mitÄ on toimijuus ja mihin sitÄ tarvitaan?

MITÄ ON TOIMIJUUS ja MIHIN SITÄ TARVITAAN?

Anneli Eteläpelto

Professori (aikuiskasvatustiede) Jyväskylän yliopisto

Kasvatustieteiden laitos anneli.etelapelto@jyu.fi

http://www.jyu.fi/Members/etelapel/PROAGENT

1

Mitä on toimijuus (agency)? ~ Aktiivisuutta, aloitteellista toimintaa esim. saada aikaan muutosta aiempaan nähden ~ Autonomiaa, valtaa (power to) ja vaikutusmahdollisuutta ~ Kykyä ja resursseja vaikuttaa omaan elämään ~ Oikeiden valintojen tekoa > elämänhallintaa ~ Kollektiivista kamppailua olosuhteiden parantamiseksi ~ Hiljaista / äänekästä vastarintaa, kannanottoa # Rajoitteena rakenteet, instituutiot ja valta (virallisen /

epävirallisen) ¤ Resurssina yksilön ja/tai kollektiivin kapasiteetti vaikuttaa Tunnetta, tietoa, tahtoa, maailman muutosta.

2

3

Mihin / miksi toimijuutta tarvitaan? OPPIMISESSA, KOULUTUKSESSA, TYÖSSÄ, KANSALAISENA - Yksilöt itse vastuussa valinnoistaan (valinnan ihannointi) - Sosiaalinen osallisuus edellyttää toimijuutta - Koulutus- ja työuran rakentaminen mielekkääksi - Oman kehityksen ohjaaminen (taitojen hankkiminen) - Löydettävä resurssit toteuttaa omia tavoitteita - Oman elämän hallinta: työ, perhe, vapaa-aika, aatteet, vaatteet, arvovalinnat, elämäntapa - Identiteetin muokkaaminen ja subjektiksi tuleminen - Korkea toimijuuden tunne > elämään tyytyväisyys

Toimijuus viranomaispuheessa

EU:n koulutuspoliittiset asiakirjat: yrittäjyys, aloitteellisuus, luovuus, kriittinen ajattelu

Sosiaalipolitiikassa: elämänhallintaa syrjäytymisvaarassa oleville, vanhuksille, lapsille, vähemmistöille

Rajoittunut toimijuus & valta: naiset, maahanmuuttajat, erilaiset vähemmistöt

Ohjauksessa ja kuntoutuksessa pyritään toimijuuden vahvistamiseen (esim. TEM, SOTE)

Aikuiskasvatuksen keskustelussa ajankohtainen; 49. vuosikirja ’Valta ja toimijuus aikuiskasvatuksessa’ (2011)

4

Ymmärretään eri tavalla eri tieteenaloilla: - Yhteiskuntatieteissä peruskäsite (Giddens, 1984) - Antropologiassa ajankohtainen (Ahearn, 2001) - Gender- tutkimuksessa vahvasti esillä (Gordon, 2005) - Pykologiassa liitetty minäpystyvyyteen (Bandura, 2006) - Aikuis/kasvatustieteessä koulutus- ja työurien

rakentaminen (Biesta & Tedder, 2007) - Elämänkaari–toimijuus (Hitlin & Elder, 2007) - Työssä oppimisen tutkimuksessa liitetty ammatillisiin

identiteetteihin, hallinnollisiin rajoitteisiin (NPM), ammatilliseen autonomiaan, vaikutusmahdollisuuksiin, johtamiskulttuureihin, rajojen ylityksiin, luovuuteen, työtapojen kehittämiseen, työhyvinvointiin ja työhön sitoutumiseen.

5

Giddens (1984): Toimijuus ilmenee ihmisen teoissa

silloin, kun hän olisi voinut toimia myös toisella tavalla ja kun se mikä tapahtui, ei olisi tapahtunut ilman kyseistä tekoa.

- kyvykkyys saada aikaan vaikutus - toimija käyttää aina valtaa (power to) - rajoittuu tietoiseen ja tavoitteelliseen - ajallinen ulottuvuus (tottumus) puuttuu

6

7

Psykologinen sosio-kognitiivinen teoria agenttiudesta (Bandura, 2006) ’Toimijuus merkitsee tarkoituksellista vaikuttamista omaan toimintaan ja elinoloihin’ Toimijuuden eri puolet: 1) tarkoituksellisuus (intentionaalisuus) 2) ennakkosuunnittelu, 3) itsesäätely 4) itsereflektio Tärkein henkilön toimijuutta selittävä tekijä on hänen uskomuksensa omasta pystyvyydestä (self-efficacy) >> Toimijuudella vahva yhteys identiteettiin: havaittiin myös PROFID –hankkeessa (Hökkä et al, 2009, 2011; Vähäsantanen et al; 2009, 2010, 2011)

Toimijuuden idea ei ole uusi Valistuksen idea (Kant): kasvatus -> ihmisen järjellinen

kapasitetti -> kyky tehdä itsenäistä arviointia -> perusta autonomialle ja agenttiudelle

Mezirov (1991): yksilöllinen valtautuminen, voimaantuminen krittisen tietoisuuden kautta (emansipaatio)

Freire: yhteiskunnallinen elinolojen parantaminen Sosiologit (Bauman, Beck, Giddens): Yksilön rakennettava

oma elämänsä ’minän’ refleksiivisessä projektissa, jossa tullaan toimijoiksi ja kyetään kontrolloimaan omaa elämää.

Jälkimodernissa epävarmuuden lisääntyessä >> mahdollisuudet kontrolloida sosiaalisia oloja vähentyneet >> toimijuus entistä haasteellisempaa

8

9

Toimijuus voi kohdistua: Yksilön koulutus- ja työuraan -ammatinvalinta ja uudelleenvalinta, koulutus, tutkinnot, osaaminen, työkokemus - oman ammatillisen identiteetin muokkaamiseen - ammatillinen toimijuus työssä - omaan henkilökohtaiseen elämään (parisuhde, lapsia) Järjestelmään ja sen valtarakenteisiin -kollektiivinen (poliittinen, moraalinen) toimijuus esim. työolojen ja työehtojen parantamiseksi (ay-liike) - valtarakenteisiin ja yhteiskuntaan (vastarinta) Luovat uudet avaukset, keksinnöt, innovaatiot

10

Toimijuuden ilmenemismuodot erilaisia: - Tottumusta, tapaisuutta; (menneestä nousevaa) - Haurasta pientä toimijuutta, sietämistä (kärsimistä) -- Pakotettua valintojen tekoa vaihtoehtojen edessä -- Muutoksesta selviytymistä: sopeutuminen, torjuminen -- Oman identiteetin uudelleen neuvottelua muutoksessa -- Intentionaalinen, tavoitteinen teko, muutos aiempaa -- Agenttinen tulevaisuusorientaatio ja sen toteutus - Diskursiivisen vallan tiedostaminen & muutospyrkimys -- Valtarakenteiden kollektiivinen vastarinta - Käytäntöjen ja kulttuurin uudistaminen

11

Agenttiuden neljä (analyyttistä) tyyppiä 1) Eksistentiaalinen toimijuus: universaali inhimillinen mahdollisuus ja kyky itseohjautuvaan ja aloitteelliseen toimintaan ~Vapaus toimia toisin 2) Pragmaattinen toimijuus - kun rutiinit kaavamaisissa sosiaalisissa tilanteissa eivät toimi, vaaditaan spontaania luovaa toimijuutta 3) Identiteettiin liittyvä toimijuus -onnistunut identiteetin rakentaminen vaatii narratiivista toimijuutta -identiteettisitoumukset motivoivat tekojamme 4) Elämänkaaritoimijuus >

12

Elämäkaaritoimijuus henkilötasolla - Kyky muodostaa ja tavoitella elämän suunnitelmia - Harjoitetaan toimittaessa tulevaisuuden etäisten

aikahorisonttien suuntaisesti - Henkilön mahdolliset tulevat minuudet motivoivat

nykyhetken ’agenttisia’ valintoja ja tekoja Päätökset siirtymissä ja käännekohdissa osoittavat, millä

tavalla yksilöt ovat aktiivisia toimijoita muokatessaan elämäkertojaan monien rajoitteiden kentässä.

Liittyy minäpystyvyyteen, suunnittelukompetenssiin, optimismiin, usean identiteetin ylläpitämiseen.

Yhteydessä parempaan terveyteen ikääntyessä. Jatkuvuutta: pysyvät verkostot, asenteet, vuorovaikutus

13

TYÖELÄMÄ TOIMIJUUTTA HAASTAMASSA

Kokevatko nuoret työelämän pelottavana? Sitoutuvatko ikääntyvät pidempiin työuriin? Mikä vialla työelämässä? - Muuttuko liikaa (Siltala) vai - liian vähän (Alasoini), vai - Viekö ’näennäistoimijuus’ työn mielekkyyden (Järvensivu) Yksimielisyys: Vaikutusmahdollisuudet ja toimijuus

edistävät työn mielekkyyttä.

14

Koska toimijuus on abstrakti ja moniulotteinen ilmiö / käsite,

Tulisi aina täsmentää, mitä toimijuudella kulloinkin konkreettisesti tarkoitetaan; mitä se on käytännössä (vrt. näennäistoimijuus, tuhoavat valinnat)

Kysyttävä samalla, mitä resursseja ja millaista valtaa (power to) toimijuus edellyttää

Entä mikä toimijuutta rajoittaa, mikä sitä edistää Valta sekä resurssina että rajoitteena

15

Opettajan toimijuus ja sen merkitys koulutusorganisaatioissa

(Hökkä, Vähäsantanen & Saarinen, 2010)

16

Tiukkakytkentäinen organisaatio

Väljäkytkentäinen organisaatio

Toimijuus Heikko toimijuuden tunto Vahva toimijuuden tunto

Organisaation ja koulutuksen muutos

Nopea Rajoittunut, hidas

Ammatillinen kehittyminen Vaihtelevat mahdollisuudet Runsaat mahdollisuudet

Sitoutuminen ja hyvinvointi

Uhkia sitoutumiselle ja hyvinvoinnille Vahva sitoutuminen

Toimijuuden tilat ja tunnot – opettajien muuttuva työ koulutusorganisaatioissa

(Hökkä, Vähäsantanen & Saarinen, 2010)

Opettajat olivat sitoutuneempia omaan organisaatioonsa, jos heillä oli riittävästi autonomiaa ja mahdollisuuksia harjoittaa ammatillista toimijuuttaan suhteellisen vakaassa toimintaympäristössä.

Väljäkytkentäinen hallintotapa näytti avaavan enemmän mahdollisuuksia opettajan yksilölliselle orientaatiolle (esim. kasvattaja- ja oppiaineorientaatiolle) ja sen kehittämiselle kuin tiukkakytkentäinen.

Tosin tiukkakytkentäinen ja managerialistinen hallintotapa näytti edesauttavan organisaation muutosta.

17

PROAGENT- tutkimushankkeessa (SA, JY) pyritään tunnistamaan ja edistämään ammatillista toimijuutta yksilö- ja yhteisötason interventioin

18

AMMATILLINEN TOIMIJA (subjekti) Ammatillinen identiteetti, (sitoumukset, ihanteet, motivaatiot ja tavoitteet) Ammatillinen osaaminen Työhistoria ja työkokemukset

TYÖPAIKAN SOSIOKULTTUURINEN KONTEKSTI Materiaaliset ehdot Fyysiset artefaktit Valtasuhteet Työkulttuurit Puhetavat Ammatilliset positiot

Työntekijän ja / tai työyhteisön vaikuttamista, valintojen tekoa ja kannan ottoa, joka kohdistuu omaan työhön ja/ tai ammatilliseen identiteettiin.

.

AMMATILLINEN TOIMIJUUS

Ammatillisen toimijuuden määrittely PROAGENT-hankkeessa Eteläpelto, Hökkä, Paloniemi, Vähäsantanen & Collin (2011-2014)

Tärkeimmät lähteet: Collin, K., Sintonen, T., Paloniemi, S. & Auvinen, T. 2011. Work, power and learning in

a risk filled occupation. Management Learning 43(2), 301–318. Collin, K., Paloniemi, S., Virtanen, A. & Eteläpelto, A. 2008. Constraints and

challenges on learning and construction of identities at work. Vocations and Learning. Studies in Vocational and Professsional Education, 1(3), 191-210.

Eteläpelto, A. 2008. Perspectives, prospects and progress in work-related learning. In S Billett, C. Harteis, & A. Eteläpelto (Eds.), Emerging Perspectives on Workplace Learning. Rotterdam: Sense Publishers, 236-259.

Eteläpelto, A., Heiskanen, T. & Collin, K. 2011. Vallan ja toimijuuden monisäikeisyys. Teoksessa A. Eteläpelto, T. Heiskanen & K. Collin (toim.) Valta ja toimijuus aikuiskasvatuksessa. Aikuiskasvatuksen 49. vuosikirja. Kansanvalistusseura ja Aikuiskasvatuksen Tutkimusseura. Vantaa: Hansaprint, 11-34.

Eteläpelto, A., Heiskanen, T. & Collin, K. 2011. Mahdollisuudet, tilat ja toisin toimimisen paikat työssä ja koulutuksessa. Teoksessa A. Eteläpelto, T. Heiskanen & K. Collin (toim.) Valta ja toimijuus aikuiskasvatuksessa. Aikuiskasvatuksen 49. vuosikirja. Kansanvalistusseura ja Aikuiskasvatuksen Tutkimusseura. Vantaa: Hansaprint, 357-367.

19

Hökkä, P., Vähäsantanen, K., & Saarinen, J. 2010. Toimijuuden tilat ja tunnot – opettajien muuttuva työ koulutusorganisaatiossa. Teoksessa K. Collin, S. Paloniemi, H. Rasku-Puttonen & P. Tynjälä (toim.) Luovuus, oppiminen ja asiantuntijuus: Koulutuksen ja työelämän näkökulmia. Helsinki: WSOY, 141-159.

Hökkä, P., Eteläpelto, A., & Rasku-Puttonen, H. 2010. Recent tensions and challenges of teacher education as manifested in the curriculum discourse. Teaching and Teacher Education, 26(4), 845-853.

Hökkä, P., Eteläpelto, A., & Rasku-Puttonen, H. 2012. The professional agency of teacher educators amid academic discourses. Journal of Education for Teaching, 38 (1), 83-102.

Paloniemi, S. & Collin, K. .2011. Discursive power and creativity in inter-professional work. Vocations and Learning (special issue on creativity and learning). Published online 24 August 2011. DOI 10.1007/s12186-011-9064-7.

Sintonen, T., Collin, K., Paloniemi, S. & Auvinen, T. .2011. Diskursiivinen toimijuus ja valtahierarkiat. In A. Eteläpelto, T. Heiskanen & K. Collin (Eds.) Valta ja toimijuus aikuiskasvatuksessa. Aikuiskasvatuksen 49. vuosikirja. Gummerus.

20

Vähäsantanen, K. & Eteläpelto, A. 2011. Vocational teachers’ pathways in the course of a curriculum reform. Journal of Curriculum Studies, 43(3), 291–312.

Vähäsantanen, K., Hökkä, P., Eteläpelto, A., Rasku-Puttonen, H. & Littleton, K. 2008. Teachers’ professional identity negotiations in two different work context. Vocations and Learning. Studies in Vocational and Professsional Education, 1(2), 131-148.

Vähäsantanen, K., Saarinen, J. & Eteläpelto, A. 2009. Between school and working life: Vocational teachers’ agency in boundary-crossing settings. International Journal of Educational Research, 48(6), 395-404.

21