-> päihdehuollosta säädetään lisäksi päihdehuoltolaissa

7

päihdehuoltolaki :

Päihdehuollon järjestäminen 3 §

- kunnan on huolehdittava siitä, että päihdehuolto järjestetään sisällöltään

ja laajuudeltaan sellaiseksi kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää

- yleiset sosiaali- ja terveyspalvelut; tarvittaessa erityispalvelut ( 6 §)

- hallinnollisesti erilaisia vaihtoehtoja

ks kuntien järjestämistapoja:

http://www.kunnat.net/fi/Yhteystiedot/kunta-alan-

yhteystiedot/kunnat/Sivut/default.aspx

8

päihdehuoltolaki 7 ja 8 §:

Oikeus hoitoon määräytyy 7 §:n perusteella

-> päihdehuollon palveluja tulee antaa henkilölle, jolla päihteiden käyttöön

liittyviä ongelmia sekä hänen perheelleen ja läheisilleen

-> palveluja on annettava henkilön, hänen perheensä ja muiden läheisten avun,

tuen ja hoidon tarpeen perusteella

Keskeisiä periaatteita 8 §

- palvelujen piiriin voidaan hakeutua oma-aloitteisesti ja niin, että asiakkaan

itsenäistä suoriutumista tuetaan, hoito perustuu luottamukseen ja

toiminnassa otetaan huomioon ensisijaisesti ongelmakäyttäjän ja hänen

läheistensä etu

- tarvittaessa autettava ratkaisemaan myös toimeentuloturvaan, asumiseen

ja työhön liittyviä ongelmia

9

oikeuskäytäntöä päihdehuoltolain tulkinnassa:

• VOIKO KUNTA JÄTTÄÄ ANTAMATTA MAKSUSITOUMUKSEN PÄIHDEHUOLTOA ANTAVAAN LAITOKSEEN, JOS

• kun kunnan sosiaalitoimen talousarviossa ei ollut varattuna määrärahoja (alibudjetointi) ?

- ei, hakijan avun, tuen ja hoidon tarve ratkaisee

• tarkoitukseen varatut määrärahat on kohdistettu ensisijaisesti työelämässä mukana oleville lapsiperheiden huoltajille

- ei, yhdenvertainen kuntalaisten kohtelu

10

oikeuskäytäntöä päihdehuoltolain tulkinnassa:

• kunta (arviotaho) on katsonut, että avopalvelut ovat riittäviä ja kun hakija oli tyytymätön avohoitopäätökseen ?

• - ei, avun, tuen ja hoidon tarve ratkaisee, jos avopalvelut riittämättömiä

• asiakas oli ollut jo aikaisemmin useasti eri hoitopaikoissa (karenssi) ?

- ei, päihdehuoltolaki ei tunne karenssia; avun, tuen ja hoidon tarve ratkaisee

• asiakas oli mennyt itse valitsemaansa paikkaan ennen kunnan arviota

- kyllä, vaikka on hoidon tarve, arvio tehtävä ensin kunnan järjestämissä (tai sen käyttämissä ostopalveluissa)

11

Oikeus päihdepalveluihin

Oikeus päihdepalveluihin 7 § (yhteenvetoa oikeuskäytännöstä)

1. Subjektiivinen oikeus saada huoltoa, mutta ei juuri tiettyä huollon

tarvetta tyydyttävää palvelua kuten hoitoa haluamassaan laitoksessa;

kuitenkin soveltuvat palvelut aina arvioitava (asiakkaan kuuleminen,

vaihtoehdot, yhteisymmärryksessä potilaan kanssa)

2. Määrärahasidonnaisia, mutta tarvekriteeri ratkaisee (alibudjetointi

lainvastaista); kielteistä päätöstä ei voida perustella määrärahan

loppumisella eikä asettaa kuntalaisia eri arvoiseen asemaan

(eläkeläinen, työtön, yksinäinen, lapsiperhe jne)

3. Yleisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen ensisijaisuus

suhteessa erityispalveluihin

4. Subjektiivisen oikeuden ulottuvuuden laajentaminen tapauksissa, missä

hakija kykenee osoittamaan haluamansa hoitovaihtoehdon hänen

tarpeeseensa parhaiten soveltuvaksi (ks Tuori – Kotkas Sosiaalioikeus

2008)

12

kuntoutujan tulevaisuus ?

-> kunta- ja palvelurakenneuudistus –uhka vai mahdollisuus ? päihdepalvelujen saatavuus myös syrjäseuduilla ?

-> toteutuuko hoitotakuu päihdehoidossa, saadaanko sosiaalipuolelle

palvelutakuu ? ota kantaa sosiaalihuoltolain uudistukseen lausuntokierroksella !

-> tilaaja- tuottaja –malli -> kohdellaanko asiakasta tavarana vai yksilönä ?

-> häviääkö asiakkaan ääni hankinnoissa – miten

tarjouspyynnössä vaikutetaan asiakkaan asemaan; laatu vai hinta ratkaisee ?

äänestä kuntavaaleissa eri ryhmien edustajista ”päihdepuolue”

pohdittavaksi, miten päihdeasiakkaan asemaa vahvistetaan; - riittääkö valmisteilla olevassa sosiaalihuoltolaki, vai tuleeko säilyttää erillinen

päihdehuoltolaki ? 13