annukka berg: kokeiluklinikka - erityisteemana arviointi
TRANSCRIPT
Kokeiluklinikka –
erityisteemana arviointi
28.11.2016 Annukka Berg, Kokeileva Suomi, VNK
I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi2
I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi3
Ruohonjuuritasolta
ponnistavat kokeilut
skaalataan rakenteita
muuttaviksi
ratkaisuiksi.
Laajat ja
monimutkaiset
kysymykset pilkotaan
kokeiltaviksi
kokonaisuuksiksi.
Hyvin
kokeiltu
on puoliksi
tehty!
Mitä on kokeilukulttuuri?
I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi
”Tapa saada tietoa
toimenpiteiden tai muutosten
hyödyllisyydestä ja vaikutuksista
ennen niiden laajempaa
käyttöönottoa.”
(Design for Government, 2015)
4
Mikä on kokeilu?
I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi
• Raja ns. tavallisten T&K-hankkeiden ja kokeilujen välillä häilyvä
• Kokeilu on…
• Uutta – ja konkreettista
• Tavoitteellista – mutta rajattua
• Tulokset epävarmoja – oppiminen tavoitteena
5
Kokeilun määritelmä
I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi
Tiedon tuotanto
• Toimiiko uusi ratkaisu ja jos
ei, miksi ei?
• Tavoitteena laadukas tieto
• Keinona testi tai tutkimus
Kokeilevasta kehittämisestä on moneksi
Ajattelun ja toiminnan muuttaminen
• Miten ratkaisu muuttaa ajattelun ja toiminnan tapoja?
• Tavoitteena syvällisempi muutos kokeilun piirissä
• Keinona osallistaminen
Vaikutuksen laajentaminen
• Miten ratkaisua voidaan levittää?
• Tavoitteena laaja levinneisyys
• Keinona resurssien (raha, verkostot, tieto) kerääminen
Rakenteiden muuttaminen
• Miten ratkaisu muuttaa pysyvämpiä järjestelmiä?
• Tavoitteena olemassa olevien rakenteiden(lait, liiketoimintamallit) korvaaminen
• Keinona haastaminen
(Näkökulmia kokeilurahoitukseen, 2016)
I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi
• Kokeileva kehittäminen pyrkii mahdollisimman ripeästi kosketuksiin aidon toimintaympäristön kanssa
• Oppimisprosessissa on kolme tärkeää vaihetta: 1) kokeilun ideointi ja hypoteesin määrittely, 2) kokeilu, 3) kokeilun arviointi ja oppien vieminen eteenpäin.
• Mitä monimuotoisempi ongelma, sitä tärkeämpää on kokeilla
• Kokeilujen tavoitteissa ja menetelmissä kuitenkin isoja eroja
7
Kokeileva kehittäminen käytännössä
(Soveltaen: Poskela et al., 2015)
I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi8
Kokeilujen suunnitelmallisuudessa
on eroja
(Soveltaen: Nesta, 2015)
Nopeat kokeilut Suunnitelmalliset kokeilut
Tutkimukselliset kokeilut
Etsivä, ratkaisun löytymistä optimoivat kokeilut. Yksittäisten kokeilujen opit todetaan, mutta jatko suunnitellaan askel kerrallaan.
Parhaaseen tiedon laatuun tähtäävät kokeilut. Tyypillisiä
tapauksissa, joissa esim. tarpeen osoittaa
luotettavasti, mikä ratkaisuvaihto toimii
parhaiten.
Tiedonkeruulla pohjustetut kokeilut.
Tyypillisiä esim. palvelumuotoilussa tai tapauksissa, joissa
nopealiikkeisyys vaikeaa(esim. suurten riskien tai hallinnollisten haasteiden
takia).
I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi
(Ries, 2011)
9
Nopeat kokeilut – Esim. Lean
startup cycle - Pyrkimys kehitettävän
asian mahd. nopeaan ja
konkreettiseen
testaamiseen asiakkaan
kanssa
- Oppien jälkeen kohti uutta
kokeilusykliä -> kehitystyö
etenee sprintteinä
- Sopii nopeaan
toimintaan epävarmassa
maastossa
I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi
• Haaste: Tähderuuan jäähdyttäminen ja myyminen/uudelleenkäyttö kiellettyä
• Jyväskylän palvelutaloissa ja kouluissa hävikkiä 50 000 ateriaa/vuodessa. Tavoitteena hävikin vähentäminen.
• Kokeiltiin tähderuuan myymistä varsinaisen ruokailun jälkeen osana Jyväskylän resurssiviisaita kokeiluja (2013)
• Koulussa toimi, palvelutalossa ei: palvelutalossa osa maksavista asiakkaista siirtyi tähderuokailijoiksi.
• Kokeilukoulu jatkoi käytäntöä
• Useita vastaavia kokeiluja käynnistetty eri puolilla Suomea
10
Case 1: Ruokahävikki-kokeilu
Kuva: yle.fi
I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi11
Suuunnitelmalliset kokeilut – Esim.
Double Diamond- Tapa käyttää
muotoiluosaamista ja
tutkimusta kehittämistyön
tukena: esim.
palvelumuotoilu
- Perusteellinen ja
asiakaslähtöinen ote
- Sopii vähemmän
nopeatempoiseen
kehittämiseen
epävarmassa maastossa
I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi
• Näkökulmia kokeilurahoitukseen -raportti (Annala et al. 2016)
• Työpajoja Kokeilukummien kanssa, kirjallisuuskatsaus & edelläkävijäesimerkit
• Yhteiskehittämisprosessin jatko
• Suunnittelukilpailu ja hackathon: Toimittajan ja konseptin valinta
• MVP: beta Q4/2016, julki Q1/2017
12
Case 2: ”Kokeilun paikan” kehittäminen
I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi13
(Design for Government, 2015)
Tutkimukselliset kokeilut – Esim.
satunnaistetut vertailukokeet (RCT)
- Pyrkimys saada
mahdollisimman
luotettavaa tietoa jonkin
asian vaikutuksista
- Tieteellinen ote
- Sopii tilanteisiin, joissa
toimintavaihtoehdot ovat
melko selvät
- Vaatii perusteellisempaa
taustatyötä
I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi
• Kokeilun avulla pyritään mm. selvittämään, miten sosiaaliturvaa voitaisiin muuttaa työhön kannustavaksi.
• Byrokratian vähentäminen ja etuusjärjestelmän yksinkertaistaminen
• Lakiehdotus:
• Satunnaisotannalla 2 000 Kelan työttömyysturvaetuuksien saajaa. Osallistuminen pakollista. Potentiaalinen taloudellinen etu. Perustulo 560 e/kk.
• Kokeiluaika v. 2017 - 2018
14
Case 3: Perustulokokeilu
I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi
• Kokeilun tarkoitus: Näkemys kokeilun ytimessä olevasta oppimisagendasta, jota päivitetään tarvittaessa;
• Toimijoiden osallistaminen
• Avoimet ja heterogeeniset verkostot
• Muutoskoalitiot, jotka vievät viestiä
• Tarvittavien panosten selvittäminen
• Jaettu visio, sitoutuminen, koordinaatio
• ”Turvallisten tilojen” luominen
15
Kokeilujen johtaminen:
oppimisen maksimointi
(Bos et al. 2015)
Kokeilujen tekijän ja tukijan
muistilistat
- Huomioitavaa arvioinnissa
I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi
• Onko kyseessä aito kokeilu (konkreettisuus, tavoitteellisuus, epäonnistumisen mahdollisuus)?
• Onko kokeilulle selvä tarve/kysyntä? Onko kokeilulla omistaja, jonka toimintaan kokeilu kytkeytyy, ja joka on valmis myös laittamaan peliin omaa resurssia?
• Osallistetaanko prosessiin riittävästi keskeisiä toimijoita (päättäjät, tekijät, asiakkaat/kansalaiset)?
• Miten systemaattinen ja suunnitelmallinen prosessi valitaan?
• Mistä tiedetään, onko kokeiltava asia toiminut? Arvioinnin periaatteet?
17
Muistilista: kokeilun muotoilu
I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi
• Onko kokeilussa oppiva, notkea toimintatapa?
• Onko prosessissa paikkoja epäonnistumisille, oppien
yhteenvedolle ja suunnanmuutoksille?
• Miten verkostoitumisesta, vertaisoppimisesta ja
tietojen vaihdosta huolehditaan?
• Onko prosessissa mahdollista luoda verkostoja ja
ratkaisukeskeisiä keskittymiä?
18
Muistilista: kokeilun toteutus
I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi
Muistilista: kokeilun tukeminen• Onko kokeiluilla riittävä turvallinen tila toteutukselle? Miten hallitaan
riskejä?
• Onko kokeilijoille asiantuntijatukea, mikäli kokeilevan kehittämisen menetelmät ovat vieraita? Miten uudistetaan kumppanuuksia? Miten tuetaan viestinnässä?
• Onko tarvetta portaistaa tuki (lisärahoitusta saa, kun on tuottanut tulosta)? Ovatko tarkastuspisteiden tavoitteet ja mittarit selkeät? Muuttuuko kokeilun vaatiman tuen muoto kokeilun/ kokeilujen edetessä?
• Miten maksimoidaan parhaat ratkaisut ja minimoidaan turha työ esim. hakemisessa ja raportoinnissa? Miten lisätä – ei latistaa –innostusta?
1.12.2016Työ- ja elinkeinoministeriö • www.tem.fi19
Kokeilujen arvioinnista
I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi
• Arviointi hankkeissa/kokeiluissa
voidaan tehdä
• etukäteen (ex-ante-arviointi)
• jälkikäteen (ex-post-arviointi) tai
• hankkeen aikana (kehittävä arviointi)
21
Arvioinnin ajoituksesta
I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi
• Hyvä arvioida hankkeen/kokeilun
• Prosessia
• Tavoitteiden saavuttamista
• Arvioinnissa pyritään usein hahmottelemaan hankkeen/kokeilun muutosteoria/hypoteesi ja vertaamaan sitä tavoitteisiin/tapahtuneeseen
22
Arvioinnin sisällöistä
I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi
• Arviointi voi olla laadullista tai määrällistä.
• Aineistoa voidaan kerätä monin tavoin, esim:
• Laajoilla kyselyillä, henk.koht. haastatteluin, työpajojen/ryhmähaastattelujen avulla, havainnoimalla
• Keräämällä tietoja kokeilun/hankkeen vaikutuksista esim. tiettyihin taloudellisen menestyksen, ympäristön, terveyden ja/tai hyvinvoinnin mittareihin
23
Arvioinnin aineistoista
I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi24
Minkälainen kokeileminen ja
arviointi maksimoi oppimisen ja
ruokkii jatkokehitystä?
I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi
• Onko kokeilun metodiikka tehokas ja mielekäs suhteessa
• Tavoitteenasetteluun? (Pieni vs. suuri muutos)
• Kentän tuntemukseen? (Etsivät vs. tarkkarajaiset asetelmat)
• Mikäli tavoitellaan laajempaa muutosta, onko kokeilussa riittävästi laajemman käyttöönoton mahdollisuuksia?
• Ovatko voimavarat suhteessa tavoitteeseen (esim. toteuttajien määrä, kohderyhmän laajuus, osaaminen, viestintä) ?
• Mikäli kenttää ei tunneta hyvin, onko prosessissa paikkoja nopealle oppimiselle ja suunnan korjaamiselle?
25
Muistilista: kokeilun arvionti
Lopuksi: Mitä Kokeileva
Suomi tarjoaa?
I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi
”Kokeilun paikka”
• Digitaalinen alusta, jonne voi syöttää haasteita, ideoita, kokeiluja ja ratkaisuja
• Näitä sisältöjä voidaan kehittää, tukea ja rahoittaa yhdessä
• Alusta auttaa myös tiedon levittämisessä ja kartuttamisessa
27
I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi28
I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi
• Tutkimuksellisten kokeilujen eettiset pelisäännöt julkaistiin juuri
• "Yhteiskunnalliset kokeilut Suomessa -Tutkimuksen, etiikan ja juridiikan näkökulmasta”
• Taustalla tietoperustainen politiikanteko, erityisesti RCT-näkökulma
• Selvityksessä tutkijat ehdottavat puitelakia sekä omaa asiantuntijaryhmää kokeiluetiikan tueksi
29
Kokeilujen eettiset pelisäännöt
I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi30
Kokeilukulttuuri mahdollisuus palata
kehittämisen perusasioihin,
innostukseen ja epäonnistumisen
pelkoon.
Kuva: Anna Moilanen
I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi31
#Herozerohero
#Epäonnistumisenpäivä
Kuva: Linda
Saukko-Rauta
I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi
• Kokeiluaamukahvit, Valtimo, Kirkkokatu 14, Hki
• 15.12. klo 8.30-10 Challenget ja hackathonit ratkaisujen
tuottamisen välineinä
• Kokeileva Suomi -kiertue 19 paikkakunnalla ympäri
Suomea yhdessä AMK-verkoston kanssa 2016-2017
32
Tulevia tapahtumia
I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi
"Most every innovation—disruptive
or not—begins life as a small-scale
experiment“
- Professor Clayton Christensen,
Harvard Business School
33
Kokeilut kehittämisen ytimessä
I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi
• Toimivia konsepteja. Zappos kokeili minimaalisin investoinnein, haluavatko ihmiset ostaa kenkiä verkosta.
• Vastauksia kiperiin haasteisiin.Kuusamossa luotiin 114 uutta työpaikkaa avoimille markkinoille asiakkaita kuuntelemalla ja toimintatapoja joustavoittamalla
• Säästöjä. Hämeenkyrössä saavutettiin 5 milj. e säästöt henkilöstölähtöisellä kokeilevalla kehittämisellä
34
Kokeileva kehittäminen toimii
I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi
Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus
1.12.2016KESTÄVÄN KEHITYKSEN
YHTEISKUNTASITOUMUS35
Yhdenvertaiset
mahdollisuudet hyvinvointiin
Vaikuttavien ihmisten
yhteiskunta
Työtä kestävästi
Kestävät yhdyskunnat ja
paikallisyhteisöt
Hiilineutraali yhteiskunta
Resurssiviisas talous
Luonnon kantokykyä
kunnioittavat elämäntavat
Luontoa kunnioittava
päätöksenteko
Yhteiskuntasitoumus – kohti kestävää Suomea:
Sitoumuksen kahdeksan tavoitetta www.sitoumus2050.fi