talentian jäsenistö: varhaiskasvatukseen tarvitaan työn

Talentian jäsenistö: Varhaiskasvatukseen tarvitaan työn

vaativuutta vastaavaa palkkaa, kohtuullisempia ryhmäkokoja ja lisää

resursseja

Varhaiskasvatuksen jäsenkyselyTalentia

TUTKIMUSRAPORTTI

12.2.2018

Taloustutkimus Oy

12.2.2019 19034 Varhaiskasvatuksen jäsenkysely_raportti_ple&ttu2

Yhteenveto tuloksista


Jäsenistön mukaan vaaratilanteet varhaiskasvatuksessa johtuvat resurssien ja ajan puutteesta – lasten hyvinvointi kuitenkin turvattu▪ Ryhmäkoolla ja suhdeluvulla eniten vaikutusta varhaiskasvatuksen laatuun.

Lasten hyvinvointiin vaikuttaa vastaajien mukaan ryhmäkoon lisäksi suuressa määrin myös henkilöstön pysyvyys.

▪ Hallinnossa työskentelevät korostavat johtamista varhaiskasvatuksen laatuun vaikuttavana tekijänä henkilöstöä enemmän. Avoimissa vastauksissa tuotiin esiin, että johtamista kuitenkin kaivataan; keskusteluja haastavissa tilanteissa, tukea, työhyvinvointiin panostamista ja aktiivisempaa otetta sijaisjärjestelyissä.

▪ Varhaiskasvatuslain tavoitteet toteutuvat varhaiskasvatuksen henkilöstön jahallinnon mielestä pääasiassa erittäin tai melko hyvin. Eniten kriittisiä arvioita (29 %) saa lasta kunnioittavan toimintatavan turvaaminen ja mahdollisimman pysyvät vuorovaikutussuhteet. Valtaosa kuitenkin arvioi tämänkin tavoitteen toteutuvan erittäin tai melko hyvin.

▪ Lasten hyvinvointi päiväkodeissa on turvattu: lähes 90 prosenttia vastaajista on tätä mieltä. Yksi kolmesta kuitenkin kohtaa vaaratilanteita työssään viikoittain tai useammin ja yhtä suuri joukko kuukausittain. Vaaratilanteet ovat pääosin lieviä tapaturmia, kuten kaatumisia, mutta myös lasten muihin kohdistamaa väkivaltaista käytöstä ja esimerkiksi karkaamisyrityksiä. Vaaratilanteet johtuvat resurssien ja ajan puutteesta.


Suhdeluku ei toteudu iltapäivisin

▪ Iltapäivällä suhdeluvun toteutumisessa on vakavia puutteita; jopa puolet henkilöstön edustajista kertoo, ettei se toteudu heidän työpaikallaan. Hallinnon edustajilla on järjestäen henkilöstöä positiivisempi näkemys, vaikka puutteet suhdeluvun toteutumisessa aamulla ja iltapäivällä ovat tiedossa. Pääosin suhdeluvut toteutuvat päivällä.

▪ Vain joka toisen vastaajan työpaikalla varaudutaan henkilöstön poissaoloihin: puolet vastaajista kertoo, että käytössä on vakituinen varahenkilöstö tai työpaikalle palkataan sijaisia. Sen sijaan lähes 40 prosenttia kertoo, että järjestelyjä tehdään siirtämällä henkilöstöä ryhmien välillä ja loput, ettei tilanteisiin pääsääntöisesti varauduta etukäteen. Hallinnon edustajien näkemys sijaiskäytännöistä on huomattavasti käytäntöä positiivisempi.

▪ Yli 70 prosenttia varhaiskasvatusalan henkilöstöstä on miettinyt alan vaihtamista. Heidän mukaansa varhaiskasvatukseen tarvitaan työn vaativuutta vastaavaa palkkaa, kohtuullisempia ryhmäkokoja ja lisää resursseja.


Tutkimusgrafiikka


Ryhmäkoolla ja suhdeluvulla eniten vaikutusta varhaiskasvatuksen laatuunMitkä ovat mielestäsi kolme tärkeintä tekijää, jotka vaikuttavat eniten varhaiskasvatuksen laatuun?

68

55

50

29

24

15

14

12

11

9

8

4

2

0

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Ryhmäkoko

Työntekijöiden ja lasten välinen suhdeluku

Henkilöstön keskinäinen vuorovaikutus ja yhteistyö

Terveellinen ja turvallinen varhaiskasvatusympäristö

Johtaminen

Henkilöstön ja vanhempien välinen kasvatusyhteistyö

Arviointi ja kehittäminen

Henkilöstön työvuorojen sijoittuminen päivän aikana

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet

Henkilöstön kelpoisuudet

Lasten yhdenvertaisuus lapsiryhmässä

Henkilöstörakenne

Henkilöstön täydennyskoulutus

Palveluiden valvonta

%Kaikki vastaajat, n=1081


Hallinnossa työskentelevät korostavat johtamista varhaiskasvatuksen laatuun vaikuttavana tekijänä henkilöstöä enemmänMitkä ovat mielestäsi kolme tärkeintä tekijää, jotka vaikuttavat eniten varhaiskasvatuksen laatuun?

68

55

50

29

24

15

14

12

11

9

8

4

2

0

69

56

50

29

23

15

13

12

11

9

8

4

2

0

45

39

48

18

48

11

25

11

11

20

7

14

0

2

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Ryhmäkoko

Työntekijöiden ja lasten välinen suhdeluku

Henkilöstön keskinäinen vuorovaikutus ja yhteistyö

Terveellinen ja turvallinen varhaiskasvatusympäristö

Johtaminen

Henkilöstön ja vanhempien välinen kasvatusyhteistyö

Arviointi ja kehittäminen

Henkilöstön työvuorojen sijoittuminen päivän aikana

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet

Henkilöstön kelpoisuudet

Lasten yhdenvertaisuus lapsiryhmässä

Henkilöstörakenne

Henkilöstön täydennyskoulutus

Palveluiden valvonta

%

Kaikki, n=1081

Henkilöstö, n=1037

Hallinto, n=44

n=kaikki vastaajat


Varhaiskasvatuslain tavoitteet toteutuvat pääasiassa erittäin tai melko hyvin”Miten tavoitteet toteutuvat työpaikallasi/edustamassasi kunnassa?Laissa tarkoitetun varhaiskasvatuksen tavoitteena on…”

25

25

17

18

16

18

68

64

73

68

68

54

6

10

9

12

14

24

0

0

1

1

1

5

1

1

0

1

1

0

3,19

3,15

3,07

3,04

3,01

2,85

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Toimia yhdessä lapsen sekä lapsen vanhemman tai muun huoltajan kanssa lapsentasapainoisen kehityksen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin parhaaksi sekä tukea lapsen

vanhempaa tai muuta huoltajaa kasvatustyössä.

Kehittää lapsen yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja, edistää lapsen toimimistavertaisryhmässä sekä ohjata eettisesti vastuulliseen ja kestävään toimintaan, toisten

ihmisten kunnioittamiseen ja yhteiskunnan jäsenyyteen.

Edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä,terveyttä ja hyvinvointia.

Antaa kaikille lapsille yhdenvertaiset mahdollisuudet varhaiskasvatukseen, edistääyhdenvertaisuutta, sukupuolten tasa-arvoa sekä antaa valmiuksia ymmärtää ja

kunnioittaa yleistä kulttuuriperinnettä sekä kunkin kielellistä, kulttuurista, uskonnollista jak

Varmistaa lapsen mahdollisuus osallistua ja saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin.

Turvata lasta kunnioittava toimintatapa ja mahdollisimman pysyvät vuorovaikutussuhteetlasten ja varhaiskasvatushenkilöstön välillä.

%

4 Erittäin hyvin 3 Melko hyvin 2 Melko huonosti 1 Erittäin huonosti En osaa sanoa Keskiarvo

Kaikki vastaajat, n=1081

Vastaajista 30 % kokee, että lasta kunnioittava

toimintatapa ja pysyvät vuorovaikutussuhteet toteutuvat erittäin tai

melko huonosti.

atsomuksellista taustaa.


Varhaiskasvatus saa ammattilaisilta arvosanan 8-Miten laadukasta varhaiskasvatuksen toiminta mielestäsi kokonaisuudessaan on?

0

0

0

1

0

0

0

17

17

23

13

17

18

23

26

17

10

21

47

47

50

47

50

44

46

30

42

46

53

26

27

23

28

25

27

25

41

32

32

18

7

7

2

10

6

9

4

7

10

6

2

2

2

2

1

2

2

4

2

2

1

0

0

0

0

1

7,71

7,70

7,89

7,58

7,75

7,70

7,84

7,74

7,63

7,54

7,86

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Kaikki, n=1081

VASTAAJARYHMÄ


Hallinto, n=44

SUURALUE

Helsinki-Uusimaa, n=312

Etelä-Suomi, n=280

Länsi-Suomi, n=232

Pohjois- ja Itä-Suomi, n=257

TYÖKOKEMUS

Alle 1 vuosi, n=27

1–5 vuotta, n=368

6–10 vuotta, n=230

Yli 10 vuotta, n=456

%

10 9 8 7 6 5 4 Keskiarvo

n=kaikki vastaajat

▪ Keskiarvotulosta 7,71 voidaan kokemuksemme mukaan pitää melko hyvänä.

▪ Suomalaisilla on korkea kynnys antaa kiitettäviä kouluarvosanoja erilaisissa kyselytutkimuksissa.


Lasten hyvinvointi on päiväkodeissa turvattuToiminta päiväkodissa on sellaista, että ryhmäni lasten hyvinvointi on turvattu.

39

33

37

40

45

33

37

34

42

49

52

52

45

45

59

47

55

46

12

15

10

14

9

7

14

11

11

1

1

1

0

2

0

2

1

0

3,25

3,17

3,26

3,25

3,33

3,26

3,20

3,21

3,31

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Kaikki, n=1037

SUURALUE


Etelä-Suomi, n=267

Länsi-Suomi, n=224


TYÖKOKEMUS

Alle 1 vuosi, n=27

1–5 vuotta, n=365

6–10 vuotta, n=219


%

4 Täysin samaa mieltä 3 Jokseenkin samaa mieltä 2 Jokseenkin eri mieltä 1 Täysin eri mieltä Keskiarvo

n=henkilöstö

90

10

Kyllä

Ei

”Onko oman ryhmäsi ilmapiiri turvallinen?

▪ Turvallisuuteen täysin luottavia on Helsinki-Uusimaalla muita alueita pienempi osuus. Kuitenkaan väittämän kanssa eri mieltä olevien osuudessa ei ole tilastollisesti merkitsevää eroa.


64

52

45

28

27

20

20

11

10

10

10

3

65

52

46

28

26

20

19

11

10

9

10

3

36

50

32

25

45

14

30

20

9

20

11

7

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Ryhmäkoko

Henkilöstön pysyvyys

Turvallinen psyykkinen (väkivallalta, kiusaamiselta ja muulta häirinnältävapaa) ympäristö

Suhdelukujen toimivuus

Työntekijöiden toimiva yhteistyö

Lapsen yksilöllisen tuen toimivuus

Turvallinen sosiaalinen ympäristö

Kasvatusyhteistyö vanhempien kanssa

Turvalliset toimitilat

Lapsen osallisuuden toteutuminen

Lapsen yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutuminen

Lasten vertaissuhteiden pysyvyys

%

Kaikki, n=1081


Hallinto, n=44

n=kaikki vastaajat

Lasten hyvinvointiin vaikuttavat eniten ryhmäkoko ja henkilöstön pysyvyysValitse kolme tärkeintä tekijää, jotka mielestäsi eniten vaikuttavat lasten hyvinvointiin varhaiskasvatuspalveluissa?

7

23

36

33

Päivittäin

Viikoittain

Kuukausittain

Ei ole ollut vaaratilanteita


Yksi kolmesta kohtaa työssään vaaratilanteita viikoittain tai useamminOnko työpaikallasi vaaratilanteita? Millaisia vaaratilanteet ovat olleet?


”Vaaratilanteet liittyvät asioiden kasaantumiseen: ryhmäkokoon, riittämättömiin resursseihin, aikuisten poissaolot, sijaisten puute, haastava ryhmä…

”Lasten lievät tapaturmat, ei tapahdu usein. Ei ole suurempia vaaratilanteita, muutaman kerran ollut läheltä piti tilanteita hetkellisien henkilöstövajeiden takia.

”Yleisesti pienten lasten kanssa joka asia vähän vaarallista.

”Tapaturmia sattuu enemmän, kun on liian vähän työntekijöitä.

”Lapset törmäävät liikkuessaan esteisiin, motoristen taitojen ja tasapainon harjaantumattomuus aiheuttaa kaatumisia, liian vauhdikas liikkuminen sisätiloissa, kuuman keiton kaatuminen päälle lautasta kantaessa.

”Liian vähän aikuisia suhteessa lapsimäärään. Ei ole silmiä joka paikassa katsomassa.. Lapset kiipeilevät, juoksevat yms. vaarallista suhteessa tiloihin.

”Liian vähän henkilöstöä lapsiryhmässä, mistä seuraa se, että jos ja kun yksi lapsi tarvitsee huomiota, muut lapset jäävät valvomatta.

”Yksittäisen lapsen väkivaltaista muihin kohdistuvaa käyttäytymistä, lapset saattavat itsensä vaaraan omalla toiminnallaan esim. menemällä kiellettyihin paikkoihin.

”Pihalla liian paljon lapsia suhteessa aikuisiin. Lasten keskinäistä väkivaltaa, joka kohdistuu myös aikuisiin.

”Kaatumisia, keinusta putoamisia, tuolilta keikahtamisia, fyysisiä yhteenottoja…


Resurssien ja ajan puute johtavat vaaratilanteisiinOnko vaaratilanteille mielestäsi jokin erityinen syy?

63

37

Kyllä

Ei erityistä syytä

On vaaratilanteita, n=691

”Sijaisia ei tilata, koska se on iso kuluerä. Raha määrittää liikaa ja vaikuttaa laatuun.

”Resurssien ja ajan puute. Ei ole mahdollisuutta ennaltaehkäistä tilanteita. Työ on enemmänkin "tulipalojen sammuttelua", kun aikuisia tulee ja menee, tai heitä puuttuu.

”Liian vähäinen henkilökuntamäärä aiheuttaa sen, että jotain saattaisi sattua puuttuvan valvonnan vuoksi.

”Liian vähän henkilökuntaa. Sijaisia jotka eivät tunne lapsia. Työntekijät väsyy ja lapset reagoi tähän.

”Resurssien vähyys ja ne vähätkin on usein väärin kohdennettu.

”Aikuisen huomion/sylin/avun puute aiheuttaa paitsi kilpailua ja mustasukkaisuutta, mutta myös emotionaalista turvattomuutta pienissä lapsissa. ”Vaikka henkilöstön määrä on mitoitusten

mukainen, se ei "kestä" erityisiä tilanteita. Mitään poikkeavaa ei saisi tapahtua, mutta käytännössä tukea tarvitsevia lapsia (ilman mitään diagnoosia) on ryhmissä paljon, ja tämä aiheuttaa sen, että yhden aikuisen huomio on vain yhdessä tai muutamassa lapsessa. Vaaratilanteet tulevat siitä, kun aikuisia ei riitä kaikkialle.

”Liian heikot tukitoimet. Ja tukitoimien hakubyrokratian liika pitkittäminen.

”Sijaisten vähentynyt käyttö, tilanteet että ryhmän kaikki työntekijät saisivat tehdä vuorojensa mukaiset vuorot omassa ryhmässä ovat vähentyneet paljon. Tämä vaikeuttaa tehtyjen suunnitelmien noudattamista. Ja jatkuva joustaminen näkyy työntekijöiden väsymisenä ja lisääntyneinä sairaslomina.

”Aggressiivinen lapsi "normaalissa" täydessä ryhmässä (tuen tarvetta ei huomioitu ryhmäkoossa).

14

Vanhempien tukeminen kasvatustyössä▪ Pääosin vanhempien tukeminen heidän kasvatustyössään keskittyy varhaiskasvatuksen henkilöstön osalta päivittäisiin tilanteisiin, kun

lasta tuodaan tai haetaan.

▪ Tarvittaessa käydään myös lisäkeskusteluja ja ohjataan muun tuen piiriin. Osassa vastauksista tuodaan esiin myös laajasti erilaiset tuen ja kohtaamisen keinot, kuten esimerkiksi perheillat, teemalliset vanhempainillat, aamukahvit ja yhteistyö esim. neuvolan kanssa.

▪ Vanhemmat ovat mukana suunnittelemassa ja arvioimassa päiväkodin tai muun varhaiskasvatuspalvelun toimintaa pääasiassa erilaisten kyselyjen ja vanhempainiltojen kautta. Monissa vastauksissa myös kerrottiin, etteivät vanhemmat osallistu suunnittelu- ja arviointityöhön lainkaan.

”Esim. ohjeistusta vaatehuollossa, tuki viestinnässä neuvolan tms. yhteistyötahojen kanssa, ajoittain tukea hakemusasioissa (KELA-tuet, esiopetus/kouluhakemukset), informoidaan pyydettäessä esim. lasten kasvuun, kehitykseen tai kaverisuhteisiin liittyen tai vaikkapa alueen harrastustarjonnassa. Ollaan osin myös olkapäänä/kuuntelijana vaikeissa elämäntilanteissa ja huomioidaan niiden vaikutus lapsen hyvinvointiin.

”Ns.vanhempainvartit yms. keskusteluajat toteutettavissa muutenkin kuin vasujen kohdalla. Avoin yhteistyö ja tiedonkulun kehittäminen erityisesti päivän kulun kertominen ”päivälistojen” avulla, varhaiskasvatuksen erityisopettajan kanssa tehtävät yhteistyö mm. konsultaatiokäynnit

”Lapsen digitaaliset kasvun kansiot ja yhteistyö vanhempien kanssa Peda.netin kautta päivittäin, päivittäessämme ryhmän kuulumisia arjesta. Yhteiset perheillat, vanhempien illat ym. tapahtumat. Avoin vuorovaikutus, kuulumisten kysyminen päivittäin vanhemmilta, kuunteleminen ja aito kohtaaminen. Moniammatillinen yhteistyö, esim. perhepalvelut, lastensuojelu, neuvola..

”Laaja-alaisesti yhteisöllisessä hyvinvointityössä, erilaisilla ryhmämuotoisilla toiminnoilla, kuraattorin, perhekoutsien ja neuvolan perhetyön kanssa yhteistyössä. Vanhempainilloissa, päivittäisissä kohtaamisissa. Hyvällä varhaiskasvatuksen palvelulla, joka herättää luottamusta.

”Päivittäiset kohtaamiset aamuin illoin. Ollaan saatavilla, jos vanhemmilla on huolenaiheita. Tarjotaan ylimääräistä keskusteluaikaa. Tehdään moniammatillista yhteistyötä, osataan kertoa vanhemmille, mihin kannattaa olla yhteydessä, jos vanhemmat tarvitsevat erityistukea kasvatustyöhönsä. Vanhempainillat, muut yhteiset juhlat ja tapahtumat tarjoavat myös mahdollisuuden keskusteluun.


▪ Varhaiskasvatuksen suhdeluku toteutuu pääsääntöisesti päivällä.

▪ Sen sijaan neljännes varhaiskasvatuksen henkilöstön edustajista ilmoittaa, ettei suhdeluku toteudu aamulla.

▪ Iltapäivällä suhdeluvun toteutumisessa on vakavia puutteita; jopa puolet henkilöstön edustajista kertoo, ettei se toteudu heidän työpaikallaan.

▪ Hallinnon edustajilla on järjestäen henkilöstöä positiivisempi näkemys, vaikka suhdeluvun puutteet aamulla ja iltapäivällä ovat tiedossa.

Suhdeluvussa puutteita erityisesti iltapäivälläVarhaiskasvatusasetuksen mukaan lasten ja aikuisten suhdeluku kokoaikaisessa varhaiskasvatuksessa on yli kolmevuotiailla 1:8 ja alle kolmevuotiailla 1:4. Osa-aikaisessa varhaiskasvatuksessa yli kolmevuotiailla suhdeluku on 1:13. Toteutuuko varhaiskasvatuksen suhdeluku ryhmässäsi/edustamassasi kunnassa tai organisaatiossasi?

25

24

34

38

37

57

10

10

25

49

49

52

56

56

41

39

39

45

25

25

14

5

5

0

50

50

30

1

1

0

1

1

2

1

1

0

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

AAMULLA

Kaikki, n=1081


Hallinto, n=44

PÄIVÄLLÄ

Kaikki, n=1081


Hallinto, n=44

ILTAPÄIVÄLLÄ

Kaikki, n=1081


Hallinto, n=44

%

Kyllä Pääsääntöisesti Ei En osaa sanoa

n=kaikki vastaajat


Suhdeluvun toteutumisessa ei eroja yksityisen ja julkisen sektorin välilläVarhaiskasvatusasetuksen mukaan lasten ja aikuisten suhdeluku kokoaikaisessa varhaiskasvatuksessa on yli kolmevuotiailla 1:8 ja alle kolmevuotiailla 1:4. Osa-aikaisessa varhaiskasvatuksessa yli kolmevuotiailla suhdeluku on 1:13. Toteutuuko varhaiskasvatuksen suhdeluku ryhmässäsi/edustamassasi kunnassa tai organisaatiossasi?

25

25

22

38

36

46

10

10

10

49

49

50

56

58

47

39

38

41

25

24

27

5

5

6

50

50

48

1

1

0

1

1

0

1

1

1

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

AAMULLA

Kaikki, n=1081

Työnanajana kunta, n=852

Työnantajana yksityinen (järjestö tai yritys), n=229

PÄIVÄLLÄ

Kaikki, n=1081



ILTAPÄIVÄLLÄ

Kaikki, n=1081



%

Kyllä Pääsääntöisesti Ei En osaa sanoa

n=kaikki vastaajat


4

4

8

3

2

4

27

27

38

17

27

31

32

22

22

42

15

24

27

22

47

48

21

60

46

40

43

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Kaikki, n=740

VASTAAJRYHMÄ

Henkilöstö, n=716

Hallinto, n=24

SUURALUE


Etelä-Suomi, n=188

Länsi-Suomi, n=183


%

Osa-aikaisilleon perustettuoma ryhmä

Lapsiryhmissävaihtuvuus kasvanutpäivän aikana

Lapsiryhmävaihtuu viikonaikana

Eimuutoksia

n=subjektiivista oikeutta on rajattu

Subjektiivisen oikeuden rajaaminen on lisännyt vaihtuvuutta lapsiryhmissä – joka toinen kokee, ettei muutoksia silti ole tullutMiten subjektiivisen oikeuden rajaaminen on vaikuttanut lapsiryhmien muodostamiseen?

▪ Lähes puolet vastaajista, jotka työskentelevät kunnissa, joissa subjektiivista päivähoito-oikeutta on rajattu ilmoittavat, että lapsiryhmissä vaihtuvuus on kasvanut päivän aikana tai lapsiryhmä vaihtuu viikon aikana.

▪ Lähes yhtä suuri joukko kertoo, ettei oikeuden rajaaminen ole tuonut mukanaan muutoksia.

▪ Joka kolmas vastaajista työskentelee kunnassa, jossa subjektiivista oikeutta ei ole rajattu.


▪ Henkilöstön ja hallinnon näkemykset vakituisen varahenkilöstön käytöstä vastaavat toisiaan. Sen sijaan sijaisia palkataan varhaiskasvatuksen henkilöstön mukaan huomattavasti vähemmän, kuin hallinto ajattelee.

▪ Vastaajista 13 prosenttia kertoo, että tilanteisiin ei pääsääntöisesti varauduta etukäteen.

▪ Sijaisten hankkimisesta vastaa yleensä päiväkodin johtaja, varajohtaja, aluejohtaja tai esimies niin ennalta tiedetyissä kuin äkillisissäkin tilanteissa .

Vain joka toisen työpaikalla varaudutaan henkilöstön poissaoloihinMiten työpaikallanne/edustamassasi kunnassa tai organisaatiossa varaudutaan ennalta tiedettyihin (esim. vuosiloma, täydennyskoulutukseen osallistuminen, suunnitteluaika jne.) henkilöstön poissaoloihin?

24

24

25

24

25

24

23

27

25

59

29

26

25

26

36

37

16

32

36

34

42

13

14

0

14

13

17

10

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Kaikki, n=1081

VASTAAJRYHMÄ


Hallinto, n=44

SUURALUE


Etelä-Suomi, n=280

Länsi-Suomi, n=232


%

Käytössä onvakituinenvarahenkilöstö

Palkataansijaisia

Järjestelyjä tehdäänsiirtämällä henkilöstöäryhmien välillä

Tilanteisiin eipääsääntöisestivarauduta etukäteen

n=kaikki vastaajat

Hallinnon edustajien näkemys

sijaiskäytännöistä on huomattavasti

käytäntöä positiivisempi.


▪ Alueelliset erot suunnitteluajan hyödyntämisestä ovat pieniä, mutta henkilöstön ja hallinnon näkemykset eroavat toisistaan.

Joka kolmannen työpaikalla ei selkeitä periaatteita suunnitteluajan hyödyntämiseenOnko työpaikallasi/edustamassasi kunnassa tai organisaatiossa sovittu selkeät periaatteet, mihin suunnitteluaikaa (S-A-K -aika) voi käyttää?

70

69

86

72

68

74

67

30

31

14

28

32

26

33

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Kaikki, n=1081

VASTAAJRYHMÄ


Hallinto, n=44

SUURALUE


Etelä-Suomi, n=280

Länsi-Suomi, n=232


%

Kyllä Ei

n=kaikki vastaajat

Hallinnon edustajien näkemys

suunnitteluajan hyödyntämisestä on

käytäntöä positiivisempi.


Kaksi kolmesta voi pitää suunnitteluajan sovitustiVoitko pitää suunnitteluajan sovitusti?

20

22

11

10

25

15

30

46

47

44

47

47

47

43

32

30

38

40

25

34

26

3

1

7

2

3

3

1

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Kaikki, n=1037

TYÖNANTAJA

Kunta, n=820

Yksityinen (järjestö tai yritys), n=217

SUURALUE


Etelä-Suomi, n=267

Länsi-Suomi, n=224


%

Aina tai lähes aina Pääsääntöisesti Harvoin Ei koskaan

n=henkilöstö

78

22Kyllä Ei

”Merkitäänkö työpaikallanne suunnitteluaika työvuoroluetteloon?

▪ Jos suunnitteluaikaa ei merkitä työvuoroluetteloon, pidetään se yleensä silloin kun se on mahdollista.

▪ Osassa työpaikoista toteutunut suunnittelu merkitään seurantalistaan.

”Usein suunnitteluajoista joudutaan tinkimään henkilöstövajeen vuoksi.


Työn laatu kärsii liian vähistä resursseistaRiittävätkö resurssit siihen, että pystyt tekemään työsi niin hyvin kuin haluaisit?

19

18

25

14

16

16

29

81

82

75

86

84

84

71

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Kaikki, n=1081

VASTAAJARYHMÄ


Hallinto, n=44

SUURALUE


Etelä-Suomi, n=280

Länsi-Suomi, n=232


%

Kyllä Ei

n=kaikki vastaajat


Jopa kolme viidestä kokee työuupumustaOle hyvä ja arvioi, kuinka samaa tai eri mieltä olet seuraavan väittämän kanssa: En ole viime aikoina kokenut työuupumusta.

9

9

16

5

7

14

20

19

23

23

36

15

25

27

28

26

7

7

0

5

9

8

17

15

36

36

30

33

38

36

23

27

24

25

18

42

20

13

12

13

1

1

0

0

1

1

2,57

2,55

3,02

2,09

2,60

2,93

3,21

3,10

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Kaikki, n=1081

VASTAAJARYHMÄ


Hallinto, n=44

VAARATILANTEIDEN USEUS TYÖPAIKALLA

Viikoittain tai useammin, n=318

Kuukausittain, n=373

Ei vaaratilanteita, n=346

TIETOPANKKI

Koko tietopankki, n=4507

Terveys- ja sosiaalipalvelut, n=725

%

5 Täysinsamaa mieltä

4 Jokseenkinsamaa mieltä

3 En samaaenkä eri mieltä

2 Jokseenkineri mieltä

1 Täysineri mieltä

En osaasanoa

Keskiarvo

n=kaikki vastaajat

Taloustutkimuksen tietopankkiin verrattuna

varhaiskasvatuksen henkilöstö kokee työuupumusta

keskimääräistä huomattavasti useammin kuin muut terveys-

ja sosiaalipalveluissa työskentelevät suomalaiset.


Kaksi kolmesta on päässyt täydennyskoulutukseen kuluneen vuoden aikanaOletko päässyt kuluneen vuoden aikana täydennyskoulutukseen?

62

67

61

63

58

38

33

39

37

42

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Kaikki, n=1037

SUURALUE


Etelä-Suomi, n=267

Länsi-Suomi, n=224


%

Kyllä Ei

n=henkilöstö


Yli 70 prosenttia on miettinyt alan vaihtamistaOletko miettinyt alan vaihtamista?

72

73

70

74

70

79

67

44

73

79

70

28

27

30

26

30

21

33

56

27

21

30

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Kaikki, n=1037

TYÖNANTAJA

Kunta, n=820

Yksityinen (järjestö tai yritys), n=217

SUURALUE


Etelä-Suomi, n=267

Länsi-Suomi, n=224


TYÖKOKEMUS

Alle 1 vuosi, n=27

1–5 vuotta, n=365

6–10 vuotta, n=219


%

Kyllä Ei

n=henkilöstö

▪ Jopa 83 % helsinkiläisistä varhaiskasvattajista on miettinyt alan vaihtoa, kun Uudellamaalla vastaava luku on 74 %. Länsi-Suomessa alan vaihtamista on harkinnut vielä useampi.

▪ Suurimmillaan halukkuus vaihtaa alaa on 6–10 vuotta alalla työskennelleillä.


Alan vaihtoa miettineet: varhaiskasvatukseen tarvitaan työn vaativuutta vastaavaa palkkaa, kohtuullisempaa ryhmäkokoa ja lisää resurssejaKolme tärkeintä tekijää, jotka saisi sinut pysymään alalla?

67

60

51

21

17

13

10

10

8

8

7

5

4

4

3

3

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Kilpailukykyinen ja työn vaativuutta vastaava palkka

Kohtuullinen lapsiryhmien koko

Riittävät resurssit ja työvälineet työntekoon

Positiivinen, avoin ja kannustava työyhteisön ilmapiiri

Työpanokseni ja osaamiseni saama arvostus

Työhyvinvointiin panostava työnantaja

Mahdollisuus tehdä työtä varhaiskasvatuslain ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden toteuttamiseksi

Kannustava, helposti lähestyttävä ja läsnä oleva esihenkilö

Oman osaamiseni ja ammattitaitoni hyödyntäminen

Toimiva työnsuunnittelu

Mahdollisuus vaikuttaa työni sisältöön ja sen kehittämiseen

Erilaiset työsuhde-edut

Työnohjaus

Johto, jolla on substanssiosaamista ja -koulutusta varhaiskasvatusalalta

Mahdollisuus osallistua suunnitelmalliseen täydennyskoulutukseen

Ei mikään, aion vaihtaa alaa

%

On miettinyt alan vaihtamista, n=750

n=vastaajat


Alalla pysyvät: Positiivinen ilmapiiri saa pysymään varhaiskasvatusalallaKolme tärkeintä tekijää, jotka saa sinut pysymään alalla?

62

57

57

30

21

17

12

10

7

6

4

3

2

2

0

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Positiivinen, avoin ja kannustava työyhteisön ilmapiiri

Oman osaamiseni ja ammattitaitoni hyödyntäminen

Mahdollisuus vaikuttaa työni sisältöön ja sen kehittämiseen

Työpanokseni ja osaamiseni saama arvostus

Kohtuullinen lapsiryhmien koko

Kannustava, helposti lähestyttävä ja läsnä oleva esihenkilö

Mahdollisuus tehdä työtä varhaiskasvatuslain ja varhaiskasvatussuunnitelmanperusteiden toteuttamiseksi

Riittävät resurssit ja työvälineet työntekoon

Kilpailukykyinen ja työn vaativuutta vastaava palkka

Mahdollisuus osallistua suunnitelmalliseen täydennyskoulutukseen

Toimiva työnsuunnittelu

Työhyvinvointiin panostava työnantaja

Erilaiset työsuhde-edut

Johto, jolla on substanssiosaamista ja -koulutusta varhaiskasvatusalalta

Työnohjaus

%

Ei ole miettinyt alanvaihtamista, n=287

n=vastaajat

Positiivinen ilmapiiri, oman ammattitaidon

hyödyntäminen ja mahdollisuus vaikuttaa työn sisältöön saa osan

varhaiskasvatusalan henkilöstöstä pysymään

alalla.


Esimiehiltä kaivataan johtamista ja ymmärrystä lapsiryhmän arjestaSaatko tarvittavaa tukea lähiesimieheltäsi?

68

32

Kyllä Ei


”Keskusteluja tiimin kesken haastavissa tilanteissa.

”Aitoa välittämistä henkilöstöstä ja heidän hyvinvoinnista. Paneutuisi henkilöstön huoleen jostakin lapsesta. Konkreettista perehtymistä lapsiryhmän arkeen. Huolehtisi hyvissä ajoin sijaiset lomien ajaksi ja että henkilökuntaa on tällöin riittävästi. Kertoisi ajoissa, voiko loman pitää tiettynä aikoina. Kohtelisi henkilöstöä tasavertaisesti.

”Olen saanut aina tarvitsemaani tukea. Toki johtaja voisi olla fyysisesti enemmän paikalla talossamme.

”Arjen todellisuuden ymmärtämistä ja sitä kautta kykyä tukea.

”Esimies ei pysty vaikuttamaan isoihin linjoihin. Esimiehen läsnäolo on kuitenkin oleellista, asioista pääsee puhumaan kun tarve on ja hän pysyy perillä tapahtumista kun on läsnä samassa rakennuksessa.

”Selkeää johtamista.

”Toivoisin enemmän suoraa palautetta työstä. Sekä aktiivisempaa otetta sijaisjärjestelyissä sekä pedagogisessa johtamisessa.

”Työhyvinvointiin pitäisi panostaa. ” Jalkautumista ryhmään,

todellisten tilanteiden näkeminen ja siten läpikäyminen. Ryhmään haasteiden ymmärtäminen ja vaikeustason ymmärtäminen.

”Esimiehen tuki ja ymmärrys työn hektisyyteen. Haastavissa tilanteissa tai ongelmien purussa esimiehen vetoaminen laillisiin suhdelukuihin ei ole millään tavalla rakentavaa tai tukevaa, ennemminkin ongelmakohtien selittelyä ja uupuneen ja jo valmiiksi "venyneen" henkilökunnan alas polkemista.


Varhaiskasvatuslaki on vaikuttanut ilmapiiriin vähemmän, kuin hallinnossa ajatellaanOnko uusi varhaiskasvatuslaki vaikuttanut työyhteisösi ilmapiiriin?Onko uusi varhaiskasvatuslaki vaikuttanut kunnan tai organisaation varhaiskasvatuksen henkilökunnan ilmapiiriin?

35

34

61

44

31

34

30

19

29

42

38

28

29

20

24

31

26

33

33

29

30

27

36

37

18

32

38

40

37

48

42

29

35

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Kaikki, n=1081

VASTAAJARYHMÄ


Hallinto, n=44

SUURALUE


Etelä-Suomi, n=280

Länsi-Suomi, n=232


TYÖKOKEMUS

Alle 1 vuosi, n=27

1–5 vuotta, n=368

6–10 vuotta, n=230


%

Kyllä Ei En osaa sanoa

n=kaikki vastaajat


Ilmapiirissä kiirettä ja kireyttä – mutta myös positiivisia muutoksiaMiten ilmapiiri on muuttunut?

”Työntekijät ovat aiempaa enemmän toistensa tekosia arvioimassa, keskustelu lisääntynyt hyvässä mielessä mutta myös konfliktit.

”Huoli työn järjestämisestä on kasvanut. Lastenhoitajat kokevat jäävänsä yksin lapsiryhmätyöhön. Huoli riittävästä läsnäolosta lapsiryhmässä on kasvanut.

”Keskustellaan tulevista työnkuvista. Keskustelu on myös muuttunut laadukkaammaksi ja pedagogisemmaksi.

”Osa kasvatusvalinnoista on muuttunut enemmän tietoiseksi sen sijaan että aina on tehty näin.

”Vaikka kemiat työntekijöiden välillä toimii hyvin, tiukentuneet vaatimukset ja uusi sak-aika ovat kiristäneet ilmapiiriä ja tehneet "luokkaeroa" lastentarhanopettajien ja lähihoitajien välillä.

”Suunnitteluajat eivät toteudu ja se aiheuttaa monenlaista riitaa.

”Lastentarhanopettajien SAK ajasta tullut närää lastenhoitajien keskuudessa. Uuden vasun vaatimukset ja se päiväkodin oikea arki eivät kohtaa. Eli henkilökuntavaje ja sijaiset ryhmissä, liian suuret ryhmäkoot, huonot tilat projektien toteutukseen pienryhmissä, jatkuva häly ja melu ja kiire. Lapset ja työntekijät uupuu.

”Kokeilevammaksi. Asioita yritetään tehdä monin eri tavoin ja löytää aina uusia juttuja.

”Esimiehen ote työhön on tiukentunut. Tahti on kiivaampi ja vaaditaan enemmän ja enemmän.

”Työnkuvauksien tarkentamisen myötä hoitajat kokevat tulleensa syrjäytetyiksi ja vähätellyiksi. Opettajat kokevat huonoa omaatuntoa sak-ajasta, vaikka se on hieno parannus opettajien työhön.

”Uuden vasun myötä ovat vaatimukset lisääntyneet, mutta resurssit tehdä työtä eivät. Myös palkkaus on aivan liian alhainen työn vaativuuteen nähden. Koemme, että emme pysty tekemään työtä niin hyvin kuin haluaisimme. Aika ja resurssit sekä vaatimukset eivät nykyisellään kohtaa.


Oman ryhmän yhteistyöhön ollaan erittäin tyytyväisiäMiten oman ryhmäsi henkilökunnan yhteistyö sujuu nykyään?

41

50

81

4 Erittäin hyvin

3 Melko hyvin

2 Melko huonosti

1 Erittäin huonosti


Keskiarvo:3,31


Vastaajarakenne


Missä seuraavista työskentelet?

85

9

4

1

0

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Päiväkodissa

Vuoropäiväkodissa

Varhaiskasvatuksenhallinnollisissa tehtävissä

Avoimessavarhaiskasvatuksessa

Perhepäivähoidossa

%



Vastaajajoukon rakenne 1/2

90

6

1

0

0

3

11

1

82

5

0

1

79

21

2

34

21

42

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

TYÖTEHTÄVÄ

Lastentarhanopettaja/varhaiskasvatuksen opettaja

Päiväkodin johtaja (ammatillinen johtaja)

Kunnan/kaupungin hallinnollinen johtaja

Perhepäivähoidon ohjaaja

Varhaiskasvatuksen perhetyöntekijä

Muu

ALAN KOULUTUS

Sosiaalikasvattaja

Sosiaalialan ohjaaja

Sosionomi (AMK)

Sosionomi (YAMK)

Varhaiskasvatustieteiden kandidaatti

Muu

TYÖNANTAJA

Kunta

Yksityinen (järjestö tai yritys)

TYÖKOKEMUS ALALTA

Alle 1 vuosi

1–5 vuotta

6–10 vuotta

Yli 10 vuotta

%



Vastaajajoukon rakenne 2/2

2926

2124

299

33

86

533

52

54

21

81

4

87

22

1813

941

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

SUURALUEHelsinki-Uusimaa

Etelä-SuomiLänsi-Suomi

Pohjois- ja Itä-SuomiMAAKUNTA

UusimaaVarsinais-Suomi

SatakuntaKanta-Häme

PirkanmaaPäijät-Häme

KymenlaaksoEtelä-Karjala

Etelä-SavoPohjois-Savo

Pohjois-KarjalaKeski-Suomi

Etelä-PohjanmaaPohjanmaa

Keski-PohjanmaaPohjois-Pohjanmaa

KainuuLappi

ASUINALUEHelsinki

Espoo Kauniainen VantaaTurku

TampereMuu yli 50000 as. kaupunki

Muu kaupunkiMuu kunta (maalaiskunta)

Ei tietoa

%



Miten tutkimus tehtiin


Tutkimuksen toteutus

▪ Tutkimus toteutettiin nettikyselynä Talentia ry:n jäsenrekisteriin.

▪ Talentian jäsenille lähetettiin sähköpostiin tutkimuskutsu, jonka jälkeen vastaaminen tapahtui Taloustutkimuksen suojatulla tutkimussivustolla.

▪ Tutkimus toteutettiin 14.1.–4.2. ja kohderyhmälle lähetettiin yhteensä kolme muistutusta kenttätyön aikana.

▪ Tutkimuksen lopullinen vastaajamäärä on 1081 kpl.

▪ Tutkimuksen vastausprosentti on 33,2.

▪ Tutkimuksen virhemarginaali on koko otoksesta (kaikki vastaajat, taulukoissa total-sarake) suurimmillaan 3,2 prosenttia suuntaansa.

▪ Taulukoidut vastaukset on toimitettu Talentia ry:lle raportin liitteenä.

Tuomo Turja, tutkimusjohtaja050 592 [email protected]

12.2.201937

Kerromme mielellämme lisää.

www.taloustutkimus.fi

Petra Lehmuskunnas, markkinatutkija050 439 [email protected]

19034 Varhaiskasvatuksen jäsenkysely_raportti_ple&ttu

mailto:[email protected]

http://www.taloustutkimus.fi/

https://www.facebook.com/Taloustutkimus/?fref=ts

https://www.linkedin.com/company/taloustutkimus-oy/

https://twitter.com/taloustutkimus?lang=fi

mailto:[email protected]


Liitteet


Laadunvarmistus Taloustutkimuksessa ▪ SGS Fimko on myöntänyt Taloustutkimukselle ISO 20252 -toimialasertifikaatin, ja tämän projektin kaikki vaiheet on toteutettu kyseisen

standardin ja Suomen lakien mukaisesti.

▪ Taloustutkimus käsittelee aina kaikkia tutkimuksiin liittyviä, sekä asiakkailta saatuja että tutkimuksen yhteydessä syntyneitä,tietoja ehdottoman luottamuksellisina.

▪ Taloustutkimus on sitoutunut noudattamaan ESOMARin ja Kansainvälisen Kauppakamarin yhdessä julkaisemia tutkimusalan kansainvälisiä perussääntöjä.

▪ Taloustutkimus ei ole käyttänyt alihankkijoita tässä tutkimuksessa.

Erillistutkimuksen tulosten julkaiseminen ja edelleen luovuttaminen▪ Tutkimuksen tilaaja voi julkistaa tilaamansa tutkimuksen tuloksia, kunhan julkaistut tulokset eivät ole harhaanjohtavia.

▪ Kun tutkimustuloksia julkaistaan, tulee selvästi erottaa tulokset ja niiden tulkinta.

▪ Julkistamisen yhteydessä on aina mainittava tutkimuksen nimi, toteutusaika ja tutkimuksen tekijä, Taloustutkimus Oy.

▪ Toivomme, että lähetätte suunnittelemanne julkaisun (lehtiartikkeli, verkossa julkaistavat tiedot ym.) Taloustutkimus Oy:hyn tarkastettavaksi ennen julkaisemista. Lisäksi toivomme, että toimitatte meille tiedon siitä, missä ja milloin asia julkaistaan, jotta voimme vastata meille mahdollisesti tuleviin kyselyihin.

▪ Olemme mielellämme avuksi viestinnässänne.

LUOTETTAVUUSRAJATAULUKKO 95 %:N TASOLLE

Esimerkki 1

Jos tuhannesta vastaajasta 5 % on ostanuttuotetta, on virhemarginaali ±1,4 prosenttiyksikköä. Koko väestössä on siis 95 %:n luotettavuustason mukaan 3,6–6,4 % tuotetta ostaneita.

Esimerkki 2

Oletetaan ennen tutkimusta, että tuotteen markkinaosuus on noin 15 %. Halutaan selvittää asia ±1 prosenttiyksikön tarkkuudella. Tutkimukseen tarvitaan 5000 vastaajaa.

Esimerkki 3

a) Tuhannen vastaajan joukossa 15–19-vuotiaita on 150, ja näistä 10 % ilmoittaa ostavansa säännöllisesti tuotetta X. Todellinen ostajien osuus 95 %:n luotettavuustasolla on 10 % ±4,9 eli 5,1–14,9 %.

b) Jos otoskoko olisi puolta pienempi eli 500, 15–19-vuotiaita vastaajia olisi 75 ja todellinen ostajien osuus olisi 10 % ±6,9 eli 3,1–16,9 %.

12.2.201940 19034 Varhaiskasvatuksen jäsenkysely_raportti_ple&ttu

talentian jäsenistö: varhaiskasvatukseen tarvitaan työn

Documents