peliongelmat ilmiönä - jamk · miksi pelataan? •leikkiä •viihdettä •ajanvietettä...

Peliongelmat ilmiönä

Anne-Maria Perttula

sosiaalityöntekijä

Sovatek-säätiö

15.5.2013

Peliongelma vrt päihdeongelma

• Toiminnallinen

”riippuvuus”

• Salaaminen

• Talous korostuu

• Käyttäytymisterapia

• Diagnoosi

hillitsemishäiriöissä

• Kenelle hoito kuuluu

• Aineriippuvuus

Toleranssi kasvaa

Fysiologiset

muutokset

• Lääkehoidot

• Vieroitusoireet

• Päihderiippuvuus

diagnoosina

Miksi pelataan?

• Leikkiä

• Viihdettä

• Ajanvietettä

• Seurustelua

• Jännittävää

• Hyväntekeväisyyttä

• Arvostuksen saaminen

• Taidon kasvattaminen

• Ammattimaista toimintaa

• Pakopelaaminen

• Haave paremmasta

elämästä eli

taloudellisen hyödyn

saaminen

rahapelaaminen

Suhtautuminen rahapelaamiseen

• Rahasta pelaamista on pidetty eri aikoina syntinä, paheena ja jopa rikollisena toimintana.

• Yhteiskunnan muutosten myötä ovat muuttuneet myös ihmisten asenteet, ja nykyään rahapelaaminen on yleisesti hyväksyttyä.

• Nykyisissä asenteissa ja normeissa on havaittavissa jopa rahapelaamisen ihailua. Esimerkiksi pokerikulttuurissa rahapelaaminen voidaan nähdä ammattina, johon osa mediasta liittää suuret voitot ja glamour-elämän.

Rahapelit

Panoksena rahaa, voitot ja tappiot rahaa

www.veikkaus.fi , www.ray.fi

www.fintoto.fi, www.paf.fi

• Arvontapelit (Lotto, Keno…)

• Raha-automaattipelit

• Raaputusarvat

• Kasinopelit

Onnenpelit

• Pokeripelit

• Vedonlyönti

• Veikkaus

• Totopelit

Taitopelit

(Thl)

Digitaalinen pelaaminen

• Tietokone ja konsolipelaaminen

• Verkkopelaaminen

• Mobiililaitteet (kännykät)

• Nuorten suosima pelimuoto (97% 10-19 vuotiaista pelannut v. 2010)

• Pelaamisen hyvät ja huonot puolet

• Ajankäytöllinen haitta

• Pelien ikärajat: valvontavastuu

Pelaamisen jakautuminen yli

15-vuotiailla suomalaisilla

(Luvut Suomalaiset rahapelaajina -selvityksestä, Taloustutkimus/STM 2007)

Rahapelaaminen, ongelmapelaaminen,

peliriippuvuus, pelihimo… • Suomalaisten peliyhtiöiden tuotot ovat noin 1 620 700 000 vuodessa

(1,6 miljardia €) Peliyhtiöiden tuotot ovat yhtä kuin pelaajien tappiot Pelaajat häviävät toisin sanoen n. 4 441 000 euroa / päivä.

• Tappiot jakautuvat epätasaisesti: 5 % pelaajista vastaa 50 % kaikesta kulutuksesta. Mainittu 5%:n joukko häviää siis n. 222 000€ joka päivä. Ongelmapelaajat ja peliriippuvaiset pääosin mukana tässä ryhmässä.

• Suomessa on arvioitu olevan n. 100 000 peliriippuvaista ja 40 000 ongelmallisesti pelaavaa (THL/Taloustutkimus 2011)

• Suomalaisten rahapelaaminen 2011 –tutkimuksen mukaan kaksi kolmasosaa suomalaisista piti ongelmapelaamista vakavana ongelmana Suomessa (69% vastaajista)

• Keväällä 2008 Elintapa- ja terveyskyselyssä ilmoitti työikäisistä (15–64-vuotiaista) suomalaisista 2 prosenttia eli noin 70 000 kokeneensa rahapelaamiseen liittyneitä ongelmia kyselyä edeltäneen kuukauden aikana.

Ongelmapelaaminen

•Pelaaminen on aina opittu tapa, ja sen muuttuminen

ongelmalliseksi perustuu toiminnan toistamiseen.

•Psykologisesti tarkastellen pelaamisen toistaminen muuttaa

ihmisen mielihyväjärjestelmää samalla kun pelaaminen opitaan

liittämään tiettyihin tilanteisiin, hyvänolon tunteeseen tai

itsensä tilanteista etäännyttämiseen.

•Ongelman muodostumiseen vaikuttavat niin psykologinen ja

fyysinen alttius kuin sosiaaliset ja yhteiskunnalliset tekijät.

•Ongelmien syntyminen on yleensä useiden vuosien, jopa

vuosikymmenten, pelaamisen tulos, vaikka pelaamalla voi päätyä

etenkin taloudelliseen ahdinkoon jo hyvin lyhyessäkin ajassa.

Käsitteistä

Diagnoosi: ICD-10 Pelihimo, F63.0 (käytössä Suomessa)

Pelaamisen jaksoja väh. 2/vuosi

Pelaaminen jatkuu, vaikka seurauksena olisi henk.koht. ahdinkoa

Ei pysty itse lopettamaan pelaamista

Pelaamisympäristö ja pelaamiseen liittyvät mielikuvat hallitsevat

ajattelua ja mielikuvia

”Ongelmapelaaminen on rahan ja/tai ajankäytöltään liiallista

rahapelaamista, joka vaikuttaa kielteisesti henkilön ja/tai

hänen sosiaalisen ympäristönsä hyvinvointiin”

Altistavia tekijöitä

päihteet voiton

todennäköisyys

pelimerkit

taito-

elementti

tapahtuma

nopeus

peli-

paikka

pelien

sijoittelu

alttius

oppiminen uskomukset

raha

Pelaamisen riippuvuustekijät

(Griffiths, Jaakkola 2008)

KLASSINEN JA OPERANTTI

EHDOLLISTUMINEN

TOTTUMUS

CHASING

ONGELMAPELAAMINEN

JA PELIRIIPPUVUUS

EMOTIONAALISET

ALTTIUDET

BIOLOGISET

ALTTIUDET

POLKU 3

POLKU 2 POLKU 1

IMPULSIIVISUUS

OMINAISUUDET

Pathways model- peliriippuvuuden synty

Lähde: Blaszczynski A. &Nower L. (2001): A pathway model of problem and

pathological gambling. Addiction 97, 487-499./ Jaakkola 2009

YMPÄRISTÖTEKIJÄT

Peliongelmien haittoja ( Pelaamisen haitat testi PGSI s. 70, Pelaamisen haitat ja

korjaavat toimet s. 94-95)

Ajankäytön vääristyminen

Fyysiset ja psyykkiset terveyshaitat

Pari-, perhe- ja muiden

sosiaalisten suhteiden ongelmat

Varkaudet, petokset

Väkivallan riski

Talousongelmat (niukkuus, velat)

Yhteiskunnalliset haitat

Läheisten kokemat haitat

Pelaajan kokemat haitat

Arjen hallinnan ongelmat

Huom! Ongelmat eri tasoisia, kaikilla ei kaikkia haittoja

Muut haitat?

Valmisteluvaihe:

(kolikot, kone

jne.)

Jälkitilanne:

häpeä

syyllisyys

Seesteinen vaihe:

helppo olla pelaamatta

Lähtötilanne:

ärsyke ulkoinen

tai sisäinen

Ajatus: pelaamista

edistävät ajatukset

aktivoituvat

Luvan antaminen

Tunne: mielihyvän

muistijälki aktivoituu

KEHÄKELLO: (SELITYKSET)

Ongelmapelaamisen prosessi ”Kello käy, mutta kehältä on mahdollista poistua”

Toimintavaihe:

pelaaminen

•Mahdollisuus vahvistaa omia pelaamattomuustaitoja, hakea

ulkopuolista tukea, miettiä vaihtoehtoista tekemistä, järjestellä

elämää (esim. talousasiat), jne.

•Käydä läpi omia riskitekijöitä/ärsykkeitä, jolloin pelaaminen

riistäytyy ja tehdä vara-suunnitelmia niiden varalle.

•Riskinä liian nopeasti ajatus, ettei peliasiat ole enää ongelma?

•Tärkeää tunnistaa itselle

merkittävät ärsykkeet ja pyrkiä

välttelemään niitä.

•Voi myös tehdä pelaamista

estäviä toimenpiteitä, kuten

poistua paikalta tai tehdä

tietoisesti muita asioita, tms.

•Tärkeää tunnistaa ajatukset,

jotka edistävät pelaamista ja

tulla niistä tietoisiksi.

•Ajatuksia voi sanoa ääneen tai

kirjoittaa paperille ja arvioida

sen jälkeen, ovatko ne järkeviä

suhteessa kokemuksiin, mitä

pelaamisesta on seurannut

•Tärkeää tunnistaa

mistä mielihyvän

muistijälki aktivoituu ja

tulla tietoiseksi siitä,

mitä mielihyvän

kokemuksesta on

tähän asti seurannut.

•Voi myös pohtia, mistä

muusta voisi saada

mielihyvää, vähemmillä

haitoilla

•Tässä vaiheessa pelaaja tietoisesti tai

tiedostamattaan antaa itselleen luvan

pelata.

•Päätös on kuitenkin edelleen pelaajalla

itsellään ja hän voi myös päättää lykätä

pelaamisen aloitusta, jolloin mielihalu

vaimenee tai päättää tehdä jotain muuta

•Valmisteluvaihe on

konkreettista toimintaa, johon

voidaan vielä puuttua ja

toimintaa voidaan muuttaa.

•Tärkeää on tiedostaa, mitkä

toiminnot omalla kohdalla

valmistelevat pelaamista.

•Pelaamisen vaiheessa

ongelmallisesti pelaava ei

useinkaan pysty muuttamaan

käytöstään, vaan pelaa niin

kauan kuin rahaa riittää tai

pelipaikka on auki.

•Hoitoon hakeutuminen (tai oma apu)

tapahtuu usein melko pian liiallisen

pelaamisen jälkeen, jolloin pelaaja on

havahtunut toimintansa järjettömyyteen.

•Pelaaja käy usein läpi jonkinlaista kriisiä

ja kriisin vaiheista hoitoon hakeutuminen

on yleistä reagointivaiheessa.

•Tässä jälkitilanteessa pelaaja tajuaa

parhaiten pelaamisen seuraukset, jolloin

niitä on hyvä käydä läpi.

Ongelmalliseen pelaamiseen liittyviä tunnusmerkkejä:

• Voimakas kiinnostus pelaamiseen, ja kiinnostuksen

väheneminen muihin asioihin

• Pelaaminen suunniteltua pidempään ja suuremmilla summilla

• Runsas pelaamiseen ja sen ajatteluun tai suunnitteluun kuluva aika

• Pelaaminen varallisuuteen nähden kohtuuttoman suurilla summilla

• Pelipanosten kasvaminen ajan mittaan

• Pelaamisen salailu, peitetarinat, selittely

• Pelaamiseen liittyvät häpeän ja syyllisyyden tunteet

• Voimakkaat mielialan vaihtelut

• Pelaamisesta johtuva velvoitteiden laiminlyönti, käytösmuutokset

• Pelaamisen haitalliset vaikutukset lähipiiriin

”REIKÄLEIPÄ-MALLI ”

1. Millaista ongelmallinen pelaaminen on ?

2. Miten ongelmallinen pelaaminen on vaikuttanut eri elämänalueisiin ?

3. Mitkä asiat ovat vielä kunnossa pelaamisesta huolimatta ? (voimavarojen arviointia)

4. Kuntoutumissuunnitelman laadintaa, tavoiteasettelua voimavaroja hyödyntäen ja haittoja minimoiden

5. Kuntoutumisen toteuttaminen/ korjaavat toimenpiteet kuntoutumissuunnitelman eri lohkoilla

6. Kuntoutumisen arviointi: muutokset pelaamisessa, haittojen väheneminen, pelaamisen käytetyn ajan suuntaaminen uudelleen mielekkääseen ja/tai hyödylliseen tekemiseen

Pelaamista edistävät

ajatukset, tunteet

ja tilannetekijät

Pelitapahtuma, pelitilanne,

pelihistoria Pelaamisen edut / haitat

Muutosmotivaatio, -suunnitelma

ja-työskentely

Kuntoilu

Sairaudet ja niiden hoito

Lääkitykset

Päihdekäyttö

Seksi

Hygienian hoito

Sisäiset arvot: itsensä

toteuttaminen, luovuus,

henkisyys, terveys,

itsenäisyys, tasapaino

2) ulkoiset arvot:

aineellinen menestys,

status, tittelit

Moraali: valehtelu,

rikollisuus

Usko, elämänkatsomus

Talouden hoito ja rahan

hallinta (taloussuunnitelmat,

valvotut tilit, edunvalvonta )

Velat ja vastuut

(velkajärjestelyt, velkojen

ulosotot)

Asuminen

Opiskelu /Työ

Kodinhoito

Asiointi

Toimintakyvyn arviointi

Vuorokausirytmin

tarkastelu

Ajankäytön hallinta

Perhetilanne

Lasten tilanne

(lastensuojelun tarve)

Työ/opiskelupaikan

ihmissuhteet

Harrastuksien kautta

tulleet ihmissuhteet

Vuorovaikutustaidot

Viranomaisverkosto

Mieliala

Psyykkiset sairaudet ja

niiden hoito

Keskittymiskyky

Aloitekyky

Kognitiiviset taidot

Persoonallisuuden

muutokset ( oma arvio )

Itsetunto, identiteetti

Tunneilmaisutaidot

2. Miten ongelmallinen

pelaaminen on vaikuttanut

reikäleivän eri lohkoilla?

3. Mitkä asiat ovat

kunnossa ongelmallisesta

pelaamisesta huolimatta?

1. Millaista ongelmallinen

pelaaminen (reikä) on?

4. Kuntoutussuunnitelman

laatiminen: voimavarojen

hyödyntäminen ja haittojen

minimointi

AR

VO

T J

A M

OR

AA

LI,

EE

TT

ISY

YS

, US

KO

SO

SIA

AL

INE

N H

YV

INV

OIN

TI

ONGELMALLINEN

PELAAMINEN

Läheisellä oikeus apuun

• Läheinen voi hakea itse itselleen apua ja tukea esim. päihdeyksiköistä, kriisikeskuksista

• Läheiskurssi ( Jyväskylässä)

• Läheinen voi hakea apua yhdessä pelaajan kanssa:

pari- ja perheterapia

• Väkivallan uhkaan apua esim. kriisikeskukset, Viola ry

• Läheinen voi hakea vertaistukea:

• Tuuletin, keskusteluryhmä läheisille http://www.peluuri.fi/laheiset/tuuletin_keskusteluryhma_laheisille/

• Pelivoimapiiri, tekstiviestipalvelu läheisille

www.pelivoimapiiri.fi

Koulutusta

• Viiden suora –koulutus Pieksämäellä, toteuttajana Koulutuskeskus Agricola

• Rahapeliongelmien ehkäisy ja hoito - verkkokurssi (6op)

• Netti- ja peliongelmat sekä opiskelukyky – verkkokurssi (1op)

Lisätietoa www.thl.fi/pelihaitat

• Ongelmapelaajien erityisohjaajakoulutus ( Diak-Helsinki Onpe-koulutus, oppisopimuskoulutusta 30 op)

• Pelissä –hankkeen kehittämät infokoulutukset työyhteisöille ja hoitohenkilökunnalle

Hyödyllisiä linkkejä

www.pelissa.fi

www.thl.fi/pelihaitat http://info.stakes.fi/pelihaitat/FI/koulutus/taydennyskoulutus/verkkokurssi.htm

www.peluuri.fi

www.paihdelinkki.fi

www.a-klinikka.fi

www.sininauhaliitto.fi

www.tyynela.fi www.nimettomatpelurit.fi/index.htm

www.pelaa.maltilla.fi

www.pelivoimapiiri.fi

www.pelitaito.fi

www.pokeriloki.fi

Rahapeliongelmien

tunnistaminen, puheeksi otto

ja pelaajan auttaminen

- Esimerkkejä oppaan

käyttömahdollisuuksista

Asiakastapaus: tunnistaminen, puheeksiotto

Tilanne 1

23-vuotias ammattikorkeakoulun opiskelija tulee terveydenhuollon lääkärin vastaanotolle. Lopettanut aktiiviurheilijauran, muuttanut muualta opiskelupaikkakunnalle, asuu avoliitossa.

Kertoo lääkärille: Mieliala on matala, olen alakuloinen, en saa kunnolla nukuttua, vuorokausirytmi menee sekaisin, minulla on kovaa päänsärkyä ajoittain. Uskon vaivojeni johtuvan stressistä kovien opiskelupaineiden ja taloushuolien vuoksi. Onko mahdollista saada sairauslomaa jotta saisin unirytmini korjattua ?

Mitä lääkäri pohtii / tekee ?

• Haastattelee asiakkaan ja sulkee pois

mahdollisen päihdekäytön

• Toteaa keskivaikean masennuksen (BDI-testin

avulla)

• Päättää aloittaa lääkityksen masennusoireisiin

ja univaikeuksiin’

• Kirjoittaa lähetteen niska-hartiaseudun hoitoon

fysioterapiaan päänsäryn helpottamiseksi

• Antaa kahden viikon sairausloman

Mitä peliongelma johdosta olisi voinut tehdä ?

• Kysyä talousongelmien taustoja

• Kysyä univaikeuksien taustoista enemmän

• Kysyä suoraan pelaako potilas öisin ?

Huomioitavat tekijät / vihjeet:

• Nuori mies, kuuluu riskiryhmään ongelmapelaamisen osalta

• Oireisto viittaisi öisin tapahtuvaan pelaamiseen vuorokausirytmin sekä niska-hartiaseudun vaivojen ja päänsäryn osalta

Asiakastapaus: tunnistaminen, puheeksiotto

Tilanne 2

23-vuotias amk-opiskelija tulee marraskuussa sosiaalitoimistoon sosiaalityöntekijän vo:lle hakemaan toimeentulotukea. Kertoo että opintotuki ei riitä elämiseen ja lisäksi hakee tukea lääkeostoihin ja fysioterapiakuluihin. On nostanut syksyllä opintolainan joka mennyt kodin hankintoihin , asumiseen ja elämiseen eikä nyt ole enää kuin pieni opintotuki ja asumislisä käytössä. Kuitteja ei hankinnoista kuitenkaan ole esittää, koska kertoo ostaneensa tarvikkeita kavereilta ja kirpputorilta eikä kuitteja ole ymmärtänyt säilyttää. Asuu avoliitossa ja tyttöystävä myös opiskelee.

Mitä sos.tt pohtii / tekee ?

• Tutkii tiliotteet ja toteaa useita nostoja opintotukipäivinä, tilisiirtoja Ålands penningsautomatföreningille. Toisaalta tiliotteilla useita pieniä panoja(100-200€)

• Opiskelija selittää pienet nostot ja panot vippeinä kavereilta ja vanhemmiltaan sekä pikavipit on otettu elämiseen ja ruokaan

• Tekee laskelman jossa ei huomioida kuitittomia tapahtumia ja tulouttaa pikavipit/ lainat tulona. Laskelmaan vaikuttaa myös avopuolison tulot

• Laskelma jää positiiviseksi ja hylkää hakemuksen, mutta epäilys ongelmallisesta pelaamisesta on herännyt (oppaan sivut 16 – 19 ja s. 66)

Mitä sos.tt pohtii / tekee ?

• Nostaa esiin pelaamisen mahdollisuuden tiliotteiden pohjalta ja kysyy asiasta ( oppaan s. 67, vaihtoehto 2)

• Asiakas myöntää pelaavansa nettipelejä

• Asiakas on halukas hoitamaan ongelmalliseksi muodostunutta pelaamistaan, jonka johdosta stt antaa aiheeseen liittyvää materiaalia(esitteet), listaa pelaamista rajoittavista keinoista ja palveluista (s.77-81) sekä pelaamisen haitat – testin (s.70)

• Sopii uuden ajan mahdollisten jatkotoimien vuoksi (hoitoon hakeutuminen, maksusitoumukset, edunvalvonnan tarpeet, tuki avopuolisolle)

Mitä sos.tt pohtii / tekee ?

• Sos.tt. on selvittänyt valmiiksi hoidolliset vaihtoehdot seuraavaa tapaamista varten

• Tarkistaa seuraavalla tapaamisella millaiset havainnot asiakas on itse tehnyt pelihaittatestin kautta ja mitä muutoksia hän on omiin toimiinsa pelaamattomuuden osalta tuonut, tarvitseeko avopuoliso tukea asian johdosta

• Asiakas ja työntekijä sopivat seuraavalla tapaamisella jatkotoimenpiteistä: varaavat aikaa hoitopisteeseen, pohtivat rahankäytön osalta tukitoimia (opas s. 79 ja 81)

Huomioita ongelmapelaamisen osalta

• Havaitut vihjeet on syytä aina nostaa puheeksi / tarkistaa mistä on kyse

• Esitemateriaalin pitäminen näkösällä helpottaa puheeksiottoa

• Palvelupolkujen selvittäminen ja hoitoon ohjaus asiakkaalle

• Motivointia hoidon hakemiseksi ja läheisten tilanteen huomioon ottaminen

• Pelaamista rajoittavat toimet käyttöön mahdollisimman varhaisessa vaiheessa

• Ongelmapelaaja salaa pulmansa mahdollisimman pitkään –kysyminen toistuvasti ja asian esiin ottaminen moralisoimatta ( turvallisen ilmapiirin luominen, pelaamisen puheeksi ottaminen vakavana mutta hoidettavana ongelmana)

• Ongelmaan puuttuminen on hyvää asiakaspalvelua

• Hoitoon hakeutumiselle voi olla monia esteitä (opas s. 20), joita on pyrittävä poistamaan

Asiakastapaus: hoito

Asiakas tulee hoitopisteeseen (kriisikeskus, a-klinikka, mielenterveyskeskus jne)

Kertoo seuraavaa: pelasin kaikki rahani ja nyt tälle asialle on tehtävä jotain. Sain rahaa sosiaalitoimistosta elämiseen mutta pelasin kaikki ja laskut ovat edelleen maksamatta. En pysty ostamaan ruokaa ja vuokrarästit ovat johtamassa häätöön.

Asiakas on kovin ahdistunut, puoliso uhkaa erolla, talous on umpikujassa, hänellä on kovin näköalaton olo ja itsetuhoisia ajatuksia

Mitä työntekijä pohtii / tekee ?

• Työntekijä rauhoittaa asiakasta, antaa kertoa

tilanteesta

• Tekee arviointia tilanteen vakavuudesta ja pohtii

asiakkaan olevan selkeästi kriisitilanteessa ja

reagoivan normaalein kriisireaktioin ( Opas s.

31-34).

• Auttaa asiakasta palastelemaan ongelmavyyhtiä

pienempiin ymmärrettäviksi ja hallittaviksi

palasiksi ( esim oppaan reikäleipää apuna

käyttäen s. 82-83)

Mitä työntekijä pohtii / tekee ?

• Käy läpi asiakkaan kanssa toimivia / toteuttamiskelpoisia pelaamisen estoja ja rajoitteita (s. 77-79)

• Antaa kirjallista materiaalia (myös läheisille suunnattua) ja rohkaisee asiakasta kertomaan pelaamisesta läheisille, kerrotaan läheistenkin tarvitsevan apua/tukea

• Huolimatta siitä että asiakas kertoo vahvasta motivaatiosta ja päätöksestä olla pelaamatta, työntekijä tiedostaa että motivaatio voi laskea ahdistuksen ja syyllisyyden helpottaessa muttei kuitenkaan vie pois ongelmaa, jonka vuoksi varataan vielä uusi aika/ aikoja tilanteen arviointia varten

• Arvioidaan keskustellen asiakkaan voimavaroja, ongelman vakavuutta ja mahdollisia muiden palveluiden tarpeita (esim. velkaneuvonta, lääkäripalvelut, laitospalvelut)

Mitä työntekijä pohtii / tekee ?

Seuraavien käyntien teemat/ sisällöt

• Tilannearvio miten on mennyt

• Tiedollinen anti (psykoedukaatio) pelihimosta ja riippuvuudesta ilmiönä (s. 9-16 oppaassa)

• Asiakasta ohjataan tutkimaan (s.27-28) millaisissa tilanteissa pelaamista tapahtuu (ajatukset, tunteet, ärsykkeet) s. 35-39, s. 85-88, s. 96

• Tehdään asiakkaan kanssa tavoiteasettelua hoidon osalta ja siihen liittyviä yhteistyösopimuksia (s. 92)

• Laaditaan yhdessä kuntoutumissuunnitelma pelaamisen rajoittamistoimien ja pelaamisen aiheuttamien haittojen vähentämiseksi / poistamiseksi ( reikäleipä s. 83 ja 91-95)

Ongelmapelaamisen erityiskysymykset

hoidossa (s. 25 – 39)

• Häpeä

• Syyllisyys

• Voimakas salaaminen

• Talouskysymysten korostuminen (s. 50)

• Rahankäyttöön liittyvät taidot

• Pelaamista edistävät ajatukset ja niiden realisointi

• Pelaamiseen liittyvä vahva ambivalenssi (s.27)

• Pelihimon fysiologinen ymmärrys

• Ongelmallinen pelaaminen on vaihtuva olotila (kehäkello)

• Pelaamisen taustalla useita tekijöitä (s.12)

• Pelimuodon merkitys hoidollisissa toimenpiteissä (onnenpelit vai taitopelit) s. 48

• Tukiverkon merkitys korostunutta (läheiset ja vertaistuki)

KIITOS !